Ajassa Metsästys on syksyn juttu, s. 5

Hekasta asiaa Mikä on kalleusalue? s. 17

Taitava talous Poistoilmaventtiili puhtaaksi, s. 9

Hekan huudit Arkkitehtuurin uudet suunnat, s. 14

Maunulassa joka tavaralla on tarinansa

s. 10

Taiteen tupa

H E K A N L E H T I A S U K K A I L L E 3 / 2 0 1 3

MCI

2 HIMA 3 | 2013

Päätoimittajalta

Mirka Saarholma

Asukaskokoukset järjestetään kaikissa Hekan taloissa joka syksy.

Palautteella paremmaksi

mpäröiviin olosuhteisiin on usein niin tottunut, ettei erityisemmin mieti, onko tilanteeseensa tyytyväinen vai ei. Suomalaiselle kansanluonteelle on tyypillistä, että turhista ei valiteta – mutta kehu ei sekään pääse suusta liian usein. Kansainvälisissä yhteyksissä sitä vallan hämmentyy, kuinka helppoa palautteen anto,

niin risujen kuin ruusujen, tuntuu monelle muunmaalaiselle ole­van. Esimerkiksi ravintolassa pyydetään suoraan toista annosta, jos ruoan ei koeta vastaavan odotuksia. Jos taas jokin tai joku miellyttää, se kerrotaan kainostelematta.

Anonyymissä kyselyssä mielipide voi olla helpompi kertoa sellaisena kuin se on. Siksi luotamme vahvasti vuotuisen asukastyytyväisyystutkimuksemme tulok­siin. Kyselyissä Heka on saanut kokonaisuudessaan korkeita arvosanoja. Kaikki tuottamamme asumis­palvelut koetaan laadukkaiksi. Erityisen tyytyväisiä ollaan asiakaspalveluun. Olemme olleet saamastam­me kiitoksesta iloisia ja se on auttanut pitämään yllä hyvää palvelutasoa. Toisaalta myös kriittiset palaut­teet on käsitelty tarkkaan ja otettu huomioon toimin­nassamme.

Asumisviihtyisyyttä voi kohentaa myös osallistu­malla asuintalonsa asukastoimintaan. Asukkaiden kokoukset järjestetään kaikissa Hekan taloissa joka syksy. Kokouksissa valittavilla taloryhmäkohtaisilla talotoimikunnilla on päätösvaltaa kussakin Hekan kohteessa. Talotoimikuntien ja muiden vuokralaisdemokratia­elimien kautta asukkaat voivat vaikuttaa esimerkiksi talojen kunnossa pitoon liittyviin päätöksiin. Ja toki jo kaikki yhdessä teke­minen tuo taloon korvaamatonta yhteishenkeä.

Kun kutsu asukkaiden kokoukseen kolahtaa postiluukustasi, laita päivä muistiin ja tule paikalle ainakin tervehtimään naapureitasi. Jos asukastoiminta kiinnostaa, on uusille asukasaktiiveille usein tilaa niin talotoimikunnissa kuin muissakin vuokralaisdemokratiaelimis­sä. Toiminnassa on tavallisesti mukana paljon vanhoja konkareita, jotka mielellään avittavat uudempia aktiiveja alkutaipaleella.

Asumispalveluista kysytään pian myös siinä mainitsemassani asukastyytyväisyyskyselyssä, joka lähetetään marraskuun lopussa noin viidesosaan Hekan asunnoista. Siihen voi vastata myös inter­netissä 21.11. lähtien osoitteessa www.hekaoy.fi/asukaskysely.

4 Ajassa Syksyllä sitä saa, nimittäin tuoretta riistaa.

6 Himassa Toimiva eteinen on kodin käyntikortti, joka saattelee asukkaat tavaroineen turvallisesti matkaan.

7 Energiansäästö Kirjastoista saa lainattua kirjojen lisäksi myös tavaroita.

8 Homma hanskassa Sara Huhtinen kuvasi kaikki Hekan kohteet kesän aikana.

9 Taitava talous Poistoilmaventtiilistä saa pölyt pois helposti, kunhan noudattaa ohjeita.

10 Mun sisustus Okki Nikanderin kodissa elävät taide ja vanhat tavarat rinnakkain.

13 Uutta & vanhaa Televisio on vallannut 60 vuodessa suomalaisten olohuoneet.

14 Hekan huudit 2010-luvun arkkitehtuuri luottaa valoon ja pirteisiin yksityiskohtiin.

16 Hekasta asiaa Kokonaisvuokran määrittäminen on tarkkaa puuhaa, jota tehdään pitkään.

20 Home | Hem Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas Miksi mennä asukaskokouksiin, ja miten sinne pitää valmistautua?

HIMA Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lehti asukkailleJULKAISIJA Helsingin kaupungin asunnot OyPÄÄTOIMITTAJA Mirka Saarholma p. 040 737 8878 mirka.saarholma @hekaoy.fi

TOIMITUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A 00100 Helsinki puhelin (09) 25250250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fiULKOASU Suunnittelutoimisto BOTH Oy

KANSIKUVA Vesa TyniPAINO Sanomapaino PAINOS 50 000 kplSEURAAVA LEHTI ilmestyy joulukuussa 2013

HIMA 3 | 2013 3

KUVA VESA TYNI

”Toisen roska on toisen aarre.”

RAILI AHO

Vastaa lukijakyselyyn s. 18 ja voit voittaa Lumia 920:n!

TEHDÄÄN YHDESSÄ

Kierrä, kierrä kuvastinHEKA-KANNELMÄESTÄ, KERHOHUONEESTA LÖYTYY huone täynnä aarteita. Kyseessä on asukkaiden ideoima kierrätyshuone, joka pitää oviaan auki perjantaisin.

– Välillä tavaroiden vaihtajia on ollut paikalle ruuhkaksi asti, kertoo kierrätys­pisteen hoitaja Christian Gonzales Tor-res.

Tavaroita on kertynyt huoneeseen jo lattiasta kattoon. Kierrätyspiste ottaa vastaan kaikkea muuta paitsi vaatteita ja huonekaluja. Ovatpahan omistajaa vaihtaneet muun muassa selänrapsutin ja munankeittokuppi.

– Esimerkiksi ensiasuntoihin on men­nyt paljon kahvinkeittimiä, sanoo vuok­ralaistoimikunnan puheenjohtaja Tuula Jyrä.

Kierrätyshuonetta on mainostettu pääosin rappukäytävissä. Alkuun kävi­jöiden oli hankala ymmärtää, että tava­rat ovat todella ilmaisia. Periaatteena on, että tuo tullessasi, vie mennessä – mutta pakko ei ole tuoda mitään.

Kierrätyshuoneen uusin hitti ovat viherkasvit, mutta erityisen tehokkaasti omistajaa vaihtavat lasten tavarat.

– Kierrätyshuone toimii eräänlaisena asukkaiden taukotupana, Jyrä kuvaa.

– Asukkaat tulevat tänne vaihtamaan kuulumisia, Raili Aho lisää.

Christian Gonzales Torres (vas.), Raili Aho ja Tuula Jyrä esittelevät Heka-Kannelmäen kierrätyshuoneesta löytyviä aarteita.

4 HIMA 3 | 2013

Ajassa

200VD-säännön uudistus hallinto-oikeudessa HELSINGIN KAUPUNGIN ARAVUOKRA-ASUNTOJEN vuokralaisdemokratiasäännön uudistuksia käsiteltiin keväällä kaupunginvaltuustossa. Valtuusto hyväksyi säännön, mutta päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Uusi VD-sääntö ei siis ole voimassa. Syksyn asukaskokoukset Hekan taloissa hoidetaan niin sanottua vanhaa vuokralaisdemokratiasääntöä noudattaen.

Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tarjoavat sähköisesti 2 300 lehteä sadasta eri maasta.

KIRJASTOJEN E-AINEISTOT

Lukutoukka meni nettiinKirjastojen e-aineistot tarjoavat materiaalia erityisesti kansainvälisistä asioista kiinnostuneille – ilman pelkoa myöhästymismaksuista.

jasto on tiettävästi ensimmäinen kir­jasto maailmassa, jonka asiakkaat voi­vat lainata teoksia suoraan toisilleen kirjaston ulkopuolella. Taskukirjastolla on tällä hetkellä jo yli 8 000 käyttäjää.

UUSIN KIRJASTON SÄHKÖISISTÄ palveluis­ta on IndieFlix­elokuvapalvelu, jota pääsevät käyttämään kaikki, joilla on kirjastokortti ja nettiyhteys. IndieFlix­palvelusta on lainattavissa noin 2 500 elokuvaa. Leffat ovat pienten ja itse­näisten independent­elokuvatuottajan käsialaa, joten niitä voi olla hankalakin löytää tavallisista videovuokraamoista. Elokuvat ovat pääosin englanninkieli­siä tai englanniksi tekstitettyjä.

Elokuvia ei perinteisessä mielessä lainata, vaan ne katsotaan suoratoistona palvelusta esimerkiksi tietokoneella tai älypuhelimella.

Myös musiikkia voi kuunnella veloi­tuksetta kirjastojen palvelujen avulla.

KAUKANA OVAT NE ajat, kun kirjastoissa etsittiin aineistoja kortistosta, lainat rekisteröitiin pahvilapuille ja laina­tavaroina oli vain kirjoja tai levyjä. Ny­kyään kirjastoista saa fyysisten tavaroi­den lisäksi (katso lisää sivulta 7) hurjan määrän e­aineistoja.

Enää ei tarvita edes kirjastokorttia, sillä lainaamisen voi hoitaa älypuhelin­

sovelluksella. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet­tasku­kirjasto on Android­ ja iPhone­älypu­helimilla toimiva sovellus, jolla voi va­rata teoksia tai uusia lainoja kirjaston kokoelmasta.

Puhelimella voi myös lainata kirjas­ton teoksia suoraan toiselta asiakkaalta ilman, että käy kirjastossa. HelMet­kir­

HELMET-KIRJASTO TARJOAA LÄHES 200 aikakauslehden digitaaliset näköislehdet luet-tavaksi Zinio-lehtipalvelussa. Palvelu on käytettävissä lukui-silla eri alustoilla ja päätelait-teilla kotoa käsin tai kirjaston asiakaspäätteillä.

KUVA THINKSTOCK

Naxos Music Library tarjoaa laajan va­likoiman klassista musiikkia, jota voi kuunnella omalla tietokoneella tai mo­biilisti suoraan verkkopalvelusta.

PERINTEISTEN KIRJOJEN LISÄKSI kirjastoista voi lainata e­kirjoja kellonaikaan kat­somatta. E­kirjojen palautuksesta ei tarvitse huolehtia, sillä lainat palautu­vat automaattisesti, eikä myöhästymis­maksuja pääse kertymään.

Jotkut kirjastojen toimipisteistä lai­naavat myös kirjojen lukulaitteita, jos ei omista konetta tai lukulaitetta. Kirjasto­kortin lisäksi lainaaja tarvitsee Adobe­tunnuksen, jonka voi luoda ilmaiseksi internetissä.

Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoa­vat pääsyn kolmeen eri kirjastokokoel­maan. Kirjastoissa järjestetään erilaisia e­kirjoihin ja laitteisiin liittyviä kursseja ja opastustilaisuuksia, joihin voi tuoda myös oman laitteen.

Sanomalehtien ystäville Helsingin kirjastot tarjoavat PressDisplay­pal­velun. Kun kävijä lataa sanomalehden Helsingin kirjastojen langattomassa Stadinetti­verkossa, voi hän lukea leh­den sen jälkeen milloin ja missä vain. Palvelussa on yli 2  300 lehteä lähes sadasta eri maasta.

Lehdet voi ladata myös omalle ko­neelle. Lukemista varten tarvitaan vain maksuton PressReader­sovellus, jonka saa ladattua sovelluskaupasta. Lehdet säilyvät laitteella niin pitkään kuin käyt­täjä haluaa, joten lukemiseen sopivan ajan ja paikan saa valita oman mielen mukaan. Uusimmat uutiset voi käydä lataamassa kirjastojen langattomassa verkossa vaikka päivittäin.

Osassa kirjastoissa on kokeilu­käytössä taulutietokoneita, joista voi lu­kea kansainvälisten lehtien lisäksi myös maakuntalehtien näköisversioita.

Tutustu aineistoihin osoitteessa www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto

HIMA 3 | 2013 5

KUVA THINKSTOCK KUVA THINKSTOCK

Helsingissä metsästämään pääsee ulkomeren linnustusluodoilla.

ULKOILU

Metsästys on myös helsinkiläisten juttu

TEE ITSE

Hyvä riistaruoka voi syntyä monista aineksistaPAULA LAUKKANEN HELSINGIN riistan-hoitoyhdistyksestä muistuttaa, että luova ja kekseliäs kokki loihtii pie-nestäkin saaliista täyttävän aterian. Tarvittaessa riistaruokaan voi lisätä kaupasta hankittuja aineksia. Tässä yksi pikaohje maittavan riistaruuan valmistukseen.

