AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH

Liikunta osaksi arkea

ICF-luokitus AVH-kuntoutukseen

3/2010

AVH-hoitoketjuKaikki eivät saa kuntoutusta

Sopeutumisvalmennuskurssit 2011

2 AVH 3/2010

TEEMANAKuntoutus

Juttu-tupa-toiminta laajenemassa uuden projektin myötäs. 30

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 4 AVH:n hoito muualla/ 25.10. 10.11. 10.12.

kansainvälisyys (Lääkäriliite)

AVH-lehden aikataulu

Kannessa: Aivovoimaa! -hankkeen liikuntaryhmäläisiä kävelyretkellä Aurajoen rannassa. Kuva: Easerfoto.dk.

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.9. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JuLKAISIJAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YHTEYSTIEdOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@stroke.fietunimi.sukunimi@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

TOImITuSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@stroke.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@stroke.fiToimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@stroke.fi

TOImITuSNEuVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. RoineTYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaalaPirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajaLKT, professori, AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikkaYhdistyksen edustaja Sisko VäisänenYlä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Salla HemminkiFysioterapeutti Päivi LiippolaViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA uLKOASuPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor OyKuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita

LmOITuSmyyNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELuT, OSOITTEENmuuTOKSET,TILAuKSET JA JAKELuHÄIRIÖTPäivi Nikkanen, p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@stroke.fi

TILAuSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumeroYhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Ryhmästä lisävoimaa liikunnan aloittamiseens. 28-29

Vict

oria

Man

kki

Ease

rfot

o.dk

3AVH 3/2010

s isältö

Liikunta osaksi arkeas. 22

ARTIKKELIT6 AVH-ketjun avulla nopeasti hoitoon

8 Kaikki eivät saa kuntoutusta

10 AVH-potilaiden kuntoutus HUS-alueella

14 ICF-luokitus tulossa AVH-kuntoutukseen

18 Aivohalvauksen hoito kehittyy

21 Työkaluja liikunnan vertaisohjaajille

21 SoveLi kouluttaa syksyllä 2010

22 Liikunta osaksi arkea

24 Motivaation voimalla vaikka hiihtämään

26 Aivovoimaa! -hanke houkutteli ikäihmisiä

liikunnan pariin

28 Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen

aloittamiseen

30 Juttu-tupien ovet auki

31 Suvituulen naapuriin palveluasuntoja

40 RAY:n pelejä nettiin

41 Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä

vapaaehtoisiksi

45 Omaishoito osana elämää

46 Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

11 Kolumni

32 Liitto tiedottaa

36 Tapahtumakalenteri

42 Svenska sidor

48 Yhdessä - postia yhdistyksiltä

52 Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain

55 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

s. 35

Kuinka AVH:n hoitoketju toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä?

s. 6

3/2

01

0

Vars

inai

s-Su

omen

sai

raan

hoito

piir

i

TulossA

Maria Lund hyväntekeväisyyskonsertissa 25.11.2010 Turussa; ks. tapahtumakalenteri ja ilmoitus s. 35.

Harri Hinkka

4 AVH 3/2010

LED

AR

ETi

ina

Vil

jan

en

Redan i över trettio år har Stroke- och dysfasi-förbundet fungerat till förmån för rehabilite-ring av de strokedrabbade. När det gäller en

neurologisk sjukdom eller ett handikapp går rehabi-literingen för många strokedrabbade ut på att man blir tvungen bygga upp livet på nytt av helt nya fak-torer. Trots att akutvården har utvecklats under de senaste åren och den upplösande behandlingen allt oftare finns till hands är det många tusentals män-niskor varje år som fortfarande har ett handikapp som de bör lära sig att leva med.

En fungerande vård- och servicekedja redan ef-ter det att de första symtomen har uppenbarat sig garanterar att livet även efter insjuknandet är det bästa möjliga. Många faktorer inverkar givetvis på det här. den nya hälsovårdslagen och Gängse vård - rekommendationen, som uppdateras som bäst, är minsann viktiga.

Undersökningen om rehabilitering som förbun-det gjorde åren 2006-2010 har fört med sig kuns-kap och information som beslutsfattarna kan stöda sig på. Endast en enhet som är tillräckligt stor och mångprofessionell kan garantera en verklig rehabili-tering. Strokedrabbade som rehabiliteras inom små och enskilda hälsovårdscentraler får helt enkelt inte den rehabilitering som är sakenlig och tillräcklig.

det är oerhört viktigt att det finns talterapitjäns-ter i alla enheter. de afatiska personernas antal up-pgår redan nu till ungefär tjugotusen. För att kunna kommunicera behöver afatikerna komplemente-rande kommunikationsmedel för att klara sig i var-dagen och även handledning för sin närmaste krets.

I förbundets alla projekt deltar en expertis. Verk-samheten är frivillig och för med sig värdefull kuns-kap för gemensamt bruk. Vi ska heller inte glömma vår finansiär Penningautomatföreningen. Pennin-gautomatföreningen har finansierat omfattande utredningsarbeten både när det gäller akutvård och

rehabilitering. Man kan påverka förbundet via forsk-ning och den kunskap den ger.

Kunskap kan öka ångesten. det här stämmer när det gäller rehabiliteringsundersökningen. Om re-habiliteringssituationen är så pass undermålig som den bild artikeln i tidningen ger bör man söka fram medel och utvägar för att stöda rehabiliteringsme-toderna och verksamheten. ICF-klassificeringen av funktionsförmågan ger en del metoder, den leder också till ändamålsenlighet i verksamhetsutveck-lingen. Men enbart metoder räcker inte. Man måste också ha en gemensam vilja för att utveckla rehabi-literingen.

Eftersom stroke är den dyraste kärlsjukdomen och den fjärde dyraste folksjukdomen är rehabi-litering verkligen något som uppbär vinst. Vi hop-pas att beslutsfattarna såväl i kommunerna som i sjukvårdsdistrikten förstår att en euro för rehabilite-ring ynglar av sig många fler euron till kommuner-nas och sjukvårdsdistriktens kassa när man satsar på rätt sak i rätt tid. det här förutsätter att man ser vård-kedjan som en helhet och upphör att tänka sektor-vis. En finansiering som kanaliseras åt ett enda håll är det enda möjliga för rehabiliteringen.

I den här tidningen finns åter en gång solid kuns-kap som underlag för beslutsfattandet och dessu-tom olika verksamhetsmodeller som hjälper till vid idéproduktionen. Trevlig höst!

Tiina Viljanen är Stroke- och dysfasiförbundets verksamhetsledare.

Frågan om rehabilitering är viktig

endast en enhet som är tillräckligt stor och mångprofessionell kan garantera en verklig rehabilitering.

5AVH 3/2010

PÄÄ

KIR

JOITu

STiin

a V

iljan

en

Kuntoutuksen asialla

Vain riittävän iso ja moniammatillinen yksikkö turvaa kuntoutumisen.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on ollut jo yli kol-mekymmentä vuotta aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksen asialla.

Kun kyseessä on neurologinen sairaus ja vamma, on monen sairastuneen elämä rakennettava aivan uu-sista palasista kuntoutumisen turvaamiseksi. Vaikka akuuttihoito on kehittynyt viime vuosien aikana ja liuotushoito on entistä useamman saatavilla, jää edelleen monelle tuhannelle ihmiselle joka vuosi vamma, jonka kanssa on opittava elämään.

Toimiva hoito- ja palveluketju sairastumisen ensi oireista alkaen takaa parhaan mahdollisen elämän myös sairastumisen jälkeen. Monet tekijät vaikutta-vat tähän, eikä niistä suinkaan vähäisin ole uudistu-va terveydenhuoltolaki tai päivityksessä oleva aivo-infarktin Käypä hoito -suositus.

Liiton kuntoutustutkimus vuosina 2006-2010 on tuonut tietoa päätöksentekijöiden tueksi: vain riit-tävän iso ja moniammatillinen yksikkö turvaa kun-toutumisen. Yksittäiset, pieniin terveyskeskuksiin kuntoutukseen jääneet sairastuneet tuskin saavat asianmukaista ja riittävää kuntoutusta.

Erittäin tärkeää on, että kaikissa yksiköissä on saatavilla myös puheterapeuttien palveluja, sillä afaattisia ihmisiä jo nyt lähes 20 000. Voidakseen kommunikoida he tarvitsevat puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä arjessa selviy-tyäkseen ja myös opastusta lähipiirilleen.

Liiton kaikissa hankkeissa mukana on asiantunti-jakenttä, joka vapaaehtoistoimijoina tuo arvokasta tietoa yhteiseen käyttöön. Ei pidä myöskään unoh-

taa Raha-automaattiyhdistystä, joka on rahoituksel-laan turvannut laaja-alaiset selvitystyöt niin akuut-tihoidon kuin kuntoutuksenkin osalta. Tutkitun tiedon kautta liitto voi vaikuttaa.

Tieto lisää tuskaa. Näin kävi erityisesti kuntou-tustutkimuksemme yhteydessä. Kun tilanne kun-toutuksen osalta on niin huono kuin mitä voimme lehtemme artikkelista lukea, on etsittävä keinoja kuntoutusmenetelmien ja toiminnan tueksi. ICF-toi-mintakykyluokitus tuo keinoja, joihin tukeutua. Se tuo myös johdonmukaisuutta, jolla toimintaa voi-daankehittää. Pelkät keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan pitää löytää yhteinen tahtotila asian kuntoon saattamiseksi.

Koska AVH on kallein valtimotauti ja neljän-neksi kallein kansansairaus, kuntoutus todellakin kannattaa. Toivomme päättäjien niin kunnissa kuin sairaanhoitopiireissäkin ymmärtävän, että kuntou-tukseen sijoitettu euro poikii monta euroa kuntien ja sairaanhoitopiirien kassaan, kun panostetaan oi-keaan aikaan ja oikeaan asiaan. Tämä edellyttää hoi-toketjun tarkastelua kokonaisuutena ja luopumista sektoriajattelusta. Yksikanavainen rahoitus turvaa kuntoutuksen.

Tämän lehtemme sivuilta löytyy jälleen kerran vankkaa asiaa päätöksenteon tueksi sekä lisäksi erilaisia toimintamalleja ideoinnin pohjaksi. Hyvää syksyä!

Tiina Viljanen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja.

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

6 AVH 3/2010

Pir

jo im

mo

ne

n-r

äih

ä

Aivoverenkier tohäir iöiden (AVH) hoitoketju on julkaistu Varsinais-Suomen sairaanhoi-

topiirissä (VSSHP) viime vuonna ja päivitetty tänä vuonna. Työryhmän vetäjänä on toiminut professori, yli-lääkäri Risto O. Roine TYKS Neurolo-gian klinikalta.

MääräTiEToisTA kEhiTTäMisTä

Hoitoketjun kehitystyön tuloksena aivoinfarktin liuotushoidon saanei-den potilaiden määrä kasvoi vuonna 2008 peräti 79 %. Samalla hoitoon tulon viive sekä sairaalassa syntyvä viive lyhenivät merkittävästi. Väes-tön tietoisuutta AVH-hoitoketjusta ja nopeasta hoitoon hakeutumista on lisätty mm. sanomalehtiartikkeleilla.

Vaikka tulokset ovat paranemas-sa myös muualla maassa, ei aivan vastaavaa kehitystä ole muista sai-raanhoitopiireistä raportoitu. Itses-tään eivät nämä huipputulokset ole syntyneet, vaan niihin on tarvittu paitsi määrätietoista kehittämistä ja tutkimustyötä myös lisäresursointia diagnostiikan ja hoidon vaativuusta-son noustessa.

Varsinais-Suomen sairaanhoito-piiri on viime vuosina panostanut AVH-potilaiden hoidon kehittämi-seen määrätietoisesti. Kyseessä on hoitopäivinä laskettuna sairaanhoi-topiirin suurin sairausryhmä. Uusi

AVH-yksikkö perustettiin vuonna 2005. Yhtenäiset sairaanhoitopiirin hoitoonohjaus- ja ensihoito-ohjeet sekä niihin liittyvä sairaanhoitohen-kilökunnan ja väestön koulutus to-teutettiin vuodesta 2007 alkaen.

NopEAsTi hoiTooN

Päivystysajan valmiutta ja osaamisen tasoa on kehitetty. Myös aivoinfark-tin kuvantamisessa on siirrytty käyt-tämään nopeampia, tarkempia ja turvallisempia menetelmiä. Äkillinen aivoverenkiertohäiriö osataan tun-nistaa ensihoidossa sairaalan ulko-puolella. Tähän liittyen tehdään en-nakkoilmoitus Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ensiapupoli-klinikalle. Näin nostetaan valmiusta-soa tutkimuksen ja hoidon toteutta-miseksi viipeettä.

Äkilliseen aivoverenkiertohäiri-öön sairastuu vuosittain 14 000 suo-malaista, joista noin 1 000 Varsinais-Suomessa. Joka neljäs sairastunut on työikäinen. Jos hoito viivästyy, seu-rauksena voi olla kuolema tai pysyvä vammautuminen. AVH:n johdosta menetetään enemmän laatupainot-teisia elinvuosia kuin minkään muun sairauden johdosta.

Aivoinfarktin liuotushoito ja hoi-to erikoistuneessa yksikössä paran-taa hoitotuloksia ratkaisevasti. Liuo-tushoito tähtää veritulpan tukkiman valtimon nopeaan avautumiseen

ennen kuin laaja aivoinfarkti ehtii ke-hittyä. Liuotushoito voidaan aloittaa, mikäli ensioireista on kulunut alle 4,5 tuntia.

On tärkeää, että koko hoitoket-ju potilaasta ja hänen omaisestaan alkaen tietää, että nopeus on valttia aivoinfarktin ensihoidossa. Hoidon tuloksia parantavat myös koko AVH-hoitoketjun tasokas toteuttaminen, niin ensihoidossa, valvontaosastolla kuin vuodeosastolla TYKS:ssä.

Kuntoutus on erittäin tärkeää. Se aloitetaan jo sairaalassa ja sitä jatke-taan edelleen aluesairaaloissa, ter-veyskeskuksissa ja myös potilaiden kotona. Kotona voidaan tehdä mo-nenlaisia rakenteellisia muutostöitä helpottamaan pärjäämistä.

TAvoiTTEENA sujuvA ToiMiNTAMAlli

VSSHP:ssa on tuotettu yhteensä jo 37 hoitoketjua lähes kaikilta erikoisaloil-ta. Hoitoketju tukeutuu pääasiassa olemassa oleviin hoitosuosituksiin ja ohjeistuksiin, joista osa on kehitetty työn aikana, ilman että työryhmän tarkoituksena olisi tuottaa varsinais-ta uutta lääketieteellistä sisältöä.

Kunkin hoitoketjun suunnittelus-sa on mukana laaja moniammatilli-nen työryhmä, johon kuuluu edus-tajia kaikilta hoitoketjun tasoilta: ensihoidosta, erikoissairaanhoidos-ta, perusterveydenhuollosta, kun-

AVH-hoitoketjun avulla nopeasti hoitoonNopeus on valttia aivoverenkierohäiriöiden hoidossa. Tarvitaan palveluketju,

joka takaa AVH-potilaan viiveettömän pääsyn hoitoon ja kuntoutukseen. Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on tehostunut Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun ansiosta.

7AVH 3/2010

toutuksesta ja toisaalta myös väestö-koulutuksesta.

Tavoitteena on ajantasaisiin ja sujuviin palveluketjuihin perustuva toimintamalli, joka poistaa tarpeet-toman kitkan ja päällekkäisyydet erikoissairaanhoidon ja peruster-veydenhuollon sekä terveydenhuol-lon kannalta tärkeiden sosiaalipal-veluiden väliltä, ja takaa potilaalle asuinpaikasta riippumattoman, laa-dukkaan, sujuvan ja tehokaan hoi-tokokonaisuuden. Työryhmä sopii yhteistyön muodoista eri toimijoi-den välillä - kuka tekee, mitä, missä ja milloin.

NopEAsTi hAhMoTTuvA kokoNAisuus

Toimintamalli kuvataan sähköisesti nettiin. Hoitoketjun kaaviosta hah-mottuu hoito- ja palveluketjun ko-konaisuus nopeasti ja ajantasaisena kaikkine tarpeellisine tietoineen potilaan hoidon ja kuntoutuksen to-teuttamiseksi.

Kaaviossa kunkin laatikon ta-kaa avautuu uusi sivu, jossa pureu-

MiTEN ToiMiN, kuN EpäilEN äkillisTä AivovErENkiErTo-

häiriöTä?

Tärkeintä on soitto yleiseen hätänumeroon 112 heti, kun äkilliseen aivoverenkiertohäi-riöön viittaavat oireet yllättä-vät:· toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus· suupielen roikkuminen· puhekyvyn häiriö· toisen tai molempien sil-mien näköhäiriö tai kaksois-kuvat· tasapainohäiriö, kävelyvai-keus ja voimakas huimaus yhdessä· aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky.

Aivohalvaus vaatii kiireellistä hoitoa. Mitä nopeammin hoi-to aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua.

dutaan syvällisemmin sisältöihin. Etsi-työkalun avulla löytää kustakin hoitoketjusta helposti esimerkik-si käytettävät testit ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon aivohalvaus-potilaan kuntoutuksessa. Sivustoilta löytyy ajantasaiset linkit mm. duo-decimin Käypä hoito -sivuille, Kelan sivuille ja potilasyhdistyksien sivuille.

Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin AVH-hoitoketju on ammat-tilaisten käytettävissä paikallisesti intranetissä ja valtakunnallisesti Lää-käriseura duodecimin ylläpitämässä Terveysportti-portaalissa.

Kansalaisille avoimien ”Potilaan polkujen” kehittäminen on alka-massa. Muutama polku on tuotettu, mutta AVH-hoitoketjusta ei vielä ole potilasversiota. Sosiaaliseen medi-aan mukaan menosta on myös kes-kusteltu tässä yhteydessä.

Arviointiylilääkäri, yleislääketieteen dosentti Pirjo Immonen-Räihä työs-kentelee Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirissä Turun yliopistollisessa

keskussairaalassa sairaanhoidon johdon tukipalvelujen toimistossa.

Vars

inai

s-Su

omen

sai

raan

hoito

piir

i

Aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) hoitoketju Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

8 AVH 3/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton päättymässä oleva kuntou-tusprojekti osoitti, että alle

puolet tehokasta kuntoutusta tarvit-sevista saa sitä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aloitteesta selvitettiin AVH:n sairasta-neiden kuntoutuksen toteutumista Suomessa. Projekti tehtiin Raha-au-tomaattiyhdistyksen tuella vuoden 2006 tilanteesta. Siihen on sisältynyt vuosien 2008-2010 aikana koulutus-tilaisuuksia, joiden avulla tilannetta on yritetty saada paremmaksi.

Tutkimuksessa haastateltiin kaik-kien Suomen sairaanhoitopiirien kuntoutuksesta vastaavia henkilöitä. Lisäksi lähetettiin kyselylomakkeita kaikkiin terveyskeskuksiin, AVH-kun-toutusta antaviin kuntoutuslaitok-siin ja aluesairaaloihin.

Kaikki sairaanhoitopiirit ja 61 % terveyskeskuksista vastasivat kyse-lyyn. Vastanneiden terveyskeskusten alueella asuu 81 % suomalaisista, joten tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina.

Tutkimuksessa on erityisesti pa-neuduttu sairastumisen jälkeisiin ensimmäisiin kuukausiin (0-3 kk sai-rastumisesta), jolloin kuntoutuksen tiedetään olevan kaikkein tehok-kainta.

kuNTouTus riiTTäMäTöNTä

Kuntoutusselvityksen keskeinen havainto on se, että tehokkaaseen moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee Suomessa vain 15-20 % sai-

rastuneista, vaikka kuntoutuksen tarpeessa arvioidaan olevan yli 40 % sairastuneista. Toisin sanoen yli puolet suomalaisista AVH-potilaista ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta sairauden ensimmäisinä kuukausina.

Sairaanhoitopiirien välillä on suu-ria eroja kuntoutukseen pääsyssä. Paras tilanne on Mikkelin seudulla Etelä-Savossa, jossa kuntoutukseen pääsee yli 40 % sairastuneista eli käytännössä kaikki kuntoutusta tar-vitsevat.

Huonoimmilla alueilla alle kym-menesosa sairastuneista saa teho-kasta kuntoutusta. Vuonna 2006 näin heikko tilanne oli kuudessa sairaan-hoitopiirissä (Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Länsi-Pohja, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi).

Onneksi osassa näistä kuudesta sairaanhoitopiiristä kuntoutusta on lähdetty vuoden 2006 jälkeen voi-makkaasti kehittämään ja tilanne on paranemassa (mm. Pohjois-Savossa). Valitettavasti meille on tullut tietoja myös päinvastaisesta kehityksestä.

ikä Ei EsTE

Suomalainen sairastuu aivoveren-kiertohäiriöön keskimäärin 73-vuo-tiaana. AVH on tyypillisesti iäkkäiden sairaus: kolme neljästä sairastunees-ta on yli 65-vuotias. Selvityksen pe-

rusteella näyttää siltä, että iäkkäät pääsevät huonosti kuntoutukseen erityisesti niissä sairaanhoitopiireis-sä, joissa ei ole omaa kuntoutusosas-toa.

