AVH 1/2010

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH

Muistisairauksien ehkäisy

AVH:n aiheuttama muistisairaus

1/2010

Alzheimer ja AVH

Anna aikaa aivoille

2 AVH 1/2010

TEEMANADementia

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus

s. 10-12

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 2 Kommunikaatio 16.4. 30.4. 4.6. 3 Kuntoutus 16.8. 27.8. 30.9. (sopeutumisvalmennuskurssit 2011)

4 AVH:n hoito muualla/ 25.10. 10.11. 10.12. kansainvälisyys (Lääkäriliite)

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.9. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JuLKAISIJAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YHTEYSTIEdOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 [email protected]@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

TOImITuSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 [email protected]äällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 [email protected] Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 [email protected]

TOImITuSNEuVOSTOLKT, vt. professori, yksikön johtaja Risto O. RoineTYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaalaPirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajaLKT, professori, AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikkaYhdistyksen edustaja Sisko VäisänenYlä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Salla HemminkiFysioterapeutti Päivi LiippolaViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA uLKOASuPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Mikror OyKuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita

LmOITuSmyyNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 [email protected]@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELuT, OSOITTEENmuuTOKSET,TILAuKSET JA JAKELuHÄIRIÖTPäivi Kukkonen p. 02 2138 225,[email protected]

TILAuSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumeroYhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisys. 6-8

3AVH 1/2010

s isältö

Alzheimer ja aivoverenkiertosairauss. 13

ARTIKKELIT6 Etenevien muistisairauksien ja

dementian ehkäisy

10 Aivoverenkiertosairauden aiheuttama

muistisairaus

13 Alzheimer ja aivoverenkiertosairaus

16 Liikunta ja tanssi aktivoivat aivoja

18 Uuden teknologian pauloissa

21 Juttu-tupa-projekti päättyi

- toiminta jatkuu

24 Anna aikaa aivoille

28 Ulos luolasta kuntoutuksen avulla

34 Sosiaaliturvan muutokset

PALSTAT5 Pääkirjoitus

31 Kolumni

32 Svensk sidor

38 Liitto tiedottaa

40 Tapahtumakalenteri

45 Korvaamaton kovalevy liikkeellä

48 Yhdessä - postia yhdistyksiltä

51 Runoruutu

51 Aivohalvausyhdistykset alueittain

55 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

Kannessa:Fyysinen aktiivisuus on eräs tapa ehkäistä muistisairauksia. Kuva: futureimagebank.com.

s. 18

Anna aikaa aivoille

s. 24

Sinikka Holm testaa Ikälinjaa

Iita

Kett

unen

4 AVH 1/2010

SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille ja vertaisohjaajille.

Koulutukset antavat välineitä ja voimavarojayhdistyksen liikuntatoimintaan.

SoveLi on valtakunnallisten vammais- ja kansanterveys-järjestöjen yhteinen liikuntajärjestö.

SoveLin koulutukset 2010Liikkeelle-peruskoulutus

Koulutus antaa eväitä liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Tutustutaan sovelletun liikunnan paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Pohditaan liikuntavastaavan rooleja ja tehtäviä sekä liikkujien motivointia.

Ryhmätöinä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikunta-kurssi ja lajikokeilu sekä luonnostellaan ne osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja markkinointia.

Perehdytään sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten gol� in, pehmolentopalloon ja curlingiin.

• Vaasa 20.– 21.2.• Hämeenlinna 10.– 11.4.• Kouvola 11.–12.4.• Joensuu 17.4. ja 29.5.• Jyväskylä 24.– 25.4.• Pajulahti 18.–19.5. • Oulu 22.– 23.5.• Kuopio, Siilinjärvi, Kokkola, Seinäjoki (ajankohdat avoinna)

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus

Koulutus tukee paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämistä. Mietitään liikunnan mahdollisuuksia sekä yhteis-työmuotoja yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa. Pohditaan soveltavan liikunnan vaikuttamiseen liittyviä teemoja ja keinoja sekä liikunnasta tiedottamista.

Käsitellään yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita, ja osallistujat valitsevat koulutuspäivien välijaksolle yhdistyksen liikuntatoimintaa kehittävän välitehtävän.

Tutustutaan joihinkin sovellettuihin liikuntamuotoihin.

• Rovaniemi 23.–24.4. ja 28.8.• Tampere 7.–8.9. ja 9.11.

HUOM: Järjestömme on SoveLin jäsen,

käytä jäsenhinta hyödyksesi!

Kysy lisää SoveLin suunnittelijalta:gsm 040 551 4468, [email protected] www.soveli.� /koulutus

Liikkeelle ITE -koulutus

Koulutus tukee liikuntatoiminnan laatua ja kehittämistä. Perehdytään ITE-itsearviointimenetelmään. 25-kohtaisen ITEn konkreettisen ”tarkistuslistan” avulla arvioidaan ja kehitetään oman yhdistyksen liikuntatoimintaa itse valituissa asioissa.

Koulutukset käynnistyvät aluksi pilotteina muutamissa SoveLin jäsenjärjestöissä ja niiden paikallisyhdistyksissä.

Liikkeelle-virikepäivä

Päivä tarjoaa vertaistukea ja virikkeitä oman yhdistyksen liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tutustutaan uusiin sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten tasapainoharjoitte-luun sekä tanssi- ja pelisovelluksiin. Päivän aikana pohdi-taan myös yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita.

• Huittinen 11.9.• Turku (ajankohta avoin)

Koulutusten hinnat

1 päivän koulutus: 40 euroa2 päivän koulutus: 60/100 euroa3 päivän koulutus: 100/140 euroa

Edullisempi hinta koskee Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöjen yhdistyksiä sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n jäsenyhdistyksiä. Kysy erilaisista koulutustuista oman liittosi liikuntavastaavalta tai SoveLista.

Ideoita liikuntaan!

5AVH 1/2010

PÄÄ

KIR

JOITu

STE

RTTU

ER

ILÄLi

isa

Karli

ng

Kuntoutus kunniaan

Jokaisen AVH-potilaan tulee saada kuntoutussuunnitelma.

Haluan heti alkajaisiksi kiittää lämpimästi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton hallituksen monivuotista puheenjohtajaa, professori

Juhani Siveniusta, erinomaisesta, arvokkaasta ja asiantuntevasta työstä aivoverenkiertohäiriöpoti-laiden kuntoutuksen valtakunnallisen selvitystyön organisoinnissa. Meillä on nyt lääketieteen tohtori Teemu Takalan mittavan kartoitustyön tulokset hyödynnettävissä. Tätä tietopakettia ei pidä jättää hyödyntämättä. Toi-meen on syytä ryhtyä AVH-sairastaneiden kuntou-tusmahdollisuuksien parantamiseksi, sillä paranta-misen tarpeita on.

Toivon, että kaikissa sairaanhoitopiireissä tarkas-tellaan oman alueen AVH-potilaiden kuntoutuspol-kua avoimin mielin ja tehdään suunnitelmat, jotka toteuttavat syksyn 2008 Hanasaaren konsensus-kokouksen velvoitteet. Kiteytettynä ne ovat: kun-toutus on aloitettava viimeistään toisella viikolla sairastumisesta, sen on oltava intensiivistä, moni-ammatillista ja sen on jatkuttava tarpeeksi pitkään kaiken ikäisille.

Jokaisen AVH-potilaan tulee saada kuntoutus-suunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja jota päivitetään kuntoutumisen edistyessä. Kuntoutus-suunnitelman tulee kattaa niin lääkinnällisen kuin sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutumisen osa-alu-eet. Kuntoutussuunnitelma kuuluu kaikkien potilai-den kokonaisvaltaiseen hoitoon. Sen puuttumista voidaan verrata siihen, että potilaan tarvitseman lääkkeen reseptiä ei kirjoiteta. Kärjistettynä voidaan jopa puhua hoitovirheestä tai ainakin hoidon lai-minlyönnistä.

Voisimmeko yhteisesti sopia niin sanotun kun-toutuslehden käyttämisestä kaikessa kuntoutusta koskevassa tiedonsiirrossa? Uskoisin tämän käytän-nön johtavan siihen, että kuntoutussuunnitelmakin laadittaisiin automaattisesti kaikille kuntoutujille.

Siitä tiedot olisi kaikkien kuntoutukseen osallistuvi-en tahojen helppo löytää ja se olisi aina ajan tasalla.

Suomeen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aloit-teesta ja tuella luotu varsin kattava AVH-yhdys-henkilöverkosto. Näiden eri koulutustaustaisten henkilöiden toimenkuvaan kuuluu luontevasti AVH-kuntoutujan kuntoutussuunnitelman toteutumisen seuranta ja tarvittaessa suunnitelman tarkistaminen yhteistyössä muiden kuntoutustahojen kanssa. Yh-dyshenkilö on potilaan ja omaisen tukena kuntou-tuspolulla. Näin vältetään sellaiset väliinputoajat, jotka eivät itse kykene tai jaksa huolehtia tarvitse-mastaan ja heille kuuluvasta kuntoutuksesta. Yh-dyshenkilöiden toimenkuvia on syytä tarkastella ja kehittää tätä taustaa vasten.

Tämän lehden teemana on dementia - myös vaskulaarisen etiologian näkökulmasta. Riskitekijät, jotka altistavat aivoverenkiertohäiriöille, altistavat myös dementialle. Siten kaikkien AVH-riskitekijöi-den hoito ennaltaehkäisee myös dementiaa, eri-tyisesti vaskulaarista dementiaa. Terveet elintavat, liikunta, oikeanlainen ruokavalio, mielihyvää tuot-tavat virikkeet, kuten hyvä musiikki, kaikki mielui-sat harrastukset ja tietysti aivojumppa eli haasteet aivoille auttavat meitä kaikkia pitämään aivomme mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Liiton hallituksen uutena puheenjohtajana toi-votan kaikille aktiivista toiminnan vuotta 2010. Kutsun samalla jokaisen yhteistyöhön aivoveren-kiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja sairastuneiden hyvään hoitoon - kuntoutusta unohtamatta.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja LKT Terttu Erilä työskentelee apulaisylilääkärinä

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

6 AVH 1/2010

TIm

o S

TRA

nd

bE

Rg

Etenevät muistisairaudet - jois-ta niiden myöhäisvaiheessa käytetään myös nimitystä de-

mentia - ovat väestön ikääntyessä lisääntyvä ongelma. Mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden kehittymiseen ja sen myötä dementian taudinkuvaan. Muistisairauden syy voi olla selkeästi ulkoinen tekijä, kuten päävammat, tai selkeästi geneettinen, mutta van-huusiässä valtaosassa tapauksia syy on monen tekijän summa.

AloiTA viiMEisTääN kEski-iässä

Muiden kuin geneettisten tekijöiden korostuminen vanhuusiän muisti-sairauksien kehittymisessä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös näiden sairauksien ehkäisyyn. Toi-menpiteet on kuitenkin aloitettava ajoissa, ja mieluiten viimeistään kes-ki-iässä pyrkiä vaikuttamaan riskite-kijöihin.

Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy

Kuinka ehkäistä etene-vää muistisairautta? Muiden kuin geneettis-ten tekijöiden osalta ihminen voi vaikuttaa tulevaan aivotervey- teensä elintapamuutok-silla. Ne kannattaa aloittaa ajoissa.

7AVH 1/2010

Suomalaisten tutkimusten perus-teella on kehitetty riskilaskuri, jonka avulla myöhäisiän dementoitumisen riskiä voidaan arvioida keski-iässä to-dettujen riskitekijöiden perusteella.

Tavallisimmat vanhuusiällä il-maantuvan etenevän muistisairau-den syyt ovat ns. Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen dementia (vas-kulaarinen dementia) - sekä niiden sekamuodot. Näiden on yhdessä katsottu kattavan yli 90 % kaikista tapauksista.

Verisuoniperäisten syiden merki-tystä korostaa kuitenkin vielä se, että myös Alzheimerin tautia on pidetty yhä selvemmin valtimosairautena. Tähän viittaavat mm. suomalaiset havainnot keski-iän korkean kole-sterolipitoisuuden ja kohonneen ve-renpaineen liittymisestä myöhäisiän Alzheimerin taudin riskiin.

vErENpAiNEEN hoiTo hyödyllisTä

dementian riskitekijöitä ja siltä suo-jaavia tekijöitä on lueteltu taulukos-sa 1. (s.8) Erityinen mielenkiinto on kohdistunut verenpainelääkkeisiin, statiinihoitoon, tulehduskipulääk-keisiin, antioksidantti- ja vitamiini-terapiaan ja erilaisiin lääkkeettömiin ehkäisymuotoihin. Kuitenkin vain verenpaineen hoidon hyödystä on selkeää tutkimusnäyttöä. Etenkin Alzheimerin taudin syntyyn ja kehit-tymiseen kohdistuva perustutkimus todennäköisesti jatkossa tuottaa aivan uudenlaisia ehkäisy- ja hoito-muotoja.

Vaikka tällä hetkellä jo tunne-taankin lukuisia muistisairauksille ja niiden myötä tapahtuvalle demen-toitumiselle altistavia ja siltä suo-jaavia tekijöitä, on satunnaistetuista potilastutkimuksista saatu näyttö kuitenkin ollut niukkaa.

Tällaisen näytön saamista hanka-loittaa jatkossakin valitettavasti se, että tarvittavat potilasmäärät ovat suuria ja seuranta-ajat pitkiä. Voi olla, ettei tärkeistä mahdollisesti myös muistisairauksia ehkäisevistä hoito-muodoista (esimerkiksi statiinit) kos-kaan saada lopullista näyttöä, koska tutkimukset keskeytyvät jo siinä

vaiheessa (3-5 vuoden jälkeen), kun lääkkeen käyttö johtaa sepelvaltimo-taudin vähentymiseen hoitoryhmäs-sä.

Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee tunnetusti aivohalvauksia ja näin on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä dementoituminen vähenee. Eräissä iäkkäillä tehdyissä verenpainelääketutkimuksissa onkin havaittu edullisia vaikutuksia myös dementian ehkäisyn kannalta ve-renpainelääkettä saaneilla. Hyödyn osoittaminen useilla eri verenpai-nelääkkeillä tehdyissä tutkimuksissa on viitannut verenpaineen alenta-misen ensisijaiseen merkitykseen, ja siihen, että hyöty liittyy kiinteästi aivohalvauksien estymiseen.

On kuitenkin mahdollista, että eri verenpainelääkkeillä on eroja dementian ehkäisyssä. Erityisesti ns. ATR-salpaajat (sartaanit) ja kalsiumi-nestäjät ovat näyttäneet tehokkaam-milta kuin muut verenpainelääkkeet.

sTATiiNi EhkäisEE AivohAlvAuksiA

Statiineilla tarkoitetaan ryhmää lääkkeitä, jotka pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Vaikka statii-nihoidon hyödystä dementian ehkäi-syssä on saatu sekä kokeellisia että epidemiologisia viitteitä, varsinai-sissa kontrolloiduissa hoitokokeissa ei ole voitu osoittaa hyötyä sen pa-remmin kuin haittaakaan. Statiineil-la tehdyt hoitokokeet on kuitenkin ensisijaisesti suunnattu osoittamaan niiden hyöty sydän- ja verisuonitau-tien ehkäisyssä. Se onkin voitu va-kuuttavasti osoittaa, mutta hoitoajat ovat liian lyhyitä toteamaan vaiku-tuksia muistisairauksien ja demen-tian kehittymisen kannalta. Koska

statiinihoito kuitenkin ehkäisee aivo-halvauksia, on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä muistisairaus on estettävissä.

Tulehduskipulääkkeistä, hormo-nikorvaushoidosta, antioksidantti- tai vitamiinihoidosta ei ole tällä het-kellä käytettävissä kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin perustuvia tu-loksia dementian ehkäisyssä. Estro-geenihoito aloitettuna myöhäisellä iällä ei ole vaikuttanut Alzheimerin tautiin, joskin hoidon varhaisemman aloituksen merkitys taudin pitkän tähtäimen ehkäisyssä on selvittä-mättä.

Kohonnut seerumin homokyste-iinipitoisuus on ollut vilkkaan tutki-muksen kohteena aivoinfarktin ris-kitekijänä ja sen pitoisuutta voidaan pienentää foolihapon, B6-, ja B12-vitamiinin annolla. Homokysteiiniä koskevissa hoitotutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu osoittaa hyötyä ja homokysteiini vaikuttaakin olevan vain valtimokovettumataudin osoi-tin.

8 AVH 1/2010

EliNTApAMuuToksillA voi EhkäisTä MoNiA

sAirAuksiA

Elintapamuutoksilla kuten tupakoin-nin lopettamisella, fyysisellä aktiivi-suudella, terveellisellä ruokavaliolla, painonhallinnalla ja diabeteksen ehkäisyllä sekä päävammojen eh-käisyllä on epäilemättä merkitystä myös muistisairauksien ehkäisyssä, joskaan tätä koskevia varsinaisia hoi-totutkimuksia ei ole olemassa.

Suomessa on kuitenkin vastikään käynnistynyt ns. FINGER-tutkimus, jossa pyritään elintapamuutoksin ehkäisemään muistisairauksien ke-hittymistä näille sairauksille altteilla henkilöillä.

MiTEN EhkäisTä dEMENTiAA vuoNNA 2010

- Älä vaurioita aivojasi, mutta käytä niitä.- Hoida valtimotautien riskitekijät (tupakointi, kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot, diabetes) elintapamuutoksia ja tarvittaessa lääk- kein. Riittävän ajoissa!- Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa.- Ole fyysisesti aktiivinen.- Vaali sosiaalisia kontakteja.

Vaikka edellä mainittuja elinta-pamuutoksia kannattaa toteuttaa muistakin syistä - valtimosairauksien ja korkeaan elintasoon liittyvien syö-pien ehkäisyn kannalta - dementian ehkäisyn tuominen esille voi moti-voida ihmisiä paremmin.

Taulukkoon 2 on koottu toimen-piteitä, joiden voi ajatella ehkäise-vän dementiaa. Kaikille kuvatuille toimenpiteille on tyypillistä se, että niistä on siis todennäköisesti mo-nenlaista muutakin hyötyä.

Professori Timo Strandberg on sisätautien ja geriatrian erikoislääkä-

ri. Hän työskentelee Terveystieteiden laitoksella Oulun yliopistossa ja Oulun

kaupunginsairaalassa.

Eri TuTkiMuksissA kogNiTiivisEN ToiMiNNAN huoNoNEMisEEN TAi MuisTisAirAuksiEN

kEhiTTyMisEEN liiTTyNEiTä TEkijöiTä

Lisää riskiä Vähentää riskiäVähäinen koulutus Pitkä koulutusApolipoproteiini E 4 -geenityyppi Apolipoproteiini E 2 -geenityyppi(tämä on noin viidenneksellä suomalaisista, mutta ei yksin aiheuta dementiaa)Alkoholin liikakäyttö Alkoholin kohtuukäyttö?AivoverenkiertosairaudetValtimotautien riskitekijät: kohonnut verenpaine, kolesteroli, homokysteiini, CRP, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta, tyydytetyt rasvatdiabetes PäävammatYksinäisyyden kokeminenIkä

Kohonneen verenpaineen hoito, tulehduskipulääkkeet, antioksidantit, estrogeenihoito naisilla

Taulukko 1.

Taulukko 2.

9AVH 1/2010

10 AVH 1/2010

TIm

o E

Rk

InJU

nTT

I JA

mIn

nA

RA

IVIo Aivoverenkiertosairauden

aiheuttama muistisairaus

Aivoverenkiertosairauksilla ja muistisairauksilla on keskinäisiä kytköksiä. Aivoverenkiertosairaudet

ovat toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy. Sydän- ja aivoverenkiertosairauksien vaaratekijät

lisäävät myös muistisairauden riskiä.

Aivoverenkiertosairauden ai-heuttamaan muistin ja tie-donkäsittelyn heikentymään

eli vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään sisältyvät rajatummat tiedonkäsittelyn oireet yhden tai useamman toiminnon, esimerkiksi toiminnanohjauksen, hahmotuksen tai kätevyyden alueella, ja laaja-alai-set vaikeammat muistisairausastei-set tapaukset, joita aiemmin kutsut-tiin vaskulaarisiksi dementioiksi.

Ryhmään luokitellaan myös Alz-

heimerin taudin tapaukset, joilla on merkittäviä aivoverenkiertosairau-den aivomuutoksia. Kyse on oireyh-tymästä, ei erillisestä sairaudesta. Ai-voverenkiertosairauden aiheuttamat muistisairauden oireet ilmenevät eri tavoin eri taudeissa.

piENTEN suoNTEN TAuTi

Pienten suonten taudissa tyypillinen varhainen tiedonkäsittelyn oire on toiminnanohjauksen häiriö, johon

liittyy älyllisten toimintojen hidas-tuminen. Toiminnanohjauksen häi-riössä tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksot-taminen ja toteuttaminen, toiminta-tavan vaihtaminen ja säilyttäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat hei-kentyneet.