1. PERKAA SAALIIKSI saamasi vesilin-tu tai kala (vaikkapa alli, telkkä tai ahven). Luut ja ruodot voit hyödyn-tää toisella kertaa kastikkeen tai keiton tekemiseen.2. JOS RIISTAA on ruokailijoi-hin nähden vähän, voit käyttää valmistuksessa lisänä vaikka-pa sieniä, broilerisuikaleita tai pekonia. Pekon ipaketti pelastaa usein huono-onnisen metsästäjän, mutta käytä sitä harkiten. Pekonin voimakas maku voi hukuttaa riistan herkät makuvivahteet.3. PAISTA AINEKSET pannussa ja mausta mustapippurilla, sipulilla ja valkosipulilla (sekä suolalla, jos et käytä pekonia).4. KAADA JOUKKOON pieni loraus kermaa.5. TARJOA PAISTOS perunan tai leivän kera.

tarvittavan metsästysluvan voi hankkia Töölön kisahallista 12 euron hintaan.

Muun riistan metsästys ei normaa­listi ole Helsingissä mahdollista. Hirviä kyllä metsästetään paikallisten toimes­ta Sipoosta Helsinkiin liitetyillä alueilla. Riistakeskus on myös myöntänyt yh­teisluvan joidenkin harmaahylkeiden pyyntiin Helsingin vesialueelta. Suurin osa 10 000 helsinkiläisestä metsästäjäs­tä käy kuitenkin metsällä pääkaupunki­seudun ulkopuolella.

Monet heistä kuuluvat paikallisiin metsästysseuroihin tai he käyvät met­sällä valtion mailla. Suuremman riistan metsästäminen edellyttää yleensä aina jonkin seuran jäsenyyttä. Tässä kohtaa uusille harrastajille voikin tulla ongel­mia, sillä seuratoimintaan on vaikea päästä mukaan.

LAUKKANEN USKOO, ETTÄ metsästysharras­tuksessa kiehtoo ennen kaikkea yhteys luontoon ja ihmisen omaan historiaan. Luonnossa liikkuessa voi myös vapau­tua arkistressistä ja liikuntaakin tulee harrastettua lähes huomaamatta.

– Metsästysretkillä voi tehdä myös muuta. Välillä tuomisina onkin enem­män sieniä kuin riistaa, Laukkanen nauraa.

Metsästäjän vakiovarustukseen kuu­luu Laukkasen mielestä hyvät jalkineet, ulkoliikuntaan soveltuva kerrosvaate­tus, ase patruunoineen sekä reppu, jo­hon on lastattu maukkaat eväät, puuk­ko, tulitikut, matkapuhelin, kompassi ja kartta. Jokaiselle reissulle tulee varata myös tuhti annos vastuullista asennet­ta.

– Metsästäjän on muistettava aina vastuunsa. Liipaisimesta ei saa vetää, jos ei ole varma osumasta. Eläimille ei saa aiheuttaa turhaa kärsimystä. Met­sästäjän on muistettava kohdella riistaa kunnioittavasti myös ruokaa valmis­tettaessa. Asiaan kuuluu, että ruuaksi kelpaavia osia ei haaskata, Laukkanen muistuttaa.

Tuomas Lehtonen

KAUPUNKILAINENKIN VOI ALOITTAA metsäs­tyksen suorittamalla metsästäjätutkin­non, maksamalla riistanhoitomaksun ja hankkimalla aseenkantoluvan. Hel­singissä voi metsästää merilintuja ulko­meren linnustusluodoilla.

Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen kertoo, että yhdistys pitää metsästyk­sestä kiinnostuneille metsästäjäkurs­seja sekä järjestää metsästäjätutkin­toja. Vuosittain tutkinnon läpäisee nelisensataa naista ja miestä. Joukkoon mahtuu monen ikäisiä metsästyksestä kiinnostuneita.

Helsingissä metsästäjäkurssi jakau­tuu kolmelle arki­illalle. Kurssin aikana tutustutaan muun muassa metsästys­lainsäädäntöön, lajintunnistukseen, metsästystapoihin, aseiden käsittelyyn

ja riistanhoitoon. Kurssin päätteeksi pi­dettävän metsästäjäkokeen läpäisseet ja riistanhoitomaksun maksaneet saa­vat metsästäjäkortin ja heidät kirjataan metsästäjärekisteriin.

– Kortin lisäksi metsästykseen tarvi­taan maanomistajan lupa sekä poliisin myöntämä aseenkantolupa. Jälkim­mäistä voi joutua jonottamaan Helsin­gissä kuukausia. Lupa voidaan evätä, jos hakijalla on rikkeitä. Esimerkiksi useampi liikennerike voi estää luvan saannin, Laukkanen sanoo.

METSÄSTYS ON HELPOINTA aloittaa linnus­tuksella. Metsästäjäkortin suorittaneet helsinkiläiset voivat metsästää merilin­tuja Helsingin kaupungille kuuluvilla ulkomeren linnustusluodoilla 10.9.–31.12. välisenä aikana. Linnustukseen

”Joka kymmenes Suomen eliölaji on edelleen uhanalainen.”

WWW.YMPARISTO.FI

Riistaherkkuja ruokapöytäänRIISTA ON SYKSYN sesonkiherkku, tuore ja ekologinen valinta ruokapöytään. Helsingissä riistaa kannattaa kysyä hyvin va-rustettujen ruokakauppojen tuoretiskeiltä, kauppahalleista, maatilatoreilta tai lähiruokapuodeista.

Monet poroyrittäjät myyvät syksyllä kokonaisia tai puo-likkaita poroja. Lihat toimitetaan pakasteena jopa suoraan kotiovelle. Esimerkiksi muutaman kilon toimituksesta riittää syötävää varmasti koko talveksi – kunhan pakkasesta löytyy tilaa.

6 HIMA 3 | 2013

Himassa

KUVA THINKSTOCK

KENGILLE TEHDÄÄN NYKYÄÄN paljon omia kaappeja, joissa kenkäparit saavat omat laatikkonsa. Kapeassa tilassa kenkäkaa­pit eivät vie paljoa tilaa, ja niiden päältä löytyy eteisessä tärkeää laskutilaa.

Jos asunnossa asuu kenkien ystä­vä, kauneimmista pareista saa raken­nettua näyttelyn ripustamalla kengät koroistaan esimerkiksi vaatetikkaille. Tikkaille voi ripustaa myös pieniä ko­reja tai pussukoita – avaimille omansa, rahapussille ja muille pikku tavaroille omansa.

Samaa ideaa kannattaa käyttää ihan tavallisella pöydälläkin. Kun jokaiselle asukkaalle tai tavaralle on oma korin­sa, pysyvät tavarat järjestyksessä. Näin avaimet tulee jätettyä heti sisään tulles­sa samaan paikkaan, mistä ne on help­po poimia mukaan ulos lähdettäessä.

LUONNONVALO ETSIYTYY HARVOIN varsin­kaan kerrostalohuoneistojen eteisiin. Siksi valaistukseen kannattaa kiinnit­tää paljon huomiota. Tehokas valaistus lisää sekä huoneen viihtyisyyttä että pa­rantaa toiminnallisuutta.

Erityisesti kannattaa panostaa hy­vään yleisvaloon kuten plafondiin, joka ei jätä pimeitä varjoja ja koloja eteiseen. Tämän lisäksi voi hankkia esimerkiksi spottivalaisimia yksityiskohtia korosta­maan tai pienempiä, tunnelmallisia va­laisimia. Valoa ja tilan tuntua tuo myös tilaan järkevästi sijoitettu peili, josta uloslähtijä voi vielä kurkata itseään en­nen oven aukaisua.

Valaistus on myös turvallisuus­kysymys. Hämärässä huoneessa etei­sen keskelle unohtuneisiin kasseihin törmää helposti ja tavaratkin unohtu­vat helpommin. Turvallista pukemista edistää myös pieni jakkara tai palli, jos­sa kengät saa puettua vaivattomammin. Ahtaassa asunnossa istuimena voi toi­mia pieni arkku, jonka sisälle saa vaik­kapa ylimääräiset laukut säilytykseen.

Hannele Tavi

PIMEÄ, AHDAS LÄPIKULKUKÄYTÄVÄ, jossa kaikki on hukassa? Vai kenties kodin toimiva käyntikortti, joka toivottaa niin vieraan tervetulleeksi kuin lähet­tää asukkaan asioilleen ilman, että puolet tavaroista unohtuu kotiin. Toi­miva eteinen palvelee sekä asukkaita että vierailijoita.

Suurin ongelma eteisen sisustukses­sa on varsinkin lapsiperheissä tavaroi­den liiallinen määrä. Erityisesti syksyllä eteisessä saattaa olla ulkovaatteita niin kesää, syksyä kuin talvea varten. Kun henkareita on riittävästi, saavat vieraat­kin omat takkinsa paikalleen.

Kun jokaiselle perheenjäsenelle va­raa oman korin pipoja, lapasia ja muita asusteita varten, löytyvät tavarat hel­pommin aamun kiireessä. Kori kannat­taa sijoittaa niin alas, että lapsi ylettää itse laittamaan tavarat paikoilleen.

Jos pienet lasten kengät asettautu­vat harvoin säntilliseen riviin kenkä­telineelle, yksi hyvä vaihtoehto on oma kenkäkori lapsille. Näin kengät saa heittää rauhassa omaan paikkaansa ilman, että eteisen yleisilmeestä tulee sotkuinen.

SYKSYLLÄ KURA ON eteisen siisteyden pa­hin vihollinen. Hyvä eteismatto pysyy paikoillaan ulko­oven edessä, asunnon sisäpuolella. Toimivia materiaaleja ovat esimerkiksi sisal tai villa. Kaupoista löy­tyy myös erityisiä kurastopparimattoja, joita voi tilata mittojen mukaan tehty­nä.

Pitkään ja kapeaan eteiseen saa tilan tuntua, kun yhden pitkän maton sijaan lattialle sijoittelee monta pyöreää mattoa. Samoin tauluja ryhmittelemäl­lä voi hälventää käytävämäisyyttä.

SISUSTUS

Pitkäveteinen kuin eteinen

Eteisessä kauniita asioita ei tarvitse piilotella. Esimerkiksi kengistä tai laukuista voi tehdä asetelmia.

ASUSTEIDEN HUOLTO

Kengät kuntoonENNEN TALVEN TULOA on aika huoltaa kengät käveltävään kuntoon.

Kumisaappaat kestävät oikein hoi-dettuna pitkään. Ajoittain kumpparit on hyvä pestä haalealla saippua-vedellä ja pehmeällä sienellä. Kar-keaa harjaa ja liuottavia pesuaineita on syytä välttää. Saappaat kuivataan huoneenlämmössä.

Saappaiden kumipintaa voi hoitaa kuminhoitoaineella. Se palauttaa kumin alkuperäisen kiillon ja säilyt-tää elastisuuden, etteivät saappaat murru kovassakaan käytössä.

Aito nahka on herkkä luonnon-tuote, jota tulee huoltaa säännölli-sesti. Ennen kenkien käyttöönottoa erityisesti mokasta, nupukista ja pehmeäs tä pintanahasta tehdyt ken-gät olisi hyvä suojata. Säännöllisin väliajoin kengät vahataan – erityises-ti ennen niiden laittamista säilöön.

Jalkineiden korot vaativat käyttä-jältään huomaavaisuutta. Ennen kuin korkolaput ovat kuluneet puhki, ne tulee viedä vaihdettavaksi suutarille. Samalla suutari voi tehdä kengille perusteellisemman huollon ja puh-distuksen.

Kangaskengät pysyvät siistinä, kun ne käsitellään uutena kyllästys-aineella, joka saa pinnan hylkimään likaa. Suojasuihkekäsittelyn voi uusia tarpeen mukaan. Tuoreet tah-rat kannattaa pyyhkäistä heti pois, jotteivat ne pääse pinttymään.

Jotkut kangaskengät kestävät konepesun, mutta parempana ne pysyvät, jos hommaan ryhtyy perinteisesti nyrkkipyykillä. Tällöin käytetään 30-asteista vettä ja neste-mäistä pesuainetta. Puhtaat kengät kuivataan huoneenlämmössä.

Lähipalvelut kartallaHELSINGIN KAUPUNGINOSASIVUT KERTOVAT nopeasti, mitä omassa kaupunginosassa tapahtuu. Uusilta sivuilta löytää kätevästi muun muassa oman lähialueensa uutiset, palvelut, katutyöt tai kierrätyspisteen www.hel.fi/kaupunginosat.

HIMA 3 | 2013 7

Energiansäästö

vko 41MOTIVAN PERINTEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKOA vietetään tänä vuonna 7.–13.10. Viikon aikana sekä yritykset, yhteisöt että tavalliset kansalaiset voivat kiinnittää huomiota energiankäyttötapoihinsa. Apua kodin sähköpihistelyyn saa Motivan kampanjasivuilta www.energiansaastoviikko.fi/kampanja-apu/saastovinkit_kotiin.

TAVARANLAINAUS

KUPPI TEETÄ ja erä Afrikan tähteä, siinä oiva piristys syysiltaan. Jos peliä ei löydy omasta hyllystä, sitä ei silti tarvitse vält­tämättä ostaa. Helsingissä muun muas­sa Viikin kirjastosta voi lainata monen­laisia pelejä perinteisistä lautapeleistä aina monimutkaisiin strategiapeleihin.