Laajojen kansainvälisten tutki-musten perusteella kuitenkin tiede-tään, että erityisesti iäkkäät hyötyvät kuntoutuksesta. Ikä ei siis saa olla es-teenä kuntoutukseen pääsylle. Onko niin, että niukkojen resurssien takia kuntoutusta saavat vain nuoret, vaik-ka iäkkäitä kuntouttamalla voitaisiin ehkäistä tehokkaasti vanhusten jou-tumista kalliiseen laitoshoitoon?

MoNiAMMATilliNEN kuNTouTus TEhokAsTA

Moniammatillisesti toimivassa kun-toutusyksikössä toteutettu kuntou-tus on todettu selvästi tehokkaam-maksi kuin kuntoutus tavallisella sairaalan tai terveyskeskuksen vuo-deosastolla. Tällaisen kuntoutuksen tiedetään vähentävän kuolleisuutta, lyhentävän hoitoaikoja noin kolman-neksen, vähentävän laitoshoitoon joutumista noin kolmanneksen, pa-rantavan elämänlaatua ja lisäksi se on kustannustehokasta.

Miksi näin hyvää hoitoa ei tarjota kaikille? Onko syynä moniammatilli-seen kuntoutukseen alkuvaiheessa tarvittavat isommat panostukset? Tälle sijoitukselle saadaan kuitenkin myöhemmässä vaiheessa erinomai-nen tuotto sekä paremman elämän-laadun (laitoshoidon tarve vähenee ja kotiin pääsee aikaisempaa useam-pi).

Tee

mu

Ta

ka

la Kaikki eivät saa kuntoutusta

AVH-kuntoutustutkimusprojektin tulosten mukaan AVH:n sairastaneiden alkuvaiheen kuntoutus on riittämätöntä. Kuntoutus tulisi keskittää isoihin

yksiköihin, joissa työskentelee moniammatillinen henkilöstö. Erityisesti iäkkäät hyötyvät kuntoutuksesta, mutta heidän on vaikea sitä saada.

miksi näin hyvää hoitoa ei tarjota

kaikille?

9AVH 3/2010

Moniammatilliseen kuntoutus-työryhmään tulee palkata ammat-titaitoinen asiastaan kiinnostunut henkilökunta, johon kuuluu neurolo-gi, hoitohenkilökunta, fysioterapeut-ti, toimintaterapeutti, puheterapeut-ti, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä ja mahdollisesti muita ammattilaisia. Tämän ryhmän jäsenten tulee olla tiiviissä yhteistyössä sairastuneen ja hänen omaistensa kanssa.

Henkilökunnan koulutuksen tu-lee olla jatkuvaa. Osaston ilmapiirin ja ulkoisten puitteiden tulisi tukea kuntoutumista. On selvää, että täl-laisen kuntoutuksen järjestäminen vaatii kaupunkien ja kuntien yhteis-työtä, eikä pieneen tai keskisuureen-kaan terveyskeskukseen ole mahdol-lista palkata riittävän monipuolista joukkoa kuntoutuksen ammattilai-sia.

kuNTouTus isoihiN yksiköihiN

Kuntoutusselvityksen tulosten pe-rusteella suositamme, että AVH-potilaiden kuntoutus tulisi keskittää isoille osastoille, jotka kuntouttavat yli 100 AVH-potilasta vuodessa siten,

että yksi 15-paikkainen osasto huo-lehtisi noin 100 000 asukkaan väes-tön kuntoutuksesta. AVH-potilaiden kuntoutuksesta pienissä yksiköissä tulisi luopua.

Keskeisten löydösten (vähäiset ja maan sisällä vaihtelevat resurssit, iäkkäiden tilanne) lisäksi kuntoutus-selvitys toi esille, että suomalaisesta terveydenhoito/kuntoutushenkilö-kunnasta löytyy paljon innostunei-suutta AVH:n hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen vähistä resursseista huolimatta. Ammattihenkilöt toi-voivat lisää kuntoutuskoulutusta, AVH-yhdyshenkilötoiminnan laaje-nemista ja parempaa kuntoutuksen koordinaatiota.

Henkilöstö myös ihmetteli, kuka vastaa kuntoutuksesta ja kuntoutus-suunnitelmista. Avokuntoutuksessa, kuntoutussuunnitelmien laatimises-sa ja kuntoutuksen tilastoinnissa on kehitettävää. Jokaisen sairastuneen tulisi osallistua kuntoutussuunnitel-mansa laatimiseen. Kuntoutussuun-nitelma päivitetään tarpeen mu-kaan, alkuvaiheessa usein ja jatkossa vähintään vuosittain.

kuNTouTus Ei viElä hoidoN TAsollA

AVH-kuntoutusselvityksen suunnit-telussa ja ohjauksessa on ollut mu-kana Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kuntoutusprojektin johtoryh-mä. Haastatteluihin ja kyselyihin on vastannut satoja AVH-ammattilaisia. Alueellisia ja koko maan tuloksia on tarkasteltu koulutustilaisuuksissa eri sairaanhoitopiireissä. Tavoitteena on ollut AVH:n sairastaneen ja hänen perheensä kokonaistilanteen paran-taminen. Suurkiitos kaikille projek-tiin osallistuneille.

AVH:n akuutti liuotushoito ja hoi-to aivohalvausyksikössä on Suomes-sa maailman huippua. Kuntoutus on vielä kaukana siitä. Kuntoutusta tarvitaan usein myös liuotuksen jäl-keen ja silloin kuin liuotus ei ole ollut mahdollista. Akuuttivaiheen huippu-tasoista hoitoa ei pidä jättää kesken unohtamalla kuntoutus.

Teemu Takala on sisätautiopin dosentti ja tutkijalääkäri.

Kirjallisuusluettelo saatavana toimituksesta.

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja kuntoutukseen pääsyssä.

Pohj

akar

tta

(c) A

ffec

to F

inla

nd O

y, K

artt

akes

kus,

Lup

a L7

696/

08

10 AVH 3/2010

Millainen on tilanne AVH-kuntoutuksen osalta Hel-singin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiirin alueella? Näitä asi-oita pohti yli 60 AVH-potilaiden kun-toutuksesta vastaavaa ammattilaista ja päättäjää elokuisessa seminaarissa Helsingissä.

TuTkiMusTuloksET hyödyksi

Seminaarin tavoitteena oli keskus-tella Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aivoverenkiertohäiriön (AVH) sai-rastaneiden kuntoutustutkimuksen tuloksista, kuntoutuskäytännöistä ja saattaa kehittämistarpeet päättäjien tietoon.

Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 % aivoverenkier-

tohäiriön (AVH) sairastaneista. Aivo-halvaus- ja dysfasialiiton tekemän selvityksen perusteella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS) moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee noin 25 % ai-voverenkiertohäiriön sairastaneista, kun maan keskiarvo on noin 15-20 %. Tilanne pääkaupunkiseudulla on siis parempi kuin muualla maassa.

- Kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä potilaita nykyiseen verrattuna hyötyisi kuntoutusosastohoidoista. Sairaanhoitopiirin isoissa kaupun-geissa on resursseja, mutta pienem-missä ne ovat niukat. Kuten koko maassa myös HUS:n alueella iäkkäi-den kuntoutukseen tulee panostaa. Resursseja tarvittaisiin myös henki-lökunnan kouluttamiseen, arvioi tut-kijalääkäri Teemu Takala Aivohalva-usja dysfasialiitosta.

kolMEN kukkAroN oNgElMA

Helsingin yliopiston neurologian emeritusprofessori ja HYKS neurolo-gian klinikan AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste puhui kolmen kukkaron ongelmasta.

- Akuuttivaiheen kuntoutussuun-nitelman laatimisen ja varhaiskun-

toutuksen maksaa erikoissairaanhoi-to. Jatkokuntoutuksen ja ylläpitävän kuntoutuksen maksaa terveyskes-kus. Pienillä kunnilla ei ole näihin tarvittavaa osaamista ja rahaa. Isoilla kunnilla, vaikka olisi rahaa, ei aina ole halua. KELA tulee talkoisiin 3-6 kuu-kauden kuluttua eli liian myöhään, ja tällöinkin vain alle 65- vuotiaiden osalta ja uudistuksen jälkeenkin vain alle 75-vuotiaiden osalta, totesi Markku Kaste.

Kasteen mukaan ongelman rat-kaisuna on se, että yhdelle toimijalle pitää antaa vastuu, valta ja varat. Vain siten voidaan taata kuntoutuksen yhdenvertainen ja oikea-aikainen saatavuus. Kaiken lisäksi toimintata-pa on sekä inhimillisesti että talou-dellisesti paras.

- Aivohalvaus on kallis sairaus ja vaikea aivohalvaus on erityisen kallis sairaus. Hoidot, joilla vähennetään aivohalvauksen aiheuttamaa vam-mautuneisuutta, ovat yhteiskun-nalle erinomaisia sijoituksia. Meillä on näyttöön perustuva osaaminen, Suomi on varakkaampi kuin koskaan ennen, mutta onko meillä, päättäjät mukaan lukien, tahtotila toimia oi-kein? Tämä on ratkaiseva kysymys, tiivisti Kaste.

AVH-potilaiden kuntoutus HUS-alueella

Toteutuvatko tasavertaisuus, asiantuntemus, taloudellisuus,

korvaamattomuus ja sujuva hoitopolku AVH-kuntoutuksessa HUS-

alueella?

Seminaarissa kommenttipuheenvuoron esittivät (vas.) ylilääkäri Sari Rastas, Lohjan sairaala, johtava ylilääkäri Juha Jolkkonen, Katriinan sairaa-la, ylilääkäri Hannele Merivuori, Laakson sairaalan kuntoutusyksikkö, ylilääkäri Kari Hurskainen, Hyvin-kään sairaala ja Kiljavan Sairaala ja neurologi Tarja Puumala, HUS:n Neurologian kuntoutuspoliklinikka.

Stud

io A

vant

eca

Oy/

Ilpo

Vain

ionp

ää

11AVH 3/2010

KO

Lum

NI

Sir

Pa a

Sk

o-S

elja

Vaa

ra

jokaisen kansalaisen tulee tuntea aivohalvauksen oireet.

Osallistuin Helsingin seudun aivoverenkier-tohäiriöpotilaiden kuntoutusseminaariin 26.8.2010 ja tulin todella hyvälle tuulelle

kuullessani aivohalvauksen hoidon ja kuntoutuksen hyvistä tuloksista.

Vanha ystäväni ylilääkäritoimikunnan ajoilta, 20 vuoden takaa, professori Markku Kaste kertoi aluk-si AVH:n liuotushoidosta ja telelääkinnästä.

Aivohalvaukseen sairastuu 14 000 suomalaista vuodessa, mikä merkitsee 38 ihmistä joka päivä. Sairastuneista 1/4 on alle 65-vuotiaita eli työikäi-siä. Aivohalvaus on suuri kansansairaus ja halvauk-sen läpikäyneitä kansalaisia elää keskuudessamme 50 000–60 000.

Jokaisen kansalaisen tulee tuntea aivohal- vauksen oireet, jotka ovat roikkuva suunpieli, tajun-nanhäiriöt ja huimaus sekä toisen puolen raajojen halvaus. Helsinkiläinen potilas on välittömästi toimi-tettava Meilahden sairaalaan päivystysklinikalle.

Aivohalvauksen ennuste on paljon parantunut akuutin liuotushoidon ansiosta. Me helsinkiläiset ja pääkaupunkiseudun asukkaat olemme todella etuoikeutetussa asemassa. Muutamassa minuutissa olemme Meilahden sairaalassa, missä liuotushoito voidaan useimmissa tapauksissa aloittaa. Liuotus-hoidolla ei ole yläikärajaa. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat hoidon tulokset.

Muualla Suomessa liuotushoidon voi saada, mi-käli sairaalassa on pään kerroskuvaus (CT-laite) ja neurologin ympärivuorokautinen päivystys tai vi-deoyhteys Meilahden sairaalan päivystävään neuro-logiin (telelääketiede).

AVH-potilas tarvitsee myös nopean ja tehok-kaan kuntoutuksen. Meilahden sairaalasta aivohal-vauspotilaan on päästävä muutaman päivän sisällä kuntoutussairaalaan, joka helsinkiläisillä on Laakson sairaalan kuntoutusosasto. Potilas saa moniamma-tillisen kuntoutuksen.

Kotiin pääsee 71 % Laakson sairaalassa hoide-tuista aivohalvauspotilaista. Kollegat HUS-piirin eri sairaaloissa hoitavat asian erinomaisesti.

Aivohalvauksen moderni liuotushoito on eräs suurimpia lääketieteen saavutuksia, mutta hoidon tulokset ovat riippuvaisia nopeasta diagnoosista ja asianmukaisesta kuntoutuksesta.

Sirpa Asko-Seljavaara on professori, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

sekä eduskunnassa toimivan Stroke-ryhmän puheenjohtaja.

Stud

io A

vant

eca

Oy/

Ilpo

Vain

ionp

ää

Korvaamaton kovalevy voidaan pelastaa

12 AVH 3/2010

PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759 www.ptkeskus.fi

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ

Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaaJay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia.

Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen.

Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltä-vyys ja kestävät materiaalit sekä silmiä-hivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

UUTUUS

13AVH 3/2010

14 AVH 3/2010

Viimeisen vuosikymmenen ai-kana aivoverenkiertohäiriöi-den (AVH) synnyn ja ehkäisyn,

hoidon ja kuntoutuksen tutkimus on edennyt harppauksin. Kansainväli-nen tieteellinen tieto on tavoitetta-vissa yhä helpommin. Tutkimustu-losten muodostamat ja vahvistamat opit ovat jaossa koulutustilaisuuksis-sa ja internetin välityksellä.

Näiden tietojen siirtäminen käytäntöön on oma prosessinsa ja olemassa olevien käytäntöjen kor-vaaminen tehokkaammilla menetel-millä vie aikaa. AVH:n tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuu erittäin laaja asiantuntijajoukko.

Neurotieteilijöiden ja kuntoutus-työtä tekevien ammattilaisten käyt-tämä kieli on erilaista eikä yhteisen ymmärryksen saavuttaminen ole itsestään selvää. Yhteistä kieltä ja

ymmärrystä kuitenkin tarvitaan, jot-ta teoria siirtyy käytäntöön ja saavu-tetaan paremmat ja tehokkaammat terapiamenetelmät kuntoutujalle. Myös asiakkaan omaa ymmärrystä ja käsitystä asiasta on tuettava ja selvi-tettävä - millainen on hänen kuntou-tumistahtonsa.

iCF-luokiTuksEsTA yhTEiNEN käsiTTEisTö

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luoki-tus (ICF-luokitus) voi antaa toimin-takyvyn arvioinnille kansainvälisesti yhtenevän kielen ja raamituksen. WHO tuotti ICF-luokituksen vuonna 2001 eri tieteenalojen ja toimialojen yhteiseksi luokitustyökaluksi. AVH-kuntoutuksen yhteydessä se mah-dollistaa yhteisen käsitteistön eri

toimijoille aivotutkijasta fysiotera-peuttiin ja harjoitusproteesin suun-nittelijasta asiakkaaseen.

ICF-luokitus on jo käytössä mm. tilastointivälineenä, tutkimusväli-neenä ja käytännön työn arviointivä-lineenä. Luokituksen soveltaminen AVH-kuntoutukseen laajemmin on lähivuosien suuri haaste. Sovellusoh-jeita ei vielä ole.

Käytössä olevien toimintakykyä kartoittavien ja kuvaavien mittarei-den tulokset eivät välttämättä ole suoraan käännettävissä ICF-kielelle. Erilaisten mittarien käsitteitä voi-daan verrata nytkin, mutta valmiita linkittämisohjeita ei ole. Eri malleja kehitellään eri puolilla maailmaa. Suomessa kehitetty biopsykososi-aalinen viitekehys on yksi malli, jolla ICF-kieltä ja käytäntöä pyritään lä-hentämään.

Pä

iVi l

iiPP

ola

ICF-luokitus tulossa AVH-kuntoutukseenToimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus

tarjoaa viitekehyksen myös AVH-kuntoutukseen.

Juttu-tuvassa tuetaan keskustelua. Kun keskustelukumppani tukee kommunikointia ja oikeaa materiaalia on käytössä, kuntoutu-ja pystyykin osallistu-maan.Ee

va-M

aija

Pie

tilä

15AVH 3/2010

ToiMiNNAlliNEN TErvEydENTilA

Luokituksen avulla voidaan kuva-ta toiminnallista terveydentilaa ja se koskee kaikkia ihmisiä. ICF-luo-kituksessa on kaksi osaa, jotka ja-kaantuvat yhä tarkempiin luokkiin ja kooditunnuksiin. Ensimmäinen osa käsittelee toimintakykyä ja toimin-tarajoitteita. Se jakautuu osa-aluei-siin ruumis/keho sekä suoritukset ja osallistuminen.

Toinen osa käsittelee ympäris-tötekijöitä ja yksilötekijöitä. Näistä rakentuu yksilön toimintakykyä ku-vaava vuorovaikutuksellinen verkos-to, josta parhaimmillaan selviää, mil-laisessa elämäntilanteessa henkilö on. Kun asiakasta havainnoidaan ko-konaisena yksilönä omassa toimin-taympäristössään, voi kuntoutus-toimenpiteiden suuntaaminen olla tehokkaampaa eli asiakasta parem-min hyödyttävää. Tällöin myös yh-teistyö ja kommunikointi eri ammat-tilaisten kesken on välttämätöntä.

pirsTAlEisEsTA kokoNAisvAlTAisEMpAAN

AVH-kuntoutuksen kentällä hyörii valtava joukko ammattilaisia. Moni-ammatilliseen kuntoutukseen pää-see Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemän kuntoutustutkimuksen mu- kaan kuitenkin keskimäärin 15-20 % kuntoutujista, kun tavoite on 40-50 %. Kuntoutusmäärät on todettu vaatimattomiksi. Olisiko mahdollista tehostaa tuloksia resurssien lisää-misen ohella yhteistyötä lisäämällä, paremmalla suunnittelulla ja täsmä-terapioilla? Saumattomaan hoito- ja kuntoutusketjuun on vielä matkaa.

AVH vaikuttaa sairastuneen elä-mään huomattavan laaja-alaisesti ja jokaisen sairastuneen toimintakyky ja osallistumismahdollisuudet ovat yksilölliset. Afasia, kielellinen häiriö, rajoittaa keskusteluun osallistumis-ta. Kun näkökulma siirtyy yksilöstä toimintakykyä kuvaavaan verkos-toon, huomataan, että rajoittavat tekijät voivat liittyä myös kommuni-kointiympäristöön.

Jos kommunikointiympäristö

muokataan afasiaystävälliseksi siten, että keskustelukumppanit tukevat kommunikointia ja oikeaa materiaa-lia on käytössä, kuntoutuja pystyykin osallistumaan. Osallistuminen taas voi lisätä aivojen toipumista edistä-vää plastisuutta. Kommunikoinnin kuntoutuksen paradigma onkin jo laajentunut ja toiminnallinen kom-munikointikyky sisältää myös ympä-ristön kommunikointitaidot.

korjAuTuvA kEskushErMosTo

Vaurion laajuus aivokudoksessa ei yksin määritä kuntoutumisen rajoja. Keskushermostolla on useita stra-tegioita toimintansa lisäämiseksi ja korjaamiseksi vaurion jälkeen. Toi-minnan ja toimintarajoitteiden sekä toipumisen ja kompensaation väli-nen vuorovaikutus on pohdinnan ar-voinen asia. Kuntoutuksella voidaan tukea aivokudoksen toipumista ja aivotoimintojen palautumista sekä aktivoida uusia alueita aivoissa. Jos ei kuntoutusta tehdä, vaurioalue ei kehity, vaan sen edustamat toimin-not korvautuvat muulla.

Jos kuntoutuksessa korostetaan kompensatorisia, korvaavia keinoja, saadaan aikaan tällaista vahingol-lista plastisuutta. Sairastuneen toi-minnassa tämä merkitsee että, jos halvaantunutta kättä ei yritä käyttää, toinen käsi ottaa nopeasti ylivallan. Mitä enemmän toimivampaa kättä käyttää, sitä pysyvämmin halvaus-käsi jää toimettomaksi, koska se menettää yhteyden aivokudokseen. Mitä lähempänä harjoitettavien toi-mintojen vastinalueet aivoissa sijait-sevat alkuperäisiin nähden, sitä pa-rempi toipuminen saavutetaan.

pAlAuTTAMisTA TAi koMpENsAATioTA?

Kuntoutuksen tavoitteena voi olla toimintojen palautuminen tai kom-pensoiden mahdollistettu toiminta-kyky. Jos tavoitteena on toimintojen palauttaminen, kuntoutukseen tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Kuntoutuksen tulee olla riittävän tiheää. Kolme kertaa vii-

kossa tapahtuva kuntoutus ei riitä palauttamaan toimintoja. Jossain tilanteissa kompensaatioonkin on tyydyttävä myös niiden kuntoutu-jien kuntoutuksessa, jotka saavat terapioita runsaasti alusta asti. Asia-kasta kuunnellen ja moniammatilli-sella yhteistyöllä tehtyjen arviointien merkitys korostuu.

Uudet tekniikat ja menetelmät parantavat ja monipuolistavat har-joittelua. Esimerkiksi kävelyn har-joittelussa on jo käytössä tehtävä-keskeinen harjoittelu, kävelymatto, erilaiset elektromekaaniset harjoi-tuslaitteet, painokevennetty kävely-laite, mielikuvaharjoittelu ja funktio-naalinen sähköstimulaatio. Yläraajan toiminnan lisäämiseksi ovat käytössä mm. bilateraalinen harjoittelu, ro-bottiavusteinen harjoittelu sekä te-hostettu käden käyttö -menetelmä variaatioineen.

