INSTITUTO A VEZ DO MESTRE

LICENCIATURA EM PEDAGOGIA

A ALARMANTE INFLUÊNCIA DAS CRUELDADES COM ANIMAIS

NA VIOLÊNCIA E NA CRIMINALIDADE INFANTOJUVENIL

Por: Marcia Raquel Lains Sampaio

Orientadora

Profª Msc. Andressa Maria Freire da Rocha

Rio de Janeiro

2010

DOCU

MENTO

PRO

TEGID

O PEL

A LE

I DE D

IREIT

O AUTO

RAL

2

INSTITUTO A VEZ DO MESTRE

LICENCIATURA EM PEDAGOGIA

A ALARMANTE INFLUÊNCIA DAS CRUELDADES COM ANIMAIS

NA VIOLÊNCIA E NA CRIMINALIDADE INFANTOJUVENIL

Apresentação de monografia ao Instituto A Vez do Mestre / Universidade Candido Mendes como requisito parcial para obtenção de grau na graduação em Pedagogia. Por: Marcia Raquel Lains Sampaio

Rio de Janeiro

2010

3

EPÍGRAFE

“A compaixão pelos animais está intimamente ligada à bondade de caráter, e pode ser seguramente afirmado que quem é cruel com os animais não pode ser um bom homem.”

Arthur Schopenhauer

4

AGRADECIMENTOS

A coordenadora Ana Cristina Guimarães pela relação de amizade, compreensão, solidariedade; as tutoras do AVM (Marcela, Teresa, Cristina); a ex-tutora Cláudia Nunes; ao coordenador de estágio Vilson Carvalho; a minha professora e orientadora Prof° Msc. Andressa Maria Rocha, por sua competência e cumplicidade para a conclusão deste trabalho; ao apoio da Prof° Msc Fabiane Muniz,membro da minha banca examinadora;ao a secretária Cândida Guerreiro, à Zadir Costa, parceira de trabalho há mais de uma década, sempre grande amiga e companheira das horas boas e ruins da vida.

5

DEDICATÓRIA

A meu pai, Sebastião Antônio Dias Sampaio (in memoriam) e a minha mãe, Raquel Galrão de Menezes Lains, que sempre tiveram como maior sonho e principal meta me ver formada. Aos meus fiéis animais de estimação: O cão Igor (in memoriam); a gata Anna Beatriz (in memoriam); aos travessos e apaixonados cães Michael Thor e Lou Caroline, que me ensinaram a conviver com outras espécies com mais tolerância, flexibilidade, amor e solidariedade. Ao Projeto Esperança Animal, Ong ambiental da qual orgulhosamente sou ativista. Dedico em especial à vice-presidente Gabriela Toledo, que sempre incentivou e aprovou todos os meus planejamentos e execuções de campanhas ambientais/humanitárias via Internet, em prol da harmonia entre as espécies.

6

RESUMO

Esta pesquisa demonstra como os direitos dos animais e o trabalho pedagógico estão entrelaçados. Baseada em comprovações científicas de alta credibilidade, a pesquisa explana como as crueldades com os animais influenciam a violência e a criminalidade infanto-juvenil, e a importância da inclusão da educação humanitária nas escolas para combater o caos social. No decorrer do trabalho serão apresentadas estatísticas dos índices de violência e criminalidade na infância e na adolescência, passando pelo grave distúrbio psiquiátrico envolvido nas crueldades com os animais cometidas desde a tenra infância, chegando até as conseqüências da não observação desse fato por pais e, em especial, por educadores. É objetivo deste estudo averiguar a desinformação do sistema educacional quanto à relevância do tema, atingindo a banalização das crueldades com animais no currículo, em diversas disciplinas, piorando sensivelmente esse trágico quadro. A crueldade com animais na infância está incluída no DSM IV (Manual Diagnóstico e Estatístico de Doenças Mentais, publicado pela Associação Psiquiátrica Americana) e no CID 10 (Classificação Internacional de Doenças) como uma grave sociopatia (Transtorno de Conduta) que, se não for diagnosticada a tempo, pode entrar em um perigoso caminho sem volta, com graves consequências para toda a sociedade.

PALAVRAS-CHAVE: Educação humanitária, crueldades com animais, criminalidade infantojuvenil.

7

METODOLOGIA

O objeto de estudo é a associação das crueldades com animais à

elevação dos índices de violência e criminalidade infanto-juvenil, estruturado da

seguinte forma: A história dos Direitos dos Animais e sua importância para a

sociedade; a incompreensão social a respeito dos defensores dos animais; a

avaliação psiquiátrica que conceitua a crueldade com animais como um sério

caso de sociopatia que deve ser contido desde a infância; a necessidade de

uma educação humanitária nas escolas para conter a violência e a

criminalidade infanto-juvenil; A falta de informação dos professores quanto à

gravidade do problema; A ausência de abordagem deste relevante tema social

nas escolas.

A fundamentação teórica da pesquisa se deu através de fontes

bibliográficas, como livros, revistas, jornais, e fontes webgráficas. Serão

apresentadas estatísticas que comprovam a hipótese da autora desta

pesquisa, a saber: FBI (Polícia Federal Norte Americana, USA); Associação

Psiquiátrica Americana; Divisão da Infância e da Juventude de New Jersey

(USA); Sociedade Humanitária dos Estados Unidos; Universidade de Oxford

(UK); Universidade de Erlangen (Alemanha); Escolas seguras, alunos seguros

(USA); Instituto Nina Rosa (Brasil); Unesco; Sociedade de Machussets pela

prevenção de crueldades a animais (USA); Centro Nacional de Análise de

Violência Criminal (USA); WSPA (Sociedade Mundial de Proteção Animal),

dentre outras.

Esta é uma pesquisa de caráter bibliográfico/webgráfico, ao mesmo

tempo qualitativa e quantitativa, com o objetivo de buscar a comparação entre

o posicionamento de renomados autores na questão da educação humanitária

como prevenção a violência e a criminalidade infantojuvenil.

8

SUMÁRIO

Introdução 9

Capítulo I

Crueldade: Animal x ser humano

11

1.1. A evolução histórica dos direitos dos animais 11

1.2. Estatísticas alarmantes 18

Capítulo II

A relevância da Educação Humanitária

24

2.1. Conceituação de Educação Humanitária 24

2.2. A necessidade de uma educação humanitária nas escolas 25

Capítulo III

Análise da violência e da criminalidade infantojuvenil

35

3.1. De quem é a culpa? 35

3.2. Crueldades com animais: Um sério distúrbio psiquiátrico 39

3.3. Um processo de ensino para o exercício da cidadania 44

Conclusão 48

Índice de anexos 50

Anexo 1

Declaração Universal dos Direitos dos Animais

50

Bibliografia 53

Folha de avaliação 58

9

IINNTTRROODDUUÇÇÃÃOO

DDeessddee ooss aannooss 7700 vveemm ccrreesscceennddoo oo mmoovviimmeennttoo eemm ddeeffeessaa ddooss ddiirreeiittooss

ddooss aanniimmaaiiss,, ccoomm bbaassee nnaass ppeessqquuiissaass rreeaalliizzaaddaass ppeelloo FFBBII ((FFeeddeerraall BBoouurreeaauu ooff

IInnvveessttiiggaattiioonn)),, qquuee ccoommpprroovvoouu aa lliiggaaççããoo eennttrree ccrruueellddaaddeess ccoommeettiiddaass ccoomm

aanniimmaaiiss ee ccoonnttrraa oo pprróópprriioo sseerr hhuummaannoo.. MMuuiittaass vveezzeess cchhaammaaddooss ddee lluunnááttiiccooss,,

ppeerrttuurrbbaaddoorreess ddaa ppaazz oouu ddee ggeennttee qquuee nnããoo tteemm oo qquuee ffaazzeerr,, ooss ddeeffeennssoorreess ddooss

aanniimmaaiiss ssããoo,, aa bbeemm ddaa vveerrddaaddee,, iinnddiivvíídduuooss qquuee tteennttaamm lleevvaarr uummaa

ccoonnsscciieennttiizzaaççããoo nneecceessssáárriiaa aaoo aaddeeqquuaaddoo eexxeerrccíícciioo ddaa cciiddaaddaanniiaa,, pprroommoovveennddoo

uummaa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa eemm bbeenneeffíícciioo ddaa pprróópprriiaa hhuummaanniiddaaddee..

AA eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa éé,, eemm ggeerraall,, nneegglliiggeenncciiaaddaa ppeellaass eessccoollaass,, qquuee

aappoossttaamm ssoommeennttee nnaa eedduuccaaççããoo aammbbiieennttaall ccoommoo aa pprroovváávveell ssoolluuççããoo ppaarraa oo ccaaooss

ssoocciiaall.. NNoo eennttaannttoo,, aa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa,, ddee aaccoorrddoo ccoomm ooss ddaaddooss

cciieennttííffiiccooss aapprreesseennttaaddooss nneessttee ttrraabbaallhhoo,, aalléémm ddee pprroommoovveerr aa ddeeffeessaa ddoo mmeeiioo

aammbbiieennttee aaiinnddaa pprrooppoorrcciioonnaa uumm mmeellhhoorr ccoonnvvíívviioo ssoocciiaall,, rreedduuzziinnddoo ooss íínnddiicceess ddee

vviioollêênncciiaa ee ddee ccrriimmiinnaalliiddaaddee,, eessppeecciiaallmmeennttee iinnffaannttoo--jjuuvveenniill..

OOss mmoovviimmeennttooss qquuee bbaattaallhhaamm ppeellooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss eennffrreennttaamm oo

ddeessâânniimmoo ddaa ppooppuullaaççããoo,, qquuee rreebbaattee ffrriiaammeennttee qquuee hháá mmiillhhõõeess ddee iinnddiivvíídduuooss

hhuummaannooss sseennddoo ddiiaarriiaammeennttee mmaallttrraattaaddooss,, eexxpplloorraaddooss,, nneegglliiggeenncciiaaddooss,, nnããoo

hhaavveennddoo ppoorr qquuêê ssee pprreeooccuuppaarr ccoomm ooss aanniimmaaiiss.. MMaass nnóóss,, eedduuccaaddoorreess,, tteemmooss aa

mmiissssããoo ddee eessttiimmuullaarr aaççõõeess ppooppuullaarreess ee eessttrraattééggiiccaass qquuee mmoobbiilliizzeemm,, ppooiiss oo

mmoovviimmeennttoo ddee ddeeffeessaa ddooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss nnããoo ccoommppaarrttiillhhaa aa vviissããoo ddee uummaa

ssoocciieeddaaddee lliivvrree ddee ccrruueellddaaddeess aappeennaass ccoomm ooss aanniimmaaiiss,, mmaass ccoomm oo pprróópprriioo sseerr

hhuummaannoo,, eemm bbuussccaa ddee uummaa ssoocciieeddaaddee mmeellhhoorr..

AAss ccrruueellddaaddeess ccoomm ooss aanniimmaaiiss vveemm hháá ddééccaaddaass sseennddoo ccoonnssiiddeerraaddaa uumm

ddiissttúúrrbbiioo ppssiiqquuiiááttrriiccoo sseevveerroo ddeessddee aa iinnffâânncciiaa,, uumm ffoorrttee iinnddíícciioo ddee ppeerrssoonnaalliiddaaddee

ssoocciiooppaattaa qquuee rreevveellaa oo ppeerriiggoossoo iinníícciioo ddaa vviioollêênncciiaa ee ddaa ccrriimmiinnaalliiddaaddee iinnffaannttoo--

jjuuvveenniill,, mmeerreecceennddoo aa aatteennççããoo ddooss eedduuccaaddoorreess ee ffaammiilliiaarreess,, ddeevviiddoo aa ddiiffiiccuullddaaddee

ddee ccoonntteerr eessssaa tteennddêênncciiaa qquuaannddoo jjáá eemm eessttáággiioo aavvaannççaaddoo,, ppoorr vveezzeess

iirrrreevveerrssíívveell..

