Toni Ahlqvist

Teknologian tutkimuskeskus VTT

JokuVeli valvoo - ubiyhteiskunnan haasteet

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari

16.–17. elokuuta 2012 - Otavan Opisto, Mikkeli

Ihminen, yhteiskunta ja evolutionaarinen tulevaisuus: kolme näkökulmaa Mika Mannermaan ajatteluun

210/04/2023

Kolme näkökulmaa

Mannermaa tulevaisuudentutkimuksen luovana teoreetikkona

Mannermaa yhteiskunnallisten tulevaisuuksien systemaattisena pohtijana

Mannermaa yhteiskunnan, politiikan ja ihmisyyden rakentavana kriitikkona

Yves Tanguy, a surrealist painter: Letter To Paul Eluard, 1933

310/04/2023

Esitelmän perustana olevat Mika Mannermaan teokset

1990 1995 2000 2005 2010

1991

1993 1998

1999

2004 2008

2006

410/04/2023

Näkökulma IMannermaa

tulevaisuudentutkimuksen luovana teoreetikkona

510/04/2023

Tulevaisuudentutkimuksen paradigmat

Deskriptiivinen tulevaisuudentutkimus

Skenaarioparadigma Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus

Tarkastelu-näkökulman laajuus

Kapea-alainen Laaja-alainen Systeeminen

Tavoite Ennustaminen Vaihtoehtojen kartoittaminen Ennakoiminen ja murrosten tunnistaminen sekä arviointi

Metodit Pääosin kvantitatiivisia Pääosin kvalitatiivisia Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia

Tieteellisyys Tieteellisten ennustemetodien käyttö

Luovuus formaaleja metodeja tärkeämpää

Pyrkimys tieteellisyyteen teorianmuodostuksessa ja

metodeissa

Asennoituminen tulevaisuuteen

Tulevaisuus ennustettavissa Tulevaisuuden vaihtoehdot tunnistettavissa

Ennakoitavien ja ennakoimattomien vaiheiden

vuorottelu

Yhteiskunnallisen muutoksen luonne

Edistys, yleensä kasvu Edistys, katastrofit, muita näkemyksiä

Evoluutio

Soveltuvuusalue Kvantifioitavissa olevat kohteet ei-turbulentissa ympäristössä

Periaatteessa ”mikä vain” Inhimilliset systeemit

Aikajänne Lyhyehkö Vaihteleva Vaihteleva

Tulosten luonne Ennusteita Mahdollisia skenaarioita tulevaisuudesta

Ennusteita ja murrosanalyysejä

Suhde empiriaan Menneisyyden lainalaisuuksien paljastaminen

Vaihteleva Multiversaalinen todellisuuskäsitys

Mannermaa 1991: 328

610/04/2023

Evolutionaarinen kehitysnäkemys

Mannermaa 1991: 240

710/04/2023

1. Yhteiskunnallisten systeemien voidaan ajatella olevan kaukana termodynaamisesta tasapainotilasta olevia dynaamisia, epälineaarisia systeemejä, joiden komponentit muodostuvat ihmisistä ja ihmisten muodostamista yhteenliittymistä sekä fyysistä ja henkisistä tuotoksista ja joiden ympäristön muodostavat toiset yhteiskunnalliset systeemit ja luonto. Yhteiskuntasysteemin kehitys tapahtuu sen omalla organisaatiotasolla. Vaikka se on ihmisten ja ihmisten muodostamien yhteenliittymien toiminnan seurausta, sitä ei voi johtaa suoraan näistä toiminnoista eikä se ole yleensä minkään yksilön tai ryhmän tietoisen suunnittelun tulos.

2. Yhteiskunnan menneisyyden ja tulevaisuuden välillä valitsee ajallinen epäsymmetria, joka johtuu ensisijaisesti siitä, että keskeisimmät yhteiskunnalliset prosessit ovat palautumattomia.