Jos kuntoutuja haluaa oppia kä-velemään tai käyttämään kättään sairastumisen jälkeen, on käveltävä paljon ja on käytettävä kättä. Yk-sinkertaista, mutta toteutus vaatii terapeutilta muutakin kuin teknistä osaamista.

Tehtäväkeskeisyyden periaate näkyy myös toimintaterapiassa. Päi-vittäisten toimintojen ja vapaa-ajan toimintojen palauttaminen mahdol-listuu, kun kuntoutuja saa harjoitella kotiympäristössään. Luonnollinen toimintaympäristö ja omat, tutut välineet helpottavat ja motivoivat toimimaan.

Se, että terapeutti on oikeasti kiinnostunut kuntoutujan maailmas-ta ja tukee hänelle merkityksellisten asioiden piiriin palaamista, on tera-pian vaikutuksellisuuden kannalta oleellista. Terapiamäärällä on merki-tystä. Tehokkaammassa kuntoutuk-sessa terapia alkaa varhemmin ja sitä on tiheämmin.

kogNiTiivisET vAjAvuudET ylEisiä

ICF-luokituksessa jaotellaan ruu-miin/kehon toiminnat kahdeksaan pääluokkaan, joista ensimmäinen on nimeltään mielentoiminnot. Mielentoiminnoilla tarkoitetaan ai-

16 AVH 3/2010

votoimintoja: sekä kokonaisvaltaisia mielentoimintoja, kuten tietoisuus, henkinen energia ja vietit että erityi-siä mielentoimintoja, kuten muisti, kieli ja laskutoimitukset. ICF-luoki-tuksen mukaan vajavuuksia ovat ruumiin/kehon toimintojen ja ruu-miin rakenteiden ongelmat, kuten huomattavat poikkeamat tai puu-tokset.

Mielentoimintojen vajavuuksilla on yhteys sekä alentuneeseen toi-mintakykyyn että kuntoutukseen. Kuntoutus on oppimisprosessi, jossa mielentoiminnat ovat keskeisiä. Kog-nitiiviset vajavuudet ovat hyvin ylei-siä AVH-kuntoutujilla. Noin 60 %:lla sairastuneista todetaan vaskulaaris-ta kognitiivista heikentymistä, joka ei ole dementiaa. Siihen vaikuttaa vaurion sijainti ja laajuus sekä sairas-tuneen ikä. Aktivoiva fysioterapia pa-rantaa kognitiivisia vajavuuksia, kun terapia suunnitellaan neuropsykolo-gisen tutkimuksen perusteella.

dementiaa on noin 20-30 %:lla sairastuneista AVH:n jälkeen. depres-sio on yleistä AVH-sairastuneilla ja ta-vallista myös omaisilla. Ei ole selvää, altistaako masennus kognitiivisiin häiriöihin vai onko asia toisinpäin.

Tutkimustiedon siirtäminen käy-täntöön ei suju aina tietoisesti ja selkeästi. Moni kuntoutuja saa vielä muuta kuin näyttöön perustuvaa kuntoutusta tai jopa tehotonta tera-piaa. Kuntoutuksen vaikuttavuus on monesta kiinni. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen, hyvä ja tasa-arvoinen kuntoutustoi-minnan suunnittelu, tehokkaat teo-riatietoon pohjautuvat terapiamene-telmät sekä kuntoutushenkilöstön yhteistyö lienevät kulmakivet.

kuopioN syMposiuM kokosi AMMATTilAisET

Koulutustapahtumia tarvitaan eri ammattiryhmien kohtaamispaikaksi

ja tiedon kuljettamiseksi. Kuopion vii-des Stroke Symposium 16.-18.6.2010 oli virittävä ja antoisa koulutustapah-tuma. Tapahtuman järjestäjinä olivat Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Aivotutkimus- ja Kuntoutuskeskus Neuron. Myös Aivohalvaus- ja dysfa-sialiitto ry oli edustettuna järjestely-toimikunnassa ja symposiumissa.

Symposiumissa käsiteltiin kol-men päivän aikana aivoverenkierto-häiriöihin liittyvää asiaa seuraavien teemojen mukaan: aivohalvauksen akuuttihoito ja ehkäisy, aivojen kor-jautuvuus ja kuntoutuminen sekä aivohalvauskuntoutuksen uudet menetelmät.

Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty lähinnä 18.6. koulutuspäi-vän luentoja. Lähdeluettelo toimi-tuksessa.

Päivi Liippola toimii fysioterapeuttina Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

Eläkkeistä helppotajuisesti

Sähköinen eläkkeen hakemispalvelu

Työeläkeote-palvelu

Yhteydet eläkelaitosten palveluihin

Lomakkeita ja eläkesanasto

Neuvontaa

Työeläke.fi

Sähköistä tietoatyöeläkkeistä

www.tyoelake.fi

Tekstiä on toimituksen käytössä

17AVH 3/2010

www.kuntoutuskeskus.fi

Kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin

Aivohalvauskurssi 1.12.–17.12.2010 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme:kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähköpostilla paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi

se också folkhalsan.fi

Folkhälsan har ett stort utbud av rehabilitering, bland annat på Mjöl bolsta i Karis och på Norrvalla i Vörå. Vi har trevliga lokaliteter i vacker miljö och en kunnig och tjänst-villig personal.

Vi har ett mångsidigt utbud av rehabiliteringstjänster både i subakuta skedet och senare. Behovsprövad och medicinsk rehabilitering. Rehabiliteringen kan vara fi nansierad av kommunen, FPA, RAY, Statskontoret.

Mer information om kurser och ansökningsförfarandet, vänligen kontaktaMjölbolsta: Kristina Björklund tfn 019 278 6814, kristina.bjorklund@folkhalsan.fi Norrvalla: Helena Häggblom tfn 06 383 10501, helena.haggblom@folkhalsan.fi

HELSINGIN PSYKOTERAPIA-INSTITUUTTI

18 AVH 3/2010

Kokouksen teemoina olivat ai-vohalvauksen akuuttihoito ja ehkäisy, aivojen korjautuvuus

ja kuntoutuminen sekä aivohalva-uskuntoutuksen uudet menetelmät. Kokoukseen osallistui alan parhaita ulko- ja kotimaisia asiantuntijoita ja luennoitsijoita.

- Tutkimusta näiden kehittämi-seksi tarvitaan, sillä aivohalvauksen taakka on valtava, kertoi kokouk-sessa puhunut emeritusprofessori ja HYKS neurologian klinikan AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste.

AivohAlvAus TAppAA TuhANsiA

Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain 14 000 henkilöä, 38 joka päivä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita ja kolmannes työikäisiä. Väestön ikääntyminen voi lähivuosi-na lisätä sairastuneiden määrää. Ai-vohalvaus on Suomessa kolmannek-si yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy vuosittain noin 5 500 henkeä.

- Se on kuitenkin ehkäistävissä ja siitä voi toipua hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella. Akuuttihoito on Suomessa hyvällä tolalla, ja aivoin-farktin liotushoidon saatavuus on meillä parempi kuin koko muussa Euroopassa, Kaste jatkoi.

Aivohalvaus on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheutta-va sairaus. Jopa kolmannes yli puoli vuotta sairastumisen jälkeen elossa selvinneistä jää päivittäisissä toi-minnoissaan muista riippuvaiseksi. Suuri osa akuutista sairastumisesta selviytyneistä tarvitsee päivittäisiä tukitoimia sekä kuntoutusta. Sairas-

tuneista 15 prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon.

Aivohalvauksen syynä on 80 pro-sentilla aivoverisuonitukoksesta joh-tuva iskeeminen aivoinfarkti. Loput aiheutuvat spontaaneista aivoveren-vuodoista ja lukinkalvonalaisista eli subaraknoidaalivuodoista.

Kaikki keinot, joilla voidaan eh-käistä aivohalvaukseen sairastumis-ta, estää sairastuneen vammautu-mista tehokkaalla akuuttihoidolla, edistää omatoimiseksi toipumista te-hokkaalla kuntoutuksella ja ehkäistä uudelleen sairastumista ovat sekä yhteiskunnan kannalta kustannus-tehokkaita toimia että potilaan ja omaisten kannalta ainoita eettisesti hyväksyttäviä vaihtoehtoja.

Aivohalvauksen ehkäisyn, akuut-tihoidon ja kuntoutuksen keinoista

on jo olemassa paljon hyvää näyt-töön perustuvaa tietoa, mutta yhä parempia hoitoja ja menetelmiä tarvitaan ja kehitellään. Näistä kes-kusteltiin Kuopion Stroke Symposi-umissa.

NopEAsTi hoiTooN

Symposiumin ensimmäisten päivien aiheena oli aivohalvauksen akuutti-hoito ja ehkäisy. Tukkoon menneen tai menossa olevan aivovaltimon laskimonsisäinen liuotushoito on akuutin aivoinfarktin tehokkain hoi-to ja sitä tehokkaampi, mitä nope-ammin oireiden alettua se annetaan. Siksi avun hälyttämisessä ja hoitoon pääsyssä ei saisi syntyä turhia viivei-tä. Hoito tulee antaa viimeistään 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta.

Osa potilaista ei kuitenkaan ehdi hoitoon riittävän ajoissa tai ei hyödy hoidosta. Akuutti aivovaltimotukos voidaan tällöin joskus hoitaa myös uusilla kehittyvillä tekniikoilla: valti-monsisäisellä liuotuksella tai mekaa-nisella tukoksen poistolla.

Kansainvälisissä aivohalvauksen akuuttihoitovertailuissa Suomi si-joittuu erittäin korkealle, jopa koko muuta Eurooppaa paremmin aivoin-farktin liuotushoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa.

ApuA AivoTurvoTuksEEN

Laajoissa aivoinfarkteissa on erityi-sesti nuorilla ja keski-ikäisillä suuri aivoturvotuksen riski. Tilaan liittyy erityisen korkea, 80 prosentin kuol-leisuus. Suurin osa eloon jääneistä jää vaikeasti vammautuneiksi.

Uusilla akuutin vaiheen hoito-

Aivohalvauksen hoito kehittyyKansainvälinen aivohalvauskokous, The 5th Kuopio Stroke Symposium, kokosi kesäkuussa Kuopioon lähes 250 aivohalvauksen hoidon ja tutkimuksen parissa

työskentelevää.

Tutkijalääkäri Teemu Takala kertoi AVH-kuntoutustutkimuksen tuloksista Kuopiossa.

Anu

Lip

sane

n, It

ä-Su

omen

ylio

pis

to

19AVH 3/2010

muodoilla, kuten neurokirurgisella leikkaushoidolla tai aivojen viilen-nyshoidolla, on voitu valikoiduissa tapauksissa vähentää merkittävästi kuolleisuutta ja lisätä omatoimiseksi jääneiden potilaiden määrää.

MArEvANillE korvAAviA hoiTojA?

- Aivohalvauksen jälkeen uuden ai-vohalvauksen, sydänkohtauksen ja äkkikuoleman riski on koholla. Ko-lesteroli- ja verenpainelääkityksestä huolehtiminen, tupakoimattomuus ja tukosten estolääkitys ovat keskei-siä näiden ehkäisyssä, totesi Leuve-nin yliopiston professori Vincent Thiejs.

Nykyiset aivoverisuonitukoksien estolääkitykset, kuten asetosalisyyli-happo, dipyridamoli ja klopidogreeli, eivät vielä riittävän tehokkaasti eh-käise sairastumisen jälkeen uusia ai-vohalvauksia. Uusia, parempia lääk-keitä tarvitaan ja kehitetään koko ajan.

- Aina nykyiset tukosten estolää-kitykset eivät saa toivottua vaikutus-ta aikaan, ja joillakin haittoina ovat verenvuodot. Lupaavia uusia tukos-ten estolääkkeitä ovat esimerkiksi prasugreeli ja ticagrelor. Klopidog-reelin sopivuutta voidaan jo nyt sel-vittää geenitestillä, ja muillekin lääk-keille on tulossa vastaavia testejä, mikä helpottaa sopivimman hoidon valintaa, Thiejs jatkoi.

Myös sydänsairauksiin, kuten eteisvärinään, liittyvän aivohalva-uksen ehkäisyyn on tulossa uusia lääkkeitä, jotka todennäköisesti lä-hivuosina korvaavat vuosikymmeniä käytetyn, mutta käytännössä varsin hankalaksi osoittautuneen, kaup-panimellä Marevan ja myös rotan-myrkkynä tunnetun varfariinin.

Hermosoluja suojelevia, neu-roprotektiivisia hoitomuotoja on tutkittu pitkään. Useat lääkeaineet ovat olleet tehokkaita kokeellisissa malleissa, mutta yksikään ei ole vielä osoittautunut tehokkaaksi akuutin aivohalvauksen yhteydessä ihmisillä. Symposiumissa tarkastellaan neuro-protektiivisten lääkkeiden kehittelyn näkymiä.

MuovAuTuvAT AivoT

Symposiumin toisena päivänä kä-siteltiin myös aivojen plastisuutta eli uudelleenmuovautuvuutta ai-vovaurion jälkeen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia käyttää tätä ilmiötä hyväksi.

- Aivohalvauspotilaan kuntoutus perustuu aivojen plastisuuteen eli muovautuvuuteen, kertoi Floridan yliopiston professori Jeffrey Kleim, joka tutkii aivojen plastisia mekanis-meja eläimillä.

- Tiedetään, että aivohalvauksen jälkeen vahingoittumattomina säi-lyneet alueet ja solut muodostavat uusia hermoverkkoja, jotka ottavat vaurioituneiden alueiden tehtäviä. Tehokas kuntoutus tukee näitä pro-sesseja.

Kehittyvät kantasoluhoidot ja ai-vojen muovautuvuuteen vaikuttavat lääkehoidot tuovat uusia mahdolli-suuksia aivohalvauksesta toipumi-sen ja kuntoutuksen edistämiseen. Myös kokeellisen aivohalvaustutki-muksen antia voidaan soveltaa klii-niseen tutkimukseen ja käytäntöön.

Aivohalvauksen jälkeen suurel-le osalle potilaista jää elämänlaatua heikentävää ja kipua aiheuttavaa raajan jäykkyyttä eli spastisiteettia.

Tätä voidaan merkittävästi lievittää botuliinipistoshoidolla.

uuTTA TiEToA kuNTouTTAjillE

Symposiumin kolmannen päivän teemana oli aivohalvauksen kun-toutus ja järjestäjänä Suomen ai-votutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Ohjelma tarjosi erityisesti kuntoutuksen parissa työskentele-välle terapia- ja hoitohenkilöstölle mahdollisuuksia tietojen päivittä-miseen. Luennot käsittelevät uusia kuntoutumiseen ja kuntouttamiseen liittyviä tutkimustuloksia ja hoitome-netelmiä erityisesti aivohalvaukseen sairastuneen henkilön toimintaky-vyn näkökulmasta.

Aiheita olivat muun muassa liik-kumisen ja puhekyvyn kuntoutus aivohalvaukseen sairastuneilla, päi-vittäisten toimintojen ja vapaa-ajan mahdollistaminen kotiympäristössä ja aivohalvauksen jälkeisten mielen-toimintojen vajavuuksien merkitys kuntoutuksessa.

AluEElliNEN TAsA-Arvo Ei ToTEudu

Esillä oli myös aivohalvauskuntou-tuksen nykytila Suomessa. Aivo-halvaus- ja dysfasialiiton tekemän laajan kartoituksen perusteella aivo-halvauksen sairastaneiden kuntou-tusresursseissa sekä tehokkaaseen kuntoutukseen pääsyssä on huomat-tavaa vaihtelua eri puolilla maata.

Heikoimmilla alueilla vain muu-tama prosentti sairastuneista saa tarvitsemaansa laaja-alaista, intensii-vistä kuntoutusta sairauden ensim-mäisinä kuukausina, kun parhailla alueilla yli 40 prosenttia sairastuneis-ta pääsee moniammatilliseen, suosi-tuksien mukaiseen kuntoutukseen.

Asiasta lisää tämän lehden sivuilla 10-11.

Lisätietoja:www.uef.fi/stroke

Lähde: Itä-Suomen yliopisto/Ulla Kaltiala

Tutkija Nick Hayward esitteli ryhmän-sä tutkimustuloksia.

Anu

Lip

sane

n, It

ä-Su

omen

ylio

pis

to

20 AVH 3/2010

21AVH 3/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on saanut Soveltava Liikunta So-veLi ry:ltä projektiavustuksen

(700 €), jolla tuetaan liikunnan ver-taisohjaajien työtä. Avustuksella tuo-tetaan materiaalia vapaaehtoistyön tueksi sekä pyritään madaltamaan kynnystä ohjaajana toimimiseen. Toivomme, että kansio innostaisi myös uusia vertaisohjaajia mukaan toimintaan.

Tuotamme materiaalikansioin, johon kerätään tietoa muun muassa terveysliikunnasta ja ryhmien oh-jaamisesta sekä annetaan liikunta-vinkkejä yhdistystoimintaan. Kansio sisältää vinkkejä ja valmiita ohjeita sisä- ja ulkoliikunnan toteuttami-seen. Lisäksi siinä käsitellään mm. AVH:n erityispiirteiden huomiointia ryhmänohjauksessa, avustusten ha-kemista ja liikunnan apuvälineitä.

Työkaluja liikunnan vertaisohjaajille

Kansio lähetetään kaikille yhdis-tysten tai kerhojen liikuntavastaavil-le. Yhdistykset/ kerhot, jotka nimeä-vät uuden liikuntavastaavan, saavat myös kansion.

Yhteydenotot liikuntavastaava Virpi Lumimäelle v. 2010 loppuun men-nessä, kun haluatte• nimetä uuden liikunnan yhteyshenkilön• esittää sisältötoiveita kansioon, esimerkiksi liikuntaohjeista.

Yhteydenotot: Virpi LumimäkiAivohalvaus- ja dysfasialiitto ryKorkalonkatu 18, 96200 Rovaniemivirpi.lumimaki@stroke.fi tai p. 040 737 5879.

Ease

rfot

o.dk

Soveltava Liikunta SoveLi järjes-tää erilaisia paikallisyhdistys-ten liikuntatoimintaa tukevia

koulutuksia yhteistyössä muun mu-assa kuntien kanssa. Koulutukset on tarkoitettu yhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille ja vertaisoh-jaajille.

Liikkeelle-peruskoulutus 23.-24.10.2010, ImatraLiikkeelle-jatkokoulutus 27.-28.11.2010, JyväskyläLiikkeelle-virikeilta 13.12.2010, Turku.

Muutokset mahdollisia. Koulutukset toteutetaan, jos osallistujia on riittä-västi. Lisätietoja koulutuksista: Anne Taulu, anne.taulu@soveli.fi tai 040 511 5941 ja ww.soveli.fi.

Yhdistykset voivat saada Kunnos-sa Kaiken Ikää -koulutustukea (KKI). Tuen suuruus on 50 % kokonaisku-luista. Tuki on haettava kuukautta aikaisemmin. Lisätietoja saa aluesih-teeri Virpi Lumimäeltä (virpi.lumima-ki@stroke.fi, p. 040 737 5879).

SoveLi kouluttaa syksyllä 2010

•

•

•

22 AVH 3/2010

Terveysliikunnan suositus 18–64-vuotiaille

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin

2 t 30 min reippaasti

tai1 t 15 min rasittavasti.

Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

2009

1 t 15 min viikossa

Lihaskuntoa ja liikehallintaa

raskaat koti- ja pihatyöt

marjastuskalastus

metsästys

kävelysauvakävely

vauhdikkaatliikuntaleikit

pyöräily (alle 20 km/t)

Kestävyyskuntoa

LIIKUNTAPIIRAKKAViikoittainen

arki-, hyöty- ja työmatka-

liikunta

kuntopiiri kuntosali

jumpat

venyttely tasapainoharjoittelu

tanssi

pallopelit luistelu

sauva-, porras- ja ylämäkikävely

kuntouinti vesijuoksu

aerobic

pyöräily juoksu

maastohiihto maila- ja juoksu-

pallopelit

2 t 30 min viikossa

2 kertaa viikossa

reippaasti

rasittavasti

reip

paasti

Runsas fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan merkit-tävä tekijä aivoverenkierto-

häiriöiden ehkäisyssä. Liikunta vä-hentää aivoverenkiertohäiriön riskiä laskemalla verenpainetta, lisäämällä HdL:n eli hyvän kolesterolin mää-rää, parantamalla sokeritasapainoa sekä auttamalla painonhallinnassa. Liikunta siis hidastaa valtimokovet-tumataudin syntymistä.

Hyvä fyysinen kunto ja riittävä liikunta edistävät sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Liikunta ko-hottaa mielialaa, parantaa itsetun-toa, lievittää ahdistusta ja stressiä sekä parantaa unenlaatua.

Terveysliikunnan lähtökohtana on fyysisen aktiivisuuden vaikutus terveyteen. Liikunnan toteuttamis-tavat ja syyt eivät ole niinkään mer-kityksellisiä. Suositeltavaa on harras-

taa elämäntapa-aktiivisuutta kuten reipasta kävelyä, portaiden nousua ja kotiaskareita. Tästä käytetään usein nimitystä arkiliikunta.

jopA 13 kErTAA viikossA

Liikunnallinen kuntoutus on sai-rastumisen jälkeen keskeinen osa kuntoutusta. Liikunta on aloitettava mahdollisimman pian; mieluiten jo viikon sisällä sairastumisesta. Lii-kunnallista kuntoutusta tulee jatkaa kunnes sairastuneen tila on parantu-nut.

