AVH 4/09 • 1

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH 4/09

TEEMANA AVH-YKSIKKÖ

AVH-yksikköhoito AVh-yhdyshenkilöstä on moneksi Erilaiset aivot

2 • AVH 4/09

AVH 4/09 AVH-YKSIKKÖ

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 8. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PÄÄTOIMITTAJA: Tiina Viljanen

TOIMITUSSIHTEERI: Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198

paivi.seppa-lassila@stroke.fi

PAINOPAIKKA: Newprint Oy

TAITTO: Anu Suosalo / Anuna Grafik

KUVAT: futureimagebank.com

(ellei toisin mainita)

AVH 1/2010 TEEMA: Dementia

AINEISTOPÄIVÄ: 22.1.2010

TIETEELLINEN TOIMITUSNEUVOSTO:

• Risto O. Roine (pj), LKT,vt. professori,

ylilääkäri , TYKS Neurologian klinikka

• Mervi Jehkonen, PsT, neuropsykologian

dosentti, Tampereen yliopisto,

Psykologian laitos

• Markku Kaste, LKT, professori, AVH-tutkimus-

ryhmän johtaja, HYKS Neurologian klinikka

• Päivi Liippola, fysioterapeutti, Aivohalvaus- ja

dysfasialiitto ry

• Juhani Sivenius, LKT, Aivohalvaus- ja

dysfasialiiton puheenjohtaja

• Ulla Toivola, Lohjan seudun

aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

ILMOITUSMYYNTI: TJM-Systems OyRitva Helander p. ja f. (019) 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi

ILMOITUSAINEISTOT: aineistot@tjm-systems.fi

p. (09) 849 2770 f. (09) 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT:

Päivi Kukkonen p. (02) 2138 225

paivi.kukkonen@stroke.fi

TILAUSHINNAT:

32 e / vuosikerta 8 e / irtonumero

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

AVH

Pär-

Joha

n Sa

ndel

lEl

iisa

Lain

e

s. 4 - 6

AVH-yksikköAVH-yksikköhoito Suomessa ................................................ 4

Erilaiset aivot ............................................................................. 8

AVH-yhdyshenkilöstä moneksi ............................................12

Kuntoutuminen on yhteispeliä ...........................................14

Sairaalasta kotiin ohjeiden ja tuen avulla...... .................15

AjankohtaistaKuntoutus puhutti AVH-päivillä............................ ..............16

Neuronin kehittämisprojektit lupaavasti käyntiin........ 28

Vaarallista näpertelyä ..............................................................35

Liitto tiedottaaArpajaiset vertaistuen kehittämiseksi ...............................21

Liitto tiedottaa ...........................................................................31

Yhdistysten ja liiton yhteystiedot .......................................44

Jokaisessa numerossaPääkirjoitus ................................................................................ 3

Tutkittua ......................................................................................18

Korvaamaton kovalevy liikkeellä ........................................27

Tapahtumakalenteri ................................................................38

Svensk resumé ...........................................................................40

Yhdessä - postia yhdistyksiltä ..............................................42

LOMALIITE 2010

Neurokirurgi Timo Koivisto (vas.) ja neurologi Pekka Jäkälä aivohalvauspotilaan hoitoa suunnit-telemassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

s. 16 - 17AVH-päivillä oli tietoa tarjolla niin luentojen kuin kirjallisuudenkin muodossa

AVH 4/09 • 3

TäMä LEHdEN NUMERO ON OMISTETTU AVH-yksiköille. Aivoinfarktin akuutin vaiheen hoito on kokenut suuren mullistuksen viime vuosien aika-na. AVH-yksikkö jo sinällään on todettu hyödylli-seksi ja vaikuttavaksi hoidoksi. Liuotushoito liite-tään AVH-yksikköön kuuluvaksi, mutta se on kui-tenkin aloitettava heti diagnoosin varmistuttua jo päivystysyksikössä. AVH-yksikössä täydennetään diagnostisia tutkimuksia, estetään komplikaatiot sekä käynnistetään uusien valtimotukosten eh-käisy ja kuntoutus.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemässä tutki-mus- ja kehittämisprojektissa vuosina 2004–2006 luotiin suuntalinjat yksiköiden toiminnalle kautta koko maan.

Tässä vaiheessa on minun puheenjohtajana hei-tettävä jäähyväiset, sillä vuoro vaihtuu. Ensi vuon-na on liiton hallituksella uusi puheenjohtaja. Oma kauteni kesti neljä vuotta. Tässä vaiheessa viimeis-tään on mietittävä, miten olen voinut palvella liit-toa ja sen tarkoitusperiä.

MERKITTäVIMPäNä KOEN ITSE RAY:n tukeman kuntoutuksen valtakunnallisen selvityksen, jonka tulokset ovat nyt käytettävissä. Siinä voitiin selke-ästi todeta ennestään jo epäilty asia: aivohalvaus-potilaiden kuntoutuksen toteutuminen on suures-sa osassa maata epätyydyttävää ja riittämätöntä. Maassamme vallitsee suurta eriarvoisuutta palve-lujen saatavuudessa.

Raportin tulokset ovat antaneet ajattelemisen aihetta maakuntien ja kuntien päättäjille. Onhan

samalla voitu kiistattomasti osoittaa, että akuutin vaiheen jälkeinen kuntoutus on erittäin vaikutta-vaa. Siitä hyötyvät erityisesti ikääntyneet ja vai-keimmin vammautuneet.

NYT ON JO NäHTäVISSä, että tutkimuksen tulok-set ovat muuttamassa kuntoutuspalvelujen saata-vuutta. Esimerkiksi omassa Pohjois-Savon sairaan-hoitopiirissämme on tehty päätös kuntoutuspal-velujen ostosta ulkopuolisilta palveluntuottajilta yhdellä miljoonalla eurolla. Toivottavasti asiat kehittyvät samaan suuntaan muuallakin.

Hallitustyöskentelyssä puheenjohtajan tärkein henkilö on ollut toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Hänen määrätietoisella toiminnallaan on liiton ta-lous saatu tasapainoon.

OLEMME SAMALLA TIIVISTäNEET yhteistyötä muiden potilasjärjestöjen kanssa. Ennen muuta Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa meitä yhdis-tää valtimotukosten ennaltaehkäisyn valtakun-nallinen tehostaminen. Toisaalta yhteistyötä on pyritty tiivistämään dysfasiaan liittyen Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa.

LIITON OMAA ALUEELLISTA TOIMINTAA ei ole kyetty riittävästi kehittämään taloudellisten voi-mavarojen niukkuuden takia. Kuitenkin AVH-yh-dyshenkilötoiminta on ollut myötätuulessa ja sitä on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin edelleen viemään eteenpäin.

Ledaren finns på svenska på sida nr 40 (svensk resumé).

AVH-yksiköt avainasemassa – puheenjohtajan jäähyväiset

JUHANI SIVENIUS

AIVOHALVAUS- JA dYSfASIALIITTO RY:N PUHEENJOHTAJA

4/09 AVH-YKSIKKÖ

PääKIRJOITUS

Akuutin vaiheen jälkeinen kuntoutus on erittäin vaikuttavaa.

4 • AVH 4/09

AVH-yksikköhoito Suomessa

PEKKA JäKäLä

Aivohalvauksen akuutin vaiheen hoitomuodoista aivoverenkierto-häiriöihin perehtyneessä hoitoyk-sikössä (AVH-yksikkö tai aivohal-vausyksikkö) toteutetun hoidon ja aivoverisuonitukoksesta joh-tuvan iskeemisen aivoinfarktin liuotushoidon (trombolyysin) on osoitettu parantavan potilaiden ennustetta.

Kuopion yliopistollisessa sai-raalassa (KYS) Tehostetun val-vonnan yksikkö (Teva) toimii sekä neurologista että neuroki-rurgista hoitoa ja seurantaa tar-vitsevien aivohalvauspotilaiden yhteisenä täysin varusteltuna AVH-yksikkönä.

KOLMANNEKSI YLEISIN KUOLINSYYSuomessa aivohalvaukseen sai-rastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä eli joka päivä 38 suo-malaista sairastuu. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita ja kolmannes työikäisiä. Väestön ikääntyminen saattaa lähivuo-sina vielä lisätä sairastuneiden määrää.

Aivohalvaus on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien sekä

syövän jälkeen. Siihen menehtyy vuosittain noin 5 500 henkeä. Ai-vohalvaus on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheut-tava sairaus.

Jopa kolmannes yli kuusi kuu-kautta sairastumisen jälkeen elos-sa selvinneistä jää päivittäisissä toiminnoissaan muista ihmisistä riippuvaiseksi. Suuri osa akuutis-ta sairastumisesta selviytyneistä tarvitsee päivittäisiä tukitoimia sekä kuntoutusta. Sairastuneista 15 % jää pysyvään laitoshoitoon.

Pohjois-Savon sairaanhoi-topiirin eli KYS-piirin alueella akuuttiin aivoverenkiertohäiri-öön sairastuu yli 700 henkilöä vuodessa. Aivohalvauksen syynä on useimmiten (80 % tapauk-sista) aivoverisuonitukoksesta johtuva iskeeminen aivoinfarkti. Loput aiheutuvat spontaaneista aivoverenvuodoista ja lukinkal-vonalaisista vuodoista (SAV).

POTILAAT HYÖTYVäT HOIdOSTA AVH-YKSIKÖSSäAnalyysi aivoverenkiertohäiriöi-hin perehtyneiden hoitoyksiköi-den eli AVH-yksiköiden toimin-nasta Euroopan unionin alueella osoittaa, että AVH-yksikössä an-

netusta hoidosta hyötyvät po-tilaat iästä, sukupuolesta tai ai-voverenkiertohäiriön laadusta riippumatta lukuun ottamatta tajuttomia potilaita. Vaikeimmin halvaantuneet hyötyvät hoidos-ta eniten. Hyöty ei koske pelkäs-tään nuoria aikuisia, vaan myös yli 75-vuotiaat hyötyvät hoidosta.

Kun potilas pääsee hoitoon ajoissa, AVH-yksikössä toteute-tun hoidon on todettu vähentä-vän potilaiden kuolleisuutta noin 20 % ja laitoshoitoon joutumista jopa 30 % verrattuna hoitoon ta-vallisella vuodeosastolla. Hoidon hyöty on pitkäaikainen – vaikutus säilyy ainakin 10 vuotta.

Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa toimii nyky-ään AVH-yksikkö. Niiden toimin-ta on järjestetty vaihtelevalla tavalla. Valtaosa maamme AVH-yksiköistä toimii neurologisten vuodeosastojen yhteydessä, osa on sijoitettu teho-osaston tai sy-dänvalvontayksikön yhteyteen. Sijainnista riippumatta AVH-yk-sikön tärkein erityispiirre on ai-vohalvauksen lääketieteelliseen hoitoon, hoitotyöhön, kuntou-tukseen ja omaisten ohjaukseen erikoistunut hoitotiimi.

Tehokkaalla aivoverenkiertohäiriön akuuttivai-heen hoidolla voidaan merkittävästi vähentää kuolleisuutta, vammautumista ja laitoshoidon tarvetta, lyhentää hoitoaikoja ja lievittää inhi-millistä kärsimystä. Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa toimii nykyään AVH-yksikkö. Yksikön tärkein ominaispiirre on erikoistunut hoitotiimi, jolla on edellytykset potilaiden vaati-vaan hoitoon ja seurantaan.

AVH 4/09 • 5

käytännössä lähes teho-osasto-tasoiset valvontamahdollisuu-det. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus aivopaineen seu-rantaan ja valtimonsisäiseen ve-renpaineen seurantaan.

Yksikössä hoidetaan yhteis-työssä sekä neurologin (aivoin-farkti ja leikkausta tarvitsematon aivoverenvuoto) että neurokirur-gin (subaraknoidaalivuoto, lei-kattu aivoverenvuoto) hoitoa ja seurantaa tarvitsevia aivohal-vauspotilaita. Osa potilaista tar-vitsee molempien erikoisalojen seurantaa ja hoitoa.

Yhteinen neurologian ja neu-rokirurgian klinikan AVH-yksikkö on ollut KYSissä toiminnassa rei-lut viisi vuotta. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia.

VAATIVAA HOITOA JA SEURANTAAMonet uudet ja kehittyvät ai-vohalvauksen akuuttivaiheen hoitomuodot edellyttävät val-miuksia vaativaan hoitoon ja seurantaan. Esimerkiksi akuutti aivovaltimotukos voidaan joskus hoitaa laskimonsisäisen alteplaa-silla toteutettavan liuotushoidon sijaan valtimonsisäisellä liuotuk-sella käyttäen joko alteplaasia tai urokinaasia esimerkiksi potilailla, joilla on jokin vasta-aihe laski-monsisäiselle liuotukselle. Vasta-aiheena voi olla esimerkiksi se, että aikaa on kulunut oireen alus-ta jo yli 4,5 tuntia, potilaalle on tehty vastikään leikkaus tai hä-nellä on joku muu este laskimon-sisäiselle liuotushoidolle. Tällöin tukos voidaan pyrkiä avaamaan valtimonsisäisillä tekniikoilla.

Hoitona voidaan käyttää pel-kästään valtimonsisäistä liuo-tushoitoa, mekaanista tukoksen (trombin) poistoa erilaisilla lait-teilla sekä pallolaajennusta ja/tai stenttausta erilaisina edellä mai-nittujen hoitomuotojen yhdistel-minä tukoksen sijainnin ja laadun mukaan yksilöllisesti räätälöiden.

YHTEISET TOIMINTAOHJEETHoitokäytännöt on kirjattu yh-teisiksi toimintaohjeiksi. Pään kuvantamis- (pään tietokoneto-mografia eli TT ja/tai korkeakent-tämagneetti- eli MRI-kuvaus) ja laboratoriotutkimukset ovat saatavissa vuorokauden ympäri. Verenpaineen, happikyllästeisyy-den, verikaasujen, verensokerin, sydänfilmin ja lämmön jatkuva seuranta on mahdollista. Kaula-suonten ultraäänikuvaus ja sydä-men ultraäänitutkimus ovat saa-tavissa vuorokauden kuluessa.

Neuroradiologin, neuroki-rurgin, verisuonikirurgin, sisä-tautilääkärin ja kardiologin kon-sultaatiopalvelut ovat helposti saatavissa. Lisäksi yksikössä on valmius varhaiseen kuntoutuk-seen (fysio-, toiminta- ja puhe-terapia, tarvittaessa neuropsy-kologi ja sosiaalityöntekijä) ja jatkohoitoyhteydet kuntoutusyk-siköihin on järjestetty.

Aivohalvauksen uudet hoito-menetelmät, kuten aivoinfarktin liuotushoito, vaativat hoitoa ja seurantaa AVH-yksikössä. Liuo-tushoitoa ei voida kuitenkaan antaa valitettavasti kaikille aivo-infarktipotilaille erinäisten vasta-aiheiden vuoksi. Sen sijaan hoito AVH-yksikössä soveltuu lähes kaikille ja hyödyttää lähes kaikkia akuuttiin aivoverenkiertohäiri-öön sairastuneita potilaita.

AVH-yksikössä pyritään hoita-maan akuuttivaihe (yleensä 3–7 vrk), estämään ja hoitamaan aivo-halvaukseen usein alkuvaiheessa liittyviä komplikaatioita, selvittä-mään aivoverenkiertohäiriön syy, aloittamaan tehokas uuden aivo-halvauksen estolääkitys sekä tar-vittava varhaisvaiheen kuntoutus.

KOMPLIKAATIOT JA RISKITEKIJäTAivoinfarktin tavallisimpia es-tettävissä olevia ja hoidettavia komplikaatioita ovat syvä laski-

motukos ja keuhkovaltimotukos, infarktialueen turvotus ja kohon-nut kallonsisäinen paine, erilaiset tulehdukset kuten keuhkokuu-me, sydänkomplikaatiot, neste-tasapainon häiriöt, levottomuus ja akuutti sekavuustila sekä ma-kuuhaavat.

Syvää laskimotukosta ja keuh-koemboliaa pyritään ehkäise-mään pienimolekulaarisella hepa-riinilla, varhaisella mobilisaatiolla ja tarvittaessa tukisukilla. Infark-tiödeemaa voidaan ehkäistä ja hoitaa pyrkimällä pitämään ruu-miinlämpö ja verensokeri nor-maaleina, korjaamalla mahdolli-set nestetasapainon häiriöt sekä varmistamalla aivojen laskimopa-luu asentohoidolla (pääpuolen 30 asteen kohoasento).

Keuhkokuume hoidetaan antibiootein. Aivoinfarktin ja ai-voverenvuodon alkuvaiheeseen liittyy usein sydän- ja verenkier-toelimistön ongelmia kuten sydä-men rytmihäiriöitä, sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta, jotka pyritään hoitamaan aktiivisesti. Sekavuustila pyritään tunnista-maan ja hoitamaan.

AVH-yksikköhoidon aikana kartoitetaan myös aivoverenkier-tohäiriölle altistaneet riskitekijät. Näitä ovat muun muassa koholla oleva verenpaine, rasva-aineen-vaihdunnan häiriöt eli dyslipi-demiat, sokeritauti eli diabetes, tupakointi, sydänsairaudet jne. AVH-yksikössä aloitetaan niiden hyvä hoito vähentämään uudel-leen sairastumisen riskiä.

TEHOSTETUN VALVONNAN YKSIKKÖKYSin AVH-yksikkönä toimii te-ho-osaston yhteydessä toimiva Tehostetun valvonnan yksikkö (Teva), jossa on yhteensä kah-deksan vuodepaikkaa. Yksi hoi-taja valvoo kahta potilasta ker-rallaan ympärivuorokautisesti. KYSin AVH-yksikkö on ns. täysin varusteltu AVH-yksikkö, jossa on

6 • AVH 4/09

ison osan kallon luuta ja avaa ko-vaa aivokalvoa, jolloin aivoturvo-tuksen aiheuttama massavaikutus vähenee, aivorakennesiirtymien määrä vähenee ja aivoverenkierto voi välillisesti parantua.

Uusimpien tutkimusten mu-kaan leikkausmahdollisuutta tuli-si harkita ennestään omatoimisil-la alle 60-vuotiailla henkilöillä, jos kyseessä on laaja maligni keskim-mäisen aivovaltimon infarkti ja tähän liittyy ilmeinen aivokudok-sen hernioitumisen riski. Aivoper-fuusion TT-kuvauksella tai pään MRI-kuvauksella on merkittävä asema hemikraniektomiaehdok-kaiden varhaisessa arvioinnissa.

Hemikraniektomiakandidaa-tin seuranta tulisi järjestää yksi-kössä, jossa on valmius intensii-viseen seurantaan ja välittömään neurokirurgiseen interventioon. Päätöksenteko edellyttää myös hyvin sujuvaa yhteistyötä neu-

KYSissä kyseiset hoitomuodot ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi aktiivisten ja tai-tavien neuro- ja toimenpidera-diologien ansiosta. Potilasvalin-nasta vastaa neurologi yhdessä toimenpiteen tekevän radiologin kanssa. Toimenpiteen jälkeinen seuranta edellyttää intensiivistä valvontaa.

AIVOTURVOTUKSEEN LEIKKAUSHOITO Laajoissa keskimmäisen aivoval-timon hemisfääri-infarkteissa on erityisesti nuorilla ja keski-ikäisil-lä potilailla suuri aivoturvotuksen (ödeeman) kehittymisen riski. Tilasta voidaan käyttää myös ni-mitystä maligni keskimmäisen aivovaltimon infarkti.

Ödeema kehittyy yleensä 24–48 h kuluessa oireiden alus-ta (huippu 2–5 vrk). Tilaan liittyy suuri aivoparenkyymin herniaa-tiovaara ja korkea 80 % kuollei-suus. Suurin osa eloon jääneis-täkin jää valitettavasti vaikeasti vammautuneeksi.

Valikoiduissa tapauksissa kuolleisuutta on voitu kuitenkin merkittävästi pienentää neuro-kirurgisella leikkaushoidolla (ns. dekompressiivinen hemikraniek-tomia). Toimenpiteessä neuro-kirurgi poistaa vaurion puolelta

rologien ja neurokirurgien sekä teholääkärien kanssa, ennalta sovittuja yhteisiä toimintaohjeita sekä riittävää valvontapaikkojen resursointia.

KYSin tulokset tästä aivohal-vauksen akuuttivaiheen uudesta hoitomuodosta ovat olleet roh-kaisevia. Kyseisiä toimenpiteitä on tehty viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä 12. Leikatuista potilaista puolet on jäänyt hen-kiin eikä kukaan heistä ole pysy-vän tiedottomuuden tilassa. Näin hoidettujen potilaiden ennuste on siis ollut merkittävästi parem-pi kuin konservatiivisesti ilman leikkausta hoidetuilla maligniin aivoinfarktiin sairastuneilla poti-lailla kirjallisuuden mukaan olisi muuten ollut.

KLINIKAT YHdISTYVäT NEUROKESKUKSEKSI1.1.2010 alkaen neurologian ja neurokirurgian klinikat yhdisty-vät KYSissä yhteiseksi Neurokes-kukseksi. Näin hyvin alkanut ja positiivisia kokemuksia tuottanut yhteistyö aivohalvauspotilaiden entistä parempilaatuisen akuutti-hoidon mahdollistamiseksi tulee jatkumaan ensi vuonna entistä tiiviimpänä.

Pekka Jäkälä toimii ylilääkärinä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neu-ronissa ja ma. professorina erikoisala-naan neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kuopion yliopiston kliinisessä tutkimuskeskus/aivotutkimusyksikössä.

Pär-

Joha

n Sa

ndel

l

Pär-

Joha

n Sa

ndel

l

AVH-potilas Kuopion yliopistollisen sairaalan tehostetun valvonnan yksikössä.

Neurokirurgi Timo Koivisto ja neurologi Pekka Jäkälä aivohalvauspotilaan hoitoa suunnittelemassa Kuopion yliopistollisen sairaalan tehostetun valvonnan yksikössä.

SANASTOAAivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivove-renvuotoja ja TIA-kohtauksia. Puhekielessä usein käytetty aivohalva-us-termi käsittää aivoinfarktit ja aivoverenvuodot.

Aivovaltimon tukos eli aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriö. Jos tukos ei aukea nopeasti, osa aivokudoksesta jää ilman verenkier-toa ja kuolee. Tukos voi johtua useista eri syistä, joita hoidetaan eri tavoin.

Aivoverenvuoto eli ICH johtuu useimmiten verenpainetaudista.

Hepariini = veren hyytymistä estävä yhdiste.

