CB-Connecting Business

POhJanmaan KaUPPaKamaRiLehTi - ösTeRBOTTens handeLsKammaRTidning

COnneCTing BUsiness

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

ALoITUSPAIKAT SäILyTETTäVä

1 ∙ 2013

miLLÄ eVÄiLLÄ KaUPUnKiseUdUT

menesTYVÄT

Vad ÄR deT sOm göR

sTÄdeR FRam-

gÅngs-RiKa

YRKESUTBILDNINGENS STUDIEPLATSER MÅSTE BEVARAS

LIITTEENä

1 ⋅ 2013

PaLsTaT

24YmPÄRisTöYsTÄVÄLLi-semPÄÄ KaUKOLÄmPöÄ

SISäLTÖ · INNEHåLLCOnneCTing BUsinessPohjanmaan kauppakamarilehti

Österbottens handelskammartidning

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessaTidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKaisiJaPohjanmaan kauppakamari

Österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOimiTTaJa/ CheFRedaKTöRjuha Häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

iLmOiTUKseT / annOnseRMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

TOimiTUsneUVOsTO /RedaKTiOnsKOmmiTTÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOimiTUs / RedaKTiOnViestintä oy [email protected]

TaiTTO / OmBRYTningMuotoilutoimisto Into

Tuula Koto

KÄÄnnös / öVeRsÄTTningPohjanmaan kauppakamari /

Österbottens handelskammare, Micaela Lindahl-Palmroos

PainO / TRYCKKirjapaino Fram Boktryckeri

SFS-ympäristömerkintä on myöntänyt joutsenmerkin käyttöoikeuden oy Fram Ab:n

joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PainOs / UPPLaga5000 kpl / st.

issn 1796-9441

Kansi / PÄRmBiLdKuva/bild:

Mats Sandström

on erittäin todennäköistä, että optiman opiskelijat Sini Lamoureux (leipuri-kondiittori),

Patrik Sandberg (levyseppä.hitsaaja) ja Riku Laasasenaho (artesaani-hienopuuseppä) luokkatovereineen saavat työpaikan heti

valmistuttuaan.

Det är mycket troligt att optimas studerande Sini Lamoureux (bagare-konditor), Patrik Sandberg

(plåtslagare-svetsare) och Riku Laasasenaho (artesan-fi nsnickare) samt deras studiekamrater

får jobb genast efter examen.

pÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5Mistä on vetovoima tehty | Vad består dragningskraft en av

KOLUMNI | 14Eväät eteenpäin

UUSIIN ASEMIIN | 15Laulajattaresta konserttisalin johtajaksi

6 Toivon rannikko Möjligheternas kust 18 Ammatillista koulutusta ei saa vähentää Yrkesutbildningen får inte skäras ned

24 Vaasassa leikattiin roimasti hiilidioksidipäästöjä

KAUppAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 16

AJASSA | AKTUELLT | 26

liitemeRinOVa news

12013TEKNOLOGIAKESKUS MERINOVAN JA LÄNSI-SUOMEN OSAAMISKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

WWW.MERINOVA.FI

CoNNECTING BUSINESS 3

CB_215 x 282_clock_280113.indd 1 28.1.2013 9.47

Minulta on viime aikoina kysytty usein, mistä johtuu, että alu-eemme menestyy selkeästi muuta maata paremmin. Alhai-sempi työttömyys, yritysten omavaraisuus ja teknologiaviennin osuus ovat muutamia seikkoja, joihin asiantuntijat ovat kiinnit-täneet huomiota. Tähän menestykseen ei kuitenkaan liene yksi-selitteistä vastausta, mutta kyllä se osaamisesta, yrittäjyydes-tä ja pitkistä kansainvälisen kaupan perinteistä johtuu.

Kilpailukykytekijöistä on pidettävä lujasti kiinni. Kauppaka-mari on ottanut tiukasti kantaa alueen toisen asteen koulu-tuspaikkojen vähennystä vastaan. Täällä yritykset tarvitsevat kaiken osaavan työvoiman myös jatkossa. Työllisyysnäkymät ja ammattikoulutuksen keskimääräistä suurempi kiinnostavuus on otettava huomioon koulutuspaikkoja jaettaessa. Alueemme elää teollisuuden tahtiin, ja meidän on huolehdittava siitä, et-tei insinööreistä tai muista ammattiosaajista tule täällä pulaa.

Tärkeä kilpailukykytekijä on liikenneyhteydet. Tänä vuonna kauppakamari panostaa erityisesti valtatien 8 edunvalvontaan.

Tie on liikennemääriin nähden luvattoman huonossa kunnossa, ja liikenneturvallisuus on Suomen huonoimpia. Koko väli Vaa-sasta Kokkolan pohjoispuolelle on ongelmallinen. Etenkin Ed-sevö-Kokkola –väli ja Kokkolan ohikulku on saatava kiirees-ti kuntoon. Kasitien edunvalvonta vaatii usean tahon tiivistä yhteistyötä ja ripeitä otteita. Ripeyttä tarvitaan, koska vaikka tämä vuosi on vasta pyörähtänyt käyntiin, niin budjettikaavai-luissa ja suunnittelupöydillä on menossa jo vuosi 2014.

Kauppakamareiden tekemän tutkimuksen mukaan yrityksen sijaintiin vaikuttavista tekijöistä hyvät liikenneyhteydet ovat toiseksi tärkeimmät. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi yritykselle sopivan työvoiman saatavuus. Näistä ja muista vetovoimateki-jöistä voit lukea lisää tämän lehden laajasta vetovoimajutusta sivuilta 6–13. Lehdestä löytyy myös lukemista ammatillisista koulutuspaikoista, haastattelussa oppilaitosten rehtorit.

Lukuiloa uuden CB:n parissa ja menestystä alkaneelle vuo-delle!

Mistä on vetovoima tehty

Vad består dragningskraften avDen senaste tiden har jag ofta fått frågan vad det beror på att vår region klarar sig klart bättre än övriga landet. Lägre ar-betslöshet, företagens soliditet och teknologiexportens andel är några faktorer som experterna har fäst sig vid. Det finns knappast ett entydigt svar på den här frågan men visst beror det på kompetens, företagsamhet och en lång tradition av internationell handel.

Vi måste hålla hårt fast vid konkurrenskraften. Handelskam-maren har lobbat hårt för att inte studieplatserna inom andra stadiets utbildning i regionen ska minska. Våra företag behö-ver all den kompetens som finns också i fortsättningen. Utsik-terna för sysselsättningen och det ovanligt stora intresset för yrkesskolutbildningen bör tas i beaktande vid utdelningen av utbildningsplatser. Vår region lever i takt med industrin och vi måste se till att det inte blir brist på ingenjörer eller andra yr-kesmänniskor.

En viktig faktor som bidrar till konkurrenskraften är trafikför-bindelserna. I år satsar handelskammaren speciellt mycket på intressebevakningen av riksväg 8. Med tanke på trafikmängden är vägen i olovligt dåligt skick och trafiksäkerheten är bland de sämsta i Finland. Hela sträckan mellan Vasa och norra delen av Karleby är problematisk. Speciellt sträckan mellan Edsevö och Karleby samt vägen förbi Karleby bör snabbt fås i skick. Riksåt-tans intressebavakning kräver samarbete mellan flera aktörer och snabba tag. Snabba tag behövs i synnerhet, för trots att det här året just börjat, lever budgeteringen och planeringen redan enligt år 2014.

Enligt en undersökning som handelskammaren gjort är tra-fikförbindelserna den faktor som kommer på andra plats vid företagens val av etableringsort. Den viktigaste faktorn är till-gången till passande arbetskraft. Du kan läsa mera om det här och andra faktorer som inverkar på dragningskraften på sidor-na 6–13. I tidningen kan du också läsa om yrkesutbildnings-platser och intervjuer med skolornas rektorer.

Ha en trevlig lässtund med nya CB och ett framgångsrikt nytt år!

JUHA HÄKKINENtoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari |Österbottens handelskammare

Pää

KIR

joIT

US

| LED

AR

EN

CB_215 x 282_clock_280113.indd 1 28.1.2013 9.47


Kaksikielisen Pohjanmaan kauppakamarialueen kolmen suuren kaupunkiseudun elinkeinoelämä on pärjännyt keskimääräistä paremmin myös laskusuhdanteessa ja siitä johtuen seutujen työllisyysti-lanne on hyvä. Niiden teollisuustuotanto on vahvasti vientivetoinen, mikä vaimentaa yhdeltä mark-

kina-alueelta tulevaa negatiivista vaikutusta.Toimiakseen kaupunkiseutujen vahva elinkeinoelämä tarvitsee koko ajan lisää osaajia. Seudut pyrkivät-

kin puolustamaan toisen ja kolmannen asteen koulutuspaikkojaan valtion supistamissuunnitelmilta. Vaik-ka täällä sijaitsevat ja korkealle arvostetut oppilaitokset tuottavat työnantajille hyviä työntekijöitä, seuduil-le tarvitaan osaajia myös ulkoa. Tämän takia seudut markkinoivat itseään ja alueensa työpaikkoja pääosin kotimaassa, mutta myös ulkomailla. Mielenkiintoisten työpaikkojen ja mukavien asuinolojen lisäksi tänne muuttajat tarvitsevat esimerkiksi monipuolisen kulttuuritarjonnan ja hyvät liikenneyhteydet sekä jälki-kasvulleen toimivan päivähoito- ja koulutusjärjestelmän. Myös puolisoille tarvitaan töitä.

Liikenneyhteydet ovat elintärkeät erityisesti täällä reuna-alueella sijaitseville yrityksille. Siksi jokainen kaupunkiseutu panostaa logistiikkaan ja pyrkii saamaan omia liikennehankkeitaan eteenpäin. Toimivi-

en tie-, raide-, meri- ja lentoyhteyksien avulla liikkuvat niin tavarat kuin ihmiset. Tietojen siirtämiseen ajantasaisena bittivirtana paikasta toiseen tarvitaan toimivia tietoliikenneyh-teyksiä.

I stora företag föds hela tiden idéer som inte tas till vara. En del av de här idéerna för-verkligas och växer som spin off -företag, förutsatt att det fi nns företagsamma personer som tar tag i det. Stora företag som koncentrerar sig på sin kärnkompetens utlokaliserar också en del av sin verksamhet till andra företag. Det fi nns utrymme för – och behov av – både stora och små företag, vilket också är bra för kommunala beslutsfattare att känna till. En företagsvänlig miljö lockar fl era företag, dvs. skattebetalare och arbetsgivare, till regionen.

Karleby-, Jakobstad- och Vasaregionerna har alla förutsättningar för att klara sig i fram-tiden. Med långsiktig planering och ett gott samarbete kommer regionen också i fortsätt-ningen att ha Finlands mest internationella industri och de lyckligaste människorna.

TOIVON RANNIKKOVaikka Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan seudut poikkeavat elinkeinorakenteeltaan ja kulttuuriltaan toisistaan, niillä on myös paljon yhteisiä piirteitä. Näiden mainiosti pärjää-vien alueiden tulevaisuuden menestys riippuu hyvin samanlaisista tekijöistä.

Trots att Karleby, jakobstad och Vasa skiljer sig från varandra i fråga om näringslivs-strukturen och kulturen, har städerna också många gemensamma nämnare. De här regi-onerna klarar sig bra och den fortsatta framgången beror mycket på likartade faktorer.

MÖjLIGHETERNAS KUST

Kauppakamarialue on vientivoittoista:

71% Pohjanmaan ja

58% Keski-Pohjanmaan

teollisuus-tuotannosta meni vientiin vuonna

2011.

TEKSTI | TExT JOhanna haVeRi KUVAT | BILDER maTs sandsTRöm JA | OCH gUnnaR BÄCKman

6 CoNNECTING BUSINESS

VAASA

PIETARSAARI

KoKKoLA

TOIVON RANNIKKO


VAASAN SEUDUN TOIMIALARAKENNE INDUSTRINS STRUKTUR I VASAREgIONEN

Maskiner och utrustningEl och elektronikMetallprodukterPlastLivsmedel

Grafisk industriTrävarorFordonIcke-metalliska mineraliska produkterKemi

AlkutuotantoTeollisuusRakentaminenKauppaYksityiset palvelutJulkiset palvelut

2%2%2%

3%3%

3%

6%

11%

32%

36%

Vaasan seutu on viime vuosina markkinoinut itseään energiatekno-

logiaan keskittyneenä aluee-na, jossa on elämänlaatua sekä hyviä opiskelu- ja työpaikkoja. Seudun työllisyystilanne onkin keskimääräistä parempi ja mo-net indikaattorit osoittavat, et-tei talouden lasku ole ollut yhtä paha kuin muualla Suomessa. Vaasassa ja sen ympäristössä on paljon yrityksiä, jotka tarvitsevat toimivat logistiset yhteydet sekä muualle Suomeen että ulkomaille. Tämän takia logistiikan ke-hittäminen on vetovoimatekijä, jonka eteen tekevät töitä niin yritykset, julkinen sektori kuin kehittäjäorganisaatiotkin.

TARVEANALyySIIN pOHJAUTUVAA KEHITTÄMISTÄLogistiikka on kriittinen menestystekijä lä-hes jokaiselle seudulle. Sen näkee jo ympäri Suomea käynnissä olevista logistiikkahank-keiden määrästä. Vaasan seudulla logistiik-kaa on kehitetty käyttäjien ehdolla pitkäjän-teisesti.

– Olemme yhteistyössä seudun kuntien kanssa kuunnelleet yritysten tarpeita, ana-lysoineet niitä ja tehneet sekä pitkän että lyhyen tähtäimen strategioita logistiikan ja

LOgISTIIKKA oN yRITySTEN ELäMäNLANKAVaasan seudulla logistiikasta on viimevuosien aikana tul-lut seudullinen menestystekijä, jonka eteen tehdään töitä yhdessä. Logistiikkayhteistyö Vaasan ja sitä ympäröivän Mustasaaren sekä Merenkurkun toisella puolella olevan Uumajan kanssa sujuu mallikkaasti.

Under de senaste åren har logistiken i Vasaregionen blivit en regional framgångsfaktor som utvecklats och vida-reutvecklas genom samarbete. Logistiksamarbetet mel-lan Vasa och omkringliggande Korsholm samt Umeå på andra sidan Kvarken fungerar utmärkt.

LoGISTIKEN äR FÖRETAGENS LIVLINA

79% alueen yrityksistä on sitä mieltä, että alueella olisi tarve

yhdistää kuntia suuremmiksi

kokonaisuuksiksi.

24%32%

20% 16%

5%

3%

VA

ASA

⋅ VA

SA

SyNTypERÄLTÄÄN ULKOMAALAISTEN OSUUS

VÄESTöSTÄ

Vaasan sk 6,4%Pietarsaaren sk 4,2%

Kokkolan sk 2,3%Koko maa keskim. 5,0%

infrastruktuurin kehittä-miseen, kertoo logistiikas-ta vastaava Riitta Björ-kenheim Vaasanseudun Kehitys Oy:stä. – Yhdessä olemme tulleet siihen tu-lokseen, että kaikkia kul-jetusmuotoja on kehitet-tävä tasapuolisesti. Toki eri hankkeiden aikataulut vaihtelevat esimerkiksi ra-hoituksen mukaan.

Vasa stads utvecklingsdirektör Susanna Slotte-Kock håller med Björkenheim.

– Det är viktig för oss att staden har en livligt trafikerad flygplats och en välfunge-rande hamn där regelbunden trafik funge-rar året runt. Dessutom måste också lands-vägs- och tågtrafiken utvecklas. Vi har haft ett gott samarbete med Korsholm gällande till exempel tågbanans elektrifiering och lo-gistikområdet som för tillfället håller på att byggas.

EgET KLUSTER föR LOgISTIKföRETAgVasaregionens nya logistikområde byggs som bäst på båda kommunernas område där Vasa södra motorväg, järnvägen och flygfältet möts. I första skedet förverkligas en 70 hektar stor företagspark som närmast är ämnad för logistikföretag inom lands-vägstrafiken men det är meningen att områ-

det ska byggas ut på områden som betjänar tågtrafiken och hamnen.

– Det här är ett bra exempel på förnuftigt samarbete över kommungränserna, ett sam-arbete som Korsholm vill delta i, säger kom-munens näringslivssekreterare Matias Båsk och passar samtidigt på att tacka Oy Vaasa Parks Ab som ansvarar för marknadsföring-en av regionens tomter.

EI pELKÄSTÄÄN LEIVÄSTÄSlotte-Kock tietää, että toimivan infrastruk-tuurin ja logistiikan lisäksi kaupunki tar-vitsee myös muita vetovoimatekijöitä: hou-kutteleva ja turvallinen asuinympäristö, monipuolisia ja vetovoimaisia työpaikkoja, laaja ja monikielinen kulttuuri- ja koulutus-tarjonta sekä toimiva sisäinen liikenne ovat välttämättömiä, jotta saadaan ihmisiä hou-kuteltua seudulle. Myös alueen tapahtumat ja matkailutarjonta tekevät aluetta tunne-tuksi.

– Esimerkiksi tämän vuoden alusta toi-mintansa aloittanut Vaasan ja Uumajan kaupunkien omistama Vaasanlaivat turvaa Merenkurkun liikenteen jatkuvuuden ja ke-hittää kevään aikana matkailupaketteja ke-säsesonkia varten. Tulevaisuudessa häämöt-tävä kongressitalo tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia seudun lukuisille elinvoi-maisille kulttuuritapahtumille sekä kokous- ja kongressitoiminnalle.