Kirjastokortilla saa lainaksi kai­kenlaista muutakin, kuten iskupora­koneen, roolipukuja tai retkiluistimet. Tavarat vaihtelevat kirjastoittain.

– Kannustamme kirjastoja selvittä­mään, mitä kunkin alueen asukkaat tar­vitsevat, kirjastotoimen apulais johtaja Saara Ihamäki kertoo. Vanhimmat lai­nattavat tavarat ovat kirjastokassi ja sa­teenvarjo, joita on lainattu 1990­luvun alkupuolelta lähtien.

LAPSIPERHEVALTAISEN VIIKIN KIRJASTON alueen juttu ovat erilaiset pelit, joita on yhteensä 25. Viimeksi hankittiin Mölk­ky ja muita ulkopelejä. Pelien ja kir­jastokassien lisäksi Viikistä voi lainata energiamittareita ja kävelysauvoja. Nii­den osalta kirjasto toimii vain välittäjä­nä. Sauvat on hankittu liikuntatoimen rahoilla. Energiamittarit taas tulevat Helsingin Energialta. Viikissä lainataan myös e­kirjojen lukulaitteita, mutta niistä on aika ajanut jo vähän ohi.

– Sen sijaan tabletit ja älypuhelimet olisivat nyt haluttuja. Ne ovat liian ar­vokkaita lainattavaksi, mutta olisi hyvä, jos niitä voisi kokeilla täällä paikan päällä ennen kuin ostaa kalliin laitteen itselleen, kirjastonjohtaja Mari Heino kertoo.

HEINO ON HUOMANNUT, että lainatavaroi­den kohdalla kestää aina jonkin aikaa

ennen kuin asiakkaat oppivat, että kir­jastosta saa tällaistakin.

– Lautapelejäkin lainattiin aluksi aika vähän. Nyt ne ovat suosituimpia lainatavaroita kävelysauvojen ohella.

Asiakkaat kohtelevat lainatavaroita yleensä hyvin. Pelien suhteen Heino to­sin toivoisi malttia tarkistaa, että kaikki osat ovat varmasti mukana.

– Jossakin pelissä voi olla 200 erilais­ta korttia. Palautuksessa niitä ei millään ehdi käydä läpi. Onneksi kortin tai kah­den puuttuminen ei yleensä estä pelaa­mista.

Ilona Hietanen

Kirjastoista saa lainaksi myös tavaroita. Lainaaminen säästää sekä kukkaroa että ympäristöä.

Kimble ja sontsa kirjastokortilla

KUVA THINKSTOCK

LAINATAVAROITA LÖYTÄÄ MYÖS INTERNETISTÄ

• Facebookissa on useita aktiivisesti toimivia kaupunginosaryhmiä, joissa voi lainata, vaihtaa tai ostaa tavaroita muilta ryhmäläisiltä. Omat ryhmänsä on muun muassa Kallion ja Käpylän asukkailla.

• Sharetribe-sivustolla on Face-bookin tapaan erilaisia yhteisöjä, jotka rakentuvat muun muassa pääkaupunkiseudun yliopistojen ja kaupunginosien ympärille, sharetribe.com.

• Netcycler on kaikille avoin tavaran-vaihtopalvelu, joka myös etsii ja ehdottaa vaihtokauppoja muiden käyttäjien kanssa, netcycler.fi.

• Kuinomassa käyttäjät tekevät keskenään vuokrasopimuksen tuotteidensa lainaamisesta ja vuokraamisesta, kuinoma.fi.

8 HIMA 3 | 2013

Homma hanskassa

Sara Huhtisella on takanaan työteliäs kesä: hän kuvasi kahden kuukauden aikana kaikki Hekan kohteet. Nyt työ on tehty ja Hekalla arkisto ajan tasalla.

Tuhansien kuvien kesä

ARKISTOINTIURAKKA

Sara Huhtinen kuvasi kesän aikana kaikki Hekan 455 talokohdetta.

KUVA SARA HUHTINEN

Asumisen parasta antiaITÄVANTAALAINEN SARA HUHTINEN kohtasi ja kuvasi kesän aikana taloja laidasta laitaan – uusia ja vanhoja, moderneja ja perinteisiä, kerrostaloja sekä pari- ja rivitaloja. Myös alueet poikkesivat toisistaan. Hekan arkis-toa koostaessaan hän kohtasi kohtei-ta city-taajamista puutarhaidylleihin saakka.

– Mieleenpainuvimmat kohteet löytyivät Arabianrannasta osoitteista Kaanaanpiha 4 , Gunnel Nymaninkatu 5 ja Brysselinkatu. Näissä paikoissa olo oli kuin ulkomailla! Huhtinen kertoo innoissaan.

– Käpylän vanhat talot puu-tarhoineen olivat todella sympaat-tisia, Arabianranta taas jäi mieleen erikoisuudessaan.

Minne Sara Huhtinen sitten itse muuttaisi?

– Hekan taloista valitsisin asuin-paikakseni juuri Arabianrannan. Alue on moderni, mutta värikäs ja persoo-nallinen, asukkaiden viihtymiseen on selvästi panostettu.

– Omissa haaveissani on kuitenkin joskus asua pienessä omakotitalossa maalaismaisemissa, mutta siihen menee varmasti vielä aikaa, pari-kymppinen Huhtinen toteaa.

KUVA SARA HUHTINENnelle entuudestaan tuttu, mutta monta uutta kadunpätkää tuli kesän aikana tai­tettua. Eikä aina suorinta reittiä.

– Googlasin alueet etukäteen ja kirjoi­tin paperille osoitteet tai käytin Hekan kotisivuja tiedonlähteenä. Aina en kui­tenkaan löytänyt kohteita heti ja kierte­lin ympäriinsä ennen kuin talo tai osoite löytyi. Varsinkin Helsingin keskusta sekä esimerkiksi Vallila, Kumpula, Käpylä ja Pasila olivat minulle entuudestaan mel­ko tuntemattomia. Onneksi tänä kesänä oli hyvä sää ja ihmiset auttavaisia. Joskus kyllä ajattelin, ettei tästä mitään tule.

HUOLI OLI TURHA, sillä kesän päätteeksi Huhtisella oli tuhansia kuvia Hekan koh­teista. Jokainen talo oli tullut tallenne­tuksi arkistointia ja muuta käyttöä varten useasta eri kuvakulmasta.

– Jos talo oli arkkitehtuuriltaan yksin­kertainen, neljästä viiteen kuvaa riitti. Pari­ ja rivitaloista kuvia tuli otettua enemmän. Kun Suutarilassa rivitalo­yhtiön edessä oli viisikymmentä posti­laatikkoa, huokaisin kauhusta. Ja tulihan kuvia otettuja myös ihan fiilistelypohjal­ta: halusin tallentaa tunnelmia ja elämi­sen meininkiä.

Talojen asukkaita Huhtisen kuvaukset kiinnostivat, mutta harva uskaltautui jut­tusille asti. Todellisen poikkeuksen hän koki vanhassa Kumpulassa.

– Naapuristosta kaksi vanhempaa henkilöä kertoivat minulle alueen histo­riasta ja minkälaista siellä on ollut asua. Mutta ei siinä kaikki – he esittelivät mi­nulle pihansa ja kutsuivat vielä sisällekin!

KOKONAISUUDESSAAN MUKAVAN työkoke­muksen siivittämänä Sara sai käytännön vahvistusta ammatilleen.

– Sain ensimmäisen kamerani, pola­roidin, kun olin eskarissa. Kiinnostuin valokuvaamisesta tosissaan yläasteella, kun otin valinnaiseksi aineeksi valo­kuvauksen. Nyt kamerani on Canon Mark3, aika tyypillinen kuvaajien työvä­line. Aikaisemmin minua kiinnostivat kuvauskohteina eniten henkilöt ja kuvi­tuskuvat. Tämän kesän jälkeen listaan voi lisätä myös asumisen ja sisustamisen.

Hanna Ojanpää

STADIN AMMATTIOPISTOSTA media­assis­tentiksi keväällä 2013 valmistunut Sara Huhtinen on tyytyväinen: takana on mieleinen kesätyö ja kameran muisti­kortilla tuhansia kuvia.

– Opettajamme laittoi keväällä kou­lun Facebookiin linkin Hekan kesätyö­paikkailmoituksesta, tarkoituksena ku­vata kaikki Hekan 455 talokohdetta 21 eri alueella. Innostuin projektista ja laitoin hakemuksen heti menemään. Haastat­teluun meitä pääsi lopulta kaksi, kesä­

kuun ensimmäisellä viikolla urakkansa aloittanut Huhtinen tietää.

Huhtinen asetti tavoitteekseen kuva­ta alueen kerrallaan. Mutta kun kuvatta­via kohteita saattoi olla jopa 70 yhdellä alueella, jakautui työ väistämättä muu­tamalle päivälle.

Eikä työ suinkaan loppunut itse ku­vaamiseen: iltaisin Huhtinen käsitteli kuvat ja suunnitteli seuraavan päivän ohjelman. Matkat hän taittoi joko omal­la autolla tai julkisilla. Itä­Helsinki oli hä­

/3 HELSINKI ON KERROSTALOJEN kaupunki: jo vuonna 1930 kaksi kolmesta rakennuksesta oli vähintään kolmikerroksisia. (Tilastollinen päätoimisto (1932) Helsingin rakennus- ja asuntolaskenta 1930.)

2

Hekan kohde Kaanaanpiha 4.

HIMA 3 | 2013 9

Taitava talous/3

KUVA VESA TYNI

Energiat seurantaanHELSINGIN ENERGIA TARJOAA asiakkailleen 2–3 vuoden seurantajaksoja, jonka aikana kodin energiankäyttö laitetaan syynin alle. Kodeissa seurataan, kuinka esimerkiksi erilaiset muutokset sähkönkäytössä ja laitteiden käyttötavoissa vaikuttavat sähkö-laskuun.

Lue lisää www.helen.fi/energian-saasto/seurantajakso.html

Puhdas poistoilmaventtiili pitää sisäilman raikkaana.

ILMANVAIHTO

Pölyt pois poistoilmaventtiilistä

Samalla hän varoittaa muuttamasta ilmanvaihdon säätöjä. Venttiilin sisem­pi rengas on säädetty tietylle ilmamää­rälle, eikä sitä tule pyöritellä puhdista­misenkaan yhteydessä.

PUHDISTETUN, KUIVATUN JA paikalleen kierretyn poistoilmaventtiilin toimi­vuutta voi vielä kokeilla yksinkertaisella testillä.

– Laita wc­paperinpala venttiilin päälle. Jos se pysyy siinä, ilmastointi toimii niin kuin pitääkin, kiinteistön­hoitaja opastaa.

Jos ilma kiertää liian tehokkaasti, se lähes imaisee paperiarkin. Vastaavasti liian heikkotehoinen ilmavirtaus ei pi­dättele paperia, vaan arkki putoaa.

Ilmavirtauksia voi myös kuulostella. – Jos ilmastointi on liian isolla, kuu­

luu humina, jos taas liian pienellä, kuu­luu vihellys, Leipäjoki luonnehtii.

Ongelmatilanteissa hän kehottaa kutsumaan huoltomiehen apuun. Am­mattilainen osaa tarvittaessa säätää il­mastoinnin oikealle tasolle.

Sari Toikkanen

POISTOILMAVENTTIILIN PUHDISTAMISTA TULEE helposti siirrettyä. Aivan suotta, sillä puhdistaminen hoituu lopulta lähes kädenkäänteessä.

– Venttiili otetaan irti vastapäivään kiertämällä. Koko metallisen osan voi laittaa vesikraanan alle ja pestä tiski­harjalla ja astianpesuaineella, Heka­Myllypuron kiinteistönhoitaja Petri Leipäjoki neuvoo.

Poistoilmaventtiili löytyy yleensä keittiöstä, wc­ ja pesutiloista ja joskus vaatehuoneesta. Katonrajassa olevien venttiilien kautta käryt, hajut ja kosteus pääsevät kulkeutumaan suorinta tietä ulos asunnosta. Aikaa myöten niihin kuitenkin kerääntyy pölyä ja likaa, mikä heikentää ilman vaihtumista.

Pahimmillaan sisäilma voi käydä tunkkaiseksi ja kosteaksi. Siitä kärsivät sekä asukas että asunto.

SISÄILMA PYSYY RAIKKAANA ja terveellise­nä, kun venttiilit puhdistaa aika ajoin.

– Poistoilmaventtiilit on puhdistet­tava ainakin kaksi kertaa vuodessa ja silloin, jos ne näyttävät likaisilta, Leipä­joki ohjeistaa.

Liesituuletin puhtaaksiMITÄ PUHTAAMPANA liesituuletti-men pitää, sitä paremmin se hoitaa hommansa eli sitoo rasvahiukkaset ja poistaa käryt huoneilmasta. Liesi-tuuletin kannattaa pitää puhtaana myös paloturvallisuuden kannalta, sillä likaisesta tuulettimesta saattaa alkaa tippua rasvapisaroita liedelle. Rasva voi taas puolestaan syttyä palamaan kuumalla liedellä.