Aivoinfarktin jälkeiseen liikunnal-liseen kuntoutukseen suositellaan 20-60 minuuttia kestävää kestävyys-liikuntaa 3-7 päivänä viikossa. Liikun-tasuoritukset voivat koostua yhdestä tai useammasta, vähintään 10 mi-nuuttia kestävästä liikuntasuorituk-

sesta. Liikunnalliseen kuntoutukseen kannattaa viikoittain sisällyttää myös 2-3 lihaskuntoharjoitusta, 2-3 venyt-telyharjoitusta sekä tasapaino- ja koordinaatioharjoituksia.

Liikuntasuoritukset on aina suh-teutettava omaan fyysiseen toimin-takykyyn.

kävEly kuNNiAAN!

Erityisesti kävelyn on todettu hi-dastavan aivoverenkiertohäiriöiden pahenemista, ehkäisevän uusia ai- voinfarkteja ja lisäävän fyysistä toi-mintakykyä. On todettu, että viikoit-taisten kävelykertojen lisääntyessä ylipainon todennäköisyys on pie-nempi ja HdL-kolesterolin arvo suu-rempi.

an

na

ma

llo

y j

a r

iikk

a S

eP

Pä

ne

n

Liikunta osaksi arkeaLiikuntaa tarvitaan sekä ehkäisemään aivoverenkiertohäiriöitä

että kuntoutumiseen sairastumisen jälkeen.

UKK

-Inst

ituut

ti

23AVH 3/2010

ENTäs lääkkEET?

Suurimmalla osalla lääkkeistä ei ole oleellista vaikutusta liikunnan har-rastamiseen. Lääkkeiden käyttö voi olla edellytys liikunnasta suoriutumi-selle. Yksittäisissä tapauksissa liikun-ta voi muuttaa lääkkeen vaikutusta.

diabeetikolla on otettava huomi-oon lääkityksessä liikunnan verenso-keria laskeva vaikutus. Liikunta en-naltaehkäisee diabetesta ja vaikuttaa positiivisesti sokeritasapainoon.

Varfariinin (Marevan) käyttö ei estä liikuntaa eikä kilpaurheilua. Veren hyytyminen heikentyy tarkoi-tuksenmukaisesti lääkkeen käytön yhteydessä. Kontaktiurheilulajeissa ja liikuntalajeissa, joihin liittyy suuri loukkaantumisen riski, on oltava va-rovainen eikä niitä suositella varfarii-nia käyttävälle.

piirAkkAA TArjollA

Terveille aikuisille on tehty liikunta- suosituksista liikuntapiirakka UKK-

instituutissa. Vaikka aivoverenkierto-häiriöön sairastuneen liikuntasuosi-tukset ovat pitkälti samanlaisia kuin terveidenkin suositukset, on silti leivonnan alla oma liikuntapiirakka aivoverenkiertohäiriöön sairastu-neelle.

Aivoverenkiertohäiriöön sairas-tuneen liikuntapiirakka valmistunee syksyn 2010 aikana. Piirakan leivon-ta toteutuu yhteistyössä Aivohal-vaus- ja dysfasialiiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun neurohoita-jaopiskelijoiden kanssa.

Anna Malloy ja Riikka Seppänen ovat sairaanhoitajia ja neurohoitajan

erikoistumisopintojen opiskelijoita Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja

HUS Neurologian klinikalta.

Tekstiä on toimituksen käytössä

Apteekeista ilman reseptiä.

Tehokas jahyvin siedetty

Movicol sisältääelimistölle tärkeätelektrolyytit

Movicol säilyttääelimistönelektrolyytti- janestetasapainon

Suklaanmakuinen

Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan.Tutustu pakkausohjeeseen.

nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon

UUSI!

Ease

rfot

o.dk

24 AVH 3/2010

Suomen aivotutkimus- ja kun-toutuskeskus Neuronin NEKTI -kuntoutusmallissa on yhdis-

tetty pienryhmäharjoittelu ja tekno-logian hyödyntäminen. Kuntoutus-malli antaa uudenlaisen näkökulman kuntoutuksen toteuttamiseen tule-vaisuudessa.

Perinteinen kuntoutusmalli poh-jautuu voimakkaasti yksilölliseen kuntoutukseen - kuntoutujan ja terapeutin väliseen vuorovaikutuk-seen. Usein kuntoutustavoitteena pidetään, että kuntoutuja motivoi-

tuu omaan kuntoutumiseen ja ottaa vastuuta omasta kuntoutumisesta. Hyvän motivaation ajatellaan olevan keskeinen asia kuntoutumisproses-sin etenemisessä.

hArjoiTTEluN pAlo kuNTouTujAsTA

NEKTI-ryhmäläisten kokemukset pienryhmäharjoittelusta vahvistavat näkemystä siitä, että harjoittelusta hyötyvät eniten ne, joilla on sisäinen motivaatio harjoitella. Harjoittelun

palon täytyy nousta kuntoutujasta itsestään. Silloin ryhmäharjoittelu toimii hyvän vahvistimen tavoin, luo uusia onnistumisia sekä auttaa saa-vuttamaan tavoitteita.

Hyvä motivaatio ei takaa hyvää kuntoutustulosta, mutta se voi aut-taa alkuun. Usein hyvin motivoitu-neet kuntoutujat ottavat ohjausta vastaan ja harjoittelevat terapeutin antamien ohjeiden mukaan. Kun-toutuksen etenemisen kannalta on hyvin tärkeää se, kuinka kuntoutuja pystyy löytämään itsestään sisäisen

an

ne

ru

ok

on

en

Motivaation voimalla vaikka hiihtämään

AVH-kuntoutuja tarvitsee hyvää motivaatiota, sisäistä paloa, jaksaakseen harjoitella. Ryhmästä saa voimaa ja tukea kuntoutumiseen.

Hiihtäminen on haastava, mutta motivoiva harjoitusmenetelmä Leo Heiskaselle.

Han

ne L

ahtip

elto

25AVH 3/2010

motivaatiotekijän ja harjoittelu to-teutuu myös kuntoutujan omasta aloitteesta.

Tuo haaste on varmasti tuttu meille kaikille kuntoutujien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Jos-kus kuntoutuja ei pysty löytämään sisäistä paloa harjoitteluun tai se on hyvin vaikeaa. Tällöin yksilöllinen terapia voi olla toimivin vaihtoehto kuntoutujalle.

ryhMähArjoiTTElu MoTivoi

NEKTI-kuntoutusmallissa kuntoutuja saa luonnostaan enemmän vastuuta omasta harjoittelusta, koska yksi te-rapeutti voi ohjata ainoastaan yhtä kuntoutujaa kerrallaan. Ryhmähar-joittelussa muodostuva tiivis henki, ”positiivinen pakko”, on auttanut monia kuntoutujia löytämään sisäi-sen motivaation harjoitteluun.

- Pienryhmäharjoittelu oli ran-kempaa kuin yksilöllinen kuntoutus, koska harjoitteluaikaa oli enemmän, sanoo kuopiolainen Leo Heiskanen. Hänelle on kertynyt vuosien mittaan kokemusta erilaisista kuntoutus-muodoista.

Heiskanen on oiva esimerkki siitä, kuinka merkittävä voimavara motivaatio on kuntoutumisessa. Leo Heiskasen kuntoutustaival alkoi vuo-den 2002 lopulla hänen saatuaan aivoinfarktin seurauksena vaikean vasemman puolen aivohalvauksen.

FiNlANdiA-hiihTo jäi väliiN

Liikunta ja erityisesti hiihtäminen on ollut Heiskaselle aina hyvin tärkeää ja hän on osallistunut useisiin pitkiin massahiihtoihin. Herättyään sairaa-lassa hän kertoo huolestuneensa sii-tä, että ei ehkä pysty osallistumaan vuoden 2003 Finlandia-hiihtoon. Kuntoutusjaksolle tullessa ensim-mäisellä tapaamiskerralla hän ilmoit-ti fysioterapeutille, että on ajatellut opetella hiihtämään.

- No suksilla tietenkin, hän puus-kahti, kun terapeutti hieman häm-mentyneenä tiedusteli, millä kun-toutuja aikoi hiihtää.

Hiihtäminen tuntui aluksi jonkin

verran epärealistiselta, koska Leo Heiskasen piti aloittaa alusta kävelyn opetteleminen sekä kaikkien mui-denkin päivittäisten toimintojen har-joittelu. Lisäksi harjoittelua vaikeutti voimakas neglect-oireisto eli vasem-man puolen huomiotta jättäminen.

Kuntoutuksen tavoitteista pääs-tiin neuvotellen yksimielisyyteen ja kuntoutujan kunto alkoi vahvistua harjoittelun tuloksena. Heiskasella on ollut voimakas oma sisäinen mo-tivaatio harjoitteluun.

- Alusta asti olen ajatellut teke-väni kaikkeni, jotta en jää sängyn pohjalle. Se on motivoinut minua harjoittelemaan kaikki nämä vuodet säännöllisesti, kertoo Heiskanen.

Neglect on hieman lievittynyt vuosien aikana ja kuntoutuminen on edistynyt kovan harjoittelun tu-loksena. 7,5 vuoden harjoittelun jälkeen Leo Heiskanen pystyy käve-lemään kepin kanssa lyhyet matkat ja pitemmillä matkoilla hän käyttää pyörätuolia. Hän suoriutuu lähes it-senäisesti päivittäisistä perustoimin-noista.

ryhMässä piENTä kilpAiluA

Keväällä 2010 hän osallistui NEKTI-pienryhmään ja koki harjoittelun ryhmässä erittäin myönteisenä.

- Pienryhmäharjoittelu oli mel-kein ”puoliyksilöllistä”, koska meitä oli vain kolme samassa ryhmässä. Oli mukava, kun pystyin harjoittele-maan itsenäisesti laitteilla turvalli-sesti tarvittaessa valjaiden tukema-na, lisää Heiskanen.

Kolmen viikon harjoittelujakson aikana hänen tasapainonsa vahvistui ja vaikutukset tuntuvat edelleen ko-tiympäristössä toimiessa. Heiskanen kertoo, ettei ole kaatunut kuntoutus-jakson jälkeen.

Heiskanen koki pienryhmähar-joittelun myönteisenä myös sik-si, että sai keskittyä osan päiväs-tä yläraajaharjoitteisiin. Niihin on aikaisemmilla jaksoilla keskitytty vähemmän ja yläraajaharjoitteiden tekeminen itsenäisesti on vaikeaa yläraajan spastisuuden vuoksi.

Heiskasen harjoitteluinto on si-

Suomen aivotutkimus - ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitel-laan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä.

säsyntyistä, mutta hän arvelee mo-tivaation löytyvän osittain ryhmän voimasta, varsinkin jos on luonteel-taan ”ryhmähenkinen”.

- Ryhmässä syntyy helposti pieni kilpailu harjoitellessa. Yksin ei viitsi-si harjoitella ihan niin paljon, mutta ei kehtaa lopettaa ensimmäisenä, muotoilee Heiskanen vastauksen pil-ke silmäkulmassa.

PS. Leo Heiskanen ei koskaan an-tanut periksi ja luopunut tavoittees-taan oppia hiihtämään. Hiihtomat-kat ovat nykyisin paljon lyhyempiä, mutta ne ovat varmasti yhtä palkit-sevia tai ehkä jopa palkitsevampia kuin aikaisemmin.

Anne Ruokonen on fysioterapeutti, joka työskentelee Suomen aivotutki-mus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa

projektipäällikkönä Euroopan alueke-hitysrahaston ja Tekesin rahoittamissa

projekteissa.

26 AVH 3/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteistyönä toteuttama Ai-

vomaa! -hanke etsi ja ohjasi liikun-nan pariin 2007-2009 yli 65-vuotiaita huonosti liikkumaan pystyviä aivo-verenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautia sairastavia. Ikäins-tituutin Voimaa Vanhuuteen -ohjel-maan kuuluneen hankkeen toteu-tuksesta vastasi projektityöntekijä Helena Pietilä.

Yksilöllisen liikuntaneuvonnan li-säksi osallistujille oli tarjolla erilaisia liikuntaryhmiä, -tapahtumia ja laji-kokeiluja. Kohderyhmien käyttöön rakennettiin Suvituulen läheisyyteen myös esteetön frisbeegolfrata ja ul-kokuntoilualue.

Hankkeeseen liittyi koulutusta ja luentoja sairastuneille, vapaaeh-toistyöntekijöille, omaisille, opiske-lijoille ja ammattihenkilöstölle sekä oppilasyhteistyönä toteutettuja harjoittelujaksoja ja opinnäytetöitä. Loppuraportin yhteydessä syntyi liikuntaneuvonta-dVd, jota voi lai-nata Soveltava Liikunta SoveLi ry:stä. dVd:tä voi myös ostaa molemmista hanketta toteuttaneista liitoista.

- Hanke vahvisti käsitystä siitä, että sairastuneet, joiden toimintaky-ky on huomattavasti alentunut, vä-hentävät liikuntaansa tai lopettavat ryhmäliikunnan liikuntapalvelujen vaikean saavutettavuuden vuoksi, Helena Pietilä toteaa.

Osallistumisen esteet voivat liit-tyä myös kommunikointiin tai ym-päristön asenteisiin fyysisten rajoit-teiden ohella. Tiedon ja uskalluksen puutekin vaikeuttaa joskus liikun-tapalvelujen tarvitsijan ja tarjoajan kohtaamista.

Pietilän mukaan avustajien, am-

mattitaitoisten ohjaajien ja muiden tukitoimien määrää ja tavoitetta-vuutta voitaisiin lisätä kolmannen sektorin, projektien ja oppilaitosten tiiviimmällä yhteistyöllä.

- Aktiivista yhteistyötä sekä yh-tenäistä erityisryhmien liikuntaneu-vontaa ja terveysliikuntaa koskevaa

koulutusta tulisi lisätä jo ammatti-henkilöiden opiskeluvaiheessa. Ja potilasjärjestöt voisivat omaa eri-tyisosaamistaan hyödyntäen tuot-teistaa ja toteuttaa ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa lajikokeiluineen yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja lii-kuntatoimen kanssa.

- Hanketta toteutettaessa keskus-telu liikuntaneuvonnasta vilkastui kaikilla sektoreilla ja sen kehittämi-seen löytyi uutta intoa. Myös sairas-tuneiden, ammattihenkilöstön sekä opiskelijoiden tieto Turun alueen lii-kuntatarjonnasta, terveysliikunnasta ja sairauksiin liittyvän liikunnan eri-tyispiirteistä lisääntyi, iloitsee Pietilä.

Yhteistyö Aivohalvaus- ja dysfa-sialiiton ja Parkinson-liiton välillä jat-kuu Ryhmävoimaa-hankkeen mer-keissä 2010-2012 Porin, Vaasan ja Mikkelin seudulla. Hankkeen osallis-tujiksi etsitään nyt Parkinsonin tautia sairastavia ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, jotka eivät liiku tervey-tensä kannalta riittävästi.

Yhteydenottoja toivotaan myös kohderyhmiin kuuluvien kanssa työskenteleviltä ammattihenkilöiltä, jotka haluavat suunnitella liittojen kanssa alueellista liikuntaneuvontaa ja -ohjausta.

Lisätietoa ja yhteydenotot:Parkinson-liiton palvelutoimenpääl-likkö Anne Lehtonen, p. 02 2740 417 tai 040 736 2688, www.stroke.fi.

Aivovoimaa! -hankkeen loppura-portti löytyy Parkinson-liiton kotisi-vulta: www.parkinson.fi.

Arja Pasila on Suomen Parkinson-liiton tiedottaja.

ar

ja P

aS

ila

Aivovoimaa! -hanke houkutteli ikäihmisiä liikunnan pariin

Ease

rfot

o.dk

27AVH 3/2010

AIVOVOIMAA-tietopaketti sisältää dvd:n sekä koke-muksia ja tuloksia Aivovoimaa-hankkeen liikuntaneu-vonnasta. Mukana on myös dvd:n selostus tekstinä, joka helpottaa aineiston käyttämistä esimerkiksi ope-tuksessa.

Aivovoimaa-dvd:ssä seurataan aidoissa asiakastilan-teissa, miten yli 65-vuotiaiden aivoverenkiertohäiri-ön sairastaneiden ja Parkinsonin tautia sairastavien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia voidaan parantaa ohjaamalla heitä liikunnan pariin. Liikuntaan osallistumisen esteitä on iäkkäillä sairastuneilla useita: liikkumis- ja kaatumispelko, erilaiset neuropsykologi-set ongelmat, epätietoisuus omista liikkumismahdolli-suuksista, avustajan puute jne.

Sairauden aiheuttamat vaikeudet asettavat liikunta-neuvonnalle monia haasteita. Aivovoimaa antaa ide-oita ja ajatuksia siitä, miten iäkkäitä ja sairastuneita henkilöitä voi ohjata terveysliikunnan pariin.

Aivovoimaa-dvd on tehty osana Aivohalvaus- ja dysfa-sialiiton ja Suomen Parkinson-liiton Aivovoimaa!-han-ketta, joka kuului valtakunnalliseen Voimaa Vanhuu-teen –ohjelmaan.

Dvd:n kesto 26 min.

Hinta 20 € + toimituskulut (SoveLin jäsenjärjestöille 15 € + toimituskulut)

Tilaukset Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta: tilaukset@stroke. , puh. (02) 2138 200

www.stroke.

AIVOVOIMAATietopaketti myynnissä nyt!

SUOMEN PARKINSON-LIITTO RY FINLANDS PARKINSON-FORBUND RF

Ideoita iäkkäiden ja sairastuneiden liikuntaneuvontaan

Kuv

a: e

aser

foto

.dk

28 AVH 3/2010

Hanke käynnistyy Porissa ja Vaasassa kuluvan vuoden syksyllä ja Mikkelissä vuoden

2011 aikana. Opetus- ja kulttuuri-ministeriön hankeavustus kuluvalle vuodelle on 30 000 euroa. Hankkees-sa keskeistä ovat liikunta, ryhmä, neuvonta ja toiminta.

NEuvoNTAA yhdEssä

Hankkeen tavoitteena on ensiksi sel-vittää, onnistuuko kahteen eri neu-rologisen sairausryhmän kuuluvia ihmisiä neuvoa ja opastaa ryhmässä ja vielä samassa ryhmässä harjoitta-maan omaehtoista harrastusliikun-taa. Järjestöissä tunnetaan hyvin viiteryhmään kuuluvien erityistar-peet ja -piirteet. Tärkeää olisi löytää yhteistyön edut sekä mahdolliset es-teet ja pohtia, voidaanko ne mahdol-lisesti poistaa.

Jos kokemukset ovat myönteisiä, toisena tavoitteena on tuottaa malli toteuttaa ryhmämuotoista liikunta-neuvontaa edellä mainituille ryhmil-le kaikkialla Suomessa. Ryhmämuo-toisen ohjauksen etuina arvioidaan olevan taloudellisen tehokkuuden lisäksi erityisesti mahdollisuus ver-taistukeen ja -arvioon. Vertaisten kesken on realistisempaa arvioida omia liikuntatottumuksia, asettaa saavuttavissa olevia tavoitteita sekä pyytä tarvittaessa tukea haastavissa tilanteissa.

ToiMiTAAN ryhMässä

Ryhmävoimaa -liikuntaryhmä koos-tuu 8-10 hengen suljetusta ryh-mästä. Ryhmän kokoonpano pysyy samana alusta loppuun. Ryhmä ko-

Ve

ijo

kiV

iSTö Ryhmästä lisävoimaa

liikuntaharrastuksen aloittamiseenRyhmävoimaa -hanke on Suomen Parkinsonliitto

ry:n hallinnoima yhteishanke Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kanssa. Hanke on kolmivuotinen

ja ajoittuu vuosille 2010-2012. Hankkeen pilottipaikkakunnat ovat Pori, Vaasa ja Mikkeli.

Ease

rfot

o.dk

29AVH 3/2010

koontuu kuusi kertaa pari tuntia ker-rallaan. Tapaamisissa mm. pohditaan ja arvioidaan omia liikuntatottumuk-sia ja niissä tapahtuneita muutoksia sairastumisen myötä, sairauden aset-tamia rajoituksia, liikunnan harrasta-misen hyötyjä, henkilökohtaista mo-tivaatiota sekä esitellään soveltuvia ja turvallisia liikuntalajeja sekä mah-dollisuuksia niiden saavuttamiseen.

Istumisen ja pohtimisen vasta-painoksi tarjotaan mahdollisuutta kokemukselliseen oppimiseen laji-kokeilujen muodossa. Samalla tu-tustutaan paikalliseen jo olemassa olevaan palvelutarjontaan. Ryhmän päätyessä jokaisella ryhmän jäsenel-lä pitäisi olla kädessään henkilökoh-tainen liikuntaohjelma, jota lähteä toteuttamaan. Haastavissa tilanteis-sa jäsen voi kääntyä ryhmän muiden jäsenten puoleen hakeakseen neu-voja, tukea tai kannustusta.

liikuNNAN riEMuA

Liikuntatoiminnalla tarkoitetaan harrastuslähtöistä, omaehtoista lii-kuntaa, jota kukin yksilö toteuttaa omasta vapaasta tahdostaan hyvin-vointinsa ylläpitämiseksi. Tavoittee-na on, että viiteryhmiin kuuluvat ihmiset voisivat jatkaa liikuntahar-rastustaan sairaudesta huolimatta ja nekin, jotka eivät vielä liiku tarpeeksi, saisivat kipinän aloittaa liikuntahar-rastuksen. Liikkua voi yksin tai ryh-mässä lajista ja omista mieltymyksis-tä käsin.