Vaasan kaupungin kehitysjoh-taja Susanna Slotte-Kock iloit-see Vaasan ja Uumajan kaupun-kien yhteisen varustamoyhtiön ympärivuotisesta liikennöinnis-tä kaupunkien välillä; ympäri-vuotisen laivayhteyden ansi-osta väylä satamaan on aina auki myös rahtiliikenteelle. Yhteistyö logistiikka-asioissa Uumajan kanssa tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös Vaasan seudun yrityksille.

INDUSTRINS STRUKTUR I VASAREgIONEN

Grafi sk industriTrävarorFordonIcke-metalliska mineraliska produkterKemi

LOgISTIIKKA oN yRITySTEN ELäMäNLANKA

VA

ASA

⋅ VA

SA

LIIKENNEYHTEYDET / HYVÄ SAAVUTETTAVUUS SOPIVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS KUNNAN / ALUEEN HYVÄ IMAGO

Erittäin paljonPaljon Jonkin verranVähänEi lainkaan

yRITyKSEN SIJAINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Maa- ja metsätalousyrittäjät Yrittäjät Ylemmät toimihenkilötAlemmat toimihenkilötTyöntekijät Opiskelijat Eläkeläiset

28%7%

11%

16%

38%

27%

3%7%

15%

48%

17%

6%4%

38%

37%

14%

22%

5%3%

26%

7%

23%

VÄESTöN SOSIO-EKONOMINEN ASEMA pOHJANMAALLA

Tilastoaineistot / Statistikmaterial: Tilastokeskus, kauppakamarit ja ELy-keskus / Statistikcentralen, handelskamrarna och NTM-centralen. CoNNECTING BUSINESS 9

INDUSTRINS STRUKTUR I JAKOBSTADSREgIONEN

Österbotten

Nyland

Mellersta Österbotten

Egentliga Finland

Hela landet

Birkaland

Södra Österbotten

Norra Österbotten

Stadsdirektör Mikael jakobsson är glad över jakobstadsregionens balanserade näringslivs-struktur.

8%28%

16% 6%

30%

12%

17%

6%6%

6%

8%

8%

11%

11%

13%

14%

LivsmedelPapper- och kartongprod.FordonPlastMetallprodukterMaskiner och utrustningMetallförädlingEl och elektronikIcke-metalliska mineraliska produkterTrävaror

ASUINKUNTIEN KÄyTETTÄVISSÄ OLEVA

RAHATULO SEUTU-KUNNITTAIN SUOMESSA

Pietarsaari 6. sijaVaasa 12. sija

Kokkola 14. sija

pIETARSAAREN SEUDUN TOIMIALARAKENNE

JAK

OBS

TAD

⋅ pIE

TAR

SAA

RI



INDUSTRINS STRUKTUR I JAKOBSTADSREgIONEN Pietarsaaren seutu-

kunnan väkiluvun ennustetaan kasvavan

vuoteen 2040 mennessä

1O%

INDUSTRINS OMSÄTTNINg pER INVåNARE, €

Österbotten

Nyland


Egentliga Finland

Hela landet

Birkaland

Södra Österbotten

Norra Österbotten

15 000 20 000 25 000 30 000 35 000

EXpORTENS ANDEL AV INDUSTRINS OMSÄTTNINg, %

Österbotten

Norra Österbotten


Egentliga Finland

Birkaland

Nyland

Hela landet

Södra Österbotten

10 200 30 40 50 60 70 80

Jakobstadsregionens näringslivsstruktur står på fl era ben – livsmedelsindustrin, trä- och pappersindustrin, metallindu-

strin samt båtindustrin – vilket innebär att sysselsättningen är god även i svåra tider. Vid konjunktursvackor underlättas situatio-nen av att företagen är internationella och idkar handel på många olika marknadsom-råden. Internationalismen har karakterise-rat Jakobstadsregionens näringsliv redan i hundratals år. Trots att Jakobstadsregionen är liten till befolkningsantalet så är regionen inte alls obetydlig.

Förutom ett starkt näringsliv har regio-nen ett mycket starkt socialt kapital, som inte nödvändigtvis märks direkt i offi ciell statistik men som man kan ana sig till. En-ligt vissa undersökningar bor de lyckligaste människorna här.

– Det är få som faller genom skyddsnä-tet och därför är till exempel andelen ut-komststöd liten. Även regionens demogra-fi ska struktur är god; det fi nns fl era barn och ungdomar samt arbetsföra än medelta-let, konstaterar Jakobstads stadsdirektör Mi-kael Jakobsson.

UTBILDNINg HöJER KOMpETENSENJakobsson berömmer sin föregångare Paul Hallvar som verkade på 1950-talet och som var en stor visionär. Han fi ck sina samtida engagerade i utvecklingen av energiförsörj-ningen, trafi kförbindelserna och yrkesut-bildningen. Nuvarande Optima kom i gång i början av 1960-talet och har sedan dess för-sett regionens näringsliv med yrkesskickliga personer. Optima har under de senaste åren

upprepade gånger utmärkt sig som en av de bästa yrkesutbildarna.

– Både Optima och Mellersta Österbot-tens utbildningskoncern, som utbildar re-gionens fi nskspråkiga ungdomar, har ut-vecklat sin utbildning i samarbete med företagen. På det här sättet får företagen den utbildade personal som de behöver, påpekar Jakobsson.

CAMpUS ALLEgRO – LUOVUUDEN KORTTELITorin viereen rakennettu kampus- ja kult-tuurikortteli Campus Allegro kokoaa yh-teen seudun korkeakouluyksiköt ja monet muut koulutuksen järjestäjät. 700 opiske-lijan kampuksen lisäksi Allegrossa sijaitse-vat muun muassa pankki, kirjasto, kahvi-la, galleria ja tiloja yrityksille. Vielä hieman keskeneräisen korttelin sydämeen nousee tänä keväänä maailmanluokan konserttisa-li, Schauman-sali.

Campus Allegron kolme korkeakouluyk-sikköä tarjoavat liiketalouden, lasten peda-gogiikan, muotoilun, valokuvauksen, ku-vataiteen ja musiikin korkeakouluopintoja ja aikuiskoulutusta. Yhteiselle kampuksel-le muutettuaan yksiköt ovat hioneet yhteis-työtaitojaan markkinoinnissa ja koulutusten tarjoamisessa.

– Olemme jo esimerkiksi osallistuneet yhdessä opiskelijamessuille, mutta tarkoitus on kehittää yhteistyötä niin, että pystyisim-me tarjoamaan yhteisiä koulutuksia ja te-kemään yhteistyötä myös tutkimuksessa, kertoo kehittämispäällikkö Jennie Elfving Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

tutkimus- ja kehitysyksikkö Centriasta.Elfving sekä Yrkeshögskolan Novian tut-

kimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Erkki-lä ja markkinointipäällikkö Ola Smedlund kehittämisyhtiö Concordiasta etsivät yhdes-sä uusia yhteistyömuotoja ja markkinoivat maaliskuun lopulla avajaisiaan viettävää Campus Allegroa; taiteeseen, luovuuteen ja hyvinvointiin keskittyvää korttelia.

ELINTARVIKKEISTA SEUTU TUNNETAANPietarsaaren seudun tunnetuin elintarvike-yritys on varmasti Snellmanin Lihanjalos-tus Oy, jonka televisiomainokset ovat he-rättäneet huomiota vuosien varrella. Noin 700 henkilöä työllistävän elintarvikeyrityk-sen lisäksi alueella on paljon pieniä elintar-vikeyrityksiä. Vielä toistaiseksi seudulla on riittänyt hyvin työntekijöitä eri elintarvike-yrityksiin, vaikka toki kansainvälisessä Pie-tarsaaressa on myös muualta tulleita elintar-viketyöntekijöitä.

Monen nykyisen elintarvikeyrittäjän juu-ret johtavat Snellmanin makkaratehtaalle. Niin myös Oles Fast Food Ab Oy:n, joka ryhtyi vuonna 2000 jatkamaan Snellma-nin lopettamaa kebablihan valmistusta. Ole Snellmanin perustama yritys on mainio esi-merkki siitä, kuinka pieni yritys voi aloittaa menestyksekkään uran jatkamalla sellaisen tuotteen valmistusta, joka ei enää sovi ison yrityksen tuoteportfolioon.

– Menestymistä helpottaa, että emme ole Snellmanin kilpailijoita, vaan toimimme hyvässä yhteistyössä keskenämme, sanoo Snellman.

pIppURINENLITEN MEN NAGGANDE GoD

Kansainvälisen Pietarsaaren seudun elinkeinoelämä sei-soo tukevasti usealla jalalla. osaajia tuotetaan omasta takaa, mutta osa joudutaan houkuttelemaan muualta.

Det internationella näringslivet i jakobstad står stadigt på fl era ben. En del av kompetensen fi nns på orten men en del måste lockas utifrån.

PIENI MUTTA

JAK

OBS

TAD

⋅ pIE

TAR

SAA

RI


5%

1832%

17%22%

6%


27%

2%2%

6%

8%

9%

9%

10%12%

15%

MetallförädlingMaskiner och utrustningMetallprodukterTrävarorFordonKemiLivsmedelTextil, läderÖvrig tillverkningIcke-metalliska mineraliska produkter

VÄESTöN IKÄJAKAUMA

Vaasan skKokkolan skPietarsaaren skKoko maa

I Karleby har man målmed-vetet utvecklat storindu-striområdet och hamnen.

Hamnen har också växt och är nu den tredje största i Fin-land efter hamnarna Ha-minaKotka och Helsingfors. Placeringen av storindustri-området alldeles bredvid hamnen och i anslutning till goda väg- och tågförbindelser lockar till sig speciellt den kemiska industrin och deras underleverantörer.

– Storindustriområdets starka sidor är en utmärkt fungerande hamn, områdets välut-vecklade infrastruktur samt den starka sy-nergin som råder mellan de etablerade fö-retagen på området. Av de 64 företag som finns på området 20 är verksamma inom den kemiska branschen, resten av företagen är serviceproducenter för de andra, berättar Jonne Sandberg som är verkställande direk-tör för Karlebynejdens Utveckling KOSEK.

Karleby stad har satsat på storindustri-områdets infrastruktur, eftersom exportfö-retagen där för med sig arbete och skattein-komster till staden. Stadens satsningar har betalats tillbaka många gånger om i form av investeringar som redan gjorts på området och de som kommer att göras. Som ett ex-empel kan nämnas företaget Woikoski Ab, vars verkställande direktör öppet berättade under ett presstillfälle, att en starkt bidra-

VIENTITEoLLISUUTTA jA KASVAVAA

KAUppAAKokkolan suurteollisuusalue houkuttelee investointeja, ja samaan aikaan kasvavat myös alueen kauppa ja palvelut. Kauppaa voi käydä myös muualla kuin fyysisellä kauppa-paikalla.

Storindustriområdet i Karleby lockar till sig investeringar och samtidigt växer också regionens handel och service. Handel kan idkas också på andra ställen än på den fysiska handelsplatsen.

ExPoRTINDUSTRIN oCH DEN VäxANDE HANDELN

gande orsak till beslutet om val av ort för grundandet av industrigasfabriken, var Kar-leby stads välvilliga inställ-ning till företag.

– Storindustriområdets image byggs upp globalt, så att internationella investerare lätt når området, säger verk-ställande direktör Olli-Matti

Airiola från KIP Service Ab, som koordine-rar och producerar tjänster åt företagen på området.

KAUppA KASVAA JA KANNATTAAViimekertainen kaupan vetovoimaselvitys kertoi Kokkolan kaupungin lisänneen veto-voimaansa lähiseudun muihin kauppakes-kuksiin verrattuna. Kaupan kasvu tuo alu-eelle lisää kaupan alan työpaikkoja ja näkyy myös katukuvassa: Osuuskauppa KPO laa-jentaa Prisma-markettiaan, Kesko rakensi kaupunkiin uuden Citymarketin, ja kokko-lalainen Halpa-Halli -ketju kilpailee samas-sa sarjassa suurten valtakunnallisten hyper-markettien kanssa.

Piristysruiske kaupungin keskustan kaup-pojen vetovoimalle oli Chydenia-kauppa-keskus, jonne ovat sijoittuneet keskeisimmät erikoisliikeketjut. Suurten kaupan yksikkö-jen syntyminen ei ole pyyhkinyt pois pieniä liikkeitä, vaan Kokkolassa on edelleen pal-

jon pieniä – myös ketjuihin kuulumattomia – kauppaliikkeitä.

OSAAJIA TARVITAANSeudun kasvava elinkeinoelämä tarvitsee koko ajan uusia osaajia. Tämä tarkoittaa, että seudun oppilaitoksista valmistuvat nuo-ret työllistyvät hyvin. Vaikka väestön ikära-kenne on edullinen ja uusia tekijöitä kasvaa omasta takaa, osaajia houkutellaan myös muualta Suomesta.

– Erityistehtäviä täytettäessä paluumuut-tajilla on tärkeä rooli, toteaa Keski-Poh-janmaan Kirjapaino Oyj:n ohjelmistolii-ketoiminnan johtaja Juha Erkkilä, joka on rekrytoinut IT-osaajia myös seudun ulko-puolelta. – Työn sisältö ja mielenkiintoisuus ratkaisevat, mutta myös muilla vetovoimate-kijöillä on merkitystä.

Omassa työssään ohjelmistotalon johtaja-na Erkkilä näkee, kuinka maailma kutistuu ja osa bisneksistä siirtyy paikasta riippumat-tomiksi. Dar es Salaamissa olevaa intranet-tiä tai maailmanlaajuista verkkokauppaa voi aivan hyvin pyörittää Keski-Pohjanmaalta käsin.

Airiola ja Erkkilä ovat yhtä mieltä siitä, että seudun vetovoima on monen tekijän summa. Tulevaisuudessa varmasti turvalli-suus, puhdas luonto ja asuinpaikan sopiva koko tulevat nousemaan entistä tärkeäm-miksi tekijöiksi, joilla osaajia houkutellaan. Kokkolan seudulla on kaikkea sitä.

INDUSTRINS STRUKTUR I KARLEByREgIONEN

KOKKOLAN SEUDUN TOIMIALARAKENNE

Uusimpien laajennusten jäl-keen Kokkolan

kauppojen myymä-läpinta-ala asukasta

kohden on maan huipputasoa.

KO

KK

OLA

⋅ KA

RLE

By

30

26

22

18

14

100–14 15–24 25–44 45–64 yli 65v.


olli-Matti Airiola ja juha Erkkilä ovat hy-villään siitä, että myös kemian- ja IT-alan insinöörien puolisoille löytyy töitä kasvavalta kaupan ja palvelujen sektorilta.

VÄESTöN SOSIO-EKONOMINEN ASEMA KESKI-pOHJANMAALLA

11%

21%

6%4%

27%

7%

24%

ARBETSLöSHETEN I DECEMBER 2012

0 2 4 6 8 10 12

Vasaregionen

Jakobstadsregionen

Karlebyregionen

Hela landet

7%

6%

9,5%

10,7%

VÄESTöTIHEyS

Vaasan sk 36 hlö/km²Kokkolan sk 27 hlö/km²

Pietarsaaren sk 20 hlö/km²suomi keskim. 18 hlö/km²

INDUSTRINS STRUKTUR I KARLEByREgIONEN

KO

KK

OLA

⋅ KA

RLE

By

Maa- ja metsätalousyrittäjät Yrittäjät Ylemmät toimihenkilötAlemmat toimihenkilötTyöntekijät Opiskelijat Eläkeläiset


Viimeiset pari vuotta ovat tuoneet suuria muutoksia pohjalaisyritysten toimintaympä-ristöön. Epävakaa talous on johtanut epä-tasaiseen ja vaikeasti ennustettavaan ky-

syntään. Valitettavasti tilanteeseen ei ole näkyvissä pikaista parannusta.

Koko Suomi on isojen haastei-den edessä. Kauppataseen alijäämä kasvaa hurjaa vauhtia eli vienti jää huomattavasti tuontia pienemmäk-si. ja kehityksen väärä suunta vain voimistuu. Samanaikaisesti eläköi-tyminen kasvaa, julkinen sektori tarvitsee entistä enemmän työnte-kijöitä ja nuoret syrjäytyvät. yhtälö ei voi toimia! Kreikka on sen meille jo osoittanut.

Koska Suomen talous on riippu-vainen viennin ja tuonnin suhteesta, pitää globaa-liin kilpailukykyyn panostaa jatkuvasti. Suomella on monia negatiivisia kilpailutekijöitä, kuten logistiset etäisyydet, ilmasto, yleinen kustannustaso jne. Lisäk-si eräs suurimmista yritysten nykyhaasteista on ra-kennusten ja toimitilojen kaavoitusprosessin hitaus ja kankeus. Toisin kuin monet muut haasteet, on kaavoi-tus ja sen sujuvuus puhtaasti tahtokysymys ja Suo-messa päätettävä asia.

yritysten toimintaympäristössä on eduksi jos ko-konaisuudet suunnitellaan työssäkäyntialueiden laa-juisiksi. on myös hyvä, jos seudulla on varaa tarvit-taessa keskittää voimavarat isompiinkin hankkeisiin, esimerkiksi logistiikan kehittämiseksi. Pohjalaisyri-tykset ovat toistuvasti kyselyissä kannattaneet alu-eellisia kuntaliitoksia. Tässä asiassa Suomen hallitus etenee määrätietoisesti, tavoitteena tehokkuuden ja dynaamisuuden kasvattaminen. Tavoitteet ovat erit-täin hyviä, ja niihin tulee määrätietoisesti pyrkiä.