Ennen kuin rasvasuodattimen pesuun ryhtyy, tulee virta kytkeä pois. Jos rasvasuodatin on pesunkes-tävää ainetta, kuten metalliverkkoa, voi sen pestä kuumalla vedellä ja astianpesuliuoksella. Jos suodatin on kovin likainen, voi sen antaa liota kuumassa pesuvedessä hetken ai-kaa. Jotkut suodattimet voi jopa pes-tä astianpesukoneessa, mutta siitä pitää olla maininta käyttöohjeessa.

Jos kyseessä taas on aktiivihiili-suodattimella varustettu liesituu-letin, pitää suodatin vaihtaa kerran vuodessa. Samalla liesituulettimen voi pyyhkiä päältä ja alta tiskiaineliu-oksella.

Imurille tehot takaisinIMURI ON KODIN nöyrä palvelija, joka ei usein saa erikoishuomiota osakseen. Täyttyneen pölypussin lisäksi imu-reissa on suodattimet, joita täytyy huoltaa. Pestävä poistoilmansuoda-tin tulisi pestä kahdesti vuodessa, allergiaperheille suositeltava, vaih-dettava Hepa-suodatin taas uusia 1–1,5 vuoden välein.

Jos imurissa ei ole pölypussia, pölysäiliön suodatin tulee puhdistaa joka viides pölysäiliön tyhjennys-kerta tai kun suodatin on silminnäh-tävästi likainen.

PUHDISTA POISTOILMAVENTTIILI NÄIN:

Irrota poistoilmaventtiili ilman-vaihtoputkesta kiertämällä vent-tiiliä ulkokehästä vastapäivään ja vetämällä sitä ulos.

Pese irrottamasi venttiili tiskihar-jalla laimeassa astianpesu-aineliuoksessa ja huuhtele. Kuivaa venttiili.

Ennen kuin asennat venttiilin takaisin paikoilleen, pyyhkäise myös ilmanvaihtoputken reuna puhtaaksi liinalla.

Aseta venttiili ilmanvaihtoputken suulle ja kierrä se myötäpäivään paikoilleen.

Jos venttiili ei irtoa, pyyhi se varovasti ulkopuolelta kostealla liinalla. Varo pyörittämästä sisempää kehää, sillä se muuttaa ilmanvaihdon säätöjä. Puhdista venttiilin rungon ja sisä-kehän väli veitsen kärjellä, johon olet kietaissut talouspaperia.

Lähteet: Petri Leipäjoki, Heka-Myllypuro ja www.hengitysliitto.fi/Hengitysilma/Sisäilma/

Nyt olisi tarvetta varaventtiilille!

Tuijottaako televisiostasi jatkuvasti punainen silmä?

SUODATTIMET

Kylässä taiteen kodissa

Mun sisustus

HIMA 3 | 2013 11

Kylässä taiteen kodissa

Kattauksissa Okki Nikander luottaa vanhan ajan charmiin. Myös Caro Mio on

paikalla, kun pöytä on katettu.

TEKSTI HANNELE TAVI KUVAT VESA TYNI

Vanhasta Maunulasta löytyy koti taiteelle ja ystäville. Okki Nikanderin sisustuksessa leikkivät vanha ja uusi rinnakkain.

ässä kodissa taide tulee sisään jo rappukäytä­vään. Vanhassa Maunu­lassa sijaitseva 60­ne­liöinen kerrostalokaksio on koti Okki Nikande-

rille, 77, ja Caro Miolle, kohta kymmen­vuotiaalle villakoiralle.

Asunnon emäntä on tehnyt elämän­työnsä Designmuseon palveluksessa, jossa hän työskenteli 30 vuotta. Tältä ajalta ovat monet kodin taidehankin­noista, mutta uusin investointi, Okki Nikanderin tyttärenpojan Otto Majan teos, on saapunut taksilla asuntoon vain muutama tunti ennen haastatte­lua. Nyt se komeilee ulko­ovea vasta­päätä niin, että tulija joutuu ottamaan askeleen taaksepäin nähdäkseen teok­sen kokonaan.

Suojellussa, 1950­luvun alussa valmistuneessa kivikerrostalossa on paljon viehättäviä yksityiskohtia, ku­ten olohuoneen kaarevat seinät ja pieni erkkeri. Nikander onkin viihty­nyt talossa jo vuodesta 1960 lähtien.

Ensimmäiset neljä vuosikymmentä hän asui yläkerrassa lähes identtises­sä asunnossa, mutta kaksi vuotta sit­ten hän muutti alakerran asuntoon – vanhuuden päiviä ajatellen.

Kertyneitä vuosia ei pirteästä Ni­kanderista huomaa. Caro Mio vie häntä lenkille kolmesti päivässä, eikä emäntä ehdi paljoa istumaan. Ystävistä ja matkoista muistuttavat kodin monet esineet.

Seuraavana matkahaaveena on viet­tää 80­vuotispäiviä Kiinan muurilla tyttären kanssa.

Muistoja matkoiltaItämaisia vaikutteita kodissa on pal­jon. Erityisesti sinisävyiseen makuu­huoneeseen on tuotu huolella valittuja taide teoksia Aasian maista. Kiinalainen kalligrafia toivottaa orvokille hyvää unta sängyn vieressä – onhan emännänkin oi­kea nimi Orvokki. Seinän koristemaala­ukset emäntä on tehnyt itse sabluunalla.

Vuonna 1978 Nikanderin kodista oli juttu Avotakassa. Myös silloin ma­

Okki Nikanderin koti on täynnä harkittuja asetelmia. Kuvassa vasemmalla näkyy Meksikosta tuotu Elämän puu, Árbol de la Vida.

kuuhuone oli sininen, mutta 70­luvulla sisustaja ei ollut tyytynyt maalaamaan vain seiniä siniseksi, vaan myös katto oli saanut sinisen värin. Sama toistui muis­sa huoneissa: ruokailutila oli maalattu kauttaaltaan omenanvihreäksi, olohuo­ne kattoa myöten ruskeaksi ja keittiötä taas piristivät alku peräiset puiset kaapit, jotka oli maalattu keltaiseksi. Nykyään Nikanderin koti on vaaleasävyisen har­moninen.

Asunnon keittiö ja kylpyhuone sai­vat uuden, päivitetyn ilmeen muutama vuosi sitten putkiremontissa. Koska Nikander asui vielä silloin yläkerran asunnossa, ei hän päässyt vaikutta­maan tämän asunnon pintamateriaa­leihin remontin aikana. Se ei ole kui­tenkaan estänyt tekemästä huoneista persoonallisen näköisiä.

Asunnon suurin yllätys löytyy pie­nestä, muutaman neliön kylpyhuo­neesta, jonka katossa koreilee kristalli­kruunu ja wc­pöntön kanteenkin on upotettu swarovski­kristalleja.

– Oletko sä hullu? oli ystävätär kom­mentoinut, kun Nikander oli kertonut haaveestaan ripustaa kristallikruunu kylppäriin.

Tyynesti hän oli kuitenkin toteutta­nut haaveensa.

– Nainen viettää niin paljon aikaa kylpyhuoneessa, Nikander perustelee nauraen sisustusvalintaansa.

Bling­blingin vastapainoksi kylpy­huoneen lattialla on 50­luvun hengen mukaisesti klinkkerit, ja kaakelitkin ovat vaatimattomasti valkoiset ja roo­san väriset.

Sopivasti uutta ja vanhaaAsunto on sisustettu pääasiassa van­hoilla perintöhuonekaluilla ja kirppu­torilöydöillä, joita emäntä on tuunan­nut mieleisikseen yläkerran vintillä. Esimerkiksi ruokailutilassa on pieni puunvärinen senkki, jonka Nikander pelasti Pelastusarmeijan kirpputorilta sadalla markalla. Neljän maalikerrok­sen alta paljastui 1800­luvulta peräisin oleva sisustusaarre.

Poikkeuksen vanhaan linjaan tuo­vat olohuoneen valkoiset sohvat, jotka ovat Ikeasta.

– Minun on niissä hyvä istua, ja koi­rankin kanssa sohvat ovat osoittautu­neet käteviksi, Nikander kertoo.

Valkoisten sohvien yläpuolelle kaartuu 15­vuotias palmu, joka on hiljalleen valtaamassa tilaa muilta huone kaluilta.

– Minulla oli ystävättärien kanssa kokouskin, että mitä teemme tuolle palmulle. Se täytyy varmaan hakea trukilla pois!

Jopa pienestä keittiöstä löytyy design­huonekaluja. Pitkän pöytälii­nan alla komeilee Alvar Aallon suun­nittelema pöytä, ja vieraat istutetaan

Aalto­jakkaroille, jotka Nikander on hankkinut jo 60­luvulla.

Kotikaupunki HelsinkiSotalapsivuosia lukuunottamatta ikän­sä Helsingissä asunut Nikander viihtyy vehreässä Maunulassa. Vuosien varrel­la naapurit ovat tulleet tutuiksi. Lenk­keilymaastot aukevat joka suuntaan, ja vehreä keskuspuisto on kivenheiton päässä.

Asunnon vanhanaikainen charmi viehättää Nikanderia. Ainoa harmituk­sen aihe ovat muovimatot ja se, että al­kuperäiset marmoriset ikkunalaudat on maalattu jossain vaiheessa valkoisiksi.

Mutta kodin henki ei pienistä yksityis kohdista kärsi. Nikanderin pu­heissa vilisevät taiteilijoiden nimet.

– Adam Korpak, Irmeli Kukka puro, Ray Smith... Nikander luettelee tuttuja taiteilijoita, joiden töitä löytyy kaikilta asunnon vapailta seinäpinnoilta.

Vuosien varrella kodin oma, pysyvä taidenäyttely onkin täyttänyt kaikki tyh­jät kolot. Pienempään asuntoon Nikan­der ei voisi enää kuvitellakaan muutta­vansa.

Kylpy-huoneen katossa komeilee kristalli-kruunu.

Olohuoneessa perintökalusteiden rinnalla on sohvat Ikeasta.

Kiinalainen kalligrafia toivottaa hyvää yötä sängyn vieressä.

Eteisessä tulijaa tervehtii kodin uusin taidehankinta, Otto Majan nimetön teos.

HIMA 3 | 2013 13

Suomi kuului analogiseen tv-verkkoon vuoden 2007 syyskuuhun asti, jolloin siirryttiin digitaa-liseen tv-lähetykseen – kuva ja ääni siirtyvät tv-vastaanottimeen numeerisessa muodossa entisen jatkuvan signaalin sijaan. Digitaali-lähetyksessä on analogista parempi kuvan- ja äänenlaatu, ja se hyödyntää taajuusaluetta tehokkaammin, mikä mahdollistaa useamman kanavan lähettämisen. Uusia kanavia onkin putkahdellut suomalaiseen televisiomaailmaan yhä kiihtyvämpään tahtiin. Televisio ei ole enää pelkkä yksisuuntainen kuvaputki, vaan kodin monipuolinen viihdekeskus, jota käytetään esi-merkiksi pelaamiseen ja internet-surffaukseen.

Ensimmäiset, yleiset tv-lähetykset aloitettiin Saksassa 1934. Vaikka Suomessakin O.y. Yleis-radio A.b. perustettiin jo vuonna 1926 radiotoi-mintaan, Suomen säännölliset, mainosrahoit-teiset televisiolähetykset alkoivat vasta 30 vuotta myöhemmin. Ensimmäisen televi-siokanavan, TES-TV:n, perustivat teekkarit. Tällöin televisio tunnettiin nimellä näköradio. Värit televisioon saatiin Suomessa 1970-luvul-la. Lasten kaupungissa Sederholmin talossa voi käydä kurkkaamassa, miltä televisio näytti 1970-luvun “mummolassa”.

ENNEN

NYT

KUVA THINKSTOCK

Uutta & vanhaa

Näköradiosta viihdekeskukseksi1950-luvulta lähtien televisio on saanut kunniapaikan olohuoneessa. Enää koko kansa ei kokoonnu seuraamaan samoja ohjelmia, vaan yleisön ajasta kilpailevat yhä useammat televisiokanavat.

KUVA SAKARI KIURU/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

14 HIMA 3 | 2013

Harjannetie 44:n julkisivu on pellavanväristä tiiltä, jota koristaa siellä täällä puuverhoilu.

HIMA 3 | 2013 15

Hekan huudit

ekalle valmistuu tänäkin vuonna yli 400 uudisasuntoa. Suurin kohteista sijait­see Viikinmäessä Harjannetie 44:ssä, jonka asukkaat pääsevät muuttopuu­hiin syyskuun lopussa.

Talon on jo jonkin aikaa tunnistanut kaukaa. Se nousi metsäiseen kalliomaisemaan, ja ylim­pänä puiden latvojen yllä pilkottaa sen maamerkki: kuutionmuotoinen saunaosasto terasseineen.

Matalimmillaan talo on kaksikerroksinen, kor­keimmillaan kerroksia on seitsemän. Julkisivusta voi hakea tuntumaa siihen, miltä 2010­luvun asuintalo­arkkitehtuuri näyttää.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston kehittämispäällikkö Ifa Kytösaho sanoo, että myös asuntoarkkitehtuurissa suositaan tällä hetkellä veis­toksellisuutta.