Muistioire pienten suonten tau-dissa on usein vähemmän koros-tunut kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa. Tyypillisesti oppiminen

11AVH 1/2010

kEskEisTä

• Aivoverenkiertosairaus on toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy.

• Aivoverenkiertosairauteen liittyvien etenevien muistisairauksien päätyyppejä ovat pienten suonten ns. subkortikaalinen tauti ja suurten suonten ns. kortikaalinen tauti.

• Perinteisiin sydän ja -aivoverenkiertosairauksien vaaratekijöihin (korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi) keski-iässä liittyy vanhemmalla iällä lisäänty-nyt muistisairauden riski.

• Aivohalvauksen jälkeen muistin ja tiedonkäsittelyn oireet ovat yleisiä.

• Oireettomiin eli ns. hiljaisiin aivoinfarkteihin ja valkean aivoaineen verisuoniperäisiin muutoksiin liittyy kohonnut muistisairauden riski.

• Aivohalvaus on myös yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, vaaratekijä.

on tehotonta, unohtaminen on vä-häisempää, tunnistaminen säilyy, vihjeet auttavat, mutta juuttumis-taipumusta esiintyy. Käytösoireina esiintyy masennusta, persoonalli-suuden muutoksia ja psykomotoris-ta hidastumista.

Pienten suonten taudissa lääkäri voi todeta potilaalla tyypillisiä neu-rologisia oireita, esimerkiksi kävelyn, tasapainon tai virtsaamisen häiriöitä. Myös sanojen muodostamisen tai nielemisen vaikeutta tai jäykkyyt-tä voidaan todeta. Kuitenkin varsin usein paikalliset neurologiset löy-dökset ovat vähäisiä: ne rajoittuvat esimerkiksi tasapainon ja kävelyn lievään häiriöön.

Pienten suonten taudissa oirei-den alku on vaihteleva. Potilaalla on usein ollut ohimenevä aivoveren-kiertohäiriö (TIA), hetkellinen käve-lyvaikeus tai sekavuutta ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa paikallis-ta neurologista oiretta tai löydöstä. Vaivihkainen alku on äkillistä ylei-sempi, ja oireet etenevät suurella osalla potilaista tasaisesti ilman por-taittaisia pahenemisvaiheita. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella - päi-vien välillä on eroa - ja potilailla on monesti pidempiäkin, kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.

Pienten suonten taudissa tode-taan aivojen tietokone- tai mag-neettikuvauksessa joko laaja-alainen valkean aineen verisuoniperäinen muutos tai lukuisia hyvin pieniä, ns. lakunaari-infarkteja syvässä har-maassa ja valkeassa aineessa.

suurTEN suoNTEN TAuTi

Suurten suonten taudille tyypillinen tiedonkäsittelyn piirre on epätasai-nen suoriutumisprofiili neuropsy-kologisissa tutkimuksissa. Varhaisia oireita ovat useimmiten lievän muis-tioireen ja toiminnanohjauksen häi-riön ohella vaihtelevat muut oireet, kuten puheen häiriöt, haparoivuus ja kömpelyys, hahmottamis- ja tun-nistamisvaikeudet sekä kätevyyden heikkeneminen.

Lääkärin tutkimuksessa löydök-sinä todetaan infarktien sijainnista riippuen näkökenttäpuutos, suupie-

len roikkuminen, toispuolihalvaus ja kävelyn häiriö. Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä), oireet pahenevat portaittain (toipu-minen pahenemisvaiheen jälkeen) ja ne vaihtelevat. Kun riskitekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita. Ai-vokuvassa suurten suonten taudissa todetaan tyypillisesti useita aivokuo-ren alueen infarkteja.

AlzhEiMEriN TAuTi jA AivovErENkiErTosAirAus

Alzheimerin taudilla ja aivoveren-kiertosairaudella on monia samoja riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, sokeritauti ja valtimosairaudet. Alzheimerin tauti, johon liittyy aivoverenkiertosaira-us, esiintyy vähintään puolella yli 80-vuotiaista muistisairauspotilaista.

12 AVH 1/2010

Lähitulevaisuudessa tämä saattaa olla tärkein etene-vien muistisairauksien syy. Asetyylikoliini-nimistä välittä-jäainetta käyttävän hermoverkoston toimintaa tehosta-vat lääkkeet eli ns. AKE- lääkkeet tehoavat näillä potilailla muistisairauden oireisiin. Alzheimerin tauti ja aivoveren-kiertosairaus yhtä aikaa esiintyvinä on myös virallinen käyttöaihe näille lääkkeille. Suomessa ne kuuluvat myös Kela-korvattavuuden piiriin.

MiTEN MuisTisAirAuTTA hoidETAAN?

Aivoverenkiertosairaudesta johtuvan muistisairauden hoidossa keskitytään sen syihin ja vaaratekijöihin sekä hoidetaan jo todettuja sairauksia. Aivoverenkiertohäiri-öiden vaaratekijöiden, mahdollisten rytmihäiriöiden, sy-dänsairauksien, keuhkosairauksien ja epilepsian hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lupaavia tuloksia on saatu Alzheimerin taudin hoi-dossa käytettävillä muistisairauslääkkeillä (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini ja memantiini). Koska lisä-tutkimuksia vielä odotetaan, aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus ei ole minkään tutkitun lää-keaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa tai USA:ssa. Muistisairauslääkkeillä ei ole Suomessa myöskään Kela-korvattavuutta puhtaassa aivoverenkiertohäiriön aiheut-tamassa muistisairaudessa.

Tilanteen seuranta ja arviointi säännöllisesti, esimer-kiksi kuuden kuukauden välein, on tarpeen, sillä aivove-renkiertosairauksiin liittyy myös lisääntynyt Alzheimerin taudin riski. Näissä tilanteissa varhaisten oireiden havain-nointi asiantuntijan toimesta on ensiarvoisen tärkeää.

Neurologian professori, ylilääkäri Timo Erkinjuntti työskentelee Helsingin yliopiston Neurotieteen osastolla,

HYKSin Neurologian klinikalla. LT, geriatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Minna Raivion työpaikkana on Ter-

veystalo Lahti ja Kansaneläkelaitoksen Terveysosasto.

13AVH 1/2010

Muistisairaudet ovat ryhmä aivosairauksia, jotka aihe-uttavat ongelmia muistin ja

tiedonkäsittelyn toiminnassa. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheime-rin tauti. Se aiheuttaa näistä sairauk-sista yksinään ehkä 60 %, mutta on yhdessä muiden tilojen kanssa yli 80 %:ssa muistisairauksia.

dEMENTiA oN oirEdiAgNoosi

Harvinaisempia aivojen rappeutu-misesta johtuvia (degeneratiivisia) muistisairauksia ovat mm. Lewyn kappale -tauti ja otsolohkoperäinen muistisairaus.

dementia on oirediagnoosi, jolla

kA

TI JUVA

JA TIm

o E

Rk

InJU

nTTI

Alzheimer ja aivoverenkiertosairaus

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus. Se esiintyy usein yhdessä aivoverenkiertosairauksien kanssa. Molempia voidaan ennaltaehkäistä terveillä

elämäntavoilla. Alzheimerin taudin diagnosointi on tärkeää asianmukaisen hoidon ja lääkekorvausten vuoksi.

tarkoitetaan laaja-alaista henkisten kykyjen heikentymistä, joka haittaa jo merkittävästi arkea. dementiaoi-reen taustalla on aina jokin muisti-sairaus.

Aivoverenkiertosairaus (AVH) aiheuttaa merkittäviä muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja jopa dementiatasoisen muistisairauden. Nykypäivänä puhdas aivoverenkier-tosairaudesta johtuva (vaskulaari-nen) dementia on harvinainen (noin 10 % kaikista tapauksista), mutta ai-voverenkiertosairaus esiintyy usein yhdessä Alzheimerin taudin kanssa. Aivohalvauspotilailla on suuri riski dementoitua.

suurTEN jA piENTEN suoNTEN TAudiT

Varsinainen vaskulaarinen muistisai-raus jaetaan suurten suonten tautiin eli ns. kortikaaliseen (aivokuoren vaurioista johtuvaan) moni-infark-tidementiaan, jossa esiintyy useita aivojen kuorikerroksen infarkteja, ja pienten suonten tautiin eli ns. sub-kortikaaliseen (aivokuoren alaiseen) muotoon, jossa on kyse aivojen syvi-en osien valkean ja harmaan aineen vaurioista. Tämä liittyy pienten aivo-verisuonten sairauteen, eikä varsi-naisia oireisia aivohalvauksia välttä-mättä esiinny. Pienten suonten tauti eli subkortikaalinen muoto on näistä yleisempi.

14 AVH 1/2010

AlzhEiMEr jA Avh usEiN yhdEssä

Alzheimerin tauti ja aivoverenkier-tosairaus (AVH) esiintyvät yhdessä selvästi useammin kuin tilastollisesti voisi sattumanvaraisesti olettaa. Yksi merkittävä syy tähän on se, että näil-lä sairauksilla on runsaasti yhteisiä vaaratekijöitä.

Muun muassa Suomessa tehdyis-sä väestötutkimuksissa on todettu, että perinteiset sydän- ja verisuoni-tautien vaaratekijät, kuten keski-iän verenpainetauti, diabetes ja korkea kolesteroli lisäävät myös Alzheimerin taudin esiintyvyyttä vuosikymmeniä myöhemmin. Esimerkiksi sairastet-tu oireinen aivoverenkiertosairaus, aivohalvaus, kymmenkertaistaa ja korkea verenpaine tai kolesteroli kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin todennäköisyyden. Myös tupakointi, liikunnan puute ja ylipaino kasvatta-vat sairastumisvaaraa.

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että näiden riskitekijöiden seu-rauksena syntyvä pienten suonten tauti (valkean aineen vaurio ja pie-net, syvällä olevat lakunaari-infark-tit) aiheuttavat Alzheimerin taudin varhaisemman ilmaantumisen, eli oireet ja vaikeudet tulevat esiin ai-kaisemmin.

Myös sairastettu yksittäinenkin

aivoinfarkti lisää dementiatasoiseen muistisairauteen sairastumisen vaa-raa merkittävästi. Osalla potilaista muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeu-det liittyvät sairastettuun infarktiin, mutta monilla tästä tullut lisävaurio tuo esiin hitaasti edenneen ja aiem-min käytännössä oireettoman Alz-heimerin taudin.

diAgNosoiNTi vAikuTTAA lääkEkorvAuksiiN

Erityisesti vanhoissa ikäryhmissä (yli 80-vuotiailla) on yleistä, että henki-löllä on sekä Alzheimerin tauti että aivoverenkiertosairaus. Jos muisti-tutkimuksissa todetaan aivoinfarkte-ja tai valkean aineen vauriota, tämä ei sulje pois sitä, ettei taustalla saat-taisi olla myös Alzheimerin tauti.

Valitettavasti edelleen tapahtuu sitä, että henkilöt, joilla muistioireen taustalla on sekä Alzheimerin tauti että aivoverenkiertosairaus, saavat virheellisesti vaskulaaridementian diagnoosin ja jäävät näin ollen usein ilman asianmukaista hoitoa (tai aina-kin ilman lääkekorvauksia).

Kansainvälisten tutkimusten mu-kaan nykyisin käytössä olevat muisti-sairauslääkkeet (donepetsiili, galan-tamiini, memantiini ja rivastigmiini) auttavat myös puhtaassa vaskulaa-risessa dementiassa. Galantamiinista

on myös luotettava näyttö tehosta tilanteessa, jossa on sekä aivoveren-kiertosairaus että Alzheimerin tauti. Se parantaa keskittymiskykyä ja arki-selviytymistä ja lievittää käytösoirei-ta (apatiaa, levottomuutta, harhaluu-loisuutta).

Kelan peruskorvaus näille lääk-keelle on toistaiseksi mahdollista saada ainoastaan Alzheimerin tau-din tai Parkinsondementian diag-nooseilla. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että taustalla usein oleva Alzheime-rin tauti tutkitaan ja selvitetään myös niiltä potilailta, jolla on kliinisesti merkittävä aivoverenkiertosaira-us. Muuten tämä ryhmä ikääntyviä muistisairaita aivohalvauspotilaita uhkaa jäädä laiminlyödyksi ja ilman asianmukaista lääkehoitoa. Sairaste-tut aivoverenkiertohäiriöt eivät ole este lääkekorvaukselle, jos voidaan katsoa, että taustalla on myös Alz-heimerin tauti.

MoNTA TApAA TuTkiA

Alzheimerin taudin suuntaan voivat kliinisesti viitata mm. oireiston tasai-nen ja hidas eteneminen ja merkittä-vä muistihäiriö. Neuropsykologissa testeissä todetaan viivästetysti herk-kää unohtamista, vihjeet eivät auta, uuden oppiminen työlästä.

Aivojen magneettikuvauksessa

15AVH 1/2010

mahdollisesti todettava aivojen si-semmän ohimolohkon rakenteiden (erityisesti hippokampuksen) kutis-tuma (atrofia) viittaa myös Alzhei-merin tautiin, vaikka muuten todet-taisiinkin aivoverenkiertosairauden aivomuutoksia.

Yksittäiset aivoinfarktit aiheut-tavat laaja-alaisia muistin ja tiedon-käsittelyn vaikeuksia vain poikkeuk-sellisesti. Tarkempaa diagnostiikkaa varten voidaan tutkia myös aivo-selkäydinnesteen tiettyjä valkuaisai-neita (beta-amyloid42 ja Tau), joiden pitoisuudet muuttuvat Alzheimerin taudissa, mutta eivät aivoverenkier-tosairaudessa.

TErvEET EläMäNTAvAT EhkäisEväT

Kaiken kaikkiaan on tärkeää tiedos-taa, että sekä aivoverenkiertosaira-us että Alzheimerin tauti ovat mo-lemmat tiloja, joiden esiintymistä voidaan ennaltaehkäistä keski-iän terveillä elämäntavoilla ja mahdol-listen vaaratekijäsairauksien hyvällä

hoidolla. Muistin ja tiedonkäsittelyn heikentyminen ikääntymisen myötä ei todellakaan ole vääjäämätöntä. Tulevaisuus on ainakin osittain omis-sa käsissämme.

Jos muistisairaus kuitenkin il-maantuu, on tärkeää, että asia tut-kitaan varhain ja huolellisesti, ja tilanteen mukaan aloitetaan asian-mukainen lääkehoito. Alzheimerin taudin toteaminen jää vielä nyky-äänkin valitettavan usein aivoveren-kiertosairauden varjoon. Kuitenkin kolinerginen lääkitys auttaa erityisen

hyvin niissä tilanteissa, joissa nämä kaksi sairautta esiintyvät yhdessä. Tästä syystä Alzheimerin taudin to-teamiseen myös aivoverenkiertos-airautta sairastavilla ihmisillä tulee panostaa nykyistä enemmän.

Neurologian dosentti Kati Juva työskentelee HUSin Psykiatriakes-

kuksessa ja neurologian professori, ylilääkäri Timo Erkinjuntti HYn Neuro-

tieteen osastolla, HYKS Neurologian klinikalla.

16 AVH 1/2010

HE

LEn

A P

IETI

LÄ

Liikkumisen taito unohtuu no-peasti, jos muistisairaus etenee pitkälle eikä liikkuminen ole

riittävää. Liikemuisti ei saa tarpeeksi stimulaatiota, liikekaavat heikkene-vät ja lihasvoima vähenee.

MuisToT kANTAvAT

Tanssitaiteilija Satu Tuittila työs-kentelee koreografina, tanssijana ja opettajana. Eräs Sadun soolotans-siesitys, Kantamus, oli pieni matka tanssin ja tanssijan omaan histori-aan. Keskeinen teema Kantamukses-sa olivat vanhat osoitteet ja niiden herättämät muistot.

Teoksesta tehtiin myös nk. kir-jastoversio. Se sopi pieneen tilaan esimerkiksi kirjaston aulaan tai pal-velutalon päiväsaliin. Esitykseen oli mahdollista yhdistää pieni improvi-saatio yleisön antamista lähtökoh-dista sekä keskustelua.

Kantamuksen kirjastoversio oli osa Runon ja tanssin ilta -esityksiä, jotka suunnattiin erityisesti Varsi-nais-Suomen maakuntakirjastoihin syksyllä 2006.

AlkusysäyksENä oMAT MuisToT

Kantamus sai lähtöideansa vuonna 2006 koreografiakurssilta, jossa Satu teki oman teoksensa amerikkalaisen Yvonne Rainerin teoksen innoit-tamana. Koreografiassa yhdistyivät arkiliike ja moderni tanssi sekä tans-sijan omat liikemuistot.

- Tämä osoitteiden muistelu oli itselleni huima ja tunteikas elämys-matka vanhoihin muistoihin asun-noista, ihmisistä ja tapahtumista elä-

Liikunta ja tanssi aktivoivat aivoja

Liikunta tukee fyysisen toimintakyvyn säilymistä ja lisää henkistä hyvinvointia myös muistisairailla. Liikunta ja tanssi ovat hyvä

itseilmaisun keino sanojen kadottua.

mäni varrella. Tällaisen ”matkailun” ajattelin ehkä kiinnostavan myös vanhuksia, Satu kertoo.

Läntinen tanssin aluekeskus mietti tanssin soveltamiseen liittyviä pilottihankkeita vuonna 2008 ja Satu sai mahdollisuuden lähteä toteutta-maan ideaansa. Kantamus - muisto-jen osoitteet -pilottihanke suunnat-tiin iäkkäille.

Ensimmäinen kokeilu tehtiin muistihäiriöisten hoitokodissa Turus-sa. Avustajaksi tanssiryhmään tuli Ai-vohalvaus- ja dysfasialiiton Aivovoi-maa! -hankkeen projektityöntekijä Helena Pietilä, Sadun vanha oppilas Erityisryhmät ja tanssi -linjalta.

Niina Airaksinen

Tanssitaiteilija Satu Tuittilan soolotanssiesitys Kantamus on pieni matka tanssin ja tanssijan omaan historiaan ja vanhojen osoitteiden herättämiin muistoihin.

17AVH 1/2010

vuorovAikuTuksElli-suuTTA jA voiMAvArojA

Pilottihankkeen kokonaisuus sisäl-si viisi kokoontumiskertaa kuuden osallistujan kanssa. Tanssiminen, mutta myös tanssitaiteen vastaan-ottaminen, tarjoavat voimavaroja arkeen. Ensimmäisellä kerralla kaikki hoitokodin asukkaat saivatkin naut-tia Sadun tanssiesityksestä.

- Erityisesti minua motivoi vuo-rovaikutus yleisön kanssa sekä mah-dollisen ei-tanssista kiinnostuneen yleisön kohtaaminen, Satu kertoo.

Terveystieteiden tohtori Teija Ravelin on tutkinut tanssiesityksen käyttöä vuonna 2008 tarkastetussa väitöskirjassaan Tanssiesitys autta-mismenetelmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä. Tutkimuk-sessa selvisi, että vanhukset kokivat tanssiesityksen arvokkaaksi ja harvi-naiseksi tilaisuudeksi. He pitivät esi-tyksiä myös hienoina ja onnistunei-na.

Esityksiin eläydyttiin kehollisin liikkein ja usein vanhukset lauloivat musiikin mukana tai toisten katsoji-en kanssa. Tanssiesitykset herättivät ja nostivat pintaan erilaisia tunteita, kuten huvittuneisuutta, iloa, tyyty-väisyyttä ja liikuttumista. Muistoja heräsi eri ikäkausilta, etenkin nuo-ruus mainittiin useamman vanhuk-sen haastattelussa.

MoNiAMMATilliNEN yhTEisTyö

Hoitajien apua tarvittiin, sillä tans-seja lähdettiin toteuttamaan osallis-tujien muistojen pohjalta. Jokaisella osallistujalla oli keskustelun johdat-tajana tai muistiin kirjaajana oma hoitaja. Pintaan voi nousta myös ikäviä muistoja tai levottomuutta. Tällöin on tärkeää, että paikalla on talon väkeä, joka tuntee osallistujan elämänhistorian sekä sairaudet.

- Hoitajien sitoutuminen ryhmän toimintaan ja apu esimerkiksi ryh-män kokoamisessa on tärkeää, Satu painottaa.

Satu pitää tärkeänä myös omais-ten tai hoitajien palautetta

- Ryhmän jälkeen oli mukava juo-

da rauhassa kuppi teetä ja keskustel-la hoitajien kanssa muistelun vaiku-tuksista osallistujiin.