10

EEssttaa ppeessqquuiissaa ddeemmoonnssttrraa ccoommoo aa ddeeffeessaa ddooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss ssee

eennttrreellaaççaa ccoomm oo ttrraabbaallhhoo ppeeddaaggóóggiiccoo,, eexxeemmpplliiffiiccaannddoo aattrraavvééss ddee ddaaddooss

cciieennttííffiiccooss ccoommoo aass ccrruueellddaaddeess ccoomm ooss aanniimmaaiiss eexxeerrcceemm uummaa ffoorrttee iinnfflluuêênncciiaa nnaa

vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa oo pprróópprriioo sseerr hhuummaannoo.. AA ppeessqquuiissaa aavveerriigguuaa,, aaiinnddaa,, ccoommoo aa

iinnttrroodduuççããoo ddaa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa nnaass eessccoollaass ppooddee ccoonnttrriibbuuiirr ppaarraa rreedduuzziirr

ooss rriissccooss ddee vviioollêênncciiaa ee ccrriimmiinnaalliiddaaddee iinnffaannttoo--jjuuvveenniill..

11

CCAAPPIITTUULLOO II

CCRRUUEELLDDAADDEE:: AANNIIMMAAIISS XX SSEERR HHUUMMAANNOO

11..11-- AA eevvoolluuççããoo hhiissttóórriiccaa ddooss DDiirreeiittooss ddooss AAnniimmaaiiss

AA ddeeffeessaa ddooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss éé uumm mmoovviimmeennttoo ssoocciiaall qquuee ffoorrnneeccee

iinnffoorrmmaaççõõeess ccoomm aa ffiinnaalliiddaaddee ddee pprrootteeggee--llooss ddaa ddoorr,, ddoo ssooffrriimmeennttoo ppssííqquuiiccoo,,

ccoonnssiiddeerraannddoo ooss sseeuuss ddiirreeiittooss ee iinntteerreesssseess ddaa mmeessmmaa ffoorrmmaa qquuee ooss iinntteerreesssseess

hhuummaannooss,,sseemm ffiinnss lluuccrraattiivvooss..

EEmm 2277 ddee JJaanneeiirroo ddee 11997788 aa UUNNEESSCCOO pprrooccllaammoouu,,eemm BBrruuxxeellaass,, aa

DDeeccllaarraaççããoo UUnniivveerrssaall ddooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss,, ffiiccaannddoo eessttaa ccoonnhheecciiddaa ccoommoo oo

ppoonnttoo ddee ppaarrttiiddaa eemm ddeeffeessaa ddooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss ((AAnneexxoo 11,, ccoonnffoorrmmee AAPPAASSFFAA,,

22001100))11.. NNoo eennttaannttoo,, eessssee ddeebbaattee eemm ttoorrnnoo ddooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss jjáá eerraa

ttrraaççaaddoo ppoorr rreennoommaaddooss ffiillóóssooffooss ddeessddee oo ssééccuulloo XXXX mmaass,, nnoo ssééccuulloo VVII aa..CC..,, oo

ffiillóóssooffoo ee mmaatteemmááttiiccoo PPiittáággoorraass jjáá ffaallaavvaa ssoobbrree rreessppeeiittoo aanniimmaall::

""EEnnqquuaannttoo oo hhoommeemm ccoonnttiinnuuaarr aa sseerr ddeessttrruuiiddoorr iimmppiieeddoossoo

ddooss sseerreess aanniimmaaddooss ddooss ppllaannooss iinnffeerriioorreess,, nnããoo ccoonnhheecceerráá

aa ssaaúúddee nneemm aa ppaazz.. EEnnqquuaannttoo ooss hhoommeennss mmaassssaaccrraarreemm

ooss aanniimmaaiiss,, eelleess ssee mmaattaarrããoo uunnss aaooss oouuttrrooss.. AAqquueellee qquuee

sseemmeeiiaa aa mmoorrttee ee oo ssooffrriimmeennttoo nnããoo ppooddee ccoollhheerr aa aalleeggrriiaa ee

oo aammoorr.."" ((PPIITTÁÁGGOORRAASS,, IInn:: AAPPAASSCCSS,, 22000099))22

EEmm 11775544,, nnoo pprreeffáácciioo ddee DDiissccuurrssooss ssoobbrree aa DDeessiigguuaallddaaddee,, JJeeaann JJaaccqquueess

RRoouusssseeaauu aarrgguummeennttoouu qquuee::

1 APASFA. Associação Protetora de Animais São Francisco de Assis. Declaração Universal dos Direitos dos Animais. (2010). Disponível em: <http://www.apasfa.org/leis/declaracao.shtml>. Acesso em: 10 fev. 2010. 2 APASCS. Associação Protetora dos Animais de São Caetano do Sul. Citações e Provérbio sobre animais e meio ambiente. (2009). Disponível em: <http://www.apascs.org.br/citacoes8.php>. Acesso em: 20 jan. 2010.

12

““OOss sseerreess hhuummaannooss ssããoo aanniimmaaiiss,, eemmbboorraa nniinngguuéémm eexxiimmaa--

ssee ddee iinntteelleeccttoo ee lliibbeerrddaaddee.. EEnnttrreettaannttoo,, ccoommoo aanniimmaaiiss ssããoo

sseerreess sseenncciieenntteess,, eelleess ddeevveerriiaamm ttaammbbéémm ppaarrttiicciippaarr ddoo

ddiirreeiittoo nnaattuurraall ee qquuee oo hhoommeemm éé rreessppoonnssáávveell nnoo

ccuummpprriimmeennttoo ddee aallgguunnss ddeevveerreess ddeelleess,, eessppeecciiffiiccaammeennttee

uumm tteemm oo ddiirreeiittoo ddee nnããoo sseerr ddeessnneecceessssaarriiaammeennttee

mmaallttrraattaaddoo ppeelloo oouuttrroo””.. ((RROOUUSSSSEEAAUU iinn WWIIKKIIPPEEDDIIAA,,

22001100))33

NNoo ssééccuulloo XXVVIIIIII oo ffiillóóssooffoo bbrriittâânniiccoo JJeerreemmyy BBeenntthhaamm ttaammbbéémm

aarrgguummeennttoouu aa ffaavvoorr ddooss aanniimmaaiiss::

““AA ddoorr aanniimmaall éé ttããoo rreeaall ee rreelleevvaannttee ccoommoo aa ddoorr hhuummaannaa ee

ttaallvveezz cchheegguuee oo ddiiaa eemm qquuee oo rreessttaannttee ddaa ccrriiaaççããoo aanniimmaall

vveennhhaa aa aaddqquuiirriirr ooss ddiirreeiittooss ddooss qquuaaiiss jjaammaaiiss ppooddeerriiaamm tteerr

ssiiddoo pprriivvaaddooss,, aa nnããoo sseerr ppeellaa mmããoo ddaa ttiirraanniiaa.. AA

ccaappaacciiddaaddee ddee ssooffrreerr,, ee nnããoo aa ccaappaacciiddaaddee ddee rraacciiooccíínniioo,,

ddeevvee sseerr aa mmeeddiiddaa ppaarraa ccoommoo nnóóss ttrraattaammooss oouuttrrooss sseerreess..

SSee aa hhaabbiilliiddaaddee ddaa rraazzããoo ffoossssee ccrriittéérriioo,, mmuuiittooss SSeerreess

HHuummaannooss iinncclluuiinnddoo bbeebbêêss ee ppeessssooaass eessppeecciiaaiiss,, tteerriiaamm

ttaammbbéémm qquuee sseerreemm ttrraattaaddooss ccoommoo ccooiissaass,, eessccrreevveennddoo oo

ffaammoossooss ttrreecchhoo:: ""AA qquueessttããoo nnããoo éé eelleess ppeennssaamm ?? OOuu eelleess

ffaallaamm?? AA qquueessttããoo éé:: eelleess ssooffrreemm"".. ((BBEENNTTHHAAMM iinn

WWIIKKIIPPEEDDIIAA,, 22001100))44

NNoo ssééccuulloo XXIIXX oo ffiillóóssooffoo aalleemmããoo AArrtthhuurr SScchhooppeennhhaauueerr ttaammbbéémm

aapprreesseennttoouu ddiivveerrssooss aarrgguummeennttooss aa ffaavvoorr ddooss aanniimmaaiiss,,ddeennttrree ooss qquuaaiiss qquuee eelleess

ttêêmm aa mmeessmmaa eessssêênncciiaa qquuee ooss hhuummaannooss,,iinnddeeppeennddeennttee ddaa rraazzããoo..

SScchhooppeennhhaauueerr ssee ppoossiicciioonnoouu ffiirrmmeemmeennttee ccoonnttrraa aa vviivviisssseeccççããoo ((ddiisssseeccaaççããoo ddee

uumm aanniimmaall vviivvoo)),, ee aaffiirrmmaavvaa ccoomm ccoonnvviiccççããoo qquuee ““OO HHoommeemm tteemm ffeeiittoo nnaa TTeerrrraa

uumm iinnffeerrnnoo ppaarraa ooss aanniimmaaiiss””.. ((SSCCHHOOPPEENNHHAAUUEERR,, 11999955))

3 WIKIPEDIA. A enciclopédia livre. Direito dos Animais. (2010). Disponível em: http://pt.wikipedia.org/wiki/Direitos_animais. Acesso em: 21 fev. 2010. 4 Idem.

13

OO ggrraannddee mmoommeennttoo ddeessssee mmoovviimmeennttoo ppeellooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss tteevvee iinníícciioo

nnaa ddééccaaddaa ddee 7700,, ccoomm aa ppeeccuulliiaarriiaaddaaddee ddee sseerr uumm ddooss ppoouuccooss mmoovviimmeennttooss

ssoocciiaaiiss ddee ttooddooss ooss tteemmppooss ccrriiaaddooss ppoorr ffiilloossóóffooss.. DDiivveerrssooss ffiillóóssooffooss ddaa

UUnniivveessiiddaaddee ddee OOxxffoorrdd ddeecciiddiirraamm ssee rreeuunniirr ppaarraa qquueessttiioonnaarr ppoorrqquuee oo ssttaattuuss

mmoorraall ddooss aanniimmaaiiss nnããoo--hhuummaannooss eerraa ccoonnssiiddeerraaddoo iinnffeerriioorr aaoo ddooss sseerreess

hhuummaannooss.. ((WWIIKKIIPPEEDDIIAA,, 22001100))55

NNaass ddééccaaddaass ddee 8800 ee 9900 uummaa vvaarriieeddaaddee ddee pprrooffiissssiioonnaaiiss ee aaccaaddêêmmiiccooss,,

iinncclluuiinnddoo jjuuiizzeess,, ffííssiiccooss,, ppssiiccóóllooggooss,, ppssiiqquuiiaattrraass,, ppaattoollooggiissttaass,, ccrriimmiinnoollooggiiaass,,

eedduuccaaddoorreess,, aaddeerriirraamm aaoo mmoovviivviimmeennttoo eemm pprrooll ddooss aanniimmaaiiss.. OOppoonneenntteess ddooss

ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss bbuussccaamm eemm ddiissccuurrssooss ssoobbrree aa aallmmaa,, aa hhaabbiilliiddaaddee ddee uussaarr aa

lliinngguuaaggeemm,, aa iinntteelliiggêênncciiaa ee aa ccoonnsscciiêênncciiaa jjuussttiiffiiccaattiivvaass ppaarraa ccoommbbaatteerr oo

mmoovviimmeennttoo eemm pprrooll ddooss aanniimmaaiiss.. PPoorr oouuttrroo llaaddoo,, ddeeffeennssoorreess ddooss aanniimmaaiiss

ssuusstteennttaamm qquuee aanniimmaaiiss nnããoo--hhuummaannooss ssããoo ssuujjeeiittooss--ddee--uummaa--vviiddaa,, ddee mmooddoo qquuee

ccaarreecceemm ddee ddiirreeiittooss.. ((WWIIKKIIPPEEDDIIAA,, 22001100))66

NNooss EEssttaaddooss UUnniiddooss,, ooss ddeeffeennssoorreess ddooss aanniimmaaiiss jjáá eennccoonnttrraamm aappooiioo

jjuurrííddiiccoo ppaarraa ooss sseeuuss aarrgguummeennttooss,, ccoomm ccuurrssooss ddee lleeii aanniimmaall iinncclluussooss eemm 6699 ddaass

118800 eessccoollaass aammeerriiccaannaass ddee ddiirreeiittoo,, eexxtteennddeennddoo aaooss aanniimmaaiiss aa qquuaalliiddaaddee ddee

ssuujjeeiittooss ddee ddiirreeiittoo.. NNoo BBrraassiill,,oo aappooiioo jjuurrííddiiccoo eennccoonnttrraa--ssee eemm lleennttoo

ccrreesscciimmeennttoo,,sseennddoo aaiinnddaa ppoouuccooss ooss pprrooffiissssiioonnaaiiss ddeeffeennssoorreess ddooss aanniimmaaiiss,,

ccoommoo aa eemmiinneennttee aaddvvooggaaddaa DDrraa.. RRaannaattaa ddee FFrreeiittaass MMaarrttiinnss,, ee pprroommoottoorreess ddee

jjuussttiiççaa ccoommoo LLaaeerrttee LLeevvaaii ee HHeerroonn SSaannttaannaa,, qquuee ddeeffeennddeemm ppuubblliiccaammeennttee ooss

ttrrêêss iinntteerreesssseess bbáássiiccooss ddooss aanniimmaaiiss:: DDiirreeiittoo àà vviiddaa,, pprrootteeççããoo ddaa lliibbeerrddaaddee

iinnddiivviidduuaall ee pprrooiibbiiççããoo ddaa ttoorrttuurraa.. ((LLOOUURREENNÇÇOO,, 22000088))77

SSeegguunnddoo DDeenniiss ((22001100))88,, aa tteeoorriiaa ddooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss nnooss aajjuuddaa aa ddeecciiddiirr

ssee eessttaammooss cceerrttooss oouu eerrrraaddooss,, vviissttoo qquuee ppooddee sseerr ppeerrffeeiittaammeennttee aapplliiccaaddaa eemm

rreellaaççããoo aa ccrreeddoo,, eettnniiaa,, ccoonnddiiççããoo ffiinnaanncceeiirraa,, oorriieennttaaççããoo sseexxuuaall oouu

ppoossiicciioonnaammeennttoo ppoollííttiiccoo,, eemm bbuussccaa ddaa cceerrtteezzaa ddee qquuee nniinngguuéémm eessttáá sseennddoo

vviioollaaddoo eemm sseeuuss ddiirreeiittooss.. OO aauuttoorr eexxeemmpplliiffiiccaa qquuee,, ssee jjuullggaammooss mmoorraallmmeennttee uumm

5 WIKIPEDIA, op.cit. 6 Idem. 7 LOURENÇO, Daniel. Os animais são sujeitos de direitos? O uso dos animais pelos homens. Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/91-geral/255-os-animais-sao-sujeitos-de-direitos-o-uso-dos-animais-pelos-homens-por-daniel-lourenco->. Acesso em: 16 jan. 2009. 8 DENIS, Leon. Direitos animais: um novo paradigma na educação. Revista Pensata Animal n° 31 – jan/2010. Disponível em: <http://www.pensataanimal.net/artigos/117-leondenis/346-direitos-animais-um-novo-paradigma-na-educacao>. Acesso em: 10 fev. 2010.

14 eessttuupprroo,, nneemm ppaassssaarráá ppoorr nnoossssaa mmeennttee pprrooccuurraarr ssaabbeerr ssee ffooii bboomm ppaarraa oo

eessttuupprraaddoorr.. SSeerriiaa aabbssuurrddoo eellee ssee vviirraarr ppaarraa oo jjuuiizz ee ddiizzeerr ""OO mmeeuu pprraazzeerr

eexxcceeddeeuu oo ddeesspprraazzeerr ddaa vvííttiimmaa,, ee mmiinnhhaa aaççããoo aauummeennttoouu.. EEuu nnããoo ssóó aaggii cceerrttoo,,

ccoommoo eessttaarriiaa eerrrraaddoo ccaassoo nnããoo aa ttiivveessssee eessttuupprraaddoo””.. CCoommuummeennttee oo bbeemm--eessttaarr

ddooss eennvvoollvviiddooss nnããoo ttêêmm qquuaallqquueerr rreelleevvâânncciiaa qquuaannddoo eennvvoollvvee aa vviioollaaççããoo ddee

ddiirreeiittooss,,ee eemm nnoossssaa rreellaaççããoo ccoomm ooss oouuttrrooss aanniimmaaiiss oo sseerr hhuummaannoo sseemmpprree vviioollaa

ddiirreeiittooss bbáássiiccoo ddeelleess.. ((DDEENNIISS,, 22001100))99

““MMeessmmoo aattiivviissttaass ddeeddiiccaaddooss ttêêmm ddiiffiiccuullddaaddee ddee eenntteennddeerr

eessssaass qquueessttõõeess -- oo qquuee éé uumm pprroobblleemmaa ggrraavvee,, ppooiiss aa ffaallttaa

ddee ccoonnhheecciimmeennttoo ppooddee lleevvaarr àà iinnccooeerrêênncciiaa nnaass aaççõõeess ee àà

ccoonnffuussããoo nnoo ddiissccuurrssoo,, rreedduuzziinnddoo ssiiggnniiffiiccaattiivvaammeennttee aa ffoorrççaa

ee aa eeffiiccáácciiaa ddoo aattiivviissmmoo ppeellooss aanniimmaaiiss.. PPaarraa ddeeffeennddeerr

nnoossssooss pprriinnccííppiiooss,, oo pprriimmeeiirroo ppaassssoo éé bbuussccaarr ccoommpprreeeennddeerr

aaqquuiilloo qquuee ffuunnddaammeennttaa nnoossssaass eessccoollhhaass ééttiiccaass.. NNeessssaa

ddiissccuussssããoo vveejjoo dduuaass lliinnhhaass ddee rraacciiooccíínniioo bbáássiiccaass:: uummaa ddoo

ddiirreeiittoo,, oouuttrraa ddaa bbiioollooggiiaa;; OO ddiirreeiittoo mmoorraall ee oo ddiirreeiittoo lleeggaall..””

((DDEENNIISS,, 22001100)) 1100

AA vviissããoo qquuee nneeggaa ddiirreeiittooss aaooss aanniimmaaiiss nnããoo--hhuummaannooss éé bbaasseeaaddaa eemm uumm

ccoonnsseerrvvaaddoorriissmmoo ccoonnttrraattuuaall,, nnoo qquuaall ttooddooss ooss ddiirreeiittooss ee ddeevveerreess ssããoo ffiirrmmaaddooss

ppoorr mmeeiioo ddee uumm ccoonnttrraattoo,, uummaa ttrrooccaa ddee uumm ccoommpprroommiissssoo,, ggaarraannttiinnddoo oo ccoonnvvíívviioo

hhaarrmmoonniioossoo ee aappaarreenntteemmeennttee aa ssoobbrreevviivvêênncciiaa ddee ttooddaa aa ssoocciieeddaaddee nnaa tteeoorriiaa

ffuunnddaaddaa ppeelloo ffiillóóssooffoo TThhoommaass HHoobbbbeess eemm ssuuaa oobbrraa OO LLeevviiaattãã,, ddee 11665522.. PPaarraa

DDeenniiss,, nneessssaa ffiilloossooffiiaa hhoobbbbeessiiaannaa ooss iinnddiivvíídduuooss qquuee nnããoo ppooddeemm aassssiinnaarr

ccoonnttrraattooss,, ccoommoo ooss rreeccéémm--nnaasscciiddooss,, ccrriiaannççaass,, ppeessssooaass ccoomm cceerrttaass

eennffeerrmmiiddaaddeess ee pprroobblleemmaass nneeuurroollóóggiiccooss ssããoo iiggnnoorraaddooss ee lleessaaddooss,, sseennddoo oo

ccoonnttrraattuuaalliissmmoo hhoobbbbeessiiaannoo ““uumm ccoonnvviittee àà bbaarrbbáárriiee””.. MMaaiiss ttaarrddee,, oouuttrrooss

ccoonnttrraattuuaalliissttaass ccoommoo JJoohhnn LLoocckkee ee JJeeaann--JJaaccqquueess RRoouusssseeaauu ccoonntteessttaarraamm

HHoobbbbeess,, mmaass ffooii RRoouusssseeoouu qquueemm aaffiirrmmoouu qquuee aa ccaappaacciiddaaddee ddee ffiirrmmaarr ccoonnttrraattooss

nnããoo eenncceerrrraa ooss ddiirreeiittooss mmoorraaiiss,, iinnccoorrppoorraannddoo--ooss aaooss aanniimmaaiiss.. ((DDEENNIISS,, 22001100))1111

9 DENIS, Leon, op.cit. 10 Idem. 11 Idem.

15

““DDeessssaa mmaanneeiirraa,, nnããoo ssee éé oobbrriiggaaddoo aa ffaazzeerr ddoo hhoommeemm uumm

ffiillóóssooffoo,, eemm lluuggaarr ddee ffaazzeerr ddeellee uumm hhoommeemm;; sseeuuss ddeevveerreess

ppaarraa ccoomm oouuttrreemm nnããoo llhhee ssããoo ddiittaaddooss uunniiccaammeennttee ppeellaass

ttaarrddiiaass lliiççõõeess ddaa ssaabbeeddoorriiaa;; ee,, eennqquuaannttoo nnããoo rreessiissttiirr aaoo

iimmppuullssoo iinntteerriioorr ddaa ccoommiisseerraaççããoo,, jjaammaaiiss ffaarráá mmaall aa oouuttrroo

hhoommeemm,, nneemm mmeessmmoo aa nneennhhuumm sseerr sseennssíívveell,, eexxcceettoo nnoo

ccaassoo lleeggííttiimmoo eemm qquuee,, aacchhaannddoo--ssee aa ccoonnsseerrvvaaççããoo

iinntteerreessssaaddaa,, éé oobbrriiggaaddoo aa ddaarr pprreeffeerrêênncciiaa aa ssii mmeessmmoo.. PPoorr

eessssee mmeeiioo,, tteerrmmiinnaamm ttaammbbéémm aass aannttiiggaass ddiissppuuttaass ssoobbrree aa

ppaarrttiicciippaaççããoo ddooss aanniimmaaiiss nnaa lleeii nnaattuurraall;; ppoorrqquuee éé ccllaarroo

qquuee,, ddeesspprroovviiddooss ddee lluuzz ee ddee lliibbeerrddaaddee,, nnããoo ppooddeemm

rreeccoonnhheecceerr eessssaa lleeii;; mmaass,, uunniiddooss ddee aallgguumm mmooddoo àà nnoossssaa

nnaattuurreezzaa ppeellaa sseennssiibbiilliiddaaddee ddee qquuee ssããoo ddoottaaddooss,, jjuullggaarr--ssee--

áá qquuee ddeevveemm ttaammbbéémm ppaarrttiicciippaarr ddoo ddiirreeiittoo nnaattuurraall ee qquuee oo

hhoommeemm eessttáá oobbrriiggaaddoo,, ppaarraa ccoomm eelleess,, aa cceerrttaa eessppéécciiee ddee

ddeevveerreess.. PPaarreeccee,, ccoomm eeffeeiittoo,, qquuee,, ssee ssoouu oobbrriiggaaddoo aa nnããoo

ffaazzeerr nneennhhuumm mmaall aa mmeeuu sseemmeellhhaannttee,, éé mmeennooss ppoorrqquuee eellee

éé uumm sseerr rraacciioonnaall ddoo qquuee ppoorrqquuee éé uumm sseerr sseennssíívveell ((......))..””