Yleisestikin tiedetään, että aloit-taminen on kaikkein vaikeinta! Siksi siihen tulee panostaa neuvonnan ja ohjauksen muodossa. Sairauden jälkeen on vaikeaa motivoitua ja aktivoitua hakeutumaan takaisin vanhan harrastuksen pariin tai saati aloittaa uusi.

Liikuntaneuvonnassa annetun tiedon ja tuen toivotaan auttavan juuri alkuun pääsemisessä. Usein edessä on vielä monia esteitä ennen kuin toimintaa päästään käsiksi. Ne voivat olla palvelurakenteissa, re-sursseissa kuin asenteissa. Hankkeen yksi keskeinen tehtävä on vähentää liikuntatoimintaan osallistumisen es-teitä.

hAAsTE:

Liikunnan avulla - yhteistyössä - kaikkien hyväksi.Oletko aivoverenkiertohäiriön sairastanut tai Parkinsonin tautia poteva henkilö Porista tai Vaasasta, kaipaatko tietoa ja tukea liikunta-harrastuksen aloittamiseksi? Tunnetko em. henkilön, joka voisi hyötyä ryhmämuotoisesta ohjauksesta liikuntaharrastuksen pariin?Ota haaste vastaan ja tule mukaan kokeiluun kehittämään liikunnal-lista ja hyvinvointia lisäävää toimintaa AVH:n tai Parkinsonin tautia sairastaville. Saat tietoa, neuvoja ja ohjausta! Me odotamme sinulta rehellisiä mielipiteitä ja kannustavaa palautetta ja sekä kokemuksesi antamista käyttöön!Jos vastauksesi oli myönteinen, ota yhteyttä:• Aluesihteeri Virpi Lumimäki, p.040 737 5879 tai virpi.lumimaki@stroke.fi• Aluetyöntekijä Jukka Tauriainen, p.0400 856 004 tai jukka.tauriainen@parkinson.fi• Palvelutoimen päällikkö Anne Lehtonen, p. 040 736 2688 anne.lehtonen@parkinson.fi

Heiltä saat lisätietoja toimintaan hakeutumisesta.

yhdEssä ryhMäNä

Ryhmä on käytetty toimintata-pa monissa terveysinterventiossa ja kokemukset puhuvat työtavan puolesta. Ryhmänvetäjiä ja tausta-yhteisöjä etsitään kuntien liikun-tatoimesta, terveyskeskuksista ja kansalais- ja työväenopistoista. Han-ketta valmistellaan ja toteutetaan heti alusta lähtien yhdessä kuntien kanssa. Erityisen tärkeää on löytää eri tahojen yhteistyöstä koituvat sekä toiminnalliset että taloudelliset edut ja ottaa ne käyttöön.

Hankkeessa toivotaan, että sai-rausryhmät löytävät toisensa myös paikallistasolla ja yhteistyö voisi kääntyä voimaksi toteuttaa toimin-taa - vaikka liikuntatoimintaa. Ero-vaisuuksista huolimatta uskomme hankkeen luovan pohjaa eri sairaus-ryhmien paikallistason yhteistyölle, joka kääntyy ryhmävoimaksi.

Veijo Kivistö on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteeri.

Ease

rfot

o.dk

30 AVH 3/2010

Ovet auki afaattisille - Juttu-tu-patoiminnan siirtäminen kan-sansivistyksen piiriin -projekti

on liiton nelivuotinen afasiaprojekti, jonka tavoitteena on käynnistää uu-sia Juttu-tupa-ryhmiä kansansivis-tyksen piirissä ympäri Suomea sekä tukea jo toimivien Juttu-tupa ryhmi-en toimintaa. Projektissa järjestetään myös koulutuksia ja julkaistaan ma-teriaalia.

Pitkän aikavälin tavoitteena on edistää afaattisten henkilöiden osal-lisuutta ja ehkäistä sosiaalista syrjäy-tymistä.

Projektikoordinaattorina työs-kentelee puheterapeutti Victoria Mankki, jonka työpiste sijaitsee Hel-singissä aluetoimiston yhteydessä. Victorian yhteystiedot ovat victoria.mankki@stroke.fi, p. 0400 909 904.

Projektiin on elokuun alusta pal-kattu toimintaterapeutti Pirjo Lai-ne, jonka vastuulla on Suvituulessa käynnistyvä Juttu-tuparyhmä. Pirjo työskentelee osa-aikaisena projektis-sa ja osa-aikaisena kurssityöntekijä-

ToiMiNTAA syksyllä 2010

Juttu-tupa-ryhmät:Helsinki, Helsingin Suomenkielinen työväenopisto, Helsingin katu 26, Opetuskeittiö 1.krs, perjantaisin klo 10-12.15.Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1, kieliluokka, maanantaisin klo 9-12.Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 1, torstaisin klo 9-12.

Svenska Pratkvarnen grupper:Helsingfors Svenska Arbis, dagmarsgatan 1, rum 21, onsdagar kl 10-13. Gruppen träffas undantagsvis på torsdagar den 14.10 och 25.11 då det är matlagning i köket.Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Smedsby, grupprummet, mån-dagar kl 10-13.

Vic

Tor

ia m

an

kk

i

Juttu-tupien ovet auki

nä Suvituulessa. Pirjon yhteystiedot ovat pirjo.laine@stroke.fi, p. 050 597 7663.

Juttu-tupa-ryhmä on tarkoitet-tu sinulle, jolla on afasia. Ryhmässä sinulla on mahdollisuus kommuni-koida ja saada tarvittava tuki kom-munikointitilanteessa tutussa ja tur-vallisessa ryhmässä osaavan vetäjän avulla.

Juttu-tupa ryhmä on paikallisen

kansalais- tai työväenopiston kurs-sitoimintaa, joka toteutetaan yhteis-työssä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa. Tällä hetkellä Juttu-tupa-ryh-miä löytyy Helsingistä, Mustasaares-ta ja Rovaniemeltä.

Lisätietoa Juttu-tupa-toiminnasta löytyy liiton sivuilta osoitteessa www.

stroke.fi tai projektikoordinaattori Victoria Mankilta.

Vict

oria

Man

kki

Vict

oria

Man

kki

31AVH 3/2010

Suvituulen palveluasuntojen ta-kana on vahva moniammatilli-nen osaaminen. Palveluntuot-

tajina ovat Invalidiliiton Asumispal-velut Oy, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry. Mo-niammatilliset kuntoutus-, ohjaus- ja tukipalvelut ovatkin Suvituulen pal-veluasuntojen vahvuutena.

Vieressä sijaitsevat Erityisosaa-miskeskus Suvituuli, Kommunikaa-tiokeskus ja Turun Nuortentalo tar-joavat neurologisten sairauksien erityisosaamista ja mm. kuntoutus-palveluja.

yhTEisöllisyyTTä jA yksiTyisyyTTä

Palveluasuntojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti esteettömyys, neurologisten sairauksien erityispiir-teet sekä kommunikointiin ja muis-tiin liittyvät asiat. Suunnittelussa on myös sovellettu uutta teknologiaa

miia

Su

oy

rjö

Suvituulen naapuriin palveluasuntoja

Erityisosaamiskeskus Suvituulen ja Turun Nuortentalon viereen Turun Hirvensaloon rakennetaan palveluasuntoja nuorille, aikuisille ja perheille.

Rakentaminen aloitetaan syksyllä 2010 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan vuoden 2012 alussa.

niin, että se tukee mahdollisimman hyvin paitsi yhteisöllisyyttä myös yksilöllisiä tarpeita. Uutta teknologi-aa hyödynnetään turvallisuuteen ja apuvälineisiin sekä viestintää liitty-vissä ratkaisuissa.

Palveluja voidaan laajentaa tule-vaisuudessa myös satelliittiasuntoi-hin, jolloin asukas voi asua itsenäi-sesti omassa asunnossaan Turun seu- dulla ja hankkia palveluja Suvituulen palveluasunnoilta.

jousTAvAA pAlvEluAsuMisTA

Palvelutalon asiakas voi olla perhe, pariskunta tai yksin asuva henkilö. Hän voi olla itsenäistyvä nuori tai tukea tarvitseva aikuinen. Kaikessa suunnittelussa, sisustuksessa ja ka-lustuksessa huomioidaan erilaisten asiakasryhmien tarpeet. Huonetila-ratkaisut ovat joustavia ja muunnel-tavia. Palveluasuminen joustaa asuk-

kaiden elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Palvelutalon asunnot ovat kool-taan 1h+k, 2h+k ja 3h+k. Asuntoja valmistuu yhteensä 18 kahdelle eri tontille. Kokonaiskerrosala on 1 290 m2.

Palveluasunnot rakentaa Asumis-palvelusäätiö ASPA ja hanke on saa-nut avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Suunnit-telusta vastaa Arkkitehtitoimisto Va-paavuori Oy.

Suvituulen palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu palveluasumiseen.

Suvituulen palveluasuntoja esitel-lään tarkemmin tulevissa lehdissä.

Lisätietoja:Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso, p. 040 558 3410, marjatta.laakso@nuortentalo.fi.

Ark

kite

htito

imis

to V

apaa

vuor

i Oy

32 AVH 3/2010

LIITTO TIEDOTTAA

yhdisTyslAki uudisTui 1.9.2010Yhdistyslaki uudistui syyskuun alusta. Eduskunta vahvisti lain 16.7.2010.

Tärkeimmät muutokset liittyvät kokouksien to-teuttamiskäytäntöihin ja tilintarkastuskäytäntöihin. Uusien säännösten mukaan etäosallistuminen yh-distysten ja valtuutettujen kokouksiin on nyt mah-dollista, jos yhdistyksen omat säännöt sallivat.

Toinen keskeinen muutos on, että nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkas-tukseksi. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintar-kastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa. Yhdistys voi siirtyä maallikkotilintarkastuksesta toi-minnantarkastukseen sääntöjä muuttamatta.Lisätietoa: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1274105909228.Laki yhdistyslain muuttamisesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100678.

liiTTokokous kEsällä 2011Neljän vuoden välein kokoontuva Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittokokous pidetään lauantaina 11.6.2011. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuus-ton varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi, liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hyväksytään liiton pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat.

Jäsenen, joka haluaa saada tietyn asian liittoko-kouksen käsiteltäväksi, on tehtävä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle viimeistään kokousta edeltä-vän tammikuun loppuun mennessä.

Yhdistyksille postitetaan liittokokouksesta tar-kemmat tiedot marraskuun aikana.

Puheenjohtajapäivät järjestetään liittokokouk-sen yhteydessä.

pirjo lAiNE projEkTiTyöNTEkijäksi

Pirjo Laine on aloittanut 2.8.2010 alkaen projekti-työntekijänä Ovet auki afaattisille -projektissa. Hä-

nen toimipaikkansa on Suvituulessa. Lisäksi hän toimii toimintaterapeuttina Suvituulessa järjestettä-villä kursseilla.

Pirjo muutti perheineen kolmisen vuotta sitten Porista Turkuun. Aikaisemmin hän on työskennellyt Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä toimintaterapeut-tina ja palaa nyt hoitovapaalta takaisin työelämään; innolla uusia haasteita kohti!

Perheeseen kuuluvat 13-, 12- ja 10-vuotiaat kou-lulaiset, päiväkotiuran aloittaneet 5- ja 3-vuotiaat pikkumiehet sekä puoliso Mikko. Harrastuksista tär-keimpänä mainittakoon lenkkeily.

TAkAisiN ToiMEEN -vETooMus luovuTETTiiN MiNisTEri siNNEMäEllE

Työurien pidentämiseen haetaan kuumeisesti erilai-sia keinoja. Samaan aikaan Suomessa on yli 30 000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Onko Suomella varaa pitää heitä työkyvyttömyyseläkkeellä vastoin tahto-aan?

Näihin teemoihin pureutuu kuuden potilasjär-jestön 31.8.2010 työministeri Anni Sinnemäelle luovuttama Takaisin toimeen -vetoomus.

- Työkyvyn ylläpidon tulisi olla yksi hyvinvointi-yhteiskunnan perusasioita. Samalla kun keskustel-laan eläkeiän nostosta ja työvoiman riittävyydestä, tulisi keskusteluun liittää myös se, miten kaikki työ-ikäiset saataisiin paremmin pysymään työelämässä, sanoo luovutustilaisuudessa kaikkien potilasjärjes-töjen puolesta puhunut Reumaliiton toimitusjohta-ja Mervi Ahlroth.

Sopivilla työelämän joustoilla, räätälöinneillä ja hyvillä hoidoilla pitkäaikaissairaat, jotka ovat usein erittäin motivoituneita työntekijöitä, voisivat pysyä työelämässä pidempään. Työnantajien ja työyhtei-söjen asenteet ja riittämätön tai vanhentunut tie-to sairauksista sekä niiden hoitomahdollisuuksista saattavat olla esteinä työssäkäynnille.

Ralf

Åst

röm

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

32 AVH 3/2010

33AVH 3/2010

LIITTO TIEDOTTAA

Jo työllä itsellään on usein parantavia vaikutuk-sia. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään yksilön mah-dollisuudesta tehdä työtä, vaan myös siitä, minkälai-sia kustannuksia yhteiskunnalle syntyy.

- Pitkäaikaissairailla on oikeus työhön samalla tavalla kuin muillakin kansalaisilla. Työkyvyn yllä-pito kannattaa, sillä sen menetys tulee yhteiskun-nalle kalliimmaksi. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi tiukasti pitää kiinni jokaisen työkyvystä. Työ ei ole vain pelkkä velvollisuus, vaan myös oikeus, Ahlroth jatkaa.

Ministeri Sinnemäki peräänkuuluttaa asennemuutosta

- Työelämä tarvitsee asennemuutosta, johon myös työhön paluun tukeminen liittyy. Työkyvyn ylläpitä-misestä on tultava osa työpaikkojen arkea. Työteh-täviä ja työaikaa on kyettävä paremmin mukautta-maan niin, että osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työelämässä. Työterveyshuoltoon on saatava enem-

män ennaltaehkäisevää otetta, jolla työkyvyn alen-tumiseen pystytään puuttumaan jo varhain, työmi-nisteri Anni Sinnemäki sanoo.

Takaisin toimeen -vetoomuksen ovat allekirjoit-taneet Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Psoriasisliitto ry, Crohn ja Colitis ry, Munuais- ja mak-saliitto ry ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Näissä järjestöissä on yhteensä noin 100 000 jäsentä ja ne edustavat sairauksia, joita sairastaa noin neljännes-miljoona suomalaista.

Takaisin toimeen -hanke tukee pitkäaikaissai-raita ja heidän työnantajiaan työssä pysymisessä ja työhön paluussa pitkän sairausloman jälkeen. Takai-sintoimeen.fi-nettipalvelun kautta tarjotaan konk-reettista apua mm. vastaamalla kysymyksiin. Lisäksi hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan päätöksen-tekoon pitkäaikaissairaiden parhaaksi. Takaisin toi-meen -hankkeen mahdollistaa terveydenhuolto-alan yritys Abbott Oy.

33AVH 3/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Stroke- och dysfasiförbundet rfTunnus: 5006009Info: 120020003 VA

STAU

SLÄH

ETY

S

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

✂

34 AVH 3/2010

Haluan liittyä:

AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

minulla on afasiaoireita

haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________

Allekirjoitus

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 eu-roa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityk-siltä.

✂

Tekstiä on toimituksen käytössä

35AVH 3/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jossa esiintyy Maria Lund!

Tervetuloa viettämään viihdyttävää iltaa vaikkapa pikkujoulun merkeissä.

Liput: jäsenet 25 E / muut 30 ELipputilaukset: kirsi.haanpera@stroke.fi

tai p. 02 2138 232

TERVETULOA!

MARIA LUND Turun Messukeskuksessa

25.11.2010 klo 19.00

36 AVH 3/2010

4.-5.10.Dysfasialla on uusi nimi

-tilaisuudet, Oulu, Tampere ja Helsinki

Tilaisuuksia kielellisestä erityisvaike-udesta Oulussa, Tampereella ja Hel-singissä. Illan aikana esitellään lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeu-desta annettua Käypä hoito -suosi-tusta.Tampere 4.10. klo 18.-20.00, Pää-kirjasto Metso Pirkankatu 2, henki-lökunnan luentosali, pohjakerros. Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.Oulu 4.10. klo 18.00-20.00, Oulun kaupunginkirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3. Luennoitsijana FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast, Neural Oy.Helsinki 5.10. klo 17.30-19.30 Pasi-lan pääkirjaston luentosali, Rautatie-läistenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.

9.10.Reuma ME-kävely

Reumaliitto haastaa liiton ja yh-distyksen maailmanennätyskäve-lyyn. ME-kävelyn päätapahtuma on 9.10.2009. Paikkakunnat ovat Helsin-ki, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Rovaniemi, Seinä-joki ja Oulu. Tapahtumassa kävellään tai sauvakävellään kolmen (3) kilo-metrin matka. Osallistujamäärä on ratkaiseva. Tapahtumapaikkakuntien yhdistykset, ottakaa pikimmiten yh-teyttä paikalliseen Reumayhdistyk-seen, niin pääsette mukaan suunnit-telemaan tapahtumaa. Taloudellisia resursseja ei tarvita! Tapahtumasta tietoa myös www.mekavely.fi.

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0lokAkuu 10.10.

Pohjoismainen afasiapäivä

10.10.Tenkkapoo-esitys, Helsinki

Sunnuntaina 10.10. klo 15.00, Mal-mitalo, Pohjois- ja Koillis-Helsingin kulttuurikeskus, Ala-Malmin tori 1, Helsinki. Tenkkapoo - Aivoista, aisteista ja ko-kemusten rajattomuudesta. Runo-, musiikki- ja kuvaesitys. Tenkkapoo pyrkii edistämään yhteiskunnan ta-sa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja esteettömyyttä. Esityskiertue toteu-tetaan opetusministeriön tuella.Kunkin esityksen (Helsinki, Tampe-re, Oulu) jälkeen yleisö voi osallis-tua asiantuntijoiden vetämään pa-neeliin, jossa käsitellään kulttuurin merkitystä yksilön voimavarana. Esi-tykset tulkataan viittomakielellä. Tai-de-esityksen kesto on noin yksi tunti. Keskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Tilaisuus on tuoksuton. Pääsylippuja (10 €; liiton yhdistysten jäsenille 5 €) ennakkoon Helsingistä, Tampereelta, Oulusta ja Kajaanista ja tuntia ennen esitystä lippuja saa esi-tyspaikalta ovelta. Lisätietoja www.stroke.fi ja Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi.

11.10.Omaishoitoon liittyvä työkokous,

KouvolaKymenlaakson ympäristössä omais-hoitoperheiden asioiden parissa työskentelevien työntekijöiden ja järjestötoimijoiden työkokous pide-tään maanantaina 11.10. klo 13.00-15.00, Vammaisjärjestöjen toimitila Veturi, Pohjola-talo, Kauppamiehen-katu 4, 2.krs., Kouvola. Ilmoittautu-miset 4.10. mennessä, p. 040 4553 243 tai juha.viitanen@omaishoitajat.

fi. Tapaamisen tarkoituksena on tul-la tutuksi toinen toisillemme, käydä keskustelua omaishoitoperheiden tukemisen käytännöistä ja miettiä minkälaisia uusia omaishoitoperhei-tä tukevia yhteistyömuotoja voisim-me kehittää.

12.10.NV-jäsenilta, Raahe

Neurologisten järjestöjen yhteinen jäsenilta Raahessa 12.10. Mukana Pohjois-Suomen aluesihteereitä. Keskustellaan ajankohtaisista asiois-ta.

13.-14.10. AVH-päivät, Helsinki

AVH-päivien teema on aivoveren-kiertohäiriöt ja perusterveydenhuol- to. Kohderyhmä ovat terveyskes-kuslääkärit, terapeutit ja muu perus-terveydenhuollon henkilöstö, joka työssään hoitaa ja kuntouttaa AVH-sairastaneita. Paikkana Kalastaja-torppa. Ks. tarkemmin www.stroke.fi.

17.10.Tenkkapoo-esitys, Tampere

Sunnuntaina 17.10. klo 15.00, Tam-pereen työväenopisto, Sampola-Sali, Sammonkatu 2, Tampere. Ks. muut tiedot 10.10. Tenkkapoo-esityksestä.

20.10. Vammaispalvelulaki muuttui - muuttuiko mikään? Tampere

Seminaari Tampereella keskiviik-kona 20.10. Nikolai-salissa klo 12-16.15. Ohjelmassa mm. asiakkaan, Tampereen kaupungin ja järjestön edustajan puheenvuorot. Järjestäjä-nä Neurologiset vammaisjärjestöt. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alue-sihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai carita.sinkkonen@stroke.fi.

37AVH 3/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 020.10.

Ajankohtaista asiaa sosiaaliturvasta, Salo

Keskiviikkona 20.10. klo 18-20, Salon ammattiopiston auditorio, Karja-lankatu 2, Salo. Klo 18 Neurologis-ten vammaisjärjestöjen esittely, klo 18.15 alkaen ajankohtaista asiaa so-siaaliturvasta, palvelusuunnitelman laatimisesta, järjestösuunnittelija Anu Mattila, Lihastautiliitto ry. NV-järjestöjen työntekijöitä tavattavissa klo 17-18. Tilaisuus on maksuton, paikka esteetön, ei ilmoittautumi-sia. Lisätiedot: aluesihteeri Aira Eklöf, Suomen CP-liitto, p. 02 241 0170, 040 545 7144.