Liian usein seudut käyttävät energiaa keskinäi-seen kilpailuun. Se kaikki on pois todellisesta eteen-

päin menosta. Kehä kolmosen ulkopuolella olevien, läheisten alueiden, tulisi keskittyä toistensa kannus-tamiseen ja sparraamiseen omilla vahvuusalueillaan, jolloin kaikki hyötyisivät. Tässä on Pohjanmaalla ja ympäristöseudulla vielä kosolti parantamisen varaa.

Nuorten syrjäytyminen on koko yh-teiskunnan asenteista kiinni. Meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäyty-mään, eikä syrjäytymisestä saa tulla hyväksyttävää tosiasiaa. Koulutus-paikkojen tulee vastata yritysten ja muun elinkeinoelämän tarpeita, ja oppilaitosten on uskallettava reagoi-da nopeasti. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on tehty paljon hyvää työ-tä ja suunta on oikea, mutta vielä on paljon työtä jäljelläkin.

Edellisissä eduskuntavaaleissa tehtiin hyvää työtä, ja Pohjanmaalta ja Keski-Pohjan-maalta saatiin kattava edustus. Nyt on aika käyttää suhteita eduskuntaan ja hallitukseen, lobata aktiivi-sesti ja kutsua päättäjiä vierailulle alueelle. Pohjalais-ten pitää myös aktiivisesti näkyä ja vaikuttaa siellä, missä päättäjät ovat. Niin kaikki muutkin tekevät, täs-sä ittelliset pohjalaiset eivät vielä ole riittävän taita-via.

Tähän asti pohjalaisyritykset ovat kuitenkin onnis-tuneet selvästi muuta maata paremmin säilyttämään elinvoimansa näinä epävarmoina aikoina, pääosin alu-een voimakkaan vientiteollisuuden ansiosta. Pohjan-maa on koko Suomen kärkeä mitattaessa alueella tuotettua bruttokansantuotetta ja viennin osuus te-ollisuustuotannosta on maan huippua. Ei kuitenkaan kannata luottaa siihen, että toimintaedellytykset au-tomaattisesti kehittyvät suotuisiksi, vaan on jatkos-sakin oltava aktiivisia ja pidettävä itse huolta toimin-taedellytysten kehittymisestä. Tiedän, että alueella on kaikki siihen tarvittava osaaminen ja tahto, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Eväät eteenpäin

Kirjoittaja on Juha Kytölä, joka toimi Pohjanmaan kauppakamarin puheenjoh-tajana vuosina 2010-2012. Nyt puheen-johtajakautensa päätyttyä hän luo kat-sauksen pohjalaiseen elinkeinoelämään jo ulkopuolisen silmin. Kytölä katselee nykyään maailmaa Wärtsilän ympäristö-toimialan johtajana Britannian Poolesta.

Liian usein seudut käyttävät energi-aa keskinäiseen kil-pailuun. Se kaikki on pois todellisesta eteenpäin menosta.

KoLU

MN

I

MERINOVATECHNOLOGY CENTRE

12013teknologiakeskus merinoVan ja länsi-suomen osaamiskeskuksen sidosryhmälehti

WWW.merinoVa.Fi

demVe kehittää sähköasemien tietoliikennettä

Pääkirjoitus: OSKE-ohjelmassa luotiin energiaklusterin yhteistyön peruskivi

INKA jatkaa OSKEn työtä

Vauhtiatutkimus-toimintaan32 7



12013teknologiakeskus merinoVan ja länsi-suomen osaamiskeskuksen sidosryhmälehti

WWW.merinoVa.Fi

demVe kehittää sähköasemien tietoliikennettä

Pääkirjoitus: OSKE-ohjelmassa luotiin energiaklusterin yhteistyön peruskivi

INKA jatkaa OSKEn työtä

Vauhtiatutkimus-toimintaan32 7

OSKE-ohjelmassa luotiin energiaklusterin yhteistyön peruskivi

Merinova on ollut mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa (OSKE) yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Tuolloin perustetun valtioneuvoston erityisohjelma OSKEn tarkoituksena on ollut suunnata paikallisia, alueellisia

ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen ja alueelliseen kehittä-miseen. OSKEn viimeinen kausi päättyy tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alusta talouden ja elinkeinoelämän kasvua vauhditetaan suurille kaupunkiseuduille suunnatul-la kasvu-sopimusmenettelyllä sekä Innovatiiviset kaupungit (INKA) –ohjelmalla, joihin molempiin Vaasan kaupunki on hakemassa.

Vaasan seudulla on toteutettu energiateknologiaan liittyviä kehityshankkeita OSKEn avulla. Ohjelmakausien aikana moni yritys on saanut mahdollisuuden kehittää tuotteitaan ja toimintaansa näiden hankkeiden tuloksena. Moni yritys on löytänyt myös yhteistyökumppanin OSKEn avulla. Jotkut OSKE-hankkeista ovat olleet enem-män perustutkimukseen suuntautuneita ja ne ovat selvittäneet perusasioita, joihin markkinataloudessa toimivat yritykset eivät olisi pystyneet panostamaan. Erityinen merkitys OSKE-rahoituksella on ollut aikaa ja resursseja vaativien laajojen hankkeiden valmistelussa.

Kun kansallisen osaamiskeskusohjelman viimeisellä ohjelmakaudella siirryttiin klusteripohjaiseen toimintamalliin, energiateknologiaan keskittyneen klusteriohjelman vetovastuun sai Merinova. Tämä oli selvä osoitus siitä, että myös kansallisella tasolla oli herätty huomaamaan tällä seudulla olevan energiateknologiaosaamisen merkitys. Energiateknologiaklusterin lisäksi Merinova on ollut mukana myös Meriklusteriohjelman toteuttamisessa. Digitaaliset sisällöt -klusteriohjelmaa seudulla on toteuttanut Åbo Akademin Media City.

Ensimmäiselle OSKE-ohjelmakaudelle tehty hakemus oli monella tavoin historialli-nen. Silloin seudun teknologiayritykset, kehittäjäorganisaatiot, yliopisto ja teknilliset oppilaitokset yhdistivät ensimmäistä kertaa voimansa ja sorvasivat suunnitelman, jossa energiateknologia ja -talous olivat alueen elinkeinoelämän terävimmät keihään-kärjet. Yhdessä toimimalla ja vaikuttamalla seudulle saatiin myöhemmin rakennettua Tutkimuskeskus Technobothnia, kaupunkiin saatiin sekä VTT:n että Tekesin yksiköt ja yliopisto sai asteittain luvan myös diplomi-insinöörien kouluttamiseen. Ensimmäisen OSKE-hakemuksen yhteistyöllä luotiin perusta myös Vaasan seudun energiakeskitty-män yhteistyölle, joka tänään tunnetaan EnergyVaasa -toimintana. Ilman energiatekno-logian valintaa OSKEssa kehitettäväksi keihäänkärkialaksi EnergyVaasan syntyminen olisi varmaan kestänyt paljon pitempään.

Tällä hetkellä Vaasa tunnetaan ja tunnustetaan merkittävänä energiateknologian keskittymänä ja EnergyVaasan markkinointiponnistukset ovat lisänneet seudun ve-tovoimaisuutta. Tämä antaa hyvän pohjan parhaillaan menossa olevalle kilpailulle INKA-ohjelman rahoituksen saamisesta. Jos INKA-status myönnetään Vaasalle – niin kuin uskon – alueen energiateknologiayritysten toimintaedellytysten kehittäminen jatkuu julkisen sektorin, teollisuuden ja koulutusyksiköiden yhteistyönä, jossa Merinovalla on merkittävä rooli välittäjäorganisaationa.

Ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisessa mukana:

LÄNSI-SUOMENOSAAMISKESKUS

VAASAN KAUPUNKIVASA STAD


merinoVa neWs

julkaisija: Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, PL 810, 65101 Vaasakäyntiosoite: Yrittäjänkatu 17,Vaasa Airport Park puhelin: (06) 282 8200 internet: www.merinova.fi päätoimittaja: Timo Kankaanpää, puhelin 040 767 7080sähköposti: timo.kankaanpaa(at)merinova.fi toimituskunta: Timo Kankaanpää, Ulla Kalliokoski, Eivor Koskela, Johan Wasbergtoimitus: Viestintä Oy Prowomedia / Johanna Haveriulkoasu: Muotoilutoimisto Into / Tuula Kotopaino: Fram Oy

merinova news netissämerinova news på svenskawww.merinova.fi

teknologiakeskus oy merinoVa aB

Yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämisen asiantuntija

Kehittämispalveluja yrityksille ja julkisyhteisöille

Erityisosaamisala energiateknologia

kun tarvitset kehittämispalveluja, ota yhteyttä!

• Kehittämishankkeet• Prosessien kehittäminen• Analyysit ja selvitykset• Liiketoiminnan kehittämisohjelmat• Kv. markkinointipalvelut• Ulkomaille etabloituminen

WWW.merinoVa.Fi

kansi: Technobothniassa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä.Kuva: Pohjanmaan liitto.

Lauri Kumpulainenohjelmajohtaja, Oy Merinova Ab

KUVA: POHJANMAAN KAUPPAKAMARI

PÄÄKIrjOITuS2


Osaamiskeskusohjelmasta vauhtia tutkimustoimintaan

Ensimmäisen osaamiskeskusohjelma-kauden hakeminen ajoittui samoihin aikoihin, kun valtio suunnitteli ammat-

tikorkeakoulujen perustamista. Siksi onkin luonnollista, että Vaasan teknillisen alan koulutuksia sekä teollisuutta palvelevan Hi-tech -laboratorion rakentaminen sisältyi energiateknologiaan ja -talouteen keskitty-vän osaamiskeskuksen ohjelma-asiakirjaan.

– Sittemmin Technobothniaksi nimetyn laboratorion rakentaminen liittyi vahvasti ammattikorkeakoulupalvelujen kehittämi-seen, mutta sen oli määrä palvella myös seu-dun teollisuutta, muistelee Länsi-Suomen osaamiskeskuksen ensimmäinen johtaja Lauri Luopajärvi. – Teollisuuden ja oppilai-tosten välinen OSKE-yhteistyö sai konkreet-tiset muodot Technobothnian rakentamisen myötä.

Vuoden 1996 rakennushankkeeksi valitus-sa Tutkimuskeskus Technobothniassa ovat mm. kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja tietotekniikan sekä rakennus- ja ympäristö-tekniikan laboratorio-, opetus- ja tutkimus-tilat ja tiloja käyttävät vaasalaisten korkea-koulujen lisäksi myös seudun yritykset.

DEMVE KEHITTÄÄ SÄHKÖASEMIEN TIETOLIIKENNETTÄIEC 61850 on kansainvälinen tiedonsiirto-standardi, joka on laajentunut sähköasemi-

en tietoliikenteestä käsittämään yhteyksiä myös esim. hajautetun energiantuotannon laitteille.

Kaksi seudun sähkötekniikan Grand Old Mania, Erkki Antila ja Seppo Pettissalo näkivät molemmat tahoillaan standardin kasvavan merkityksen ja ideoivat tutkimus-keskus Technobothnialle rakennettavaa tut-kimus- ja koulutusympäristöä. Näiden ide-oiden pohjalta Esa Pekkola ja Anna-Kaisa Valkama Merinovasta valmistelivat OSKEn Energiateknologian klusteriohjelmassa DEMVE-hankkeen, jossa Technobothniaan rakennettiin monitoimittajaympäristö eri valmistajien suojareleistä. Tulevana syksynä päättyvässä hankkeessa on parhaillaan me-nossa vaihe, jossa rakennetaan yrityksille ja oppilaitoksille koulutuskokonaisuuksia, joiden avulla opitaan yhä laajenevan stan-dardin soveltamista käytäntöön.

DEMVE-hankkeen avulla kootun moni-toimittajaympäristön luonnollinen sijoitus- paikka on Vaasa, sillä täällä sijaitsee mer-kittäviä keskijänniteverkkojen suojaustek-niikkaa valmistavia reletehtaita sekä useita energiatekniikan järjestelmä- ja komponent-titoimittajia. Monitoimittajaympäristö sekä siellä toteutettavat koulutukset lisäävät Poh-joismaiden merkittävimmän energiatekno-logian keskittymän näkyvyyttä.

OSKE vaikutti Technobothnian rakentamiseen

Vaasan ammattikorkea-koulun lehtori Jari Koski

esittelee DEMVEssä sähköasemasimulaattoreihin

koottuja eri valmistajien suojareleitä.

ainutlaatuinen geoenergiaVaihto-ehtojen tutkimus

Vaasan Energiainstituutti (VEI) kokoaa yhteen energia-alan taitajat Vaasan yliopistosta, Vaasan ammattikorkea-koulusta ja Yrkeshögskolan Noviasta. VEI:n painopistealueita ovat hajautettu energiantuotanto, sähköenergiajärjes-telmät, energiamarkkinat sekä energian tuotannon, jakelun ja käytön vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Merinova on ollut mukana valmistelemassa VEI:n aloittamaa geoenergian tutkimushanket-ta, joka on ainutlaatuinen koko maailmas-sa, sillä samassa hankkeessa tutkitaan maalämpöä, vesistöenergiaa, sedimentin energiaa, kalliolämpöä ja asvaltin alle varastoitunutta lämpöä. Hanke toteute-taan Palosaaren kampusalueella, jossa on mahdollisuudet suhteellisen pienellä alueella tutkia kaikkia edellä mainittuja geoenergiamuotoja.

Hankkeen ensimmäinen tutkimuskohde on asvaltin ja rakennusten alle varastoi-tuva energia. Tätä urbaania geoenergiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. Se saattaa sisältää potentiaalia, joka muokkaa käsityksiämme geoenergiasta suurten asutuskeskusten lämmitys- ja jäähdytys-lähteenä.

3OSAAMISKESKuSOHjELMA

OSKE-ohjelmassa luotiin energiaklusterin yhteistyön peruskivi

Merinova on ollut mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa (OSKE) yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Tuolloin perustetun valtioneuvoston erityisohjelma OSKEn tarkoituksena on ollut suunnata paikallisia, alueellisia

ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen ja alueelliseen kehittä-miseen. OSKEn viimeinen kausi päättyy tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alusta talouden ja elinkeinoelämän kasvua vauhditetaan suurille kaupunkiseuduille suunnatul-la kasvu-sopimusmenettelyllä sekä Innovatiiviset kaupungit (INKA) –ohjelmalla, joihin molempiin Vaasan kaupunki on hakemassa.

Vaasan seudulla on toteutettu energiateknologiaan liittyviä kehityshankkeita OSKEn avulla. Ohjelmakausien aikana moni yritys on saanut mahdollisuuden kehittää tuotteitaan ja toimintaansa näiden hankkeiden tuloksena. Moni yritys on löytänyt myös yhteistyökumppanin OSKEn avulla. Jotkut OSKE-hankkeista ovat olleet enem-män perustutkimukseen suuntautuneita ja ne ovat selvittäneet perusasioita, joihin markkinataloudessa toimivat yritykset eivät olisi pystyneet panostamaan. Erityinen merkitys OSKE-rahoituksella on ollut aikaa ja resursseja vaativien laajojen hankkeiden valmistelussa.

Kun kansallisen osaamiskeskusohjelman viimeisellä ohjelmakaudella siirryttiin klusteripohjaiseen toimintamalliin, energiateknologiaan keskittyneen klusteriohjelman vetovastuun sai Merinova. Tämä oli selvä osoitus siitä, että myös kansallisella tasolla oli herätty huomaamaan tällä seudulla olevan energiateknologiaosaamisen merkitys. Energiateknologiaklusterin lisäksi Merinova on ollut mukana myös Meriklusteriohjelman toteuttamisessa. Digitaaliset sisällöt -klusteriohjelmaa seudulla on toteuttanut Åbo Akademin Media City.

Ensimmäiselle OSKE-ohjelmakaudelle tehty hakemus oli monella tavoin historialli-nen. Silloin seudun teknologiayritykset, kehittäjäorganisaatiot, yliopisto ja teknilliset oppilaitokset yhdistivät ensimmäistä kertaa voimansa ja sorvasivat suunnitelman, jossa energiateknologia ja -talous olivat alueen elinkeinoelämän terävimmät keihään-kärjet. Yhdessä toimimalla ja vaikuttamalla seudulle saatiin myöhemmin rakennettua Tutkimuskeskus Technobothnia, kaupunkiin saatiin sekä VTT:n että Tekesin yksiköt ja yliopisto sai asteittain luvan myös diplomi-insinöörien kouluttamiseen. Ensimmäisen OSKE-hakemuksen yhteistyöllä luotiin perusta myös Vaasan seudun energiakeskitty-män yhteistyölle, joka tänään tunnetaan EnergyVaasa -toimintana. Ilman energiatekno-logian valintaa OSKEssa kehitettäväksi keihäänkärkialaksi EnergyVaasan syntyminen olisi varmaan kestänyt paljon pitempään.

Tällä hetkellä Vaasa tunnetaan ja tunnustetaan merkittävänä energiateknologian keskittymänä ja EnergyVaasan markkinointiponnistukset ovat lisänneet seudun ve-tovoimaisuutta. Tämä antaa hyvän pohjan parhaillaan menossa olevalle kilpailulle INKA-ohjelman rahoituksen saamisesta. Jos INKA-status myönnetään Vaasalle – niin kuin uskon – alueen energiateknologiayritysten toimintaedellytysten kehittäminen jatkuu julkisen sektorin, teollisuuden ja koulutusyksiköiden yhteistyönä, jossa Merinovalla on merkittävä rooli välittäjäorganisaationa.

Ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisessa mukana:

LÄNSI-SUOMENOSAAMISKESKUS

VAASAN KAUPUNKIVASA STAD


merinoVa neWs

julkaisija: Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, PL 810, 65101 Vaasakäyntiosoite: Yrittäjänkatu 17,Vaasa Airport Park puhelin: (06) 282 8200 internet: www.merinova.fi päätoimittaja: Timo Kankaanpää, puhelin 040 767 7080sähköposti: timo.kankaanpaa(at)merinova.fi toimituskunta: Timo Kankaanpää, Ulla Kalliokoski, Eivor Koskela, Johan Wasbergtoimitus: Viestintä Oy Prowomedia / Johanna Haveriulkoasu: Muotoilutoimisto Into / Tuula Kotopaino: Fram Oy

merinova news netissämerinova news på svenskawww.merinova.fi

teknologiakeskus oy merinoVa aB

Yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämisen asiantuntija

Kehittämispalveluja yrityksille ja julkisyhteisöille

Erityisosaamisala energiateknologia

kun tarvitset kehittämispalveluja, ota yhteyttä!

• Kehittämishankkeet• Prosessien kehittäminen• Analyysit ja selvitykset• Liiketoiminnan kehittämisohjelmat• Kv. markkinointipalvelut• Ulkomaille etabloituminen

WWW.merinoVa.Fi

kansi: Technobothniassa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä.Kuva: Pohjanmaan liitto.

Lauri Kumpulainenohjelmajohtaja, Oy Merinova Ab

KUVA: POHJANMAAN KAUPPAKAMARI

PÄÄKIrjOITuS2


Osaamiskeskusohjelmasta vauhtia tutkimustoimintaan

Ensimmäisen osaamiskeskusohjelma-kauden hakeminen ajoittui samoihin aikoihin, kun valtio suunnitteli ammat-

tikorkeakoulujen perustamista. Siksi onkin luonnollista, että Vaasan teknillisen alan koulutuksia sekä teollisuutta palvelevan Hi-tech -laboratorion rakentaminen sisältyi energiateknologiaan ja -talouteen keskitty-vän osaamiskeskuksen ohjelma-asiakirjaan.

– Sittemmin Technobothniaksi nimetyn laboratorion rakentaminen liittyi vahvasti ammattikorkeakoulupalvelujen kehittämi-seen, mutta sen oli määrä palvella myös seu-dun teollisuutta, muistelee Länsi-Suomen osaamiskeskuksen ensimmäinen johtaja Lauri Luopajärvi. – Teollisuuden ja oppilai-tosten välinen OSKE-yhteistyö sai konkreet-tiset muodot Technobothnian rakentamisen myötä.

Vuoden 1996 rakennushankkeeksi valitus-sa Tutkimuskeskus Technobothniassa ovat mm. kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja tietotekniikan sekä rakennus- ja ympäristö-tekniikan laboratorio-, opetus- ja tutkimus-tilat ja tiloja käyttävät vaasalaisten korkea-koulujen lisäksi myös seudun yritykset.

DEMVE KEHITTÄÄ SÄHKÖASEMIEN TIETOLIIKENNETTÄIEC 61850 on kansainvälinen tiedonsiirto-standardi, joka on laajentunut sähköasemi-

en tietoliikenteestä käsittämään yhteyksiä myös esim. hajautetun energiantuotannon laitteille.

Kaksi seudun sähkötekniikan Grand Old Mania, Erkki Antila ja Seppo Pettissalo näkivät molemmat tahoillaan standardin kasvavan merkityksen ja ideoivat tutkimus-keskus Technobothnialle rakennettavaa tut-kimus- ja koulutusympäristöä. Näiden ide-oiden pohjalta Esa Pekkola ja Anna-Kaisa Valkama Merinovasta valmistelivat OSKEn Energiateknologian klusteriohjelmassa DEMVE-hankkeen, jossa Technobothniaan rakennettiin monitoimittajaympäristö eri valmistajien suojareleistä. Tulevana syksynä päättyvässä hankkeessa on parhaillaan me-nossa vaihe, jossa rakennetaan yrityksille ja oppilaitoksille koulutuskokonaisuuksia, joiden avulla opitaan yhä laajenevan stan-dardin soveltamista käytäntöön.

DEMVE-hankkeen avulla kootun moni-toimittajaympäristön luonnollinen sijoitus- paikka on Vaasa, sillä täällä sijaitsee mer-kittäviä keskijänniteverkkojen suojaustek-niikkaa valmistavia reletehtaita sekä useita energiatekniikan järjestelmä- ja komponent-titoimittajia. Monitoimittajaympäristö sekä siellä toteutettavat koulutukset lisäävät Poh-joismaiden merkittävimmän energiatekno-logian keskittymän näkyvyyttä.

OSKE vaikutti Technobothnian rakentamiseen

Vaasan ammattikorkea-koulun lehtori Jari Koski

esittelee DEMVEssä sähköasemasimulaattoreihin

koottuja eri valmistajien suojareleitä.

ainutlaatuinen geoenergiaVaihto-ehtojen tutkimus

Vaasan Energiainstituutti (VEI) kokoaa yhteen energia-alan taitajat Vaasan yliopistosta, Vaasan ammattikorkea-koulusta ja Yrkeshögskolan Noviasta. VEI:n painopistealueita ovat hajautettu energiantuotanto, sähköenergiajärjes-telmät, energiamarkkinat sekä energian tuotannon, jakelun ja käytön vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Merinova on ollut mukana valmistelemassa VEI:n aloittamaa geoenergian tutkimushanket-ta, joka on ainutlaatuinen koko maailmas-sa, sillä samassa hankkeessa tutkitaan maalämpöä, vesistöenergiaa, sedimentin energiaa, kalliolämpöä ja asvaltin alle varastoitunutta lämpöä. Hanke toteute-taan Palosaaren kampusalueella, jossa on mahdollisuudet suhteellisen pienellä alueella tutkia kaikkia edellä mainittuja geoenergiamuotoja.

Hankkeen ensimmäinen tutkimuskohde on asvaltin ja rakennusten alle varastoi-tuva energia. Tätä urbaania geoenergiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. Se saattaa sisältää potentiaalia, joka muokkaa käsityksiämme geoenergiasta suurten asutuskeskusten lämmitys- ja jäähdytys-lähteenä.



Osana OSKEn meriklusteriohjelmaa Merinova on kehittänyt kolmi-vaiheisen konseptin, jonka avulla asiakasyrityksiä autetaan etabloi-

tumaan Kiinaan. Meriklusterissa syntyi ajatus myös paperikoneen telojen huoltoon erikoistuneesta vientirenkaasta, jossa on mukana meriteollisuuden toimittajia, sekä hitsauskoulutuksen siirtämisestä Kiinaan.

Etabloitumiskonseptin lähtökohtana on asiakkaan oma ajatus etabloitumisesta. Merinova yhteistyökumppaneineen auttaa asiakasta antamalla tälle lisää tietoa, jonka perusteella tämä kykenee päättämään mah-dollisesta etabloitumisesta. Tiedon lisäksi asiakasta autetaan hakemaan myös talou-dellista tukea etabloitumisprosessiin.

Vuoden 2013 alkuun mennessä 26 yritystä on ollut mukana etabloitumisen valmistelu-vaiheessa. Varsinaisen etabloitumisvaiheen on aloittanut 10 yritystä.

Merinovan ja OSKEn meriklusterin avus-tuksella syntyneen Telapalvelut-vientiren-kaan (On-site Roll Service) yrityksistä kol-me on vahvoja meriteollisuuden toimijoita, joille paperikoneen telojen huoltoon liittyvä liiketoiminta antaa toiminnalle toisen tu-kijalan. Kiinan markkinoille suuntautuva vientirengas pyrkii synnyttämään tervettä liiketoimintaa neljän yrityksen yhteistyönä Kiinan kasvaville paperikonemarkkinoille. Telapalvelut-vientirengas tarjoaa kiinalai-sille paperitehtaille paikanpäällä tapahtu-vaa paperikoneen telojen huoltoa, mikä on asiakkaille aiempaa edullisempaa ja vähem-män aikaa vievää kuin telojen lähettäminen kauas tehtaalta huollettavaksi. Näin myös kuljetusriskit poistuvat. Uutta konseptia markkinoimaan on palkattu kiinalainen vientipäällikkö, Ling Yong Long, jolla on vahva kokemus Kiinan paperi- ja sellusek-

torilta ja joka on opiskellut ja työskennellyt myös Pohjoismaissa. Ensimmäisten asiak-kaiden joukossa on mm. Kiinan suurimpiin paperialan yrityksiin kuuluva Nine Dragon Group Ltd.

Merinovan tavoitteena on selvittää vien-tirengaspilotin avulla, kuinka kasvaville Kii-nan markkinoille voi kehittää pitkäjänteisen toimintamallin usean yrityksen yhteistyön ja jaettujen resurssien turvin.

Yhteistyökuviot Kiinassa saavat todennä-köisesti jatkoa myös OSKE-kauden jälkeen, sillä parhaillaan Lappeenrannan teknillinen

yliopisto ja Merinova ovat yhdessä rakenta-massa hanketta, jonka avulla on tarkoitus toteuttaa länsimaisen hitsausosaamisen implementointi Kiinaan hyödyttämään sin-ne etabloituneita suomalaisyrityksiä sekä heidän alihankkijoitaan.

– Hitsausosaamisen ja työn omaksumisen tapa on noussut esiin Kiinaan etabloitu-neiden suomalaisyritysten kanssa. Tämän hankkeen avulla pyrimme auttamaan Kii-nassa toimivia suomalaisyrityksiä, Seppo Murto sanoo.

OSKE lisäsi kansainvälistymistäMeriklusterin kautta Kiinaan

merinoVan Seppo Murto ja vientirenkaaseen kuuluvan Maintrexin Jari-Pekka Hietaniemi (toinen oikealta) keskustelevat suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa China Paper 2012 -messujen standilla.

Vaikka Merinovan toteuttamat OSKE-hank-keet yleensä keskittyvät kotimaassa havait-tujen ongelmien ratkaisemiseen tai paikal-listen osallistujien osaamisen kehittämiseen, monissa hankkeissa on kuitenkin mukana kansainvälinen ulottuvuus. Esimerkiksi EU:n yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston rahoittamassa REINA-hankkeessa (World EU Cluster Inititative in Renewables and

Sustainable Energy International) on etsitty Baskimaan, Ylä-Itävallan ja Vaasan seudun energiaklustereiden yrityksille markkinoita Euroopan ulkopuolella. Hankkeen yhtey-dessä on pyritty avaamaan osallistuville yrityksille ovia esimerkiksi Pohjois-Afrikan ja Latinalaisen Amerikan markkinoille.

Prizztechin, Merinovan ja Thermopoliksen yhteisen Länsi-Suomen Tuulivoimakeskus

-hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on verkostoitumisen kautta hakea tuulivoima-sektorilla toimiville yrityksille lisää liiketoi-mintamadollisuuksia ja liikevaihtoa. Vah-voilla verkostoilla on mahdollisuus vastata myös kansainvälisten tuulivoimarakentajien kysyntään.

liiketoimintamahdollisuuksia ulkomailta

4 OSAAMISKESKuSOHjELMA


Katse tulevaisuuteen

pohjanmaan maakunnalle oma energiastrategia

Pohjanmaan liitto aloitti vuonna 2009 maa-kunnan energiastrategian kokoamisen, koska energiateknologian ja energian tuotannon mer-kitys on suuri paitsi alueen työllistäjänä myös kestävän kehityksen ja ilmaston muutoksen kan-nalta. Energiastrategian valmistelutyöstä vastasi Merinova osana OSKEn Energiateknologian klus-teriohjelmaa ja käytännön työssä olivat mukana myös Pohjanmaan liitto ja VASEK. Vuosiin 2010

– 2040 keskittyvässä energiastrategiassa on luotu yhteinen visio maakunnan energiateknolo-giaviennille ja energiahuollolle. Energiastrategian avulla varmistetaan edellytykset energiateknolo-giaan pohjautuvalle hyvinvoinnille ja tehokkaalle energiasektorille, vaikutetaan toimintaympäris-tön sekä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämi-seen, tuodaan päättäjille tietoa energiasektorin asioista sekä vaikutetaan maakunnan imagoon ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta.

oske mukana sähköVerkkojen tutkimisessa

Osaamiskeskusohjelmalla on suuri merkitys varsinkin sellaisten hankkeiden valmistelussa, jotka suuntautuvat pitkälle tulevaisuu-teen ja joita voi käyttää tulevien tutkimus- ja tuotekehityshankkei-den pohjana. OSKEn energiateknologian klusteriohjelman mahdol-listamana Merinova on osallistunut kahden tällaisen merkittävän sähköverkkoja tutkineen ja niiden tulevaisuutta visioineen hankkeen valmisteluun. Verkkovisio 2030 -tutkimuksen päävastuu oli VTT:n Vaasan yksiköllä ja Road Map 2015 -selvityksestä vastasi Merinova. Nämä Tekesin ja yritysten rahoittamat selvitykset ovat poikineet useita kehittämishankkeita, jotka ovat johtaneet uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen.

Verkkovisio 2030 -tutkimuksessa etsittiin pitkän aikavälin visiota sähkönjakeluverkkojen teknologiasta tulevien vuosien muutostöi-den ja tuotekehityshankkeiden pohjaksi. Verkkovisio 2030:n poh-jalta Esa Pekkolan koordinoima Road Map 2015 puolestaan kokosi yhteen ja asetti aikajanalle sähkönjakeluverkkojen uudistamiseen tarvittavat toimenpiteet ja tutkimukset. Tämä tiekartta on toiminut monen tutkimus- ja kehittämishankkeen sekä Energia- ja ympä-ristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n älykkäisiin sähköverkkoihin ja energiamarkkinoihin keskittyneen SGEM-tutkimusohjelman pohjana.

GEOLÄMPÖ, BIOPOLTTOAINEETBIOKAUKOLÄMPÖ, AURINKOLÄMPÖ

ÖLJYLÄMMITYS KIINTEISTÖISSÄ 33%

SÄHKÖLÄMMITYS 20%

ÖLJYLÄMMITYS, KASVIHUONEET

HIILIVOIMA

ENERGIAN TUHLAUSTA

FOSSIILISET LIIKENNEPOLTTOAINEET

PIENIMUOTOINEN CHP,JÄTTEISTÄ ENERGIA, LED-VALAISTUS

TUULIVOIMA, CO² -TALTEENOTTO, YDINVOIMA?

ENERGIATEHOKKUUS, PROSESSISÄÄTÖ, POLTTOKENNOT

SÄHKÖ- & HYBRIDIAUTOT, SYNT. DIESEL, BIODIESEL, -KAASU,

ETANOLI

nykytila

2010

2015

2020

2030

2040taVoiteratkaisut

kestäVä energiahuolto pohjanmaalla 2040

uusilla entistä tehokkaimmilla energiaratkaisuilla ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energialähteillä tavoitellaan kestävää energiahuoltoa Pohjanmaalla vuonna 2040.



Osana OSKEn meriklusteriohjelmaa Merinova on kehittänyt kolmi-vaiheisen konseptin, jonka avulla asiakasyrityksiä autetaan etabloi-

tumaan Kiinaan. Meriklusterissa syntyi ajatus myös paperikoneen telojen huoltoon erikoistuneesta vientirenkaasta, jossa on mukana meriteollisuuden toimittajia, sekä hitsauskoulutuksen siirtämisestä Kiinaan.

Etabloitumiskonseptin lähtökohtana on asiakkaan oma ajatus etabloitumisesta. Merinova yhteistyökumppaneineen auttaa asiakasta antamalla tälle lisää tietoa, jonka perusteella tämä kykenee päättämään mah-dollisesta etabloitumisesta. Tiedon lisäksi asiakasta autetaan hakemaan myös talou-dellista tukea etabloitumisprosessiin.

Vuoden 2013 alkuun mennessä 26 yritystä on ollut mukana etabloitumisen valmistelu-vaiheessa. Varsinaisen etabloitumisvaiheen on aloittanut 10 yritystä.

Merinovan ja OSKEn meriklusterin avus-tuksella syntyneen Telapalvelut-vientiren-kaan (On-site Roll Service) yrityksistä kol-me on vahvoja meriteollisuuden toimijoita, joille paperikoneen telojen huoltoon liittyvä liiketoiminta antaa toiminnalle toisen tu-kijalan. Kiinan markkinoille suuntautuva vientirengas pyrkii synnyttämään tervettä liiketoimintaa neljän yrityksen yhteistyönä Kiinan kasvaville paperikonemarkkinoille. Telapalvelut-vientirengas tarjoaa kiinalai-sille paperitehtaille paikanpäällä tapahtu-vaa paperikoneen telojen huoltoa, mikä on asiakkaille aiempaa edullisempaa ja vähem-män aikaa vievää kuin telojen lähettäminen kauas tehtaalta huollettavaksi. Näin myös kuljetusriskit poistuvat. Uutta konseptia markkinoimaan on palkattu kiinalainen vientipäällikkö, Ling Yong Long, jolla on vahva kokemus Kiinan paperi- ja sellusek-

torilta ja joka on opiskellut ja työskennellyt myös Pohjoismaissa. Ensimmäisten asiak-kaiden joukossa on mm. Kiinan suurimpiin paperialan yrityksiin kuuluva Nine Dragon Group Ltd.

Merinovan tavoitteena on selvittää vien-tirengaspilotin avulla, kuinka kasvaville Kii-nan markkinoille voi kehittää pitkäjänteisen toimintamallin usean yrityksen yhteistyön ja jaettujen resurssien turvin.