– Toisaalta massiivisten muotojen vastapainoksi julkisivut ovat aiempaa rauhallisempia. Nyt niissä hy­väksytään viime vuosia enemmän toistoa, Kytösaho kuvaa.

VIELÄ VUOSITUHANNEN ALUSSA julkisivusommittelu oli pienipiirteisempää, luonnehtii itsekin arkkitehtinä työskennellyt Kytösaho.

– Materiaalien lisääntynyt kirjo ja erilaisten karhei­den pintojen tulo rakennuksiin kertoo elämyksellisyy­den tavoittelusta, hän toteaa.

Harjannetie 44:n julkisivu on pääosin puhtaaksi­muurattua vaaleaa tiiltä. Lisäksi siinä on käytetty harmaata kuitusementtilevyä ja lehtikuusiverhousta. Rakennuksen pääsuunnittelija Kristiina Hannunka-ri arkkitehtitoimisto Hannunkari & Mäkipajasta on loppu tulokseen tyytyväinen.

– Suunnittelu on aina palapeliä, pitkä prosessi. Arkki tehti lähtee liikkeelle ideasta, mutta maisema, kaava ja rakennuskustannukset antavat hankkeelle raamit, hän muistuttaa.

– Kaikkea ei ole mahdollista toteuttaa rakennus­tekniikankaan näkökulmasta. Usein lopputulos on silti aika samannäköinen kuin suunnittelijan ensim­mäinen luonnos.

HARJANNETIE 44:N TILOILLE asetettiin tavoitteeksi moni­muotoisuuden ja sopimisen erilaisiin asumistarpei­

Harjannetie 44 Viikissä edustaa 2010-luvun modernia asumista. Korkealle kurottava kuutioelementti kätkee sisäänsä saunan ja kerhotilat.

Saunailtoja kattoterassilla

2010-luvun arkkitehtuurissa leikitään värikkäillä yksityiskohdilla. Kuva Kap Horninkadulta.

TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT KRISTIINA HANNUNKARI,

MIRKA SAARHOLMA

MITÄ UUTTA 2010-LUVULLA?

• JULKISIVUISSA näkyy veis-toksellisia muotoja, isoja massoja ja selkeitä pintoja.

• MUURAUSTA, PUUTA ja metalli verhouksia suositaan. Ikkunoiden sijoittelussa on persoonallisuutta.

• SISÄTILOISSA VALKOINEN on taas vallalla. Värejä näkyy yksityiskohdissa, porras-käytävissä ja parvekkeissa.

• ASUMISMUOTOJEN VARIAATIO on kasvanut. Pienimmät asunnot ovat jälleen hyvin pieniä. Tilasuunnittelussa korostuu muunneltavuus.

• YHTEISÖLLISYYS JA EKOLOGI-SUUS kuuluvat ajan henkeen.

siin. Valinnanvaraa onkin pienestä 25,5 neliön yksiös­tä isoihin viiden huoneen ja keittiön perhe asuntoihin.

– Asuntoratkaisujen kirjo on selvästi kasvanut, mikä on hyvä asia. Kaiken ei pidä toistaa samaa, sillä ihmisten tarpeet ovat erilaiset, Kytösaho kuvaa.

Kytösaho kertoo, että nykypäivän asuntorakenta­misessa tuotetaan tietoisesti erilaisia ratkaisuja eri­laisiin elämäntyyleihin. Myös asuntojen varustetaso vaihtelee.

Harjannetiellä monimuotoisuus näkyy esimerkiksi siten, että pienimmät asunnot ovat viime vuosikym­menten suuntaukseen nähden huomattavan pieniä. Asunnoissa ei ole huoneistosaunoja, mutta yhteisiin tiloihin on panostettu.

Keskusteluissa kaupunkiasumisen trendeistä on jo jonkin aikaa korostunut yhteisöllisyys.

– Tähän rakennukseen tehtiin kolme saunaosastoa oleskelutiloineen, ylös kuutioon ja katutasoon. Al­haalla oleva kerhotila toimii hyvin päivisin. Ylimmän kerroksen saunatilojen käyttö saattaa painottua iltoi­hin, Hannunkari sanoo.

Värimaailma on Harjannetie 44:n asunnoissa vaalea. Seinät ja kiintokalusteet ovat valkoiset, lattiat vaaleaa tammen sävyä. Elävyyttä haettiin esimerkiksi laattojen isosta koosta.

– Näin tiloihin saatiin avaruutta. Värilliset kiinto­kalusteet ja laatat ovat jälleen väistymässä muodista, Hannunkari toteaa.

Nykysuuntauksessa värit toimivat lähinnä tehos­teena. Harjannetie 44:ssa niitä on esimerkiksi parvek­keiden yksityiskohdissa ja porrashuoneissa.

TOISINAAN KUULEE SANOTTAVAN, että asukkaat kaipaisivat rakentamiseen perinteisyyttä ja tavallisuutta, mut­ta arkkitehtien tavoitteena on erikoisuus. Pitääkö se paikkansa?

– Suunnittelu lähtee aina liikkeelle siitä, että raken­nus on oma yksilönsä – niin kuin tonttikin. Arkkitehdil­ta tilataan idea, jota sitten pyöritellään monen eri tahon kanssa, Hannunkari selittää.

Inspiraatio uuden luomiseen voi tulla mistä tahansa.− Arkkitehdit imevät vaikutteita eri puolilta, suun­

nittelevat, luonnostelevat ja työstävät. Ideointi on meille perusammattitaitoa.

©KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 060/2013

Snadit

Hekasta asiaa

16 HIMA 3 | 2013

Tämä Heka on haka palvelemaan.

39,5 %

12 %

12 %

9 %

4,5 %

2,5 %

2,5 %

1,5 %VESI

TULEVAT KORJAUKSET

SÄHKÖ

JÄTEHUOLTO

LÄMMITYS

KORJAUKSET

LAINOJEN LYHENNYKSET JA

KOROT

HUOLTO

Palveluasunnoista osa Hekaa

VUOKRAN MÄÄRITTÄMINEN

Tarkkaan harkittu palapeliVuokran muodostaminen on usein sentintarkkaa hommaa. Kokonaisvuokrat saadaan taas selville lokakuussa.

Tasauksen määrään vaikuttavat eniten Helsingin sisäiset, sijaintiin perustuvat kalleusalueet sekä talojen suurten kor­jausten kustannusten pysyminen koh­tuullisena kullakin alueella ja kussakin talossa. Alueellisten keskimääräisten pääomavuokrien tasauksesta johtuva mahdollinen vuokrankorotus on enin­tään kymmenen senttiä neliötä kohden vuodessa. Joillain alueilla – tyypillisesti kaikkein kauimpana keskustasta sijait­sevilla – tämä tasaus laskee sitä vuokraa, joka perittäisiin ilman tehtävää tasausta. Alueelliset keskimääräiset pääoma­vuokrat tasataan lisäksi alueiden sisällä taloryhmittäin.

ALUE- JA TALOKOHTAISESTI määritellään vuokran toinen osa eli hoitovuokra. Kiinteistöjen hoito ja ylläpito sekä muut asumiseen liittyvät palvelut rahoitetaan hoitovuokrasta. Asukkaat voivat itse vaikuttaa asumisellaan hoitovuokran määrään. Suurin yksittäinen hoitovuok­ran kuluerä on lämmitys, johon Hekassa kuluu keskimäärin 18 prosenttia hoito­vuokrasta.

Lämmitykseen kuluvaan rahaan voi melko helposti vaikuttaa asukkaan omilla, tiedostavaan lämmönkäyttöön tähtäävillä toimilla. Myös maltillinen vedenkulutus ja huolellinen jätteiden lajittelu ovat sellaisia asumisen toimia, joihin yhteisesti panostamalla kukin talo voi suoraan vaikuttaa hoitovuokraansa.

KOKONAISVUOKRAN MÄÄRÄ KUUKAUDESSA on tieto, jonka vuokralainen vuok­rastaan ensimmäisenä haluaa tietää. Asuntomarkkinoilla lisäksi neliökoh­tainen kuukausivuokra on tavanomai­sesti käytettävä käsite. Vuokrananta­jalle vuokra muodostuu kymmenistä pienistä osista.

Näin on myös Hekassa: tulevan vuo­den vuokran arvioiminen aloitetaan jo miltei vuotta ennen, kuin vuosittain määriteltävät uudet vuokrat astuvat voimaan. Vuokrat määritellään oma­kustannusperiaatteella. Pääomavuok­rat lyödään lukkoon syksyisin, kun tiedot muun muassa rahoitusmarkki­noiden muutoksista ja tulevan vuoden korjaustoimista täsmentyvät.

VUOKRA SISÄLTÄÄ HEKASSA kaksi osaa: pääoma­ ja hoitovuokran. Noin puo­let kokonaisvuokran summasta – kes­kimääräiset pääomavuokrat – lyötiin alueit tain lukkoon elo­syyskuun vaih­teessa Hekan hallituksessa. Suurim­man osan pääomavuokrana kerättä­västä vuokrasta muodostavat talojen korjaamiseksi ja rakentamiseksi otet­tujen lainojen lyhennykset ja korot sekä tontinvuokrat. Lisäksi kerätään jonkin verran varauksia tulevien isojen korja­uksien rahoittamiseen.

Pääomavuokrien määriä tasataan Hekassa sekä alueittain että vuokran­määritysyksiköittäin (taloryhmittäin).

HEKAN KIINTEISTÖKANTA KASVAA ja moni-puolistuu entisestään, kun Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot sulautuu Helsingin kaupungin asunnot Oy:öön 1.1.2014. Sulautu-misen taustalla on kaupungin strategiaohjel-man tavoite kaupungin asunto-omaisuuden selkeämmästä ja tehokkaammasta hallin-noinnista. Päätöksen fuusiosta teki Helsingin kaupunginhallitus toukokuussa 2012.

Sulautumisen jälkeen merkittävin osa kaupungin ara-asuntokannasta hallinnoi-daan Hekassa. Näin yhdenmukaistetaan ara-asuntojen hallinnointia ja keskitetään ara-asuntoja koskeva lainoitusosaaminen yhteen yhtiöön. Kaupungin omistamat muut vuokra-asunnot ovat ryhmiteltyinä omiksi kokonaisuuksikseen.

HIMA 3 | 2013 17

6 %

2 %

1 %

VAKUUTUKSET JA VEROT

UUDIS-TUOTANTO

HALLINTO

KORJAUKSET

7,5 %TONTTI

VUOKRAMÄÄRITYKSEEN OSALLISTUVAT MYÖS vuokralaisdemokratian eri elimet talo­ ja vuokralaistoimikunnista vuok­ralaisneuvottelukuntaan. Vuokran määrään voi vaikuttaa olemalla muka­na seuraavien vuosien korjaussuunni­telmia tehtäessä, vuokranmääritystä valmisteltaessa ja antamalla lausunto­ja pääoma­ ja kokonaisvuokrista sekä vuokran tasauksen periaatteista.

Kokonaisvuokrat saadaan selvil­le näiden lausuntokierrosten jälkeen lokakuussa. Kokonaisvuokran, eli asunnosta ensi vuonna maksettavan kuukausittaisen vuokran, sisältävät vuokrantarkistusilmoitukset lähe­tetään asukkaille lokakuun loppuun mennessä. Vuokran maksuun tarvitta­vat, viitenumerot ja tilinumerot sisäl­tävät vuokranmaksukuitit toimitetaan joulukuussa.

MARRASKUUN AIKANA SATUNNAISESTI valittuun osaan Hekan asunnoista lähetetään postitse vuotta 2013 koskeva asukastyytyväisyystutki-mus. Kyse on vuosittain toistuvasta kyselystä, jossa tiedustellaan Hekan asukkaiden mielipiteitä isän-nöinnistä, huollosta, korjauksista ja siivouksesta. Kyselyn tuloksia

käytetään asumispalvelujen kehit-tämiseen.

Mielipiteensä voi kertoa myös internetin kautta. Linkki kyselyyn julkaistaan 21.11.2013 osoitteessa www.hekaoy.fi/asukaskysely ja alueyhtiöiden internetsivuilla. Kaikkien vastanneiden kesken ar-votaan elokuvalippupaketteja.

Mikä on kalleusalue?KESKIMÄÄRÄISIÄ VUOKRIA TILASTOIDAAN Helsingissä neljän kalleusalueen eli vertailualueen mukaan. Yksinkertaistet-tuna alue Helsinki 1 sisältää lähimpänä keskustaa olevat asuinalueet, Helsinki 4 taas reunimmaiset.

Heka noudattaa pääomavuokrien alueellisessa tasauksessa pääsään-töisesti samaa vertailualueluokittelua kuin Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus.

HEKAN ALUEET VERTAILUALUEITTAIN• Helsinki 4 vastaa Hekassa alueita

Heka-Jakomäki, -Kontula, -Suutarila ja -Vesala

• Helsinki 3: Heka-Kannelmäki, -Maunula, -Malmi, -Malminkartano, -Mylly puro, -Pihlajisto, -Puotila, -Vuosaari

• Helsinki 2: Heka-Kansanasunnot, -Haaga, -Kumpula, -Laajasalo, -Roihu vuori, -Siilitie

• Helsinki 1: Heka-Vallila, Heka-Kanta-kaupunki, Heka Pikku Huopalahti.