((RROOUUSSSSEEAAUU,, 22000055,, pppp.. 2288--99))..

OOss aanniimmaaiiss nnããoo--hhuummaannooss nnããoo ttêêmm ccoonnhheecciimmeennttoo ddee sseeuuss ddiirreeiittooss

mmoorraaiiss,, mmaass ppoossssuueemm aa sseennssiibbiilliiddaaddee ttããoo bbeemm ddeessccrriittaa ppoorr RRoouusssseeaauu,, ee qquuee

hhoojjee cchhaammaa--ssee SSeenncciiêênncciiaa,, sseennddoo ooss sseerreess sseenncciieenntteess aaqquueelleess ccaappaazzeess ddee

sseennttiirr ddoorr ee pprraazzeerr,, ee ddooaaddooss ddee uumm mmeeccaanniissmmoo ddee ddeeffeessaa qquuee sseerrvvee ccoommoo

aalleerrttaa ppaarraa ssiittuuaaççõõeess ppootteenncciiaallmmeennttee nnoocciivvaass àà vviiddaa,,pprreesseerrvvaannddoo--aa..

((RROOUUSSSSEEAAUU,, 22000055))

EEmm ccoonnttrraappaarrttiiddaa,, oo ffiillóóssooffoo ffrraannccêêss RReennéé DDeessccaarrtteess ssee ffuunnddaa eemm ddooiiss

aarrgguummeennttooss ccoonnttrraa aa tteeoorriiaa ddee RRoouusssseeaauu:: OOss aanniimmaaiiss ssããoo sseerreess ddeesspprroovviiddooss ddee

sseennssaaççõõeess,, sseennttiimmeennttooss,, rraazzããoo ee lliinngguuaaggeemm,, iinnccaappaazzeess ddee eellaabboorraarr ccoonncceeiittooss

ee eexxpprriimmiirr ddeesseejjooss.. VViissttoo qquuee ssããoo ccaarraacctteerrííssttiiccaass ssoommeennttee ddooss sseerreess hhuummaannooss,,

aappeennaass eelleess ppoossssuueemm ddiirreeiittoo aa vviiddaa,, aa lliibbeerrddaaddee,, aa iinntteeggrriiddaaddee ffííssiiccaa ee ppssííqquuiiccaa..

PPaarraa DDeessccaarrtteess,, oo ssooffrriimmeennttoo eennvvoollvvee uummaa eellaabboorraaççããoo mmeennttaall qquuee eexxiiggee aa

rraacciioonnaalliiddaaddee qquuee ffaallttaa aaooss aanniimmaaiiss.. ((MMUULLLLEERR,, 22000099;; DDEESSCCAARRTTEESS,, 11998899;;

16 RROOUUSSSSEEAAUU,, 22000055)).. NNoo eennttaannttoo,, hhoojjee éé cciieennttiiffiiccaammeennttee iimmppoossssíívveell aalleeggaarr qquuee

aanniimmaaiiss ssããoo ddeesspprroovviiddooss ddaa ccaappaacciiddaaddee ddee sseennttiirr ddoorr..

NNoo ssééccuulloo XXVVIIIIII,, oo ffiillóóssooffoo iilluummiinniissttaa FFrraannççooiiss--MMaarriiee VVoollttaaiirree rriiddiiccuullaarriizzoouu

aa tteessee ccaarrtteessiiaannaa ee rreessppoonnddeeuu,, aaiinnddaa,, ccoomm iirroonniiaa ee rreevvoollttaa aa AArriissttóótteelleess,, ppoorr

ccoonnssiiddeerraarreemm ooss aanniimmaaiiss iirrrraacciioonnaaiiss,, sseemm sseennttiimmeennttooss ee iinnddiiggnnooss ddee ddiirreeiittooss::

““QQuuee iinnggeennuuiiddaaddee,, qquuee ppoobbrreezzaa ddee eessppíírriittoo,, ddiizzeerr qquuee ooss

aanniimmaaiiss ssããoo mmááqquuiinnaass pprriivvaaddaass ddee ccoonnhheecciimmeennttoo ee

sseennttiimmeennttoo,, qquuee pprroocceeddeemm sseemmpprree ddaa mmeessmmaa mmaanneeiirraa,,

qquuee nnaaddaa aapprreennddeemm,, nnaaddaa aappeerrffeeiiççooaamm!! SSeerráá ppoorrqquuee ffaalloo

qquuee jjuullggaass qquuee tteennhhoo sseennttiimmeennttoo,, mmeemmóórriiaa,, iiddééiiaass?? PPooiiss

bbeemm,, ccaalloo--mmee.. VVêêss--mmee eennttrraarr eemm ccaassaa aafflliittoo,, pprrooccuurraarr uumm

ppaappeell ccoomm iinnqquuiieettuuddee,, aabbrriirr aa eessccrriivvaanniinnhhaa,, oonnddee mmee

lleemmbbrraa ttêê--lloo gguuaarrddaaddoo,, eennccoonnttrráá--lloo,, llêê--lloo ccoomm aalleeggrriiaa..

PPeerrcceebbeess qquuee eexxppeerriimmeenntteeii ooss sseennttiimmeennttooss ddee aafflliiççããoo ee

pprraazzeerr,, qquuee tteennhhoo mmeemmóórriiaa ee ccoonnhheecciimmeennttoo..VVêê ccoomm ooss

mmeessmmooss oollhhooss eessssee ccããoo qquuee ppeerrddeeuu oo aammoo ee pprrooccuurraa--oo

ppoorr ttooddaa ppaarrttee ccoomm ggaanniiddooss ddoolloorroossooss,, eennttrraa eemm ccaassaa

aaggiittaaddoo,, iinnqquuiieettoo,, ddeessccee ee ssoobbee ee vvaaii ddee aappoosseennttoo eemm

aappoosseennttoo ee eennffiimm eennccoonnttrraa nnoo ggaabbiinneettee oo eennttee aammaaddoo,, aa

qquueemm mmaanniiffeessttaa ssuuaa aalleeggrriiaa ppeellaa tteerrnnuurraa ddooss llaaddrriiddooss,,

ccoomm ssaallttooss ee ccaarríícciiaass..BBáárrbbaarrooss aaggaarrrraamm eessssee ccããoo,, qquuee ttããoo

pprrooddiiggiioossaammeennttee vveennccee oo hhoommeemm eemm aammiizzaaddee,, pprreeggaamm--nnoo

eemm cciimmaa ddee uummaa mmeessaa ee ddiisssseeccaamm--nnoo vviivvoo ppaarraa

mmoossttrraarreemm--ttee ssuuaass vveeiiaass mmeesseennttéérriiccaass.. DDeessccoobbrreess nneellee

ttooddooss ooss mmeessmmooss óórrggããooss ddee sseennttiimmeennttooss ddee qquuee ttee ggaabbaass..

RReessppoonnddee--mmee mmaaqquuiinniissttaa,, tteerriiaa aa nnaattuurreezzaa eennttrroossaaddoo

nneessssee aanniimmaall ttooddooss ooss óórrggããooss ddoo sseennttiimmeennttoo sseemm oobbjjeettiivvoo

aallgguumm?? TTeerráá nneerrvvooss ppaarraa sseerr iinnsseennssíívveell?? NNããoo iinnqquuiinneess àà

nnaattuurreezzaa ttããoo iimmppeerrttiinneennttee ccoonnttrraaddiiççããoo””.. ((VVOOLLTTAAIIRREE,,

22000055))1122

12 VOLTAIRE. Autores. In: INFO.COM. (2005). Disponível em:, http://www.pensador.info/frase/NjA0MDg2/ >. Acesso em: 12 nov. 2009.

17

SSeegguunnddoo VVoollttaaiirree ((aappuudd MMUULLLLEERR,, 22000099)) ttrraattaa--ssee ddee uummaa ddiiffeerreennççaa ddee

ttrraattaammeennttoo iirrrraacciioonnaall ee bbaasseeaaddaa uunniiccaammeennttee nnoo pprreeccoonncceeiittoo ccoonnttrraa aass eessppéécciieess

ddiiffeerreenntteess ddaa nnoossssaa ee qquuee,, ccoonnffoorrmmee ddeeffiinniiddoo ppoorr RRiicchhaarrdd RRyyddeerr eemm 11997755,, hhoojjee

ccoonnhheecceemmooss ccoommoo EEssppeecciissmmoo.. PPaarraa BBaarrlleetttt ((22000077)) ee LLoouurreennççoo ((22000088)) oo sseerr

hhuummaannoo ddeevvee pprrootteeggeerr ooss sseerreess vvuullnneerráávveeiiss,, mmaass ddoottaaddooss ddaa ccaappaacciiddaaddee ddee

ssooffrreerr ffiissiiccaammeennttee ee ppssiiqquuiiccaammeennttee,, ppooiiss iissssoo ssuuggeerree qquuee tteennhhaamm ddiirreeiittooss ppoorr

sseerreemm sseerreess sseenncciieenntteess..

AAbbaaiixxoo,, aallgguummaass cciittaaççõõeess ddee ccéélleebbrreess ddeeffeennssoorreess ddooss ddiirreeiittooss ddooss

aanniimmaaiiss rreettiirraaddaass ddoo ssiittee ddaa AAssssoocciiaaççããoo PPrrootteettoorraa ddooss AAnniimmaaiiss SSããoo FFrraanncciissccoo

ddee AAssssiiss ((AAPPAASSFFAA,, 22000099))1133::

““NNããoo hháá ddiiffeerreennççaass ffuunnddaammeennttaaiiss eennttrree oo hhoommeemm ee ooss

aanniimmaaiiss nnaass ssuuaass ffaaccuullddaaddeess mmeennttaaiiss.. OOss aanniimmaaiiss,, ccoommoo

ooss hhoommeennss,, ddeemmoonnssttrraamm sseennttiirr pprraazzeerr,, ddoorr,, ffeelliicciiddaaddee ee

ssooffrriimmeennttoo””.. ((CCHHAARRLLEESS DDAARRWWIINN))

““AA nnããoo--vviioollêênncciiaa lleevvaa--nnooss aaooss mmaaiiss aallttooss ccoonncceeiittooss ddee

ééttiiccaa,, oo oobbjjeettiivvoo ddee ttooddaa eevvoolluuççããoo.. AAttéé ppaarraarrmmooss ddee

pprreejjuuddiiccaarr ttooddooss ooss oouuttrrooss sseerreess ddoo ppllaanneettaa,, nnóóss

ccoonnttiinnuuaarreemmooss sseellvvaaggeennss””.. ((TTHHOOMMAASS EEDDIISSOONN))

““JJoovveennss:: ssaabbiiaa qquuee aa ggeerraaççããoo ddee vvooccêê nnããoo éé aa pprriimmeeiirraa aa

aassppiirraarr ppoorr uummaa vviiddaa pplleennaa ddee bbeelleezzaa ee ddee lliibbeerrddaaddee??