MuisTEluA TANssiN kEiNoiN

Muistoja kirjattiin vanhoista asuin-ympäristöistä, harrastuksista ja töis-tä. Osallistujat muistelivat vanhoja työliikkeitä tai tarkasti jonkin harras-tuksen suorittamista liikkeiden avul-la. Muistoista nousivat muun muas-sa perunan kuokkimisen tekniikka, nyrkkeilylyöntitekniikat, ruutuhyp-pelyvariaatiot eri puolilta Suomea sekä lavatansseihin karkaaminen ik-kunan kautta.

Satu muokkasi liikkeistä tanssilli-sia versioita ja sarjoja, joita kokeiltiin yhdessä.

luovA TyöskENTEly vAATii ToTuTTEluA

Luova tanssi on eräs vaihtoehto pe-rinteiselle jumpalle. Alkulämmittelyn aikana kädet liitelivät klassisen vals-sin tahtiin kuin balettiryhmällä. Ryh-män naiset nauttivat antaumuksella luovasta tekemisestä.

Muistihäiriöitä sairastavien tans-siryhmässä selkeä rakenne ja ilma-piirin kiireettömyys on tärkeää. Va-pautunut ja turvallinen ilmapiiri sallii tunteiden näyttämisen. Liian kauas konkreettisesta toiminnasta viety liikekieli, outo musiikki, epäselvä tai abstrakti ohjaus saattaa hämmentää osallistujia ja aiheuttaa ahdistusta.

Liikuntaryhmässä ohjaaja ja osal-listujat kangistuvat helposti samoi-hin kaavoihin. Uudenlaisen musiikin

tai työskentelytavan kokeilu aiheut-taa aluksi epävarmuutta ja hämmen-nystä. Periksi ei kannata heti antaa vaikka tekeminen on uutta. Luovaan työskentelyyn totuttelu vaatii aikaa.

Liikkeelle voi lähteä vaikkapa mielikuvajumpalla tai perinteisen la-vatanssimusiikin mukaan tanssien ja edetä pikkuhiljaa luovempaan työs-kentelyyn. Ryhmän nimessä oleva tanssi-sana saattaa karsia osallistujia ja markkinointia kannattaa yrittää aluksi esimerkiksi tanssillista liikun-taa -termillä.

TAiTEilijAT ToTEuTTAMisEN ApuNA

Luovat menetelmät antavat ammat-tihenkilöille työvälineitä monenlai-seen toimintaan, muisteluun, liikun-taryhmiin, juhlien ja näyttelyiden aiheiksi. Kantamus-ryhmän viimei-sellä kokoontumiskerralla liikesar-joista muokattiin tanssillinen esitys ja mukaan otettiin kaikki hoitokodin asukkaat.

Taideharrastusta, taiteesta naut-timista - kuten liikkumista ja tanssia-kin - pitäisi olla mahdollisuus jatkaa myös sairastumisen jälkeen. Hoito-laitosten henkilökunnalle toteutta-misen avuksi voi pyytää eri alojen taiteilijoita tai taideoppilaitoksissa opiskelevia. Yhteistyöllä tekeminen onnistuu ja antaa uusia kokemuksia kaikille. Tanssi on erinomaista aivo-jumppaa.

Helena Pietilä työskentelee projekti-työntekijänä Aivohalvaus- ja dysfa-

sialiiton ja Suomen Parkinson -liiton yhteisessä Aivovoimaa! -hankkeessa.

Niin

a A

iraks

inen

18 AVH 1/2010

Sinikka Holm istuu monitorin ääressä ja hipaisee kuvaruutua. Kohta ruutuun ilmestyy ystävä,

jonka kanssa aletaan vaihtaa päivän kuulumisia. Keskustelun jälkeen Si-nikka etsii ruudulta päivän ohjelman.

- Tänään tulee Tunti terveydeksi -lähetys. Siinä sairaanhoitaja kertoo terveydenhoitoon liittyvistä asiois-ta, ja lähetykseen osallistuvat saavat esittää kysymyksiä ja keskustella, Si-nikka selvittää.

- Sairastuin diabetekseen viime vuonna. Se on nyt hallinnassa, mutta täältä Ikälinjalta saa uskomattoman paljon tietoa senkin hoitoon liittyvis-tä asioista.

Sinikka Holm, 73 vuotta, kuuluu 40 hengen pilottiryhmään, joka tes-taa uudenlaista vuorovaikutteista kuvayhteyttä yhdeksän EU-maan

yhteisessä T-Seniority -hankkeessa. Myös Tampereen kaupunki osallis-tuu siihen.

Kuvayhteyden avulla tamperelai-sille ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille tarjotaan erilaisia sosiaali- ja terve-ysalan palveluja tukemaan heidän kotona selviytymistään. Asiakkaiden kotiin on asennettu internetyhtey-dellä, kameralla ja mikrofonilla varus-tettu kosketusnäyttöinen tietokone, jonka kautta tuotettavaa palveluko-konaisuutta kutsutaan Ikälinjaksi.

- Tiedän, että meissä aivohalvaus-toipujissa on paljon sellaisia, jotka eivät juuri pääse kotoaan mihinkään. Tällainen vuorovaikutteinen kuvayh-teys lisää kovasti turvallisuuden tun-netta. Lisäksi voi helposti pitää yllä kontakteja muihin ihmisiin, Sinikka kertoo.

puuhAA riiTTää

Sinikka Holm sai aivohalvauksen 20 vuotta sitten. Hän toipui siitä varsin hyvin, mutta liikkuminen on hieman vaivalloista, ja vasen käsi sekä oi-kea silmä ovat toimintakyvyttömiä. Ne eivät kuitenkaan hidasta Sinikka Holmin vauhtia. Hän on kuulunut Pirkanmaan Aivohalvaus- ja afasia-yhdistyksen hallitukseen ja ollut yh-distyksen ohjelmatoimikunnassa jo 14 vuotta. Kaksikymmentä vuotta hän on vetänyt perjantaisin yhdis-tyksen askartelukerhoa. Lisäksi Sinik-ka kerää postimerkkejä ja tekee käsi-töitä. Teatterissa hän käy mielellään aina kun saa jonkun mukaansa.

- En ole koskaan ollut mikään ko-tihiiri, ja halvauksesta toivuttuanikin olen koko ajan puuhannut jotain. Yh-

IITA

kE

TTU

nE

n

Uuden teknologian pauloissa

Sinikka Holm osallistuu Tampereella käynnissä olevaan hankkeeseen, jossa testataan uudenlaista

teknologiaa kotona yksin asuvien ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden tueksi.

Iita Kettunen

19AVH 1/2010

distyksestä olen saanut korvaamat-toman paljon tukea vaikeina aikoina, enkä varmaan muuten olisikaan näin hyvässä kunnossa. Sen kautta pääsin tähän testiryhmäänkin mukaan var-maan siksi, kun olen niin kova puhu-maan, Sinikka nauraa.

Sinikka Holm on uskomattoman iloinen ja positiivinen nainen. Hän asuu aivan Näsijärven rannassa, ja ikkunasta avautuu hengästyttävä näkymä yli Naistenlahden huvivene-sataman.

- Kesällä, kun purjeveneet kellu-vat tuossa satamassa, on kuin olisi Nizzassa.

Sinikka asuu yksin, mutta vie-reisessä kerrostalossa asuu hänen nuorempi tyttärensä, joka toimii äi-din omaishoitajana. Sinikka kertoo tyttären hoitavan häntä niin hyvin, että tätä täytyy välillä toppuutella. Sinikan vanhempi tytär asuu Valkea-koskella ja käy tapaamassa äitiään kolme kertaa viikossa.

- Minulla on hirveän hyvät välit lasteni kanssa, enkä ole heidän kans-saan riidellyt koskaan. Minun täytyy haukkua itseni kerran viikossa, että en olisi liian tyytyväinen elämääni, hän nauraa.

päivysTävä sAirAANhoiTAjA

MoNiTorillA

Ikälinja-kuvayhteys on tuonut Sini-kan elämään uutta säpinää. Henki-lökohtaisten kontaktien lisäksi Ikä-linjalla on muun muassa yleistä ja henkilökohtaista terveysneuvontaa, erityisryhmille räätälöityä terveys-valmennusta, ohjattuja jumppatuo-kioita, keskustelu- ja lukupiirejä sekä uutisia ja tietoa kaupungin palveluis-ta ikäihmisille.

Yksi Ikälinjan palveluista on 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä Terveyslinja, josta vastataan välit-tömästi asiakkaan hipaistessa ku-varuutua. Terveyslinjan palveluista huolehtii virtuaalipalveluihin erikois-tunut Medineuvo, jonka henkilökun-ta antaa terveysneuvontaa ryhmille, mutta myös kerran kuussa tapahtu-vaa henkilökohtaista asiakasvalmen-nusta. Halutessaan asiakas voi myös

sopia sairaanhoitajan kanssa yhte-yden otosta päivittäin tiettyyn kel-lonaikaan vaikkapa muistuttamaan lääkkeenotosta tai tarkistamaan yleisvoinnin.

- Jos epäilen, että minulla on ruu-su jalassa, niin ei tarvitse lähteä tun-tikausiksi jonottamaan terveyskes-kukseen, vaan voin näyttää kameran kautta jalkaani sairaanhoitajalle, joka antaa siitä oman arvionsa, Sinikka selittää.

kuvAyhTEys Myös sukulAisiiN

Torstaisin Ikälinjalla kokoontuu 6-8 hengen senioriryhmä. Kaikki ryh-mäistuntoon osallistuvat näkyvät pienissä ruuduissa monitorin reunal-la ja äänessä oleva näkyy suurimpa-

na. Ryhmässä keskustellaan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välil-tä. Kerran eräs ryhmään osallistuvis-ta kertoi olevansa hyvin yksinäinen, koska ei uskalla poistua kotoaan päässään tuntuvan huimauksen vuoksi.

- Soitin hänelle ryhmäistunnon jälkeen ja houkuttelin mukaan yh-distyksemme perjantaikerhoon. Hän alkoi käydä ahkerasti kanssani perjantaikerhossa ja liittyi myös yh-distykseen. Soittelemme usein ku-vayhteyden ulkopuolellakin Sinikka kertoo.

Sinikka kertoo, että kuvayhtey-den kautta asiakkaat voivat olla yh-teydessä myös eri puolilla maailmaa oleviin sukulaisiinsa, jos näillä on käytössään web-kameralla varustet-tu tietokone ja T-Seniority -hankkeel-ta saatu käyttöliittymä.

- Meillä on nyt tilauksessa tällaiset liittymät Valkeakoskella asuvalle tyt-tärelleni ja Lontoossa asuvalle tyttä-rentyttärelle.

Sinikka toivoi Ikälinjalle erilaisia pelejä, muun muassa pasianssin ja palapelin, ja ne löytyvät nyt sieltä. Niitä pelatessaan hän käyttää tele-skooppikarttakeppiä, että monitoril-le ei jäisi sormenjälkiä.

- Tämä on niin ihana laite, että hankkisin sen heti omaksi, jos palve-lut jatkuisivat kesäkuussa päättyvän hankkeen jälkeen.

Iita Kettunen on vapaa toimittaja.

lisäTiETojA:

http://tseniority.idieikon.com/http://www.tampere.fi/tampe-reinfo/projektit/hyvinvointipal-velut/vipu/tseniorit.htmlhttp://www.medineuvo.com/fi/tseniority.php

Projektisuunnittelija Mia [email protected]. 040 800 4634

Projektipäällikkö Päivi [email protected]. 040 728 4070

Iita Kettunen

Ikälinja-kuvayhteys on tuonut tamperelaisen Sinikka Holmin elämään uutta säpinää.

20 AVH 1/2010

21AVH 1/2010

Afaattisten henkilöiden sosiaa-lisen eristäytymisen ehkäisy ja osallisuushanke oli Raha-

automaattiyhdistyksen rahoittama projekti vuosille 2006-2009.

koMMuNikAATioTA jA vErTAisTukEA

Projektin tavoitteena oli afaattisten henkilöiden sosiaalisen syrjäytymi-sen ehkäisy sekä osallisuuden edis-

täminen. Tehtävänä oli mielekkään toiminnan kehittäminen ja juurrut-taminen. Toiminnan tarkoituksena oli jatkaa siitä, mihin puheterapeut-tinen kuntoutus loppuu sekä tukea afaattisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä arjessa.

- Kyse ei kuitenkaan ollut puhe-terapiasta eikä ryhmäterapiasta, eikä tarkoituksena ollut korvata puuttu-via puheterapiapalveluita afaattisille henkilöille. Halusimme tarjota mah-dollisuuden osallistua vapaa-ajan ryhmätoimintaan, jossa tuetaan osallistujien kommunikaatiota ja tar-jotaan vertaistukea, kertoi projekti-koordinaattori Victoria Mankki.

- Tavoitteena oli myös omaisten jaksamisen tukeminen sekä tiedon ja ohjauksen tarjoaminen yhteistyö-tahoille. Päämääränä oli myös saada toiminta vakiinnutettua, painotti lii-ton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Toiminta käynnistyi Rovaniemellä maaliskuussa 2007 ja saman kevään

aikana myös Vaasassa ja Helsingis-sä. Vaasassa toiminta käynnistettiin ruotsinkielisenä ja syksyllä 2008 toi-mintansa aloitti myös suomenkieli-nen ryhmä.

Juttu-tuvat olivat auki yhdestä kolmeen kertaan viikossa paikka-kunnasta riippuen. Toiminnalle luo-tiin viikko-ohjelma, joka sisälsi mm. teemakeskusteluja, musiikkia, pe-lejä, ruoan laittoa ja lehden lukua. Juttu-tuvan toimintaa vetivät tehtä-vään koulutetut emännät ja isännät. He vastasivat toiminnan käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta.

Tärkeintä tapaamisissa oli kuiten-kin vertaistuki ja mahdollisuus kom-munikoida turvallisessa ja tutussa ryhmässä.

- Täällä on ihanaa, kun voi puhua, kun kuunnellaan. Lopetin nimittäin viime vuonna puhumisen, kun mi-nua ei kuunneltu, eivät edes hyvät ystävät. Nyt olen taas alkanut puhua, kertoi yksi asiakkaista.

mIIA

SU

oy

RJö

Juttu-tupa-projekti päättyiToiminta jatkuu

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton

Juttu-tupa-projektin päätösseminaarissa Helsingissä 19.11.

koottiin yhteen neljän vuoden toiminta ja

tulokset.

Tyytyväisiä Juttu-tupalaisia päätösseminaarissa olivat (vas.) emäntä Krista Hoffström, se-minaarin puheenjohtaja Peter von Koskull, projektikoordinaattori Victoria Mankki, emäntä Lea Sillanmäki, emäntä Minna Mykkänen ja toiminnassa mukana ollut Kirsti Sohlberg.

Miia

Suo

yrjö

22 AVH 1/2010

kEhiTTäMiNEN TärkEää

Juttu-tuvan toimintaa arvioitiin ja kehitettiin koko hankkeen ajan. Myös vaikutusta asiakkaisiin arvioi-tiin. Kokevatko asiakkaat toiminnan tarpeellisena? Vaikuttaako toiminta afaattisten henkilöiden elämänlaa-tuun ja osallisuuteen? Arviointitulos-ten pohjalta kokeiltiin ja kehitettiin toimintaa. Aineistoa käytettiin myös kahdessa pro gradu -tutkielmassa.

Logopedian opiskelija Min-na Mykkänen oli yksi Juttu-tuvan emännistä. Hän tekee myös pro gradu -tutkielmaa, joka käsittelee afasiaan sairastuneiden henkilöiden elämänlaatua osallisuuden ja osal-listumismahdollisuuksien näkökul-masta. Aineisto tutkielmaan kerättiin Juttu-tupa-projektista.

- Afasiaan sairastuneiden henki-löiden elämänlaatu tutkimusaihee-na on hyvin mielenkiintoinen, tärkeä ja haasteellinen. Sitä on tutkittu vain vähän Suomessa. Tästä projektista saatu aineisto tarjosi mahdollisuu-den afasiaan sairastuneiden henki-löiden elämänlaadun tutkimiseen, selvitti Minna Mykkänen seminaaris-sa.

ToiMiNTA jATkuu

Projektin aikana aloitettiin yhteis-työ paikallisten kansalaisopistojen ja työväenopistojen kanssa. Syksyllä 2009 Helsingin ja Rovaniemen ryh-mät muuttivat liiton aluetoimistojen

juTTu-TupA jATkuu kEväTkAudEllA 2010

HelsinkiHelsingin Suomenkielinen

työväenopisto, Mäkelänkatu 45 (opetuskeittiö),

perjantaisin klo 10-12.15.

VaasaMustasaaren aikuisopisto,

Koulutie 1, Mustasaari,

maanantaisin klo 9-12.

RovaniemiRovaniemen kansalaisopisto

Rovala, torstaisin klo 9-12.

Tarkemmat tiedot: Victoria Mankki, p. 0400 909 904,

[email protected].

tiloista opistojen tiloihin. Myös Vaa-san ryhmä siirtyi vuoden alusta Mus-tasaaren aikuisopiston yhteyteen. Toimintaa on päätetty jatkaa myös projektin päätyttyä.

Kotitalousopettaja Jonna Marti-kainen Helsingin työväenopistosta oli seminaarissa kertomassa, miten he ovat huomioineet erityisryhmien tarpeet.

- Olen itse tutustunut Juttu-tuvan toimintaan työväenopistossa pide-tyssä ruoanlaittoryhmässä. Erityistä huomiota on pitänyt kiinnittää mm. toimitilojen esteettömyyteen ja so-piviin työvälineisiin. Yhteistyö Juttu-

Salli elämäsi olla afasiaa suurempi.

tuvan ryhmän kanssa on ollut antoi-saa ja yhteistyötä on mukava jatkaa, hän kertoi.

Projekti osoitti, että terapian jäl-keistä, matalan kynnyksen toimintaa tarvitaan.

- Yhteistyö kansalais- ja työväen-opistojen kanssa on ollut aktiivista. Tärkeintä on, että olemme nyt saa-neet juurrutettua toiminnan kansan-sivistyksen piiriin jokaisella kolmella alueella, eli toiminta jatkuu edelleen, totesi Victoria Mankki.

Seminaarissa puhunut Raha-au-tomaattiyhdistyksen avustusvalmis-telija Veera Väisänen oli myös tyyty-väinen Juttu-tupa -projektiin.

Hyvässä hankkeessa tunnetaan ja

tavoitetaan kohderyhmä, toiminnal-la on tavoite, ja perusteet projektin toteuttamiselle lähtevät ihmisten tarpeesta. Lisäksi painotetaan kan-salaisten omaa aktiivisuutta ja mah-dollisuutta osallistua. Juttu-tupa on hyvä esimerkki onnistuneesta pro-jektista, hän totesi.

hyvä ääNilEhdEN TilAAjA

AVH-äänilehden on voinut tilata C-kasettina tai Cd-levynä. Teknisistä syistä C-kasetit poistuvat kuiten-kin käytöstä tämän lehden numeron jälkeen. AVH 2/2010 -lehdestä alkaen kaikki äänilehden tilaajat saavat lehden Cd-levynä. Äänilehti postitetaan tilaa-jille lähellä lehden ilmestymisaikaa.

Jos et halua jatkossa Cd-levyä, voit peruuttaa ti-lauksen. Voit myös uutena asiakkaana tilata AVH-ää-nilehden maksutta. Ota näissä tapauksissa yhteyttä jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkoseen.

AVH-äänilehden (CD) uudet tilaukset ja peruutukset: Päivi Kukkonen

p. 02 2138 225, [email protected].

C-kasetit poistuvat käytöstä • AVH-äänilehti CD-levynä

23AVH 1/2010

Voimaa omasta ryhmästä

Juttu-tupa-projektin päätösseminaarin puheenjohtajana ja projektin johtoryhmän jäsenenä toiminut Peter von Koskull sai aivoinfarktin vuonna 1997 ollessaan 63-vuo-tias. Vaikka Peter on kuntoutunut muuten hyvin, hänellä on vaikea afasia. Puheen tuottamisessa ja ymmärtämi-sessä on edelleen suuria vaikeuksia, samoin lukemisessa. Kirjoittamaan hän ei pysty ollenkaan, vain mallista kopi-oiminen onnistuu.

Kaksikielinen Peter puhui ennen sairastumistaan su-juvasti myös englantia ja saksaa. Tällä hetkellä hän itse määrittelee kielitaitonsa niin että ruotsin taidosta, joka on hänen äidinkielensä, on jäljellä 60 %, suomesta 30 % ja englannista ja saksasta vain 10 %.

-Se, että on vaikea puhua, ei tunnu enää vuosien jäl-keen niin tärkeältä. Mutta sillä on suuri merkitys, että on niin vaikea ymmärtää puhetta. On myös vaikea seurata televisiota, elokuvia ja teatteria, kertoi Peter.

Tärkeimmiksi asioiksi elämässään tällä hetkellä Peter nostaa perheen, kesämökin Lapissa ja ruotsinkielisen Afasiakerhon.