3. Yhteiskunnallisten systeemien itseorganisoituva kehitys sisältää vakaan kehityksen vaiheita, jossa kehityksen kulku on jossain määrin ennakoitavissa ja murroksia (tai kaaosvaiheita), joiden esiintyminen voi myös jossain määrin olla ennakoitavissa, mutta jotka itsessään tai seuraustensa osalta ovat ennakoimattomia, ja jotka tuottavat uusia vakaan kehityksen vaihtoehtoja ja johtavat yhteiskuntasysteemin romahdukseen.

4. Yhteiskunnallisten systeemien kehitys (evoluutio) omaa tendenssin johtaa kohti kasvavaa kompleksisuutta yhteiskuntasysteemien muodostamassa kokonaisuudessa ja näiden systeemien dynaamisuuden kasvuun informaatio-, energia- ja materiaalivirtojen lisääntymisen ja tehostumisen mielessä.

5. Yhteiskunnallisten systeemien kehitys on emergenttiä: se tuottaa jatkuvasti laadullisesti uusia ominaisuuksia yhteiskunnallisen kehityksen eri vaiheissa ja tietyssä vaiheessa olemassa olevien yhteiskunnallisten systeemitasojen vuorovaikutus pyrkii synnyttämään uusia korkeamman tason systeemejä, joilla on vain niille ominaisia emergenttejä ominaisuuksia. Uusi systeemitaso on aluksi edeltäjiään yksinkertaisempi.

6. Evolutionaarisen tulevaisuudentutkimuksen empiirinen tutkimuskohde nykyisyydessä on multiversaalinen useista todellisuuskäsityksistä muodostuva kokonaisuus.

Evolutionaarisen paradigman kuusi postulaattia (oletusta)

810/04/2023

”Mitä tekemistä surrealismilla on tulevaisuudentutkimuksen … kanssa? Ei mitään –

ainakaan vielä. Tulevaisuudessa toivottavasti paljonkin. Se voi tarjota todellista luovuutta … kaikkien hokeman pliisun ”innovatiivisuus siellä, innovatiivisuus täällä” –

jargonin sijaan.” (HSVT 211)

Avauksia: surrealistinen tulevaisuudentutkimus

Surrealistisessa tulevaisuudentutkimuksessa keskeistä on ihmeellisen, jokapäiväisen kokemuksen ylittävän epäsovinnaisen ja spontaanin tason, hyödyntäminen

”Tulevaisuus on ihmeellinen! … meidän tulee kyetä ajattelemaan ihmeellisiä asioita. … rationaaliset metodit … eivät riitä vapauttamaan kaikkea sitä mielikuvitusta, joka aivoissamme majailee, mutta vangittuna aikuisen järkevän ajattelun rautaisiin reunaehtoihin. … lapsille ominainen luovuus … kääpiöidään teknokraattiseksi rationaalisuudeksi, ja sitten nelikymppisinä johtajat ja

muut etsivät kadotettua luovuuttaan erilaisilta luovuuskursseilta.” (HSVT 213)

Salvador Dalí

910/04/2023

Avauksia: surrealistinen tulevaisuudentutkimus Surrealistinen tulevaisuudentutkimus toimii erityisesti

heikkojen signaalien havainnoinnissa Merkityksellisten sattumien ja vapaan assosioinnin

korostaminen Satunnaiset tekijät Ihmisten ennakoimattoman ja yllättävän panoksen

soveltaminen Subjektin kontrollin poistaminen mahdollisimman

pitkälle Materiaalien autonomia ja itsemuokkautuminen, vailla

tietoista ohjausta Kaduilla harhailu sekä ”yllättävä väijyvä

elämänasenne” Taiteen keinojen hyödyntäminen tulosten esittämisessä Skenaario sarjana metamorfooseja: trendimäisiä,

asteittaisia, nopeita, hitaita, havaitsemattomia, historiaan sidottuja…

Tunteiden kenttä tulevaisuudentutkimuksessa Mannermaa vertaa Alvin Tofflerin rakkautta

vaimoonsa Heidiin Dalin tuntemaan ”jumalaiseen rakkauteen” vaimoonsa Galaan

Kauneuden luominen ja havainnointi, joka ei ole mahdollista pelkästään rationaalisin metodein