Kallonpohjan valtimo tuo veren mm. hengittämisen ja tajunnan kan-nalta välttämättömän aivorungon alueelle. Jos tähän valtimoon tulee tukos (basilaaritromboosi), kuoleman riski on suuri. Puolet basilaarit-romboosin saaneista potilaista voidaan pelastaa liuotushoidolla.

Kaulavaltimon ahtauma johtuu valtimotaudista ja sitä voidaan eh-käistä hoitamalla valtimotaudin riskitekijöitä.

Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto (SAV) = valtimoverenvuoto lukinkalvonalaiseen tilaan (lukinkalvon ja peh-meäkalvon välinen tila, jossa aivo-selkäydinnestettä lukinkalvosäi-keiden välissä).

Magneettikuvaus = magneettiresonanssikuvaus (MRI), MR-kuvaus; kuvaus joka perustuu magneettikentässä olevan elimistön vetyato-mien lähettämiin signaaleihin, kun niihin vaikutetaan radioaalloilla.

Radiologia on lääketieteen haara, joka käsittelee kuvantamisme-netelmiin perustuvaa lääketieteellistä diagnostiikkaa. Radiologia jaetaan diagnostiseen radiologiaan, jonka tarkoituksena on lääke-tieteellisin kuvantamismenetelmin tukea diagnoosin tekemistä, toi-menpideradiologiaan, jossa kuvantamismenetelmiä käytetään apu-na invasiivisissa kirurgisissa toimenpiteissä, ja sädehoitoon.

TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli Jos aivohalva-uksen oireet korjaantuvat nopeasti kokonaan, eikä kuvantamistut-kimuksissa voida todeta infarktia, puhutaan ohimenevästä aivove-renkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Suurin osa TIA-kohtauksista kestää muutamia minuutteja.

Tietokonetomografia=tietokonekerroskuvaus (TT) perustuu myös röntgensäteiden käyttöön, myös CT-tutkimus (computed tomo-graphy).

Valtimotauti eli ateroskleroosi on yleisin aivoinfarktin syy. Valtimo-tauti ahtauttaa verisuonet hitaasti.

Aivokudoksen hernioituminen = aivot työntyvät massa-/painevai-kutuksen (esim. voimakkaan turvotuksen) vuoksi työntyvät alaspäin, jolloin painavat aivorungon elintärkeitä keskuksia (hengitys- ja ve-renkierronsäätelykeskukset) ja potilas menehtyy.

Aivoperfuusion TT-kuvauksessa selvitetään aivojen verenkierron tilaa, kuinka hyvin veri virtaa tietyille aivoalueille.

Sanaston lähteet: Terveyskirjaston lääketieteen sanasto; Aivoinfarktin käyvän hoidon potilasversio; Tohtori.fi; Aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansio (HUS Neurologian klinikka); Wikipedia; Pekka Jäkälä.

Tekstiä on toimituksen käytössä

8 • AVH 4/09

Pään tauti, rintatauti, risatauti, vat-san tauti ja slaagi olivat 1700-luvul-la tavallisia diagnooseja. Sairauden nimeä ei useinkaan määrittänyt lää-käri, vaan seurakunnan pappi, joka omaisten kertomuksen perusteella merkitsi kuolinsyyn kirkonkirjoihin. Pään tauti oli aivokalvontulehdus, risa- ja rintatauti tuberkuloosi, vat-san tauti lukuisa joukko eri elinten sairauksia. Slaagi oli halvaus.  MIELITAUTEJA JA TOMOgRAfIAAKenraali Adolf Ehnrooth sanoi rat-sastusta kunnioitettavaksi lajiksi, koska siinä kahdet erilaiset aivot, hevosen aivot ja ihmisen aivot, teke-vät saumatonta yhteistyötä.

1960-luvulla neurologia oli osa hermo- ja mielitautien erikoisalaa. Sen tehtävänä oli lähinnä erot-taa psyykkisiä oireita aiheuttavat elimelliset sairaudet varsinaisista psyyken sairauksista. Neurologi-set vuodeosastot olivat psykiatris-ten sairaaloiden yhteydessä. Vielä 1970-luvulla Pirkanmaan aivove-renkiertohäiriöpotilaat hoidettiin sisätautilääkärien toimesta.

Aivojen kuvantamismahdolli-suudet olivat vaatimattomat. Eräs sisätautilääkäri kertoi minulle, että

halvauksen erotusdiagnostiikka perustui lannepistoon. Jos selkä-ydinneste oli punaista, sairaus oli aivoverenvuoto, jos kirkasta, ky-seessä oli aivoinfarkti.

1980-luvulla aivoverenkierto-häiriöiden hoidon siirryttyä neuro-logian vastuulle oli jo mahdollista tehdä aivojen tietokonetomogra-fia eli CT-tutkimus. Kuulemani mu-kaan suuri osa neurologeista ja ra-diologeista oli vielä sitä mieltä, että halvaantuneen potilaan aivoja ei tarvinnut kuvata päivystyksellises-ti. Riitti hyvin, että CT tehtiin muu-taman päivän sisällä sairaalaan tu-losta. Eihän potilaan auttamiseksi kuitenkaan voinut tehdä mitään.

Armeija-aikanani muuan alokas siirrettiin sopeutumisvaikeuksien vuoksi kenttätykistöpatterista eläin-lääkintäkouluun. Kuukausia tapah-tuman jälkeen näin saman miehen ratsastavan päävartion vieressä ol-leella kentällä ilman suitsia ja satu-laa. Nurmikon kappaleet lentelivät ja harja hulmusi hevosen laukates-sa. Mies piteli harjasta kiinni. AVH-YKSIKKÖ TAMPEREELLESuomen ensimmäinen AVH-yksik-kö perustettiin Tampereelle 1988.

Koska lähimmät esikuvat olivat anglosaksisissa maissa, nimeksi tuli Stroke unit. Tullessani Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS) 1996, ensiaputyöskentely ei ollut kovin muodikasta. Sain vapaaeh-toisena viettää melkein koko eri-koistumisaikani ensiavussa.

Valmistuttuani olen toiminut Stroke unitin lääkärinä ja konsul-toinut eri osastoja ja terveyskes-kuksia akuuteissa neurologisissa ongelmissa. Vanha Stroke unit käsitti kaksi neurologisen osaston potilashuonetta, joissa oli kokenut henkilökunta ja monitorit elintoi-mintojen tarkkailemiseen.

 Clinton oli 8-vuotias ravuri, jon-ka etujalka ei kestänyt treeniä. Sain sen lahjaksi ollessani Kemijärvellä metsällä vuonna 2005. Amerikanra-vuri saa olla minkä tyyppinen, vä-rinen tai kokoinen tahansa, kunhan se juoksee kovaa. Nerokkaasta rotu-määritelmästä johtuen käytännössä kaikki raveissa kilpailevat lämmin-veriset hevoset ovat nykyisin ameri-kanravureita. Ne ovat keskenään hy-vin samannäköisiä, kuin ulkomuotoa silmälläpitäen jalostettuja.

Liuotushoito on ainoa aivoin-farktin akuuttivaiheessa tehoava

ERILAISET AIVOT

Aivoinfarktin ensihoito on yhtä kuin suonen no-pea avaaminen.

JYRKI OLLIKAINEN

Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on kehittynyt huimasti muutaman vuosi-kymmenen aikana. Nykyisin tavoittee-na on tehokas hoitoketju ja sairastuneen hoito AVH-yksikössä (Stroke unit). Suo-mea voidaan pitää akuuttihoidon malli-maana. Mutta mikä onkaan ketjun hei-koin lenkki – ja miksi?

AVH 4/09 • 9

ERILAISET AIVOT

lauetessa se muuttuu sekunnin mur-to-osassa puoleksi tonniksi rynnistä-vää pelästynyttä eläintä, joka miettii seuraavan kerran vasta kilometrien päässä mitä tuli tehtyä. Siksi hevo-sen taluttaja ei saa pitää riimunarua ranteen ympärille kiedottuna.

Hoitoketju käynnistyy potilaan, läheisen tai silminnäkijän päätök-sestä soittaa numeroon 112. Hätä-keskuksesta tieto avun tarpeesta ohjautuu ensihoidolle, joka varmis-taa potilaan keskeiset elintoimin-not ja kuljettaa potilaan sairaalan ensiapuun. Seuraavaksi tapahtuvat verinäytteiden otto, lääkärin tutki-mus ja aivojen CT-kuvaus.

Kun esitiedot ja tutkimustu-lokset yhdistetään, voidaan tehdä päätös laskimoon annettavasta liuotushoidosta tai valtimoon vietävällä katetrilla tapahtuvasta suonitukoksen avaamisesta. Ai-voinfarktissa kuolee minuutissa parisen miljoonaa hermosolua. Hoitoketjun on oltava nopea. En-

lääkkeellinen hoito. Euroopan lääkelaitoksen määriteltyä liuo-tushoidon aivoinfarktin käyväksi hoidoksi 2003, Pirkanmaan sai-raanhoitopiiri teki periaatepäätök-sen liuotushoidon aloittamisesta seuraavan vuoden alusta. Kävim-me alueemme hätäkeskuksen, en-sihoidon, ensiavun ja Stroke unitin edustajien kanssa tutustumassa Helsingin aivoinfarktipotilaiden liuotushoitoketjuun, joka oli ke-hittynyt 1990-luvun alusta ensin kansainvälisten tutkimusten ja sittemmin hoitokäytännön myötä yhdeksi maailman parhaista. HOITOKETJU ALKAA 112-SOITOSTAJone Nikula arvosteli Idolsissa kil-pailijan vaisua tulkintaa: ”Hevissä pitää olla rautaa, verta, suolenpät-kiä ja hevosia!”. Vaikka hevonen on miehisyyden symboli, se on arka. Toisin kuin petoeläimet kissa ja koi-ra, hevonen on saaliseläin. Sen re-aktio uhkaan on pako. Pakoreaktion

nakkoilmoitukset, jotka kertovat ketjun seuraavalle lenkille poti-laan olevan tulossa ovat keskeisiä. Akuutin halvauksen hoitoketjut eri puolilla maailmaa ovat tässä suhteessa hyvin samanlaisia.

Hevosen isoaivokuori ja otsa-lohko ovat nisäkkääksi kehittymät-tömät. Sen oppimis- ja päättelykyky ovat samaa luokkaa kuin marsulla tai mustekalalla. Otsalohkoa tarvi-taan pitämään mielessä tavoite sa-malla kun toimitaan tässä hetkessä. Hevosen ei tarvitse ajatella kahta asiaa samanaikaisesti. Se ei tar-vitse metsästysstrategiaa. Ruokaa hankkiakseen sen tarvitsee vain kumartua. Liikkeiden koordinaa-tiosta ja tasapainosta vastaavat pikkuaivot sitä vastoin ovat hyvin kehittyneet. Sen aivot ovat sopeu-tuneet tässä hetkessä elämiseen, syömiseen, lisääntymiseen ja pake-nemiseen vaaran uhatessa.

Pirkanmaan hoitoketjua suun-niteltaessa työntekijät kullakin

Voittoa varten täytyy olla nopea, mutta myös lähteä ajoissa.

10 • AVH 4/09

tasolla suunnittelivat itse tarkoi-tuksenmukaisimman ja nopean tavan toimia. Hätäkeskuspäi-vystäjät ja ensihoitajat löytävät valta-osan liuotuskandidaateista. Heidän työpaikkansa on sairaa-lan ulkopuolella, joten on vaara että heidän yhteytensä muuhun hoitoketjuun jää niukaksi. Tämän vuoksi hätäkeskuspäivystäjien ja ensihoitajien jatkuva tiedotta-minen ja kouluttaminen tehtiin osaksi hoitoketjun toimintaa.

Tämän ketjun ensimmäinen lenkki on sen heikoin. Halvaantu-essaan ihmiset kokeilevat ensin ko-tikonsteja, ja kun nämä eivät auta, soittavat mieluummin vaikkapa Kokkolassa asuvalle tutulle sairaan-hoitajalle kuin hätäkeskukseen.

Ihmisaivot poikkeavat muiden eläinten aivoista selvimmin siinä, että isoaivokuori ja otsalohko ovat erityisen hyvin kehittyneet. Otsa-lohkojen etuosaan liitetään kyky esimerkiksi omien tekojen seura-usten ymmärtämiseen, päätöksen tekoon, suunnitelmallisuuteen, abstraktiin ajatteluun, luovuuteen ja tunne elämän hallintaan. Nämä ovat toimintoja, jotka tekevät meis-tä ihmisiä. Otsalohkot kypsyvät lopullisesti vasta aikuisiässä, mikä saattaa selittää teini-ikäisten im-pulsiivisuutta ja toisaalta tasaan-tumista aikuisuuden lähestyessä.

LObbAUSTA AVH-YKSIKÖN PUOLESTAKunniakas, vanha Stroke unit oli jäänyt kooltaan riittämättömäksi jo 1990-luvulla. Ongelmana oli li-säksi sijainti pitkän yhdyskäytävän ja kahden hissimatkan ja päässä ensiavusta, mikä ei enää palvel-lut uusia, nopeaan interventioon perustuvia hoitoja. Neurologian poliklinikka väistyi vuonna 2005 uuteen sijoituspaikkaan, jotta St-roke unit pääsisi siirtymään sen

vanhoihin tiloihin ensiavun ja sä-dediagnostiikan viereen.

Pari vuotta myöhemmin tähän vapautuneeseen tilaan olikin si-joittunut useiden muiden klinikoi-den yksiköitä. Uuden Stroke unitin aika olisi kuulemma vasta joskus ensi vuosikymmenellä ja aivan toisessa paikassa. Päättäjät täytyi vakuuttaa siitä, että uusi AVH-yk-sikkö on parasta mihin he voivat investoida, ja että oikea hetki on juuri nyt. Onneksi ystäviä sattui olemaan sopivilla pelipaikoilla. Pirkanmaan AVH-yhdistyksen ve-toomus tuli oikeaan paikkaan oi-kealla hetkellä. Kiitos Matti! Mei-dän joukkue voitti.

Lauma ja siihen liittyvät domi-nanssi- ja alistussuhteet ovat kes-keisiä hevosen elämässä. Sen kyky lukea ruumiinkieltä on ylivertainen ihmiseen verrattuna. Kyra Kyrk-lund sanoi, että talutettuasi hevosta viisitoista metriä se on lukenut si-nua enemmän kuin sinä ymmärrät siitä ratsastaessasi sitä seuraavat viisitoista vuotta. Eräs ystäväni pelkäsi hevosia, mutta ei mielestä-ni näyttänyt sitä mitenkään. Hänen astuessaan aitaukseen Clinton al-koi heti tuijottaa ja lähestyä häntä. Ystäväni piiloutuessa toisen ihmi-sen taakse, hevonen kiersi toisen ihmisen ja seurasi uhkaavasti ys-tävääni. AMMATTITAITOA, YHTEISTYÖTä JA LOgISTIIKKAAUusi, 10-paikkainen Stroke unit aloitti toimintansa sairaalan paa-lupaikalla, ensiavun ja sädediag-nostiikan vieressä 8.12.2008. Tämä sekä sittemmin ensiapuun sijoitet-tu uusi CT-laite ovat tehneet mah-dolliseksi aivoinfarktin akuuttihoi-don huomattavan tehostamisen, joskin tätä potentiaalia ei kaikilta osin vielä ole hyödynnetty. Hoi-toketju on mittava rakennelma,

jonka muuttaminen tulee harkita perusteellisesti ja uudistukset on ohjeistettava kerralla.

Sen tärkein syy liikkua nopeasti on hakea uhattuna turvaa tasan-golla, jolla ei ole piilopaikkoja. Helpot ja säikkymättömät ratsut ovat usein laiskoja. Ne pysähty-vät, jos niitä ei koko ajan kannus-ta liikkeelle. Hevosen halu mennä eteenpäin liittyy läheisesti sen taipumukseen paeta. Nopeimmat ja parhaimmat hevoset ovat siksi vaikeampia ratsastaa. Pakoon val-mistautuva hevonen nostaa kaulan ja korvat pystyyn tarkkaillen säik-kynä ympäristöään. Tälläisessa ti-lanteessa hevosen rauhoittaminen tuskin onnistuu kaltaiseltani koke-mattomalta ratsastajalta.

Aivoja uhkaavan verisuoni-tukoksen onnistunut hoito edel-lyttää rutiinin muodostumista. Olemme tätä ajatellen riittävän suuri sairaanhoitopiiri, mutta vielä niin pieni sairaala, että esi-merkiksi toimenpideradiologia ja neurokirurgia toimivat samassa rakennuksessa. Tärkein kliininen yhteistyökumppanimme neu-rokirurgia sijaitsee lähimmillään muutaman metrin päässä Stroke unitista. Tällä on suuri merkitys ai-voverenvuotojen ja tilaa vievien, kallonsisäistä painetta nostavien infarktien hoitamisessa.

Toimenpideradiologimme ovat jo 1990-luvulta tehneet valti-monsisäisiä liuotushoitoja ja trom-bin mekaanisia poistoja. Joitakin kallonsisäisten valtimoiden, kuten kallonpohjan valtimon, ahtaumia on hoidettu menestyksekkäästi pallolaajennuksella ja stenttauk-sella. Viimeksi mainittu tarkoittaa putken asettamista pysyvästi veri-suonen sisään pitämään sitä auki. Korkean verenvuotoriskin poti-laalla toimenpideradiologia on usein tavanomaista liuotushoitoa

Suomessa aivoinfarktin akuuttihoito on Euroopan parasta.

AVH 4/09 • 11

turvallisempi tie verisuonen avaamiseen.Hevonen on pakoeläin. Sen tärkein syy liik-

kua nopeasti on hakea uhattuna turvaa tasangol-la, jolla ei ole piilopaikkoja. Lauman hierarkias-sa korkealla olevat yksilöt kantavat päävastuun ympäristön tarkkailusta. Ratsu, joka ei ole varma alistussuhteestaan ratsastajaan, joutuu huolehti-maan molempien turvallisuudesta. Ratsastajan johtajakseen tunnustava hevonen voi luopua täs-tä sille kuulumattomasta vastuusta ja keskittyä ihmisen sille määräämään tehtävään eli ratsuna olemiseen. EUROOPAN PARASTA AKUUTTIHOITOATukkeutuneen verisuonen nopeaan avaami-seen pyrkivien tekniikoiden tieteellisen perus-tan selvittäminen sekä tehon ja turvallisuuden osoittaminen on edellyttänyt tutkimusta, jossa Suomi on ollut eturivin maa. Tutkimustoimin-nassa aktiivinen suomalainen taho on myös or-ganisoinut erinomaisen käytännön toteutuksen sekä pyrkinyt laajentamaan toiminnan pääkau-punkiseudulta koko maan kattavaksi.

Tilastollisesti tarkastellen aivoinfarktin akuut-tihoito on meillä Euroopan parasta. Erinomainen infrastruktuuri, joka käsittää hätäkeskuksen, ensihoidon ja sairaaloiden eri osastojen hen-kilökunnan osaamisen ja motivaation, on ollut onnistumisen edellytys. Teollisuuden panos tut-kimustyössä sekä tuessa monen käytännön asi-an kohdalla on ollut kiitettävä. Viimeisenä, mut-tei vähäisimpänä on mainittava potilasjärjestön toiminta.  

Lopulta kysymyksessä on hyvin erilaisista lähtökohdista, kyvyistä ja motivaatioista syn-tynyt yhteistyö, jonka uskon jatkuvan vielä pitkään meidän aikamme jälkeen. Aivoinfark-tin ensihoito on sama asia kuin suonen nopea avaaminen. Tiedon vieminen väestötasolle on osa tätä.

Jossakin ravilähdössä Clinton oli kääntynyt hetkeksi sivuttain ja pysähtynyt sekunniksi jää-den parikymmentä metriä jälkeen toisista. Ku-katies tämä liittyi oirehtineeseen jalkaan. Se oli nopea ja sai muut kiinni. Mutta voittoon se ei riittänyt. Voittoa varten täytyy olla nopea, mutta myös lähteä ajoissa.Kirjoittaja Jyrki Ollikainen työskentelee neurologina Tam-pereen yliopistollisen sairaalan Stroke unitissa.

Aikuisten ja lastentuet ja ortoosit

yksilöllisestitarpeittesi mukaan

Palveleva apuvälineliikeUUSI OSOITE: Puutarhakatu 17, 20100 Turku

Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031

Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Poripuh. 020 761 9036

www.turuntukikohta.fi

tekstiä on toimituksen käytössä

12 • AVH 4/09

AVH-yhdyshenkilöstä on moneksi

MARI VEHMANEN

Useimmat AVH-yhdyshenki-löt hoitavat vaativaa ja mo-nipuolista tehtäväänsä muun työn ohessa. Kiireen lisäksi yhtenäisten käytäntöjen puu-te on yksi työn suurimmista haasteista.

AVH-yhdyshenkilön työ on pit-kälti tekijänsä näköinen: monet yhdyshenkilöt ovat itse luoneet oman tehtävänkuvansa ja raivan-neet sille tilan organisaatiossaan. Tämä kävi ilmi Tampereella ke-väällä pidetyillä AVH-yhdyshen-kilöiden neuvottelupäivillä.

Eri puolilla maata työskente-leviä AVH-yhdyshenkilöitä yhdis-tää myös voimavarojen niukkuus – pulaa on ennen kaikkea ajasta.

Käytännössä kaikki yhdyshenki-löt hoitavat tehtävää muun työn ohessa.

– Yhdyshenkilöllä olisi kaikki mahdollisuudet toteuttaa AVH-potilaiden hyvä seuranta, jos heil-le vain taataan riittävät resurssit, kuntoutusohjaaja Riitta Sjögren Tampereen yliopistollisesta sai-raalasta sanoo.

Sjögren on ollut mukana luo-massa Suomen AVH-yhdyshen-kilöiden verkostoa. Lisäksi hän TAYS:n kuntoutusohjaajana veti Pirkanmaalla hanketta, jonka tavoitteena oli lisätä AVH-yhdys-henkilöiden valmiuksia ja auttaa heitä toteuttamaan AVH-potilai-den hyvää ohjausta ja seurantaa.

Tampereen neuvottelupäivillä

kuultiin hankkeen pilottikuntien AVH-yhdyshenkilöiden kokemuk-sia ja ajatuksia.

YHTEYSTIEdOT KOTIUTUVALLEPirkanmaalaiset AVH-yhdyshen-kilöt ovat yhtä mieltä siitä, että aktiivinen ja näkyvä yhdyshenki-lö on ennen kaikkea asiakkaiden etu.