-Aluksi en innostunut kerhotoiminnasta lainkaan, mutta puolen vuoden kuluttua asenteeni muuttui posi-tiiviseksi. Nyt Afasiakerho on minulle vertaistukena elin-tärkeä, hän kertoi.

Afasiakerho koetaan yhteisöksi, jossa kaikille, afasi-an vaikeusasteesta riippumatta, suodaan mahdollisuus kommunikoida omalla tavallaan. Vertaistuen saaminen on tärkeää ja kokemuksien jakaminen ja sairaudesta pu-huminen antavat tukea.

- Ryhmässä näkee, miten kaikki edistyvät ja kuntoutu-vat. Yhdessä tsemppaaminen ja toisten kannustaminen on tärkeää. Kerho tarjoaa myös syyn lähteä ”ulos”, Peter korosti.

Oman kokemuksensa perusteella Peter kehottaa ha-keutumaan ryhmätoimintaan tai muuhun mielekkää-seen toimintaan.

- Oma panostus ja aktiivisuus on kaikkein tärkeintä. Pitäisi yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää, hän painotti.

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila Peter von Koskull korostaa oman aktiivisuuden merkitystä. Myös yhdessä tsemppaaminen ja toisen kan-nustaminen on tärkeää.

24 AVH 1/2010

Kiti Müller kuvaa aivoihin kohdis-tuvia työelämän haasteita eri näkö-kulmista:

- Tietotekniikka on valloittanut lähes kaikki toimialat ja se muuttaa työtapoja ja töiden sisältöjä. Työt koostuvat monista osatehtävistä, joi-ta on kyettävä hoitamaan tehtävästä toiseen siirtyen.

- Lisäksi työtä voi tehdä paikasta ja ajasta riippumattomasti jopa käm-menen kokoisella laitteella. Myös ti-lankäyttöä on tehostettu, oma huo-ne ja rauha on ylellisyyttä, joidenkin

mA

AR

IT H

Uo

VIn

En

Anna aikaa aivoille

TuTkiMusprofEssori, NEurologi kiTi MüllEr TyöskENTElEE TyöTEr-vEyslAiToksEssA AivoT jA Työ -TuTkiMuskEskuksEN johTAjANA. häNEllä oN ruNsAAsTi kiiNNosTAvAA TiEToA ArvokkAiMMAN pääoMAMME, AivojEN, ih-MEEllisyydEsTä. kiTi Mül-lEr oN sujuvAsANAiNEN kirjoiTTAjA jA kysyTTy luENNoiTsijA. kuN häNEl-Tä TiEdusTEllAAN, kEsTä-väTkö AivoT NykyMENoA, häN vAsTAA, ETTä kyllä NE pärjääväT, kuN yhTEisEk-si TAvoiTTEEksi oTETAAN NiidEN suojElEMiNEN liiAN kiivAAlTA TEkEMisEN vAuh-dilTA.

Tutkimusprofessori Kiti Müller kehottaa antamaan aivoille aikaa ja mieluisaa tekemistä.

Vain silloin jaksaa informaatioyhteis-kunnan kiihtyvässä vauhdissa.

- Useimmilla meistä tavoitteena on hyvä elämä, jolla on merkitystä. Siihen kuuluvat perhe, työ, ystävät ja harrastukset. Parhaiten tavoitteen voi saavuttaa, kun aivot ovat levän-neet, silloin ratkaisut mahdollisiin ongelmiin löytyvät helpommin kuin väsyneenä, eikä korttitalo kaadu.

- Luennoillani olen sanonut, että aivojen toimintavarmuus on par-haimmillaan ”kävelyvauhdissa”. Jos vauhtia on liikaa, tekee helposti vir-heitä.

Aivoviikon teema Anna aikaa ai-voille on osuva, sillä nykyajan kiirei-sessä yhteiskunnassa vaatimukset kasvat jatkuvasti samalla kun työn tekemisen muodot muuttuvat.

Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiiniratkaisuihin.

25AVH 1/2010

työpisteenä saattaa olla pelkkä tieto-koneen näyttöruutu.

- Aivot joutuvat koville myös sil-loin, kun työtä tehdään tiimeissä, joiden jäsenet vaihtuvat kesken pro-jektin. Tietoja ja taitoja on jatkuvasti päivitettävä ”lennossa” ja jo opittuja tietoja ja taitoja on kyettävä sovel-tamaan luovasti uusiin tilanteisiin. Aikapaine ei saa jumiuttaa ajattelua, stressinsietokykyä on oltava. Aivo-työn on sujuttava kaikkina vuoro-kauden aikoina, Kiti Müller sanoo.

pysähdy AjATTElEMAAN

Ajattelu ja oppiminen ovat nykyisin kaikessa läsnä. Ilman ajattelemaan pysähtymistä ei ole älyllistä luovuut-ta. Kiti Müllerin mielestä ajatuksia täytyy ”muhituttaa” eli antaa niille oma rauha kehittyä.

- Ihmisaivojen tiedonkäsittelyn varassa on todella paljon. Aivoissa ratkaistaan, onko informaatio fak-taa vai fiktiota, syntyykö siitä uutta tietoa, kasvaako tietämys ja viisaus. Ajattelemalla päätämme, mikä on tärkeää.

- Vain silloin, kun on ajattelun rau-ha, syntyy ideoita. Ja näistä ideoista voi saada otteen ainoastaan, kun an-taa niille aikaa. Seurauksena on heu-reka-elämys - se syntyy, kun huomaa tarttuvansa oivallukseen. Kiireessä, ideat katoavat ja ote niihin häviää.

kuN väsyTTää

Miten väsyneet aivot pärjäävät, Kiti Müller?

- Väsymys- ja uupumustiloissa meistä tulee kyynisiä ja ahdistuneita. Emme pysty keskittymään teke

Tauota, mitoita, syö, juo ja puhu!

Kiti Müllerin kahdeksan neuvoa, miten aivoja

kannattaa käyttää ja huoltaa

• Tehtävät sujuvat paremmin, kun jaat ne osiin. Löydä oma tapasi toimia ja hyväksy, että toinen tekee saman ehkä eri lailla.• Tiesitkö, että aivot vaativat taukoja 2 - 4 tunnin välein?• Älä jätä lounasta väliin. Aivo kuluttavat energiavaroista 25 - 35 prosenttia.• Vesi on tärkeää aivoille, aivotyö kuluttaa vettä. Juo pieniä määriä pitkin päivää.• Muista liikunta: kävelylenkki kesken työpäivää tekee hyvää. Voisitko harkita kävelykokousta? • Toimi rohkeasti: kännykänkin voi sulkea hetkeksi.• Älä unohda, että ylipitkät työpäivät laskevat kognitiivista suoritusta.• Lopuksi: kuuntele itseäsi ja kysele työtoverinkin vointia.

Aivoterveydestä arkipäivääMuista myös nämä kahdeksan neuvoa

Pidä aivosi kunnossa -kirjasta

• Käytä aivojasi - valitse henkisesti virkistävää tekemistä.• Osallistu - mene mukaan toimiviin verkostoihin.• Sydänterveys on aivoterveyttä - verenpaine hoitoon, kohonnut kolesterolipitoisuus alas, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan!• Muista monipuolinen ja terveellinen ravinto - aivoterveys raken- tuu arjen valinnoista.• Liikunta kannattaa - ylös, ulos ja liikkeelle!• Aivot tarvitsevat unta - unen aikana aivoissa tapahtuu koko ajan.• Tupakka pois - alkoholia harkitusti, kohtuus kunniaan.• Suojaa aivosi ja muista loputkin vaaratekijät - ylipaino alas ja painonhallinta ohjelmaan.

Tutkimusprofessori Kiti Müller sanoo, että nykyisin työpaikat ovat oppimisym-päristöjä. Ne tarjoavat aivoille runsaasti tekemistä ja uutta tietoa. Vastapainoksi aivot tarvitsevat aikaa.

Mic

hael

Mül

ler

26 AVH 1/2010

misiimme ja työt alkavat kasaan-tua. Samalla häviää luovuus: ongel-manratkaisu ei enää suju.

- Väsyneenä ihminen toimii ko-nemaisesti, aina samalla tavalla. Keskimääräistä suuremmassa syr-jäytymisen riskissä näyttävät olevan työlleen omistautuneet, tunnolliset, sinänsä hyvään suorituskykyyn yltä-vät henkilöt, joilla on vaikeuksia työ-tehtäviensä rajaamisessa.

Hilk

ka K

orho

nen

Avuksi Kiti Müller suosittelee työ-paikoilla töiden jakamista ja ei-sanan opettelemista. Sama pätee muihin-kin toimiin, myös vapaa-aikaan. Jos kerää liikaa tehtäviä tai vaikkapa har-rastuksia, tuntuu, ettei mikään onnis-tu kunnolla. Suorituspaineet myös syövät tekemiseniloa.

- Tällainen tilanne ei korjaannu pelkällä sairauslomalla tai masen-nuslääkkeillä, tärkeämpiä ovat ne toimenpiteet, jotka edistävät muil-la tavoin elämänhallintaa ja johta-vat tehtävien oikeaan mitoitukseen työssä ja kotona.

- Sellaisia ovat tehtävien uudel-leen määrittely ja ohjaus, työt ja toimet on mitoitettava niin, että ne

vastaavat henkilön osaamista ja toi-mintakykyä.

Riski aivojen ylikuormituksesta kasvaa myös silloin, kun ei huolehdi-ta työn tauotuksesta eikä kehitetä ih-misen fysiologialle sopivia työaikoja. Lisäksi täytyy huolehtia informaatio-teknologiasta.

- Kun työ ja työvälineet on suun-niteltu ja mitoitettu ihmisaivoille sopiviksi, töissä jaksavat ja viihtyvät sekä nuoret että vanhat.

- Ongelmien taustalla voivat myös olla muuttuneet työtehtävät ja unohtunut ammattitaidon päivitys. Uusien taitojen oppimisen pitäisikin olla kiinteä osa työtä. Lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset on käsiteltävä, Kiti Müller sanoo.

hoidA AivoTErvEyTTä

Eläminen jatkuvasti osaamisen ääri-rajoilla ja aivojen ylikuormittaminen syövät terveyttä, joten puhuttaessa aivoterveydestä on syytä muistaa ai-nakin muutama perusasia. Kiti Mül-ler luettelee:

- Uni on tärkeää, unen aikana tapahtuu paljon: aivojen energiava-rastot täyttyvät, uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita. Vaikka keho ”nukkuu”, aivot ”liplattavat” koko ajan.

- Verisuonista kannattaa huoleh-tia. Ellei niin tee aivoverenkiertosai-raus saattaa yllättää, jolloin seurauk-sena on äkillinen aivojen toiminnan häiriö.

- On myös hyvä tietää, että aikuis-tyypin (tyypin 2) diabetes on ennen muuta valtimotauti, joka lisää aivo-halvauksen vaaraa noin kolminker-taisesti.

Tutkimuksen mukaan joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuk-sien haittaavan työn tekoa. Tässä iäs-sä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla saattaa olla informaation liian suuresta määrästä johtuva kog-nitiivinen kuormittuminen.

Huom! Aivot väsyvät ja ylikuormittuvat liiallisesta tekemisestä - ja ne väsyvät myös silloin, kun ei ole mitään tekemistä.

27AVH 1/2010

Aivojumppaa eli pikasanatesti

Mitä seuraavat sanat tuovat mieleen, Kiti Müller?

Hermosolut - sopivasti virtaaInformaatiovirrat - renki vaan ei isäntä, hallinta opeteltava kuin tulenteko aikanaanTekoäly - tunteetonLuovuus - ajatusten hallittua ilotulitustaStressi - sopivina annoksina kiitos!Kahvitauko - vaatii kaverinTyö - monenlaista tekemistä, parhaimmillaan tasapainoinen yhdistelmä rutiineja ja uusia polkuja mahdollistavia irtiottojaKoti - oma pesä ja pesueJärvi/ meri - herättelee aistejaTanssi - tuuletan

Kansainvälinen aivoviikko 15.-21.3.2010

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla

11 eli 15.-21.3.2010 viidennen kerran. Yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja

niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon

teemana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana muun muassa

Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri

puolilla Suomea.

- Monesti muististaan huolissaan olevalla on liikaa ”nippelitietoa”. Info-ähky tulee helposti, oleellista on va-linta! Kiti Müller huomauttaa ja lisää, ettei mieli ja psyyke voi hyvin, jos ai-vokoneisto ei ole kunnossa.

vAro vAuhTisokEuTTA

Tutkimusprofessori Kiti Müller pu-huu ”aivojen ponnistelusta ja kuti-tuksesta”. Aivot tarvitsevat jatkuvasti pieniä ärsykkeitä, mutta aivokonetta ei saa kuitenkaan käyttää ylikierrok-silla. Jos vauhtia on liikaa, tulee hel-posti virheitä.

- Jos esimerkiksi työtunteja ker-tyy 50 viikossa, työteho laskee radi-kaalisti. Joillekin sopii kuuden tunnin työpäivät, mutta täysin tehokas ei kukaan voi olla normaalit kahdeksan tuntia päivässä.

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Anna aivoillesi aikaa ja mieluisia virikkeitä! Tutustu Kiti Müllerin kirjoittamaan

kirjaan Aivokutinaa (Työ-terveyslaitos, 4. uudistettu painos, 2008) ja lue hänen

kirjoittama puheenvuoro Ai-vot työvireessä kirjasta Pidä aivosi kunnossa (Erkinjuntti

yms. WSOY, 3. painos, 2010). Mielenkiintoista asiaa kertoo

myös Pieni kirja muistista (Virpi Kalakoski, Työterveys-

laitos, 1. painos, 2009).

28 AVH 1/2010

Harjoittelumäärä on pienryh-mässä paljon suurempi kuin yksilöllisen kuntoutusjakson

aikana. Jos kuntoutujalla on avopuo-lella kerran viikossa fysioterapiaa 45 minuuttia kerrallaan, niin jo yhden päivän aikana NEKTI-ryhmässä hä-nelle kertyy ajallisesti yhden kuukau-den fysioterapiamäärä.

Kehitteillä on siis hyvin tiivis ja tehokas kuntoutusmuoto. Erityi-sesti harjoittelun tehoa voidaan pienryhmäharjoituksissa nostaa monipuolisten laitteiden avulla. Ryhmäharjoittelu lisää kuntoutujien välistä yhteishenkeä ja toisilta oppi-mista. Ryhmän muodostumista tu-etaan sillä, että koko ryhmä aloittaa harjoittelun samana päivänä ja ryh-mä pysyy yhdessä koko jakson ajan.

Kuntoutusmallin kehittämiseen liittyy tutkimusyhteistyötä Itä-Suo-

men yliopiston kanssa ja tutkimus-ryhmä on aloittanut jo viime vuoden lopussa.

ENsiMMäisET ryhMäläisET TyyTyväisiä

Ensimmäinen kuuden kuntoutujan tutkimusryhmä on jo käynyt läpi 21 vuorokauden kuntoutusjakson tyy-tyväisin mielin. Kuntoutustulokset kohenivat alkumittauksiin verrattu-na ja kuntoutujat edistyivät koko-naisvaltaisesti eri toimintakyvyn osa-alueilla. Hyvän ryhmähengen saattoi havaita ulkopuolinenkin. Kuntoutu-jat harjoittelivat aktiivisesti ja uudet laitteet koettiin tehokkaiksi harjoi-tusvälineiksi.

Ryhmän tuki auttoi oma-aloit-teiseen harjoitteluun. Lepotauko-jen aikana kuntoutujat tarkkailivat toistensa harjoittelua ja kannustivat toisiaan. Vaikka kyseessä on ryhmä-harjoittelu, niin kuntoutujat kokivat, että heidät huomioitiin hyvin yksi-löinä. Se on hyvin merkittävä asia kokonaisvaltaista kuntoutumista aja-tellen.

porrAskävElyä ilMAN kEppiä

Yksi jaksolle osallistuneista kuntou-tujista oli kuopiolainen Eeva Lohi-lahti, jolla on aiempaakin kokemus-ta kuntoutuksesta. Hän sairastui vuonna 2007 aivoverenkiertöhäiriön

An

nE

RU

ok

on

En

Ulos luolasta kuntoutuksen avulla

Suomen aivotutkimus - ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään uusi neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä. Eeva Lohilahti kuvailee omaa kuntoutusjaksoaan: ”Ikään kuin luolasta ulos.”

29AVH 1/2010

seurauksena ja sai vasemman puo-len halvauksen.

Akuuttivaiheen jälkeen hän pää-si kolmen viikon kuntoutusjaksolle Neuroniin. Sen jälkeen hän on saa-nut yksilöllistä fysioterapiaa sekä lai-toskuntoutusjaksoja kunnan maksu-sitoumuksella.

Kuopion terveyskeskuksen toi-mintaterapeutin ehdottaessa Eeva Lohilahdelle uuden kuntoutusmuo-don NEKTI:n kokeilua, hän otti mie-lellään haasteen vastaan.

Eeva Lohilahti odotti kuntoutus-jaksolta kävelyn varmentumista ja sitä, että oppisi liikkumaan ilman kävelykeppiä. Myös halvaantuneen käden motoriikan ja toiminnallisten taitojen vahvistuminen oli ajatuksis-sa.

Eeva Lohilahden liikuntataitoja ja elämänlaatua heikensi jaksolle tul-lessa voimakas kaatumisen pelko. Harjoittelujakso sujui kaikin puolin hyvin. Lohilahden mielestä parasta NEKTI:ssa oli mahdollisuus aktiivi-seen harjoitteluun pienryhmissä terapeuttien ohjauksella sekä oma-toimisesti hyödyntäen ajanmukaisia laitteita.

- Pienryhmäkuntoutus tuntui te-hokkaalta ja jopa hieman rasittaval-ta. Siellä harjoiteltiin työpäivän ver-ran, lisää Eeva.

Eeva Lohilahti on erittäin tyyty-väinen kuntoutusjakson tuloksiin. Hän oppi kävelemään ilman apuvä-lineitä myös ulkona ja avarissa pai-koissa. Hän kertoi nauttivansa siitä, että voi mennä kauppaan katsele-maan tavaroita, eikä tarvitse ensin miettiä, mihin kävelykepin laittaisi.

- Lisäksi on iso nautinto ja saa kuntoilua kerrakseen, kun pystyy kulkemaan portaita pitkin ilman kä-velykepin riesaa, Eeva riemuitsee.

EläMäNlAATu kohENEE

NEKTI-kuntoutuksella on siis hänen kohdallaan ollut merkittävä elämän-laatua vahvistava vaikutus. - Se on helpottanut ja antanut varmuutta liikkumiseen - ilman apuvälineitä, Eeva painottaa.

Omaa kuntoutustaan Eeva Lohi-

lahti arvioi seuraavalla tavalla:- Olen ollut vuosittain laitoskun-

toutuksessa. Mielestäni tehokkain on tällainen intensiivinen pienryh-mäkuntouttaminen, jossa kuntoutu-ja voi hyödyntää teknologisia laittei-ta oman kuntonsa mukaan.

Heti sairastumisen jälkeen yksilöl-linen kuntoutus oli kuitenkin hyvin tarpeellista myös Eeva Lohilahdelle.

Hän suosittelee NEKTI-kuntou-tusta jokaiselle, jolla on rajoittunut liikunta- ja toimintakyky aivoveren-kiertohäiriön tai jonkin muun sai-rauden takia. Lisäksi tarvitaan moti-vaatiota tiiviiseen ja omatoimiseen harjoitteluun. Kysymykseen, tulisit-ko uudestaan, Eeva Lohilahti vastaa hetkeäkään epäröimättä:

-Tulisin ehdottomasti!Hän on laittanut hakemuksen Ke-

lalle, jotta pääsisi NEKTI-kuntoutuk-seen tänä vuonna.

oNNisTuMisEN kokEMuksiA

NEKTI-jakson lopussa kuntoutujat saivat valita kymmenien valokuvien joukosta sen, mikä parhaiten heidän mielestään kuvaa omaa kuntoutus-jaksoa. Eevan valinta oli kiviset por-taat alhaalta ylöspäin ja portaiden päässä näkyi aurinko ja avara luonto.

- Ikään kuin luolasta ulos, hän muotoilee ajatuksensa ja siihen aja-tukseen on helppo samaistua.

Usein kivisten portaiden kiipeä-minen palkitsee huikeilla näkymillä. Toivottavasti moni saa kokea kun-toutumisessaan samanlaisen onnis-tumisen kuin Eeva Lohilahti. Kehi-tystyö uuden kuntoutusmallin eteen jatkuu edelleen ja odotamme myön-teisen suuntauksen jatkuvan. Alku on ollut todella lupaava.

Anne Ruokonen on fysioterapeutti, joka työskentelee Suomen aivotutki-mus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa

projektipäällikkönä Euroopan alueke-hitysrahaston ja Tekesin rahoittamissa

projekteissa.