Yhteistyökuviot Kiinassa saavat todennä-köisesti jatkoa myös OSKE-kauden jälkeen, sillä parhaillaan Lappeenrannan teknillinen

yliopisto ja Merinova ovat yhdessä rakenta-massa hanketta, jonka avulla on tarkoitus toteuttaa länsimaisen hitsausosaamisen implementointi Kiinaan hyödyttämään sin-ne etabloituneita suomalaisyrityksiä sekä heidän alihankkijoitaan.

– Hitsausosaamisen ja työn omaksumisen tapa on noussut esiin Kiinaan etabloitu-neiden suomalaisyritysten kanssa. Tämän hankkeen avulla pyrimme auttamaan Kii-nassa toimivia suomalaisyrityksiä, Seppo Murto sanoo.

OSKE lisäsi kansainvälistymistäMeriklusterin kautta Kiinaan

merinoVan Seppo Murto ja vientirenkaaseen kuuluvan Maintrexin Jari-Pekka Hietaniemi (toinen oikealta) keskustelevat suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa China Paper 2012 -messujen standilla.

Vaikka Merinovan toteuttamat OSKE-hank-keet yleensä keskittyvät kotimaassa havait-tujen ongelmien ratkaisemiseen tai paikal-listen osallistujien osaamisen kehittämiseen, monissa hankkeissa on kuitenkin mukana kansainvälinen ulottuvuus. Esimerkiksi EU:n yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston rahoittamassa REINA-hankkeessa (World EU Cluster Inititative in Renewables and

Sustainable Energy International) on etsitty Baskimaan, Ylä-Itävallan ja Vaasan seudun energiaklustereiden yrityksille markkinoita Euroopan ulkopuolella. Hankkeen yhtey-dessä on pyritty avaamaan osallistuville yrityksille ovia esimerkiksi Pohjois-Afrikan ja Latinalaisen Amerikan markkinoille.

Prizztechin, Merinovan ja Thermopoliksen yhteisen Länsi-Suomen Tuulivoimakeskus

-hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on verkostoitumisen kautta hakea tuulivoima-sektorilla toimiville yrityksille lisää liiketoi-mintamadollisuuksia ja liikevaihtoa. Vah-voilla verkostoilla on mahdollisuus vastata myös kansainvälisten tuulivoimarakentajien kysyntään.

liiketoimintamahdollisuuksia ulkomailta

4 OSAAMISKESKuSOHjELMA


Katse tulevaisuuteen

pohjanmaan maakunnalle oma energiastrategia

Pohjanmaan liitto aloitti vuonna 2009 maa-kunnan energiastrategian kokoamisen, koska energiateknologian ja energian tuotannon mer-kitys on suuri paitsi alueen työllistäjänä myös kestävän kehityksen ja ilmaston muutoksen kan-nalta. Energiastrategian valmistelutyöstä vastasi Merinova osana OSKEn Energiateknologian klus-teriohjelmaa ja käytännön työssä olivat mukana myös Pohjanmaan liitto ja VASEK. Vuosiin 2010

– 2040 keskittyvässä energiastrategiassa on luotu yhteinen visio maakunnan energiateknolo-giaviennille ja energiahuollolle. Energiastrategian avulla varmistetaan edellytykset energiateknolo-giaan pohjautuvalle hyvinvoinnille ja tehokkaalle energiasektorille, vaikutetaan toimintaympäris-tön sekä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämi-seen, tuodaan päättäjille tietoa energiasektorin asioista sekä vaikutetaan maakunnan imagoon ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta.

oske mukana sähköVerkkojen tutkimisessa

Osaamiskeskusohjelmalla on suuri merkitys varsinkin sellaisten hankkeiden valmistelussa, jotka suuntautuvat pitkälle tulevaisuu-teen ja joita voi käyttää tulevien tutkimus- ja tuotekehityshankkei-den pohjana. OSKEn energiateknologian klusteriohjelman mahdol-listamana Merinova on osallistunut kahden tällaisen merkittävän sähköverkkoja tutkineen ja niiden tulevaisuutta visioineen hankkeen valmisteluun. Verkkovisio 2030 -tutkimuksen päävastuu oli VTT:n Vaasan yksiköllä ja Road Map 2015 -selvityksestä vastasi Merinova. Nämä Tekesin ja yritysten rahoittamat selvitykset ovat poikineet useita kehittämishankkeita, jotka ovat johtaneet uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen.

Verkkovisio 2030 -tutkimuksessa etsittiin pitkän aikavälin visiota sähkönjakeluverkkojen teknologiasta tulevien vuosien muutostöi-den ja tuotekehityshankkeiden pohjaksi. Verkkovisio 2030:n poh-jalta Esa Pekkolan koordinoima Road Map 2015 puolestaan kokosi yhteen ja asetti aikajanalle sähkönjakeluverkkojen uudistamiseen tarvittavat toimenpiteet ja tutkimukset. Tämä tiekartta on toiminut monen tutkimus- ja kehittämishankkeen sekä Energia- ja ympä-ristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n älykkäisiin sähköverkkoihin ja energiamarkkinoihin keskittyneen SGEM-tutkimusohjelman pohjana.

GEOLÄMPÖ, BIOPOLTTOAINEETBIOKAUKOLÄMPÖ, AURINKOLÄMPÖ

ÖLJYLÄMMITYS KIINTEISTÖISSÄ 33%

SÄHKÖLÄMMITYS 20%

ÖLJYLÄMMITYS, KASVIHUONEET

HIILIVOIMA

ENERGIAN TUHLAUSTA

FOSSIILISET LIIKENNEPOLTTOAINEET

PIENIMUOTOINEN CHP,JÄTTEISTÄ ENERGIA, LED-VALAISTUS

TUULIVOIMA, CO² -TALTEENOTTO, YDINVOIMA?

ENERGIATEHOKKUUS, PROSESSISÄÄTÖ, POLTTOKENNOT

SÄHKÖ- & HYBRIDIAUTOT, SYNT. DIESEL, BIODIESEL, -KAASU,

ETANOLI

nykytila

2010

2015

2020

2030

2040taVoiteratkaisut

kestäVä energiahuolto pohjanmaalla 2040

uusilla entistä tehokkaimmilla energiaratkaisuilla ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energialähteillä tavoitellaan kestävää energiahuoltoa Pohjanmaalla vuonna 2040.



Hajautettuun energian-tuotantoon vauhtia teknologia-ohjelmalla

Vuosina 2003 – 2007 toteutetun Tekesin DENSY- teknologiaohjelman (Distributed Energy Sys- tems) ohjelmapäällikkyyden saaminen Me-rinovalle liittyi läheisesti osaamiskeskusoh-

jelmaan. Merinova oli jo ensimmäisen OSKE-ohjelma-kauden aikana hankkinut osaamista seudun sisäisestä yhteistyöstä. Samalla seudun energiateknologian osaa-mista oli markkinoitu muualle Suomeen ja Suomen ra-jojen ulkopuolelle.

– ABB:n teknologiajohtaja Juhani Pylkkänen kehotti Merinovaa hakemaan hajautettuihin energiajärjestel-miin keskittyneen DENSYn ohjelmapäällikkyyttä. Hän myös ehdotti ohjelman vetäjäksi Jonas Wolffia, muis-telee tuolloin Merinovan toimitusjohtajana toiminut Yrjö Halttunen.

Teknologiaohjelmaan liittyi monta Vaasan seudulla osittain OSKE-rahoituksella valmisteltua hajautettuun energiantuotantoon ja energiansiirtoon liittyvää han-ketta. Osa hankkeista toteutettiin yrityksissä ja osa oli yliopiston tutkimushankkeita.

DENSY-ohjelman tavoitteena oli hankkia uutta tie-toa hajautetusta energiateknologiasta sekä luoda sitä kautta uutta liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia. Ohjelman aikana toteutettiin yli 100 hanketta, jotka lisäsivät tietämystä hajautetusta energiateknologiasta sekä lisäsivät alan tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä.

keVyemmät kaapelointiratkaisut kiinnostaVat

Kevyen kaapeliverkkojärjestelmän kehittämishankkeet KAPELI 1 ja 2 ovat hyvä esimerkki OSKE-hankkeista, joiden tuloksilla on välitöntä vaikutusta alan liiketoimintaan, sillä hankkeet johtivat uusien tuotteiden kehittämiseen kes-kijännitejakeluverkon toteuttamisessa. KAPELI on myös erinomainen esimerkki OSKEn avulla toteutusta tarvelähtöises-tä kehityshankkeesta, sillä suomalaiset sähköyhtiöt etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja korvaamaan vanhenevia ja säätuhoille alttiita sähkönjakeluverk-koja. Uudelle kaapelointijärjestelmälle oletetaan olevan markkinoita myös Suomen ulkopuolella.

Kaapeliverkkohankkeet vastaavat Verkkovisio 2030- ja Road Map 2015

-hankkeissa esiin nousseisiin tarpeisiin kehittää uusi etenkin haja-asutus-alueille sopiva kaapeliverkkokonsepti, joka olisi nykyistä taloudellisempi, käyttövarmempi ja vähemmän häiri-öille altis. Uusi kaapeliverkkokonsepti perustuu pieniin poikkipintoihin, sekä keveisiin, rakenteeltaan optimoituihin, mutta mekaanisesti lujiin nk. KAPELI-kaapeleihin, jotka sopivat haastaviinkin maaperäasennuksiin tai tarvittaessa ne voidaan toteuttaa myös ilmakaapeli-asennuksena.

Vuosina 2009-2012 toteutetussa Energy Gateway -hankkeessa tehtiin tekniikkaa tutuksi lapsille ja nuorille päiväkoti-ikäisistä aina yläkouluun saakka. Tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta energia-alaan ja tekniikkaan, jotta energiakeskittymäl-le työvoimaa kouluttaville korkeakou-luille ja toisen asteen oppilaitoksille riittäisi motivoituneita opiskelijoita myös jatkossa.

Osittain EAKR-rahoituksella toteu-tetussa hankkeessa suunniteltiin kul-lekin ikäryhmälle sopivaa toimintaa yhdessä pilottioppilaitosten yhteys-henkilöiden kanssa. Hankkeen vetäjät toivoivat, että yrittäjyyskasvatuksen tavoin myös energiakasvatus pääsisi mukaan päiväkotien ja koulujen ope-tussuunnitelmiin Vaasan seudulla.

lapset sinuiksi tekniikan kanssa

Ilmakaapelia asennetaan Juvalla syksyllä 2012

6 ENErgIA-ALAN KEHITySOHjELMIA jA HANKKEITA6

isolahden koulun nykyinen 5B-luokka osallistui aktiivisesti Energy Gateway -hankkeeseen. Eetu Takalo, Tuomas Visuri, Inka West ja Neea Arola esittelevät hankkeen luokalle lahjoittamia ohjelmoitavia Lego-robotteja.


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on val-mistellut Innovatiiviset kaupungit (INKA)

-ohjelmaa sekä yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille suunnattua kasvusopi-musmenettelyä vauhdittaakseen talouden ja elinkeinoelämän kasvua asianomaisilla kaupunkiseuduilla. Nämä samanaikaisesti vuonna 2013 haettavat kansalliseen kehi-tykseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet korvaavat osittain samana vuonna päätty-vän Osaamiskeskusohjelman.

Vaasan kaupunki on hakemassa sekä valtion ja kaupunkiseutujen väliseen kasvu-

sopimusmenettelyyn että INKA-ohjelmaan. Ensimmäinen hakuvaihe päättyy helmikuun lopussa. Hakua varten kaupunki on määritel-lyt osaamiseen liittyvät keihäänkärkialueen-sa, joista yhtenä tärkeimpänä energiatek-nologia. Ensimmäisessä hakuvaiheessa hyvin menestyvät kaupunkiseudut pääsevät toiselle hakukierrokselle, jonka aikana INKA-ohjelman toteuttamissuunnitelmat konkretisoituvat.

– TEM haluaisi löytää kymmenkunta kau-punkiseutua INKA-ohjelmaansa. Uskomme ja toivomme, että Vaasan kaupungin ener-

giateknologian ytimen ympärille rakentuva hakemus saa ministeriöltä hyvät arviot ja Vaasa pääsee myös toiselle hakukierrok-selle. Haussa onnistuminen edellyttää että kaupungilla on valmiutta panostaa valituille aloille ja tehdä aitoa yhteistyötä seudulla sekä seudun ulkopuolella, miettii INKA-hakemuksen valmistelussa mukana oleva ja nykyisessä osaamiskeskusohjelmassa ohjelmajohtajana Merinovalla toimiva Lauri Kumpulainen.

inka jatkaa osken työtä

7uuSIA KASVOjA

energia-asiantuntija Mikko Pieskä ja kansainvälisen liiketoi-minnan koordinaattori Maissa Ftiti työskentelevät osittain myös OSKE-hankkeissa.

maissa ja mikko vahvistavat palvelutiimiäMaissa Ftiti ja Mikko Pieskä vahvistavat Merinovan palvelutiimiä. Maissa aloitti Merinovalla kansainvälisen liiketoiminnan koordinaat-torina viime kesänä ja Mikko energia-asiantuntijana vuoden alussa. Molempien työpanos kohdistuu osittain Merinovan palveluntuotan-toon ja osittain projektitoimintaan.

Alun perin sisustussuunnittelijaksi opiskellut tunisialainen Maissa ajautui Suomeen ja Vaasaan miehen mukana. Kauppatieteen opinnot ja aiempi työkokemus antavat energiselle Maissalle valmiuksia työskennellä myös energiasektorilla. Pian kolme vuotta vaasalaisen miehensä ja tyttärensä kanssa Vaasassa asunut Maissa on innostu-nut haasteellisesta työstään kansainvälisten liiketoimintamahdolli-suuksien ja partnereiden etsijänä suomalaisille yrityksille.

– Tehtävä on haastava, mutta liian helposta työstä en tykkäisikään, sanoo Maissa, jota eivät lannista edes Suomen pimeät syksyt tai ankarat talvet.

Ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ja etenkin geolämpöön erikoistunut Mikko osallistuu vuoden loppuun myös OSKE-hankkeiden toteuttamiseen. Vaasan yliopistossa tuotantotaloutta opiskellut teollisuusekonomi tuli avovaimon vanavedessä takaisin Vaasaan Pohjois-Savosta, jossa hän hankki monipuolista työkokemusta geo- ja kaukolämpöratkaisuja tarjoavassa yrityksessä.

– Pohjoisesta sijainnista johtuen Suomessa kulutetusta energiasta yli 40 prosenttia menee lämmitykseen ja lämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat paljon liikenteen päästöjä suuremmat. Sen vuoksi läm-mitysratkaisut ovat merkittävässä asemassa koko energiankulutusta ajatellen.


Hajautettuun energian-tuotantoon vauhtia teknologia-ohjelmalla

Vuosina 2003 – 2007 toteutetun Tekesin DENSY- teknologiaohjelman (Distributed Energy Sys- tems) ohjelmapäällikkyyden saaminen Me-rinovalle liittyi läheisesti osaamiskeskusoh-

jelmaan. Merinova oli jo ensimmäisen OSKE-ohjelma-kauden aikana hankkinut osaamista seudun sisäisestä yhteistyöstä. Samalla seudun energiateknologian osaa-mista oli markkinoitu muualle Suomeen ja Suomen ra-jojen ulkopuolelle.

– ABB:n teknologiajohtaja Juhani Pylkkänen kehotti Merinovaa hakemaan hajautettuihin energiajärjestel-miin keskittyneen DENSYn ohjelmapäällikkyyttä. Hän myös ehdotti ohjelman vetäjäksi Jonas Wolffia, muis-telee tuolloin Merinovan toimitusjohtajana toiminut Yrjö Halttunen.

Teknologiaohjelmaan liittyi monta Vaasan seudulla osittain OSKE-rahoituksella valmisteltua hajautettuun energiantuotantoon ja energiansiirtoon liittyvää han-ketta. Osa hankkeista toteutettiin yrityksissä ja osa oli yliopiston tutkimushankkeita.

DENSY-ohjelman tavoitteena oli hankkia uutta tie-toa hajautetusta energiateknologiasta sekä luoda sitä kautta uutta liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia. Ohjelman aikana toteutettiin yli 100 hanketta, jotka lisäsivät tietämystä hajautetusta energiateknologiasta sekä lisäsivät alan tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä.

keVyemmät kaapelointiratkaisut kiinnostaVat

Kevyen kaapeliverkkojärjestelmän kehittämishankkeet KAPELI 1 ja 2 ovat hyvä esimerkki OSKE-hankkeista, joiden tuloksilla on välitöntä vaikutusta alan liiketoimintaan, sillä hankkeet johtivat uusien tuotteiden kehittämiseen kes-kijännitejakeluverkon toteuttamisessa. KAPELI on myös erinomainen esimerkki OSKEn avulla toteutusta tarvelähtöises-tä kehityshankkeesta, sillä suomalaiset sähköyhtiöt etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja korvaamaan vanhenevia ja säätuhoille alttiita sähkönjakeluverk-koja. Uudelle kaapelointijärjestelmälle oletetaan olevan markkinoita myös Suomen ulkopuolella.

Kaapeliverkkohankkeet vastaavat Verkkovisio 2030- ja Road Map 2015

-hankkeissa esiin nousseisiin tarpeisiin kehittää uusi etenkin haja-asutus-alueille sopiva kaapeliverkkokonsepti, joka olisi nykyistä taloudellisempi, käyttövarmempi ja vähemmän häiri-öille altis. Uusi kaapeliverkkokonsepti perustuu pieniin poikkipintoihin, sekä keveisiin, rakenteeltaan optimoituihin, mutta mekaanisesti lujiin nk. KAPELI-kaapeleihin, jotka sopivat haastaviinkin maaperäasennuksiin tai tarvittaessa ne voidaan toteuttaa myös ilmakaapeli-asennuksena.