Yves Tanguy

1010/04/2023

Salvador Dalí: Metamorphosis of Narcissus, 1937

”Dalin metamorfoosissa olennaista on myös taulun surrealistinen tausta. Alastomat ihmishahmot, jotka näyttävät tanssivan, shakkilauta, jonka päällä jalustalla seisoo alaston ihmishahmo, myyttinen eläin syö raatoa, vuoret, kallionjyrkänteet, unimainen taivasmaisema, kaukana

horisontissa siintävä talo. Se voisi olla intuitiivisesti erinomainen kuvaus siitä, miten joihinkin kysymyksiin – trendeihin, muuttujiin, heikkoihin signaaleihin – fokusoidun skenaarion laatijalle

näyttäytyy skenaarion ulkopuolinen maailma. Hyvistä tulevaisuusskenaarioista pitäisi siis maalata taulu tai tehdä elokuva!” (HSVT 216)

1110/04/2023

Avauksia: ubiikkiyhteiskunnan radikaali tulevaisuusajattelu

”Kun tulevaisuudessa luomme mielikuvan esimerkiksi transhumanistisesta bioskenaariosta – todennäköisesti jonkinlaisena virtuaalikokonaisuutena tekstiä, kuvaa, liikkuvaa sellaista, ääntä, siihen liittyen ehkä myös fyysisiä elementtejä, tuoksuja, liikkeitä, muita kicksejä jne. – se on eräänlainen fyysis-mentaalinen totaalivyörytys, josta voi löytää samanaikaisesti elementtejä hyvin kaukaa tai läheltä menneisyydestä, tulevaisuudesta, nykyisyydestä ja jostain ajattomasta ja kaikilta elämänaloilta. Siinä voi olla tunnistettavissa olevia paikkoja, tunnistamattomia tiloja, molempia. Kausaaliset ja teleologiset prosessit singahtelevat menneisyydestä tulevaisuuteen ja päinvastoin. Lisämausteena ovat kaaokset. Ajan merkitys sellaisessa takovassa vyörytyksessä on aivan toinen kuin tavanomaisessa skenaariossa. … Uutta uljasta tapaa ihmetellä maailmaa ja muuttaa sitä voisi luonnehtia näppärällä ja syvän tieteellisellä työkäsitteellä aikapaikkatotaliteettien kicksimylly.” (JV 201-202, kursiivit alkuperäiset)

1210/04/2023

Näkökulma IIMannermaa yhteiskunnallisten

tulevaisuuksien systemaattisena pohtijana

1310/04/2023

Kehityksen aallot

Mannermaa 2004: 56

Kehityksen tempo tiivistyy

Tapahtuu laadullista emergenssiä ja kehitysaallot laskostuvat osittain toisiinsa eli ”ylemmät” kehitysvaiheet sisältävät osittain edeltäviä kehitysvaiheita

Tapahtuu myös määrällistä emergenssiä

Teknologia on kehityksen “prime mover”

1410/04/2023

Ubiikkiyhteiskunta eli tietoyhteiskunnan seuraava vaihe

”Ubiikkiyhteiskunta on yhteiskunta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkottuminen on mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja minkä välityksellä tahansa.” (JV 30)

”Ubiikkiyhteiskunnassa äly on autojen renkaissa ja ohjauskeskuksissa, talojen seinissä, kaupan jauhelihapaketissa, motoristin haalareissa, hiihtokeskuksen hissilipussa, halinallessa, mummon pillerilaatikossa ja monessa muussa paikassa.” (JV 33)