SSaabbiiaa qquuee ttooddooss aaqquueelleess qquuee oo pprreecceeddeerraamm sseennttiiaamm nnoo

ccoorraaççããoo aaqquuiilloo qquuee vvooccêê sseennttee hhoojjee ee qquuee ddeeppooiiss ffoorraamm

vvííttiimmaass ddoo óóddiioo ee ddaa iinnffeelliicciiddaaddee?? SSaabbiiaa qquuee ttooddooss

aaqquueelleess ddeesseejjooss aarrddeenntteess qquuee vvooccêê ppoossssuuii,, ssoommeennttee vvããoo

ssee rreeaalliizzaarr ssee vvooccêê ffoorr ccaappaazz ddee eexxeerrcceerr aammoorr ee

ccoommpprreeeennssããoo ppeellooss hhoommeennss,, aanniimmaaiiss,, ppllaannttaass,, ee eessttrreellaass,,

ddee ttaall ffoorrmmaa qquuee ccaaddaa aalleeggrriiaa sseerráá ttaammbbéémm ssuuaa aalleeggrriiaa,, ee

ccaaddaa ddoorr ttaammbbéémm ssuuaa?? JJoovveemm,, aabbrraa ooss oollhhooss,, oo ccoorraaççããoo,,

aabbrraa aass mmããooss ee ffuujjaa ddaaqquueellee vveenneennoo qquuee sseeuuss

13 APASFA, op.cit.

18

aanntteecceessssoorreess ssuuggaarraamm aavviiddaammeennttee ddaa HHiissttóórriiaa.. SSóó eennttããoo

oo mmuunnddoo iinntteeiirroo hháá ddee ssee ttoorrnnaarr aa ppááttrriiaa ddee ttooddooss vvooccêêss,, ee

sseeuu ttrraabbaallhhoo,, sseeuuss eessffoorrççooss,, ssee eessppaallhhaarrããoo ccoommoo bbeennççõõeess

ssoobbrree aa TTeerrrraa””.. ((AALLBBEERRTT EEIINNSSTTEEIINN))

PPaarraa MMuulllleerr ((22000099)) ooss aanniimmaaiiss pprreecciissaamm tteerr ddiirreeiittooss ffuunnddaammeennttaaiiss,, ccoommoo::

DDiirreeiittoo àà vviiddaa,, àà lliibbeerrddaaddee,, àà iinntteeggrriiddaaddee ffííssiiccaa ee ppssííqquuiiccaa,, ppooiiss ooss sseerreess

sseenncciieenntteess ssóó ccoonnsseegguueemm ssoobbrreevviivveerr mmaanntteennddoo--ssee ffííssiiccaa ee ppssiiqquuiiccaammeennttee

íínntteeggrrooss..

11..22 –– EEssttaattííssttiiccaass aallaarrmmaanntteess

NNaa ddééccaaddaa ddee 11997700,, nnooss EEssttaaddooss UUnniiddooss,, ffooii rreeccoonnhheecciiddoo ppeelloo FFBBII --

FFeeddeerraall BBoorreeaauu ooff IInnvveessttiiggaattiioonn -- qquuee ppeelloo mmeennooss 8800%% ddooss aassssaassssiinnooss eemm sséérriiee

ee ccrriimmiinnoossooss vviioolleennttooss mmaattaarraamm oouu ttoorrttuurraarraamm aanniimmaaiiss qquuaannddoo ccrriiaannççaass.. AA

ppaarrttiirr ddeessssaa rreelleevvaannttee ppeessqquuiissaa iinniicciiaarraamm--ssee mmuuiittooss eessttuuddooss aallaarrmmaanntteess ssoobbrree

eessssaa rreellaaççããoo,, aa ppoonnttoo ddee sseerr ccoonncclluuííddoo qquuee aa ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss éé uumm ssiinnaall

ddee ddiissttúúrrbbiiooss ppssiiqquuiiááttrriiccooss ggrraavveess..

UUmm eessttuuddoo rreeaalliizzaaddoo eemm 11998833 ppeellaa NNeeww JJeerrsseeyy DDiivviissiioonn ooff YYoouutthh

((DDiivviissããoo ddaa JJuuvveennttuuddee ddee NNoovvaa JJeerrsseeyy)) jjuunnttaammeennttee ccoomm aa FFaammiillyy SSeerrvviicceess ffoorr

CChhiilldd AAbbuussee ((SSeerrvviiççooss ddee ffaammíílliiaa ppaarraa AAbbuussoo IInnffaannttiill)) ddeessccoobbrriiuu qquuee eemm 8888%%

ddaass ffaammíílliiaass ccoomm hhiissttóórriiccoo ddee aabbuussoo ffííssiiccoo,, ppeelloo mmeennooss uummaa ppeessssooaa ccoommeetteeuu

ccrruueellddaaddee ccoonnttrraa ooss aanniimmaaiiss ddee eessttiimmaaççããoo.. EEmm 22//33 ddooss ccaassooss oo aaggrreessssoorr éé uumm

ddooss ppaaiiss ee eemm ttoorrnnoo ddee 11//33 ddaass ccrriiaannççaass qquuee ccoonnvviivveemm nneesssseess llaarreess vviioolleennttooss

ssee ttrraannssffoorrmmaamm eemm aaggrreessssoorreess,, sseejjaa iimmiittaannddoo aa vviioollêênncciiaa qquuee aassssiissttiirraamm uumm

ddooss ppaaiiss ccoommeetteerreemm ccoonnttrraa oo aanniimmaall,, oouu ““ssee vviinnggaannddoo”” ddaa vviioollêênncciiaa ccoommeettiiddaa

ppeellooss ppaaiiss ccoonnttrraa eellaa pprróópprriiaa.. NNaa iimmppoossssiibbiilliiddaaddee ddee aaggrreeddiirr ooss ppaaiiss,, aa ccrriiaannççaa

uussaa oo ffrráággiill aanniimmaall iinnccoonnsscciieenntteemmeennttee ccoommoo aa pprróóxxiimmaa vvííttiimmaa.. ((TTOOLLEEDDOO,,

22000011))1144

IIssssoo ssiiggnniiffiiccaa qquuee ccoommeetteerr ccrruueellddaaddeess ccoonnttrraa uumm aanniimmaall ppooddee sseerr uummaa

ffoorrmmaa ddee ccoommppeennssaarr aass pprróópprriiaass ffrraaqquueezzaass ee ccoommpplleexxooss,, oo qquuee lleevvoouu oo FFBBII

14 TOLEDO, Gabriela. Texto Adaptado de Humane Society of the United States: Tudo especial Crueldade com Animais nº41, 2001. Disponível em: www.pea.org.br. Acesso em 28 jul. 2009.

19 ((DDeeppaarrttaammeennttoo ddee IInnvveessttiiggaaççããoo FFeeddeerraall ddooss EEssttaaddooss UUnniiddooss)),, aa aaffiirrmmaarr qquuee

qquueemm ffeerree uumm aanniimmaall ppooddee ppeerrffeeiittaammeennttee ffeerriirr uummaa ppeessssooaa,, jjáá qquuee 8800%% ddooss

aassssaassssiinnooss ccoommeeççaarraamm ttoorrttuurraannddoo ee mmaattaannddoo aanniimmaaiiss.. ((TTOOLLEEDDOO,, 22000011))1155

AA ccoonneexxããoo eennttrree aa ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss ee oo ccoommppoorrttaammeennttoo vviioolleennttoo

ccoonnttrraa ppeessssooaass sseemmpprree ffooii bbeemm ddooccuummeennttaaddaa.. CCoomm bbaassee nnooss eessttuuddooss ddoo FFBBII

nnooss aannooss 7700,, eemm 11998855,, nnooss EEssttaaddooss UUnniiddooss,, KKeelllleerrtt && FFeelltthhoouuss eessttuuddaarraamm aa

rreellaaççããoo eennttrree aa ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss dduurraannttee aa iinnffâânncciiaa ee oo ccoommppoorrttaammeennttoo

aaggrreessssiivvoo nnaa vviiddaa aadduullttaa,, eemm iinnddiivvíídduuooss ccrriimmiinnoossooss ee nnããoo ccrriimmiinnoossooss,, eemm

KKaannssaass ee CCoonnnneeccttiiccuutt.. OOss ppeessqquuiissaaddoorreess ccoonncclluuíírraamm qquuee aa ccrruueellddaaddee ccoomm

aanniimmaaiiss dduurraannttee aa iinnffâânncciiaa ffooii bbeemm mmaaiioorr eennttrree ooss ccrriimmiinnoossooss aaggrreessssiivvooss ee

vviioolleennttooss,, ddoo qquuee eennttrree ooss ccrriimmiinnoossooss nnããoo aaggrreessssiivvooss.. CCoonnssttaattoouu--ssee,, aaiinnddaa,, qquuee

aa vviioollêênncciiaa ddoommééssttiiccaa eerraa bbeemm mmaaiiss ccoommuumm eennttrree ooss ccrriimmiinnoossooss aaggrreessssiivvooss,, ee

qquuee eesstteess aapprreesseennttaarraamm uumm hhiissttóórriiccoo ddee ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss dduurraannttee aa

iinnffâânncciiaa.. ((KKEELLLLEERRTT && FFEELLTTHHOOUUSS,, 11998855))

NNoo aannoo sseegguuiinnttee,, eemm 11998866,, aa WWSSPPAA ((WWoorrlldd SSoocciieettyy ffoorr tthhee pprrootteeccttiioonn ooff

aanniimmaall –– SSoocciieeddaaddee MMuunnddiiaall ddee PPrrootteeççããoo AAnniimmaall)) ppaattrroocciinnoouu uummaa nnoovvaa

ppeessqquuiissaa ddee FFeelltthhoouuss && KKeelllleerrtt,, ppaarraa iinnvveessttiiggaarr mmaaiiss aa ffuunnddoo oo eelloo ddee vviioollêênncciiaa

ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ee ccoonnttrraa ppeessssooaass.. AA bbaassee ddaa ppeessqquuiissaa ffooii oo ffaattoo ddee ffaammiilliiaarreess ee

eedduuccaaddoorreess aaccrreeddiittaarreemm qquuee aa vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa aanniimmaaiiss,, qquuaannddoo ccoommeettiiddaa ppoorr

ccrriiaannççaass,, éé aappeennaass mmaaiiss uummaa ffaassee ppaassssaaggeeiirraa,, ccoommoo mmaattaarr uumm ppoommbboo,, qquueeiimmaarr

uumm nniinnhhoo ddee ffoorrmmiiggaass,, bbaatteerr nnoo ggaattoo,, ppuuxxaarr aass oorreellhhaass ddoo ccããoo oouu ddeessttrruuiirr uumm

nniinnhhoo ddee ppaassssaarriinnhhoo.. NNoo eennttaannttoo,, eesssseess aattooss vviioolleennttooss ccoonnttrraa aanniimmaaiiss nnaa

iinnffâânncciiaa jjáá ssããoo hháá mmuuiittoo rreeccoonnhheecciiddooss ccoommoo uummaa ppeerriiggoossaa ppssiiccooppaattoollooggiiaa..

((FFEELLTTHHOOUUSS && KKEELLLLEERRTT,, 11998866))

PPoorrttaannttoo,, vvaallee aa ppeennaa aannaalliissaarr eessttaa ddrráássttiiccaa lliissttaa cceeddiiddaa ppeelloo FFBBII

((FFeeddeerraall BBoouurreeaauu ooff IInnvveessttiiggaattiioonn)) àà mmííddiiaa,, ccoonntteennddoo oo nnoommee ddooss ccrriimmiinnoossooss,,

ooss ccrriimmeess qquuee ccoommeetteerraamm ee ssuuaa aa ccrruueellddaaddee aanntteerriioorr aaooss aanniimmaaiiss,, aa qquuaall

rreettiirraammooss ddee TToolleeddoo ((22000011))1166::

AAllbbeerrtt ddee SSaallvvoo ((OO EEssttrraanngguullaaddoorr ddee BBoossttoonn)):: NNaa jjuuvveennttuuddee pprreennddiiaa ccããeess

ee ggaattooss eemm jjaauullaass ppaarraa ddeeppooiiss aattiirraarr fflleecchhaass nneelleess..