21.10.Aivohalvausluento, HämeenlinnaLuento aivohalvauksesta torstaina 21.10. klo 17.00 Hämeen ammat-tikorkeakoulun (HAMK) Visamäki-kampuksella, Visakaarre C-talo (opasteet Lahdensivuntieltä). Ohjel-massa HAMKin edustajan tervetu-lotoivotus; Marjut Hovin alustus sai-rauden aiheuttamasta traumasta ja neurologi Tarja Suomalaisen alustus aivoverenkiertohäiriöistä (AVH). Il-moittautuminen: sisko.paivarinta@armas.fi tai p. 0400 975521. Järjes-täjänä: Kanta-Hämeen Afasia- ja ai-vohalvausyhdistys ry. Yhteistyössä mukana HAMK. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

29.-31.10.Osaava Nainen -messut, Turku

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen messuilla 29.-31.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Liiton osas-tolla tarjolla tietoa aivoverenkier-tohäiriöistä ja kielellisestä erityis-vaikeudesta sekä myytävänä liiton varainhankintatuotteita, mm. Teddy-

kompaniet-pehmoleluja sekä joulu-kortteja. Lisätietoja www.turunmessukeskus.fi.

30.10.Verkosto vaikuttaa -koulutus,

LappeenrantaKoulutus järjestetään lauantaina 30.10. klo 10.00 Lappeenrannassa, Vammaisten tukisäätiön kokous-huone, Perillistenkatu 3. Koulutus on tarkoitettu neurologisten vam-maisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille. Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunval-vonta- ja vaikuttamistyötä.Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. koulut-tajana toimii johtava asiantuntija, dI Taina Lehtiö. Koulutus on ilmainen. Matkakustannukset jäävät osallistu-jan itse maksettavaksi.Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 15.10. mennessä aluesihteeri Satu Lukalle, p. 040 526 2855 tai sp. satu.lukka@stroke.fi.

1.11.Tietoa vammaisten

tulkkauspalvelusta, RovaniemiKuulo-, kuulonäkö- ja puhevammais-ten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisvelvollisuus on siirtynyt kunnilta Kelalle 1.9 alkaen. Tule kuu-lemaan, mikä on muuttunut ja miten palvelua jatkossa haetaan. Asiasta kertovat Kelan asiantuntijat. Paik-ka: Rovaniemi, Tiroli-Sali, Rovakatu 2, maanantaina 1.11 klo 9.30-12.00. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumi-set viimeistään 27.10: paivi.vaana-nen@kuuloliitto.fi tai p.0400 394 135. Lisätiedot: Virpi Lumimäki, p.040 737 5879, virpi.lumimaki@stroke.fi.

5.11Pohjois-Suomen

aivohalvausyhdistysten alue-tapaaminen, Haukipudas

Perjantaina 5.11 klo 14-18 yhdistys-ten aluetapaaminen Haukiputaal-la Lomakoti Onnelassa; tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja ak-tiiveille. Mukana myös neurologi ja Oulunkaaren kuntoutuksen esimies sekä järjestöpäällikkö Marika Railila. Pohdimme yhdessä aivohalvauksen hoito- ja kuntoutuspolkuja. Tapaa-misen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ja Haukiputaan yhteinen joulujuhla klo 18.30 alkaen. Jouluaterian hinta on 25 €, yöpyminen 40€/hlö/2hh. Il-moittautumiset: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi tai Virpi Lumimäki, p.040 737 5879 virpi.lumimaki@stroke.fi.

6.11.Tenkkapoo-esitys, Oulu

Lauantaina 6.11. klo 15.00, Kulttuu-ritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu. Ks. muut tiedot 10.10. Tenkkapoo-esi-tyksestä.

10.11.Oikeus olla nuori - Nuorten

ihmisoikeusseminaari, HelsinkiKeskiviikkona 10.11. klo 12-15.30, Valkea Talo, Ilkantie 4, Helsinki. Se-minaarin aiheena nuorten ihmisoi-keudet vammais- ja vähemmistö-nuorten näkökulmasta. Seminaari on maksuton ja tarkoitettu nuorille, kuntien ja järjestöjen nuorisotyön-tekijöille, opettajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset 27.10. men-nessä: Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi tai p. 050 303 4841.Seminaarin järjestää Vammaisjärjes-

MArrAskuu

38 AVH 3/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0

lisäTiETojA

töjen nuorisoyhteistyöryhmä (VNY): Epilepsialiitto ry, Invalidiliitto ry, Kuu-loliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Mielentervey-den keskusliitto ry, Nuorisoyhteistyö Seitti, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry.

13.11.Bocciamestaruuskisat, Tampere

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton boc-ciamestaruudesta pelataan Tam-pereella lauantaina 13.11 klo 9.00 alkaen. Paikka: Kaukajärven vapaa-aikatalo, Käätykatu 8. Osallistumis-maksu 25 €/ joukkue. Kilpailukelpoi-sia ovat ainoastaan itse sairastuneet, tasoituspisteitä ei ole käytössä. Kil-pailupaikalla on ruokailumahdolli-suus. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: aluesihteeri Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@stroke.fi. Lisätietoja antavat myös aluesihtee-ri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 sekä Pirkanmaan AVH-yhdistyksen Marja Sundström-Pullinen, p. 045 133 6898.

20.11Yhdistyskoulutusta, Kajaani

Lauantaina Kainuun Muistiyhdistyk-sen tiloissa klo 10-17, Kauppakatu 36 A 4. Koulutus on suunnattu Neurolo-gisten yhdistysten puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille. Koulutukses-sa käydään läpi yhdistystoiminnan periaatteita, juridiikkaa, sääntöjä, suunnittelua, taloudenhoitoa sekä toimihenkilöiden tehtäviä. Koulutus-maksu on 5€/hlö. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi.

20.11.Verkosto vaikuttaa -koulutus,

HelsinkiKoulutus järjestetään lauantaina 20.11. klo 10.00 Helsinki, Epilepsia-liiton kokoustila, Malmin kauppatie 26 A. Koulutus on tarkoitettu Neuro-logisten vammaisjärjestöjen paikal-lisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille. Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteis-tä edunvalvonta- ja vaikuttamistyö-tä.Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. Kou-luttajana toimii johtava asiantuntija, dI Taina Lehtiö.Koulutus on ilmainen. Matkakustan-nukset jäävät osallistujan itse mak-settavaksi.Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 5.11. mennessä aluesihteeri Veijo Kivistöl-le, p. 040 5430 009 tai sp. veijo.kivisto@stroke.fi.

23.11.Arvoitukselliset aistit oppimisen

ja tunne-elämän perustana -koulutus, Helsinki

Tiistaina 23.11. klo 8.30-15.45, Valkea talo, Helsinki. Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat Aivohalvaus- ja dys-fasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja AdHd-liitto yhdessä OK-opinto-keskuksen kanssa. Tilaisuus on tar-koitettu lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja jäsenistölle. Koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn dys-fasiaseminaarin. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä.

25.11.Maria Lund

hyväntekeväisyyskonsertissa, Turku

Maria Lund esiintyy torstaina 25.11. klo 19 alkaen Turun Messu- ja Kon-gressikeskuksessa, Messukentänkatu 9-13, Turku. Ovet aukeavat klo 17.30.Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Liput: 30 €/jäsenhin-ta 25 €. Lipputilaukset: kirsi.haanpe-ra@stroke.fi, p. 040 715 5223 tai 02 2138 232. Konsertin tulot ohjataan liiton kohderyhmien arjen tukemi-seen, neuvontaan sekä virkistystoi-mintaan.

Lisätietoja tapahtumista ja koulutuk-sista hintoineen ja sisältöineen sivuil-tamme www.stroke.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksis-ta tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

39AVH 3/2010

Koulutusta ammattilaisille

21.10.AVH-koulutus, Jyväskylä

Käytännönläheistä tietoa aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista. Aika: 21.10.2010.Paikka: Jyväskylän kaupunginkirjaston pieni luentosali. Kohderyhmä: palvelutalojen, vanhainkotien, kotipalvelun, terveyskeskusten työntekijät ja muut sosiaali- ja terveys-palvelujen ammattilaiset. Hinta: 40€, sisältää opetuksen ja kahvit, lounas omakus-tanteinen. Lisätietoja www.stroke.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.10.

2.11.AVH-koulutus, Joensuu

Aika: 2.11.Paikka: Joensuu, Hotelli Aadan Miete- kabinetti, Kauppa-katu 32. Viimeinen ilmoittautumispäivä 15.10. Muuten tiedot kuten Jyväskylän koulutuksessa 21.10.Lisätietoja ammattilaisille tarkoitetuista koulutuksista antaa koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@stroke.fi. Ilmoittautumiset: koulutukset@stroke.fi.

Bobath-peruskurssiPaikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku.Aika: 12.-14.1.2011, 17.-21.1.2011, 4.-8.4.2011 ja 5.-9.9.2011.Kohderyhmä ja osallistujamäärä: fysio- ja toimintatera-peutit.Tavoite: Antaa osallistujille perusvalmiuksia analysoida normaalia toimintaa ja liikkumista sekä analysoida ja fasilitoida normaalista poikkeavaa toimintaa ja liikkumista. Antaa teoriatietoa kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä työkaluja käytännön terapiatyöhön. Kurssin teemoja käsitellään neurologisten, lähinnä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutujien näkökulmasta.Pääsyvaatimukset: Kurssille osallistuvilla tulee olla vähintään yhden vuoden työkokemus neurologisten kuntoutujien kanssa työskentelystä. Lisäksi heillä tulee olla mahdollisuus työskentelyyn ko. kohderyhmän kanssa osallistuessaan kurssille. Kouluttaja: Bobath-kouluttaja Maj-Britt Forsbom.Kurssimaksu: 1950 €, sisältää lounaat ja iltapäiväkahvit.Lisätietoja ja ilmoittautuminen: fysioterapeutti Eliisa Laine, eliisa.laine@stroke.fi, 050 523 6056 ja 02 2138 242. Viimeinen ilmoittautumispäivä: 29.10.2010.

Tekstiä on toimituksen käytössä

40 AVH 3/2010

RAY:n pelaajakunta on supistunut 2000-luvulla, sil-lä nykyinen pelitarjonta ei enää houkuttele uutta pelaajasukupolvea, joka on kokeilunhaluisempaa

ja kärsimättömämpää kuin edeltäjänsä. Samaan aikaan suomalaiset käyttävät arviolta noin 130 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisten pelitarjoajien peleihin.

Myös talouden taantuma ja yleinen kuluttajien varo-vaisuus ovat heijastuneet RAY:n tuottoihin, samoin uuden tupakkalain vaiku-tukset ravintoloissa. Ensi vuonna tuottoa haastavat myös pelaamisen ikärajan nousu 18 vuoteen sekä ar-pajaisveron korotus 10 prosenttiin.

Turvatakseen järjestöjen rahoituksen RAY:n on men-tävä sinne, missä pelaajat jo ovat ja käännettävä internet-pelien kulutus takaisin kotimaahan.

– Suomalaiset pelaavat netissä joka tapauksessa. On tärkeää, että myös näitä pelejä tarjotaan vastuullisesti, valvotusti ja niiden tuotto saadaan ohjattua suomalais-ten hyvinvointiin, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sa-noo.

Mönkäreen mukaan Suomessa suhtaudutaan netti-pelaamiseen aiempaa suopeammin. Tieto nettipeleistä ja pelaaminen ovat yleistyneet, ja erityisesti kasino- ja automaattipelien pelaaminen kasvaa voimakkaasti.

riskiT kuriiN pElirAjoillA

Pelaamisesta seuranneet ongelmat läheltä näkeville so-siaali- ja terveysjärjestöille nettipelien avaaminen ei ole helppo pala purtavaksi. Kynnys tutustua nettipeleihin ja hyväksyä ne voi olla korkea, koska pelejä pidetään hekti-sinä ja aggressiivisina.

RAY haluaa rakentaa sivustostaan monine pelaami-sen hallinnassa auttavine työkaluineen koko pelialan vastuullisimman. Pelimaailmaan vaaditaan rekisteröity-minen, jonka yhteydessä pelaajan henkilöllisyys vahvis-tetaan väestörekisterikeskuksesta ja vaadittu 18 vuoden ikä tarkistetaan.

Luotolla pelaaminen ei RAY:n pelipalvelussa onnis-tu; vaan palveluun siirretään rahat verkkopankin kautta

omalta pankkitililtä. Ennen palveluun pääsyä pelaaja luo itselleen pelitilin ja pelaamiselle asetetaan rajat.

– Periaatteemme on, että pelaamisesta annetaan rea-listinen kuva. Haluamme ehkäistä liian suuret riskinotot, Mönkäre toteaa.

Pelaaja näkee palvelussa koko pelihistoriansa, joten oman pelaamisen tarkkailu ja arviointi on vaivatonta. Pal-

velussa pelaajille tarjotaan myös mahdollisuus pelita-van analysointiin, joka aut-taa pelaaja ymmärtämään omaa pelikäyttäytymistään ja havaitsemaan mahdolli-set ongelmakohdat ajoissa.

MAlTillisET jA MoNipuolisET pEliT

Mediasta saa helposti kuvan, että RAY avaa vain nettipo-kerin. Suomalaisten pelaajien suosima korttipeli tulee toki osaksi pelivalikoimaa, mutta tarjolla ovat myös tutut automaattipelit, kuten JokeriPokeri.

Monipuoliselle pelisivustolle tulee erihintaisia pelejä, ja kokeilemaan pääsee jo sentillä. Korkeimmatkin panok-set ovat kohtuullisia.

– Me haastamme muut tarjoajat suomalaiseen peli-tapaan sopivalla ja monipuolisella valikoimalla sekä suo-malaisella kuluttajansuojalla. Jatkossa voimme yhdistää pelaamista netissä ja vaikkapa pelisaleissamme, ja näin tarjota ainutlaatuisella tavalla suomalaisille kattavan RAY-pelimaailman, Mönkäre sanoo.

ra

y/P

er

fec

To RAY:n pelejä nettiinRAY laajentaa pelitarjontansa nettiin tänä syksynä.

Tavoitteena on saada asiakkaiksi ainakin osa jo verkossa pelaavista suomalaisista ja kääntää ulkomaille virtaavat

pelirahat takaisin Suomeen. RAY odottaa nettipelien tuottavan ensimmäisenä vuonna 20-25 miljoonaa euroa

- saman verran kuin järjestöjen avustuspotti viime vuonna pieneni.

Turvatakseen järjestöjen rahoituksen ray:n on mentävä sinne, missä

pelaajat ovat ja käännettävä nettipelien kulutus takaisin kotimaahan.

kolME syyTä suosiA suoMAlAisTA!1. Kohtuus kaikessa: pelaamisessa on rajat, joita ei voi ylittää. Luotolla pelaaminen ei ole mahdollista.

2. Luotettavissa käsissä: rekisteröityessäsi RAY:n asiakkaaksi pelitiedot pysyvät pelaajan omina ja suomalaiset viranomaiset valvovat pelaamista.

3. Klikkaa kansanterveydelle: kaikki pelaamisen tuotot käytetään suomalaisten terveyden ja sosi-aalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

41AVH 3/2010

Suomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaeh-toistoimintaan. Moni hakeu-

tuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimer-kiksi eläkkeelle jäädessään, arkeen uutta sisältöä. Miehiä ja naisia moti-voivat kuitenkin hieman eri asiat.

– Miehiä kiinnostaa vapaaehtois-työssä erityisesti toiminta ja sosiaa-lisuus. Heille pitäisi tarjota mahdol-lisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä aut-taminen sinänsä, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kertoo.

Suomessa esimerkiksi vapaaeh-toisvoimin pyörivä meripelastustoi-minta houkuttelee mukaan myös runsaasti miehiä.

Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kon-takteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyt-tä. Järjestöt kaipaavat tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia erityisesti vai-kuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä

vertais- ja tukihenkilötoimintaan. Miehillä olisi työsarkaa erityisesti syr-jäytymisvaarassa olevien parissa.

Järjestöjen muita huolenaiheita ovat vapaaehtoistoiminnan resurssi-pula, erityisesti kuntien taloudellisen tuen vähäisyys, sekä toisaalta julki-sen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle.

Toisaalta yksi tämän päivän po-sitiivisista ja kasvavista vapaaehtois-työn trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki netissä. Toimintaan mu-kaan lähteneet aktiivit ovat myös hyvin sitoutuneita ja panostavat va-paaehtoistyöhön keskimäärin 1–20 tuntia kuukaudessa.

Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaa-ri (2010). Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaa-ehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY.Julkaisu verkossa: http://www.ray.fi/avustustoiminta/aineistopankki/>Muut julkaisut. Painetun version voi tilata osoitteesta avustus@ray.fi.

Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi

Vapaaehtoistoimintaa uhkaa Suomessa aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt haluaisivat erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi.

Tämä käy ilmi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa Suomessa.

TiEToA vApAAEhTois-ToiMiNNAsTA

• Noin joka kolmas suomalai-nen (37 %) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan.• Vapaaehtoistyöksi määritel-lään toiminta, joka tapahtuu maksutta ja, omasta tahdosta, kohdistuu perhe- ja ystäväpii-rin ulkopuolelle ja on jonkin tahon organisoimaa.• RAY:n projektiavustusta tai kohdennettua toiminta-avus-tusta vapaaehtois- ja vertais-toimintaan saa tänä vuonna 169 avustuskohdetta yhteen-sä noin 16 miljoonaa euroa. RAY:n yleisavustusta perustoi-mintaansa saa 204 järjestöä yhteensä 64 miljoonaa euroa.

TAusTATiEdoT TuTkiMuksEsTA

Tutkimus kohdistui RAY:n toi-minta- tai projektiavustuksia vuonna 2009 saaneisiin järjes-töihin (n=825). Aineisto kerät-tiin kolmella kyselyllä alkuvuo-desta 2010.

42 AVH 3/2010

Från och med början av sep-tember ska användarna av tolkningstjänst beställa tolk

via FPA:s förmedlingscentraler. det kommer att finnas fem förmed-lingscentraler på olika håll i Finland; i Helsingfors, Jyväskylä, Uleåborg, Joensuu och Åbo. den relevanta för-medlingscentralen fastställs på basis av användarens hemkommun. För-utom via den egentliga förmedlings-centralen kan användaren också beställa tolkning genom att besöka förmedlingscentralens filialer.

I augusti kommer FPA att sända användarna av tolkningstjänst ett brev med kontaktinformation till den egna förmedlingscentralen och närmare information om beställ-ningen av tolk och om överföringen av tjänsten till FPA.

BEsTäll Tolk viA FörMEdliNgsCENTrAlEN

Beställningar till förmedlingscen-tralen kan göras • per sms • per e-post • per telefon• per 3G-telefon• per bildtelefon• genom besök på förmedlings-centralen • per brev • per fax.

Av beställningen ska framgå• kundnummer eller personbeteck-ning. Kundnumret får man från för-medlingscentralen i samband med den första beställningen.• datum för tolkningen samt start-tid och sluttid• exakt adress till tolkningsplatsen och kommun• platsen där man ska träffa tolken

Tolkningstjänster för handikappade personer från FPA

Ansvaret för att ordna tolkningstjänster för hörselskadade, synhörselskadade och talskadade personer överförs från kommunerna till

Folkpensionsanstalten 1.9.2010.handikappade har som uppgift att handlägga ansökningar om tolk-ningstjänst och fatta beslut om tolk-ningstjänst.

Från och med början av septem-ber ska rätt till tolkningstjänst för handikappade ansökas om hos Cen-tret för tolkningsservice för handi-kappade. När ansvaret för att ordna tolkningstjänst överförs från kom-munerna till FPA behöver tolknings-tjänst inte ansökas om på nytt, om användarens beslut om tolknings-tjänst är gällande 1.9.2010.

Kommunerna har meddelat FPA uppgifter om gällande beslut om tolkningstjänst och uppgifter om kundprofiler samt användarnas per-sonuppgifter och kontaktinformation.

Ansökningsblanketterna kan skrivas ut på FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu. Blanketter fås också från FPA:s serviceställen och förmedlings-centralerna. Ansökan kan sändas per post till Centret för tolkningsservice för handikappade eller lämnas in till något av FPA:s serviceställen.

Centret för tolkningsservice för handikappade ger också råd och handledning till användarna och till olika samarbetspartner i frågor som gäller tolkningstjänsten. Man kan fr.o.m. 1.9.2010 kontakta centret per telefon på numret 020 634 2802 och per e-post på adressen vatu@kela.fi.

läs MEr

På FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu finns ytterligare information om tolkningstjänst för handikappade. FPA deltar under hösten i olika eve-nemang som ordnas av organisatio-ner för hörsel-, synhörsel- och talska-dade personer. Närmare information om plats och tid för evenemangen finns på FPA:s webbplats.

SVEN

SKA

SID

OR

• till vad man behöver tolk, t.ex. möte, läkarbesök• varifrån tolken får material som anknyter till tolkningsuppdraget, om sådant material finns• övriga nödvändiga uppgifter i anknytning till beställningen, till exempel språket för tolkningsupp-draget.

FörMEdliNgsCENTrAlEN BETjäNAr

Förmedlingscentralen sänder använ-daren en bekräftelse när den har fått beställningen. Bekräftelsen sänds så snart som möjligt efter beställning-en på det kontaktsätt som använda-ren har valt.