Syksyllä valmistuu satamäärin Heka-asuntojaVUONNA 2013 HEKALLE valmistuu yhteen­sä 441 uutta asuntoa. Uusia koteja saa­daan 96 enemmän kuin viime vuonna, jolloin asuntoja valmistui 345. Uusien talojen asunnot mukaan lukien Hekalla on omistuksessaan vuoden 2013 lopul­la 43 939 tavallista ara­vuokra­asuntoa.

Alkuvuonna ovat valmistuneet ker­rostalot Jätkä saareen ja Alppikylään sekä rivitaloja Suutarilaan. Syyskuussa muutetaan Jätkäsaaren Juutinrauman­kadulle, jonne on kohonnut 62 uuden vuokra­asunnon Heka­talo. Viikinmä­en Harjannetiellä Hekalle on valmis­tunut 90­asuntoinen kerrostalo, pai­kallinen maamerkki, joka näkyy aina Lahdenväylälle asti ja kauemmaskin (lue lisää talosta tämän lehden sivulta 18). Rivitalokoteja valmistuu Vesalaan Viitankruunun tielle 58 asunnon ver­ran lokakuussa. Haagan Laajasuontien 47­asuntoisen kerrostalon uudet asuk­kaat muuttavat marras­joulukuussa.

Niin näiden kuin tulevienkin Hekan uudiskohteiden asunnonvälityksen hoitaa Helsingin kaupungin kiinteis­töviraston asunto­osasto. Tänä vuonna valmistuvien kohteiden asukasvalinnat on jo tehty. Marras–joulukuussa voi ha­kea asuntoa alkuvuonna 2014 Hekalle valmistuvista kohteista Jätkäsaaresta, Maununnevalta ja Myllypurosta.

Uudiskohteiden täsmälliset haku­ajat julkaistaan internetissä osoitteessa www.stadinasunnot.fi, jonne voi jättää myös vuokra­asuntohakemuksen, joka uudiskohteissa on kohdekohtainen. Asunnonhakijat voivat asioida lisäksi Itämerenkatu 3:ssa sijaitsevassa palve­lupisteessä tai puhelimitse.

Anna arviosi asukastyytyväisyydestä

Olemassa olevan asuntokannan lainojen lyhennykset ja korot 39.5 %

Hoito-, huolto- ja siivouskulut 12 %

Korjaukset 12 %

Lämmityskulut 9 %

Tontin vuokra 7,5 %

Hallintokulut 6 %

Veden kulutus 4,5 %

Varautuminen tuleviin korjauksiin 2,5 %

Sähkö 2,5 %

Vakuutukset ja verot 2 %

Jätehuolto 1,5 %

Uudistuotannon lainojen korot ja lyhennykset 1 %

Vuokran muodostuminen

Snadit

18 HIMA 3 | 2013

Hekasta asiaa

LASKUJA EI VOI vuoden 2014 alusta alkaen enää maksaa suoraveloituksena. Tilalle tulee suoramaksu tai e-lasku, jotka ovat yhtä vaivattomia kuin suoraveloituskin.

Jos asukkaan vuokra maksetaan tällä hetkellä suoraveloituksena, lähettää Heka asukkaalle tiedon suoraveloi-tuksen muuttumisesta suoramaksuksi tai e-laskuksi. Suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi ilman eri toimenpiteitä,

jos asukas ei käytä verkkopankkia tai ei ole käyttänyt verkkopankkia laskujen maksuun kolmeen kuukauteen. Jos asukas käyttää verkkopankkia, muuttuu suoraveloitus e-maksuksi.

E-maksun ero suoramaksuun ver-rattuna on se, että laskun maksaja voi muuttaa laskun maksutiliä, summaa tai eräpäivää ennen eräpäivää. Suora-maksu maksetaan tililtä automaatti-

sesti eräpäivänä ilman laskukohtaista muokkaus mahdollisuutta. Jos asukas ei halua jatkaa vuokran maksamista tilil-tään auto maattisesti, pitää hänen ottaa yhteyttä pankkiinsa.

Kuukausittain toistuvan vuokranmak-sun hoitaminen suoramaksuna tai e-laskuna on helppo. Maksu tulee hoi-dettua ajallaan, eikä unohduksista johtu-via viivästysmaksuja pääse kertymään.

KUVA THINKSTOCK

Seitsemän alueyhtiön toimistot muuttavat

yhteyteen pyritään järjestämään rau­hallisempi soppi esimerkiksi ajan­varauksella hoidettavaan asiointiin, kuten vuokrasopimuksen tekoon.

Loka–marraskuun vaihteessa uu­siin tiloihin muuttavat Heka­Vallilan ja Heka­Pihlajiston toimistot. Asukkai­den asiointi on helppoa hyvän sijain­nin ansiosta: asiakaspalvelu palvelee Mäkelän kadun ja Hämeentien risteyk­sessä osoitteessa Mäkelänkatu 2, kol­mas kerros.

Marraskuun alussa toimistonsa samaan osoitteeseen muuttavat alue­yhtiöt Heka­Kansanasunnot ja Heka­Kumpula. Toimitila on sekin liikenteel­lisesti mainiossa paikassa Mäkelänkatu 91:ssä (neljäs kerros), Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.

Heka­Roihuvuoren, Heka­Siilitien ja Heka­Laajasalon yhteinen uusi toi­misto tulee keskelle alueen asioinnin keskusta Herttoniemeen, osoitteeseen Hitsaajankatu 9, B­porras, seitsemäs kerros. Asiakaspalvelu aukeaa uusissa tiloissa joulukuun alussa.

Vuoden 2014 aikana vastaavanlaisia toimistojen yhdistämisiä tapahtunee muissakin Hekan alueyhtiöissä. Näin toteutetaan osaltaan tavoitetta alue­yhtiöiden yhtenäisistä toimintatavoista ja toiminnan tehokkuudesta.

PERÄTI SEITSEMÄN HEKAN alueyhtiön toi­mistot ja samalla myös asiakaspalvelu­pisteet muuttavat loppuvuonna 2013. Asukkaiden asioinnin suhteen ei kui­tenkaan ole kyse isoista muutoksista: toimistot joutuvat olemaan muuton vuoksi kiinni vain muutamia päiviä ja asiakaspalvelupiste löytyy jatkossa­kin läheltä, hyvien liikenneyhteyksien päästä. Jokainen muuttava alueyhtiö tiedottaa muuton aikataulusta vielä erikseen alueensa Heka­asukkaille.

Nyt tehtävissä toimitilamuutoissa kaksi tai kolme alueyhtiötä muuttaa samoihin, yhteisiin toimitiloihin. Alue­yhtiöt pysyvät muuttojensa yhteydessä erillisinä yhtiöinä. Henkilöstömääräkin pysyy samana.

SAMOISSA TILOISSA TOIMIMISESTA on asiak­kaan kannalta monenlaista hyötyä. Yhdistyvien toimistojen asiakas­palvelupisteet ovat aiempia suurempia ja asiakkaiden asioinnin apuna on usei­ta asiakaspalvelun ammattilaisia. Myös loma­aikojen sijaisuuksia alueyhtiöi­den henkilökuntien välillä voidaan hoitaa aiempaa helpommin.

Uusien tilojen suunnittelussa on otettu huomioon asioinnin erilaiset tarpeet. Juoksevien asioiden hoitami­seen tarkoitetun asiakaspalvelutilan

KUVA MIRKA SAARHOLMA

Suoraveloitus loppuu, mitä nyt?

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima2. Merkitse numerosarja 5643.

Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osal-listua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmes-tyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syys-kaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

OSALLISTU LUKIJAKILPAILUUN

HEKA ILMOITTAA

Konkaritoimitusjohtajia eläkkeelle– PITKÄN TYÖSUHTEEN salaisuus on sama kuin kestävällä avioliitollakin: hyvä ter­veys ja lyhyt muisti, naurahtaa Heka­Pihlajiston toimitusjohtajan tehtävistä vastikään eläkkeelle jäänyt Pentti Nur-minen.

Mies kertoo lukeneensa jostain, että keskimääräisen avioliiton pituus on seitsemän vuotta, työsuhteen kymme­nen ja työuran 35. Nurmisen luvut ovat kaikki moninkertaisia: Helsingin kau­pungilla hän on työskennellyt huikeat 50 vuotta, kaupungin kiinteistöyhtiöis­sä vuodesta 1988.

Komea työura on takana myös toi­sella nyt eläkkeelle jääneellä konkaril­la. Kari Karjalainen tuli Kannelmäen kiinteistöt Oy:n, Heka­Kannelmäen edeltäjän, isännöitsijäksi vuonna 1991 ja eteni pian sen jälkeen toimitus­johtajaksi. Töissä Karjalainenkin on ol­lut aina 13­vuotiaasta, kiinteistöalalla yli 30 vuotta.

– Tulin töihin Kannelmäkeen niihin aikoihin, kun lama pamahti päälle. Jou­duimme vähentämään väkeä ja joka pennistä piti olla tarkkana, Karjalainen muistelee.

TOIMITUSJOHTAJAVUOSIAAN KUMPIKIN MUISTELEE lämmöllä. Karjalainen kiitte­lee erityisesti yhtiönsä henkilökuntaa pitkistä, sitoutuneista työsuhteista ja korkeasta ammattitaidosta.

– Sitä minä olen aina painottanut, että pitää muistaa, että teemme tätä työtä asukkaille. Varsinkin nykyään pal­velun merkitys on suuri. Edes hetkittäi­siä repsahduksia esimerkiksi palvelun nopeudessa ei saisi sattua.

Nurminen kertoo johtaneensa yh­tiötään aktiivisella esimerkillään ja uskomalla vankasti siihen, mitä tekee. Vuodet ovat tosin muuttaneet niin työnkuvaa, työympäristöä kuin teke­misen tapojakin.

– Edeltäjäni muistutti ennen lähtö­ään, että mitään koneita et sitten tähän huoneeseen tuo, sihteerit hoitavat kyllä kirjoittamisen. Sittemmin tietotekniik­ka on mullistanut monia asioita.

TYÖTAPOJEN MUUTOS ON tehostanut työn­tekoa. Vaikka Heka­Pihlajiston alueelle on tullut kuluneen 25 vuoden aikana yhteensä 25 uutta vuokra­asunto­kohdetta, ja Kannelmäkeen kahdek­san, on työntekijöitä nyt vähemmän suhteessa takavuosiin.

– 90­luvulla kiinteistönpitoa helpot­tamaan kehitettiin yhä käytössä oleva mitoitusjärjestelmä, jota testattiin en­simmäiseksi meillä Kannelmäessä. Se on hyvä pohja, mutta nykyään työnteon tärkeimpiä elementtejä ovat mielestäni tiimityö ja yhdessä kannettu vastuu, Karjalainen summaa.

Pentti Nurminen ja Kari Karjalainen ovat vaikuttaneet helsinkiläiseen asumiseen vuosikymmeniä.

HIMA 3 | 2013 19 KU

VA IS

TOCK

PHO

TO

Pyörätuolia käyttäviä varten kylpyhuoneissa tulisi olla noin 1,5 metrin levyinen kääntöympyrä.

Esteetön koti on myös turvallinenUudiskohteita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että asukkaalla saattaa olla liikkumisrajoitteita. Selda Demirtaksen kotona auttavat liuska ja tulevat lisäkaiteet.

tehdään lähinnä suuremmissa remon­teissa, ja niissäkin tapauskohtaisesti.

– Jos hissille on kahdeksan porrasta, on ehkä turhaa miettiä sen pidemmälle, Helander huomauttaa.

Selda Demirtaksen, 20, perhe muut­ti toukokuussa juuri valmistuneisiin Hekan rivitaloihin Suutarilaan. Seldal­la on keskosuuden jälkitilana syntynyt CP­vamma, ja helposti väsyvien jalko­jen ja huonon seisomatasapainon takia hän käyttää useimmiten pyörätuolia tai keppejä ulkona liikkuessaan.

– Etuovellemme on neljä porrasta, mutta takaovella on liuska, jota pitkin pääsen sisään silloin, kun käytän pyörä­tuolia, Selda kertoo.

Perheen asunto on kahdessa ker­roksessa, ja Seldan oma huone sijaitsee yläkerrassa. Kotona Selda ei tarvitse apuvälineitä liikkumiseen, mutta jyrkät kierreportaat pelottivat aluksi.

– Portaisiin on kyllä laitettu mattoa liukkauden vähentämiseksi, mutta tar­vitsen vielä lisäkaiteen, jotta voin ottaa

HARVA TULEE AJATELLEEKSI, että uusien talojen avarissa huoneratkaisuissa tai suihkun valitsemisessa pesutilaan kylpy ammeen sijasta olisi takana muu­ta kuin nykyajalle tyypillinen asumis­tyyli. Taustalla vaikuttavat kuitenkin esteettömyysmääräykset: rakennuksen on voitava soveltua myös sellaisten hen­kilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.

Asumisen esteettömyydestä puhut­taessa tarkoitetaan usein juuri liikunta­esteisyyden huomioimisesta.