AAssssaassssiinnoouu 1133 mmuullhheerreess..

15 TOLEDO, Gabriela, op.cit. 16 Idem.

20

DDaavviidd RR.. DDaavviiss:: MMaattoouu ddooiiss ppoonneeyyss,, jjooggaavvaa ggaarrrraaffaass eemm ggaattiinnhhooss,, ccaaççaavvaa

ccoomm mmééttooddooss iilleeggaaiiss..

AAssssaassssiinnoouu aa eessppoossaa ppaarraa rreecceebbeerr oo sseegguurroo..

EEddwwaarrdd KKeemmppeerreerr:: CCoorrttoouu ddooiiss ggaattooss eemm ppeeddaacciinnhhooss..

MMaattoouu ooss aavvóóss,, aa mmããee ee sseettee mmuullhheerreess..

HHeennrryy LL.. LLuuccaass:: MMaattaavvaa aanniimmaaiiss ee ffaazziiaa sseexxoo ccoomm ooss ccaaddáávveerreess..

MMaattoouu aa mmããee,, aa ccoommppaannhheeiirraa ee uumm ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee ppeessssooaass..

JJaacckk BBaasssseennttii:: QQuuaannddoo ssuuaa ccaaddeellaa ddeeuu ccrriiaa eenntteerrrroouu ooss ffiillhhootteess vviivvooss..

EEssttuupprroouu ee mmaattoouu ttrrêêss mmuullhheerreess..

JJaammeess HHuubbeerrttyy:: NNaa ssuuaa iinnffâânncciiaa ttiinnhhaa mmoorrttoo oo ccããoo ddoo vviizziinnhhoo

MMaattoouu 2211 ccrriiaannççaass ee aadduullttooss nnoo ssuull ddaa CCaalliiffóórrnniiaa

JJeeffffrreeyy DDaahhmmeerr:: MMaattaavvaa ooss aanniimmaaiiss ddeelliibbeerraaddaammeennttee ccoomm sseeuu ccaarrrroo..

MMaattoouu ddeezzeesssseettee hhoommeennss..

JJoohhnnnnyy RRiieekkeenn:: MMaattaavvaa ccããeess,, ggaattooss ee oouuttrrooss aanniimmaaiiss qquuaannddoo ttiinnhhaa 1111 oouu

1122 aannooss..

AAssssaassssiinnoo ddee CChhrriissttiinnaa NNyyttsscchh ee UUllrriikkee EEvveerrttss..

LLuukkee WWooooddhhaamm:: IInncceennddiioouu sseeuu pprróópprriioo ccaacchhoorrrroo ddeessppeejjaannddoo uumm llííqquuiiddoo

iinnffllaammáávveell nnaa ggaarrggaannttaa ee ppoonnddoo ffooggoo ppoorr ffoorraa ee ppoorr ddeennttrroo aaoo mmeessmmoo tteemmppoo..

AAooss 1166 aannooss eessffaaqquueeoouu aa mmããee ee mmaattoouu dduuaass aaddoolleesscceenntteess..

MMiicchhaaeell CCaarrttiieerr:: AAooss qquuaattrroo aannooss ddee iiddaaddee ppuuxxoouu aass ppeerrnnaass ddee uumm

ccooeellhhoo aattéé ssaaíírreemm ddaa aarrttiiccuullaaççããoo ee jjooggoouu uumm ggaattiinnhhoo aattrraavvééss ddee uummaa jjaanneellaa

ffeecchhaaddaa..

MMaattoouu KKrriisstteenn LLaarrddnneerr ccoomm ttrrêêss ttiirrooss nnaa ccaabbeeççaa..

21

PPeetteerr KKuurrtteenn ((OO MMoonnssttrroo ddee DDüüsssseellddoorrff)):: TToorrttuurraavvaa ccããeess ee ffaazziiaa sseexxoo

ccoomm eelleess,, eennqquuaannttoo ooss mmaattaavvaa..

MMaattoouu oouu tteennttoouu mmaattaarr mmaaiiss ddee 5500 hhoommeennss,, mmuullhheerreess ee ccrriiaannççaass..

RRaannddyy RRootthh:: PPaassssoouu uumm eessmmeerriill eellééttrriiccoo eemm uumm ssaappoo ee aammaarrrroouu uumm ggaattoo

aaoo mmoottoorr ddee uumm ccaarrrroo..

MMaattoouu dduuaass eessppoossaass ee tteennttoouu mmaattaarr aa tteerrcceeiirraa..

RRiicchhaarrdd AA.. DDaavviiss:: IInncceennddiiaavvaa ggaattooss..

AAssssaassssiinnoouu uummaa ccrriiaannççaa ddee ddoozzee aannooss..

RRiicchhaarrdd SSppeecckk:: JJooggaavvaa ppáássssaarrooss ddeennttrroo ddoo eelleevvaaddoorr..

MMaattoouu ooiittoo mmuullhheerreess..

RRoollff DDiieesstteerrwweegg:: NNaa jjuuvveennttuuddee mmaattaavvaa lleebbrreess,, ggaattooss ee oouuttrrooss aanniimmaaiiss..

OO aassssaassssiinnoo ddee KKiimm KKeerrkkoowwee ee SSyyllkkee MMeeyyeerr..

TThheeooddoorree RR.. BBuunnddyy:: PPrreesseenncciiaavvaa oo aavvôô sseennddoo ccrruueell ccoomm ooss aanniimmaaiiss..

MMaattoouu 3333 mmuullhheerreess..

AA HHSSUUSS -- HHuummaannee SSoocciieettyy ooff tthhee UUnniitteedd SSttaatteess ((SSoocciieeddaaddee HHuummaanniittáárriiaa

ddooss EEssttaaddooss UUnniiddooss))1177,, qquuee éé uummaa ddaass mmaaiioorreess oorrggaanniizzaaççõõeess ddee pprrootteeççããoo

aanniimmaall ddoo mmuunnddoo,, ccoonndduuzziiuu uumm ggrraannddee eessttuuddoo ddee nníívveell nnaacciioonnaall eemm 22000000,, oo

pprriimmeeiirroo ddee mmuuiittooss,, ssoobbrree aa ccoonneexxããoo vviioollêênncciiaa hhuummaannaa XX ccrruueellddaaddeess ccoomm

aanniimmaaiiss.. DDee aaccoorrddoo ccoomm oo rreessuullttaaddoo ddaa ppeessqquuiissaa,, ooss pprriinncciippaaiiss aallvvooss ddee

ccrruueellddaaddee ssããoo ooss aanniimmaaiiss ddee ccoommppaannhhiiaa,, sseennddoo 7766%% ddaass ccrruueellddaaddeess ccoommeettiiddaass

ccoonnttrraa ccããeess,, ee 1199%% ccoonnttrraa ggaattooss..

NNeessttee rreelleevvaannttee eessttuuddoo ddaa HHSSUUSS MMaaiiss ddee 5577%% ddooss ccaassooss ffoorraamm

ccaarraacctteerriizzaaddooss ccoommoo aabbuussoo iinntteenncciioonnaall oouu ttoorrttuurraa,, ccuujjaass aattrroocciiddaaddeess mmaaiiss

ccoommuunnss ssããoo ttiirrooss,, eessppaannccaammeennttooss,, aarrrreemmeessssoo ddoo aanniimmaall ee mmuuttiillaaççããoo;; 3311%%

eennvvoollvveemm nneegglliiggêênncciiaa eexxttrreemmaa,, ccoommoo ddeeiixxaarr oo aanniimmaall ppaassssaarr ffoommee ee sseemm

17 HSUS. A Conexão: Violência Contra Animais e Violência Contra Humanos Original em Inglês no site da Humane Society of the United States. Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/conexao.shtml>. Acesso em: 15 ago. 2009.

22 ccuuiiddaaddooss bbáássiiccooss,, eennqquuaannttoo 1122%% eennvvoollvveemm aammbbooss.. CCoonncclluuiiuu--ssee qquuee aa mmaaiioorr

ppaarrttee ddooss ccaassooss eennvvoollvvee vviioollêênncciiaa ffaammiilliiaarr,, mmaauuss--ttrraattooss ccoonnttrraa ccrriiaannççaass ee

iiddoossooss.. EEssttee eessttuuddoo rreessuullttoouu nnoo llaannççaammeennttoo ddaa eemmiinneennttee oobbrraa UUnnddeerrssttaannddiinngg

AAnniimmaall CCrruueellttyy ((EEnntteennddeennddoo aa ccrruueellddaaddee ccoonnttrraa oo aanniimmaall)),, eemm 22000011,, qquuee

eexxaammiinnaa ooss ccoonncceeiittooss,, ccaauussaass,, lleeiiss ssoobbrree mmaauuss--ttrraattooss ddee aanniimmaaiiss,, aalléémm ddaa

eessttrreeiittaa rreellaaççããoo eennttrree ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss ee aa vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa oo pprróópprriioo sseerr

hhuummaannoo.. ((MMAASSSSAAKKII,, 22000011))1188

OO DDeeppaarrttaammeennttoo ddee PPssiiccoollooggiiaa ddaa UUnniivveerrssiiddaaddee ddee EErrllaannggeenn,, nnaa

AAlleemmaannhhaa,, ddeesseennvvoollvveeuu uumm ggrraannddee eessttuuddoo ((AAggrreessssoorreess sseexxuuaaiiss jjuuvveenniiss ee ssuuaass

eexxppeerriiêênncciiaass ccoomm ppeettss)),, aavvaalliiaannddoo eessssaa eessttrreeiittaa rreellaaççããoo eennttrree vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa

aanniimmaaiiss ee ccoonnttrraa oo sseerr hhuummaannoo.. EEssssee ttrraabbaallhhoo ffooii aapprreesseennttaaddoo dduurraannttee aa 99°°

CCoonnffeerrêênncciiaa IInntteerrnnaacciioonnaall SSoobbrree aass IInntteerraaççõõeess HHoommeemm AAnniimmaall,, nnoo RRiioo ddee

JJaanneeiirroo,, eemm sseetteemmbbrroo ddee 22000011,, ccoommpprroovvaannddoo ooss rreessuullttaaddooss ddaass ppeessqquuiissaass

nnoorrttee--aammeerriiccaannaass,, ddee qquuee aa ccrruueellddaaddee aanniimmaall éé ssiinnttoommaa ddee uummaa mmeennttee ddooeennttiiaa..