”Jokuveli valvoo, tietää, eikä koskaan unohda”

Jokuveli on monikko, ja ”muistuttaa enemmän Adam Smithin klassisen liberalismin markkinoita ohjaavaa ”näkymätöntä kättä” kuin kehityksen sanelevaa Isoaveljeä” (JV 34)

Akvaarioelämästä, monisuuntaisesta läpinäkyvyydestä, tulee yhteiskunnallinen normi, joka koskee sekä kansalaisia että vallanpitäjiä

”Ihmisten itsensä ja yhteiskunnallisten toimijoiden tulisi jo käydä eettistä keskustelua ja määrittää se, kuka tai mikä saa akvaariota katsoa, mistä kuvakulmasta ja miten läheltä.” (JV 40)

1510/04/2023

Ubiikkiyhteiskunnan keskeiset piirteet

UBIIKKI-YHTEISKUNTA

Reaalisen ja virtuaalisen

sulautuminenEnemmistöt

VähemmistötYksilö

Instantismi – koko maailma

taskussa

Mono-kronologiasta polykronolo-

giaan – läsnä-poissaolo

Woody Allen – 24/7

John Wayne – aika- ja paikka-

riippumat-tomuus

Akvaario-elämä vs. yksityisyys

Jokuveli valvoo, tietää,

ei unohdaÄly esineissä – Internet of

things

Systeemiäly ja simplismi

Moni-mutkaistuva

riskiyhteiskunta

VirtuaaliheimotVirtuaalikansat

Mannermaa 2008: 26

1610/04/2023

Systeeminpyörittäjät ja häiriögeneraattorit

”Yhteiskunta tarvitsee systeeminpyörittäjiä, jotka pitävät huolen perusasioiden ennustettavasta hoitamisesta. … Yhteiskunta tarvitsee … lisäksi häiriögeneraattoreita, innovaattoreita, jotka kyseenalaistavat vallitsevat rituaalit ja synnyttävät uusia ratkaisuja.” (HSVT 93)

Vaeltavat ammattilaiset ja organisaatioihmiset

Vaeltavat ammattilaiset tai ”tietoyhteiskunnan nomadit” valtaavat alaa organisaatioihmisiltä, jotka ovat ”suuressa organisaatiossa vakituisessa työssä”

Woody Allen –yhteiskunta eli aina avoinna oleva yhteiskunta

”Haluan asua Manhattanilla, koska jos satun heräämään kello kolme aamuyöllä ja mieleni tekee kiinalaista kanakeittoa ja kevätrullia, Manhattanilta niitä saa milloin vain”.

”Ubiikin tietoyhteiskunnan malli tukee erittäin luontevasi Woody Allen-maailmaa. Ihmiset alkavat elää eri tahdissa ajasta ja paikasta riippumattomuuden lisääntyessä. Ihmisten elämää ei enää rytmitä teollisen yhteiskunnan sanelemat aikataulut, standardit ja pakot, vaan oma, itse valittu rytmi.” (JV 63-63)

Läpäiseviä ideoita

1710/04/2023

John Wayne –yhteiskunta

”Vastaavasti kuin lännen sankari kuljetti huippuosaamisensa mukanaan ja myi sitä hyviksille…, modernin tietoyhteiskunnan nomadeja, vaeltavia ammattilaisia tulee lisää organisaatioihmisten kustannuksella. Sen sijaan, että hakeutuisi pysyvään työpaikkaan suureen organisaatioon, joka on sinänsä teollisen aikakauden tuote, yhä useampi jonkin alan asiantuntija yhtiöittää itsensä ja myy osaamistaan yhden hengen tai muutaman kollegan muodostamassa asiantuntijayrityksessä.” (JV 57)