– Yhdyshenkilö luo turvalli-suudentunnetta kotiutuville po-tilaille. He tietävät, että kotikun-nassa on joku, johon voi ottaa aina tarvittaessa yhteyttä, Riitta Sjögren tiivistää.

Pirkanmaalaiskunnissa onkin huomattu, että yhdyshenkilön yhteystiedot tulee antaa jokaisel-le AVH-potilaalle jo kotiutumis-vaiheessa.

Yhdyshenkilöt ovat myös ke-hittäneet erilaisia malleja asiak-kaille esittäytymiseen.

– Jos potilas on omalla vuode-osastollamme, käyn henkilökoh-taisesti tapaamassa häntä ennen kotiutumista. Aloitamme yhdessä hoidon seurantakansion, ja osal-listun myös kotiuttamispalave-riin. Kolmen kuukauden kuluttua tarkistan tilanteen puhelimitse tai kotikäynnillä, fysioterapeutti, AVH-yhdyshenkilö Teija Siltakor-pi Akaasta kertoo.

Suoraan yliopistollisesta sai-raalasta kotiutuville hän lähettää esittäytymiskirjeen yhteystietoi-neen. Seurantapuhelun tai -käyn-

Mar

i Veh

man

en

– Haasteita riittää, vaikka paljon on saavutettu, totesivat AVH-yhdyshenkilöiden neu-vottelupäiville kokoontuneet pirkanmaalaiset yhdyshenkilöt. Kuvassa Teija Siltakorpi (vas.), Riitta Sjögren, Kaarina Eskola ja Elina Vainio.

AVH 4/09 • 13

nin Siltakorpi tekee tällöinkin kol-men kuukauden kuluttua.

Teija Siltakorpi on kollegoi-neen huomannut, että kirje on monissa tapauksissa toimiva ja kustannustehokas tapa tavoit-taa kuntoutujat. Varsinkin isoissa kunnissa kaikkien kotiutuneiden perään soittaminen veisi liikaa aikaa.

RYHMäSTä HYÖTYäAVH-yhdyshenkilöt ovat niin ikään etsineet uusia tapoja neu-vonnan toteuttamiseen. Ylöjär-vellä on saatu hyviä kokemuksia ryhmäohjauksesta.

– Kutsumme kaikki yliopistol-lisesta sairaalasta suoraan kotiu-tuneet potilaat 3–5 hengen ta-paamisiin. He saavat perustietoa aivoverenkiertohäiriöiden synty-mekanismeista, riskitekijöistä ja mahdollisuuksistaan itse ehkäistä sairauden uusiutumista, fysiote-rapeutti, AVH-yhdyshenkilö Elina Vainio kertoo.

Hänen mukaansa aivan perus-faktatkin ovat monille kuntoutu-jille uusia ja tervetulleita. Vaikka sairaalassa olisi annettu runsaas-ti tietoa, on se alkujärkytyksen vuoksi mennyt monelta ohi.

– Virallisen osuuden lisäksi tapaamisiin kuuluu aina vapaata keskustelua. Ihmiset kertovat it-sestään ja sairastumisestaan sekä pohtivat, mitä elintapojaan voisi-vat parantaa. Jokaisen tottumuk-sista yritetään löytää edes yksi asia, jonka muuttaminen tuntuu mahdolliselta.

Tapaamisiin muodostuu Elina Vainion mukaan useimmiten hy-vin lämmin tunnelma.

– Yleensä ihmiset kertovat tosi

avoimesti omasta tilanteestaan. Kaikkien kanssa mietitään myös jatkoa, ja ohjaan heidät tarvitta-essa muihin palveluihin.

Vain yksi tärkeä kuntoutujien ryhmä on Vainion mukaan vaikea saada tapaamisiin:

– Keski-ikäiset miesyrittäjät ei-vät mielestään ehdi osallistua. Ja kuitenkin he olisivat yksi neuvon-nasta eniten hyötyvä porukka.

Resurssien lisäksi AVH-yhdys-henkilöt kertoivat kaipaavansa selkeää ja yhtenäistä toimenku-vaa. Se auttaisi tekemään työn näkyväksi oman organisaation sisällä.

– Kaikki esimiehetkään ei-vät vielä miellä tehtäviämme ja niiden tarpeellisuutta. Potilailta puolestaan tulee koko ajan vies-tiä siitä, kuinka tärkeitä olemme heille myös henkisesti, yhdyshen-kilöt kertovat.

MIKä YHdYSHENKILÖ?• AVH-yhdyshenkilö on terve-

ydenhuollon ammattilainen, joka muun muassa ohjaa ja tukee AVH-potilaita. Useim-miten hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, lähihoitaja tai fysioterapeutti.

• Suomessa toimii tällä hetkellä noin 470 AVH-yhdyshenkilöä. Heidän toimenkuvansa vaihte-lee suuresti.

• AVH-yhdyshenkilöitä työs-kentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kuntoutuslaitok-sissa.

• Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tavoitteena on saada AVH-yh-dyshenkilöt viralliseksi osaksi hoitoketjua.

AVH-KUNTOUTUKSEN KEHITTäMISEN PERUSTEESITMitä pitää tehdä aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksen ko-hentamiseksi? 1. TASAVERTAISUUSAVH-kuntoutus on osoitettu vaikutta-vaksi ja tehokkaaksi kaikissa ikäryhmis-sä, joten terveydenhuollon tulee taata sen saatavuus potilaan asuinpaikasta ja iästä riippumatta. 2. ASIANTUNTEMUSVälitön sairastumisen jälkeinen kuntou-tus tulee järjestää erikoissairaanhoidos-sa. Kuntoutuksesta vastaa neurologian erikoisala. Kuntoutuksen on oltava ai-dosti moniammatillista ja sen on tukeu-duttava kuntoutukseen perehtyneen hoitohenkilökunnan osaamiseen yh-teistyössä AVH-yhdyshenkilöiden ja kun-toutusohjaajien kanssa. Yhdyshenkilöille on turvattava riittävät toimintaresurssit. Saumaton ja tehokas jatkokuntoutus on järjestettävä eri toimijoiden, kuten erikoissairaanhoidon, kuntien ja Kelan yhteistyötä kehittämällä. 3. TALOUdELLISUUSOikea-aikainen, tehokas AVH-kuntoutus säästää yhteiskunnan kustannuksia mm. pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeen sekä sosiaalihuollon kustannusten vähenty-essä. 4. KORVAAMATTOMUUSAVH-kuntoutusta ei saa lyödä laimin, koska korvaamatonta kovalevyämme eli aivoja ei voi korvata. Riittämätön tai tehoton kuntoutus maksetaan sairastu-neiden heikentyneenä terveydentilana, alentuneena toimintakykynä ja elämän-laatuna sekä lisääntyneenä avun ja pal-velujen tarpeena.

 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kuntoutuksen neu-vottelukunta/AVH-kuntoutustutkimusprojektin johto-ryhmä on hyväksynyt nämä teesit. Ne perustuvat liiton projektiin ja valtakunnalliseen tutkimukseen, joka on nimeltään Aivo-verenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteu-tuminen (2006–2010). Projektin on rahoittanut RAY. Projektin tutkijalääkärinä toimii LT Teemu Takala. Tut-kimustulokset on julkistettu 30.9.2008.

14 • AVH 4/09

Nokialainen Matti Varanki ei säästele kehujaan pu-huessaan Kaarina Eskolasta, kotikaupunkinsa AVH-yhdyshenkilöstä.

– Hän on tavattoman tehokas ammatti-ihminen. Jo sairaalassa rouva Eskola tuli nappaamaan minua niskasta ja kiskomaan ylös sängystä. Kotiutumiseni jälkeen yhteydenpito on jatkunut. Olenkin tottunut soittamaan hänelle aina, kun minulle tulee kysyttä-vää mistä tahansa kuntoutukseeni liittyvästä.

Matti Varanki sai ensimmäisen aivoinfarktinsa lo-kakuussa 2008 ja toisen vuodenvaihteessa. Infarktit ovat jättäneet jälkensä erityisesti liikkumiskykyyn. Kotosalla Matti Varanki kävelee rollaattorin ja ulkona kyynärsauvan avulla.

Arjen sujuvuuden kannalta erittäin tärkeää on ollut ajokortin säilyminen. Tässäkin asiassa Kaarina Eskola oli apuna.

– Infarktien jälkeen olin tietysti ajokiellossa. Kun-toni kohennuttua rouva Eskola selvitti, missä ja miten saan uusittua ajokortin. Ja niin sitä taas ajellaan auto-maattivaihteiden ansiosta!

Kaarina Eskolan mukaan tapaus on yksi hyvä osoi-tus siitä, miten monenlaista AVH-yhdyshenkilön työ voi olla.

– Vaikka asia ei suoranaisesti kuulu alueelleni, pystyin auttamaan asiakkaan eteenpäin. OMA AKTIIVISUUS RATKAISEEKaarina Eskola toimii Nokian AVH-yhdyshenkilönä kuntouttavan fysioterapeutin työn ohessa. Malli on hänen mukaansa hyvä, vaikka aikaa yhdyshenkilön tehtäville saisikin olla enemmän.

– Tässä kaksoisroolissani saan moneen AVH-poti-laaseen kontaktin jo osastojaksolla. Jatko jää silti pit-kälti asiakkaan oman aktiivisuuden varaan. Kaupun-gissamme on niin paljon AVH-kuntoutujia, etten voi millään pitää jokaiseen yhteyttä.

Yhteistyö Matti Varangin kanssa on hänen mu-kaansa ihanne-esimerkki toimivasta asiakassuhtees-ta.

– Juuri tätä yhdyshenkilö on parhaimmillaan: hän antaa AVH-asioille kasvot kunnassa. Potilas tietää, ke-nen puoleen voi aina kääntyä. Ja Matti on hyödyntä-nyt ahkerasti tätä mahdollisuutta.

Matti Varanki suhtautuu päättäväisesti omaan kuntoutumiseensa. Fysioterapian lisäksi hän käy säännöllisesti Nokian terveyskeskuksessa kokoontu-vassa kuntoutusryhmässä.

– Jumppaaminen porukassa kerran viikossa ei tie-tenkään tee yksin ihmeitä. Mutta ryhmästä saa hyviä vinkkejä siitä, miten kotona voi harjoitella itsekseen. Niinhän se on, että tuloksia saadakseen on jaksettava vähän kiusata itseään.

Kuntoutuminen on yhteispeliä

MARI VEHMANEN

Matti Varanki on tottunut pirauttamaan AVH-yhdyshenkilölleen Kaarina Eskolalle aina, kun jokin asia omassa kuntoutumisessa askarrut-taa.

Kaarina Eskolan ja Matti Varangin yhteistyö on tiivistä. Tällä ker-taa käydään kaksin läpi Varangin fysioterapian jatkoa käsitte-levää kirjettä.

Mar

i Veh

man

en

AVH 4/09 • 15

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ-POTILAAN SEURANTAKANSIO

Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli?

Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin?

Pyydä häntä sanomaan yksinkertainen lause. Aiheuttaako puhe ongelmia?

Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

soita 112

Taivas onsininen

Keijo Alénilla, Afaatikot ja Omai-set ry:n puheenjohtajalla, on kokemuksia ajasta, jolloin AVH-potilas sairaalasta kotiuduttuaan jäi ilman tarvitsemiaan kirjallisia ohjeita. Keijo sai vuonna 2001 ai-vohalvauksen.

– Koska mitään kirjallista oh-jetta hoidosta tai yleensä tietoa aivohalvauksesta ei ollut saata-vana, panin vastaavan lääkärin koville. Sain toki suullisia ohjeita ja vastauksia kysymyksiini. Asia hiersi kuin kivi kengässäni. Kir-joitin pitkät jeremiat siitä, mitä olisin halunnut tietää ja mitä oli-sin toivonut saavani kotiläksyksi. Lähetin sen kirjeen kaikille, joi-den toivoin voivan auttaa uusia potilaita, Keijo Alén kertoo.

Keijo Alén sai käyttöönsä myö-hemmin ohjeet, jotka hän totesi hyviksi. Harmitteli vain, että olisi tarvinnut niitä jo aikaisemmin.

Potilaiden ohjeistus on viime vuosina parantunut. HYKS Neu-rologian klinikka on keväästä asti jakanut sairaalasta kotiutu-ville aivoverenkiertohäiriöpoti-laan seurantakansiota. Samaa kansiota on otettu käyttöön lähes kaikissa yliopisto- ja kes-kussairaaloissa. Seurantakansi-on painatuskuluissa, jakelussa ja henkilökunnan koulutuksessa on tukenut boehringer Ingelheim. Ohjeista on hyötyä paitsi poti-

laille, myös heidän läheisilleen ja muille AVH-sairastaneiden kanssa vuorovaikutuksessa oleville.

Kansioon on varattu tilaa ku-takin potilasta koskeville täytet-täville tiedoille mm. sairaudesta, riskitekijöistä, lääkityksestä, hoi-don tavoitteista, mahdollisesta ajokiellosta ja jatkohoitopaikas-ta. Seurantakansiossa on paikka myös lääkekortille ja Marevan® -kortille.

Seurantakansiossa on tiivis yhteenveto aivoverenkiertohäi-riöistä, niiden riskitekijöistä ja siitä, mitä näille voidaan tehdä. Kansiossa kerrotaan myös rajoi-tuksista aivoverenkiertohäiriön jälkeen, AVH:n jälkeisistä ongel-mista, lääkkeistä, kuntoutuk-sesta, etuuksista ja järjestöistä. Kansiosta löytyvät myös veren-paineen, painon, kolesterolin, verensokerin, liikunnan ja tu-pakoinnin seurantakortit, jotka AVH-sairastanut voi täyttää.

TUKEA AVH-YHdYSHENKILÖILTä JA YHdISTYKSISTäSeurantakansiossa kerrotaan myös, että useissa terveyskes-kuksissa on AVH-yhdyshenkilöi-tä, joihin voi ottaa yhteyttä kotiu-tumisen jälkeen. Yhdyshenkilöt ovat sairaanhoitajia tai fysiote-rapeutteja, jotka Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on kouluttanut

tehtävään. AVH-yhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia omassa sairaudessa tai arjesta selviytymisessä mietityttää.

Myös vertaistuki mainitaan seurantakansiossa. Moni sairas-tunut kokee olevansa yksin ja ymmällään sairastumisen jäl-keen. Toisista saman kokeneista voi olla apua ja useilla paikka-kunnilla toimii aivohalvausyh-distyksiä tai aluekerhoja.

– Suosittelen, että mahdol-lisimman pian hakeudut lähim-pään aivohalvauksen kokenei-den ryhmään. Yhdistyksiä on jo varsi kattavasti koko maassa, sanoo Keijo Alén.

Lisä- ja yhteystietoja AVH-yh-dyshenkilöistä ja yhdistyksistä kerhoineen saa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijöiltä tai kotisivuilta osoitteesta www.stroke.fi.

Sairaalasta kotiin ohjeiden ja tuen avulla

PäIVI SEPPä-LASSILA

Aivoverenkiertohäiriön sairastanut palaa sairaalahoidon jälkeen kotiin, jossa toipuminen ja kuntoutuminen jat-kuvat. Äkillisesti sairastuneena on usein vaikea muistaa kaikkea sairaalassa kerrottua. Nykyisin potilas saa mu-kaansa kirjalliset ohjeet tai seurantakansion. Apua ja ver-taistukea saa AVH-yhdyshenkilöiltä ja yhdistyksistä.

16 • AVH 4/09

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton 28.–29.10.2009 järjestämien päivien aikana korostuivat kuntoutuksen tasavertaisuus, moniammatilli-suus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Monet kertoivat saaneensa myös käytännön ideoita kuntou-tustyöhön.

Yksi päivien aiheista käsitteli aivoverenkiertohäiriöihin liittyvää masennusta. Neurologian ja psy-kiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Risto Vataja Kellokosken sairaa-lasta painotti, että masennus on merkittävä aivohalvauspotilaan elämänlaatua heikentävä tekijä. Siksi masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen on ensiarvoisen tär-keää. Vataja nosti masennuksen esiin myös yhtenä aivohalvauksen riskitekijänä.

KUNTOUTUSTA KUVIEN AVULLAMyös kuvataideterapia ja musiik-kiterapia kiinnostivat kuulijoita. Psykologi, tutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä korosti muun muassa musiikin päivittäi-sen kuuntelun vaikutusta aivohal-vauksesta toipumiseen.

– Musiikin kuuntelulla voidaan parantaa potilaiden kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden suun-taamisen kuntoutumista. Musiikin kuuntelu myös vähentää potilai-den masentuneisuutta ja seka-vuutta, kertoi Teppo Särkämö.

Särkämön mukaan musiikin kuuntelu voi olla hyödyllistä viri-ketoimintaa erityisesti toipumi-sen alkuvaiheessa, kun aktiivinen kuntoutus ei ole vielä mahdollista.

TASA-ARVOON VIELä MATKAAPäivien aikana saatiin tietoa myös koko Suomen ja muun muassa Päijät-Hämeen AVH-kuntoutuk-sen tilanteesta.– Selvityksemme mukaan koko maassa, kuten myös Päijät-Hä-meen alueella, kuntoutukseen pääsee alle puolet kuntoutusta tarvitsevista. Erityisenä ongelma-na Päijät-Hämeessä on sellaisen vaativan kuntoutusosaston puut-tuminen, jossa kaikilla alueen asukkailla olisi tasa-arvoiset mah-dollisuudet saada AVH-kuntou-tusta kotikunnasta riippumatta, kertoi Aivohalvaus- ja dysfasialii-ton tutkija, sisätautien erikoislää-käri Teemu Takala.

Kuntoutus puhutti AVH-päivillä

MIIA SUOYRJÖ

Noin 200 terveydenhuollon ammattilaista kokoontui loka-kuussa Lahteen kuuntelemaan luentoja ja keskustelemaan AVH-asioista. Koulutuksen teemana oli Kohti kokonaisval-taista AVH-kuntoutusta.

Eliis

a La

ine

Ylilääkäri Risto Vataja korosti masen-nuksen tunnistamisen ja hoidon tär-keyttä AVH-potilailla.

Eliis

a La

ine

Kurssisihteeri Pirkko Pohjola, jäsenasioiden hoitaja Päivi Kukkonen ja fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist saivat AVH-päiviltä paljon uutta tietoa työhönsä.

AVH 4/09 • 17

Eliis

a La

ine

Päijät-Hämeen alueella paras tilanne AVH-potilai-den kannalta on Lahden kaupungissa. Muissa kun-nissa potilaita hoidetaan vuodeosastoilla, joissa kaikissa ei ole kattavasti tarjolla niitä terapiamuo-toja, jotka hyödyttäisivät kuntoutujaa. Asioihin on kuitenkin nyt tartuttu.– Päijät-Hämeen kunnissa on Heimo-hyvinvointi-piirihankkeen myötä edetty lupaavasti AVH-asiois-sa vuoden 2006 tilanteesta, mutta paljon on vielä tehtävää, että alueen väestö olisi yhdenvertaisessa asemassa asuinkunnasta riippumatta, selvitti sai-raalapalvelujen päällikkö Tuula-Anneli Sirén Pe-ruspalvelukeskus Oivasta Hollolasta.

– Aivoverenkiertohäiriöstä kärsivien jatkohoi-dossa AVH-yhdyshenkilöillä voisi olla merkittävä panos sekä ennaltaehkäisyn, sairastamisen että kuntoutussuunnitelmien seurannassa, mutta tämä tukihenkilötoiminta ei toistaiseksi toimi vielä toivo-tusti Päijät-Hämeen alueella.

Päiville osallistunut ylilääkäri Marja Mikkels-son Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kuntoutuskeskuksesta kertoi, että lahtelaiset ovat moniammatillisen kuntoutuksen piirissä. He siirtyvät keskussairaalan akuutin hoito-vaiheen jälkeen Lahden kaupunginsairaalan kun-toutusosastolle.

– Muiden kuntien AVH-potilaat ohjautuvat omi-en terveysasemiensa vuodeosastoille, joissa kun-toutus on ollut lähinnä fysioterapiaa ja kuntout-tavaa hoitotyötä. Selvityksiä kuntoutustoiminnan kehittämistarpeista on tehty. Olemme selvittäneet muun muassa sitä, pystytäänkö toimintaa ja resurs-seja keskittämällä perustamaan vielä vuoden 2010 aikana yhden terveysaseman vuodeosastolle kes-kitetty moniammatillinen kuntoutusosasto, johon suunnattaisiin erikoislääkärityöpanosta Kuntoutus-keskuksesta, kertoi Marja Mikkelsson.

AVH-päivien luennot löytyvät liiton sivuilta osoitteesta www.stroke.fi kohdasta koulutukset.

Miia Suoyrjö työskentelee Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa tie-dottajana.

Eliis

a La

ine

Musiikkiterapeutti Sari Laitinen kertoi musiikin mahdollisuuksistamoniammatillisessa AVH-kuntoutuksessa.

Petteri Punakuono muistaa onneksi ohjeet: Älä halvaannu - soita 112! (Joulupukki ja poro liiton myyntituotteita.)

Eliis

a La

ine

Kuvataideterapeutti Sisko Miettinen kertoi AVH-kuntoutuksesta taiteen keinoin ja toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Mielentervey-den keskusliitosta toimi AVH-päivän puheenjohtajana.

Hel

i Veh

kala

18 • AVH 4/09

AIVOHALVAUSTEN ENNALTA-EHKäISYSSä PARANTAMISEN VARAASuomessa voi vuonna 2030 ilmetä pahimmillaan 20 100 uutta aivohalvausta, mutta parhaassa tapaukses-sa vain 12 000. Ennaltaehkäisyä tehostamalla sairastu-neiden määrä saadaan pidettyä lähes ennallaan väes-tön ikääntymisestä huolimatta.

Kuopion yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa luotiin koko Suomea käsit-tävä malli tulevaisuuden aivohalvausennusteesta. Tutkimus on julkaistu International Journal of Stroke -lehden lokakuun numerossa.

Ikääntyminen on aivohalvauksen suurin riskitekijä. Suomessa ja monissa muissa maissa onkin yleinen kä-sitys, että aivohalvauspotilaiden lukumäärä kasvaa vä-estön ikääntymisen vuoksi huomattavasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Aivohalvausennusteen mallintamisessa hyödyn-nettiin FINMONICA- ja FINSTROKE-tutkimusten aivo-halvausrekisterien tietoja. Niiden lisäksi huomioon otettiin väestön ikäennusteet vuoteen 2030, jotka saatiin Tilastokeskuksesta.