Vuosina 2009-2012 toteutetussa Energy Gateway -hankkeessa tehtiin tekniikkaa tutuksi lapsille ja nuorille päiväkoti-ikäisistä aina yläkouluun saakka. Tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta energia-alaan ja tekniikkaan, jotta energiakeskittymäl-le työvoimaa kouluttaville korkeakou-luille ja toisen asteen oppilaitoksille riittäisi motivoituneita opiskelijoita myös jatkossa.

Osittain EAKR-rahoituksella toteu-tetussa hankkeessa suunniteltiin kul-lekin ikäryhmälle sopivaa toimintaa yhdessä pilottioppilaitosten yhteys-henkilöiden kanssa. Hankkeen vetäjät toivoivat, että yrittäjyyskasvatuksen tavoin myös energiakasvatus pääsisi mukaan päiväkotien ja koulujen ope-tussuunnitelmiin Vaasan seudulla.

lapset sinuiksi tekniikan kanssa

Ilmakaapelia asennetaan Juvalla syksyllä 2012

6 ENErgIA-ALAN KEHITySOHjELMIA jA HANKKEITA6

isolahden koulun nykyinen 5B-luokka osallistui aktiivisesti Energy Gateway -hankkeeseen. Eetu Takalo, Tuomas Visuri, Inka West ja Neea Arola esittelevät hankkeen luokalle lahjoittamia ohjelmoitavia Lego-robotteja.


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on val-mistellut Innovatiiviset kaupungit (INKA)

-ohjelmaa sekä yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille suunnattua kasvusopi-musmenettelyä vauhdittaakseen talouden ja elinkeinoelämän kasvua asianomaisilla kaupunkiseuduilla. Nämä samanaikaisesti vuonna 2013 haettavat kansalliseen kehi-tykseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet korvaavat osittain samana vuonna päätty-vän Osaamiskeskusohjelman.

Vaasan kaupunki on hakemassa sekä valtion ja kaupunkiseutujen väliseen kasvu-

sopimusmenettelyyn että INKA-ohjelmaan. Ensimmäinen hakuvaihe päättyy helmikuun lopussa. Hakua varten kaupunki on määritel-lyt osaamiseen liittyvät keihäänkärkialueen-sa, joista yhtenä tärkeimpänä energiatek-nologia. Ensimmäisessä hakuvaiheessa hyvin menestyvät kaupunkiseudut pääsevät toiselle hakukierrokselle, jonka aikana INKA-ohjelman toteuttamissuunnitelmat konkretisoituvat.

– TEM haluaisi löytää kymmenkunta kau-punkiseutua INKA-ohjelmaansa. Uskomme ja toivomme, että Vaasan kaupungin ener-

giateknologian ytimen ympärille rakentuva hakemus saa ministeriöltä hyvät arviot ja Vaasa pääsee myös toiselle hakukierrok-selle. Haussa onnistuminen edellyttää että kaupungilla on valmiutta panostaa valituille aloille ja tehdä aitoa yhteistyötä seudulla sekä seudun ulkopuolella, miettii INKA-hakemuksen valmistelussa mukana oleva ja nykyisessä osaamiskeskusohjelmassa ohjelmajohtajana Merinovalla toimiva Lauri Kumpulainen.

inka jatkaa osken työtä

7uuSIA KASVOjA

energia-asiantuntija Mikko Pieskä ja kansainvälisen liiketoi-minnan koordinaattori Maissa Ftiti työskentelevät osittain myös OSKE-hankkeissa.

maissa ja mikko vahvistavat palvelutiimiäMaissa Ftiti ja Mikko Pieskä vahvistavat Merinovan palvelutiimiä. Maissa aloitti Merinovalla kansainvälisen liiketoiminnan koordinaat-torina viime kesänä ja Mikko energia-asiantuntijana vuoden alussa. Molempien työpanos kohdistuu osittain Merinovan palveluntuotan-toon ja osittain projektitoimintaan.

Alun perin sisustussuunnittelijaksi opiskellut tunisialainen Maissa ajautui Suomeen ja Vaasaan miehen mukana. Kauppatieteen opinnot ja aiempi työkokemus antavat energiselle Maissalle valmiuksia työskennellä myös energiasektorilla. Pian kolme vuotta vaasalaisen miehensä ja tyttärensä kanssa Vaasassa asunut Maissa on innostu-nut haasteellisesta työstään kansainvälisten liiketoimintamahdolli-suuksien ja partnereiden etsijänä suomalaisille yrityksille.

– Tehtävä on haastava, mutta liian helposta työstä en tykkäisikään, sanoo Maissa, jota eivät lannista edes Suomen pimeät syksyt tai ankarat talvet.

Ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ja etenkin geolämpöön erikoistunut Mikko osallistuu vuoden loppuun myös OSKE-hankkeiden toteuttamiseen. Vaasan yliopistossa tuotantotaloutta opiskellut teollisuusekonomi tuli avovaimon vanavedessä takaisin Vaasaan Pohjois-Savosta, jossa hän hankki monipuolista työkokemusta geo- ja kaukolämpöratkaisuja tarjoavassa yrityksessä.

– Pohjoisesta sijainnista johtuen Suomessa kulutetusta energiasta yli 40 prosenttia menee lämmitykseen ja lämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat paljon liikenteen päästöjä suuremmat. Sen vuoksi läm-mitysratkaisut ovat merkittävässä asemassa koko energiankulutusta ajatellen.


energiasta Vaasan seutu tunnetaanNyt toista kertaa järjestettävä Vaasa EnergyWeek on seudun energiakeskittymän, EnergyVaasan mittava yhteistyöpon-nistus, jonka tilaisuuksiin odotetaan yhteensä noin 2000 kävijää. Tällä kertaa koko viikon mittaisena tapahtumana järjestettävä EnergyWeek koostuu kansallisesta Energia- ja ympäristöseminaarista, tuulivoimatapahtumasta, uusiutuvaan ja hajautettuun energiaan keskittyvästä seminaarista, energia- ja metallialan yritysten matchmaking-päivästä, energiatehok-kaan rakentamisen seminaarista sekä tulevan EU:n Horizon 2020 –puiteohjelman esittelystä ja sen hyödyntämismahdolli-suuksista seudun energia-alan kehittämisessä.

– Viime vuonna 1400 kävijää keränneen tapahtuman yksi tarkoitus on vahvistaa Vaasan seudun asemaa Pohjoismaiden merkittävimpänä energiateknologian keskittymänä. Se on mainio markkinointitapahtuma, mutta sen järjestäminen myös vaati paljon pieneltä järjestelijöiden porukalta, EnergyVaasan markkinointijohtaja Robert Olander Merinovalta kertoo ja toivottaa kaikki energiasta kiinnostuneet lämpimästi mukaan viikon tapahtumiin.

2013VAASA, FINLAND, MARCH 18 – 21, 2013

WWW.ENERGYWEEK.FI

UUsiin asemiin

KUKa OLeT?olen kokkolalaissyntyinen musiikin maisteri, laulaja ja huilis-ti, kulttuurin sanansaattaja ja kahden tyttären äiti. olen ollut musiikin ja teatterin kanssa tekemisissä lapsuudesta lähtien. Musiikin lisäksi sydämeni palaa myös muulle kulttuurille ja sitä kautta myös kulttuurin hallinnoimiselle.

miTÄ TeiT ennen?Sibelius-akatemian opintojen jälkeen lähdin 10 vuodeksi New yorkiin, jossa laulamisen ohessa toimin useita vuosia suuren investointipankin toimitusjohtajan assistenttina. Suomeen pa-lattuani asuimme ensin Espoossa ja sittemmin Kokkolassa. Vuonna 2004 olin mukana perustamassa Kokkolan oopperayh-distystä, jonka toiminnanjohtajana olen toiminut siitä lähtien. olen myös esiintynyt kaikissa oopperayhdistyksen produktiois-sa.

miTÄ TeeT nYT?Campus Allegron sydämessä avattavan yrkeshögskolan Novian tytäryhtiön, Schauman-salin johtajana vastaan valmistuvan sa-lin toiminnan käynnistämisestä. Tehtäväni pitää sisällään myös korkeatasoisen konserttisalin myynnin ja markkinoinnin. Tehtä-vä on haastava, mutta myös erittäin mielenkiintoinen. Tällä het-kellä jaan työaikani tasan Schauman-salin ja Kokkolan ooppe-rayhdistyksen kesken.

miTÄ VahVUUKsia sinULLa On TÄssÄ TehTÄVÄssÄ TOimimiseen?Taiteilijataustani lisäksi olen kokenut organisaattori, sillä olen saanut oppini New yorkin kovassa pörssimaailmassa ja toisaal-ta pienen oopperayhdistyksen toiminnan vetäjänä. ymmärrän rahan ja taiteen yhteistyön merkityksen. Minulla on laaja kon-taktiverkosto ja paljon ideoita, joiden eteen olen valmis teke-mään töitä.

miLLaiseT haasTeeT sinUa OdOTTaVaT?Schauman-sali on kallis investointi, jolle tarvitaan muitakin käyttäjiä kuin Campus Allegron oppilaitokset. Konserttien, vie-railuesitysten ja vuokratulojen lisäksi tarvitsemme toiminnalle myös muuta rahoitusta. Molempia osapuolia palkitsevan yritys-yhteistyön rakentaminen on tärkeä osa työtäni.

Laulajattaresta konserttisalin johtajaksiCampus Allegron Schauman-salin johtaja Annika Mylläri

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi

Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

TEKSTI JOhanna haVeRi KUVA maTs sandsTRöm


energiasta Vaasan seutu tunnetaanNyt toista kertaa järjestettävä Vaasa EnergyWeek on seudun energiakeskittymän, EnergyVaasan mittava yhteistyöpon-nistus, jonka tilaisuuksiin odotetaan yhteensä noin 2000 kävijää. Tällä kertaa koko viikon mittaisena tapahtumana järjestettävä EnergyWeek koostuu kansallisesta Energia- ja ympäristöseminaarista, tuulivoimatapahtumasta, uusiutuvaan ja hajautettuun energiaan keskittyvästä seminaarista, energia- ja metallialan yritysten matchmaking-päivästä, energiatehok-kaan rakentamisen seminaarista sekä tulevan EU:n Horizon 2020 –puiteohjelman esittelystä ja sen hyödyntämismahdolli-suuksista seudun energia-alan kehittämisessä.

– Viime vuonna 1400 kävijää keränneen tapahtuman yksi tarkoitus on vahvistaa Vaasan seudun asemaa Pohjoismaiden merkittävimpänä energiateknologian keskittymänä. Se on mainio markkinointitapahtuma, mutta sen järjestäminen myös vaati paljon pieneltä järjestelijöiden porukalta, EnergyVaasan markkinointijohtaja Robert Olander Merinovalta kertoo ja toivottaa kaikki energiasta kiinnostuneet lämpimästi mukaan viikon tapahtumiin.

2013VAASA, FINLAND, MARCH 18 – 21, 2013

WWW.ENERGYWEEK.FI


KoulutuskalenteriKurskalenderKEVÄT/ VÅREN 2013

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän kevään kalenterin sisältöön ovat vahvasti vaikuttaneet jäsenistömme toiveet. Kalenterista löytyy mm. HR-koulutuksia sekä ulkomaankauppaan liittyviä koulutuksia.

Sinulla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa koulutuskalenterimme sisältöön. Voit lähettää toiveesi sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Den här vårens kalender har långt påverkats av våra medlemmars önskemål. I vårens kursutbud finns bl.a. HR-kurser och kurser om utrikeshandel.

Du kan även i fortsättningen påverka innehållet i kurskalendern. Skicka ditt önskemål per e-mail till adressen [email protected].

Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus tai [email protected]

PeruuttaminenOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet eller [email protected] -> Annullering

AnnulleringKursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.

JOHDON LASKENTATOIMI - CONTROLLERIN VALMENNUSPÄIVÄ To 7.3. klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: KTT, diplomi-insinööri Toivo Koski, Tulos-AkatemiaJäsenhinta 320 euroa (+ alv), normaalihinta 410 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 25.2.Taloushallinnon ammattilaisen on osattava toimia liiketoimintojen kehittämis-tiimissä aktiivisessa roolissa. Controller tuottaa liikekirjanpidonaineistosta tietoa ja tunnuslukuja yritysjohdon käyttöön omatoimisesti ja tulkitsee niitä yrityk-sen toimintaympäristössä vallitsevan tilanteen mukaisesti. Valmennuspäivän tavoitteena on perehdyttää yrityksen johdon laskentatoimen käsitteistöön ja hyväksikäyttöalueisiin.

KUN TYÖ VÄHENEETi 12.3. klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, KokkolaKe 13.3. klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaAsiantuntijana: lakimies Minna Salli, Lakiasiaintoimisto Legalex Jäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 1.3.Mitä keinoja työantajalla on, kun työ vähenee? Millä perusteilla työntekijän voi lomauttaa tai osa-aikaistaa? Milloin työntekijän voi irtisanoa työn vähenemisen perusteella? Millaisilla työntekijän henkilöstä johtuvilla syillä työnantaja voi päät-tää työsuhteen? Mitä irtisanomismenettelyn osalta pitää muistaa? Koulutuksessa käydään läpi työn vähenemisen eri tilanteita ja menettelyjä. Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia koulutuksessa ja varmistat lain edellyttämät tavat toimia oikein työsuhteen päättämistilanteissa. STÄRK DIN MOTIVATION I MOTGÅNGTo 14.3 kl. 12.45 – 16.00, Campus Allegro, JakobstadFöreläsare: läkare, docent Claes Hultling, Stiftelsen SpinalisMedlemspris 125 euro (+ moms), normalpris 170 euro (+ moms)Sista anmälningsdag må 4.3Claes Hultlings liv förändrades då han som 30-årig narkosläkare dök på en sten i Stockholms skärgård, och blev förlamad från axlarna och ner. Han bestämde sig för att ägna sitt liv åt ryggmärgsskadade och hur man hjälper andra ryggmärgss-kadade till ett bättre liv. Claes föreläsning om motivation passar för alla och ger en tankeställare som man har nytta av både i arbetslivet och privat. Här får vi dela hans tankar kring hur man stärker motivationen i motgång och hur man hittar ljuspunkter i tillvaron. Föreläsningen, som går in på Claes’ personliga resa, är fascinerande och lämnar ingen oberörd.

RAPORTOINTI EXCELISSÄ: PIVOT JA POWER PIVOT VERKKOKOULUTUSTo 21.3. klo 9.00 – 10.00Asiantuntijana: Arja Kuukkanen, Powen OyJäsenhinta 75 euroa (+ alv), normaalihinta 80 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 11.3.Miten kymmenien tuntien työ saadan puristettua yhteen tuntiin? Business Intelli-gence (BI) on hallittua datan keruuta ja muuttamista sopivien työkalujen avulla liiketoimintatatiedoksi. BI nopeuttaa yrityksen päätöksentekoa, kehittää yrityksen kilpailukykyä ja auttaa toteuttamaan asetetut tavoitteet. Verkkokoulutuksessa saat selville kuinka Exceliä voidaan hyödyntää raportointijärjestelmänä.

LÖNERÄKNARENS DAGMå 8.4. kl 8.45 – 16.00, Optima, JakobstadTi 9.4. kl 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids , Oy Certima AbMedlemspris 250 euro (+ moms), normalpris 340 euro (+ moms)Sista anmälningsdag to 28.3Löneräknardagen behandlar aktuella frågor gällande arbetslagstiftning och beskattning.

PALKANLASKIJAN PÄIVÄKe 10.4. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaTo 11.4. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaAsiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids , Oy Certima AbJäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ti 2.4. Koulutuksessa käsitellään ajankohtaisia työlainsäädäntöä ja verotusta koskevia kysymyksiä.

GOOGLE ANALYTICS Fre 12.4 kl 8.45 – 13.00, Optima, JakobstadFöreläsare: lektor Klaus Salonen, Vasa yrkeshögskolaMedlemspris 195 euro (+ moms), ), normalpris 270 euro (+ moms)Sista anmälningsdag ons 3.4Under kursen går vi igenom Google Analytics från grunden. Datorer finns i kursutrymmet.

SUURI TULLIPÄIVÄKe 17.4. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: Tax Manager Paavo Östberg, PwCJäsenhinta 320 euroa (+ alv ), normaalihinta 410 euroa (+ alv )Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan pe 5.4.Hallitaanko yrityksessäsi tulliselvitysmuodot ja -menettelyt? Mitä säästö- ja suun-nittelumahdollisuuksia tavaran tullimenettelyihin maahantuonnissa voi sisältyä? Tehokkaalla tullisuunnittelulla voidaan säästää merkittävästi rahaa ja aikaa. Suunnittelulla voidaan välttää tarpeettomia ikäviä yllätyksiä ja varmistua siitä, että tavara liikkuu mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti verorajojen yli.

STORA TULLDAGENTo 18.4, kl. 8.45 – 16.00, Optima, JakobstadFöreläsare: Tax Manager Paavo Östberg, PwCMedlemspris 320 euro (+ moms), normalpris 410 euro (+ moms)Sista anmälningsdag må 8.4Behärskas tullklareringsformerna och tullförfarandena i ditt företag? Vilka bespa-rings- och planeringsmöjligheter kan varans tullförfarande medföra vid import? Effektiv tullplanering sparar både tid och pengar. Med planering kan man undvi-ka överraskningar och försäkra sig om att varorna rör sig snabbt och smidigt över skattegränserna. Efter kursen behärskar du grunderna i varuimport och export.