Förmedlingscentralen söker fram en lämplig, ledig tolk bland de tolkar som på basis av FPA:s konkurrensut-sättning har ingått kontrakt med FPA om tillhandahållande av tolknings-tjänster. Förmedlingscentralen sän-der användaren ett meddelande när en tolk har bokats. Användaren kan inte önska att alltid få samma tolk. Användaren får inte heller automa-tiskt veta namnet på den tolk som har bokats för beställningen.

Förmedlingscentralerna förmed-lar tolkar må-fr kl. 8-16. dessutom förmedlar varje förmedlingscentral tolkar till kl. 18 en vardag i veckan. Användarna av tolkningstjänst betjä-nas också av förmedlingscentraler-nas filialer. Förmedlingscentralernas exakta öppettider samt filialernas kontaktinformation och öppettider kommer fr.o.m. 1.9.2010 att finnas på FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu.

CENTEr För TolkNiNgssErviCE i ÅBo

Centret för tolkningsservice för

43AVH 3/2010

www.apuajoneuvo.fi

TE-889SLJokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajo-matkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.Toimitusmaksu 80,-

2450 €

Soita 0400 461 358OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN!

Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen

P 424 MUpea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltuvaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/hToimitusmaksu 80,-

2300 €

maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.netS H O P R I D E R

TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN!SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!

Aikuisten ja lastentuet ja ortoosit

yksilöllisestitarpeittesi mukaan

Palveleva apuvälineliikeUUSI OSOITE: Puutarhakatu 17, 20100 Turku

Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031

Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Poripuh. 020 761 9036

www.turuntukikohta.fi

Postimyyntiluettelomme osoitteessa www.fennomedical.fitai tilaamalla numerosta 09 2763 6100

VUOTEENSUOJATkotiin toimitettuna

Pestävät, imukykyiset

44 AVH 3/2010

Kirkkokatu 23, 92100 RaahePuh. (08) 211 6400

LAPVÄÄRTIN APTEEKKILapväärtintie 729, Lapväärtti

puh. (06) 222 1110

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTAlaitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 3, 13600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100, fax 03-5706 119

www.ilveskoti.com

RISTIINAN APTEEKKIBrahenkatu 16, 52300 Ristiina

puh. 015-740 7700

Rasinpisteen yhteisö OyRasisalontie 542, 82335 Rasivaara

puh. 0440 500 958www.rasinpisteenyhteiso.fi

Supermaster KyTimo Hentunen, puh. 09-143 703

www.supermaster.fiKauppakorkean kurssit

LUMON OY

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

INVATAKSI J. KORSI

Forssapuh. 0400 170 555,

0400 311 400

Jaanan TaksiNiinisalo

puh. 050 464 6446

TAKSIErkki Vainionpää

Vellamontie 11 D, Poripuh. 040 704 7969

LÄMPÖMAAILMAIlmalämpöpumput

Kanahaukantie 12, 28220 Poripuh. 050 494 7631, www.lampomaailma.fi

Sastamalan seurakuntaAittalahdenkatu 12, Sastamala

puh. 050 570 2436

Oy T. Stenbacka AbTeerikukonkuja 1, Helsinki

puh. 020 743 2320

Finlatera Oy33720 Tampere

puh. 0400 833 558

Porvoon Herkku OySorvaajantie 15 A, Porvoo

puh. 0400 495 699

Rakennuslasi OyLaitatie 1, Jääli

puh. 0400 688 373www.lasia.fi

Korjausompelimo Tarja NiittymäkiHyvinkää, puh. 050 538 4667

Ruokolahden Apteekki

Ruokolahti, puh. 05-434 1019

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

Sirkun Kotisairaanhoito OyKantomäki 1 as 24, Kirkkonummi

puh. 040 727 4558www.sirkunkotisairaanhoito.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

www.terveydenhoitajaliitto.fi

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

KUOPION EV.LUT SEURAKUNNAT

Patolakoti OyKuntouttavaa ja ammattitaitoistahoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa

Tervetuloa tutustumaan!

Yhteydenotot:puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fiKäyntiosoite:Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

45AVH 3/2010

Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä, jotka ovat omaishoitajia, heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia.

Rosalynn Carter

Omaishoitajuus on asia, joka joissakin tapauksissa hiipii pikkuhiljaa parisuhteeseen

esimerkiksi puolison kunnon heike-tessä iän tai jonkin etenevän sairau-den myötä. Aivoverenkiertohäiriöis-sä puolestaan omaishoitajuustilanne voi tulla ajankohtaiseksi hyvinkin yllättäen sairauden äkkinäisen luon-teen vuoksi.

Yleisesti aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat sairastuneelle paljon hoidon, kuntoutuksen ja huolenpi-don tarvetta erityisesti sairauden al-kuvaiheessa. Yllättävässä tilanteessa sairastuneen omaisen tai läheisen pitää nopeasti oppia uusia taitoja ja tehtäviä hoitaessaan sairastunutta läheistään ja huolehtiessa kaikista käytännön asioita.

sopiMuksEllA TAi ilMAN

Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajuuden seu-raavasti: omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenes-tään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan oma-toimisesti. Osa omaishoitajista on solminut kotikuntansa kanssa viralli-sen omaishoitajasopimuksen. Kaikki edellisen määritelmän täyttävät hen-kilöt ovat kuitenkin omaishoitajia, oli heillä kunnan kanssa sopimus tai ei. Suuri osa omaishoitajista hoitaa läheistään ilman virallista omaishoi-tajasopimusta ja sen mukanaan tuo-mia palveluja.

Omaishoitajasopimuksen solmi-neet omaishoitajat ovat oikeutettu-

Sa

Tu lu

kk

a

Omaishoito osana elämää

ja omaishoidon palkkioon (vaihte-lee hoidon ja huolenpidon tarpeen mukaan), kolmeen vapaapäivään kuukaudessa ja muihin tarvittaviin tukipalveluihin. Hoidettavan hen-kilön palveluntarve kartoitetaan omaishoitoasioista vastaavan sosi-aalityöntekijän tai palveluohjaajan kotikäynnillä. Kotikäynnillä laaditaan palvelusuunnitelma, johon kirjataan kaikki sairastuneen hoidon ja huo-lenpidon tarve sekä palvelut, joilla turvataan sairastuneen ja omaishoi-tajan arjessa selviäminen.

TukEA kuNNAlTA

Omaishoitajalain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

- henkilö tarvitsee sairauden, vam-man tai muun vastaavan syyn takia hoitoa tai muuta huolenpitoa- hoitoa voidaan antaa hoidetta-van kotona- hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaa-maan hoidosta yhdessä muiden tarpeellisten palvelujen kanssa- omaishoitajan terveys ja toimin-takyky vastaavat hoidon asettamia vaatimuksia- hoidettavan koti soveltuu hoidon antamiseen- omaishoidon tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista ja se riittää turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turval-lisuuden.

Omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Vapaita voi pitää lyhyinä jaksoina tai kerä-tä pidemmiksi lomiksi. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaiden aikana. On-gelmaksi tahtoo muodostua vapai-den pitämisessä se, että sairastunut henkilö ei mielellään lähde omasta

kodistaan hoitolaitokseen ja silloin omaishoitaja ei henno jättää läheis-tään ulkopuoliseen hoitoon. Laitos-hoidon pelätään myös heikentävän sairastuneen kuntoa ja omatoimi-suutta.

oMAsTA jAksAMisEsTA pidETTävä huolTA

Omaishoitajien jaksamisen kannal-ta olisi kuitenkin elintärkeää saada hengähdystaukoja hoitotyöstä. On molempien edun mukaista, että omaishoitaja pitää lakisääteiset lomansa ja huolehtii muutenkin omasta jaksamisestaan. Pahimmas-sa tapauksessa omaishoitaja uupuu työtaakkansa alle ja sen jälkeen vä-hintään sairastunut läheinen tarvit-see pidempiaikaista laitoshoitoa.

Avun pyytäminen ja vastaanotta-minen eivät ole heikkouden merkki, vaan päinvastoin osoittavat vas-tuullisuutta omaishoitotehtävästä. Mikään työaikalainsäädäntö ei rajaa omaishoitajan työaikaa eikä tehtä-viä, jolloin ainoa omaishoitotyölle ra-jat asettava henkilö on omaishoitaja itse.

Omaishoitajille on kuntien tarjo-amien palvelujen lisäksi mm. tuet-tuja lomia, sopeutumisvalmennus-kursseja ja kuntoutuskursseja. Osaan toiminnoista voi ottaa sairastuneen läheisen mukaan.

Lisätietoja tuetuista lomista ja kursseista voi tiedustella esim. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, p. 020 7806 500 tai aluesihteeri Satu Lukalta, p. 040 526 2855 ja sähköpos-titse satu.lukka@stroke.fi.

Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/2005/20050937.

Satu Lukka toimii aluesihteerinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

46 AVH 3/2010

Syyskuun alusta tulkkauspal-velun käyttäjät tilaavat tulkin Kelan välityskeskuksista. Väli-

tyskeskuksia tulee olemaan viisi eri puolilla Suomea; Helsingissä, Jyväs-kylässä, Oulussa, Joensuussa ja Tu-russa. Keskus määräytyy käyttäjän kotikunnan perusteella. Varsinaisen välityskeskuksen lisäksi tulkkauspal-velun käyttäjä voi käydä tekemässä tulkkitilauksen välityskeskuksen si-vutoimipisteissä.

Kela lähettää elokuussa tulkka-uspalvelun käyttäjille kirjeen, jossa kerrotaan oman välityskeskuksen yhteystiedot sekä tarkemmin tulkin tilaamisesta ja palvelun siirtymisestä Kelaan.

TilAA Tulkki väliTyskEskuksEsTA

Tilauksen välityskeskukseen voi tehdä • tekstiviestillä • sähköpostilla • puhelimella• 3G-puhelimella• kuvapuhelimella• käymällä välityskeskuksessa • kirjeellä • faksilla.

Tilauksessa tulee ilmoittaa• asiakasnumero tai henkilötun-nus. Asiakasnumeron saa välitys-keskuksesta ensimmäisen tilauk-sen yhteydessä.• tulkkauksen päivämäärä sekä al-kamis- ja päättymisaika• tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta• paikka, jossa tapaa tulkin• mihin tarvitsee tulkkia, esimer-kiksi kokous, lääkärissäkäynti• mistä tulkki saa tulkkaustilantee-

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta

Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut ovat siirtyneet kunnilta Kelan hoidettaviksi 1.9.2010.

seen liittyvää materiaalia, jos sitä on• muut tilaukseen liittyvät tarvitta-vat lisätiedot, esimerkiksi tilaisuu-den kieli.

väliTyskEskus pAlvElEE

Välityskeskus lähettää tulkkauspal-velun käyttäjälle vahvistusviestin, kun se on vastaanottanut tilauksen. Vahvistusviesti lähetetään mahdol-lisimman pian tilauksen jälkeen sillä yhteydenottotavalla, jonka tulkkaus-palvelun käyttäjä on ilmoittanut.

Välityskeskus etsii asiakkaalle so-pivan vapaana olevan tulkin niiden tulkkien joukosta, jotka ovat Kelan kilpailutuksen kautta solmineet Ke-lan kanssa sopimuksen tulkkaus-palvelujen järjestämisestä. Välitys-keskus lähettää palvelun käyttäjälle viestin, kun tulkki on varattu. Käyttä-jä ei voi toivoa, että saisi aina tietyn, saman tulkin. Hän ei myöskään saa automaattisesti tietää tilaukseen va-ratun tulkin nimeä.

Välityskeskukset välittävät tulk-keja maanantaista perjantaihin klo 8-16. Lisäksi jokainen välityskeskus välittää tulkkeja yhtenä arkipäivä-nä klo 18 saakka. Tulkkauspalvelun käyttäjiä palvelevat myös välityskes-kusten sivutoimipisteet. Välityskes-kusten tarkemmat asiointiajat sekä sivutoimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät 1.9.2010 alkaen Kelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu.

vAMMAisTEN TulkkAuspAlvElukEskus

TurussA

Kelan Vammaisten tulkkauspalve-lukeskuksen tehtäviin kuuluu tulk-

kauspalveluhakemusten käsittely ja päätösten teko.

Syyskuun alusta alkaen oikeut-ta vammaisten tulkkauspalveluun haetaan Vammaisten tulkkauspalve-lukeskuksesta. Tulkkauspalvelun siir-tyessä kunnilta Kelan järjestettäväksi oikeutta tulkkauspalvelun käyttöön ei tarvitse hakea uudestaan, jos käyt-täjän tulkkauspalvelupäätös on voi-massa 1.9.2010.

Kunnat ovat ilmoittaneet Kelalle tiedot voimassa olevista tulkkipalve-lupäätöksistä ja tiedot asiakasprofii-leista sekä tulkkauspalvelujen käyt-täjien henkilö- ja yhteystiedot.

Hakemuslomakkeita voi tulos-taa Kelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu. Lomakkeita saa myös Kelan palvelupisteistä ja välityskeskuksista. Hakemuksen voi lähettää postitse Kelan Vammaisten tulkkauspalvelu-keskukseen tai jättää sen mihin ta-hansa Kelan palvelupisteeseen.

Vammaisten tulkkauspalvelukes-kus myös ohjaa ja neuvoo tulkkaus-palvelun käyttäjiä ja eri yhteistyö-tahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä. Keskukseen voi ottaa yhteyttä 1.9.2010 alkaen puhelimitse 020 634 2802 ja sähköpostitse vatu@kela.fi.

Lue lisääKelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu löytyy lisää tietoa vammaisten tulkkauspalvelusta. Kela osallistuu syksyn aikana eri kuulo-, kuulonä-kö- ja puhevamma-asiakasjärjestöjen tilaisuuksiin. Tilaisuuksien tarkemmat ajat ja paikat löytyvät Kelan internet-sivuilta.

47AVH 3/2010

LILINKOTISÄÄTIÖwww.lilinkoti.fi

Palveluasumista ja toimintakyvyn ylläpitoahelsinkiläisille mielenterveyskuntoutujille.

Yksilöllistä elämää aktiivisessa yhteisössä.

Palvelukoti muistihäiriöisille asukkkaille,Mäntyranta 32 paikkaa

Lisätietoja:toiminnanjohtaja Eija Huovinenpuh. 09-540 4860toiminnanjohtaja@mantyranta.fiwww.mantyranta.fi

Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestäväToiminnan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi.Tervetuloa mukaan!Lisätietoja:projektivastaava Riikka Näätänen, puh. 040 455 1566projekti@mantyranta.fiwww.espoonvapaaehtoisverkosto.fi

Lehmirannanlomakeskus

Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

- Majoitustilaa 150- Ruokailupaikkoja 150- Kahvilapaikkoja 100- A-oikeudet

Lehmirannantie 12, 25170 KotalatoPuh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321

www.lehmiranta.fi

TARJOAMME TEILLE INVABUSSIPALVELUAMME Bussiin mahdollisuus saada 10 pyörätuolia. Invahissin nosto-voima 500 kg. Auton takaosassa iso inva-wc. Auton varustus:

digi-tv, dvd-soitin, videot, kahvinkeitin, mikro ja ilmastointi

MUSTAJÄRVEN LIIKENNE OYPL 87, 60101 Seinäjoki, Puh. (06) 4231 687, Fax (06) 4231 688

www.mustajarvenliikenne.fi, mustajarven.liikenne@saunalahti.fi

Keski-Pohjanmaansosiaalipsykiatrinenyhdistys rywww.kpspy.fi

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUSEteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa

puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555www.vanhustenkotiapu.fi

48 AVH 3/2010

Yhdessä

posTiA yhdisTyksilTä

Keski-Suomen alueella toimii kuusi AVH-kerhoa. Uusin tulo-kas näiden joukossa on Jout-

sassa. Tämä kerho aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Satu Nokelai-nen on ollut yhdyshenkilönä ja on myös huolehtinut kerho-iltojen on-nistumisesta. Fysioterapeutti Paula Jylhä-Åkman on tieto-taidoillaan luonut turvallisen ilmapiirin näihin iltoihin.

Ensimmäinen kokoontumisem-me oli 13.1.2010. Kerho-iltoihin on kuulunut lääkäriluentoja (AVH:n uu-siutumisen ennaltaehkäisy), pelailua, älypelejä, kahden jäsenen 60-vuotis-juhla ynnä muuta. Mukana näissä il-loissa on ollut keskimäärin noin 10-11 kerholaista.

Kevään toiminnan lopuksi teim-me 19.5. retken Toivolaan, Joutsan evankelis-luterilaisen seurakunnan leirikeskukseen. Meidän joutsalais-ten iloksi ja rohkaisuksi saimme mu-kaan tähän retki-iltaan jäseniä Jyväs-kylän AVH-kerhosta. Päivi Littunen ja Ulla-Riitta Kivinen-Sillanmäki olivat saaneet liikkeelle kaksi auto-lastillista kerholaisia.

Ilta Toivolassa oli suurenmoinen. Aurinkoinen kevätilta oli mitä iha-nin. Suuri hirsikatos avotakkoineen antoi hyvät ulkonaiset puitteet. Satu ja kerholaiset huolehtivat tarjoilusta. Monet tulivat mukaan patikkaretkel-le Tammikosken sillalle. Toivolasta vie sinne noin 500 metriä pitkä pol-ku. Pitkospuilla oli turvallista kävellä, eikä kukaan horjahtanut pois ”kai-dalta tieltä”.

Joskus elämässämme tulee luok-semme hyvää tarkoittavia ja vilpit-tömiä ystäviä. Kun AVH on iskenyt, nämä ystävät saattavat sanoa meille: ”Tiedän miltä sinusta tuntuu”. Tieten-

Joutsan seudun AVH-kerhon kuulumisia

kään emme käy horjuttamaan tuota heidän ”tietoaan”. Tapasimme heidät, mutta emme kuitenkaan kohdan-neet. Jossain sisimmässämme vain hiljaa totesimme, että ehkäpä hän ei tunne minun tunteitani, kun ei itse ole kokenut samaa.

Mutta AVH-kerhossa me koh-taamme, emme ainoastaan tapaa, niitä joiden osana ovat olleet samat kokemukset. Näin oli myös tuossa Toivola-illassa. Joskus tarvitaan it-sehillintää, ettei aina tuo esille vain niitä omia vaivojaan, ettei samalla orjuuttaisi itseään omilla puheillaan. - Mutta me kohtasimme, me pu-huimme, me vietimme ihanan illan.

On kysytty, mikä on itsehillinnän huippu. Tiedän, mikä se on. Se on kun kaksi ihmistä kertoo toisilleen terveyteensä liittyvistä ongelmista. He toteavat, että heillä on sama on-gelma, samat lääkkeet, jopa lääkäri-kin, joka heitä on hoitanut, on sama. Ja silloin paikalle tulee kolmas. Hän

kuuntelee näiden kahden keskus-telua ja itsekseen toteaa, että tuo kaikki pitää paikkansa myös hänen kohdallaan: sama ongelma, samat lääkkeet ja lääkärikin on sama. Ja nyt väitetään, että itsehillinnän huippu on siinä, ettei tämä uusi tulokas ol-lenkaan osallistu keskusteluun. Pitää varmaan paikkansa.

On todella hienoa, kun on AVH-kerhoja. Olen uusi tulokas siellä. Saan kohdata vertaisiani, jotka ovat läpikäyneet elämässään samanlai-sia tilanteita, joissa itsekin kipuilen. Saan puhua, saan nauraa, saan itke-äkin, jos siltä tuntuu!

Kiitos teille Sadut, Paulat, Päivit, Ulla-Riitat ja monet muut, jotka tu-lette luoksemme ja kohtaatte meidät AVH-kerhoissa.

Matti PyykkönenYksi kiitollisista Joutsan

AVH-kerholaisista

Urk

s

49AVH 3/2010

Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivo-halvausyhdistys järjesti kesä-retken Pyhäjoelle Puttaan kar-

tanoon 14.7.2010. Retkelle osallistui parikymmentä henkilöä Ylivieskasta,

Itä-Suomen alueen AVH-yhdistykset viettivät yhteisiä syyskauden avajaisia 11.9. Tahkovuorella Nilsiässä. Tapahtumassa juhlistettiin myös AVH-yhdistysten

alueellisen yhteistyön 10-vuotismerkkipäivää.Ohjelmassa oli hyvän ruuan ja kauniiden maisemi-

en lisäksi asiaa omaishoitajille teemalla Omaishoita-ja- elämänsä sankari. Saimme kuulla laulua, soittoa ja runoesityksen.

Palasimme taaksepäin ajassa 10 vuotta ja muiste-limme, mitä kaikkea tuona aikana olemme täällä Itä-Suomen alueella yhdessä tehneet.

Savolaisten laulun ja auringon säteiden saattele-mana siirryimme iltapäiväkahville ja kohti kotimatkaa. Lämmin kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille ja mukana olleille.

Heli TaskinenAluesihteeri

Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistyksen kesäretki

Nivalasta, Oulaisista, Haapavedeltä, Kalajoelta ja Pyhäjoelta.

Puttaan kartanon ovat perus-taneet Juhani ja Sinikka Virkkala entiseen vanhainkotiin. Toimintai-

Kesäretkeläiset yhteiskuvassa Puttaan kartanon ruokasalissa.

dea perustuu terveelliseen elämään ja ruokaan sekä kiireettömyyteen. Ensimmäiseksi tarjottiin lasi raikasta vettä ja merisuolarakeita. Lounasta odotellessa talon isäntäpari kertoi ravintoideologiastaan ja päivän lou-naasta. Raaka-aineet ovat luomu-tuotteita. Ruoka valmistetaan hau-duttamalla hitaasti kypsyttämällä. Lounas sisälsi paljon erilaisia haudu-tettuja kasviksia, lihaa, uuniperunaa, tuoresalaattia, ituja ja talon omaa leipää.