Porraskävelysimulaattorissa harjoitte-levan Eeva Lohilahden mukaan tehok-kain kuntoutusmuoto on intensiivinen pienryhmäkuntouttaminen, jossa voi hyödyntää teknologisia laitteita oman kuntonsa mukaan.

Han

ne L

ahtip

elto

30 AVH 1/2010

31AVH 1/2010

KO

Lum

NI

SIR

PA k

UU

kk

An

En

Jokaisella on jotain annettavaa, mutta keneltäkään ei vaadita mitään.

Eeva

-Mai

ja P

ietil

ä

Ihminen on itsekäs, sehän tiedetään. Siksi minul-lekin tulee ensimmäiseksi mieleen oma sairastu-miseni aivoinfarktiin kymmenen vuotta sitten ja

siitä selviäminen.Siis hetkinen, onko siitä tosiaan jo niin paljon

aikaa! Joulun alla sairastuin, meni puhe- ja kirjoi-tuskyky, tuli lievä halvaus. Silloin en vielä edes ym-märtänyt, kuinka paljon tulisin tarvitsemaan tukea. Perhe ja läheiset olivat korvaamattomia. Aikaa kului ja viimein kotiuduin sairaalasta. Sittenhän vasta al-koi sairauteen sopeutuminen ja sen hyväksyminen, mikä ei aivan äkkiä tapahtunutkaan.

En ollut vielä eläkeiässä, mutta niin vain vuoden kuluessa vähitellen sekin asia piti hyväksyä, halusin-pa tai en. Kuvioon pyrki mukaan myös masennus, sehän kuuluu lähes jokaiseen vakavaan sairastumi-seen. Muistan vieläkin elävästi sen tilanteen, joka ratkaisi tämän ”uuden elämäni” suunnan positiivi-sesti: huomasin lehdestä seuratoimintapalstalta La-pin Aivohalvaus ja afasia ry:n ilmoituksen, jossa ker-rottiin neurologin tulevasta kerhoillan vierailusta.

Syntyperältäni olen puoliksi karjalainen, siksipä en kauan jaksa murehtia asioita. Ehkä siitä löytyi energia, joka sai minut menemään yksin tähän ti-laisuuteen. Mutta vaikka istuin siellä hiljaa itsekseni, niin se kannatti! Se oli ensimmäinen kokemukseni vertaistuesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Sinä päivänä ymmärsin, etten ollutkaan maailmassa ainoa, joka näin oli sairastunut.

Mitä enemmän kävin kerhoilloissa ja eri tapah-tumissa, sitä helpompi ja vapautuneempi niissä oli olla. Jos sana oli hukassa - mitä vieläkin tapahtuu toisinaan - ei sitä tarvitse hävetä. Samat ongelmat on monella muullakin.

Vaikka kuinka paljon saisi tukea lääkäreiltä, hoi-tajilta tai perheeltä, väitän, että siltikin kaikkein voimaannuttavinta on se, kun voi kertoa kohtalo-toverille omasta tilanteestaan ja saa kuulla hänen tarinansa. Sen lisäksi kaikki yhdessä tekeminen an-taa elämälle tsemppiä, eikä ehdi murehtia entistä elämää.

Paljon on kuitenkin sairastuneita, jotka jäävät oman onnensa nojaan. Tähän löytyy alkuun toimiva apu eli sopeutumisvalmennuskurssit. Vieläkin muis-tan Suvituulessa vuosien takaa syvälliset keskuste-lut ryhmässä, nimenomaan sopeutumisen uuteen elämäntilanteeseen, ja iltaisin vastapainoksi Uno-korttipelit, niin ettei olisi malttanut nukkumaan mennä.

Mutta, kun kuntoutusjaksot ovat loppuneet, vertaistuki ei saisi loppua.Tässä huutaisin nyt yhteis-kuntaa apuun! Yhdistykset ja kerhot tekevät vapaa-ehtoista ja korvaamatonta työtä, mutta tehoa voisi moninkertaistaa. RAY:n avustukset pienenevät vuosi vuodelta, mutta vertaistukeen odottaisi siltä taholta oikeata, konkreettista ja rahallista tukea.

Kaikille aivoinfarktiin tai -verenvuotoon sairas-tuneille ympäri maata ei kuitenkaan löydy sopivaa kuntoutusta tai se ei kaikille ulotu. Mutta paikallisis-sa kerhoissa aktiivisten jäsenten toiminnalla saatai-siin tällä lailla ihmeitä aikaan. Kuka edes pystyisi las-kemaan, paljonko näin säästyisi terveydenhuollon kuluja? Yhdistyksethän tuottavat palveluja, jotka olisivat kunnan velvoitteita.

Tässä on haastetta: yritetään saada lähipiiristäm-me kaikki sairastuneet mukaan vaikkapa vain kuun-telemaan aluksi. Ehkä heistä kasvaa meille tärkeitä jäseniä. Se on varmaa, että jokaisella on jotain an-nettavaa, mutta keneltäkään ei vaadita mitään.

Kun sitten vähitellen erilaisissa tilaisuuksissa tutustuu toisiin, syntyy turvallinen tunne ja kukin uskaltaa olla oma itsensä. Kun yhteinen liittomme vielä saisi Raha-automaattiyhdistykseltä korvamer-kittyä rahaa yhdistys- ja kerhotoimintaan, niin sehän motivoisi meitä jäseniä uskomattomiin suorituksiin!

Sirpa Kuukkanen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton liittovaltuuston puheenjohtaja.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

32 AVH 1/2010

SVEN

SK S

IDO

Rm

AA

RIT

HU

oV

InE

n

Forskningsprofessor Kiti Müller uppmanar oss att ge hjärnan tid och tillfredsställande syssel-sättning. Endast på det sättet står man ut med

det allt mer tilltagande tempot i informationssam-hället.

- Som mål har de flesta av oss ett meningsfullt gott liv. Familjen, arbetet, vänner och intressen hör till det här livet. Bäst är det när hjärnan är utvilad, då når man sina mål, då finner man lösningar till even-tuella problem lättare än när man är trött, korthuset faller inte samman.

- På mina föreläsningar har jag sagt att funk-tionssäkerheten hos hjärnan är som bäst om den får fungera i sin egen takt. Om farten blir för hög gör man lätt fel.

Hjärnveckans tema ”Ge hjärnan tid” är träffande eftersom kraven ökar i det stressiga samhälle vi le-ver i. Samtidigt förändras ju också arbetets former.

Kiti Müller beskriver de utmaningar som arbetsli-vet ställer på hjärnan ur olika perspektiv:

- datatekniken har erövrat nästan alla bran-scher och det här förändrar arbetssätten och arbe-tets innehåll. Arbetet består av många deluppgifter och man måste kunna byta smidigt från en uppgift till en annan.

- dessutom kan arbetet göras oberoende av plats och tid till och med med en maskin som är lika liten som en hand. Också användningen av utrym-me blir effektivt, ett eget rum och egen arbetsro är numera lyx, för en del personer kan bara skärmen till en dator vara hans eller hennes ”arbetsplats”.

- När arbetet görs i ett team vars medlemmar byts ut mitt under ett projekt så anstränger det hjär-nan hårt. Kunskaper och färdigheter bör ständigt uppdateras i ”bara farten” och redan inlärda kunska-per och färdigheter bör man kunna tillämpa kreativt i nya situationer. Tidspressen får inte låsa tanken, man måste ha stresstålighet. Och, hjärnarbetet bör löpa under hela dygnet, säger Kiti Müller.

Ge hjärnan tidForskningsprofessor, neurolog Kiti Müller, arbetar som ledare för

forskningscentret ”Hjärnan och arbetet” vid Arbetshälsoinstitutet. Hon har omfattande och intressanta kunskaper om vår hjärna,

det förunderliga och värdefullaste kapital vi har. Enligt henne är hjärnan inte så ömtålig ifall vi bara som mål har att skydda den för

alltför hetsig arbetstakt.

TA pAusEr, diMENsioNErA, äT, driCk oCh TAlA!

Kiti Müller ger åtta råd för hur man bör anv-ända och ge sin hjärna service:

• Uppgifterna går lättare undan när du delar in dem i deluppgifter. Hitta ditt eget sätt att fungera och godkänn att någon annan gör samma sak på ett kanske annorlunda sätt.

• Visste Du att hjärnan behöver en paus var tredje till fjärde timme?

• Hoppa aldrig över lunchen. Hjärnan använder 25-35 procent av ditt energiförråd.

• Vatten är viktigt för hjärnan, hjärnarbete förutsätter vatten. drick små mängder under hela dagen.

• Kom ihåg att motionera: en promenad mitt på arbetsdagen gör gott. Kunde du tänka dig ett ”promenadmöte”?

• Var modig: mobilen kan till och med vara stängd en stund.

• Kom ihåg att för långa arbetsdagar sänker din kognitiva prestation.

• Till slut: lyssna på dig själv och fråga också din arbetskamrat hur hon eller han mår.

Översättning: Susanne Aminoff

33AVH 1/2010

SVEN

SK SID

OR

vÅrdA oM diN hjärNAs hälsA

Att ständigt leva på de yttersta gränserna för sitt kunnande och att överbelasta hjärnan äter upp häl-san. När man talar om hjärnans hälsa är det skäl att komma ihåg åtminstone några grundläggande sa-ker. Kiti Müller räknar upp:

- Sömnen är viktig, under sömnen sker mycket: hjärnan fyller på energiförråden, de saker som är nya fogas ihop med de befintliga minnesstrukturer-na. Trots att kroppen sover så ”kluckar” eller ”skval-par” hjärnan hela tiden.

- det är skäl att se till att blodådrorna fungerar. Om man inte gör det kan en blodcirkulations-sjuk-dom överrumpla en med en plötslig funktionsstör-ning av hjärnan som följd.

- det är också bra att veta att diabetes 2 fram-för allt är en artärsjukdom som trefaldigt ökar risken för stroke.

Enligt forskningen upplever var femte under 35- åriga person att de har minnessvårigheter i arbetet. I den här åldern borde ju funktionssäkerheten i ar-betsminnet vara som bäst. En kognitiv belastning som beror på den stora mängden information kan ligga i bakgrunden till de här symtomen.

- Ofta har den som oroar sig för sitt minne för mycket sådan kunskap eller information som inte riktigt ansluter sig till något. Man får lätt ”informa-tionskolik”, det är viktigt att välja! betonar Kiti Müller och tillägger att om inte hjärnmaskineriet är i skick mår inte heller sinnet eller psyket bra. Maarit Huovinen är medicinsk redaktör och författare till facklitteratur.

gör hjärNhälsAN Till EN vArdAgssAk

Kom ihåg också de här åtta råden från boken Pidä aivosi kunnossa (Håll din hjärna i skick):

• Använd hjärnan - välj det du ska göra så att det är psykiskt upplivande.

• Delta - gå med i fungerande nätverk.

• Hjärthälsa är hjärnhälsa - kontrollera Ditt blodtryck, sänk det höga kolesterolvärdet, ha kontroll också över störningar i sockeräm- nes-omsättningen.

• Kom ihåg att äta hälsosamt och mångsidigt - hjärnhälsan bygger på vardagsval.

• Motionera - stig upp ur soffan, gå ut och motionera!

• Hjärnan behöver sömn - det händer saker och ting i hjärnan hela tiden under sömnen.

• Sluta röka - drick alkohol med försiktighet, måttlighet är bäst.

• Skydda din hjärna och kom ihåg de övriga riskfaktorerna - övervikten ska ned och vikten bör kontrolleras då och då.

34 AVH 1/2010

EläkETTA sAAvAN hoiToTuki jA vAMMAisTuki

Eläkettä saavan hoitotukea ja vammaistukia maksetaan myös laitoshoidossa oleville.

Vammaisetuuksia maksetaan vuo-den 2010 alusta lähtien myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolai-toksessa kestää yli kolme kuukaut-ta. Maksettavia etuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokor-vaus.

Aiemmin vammaisetuuksien maksaminen on keskeytetty kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen. Niille, joiden vammaisetuus on kes-keytetty, aletaan maksaa etuutta uudelleen ilman erillistä hakemusta

vuoden 2010 alusta lähtien. (www.kela.fi ja www.stm.fi)

Maksettavan vammaisetuuden suuruus määräytyy keskeytetyn vam-maisetuuden tukitason perusteella. Laitoshoidon asiakasmaksua ei ote-ta erityiskustannuksena huomioon vammaisetuutta myönnettäessä. Jos henkilö ei ole saanut laissa tarkoitet-tua vammaisetuutta aikaisemmin tai hän haluaa hakea tasoltaan aiempaa korkeampaa vammaisetuutta, hä-nen tulee hakea etuutta normaaliin tapaan Kelalta.

Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa avo- ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. Jatkossa henkilöllä on oi-keus vammaisetuuksiin riippumatta siitä, onko hän avo- vai laitoshoidos-sa. (www.kela.fi ja www.stm.fi)

lAiToshoidoN MAksujEN koroTus

1.1.2010 pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousi 85 prosenttiin hoidetta-van nettotuloista. Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousi 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlas-ketuista tuloista. Laitoshoidon mak-sua määrättäessä vammaisetuudet lasketaan mukaan nettotuloihin. Asiakasmaksun korotus koskee myös niitä laitoksissa olevia, jotka eivät voi saada vammaistukea, hoitotukea tai ruokavaliokorvausta.

Laitoshoidon asiakasmaksun määräämisen perusteena ovat net-totulot. Asiakasmaksu voidaan mää-rätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökoh-taiseen käyttöön jää kuukausittain

SA

TU L

Uk

kA

JA

VE

IJo

kIV

ISTö Sosiaaliturvan

muutokset 2010

Ajankohtaista asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sosiaaliturvan muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi.

35AVH 1/2010

vähintään 97 euron suuruinen käyt-tövara. Palvelusta perittävä maksu saa kuitenkin olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustan-nusten suuruinen. (www.stm.fi)

oMAishoidoNTuEN pAlkkioT

Omaishoidon tuen palkkion vähim-mäismäärä 2010 on 347,41 euroa kk:ssa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 694,83 euroa kk:ssa. Hoitopalkkion määrää tulee tarkistaa myös sellaisiin sopimuksiin, jotka on sovittu vähimmäismäärää suurem-miksi tai pienemmiksi toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Tar-kistusprosentti on 3,27 %. (www.stm.fi)

pAlvElusETElilAki voiMAAN syksyllä 2009

1.8.2009 astui voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Lain tarkoituksena on asiakkaan nä-kökulmasta lisätä palvelujen valin-nan mahdollisuuksia ja parantaa pal-velujen saatavuutta myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja ter-veyspalveluja, jotka kunnan tai kun-tayhtymän kuuluu järjestää asuk-kailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelul-le. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Jokainen kunta tai kuntayhtymä voi päättää, ottaako se palveluseteli-järjestelmän käyttöönsä ja mitä pal-veluja sillä voi hankkia. Kuntakohtai-set erot voivat siis olla suuria. Kunta tai kuntayhtymä hyväksyy ne yksityi-set palveluntuottajat, joiden palvelu-jen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämiä palvelusetelejä. Kunnan on pidettävä luetteloa hy-väksymistään palveluntuottajista ja luettelo on oltava julkisesti saatavil-la. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan vel-vollisuus on tarjota hänelle muita vastaavia kunnan järjestämiä pal-veluja. Palveluseteli voi olla kaikille asiakkaille samansuuruinen tai vaih-toehtoisesti tulosidonnainen, jolloin asiakkaan tulot vaikuttavat setelin suuruuteen.

Jos palveluseteliä käytetään sel-laisiin palveluihin, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, esim. henkilökohtainen apu, niin sil-loin setelin arvo on määriteltävä niin, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Palveluseteli on saajalleen veroton etuus, etuutta ei voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Jos asiakas käyttää palveluseteliä esimerkiksi kotinsa siivoukseen ja hänelle jää makset-tavaksi omavastuuosuus, siitä ei voi enää saada kotitalousvähennystä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

sosiAAli- jA TErvEydENhuolloN AsiAkAsMAksuT 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon asia-kasmaksuihin, tulosidonnaisten asiakasmaksujen tulorajoihin ja tu-losidonnaisen palvelusetelin tulora-joihin on tehty indeksitarkistukset. 1.1.2010 voimaan astuneet muutok-set:

- Terveyskeskuksen avosairaan-hoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon. Jos palvelun käyttä-jä ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä enintään 13,70 euron käyntimaksu käyntikertojen luku-määrästä riippumatta. Vaihtoehtoi-sesti terveyskeskuksen ylläpitäjä voi päättää periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäyn-niltä kalenterivuodessa, jolloin käyn-timaksun suuruus on 13,70 euroa.

- Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon käynniltä. Päiväkirurgisesta toimen-piteestä voidaan periä enintään 89,90 euroa.

- Suun ja hampaiden tutkimuk-sesta ja hoidosta perittävät maksut jakautuvat perusmaksuun sekä erik-seen veloitettaviin hoito- ja tutki-musmaksuihin. Perusmaksu porras-tetaan kolmeen maksuryhmään. Suu- hygienistin vastaanotolla käynnin enimmäisperusmaksu on 7,50 euroa, hammaslääkärin vastaanottokäyn-nin perusmaksu nousi 9,60 euroon

36 AVH 1/2010

ja erikoishammaslääkärin 13,90 eu-roon.

- Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän ns. sakkomaksun suuruus nousi 33,80 euroon.

- Lääkärin ja hammaslääkärin to-distuksesta ja lausunnosta perittä-vän maksun enimmäismäärä nousi 33,80 euroon. Tieliikennelaissa sää-detyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärin-todistuksesta voidaan periä enintään 40,70 euroa.

- Lyhytaikaisessa laitoshoidossa vuorokausimaksu on enintään 32,50 euroa. Maksukaton täyttymisen jäl-keen peritään laitoshoidosta 15 eu-roa per hoitovuorokausi.

- Vammaiselle henkilölle laitos-hoitona annetusta kuntoutushoidos-ta tai kehitysvammaisten erityishuol-tona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 11,30 euroa hoitopäivältä.

- Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi 590 eurosta 633

euroon kalenterivuotta kohti. Mak-sukattoon lasketaan mukaan ter-veyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarja-hoidon maksut, sairaalan poliklinik-kamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kun-toutushoidon maksut.

- Jatkuvan ja säännöllisesti anne-tun kotipalvelun ja kotisairaanhoi-don palvelusetelin enimmäisarvo nousi 24 euroon tunnilta, jos kotita-louden tulot eivät ylitä laissa säädet-tyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on vähintään 7 euroa tunnilta.

- Kokopäivähoidosta perittävä maksu on enintään 254 euroa kuu-kaudessa ja pienin perittävä maksu 23 euroa. Maksujen tarkistusperuste on sosiaali- ja terveystoimen hintain-deksi. Päivähoitomaksujen määrää-misen tulorajoja tarkistetaan yleisel-lä ansiotasoindeksillä, jonka muutos on 9,3 prosenttia. Päivähoitomak-sujen muutokset tulevat voimaan 1.8.2010.

vAMMAisTEN TulkkAuspAlvEluT

kElAllE

Kela vastaa kuulovammaisten, kuu-lonäkövammaisten ja puhevam-maisten tulkkauspalveluista 1.9.2010 alkaen. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suo-mea. Vammaisten henkilöiden tulk-

kauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelaan 1.9.2010 alka-en.

Asiakkaan oikeudet tulkin käyt-töön säilyvät ennallaan. Palvelut sisältävät viittomakielen, viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheentulk-kauksen ja muiden kommunikaatio-ta täydentävien menetelmien käy-tön. (www.kela.fi)

Asiakkaat tilaavat tulkin syys-kuusta alkaen tulkkien välityskes-kuksista. Alustavan suunnitelman mukaan välityskeskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Asiakkaiden voi-massa olevat tulkkipalvelupäätök-set siirretään kunnilta Kelaan kesän 2010 aikana. Tavoitteena on joustava ja asiakasta palveleva siirtymävaihe. Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syk-syä 2010 koskevat tulkkitilaukset voi-daan hoitaa kuten ennenkin.

Kunta voi myös asiakkaan suos-tumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelli-selle välityskeskukselle, joka on teh-nyt sopimuksen Kelan kanssa. Silloin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään. (www.kela.fi)

Satu Lukka ja Veijo Kivistö työskente-levät aluesihteereinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

37AVH 1/2010

38 AVH 1/201038 Dysfasia 1/2010

rAhA-AuToMAATTiyhdisTys jA liiToN rAhoiTus

Raha-automaattiyhdistys (RAY) ei tänäkään vuonna myöntänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yleisavus-tukseen lisärahoitusta edes indeksitarkistuksen ver-taa. Järjestöllisen toiminnan osalta olemme tiukassa tilanteessa. Vaasan aluetoimistohan on jo lakkau-tettu. Toiminnan kuluja joudutaan tarkastelemaan edelleenkin tiheällä seulalla, jotta liiton perustehtä-vä tulee kuitenkin toteutettua.