((RROOSSAA,, 22000099))1199

SSeegguunnddoo ddaaddooss ddaa NNeeww JJeerrsseeyy DDiivviissiioonn ooff YYoouutthh ((DDiivviissããoo ddaa JJuuvveennttuuddee

ddee NNoovvaa JJeerrsseeyy,, UUSSAA)) ooss ccoonnssttaanntteess ttiirrootteeiiooss,, eennvveenneennaammeennttooss ee aaggrreessssõõeess

ffííssiiccaass eemm ddiivveerrssooss ccoollééggiiooss ddooss EEssttaaddooss UUnniiddooss aapprreesseennttaamm uummaa

ccaarraacctteerrííssttiiccaa eemm ccoommuumm:: TTooddooss ooss aaddoolleesscceenntteess ccrriimmiinnoossooss jjáá hhaavviiaamm

ccoommeettiiddoo aattooss ddee vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa aanniimmaaiiss.. EEmm SSããoo FFrraanncciissccoo ((EEUUAA)) ooss

ffuunncciioonnáárriiooss ssããoo oorriieennttaaddooss aa aannaalliissaarreemm aa rreellaaççããoo eennttrree qquuaallqquueerr aabbuussoo

iinnffaannttiill ccoomm oo aabbuussoo aanniimmaall.. LLáá,, ooss ccrriimmeess ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ssããoo lleevvaaddooss aa sséérriioo,,

ppeellaa ccoonnsscciiêênncciiaa ddaass ccoonnsseeqqüüêênncciiaass ddeessaassttrroossaass qquuee ggeerraamm ppaarraa oo pprróópprriioo sseerr

hhuummaannoo.. AA pprreevveennççããoo éé aa ssoolluuççããoo eemm SSããoo FFrraanncciissccoo,, ppooiiss aa ccrriiaannççaa nnããoo ppooddee

ppeerrddeerr aa nnooççããoo ddoo rreessppeeiittoo,, ddaa ddoorr ffííssiiccaa,, ddoo ssooffrriimmeennttoo ppssííqquuiiccoo ee ddoo ddiirreeiittoo aa

vviiddaa,, ccoorrrreennddoo--ssee oo rriissccoo ddee eessssaa ffaallttaa ddee sseennssiibbiilliiddaaddee ssee vvoollttaarr ccoonnttrraa aa

ssoocciieeddaaddee mmaaiiss ttaarrddee.. ((RROOSSAA,, 22000099))2200

18 MASSAKI, Garbi. Animais de Estimação - A Conexão Violência Contra Animais x Violência Contra Humanos. Adaptado de: Humane Society of the United States www.hsus.org. Tudo especial Crueldade com Animais nº41, 2001. Disponível em: <http://www.garbi.com.br/animais/violencia.htm>. Acesso em: 23 jan. 2010. 19 ROSA, Nina. Omissão. (2009). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/95/216-omissao#page>. Acesso em: 26 jan. 2010. 20 ROSA, Nina, op.cit..

23

SSeegguunnddoo aa AAssssoocciiaaççããoo ddee PPrrootteeççããoo AAnniimmaall AAmmiiggoo BBiicchhoo ((AAPPAAAABB,,

22000088))2211 JJoohhnn DDoouuggllaass,, aannaalliissttaa ddoo FFBBII qquuee eessttuuddaa oo ppeerrffiill ddooss aassssaassssiinnooss

aaffiirrmmaa::

““IInnccêênnddiiooss pprrooppoossiittaaiiss ee ccrruueellddaaddeess ccoomm aanniimmaaiiss ssããoo ddooiiss

ddee ttrrêêss ssiinnaaiiss ddee iinnffâânncciiaa qquuee ccaarraacctteerriizzaamm oo ppootteenncciiaall

aassssaassssiinnoo sseerriiaall.. EEnnttrree 113355 ccrriimmiinnoossooss,, iinncclluuiinnddoo llaaddrrõõeess ee

eessttuupprraaddoorreess,, 111188 aaddmmiittiirraamm qquuee,,qquuaannddoo eerraamm ccrriiaannççaass,,

qquueeiimmaarraamm,, eennffoorrccaarraamm oouu eessffaaqquueeaarraamm aanniimmaaiiss

ddoommééssttiiccooss..""

OO PPssiiqquuiiaattrraa FFoorreennssee GGuuiiddoo PPaalloommbbaa rreeffoorrççaa eessssaa eessttaattííssttiiccaa,, aaoo aaffiirrmmaarr

qquuee::

""AAss ppeessssooaass qquuee mmaallttrraattaamm aanniimmaaiiss ssããoo iinnsseennssíívveeiiss ee nnããoo

ppoossssuueemm sseennttiimmeennttooss ssuuppeerriioorreess ddee ppiieeddaaddee.. EEllaass

nnoorrmmaallmmeennttee ssããoo ccoonnhheecciiddaass ccoommoo ppssiiccooppaattaass,, ccoommoo

ssoocciiooppaattaass.. SSããoo ppeessssooaass ppeerrvveerrssaass,, ee nnoorrmmaallmmeennttee

qquuaannddoo pprraattiiccaamm uumm ccrriimmee,, ssããoo ppeessssooaass ddee ddiiffíícciill

rreeccuuppeerraaççããoo ssoocciiaall.."" ((AAPPAAAABB,, 22000088))2222

SSeegguunnddoo HHeennsslleeyy && TTaalllliicchheett ((aappuudd FFEELLIIPPEE,, 22000044))2233 ccrriiaannççaass,,

aaddoolleesscceenntteess ee aattéé aadduullttooss qquuaannddoo oopprriimmiiddooss,, hhuummiillhhaaddooss ee iinnffeerriioorriizzaaddooss ssee

ttoorrnnaamm iigguuaallmmeennttee oopprreessssoorreess ee aattaaccaamm sseerreess mmaaiiss ffrráággeeiiss ee iinnddeeffeessooss ddoo qquuee

eelleess,, ccoommoo ccrriiaannççaass,, iiddoossooss ee aanniimmaaiiss.. AA rraaiivvaa ddiirriiggiiddaa aa uumm sseerr iinnoocceennttee ttoorrnnaa--

ssee uumm cciicclloo ddiiffíícciill ddee sseerr qquueebbrraaddoo,, ddee mmooddoo qquuee aass ccrriiaannççaass qquuee ccoommeetteemm

ccrruueellddaaddeess ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ttoorrnnaamm--ssee aass mmaaiiss pprrooppíícciiaass aa ssee eennggaajjaarreemm eemm

ccoonndduuttaass ccrriimmiinnaaiiss qquuaannddoo aadduullttaass..

21 APAAB. Associação de Proteção Animal Amigo Bicho. Crueldade com animais. (2008). Disponível em: http://www.apaab.org.br/noticias/ler_noticia.php?cd_noticia=2. Acesso em: 10 nov. 2009. 22 APAAB, op.cit. 23 FELIPE, Sônia T. Violência Mimética, Adultos, Crianças, Animais. 2004). Disponível em: <www.eobicho.org/site/textossonia1.html>. Acesso em: 10 fev. 2010.

24

CCAAPPIITTUULLOO IIII

AA RREELLEEVVÂÂNNCCIIAA DDAA EEDDUUCCAAÇÇÃÃOO HHUUMMAANNIITTÁÁRRIIAA

22..11-- CCoonncceeiittuuaaççããoo ddee eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa

SSeegguunnddoo SSaarraann ((22000099))2244 aa EEdduuccaaççããoo HHuummaanniittáárriiaa éé uumm aammpplloo ccoonncceeiittoo,,

qquuee eenngglloobbaa aa eedduuccaaççããoo ppaarraa cciiddaaddaanniiaa,, qquueessttõõeess aammbbiieennttaaiiss,, oo bbeemm--eessttaarr ddooss

aanniimmaaiiss ee aa jjuussttiiççaa ssoocciiaall,, ppoorr rreeccoonnhheecceerr aa iinntteerrddeeppeennddêênncciiaa ddee ttooddooss ooss sseerreess

vviivvooss.. BBaasseeaaddaa eemm vvaalloorreess,, ddeesseennvvoollvvee aa sseennssiibbiilliiddaaddee ddiiaannttee ddee ttooddaass aass

ffoorrmmaass ddee vviiddaa,, fflleexxiibbiilliiddaaddee qquuaannttoo aa ddiivveerrssiiddaaddee ee ttoolleerrâânncciiaa eemm rreellaaççããoo aass

ddiiffeerreennççaass.. TTuuddoo iissssoo eessttiimmuullaa aa ccrriiaannççaa aa tteerr ccoommppaaiixxããoo ee mmaaiiss rreessppeeiittoo ppoorr

ttooddooss,, ddeesseennvvoollvvee uumm sseennttiimmeennttoo ddee rreessppoonnssaabbiilliiddaaddee ee ddeevveerr ddee ccuuiiddaarr ddoo sseeuu

mmeeiioo aammbbiieennttee..

PPaarraa SSaarraann ((22000099))2255 ee LLoouurreennççoo ((22000088)) oo tteerrmmoo ““eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa””

éé ffrreeqquueenntteemmeennttee aassssoocciiaaddoo aappeennaass aaoo rreessppeeiittoo ppeellooss aanniimmaaiiss,, mmaass qquuee aa rreeaall

ddeeffiinniiççããoo eesstteennddee--ssee aa aanniimmaaiiss,, ppeessssooaass ee mmeeiioo aammbbiieennttee.. NNiinnaa RRoossaa ((22000099))

ccoommpplleemmeennttaa aaffiirrmmaannddoo qquuee oo rreessppeeiittoo ppeellooss aanniimmaaiiss ee ppeellaass ppeessssooaass eessttáá ttããoo

eennttrreellaaççaaddoo qquuee ttoorrnnaa--ssee pprriimmoorrddiiaall qquuee ccrriiaannççaass ee aaddoolleesscceenntteess sseejjaamm

iinncceennttiivvaaddooss aa ccoonnsscciieennttiizzaarr--ssee ddaass nneecceessssiiddaaddeess ddaass oouuttrraass eessppéécciieess..

““AA eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa éé iimmppoorrttaannttee ppaarraa ddeesseennvvoollvveerr

cciiddaaddããooss rreessppoonnssáávveeiiss,, ppooiiss ttoorrnnaa aass ppeessssooaass sseennssíívveeiiss ààss

sseennssaaççõõeess//sseennttiimmeennttooss ddee oouuttrrooss sseerreess ee,, ppoorrttaannttoo,,

pprroovvaavveellmmeennttee mmaaiiss ccoonnsscciieenntteess ddoo iimmppaaccttoo ddaass ssuuaass

aaççõõeess ssoobbrree ooss oouuttrrooss.. AA eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa ppooddee sseerr

eennccaarraaddaa ccoommoo uumm iinnvveessttiimmeennttoo,, ppooiiss ooss ccuussttooss ddee uummaa

ssoocciieeddaaddee iinnddiiffeerreennttee ee nneegglliiggeennttee ppooddeemm sseerr iimmeennssooss.. AA

mmaannuutteennççããoo ddooss ssiisstteemmaass jjuuddiicciiáárriioo ee ppeenniitteenncciiáárriioo éé ccaarraa..

24 SARAN, Anderson. Educação Humanitária. (2009). Disponível em: <http://adsaran.wordpress.com/2009/11/09/educacao-humanitaria/>. Acesso em: 26 jan. 2010. 25 Idem.

25

EExxiissttee eennttããoo uummaa ccoonneexxããoo eennttrree ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss ee

ccrruueellddaaddee ccoomm sseerreess hhuummaannooss?? OOss eessttuuddooss rreevveellaamm qquuee

ssiimm.. HHáá uummaa ccoonnssiiddeerráávveell qquuaannttiiddaaddee ddee ppeessqquuiissaass ((nnaass

ssoocciieeddaaddeess oocciiddeennttaaiiss)) qquuee rreellaacciioonnaamm mmaauuss--ttrraattooss ddee

ccrriiaannççaass ccoomm mmaauuss--ttrraattooss ddee aanniimmaaiiss.. PPeessqquuiissaass iinnddiiccaamm

hhaavveerr uummaa ccoonneexxããoo eennttrree aa ssoocciiaalliizzaaççããoo ee eexxppeerriiêênncciiaass ddaa

ccrriiaannççaa ee ssuuaass ssuubbsseeqquueenntteess aattiittuuddeess ee ccoommppoorrttaammeennttooss..