– Tällöin täytyy miettiä koko reit­ti ympäristöstä kotiin: sisääntulo, hissille pääseminen ja kodissa liik­kuminen, kertoo yliarkkitehti Hen-na Helander Helsingin kaupungin rakennusvalvonta virastolta.

Asunto on voitava muuttaa liikunta esteisen kodiksi, tai heillä tu­lee olla mahdollisuus vierailla siellä. Mate riaali­ ja muita muutostöitä on helpompi tehdä jälkikäteen kuin raken­teellisia.

– Kaikki uudet kerrostalot raken­netaan nykymääräysten mukaisesti esteettömiksi. Pientaloissa ainakin sisäänpääsyn täytyy olla esteetön, jos maasto antaa periksi, Helander sanoo.

Suunnittelussa huomioidaan pyörä­tuolin tai pyörällisen kävelytelineen käytön mahdollisuus niin yleisissä ti­loissa kuin asunnon sisällä. Esimerkiksi eteinen ja wc­tilat tulee olla varustel­tavissa pyörätuolin käyttäjälle, mikä edellyttää suihkun lisäksi noin 1,5 met­rin levyistä ”kääntöympyrää” sekä 800 millimetrin tyhjää tilaa wc­istuimen vierellä pyörätuolista siirtymistä varten. Lisäksi huoneiden välisten kynnysten tulee olla matalia, ja oviaukkojen tar­peeksi leveitä ainakin asumiselle vält­tämättömissä huoneissa.

ESTEETTÖMYYSASIOIHIN ALETTIIN KIINNITTÄÄ huomiota enemmän vuosituhannen vaihteessa, ja ohjeistukset ovat muut­tuneet pikkuhiljaa järeämmiksi. Van­hempaan asuntokantaan muutoksia

tukea molemmilta puolilta.Lisäkaiteita on tulossa lisäksi pesu­

tiloihin, jossa apuna on jo suihkutuoli. Kodin alakerta on avara ja esteetön, jo­ten Selda pärjää arjessa itsenäisesti ja voi kutsua kylään myös pyörätuolissa olevia ystäviään – vanhassa kodissa se ei ollut mahdollista.

SUURIN HAASTE ARJESSA ovat keittiönkaapit, jotka ovat nykystandardien mukaisina 150­senttiselle tytölle liian korkealla.

– Minulle on kuitenkin ilmeisesti suun­nitteilla nouseva tuoli, joka helpottaisi täs­sä asiassa, Selda kertoo.

Selda Demirtas haluaisi tulevaisuudes­sakin asua mahdollisimman tavallisesti, ilman suurempaa leimaa vammasta tai avuntarpeesta. Esteetön koti ja ympäristö, tarvittavat apuvälineet sekä tarpeeksi ma­talat tasot ja kaapit voisivat mahdollistaa ihan itsenäisenkin asumisen.

Minna Rinne

20 HIMA 3 | 2013

CASE

MY DECORATION

It’s time for some power

play.

PHOTO VESA TYNI

Home

the building since the 1960s. For the first four decades, she lived upstairs in a practically identical flat, but two years ago, she had to move to the flat down­stairs – easier for an older lady, you see.

THE YEARS CERTAINLY do not show on the sprightly face of Nikander. Caro Mio takes her for a walk three times a day, and she hardly has time to sit down. Many of the objects in Nikander’s home remind her of friends and trips abroad.

She already has an idea for her next trip: to spend her 80th birthday on the Great Wall of China, together with her daughter.

Speaking of which, her home is filled with eastern influences. The predomi­nantly blue bedroom, in particular, in­cludes many hand­picked pieces from Asian countries. Next to her bed, Chi­nese calligraphy wishes good night to a violet – after all, Nikander’s real name is Orvokki, Finnish for violet.

IN THIS BUILDING, one home is so full of art that it’s starting to burst out into the stairwell. The 60 square metre two­room flat, located in old Maunula, is home to Okki Nikander, 77, and Caro Mio, a poodle nearing the age of 10.

The lady of the house carried out her life’s work in the service of the De­sign Museum, where she worked for 30 years. Many of the pieces of art in her home are from that time, but the most recent investment, a piece by Okki Ni­kander’s nephew Otto Maja, arrived by taxi just a few hours prior to the in­terview. It is now hanging opposite the front door, so that guests have to take a step back in order to see the piece in its entirety.

THE PROTECTED STONE building, which was built in the early 1950s, includes a wealth of interesting details, such arching walls and a small bay window in the living room. It’s no wonder that Nikander has been living happily in

PHOTO ISTOCKPHOTO

Visiting the home of art

FEW THINK ABOUT the fact that the spa­cious floor plans of modern houses and the use of showers, instead of bath tubs, in bathrooms are not only the result of typical modern living. In reality, these solutions are mandated by accessibility regulations: residential buildings must also be suitable for persons with limited or restricted mobility.

Accessibility often refers, specifical­ly, to issues of reduced mobility.

– We must consider the entire route from the environment into the home: the entrance, elevator access and mo­bility inside the home, says Senior Ar­chitect Henna Helander from the City of Helsinki Building Regulation Depart­ment.

– All new residential buildings are built to be accessible, in accordance with current regulations. In single­fam­ily houses, the entrance, at least, must be accessible, if the terrain allows, says Helander.

ACCESSIBILITY ISSUES BEGAN to garner more and more attention at the turn of the millennium. Older buildings are usu­ally only made more accessible in con­nection with major renovations, and even then, on a case by case basis.

The family of Selda Demirtas, 20, has just moved to a new Heka terraced house in Suutarila, which was com­pleted in May. Selda is suffering from cerebral palsy, due to being born pre­maturely, and as a result of weak legs and poor balance, she usually uses a wheelchair or crutches when she’s out and about.

– Our front door has four steps, but the back door has a ramp that I can use to get inside when I’m using a wheel­chair, Selda says.

The family’s home has two floors and Selda’s own room is on the top floor. At

home, Selda does not need any walking aids, but the steep spiral staircase did worry her at first.

– The stairs are equipped with non­slip matting, but I still require an extra rail so I can support myself on both sides.

Additional rails will also be added to the bathroom, which already has a shower chair. The lower floor is spa­cious and free of obstacles, so Selda copes fine on her own and can also invite friends who are bound to their wheelchairs over for a visit.

THE GREATEST EVERYDAY challenge is pre­sented by the kitchen cabinets, which are, as per modern standards, too high for the 150 cm girl.

– Apparently, I am getting an elevat­ing chair that would help in this regard, Selda says.

Selda Demirtas would like to con­tinue to live as normally as possible, without being labelled as being handi­capped or needing aid. An accessible home and environment, required aids and low enough surfaces and cabinets could make it possible for her to live on her own.

An accessible home is also safe

In old Maunula there is also a home for Caro Mio, a gray poodle.

Start saving energyTHIS YEAR, MOTIVA’S traditional energy-saving week will be held from 7 to 13 October. During the week, companies, organisations and ordinary citizens are encouraged to monitor their energy expenditure. For advice on how to save energy at home, please visit Motiva’s campaign website at www.energiansaas-toviikko.fi/kampanja-apu/saas-tovinkit_kotiin.

HIMA 3 | 2013 21

Hem

SHORTLY

Cleaning dust from exhaust air valvesCLEANING EXHAUST AIR valves is a chore that people often postpone. But there’s hardly any need for that because clean-ing them is actually both quick and easy.

– Simply open the valve by screwing it counter clockwise. The entire metal piece can be rinsed and cleaned using a dish brush and dishwashing liquid, ad-vises Petri Leipäjoki, property manager at Heka-Myllypuro.

Exhaust air valves are usually located in the kitchen, bathrooms and some-times in a closet. Located near the ceil-ing, the valves provide the most direct way out of the flat for smoke, smells and moisture. However, over time, the valves gather up dust and dirt, which decreases the ventilation.

At worst, indoor air might become stuffy and damp as a result, which is not good for residents or the flat itself.

Sauna evenings at the roof terraceTHIS YEAR, HEKA is building over 400 new homes. The majority of these new flats are located in Viikinmäki at Harjannetie 44, which will be ready for new residents at the end of September.

Start saving energy

PHOTO KRISTIINA HANNUNKARI

The building has been quite recog-nizable for a while now. It was built in a tree-filled rocky outcrop, and at the top, above the treeline, sits the building’s most distinctive feature: a cube-shaped sauna and terrace.

At its lowest point, the building is two storeys high, while at its highest, it tow-ers to seven stories. The facade provides a glimpse into the residential architec-ture of the 2010s.

Harjannetie 44’s facade is mostly made out of pure white brick. It also makes use of grey fibre cement board and linings made out of larch.

A precise puzzleTHE TOTAL AMOUNT of monthly rent is usually the first thing a potential tenant wants to know. In the housing market, the concept of monthly rent per square metre is also widely-used. For a landlord, rent is composed of dozens of small parts.

This holds true for Heka as well: work for estimating next year’s rent starts al-most a year in advance, when new rental rates, which are determined annually, come into force. Rents are determined on a cost price principle. Absolute net rents are finalised during the autumn, when information on changes in the financial market and renovations for the coming year are clarified.

At Heka, rent consists of two main components: absolute net rent and maintenance charges. Approximately half of the total rent sum – average absolute net rents – were decided by the region at the turn of August and Septem-ber by the Heka committee. The majority of the absolute net rent collected as rent consists of loan instalments and inter-est for loans taken in order to renovate buildings or build new ones, as well as land leases. The rent also includes a small charge meant to cover future major renovations.

KORT PÅ SVENSKA

Dammet bort från frånluftsventilerDET ÄR LÄTT att man skjuter upp rengörin-gen av frånluftsventilen. Helt i onödan, för det går sist och slutligen nästan i en handvändning att rengöra den.

– Lösgör ventilen genom att vrida den motsols. Hela metalldelen kan sköljas av och tvättas med diskborste och diskmedel, berättar fastighetsskötaren Petri Leipäjoki från Heka-Myllypuro.

Det finns ofta en frånluftsventil i kök, wc och badrum och ibland i garderober. Gen-om ventilerna uppe vid taket leds os, lukter och fukt den rakaste vägen ut ur bostaden. Med tiden samlas det dock damm och smuts i dem, vilket försämrar ventilationen.

Som värst kan luften inomhus bli unken och fuktig. Det lider både invånaren och bostaden av.

Bastukvällar på takterrassenÄVEN DETTA ÅR får Heka över 400 nya bostäder. Det största objektet finns på Krönvägen 44 i Viksbacka dit invånarna kan flytta i slutet av september.

Man har redan en tid kunnat se huset på avstånd. Det byggdes i ett bergslandskap med skog och högst uppe ovanför trä-dtopparna skymtar dess landmärke: en kubformig bastuavdelning med terrass.

Som lägst består huset av två våningar, som högst av sju våningar. Av fasaden kan man ana hur 2010-talets bostadshusarki-tektur ser ut.

Fasaden på Krönvägen 44 är mest renmurad ljus tegel. Därtill har man använt grå fibercementskivor och lärkträdsbeklä-dnad.

Noga övervägt pusselBRUTTOHYRAN I MÅNADEN är något som varje hyresgäst först vill veta om sin hyra. På bostadsmarknaden är dessutom må-nadshyran per kvadratmeter ett begrepp som traditionellt används. För hyresvärden består hyran av tiotals små delar.

Så här är det även på Heka: man börjar bedöma nästa års hyra redan nästan ett år innan de nya hyrorna som fastslås årligen träder i kraft. Hyrorna fastställs enligt principen om självkostnad. Kapitalhyrorna fastslås på hösten då bland annat ändrin-gar på finansmarknaden och reparationer under det kommande året preciseras. Hyran på Heka består av två delar: kapital-hyra och driftsvederlag. Ungefär hälften av summan av den totala hyran – de genomsnittliga kapitalhyrorna – fastslogs områdesvis i Hekas styrelse i månadsskif-tet augusti-september.

Den största delen av hyran som uppbärs som kapitalhyra består av amor-teringar och räntor på lån som tagits för att reparera hus samt tomthyror. Dessutom samlar man in lite reserver för att finan-siera kommande stora reparationer.

Direktbetalningen upphör – vad händer nu?I BÖRJAN AV 2014 kan fakturor inte längre betalas som direktdebitering. Direktdebi-teringen ersätts av direktbetalning eller e–faktura som är lika lätta att sköta som direktdebiteringen.

Om invånarens hyra för tillfället betalas som direktdebitering skickar Heka kunden ett meddelande om att direktdebiteringen ändras till direktbetalning eller e-faktura. Direktdebiteringen ändras till direktbetal-ning utan särskilda åtgärder om invånaren inte använder nätbanken eller inte har använt nätbanken för att betala fakturor under de senaste tre månaderna. Om invånaren använder nätbanken ändras direktdebiteringen till e-faktura.

441 ÅR 2013 FÅR Heka sammanlagt 441 nya bostäder.

Direct debiting ends, now what?FROM THE BEGINNING of 2014 onwards, invoices can no longer be paid by direct debit. Direct debiting will be replaced by direct payment or e-invoices, which are just as easy as direct debiting.