RAY myönsi liitolle yhden projektirahoituksen vuosille 2010-2013: Ovet auki afaattisille - Juttu-tupa. Kyseessä on afaattisten henkilöiden ohjatun keskusteluryhmätoiminnan siirtäminen kansalais- ja työväenopistoihin.

RAY:n tiukentunut linja on teettänyt myös todel-la mittavasti töitä erilaisten selvitysten ja kyselyiden muodossa. Toivottavasti tämä tuottaa jatkossa tu-losta ja RAY:n rahoitus voidaan rakentaa tukemaan nimenomaan järjestöllistä toimintaa sen oman stra-tegialinjauksen mukaisesti.

AVH-kuntoutustutkimusprojektin jalkauttami-nen jatkuu vielä kuluvan kevään aikana.

uusi puhEENjohTAjA TErTTu Erilä

LIITTO TIEDOTTAA

rannassa, jossa hän suunnitteli ja käynnisti keskus-sairaalaan perustetun neurologian klinikan.

Apulaisopettajan virasta Terttu Erilä siirtyi Tam-pereen yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäriksi. Tässä virassa hän on viihtynyt tähän saakka lukuun ottamatta vuosien 1988-1989 sijaisuutta silloisen Lääkintöhallituksen sairaalaosaston ylilääkärinä.

Terttu Erilän tutkimustyön painopiste oli aluksi epilepsiassa, jota myös hänen vuonna 1982 julkais-tu väitöskirjansa käsitteli. Sittemmin hän kiinnostui aivoverenkiertosairauksista. Käytännön työssä eri-tyisesti akuutti neurologia, myös aivoverenkierto-sairaudet, on ollut hänen vastuullaan. Vuonna 1988 TAYS:iin perustettiin Suomen ensimmäinen Stroke unit eli AVH-potilaiden intensiivisen tarkkailun yk-sikkö. Samalla vastuu AVH-potilaiden hoidosta siir-tyi sisätaudeilta neurologialle.

- Aivan viime aikoina olen kantanut huolta AVH-potilaiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta - nimit-täin sen vähäisistä mahdollisuuksista. Toivon, että Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kautta voisimme vai-kuttaa asioihin siten, että varhaiskuntoutuksen ti-lanne kohenisi koko maassa, sanoo Terttu Erilä.

Työasioista Terttu Erilä irrottautuu kuvanveiston, maalauksen ja taidetaonnan parissa. Myös teatteri, ooppera ja konsertit ovat hänen mieluisten asioiden listallaan vapaa-ajalla. Liikunnan suhteen Terttu Erilä suuntautuu hyötyliikuntaan, kävelyyn.

NuorTENTAloT

osANA liiToN ToiMiNTAA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n hallitus on jo vuonna 2006 tehnyt alustavat päätökset Nuorten-talotoiminnan yhtiöittämisestä omaksi toiminta-kokonaisuudekseen. RAY:n linjausten mukaanhan Nuortentalo on palvelutoimintaa, ei siis järjestöllistä toimintaa, jota Ray rahoittaa.

Liittohallitus päätti joulukuun 2009 kokouksessa panna täytäntöön aiemman päätöksensä.

Suomen Nuortentalo Oy jää liiton omistamaksi toiminnaksi, mutta se eriytettiin 1.2.2010 alkaen. Henkilöstö siirtyi yt-neuvottelujen myötä olemassa olevin etuuksin osakeyhtiön palvelukseen.

kuNTokArToiTus

dysfAsiAyhdisTyksillE

dysfasiayhdistysten kuntokartoitus toteutetaan ke-vään ja syksyn 2010 aikana. Tuloksista raportoidaan vuoden 2011 alussa. Ns. kolmikantayhdistysten kun-

Apulaisylilääkäri Terttu Erilä on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton uusi puheenjohtaja. Hän on syntynyt Tampereella ja käynyt siellä kouluja ylioppilaaksi asti. Lääketieteen opinnot veivät hänet Helsinkiin. Valmistuttuaan lääkäriksi Helsingin yliopiston lää-ketieteellisestä tiedekunnasta Terttu Erilä erikoistui neurologiksi Helsingin yliopistollisessa keskussai-raalassa.

Terttu Erilä siirtyi Helsingistä Tampereelle yli-opiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisopet-tajaksi vuonna 1975. Tätä virkaa hän hoiti vuoden 1984 puoliväliin. Hän toimi muutamaan otteeseen myös neurologian apulaisprofessorin viransijaisena. Vuosina 1982-1983 hän työskenteli neurologian yli-lääkärinä Etelä-Saimaan keskussairaalassa Lappeen-

Liis

a Ka

rling

39AVH 1/2010 39Dysfasia 1/2010

TArjA lAMMilA vAsTAAvAN ohjAAjAN sijAisEksi

LIITTO TIEDOTTAA

tokartoitus toteutetaan yhdessä AdHd-liiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa myöhemmin vuo-den 2010 aikana.

Jäsenyhdistysten kuntokartoituksen päätavoit-teena on saada tietoa jäsenyhdistysten nykytilasta: rakenteista, toiminnasta, resursseista ja verkostois-ta. Toisena tavoitteena on kartoittaa yhdistysten kehittämistarpeita: odotuksia, toiveita sekä arvioida nykyisiä tukimuotoja, toimintatapoja ja työnjakoa. Kolmantena tavoitteena on kuntokartoituksen suo-ritustavalla lisätä keskusjärjestön ja jäsenyhdistys-ten välistä vuorovaikutteisuutta ja keskustelua.Lisätietoja kuntokartoituksesta saa dysfasianeuvoja Elina Salolta, p. 040 543 7292, [email protected].

fysioTErApEuTTi

päivi liippolA oN pAlANNuT

Viime vuoden vuorotteluvapaalla ollut fysiotera-peutti Päivi Liippola on palannut työhönsä. Hänen sijaisenaan ollut fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist jat-kaa myös tehtävässään.

soilE hilTulA

vAsTAAvAksi ohjAAjAksi

Soile Hiltula (sosionomi AMK) aloitti Kuopion Nuor-tentalon vastaavana ohjaajana 7.1.2010. Soile muut-ti perheensä kanssa kesällä 2008 Pohjois-Savoon Keski-Suomesta. Hän on ollut viimeisen vuoden äitiys- ja vanhempainvapaalla hoitamassa pientä tytärtään.

Keski-Suomessa hän toimi päihde- ja mielenter-veyshoitokodin vastaavana ohjaajana. Sitä ennen Soile työskenteli kolmisen vuotta Oulun seudulla lastenkodissa, ensiksi apulaisjohtajana ja lopuksi vuoden vt. johtajana.

Soile on aloittanut innolla markkinoimaan ja ke-hittämään Nuortentalon toimintaa.

Tarja Lammila (sosionomi AMK) aloitti Turun Nuor-tentalon vastaavan ohjaajan Anne Ingmanin äi-tiyslomasijaisena 11.1.2010. Tarja on työskennellyt viimeiset vuodet lastentarhassa, mutta sosiaalialan kokemusta on karttunut myös palvelutalossa ja las-tenkodissa työskentelystä.

Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksista tärkein on liikunta, erityisesti suunnistus ja retkeily.

Tarja toivoo muutoksen keskellä hyvää yhteis-työtä kaikkien tahojen kanssa.

CAriTA siNkkoNEN AluEsihTEEriksi

Carita Sinkkonen (sosionomi AMK) on aloittanut Länsi-Suomen aluesihteerinä 1.2.2010 alkaen.

Hänen toimipaikkansa on Tampereella - ja seu-rana Tappara. Järjestöpuolen kokemusta Caritalta löytyy muun muassa Kehitysvammaisten Palvelu-säätiöstä ja ASPAsta. Sosiaaliturvan kokemusta on karttunut myös Kelasta, josta Carita siirtyi Aivohal-vaus- ja dysfasialiiton palvelukseen. Uuden aluesih-teerin vastuualuetta ei ole vielä määritetty.

Carita on sydämeltään pohojalaanen (Seinäjoki) ja perheeseen kuuluu 8-vuotias Veeti ja aviopuoliso Sami. Mielimusiikkina on ehdottomasti Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Harrastuksista mainittakoon kuntosali ja lenkkeily sekä kesäisin mökillä puutarhanhoito.

Carita odottaa innolla tulevia tuulia ja toivoo ra-kentavaa ja avointa yhteistyötä kaikkien kanssa.

Teem

u H

iltul

a

Päiv

i Sep

pälä

-Las

sila

Veet

i Mur

tom

äki

40 AVH 1/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0MAAliskuu

9.3. Tietoa ja tukea

AVH-sairastaneille, RiihimäkiTilaisuus aivoverenkierohäiriön sai-rastaneille ja heidän läheisilleen tiis-taina 9.3. Inkilänhovin päivätoimin-tatilassa. Klo 17.00 kahvitarjoilu ja klo 17.30 alkaen ohjelmaa: neuropsyko-logi Kati Mäkinen, KHKS, toimintate-rapeutti Raija Vuorela, terveyskeskus, Taina Metsberg,Riihimäen Aivohal-vaus- ja Afasiakerho, Satu Lukka, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Leena Veko, Inkilänhovi ry.

11.-12.3. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki

Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin hoitotyön ammattilaisten koulutus- ja näyttelytapahtuma, joka järjestetään 11.-12.3. Helsingin Messukeskuksessa. Teemana on Tilaa osaamiselle! Neurologiset vammais-järjestöt -verkosto on omalla osastol-la 3h6 mukana tapahtumassa.

15.-21.3. Kansainvälinen aivoviikko

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.-21.3. vii-dennen kerran. Aivoviikolla tehdään tutuksi neurotiedettä ja yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon tee-mana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana muun muassa Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistyk-set järjestävät teemaan liittyviä tilai-suuksia eri puolilla Suomea.

15.3. Anna aikaa aivoille -

Aivoviikon avaustapahtuma, OuluMaanantaina 15.3. klo 17 alkaen Ai-

voviikon avaustapahtuma, Oulun Kumppanuuskeskus, Isokatu 47. Maksuttomassa tilaisuudessa viriket-tä ja virkistystä aivoille ja aisteille. Li-sätiedot: Aslak Rantakokko, Autismi- ja Aspergerliitto ry, p. 050 502 2269.

15.3. Aivoviikon tapahtuma, Mikkeli

Maanantaina 15.3. Mikkelin kes-kussairaalan auditoriossa klo 13.00-17.15 kolme asiantuntijaluentoa aivojen toiminnasta ja niiden terve-ydestä suurelle yleisölle. Yhdistykset esittelevät toimintaansa.

16.3. Keskustelu- ja koulutustilaisuus

omaishoitajuudesta, KouvolaTiistaina 16.3. klo 16.30-20.00, Vam-maisjärjestöjen toimitila Veturi, Pohjola-talo, Kauppamiehenkatu 4, 2. krs. Klo 16.30 alustus aiheesta Omaishoitotilanne perheessä - Ar-jen helmiä ja kompastuskiviä; ver-kostokoordinaattori Maria Malmi, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry. Klo 19.00 alustus aiheesta Kunnan tarjoamat omaishoidon palvelut; Omaishoidon palveluohjaaja Varpu Kovero, Kouvolan kaupunki. Maksu-ton tilaisuus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautu-miset 10.3. mennessä aluesihteeri Sirpa Kälviäiselle, [email protected] tai 050 599 2472.

16.3. Aivoviikon tapahtuma, Kuopio

Tiistaina 16.3. klo 14-18 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, Tulli-portinkatu 31, teemalla Anna aikaa aivoille - leppuuta piätäs. Ohjelmas-sa asiantuntijaluentoja: professori Juhani Sivenius: Onko aivohalvaus estettävissä; liikuntafysiologi Sanna Ahonen: Liikunta ja aivojen hyvin-

vointi; LT, neurokirurgi Ville Leino-nen: Terve elämä suojaa aivoja. Yh-distysten esittelyä jne.

16.3. Aivoviikon tapahtuma, Jyväskylä

Tiistaina 16.3. järjestettävä tapahtu-ma alkaa kävelykadulta klo 12-15, jossa yhdistykset esittelevät toimin-taansa sekä informoivat illan luen-noista. Ne järjestetään Jyväskylän kirjaston Minna-salissa klo 17.00 al-kaen. Asiantuntijaluennot käsittele-vät vertaistoimintaa, aivojen toimin-taa jne.

16.3. Aivopäivä, Joensuu

Tiistaina 16.3. klo 12.00-15.45 Evan-kelis-luterilaisen seurakuntakes-kuksen alasalissa, Kirkkokatu 28. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja pääsärystä/migreenistä, yhdistysten palveluihin tutustumista ja muuta ohjelmaa.

16.3. Anna aikaa aivoille -tapahtuma,

KemiTiistaina 16.3. klo 15 alkaen Anna aikaa aivoille NV-tapahtuma Kemin kulttuurikeskuksessa, Marina Taka-lon katu. Klo 15 alkaen soppatykki kulttuurikeskuksen edessä. Iltapäivä jatkuu aivoviikon luennolla kulttuuri-keskuksen auditoriossa. Paikan pääl-lä Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia, johon osallistujat voivat tutustua. Tilaisuus on maksuton. Li-sätiedot: Tuija Hyväri, Epilepsialiitto, p. 0400 954 830


RovaniemiTiistaina 16.3. klo 17 alkaen Lapin Muistiyhdistyksen tapahtuma, Tivoli-

41AVH 1/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0sali, Rovakatu 2. Ohjelmassa mm. ge-riatri Kimmo Määtän luento ja Lapin Muistiyhdistyksen toiminnan esitte-lyä. Lisätiedot: Annika Körkkö, Lapin Muistiyhdistys ry, p. 0400 741 279.

16.3.-19.3. Yhdistykset päivystävät, Mikkeli

Mikkelin alueen yhdistykset päi-vystävät ”Hyviksessä” tiistaista 16.3. perjantaihin 19.3. erillisen aikataulun mukaan.


KajaaniKeskiviikkona 17.3. klo 10-13, Kes-kustan seurakuntatalo, Kirkkokatu 26. Ohjelmassa: Aivoluento Anna ai-kaa aivoille; Aivoystävällistä tarjoilua - soppatykki paikalla; Aivojumppaa; Paikallisyhdistysten ohjelmaa ja yh-teislaulua; Luonnosta aikaa aivoille ja aisteille -valokuvaesitys. Neurologis-ten vammaisjärjestöjen materiaalia tutustuttavaksi. Tilaisuus on maksu-ton. Lisätiedot: Risto Lappalainen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 543 7290, [email protected].

17.3. Henkilökohtainen apu -koulutus,

SeinäjokiUudistunut vammaispalvelulainsää-däntö ja henkilökohtainen apu -kou-lutus keskiviikkona 17.3. klo 16-18 Järjestötalossa, Kauppakatu 1, 2 krs. Ohjelma: Klo 16.00 kahvitarjoilu; klo 16.10 avaus; aluesihteeri Jari Turku, Suomen CP-liitto ry; klo 16.15 kau-pungin tervehdys; apulaiskaupun-ginjohtaja Harri Jokiranta, Seinäjoen kaupunki; klo 16.30 Uudistunut vam-maispalvelulaki; järjestöpäällikkö Jaana Manssila, Epilepsialiitto. Sito-vat ilmoittautumiset yhteystietoi-

neen 8.3. mennessä järjestösuunnit-telija Marketta Kerminen-Tolvaselle, p. 0400 976 740 tai [email protected].

17.3. Aivoviikon avoin

yleisöluentotilaisuus, TurkuKeskiviikkona 17.3. klo 18.00-20.00 Mauno Koivisto -keskuksessa, Bio-Cityssä, Tykistökatu 6 A. Klo 18.00 Neurologisten vammaisjärjestöjen esittelyä; klo 18.15 Anna aikaa aivo-jesi hoitamiselle luento; PsT, neuro-psykologian erikoispsykologi Sari Laatu. Tilaisuus on maksuton. Lisätie-dot: Päivi Kukkonen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 845 0430, [email protected].

17.-18.3. Sosiaalialan asiantuntijapäivät,

HelsinkiAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on yhdessä Aivovammaliiton kanssa näytteilleasettajana Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Wanhassa Sata-massa.

18.3. Ilta aivoterveydestä, Helsinki

Klo 16.00-19.00 Kampin palvelu-keskuksessa, Salomonkatu 21. Klo 16.00-17.00 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Helsingin Alzheimer-yh-distys, Helsingin Sydänpiiri, Munu-ais- ja maksaliitto esittelypöydissä.Klo 17.00-18.30 Neurologian erikois-lääkäri, professori Timo Erkinjuntti alustaa; keskustelua Klo 18.30-19.00 Mahdollisuus tutustua järjestöjen materiaaleihin ja keskustella järjes-töjen edustajien kanssa.

18.3. Luento päänsärystä, Helsinki

Torstaina 18.3. klo 18.00 luento ai-heesta Kuinka kohtaat päänsäryn - avaimia omakohtaiseen tilanne-kartoitukseen; Kipupsykologi, PsM Minna Elomaa, HYKS, Kipuklinikka. Hyvän mielen galleria, Ratakatu 9. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä [email protected] tai p. 050 544 5232.

18.3. Hyvän unen ilta, Raisio

Torstai 18.3. klo 18.00, Unikulma, Kauppakeskus Mylly, Raisio. Bussi 10 Ruotsalainen Teatteri-Kauppakeskus Mylly, lähdöt tasalta ja puolelta. Il-moittautumiset 4.3. mennessä [email protected] tai p. 050 544 5232.

21.3. Aivoviikon tanssit, Joensuu

Klo 17-21.30 Aivoviikon tanssit Rup-lalla. Liput 8 €, kahvio. Kaikki mukaan tanssimaan!

23.3. Vertaisryhmien ohjaajien

jatkokoulutus, Lahti Lyhytaikaisten vertaisryhmien oh-jaajien jatkokoulutukset ovat osa Ok-opintokeskuksen ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteistä Vertaisvirta-koulutushanketta. Koulutuksen hin-ta on 20 €/ henkilö. Kongressikeskus Fellmannissa pidettävä koulutus on tarkoitettu ohjaajakoulutukseen 27.-29.11.2009 Lahdessa osallistuneille. Lisätietoja aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 tai [email protected] tai aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 tai [email protected]

42 AVH 1/2010

4244, [email protected], Virpi Lumimäki, p. 040737 5879, tai [email protected], Juhani Uhlgren, p. 0400 97 6743, tai [email protected]. Järjeste-tään Ok-opintokeskuksen tuella.

19.4. Vammaisyhdistysten Tietotori,

KouvolaKouvolan vammaisyhdistykset jär-jestävät tietotorin maanantaina 19.4. klo 14.00-18.00 Kouvolassa Pohjola-talolla vammaisjärjestöjen toimitila Veturissa, osoitteessa Kauppamie-henkatu 4, 2. kerros. Tarjolla tietoa eri vammaisyhdistyksistä ja -järjestöistä ja niiden monipuolisesta toiminnas-ta.

10.5. Kansainvälinen aivohalvauspäiväMaanantaina 10.5. vietetään kan-sainvälistä aivohalvauspäivää.

16-18.6. Kuopio Stroke Symposium

Kuopiossa järjestetään viides kan-sainvälinen aivohalvauksia käsitte-levä symposium. Järjestäjinä ovat Kuopion yliopiston Neurologian kli-nikka sekä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja osoitteesta www.uef.fi/stroke2010 ja sähköpostitse [email protected] ja [email protected].

10.10. Pohjoismainen afasiapäivä

Toukokuu

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0

lokAkuu

lisäTiETojA

10.4. Soveltavan liikunnan päivä,

TurkuLauantaina 10.4. klo 12-16 sovelta-van liikunnan päivä koko perheelle Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2, Hirvensalo. Kokeilta-vana mm.: iso pomppupatja, temp-purata, isot pehmorakennuspalikat, sisäcurling, valokuvasuunnistus, snaggolf ja uima-allas. Kahvila klo 11-16, lounas klo 11-13, hinta 9 €/aikuinen, 6,75 €/lapsi. Allasajat klo 13-14, 14.15-15.15; ilmoittaudutaan päivä alkaessa.Ilmoittautumiset: Tarja Vasamalle 29.3. mennessä joko sähköpostilla [email protected] tai p. 02 251 8550. Mainitse osallistujien ruokailijoiden lukumäärä.Järjestäjät: Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto ry, Liikuntapalvelukeskus, Suo-men CP-liitto, Turun CP-yhdistys ja Turun seudun lihastautiyhdistys.