Aivohalvausrekistereihin kerättiin tietoja Kuopion alueelta ja Turusta vuosina 1983–1997. Kuopion rekis-terialueella oli 87 133 iältään 25–74-vuotiasta asukas-ta vuonna 1995 ja Turun rekisterialueella 106 233 asu-kasta. Tässä väestössä tapahtui aineiston keruuaikana yhteensä 11 000 uutta aivohalvausta. Noin puolet sai-rastuneista oli 75-vuotiaita tai vanhempia.

Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laski-vat merkittävästi rekisterin 15 toimintavuoden aikana. Vähenemistä tapahtui niin sanotussa ikävakioidussa ilmaantuvuudessa noin neljä prosenttia joka vuosi. Tärkeä havainto oli, että sairastuvuus ja kuolleisuus laskivat samalla tavalla myös yli 74-vuotiaiden keskuu-dessa. Tuona aikana tiedetään väestön tupakoinnin vähentyneen sekä verenpaineen ja kolesteroliarvojen pudonneen merkittävästi.

IäKKäIMPIEN ENNUSTEISSA SUURIN EROVuonna 2000 uusia aivohalvaustapauksia oli arviol-ta 11 500. Ennustemallin mukaan vuonna 2030 tulee väestön ikääntymisen vuoksi 20 100 uutta ensihalva-usta, ellei sairauden ehkäisyä enää kyetä tehostamaan aikaisempien vuosien malliin ja jos sairastuvuuden lasku täysin pysähtyy vuoteen 2000. Jos tehokkaaseen ehkäisyyn panostetaan, määrä on vain 12 100.

Tutkijat päättelevät, ettei ikääntyminen väistämät-tä lisää aivohalvauksen aiheuttamia potilasmääriä ja siitä aiheutuva valtavaa hoidon tarpeen lisäystä Suo-messa, jos sairastuvuuden lasku jatkuu. Jos riskitekijöi-

tä ei pystytä alentamaan entiseen malliin, sairastuvuus pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2000 ja väestön ikääntymisen vuoksi uusien aivohalvaustapausten lu-kumäärä on lähes kaksinkertainen vuonna 2030.

ELäMäNTAVAT KESKEISIäYhden uuden aivohalvauspotilaan hoitokustannuk-siksi arvioitiin 60 000 euroa vuonna 1998. Tämän pe-rusteella aivohalvauksen aiheuttama taloudellinen rasite yhteiskunnalle voisi kasvaa 517 miljoonaa euroa vuoden 2000 tasosta. Huonoimman ennustearvion mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 1500 uutta vuodepaikkaa 8600 uudelle aivohalvauk-seen sairastuneelle. Kukin tarvitsee keskimäärin kuu-kauden hoitojakson sairaalassa ja arviolta vähintään kymmenen prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon.

Koholla oleva verenpaine on aivohalvauksen tär-kein riskitekijä. Verenpaineen tulisi olla alle 140/85 mmHg iästä riippumatta. Kuitenkin suurimmalla osalla suomalaisista ja erityisesti ikääntyvillä verenpaine on tätä korkeampi. Tiedetään, että yläpaineen eli systoli-sen paineen aleneminen väestössä 10 mmHg ja ala-paineen eli diastolisen paineen aleneminen 5 mmHg alentaa väestön aivohalvausriskiä 40 prosentilla.

Tutkijat painottavat, että aivohalvauksen ennaltaeh-käisyssä on paljon parantamisen varaa. Sen perusta ovat entistä terveellisemmät elämäntavat, joissa keskeistä on runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sekä enemmän kalaa ja kolesterolia alentavia kasviöljyjä sisältävä ruokavalio, samoin runsaampi liikunta iästä riippumatta. Myös yhä tehokkaammilla verenpainetta ja veren rasvatasoja alen-tavilla lääkkeillä on suuri merkitys valtimotautien ehkäi-syssä. Näiden lääkkeiden teho ja siedettävyys on osoitet-tu myös ikääntyneillä, joilla sairastuvuus on korkea.

Tutkijoiden mukaan terveyskasvatus olisi aloitetta-va jo lapsuudessa perheissä ja koulussa, ja sen tulee jatkua aikuisässä ja ikääntyvillä. Riskien hallinta edel-lyttää entistä vahvempaa panostusta terveydenhoito-järjestelmältä ja valtiovallalta.

VERENPAINETAUTI VAARANTAA VALTIMOITA VARKAINAiemmin toteamaton diabetes, piilevä munuaisten vajaatoiminta ja oireeton alaraajojen valtimotauti näyttävät olevan verenpainepotilailla muuta väestöä yleisempiä.

LL Päivi Korhosen Turun yliopistossa 30.10.2009 tarkastetun väitöskirjatyön mukaan 6–7 prosenttia suomalaisista verenpainepotilaista sairastaa tietämät-tään kutakin näistä sepelvaltimotaudille ja aivovalti-motaudille altistavista vaaratekijöistä.L

ÄÄ

KE

TIE

DE

LÄ

ÄK

ET

IED

ET U T K I T T U A

AVH 4/09 • 19

Joka kolmannella verenpainepotilaalla on diabe-teksen esiaste ja joka neljännellä alkava alaraajaval-timoiden ahtauma. Munuaisten piilevä vajaatoiminta on erityisen yleistä verenpainetautia sairastavilla nai-silla, joilla on metabolinen oireyhtymä eli keskivarta-lolihavuuteen liittyvä aineenvaihduntahäiriö.

Sepelvaltimotauti on sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy Suomessa, ja aivovaltimotaudin vuoksi menetetään laatupainotteisia elinvuosia enemmän kuin minkään muun sairauden takia.

Väestön ikääntyminen sekä elintapojen muuttu-misesta johtuva lihavuus ja diabetes uhkaavat tule-vaisuudessa lisätä valtimotautien esiintyvyyttä. Kor-hosen väitöstutkimuksen mukaan voidaan väestöstä löytää perusterveydenhuollon käytettävissä olevilla menetelmillä ne riskihenkilöt, jotka hyötyvät ennalta-ehkäisevästä lääkityksestä.

JUHANI SIVENIUKSELLA JUHLASYMPOSIUMAivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajan, profes-sori Juhani Siveniuksen juhlasymposiumia vietettiin 23.10.2009 Kuopion yliopistossa. Symposiumin ai-heena oli aivoverenkiertohäiriöiden hoito ja kuntotus Suomessa ja sen puheenjohtajana toimi neurologian professori, Neuronin ylilääkäri Pekka Jäkälä. Juhlan avasi Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa.

Professori Markku Kaste HYKS:n Neurologian kli-nikalta painotti, että etenkin vanhukset ja vaikeimmin vammautuneet kannattaa hoitaa aktiivisesti, sillä se on yksilön itsensä mutta myös ympäristön kannalta kannattavinta.

Pekka Jäkälä kertoi Suomen Aivotutkimus- ja kun-toutuskeskus Neuronin uusimmista kuntoutuskäytän-teistä ja menetelmistä, muun muassa painokeven-netystä kävelykuntoutuksesta ja tehostetun käden käytön kuntoutusohjelmasta.

Juhani Sivenius kertoi luennossaan Aivohalvaus- ja dysfasialiiton AVH-kuntoutusprojektin tuloksista. Viime vuonna julkaistun, tutkijalääkäri Teemu Taka-lan tekemän tutkimuksen mukaan tarvitsemaansa tehokasta AVH-kuntoutusta saa Suomessa vain alle puolet sitä tarvitsevista. Maantieteellinen eriarvoisuus on huomattava, sillä erot parhaiten resursoitujen ja heikompien yksiköiden välillä ovat yli kymmenker-taisia. Iäkkäät pääsevät kuntoutukseen huonommin kuin nuoremmat, vaikka he hyötyisivät kuntoutukses-ta yhtä paljon.

Tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon sairaanhoito-piiri oli niiden joukossa, joissa alle 10 prosenttia AVH:n sairastaneista pääsi asianmukaiseen kuntoutukseen.

Kuopion yliopistollisen sairaalan alue onkin saamassa sairaanhoitopiiriltä miljoonan euron lisärahoituksen AVH-kuntoutukseen.

Paikalla oli laaja joukko lääketieteen, erityisesti neu-rologian ammattilaisia eri puolilta Suomea, kuopiolaisia eri alojen asiantuntijoita sekä Aivohalvaus- ja dysfasia-liiton ja sen paikallisten yhdistysten edustajia. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin Juhanin päämäärätie-toista, ystävällistä toimintatapaa, oli sitten kyse yksittäi-sistä ihmisistä tai laajoistakin asiakokonaisuuksista.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajana toimiva Juhani Sivenius jää eläkkeelle professuurista. Hän ei jatka enää myöskään liiton tehtävissä. Uutena puheenjohtajana aloittaa vuoden 2010 alusta neuro-logi, apulaisylilääkäri Terttu Erilä Tampereen yliopis-tollisesta sairaalasta.

Sisko Väisänen ja Päivi Seppä-Lassila

LääKäRILIITON LAATUPALKINTO TELESTROKE-HANKKEELLEAivoinfarktiin sairastuu noin 12 000 suomalaista vuo-sittain. Liuotushoito parantaa potilaan ennustetta, vähentää kuolleisuutta ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Etäkonsultaatioon perustuvan Telestroke-hankkeen ansiosta potilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ole jatkuvaa neurologipäivystystä.

Vuonna 2007 alkaneessa Telestroke-pilottihank-keessa HYKS:n neurologian klinikan lääkärit konsul-toivat videoyhteyden avulla muiden sairaaloiden lää-käreitä. Konsultaatioapua Meilahdesta saavat tällä hetkellä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalat sekä Kuusankosken aluesairaala.

Sairaaloiden välinen tietoliikenneyhteys mahdol-listaa reaaliaikaisen, vastavuoroisen kuvan ja äänen siirron. Myös aivojen tietokonetomografiakuvat siirty-vät digitaalisina.

Hanke on osoittanut liuotushoidon olevan etäyh-teyden avulla nopeaa ja turvallista. Se on tuonut myös säästöjä ensimmäisen vuoden aikana miljoona euroa, kun kymmenen potilasta on kotiutettu jatkamaan it-senäistä elämää laitoshoidon sijaan. Etäkonsultaatiota on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.

– Toimintamme on hyvä esimerkki ruohonjuuri-tason ideasta, joka lähtee tarpeesta ja rikkoo organi-saatioiden rajoja. Lisäksi se toimii kevyellä hallinnolla, sanoo Telestroke-hankkeen johtaja, HYKS:n aivohal-vausyksikön ylilääkäri Turgut Tatlisumak. Hanke sai laatupalkintona 9 000 euroa.

Laatupalkinnon 2009 toinen sija ja 3 000 euroa meni lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulosten

LÄ

ÄK

ET

IED

E L

ÄÄ

KE

TIE

DE

JUHLAA & PALKINTOJA

20 • AVH 4/09

LÄ

ÄK

ET

IED

E L

ÄÄ

KE

TIE

Dseurannalle Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, jonka diabetestyöryhmän tavoitteena on ollut kehit-tää toimintaa laadun seurannan perusteella, parantaa diabetespotilaiden hoitotasapainoa ja ennalta ehkäis-tä elinmuutosten syntyä.

Lääkäriliitto jakoi Laatupalkinnot nyt yhdennen-toista kerran.

NEUROLOgIAN VäITÖSKIRJAPALKIN-TO MARJAANA TIAISELLESuomen Neurologisen Yhdistyksen valtakunnallinen neurologian väitöskirjapalkinto on myönnetty LT Marjaana Tiaiselle viime vuonna valmistuneesta väi-töskirjasta, jonka aiheena on Terapeuttinen hypoter-mia sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan hoidossa. Väitöstutkimus on tehty Helsingin yliopiston lääketie-teellisessä tiedekunnassa ja Helsingin seudun yliopis-tollisessa keskussairaalassa. Työn on ohjannut vt. pro-fessori Risto O. Roine.

Tiaisen väitöstutkimus oli osa eurooppalaista mo-

nikeskustutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää, parantaako sydänpysähdyksen jälkeinen vuorokau-den kestävä 33 °C viilennyshoito elvytetyn potilaan ennustetta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin viilen-nyshoidon vaikutuksia sydämeen ja sydänpysähdyk-sestä toipuneiden neurologiseen lopputilaan sekä kartoitettiin ennustearviomenetelmien toimivuutta tässä potilasryhmässä.

Väitöskirjan osatyöt on julkaistu erittäin korkea-tasoisissa kansainvälisissä lääketieteen alan lehdissä. Palkinnon myöntämisperusteiden mukaan Tiaisen väitöstutkimuksen tuloksilla poikkeuksellisen suuri ja maailmanlaajuinen vaikutus sydänpysähdyksestä el-vytettyjen potilaiden hoitoon. Viilennyshoidon vaiku-tuksesta yhä useampi potilas selviää sydänpysähdyk-sestä ilman aivojen vaurioitumista

Marjaana Tiainen työskentelee HYKS:n neurologi-an klinikassa erikoislääkärinä ja jatkaa tutkimustyö-tään viilennyshoidon ja sydänpysähdyksestä elvytet-tyjen potilaiden parissa.

Tekstiä on toimituksen käytössä

PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759 www.ptkeskus.fi

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ

Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaaJay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia.

Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen.

Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltä-vyys ja kestävät materiaalit sekä silmiä-hivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

UUTUUS

JUHLAA & PALKINTOJA

AVH 4/09 • 21

Suojelijana tohtori Pentti Arajärvi

Arpajaiset vertaistuen kehittämiseksi

MAIJA KRAPPE

Kymmenen sosiaali- ja ter-veysjärjestöä järjestää ver-taistukiarpajaiset tammi-kesäkuussa ensi vuonna. Arpajaisten tuotto käytetään järjestöjen vertaistuen kehit-tämiseen. Arpajaisten pää-voittona on henkilöauto. Suo-jelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.

Arpajaisissa ovat mukana Aivo-halvaus- ja dysfasialiitto, AdHd-liitto, Aivovammaliitto, Iholiitto, Lihastautiliitto, Mielentervey-den keskusliitto, Osteoporoosi-liitto, Selkäliitto, Suomen CP-liitto ja Suomen Nivelyhdistys.

Vertaistukiarpajaiset toteute-taan nettiarpajaisina. Arvat mak-setaan ja tarkastetaan Internetin välityksellä. Henkilöauton lisäksi arpajaisvoittoina on 2 000 euron matkalahjakortti, kumiveneitä, televisioita ja kuntoviikonloppu-ja. Yhden arvan hinta on 3 euroa.

− Arpoja on alkuvuodesta järjestölehtien mukana jaetta-vassa arpasetelissä kahdeksan kappaletta, ja arvan ostaja voi

valita kuinka monta arpaa haluaa lunastaa. Arpoja saa myös järjes-töistä ja niiden jäseniltä. Netistä voi ostaa arpoja järjestöjen sivu-jen kautta tai osoitteessa: www. kultareuna.fi, selvittää Aivohalva-us- ja dysfasialiiton järjestöpääl-likkö Marika Railila.

JäRJESTÖTOIMINNALLA TULEVAISUUSArpajaisten suojelijana toimiva Pentti Arajärvi tunnustautuu jär-jestöhenkiseksi. Itse hän laskeske-lee kuuluvansa kymmeniin järjes-töihin. Joihinkin hän kuuluu vain kannatuksen vuoksi, toisissa taas toimii aktiivisesti henkilökohtai-sesta kiinnostuksesta. Jäsenyyk-siä on vuosien varrella tullut ja mennyt, ja järjestöjä on laidasta laitaan, kulttuurista urheiluun ja poliittiseen toimintaan.

Arajärvi pitää aktiivista kansa-laistoimintaa koko yhteiskunnan perustana.

− Järjestöillä ja kansalaisliik-keillähän tämä maa on rakennet-tu ja niillä tätä yhteiskuntaa yhä pidetään pystyssä. Ei virkakoneis-to synnytä mitään uutta, valtio vain luo edellytykset yhteiskun-nalle, hän tähdentää.

Arajärvi jakaa suomalaisen järjestökentän kahteen siten, että järjestöjä syntyy ja niiden toiminta perustuu joko henkilö-kohtaisen edun valvontaan ku-ten potilasjärjestöissä tai yhteis-kunnalliseen vaikuttamiseen ja

yhteisen edun valvontaan kuten vaikkapa luonnonsuojelujärjes-töissä. Molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä.

Järjestökentän tulevaisuuden hän näkee vakaana ja pitää ajoit-taista toiminnan hiipumista vain normaalina aaltoliikkeenä. Hänen mielestään nuorten vähäisestä osallistumisesta perinteiseen jär-jestötoimintaan ei kannata olla huolissaan.

− Nuorten tapa toimia on spontaani ja sopii paremmin yhden asian liikkeistä innostu-miseen. Niistä on hyvä aloittaa. Yhden asian liikkeistä on vuosien mittaan kehittynyt hyvinkin mer-kittäviä järjestöjä.

Potilasjärjestöjen tulevaisuut-ta Arajärvi pitää turvattuna paitsi niiden edunvalvonnallisen luon-teen vuoksi, myös niiden tärkeän vertaistuellisen roolin vuoksi. Hä-nen mielestään järjestötoiminta jo sinällään on vertaistukea. Kun kokoonnutaan toimimaan yh-teisen asian puolesta, päästään samalla vaihtamaan ajatuksia sa-moin ajattelevien tai samassa elä-mäntilanteessa olevien kanssa.

− Täytyy myös muistaa, että järjestötoiminta on pohjimmil-taan hauskaa ja palkitsevaa. Ei-vät ihmiset muuten käyttäisi niin paljon aikaa toimimalla vapaaeh-toisesti yhteisen edun hyväksi. Pakko sanoa, että kunnioitan val-tavasti sitä työtä, jota järjestöissä tehdään, Arajärvi sanoo.

Jari

Här

köne

n

22 • AVH 4/09

ESA A. LUUKKAINEN

NEUROLOGINEN- JA TUKEA TARVITSEVIEN KUNTOUTUS

Kelan kurssit 2010 aivohalvauksen sairastaneille

Kurssiaika Kurssi omaisille

• 17. - 30.3.2010 • 29. - 30.3.2010

• 10. - 23.2.2010 • 22. - 23.2.2010

NumeroAlle 65v tehos-

tetun käden-

käytön kurssit,

valtakunnalliset

35858

seuranta • 23. - 28.8.2010 • 27. - 29.8.2010

35997

Alle65vdiabetes-kuntoutus,valtak.

35353

• 15. - 19.11.2010seuranta

• 5. - 13.5.2010 • 12. - 13.5.2010

35464

35349

• 6. - 19.10.2010

• 10. - 23.3.2010

• 17. - 19.10.2010

• 21. - 23.3.2010

seuranta • 27.9 - 2.10.2010 • 1. - 2.10.2010

Myös ikääntyneiden AVH:n sairastaneiden painokevennetty

kävelykuntoutus ja tehostetun kädenkäytön kuntoutus jat-

kuvat 2010. Kysy lisää: kuntoutuspäällikkö

puh. 050-412 2671 tai anne.liimatta@kruunuopuisto.fi

Anne Liimatta

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharjupuh. (015) 775 091, www.kruunupuisto.fi

Itä-Suomi

Etelä-Suomi

Alle 65v voima-varakurssivaltakunnallinen

35442 • 24.2. - 9.3.2010

Yli 60v AVH:nsairastaneidenkuntoutuskurssit

AVH 4/09 • 23

NEUROLOGINEN- JA TUKEA TARVITSEVIEN KUNTOUTUS

Kelan kurssit 2010 aivohalvauksen sairastaneille

Kurssiaika Kurssi omaisille

• 17. - 30.3.2010 • 29. - 30.3.2010

• 10. - 23.2.2010 • 22. - 23.2.2010

NumeroAlle 65v tehos-

tetun käden-

käytön kurssit,

valtakunnalliset

35858

seuranta • 23. - 28.8.2010 • 27. - 29.8.2010

35997

Alle65vdiabetes-kuntoutus,valtak.

35353

• 15. - 19.11.2010seuranta

• 5. - 13.5.2010 • 12. - 13.5.2010

35464

35349

• 6. - 19.10.2010

• 10. - 23.3.2010

• 17. - 19.10.2010

• 21. - 23.3.2010

seuranta • 27.9 - 2.10.2010 • 1. - 2.10.2010

Myös ikääntyneiden AVH:n sairastaneiden painokevennetty

kävelykuntoutus ja tehostetun kädenkäytön kuntoutus jat-

kuvat 2010. Kysy lisää: kuntoutuspäällikkö

puh. 050-412 2671 tai anne.liimatta@kruunuopuisto.fi

Anne Liimatta

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharjupuh. (015) 775 091, www.kruunupuisto.fi

Itä-Suomi

Etelä-Suomi

Alle 65v voima-varakurssivaltakunnallinen

35442 • 24.2. - 9.3.2010

Yli 60v AVH:nsairastaneidenkuntoutuskurssit

24 • AVH 4/09

AIVOHALVAUS- JA dYSfASIALIITON TUETUT LOMAT AIVOHALVAUKSEEN SAIRASTUNEILLE LäHEISINEEN VUONNA 2010Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Ai-vohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjestää yhteistyössä eri lomajärjestöjen kanssa.

HAKEMINEN LOMILLELomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien ha-kukaavakkeilla, joita saa liiton aluetoimistoista ja kes-kustoimistosta. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä osoitteesta www.lomayhtyma.fi. Netissä voi myös täyttää lomayhtymän sähköisen ha-kukaavakkeen.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulota-so, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä so-siaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Esivalinnan lomille tekee Aivohalvaus- ja dysfasia-liiton aluetyöntekijä Risto Lappalainen ja aluesihteeri Virpi Lumimäki. Lopullisesti valinnasta päättää järjes-tävä lomajärjestö. Lomille hyväksytyt saavat kutsukir-jeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.

1. KYLPYLä KIVITIPPU, LAPPAJäRVI, ETELä-POHJANMAA 18.4.–23.4.2010Paikkoja: 30 hengelle. ohjaajana liiton aluesihteeri.Sisältö: Loman teemana on terveys. Puolihoidon lisäk-si lomaan kuuluu ohjattuja liikunta- ja rentoutustuo-

kioita, terveysluentoja liikunnasta, ravinnosta ja unen merkityksestä sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sau-na, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä.Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk, lapset 6–15v/hlö:6 €/hlö/vrk.Hakuaika: 18.1.2010 asti.Järjestää: Lomayhtymä ry.

