Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen

kehittämiskärkenä

Arto Willman

Hyvinvointipäällikkö

Sivistys ja kulttuuripalvelut

Lapsiperheet, % perheistä vuonna 2014

38,9

37,9

39,2

36,1

38,2

42,5

25,2

28

30,8

32

32,1

32,8

33,4

34,6

35,4

37

38,1

38,5

38,5

39,1

39,2

39,3

40,2

40,7

42

42,6

42,9

43,5

43,7

44,9

46,8

47

47,1

50,9

53,8

61,5

0 10 20 30 40 50 60 70

KOKO MAA

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA

POHJOIS-SAVO

VARSINAIS-SUOMI

POHJOIS-POHJANMAA

Hailuoto

Vaala

Taivalkoski

Pyhäjärvi

Pudasjärvi

Siikalatva

Utajärvi

Kuusamo

Pyhäjoki

Kärsämäki

Pyhäntä

Kalajoki

Raahe

Oulainen

Reisjärvi

Siikajoki

Haapajärvi

Haapavesi

Alavieska

Merijärvi

Ylivieska

Nivala

Oulu

Ii

Lumijoki

Sievi

Muhos

Kempele

Tyrnävä

Liminka

(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattori 179)

3

7,5

8,9

7,8

9,3

6,7

7,2

2,0

2,1

2,7

3,6

4,7

4,7

5,4

5,5

5,2

4,8

6,9

6,3

6,0

6,9

6,8

6,3

6,4

6,9

6,9

7,8

7,9

7,6

8,5

8,5

11,7

10,9

11,4

12,7

13,1

17,1

1,4

1,5

1,3

1,8

1,4

1,2

0

0,5

0,6

0,3

0

0,6

0

0,7

1,4

2

0

0,8

1,1

0,5

0,7

1,3

1,2

0,8

1

1,1

1

1,5

1

1,5

0

1

0,9

1

2,9

1,8

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

KOKO MAA

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA

POHJOIS-SAVO

VARSINAIS-SUOMI

POHJOIS-POHJANMAA

Pyhäntä

Kalajoki

Muhos

Liminka

Merijärvi

Kempele

Pyhäjoki

Sievi

Raahe

Taivalkoski

Lumijoki

Oulainen

Siikajoki

Tyrnävä

Ii

Pudasjärvi

Haapavesi

Alavieska

Siikalatva

Nivala

Reisjärvi

Kuusamo

Ylivieska

Oulu

Hailuoto

Pyhäjärvi

Haapajärvi

Utajärvi

Vaala

Kärsämäki

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimienpiirissä

Kodin ulkopuolelle sijoitetut

Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä

(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245)

4

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12-, 13-17- ja 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä v. 2014

122

71

123

181

76

163

0

0

0

188

0

0

19

73

290

189

163

0

28

150

158

0

0

386

65

672

52

149

178

71

293

94

315

254

596

468

291

183

203

439

217

345

0

0

85

159

291

265

158

147

244

0

623

85

168

290

111

262

221

331

32

977

253

67

169

188

621

848

1378

892

487

312

325

251

361

247

336

0

0

69

130

12

45

121

0

94

412

0

539

352

262

622

633

342

594

346

73

800

1 006

1 070

997

913

546

262

449

1 107

0 500 1000 1500 2000 2500

KOKO MAA

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA

POHJOIS-SAVO

VARSINAIS-SUOMI

POHJOIS-POHJANMAA

Hailuoto

Pyhäntä

Lumijoki

Reisjärvi

Pudasjärvi

Kärsämäki

Kalajoki

Muhos

Merijärvi

Taivalkoski

Pyhäjoki

Tyrnävä

Pyhäjärvi

Raahe

Oulu

Alavieska

Kuusamo

Haapajärvi

Ii

Utajärvi

Nivala

Haapavesi

Siikajoki

Oulainen

Siikalatva

Liminka

Kempele

Vaala

Ylivieska

Sievi

7-12-vuotiaat

13-17-vuotiaat

(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2565, 2566, 2567)

5

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria / 1000 vastaavanikäistä vuonna 2014