10.4. Yhdistystoiminnan koulutusta,

Rovaniemilauantaina 10.4. klo 10.30 - 17.30 Ai-vohalvaus- ja dysfasialiiton tiloissa, Korkalonkatu 18, II krs, Rovaniemi. Tule hankkimaan ja jakamaan tietoa yhdistystoiminnasta.Tilaisuus on tarkoitettu Neurologis-ten vammaisjärjestöjen hallituksen jäsenille sekä kaikille asiasta kiinnos-tuneille. Kouluttajana HuK Elsa Väy-rynen ja NV-järjestöjen aluesihtee-rit. Osallistumismaksu: 5 €/hlö (sis. kahvin/teen, lounaan ja materiaalin). Maksu paikan päällä. Osallistumis-maksun voi anoa omalta yhdistyk-seltä.Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.3. mennessä: Raija Similä, p. 050 591

huhTikuu 13.-14.10. AVH-päivät, Helsinki

AVH-päivien teema on aivoveren-kiertohäiriöt perusterveydenhuol-lossa. Kohderyhmä ovat terveys-keskuslääkärit, terapeutit ja muu perusterveydenhuollon henkilöstö, joka työssään hoitaa ja kuntouttaa AVH-sairastaneita.

26.-27.10 Vertaistukijoiden Teemapäivät,

IisalmiRunnin kylpylässä järjestettävät päi-vät on tarkoitettu AVH-yhdistysten tukihenkilöille, sairaalavierailijoille sekä vertaisryhmien ja kerhojen oh-jaajille. Teemapäivät ovat osa ver-taistukijoille tarkoitetun tuetun lo-man (24.-29.10.) ohjelmaa. Ks. tiedot lomasta AVH 4/09. Päiville voi myös osallistua, vaikka ei olisikaan tuetulla lomalla. Hinta 20 €/henkilö, sisältää koulutuksen, majoittautumisen ja ruokailut. Lisätietoja ja ilmoittautu-miset: 5.10.2010 mennessä Heli Tas-kinen, p. 040 5437289 tai [email protected].

29.-31.10. Osaava Nainen -messut Turussa

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

Lisätietoja tapahtumista ja koulu-tuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi. Neuro-logisten vammaisjärjestöjen (NV) ti-laisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

kEsäkuu

43AVH 1/2010

pohjois-sAvoN AivohAlvAusyhdisTyksEN

TuETTu loMA jäsENillEAjankohta: 29.8.-3.9.2010. Paikka: Siilinjärven Kunnon-paikka (Lomakotien liitto)Hinta: n. 145 €/henkilö. Viimeinen hakupäivä: Palauta 31.5.2010 mennessä osoitteeseen Pohjois-Savon aivo-halvausyhdistys, Tulliportinkatu 25 B II kerros, 70100 Kuopio. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa Oili Holopai-selta, p. 044 382 2350.

kAiNuuN AfAsiA- jA AivohAlvAusyhdisTyksEN

TuETTu loMA jäsENillEAjankohta: 12.-17.7.2010. Paikka: Lomakoti Koivuranta Kajaanissa (Lomakotien liitto). Hinta: 75€/henkilö. Vii-meinen hakupäivä: Palauta hakulomakkeet 30.4.2010 mennessä osoitteeseen Kainuun afasia- ja aivohal-vausyhdistys, Kauppakatu 34 A 9, 87100 Kajaani. Lisä-tietoja ja hakukaavakkeita saa Risto Lappalaiselta, p. 040 543 7290.

hAukipuTAAN AivohAlvAusyhdisTyksEN TuETTu loMA jäsENillE

Ajankohta: 1.-6.8.2010. Paikka: Runnin Kylpylä Iisalmi (Lomayhtymä ry.). Hinta: 110€/henkilö.Viimeinen hakupäivä: Palauta hakulomakkeet 1.5.2010 mennessä osoitteeseen Lomayhtymä ry, Yrjönkatu, 11 C 12, 00120 Helsinki. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Lo-mayhtymästä Sirpa Otavalta, p. 020 756 9702.

AfAATikoT jA oMAisET ry järjEsTää TuETuN loMAN jäsENillEEN

Ajankohta: Viikko 32, 9.-14.8.2010. Paikka: Salosaaren lo-makylä (Lomakotien liitto).Hinta: 100 €/henkilö. Viimeinen hakupäivä: Palauta haku-lomake 30.3. mennessä Pirjo Piensalmelle, Palkkatilan-katu 1 d 87, 00240 Helsinki. Lisätietoja ja hakukaavakkei-ta saa Pirjolta, p. 044 081 3029.

sEMEsTErvECkA pÅ BAdhoTEll päiväkuMpu

NH Neurologiska handiakppförbunden ordnar i samar-bete med Svenska semesterförbundet rf en gemensam stödd semestervecka på Badhotell Päiväkumpu i Karislo-jo under tiden 7.-12.6.2010.I semestern ingår helpension samt några individuella be-handlingar. den egna andelen av kostnaderna är 15-20€/dygn beroende på inkomsterna. Ansökningsblanketter finns på nätet www.semesterfor-bundet.fi. Ansökningsblanketter kan även fås på Svenska semesterförbundet. Förfrågningar och ansökningar riktas till Svenska semes-terförbundet rf, Susanna Stenman, Högbensvägen 30, 10350 Mjölbolsta. E-mail [email protected]ökningarna bör vara semesterförbundet tillhanda senast 15.4.2010.

Yhdistysten järjestämiä tuettuja lomia

44 AVH 1/2010

Kuopiossa järjestetään kansainvälinen aivoverenkier-tohäiriöitä (AVH) käsittelevä tieteellinen kokous The 5th Kuopio Stroke Symposium 16.-18.6.2010. Kokouksen jär-jestävät Itä-Suomen yliopisto, Neurologian klinikka ja Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Ko-kouksen pääteemoja ovat AVH:n ennaltaehkäisy, akuut-tihoito ja kuntoutus.

Tehokkaalla lääkehoidolla ja elämäntapamuutoksilla sairastavuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt. Ikääntyvä väestö valitettavasti kuitenkin tarkoittaa, että ongelma ei poistu. AVH-yksikköhoito on osa vaikuttavaa akuutin vaiheen hoitoa. Liuotushoito on osoitettu tehok-kaaksi useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta se sopii vasta-aiheiden takia vain osalle potilaista. Tulossa on uusia mekaanisia tukoksen poistoon käytettäviä väli-neitä, terapeuttinen hypotermia ja neurokirurginen leik-kaushoito.

Kuopio Stroke Symposium kesäkuussa

Markku Kaste, Hans-Christop Diener, Werner Hacke, Risto Roine, Timo Koivisto ja Hannu Manninen esittelevät, mitä uusia keinoja meillä on tällä hetkellä käytettävissä AVH:n ennaltaehkäisyn ja akuuttihoidon alueella. Richard Green kertoo, miksi solukuolemalta suojaavia lääkkeitä ei vielä toistaiseksi ole käytettävissä.

Aivojen omat korjausmekanismit ja muovautuvuus AVH:n jälkeen on hyväksytty kuntoutuksen perustaksi. Jeff Kleim ja Leonardo Cohen puhuvat kuinka kokeelli-sia tuloksia ja aivojen muovautuvuutta voidaan hyödyn-tää AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Jörg Wisselin luen-non aiheena on spastisuuden hoito kuntoutuksen osana.

Kokouksen kolmas päivä on tarkoitettu erityisesti terapia- ja hoitohenkilökunnalle sekä muille AVH-kun-toutuksen parissa työskenteleville ammattilaisille ja sen teemana on ICF-luokitus aivohalvauskuntoutuksen viite-kehyksenä.

Tänä vuonna kokouksen sosiaalisessa ohjelmassa on savusaunaa ja kansainvälistä balettia Kuopio Tanssii ja Soi -viikon ohjelmistosta. Tervetuloa Kuopioon!

Jukka Jolkkonen

45AVH 1/2010

KO

RVA

Am

ATO

N K

OVA

LEVy

LIIKK

EELLÄS

AR

I kIV

ImÄ

kI JA

HE

LEn

A P

IETILÄ

Stressi, mielipaha, säryt ja kivut jäävät avantoon.

Avantoon harkiten!Avantouinti on vanha luonnonparannusmenetelmä ja sitä käytetään edelleen itsehoitokeinona. Harrastajan on kuitenkin kuunneltava kehoaan ja tunnettava rajansa.

Avantouinti on nyt ennen näkemättömän suosittua. Yli 100 000 suomalaista käy avannossa säännölli-sesti. Jos mieli on maassa tai energiaa on liikaa, niin avanto voi auttaa. Avantoon jää stressi, mielipaha, säryt ja kivut. Monille se on myös uusi kokemusla-ji, jolla voi mitata oman rohkeuden rajoja ja saada elämyksiä.

Noin joka kolmas avantouimari on aloittanut harrastuksensa terveydellisistä syistä hoitaen sär-kyjä tai ehkäisten sairauksia. Turkulainen 32-vuotias Lauri Leikas sairasti AVH:n 10 vuotta sitten. Isä, äiti ja pikkuveli houkuttelivat häntä kokeilemaan avan-touintia.

Kylmän ja kuuman vaihtelu vauhditti isän ve-renkiertoa ja samoja vaikutuksia myös Lauri huo-masi alkuun päästyään. Kylmässä vedessä ihon pintaverenkierto ja raajojen ääreisosien verenkierto heikkenevät voimakkaasti. Se aiheuttaa raajojen li-haksissa hapenpuutetta, joka tuntuu kipuna, voi-makkaimmin sormissa ja varpaissa.

- Jaloissa ja käsissä oli kova tärinä ja kylmä sai ai-kaan kramppeja, Lauri muistelee ensimmäistä ker-taansa.

Liukkautta estävät tossut tai uimakengät, pipo, pyyhe ja uimapuku ovat vakiovarusteita. Saunan jäl-keen voi tulla vilu ja verensokerit ovat alhaalla. Juo-mapullo ja lämpimät vaatteet kannattaa muistaa.

Avantouinti rentouttaa, mutta kaikille se ei sovi. Kannattaa ensin neuvolla lääkärin kanssa. Avannos-sa uinti vaatii vuosien totuttelua, ja aina kannattaa aloittaa varovasti. Avannossa Lauri kastautuu 2-3 kertaa viikossa.

- Aluksi kastauduin vain portailla seisten toinen käsi kiinni kaiteessa koko ajan. Uimaan menin vasta muutaman kuukauden jälkeen, kun elimistö oli riit-tävästi tottunut kylmään, Lauri muistelee.

Laurin sairastettu aivoverenkiertohäiriö näkyy mm. kävelyssä; oikean puolen raajat eivät tottele käskyjä. Samassa seurassa käy uimassa myös kolme Laurin AVH:n sairastanutta tuttua. Tärkeää on, että avantouintiseurat ja paikalliset yrittäjät pitävät hy-vää huolta turvallisuudesta. Laurin harrastuspaikan avantoon johtaa lämmittämällä sulana pidetty laitu-ri, joka ei ole normaalisti liukas.

- Aluksi vanhemmat olivat aina vieressä varmis-tamassa ja auttamassa tarvittaessa. Nyt riittää, että on muita saunojia, jotka tuntevat minut. Kiire ei saa olla, Lauri muistuttaa turvallisuudesta.

Lauri suosittelee kaikille avantouintia terveyden kannalta hyvänä lajina ja aikoo jatkaa harrastusta. Aktiivisen liikkujan harras toive olisi, että avantouin-nin lyhyt rata ja lumilautailu saataisiin vammaisur-heilulajeiksi.

- Kylmänsietokyky on parantunut paljon, lihas-ten spastisuus on lieventynyt, flunssa on pysynyt poissa, pakkasastma on vähentynyt ja nukun pa-remmin, Lauri kertoo.

Internetistä ja kirjallisuudesta löytyy lisätietoa la-jista ja oman paikkakunnan avantouintiseuroja kan-nattaa tiedustella esimerkiksi oman paikkakunnan liikuntavirastosta.

Sari Kivimäki ja Helena Pietilä ovat liiton liikuntatyöryhmän jäseniä.

Kristiina Leikas

Turkulainen Lauri Leikas suosittelee kaikille avantouintia tervey-den kannalta hyvänä lajina ja aikoo jatkaa harrastusta.

46 AVH 1/2010

47AVH 1/2010

48 AVH 1/2010

Yhdessä

posTiA yhdisTyksilTä

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afa-siayhdistys ry vietti toimintansa 30-vuotisjuhlaa 25.11.2009 puheen-johtajansa Pekka Ollilan johdolla. Tilaisuutta vietettiin pienimuotoi-sesti kuulausitapaamisen yhteydes-sä Lahden Invakeskuksessa iloisen ohjelman, seurustelun ja tarjoilun merkeissä.

Juhlassa kultaisen ansiomerkin sai Terttu Lindeman. Hopeisen an-siomerkin saivat Anneli Hurri, Matti Hurri, Maij-Lea Lasila ja Eeva Hä-mäläinen Heinolan AVH-kerhosta se-kä Kirsi Komonen ja Riitta Pipatti.

Yhdistyksen juhlaa muistivat muun muassa ministeri Paula Risik-ko sekä kansanedustaja Tuija Nur-mi, Lahden Invakeskus ja Aivohal-vaus- ja dysfasialiitto. Juhlaa korosti lopussa seisaaltaan laulettu Hämä-läisten laulu.

Kuvassa takana vas Anneli Hurri, Terttu Lindeman, Riitta Pipatti ja Kirsi Komonen sekä aluesihtee-ri Satu Lukka ja toiminnanjohta-ja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta, edessä Maij-Lea Lasila.

Pirkanmaan AVH-yhdistys ry juhli 30-vuotista taivaltaan torstaina 5.11.2009 Tampereella Suvanto-puiston senioritalon ravintola Muo-rin Keittiössä. Juhlinta aloitettiin jo päivällä, jolloin vastaanotettiin onnitteluja yhteistyötahoilta. Täy-tekakusta ja kahvista sekä puhallin-musiikista kävi nauttimassa noin 50 vierasta, joukossa niin järjestöjen edustajia kuin tuttuja hahmoja elin-keinoelämästä sekä paikallisia po-liittisia vaikuttajia. Juhlavastaanoton yhteydessä pidetyssä hyvänteke-väisyyshuutokaupassa Voitelukes-kus Oy:n Mika Tonttila huusi Pertti Ruorasen työn 10 000 eurolla.

Illalla juhli vuorostaan yhdistysvä-ki reilun sadan hengen voimin. Iltati-laisuudessa nautittiin Pinsiön mies-

Pirkanmaan AVH-yhdistys 30 vuotta

kuoron komeasta laulusta, kuultiin monia puheenvuoroja sekä palkittiin ansioituneita toimijoita. Tampereen kaupungin onnittelutervehdyksen toi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja juhlapuheen piti entinen yhdistyksen puheenjohtaja Iris Jär-vinen. Historiikissa luotiin katsaus menneisiin vuosiin diakuvien siivit-tämänä. Juhlan päätti illallinen pia-nomusiikin säestyksellä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ho-peisella ansiomerkillä palkittiin Tarja Aaltonen, Raija Hannonen, Aino Kettunen, Pertti Lehtinen, Pirjo-Riitta Leppänen, Gábor Molnár, Jyrki Ollikainen, Leo Rikala ja Taija Valkamo.

Marja Sundström-Pullinen

Kuvassa (vas.) Matti Pelttari, Taija Valkamo, Pirjo-Riitta Leppänen, Pertti Lehti-nen, Tarja Aaltonen, Aino Kettunen ja Leo Rikala. Edessä Jyrki Ollikainen.

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys

30 vuotta

Pekka Ollila

Kauko Savolainen

Keski-Suomen yhdistyksellä vuosikokous 23.3.2010

Keski-Suomen Aivohalvaus- jaafasiayhdistys ry:n

vuosikokous tiistaina 23.3.2010 klo 17 JyväskylässäKumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4).

Tervetuloa mukaan!

Päivi Littunen

49AVH 1/2010

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry vietti 23.11.2009 juhlia 30-vuotisen toi-minnan kunniaksi. Tilaisuuden avasi yh-distyksen puheenjohtaja Oili Holopai-nen. Juhlapuhujana oli professori Juhani Sivenius, joka kertoi aivohalvausten hoi-don ja kuntoutuksen kehityksestä kol-mena vuosikymmenenä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toimin-nanjohtaja Tiina Viljanen esitti terveh-dyksen ja luovutti yhdistykselle liiton standaarin. Juhlatilaisuudessa hopeisen ansiomerkin saivat Pirkko Kettunen, Seija Huttunen ja Aili Rissanen.

Perhe Tammekka esitti runsaslukui-selle, noin 80 hengen yleisölle musiikkia. Kuopion kaupunginkirjaston tiloista siir-ryttiin juhla-aterialle.

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys 30 vuotta

Hopeisen ansiomerkin saivat (vas.) Pirkko Kettunen, Seija Huttunen ja Aili Rissanen. Liiton edustajina juhlassa olivat aluesihteeri Heli Taskinen ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Yhdistyksen puheenjohtaja Oili Holopainen emännöi tilaisuutta.

Raimo N

ieminen

Konsertti aivohalvauksen sairasta-neiden hyväksi järjestettiin 31.1.2010 Helsingissä. Aloitteen tekijänä oli jäl-leen kerran Peter von Koskull. Peter von Koskull oli tällä kertaa kutsunut Arto Rintamäen ja tämän muusik-koystävät esiintymään. Konsertissa saimme kuulla useita taitavia artis-teja, kuten Ami Aspelund, Calle Pettersson, Janne Johnson, Häkä Virtanen, Elmo ja Christer Karja-lainen, Pekka Puranen, Iiro Salmi sekä Julia ja Peter Ingo.

Konsertin pääesiintyjänä oli kui-tenkin Peterin kohtalotoveri Arto Rintamäki, joka itse on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Arton laulut koskettivat, mutta huumoriakaan ei puuttunut. Esitys oli koottu Arto Rin-tamäki med KOMPisar –levyltä. Arto totesi: ”että näyttelijäksi en enää pysty mutta muusikoksi kyllä”. Yleisö sai nauttia niin Vladimir Vysotskijin kuin Arton omista lauluista. Konser-tin tuotto kokonaisuudessaan sijoi-tetaan Aivohalvaus- ja afasiarahas-toon, jonka Peter von Koskull perusti vuonna 2009 Izumi Tatenon menes-tyksekkään hyväntekeväisyyskon-sertin jälkeen.

Rahaston tarkoitus on lisätä tie-toa aivohalvauksesta ja afasiasta, tu-kea afaattisten henkilöiden ja heidän omaistensa virkistystoimintaa sekä tukea aivohalvauspotilaiden kanssa työtä ja vapaaehtoistyötä tekevien henkilöiden koulutusta.

Lämpimät kiitokset kuuluvat myös tilaisuuden tukijoille Fazer, Paulig, G18, SVF sekä Strategic Design.

Rahaston pankkiyhteys: Aktia

405554-52350106, vastaanottaja Svenska Folkskolans vänner, viesti Aivohalvaus-afasiarahasto.

Marika Railila

Konsertin tuotto rahastoon

Muusikko Arto Rintamäki kavereineen lauloi A-konsertissa täydennystä Aivohal-vaus- ja afasiarahastoon.

Annika Railila

50 AVH 1/2010

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekste-jä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapah-tumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitus-päällikölle osoitteeseen [email protected]. Kuviin mukaan tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVH-lehteen 2/2010 aineistot 16.4.2010 mennessä. Lehti il-mestyy 4.6.2010 teemanaan kommunikaatio.

Forssan aluekerho on perustettu 1.9.1993 ja se toimii Kanta-Hämeen yhdistyksen alaisena. Kerholla on ns. talkooryhmä suunnittelemassa tapaamisia. Ohjelmasta ilmoitellaan aina paikallislehden seuratoiminta-palstalla. Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa lukuun ottamatta ke-säkuukausia. Paikkana on Palvelu-keskus Tyykihovi, jonne on esteetön pääsy kaikilla.

Kerhoiltojen johtavana ajatukse-na on ollut alusta asti olla paitsi asia-tiedon, niin myös mitä suuremmassa määrin virkistyksen ja yhdessäolon tarjoaja. Kerhoilloissa ei ole nauru kielletty ja useimmiten sinne tullaan ja sieltä lähdetään iloisin mielin. Vuo-sien aikana on ollut hyvinkin erilaista ohjelmaa, mm. eri alojen ammat-tihenkilöiden esityksiä ja aiheina esimerkiksi depressio, ihmissuhteet ja tunne-elämä, tulkkipalvelu tai terveellinen ravinto. Myös akupunk-tiosta, osteoporoosista tai uniongel-

Katsaus piskuisen Forssan aluekerhon toimintaanmista on kuultu asiaa ja tehty tutus-tumiskäyntejä eri paikkoihin.

Muiden pienten vammaisryhmi-en kanssa on pidetty yhteisiä illan-viettoja ja kerholaisia on pyydetty niin oman seurakunnan tai vammais-neuvoston tilaisuuksiin kuin myös Hämeenlinnan yhdistyksen juhliin.