”John Wayne –yhteiskunta on voimistumassa suurten organisaatioiden kustannuksella, mutta prosessi on vielä kesken. Elämme vielä suhteellisen tukevasti teollisen ajan suurten organisaatioiden, instituutioiden ja ennen muuta mentaalimallien aikaa. Toisaalta on havaittavissa, että moni suuressa organisaatiossakin työskentelee ”Wayne –hengessä””. (JV 60)

Läpäiseviä ideoita

1810/04/2023

Näkökulma IIIMannermaa yhteiskunnan,

politiikan ja ihmisyyden rakentavana kriitikkona

1910/04/2023

Ekonomistien ylivalta

”…merkittäviin yhteiskunnallisiin päätöksiin liittyvä tulevaisuuskeskustelu Suomessa on jokseenkin yksipuolisesti taloudellisiin tekijöihin painottunutta. Aikamme tulevaisuusguruja ja –oraakkeleita ovat valtiovarainministeriön, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen Pankin ja erilaisten taloudellisten tutkimuslaitosten ekonomistit. … Päätöksentekofoorumeilta puuttuu miltei tyystin keskustelu siitä, mitkä ovat yhteiskunnan kehittämisen pitkän aikavälin vaihtoehdot ja millaista edistystä tällä tohinalla oikein tavoitellaan. Ihmisten erilaisia arvostuksia tai äärimmäisen tärkeitä ympäristötekijöitä ei ole helppo sisällyttää ekonomistien matemaattisiin malleihin. Ekonomistien ylivaltaa ei näytä millään tavoin horjuttavan se tosiseikka, että talousennusteet ovat jo useiden vuosien ajan menneet jatkuvasti pieleen. ” (TMM 38–39)

Arvokeskustelun ja teknokratian liitto

”Globaali tulevaisuus pitää sisällään huomattavia uhkia mahdollisesti vain muutaman vuosikymmenen päässä. Niiden välttäminen vaatii nopeita ja voimakkaita toimenpiteitä toisaalta aineellisen kasvun hillitsemiseksi ja toisaalta teknologian kehittämiseksi tukemaan ekologisesti kestävää kehitystä. Julistukset eivät riitä, eikä tavanomaisen löperö poliitikon huoli ympäristöstä. … Tarvitaan ”pehmeän” arvokeskustelun ja kovan teknokraattisen osaamisen liittoa, paikallista ja globaalia viisautta toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ja pian.” (TMM 91)

Tulevaisuuskeskustelu Suomessa vuonna 1993

2010/04/2023

”Yhä useammat poliitikot etsivät legitimaatiota talouspoliittisille toimilleen markkinavoimien edustajilta, eivät kansalaisilta. … Yhteiskunnalliset päätöksentekijät luovuttavat näin valtaansa myös vapaaehtoisesti ei-demokraattisille voimille. ”Mediasopulit” ruokkivat innolla tätä kehitystä. Aamutelevisiossa valtion budjettia kommentoivat pankkiiriliikkeiden, eivät kansalaisjärjestöjen edustajat.

Luulisi jo hälytyskellojen soivan jollain suunnalla: millaisessa yhteiskunnassa oikein elämme, kun johtavien poliitikkojen on pyydettävä lupa talouspoliittisiin toimiinsa markkinavoimilta? ... Minusta ilmiö on paitsi huolestuttava myös hyvin vastenmielinen. Parlamentaarikot tuntuvat hämmästyttävän tyynesti sopeutuvan näennäisdemokraattiseen rooliinsa. Kansanedustajille näyttää riittävän kuvitelma demokratian toimivuudesta, kun he painavat viimeistä nappia.

Luullakseni he tietävät, että nappia painavaa sormea ohjailee väkevästi näkymätön käsi, professionalismin (asiantuntijoiden ja virkamiesten) meritokraattinen valta.” (KT 149–150)

Markkinavoimat, asiantuntijavalta ja politiikka

2110/04/2023

Politiikka ja aatehistoria

Politisoidaan tietoyhteiskunta!