249

158

319

326

224

114

28

50

18

90

89

72

186

107

0

33

65

62

36

189

48

13

113

43

55

147

132

239

105

168

42

135

368

308

71

570

973

1062

725

1504

818

260

59

94

126

93

96

118

51

131

254

237

206

248

275

158

306

344

275

350

355

272

288

227

364

312

503

413

205

266

509

942

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

KOKO MAA

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA

POHJOIS-SAVO

VARSINAIS-SUOMI

POHJOIS-POHJANMAA

Kuusamo

Haapavesi

Merijärvi

Oulainen

Raahe

Lumijoki

Pyhäjoki

Taivalkoski

Pyhäntä

Haapajärvi

Nivala

Tyrnävä

Pudasjärvi

Siikajoki

Pyhäjärvi

Sievi

Muhos

Ylivieska

Kalajoki

Siikalatva

Oulu

Liminka

Reisjärvi

Ii

Alavieska

Kempele

Hailuoto

Utajärvi

Kärsämäki

Vaala

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta

(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2483, 2484)

6

Lapsiperheiden muutosohjelman haasteet

1) palvelurakenteen ongelma sekä johtamisen ja koordinaation vaje

• palveluiden pirstaleisuus, hallinnonalojen rajat, organisaatioiden joustamattomuus, eri ammattilaisten erilaiset työkulttuurit, tiedonkulku) ja

2) lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten välisen kohtaamisen vaje • vuorovaikutuksen vajeet, ammattilaisten osaamisen haasteet, erilaisten

perheiden avuntarpeisiin vastaamattomuus, avun ja tuen hakemisen ja saamisen vaikeudet

varhais- kasvatus Koulu

Lapsi, vanhempi

perhe

Nuoriso työ

Työvoimapalvelut

Perusth- palvelut

Neuvolan ja koulun

th-palvelut

Perheiden kotipalvelut

Lähiverkosto

Järjestöt, palvelun-tuottajat

Seura- kunta

Erikois-sairaanhoi

to

Perhe neuvola

Toimeen tulotuen palvelut

Lasten suojelu

Vanhemman mt- ja päihdepal

velut

Nykyinen

Palvelurakenne

Vapaa-

aika

Koulu Varhais- kasvatus

Lapsi, vanhempi

perhe

Seura- kunta

Neuvolan ja koulun

th-palvelut

Perusth-palvelut

Sis. mt- ja päihdepalvel

ut

Työvoima-palvelut

Nuoriso työ

Perheiden koti-

palvelut

Järjestöt, Vapaa-

ehtoistyö

Sosiaali- palvelut

Taloudellisen tuen palvelut

Somaattinen erikois- sairaanhoi

to

Perhekeskus

Lastensuojelu

Lähiverkosto

Vammais-palvelut

Sähköinen palvelu-tarjotin

Yksityiset palvelun- tuottajat

Sijais- huolto

Sos. huoltolain mukaiset palvelut

Esh, psykiatria erikoisalat

Vaativat erit.

palvelut

Tavoitteena

Kehitys-

ympäristöjä

tukeva

palvelurakenne

Palveluohjaus

LAPE muutoksen suunta

• Hallintokuntaisista -> lapsi- ja perhelähtöisiin

• Hajanaisista -> yhteensovitettuihin

• Byrokraattisista tai ”vakioratkaisuista”-> tarpeen mukaisiin

• Palokuntatoimista -> oikea-aikaisiin

• Hankeähkystä-> pysyvään muutoksen

Muutosohjelman odotetut tulokset lasten hyvinvoinnissa vuonna 2025

• Erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy ja eriarvoisuus vähenee.

• Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.

Lape- hankekokonaisuus ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN

KEHITTÄMINEN

PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

NYKY- TILA

KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT

VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA

NYKY- TILA

KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT

TOIMINTA- KULTTUURI

HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN

SÄHKÖISET PALVELUT

NYKY- TILA

KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT

KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT

NYKY- TILA

Toimenpiteet

Toimenpiteet Toimenpiteet

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ

HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN

Lape- hankekokonaisuus ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN

KEHITTÄMINEN 1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä

perustason palveluiden kanssa 2. Lastensuojelun kehittäminen

3. Erityistason palveluiden uudistaminen 4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen

PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Toimintamalli 2. Osakokonaisuudet -Vanhemmuus/parisuhde -Erotilanteiden tuki -Näyttöön perustuvat työkalut -Maahanmuuttajien matalan kynnyksen palvelut

VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA -Hyvinvoinnin tukena -Valmistautuminen SOTE uudistuksen tuomiin muutoksiin -Hyvinvoinnin edistäminen ml. yksilö- ja yhteisöllinen opiskelijahuolto

TOIMINTA- KULTTUURI Lapsiystävällinen kunta Lapsivaikutusten arviointi Lapsilähtöinen budjetointi Perheystäväll. työpaikka

HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN

SÄHKÖINEN PALVELUTARJOTIN

HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN

ERITYINEN

TEHOSTETTU

PERUSPALVELUT

ENNAKOIVA

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ

MAAKUNTA

KAUPUNKI

ALUEET

OMAEHTOINEN

Pärjääjäasiakkaat

Yhteistyöasiakkaat

Tukiasiakkaat

Huolenpito-asiakkaat

Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Lapsi

ja perhe

Lapset puheeksi

Lähiverkosto

Suojaavat tekijät

Pärjäävyys

Toimiva arki

Kaikki palvelut ja

maakunnalliset toimijat

Yhteiset toimintamallit

Erityispalvelut

ja –osaaminen tukemassa

Järjestöt ja seurakunta

Lasten erityispalvel

ut

Perheiden palvelut

Aikuisten erityispalvelut

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla

VISIO Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.

1. Toimintakulttuurin muutos Tavoitteet

• -> Lasten ja perheiden palveluiden johtaminen on sitoutunutta, tietoon ja vaikuttavuuteen sekä yhtenäiseen lapsi- ja perhelähtöiseen toimintakulttuuriin perustuvaa. Palveluohjaus on toimivaa myös sote-maakunnan ja peruskunnan palveluiden välillä.

• -> Perheet saavat tarvitsemansa palvelut ja arjen tuen ensisijaisesti kasvu- ja kehitysympäristössään onnistuneen palveluohjauksen turvin.

• -> Lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja määrittelevät palvelutarpeensa sekä tuovat kokemuksiaan kehittämistyöhön ja toisille perheille.

2. Perhekeskus-toimintamalli Tavoitteet

• -> Perheet saavat toimivaa arkea ja vanhemmuutta tukevat ja tarvitsemansa palvelut siellä, missä elävät arkeaan - varhaiskasvatus ja koulu ovat oleellinen osa tätä kasvu- ja kehitysympäristöä.

• -> Erityispalvelut ja -osaaminen tukevat perustason palveluita sekä perheiden hyvinvointia joustavalla konsultaatiolla ja etäpalveluin.

• -> Sähköiset palvelut mahdollistavat nopean yhteydenoton ja matalan kynnyksen tiedonhaun.

• -> Perheet saavat arjen ja vanhemmuuden tukeen vahvistusta myös järjestöjen, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden ja kokemusosaajien kautta.

3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena - Tavoitteet

• -> Lapset puheeksi –toimintakokonaisuus on juurtunut maakuntaamme ja se tukee varhaiskasvatuksen, koulun ja perheiden yhteistyötä ja arkea, sekä näiden yhteistä kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuurin muutosta.

• -> Perheet osallistuvat yhteiseen arjen tuen ja konkreettisten toimien suunnitteluun sekä päättävät tarvitsemistaan palveluista.

• -> Olemassa olevia näyttöön perustuvia hyviä ennaltaehkäiseviä käytänteitä levitetään maakunnassa toimijoilta toiselle, osaamisverkostojen kautta, sekä hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoiden vahvaa osaamista ja kokemusta.

4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen - Tavoitteet • -> Erityispalvelut ja –osaaminen toimivat

joustavammin lähempänä perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöjä, ja sen myötä myös perustason osaaminen vahvistuu.

• -> Hoitoon pääsy nopeutuu ja pth-esh-sosiaalipäivystys muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden.

• -> Erityis- ja vaativamman tason palveluiden asiakaslähtöisyys paranee sisältöjen kehittämisen ja tutkimus- ja palveluprosessien yhtenäisten suunnitelmien ja toimintamallien myötä.

Kansallisesti tuloksia mitataan seuraavilla indikaattoreilla: 1. Lasten/nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut 2. Lasten/nuorten yksinäisyys vähenee 3. Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde 4. Kiusaaminen (varhaiskasvatuksessa ja koulussa) vähenee 5. Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus 6. Koulupudokkuus vähenee /minimoituu (sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa) 7. Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu 8. Lasten kokema väkivalta vähenee 9. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 10. Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 11. Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa (varhaiskasvatus, koulu, lastensuojelu, terveyspalvelut jne.) paranee 12. Vanhempien työstä aiheutuvan kuormituksen kokemus perheessä vähenee, mikä lisää voimavaroja vanhemmuuteen ja työelämään.

lape- hankkeen eteneminen

• Maakunnallinen hakemus jätetty 4.11.

– haettu 2 milj, päätökset joulukuussa

– hankeaika 01/2017- 12/2018

• Muutosagentiksi valittu Tuomo Lukkari

– aloitta 1.12

– tukee muutosohjelman toteuttamista

• Jokaisessa kunnassa oma Lape-tryhmä