STRATEGISK RAPPORTERING – CONTROLLERNS DAG Ti 23.4, kl. 8.45 – 16.00, Optima, JakobstadFöreläsare: Senior Fellow, Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive EducationMedlemspris 320 euro (+ moms), normalpris 410 euro (+ moms)Sista anmälningsdag må 15.4Under dagen går vi igenom hur strategiska kartor och värdeanalys används för att beskriva det väsentliga och kritiska i ett företags strategi, och hur man på basen av detta bygger upp en strategisk intern rapportering som kompletterar de standardrapporter som man får från sitt ekonomisystem. Vi jobbar väldigt långt utgående från erfarenheter och äkta exempel hämtade från analyser och projekt i större och mindre företag.

ULKOMAANKAUPPA – MYYNNISTÄ TOIMITUKSEENKe 24.4. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijoina: Toimitusjohtaja Tiina Haapala, varatoimitusjohtaja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics LtdJäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 15.4.Tule mukaan pohtimaan miten oikealla kauppaprosessilla voidaan välttää ulko-maankaupan karikot. Koulutuksen kohderyhmä on niin myynti kuin vientisihtee-ritkin sekä myös pienemmät yritykset, jotka suunnittelevat kv kauppaa.

EXCEL 2010 PERUSTEET TEHOKKAASTITo 25.4. klo 8.45 –16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, KokkolaAsiantuntijana: Datafrank OyJäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ti 16.4.Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja oppii käyttämään ohjelman perustoi-mintoja kuten luomaan ja muokkaamaan taulukoita ja työkirjoja sekä luomaan peruslaskukaavoja ja funktioita. Koulutus on tarkoitettu Excel laskentataulukko-ohjelman käyttöä aloittaville tai sitä jo käytäville henkilöille. Koulutustilassa on tietokoneita.

Koulutusten tarkemman ohjelman sekä lisää koulutuksia löydät kotisivultamme www.pohjanmaankauppakamari.fi › Koulutus

Mera kurser och utförligare program finns på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

KoulutuskalenteriKurskalenderKEVÄT/ VÅREN 2013

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän kevään kalenterin sisältöön ovat vahvasti vaikuttaneet jäsenistömme toiveet. Kalenterista löytyy mm. HR-koulutuksia sekä ulkomaankauppaan liittyviä koulutuksia.

Sinulla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa koulutuskalenterimme sisältöön. Voit lähettää toiveesi sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Den här vårens kalender har långt påverkats av våra medlemmars önskemål. I vårens kursutbud finns bl.a. HR-kurser och kurser om utrikeshandel.

Du kan även i fortsättningen påverka innehållet i kurskalendern. Skicka ditt önskemål per e-mail till adressen [email protected].

Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus tai [email protected]

PeruuttaminenOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet eller [email protected] -> Annullering

AnnulleringKursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.

JOHDON LASKENTATOIMI - CONTROLLERIN VALMENNUSPÄIVÄ To 7.3. klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: KTT, diplomi-insinööri Toivo Koski, Tulos-AkatemiaJäsenhinta 320 euroa (+ alv), normaalihinta 410 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 25.2.Taloushallinnon ammattilaisen on osattava toimia liiketoimintojen kehittämis-tiimissä aktiivisessa roolissa. Controller tuottaa liikekirjanpidonaineistosta tietoa ja tunnuslukuja yritysjohdon käyttöön omatoimisesti ja tulkitsee niitä yrityk-sen toimintaympäristössä vallitsevan tilanteen mukaisesti. Valmennuspäivän tavoitteena on perehdyttää yrityksen johdon laskentatoimen käsitteistöön ja hyväksikäyttöalueisiin.

KUN TYÖ VÄHENEETi 12.3. klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, KokkolaKe 13.3. klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaAsiantuntijana: lakimies Minna Salli, Lakiasiaintoimisto Legalex Jäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 1.3.Mitä keinoja työantajalla on, kun työ vähenee? Millä perusteilla työntekijän voi lomauttaa tai osa-aikaistaa? Milloin työntekijän voi irtisanoa työn vähenemisen perusteella? Millaisilla työntekijän henkilöstä johtuvilla syillä työnantaja voi päät-tää työsuhteen? Mitä irtisanomismenettelyn osalta pitää muistaa? Koulutuksessa käydään läpi työn vähenemisen eri tilanteita ja menettelyjä. Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia koulutuksessa ja varmistat lain edellyttämät tavat toimia oikein työsuhteen päättämistilanteissa. STÄRK DIN MOTIVATION I MOTGÅNGTo 14.3 kl. 12.45 – 16.00, Campus Allegro, JakobstadFöreläsare: läkare, docent Claes Hultling, Stiftelsen SpinalisMedlemspris 125 euro (+ moms), normalpris 170 euro (+ moms)Sista anmälningsdag må 4.3Claes Hultlings liv förändrades då han som 30-årig narkosläkare dök på en sten i Stockholms skärgård, och blev förlamad från axlarna och ner. Han bestämde sig för att ägna sitt liv åt ryggmärgsskadade och hur man hjälper andra ryggmärgss-kadade till ett bättre liv. Claes föreläsning om motivation passar för alla och ger en tankeställare som man har nytta av både i arbetslivet och privat. Här får vi dela hans tankar kring hur man stärker motivationen i motgång och hur man hittar ljuspunkter i tillvaron. Föreläsningen, som går in på Claes’ personliga resa, är fascinerande och lämnar ingen oberörd.

RAPORTOINTI EXCELISSÄ: PIVOT JA POWER PIVOT VERKKOKOULUTUSTo 21.3. klo 9.00 – 10.00Asiantuntijana: Arja Kuukkanen, Powen OyJäsenhinta 75 euroa (+ alv), normaalihinta 80 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 11.3.Miten kymmenien tuntien työ saadan puristettua yhteen tuntiin? Business Intelli-gence (BI) on hallittua datan keruuta ja muuttamista sopivien työkalujen avulla liiketoimintatatiedoksi. BI nopeuttaa yrityksen päätöksentekoa, kehittää yrityksen kilpailukykyä ja auttaa toteuttamaan asetetut tavoitteet. Verkkokoulutuksessa saat selville kuinka Exceliä voidaan hyödyntää raportointijärjestelmänä.

LÖNERÄKNARENS DAGMå 8.4. kl 8.45 – 16.00, Optima, JakobstadTi 9.4. kl 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids , Oy Certima AbMedlemspris 250 euro (+ moms), normalpris 340 euro (+ moms)Sista anmälningsdag to 28.3Löneräknardagen behandlar aktuella frågor gällande arbetslagstiftning och beskattning.

PALKANLASKIJAN PÄIVÄKe 10.4. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaTo 11.4. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaAsiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids , Oy Certima AbJäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ti 2.4. Koulutuksessa käsitellään ajankohtaisia työlainsäädäntöä ja verotusta koskevia kysymyksiä.

GOOGLE ANALYTICS Fre 12.4 kl 8.45 – 13.00, Optima, JakobstadFöreläsare: lektor Klaus Salonen, Vasa yrkeshögskolaMedlemspris 195 euro (+ moms), ), normalpris 270 euro (+ moms)Sista anmälningsdag ons 3.4Under kursen går vi igenom Google Analytics från grunden. Datorer finns i kursutrymmet.

SUURI TULLIPÄIVÄKe 17.4. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: Tax Manager Paavo Östberg, PwCJäsenhinta 320 euroa (+ alv ), normaalihinta 410 euroa (+ alv )Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan pe 5.4.Hallitaanko yrityksessäsi tulliselvitysmuodot ja -menettelyt? Mitä säästö- ja suun-nittelumahdollisuuksia tavaran tullimenettelyihin maahantuonnissa voi sisältyä? Tehokkaalla tullisuunnittelulla voidaan säästää merkittävästi rahaa ja aikaa. Suunnittelulla voidaan välttää tarpeettomia ikäviä yllätyksiä ja varmistua siitä, että tavara liikkuu mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti verorajojen yli.

STORA TULLDAGENTo 18.4, kl. 8.45 – 16.00, Optima, JakobstadFöreläsare: Tax Manager Paavo Östberg, PwCMedlemspris 320 euro (+ moms), normalpris 410 euro (+ moms)Sista anmälningsdag må 8.4Behärskas tullklareringsformerna och tullförfarandena i ditt företag? Vilka bespa-rings- och planeringsmöjligheter kan varans tullförfarande medföra vid import? Effektiv tullplanering sparar både tid och pengar. Med planering kan man undvi-ka överraskningar och försäkra sig om att varorna rör sig snabbt och smidigt över skattegränserna. Efter kursen behärskar du grunderna i varuimport och export.

STRATEGISK RAPPORTERING – CONTROLLERNS DAG Ti 23.4, kl. 8.45 – 16.00, Optima, JakobstadFöreläsare: Senior Fellow, Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive EducationMedlemspris 320 euro (+ moms), normalpris 410 euro (+ moms)Sista anmälningsdag må 15.4Under dagen går vi igenom hur strategiska kartor och värdeanalys används för att beskriva det väsentliga och kritiska i ett företags strategi, och hur man på basen av detta bygger upp en strategisk intern rapportering som kompletterar de standardrapporter som man får från sitt ekonomisystem. Vi jobbar väldigt långt utgående från erfarenheter och äkta exempel hämtade från analyser och projekt i större och mindre företag.

ULKOMAANKAUPPA – MYYNNISTÄ TOIMITUKSEENKe 24.4. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijoina: Toimitusjohtaja Tiina Haapala, varatoimitusjohtaja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics LtdJäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 15.4.Tule mukaan pohtimaan miten oikealla kauppaprosessilla voidaan välttää ulko-maankaupan karikot. Koulutuksen kohderyhmä on niin myynti kuin vientisihtee-ritkin sekä myös pienemmät yritykset, jotka suunnittelevat kv kauppaa.

EXCEL 2010 PERUSTEET TEHOKKAASTITo 25.4. klo 8.45 –16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, KokkolaAsiantuntijana: Datafrank OyJäsenhinta 250 euroa (+ alv), normaalihinta 340 euroa (+ alv)Viimeinen ilmoittautumispäivä ti 16.4.Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja oppii käyttämään ohjelman perustoi-mintoja kuten luomaan ja muokkaamaan taulukoita ja työkirjoja sekä luomaan peruslaskukaavoja ja funktioita. Koulutus on tarkoitettu Excel laskentataulukko-ohjelman käyttöä aloittaville tai sitä jo käytäville henkilöille. Koulutustilassa on tietokoneita.

Koulutusten tarkemman ohjelman sekä lisää koulutuksia löydät kotisivultamme www.pohjanmaankauppakamari.fi › Koulutus

Mera kurser och utförligare program finns på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

AMMATILLISTA KOULUTUSTA EI SAA VÄHENTÄÄyRKESUTBILDNINGEN FåR INTE SKäRAS NED

opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) marraskuinen ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan kohden-

tamisesta ei tullut yllätyksenä, vaan koulu-tuksen resurssien niukkenemisesta ja niiden uudelleen jakamisesta on keskusteltu jo pit-kään. Sama kehitys on nähtävissä myös kor-keakouluissa.

OKM:n tavoitteena on kohdentaa amma-tillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja väkirikkaille alueille ja hyvin työllistäville aloille. Käytännössä ministeriön ensimmäi-set koulutuksen kohdistusehdotukset tar-koittaisivat koulutuksen aloituspaikkojen leikkaamista muualta kuin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnista. Koulutus-paikkoja lisättäisiin sosiaali- ja terveysalalla sekä eri tekniikan aloilla. Vähennyksiä tuli-si etenkin kulttuuri-, majoitus- ja ravintola-aloille sekä tietojenkäsittelyyn.

HyVÄ TyöLLISTyMISASTEMinisteriön ensimmäiset suunnitelmat leikkaisivat ammatillisen peruskoulutuk-sen aloituspaikkoja vuoteen 2016 mennes-sä Pohjanmaalla 5,6 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla jopa 26,5 prosenttia. Luvut ovat hämmentäneet sekä oppilaitoksia että elinkeinoelämää. Esimerkiksi Pohjanmaan kauppakamarin kanta on se, että koulutus-paikkoja ei missään tapauksessa saa vähen-

*oheiset luvut kuvaavat uuden työvoiman tarvetta kauppakamarialueen keskeisillä toimialoilla vuo-teen 2025 saakka

opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat leikata ammatil-lisen koulutuksen opetuspaikkoja eivät juuri saa ymmärrystä

kauppakamarialueen ammatillisilta oppilaitoksilta. Leikkauksia vastustavat myös alueen kunnat ja elinkeinoelämä.

TEKSTI | TExT JOhanna haVeRi KUVAT | BILDER maTs sandsTRöm

Patrik Sandberg


Undervisnings- och kulturministeriets planer på en nedskärning av platserna inom yrkesutbildningen får inget gehör bland yrkesutbildarna inom handelskammarens region. även kommunerna och näringslivet motsätter sig nedskärningarna.

AMMATILLISTA KOULUTUSTA EI SAA VÄHENTÄÄyRKESUTBILDNINGEN FåR INTE SKäRAS NED

tää, koska alueen työnantajat tarvitsevat kouluista valmistuvat ammattilaiset.

– Vaasassa on jo pitkään tehty ministe-riön peräänkuuluttamaa alakohtaista koh-dentamista. Koska seudun energiasektori on hyvä työllistäjä, olemme supistaneet majoi-tus- ja ravitsemisalan sekä media-alan kou-lutuksia ja lisänneet paikkoja tekniikan puo-lelle, kertoo Vaasan kaupungin toisen asteen johtavan rehtorin paikalta eläkkeelle siirtyvä Timo Kantokari.

Alueen kaikki isot ammatilliset koulut-tajat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Optima, Vaasan ammattiopisto ja Yrkesa-kademin i Österbotten ovat pärjänneet hy-vin Opetushallituksen vertailuissa ja saaneet tulosrahoitusta osittain juuri siksi, että nii-den opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään. Yhdessä Pohjanmaan kauppakamarin ja maakuntien liittojen kanssa koulut ovatkin vedonneet ministeriölle lähetetyssä vasti-neessaan seudun hyvään työllisyystilantee-seen sekä positiiviseen väestökehitykseen.

– Ministeriön laskelmat pohjautuvat pit-kälti Tilastokeskuksen ennusteisiin nuo-risoikäluokkien muutoksesta, mutta esi-merkiksi Vaasan seudulla olevan hyvän työllisyystilanteen sekä energiateknologia-keskittymän positiivisten kehitysnäkymien takia tänne muuttaa jatkuvasti väkeä sekä kotimaasta että ulkomailta, sanoo Kanto-karin seuraaja, johtava rehtori Pirjo Kau-hanen. – Olemme myös selvittäneet meille tärkeimpien kuntien peruskoulujen oppi-lasmääriä ja tulleet siihen tulokseen, ettei

KAUPAN ALA

5338TERVEyDENHUoLTo

5493

SoSIAALIALA

4935

ToIMISToTyÖ

4755

Sini Lamoureux


seudulla ole luvassa ministeriön en-nustamaa ikäluokkien pienenemistä pi-demmällä aikavälillä tarkasteltuna. Olisi lyhytnäköistä ja kallista lopettaa koulu-tuksia nyt ja käynnistää ne uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

UTBILDNINg på BåDA SpRåKENEn betydande del av den svenskspråki-ga yrkesutbildningen i Finland erbjuds i Österbotten av Optima och Yrkesakade-min i Österbotten, som ägs av två olika samkommuner, samt Vasa yrkesinstitut som ägs av Vasa stad. De här skolor-na klarar sig bra i nationell jämförelse. Ungdomarna är intresserade av studie-platserna, endast ett fåtal studerande av-bryter sina studier och så gott som alla av dem som slutför sina studier får jobb.

– Inom den svenskspråkiga utbild-ningen är storleken på grupperna ofta liten och därför befarar vi att ministe-riets sparåtgärder riktar sig till sådana svenskspråkiga utbildningar som inte erbjuds på annat håll, konstaterar di-rektör Rabbe Ede på Optima samkom-mun. – Vi hoppas att ministeriet låter skolorna själva sköta om åtminstone en del av allokeringsbesluten så att inte de svenskspråkigas studiemöjligheter för-sämras.

Jakobstad och Karleby utgör tillsam-mans en stark ekonomisk region, trots att städerna hör till olika landskap. Skill-naden i nedskärningsförslagen mellan Karleby och Jakobstad är väldigt stor med tanke på att regionerna hör till samma pendlingsområde där sysselsätt-ningen är god.

Inom Mellersta Österbottens utbild-ningskoncern tog man bestörta emot statens nedskärningsplaner.

– Enligt våra beräkningar skulle en nedskärning på 11 procent vara betyd-ligt mera realistisk än ministeriets för-slag, konstaterar direktör Lisa Sadeharju på Mellersta Österbottens utbildnings-koncern.

– Vi erbjuder ett beaktansvärt utbild-ningsalternativ både för ungdomarna i Mellersta Österbotten men också för finskspråkiga ungdomar i Jakobstadsre-gionen, tillägger hon.

KOULUTUKSET pOIS AMMATINVAIHTAJILTA?Koska kauppakamarialueen työllisyys-tilanne on jo pitkään ollut hyvä, työ-voimapoliittisten koulutusten määrä on laskenut alueella. Siksi ammatillinen peruskoulutus on lähes ainoa vaihtoeh-to monille ammattia vaihtaville aikui-sille. Esimerkiksi Vaasan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa noin 17 prosenttia opiskelijoista on aikuisia, jot-ka suorittavat tutkintonsa näyttötutkin-tona ja huomattavasti nopeammassa ajassa kuin peruskoulusta tulleet nuo-ret. Suurta aikuisopiskelijoiden osuutta ei kuitenkaan ole huomioitu ministeri-ön ennusteissa.