”Aatteiden historia ei ehkä sittenkään loppunut liberaalidemokratian evolutionaariseen voittoon kauheasta kommunismista. … Useiden sukupolvien mittainen teollisen yhteiskunnan rakentamisprojekti on päättynyt. Nykyisen sukupolven osaksi on langennut hahmottaa uudet aatteet, yhteiskunnalliset liikkeet ja tietoyhteiskunnan rakentamisen tavat. Samalla tavoin kuin teollinen yhteiskunta synnytti suuret liberalismin ja marxilaisuuden ideat, tietoyhteiskunta tarvitsee omia ideologioitansa. … Itse asiassa tietoyhteiskunta olisi juuri nyt ideologisoitava, politisoitava.” (KT 165)

Teollisen yhteiskunnan politiikka

”Teollisen yhteiskunnan poliittinen päätöksenteko on pahimmillaan keskinkertaisuuden tyranniaa. Olen lukuisia kertoja omin silmin nähnyt, miten lahjakkaat, usein korkeasti oppineet yksilöt, jotka omassa työelämässään korostavat luovuutta, innovointia ja yksilöllisyyttä, ikään kuin jättävät nämä mainiot ominaisuutensa kotiin saapuessaan perinteisen poliittisen puolueen kokoukseen. Poliittinen toiminta latistaa nämä yksilön potentiaalit tylsäksi keskinkertaisuudeksi.” (KT 162)

2210/04/2023

Aikamme ideologiavajeet

Välinerationaalisuus syrjäyttänyt päämäärärationaalisuuden

”…välinerationaalinen keskustelu keinoista (kilpailukyky, huippuosaaminen, innovaatiot…) on syrjäyttänyt päämäärärationaalisen keskustelun tavoitteellisista tulevaisuuden yhteiskunnista.” (JV 203)

Keskustelu hyvästä yhteiskunnallisesta tulevaisuudesta puuttuu

”Ajastamme ei puutu tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, mutta innostavat hyvään yhteiskunnalliseen tulevaisuuteen virittävät aatteet ovat heikoilla. … Nykyisin ihmiskunnan edistyksestä puhuva leimautuu välittömästi naiiviksi idealistiksi, jota ei ole aihetta kuulla. … Yhteiskunnallisista ihanteista, utopioista ja visioista, puhutaan vähän. Kulttuuri ilman ihanteita – enkä nyt puhu totalitaarisista järjestelmistä – muuttuu välinpitämättömäksi, lamaantuu, sen jäsenet muuttuvat itsekkäiksi saalistajiksi ja koko yhteiskunta on vaarassa tuhoutua.” (JV 206)

2310/04/2023Uudet ideologiat?

Meritokratia Asiantuntijavalta ideologiana; ”…asiantuntemus on aina ensisijaista”

Teknokratia Meritokratian erikoistapaus; esim. insinöörivalta; perustuu teknologioiden monimutkaistumiseen ja arvolataukseen, vrt. liikennejärjestelmä tai geeniteknologia

Uusmarxilaisuus ”sosialismin ideaali tällä hetkellä vain lepotilassa”; MM ennakoi, että eri versioita tultaisiin näkemään lähivuosikymmeninä

Uusliberalismi Yksilön ja talouden vapaus, valtion roolin minimointi; ”jokainen on oman onnensa seppä”; jo nyt merkittävä ideologia, joka käytännössä ohjaa monia yhteiskunnallisia toimijoita

Uskonnot Uususkonnollisuus; esim. uskonnollinen fundamentalismi ja uuskonservatismi Yhdysvalloissa

Systeemihumanismi Ajattelumallit, joissa yhdistyvät humanismin ja systeemiajattelun piirteet; monialaisuus ja pitkä aikaväli; filosofokratia eli laaja viisaus ja kansalaiskeskustelut korostuvat