Ruokailun jälkeen retken puu-hanainen Armi Keskitalo järjesti osallistujille tutustumisleikin. Ennen päiväkahvia saatiin tutustua karta-non pihapiiriin ja navetan vintille tehtyyn viihtyisään oleskelutilaan pöytäryhmineen kiikkustuoleineen. Siellä oli kolmen polven taidenäyt-tely, joka oli koottu taannoin olleen taidekurssin tuotoksista.

Illaksi oli varattu kesäteatteriesi-tys Niskavuoren Heta. Suurin osa ret-keläisistä kuitenkin pakeni rankkasa-teen yllättäessä ennen esitystä.

Anna-Maria Mattila

Terveisiä Tahkovuoren syksyisistä maisemista

Sini

kka

Virk

kala

Han

nu H

ärkö

nen

50 AVH 3/2010

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys vietti Siilinjär-ven kunnonpaikassa hienon virkistysloman.

Meitä lomalaisia yhdistyksestä oli 20 henkeä. Saimme tietoa liikunnasta, ravitsemuksesta ja henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Tämän lisäksi osallistuimme innokkaasti allasjumppaan ja kaikkiin liikuntatapahtu-miin. Kaiken kruunasi yhteislauluilta.

Oili HolopainenPuheenjohtaja

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys virkistyslomalla

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toimin-nastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaista-van aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVH-lehteen 4/2010 aineistot 25.10.2010 mennessä. Lehti ilmestyy 10.12.2010 teemanaan AVH:n hoito muualla/kansainvälisyys.

Itä-Suomen AVH-yhdistysten väkeä syyskauden avajaisisssa Nilsiässä.

Tekstiä on toimituksen käytössä

Eila

Ryy

näse

n ku

va-a

rkis

to

51AVH 3/2010

Koivistontie 55, 33820 Tamperepuh. 03-265 2847, fax 03-265 2847

monipuolisia asumispalveluita

työ- ja päivätoimintaa

kerho- ja leiritoimintaa

erilaisia kehittämisprojekteja

palveluiden kehittämistä iäkkäille kehitysvammaisille

Yhteisömme tarjoaa yli 30-vuoden vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla

RongankotiP a l v e l u j a k e h i t y s v a m m a i s i l l e

ELÄMÄSI KUNTOON

���������������������������������������������������������������������

����������� ���������

�������������������������� �����������

����� ��������� ���������� ������������������������������������������������������� ��������������������������������������������� ������������������ ����������������������������������������

��������������������������� ��� ����� �������������������� �������������������������������������������������������������������������� ���������

����� �   ���� ��� �­���������  

����������� ������������������������ ��������������� ������� �����­������������������������­�������� ��������������������������������­������������������

����� ����� ����  ­������� ��������  ����� �  ���� �  ��  ­��������� �

���������� ���������������������������������������� �������������� �����­����������������������� �­�����������������������������­� �����������������������������­�������� ���������

�����  ������ ���  ����� ����������  

����������� ����������������������� �������� ������ ������� �����­������������������������­�������� ��������������������������������

����  ������� ���  ­��������� �

������� ����������������������

SUOMEN VANHUSTENTURVAKOTIYHDISTYS RY SUVANTO

Hitsaajankatu 9 A, 7 krs, 00810 HELSINKIpuh. 09 726 24 22info@suvantory.fi

www.suvantory.fi

* Valtakunnallinen erityisasiantuntijayhdistys.* Tekee työtä ikääntyviin kohdistuvan* lähisuhdeväkivallan ja muun kaltoin-* kohtelun ehkäisemiseksi.* Järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.* Antaa neuvottelu- ja konsultaatioapua.

Neuvova puhelin päivystää joka tiistai klo 12-15Lakineuvonta palvelee joka parillisen viikon

keskiviikkona klo 16-18“Vankka verkko” -projekti 2006-2010, puh. 040 848 22 77

52 AVH 3/2010

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo KivistöMalmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@stroke.fip. 040 5430 009

AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

Pirjo Piensalmi (siht.)Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinkip. 0440 813 029

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

Vipusentie 3, 00610 HelsinkiJohanna Antila (siht.)p.044 777 7600, f. 09 774 1031,www.aivohalvaus.net

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb

Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 019 575 5592 aivohalvaus@porvooninvakeskus.fi

Loviisan kerho Lasse Gröndahl, p.0500 496 995lars.grondahl@sulo.fi

KalakilletJuha Relanderp. 050 4625 464

Svenska afasiklubbenHåkan SerénKilavägen 31, 25750 Kilap. 0400 512 077

Uudenmaan nuoretMinna Tervop. 050 576 9997minnamarja.tervo@suomi24.fiRiitta Seppänenp. 040 750 8290riitta.seppanen@pp2.inet.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVH.htmlRitva Peevo (pj.)p. 040 502 9553ritva.peevo@mbnet.fiHanni Koljonen (siht.)Porvoonkatu 1 C 3704200 Keravap. 040 7068 059hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerhoJärvenpään afasia- ja aivohalvauskerho

Harri HämäläinenVaarinkatu 2 as 704400 Järvenpääp. 040 7461181harri.hamalainen@elisanet.fi

Keravan kerhoHanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerhoPirjetta SaleniusLeppämaantie 26 B 904600 Mäntsäläp. 050 3025860pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoKalle KinnariMyllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkalap. 09 879 8118, 041 545 2917kalle.kinnari@pp.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj)Nummelantie 83 A 608100 Lohjap.050 555 2945hely.ojanen@suomi24.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUS-YHDISTYS RYVÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Markku Soinio (pj)Viherlaaksonranta 14 A 02710 Espoop.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi

Tapiolan kerhoMarkku Soinio, katso yhdistyksen tiedot

Karjaan kerho/Karis-klubbenGunnel TörnrothGammelbyvägen, 10330 Billnäsp. 019 230 432Kirkkonummen kerhoEija AlankoEmännäntie 16, 02400 Kirkkonummip. 09 2968 3234Christel Lehtop. 09 29681/christel.lehto@kirkkonummi.fiLeena Lewisdragetintie 90, 02400 Kirkkonummip. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYH-dISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj)Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaap. 09 454 7858, 040 730 4973

LÄNSI-SUOMEN ALUEaluesihteeri Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@stroke.fi

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja MaunulaSäterintie 1 as 1, 42100 Jämsäarja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino MäyränenNiemolankatu 2, 42100 Jämsäp. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho lieroAarne LeppänenKalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoskip. 014 744 632, 0400 773 264

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi LittunenKantotie 5, 40530 Jyväskyläp. 050 535 2930 (k. iltaisin)paivi.littunen@elisanet.fi

Jyväskylän kaikkien kerhoUlla-Riitta 040 504 8368

Luoteisen Keski-Suomen kerhoSaarijärviTuulikki Poser-Hirvi, p. 0400 796 745

Nuotta-kerhoMikko, p. 050 521 2940

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

Joutsan kerhop. Satu Nokelainen 041 490 8792

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainen, p. 0400 467 499

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYMatti Pelttari, p. 0400 876 646Papinkatu 16 A 4, 33200 TAMPEREmatti.pelttari@pp.inet.fiJohanna Ahonen (toimistosihteeri)p. 0400 608 284 (arkisin klo 10-14.30)Pellervonkatu 9, 33540 Tamperepirkanmaan.aivohalvausyhdistys@co.inet.fiwww.piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatArto OjalaSimpukkatie 6 a139200 Kyröskoskip. 0400 737 998arto.ojala@luukku.com

Kalakeisarit/PönttökerhoJorma Valkamop. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoLillian Simolap. 050 491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonenp. 0500 783 096

Nokian kerhoArja KortesojaPajakatu 16 A 3, 37140 Nokiap. 040 7315310

Nuotta-kerhoRaija Hannonenp. 040 522 5121eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoLeo RikalaMäkipääntie 23, 39700 Parkanop. 03 448 2743, 040 523 3892

Valkeakosken seudun kerhoTimo LahtinenVääränkoivuntie 6 as 3637630 VALKEAKOSKIp. 040 719 3392

Vammalan seudun kerhoEila AlanenKolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsäp. 0400 724 762

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo anne.auramo@gmail.comp. 044 320 7878

Laitilan kerhoSari KivimäkiPuutakuja 3 C 17, 20540 Turkup. 0400 595 693

Mynämäen aluekerhoReino KairavuoKaivattulantie 15, 23120 Mietoinenp. 02 431 1450

NuoraLeena Sumap. 040 581 2474

Salon aluekerhoRiitta LamminenKorvenkyläntie 690, 25520 Perniö as.p. 02 735 5717 tai 044 2854 210

SiimasimputEero Ojarantap. 0400 875 890

Someron aluekerhoMinna Paimalaminna.paimala@lamminniemi-koti.fi

Länsi-Turunmaan kerho (Pargas stroke-klubben)

Yhteyshenkilöt Harold Henriksson, tel. 050 516 6520harold.henriksson@kolumbus.fi, Birgitta Rittinghaus, tel. 050 414 5081

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinä-joki

p. 06 4141 122Ville Ruismäki (pj.)Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasap. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fiOrvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066Kannaksentie 2 A 866400 LAIHIA

Alavuden seudun aivohalvauskerho Riitta Penttilä Talvitie 1, 63300 Alavus p. 040 5037898

Isojoen kerhoTiina PitkäkoskiKärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoskip. 06 229 9715 (t.), 06 263 9132

Kurikan kerhoErkki KoivuluomaAntilantie 58, 61310 Panttilap. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki AaltoKannaksentie 2 A 8, 66400 Laihiap. 040 591 8066

Lapuanjoen kerho ks. puheenjohtajan tiedotNuorten/työikäisten kerho Häjyyset

53AVH 3/2010

Anne Saunamäki, p. 040 5390012Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Vaasan kerhoVille RuismäkiErämiehenkatu 46, 65370 Vaasap. 0400 562 434

Ähtärin seudun kerhoJuhani HuhtikangasLatojoentie 52063500 LEHTIMÄKIp. 0400 367 147

TukihenkilövastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 48160550 Nurmop. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri KoivistoJussilantie 150, 62950 Paalijärvi

p. 06 557 4664, 040 589 0284mauri.koivisto@japo.fi

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoRitva Järvinen p. 02 865 1034Lassenkuja 1, 27500 Kauttua

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoHeikki Ketonen p.(02) 561 918 tai 044 375 0534Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerhoSinikka MunkkiPaasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpääp. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesantop. 040 580 1371

Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerhoTuija MannilaErkintie 24 as 4, 29600 Noormarkkup. 0400 366673

Porin kerhot

Esa Mäkinenp. 02 633 2444, 0400 590 219esa.makinen@pp7.inet.fi

RaumbaatPirjo Eilolap. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.netVeli-Pekka Raulap. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoMaija-Liisa MetsärantaPuolukkatie 6, 27150 Eurajokip. 041 482 1236

ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF

Ulla-Maj HäggblomFinnevägen 107, 68530 Lepplaxtel. 06 766 9732

Närpes klubbenEfer BlombergVestersvägen 3, 64230 Närpestel. 06 224 1973

Vasa klubbenLars JanssonMalaxvägen 371 A, 66140 Övermalaxtel. 06 365 4477

ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Heli TaskinenTulliportinkatu 25B70100 Kuopiop. 040 5437289heli.taskinen@stroke.fiVastuualue: vertaistukitoiminta

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho NousiainenKiertokatu 6, 57230 Savonlinnap. 015 557 546

Parikkalan kerhoLea AnttonenKoskitie 56, 59410 Kirjavalap. 044 548 1198

Rantasalmen aluekerhoSeija NergLipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmip. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-SeppänenMertatie 4 b 13, 57120 Savonlinnap. 050 572 68 98

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri)Lehmuskatu 41, 50120 Mikkelip. 044 2118838mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena ManninenPursialantie, 51900 Juvap. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerhoSimo KomppaPallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemip. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili PaunonenKoivulantie 11, 50770 Korpikoskip. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa TuominenTuomimäentie 134, 52700 Mäntyharjup. 050 327 6675

Nuotta-kerhoyhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerhoHelena KoponenSyrjäntie 511, 77460 Maavesip. 040 721 1185

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Inkeri Riikonen (pj.)Lampelantie 7, 81720 Lieksap. 050 357 1763inkeri.riikonen@netti.fiHannu Härkönen (siht.)Lähdetie 11, 81700 Lieksap. 040 735 6705

Nurmeksen aluekerhoMatti SormunenTuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes

p. 040 596 6163Perjantaikerho

ks. Inkeri RiikonenSolmukerho

Eeva NykänenRepolankatu 7, 81700 Lieksap. 040 546 5293terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Sirkka RekoSiihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU050 3002060sirkka.reko@luukku.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerhoSirkka RätyPiennartie 3 C 11, 81200 Enop. 050 409 8394sirkka.raty@tintti.net

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina HuurinainenParkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesip. 040 5224 261taina.huurinatar@luukku.com

Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fiMatti MönttinenRapakkokuja 480710 Lehmop. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerhoPirkko KinnariVerkkotie 7, 82500 Kiteep. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja KauppinenJussiluodontie 14, 80780 Kontioniemip. 0400 429 966arja.kauppinen@luukku.com

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerhoLilja SurakkaKoulutie 6, 83500 Outokumpup. 050 544 1115lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire SormunenNuottirannantie 47, 83700 Polvijärvip. 013 634 641, 0500 176 875

TukihenkilövastuuhenkilötMaire KivimäkiKirkkokatu 32 B 22p. 013 224 776 tai 050 520 3987maire.kivimaki@luukku.comSirkka RätyPiennartie 3 C 1181200 ENOp. 050 409 8394sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Tulliportinkatu 25 B 2. krs70100 Kuopiop. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri)aivohalvausyhdistys@dnainternet.netOili Holopainen (puheenjohtaja)Suokatu 24 A 2, 70800 Kuopiop. 044 537 6021oiliholo@dnainternet.net

Kosken aivoparkkiKaija MustonenMäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäkip. 017 620 329

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster RinnemaaSaunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiäp. 017 464 2158

Nuoret NeuronitMarkku KoponenHauenkoukku 3 A 270700 Kuopiop.0400 272919markkukoponen@hotmail.com

Siilinjärven aluekerhoTyyne KokkarinenVarpasmaantie 596, 71690 Varpasmaap. 017 382 2297

Sisä-Savon AivoParkkiAino SavolainenRautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjokip. 017 510 410

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo VepsäläinenPetäikönkatu 9 B44, 78200 Varkausp. 0175526 589

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto RyhänenOuluntie 563, 74160 Iisalmip. 0400 677 183risto.ryhanen@pp.inet.fiSihteeri Sisko VäisänenRommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahtip. 040 760 6275sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki HartikainenKauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmip. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena SivonenEskontie 10 A, 74700 Kiuruvesip. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja VanhanenKaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmip. 017 272 7484

54 AVH 3/2010

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855satu.lukka@stroke.fiVastuualueet: dysfasia ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Pekka JurvanenKiesiläntie 2, 54800 Savitaipalep. 0400 553 560pekka.jurvanen@kotiportti.fi

Imatran kerhohalvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija MyllymäkiJokitie 5 X 2, 54410 Ylämaap. 041 434 7799maija.myllymaki@pp.inet.fi

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://www.yhdistykset.tiedottaa.net/5Pekka SaarinenPapinniityntie 38-40 C 11, 13210 Hämeenlinnap. 040 752 8727, 03 674 1778Sisko PäivärintaLoukastenharju 36, 13270 Hämeenlinnap. 0400 975 521

sisko.paivarinta@armas.fiForssan aluekerho

Tuula Rantalap. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi.net

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-VanamoLäyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinenp. 040 757 4761jaana@wanamo.fi

Riihimäen aluekerhoTaina MetsbergSaarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäkip. 040 769 1355t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Pirjo HäkkinenKyntäjäntie 8, 45120 Kouvolap. 040 834 8883pirjo.hakkinen@netti.fi

Haminan kerhoEsa VitikainenVähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahtip. 040 547 4473, (05) 345 4061esa.vitikainen@pp.inet.fi

Hierontakerho (Kouvolan Veturissa)Elma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoskip. 0400 335 097

Karhulan kerhoAsko Vepsä

Lähdemaantie 4, 48750 Kotkap. 050 582 8770asko.vepsa@kymp.net

Kouvolan kerhoEija PiirainenKanavantie 9, 45150 Kouvolap. 040 511 3647Kuusankosken kerhoElma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)Elma Mäkinen, katso hierontakerhop. 0400 335 097

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia/Pekka OllilaSyrjätie 8, 15560 Nastolap. 0400 490 740pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerhoRiitta PipattiKärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinolap. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto LappalainenKauppakatu 34 A 987100 Kajaanip. 040 5437 290risto.lappalainen@stroke.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Lilja Sassi (pj)Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudasp. 044 310 0541Seija Halonen (siht.)Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudasp. 044 311 4182jokirinne@hotmail.com

KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Terttu HärkönenTahvintie 4, 88380 Mieslahtip. 08 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu HärkönenKs. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoSolmu MerentieKainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmop. 08 655 1162

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa LustilaTaavelinjoentie 34, 88600 Sotkamop. 044 514 1044

Utajärven kerhoMirja HaatajaKomulantie 10, 91600 Utajärvip. 08 542 1515, 040 764 2637

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306liisa.passoja@regionline.fi

Kalajoen kerhoAino OjalaKehätie 38, 85100 Kalajokip. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja GöösIdmanninkatu 568600 Pietarsaarip. 0400 669 306

Boccia-kerhoJohan PaananenSaukontie 36, 67800 Kokkolap. 06 828 7270, 050 353 1485

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jukka Rinne (pj)Hakolankuja 21, 90450 Kempelep. 0400 284 133jukka.rinne@hotmail.com

Kuusamon kerhoMarja-Leena LaineLinkolankuja 593600 Kuusamop. 040 730 2354marja-leena_.l@luukku.com

Muhoksen kerhoSinikka Karppinenp. 08 558 70 208 (päivisin)sinikka.karppinen@muhos.fi

Oulun afasiakerhoSeppo Toivanenp. 040 556 2882

Tyrnävän neurologisten kerhoSeija Mällinenp. 044 576 7013

Siikalatvan neurologisten kerhoSiviä Hepo-Ojap. 08 812 2353Tyrnävän kerhoSeija Mällinen

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi LumimäkiKorkalonkatu 1896000 ROVANIEMIp. 040 737 5879virpi.lumimaki@stroke.fiVastuualue: liikunta

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Simo Rahtu (pj.)Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemip. 040 774 3567simo.rahtu@gmail.comRiitta Paavalniemi (siht.)Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemip. 0400 695 915riitta.paavalniemi@elisanet.fi

Inarin AVH-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inarip. 040 837 7691kari.tammela@gmail.com

Inarin kala- ja luontoporukkaKari Tammelap. 040 837 7691

Kemijärven kerhoJorma KoskiAhvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvip. 040 722 3749jorma.k.koski@hotmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonenp. 040 828 7880paula.lehtonen@pp.inet.fi

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankyläp. 040 746 3322eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Arja IhalainenKarikatu 2 A 5, 94830 Kemip. 016 263 362, 050 3007 137arja.ihalainen@elisanet.fiRajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemip. 040 500 7285pirkko.mustaniemi@gmail.com

55AVH 3/2010

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@stroke.fi, etunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@stroke.fi, www.stroke.fi, www.sunnanvind.fiLIITTOVALTuuSTON PuHEENJOHTAJA

Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com

LIITON JA LIITTOHALLITuKSEN PuHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi

JÄSENPALVELuTJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KuNTOuTuSyKSIKKÖ JA KOmmuNIKAATIOKESKuSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

TOImISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

ALuEELLINEN TOImINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

AVH-yHDySHENKILÖTOImINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

DySFASIATOImINTAdysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

SuOmEN NuORTENTALO OyJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennus-palvelut, Turku, Kuopio, Jyvässeutu ja Pääkaupunkiseutu Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763

PROJEKTITAVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

ERITyISOSAAmISKESKuS SuVITuuLITiloja ja majoitusta koskevat tiedustelutsekä varaukset:p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelutja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509tai toptreat@toptreat.fi.Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km jasinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELuA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiinsosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviinlakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773tai anu.aalto@ms-liitto.fi

PALAUTUSOSOITE

MP2 Itella Oyj

FIN/110/04.2010

Miksi toisten pitäisi tehdä vielä enemmän työtä, kun toiset eivät saa tehdä sitä ollenkaan?

Työssä olevien suomalaisten pitäisi tehdä töitä nykyistä enemmän. Työuria pitäisi pidentää. Samaan aikaan Suomessa on yli 30.000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Onko Suomella varaa pitää heitä työkyvyttömyyseläkkeellä vastoin tahtoaan? Voisivatko he osallistua työelämään edes osittain? Voisiko työelämä olla heitä kohtaan joustavampi? Kannattaisiko heidän työkykyynsä panostaa pikkuisen enemmän niin että he voisivat tehdä yhteiskunnan eteen paljon enemmän? Onko työ ylipäätään pelkkä velvollisuus vai myös oikeus?

Lue lisää: www.takaisintoimeen.fi