2. OMAISHOITAJALOMA YHdESSä HOIdETTAVAN KANSSA KUNTOUTUSKESKUS KYYHKYLä, MIKKELI 17.5.–22.5.2010Paikkoja: 20 kappaletta.Sisältö: Omaishoitajaloma on tarkoitettu läheistään hoitavalle. Lomaohjelmassa on asiantuntijaluentoja, ohjattua liikuntaa ja ryhmäkeskusteluja, joissa voi ja-kaa kokemuksiaan toisen samassa elämäntilanteessa olevan kanssa. Kyyhkylään voit tutustua netissä osoit-teessa www.kyyhkyla.fi. Hakukaavakkeita voi tulostaa myös osoitteesta www.mthl.fi.Hinta: 125/hlö/5vrk Hakuaika: 17.2.2010 asti. Järjestää: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.

3. RUNNIN TERVEYSKYLPYLä, IISALMI, POHJOIS-SAVO 19.9.–24.9.2010 Paikkoja: 30 hengelle. Teemana on eläkeläisten virkis-tysloma. Lomaohjaajana liiton aluesihteeri.Sisältö: Puolihoito, yksi puolihieronta Runnin hoito-osastolla, verenpaineen mittaus, allas- ja salijumpat, stressinhallinta ja rentoutusharjoituksia sekä retkiä. Kylpylän sauna- ja allasosasto sekä kuntosali ovat maksutta käytössä.Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk, lapset 6 - 15v 6€/hlö/vrk.Hakuaika: 19.6.2010 asti. Järjestää: Lomayhtymä ry.

4. OMAISHOITAJALOMA, KUNTOUTUSKESKUS LAMMINNIEMI, SOMERO 26.9.–1.10.2010Paikkoja: 20 hengelle.Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk.Sisältää: Puolihoito, eli aamiainen ja lounas tai päivälli-nen sekä päiväkahvi.Yksilöhoito, jonka lomalainen voi itse valita listalta. Ter-veyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja ja ryhmäkes-kusteluja. Omaishoitajuuteen liittyviä ohjattuja keskus-teluja ja rentoutusta. Muu Lamminniemen ohjelma.Hakuaika: 26.6.2010 asti.Järjestää: Lomayhtymä ry.

5. RUNNIN TERVEYSKYLPYLä, IISALMI 24.10.–29.10.2010Paikkoja: 20 hengelle. Mukana lomalla on liiton työn-tekijöitä.Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk. Sisältää: Loma on suunnattu yhdistysten tukihenki-löille ja vertaisryhmien vetäjille. Loma toimii samalla

LOMAT 2010 Ota talteen

AVH 4/09 • 25

koulutuslomana. (Lomalla järjestetään kaksi päivää tee-makoulutusta lomalaisille. Koulutukseen voi tulla myös yhdistysten aktiiveja lomaryhmän ulkopuolelta.) Lisäksi luvassa on mukavaa yhdessäoloa ja virkistystä kylpylän monipuolisen ohjelma parissa. Lomaan kuuluu yksilöhoi-tona puolihieronta, jonka lomalainen voi valita vaihtoeh-doista. Lisäksi lomaan kuuluu allasosaston ja kuntosalin ilmainen käyttö, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita sekä terveysluentoja ja lomaohjaajan palvelut.Hakuaika: 24.7.2010 asti.Järjestää: Lomayhtymä ry.

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2010YLEISTä SOLUKU-LOMISTAErityisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (ly-hennys Soluku) edistetään pitkäaikaisvammaisten ja sairaiden ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteettejä. Toiminnalla pyritään lisää-mään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä sosiaalisen verkoston tukea. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara, jonka hyödyntämistä näin pyritään edistämään. Tutustu alla oleviin lomiin ja ha-kuohjeisiin.

Lomien järjestäjätahot: Soluku-lomille voi hakea vii-den mukana olevan vammaisjärjestön kautta. Näitä jär-jestöjä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Epilepsialiitto, Suomen CP-liitto, Aivovammaliitto ja Suomen Parkin-son-liitto. Lomat toteutetaan Lomayhtymä ry:n kanssa yhteistyössä, joka on lomien vastuullinen järjestäjä ja rahoittaja. Lomatoimintaan käytetään siis RAY:n sosiaa-lisen lomatoiminnan rahoitusta Lomayhtymän kautta.

Lomien hinta on 110 € aikuiset ja lapset 6–15v 40 €, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Lomat sisältävät ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoito-paketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen kurssilainen itse.

1.  6.–11.4.2010 TALVILIIKUNTALEIRI SYÖTEKESKUK-SELLA PUdASJäRVELLä AIKUISILLE JA NUORILLE (YLI 17 V.)Tule jo perinteiselle talviliikuntaleirille Syötteelle. Oh-jelma sopii niin vanhemmille kuin nuorille. Nuoret ovat innostuneet laskettelusta ja vanhempi väki viih-tyy hiihtäen Syötteen kansallispuiston keväthangilla. Lisäksi pilkkikalastusta, joka sopii kaiken ikäisille. Ve-täjät ohjaavat ensikertalaisia, joten aloittelijat voivat tulla aivan hyvin mukaan. Syötteellä on mahdollisuus kokeilla apuvälineitä niin hiihdossa kuin laskettelussa. Myös lumikenkäilyä voi kokeilla ja eri maksusta moot-torikelkkailua. Ohjelmassa on päivittäin laskettelua ja maastohiihtoa, kahtena päivän myös ohjattuja pilkki-retkiä keväthangilla. Sisäliikuntaa on ohjatusti ohjel-man mukaan. Tarkemman ohjelman saat kutsukirjeen mukana. Kurssille voi tulla myös pyörätuolilla liikkuva henkilö. Paikanpäällä avustusta ja ohjausta toiminta-pisteissä, mutta huone avustusta ei ole eli henkilökoh-tainen avustaja tarvitaan jos tarvitsee avustusta huo-

neessa. Lomalaisia otetaan n 26–30 henkilöä.Huom.! Hissiliput lasketteluun joutuu ostamaan päi-vittäin, hinta on 9–10€/vrk.Hakuaika:29.1.2010 asti. 2. 6.–11.6.2010 LAPSIPERHEIdEN LUONTOLOMA RUNNIN KYLPYLäSSä IISALMESSA Lomaan sisältyy täyshoito. Lisäksi teemme kanootti-, patikka- ja kalareissuja unohtamatta myöskään kult-tuuria. Ohjelmassa on ongintaa, melontaa, kisailuja, retki seikkailumetsään, tikkupullan paistoa laavulla ja lapsille toimintatuokioita. Iltaohjelma savolaisen let-tukestin merkeissä. Lisäksi kylpylän allasosastot, pe-lit ja kuntosalit ovat käytettävissä. Katso lisää Runnin palveluista osoitteesta www.runni.fi. Perheitä mahtuu mukaan 10. Hakuaika:12.3.2010 asti. 3. 23.–28.8.2010 HOSSAN PERINTEINEN LUONTOLO-MAVIIKKO AIKUISILLE JA NUORILLE(17 V). Voit valita kolmesta leiriryhmästä itsellesi sopiva. Il-moita haluamasi ryhmä hakemuksessa. Vaikeavam-maiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toimin-noissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienimpiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjas-tus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoisille ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on myös vesistövaellusryhmä, mutta ka-noottien lisäksi on myös veneitä käytössä. Tämä sovel-tuu hyvin myös pyörätuolia käyttäville. Ryhmä yöpyy omissa metsähallituksen kämpissä, joissa perinteiset saunat ilman suihkua. Tässä ryhmässä voi olla myös pyörätuolin käyttäjiä. Ryhmän koko noin 6–7 henkilöä.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla jär-vikankailla. Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Pa-tikkaryhmässä on kaksi pienryhmää. Hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 kilometriä päivässä ja hitaammin liik-kuvat 2–6 kilometriä päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppä tukikohdassa Huosijärvellä, josta käsin retkei-lemme. Mahdollisuus yöpyä myös maastossa.Lomalle otetaan 26–30 henkilöäHakuaika: 15.6.2010 asti.

LISäTIETOJA JA HAKUKAAVAKKEIdEN PALAUTUSAntaa aluetyöntekijä Risto Lappalainen p. 040 5437 290 tai sähköposti: risto.lappalainen@stroke.fi.

LäHETä HAKUKAAVAKKEET OSOITTEESEEN:Aivohalvaus- ja dysfasialiittoRisto LappalainenKauppakatu 34 A 987100 Kajaani

26 • AVH 4/09

������������������������������������������������������� �����������

����������������������

����������������������������������

����������������������������������������

���������������������������������������������������������������������� ������������������������ ���������������������������� �������������������

���������������

�� � �������������������������������� ���������������������������

���������������������������������������������������� ���������������������������� ������������������������ �������������������� ���������������������� �������������������

���������������

���� ���������������� ���������� ���

����������������������������������������������������������������� ������������������������ �����������������������������

���������������

���� ������ �������� ��������������

�������� � ��������������������������­­�������­��������������������������������������������������������­������������������������������������������������������������������������

�������� � � � �

���������������������������������������� ��� ��������������� ���������������������� ������������������������ �������������������������� ���������������������� �������������������������������������������������� � ����������������� �������������������������������������� ���������������� ��������������� ������������������� ����

AVH 4/09 • 27

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Tangoon tarvitaan kaksi, salsaan taipuu sinkkukin

VIRPI LUMIMäKI

Musiikin kuuntelu tuo meille mie-lihyvää ja saa aikaan myös aivo-jemme tasolla hyvin laaja-alaista hermoverkon aktivoitumista. Kun musiikki on mieleistä, se saa lan-tion liikkeelle ja ylävartalon jam-mailemaan. Samalla vartaloon tulee kiertoliikkeitä, jotka ovat erittäin tärkeitä perusliikkumisen kannalta. Kiertoliikkeillä saadaan aikaan eriytynyttä ylä- ja alavarta-lon toimintaa, jota tarvitaan mm. makuulta istumaan noustessa sekä kävellessä. Nämä liikkeet myös rentouttavat kehoa.

Paritanssissa roolit ovat selvät: mies vie ja nainen seuraa. Miehen haasteena on tarkkaavaisesti seu-

rata ympärilleen, mihin daamia kuljettaa sekä samalla on kyettävä myös ohjaamaan naista ja pysyt-tävä askeleissa. Kun tanssin perus-askeleet on opittu, kukin soveltaa niitä musiikkiin omalla tavallaan.

Musiikin tulkinta tuo haastetta myös naiselle. Häneltä tanssi vaa-tii luovaa kykyä seurata miehen vientiä sekä rohkeutta antautua miehen vietäväksi. Se vaatii myös mukautumiskykyä mahdollisesti hyvinkin erilaisten viejien ottei-siin. Tanssi on siis melkoista aivo-jumppaa!

Yksin tanssiminen antaa lois-tavasti tilaa musiikin tulkinnalle ja askelkuvioiden opettelulle. Se on

Virp

i Lum

imäk

i

Tanssi on erinomaista liikuntaa monipuolisuutensa vuoksi. Rytmisyys ja vuorotahtisuus kehittävät vartalon liikehallin-taa, koordinaatiota, tasapainoa ja reaktiokykyä. Tanssi on niin hauskaa, että siinä kohoaa kunto ja ryhtikin huomaamatta!

hauska tapa liikkua joko kotona tai ryhmän mukana tanssitunnilla. Tanssista löytyy jokaiselle jotain, olitpa sitten kiinnostunut pari- tai yksintanssista.

Usein hauskuus vie mennes-sään ja kerran tanssiharrastuksen aloittanut tanssii aina. Joko yksin tai parinsa kanssa, ryhmässä tai omatoimisesti. Musiikkia kuulee kaikkialla, joten antakaa liikunnal-listen inspiraatioiden elää!

Pyörätuolitanssi on hyvä vaih-toehto silloin, jos pystytanssi ei tahdo jostain syystä onnistua. Se vaatii tuolin käytön osaamista sekä pyörätuolissa istuvalta että hänen pariltaan. Pyörätuolitanssia kannattaa kokeilla, vaikkei tuolia välttämättä tarvitsekaan. Tanssi tuolissa todellakin hurmaa niin, ettei sitä välttämättä edes huomaa istuvansa. Pyörätuolitanssia voi harrastaa monella tavalla ja tyylil-lä, yksin-, pari- tai ryhmätanssina.

Tyylistä riippumatta tanssi parantaa itsetuntoa ja kohottaa elämänlaatua. Tanssi on siis hyvä harrastus. Ohjattuja tanssiryhmiä löytyy eri puolilta Suomea!

Virpi Lumimäki toimii Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Pohjois-Suomen aluesih-teerinä vastuualueenaan liikunta.

28 • AVH 4/09

Neuronin kehittämisprojektit lupaavasti käyntiin

HELI VEHKALA

Suomen aivotutkimus- ja kun-toutuskeskus Neuron on tun-nettu aivohalvauskuntoutuksen tiennäyttäjä. Neuronissa on mää-rätietoisesti panostettu uusien kuntoutusmenetelmien kehittä-miseen, niiden vaikuttavuuden tutkimiseen ja käyttöönottoon. Useita uusia kuntoutusmenetel-miä on tuotu kuntoutujien saata-ville ensimmäisenä maassamme ja uusinta tietoa tutkituista kun-

toutusmenetelmistä on levitetty sekä kansallisesti että kansainvä-lisesti.

Neuronissa toteutettava vaa-tiva neurologinen kuntoutus on neurologiseen kuntoutukseen erikoistuneen henkilöstön to-teuttamaa ja johtamaa. Asiantun-temuksen taustalla on neurologi-sen kuntoutuksen kehittäminen. Moniammatill isen, vaativan neurologisen kuntoutuksen on-nistuminen edellyttää uusien tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä.

Projektit saavat rahoitusta Tekesin kansallisen ohjelman (In-novaatiot sosiaali- ja terveyspal-velujärjestelmässä) sekä Euroo-pan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta.

KUNTOUTUSTILAT UUdISTUIVATNeuron on uudistanut kuntou-tustilansa kesän 2009 aikana siten, että ne mahdollistavat pa-remmin kustannusvaikuttavien ja tehokkaiden kuntoutuspalve-lujen tuottamisen.

Ylilääkäri, hankkeen vas-tuullinen johtaja Pekka Jäkälä sekä terveystieteiden maisteri, projektipäällikkö Heli Vehkala

ovat tyytyväisiä uudistettuihin projektitiloihin ja laitteistoihin. Käden harjoittelutila sekä käve-lyn- ja tasapainon harjoittelutila palvelevat paremmin kuntoutuk-sen järjestämistä pienryhmissä teknologisia laitteita hyödyntäen. Uudistetuissa kuntoutustiloissa vietettiin avointen ovien päivää marraskuussa.

Tietokonesovellukset tuovat kädenharjoitustilanteisiin mie-lekkyyttä ja vaihtelua. Erilaisin pelisovelluksin voidaan toimin-nallisten osa-alueiden lisäksi edistää myös hahmottamisen osa-alueita.

Eksentrisella harjoittelulait-teella harjoitellessa kuntoutujan tulee vastustaa poljinten takape-rin pyörivää liikettä tasaisesti lai-tetta pysäyttämättä. Harjoittelun on todettu olevan tehokasta ala-raajojen lihaskestävyyden sekä lihasvoiman hallinnan kehittämi-seen. Laitekantaa tullaan täyden-tämään projektikauden aikana.

ELEKTROMEKAANINEN KäVELYN-HARJOITUSLAITE SUOMEENElektromekaaninen kävelynhar-joituslaite mahdollistaa turvalli-sen eteen- ja taaksepäin kävelyn sekä porraskävelyn harjoittelun

Neuronissa on alkanut keväällä 2009 kaksi projektia, joiden avulla luodaan neurologisen kuntoutuksen uusi malli. Meneil-lään on virtuaalisten ja teknologiapohjaisten kuntoutusjärjes-telmien kehittäminen ja testaaminen pienryhmissä.

Fysioterapeutti Hanne Lahtipelto tes-taa elektromekaanisen kävelyharjoitus-laitteen porrasominaisuuksia.

Hel

i Veh

kala

AVH 4/09 • 29

kuntoutujalle, jonka toimintaky-ky on merkittävästi alentunut. Avustajaksi tarvitaan yksi tera-peutti. Kyseistä kuntoutuslaitetta on tällä hetkellä kokeilukäytössä vain yksi Saksassa. Neuron on etuoikeutettu saamaan toisen laitteen maailmassa ja ensimmäi-senä Suomessa aivohalvauspoti-laiden kuntoutuskäyttöön.

Laite tulee uudistamaan kun-toutuskäytäntöjä ja edistämään aivohalvauskuntoutujien kävelyn kuntoutumisen mahdollisuuksia. Laite on asennettu Neuroniin lokakuun lopulla ja sen testaa-minen neurologisesti sairaiden kuntoutujien keskuudessa on aloitettu. Tulokset testaustoimin-nan onnistumisesta näyttävät rohkaisevilta.

TYYTYVäINEN TESTIRYHMäTeknologisia laitteita hyödyntä-vän pienryhmämuotoisen kun-toutuksen testaaminen on käyn-nistynyt lupaavasti. Syyskuussa uutta kuntoutuskäytäntöä testasi ensimmäinen kuuden kuntoutu-jan ryhmä tyytyväisin tuloksin. Kolmen henkilön ryhmissä toteu-tettu fysio- ja toimintaterapeutin ohjaamana kolmen tunnin kun-

toutus arkipäivisin koettiin hyö-dylliseksi oman edistymisen kan-nalta.

Erityisen hyvää kiitosta tes-taustoiminta sai yhteishengen syntymisestä ryhmän sisällä, te-rapeuttien ammattitaidosta sekä terapiassa käytetystä kuntoutus-välineistöstä. Apuvälineteknikon rooli kuntoutusjakson sisällä ko-ettiin myös hyvin tarpeelliseksi. Lupaavat tulokset testaustoimin-nan aloittamisesta siivittävät tes-taustoimintaa eteenpäin.

OdOTUKSET KORKEALLAEAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipäällikkö Heli Vehkala odottaa projektitoiminnan tuo-van lisäarvoa kuntoutuksesta saavutettavaan hyötyyn ja kun-toutustuloksiin. Pienryhmissä to-teutettava teknologiapohjainen kuntoutus tulee olemaan tulevai-suudessa tärkeää, kun tavoittee-na on kustannusvaikuttavuus.

Tämä ei kuitenkaan vähennä yksilöllisen kuntoutuksen tärke-yttä, vaan erilaiset kuntoutus-muodot tukevat toisiaan – eivät sulje toisiaan pois. Väestön ikään-tyminen ja terapeuttien määrän riittävyyden turvaaminen ovat

asioita, joihin tulee reagoida kun-toutuksen menetelmiä kehittä-mällä. Kuntoutusmenetelmien kehittämisessä ja asiakaslähtöi-sen kuntoutuksen tarjoamisessa ensisijaisena on aivohalvauskun-toutujan etu.

Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Heli Vehkala työskentelee Suomen aivo-tutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa EAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipääl-likkönä.

Ylilääkäri Pekka Jäkälä ja projektipäällikkö Heli Vehkala testaavat kuntoutujien kanssa kädenharjoituslaitteita ja eksentrisiä harjoit-telulaitteita.

Itä-Suomen lääninhallitus

Ann

iina

Pout

iain

en

AVH 4/09 • 31

LIITTO TIEdOTTAA

Liittohallitus 2010–2011

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton valtuusto valitsi kokouksessaan 3.11.2009 liittohallituksen pu-heenjohtajaksi neurologi, apu-laisylilääkäri Terttu Erilän. Muut kutsutut asiantuntijajäsenet ovat talousjohtaja Risto Laalo (varajä-sen kunnanjohtaja Terhi Isotalo), logopedian professori Matti Lehti-halmes (varajäsen puheterapeutti Minna Vironmäki), liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto, (vara-jäsen toimittaja Niina Mälkiä) ja kansanedustaja Anne-Mari Viro-lainen (varajäsen johtava sosiaali-työntekijä Kaisa Kiiski).

Yhdistysten nimeäminä edus-tajina hallituksessa ovat AVH-sairastuneen edustaja Matti Pelt-tari, Pirkanmaan Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry), AVH-omaisen edustaja Johanna Antila, Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry, (varajä-sen Erja Laarimo Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry) sekä dysfasiaedustaja Tiia Ukko-la, Päijät-Hämeen Dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry (varajäsen Anu-Maarit Lehtonen Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry).

Tervetuloa aloittamaan uutta toimikautta!

Kiitokset hallituksessa työskennelleille!

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toi-minnanjohtaja Tiina Viljanen esittää lämpimät kiitokset koko liittohallitukselle ja erityisesti työs-kentelynsä hallituksessa päättävil-le, liiton puheenjohtajalle Juhani Siveniukselle, varapuheenjohta-jalle Maija Perholle sekä yhdistys-ten edustajille Tuulia Kantolalle ja

Tuulia Suomiselle kuluneista yh-teistyövuosista liittohallituksessa.

– Liitolle on todella tärkeää, että olette pyyteettömästi tuo-neet työpanoksenne liiton toimin-nan kehittämiseen. Yhteistyössä olemme voinee viedä eteenpäin edustamiemme ryhmien asioita. Toivon, että voimme jatkaa hyvää yhteistyötä muussa muodossa edelleenkin!

Uudistunut Suvituuli

Turun Hirvensalossa sijaitseva Su-vituuli, Aivohalvaus- ja dysfasia-liiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen Erityisosaamiskeskus, on uudistunut kevään ja kesän aikana. Peruskorjaukseen saatiin vajaat 300 000 euroa Raha-auto-maattiyhdistykseltä.

Liittojen perustehtäviin kuu-luu sairastaneiden ja kuntoutujien arjen tukeminen ja vertaistuen mahdollistaminen. Liitot järjestä-vät vuosittain yhteensä noin 115 kuntouttavaa kurssia, näistä pää-osan Suvituulessa.

Kuntoutus on muuttumassa entistä yksilöllisemmäksi ja vuo-

rovaikutteisemmaksi. Tämä on huomioitu myös Suvituulta uudis-tettaessa rakentamalla tiloja pie-nimuotoisia luento- ja ryhmäkes-kusteluja varten ja lapsiperheiden tarpeisiin.

Kutsuvierailla oli mahdollisuus tutustua uusittuihin tiloin tiistaina 8.9.2009. Tilaisuuden juhlapuhuja on Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. Turun kaupungin tervehdyksen toi palvelujohtaja Maisa Kuusela.