If a tenant’s rent is currently being paid by direct debit, Heka will notify the tenant of the fact that the direct debit will be changed to a direct pay-

ment or e-invoice. A direct debit will automatically be changed to a direct payment, if the tenant does not use online banking or has not accessed online banking services in order to pay invoices during the last three months. If the tenant does use online banking services, the direct debit will become an e-invoice.

22 HIMA 3 | 2013

HEKA-KANSANASUNNOT OY puh. 09 756 2180 Mäkelänkatu 91 A, 00610 HKIHEKA-JAKOMÄKI OY puh. 09 350 8060 Louhikkotie 2, 00770 HKIHEKA-KANNELMÄKI OY puh. 09 530 6280 Soittajankuja 3, 00420 HKIHEKA-KANTAKAUPUNKI OY puh. 09 476 6700 Junailijankuja 3, 00520 HKI

HEKA-KONTULA OY puh. 09 342 4430 Kontulankaari 12, 00940 HKIHEKA-KUMPULA OY puh. 020 718 9770 Pariisinkatu 5, 00560 HKIHEKA-LAAJASALO OY puh. 020 787 1720 Rudolfintie 10, 00870 HKIHEKA-MALMI OY puh. 09 350 8200 Anianpellontie 1, 00700 HKI

HEKA-MALMINKARTANO OY puh. 09 530 8050 Luutnantintie 1 A, 00410 HKIHEKA-MAUNULA OY puh. 09 272 7190 Metsäpurontie 25, 00630 HKIHEKA-MYLLYPURO OY puh. 09 342 4100 Alakiventie 5, 00920 HKIHEKA-PIHLAJISTO OY puh. 09 350 5620 Salpausseläntie 12–16, 00710 HKI

HEKA PIKKU HUOPALAHTI OY puh. 09 477 8180 Tilkantori 4, 00300 HKIHEKA-HAAGA OY puh. 09 477 7400 Kaupintie 5, 00400 HKIHEKA-PUOTILA OY puh. 09 343 4030 Asiakkaankatu 4, 00930 HKIHEKA-ROIHUVUORI OY puh. 09 310 8818 Petter Wetterin tie 6, 00810 HKI

ASUKKAAMME IDEA

Syksyn sato jakoon– AJELIN POLKUPYÖRÄLLÄ toimistolta ko­tiin ja katselin siinä samalla puissa kyp­syvien omenoiden paljoutta. Mietin, miten valtavan määrän biojätettä ne muodostavat ja miten moni kuitenkin samalla kaipaisia omenoita. Siitä se ajatus sitten lähti!

Heka­Suutarilan alueen rivitalossa asuva Tiina Sandberg meni kotiin, otti pari kuvaa omenoista ja perusti Face­bookiin Stadin Omenapörssin.

Omenapörssissä ei liiku rahaa, vaik­ka nimi siihen viittaakin. Omenoita sen sijaan liikkuu todistettavasti suuria määriä. Käyttäjiltä on tullut erittäin po­sitiivista palautetta. Sekä omenoiden ylijäämästä kärsivät omakotiasukkaat että kerrostalojen omenapuuttomat herkkusuut ovat hyötyneet järjestelystä. Luultavasti myös jätekuskien taakka on hiukan helpottanut.

Sivun idea on yksinkertainen. Sivulta löytyy kaksi kuvaa omenoista, joista toi­sen otsikkona on ”Omenoita otetaan” ja toisen ”Omenoita annetaan”. Oma ilmoitus laitetaan jomman kumman kuvan alle.

Stadin Omenapörssi on saanut seu­raajia myös esimerkiksi Turussa, Oulus­sa ja Keravalla.

Villejä omenapuita ja marjapensaita kasvaa Helsingin puistoissa ja metsi­köissä pilvin pimein. Jos Omenapörs­sissä ei nappaakaan, voi Satokartta­sivustolta käydä katsomassa, mistä löytyisi lähin yleinen omenapuu. Löy­tyypä sivustolta jopa vinkkejä tyrnimar­japensaiden sijainneista.

Linkkejä syksyn satoa varten:satokartta.netwww.facebook.com/StadinOmenaporssi

Aktiivinen asukas

ASUKKAIDEN KOKOUKSESSA VOI kertoa näkemyksistään ja vaikuttaa.

– Ja tarjolla on myös hyvää kahvia ja pullaa, Siilitie 7:n talotoimikunnan pu­heenjohtaja Raija Manninen vinkkaa hymynkare suupielessään.

Manninen kertoo, että asukas­kokouksessa:

1. Valitaan talotoimikuntaVähintään kerran vuodessa järjestettä­vä asukaskokous on tärkeä osa vuokra­laisdemokratiaa. Asukaskokouksessa vuokralaiset valitsevat edustajansa esi­merkiksi talotoimikuntaan.

Talotoimikunnalla on mahdolli­suus vaikuttaa muun muassa oman vuokran maksuyksikkönsä yhteisten tilojen käyttöön, hoitoon, huoltoon ja pitkän aikavälin suunnitteluun.

– Talotoimikunta voi järjestää asuk­kaiden toivomusten mukaisesti myös esimerkiksi kerhoja, pihatalkoita sekä erilaisia yhteisiä tapahtumia, Raija Manninen mainitsee.

2. Valitaan asukasedustajia Asukaskokouksissa valitaan asukas­edustajia alueyhtiöiden hallituksiin. Jos talossa tehdään remonttia, valitaan edustaja myös työmaatoimikuntaan.

Lisäksi asukkailla on mahdolli­suus valita ehdokkaansa Hekan halli­tukseen. Ehdolle voi asettua kaikista alueyhtiöistä.

Asukasedustajat huolehtivat osal­taan siitä, että asukkaiden mielipiteet huomioidaan päätöksiä tehtäessä.

3. Sana on vapaaJokaisessa asukaskokouksessa esitys­listalla on myös kohta ”Muut asiat”. Kokouksen tässä vaiheessa voi kertoa

Mukaan vaikuttamaanASUKASKOKOUSTEN ABC

Asukaskokousten asialistat netissä

TÄMÄNVUOTISET ASUKKAIDEN KOKOUKSET on pidettävä 15.11. mennessä. Kokouksissa valitaan talotoimikuntien lisäksi vuokranmääräytymisyksik-köjen ehdokkaat alueyhtiön työmaatoimikuntaan, hallitukseen ja talouden ja hallinnon valvojaksi sekä Hekan hallitukseen ja talouden ja hallinnon valvojaksi. Asialistamallin saa tarvittaessa alueyhti-ön internetsivulta, lisätietoja vuokralaisdemokratia-elimien jäseniltä ja alueyhtiön toimistosta.

sellaisista asumiseen liittyvistä asioista, joihin toivoo parannusta.

– Meillä Siilitie 7:ssa asukkaat esit­tivät asukaskokouksessa, että kun ta­loja peruskorjataan, tulisi niihin saada enemmän pesutupia. Tämä toive on nyt toteutumassa.

– Esille tuotavat asiat voivat olla aika pieniäkin. Tyyliin, että pihapiiriin olisi kiva saada lisää istutuksia.

Onko asioita, joista asukaskokouk­sessa ei kannata puhua?

– No ehkäpä sellaiset pienet oman asunnon korjaustyöt. Niitä koskevat oh­jeet ja huolto miesten numerot löytyvät talon ilmoitustaululta, Raija Manninen huomauttaa.

4. Tutkaillaan tulevaisuutta Asukaskokous on kätevä paikka saada tietoa esimerkiksi vuokrarintaman nä­kymistä.

– Meillä asukaskokouksessa on myös kerrottu siitä, miten jokainen voi

HIMA 3 | 2013 23

HEKA-SIILITIE OY puh. 09 755 2230 Siilitie 13, 00800 HKIHEKA-SUUTARILA OY puh. 09 350 7000 Kämnerinkuja 4, 00750 HKIHEKA-VALLILA OY puh. 09 774 5210 Viipurinkatu 2, 00550 HKIHEKA-VESALA OY puh. 09 340 9020 Humikkalantie 90, 00940 HKI

HEKA-VUOSAARI OY puh. 09 341 7300 Kaivonkatsojantie 3 00980 HKI

HEKA Helsingin kaupungin asunnot Oy Fabianinkatu 29 B 00100 HKI

Kolumni

esäkausi on vaihtumassa syksyyn tätä kirjoittaes­sani. Muutamana aamuna on jo ollut aistittavissa raikas syksyinen tuntuma päivien vielä tarjotessa aurinkoa ja lämpöä. Kesätauon jälkeen edessä on vilkas ja työntäyteinen, antoisa syksy. Tapahtumia ja tilaisuuksia löytyy moniin tarpeisiin ja toiveisiin. Kai­

ken pakerruksen ja aherruksen ohelle kannattaa myös varata aikaa rauhoittumiselle ja harkinnalle hyödyntämällä vaikkapa aurinkoi­sen tai muutoin mukavan illan liikkumismahdollisuuksia tai muuta itselle sopivaa rentoutumiskonstia.

Asukkaiden kokousten aika on pian ovella. Saamani tiedon mu­kaan osassa taloista kokoukset alkavat jo syyskuun puolella, hyvis­sä ajoin ennen lokakuista määräpäivää. Tänä syksynä asukkaiden kokouksissa tulevat esille uusien talotoimikuntien ja hallitusten asukas edustajaehdokkaiden valinnat. Sanahirviön taakse kät­keytyvät henkilöt, joista lopulta vuokralaisneuvottelukunta tekee esitykset Hekan yhtiökokoukselle sekä alueyhtiöiden yhtiökoko­uksille. Samalla keskeinen ja tärkeä valinta syksyllä on hekalaisten yhteisen asukasvalvojan nimeäminen. Neuvottelukunta kokoaa jo ennen asukkaiden kokouksia tietoja henkilöistä, jotka ovat valmiita ja osoittaneet kiinnostusta tehtäviin www.hekalaiset.fi­sivustolle.

Asukkaiden kokouksissa on edellisten lisäksi tärkeää varmistaa, että kohdekohtaisesti valittavat suojeluhenkilöt ovat vielä käytettä­vissä tehtäviin. Tehtävä on muutakin kuin ainoastaan nimi paperilla. Näistä tehtävistä ja muista pelastusasioihin liittyvistä kysymyksistä löytyy lisätietoja muun muassa Helsingin Pelastuliitto ry:n, Helpen, www­sivuilta (www.helpe.fi).

Edellisistä voit myös kysyä nykyisiltä toimijoilta heidän koke­muksistaan.

Hekan yhteinen asukasvalvoja Irene Zharkevich luopui tehtä­västään elokuussa. Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää lämpimästi häntä työstään asukkaiden edunvalvojana ja tarkkailijana. Uutta Hekan yhteistä asukasvalvojaa ei ole vielä valittu.

Muistiinpanojeni mukaan Hima on ollut nykyisessä muodos­saan vuoden päivät. Muodonmuutos on omasta mielestäni ollut onnistunut, josta kiitokset toimituskunnalle ja toimitukselle.Mukavaa ja antoisaa syksyä Himan lukijoille!

Asukkaiden tärkeät valinnat

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Heinonen

Hyyryläispäivän viettoon 5.10.TOISTA KERTAA JÄRJESTETTÄVÄ Hyyryläis-päivä kerää lähes 350 Hekan vuokralais-demokratia-aktiivia sekä Heka-konsernin hallintoa ja henkilökuntaa ajankoh-taisten aiheiden äärelle lokakuussa. Ilmoittautumis aika tilaisuuteen on päättynyt, mutta päivän ohjelmaan sekä viimevuotisen päivän esityksiin voi tutus-tua osoitteessa www.hekalaiset.fi.

omilla toimillaan vähentää vuokran­korotuspaineita.

– Esimerkiksi jätteiden käsittely ja oikea kierrätys on todella tärkeää. Nykyäänhän menee heti lisämaksu sii­tä, jos jokin roskapussi on maassa tai jätesäiliön kansi on auki.

5. Tutustutaan muihinAsukaskokouksessa on läsnä talotoimi­kunta kokonaisuudessaan. Lisäksi on tapana kutsua paikalle edustajia alueyhtiöstä.

– Asukaskokous – samoin kuin talo­toimikunnan järjestämät erilaiset tilai­suudet – on tietenkin hyvä paikka tu­tustua myös muihin talon asukkaisiin. Se lisää yhteisöllisyyttä ja asukasmuka­vuutta.

6. Voi olla paikalla ihan muuten vaanRaija Manninen korostaa, että asukas­kokoukseen voi osallistua ”ihan muu­ten vaan”.

– Kokoukseen ei tarvitse mitenkään valmistautua. Kenenkään ei myöskään tarvitse ajatella, että kokouk sessa olisi sitten pakko esittää jokin tärkeä pu­heenvuoro.

– Minä olen kertonut meidän talon väelle, että paikalle voi tulla myös ihan vaan nauttimaan hyvästä seurasta ja tarjoilusta.

– Samalla siinä kyllä yleensä kuulee hyödyllisiä asioita – ja pääsee äänestä­mään, hän kertoo.

Matti Välimäki

MINKÄ VÄRINEN ON syksy? Heikki ja Hanna ovat metsässä leikkimässä. Väritä kuva syksyn väreillä.

Skidit