Leikkaussuunnitelmien nopea aika-taulu arveluttaa koulutuksen tarjoajia. Ministeriön odotetaan antavan pää-töksensä ensi kesään mennessä, jolloin ensi syksynä aloittavat opiskelijat on jo valittu. Koska perustutkinnon suoritta-minen kestää kolme vuotta, nämä opis-kelijat ovat kouluissaan vielä vuonna 2016, kun supistukset astuvat voimaan. Käytännössä indeksikorotusten leikkaa-minen vähentää koulujen rahoitusta jo nyt ja vähentää aloituspaikkoja jo ennen vuotta 2016.

– Tässä on myös vaarana, että jou-dumme vähentämään nuoria lyhyem-mässä ajassa valmistuvien aikuisopis-kelijoiden määrää, jotta pääsemme leikkaustavoitteisiin. Se olisi erittäin ikävää ammatinvaihtoa suunnittelevien aikuisten ja heitä palkkaavien työnan-tajien kannalta, sanoo Yrkesakademin rehtori Maria Slotte.

SIIVoUSTyÖNTEKIjäT

2647RAKENNUSALA

3482KoNEET jA LAITTEET

3658

Riku Laasasenaho20 CoNNECTING BUSINESS

Menestys. Sen turvaa- minen on erikoisalaamme. Vakuutus voi olla sijoitus, joka turvaa yrityksesi tuloksen pitkälle tulevaisuuteen. LähiTapiola on riskienhallinnan kumppani, joka tarjoaa henkilöstön hyvinvointiin, yrityksen vakuutusturvaan ja talouteen liittyvät palvelut saman katon alta. Kysy lisää ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Vaasa Kenneth Kastrèn, myyntijohtaja puh. 040 842 1939 Timo Kivimäki, yhteyspäällikkö puh. 0400 911 061 Timo Salomaa, yhteyspäällikkö puh. 044 368 7733 Kokkola, Pietarsaari Mika Lehtimäki, yhteyspäällikkö puh. 040 574 9012

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

TAVOITTEENA OMAVARAINEN MAAKUNTATuuliolosuhteiltaan erinomaisella Pohjanmaalla kiinnostus tuulivoiman lisärakentamista kohtaan on suurta. Pohjanmaan liitossa valmisteltavan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytyksiä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntä-miselle ja käytön lisäämiselle maakunnassa. Juuri nyt työstet-tävässä kaavassa pyritäänkin konkretisoimaan ne strategiat ja keinot, jotka uusiutuvan energian avulla mahdollistaisivat maakunnan energiaomavaraisuuden.

Vuonna 2010 valmistunut selvitys osoittaa, että siirtyminen energiatuotannossa uusiutuviin energialähteisiin onnistuu Pohjanmaalla tuulivoimatuotannon avulla sekä lisäämällä bio-massan ja muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten geoter-misen lämmön, aurinkoenergian ja yhdyskuntajätteen polton, käyttöä. Kun keinovalikoimaan lisätään energian säästäminen ja energiatehokkuuden nostaminen, Pohjanmaa voi saavuttaa tavoitteensa olla uusiutuvan energian osalta omavarainen.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n mukaan Suomessa oli viime vuoden elokuussa toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden koko-naiskapasiteetti oli 234 MW. Yhteensä ne tuottivat noin 0,7 %

Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2030 puolet koko Poh-janmaan maakunnan energiatarpeesta, noin viisi terawattitun-tia, voitaisiin tuottaa tuulivoimalla. Nykytekniikalla se vaatisi 500–600 tuulivoimalaa. Nyt valmisteltavassa kaavassa on va-rattu tuulivoimapuistoille alueita tätä tarvetta silmällä pitäen. Yhteensä näitä tuulivoimalle soveltuvia alueita on kaavassa 33 kpl, eli 450 km2:n verran. Luku vastaa noin 6 % koko maakun-nan pinta-alasta.

KAAVA LUO MAHDOLLISUUKSIA ALUEEN YRITYKSILLE– Juuri nyt on käynnissä useita kymmeniä tuulivoimahank-keita Pohjanmaalla, kertoo Pohjanmaan liiton suunnitteluin-sinööri Jan Wikström. Kaavaprosessin edetessä selvitetään ja suunnitellaan tuulivoima-alueita koko maakunnan alueelle. Hankkeiden takana on niin paikallisia ja muita kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita. Mikäli hankkeet etenevät rakenta-mispisteeseen saakka, tarkoittaa se runsaasti työmahdollisuuk-sia myös paikallisille yrityksille.

– Ruotsissa yritykset ovat innostuneet tuottamaan itse tätä niin sanottua vihreää sähköä, kertoo Wikström. Ne ovat lyöneet

Mitä jos puolet Pohjanmaan energia tarpeesta tuotettaisiin

Teksti Mikaela Jussila / Pohjanmaan liitto

ILM

OIT

US

tuulivoimalla?


Mitä jos puolet Pohjanmaan energia tarpeesta tuotettaisiin

hynttyyt yhteen ja perustaneet tuulivoimatuotantolaitoksia. Hyötyinä ovat olleet oman edullisemman sähkön tuottaminen ja tietenkin myös sidosryhmille mieleinen ympäristövastuun kantaminen.

KAAVA ASTUU VOIMAAN AIKAISINTAAN LOPPUVUODESTA 2014Kaavaprosessi on luonteeltaan monivaiheinen. Kaava-asiakir-jat asetetaan prosessin luonnos- ja ehdotusvaiheessa julkisesti nähtäville alueen kaikissa kunnissa, Pohjanmaan liiton viras-tossa ja liiton verkkosivuilla. Nähtävilläoloaikana kaavaa esitel-lään kunnille ja suurelle yleisölle, ja viranomaisille ja kunnille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen. Muilla osallisilla on oikeus tehdä kaavasta kirjallinen muistutus. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö.

Vuonna 2009 aloitettu vaihemaakuntakaavan valmistelutyö saadaan päätökseen aikaisintaan loppuvuodesta 2014. Kuluval-la viikolla kaavaesitys viedään maakuntahallitukseen ja maalis-kuussa se asetetaan nähtäville. Syksyllä on tarkoitus saada asia etenemään ympäristöministeriöön saakka.

• Vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan energiahuoltoa koko Pohjanmaan maakunnan alueella.

• Tavoitteena on omavarainen maakun-ta vuonna 2030. Silloin puolet maakunnan energiatarpeesta voitaisiin kattaa tuulivoi-malla, mikä vaatisi nykytekniikalla n. 500–600 tuulivoimalaa.

• Vaihemaakuntakaavassa on varattu 33 aluetta, eli n. 450 km2 tuulivoimalle.

• Kaava astuu voimaan aikaisintaan loppuvuonna 2014.

Lisätiedot www.obotnia.fi

INFO

tuulivoimalla?


Vaasan Sähkö Oy:n toimittama kaukoläm-pö kattaa lähes 90 prosenttia Vaasan lämmi-tystarpeesta. Viime vuoteen asti yli 90 pro-senttia kaukolämmöstä tuotettiin korkealla kokonaishyötysuhteella Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiiltä hyödyntävässä voimalaitok-sessa sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Kaukolämmön huippu- ja varatehon tur-vaamiseen käytettiin Vaasan Sähkön omia raskasöljykäyttöisiä lämpökeskuksia.

Vuoden 2012 lopulla Vaasan kaukoläm-pötuotanto teki energiatäyskäännöksen, kun Vaskiluodon Voima otti käyttöön maa-ilman suurimman biomassan kaasutuslai-toksen ja Westenergy Oy:n jätteenpolttolai-tos aloitti toimintansa. Vaskiluodon voiman investoinnin ansiosta 25 – 40 prosenttia käy-tetystä kivihiilestä pystytään korvaamaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitos hyödyntää kierrä-tyskelvottoman jätteen sisältämän energian ja myy sen edelleen Vaasan Sähkölle kauko-lämmön ja sähkön tuotantoon.

yMpÄRISTöySTÄVÄLLISEMpÄÄ KAUKOLÄMpöÄVaasassa tuotettu kaukolämpö on ollut kor-kean yhteistuotantoasteensa ansiosta ympä-ristöystävällistä, vaikka se on tuotettu pää-osin kivihiilellä. Vaskiluodon Voiman ja Westenergyn investointien ansiosta kauko-lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt vä-henevät roimasti. Samalla kaukolämmön tuotannon energiaomavaraisuus paranee

huomattavasti. Kokonaisuutena Vaa-san alueen sähkön ja kaukoläm-

mön yhteistuotannon hiilidiok-sidipäästöt vähenevät 425 000 tonnia vuodessa. Kun lisäksi huomioidaan myös kaatopaik-kojen metaanipäästöjen vähene-

mä, on hiilidioksidipäästöjen ko-konaisvaikutus jopa 525 000 tonnia

vuodessa. Se vastaa noin 175 000 hen-kilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä ja on lähes prosentti koko Suomen vuotui-sista hiilidioksidipäästöistä.

Viiden kunnallisen jäteyhtiön omista-ma Westenergy polttaa noin 400 000 asuk-

kaan jätteitä Länsi-Suomen yli 50 kunnan alueelta. Jätteiden polttaminen on ilmasto-ystävällisempää kuin niiden vieminen kaa-topaikalle synnyttämään metaanipäästöjä. Jätteenpolttolaitoksen arvioitu vuosituotan-to on noin 260 GWh kaukolämpöä ja 80 GWh sähköä eli jätteitä polttamalla pysty-tään tuottamaan noin kolmannes Vaasan alueen kaukolämpötarpeesta. Westener-gyn ansiosta Vaasan Sähkön vara- ja huip-pulämpökeskuksia käytetään jatkossa vain kaikkein kylmimpinä pakkaspäivinä.

Vaskiluodon Voiman käyttämästä fossii-lisesta tuontipolttoaineesta pystytään vuo-sittain korvaamaan arviolta noin kolman-nes kotimaisilla biopolttoaineilla, pääosin metsähakkeella, joka kerätään maakunnas-ta enintään 100 kilometrin säteellä. Kaasu-tuslaitoksen käyttöönotto vaikuttaa merkit-tävästi aluetalouteen, sillä nyt alueelle jää vuosittain noin 15 miljoonaa euroa, jotka aiemmin käytettiin ulkomaisen kivihiilen sekä päästöoikeuksien hankintaan. Välilli-sesti kaasutuslaitos lisää työvoiman tarvetta seudulla jopa 400 henkilötyövuotta.

VAASASSA LEIKATTIIN RoIMASTI HIILIDIoKSIDIPääSTÖjä

MUKANA VUODEN ILMASTOTEKO -KILpAILUSSA

Vaasan Sähkön, Vaskiluodon Voiman ja Westenergyn yhteistyökumppa-nuus kaukolämmöntuotannossa on mukana Vuoden 2012 ilmastoteko -kilpailussa, jonka voittaja julkiste-taan toukokuussa Energiateollisuus ry:n ilmastoseminaarin yhteydessä. yhteistyökumppanit uskovat pärjää-vänsä kovatasoisessa kisassa, sil-lä Vaasan ilmastoteko noudattaa Suomen ilmastopoliittista linjausta ja ympäristöministeriön asettamaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa ylittäen kirkkaasti oman osuutensa valtakunnallisista päästöjen vähentä-mistavoitteista.

TEKSTI JOhanna haVeRi KUVA wesTeneRgY JA VasKiLUOdOn VOima


LISÄKSI K-PLUSSA-PISTEILLÄ ETUSI JOPA –5%TARJOUSTAKUU K-PLUSSA-

TARJOUKSISSA AINA VÄHINTÄÄN –10 %

K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta.

VAASASSA LEIKATTIIN RoIMASTI HIILIDIoKSIDIPääSTÖjä

Kauppakamarin Syysforum pidettiin syyskokouksen yhteydessä mar-raskuussa Pietarsaaressa. Forumin teemana oli Suomen kilpailukyky. Ministeri Christoff er Taxell pohti puheenvuorossaan osaamisen mer-kitystä kilpailukyvylle. Taxell korosti osaamisen merkitystä kilpailu-tekijänä ja viittasi mm. osaamisen ja T&K-panostusten merkitykseen 1990-luvun lamasta noustaessa. Silloisen Nokia—ilmiön kaltaista ei nyt ole odotettavissa, mutta huolestuttavaa on, jos T&K-toiminta päästetään pois Suomesta valmistavan teollisuuden perässä.Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttinen käsitteli omas-sa puheenvuorossaan eurokriisiä, meneillään olevaa rakennemuutos-ta sekä viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan merkitystä talouskas-vulle. Forumin lopuksi kauppakamarin johtaja Jarl Sundqvist esitteli tuoreimman Business Panelin tulokset. Business Panelin mukaan tun-nelmat yrityksissä olivat marraskuussa hyvin vaimeat.

SyysforumKauppakamarin Syysforum pidettiin syyskokouksen yhteydessä mar-raskuussa Pietarsaaressa. Forumin teemana oli Suomen kilpailukyky.

Christoff er Taxell höll ett inspireran-de tal under rubriken ”Om kunnande och konkurrens – och konkurrens om kunnande”.

Syysforum keräsi satakunta kuu-lijaa Pietarsaareen. Oikealla syys-kokouksessa valittu Pohjanmaan kauppakamarin puheenjohtaja, Osuuskauppa KPO:n toimitusjoh-taja Arttu Laine ja vasemmalla uudelleen valittu toinen varapu-heenjohtaja Daticin toimitusjohtaja Peter Boström.

Flybes Mikko Sundström och Elina Bo-man berättade att bolagets nya tidtabell motsvarar kundernas behov på ett bättre sätt. Även prissättningen har setts över.


ARTTU LAINE pUHEENJOHTAJAKSI

osuuskauppa KPo:n toimitusjohtaja Arttu Laine Kokkolasta valittiin kauppakamarin uudeksi pu-heenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudek-si. Laine ottaa puheenjohtajan tehtävät vastaan Wärtsilän Juha Kytölältä. Sekä Laine että Kytölä linjasivat puheissaan kauppakamarin toimintaa. Molempien mielestä jatkossa tulee panostaa vie-lä nykyistä enemmän valtakunnantason edunval-vontaan. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin divi-sioonan johtaja Heikki Uusitalo, ABB:ltä Vaasas-ta. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa toimitus-johtaja Peter Boström, Daticista Pietarsaaresta. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin toimitus-johtaja Stefan Damlin Wärtsilä Finlandista. Hal-lituksessa jatkavat konsernijohtaja Hans Ahola Ahola Groupista, toimitusjohtaja Mikael Eklund Ekeristä, hallituksen puheenjohtaja Börje Lindén oy Norcar-BSB:stä, toimitusjohtaja Ulf Nylund Vaasan osuuspankista, professori Riitta Viita-la Vaasan yliopistosta, asianajaja Stefan Wikman Roschier Asianajotoimistosta sekä toimitusjohta-ja Janne Ylinen Kokkolan Halpa-Hallista. Syysko-kous valitsi luottamuselimiin yhteensä noin 230 henkilöä.

fLygTRAfIK I fOKUS

Handelskammaren och Flybe bjöd på en välbesökt frukost i jakobstad 4.12. Samtidigt presenterade Flybe Finlands vd Mikko Sundström företagets regionala strategi och vårens tidtabell. Tidtabel-len väckte diskussion bland deltagarna och Flybe fi ck med sig i bagaget en hel del konkret feed-back, som Sundström lovade att de skall ta till sig och begrunda.

ARTTU LAINE pUHEENJOHTAJAKSI

osuuskauppa KPo:n toimitusjohtaja Kokkolasta valittiin kauppakamarin uudeksi pu-heenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudek-si. Laine ottaa puheenjohtajan tehtävät vastaan

LähiTapiolan kanssa järjestetty Kauppa-kamarilounas kokosi Vaasaan tammi-kuussa 30 henkilöä kuulemaan yhtiön fuusiosta ja vakuutusalan murroksesta.

Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, p. 09 4242 6200

HYVIN TEHTYTYÖ

ANSAITSEE KIITOKSEN

Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien.

Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.

Ansiomerkkejä myönnetään työelämässä ansioituneille työntekijöille työvuosista, elämäntyöstä tai rautaisesta teosta yrityksen hyväksi.yrityksen hyväksi.

Lisätiedot ja hakemukset:

www.ansiomerkit.fi

MP2 Itella Oyj

KERÄÄ ETUJA,ÄLÄ KUITTEJA.

SUOMALAISFIRMOJEN ÄSSÄ HIHASSA.SUOMALAISFIRMOJEN ÄSSÄ HIHASSA.

TEE KIRJANPITÄJÄLLESI PALVELUS.TEE KIRJANPITÄJÄLLESI PALVELUS.

Hanki nyt yrityskortti, jolla maksaessa osto-Hanki nyt yrityskortti, jolla maksaessa osto-

tiedot siirtyvät sähköisen automaattisestitiedot siirtyvät sähköisen automaattisesti

korttilaskulle ja kirjanpitoon. Samalla saatkorttilaskulle ja kirjanpitoon. Samalla saat

alennuksia ja maksuaikaa. Ja S-Yrityskorttialennuksia ja maksuaikaa. Ja S-Yrityskortti

käy siellä missä sinäkin, pian yli 1600käy siellä missä sinäkin, pian yli 1600

S-ryhmän toimipaikassa. Huh helpotusta,S-ryhmän toimipaikassa. Huh helpotusta,

ei enää koskaan kuittien etsis-ei enää koskaan kuittien etsis-ei enää koskaan kuittien etsis-

kelyyn tuhlattua aikaa!kelyyn tuhlattua aikaa!

Documents

CB-Connecting Business