– Suvituuli on kaunis ja hyvin hoidettu kiinteistö luonnon hel-massa. Olette onnellisessa ase-massa saadessanne työskennellä täällä. On hienoa, että puitteet kuntoutumiselle, kursseille ja ta-pahtumille ovat mallillaan. Yhteis-työ ja toiminnan yhteensovitta-minen on varmasti haasteellista, mutta varmaan nämä tilat osaltaan tuovat uusia ideoita, virikkeitä ja aitoa yhteisöllisyyttä. RAY:n kan-nalta on toivottavaa, että tilat oli-sivat mahdollisimman aktiivisesti järjestöväen ja kohderyhmien käy-tettävissä. Täällä voidaan tarjota arjen rakennusaineita ja yhdessä-olon iloa, totesi Sinikka Mönkäre.

Arja

Pas

ila

Toiminnanjohtajat Helena Noroila (vas.) ja Tiina Viljanen emännöivät Suvituulen juh-lassa. Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre RAY:sta oli tilaisuuden puhujavieras.

32 • AVH 4/09

LIITTO TIEdOTTAA

vastasivat Heli Sutela ja Kristiina Saha. Tavoitteena oli saada yleisö katsomaan ympäristöään huumo-rimielellä joka myös onnistui.

Rautatientorin tapahtuman li-säksi oli tarjolla lounasesityksiä Ra-vintola Pääpostissa, joihin osallistui arviolta noin 750 henkilöä. Esiin-tymässä olivat muun muassa M. A. Numminen ja Pedro Hietanen Gommi-jäniksen ja Pommi-kissan hahmoissa, Pekka Kuusisto ja Iiro Rantala, Nat Newborn Time -or-kestereineen ja kuvittaja Stéphane Rosse, Huuliharppukvartetti Sväng ja herra Matti Hagelberg, Musiikki-teatteri Kapsäkki ja kuvittaja Milla Paloniemi.

Kulttuurisuunnittelija Marjaa-na Pakkanen Ok-opintokeskuk-sesta iloitsi onnistuneesta koko-naisuudesta.

Suvituulen esteettömät ja va-loisat tilat soveltuvat monenlai-seen toimintaan ja niitä vuokra-taan myös ulkopuolisille. Tietoja Suvituulesta löytyy osoitteesta www.sunnanvind.fi.

Purjeet Airistolla

Kiinteistöosakeyhtiö Suvituuli tila-si Airisto-kokoustilan lasikattoon tekstiilityön. Tekijäksi löytyi opis-kelija Riina Nieminen Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusop-pilaitoksesta. Työn nimi on Purjeet ja se on valmistettu sinisestä ja valkoisesta puuvillakankaasta.

Neurologiset vammaisjär-jestöt Kuntamarkkinoilla

9.–10.9.2009Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) olivat näytteilleasettajina omalla osastollaan Kuntamark-kinoilla 9.–10.9.2009 Helsingissä. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton ja Kuntalehden järjestämä julkisen hallinnon suurtapahtuma ja koh-taamisfoorumi.

Neurologiset vammaisjärjes-töt järjestivät tapahtuman aikana kaksi NV-tietoiskua neurologisista sairauksista ja henkilökohtaises-ta avusta. Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasia-liitosta kertoi neurologisista vam-maisjärjestöistä ja henkilökohtai-nen apu. Hänen puheenvuoroaan täydensi Verna Nyström, joka ker-toi kokemuksistaan henkilökohtai-sesta avusta .

Henkilökohtaisen avun uusista ulottuvuuksista kertoivat järjestö-päällikkö Jaana Manssila, Epilep-sialiitosta ja puheenjohtaja Liisa Rautanen Lihastautiliitosta.

Neurologisiin vammaisjärjes-töihin kuuluu 14 järjestöä. Vuoden 2009 teemana on oikeuksienval-vonta. Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto ry toimii NV-järjestöjen pu-heenjohtajajärjestönä vuosina 2009–2010.

Tietoa ja näkyvyyttä kulttuurin avulla

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry oli syksyllä mukana Ok-opintotoimin-nan tuottamassa Nauru pidentää ikää -kulttuuritapahtumassa. Ok:n kulttuurituotantoja rahoittaa ope-tusministeriö.

Vakava sairaus on aina pelot-tavaa ja oikeaa tietoa on vaikea välittää. Tämä tapahtuma antoi mahdollisuuden tuoda tietoa ai-voverenkiertohäiriöistä ja sen eh-käisystä kulttuurin avulla ihmisten arkeen. Tiedon lisäksi tapahtuma antoi yhdistysten jäsenille mah-dollisuuden esiintyä ammatti-laisten kanssa hauskoissa tilan-teissa Helsingin rautatieasemalla ja saada ihmisiä pysähtymään ja ihmettelemään. Asemalla toteu-tetusta arkisesta tilannekomiikan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta

Hel

i Sor

jone

n

Toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Suo-men Tourette-yhdistyksestä esitteli NV-järjestöjen toimintaa Kuntamarkkinoi-den kävijälle.

Vict

oria

Man

kki

Huuliharppukvartetti Svängin soitossa Balkanin rytmit kohtaavat tangon, rag-timen ja suomalaiset kansansävelmät. Musiikki siivitti lounashetkeä Postitalos-sa Nauru pidentää ikää -tapahtumassa.

Sari

Hon

kasa

lo

Riina Niemisen Purjeet-työllä on sekä esteettisiä että käytännöllisiä tehtäviä Airisto-kokoustilassa.

AVH 4/09 • 33

LIITTO TIEdOTTAA

– Yleensä ottaen kaikki osallis-tuneet kuvittajat/muusikot olivat positiivisesti yllättyneitä. Heistä kukaan ei ollut aiemmin osallis-tunut vastaavanlaiseen poikkitai-teelliseen konseptiin. Osallistumi-nen vaati hieman heittäytymistä ja uudenlaisten näkökulmien etsi-mistä omaan työhön. Moni tekijä koki hyvin palkitsevana nähdes-sään tapahtumapäivänä yhteis-työn lopputuloksen.

Marjaana Pakkasen mukaan erityisesti kuvittajille tässä kon-septissa oli paljon työsarkaa ja esi-merkiksi Erika Kallasmaa ja Milla Paloniemi tekivät upeaa työtä luo-dessaan uutta materiaalia juuri tai-teilijaparinsa musiikkiin sopivaksi.

– Luulen, että tapahtumasta jäi kipinä useammalle taiteilijalle ko-keilla vastaavanlaista yhteistyötä vastaisuudessakin.

Ravintola Pääpostissa oli sa-malla myös pienimuotoinen tai-denäyttely. Esillä oli turkulaisen Afan angelot -kuvataideryhmän kollaasiteos sekä Pirkanmaan AVH-yhdistyksen jäsenen Pertti Ruora-sen humoristia akvarelleja. Moni lounaalle saapunut pysähtyi katso-maan kuvia ja niiden läheisyydes-sä esillä olevat liiton materiaalitkin kiinnostivat.

Lounaspöytiin oli jaettu

taskukokoinen 112-esitteem-me ja sen moni otti mukaansa. Sanonta”Hoitoketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki” pi-tää hyvin paikkansa. Tavoitteena on, että jokainen meistä tuntee AVH:n oireet ja osaa toimia oikein sairauskohtauksen tapahtuessa.

Yhteistyötä Aboa Vetus & Ars Nova -museon kanssa

Ryhmä Nuortentalon asukkaita ohjaajansa kanssa sekä projek-tikoordinaattori, puheterapeutti Victoria Mankki ja liiton jäsen Peter von Koskull olivat Aivohal-vaus- ja dysfasialiiton puolesta mukana asiantuntijoina, kun Aboa Vetus & Ars Nova -museo halu-si ottaa huomioon erityisryhmiä uudistaessaan toimintasaarek-keitaan. Toimintasaarekkeet ovat pisteitä, joissa voi itse puuhailla kaikenlaista: rakentaa keskiaikaisia tiililimityksiä, kokeilla vanhanaikai-seen vahatauluun kirjoittamista, tunnistaa luita jne.

– Saarekkeet on alun perin suunniteltu lapsia varten. Niissä ei rakennusvaiheessa oikeastaan ole otettu erityisryhmiä huomioon. Nyt haluamme uudistaa niitä juuri muun muassa afaattisia ja dysfaat-tisia henkilöitä ajatellen, kertoo Taija Harjuniemi Aboa Vetus -mu-seon Silmu-saavutettavuushank-keesta.

Victoria Mankin, Peter von Koskullin ja nuorten ehdotusten perustella museo on päättänyt li-sätä saarekkeille valoa, suurentaa saarekkeiden ohjetekstien kirja-sinkokoa, muokata tekstejä loo-gisempaan, selkeämpään ja help-polukuisempaan muotoon sekä sisällöltään että tekstin asettelun kannalta.

– Saimme todella hyödyllisiä uudistusideoita ja heidän pa-lautteensa on ollut meille aivan korvaamatonta. He kaikki todel-la paneutuivat pohtimaan sitä, miten toimintasaarekkeita saisi kehitettyä. Kaikkia ehdotuksia ei resursseillamme voida juuri nyt to-teuttaa, mutta ne on kirjattu ylös myöhempääkin käyttöä varten, iloitsee Taija Harjuniemi onnistu-neesta yhteistyöstä.

Aboa Vetus & Ars Nova on tur-kulainen yksityinen museo, jonka toimialana on Suomen keskiajan ja toisaalta nykytaiteen kulttuuripe-rintö. Aboa Vetus kertoo Suomen vanhimman kaupungin mielen-kiintoisesta ja pitkästä historiasta aitojen raunioiden keskellä. Ars Nova on yksi Turun kolmesta taide-museosta. Lisätietoja Aboa Vetus & Ars Nova -museosta saa osoittees-ta www.aboavetusarsnova.fi.

Sinikka Vuorinen tulkki-keskuksen työntekijäksi

Sinikka Vuorinen on aloittanut tulkkikeskuksen työntekijänä 1.10.2009. Hän työskentelee liiton Kommunikaatiokeskuksessa, jossa on käynnistynyt puhevammaisten tulkkivälityspalvelu. Puhevam-maisten tulkkivälityspalvelu on siirtymässä vuonna 2010 Kelalle. Tavoitteena on, että välityspalvelu

Ari

Vuor

inen

Sinikka Vuorinen

Tim

o M

uhon

en

Peter von Koskull ja Victoria Mankki tu-tustuivat Aboa Vetus -museoon.

34 • AVH 4/09

LIITTO TIEdOTTAA

voisi jatkua tulevaisuudessakin, mi-käli Kela hyväksyy tarjouksemme.

Tietoja puhetulkkikeskuksista löytyy Kehitysvammaliiton Papu-net-sivustolta osoitteessa http://papunet.net/yleis/tulkkipalvelu/verkosto.html.

Riitta Tuusa koulutussuunnittelijaksi

Riitta Tuusa toimii koulutussuun-nittelijan tehtävässä 1.1.2010 lu-kien. Hänen vastuualueensa on ammattilaisille ja suurelle yleisölle kohdennettu koulutus. Samal-la hän siirtyy kuntoutusyksikön työntekijäksi. Erityisvastuualuee-na säilyy edelleen AVH -yhdyshen-kilötoiminnan valtakunnallinen seuraaminen ja yhdyshenkilöre-kisterin ylläpito. Riitta Tuusa on työskennellyt aiemmin Länsi-Suo-

men aluesihteerinä Tampereella. Aluesihteerin tehtävä tullaan täyt-tämään alkuvuoden 2010 aikana.

Vuoden 2010 sopeutumis-valmennuskurssit

Vuonna 2010 järjestettävät sopeu-tumisvalmennuskurssit löytyvät lehden 3/2009 liitteenä olleesta Sopeutumisvalmennuskurssiesit-teestä 2010 ja sivuiltamme www.stroke.fi. Lisätietoja kursseista

esitteestä ja palvelupäälliköltä tai kurssisihteereiltä (puhelimitse ma–pe klo 9-15): Ann-Mari Venes-koski, p. (02) 213 8271, ann-mari.veneskoski@stroke.fi, Pirkko Poh-jola, p. (02) 213 8272, pirkko.poh-jola@stroke.fi ja Sari Hietanen, p. (02) 213 8221, sari.hietanen@st-roke.fi. Jos tarvitset käyttöösi lisää sopeutumisvalmennuskurssiesit-teitä, niin ota yhteyttä kurssisih-teereihin.

Ensi vuonna tarjolla on muun muassa kommunikaatioon painot-tuva sopeutumisvalmennuskurssi, avosopeutumisvalmennuskurssi, kognitiokurssi, vastasairastanei-den alle 55-vuotiaiden kurssi ja omaishoitajien kurssi. Hakuaiko-jen päättymispäiviä ovat mm. 8.1., 15.1 ja 5.2., joten kannattaa toimia nopeasti!

Papunetin joulukalenteri

www.papunet.net/joulukalenteri

Koristele oma joulupuu!

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Riitta Tuusa

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja AVH-lehden toimitus toivottavat liiton jäsenille, yhteistyökumppaneille ja lehden lukijoille leppoisaa joulunaikaa ja kaikin tavoin on-nekasta vuotta 2010! Liitto ei lähetä pai-nettuja joulukortteja, vaan ohjaa vastaavan summan liiton kohderyhmien tukemiseen.

Toimisto suljettuna jouluna

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toimisto on suljettuna ajalla 21.12.2009–6.1.2010. Palvelemme jälleen loppiaisen jälkeen.

Hyvää joulunaikaa!

AVH 4/09 • 35

TOR JUNgMAN, JORMA HUTTUNEN JA TIINA VILJANEN

Raha-automaattiyhdistyksen perustehtävä on ra-hoittaa sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yleishyödyllistä toimintaa. On lyhytnäköistä politiik-kaa, että tätä toimivaa suomalaista rahoitusjärjestel-mää ollaan jälleen murentamassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin kuuluu lakisääteinen terveyden edistämisen määräraha, joka aiemmin on ollut sidoksissa tupakka- ja alko-holiveron tuottoon. Nyt hallitus on esittänyt, että määräraha rahoitettaisiin, järjestöjen hankkeisiin kohdennetun 3,2 miljoonan euron osalta, RAY:n tuo-tosta. Toteutuessaan muutos merkitsisi RAY:n järjes-töille suuntaamien avustusten leikkaantumista vas-taavalla summalla.

Määrärahan siirto RAY:lle myös valmisteltiin kai-kessa hiljaisuudessa, järjestöjä kuulematta, mikä kertoo huonosta hallintotavasta ja avoimuuden puutteesta. Hallintokäytäntö on epäselvä: järjestö-jen kesäkuussa jättämät hankehakemukset tulisikin yllättäen tehdä syksyllä uudelleen, nyt RAY:n lomak-keilla.

Lisäksi julkisen vallan vastuulle kuuluvien vete-raanien kuntoutusmenojen kattamiseen tarvitaan yllättäen 1,8 miljoonaa euroa lisää. Tämäkin aiotaan jälleen rahoittaa suoraan RAY:n pelitoiminnan tuo-tosta.

Ilman tätä yhteensä viiden miljoonan euron li-säystäkin noin 40 % RAY:n tuotosta käytetään muu-hun kuin sen perustehtävän mukaiseen järjestötoi-mintaan. Runsaat 100 miljoonaa euroa käytetään aiemmin budjettivaroin rahoitettuun lakisääteiseen veteraanikuntoutukseen sekä noin 30 miljoonaa euroa muihin julkisiin tehtäviin kuten pelastusheli-koptereihin, julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvien rekistereiden ylläpitoon jne. RAY myös maksaa tuo-tostaan arpajaisveroa – vuosittain noin 30 miljoonaa euroa – joka käytetään valtion tulo- ja menoarvion katteeksi.

Nämä RAY:n perustehtävään kuulumattomat velvoitteet ovat paitsi eettisesti arveluttavia, myös näpertelyä, jolla vaarannetaan rahapelien yksinoike-uden oikeutus.

Raha-automaattiyhdistyksen vuodessa jakama noin 300 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysjärjestö-jen toimintaan on pisara meressä verrattuna valtion tulo- ja menoarvion 50 miljardin euron loppusum-maan tai sosiaali- ja terveysministeriön 11,3 miljar-din vuosibudjettiin. Sitä tärkeämpi jokainen euro on järjestöjen näkökulmasta.

Kokonaisuuteen nähden vaatimattomalla panos-tuksella yhteiskunta ylläpitää mittavaa kansalaisak-tiivisuutta ja toimintaa. Järjestöt ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Niissä työskentelee 36 000 alan ammattilaista eli kymmenesosa kaikista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä. Vapaaehtoisia toimijoita järjestöissä on yli 250 000 ja henkilöjäseniä yli kaksi miljoonaa. Järjestöjen työlle jo viiden miljoo-nan euron leikkaus olisi paha takaisku. Tältä osin val-tion budjettiesitystä on muutettava.

Pitemmällä tähtäimellä tavoitteeksi on asetetta-va veteraanikuntoutukseen osoitettujen varojen as-teittainen palauttaminen RAY:n normaaliin jakoon. Lisäksi muut RAY:n perustehtävälle vieraat toiminnat on siirrettävä rahoitettavaksi sieltä, minne ne kuulu-vatkin.

Tor Jungman on Suomen Sydänliitto pääsihteeri, Jorma Huttu-nen Suomen Diabetesliiton toimitusjohtaja ja Tiina Viljanen Ai-vohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Tiina Viljanen

Tapa

ni R

ompp

aine

n

Juha

Mat

tila

Jorma HuttunenTor Jungman

Vaarallista näpertelyä

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Kannanotto

36 • AVH 4/09

Maija Krappe on Iholiiton tiedottaja.

www.vikingline.fi

Vaisalantie 2, 02130 Espoo, p. 0207 531 300, f. 0207 531 301

info@jacfi.jnj.com, www.janssen-cilag.fi

Newprint OyKirjapaino lisää oman ilmoituksensa

NEUROGLANDINNeurolipidiseoksen kaltaisten aivojen fosfolipidien on todettu tehostavan muistia ja henkistä vireyttä sekä auttavan erilaisissa masennustiloissa. Niiden on todet-tu parantavan muistia, päättelykykyä ja auttavan aivo-verenkierron häiriö- tai puutostiloista johtuvissa ongel-mallisissa valintatilanteissa.

AIVOSOLUJEN JA HERMOSTON RAKENNUSAINEITA

®

NEUROGLANDIN SISÄLTÄÄ:-

-

Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista.

30 kaps.

GLA

omega-3

omega-6

ALA

MUISTIKAPSELI

Kysykääedullista

rahoitusta!

Kotimainen takuutuoteToimitukset kotiin

Tmi Kari-Matti Mäkinen 0500 567 104Sivupellontie 14 06-456 125661600 Jalasjärvi info@potkupyora.comwww.potkupyora.com

Palvelukoti muistihäiriöisille asukkkaille,Mäntyranta 32 paikkaaRauhankoti 6 paikkaaLisätietoja:toiminnanjohtaja Eija Huovinenpuh. 09-540 4860toiminnanjohtaja@mantyranta.fiwww.mantyranta.fi

Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestävä Toimin-nan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi.Tervetuloa mukaan!Lisätietoja:projektivastaava Riikka Näätänen, puh. 040 455 1566projekti@mantyranta.fiwww.espoonvapaaehtoisverkosto.fi

Rauman kuulontutkimusNortamonkatu 14 B, 2 krs, 26100 Rauma

Puh. (02) 822 6789, GSM 040 505 5549

www.raumankuulontutkimus.fi

AITOON KOULUTUSKESKUSTulikalliontie 54, 36720 AITOO

p. (03) 4664 600

Kangasniemen ApteekkiOtto Mannisentie 12, Kangasniemi

puh. 015-431 631

FORSSANLVI-VALMISTE OY

30300 Forssa

Vaalan ApteekkiSahanrannantie 1, Vaala

puh. 08-536 1270

KORTESJÄRVENAPTEEKKI

Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300

MARTTILAN HÄRKÄ APTEEKKI

TARVASJOENSIVUAPTEEKKI

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTAlaitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 3, 13600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100, fax 03-5706 119

www.ilveskoti.com

KIURUVEDEN KAUPUNKIwww.kiuruvesi.fi

KERAVAN I APTEEKKIKauppakaari 11, 04200 Kerava

puh. 09-2798 3320

I J Rahtikeskus OyPuronsuunkatu 1 A 2, Joensuu

puh. 013-312 011

Metsäpalvelu Tuomo Turunen82120 Keskijärvi, puh. 0500 278 828

www.pkssk.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Rautjärven Aseman-seudun Apteekki

Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvipuh. 05-489 340 www.alco.fi

Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio

puh. 017-287 6601

Oy T. Stenbacka AbTeerikukonkuja 1, Helsinki

puh. 020 743 2320

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

Kurun ApteekkiKauppatie 10, Kurupuh. 03-473 3239

ALFA BAG OYVasarakuja 19, 67100 Kokkola

puh. 06-8245 100

KanavaseudunSiivous ja Huolto OyKotakennääntie 9, Äänekoski

puh. 014-520 773

Vihdin 1. ApteekkiHelsingintie 26 a, Vihti

puh. 09-224 7220

VetokannaksenApteekki

Gerbyntie 14, Vaasapuh. 06-321 2775

VIRKISTYSUIMALA LEPPÄKERTTU OYLiikuntapalvelutwww.vesileppis.fi

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

www.terveydenhoitajaliitto.fi

NORINKELLO JA KULTA

Merikoskenkatu 6, 90500 Oulupuh. 08-344 341

Kymi Kirjanpito OyKauppalankatu 2 A, 45100 Kouvola

puh. 05-375 5030

38 • AVH 4/09

TAPAHTUMA-KALENTERI

TAMMIKUU21.1.2010 Ohjaajien jatko- koulutus RovaniemelläAivohalvausyhdistysten kerhon- ja ryhmienohjaajien jatkokoulu-tus Rovaniemellä. Koulutus on osa Ok-opintokeskuksen ja Aivo- halvaus- ja dysfasialiiton yhteistä Vertaisvirta-koulutushanketta. Hinta on 20 euroa/henkilö. Lisätie-toja ja ilmoittautumiset 14.1.2010 mennessä aluesihteeri Virpi Lumi-mäki 040 737 5879 tai virpi.lumi-maki@stroke.fi sekä aluesihteeri Heli Taskinen 040 543 7289 tai heli.taskinen@stroke.fi. 29.–30.1.2010 Puheenjohtaja-päivätPuheenjohtajapäivät yhdistysten hallituksessa työskenteleville. 29.–30.1.2010 Educa-messut HelsingissäAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on mukana näytteilleasettajana yhdessä ADHD-liiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-keskuk-sen kanssa opetusalan valtakun-nallisessa koulutustapahtumassa, Educa 2010 -messuilla. Lisätietoja messuista: www.educa.fi. 