Hedonismi instant Jo nyt vahva ilmiö; itsekeskeisyys; välittömät kicksit; matalaotsainen viihdekulttuuri; hömpän ahmiminen

Transhumanismi Bioyhteiskunnan tulevaisuustoimijat; transhumanistit hyväksyvät kaiken teknologian, joka kehittää ihmistä yksilönä ja lajina

Bioyhteiskuntaliikkeet Bioyhteiskunnan teknologisten mahdollisuuksien ja jännitteiden ympärille syntyvät liikkeet; esim. ihmisen geneettinen muuntelu

Robotti-ideologiat MM:n mukaan ei uskottavaa, koska päätöksenteko tulevaisuudessa yhä selkeämmin aineettoman todellisuuden aluetta – miksi tarvita robotteja väliin?

Muita Esimerkiksi vihaideologioiden uusnousu, potterismi (”elämä kuin sadussa”); virtuaalimaailmojen ideologiat…

2410/04/2023

Ubiikkiyhteiskunnan paradokseja

Eliittiajattelu

”Kaihtelematon eliittiajattelu on vastenmielinen konsensusluutuma. On kummallista, miten sujuvasti nykyajassa konsensuspuhe käyttää sellaisia käsitteitä kuin huippuosaaja ja eliitti. Huippuosaajista jankuttavat ”kaikki” TE-keskusvirkailijoista pääkirjoittajiin ja yritysjohtajiin, ikään kuin kyse olisi jostain itsestäänselvästi muista eroavasta ja muiden yläpuolella olevasta ylivertaisesta ihmisryhmästä. Annetaan ymmärtää, että huippuosaaja on yhtä kaukana rahvaasta kuin jalo lohi surkeasta simpusta.” (JV 156)

Ubiikkiyhteiskunnan teknologia, teollisuusyhteiskunnan ajattelu

”Elämme tietoyhteiskunnassa, siinäkin jo toista, sisältö-, palvelu- ja tarvepainotteista vaihetta, ubiikin ajan alkua, ja ennen pitkää olemme sukeltautumassa uuteen aikaan, ehkä mainitsemaani bioyhteiskuntaan. Kuitenkin rakenteet yhteiskunnassa ja mentaalirakenteet korviemme välissä, kielemme ja tapamme toimia elävät vielä paljolti teollista aikaa. Siinä on yksi nykyajan merkittävimmistä ajatuskahleiden komplekseista.” (JV 170)

Soihdunkantajat ja vahdit

”Heikkojen signaalien soihdunkantajat ja ajatusluutumien vahdit ovat kovin erilaista jengiä. Ne pelaavat tulevaisuuskamppailun vastakkaisissa joukkueissa. Toiset luovat tulevaisuutta, toiset tarraavat menneeseen ja olevaan, vaikka lausuisivat kauniita sanoja tulevasta. Toisilla ei ole asemia, toiset ovat asemiensa vankeja. Soihdunkantajat ovat erittäin niukka resurssi. Vahdeista ei ole koskaan pulaa.” (JV 184)

2510/04/2023

Lopuksi, etäinen kuva

”On syytä ehkä huomauttaa, että (ekologisesti) kestävä kehitys ei merkitse muuttumattomuutta. Luontohan muuttuu evoluution myötä

jatkuvasti. Lajeja ja ilmasto-olosuhteita tulee ja menee, dinosaurusten aika on koettu, samoin jääkausia, ylipäänsä valtavia

mullistuksia. …

Mutta sinä evoluution mittakaavassa todennäköisesti häviävän lyhyenä aikana, jona ihminen on maapallon hallitseva laji, häneltä voidaan vaatia, että hän ei omilla toimillaan tuhoa oman lajinsa ja muiden lajien mahdollisuuksia jatkaa elämää maapallolla. Näin

olkoon, kunnes evoluution meitä suuremmat voimat ilmoittavat, että ihmisen aika on ohi.”

(TMM 157; KT 68–69)