Tärkeän asiaohjelman lisäksi ja vastapainoksi on nautittu mm. kup-parin, kosmetologin, fytonomin ja väriterapeutin esityksistä. Kukkasi-donnan saloja on myös opiskeltu ja kuultu esitystä tähtitaivaan ilmiöistä. Kynttiläkutsut, perinneruuat, mur-teet ja turvallisuusteema on ollut esillä kuin myös suku-, uni- ja muis-titutkija.

Pikkujoulut ja kevätjuhlat kuu-luvat ohjelmaan. Joka vuosi myös kannatetaan paikallista teatteria käy-mällä katsomassa jotain näytöstä. Muutama lehtijuttu on tehty vuosien varrella ja sponsoreita kerhotoimin-nalle on haettu niin Rotareista kuin

Leijonistakin. Jatkossa pyrimme et-simään aina vuodeksi ”kummin”, joka tukee kerhotoimintaa ja voi halutes-saan esiintyä kerhoilloissa. Vuoden 2010 kummimme on paikallinen ap-teekki. Muuten varainkeruu tapah-tuu arpajaisilla ja myyjäisillä.

Vuoden 2010 ohjelmaa on työs-tetty jo viime syksynä ja paljon uutta tapahtumaa on tiedossa kerhoillois-sa, mm. esitys Japanin kulttuurista. Ideoita on siis riittänyt 16 vuotta eikä loppua tunnu vielä näkyvän!

Tässä joitain ajatuksia Forssan suunnalta ja ideavinkkejämme voi vapaasti lainata ja lähettää meille uusia, teidän kerhossanne hyväksi koettuja ideoita. Kysellä voi myös li-sää yhdyshenkilöltä, p. 03 4191 2760 tai [email protected].

Hyvää vuoden jatkoa kaikille lu-kijoille!

Tuula Rantala ja Forssan kerholaiset

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton bocciamestaruudesta kil-paili yhdeksän joukkuetta. Kisat järjestettiin Erityisosaa-miskeskus Suvituulessa Turussa 14.11.2009.

Voiton vei Pirkanmaa I ja pelaajat Veikko Kylkilahti, Asser Hallikainen, Seppo Mäkinen. Toiseksi tuli Sata-Afa II, jossa mukana olivat Reijo Rintamaa, Kauko Ran-tanen, Juhani Rahnasto. Kolmanneksi kisasi Turku III ja pelaajat Rami Laakso, Heli Sundberg, Lauri Leikas.

Mikäli yhdistyksesi on kiinnostunut järjestämään ki-sat vuonna 2010, olkaa yhteydessä liikuntavastaava Virpi Lumimäkeen, p. 040 737 5879, [email protected].

Bocciamestaruus 2009 Pirkanmaalle

Boccia-turnauksen voitti Pirkanmaan joukkue, jossa pelasivat (vas.) Asser Hallikainen, Seppo Mäkinen ja Veikko Kylkilahti.

Päivi Liipp

ola

51AVH 1/2010

Ru

NO

Ru

uTu

nIm

ImE

Rk

kI R

Jn

RYPYTKerronko sinulle, mistä ne ovat tulleet. Suurista iloista ja suruista ne ovat kotoisin.Kuin yö ja päivä vaihtelevat, ylös alas nousten. Poimuja ihossa ihanassa, ikääntyvässä.Urat ovat summassa, kauniisti vedettynä, luontosiveltimellä.

Kerronko sinulle, mistä ne ovat tulleet.Raskaasta työstä ja ahkeruudesta ne ovat perua.Yön aamuksi vaihtuessa ja sillä välillä ne ovat syntyneet.Levossa ja kiireessä ovat nousseet, vuoret ja laaksot, jokaista piirtoa myöten.

Kertooko se sinulle, miksi ne ovat tulleet.Muistuttamaan ovat tulleet, jostain kaukaa kiirehtineet.Kertomaan sinulle ovat ehtineet, elämästä, häilyvästä, etenevästä, siirtyvästä päivästä,viimeisestä vedosta tähtien mukaan.

Olen odottanut sinua kauan, tähtien seassa,täällä kirkkaassa valossa, kaikkine haaveineni olen odottanut,kunnes viimeinen piirto on vedetty.Tule tähteni taivaalle loistamaan. Luokseni, valokseni tule.Kaikkine ryppyinesi tule.

Tämän sivun runoili-ja käyttää nimimerk-kiä RJN. Hän kuvailee itseään pitkäksi, ennen van-haan tummaksi ja nykyisin harmaaksi mieheksi, joka on halvaantunut.Runoistaan hän sa-noo näin: ”Ei mitään Tabermania, mutta jotain on har-rastettava.”

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo KivistöMalmin kauppatie 2600700 [email protected]. 040 5430 009

AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

Pirjo Piensalmi (siht.)Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinkip. 0440 813 029

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

Vipusentie 3, 00610 HelsinkiJohanna Antila (siht.)p.044 777 7600, f. 09 774 1031,www.aivohalvaus.net

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb

Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 019 575 5592 [email protected]

Loviisan kerho Lasse Gröndahl, p.0500 496 [email protected]

KalakilletJuha Relanderp. 050 4625 464

Svenska afasiklubbenHåkan SerénKilavägen 31, 25750 Kilap. 0400 512 077

Uudenmaan nuoretMinna Tervop. 050 576 [email protected] Seppänenp. 040 750 [email protected]

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVH.htmlRitva Peevo (pj.)p. 040 502 [email protected] Koljonen (siht.)Porvoonkatu 1 C 3704200 Keravap. 040 7068 [email protected]

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerhoJärvenpään afasia- ja aivohalvauskerho

Harri HämäläinenVaarinkatu 2 as 704400 Järvenpääp. 040 [email protected]

Keravan kerhoHanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerhoPirjetta SaleniusLeppämaantie 26 B 904600 Mäntsäläp. 050 [email protected]

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoKalle KinnariMyllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkalap. 09 879 8118, 041 545 [email protected]

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj)Nummelantie 83 A 608100 Lohjap.050 555 [email protected]

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYVÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Markku Soinio (pj)Viherlaaksonranta 14 A 02710 Espoop.040 5691 401 [email protected]

Tapiolan kerhoMarkku Soinio, katso yhdistyksen tiedot

Karjaan kerho/Karis-klubbenGunnel TörnrothGammelbyvägen, 10330 Billnäsp. 019 230 432

Kirkkonummen kerhoEija AlankoEmännäntie 16, 02400 Kirkkonummip. 09 2968 3234Christel Lehtop. 09 29681/[email protected] Lewisdragetintie 90, 02400 Kirkkonummip. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj)Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaap. 09 454 7858, 040 730 4973

52 AVH 1/2010

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittainLÄNSI-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 050 3089 [email protected]

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja MaunulaSäterintie 1 as 1, 42100 Jämsä[email protected]

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino MäyränenNiemolankatu 2, 42100 Jämsäp. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho lieroAarne LeppänenKalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoskip. 014 744 632, 0400 773 264

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi LittunenKantotie 5, 40530 Jyväskyläp. 050 535 2930 (k. iltaisin)[email protected]

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuulikki Poser-HirviPaavontie 50, 43100 Saarijärvip. 0400 796 [email protected]

Nuotta-kerhoMikko Porvalip. 050 521 [email protected]

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYMatti Pelttari, p. 0400 876 646Papinkatu 16 A 4, 33200 [email protected] Ahonen (toimistosihteeri)p. 0400 608 284 (arkisin klo 10-14.30)Pellervonkatu 9, 33540 [email protected]

Hämeenkyrön SisukkaatArto OjalaSimpukkatie 6 a139200 Kyröskoskip. 0400 737 [email protected]

KalakeisaritJorma Valkamop. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoAiri SaukkoPukarantie 152, 38460 Mouhijärvip. 03 518 9143

Mäntän kerho ”Sisupussit”Erkki MäkivirtaRatakatu 30, 35800 Mänttäp. 03 474 8972

Nokian kerhoArja KortesojaPajakatu 16 A 3, 37140 Nokiap. 03 340 3047

Nuotta-kerhoRaija Hannonenp. 040 522 [email protected]

Parkanon kerhoLeo RikalaMäkipääntie 23, 39700 Parkanop. 03 448 2743, 040 523 3892

Valkeakosken seudun kerhoTimo LahtinenVääränkoivuntie 6 as 3637630 VALKEAKOSKIp. 040 719 3392

Vammalan seudun kerhoEila AlanenKolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsäp. 0400 724 762

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja SuvantoPontuksentie 11, 20810 Turkup. 02 235 8217, 040 586 6851

Laitilan kerhoSari KivimäkiPuutakuja 3 C 17, 20540 Turkup. 0400 595 693

Mynämäen aluekerhoReino KairavuoKaivattulantie 15, 23120 Mietoinenp. 02 431 1450

NuoraLeena Sumap. 040 581 2474

Salon aluekerhoOili SuomiRantakuja 5, 24800 Halikkop. 02 736 4393 (k)Kaisa Orava, sihteerip. 050 563 [email protected]

SiimasimputEero Ojarantap. 0400 875 890Someron aluekerhoMinna [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinä-jokip. 06 4141 122Ville Ruismäki (pj.)Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasap. 0400 562 434 [email protected] Aalto (siht.), p. 040 591 8066Kannaksentie 2 A 866400 LAIHIA

Alavuden kerho Riitta Penttilä Talvitie 1, 63300 Alavus p. 06 511 3431

Isojoen kerhoTiina PitkäkoskiKärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoskip. 06 229 9715 (t.), 06 263 9132

Kauhajoen kerhoArja JokiniemiMelleniuksentie 3, 61800 Kauhajokip. 050 330 4120

Kurikan kerhoErkki KoivuluomaAntilantie 58, 61310 Panttilap. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki AaltoKannaksentie 2 A 8, 66400 Laihiap. 040 591 8066

Lapuanjoen kerho ks. puheenjohtajan tiedot

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 [email protected]

Vaasan kerhoVille RuismäkiErämiehenkatu 46, 65370 Vaasap. 0400 562 434

Ähtärin seudun kerhoJuhani HuhtikangasLatojoentie 52063500 LEHTIMÄKIp. 0400 661859

TukihenkilövastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 48160550 Nurmop. 050 [email protected]

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Mauri KoivistoJussilantie 150, 62950 Paalijärvip. 06 557 4664, 040 589 [email protected]

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 [email protected]

Kalajoen kerhoAino OjalaKehätie 38, 85100 Kalajokip. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja GöösIdmanninkatu 568600 Pietarsaarip. 0400 669 306

Boccia-kerhoJohan PaananenSaukontie 36, 67800 Kokkolap. 06 828 7270, 050 353 1485

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä

Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 [email protected]

Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoRitva Järvinen p. 02 865 1034 tai 0400 590 681Lassenkuja 1, 27500 Kauttua

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoHeikki Ketonen p. 02 561 918 tai 044 375 0534Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho

Sinikka MunkkiPaasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpääp. 02 572 2093

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesantop. 02 637 9049

Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho

Tuija MannilaErkintie 24 as 4, 29600 Noormarkkup. 0400 366673

Porin kerhoEsa Mäkinenp. 02 633 2444, 0400 590 [email protected]

RaumbaatPirjo Eilolap. 050 [email protected] Raulap. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoMaija-Liisa MetsärantaPuolukkatie 6, 27150 Lapijokip. 02 868 2862 (ilt.)

ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF

Ulla-Maj HäggblomFinnevägen 107, 68530 Lepplaxtel. 06 766 9732

Närpes klubbenEfer BlombergVestersvägen 3, 64230 Närpestel. 06 224 1973

Vasa klubbenLars JanssonMalaxvägen 371 A, 66140 Övermalaxtel. 06 365 4477

53AVH 1/2010

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittainITÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Heli TaskinenTulliportinkatu 25B70100 Kuopiop. 040 [email protected]: vertaistukitoiminta

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho NousiainenKiertokatu 6, 57230 Savonlinnap. 015 557 546

Parikkalan kerhoLea AnttonenKoskitie 56, 59410 Kirjavalap. 044 548 1198

Rantasalmen aluekerhoSeija NergLipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmip. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-SeppänenMertatie 4 b 13, 57120 Savonlinnap. 050 572 68 98

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri)Lehmuskatu 41, 50120 Mikkelip. 044 [email protected]

Juvan afasiakerhoMarja-Leena ManninenPursialantie, 51900 Juvap. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo KomppaPallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemip. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili PaunonenKoivulantie 11, 50770 Korpikoskip. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa TuominenTuomimäentie 134, 52700 Mäntyharjup. 050 327 6675

Nuotta-kerhoyhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerhoHelena KoponenSyrjäntie 511, 77460 Maavesip. 040 721 1185

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Inkeri Riikonen (pj.)Lampelantie 7, 81720 Lieksap. 050 357 [email protected] Härkönen (siht.)Lähdetie 11, 81700 Lieksap. 040 735 6705

Nurmeksen aluekerhoMatti SormunenTuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes

p. 040 596 6163Perjantaikerho

ks. Inkeri RiikonenSolmukerho

Eeva NykänenRepolankatu 7, 81700 Lieksap. 040 546 [email protected]

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Sirkka RekoSiihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU050 [email protected]

Enon aivohalvaus- ja afasiakerhoSirkka RätyPiennartie 3 C 11, 81200 Enop. 050 409 [email protected]

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho

Taina HuurinainenParkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesip. 040 5224 [email protected]

Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 [email protected] MönttinenRapakkokuja 480710 Lehmop. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho

Pirkko KinnariVerkkotie 7, 82500 Kiteep. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho

Arja KauppinenJussiluodontie 14, 80780 Kontioniemip. 0400 429 [email protected]

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274651 [email protected]

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho

Lilja SurakkaKoulutie 6, 83500 Outokumpup. 050 544 [email protected]

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire SormunenNuottirannantie 47, 83700 Polvijärvip. 013 634 641, 0500 176 875

TukihenkilövastuuhenkilötMaire KivimäkiKirkkokatu 32 B 22p. 013 224 776 tai 050 520 [email protected] RätyPiennartie 3 C 1181200 ENO

p. 050 409 [email protected]

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Tulliportinkatu 25 B 2. krs70100 Kuopiop. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri)[email protected] Holopainen (puheenjohtaja)Suokatu 24 A 2, 70800 Kuopiop. 044 537 [email protected]

Kosken aivoparkkiKaija MustonenMäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäkip. 017 620 329

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster RinnemaaSaunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiäp. 017 464 2158

Nuoret NeuronitMarkku KoponenHauenkoukku 3 A 270700 Kuopiop.0400 [email protected]

Siilinjärven aluekerhoTyyne KokkarinenVarpasmaantie 596, 71690 Varpasmaap. 017 382 2297

Sisä-Savon AivoParkkiAino SavolainenRautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjokip. 017 510 410

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo VepsäläinenPetäikönkatu 9 B44, 78200 Varkausp. 0175526 589

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto RyhänenOuluntie 563, 74160 Iisalmip. 0400 677 [email protected] Sisko VäisänenRommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahtip. 040 760 [email protected]

Iisalmen kerhoAnnikki HartikainenKauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmip. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena SivonenEskontie 10 A, 74700 Kiuruvesip. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja VanhanenKaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmip. 017 272 7484

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 [email protected]: dysfasia ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/[email protected] Pekka JurvanenKiesiläntie 2, 54800 Savitaipalep. 0400 553 [email protected]

Imatran [email protected]

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija MyllymäkiJokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa

p. 041 434 [email protected]

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://www.yhdistykset.tiedottaa.net/5Pekka SaarinenPapinniityntie 38-40 C 11, 13210 Hämeen-linnap. 040 752 8727, 03 674 1778Sisko PäivärintaLoukastenharju 36, 13270 Hämeenlinnap. 0400 975 [email protected]

Forssan aluekerhoTuula Rantalap. 03 4191 [email protected]

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-VanamoLäyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinenp. 040 757 4761

[email protected]äen aluekerho

Taina MetsbergSaarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäkip. 040 769 [email protected]

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Pirjo HäkkinenKyntäjäntie 8, 45120 Kouvolap. 040 834 [email protected]

Haminan kerhoEsa VitikainenVähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahtip. 040 547 4473, (05) 345 [email protected]

Hierontakerho (Kouvolan Veturissa)Elma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoskip. 0400 335 097

54 AVH 1/2010

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto LappalainenKauppakatu 34 A 987100 Kajaanip. 040 5437 [email protected]: tuettu lomatoiminta

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Lilja Sassi (pj)Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudasp. 044 310 0541Seija Halonen (siht.)Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudasp. 044 311 [email protected]

KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Terttu HärkönenTahvintie 4, 88380 Mieslahtip. 08 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu HärkönenKs. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoSolmu MerentieKainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmop. 08 655 1162

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa LustilaTaavelinjoentie 34, 88600 Sotkamop. 044 514 1044

Utajärven kerhoMirja HaatajaKomulantie 10, 91600 Utajärvip. 08 542 1515, 040 764 2637

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jukka Rinne (pj)Hakolankuja 21, 90450 Kempelep. 0400 284 [email protected]

Kuusamon kerhoMarja-Leena LaineLinkolankuja 593600 Kuusamop. 040 730 [email protected]

Muhoksen kerhoSinikka Karppinenp. 08 558 70 208 (päivisin)[email protected]

Oulun afasiakerhoSini Lapinlampi p. 041 [email protected] Kaario p. 040 [email protected]

Raahen aivohalvaus- ja afasiakerhoMarjatta MeriläinenLänkeläntie 12092430 Paavolap. 044 2763780, 08 271129

Siikalatvan neurologisten kerhoSiviä Hepo-Ojap. 08 812 2353

Tyrnävän kerhoSeija MällinenTyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnäväp. 08 545 0204

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi KeskitaloUkko-Pekantie 16 A 3, 84100 Ylivieskap. 040 8478 [email protected]

Sievin kerhoTaimi Kangasp. 08 485 092

Pyhäjokialueen Neuro-klubAnne HaagaKopolantie 1 A 486710 Kärsämä[email protected]. 050 363 0366

Toimarikerho, YlivieskaArmi KeskitaloUkko-Pekantie 16 as 3,84100 Ylivieskap. 08 428 541, 040 847 802

Ylivieskan aivohalvauskerhoHilkka SakkoKäpytie 4 A 4, 84100 Ylivieskap. 08 422 301, 041 430 2766

YLÄ-KAINUUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Erkki MoilanenRantakatu 7 as, 89600 Suomussalmip. 044 284 7705Liisa Hakuli (myös tukihenkilöasiat)Alakatu 14, 89600 Suomussalmip. 044 2676 [email protected]

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi LumimäkiKorkalonkatu 1896000 ROVANIEMIp. 040 737 [email protected]: liikunta

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Simo Rahtu (pj.)Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemip. 040 774 [email protected] Paavalniemi (siht.)Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemip. 0400 695 [email protected]

Inarin AVH-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inarip. 040 837 [email protected]

Inarin kala- ja luontoporukkaKari Tammelap. 040 837 7691

Kemijärven kerhoJorma KoskiAhvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvip. 040 722 [email protected]

Kittilän kerhoPaula Lehtonenp. 040 828 [email protected]

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankyläp. 040 746 [email protected]

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHAL-VAUSYHDISTYS RY

Arja IhalainenKarikatu 2 A 5, 94830 Kemip. 016 263 362, 050 3007 [email protected]

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemip. 040 500 [email protected]

Karhulan kerhoAsko VepsäLähdemaantie 4, 48750 Kotkap. 050 582 [email protected]

Kouvolan kerhoEija PiirainenKanavantie 9, 45150 Kouvolap. 040 511 3647

Kuusankosken kerhoElma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)Elma Mäkinen, katso hierontakerhop. 0400 335 097

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia/Pekka OllilaSyrjätie 8, 15560 Nastolap. 0400 490 [email protected]

Heinolan AVH-kerhoRiitta PipattiKärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinolap. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 [email protected]

55AVH 1/2010

LIITTOVALTuuSTON PuHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected]

LIITON JA LIITTOHALLITuKSEN PuHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri, Tampereen yliopistollinen [email protected]

JÄSENPALVELuTJäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KuNTOuTuSyKSIKKÖ JA KOmmuNIKAATIOKESKuSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 274, 050 413 2738Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 279, 0400 586 359Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. 02 2138 273, p. 050 329 2905

TOImISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjöp. 02 2138 231, 050 5714 588

ALuEELLINEN TOImINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKIp. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

DySFASIATOImINTAdysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B • 33100 TAMPEREp. 040 543 7292

SuOmEN NuORTENTALO OyJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 faksi 02 2580 299 [email protected] Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703

PROJEKTITAVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904

ERITyISOSAAmISKESKuS SuVITuuLITiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset:p. 02 2138 500 tai [email protected]. Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai [email protected] keskustasta Suvituuleen on 10 km jasinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELuA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai [email protected]

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: [email protected], [email protected], www.sunnanvind.fi

PALAUTUSOSOITE

MP2 Itella Oyj

Documents

AVH 1/2010