HELMIKUU  4.-5.2.2010 Sillalla – På bron -seminaari EspoossaAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on mukana näytteilleasettajana Tiko-teekin järjestämässä seminaarissa Hanasaaressa, Espoossa. Tarjolla uusinta tietoa ja käytännön ideoita puhevammaisen henkilön vuoro-vaikutuksen ja kommunikoinnin tukemiseen sekä tietotekniikan käyttöön opetuksessa ja kuntou-tuksessa. Lisätietoa sivulta http://

papunet.net/tikoteekki/koulutus/sillalla.html 26.2.2010 Koulutusta kuntoutus- suunnitelmasta TampereellaKoulutusta kuntoutussuunnitel-man laatimisesta ja toteutuksen seurannasta sosiaali- ja terveyden-huollon ammattilaisille. Järjestäjä-nä Suomen Pro AVH ry. Hinta Pro AVH:n jäsenille 55 €, muille 80 €. Li-sätiedot ja ilmoittautumiset Riitta Tuusa, riitta.tuusa@stroke.fi, p. 040 543 7288. 27.–28.2.2010 Vertaisryhmien käynnistäjien jatkokoulutus KajaanissaLyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäjien jatkokoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka osal-listuivat ko. ryhmien koulutuk-seen 24.–26.4.2009 Kajaanissa. Tarkemmat tiedot koulutuksesta lähetetään kirjeenä osanottajille. Koulutuksen hinta on 20 euroa/henkilö. Lisätietoja aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli.taskinen@stroke.fi sekä alue-sihteeri Risto Lappalainen, p. 040 543 7290 tai risto.lappalainen@stroke.fi. 

MAALISKUU11.–12.3.2010 Sairaanhoitaja-päivät HelsingissäNeurologiset vammaisjärjestöt -verkosto on omalla osastolla mu-kana Sairaanhoitajapäivillä Helsin-gin Messukeskuksessa.  15.–21.3.2010 Kansainvälinen aivoviikkoKansainvälistä aivoviikkoa vie-tetään Suomessa viikolla 11 eli 15.–21.3.2010 viidennen kerran. Aivoviikolla tehdään tutuksi neu-

rotiedettä ja yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuk-si tekeminen. Viikon teemana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea. 23.3.2010 Lyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäjien jatkokoulutus LahdessaLyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäj ien jatkokoulutus Lahdessa Kongressikeskus Fell- mannissa. Koulutus on tarkoitet-tu henkilöille, jotka osallistuivat lyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäjäkoulutukseen 27.–29.11.2009 Lahdessa. Lisätietoja aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli.taskinen@stroke.fi, aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 543 0009, veijo.kivisto@stroke.fi sekä aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@stroke.fi. 

HUHTIKUU5.–10.4.2010 Tuettu kylpyläloma KarjalohjallaKylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla Etelä-Suomen alueen aivohalvausyhdistysten jäsenille. Lisätietoja www.paivakumpu.fi. Viimeinen hakupäivä lomalle on 5.2.2010. Lomalle haetaan Virkis-tys- ja kylpylälomat ry:n loma-tukihakemuksella lähettämällä sen osoitteeseen: Aivohalvaus- ja afasiayhdistys, Johanna Anttila, Vipusentie 3, 00610 Helsinki. Ha-kulomakkeita saa yhdistyksestä tai aluesihteeri Veijo Kivistöltä p. 040 5430 009 tai netistä osoitteesta www.virkistyslomat.com. Loman hinta on 100€/henkilö.

AVH 4/09 • 39

TAPAHTUMIATAPAHTUMA-KALENTERI

Kohteeksi Lehmiranta

Kantatie 52 tuntumassa Perniössä

Lehmijärven rannalla 12 km Salosta

* Eläkeikäisten nykyaikainen

* lomakeskus ja kylpylä

- Majoitustilaa 150

- Ruokailupaikkoja 150

- Kahvilapaikkoja 100

- A-oikeudet

* Palvelut etukäteistilauksesta

* Tule ja pysähdy

Lehmirannan

lomakeskus

Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato

Puh. (02) 727 5200, fax (02) 727 5321

www.elakeliitto.fi

tekstiä on toimituksen käytössä

Aivohalvauksen sairastaneiden alle 65-vuotiaiden Kelan kurssit

Joensuun Kuntohovilla8.2.–24.2.2010 31.5.–16.6.2010 13.9.–29.9.2010

KENELLEKurssi on tarkoitettu aivohalvauksen akuutin vaiheen jäl-keen tehostettua kuntoutusta tarvitseville.

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on edesauttaa arkielämään palautu-mista. Tavoitteena on toimintakyvyn vajaudesta johtuvien haittojen väheneminen sekä uusien ja korvaavien toimin-ta muotojen löytyminen. TIEDUSTELUYksikönvastaava, (013) 1722 581, kuntoutus@kuntohovi.fi

KURSSILLE HAKEMINENKuntoutukseen haetaan hoitavan lääkärin kanssa laadit-tuun kuntoutussuunnitelmaan pohjautuen. Kuntoutus ha-ke mus B-lausuntoineen toimitetaan Kelan toimistoon.

KATSO LISÄÄ: WWW.KUNTOHOVI.FI ja WWW.KELA.FI

Nepenmäenkatu 2, 80200 JOENSUU Puh. (013) 17 221, Fax (013) 172 2523E-mail: myyntipalvelu@kuntohovi.fiwww.kuntohovi.fi

 TOUKOKUU10.5.2010 Kansainvälinen aivohalvauspäiväMaanantaina 10.5.2010 vietetään kansainvälistä aivohal-vauspäivää. 

KESäKUU16–18.6.2010 Kuopio Stroke SymposiumKuopiossa järjestetään viides kansainvälinen aivohalva-uksia käsittelevä symposium. Järjestäjinä ovat Kuopion yliopiston Neurologian klinikka sekä Suomen aivotutki-mus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja osoitteesta www.uef.fi/stroke2010 ja sähköpostitse jukka.jolkkonen@uef.fi ja tuija.parsons@uef.fi. 

 LOKAKUU4.10.2010 Valtakunnallinen dysfasiapäivä 

5.–7.10.2010 KuntakampanjaKuntakampanja yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa 5.–7.10.2010 Kirkkonummella, Kaarinassa ja Lappeenrannassa. 10.10.2010 Pohjoismainen afasiapäivä 

13.–14.10.2010 AVH-päivät Helsingissä 

29.–31.10.2010 Osaava Nainen -messut TurussaAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla. 

MARRASKUU23.11.2010 koulutustilaisuus pääkaupunkiseudullaYhteinen koulutustilaisuus ammattilaisille; järjestäjinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto. Tämä koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn Dysfasiaseminaarin.

 

Lisätietoja tapahtumista ja

koulutuksista hintoineen ja

sisältöineen sivuiltamme

www.stroke.fi.

40 • AVH 4/09

SVENSK RÉSUME ÖVERSÄTTNING: SUSANNE AMINOFF

I den här tidningen ägnar vi uppmärksamheten åt en-heterna för stroke. Under de senaste åren har vården i det akuta skedet av en hjärninfarkt genomgått sto-ra och banbrytande förändringar. Vården vid stroke-enheterna har konstaterats vara nyttig och effektiv. Ofta när man talar om upplösning av infarkter gör man det i samma andetag som man talar om enhe-ten för stroke, men själva upplösningen sker på akut-vårdsenheten genast när diagnosen är klar. På enhe-ten för stroke kompletterar man sedan de diagnostis-ka utredningarna, försöker förhindra komplikationer och igångsätter förebyggandet av nya artärtrombo-ser samt rehabiliteringen.

Stroke- och dysfasiförbundets forsknings- och ut-vecklingsprojekt åren 2004–2006 gick ut på att dra upp riktlinjer för verksamheten i stroke-enheterna i hela landet.

SOM ORdfÖRANdE MåSTE JAg SägA farväl till alla för att någon annan nu står i tur. Nästa år har förbun-dets styrelse en ny ordförande. Min period varade i fyra år. Senast nu bör man reflektera över hur jag har kunnat tjäna förbundet och dess ändamål.

Själv uppfattar jag den riksomfattande undersökning-en om rehabilitering som PAF understödde och vars resultat nu kan utnyttjas som mest betydelsefull. Un-dersökningen bekräftade vad man redan anade. I en stor del av vårt land är rehabiliteringen av strokepa-tienter otillfredsställande och otillräcklig. Det förelig-ger stor ojämlikhet när det gäller tillgängligheten av service.

RESULTATEN AV RAPPORTEN gER ANLEdNINg till ”ett stort tänk” för beslutsfattare inom landskap och kom-

muner. Man har ju obestridligen kunnat bevisa att re-habilitering efter en akut skada kan ha stor inverkan. Särskilt äldre och de gravt handikappade har mest nytta av rehabiliteringstjänsterna.

Man kan redan se att resultaten av undersökningen har förändrat tillgängligheten av tjänsterna. Exem-pelvis i vårt eget sjukvårdsdistrikt i Norra Savolax har man tagit ett beslut om köp av rehabiliteringstjäns-ter från yttre serviceproducenter för en miljon euro. Hoppas utvecklingen sker i samma riktning också på andra orter.

I STYRELSEARbETET HAR VERKSAMHETSLEdARE Ti-ina Viljanen varit en ytterst viktig person. Genom sin målmedvetna verksamhet har hon fått förbundets ekonomi i balans.

Samtidigt har vi haft ett tätare samarbete med andra patientorganisationer. När det gäller den riksomfat-tande effektiveringen av förebyggande av artärtrom-boser har vi samarbetat med framför allt Hjärtförbun-det och Diabetesförbundet. När det gäller dysfasi har man också samarbetat mera än tidigare med Autism- och Aspergerförbundet samt med ADHD-förbundet.

Den regionala verksamheten har man inte kunnat ut-veckla i tillräckligt hög grad på grund av att de eko-nomiska resurserna har varit knappa. Men verksam-heten för att få kontaktpersoner för strokedrabbade är i medvind och det här ska vi på alla möjliga sätt fortsätta att föra framåt.

ENHETERNA FÖR STROKE ÄR NU VIKTIGASTORDFÖRANDENS AVSKED

JUHANI SIVENIUS

ORdfÖRANdE fÖR STROKE- OCH dYSfASIfÖRbUNdET R.f.

R. J.

Nie

mi

Rehabiliteringen har en stor inverkan genast efter det akuta skedet.

AVH 4/09 • 41

SVENSK RÉSUME

Matti Varanki är van att alltid ringa till sin kontakt-person Kaarina Eskola när han har något problem med rehabiliteringen.

Nokiabon Matti Varanki spar inte på beröm när han talar om Kaari-na Eskola, kontaktperson för stro-kedrabbade i Nokia.

– Hon är en väldigt effektiv yrkesperson. Redan när jag var på sjukhuset kom fru Eskola och tog mig i kragen och fick mig ur sängen. Sen jag kom hem har kontakterna fortsatt. Jag har bli-vit van vid att ringa henne alltid när jag har något att fråga om, vad som helst gällande rehabili-tering.

Matti Varanki fick sin första hjärninfarkt i oktober 2008 och den andra vid årsskiftet. Infarkter-na har satt sina spår, särskilt när det gäller rörelseförmågan. Hemma går Matti Varanki med en rullator och ute med en armbågskrycka.

För att vardagslivet ska kunna fungera problemfritt har det va-rit ytterst viktigt att Matti Varan-

ki har kunnat få behålla sitt kör-kort. Också i den här frågan hjälp-te Kaarina Eskola honom.

– Efter infarkterna hade jag naturligtvis körförbud. Men när min kondition blev bättre förkla-rade fru Eskola för mig var och hur jag kunde förnya mitt körkort. Så nu kan man på nytt köra tack vare automatväxeln!

Enligt Kaarina Eskola är Mat-ti Varanki ett bra exempel på de många saker som en kontaktper-son för strokedrabbade kan hjäl-pa till med.

– Trots att saken inte direkt hör till mitt område kan jag hjäl-pa klienten vidare.

dEN EgNA AKTIVITETEN AVgÖRKaarina Eskola fungerar som kontaktperson för strokedrabba-de i Nokia vid sidan av sitt arbe-te som rehabiliterande fysiote-rapeut. Modellen är enligt hen-ne bra, trots att tiden för kontakt-personens uppgifter är lite knapp.

I den här dubbla rollen får jag kontakt med många stroke-patienter redan på avdelningen.

Trots det blir fortsättningen bero-ende av klientens egen aktivitet. I vår stad har vi så många stroke-patienter som rehabiliteras så att jag omöjligen kan hålla kontakt med var och en.

Samarbetet med Matti Varan-ki är enligt henne ett idealexem-pel på ett fungerande klientför-hållande.

Just det här är kontaktperso-nens uppgift när det är som bäst. I kommunen får stroke ett an-sikte. Patienten vet vem hon el-ler han ska ta kontakt med. Mat-ti har utnyttjat den här möjlighe-ten flitigt.

Matti Varanki förhåller sig be-slutsamt till sin egen rehabilite-ring. Förutom i fysioterapi är han regelbundet med i en rehabilite-ringsgrupp som samlas på Nokia hälsovårdscentral.

Att gympa i grupp en gång per vecka gör naturligtvis inget under. Men man får goda vinkar om hur man hemma kan öva för sig själv. Så är det ju, för att nå re-sultat måste man också orka lite bråka med sig själv.

REHABILITERING ÄR ETT SAMSPEL

MARI VEHMANEN

SEMESTERVECKA På bAdHOTELL PäIVäKUMPU 7.–12.6.2010 NH Neurologiska handikappförbunden ordnar i samarbete med Svenska semesterförbundet rf en gemensam stödd semestervecka på Badhotell Päiväkumpu i Karislojo under tiden 7.6.–12.6.2010.

I semestern ingår helpension samt några individuella behand-lingar. Den egna andelen av kostnaderna är 15–20€/dygn beroen-de på inkomsterna.

Ansökningsblanketter finns på nätet www.semesterforbundet.fi. Ansökningsblanketter kan även fås på Svenska semesterförbun-det. Förfrågningar och ansökningar riktas till Svenska semesterför-bundet rf, Susanna Stennman, Högbensvägen 30, 10350 Mjölbols-ta, e-mail susanna.stenman@folkhalsan.fi

Ansökningarna bör vara semesterförbundet tillhanda senast 15.4.2010.

ENHETERNA FÖR STROKE ÄR NU VIKTIGASTORDFÖRANDENS AVSKED

42 • AVH 4/09

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

KIERTäVä NäYTTELY YHdISTYKSESTä KIRJASTOISSA 

Kymenlaakson afasia- ja aivohal-vausyhdistys ry täytti 20 vuotta 2008. Tuolloin syntyi idea jatkaa juhlahumua lähettämällä matkaan toimintaamme esittelevä näyttely kiertämään Kymenlaakson kuntiin.

Päätimme viedä näyttelyn myös vuoden alusta syntyneen suur-Kouvolan alkuperäisiin kuntiin omi-en kerhopaikkakuntiemme lisäksi. Yhdistyksemme kotipaikka on Kou-vola ja aluekerhot ovat Haminassa, Karhulassa ja Kuusankoskella.

Näyttelypaikoiksi valitsimme Kymenlaakson kirjastot. Niissä käy paljon asiakkaita ja kohderyhmät on ehkä kattavinta tavoittaa.

Näyttelyn tarkoitus on kaksi-suuntainen. Haluamme tavoittaa terveet henkilöt ja jakaa tietoa aivohalvauksen riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä heille. Toisaal-ta haluamme löytää sairastuneet perheineen ja kertoa, että on ole-massa vertaisryhmiä, jonne voi tulla kohtaamaan toisia saman ko-keneita. Yhdistyksessämme meil-

lä on kaiken toiminnan ytimenä motto: Tietoa ja virkistystä. Se on punaisena lankana myös näyttely-kiertueella.

Näyttelymme sisältää seuraavat osa-alueet: liiton esittely, yhdistyk-sen ja aluekerhojen esittely sekä omat erityiset aluevaltauksemme. Niitä ovat Soluku-toimintamme, Lapin ruskaretkien sarja, Raimo Tuovin näytelmät, tiedotuslehtem-me Aatu ja afaatikoille suunnattu kurssitoimintamme, josta esillä on Kommunikoi piirtäen -kurssimme monipuolinen tulos).

Näyttelymateriaalina on mu-kaan otettavia ja paikan päällä kat-sottavia esitteitä, kansioita, lehtiä, afaatikkojen piirroksia ja taidete-oksia (joilla on kerrottu muistoja ja itselle tärkeitä asioita) sekä paljon toimintaamme esitteleviä valokuvia vuosien varrelta kaikista riennois-tamme. Kuvat ovat värillisiä, suuren-nettuja A4 kokoon ja kehystettyjä.

Kullakin näyttelypaikkakunnal-la pidetään avajaiset, joihin kut-sutaan alueen omaa jäsenistöä. Pienen tarjoilun kera tästä saadaan mukava kohtaaminen jäsenistön kanssa samalla kun tutustutaan näyttelyn antiin.

Lehdistö on kutsuttu mukaan avajaisiin. Olemmekin ylittäneet uutiskynnyksen ja saaneet siten myös lukijoille jaetuksi tietoa sai-raudesta ja sen ennaltaehkäisystä sekä olemassaolostamme. Kirjas-tojen henkilökunta on suhtautu-nut näyttelyyn hyvin ja he ovat tuoneet esille teosluetteloita ja aivohalvaukseen liittyviä kirjoja kirjaston kokoelmista.

Yleisö on ottanut näyttelyn mu-kavasti vastaan. Hyvää palautetta on tullut ja jakomateriaalia on läh-tenyt mukaan kiitettävästi.

Näyttely viipyy kullakin paik-kakunnalla 3–4 viikkoa. Mukaan otettavaa materiaalia täydenne-tään ajoittain ja tarpeen mukaan. Valvontaa näyttelylle ei ole yleensä

tarvetta järjestää koska näyttelyti-lat ovat useimmiten kirjastohenki-lökunnan kontrollissa.

Tähän mennessä olemme olleet Kouvolassa, Myllykoskella ja Kuu-sankoskella. Parhaillaan näyttely on Haminassa. Seuraavat paikat ovat Jaala 24.11. – joulu, Kotka 13.1.–7.2.2010 ja Elimäki 8.2.–6.3.2010. Muutama paikka sovitaan vielä al-kuvuodesta.

Suosittelemme lämpimästi täl-laista kiertuetta muillekin yhdis-tyksille.

Eija Piirainen 

JUHLASUMA ETELä-SUOMESSAAfaatikot ja omaiset ry vietti yhdis-tyksen 20 -vuotispäivää perjantai-na 16. lokakuuta. Herttoniemen kerhotilassa vietetty juhla kokosi yhteen runsaan joukon jäsenistöä ja aktiivisia toiminnan pyörittäjiä. Lämminhenkisessä juhlassa pu-heiden ja musiikkiesitysten lomas-sa muisteltiin Pirjo Piensalmen historiakatsauksen myötä yhdis-tyksen toimintaa menneiltä vuo-sikymmeniltä. Yhteisesti todettiin monen asian muuttuneen vuosi-kymmenten saatossa: useat toivot-tuun suuntaa, mutta tekemistä on edelleen!

Afaatikot ja omaiset ry tunne-taan vireästä virkistystoiminnas-taan. Reissuja ja menoja on jokai-seen makuun ja kaikista pidetään hyvää huolta. Sellaiseen toimin-taan on mukavaa ja turvallista

Erkk

i Piir

aine

n

Kymenlaakson afasia- ja aivohalvaus-yhdistys esittelee toimintaansa kiertä-vällä näyttelyllä kirjastoissa.

Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohal-vausyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Lehtonen toivotti juhlaväen tervetulleiksi.

AVH 4/09 • 43

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja selkeät kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitussihteeril-le osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVH 1/2010 lehteen aineistot 22.1.2010 mennessä.den aikana

Lähetä postia

Han

nu H

ärkö

nen

Lieksassa järjestetty aivohalvaus- ja afasiapäivä keräsi osallistujia kaikista Itä-Suomen alueeseen kuuluvista yh-distyksistä.

osallistua. Onnittelujen vastapainoksi kii-

teltiin aktiivisia toimijoita ja vetä-jiä. Yhdistys muisti liiton hopeisilla ansiomerkeillä seuraavia henki-löitä: Arto Aaltonen, Keijo Alén, Ritva Alén, Leif gustafsson, Pent-ti Kalajoki, Pirjo Piensalmi, Kirsti Satukangas ja Paul Sitkanen.

Seuraavana päivänä eli lauan-taina 17. lokakuuta puolestaan juhli Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry niin ikään 20 vuoden taivaltaan. Juhlaa vietettiin Bodomin kartanossa Espoossa. Yhdistyksen puheen-johtaja Pekka Lehtonen toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja luki yhdistyksen saamat onnittelut. Hyvän ruoan ja juoman lomassa kuultiin kiitoksensanoja yhdistyk-sen merkityksestä ja annista yk-sittäisen jäsenten näkökulmasta. Juhlaväki viihtyy mainiosti. Edes kartanon kummituksella pelottelu ei häirinnyt väkeä.

Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 243 jäsentä. Jä-senmäärä on kahdenkymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut. Yhdistyksen toiminta perustuu vahvasti itsenäisiin kerhoihin, joita toimii Espoossa, Karjaalla ja Kirk-konummella. Lohjan kerho rekis-teröityi itsenäiseksi yhdistykseksi

viitisen vuotta sitten. Vireällä ja nuorekkaalla yhdis-

tyksellä on edessään monta toi-minnantäyteistä vuotta! Yhdistys julkaisi tilaisuudessa tekemänsä juhlalehden.

Veijo Kivistö

ITä-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AfASIAPäIVä LIEKSASSALieksassa vietettiin Itä-Suomen AVH-yhdistysten syyskauden ava-jaisia 5.9.2009. Tapahtumaan osal-listui noin 170 henkilöä.Pielisen aivohalvaus- ja afasiayh-distys ry:n kunniapuheenjohtaja Maria Turpeinen sanaili muiste-luksen päivän tapahtumista. Neiti kesä kukkahattusyksytuulten mukahan lähti,mut jäihän meille Pohjantähti. Pohjantähden alla elelemmekotoisilla kunnahillaasuinsijoilla omilla. Päivät kuluu, viikot vierii,kuukaudet vuosiksi vaihtuu.Aika vaan ei pysähdyarki aina askelissa. Toki juhlaakin vietämmeystäviä tapaamme,saman asian tiimoiltailoisessa Itä-Suomessa.Rannalla Pielisen,

kainalossa kuuluisan Kolin yhdistyksemme kotipaikkavastuun otti vierahista. Kirkkopuistossa kunnioitettiin sankareita Suomenmaan,historiaa paikankertoi Mauri Mönkkönen. Hiljennyimme hetkeksikiittämähän luojaamme,kirkkoherra Juntunen kertoisynnyn seurakunnan.Kirkkojemme rakentajattämä kirkko työtä Pietilän. Ruokailimme Puustellissa,kulttuurikeskuksessaUlla ja Anna-Leenaahkerasti arpoja möivättaustalla puheensorinailmapiiri iloinen. Juontajana Hannu hääri,Maria tervetulleeksi toivotti,Mauri kertoi alkuajoista kaupunkimme. Ilahduttivat lauluillaanpariskunta Rummukainen. Sirkka pani meidät jumppaamaan, sanansa sai sanoa kuka vaan.Arpajaiset arvottiin japalkinnot monet jaettiin. Aluesihteeri Helikertoi terveiset liitonkiitti meitä kaikkia jatoivotti hyvää jatkoa. Kakkukahvit lopuksi nautittiinja kotimatka alkoi,ensi vuonna tavataan jasitten varmasti halataan.  Maria Turpeinen

Hopeisen ansiomerkin saivat (vas.) Leif Gustafsson, Keijo Alén, Pirjo Piensalmi, Arto Aaltonen, Kirsti Satukangas ja Pentti Kalajoki.

44 • AVH 4/09

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Veijo KivistöMalmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@stroke.fipuh. 040 5430 009

AfAATIKOT JA OMAISET RYAfATIKERNA OCH dERAS EgNA Rf Pirjo Piensalmi, p. 0440 813 029 Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinki

AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RYAfASI- OCH HJäRNfÖRLAMNINgS fÖRENINg Rf. Vipusentie 3, 00610 Helsinki Johanna Antila p. 044 777 7600, f. (09) 774 1031 toimisto@aivohalvaus.net www.aivohalvaus.net

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen, p. (019) 575 5592 Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo aivohalvaus@porvooninvakeskus.fiLoviisan kerho Lasse Gröndahl, p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fiKalakillet Juha Relander, p. 050 4625 464Svenska afasiklubben Håkan Serén, p. 0400 512 077 Kilavägen 31, 25750 KilaUudenmaan nuoret Minna Tervo, p. 050 576 9997 minnamarja.tervo@suomi24.fi Riitta Seppänen, p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

KESKI-UUdENMAAN AIVOHALVAUS-YHdISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Risto Salovaara (pj), p. 040 537 2038 Rantakatu 3 a B 30, 04400 Järvenpää rsalovaara@gmail.com Hanni Koljonen (siht), p. 040 7068 059 Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava hakoljon@kolumbus.fiHyvinkään afasia- ja aivohalvauskerhoJärvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen, p. 040 746 1181 Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää harri.hamalainen@elisanet.fiKeravan kerho Hanni Koljonen, ks. yhdistyksen tiedotMäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius, p. 050 3025860 Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä pirjettasalenius@hotmail.comNurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari, p. (09) 879 8118, 041 545 2917 Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala kalle.kinnari@pp.inet.fi

LOHJAN SEUdUN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Hely Ojanen (pj), p.050 555 2945 Nummelantie 83 A 6 08100 Lohja hely.ojanen@suomi24.fi

LäNSI-UUdENMAAN AfASIA- JA AIVOHALVAUS-YHdISTYS RYVäSTRA NYLANdS AfASI- OCH STROKEfÖRENINg Rf. Pekka Lehtonen (pj), p. 040 050 4443 Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo pekka.lehtonen@gmail.comTapiolan kerho Malla Parviainen, p. (09) 599 922 (iltaisin) Viherkallionkuja 7 D 21, 02710 Espoo malla1.parviainen@kolumbus.fiKarjaan kerho/Karis-klubien Gunnel Törnroth, p. (019) 230 432 Gammelbyvägen, 10330 BillnäsKirkkonummen kerho Eija Alanko, p. (09) 2968 3234 Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi Leena Lewis, p. (09) 2984 321 Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Raimo Nikkanen Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. (09) 454 7858, 040 730 4973

LÄNSI-SUOMEN ALUEaluesihteeri Riitta TuusaHämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE riitta.tuusa@stroke.fi puh. 040 5437 288Vastuualue: AVH-yhdyshenkilötoiminta

JäMSäN SEUdUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHdISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fiJämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho Aino Mäyränen, p. (014) 713 508, 0400 443 836 Niemolankatu 2, 42100 JämsäKalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. (014) 744 632, 0400 773 264

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Päivi Littunen, p. 050 535 2930 (k. iltaisin) Kantotie 5, 40530 Jyväskylä paivi.littunen@elisanet.fiJyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedotLuoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi, p. 0400 796 745 Paavontie 50, 43100 Saarijärvi puhepaja@hotmail.comNuotta-kerho Mikko Porvali, p. 050 521 2940 mikko.porvali@elisanet.fi

PIRKANMAAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Matti Pelttari, p. 0400 876646 Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Pellervonkatu 9, 33540 Tampere p. 0400 608 284 (päivystys parillisten viik- kojen keskiviikkona klo 15–17) pirkanmaan.aivohalvausyhdistys@co.inet.fi www.pirkanmaanaivohalvaus.fi Kirsti Sillanpää (siht.), p. (03) 222 6045 (k)

Hämeenkyrön Sisukkaat Arto Ojala, p. 0400 737 998 Simpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoski arto.ojala@luukku.comKalakeisarit Jorma Valkamo, p. 040 720 9849Mouhijärven kerho Airi Saukko, p. (03) 518 9143 Pukarantie 152, 38460 MouhijärviMäntän kerho ”Sisupussit” Erkki Mäkivirta, p. (03) 474 8972 Ratakatu 30, 35800 MänttäNokian kerho Arja Kortesoja, p. (03) 340 3047 Pajakatu 16 A 3, 37140 NokiaNuotta-kerho Raija Hannonen, p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fiParkanon kerho Leo Rikala, p. (03) 448 2743, 040 523 3892 Mäkipääntie 23, 39700 ParkanoValkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen, p. 040 719 3392 Vääränkoivuntie 6 as 36 37630 ValkeakoskiVammalan seudun kerho Eila Alanen, p. 0400 724 762 Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä

TURUN SEUdUN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Anne Auramo, p. 044 320 7878 (ilt.) Lauklähteenkatu 5 C 92, 20740 Turku anne.auramo@dnainternet.netLaitilan kerho Sari Kivimäki, p. 0400 595 693 Puutakuja 3 C 17, 20540 TurkuMynämäen aluekerho Reino Kairavuo, p. (02) 431 1450 Kaivattulantie 15, 23120 MietoinenNuora Leena Suma, p. 040 581 2474Salon aluekerho Oili Suomi, p. (02) 736 4393 (k) Rantakuja 5, 24800 Halikko Kaisa Orava, sihteeri, p. 050 563 0033 kaisa.orava@kolumbus.fiSiimasimput Eero Ojaranta, p. 0400 875 890Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUEaluesihteerin tehtäviä hoitaa toistaiseksiRiitta TuusaHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREriitta.tuusa@stroke.fipuh. 040 5437 288Vastuualueen svensk-språkigverksamhet/ ruotsinkielinen toiminta osalta yhteydenotot järjestöpäällikkö Marika Raililaan, ks. s. 47

ETELä-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Järjestötalo, p. (06) 4141 122 Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Ville Ruismäki, p. 0400 562 434 Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa ville.ruismaki@netikka.fiAlavuden kerho Riitta Penttilä, p. (06) 511 3431 Talvitie 1, 63300 Alavus

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain

AVH 4/09 • 45

Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. (06) 229 9715 (t), (06) 263 9132Kauhajoen kerho Arja Jokiniemi, p. 050 330 4120 Melleniuksentie 3, 61800 KauhajokiKurikan kerho Erkki Koivuluoma, p. (06) 453 5019 Antilantie 58, 61310 PanttilaKyrönmaan kerho Orvokki Aalto, p. (06) 477 2213 Eerontie 3 A 5, 66400 LaihiaLapuanjoen kerho ks. aluesihteerin tiedotNuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 SeinäjokiSeinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja, p. 050 3229916 Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo helena.saartenoja@gmail.comVaasan kerho Ville Ruismäki, p. (06) 316 7283 Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasaähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas, p. 0400 661859 Latojoentie 520, 63500 Lehtimäki Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja, p. 050 3229916 Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo helena.saartenoja@gmail.com

JäRVISEUdUN AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Mauri Koivisto, p. (06) 557 4664, 040 589 0284 Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi mauri.koivisto@japo.fi

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Liisa Passoja, p. 0400 567 306 Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola liisa.passoja@regionline.fiKalajoen kerho Aino Ojala, p. (08) 462 112, 050 518 5593 Kehätie 38, 85100 Kalajokiboccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. (06) 828 7270, 050 353 1485Pietarsaaren kerho Merja Göös, p. 0400 66 93 06 Idmanninkatu 5, 68600 PietarsaariPuutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Esa Mäkinen, p. (02) 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fiEuran aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkku Tuumi, p. (02) 865 0353 Eurantie 27, 27510 EuraHarjavallan aivohalvaus- ja afasiakerho Tuovi Lajunen, p. (02) 674 1731 Myllykatu 4 A 18, 29200 HarjavaltaKankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki, p. (02) 572 2093 Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 KankaanpääLuontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto, p. (02) 637 9049Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila, p. 0400 366673 Erkintie 24 as 4, 29600 NoormarkkuPorin kerho Esa Mäkinen, p. (02) 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fiRaumbaat Pirjo Eilola, p. 050 5552807 pirjo.eilola@pp.inet.fi Veli-Pekka Raula, p. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta, p. (02) 868 2862 (ilt.) Puolukkatie 6, 27150 LapijokiÖSTERbOTTENS SVENSKA AfASI- OCH STROKEfÖRENINg Rf Ulla-Maj Häggblom, tel. (06) 766 9732 Finnevägen 107, 68530 LepplaxNärpes klubben Efer Blomberg, tel. (06) 224 1973 Vestersvägen 3, 64230 NärpesVasa klubben Lars Jansson, tel. (06) 365 4477 Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax

ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Heli TaskinenTulliportinkatu 25 B, 2 krs.70100 KUOPIOheli.taskinen@stroke.fipuh. 040 5437 289

Vastuualue: vertaistukitoimintaITä-SAVON AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Vilho Nousiainen, p. (015) 557 546 Kiertokatu 6, 57230 SavonlinnaParikkalan kerho Lea Anttonen, p. 044 548 1198 Koskitie 56, 59410 KirjavalaRantasalmen aluekerho Seija Nerg, p. 040 8232671 Lipposenpolku 2 A 4, 58900 RantasalmiSavonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen, p. 050 572 68 98 Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna

MIKKELIN SEUdUN AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY sihteeri Helena Valkama, p. 040 702 9048 Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli mikkelinafasia@gmail.comJuvan afasiakerho Marja-Leena Manninen, p. 0400 702 933 Pursialantie, 51900 JuvaKangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho Simo Komppa, p. (015) 431 770 Pallokuja 2 A 8, 51200 KangasniemiMikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen, p. 050 547 47 73 Koivulantie 11, 50770 KorpikoskiMäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen, p. 050 327 6675 Tuomimäentie 134, 52700 MäntyharjuNuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. ylläPieksämäen afasiakerho Helena Koponen, p. 040 721 1185 Syrjäntie 511, 77460 Maavesi

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Inkeri Riikonen (pj.), p. 050 357 1763 Lampelantie 7, 81720 Lieksa inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.), p. 040 735 6705 Lähdetie 11, 81700 LieksaNurmeksen aluekerho Matti Sormunen, p. 0400 214 798 Tuomaankatu 2 A 13, 75500 NurmesPerjantaikerho ks. Inkeri Riikonen

SOLMU-kerho Eeva Nykänen, p. 040 546 5293 Repolankatu 7, 81700 Lieksa terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Sirkka Reko, p. 050 300 2060 Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 Joensuu sirkka.reko@luukku.comEnon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty, p. 050 409 8394 Piennartie 3 C 11, 81200 Eno sirkka.raty@tintti.netHeinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen, p. 040 5224 261 Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi taina.huurinatar@luukku.comJoensuun tiistaikerho Matti Räty, p. 050 357 8686 Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu matti.raty@kotikone.fiKeski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari, p. 050 412 6095 Verkkotie 7, 82500 KiteeKontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen, p. 0400 429 966 Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi arja.kauppinen@luukku.comNuotta-kerho Marjatta Heikkilä, p. 050 599 4831 Kotikartano, Kartanontie 9, 80320 Joensuu marjatta.heikkila@kotikartanoyhdistys.fiOutokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka, p. 050 544 1115 Koulutie 6, 83500 Outokumpu lilja.surakka@telemail.fiPolvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen, p. (013) 634 641, 0500 176 875 Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi Tukihenkilö vastuuhenkilö Maire Kivimäki, p. (013) 224 776 tai 050 520 3987 Kirkkokatu 32 B 22, maire.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty, p. 050 409 8394 Piennartie 3 C 11, 81200 Eno sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Tulliportinkatu 25 b 2. krs, 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net Oili Holopainen pj., p. 044 537 6021 Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio oiliholo@dnainternet.netKosken aivoparkki Kaija Mustonen, p. (017) 620 329 Mäntyjärventie 110 A, 73730 LosomäkiKuopion aluekerho Pirjo Keinänen, p. 040 542 3322 Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 KuopioNilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa, p. (017) 464 2158 Saunalahdentie 56 A, 73300 NilsiäNuoret Neuronit Markku Koponen, p. 0400 272 919 Viitostie 3024, 71470 Oravikoski markkukoponen1@hotmail.comSiilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen, p. (017) 382 2297 Varpasmaantie 596, 71690 VarpasmaaSisä-Savon AivoParkki Aino Savolainen, p. (017) 510 410 Rautalammintie 2 B 9, 77600 SuonenjokiVarkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen, p. (017) 5526 589 Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus

YLä-SAVON AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen, p. 0400 677 183 Ouluntie 563, 74160 Iisalmi risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen, p. 040 760 6275 Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain

46 • AVH 4/09

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

PäIJäT-HäMEEN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila, p. 0400 490 740 Syrjätie 8, 15560 Nastola pekka.ollila@phnet.fiHeinolan AVH-kerho Riitta Pipatti, p. (03) 715 6089 Kärpänpolku 2 C 6, 18150 HeinolaNuorten ryhmä Sirpa Manninen, p. 040 822 6539 Erviänkatu 23 A, 15840 Lahti sirpamanninen@hotmail.comLiikunnan yhteyshenkilö Maarit Leskinen, p. 040 719 8706 Viipurintie 7 B 56, 15150 Lahti maarit.leskinen@luukku.com

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUEaluesihteeri Risto LappalainenKauppakatu 34 A 987100 KAJAANIristo.lappalainen@stroke.fipuh. 040 5437 290Vastuualue: tuettu lomatoimintaKAINUUN AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Terttu Härkönen, p. (08) 873 100, 050 359 6648 Tahvintie 4, 88380 MieslahtiKajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen, Ks. yhdistyksen tiedotKuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie, p. (08) 655 1162 Kainuuntie 73 A 1, 88900 KuhmoSotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila, p. 044 514 1044 Taavelinjoentie 34, 88600 SotkamoUtajärven kerho Mirja Haataja, p. (08) 542 1515, 040 764 2637 Komulantie 10, 91600 Utajärvi

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Jukka Rinne (pj), p. 0400 284 133 Hakolankuja 21, 90450 Kempele jukka.rinne@hotmail.comKuusamon kerho Marja-Leena Laine, p. 040 730 2354 Linkolankuja, 93600 Kuusamo marja-leena_.l@luukku.comMuhoksen kerho Sinikka Karppinen, p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fiOulun afasiakerho Sini Lapinlampi, p. 041 468 4259 sinilapi@mail.student.oulu.fi Johanna Kaario p. 040 513 8553 kaarioj@mail.student.oulu.fiRaahen aivohalvaus- ja afasiakerho Marjatta Meriläinen, p. 044 2763780, (08) 271129 Länkeläntie 120, 92430 Paavola’Siikalatvan neurologisten kerho Siviä Hepo-Oja, p. (08) 812 2353Tyrnävän kerho Seija Mällinen, p. (08) 545 0204 Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä

PYHä- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Armi Keskitalo, p. 040 8478 071

Ukko-Pekantie 16 A 3, 84100 Ylivieska armi@kotinet.comPyhäjokialueen Neuro-klub Anne Haaga, P. 050 363 0366 Kopolantie 1 A 4, 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fiNeuroklubi, Ylivieska Armi Keskitalo, p. (08) 428 541, 040 847 802 Ukko-Pekantie 16 as 3, 84100 Ylivieska

YLä-KAINUUN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Erkki Moilanen, p. 044 284 7705 Rantakatu 7 as, 89600 Suomussalmi Liisa Hakuli (myös tukihenkilöasiat) Alakatu 14, 89600 Suomussalmi p. 044 2676 166, liisa.hakuli@gmail.com

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi LumimäkiKorkalonkatu 1896200 ROVANIEMIvirpi.lumimaki@stroke.fipuh. 040 737 5879Vastuualue: liikunta

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHd ISTYS RY Lilja Sassi (pj), p. 044 310 0541 Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudas Seija Halonen (siht), p. 044 311 4182 Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudas jokirinne@hotmail.com

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RY Simo Rahtu (pj.), p. 040 774 3567 Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi simo.rahtu@gmail.com Riitta Paavalniemi (siht.), p. 0400 695 915 Pohjolankatu 36–38 C 27, 96200 Rovaniemi riitta.paavalniemi@elisanet.fiInarin avh-kerho Kari Tammela, p. 040 837 7691 Itkosentie 1, 99870 Inari kari.tammela@gmail.comInarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela, p. 040 837 7691Kemijärven kerho Jorma Koski, p. 040 722 3749 Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi jorma.k.koski@hotmail.comKittilän kerho Paula Lehtonen paula.lehtonen@pp.inet.fi p. 040 828 7880Sodankylän kerho Eila Alkio, p. 040 746 3322 Siulatie 16, 99600 Sodankylä eila.aikio@luukku.com

LäNSI-POHJAN AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Arja Ihalainen, p. (016) 263 362, 050 3007 137 Karikatu 2 A 5, 94830 Kemi arja.ihalainen@elisanet.fiRajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi, p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AfASIAYHdISTYS RYAluesihteerit Virpi Lumimäki ja Risto Lappalai-nen. Ks. yhdistys- ja kerhotiedot aluesihteeri Risto Lappalaisen kohdalta.

Iisalmen kerho Annikki Hartikainen, p. 040 583 0700 Kauppakatu 5 B 21, 74100 IisalmiKiuruveden kerho Helena Sivonen, p. 0400 526 553 Eskontie 10 A, 74700 KiuruvesiSonkajärven kerho Mirja Vanhanen, p. (017) 272 7484 Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2 krs45100 KOUVOLAsatu.lukka@stroke.fipuh. 040 5262 855Vastuualue: sosiaaliturva ja dysfasia

ETELä-SAIMAAN AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/ halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Pekka Jurvanen, p. 0400 553 560 Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale pekka.jurvanen@kotiportti.fiImatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fiLappeenrannan HUU HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki, p. 041 434 7799 Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa

KANTA-HäMEEN AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY www.yhdistykset.tiedottaa.net/5 Pekka Saarinen Papinniityntie 38–40 C 11 13210 Hämeenlinna p. 040 752 8727, (03) 674 1778 Sisko Päivärinta, p. 0400 975 521 Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna sisko.paivarinta@armas.fiforssan aluekerho Tuula Rantala, p. (03) 4191 2760 tuula_rantala@surffi.netLopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo, p. 040 757 4761 Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen jaana@wanamo.fiRiihimäen aluekerho Taina Metsberg, p. 040 769 1355 Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AfASIA- JA AIVOHALVAUSYHdISTYS RY Pirjo Häkkinen, p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fiHaminan kerho Esa Vitikainen, p. 040 547 4473 ja (05) 345 4061 Vähäkoskentie 65, 49630 VehkalahtiHierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen, p. 0400 335 097 Näkintie 27, 45700 KuusankoskiKarhulan kerho Asko Vepsä, p. 050 582 8770 Lähdemaantie 4, 48750 KotkaKouvolan kerho Eija Piirainen, p. 040 511 3647 Kanavantie 9, 45150 KouvolaKuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

AVH 4/09 • 47

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. (02) 2138 200, f. (02) 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@stroke.fi info@stroke.fiwww.stroke.fi www.sunnanvind.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAJuhani Sivenius, p. 050 561 4874 neurologian professori, KYS juhani.sivenius@fimnet.fi

JÄSENPALVELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonenp. (02) 2138 225, 040 8450 430

KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. (02) 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. (02) 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. (02) 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. (02) 2138 242, 050 523 6056Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. (02) 2138 274, 050 413 2738Puheterapeutti Salla Hemminki p. (02) 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. (02) 2138 279, 0400 586 359Fysioterapeutti Päivi Liippola (vuorotteluvapaalla 31.12.2009 saakka) sijaisena Kirsi Lönnqvist p. (02) 2138 275Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. (02) 2138 273, p. 050 355 9942

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. (02) 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. (02) 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. (02) 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjöp. (02) 2138 231, 050 57145 88

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKIp. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 44–46

DYSFASIATOIMINTADysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B • 33100 TAMPEREp. 040 543 7292

NUORTENTALOTJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. (02) 2580 094, 0400 539 306 faksi (02) 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. (017) 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Johanna Eskola p. 040 562 9118Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703

PROJEKTITAivovoimaa! -hanke (Aivohalvaus- jadysfasialiitto ry, Suomen Parkinson-liitto ry) Projektityöntekijä Helena Pietilä, p. 050 3019 918AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360Meidän perhe menee kouluun -projekti Projektityöntekijä Minna Voltti, p. 050 308 9095Juttu-Tupa -projekti Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaali-turvaan ja kuntoutukseen liittyviin laki-kysymyksiin to - pe klo 8–16, p. 040 734 5773tai anu.aalto@ms-liitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Suvilinnantie 2, 20900 Turkusuvituuli@sunnanvind.fipuh.+358 (0)2 2138 500www.sunnanvind.fiRavintola Suvituuli, p. (02) 2138 509

AIVOHALVAUS- JA dYSfASIALIITTO RY

PAL. OSOITE:Aivohalvaus- ja dysfasialiitto rySuvilinnantie 220900 Turku

PAL. OSOITE:Aivohalvaus- ja dysfasialiitto rySuvilinnantie 220900 Turku P3D