EEssttáá iimmppllíícciittoo qquuee ooss eelleemmeennttooss qquuee ccoonnttrriibbuueemm ppaarraa eessttaass

eexxppeerriiêênncciiaass ssããoo ssiiggnniiffiiccaattiivvooss ppaarraa ssee ddeetteerrmmiinnaarr ssee vvaaii

hhaavveerr uumm ssuubbsseeqquueennttee ccoommppoorrttaammeennttoo ccrriimmiinnoossoo oouu ccrruueell..

PPaarraa iinntteerrrroommppeerr oo cciicclloo ddee mmaauuss--ttrraattooss,, ttoorrnnaa--ssee

nneecceessssáárriiaa uummaa lleeggiissllaaççããoo ffoorrttee ppaarraa ooss ccaassooss ddee

ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss..”” ((SSAARRAANN,, 22000099))2266

NNiinnaa RRoossaa ((22000099)) ccoommpplleemmeennttaa qquuee aa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa ssuuggeerree

eessttrraattééggiiaass bbaasseeaaddaass eemm vvaalloorreess mmoottiivvaacciioonnaaiiss,, mmoorraaiiss ee ffiilloossóóffiiccooss,, ccaappaazzeess

ddee mmoollddaarr aa eessttrruuttuurraa ee oo ccoommppoorrttaammeennttoo ddaass ffaammíílliiaass ffaaccee aa oouuttrrooss sseerreess..

SSaarraann ((22000099))2277 ccoonnccoorrddaa,, qquuaannddoo aaffiirrmmaa qquuee aa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa ppooddee

iinntteerrrroommppeerr oo cciicclloo ddee vviioollêênncciiaa iinnffaannttoojjuuvveenniill ee qquuee,, ccoommoo pprrooffeessssoorreess,,

ddeevveemmooss ttrraabbaallhhaarr aappooiiaannddoo eessssee ccrreesscceennttee mmoovviimmeennttoo eemm ddiirreeççããoo àà uummaa

ssoocciieeddaaddee mmaaiiss hhuummaanniittáárriiaa.. ((RROOSSAA,, 22000099))2288

22..22-- AA nneecceessssiiddaaddee ddee uummaa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa nnaass eessccoollaass

SSeegguunnddoo KKuunnddeerraa ((11998833))2299,, aa bboonnddaaddee ddoo hhoommeemm ssóó ssee mmaanniiffeessttaa eemm

rreellaaççããoo ààqquueelleess qquuee nnããoo rreepprreesseennttaamm ffoorrççaa,, sseennddoo aa nnoossssaa rreellaaççããoo ccoomm oouuttrrooss

sseerreess,, nnoo ccaassoo ooss aanniimmaaiiss,, uumm vveerrddaaddeeiirroo tteessttee mmoorraall ppaarraa aa hhuummaanniiddaaddee,, ppooiiss

26 SARAN, Anderson, op.cit. 27 Idem. 28 ROSA, Nina. Educação de valores. Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/o-inr/educacao-de-valores>. Acesso em: 26 jan. 2010. 29 KUNDERA, Milan. Nosso Poder de Não Praticar o Mal. (1983). Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/kundera.shtml>. Acesso em: 5 nov. 2009.

26 aaíí ppeerrcceebbee--ssee aa pprroodduuççããoo ddoo mmaaiioorr ddeessvviioo ddoo hhoommeemm.. ““DDeevveemmooss iinntteerrpprreettaarr ooss

ggeemmiiddooss ddooss aanniimmaaiiss ddaa mmeessmmaa ffoorrmmaa qquuee ooss ggeemmiiddooss hhuummaannooss"" ..

GGrreeiiff ((22000099)),, LLoouurreennççoo ((22000088)) ee RRoossaa ((22000099)) ttrraabbaallhhaamm ccoonnttrraa oo qquuee

cchhaammaamm ddee ““ccuurrrrííccuulloo ooccuullttoo””,, ee qquuee ppooddee sseerr ttrraadduuzziiddoo ppeellaa eexxppeerriiêênncciiaa

cciieennttííffiiccaa rreeaalliizzaaddaa ppeellooss eessttuuddaanntteess,, ccoomm pprrááttiiccaass qquuee ddeesssseennssiibbiilliizzaamm.. GGrreeiiff

((22000099)) cciittaa uumm eexxeemmpplloo::

““EEssttuuddaanntteess ssããoo iinndduuzziiddooss aa rreeaalliizzaarr pprroocceeddiimmeennttooss ccoomm

aanniimmaaiiss aaggoonniizzaannddoo,, ccoommoo mmiinnhhooccaass,, bboorrbboolleettaass,, ssee

ttoorrnnaannddoo mmeennooss sseennssíívveeiiss aaoo sseeuu ssooffrriimmeennttoo.. DDeessssaa

ffoorrmmaa,, eessppeerraa--ssee qquuee iissssoo ooss ccaappaacciittee aa tteerreemm ““ssaanngguuee

ffrriioo”” ddiiaannttee ddee hhuummaannooss aaggoonniizzaannddoo OO pprroocceessssoo ddee

aapprreennddiizzaaddoo ddee cciiêênncciiaass nnããoo pprreecciissaa sseerr eessssee ppeessaaddeelloo

ddeessuummaannoo,, eemm qquuee aass ccoonnvviiccççõõeess ééttiiccaass ddoo eessttuuddaannttee ssããoo

aa ttooddoo mmoommeennttoo aaggrreeddiiddaass ppeellaa iimmppoossiiççããoo ddoo ccoonncceeiittoo ddee

qquuee iissssoo éé nneecceessssáárriioo oouu iimmpprreesscciinnddíívveell,, ppaarraa ssuuaa

ffoorrmmaaççããoo.. AA ccooaaççããoo ppaarraa qquuee ooss eessttuuddaanntteess ppaarrttiicciippeemm

ddeessssaass pprrááttiiccaass ddee ffaattoo eemm nnaaddaa ccoonnttrriibbuuii ppaarraa sseeuu ffuuttuurroo,,

ppeelloo ccoonnttrráárriioo,, ooss ttoorrnnaa ssuujjeeiittooss mmeennooss.. sseennssíívveeiiss ee

qquueessttiioonnaaddoorreess..”” ((GGRREEIIFF,, 22000099))3300

OO aauuttoorr rreessssaallttaa qquuee ““oo ccuurrrrííccuulloo qquuee ttrraazz aa mmeennssaaggeemm ooccuullttaa ddee qquuee ooss

aanniimmaaiiss ssããoo rreeccuurrssooss,, oobbjjeettooss ddeessccaarrttáávveeiiss,, ee qquuee sseerreess hhuummaannooss ttaammbbéémm ssããoo

oobbjjeettooss,, ppooiiss nnããoo hháá ccoommoo eevviittaarr qquuee uummaa ccooiissaa lleevvee àà oouuttrraa””.. ((GGRREEIIFF,, 22000099))3311

““MMuuiittaass vveezzeess oo ccuurrrrííccuulloo ooccuullttoo ppaassssaa ddeessppeerrcceebbiiddoo aaooss

oollhhooss ddoo pprrooffeessssoorr.. UUmmaa ffrraassee mmaall ccoollooccaaddaa oouu uummaa

iinnffoorrmmaaççããoo oommiittiiddaa ee aaqquueellaa ssiimmpplleess aauullaa ssoobbrree eevvoolluuççããoo

ddaarrwwiinniissttaa aaccaabbaa iinnssppiirraannddoo sseennttiimmeennttooss rraacciissttaass.. EEmm

oouuttrraass ooccaassiiõõeess,, éé nnííttiiddoo qquuee oo ccuurrrrííccuulloo ooccuullttoo éé

pprrooppoossiittaallmmeennttee iinnsseerriiddoo ddeennttrroo ddoo ccoonntteexxttoo,, ccoomm vviissttaass aa

30 GREIF, Sergio. Educação Humanitária. (2009). Disponível em: <http://www.anda.jor.br/?p=14299>. Acesso em: 03 fev. 2010. 31 Idem.

27

ttrraannssmmiittiirr uummaa mmeennssaaggeemm ssuubblliimmiinnaarr.. EE oo ccaassoo ddaa

uuttiilliizzaaççããoo ddiiddááttiiccaa ddee aanniimmaaiiss,, oonnddee aa mmeennssaaggeemm ddee qquuee

aanniimmaaiiss ssããoo rreeccuurrssooss oouu ddee qquuee ttuuddoo éé ppeerrmmiittiiddoo eemm

nnoommee ddaa cciiêênncciiaa,, ppaarreeccee sseerr aaiinnddaa mmaaiiss iimmppoorrttaannttee ddoo

qquuee aapprreennddeerr aannaattoommiiaa iinntteerrnnaa ddaa mmiinnhhooccaa.. CCaabbee aaoo

eedduuccaaddoorr eessttaarr aatteennttoo,, ppoorrqquuee,, mmaaiiss ddoo qquuee cciiêênncciiaa,, eellee

eessttáá eennssiinnaannddoo vvaalloorreess;; ccaabbee àà ssoocciieeddaaddee eessttaarr aatteennttaa,,

ppoorrqquuee,, mmaaiiss ddoo qquuee ffoorrmmaarr ppoossssíívveeiiss cciieennttiissttaass,, aass

eessccoollaass ffoorrmmaamm cciiddaaddããooss.. NNeessssee ccoonntteexxttoo ccaabbee ffaallaarr

ssoobbrree aa ““eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa””.. ((GGRREEIIFF,, 22000099))3322

SSeegguunnddoo GGrreeiiff ((22000099)) ee RRoossaa ((22000099)) oo tteerrmmoo eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa,, qquuee

éé oorriiggiinnáárriioo ddoo llaattiimm ""eedduuccaarree"",, ee eedduuccaarr qquueerr ddiizzeerr ""eexxttrraaiirr"",, ""ssaaccaarr ffoorraa"",, vveemm

ddee eennccoonnttrroo aa vviissããoo ddee PPaauulloo FFrreeiirree,, sseegguunnddoo oo qquuaall ""nniinngguuéémm eedduuccaa

nniinngguuéémm,,ssee ffoorrnneeccee eelleemmeennttooss ppaarraa qquuee aa eedduuccaaççããoo ssee ddeesseennvvoollvvaa aa ppaarrttiirr ddaa

ccoonnsscciiêênncciiaa ddoo pprróópprriioo eedduuccaannddoo,, ffaazzeennddoo eemmeerrggiirr ssuuaa ""lluuzz iinntteerriioorr"".. ((PPAAUULLOO

FFRREEIIRREE aappuudd GGRREEIIFF,, 22000099))

““EEssttuuddooss rreevveellaamm uummaa ccoorrrreellaaççããoo eennttrree aa pprrááttiiccaa ddee

ddeessrreessppeeiittoo ccoonnttrraa aanniimmaaiiss nnaa iinnffâânncciiaa ee aa pprrááttiiccaa ddee

ccrriimmeess hheeddiioonnddooss nnaa iiddaaddee aadduullttaa.. CCrriiaannççaass qquuee

eexxppeerriimmeennttaamm aa vviioollêênncciiaa ddoommééssttiiccaa ccoomm mmaaiioorr

ffrreeqquuêênncciiaa ssee ttoorrnnaamm aadduullttooss iinnsseennssíívveeiiss.. DDee iigguuaall

mmaanneeiirraa,, ccrriiaannççaass qquuee vviivveenncciiaamm aa vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa

aanniimmaaiiss tteennddeemm aa ppeerrddeerr aa ccaappaacciiddaaddee ddee sseennttiirr

ccoommppaaiixxããoo ee ppaassssaamm aa ddeessrreessppeeiittaarr oouuttrraass ffoorrmmaass ddee

vviiddaa..”” 3333

DDee aaccoorrddoo ccoomm RRaauull BBrraannccoo ((aappuudd BBAARRBBOOSSAA,, 22000099)),,

””SSee aa ssoocciieeddaaddee eennffaattiizzaassssee oo SSeerr nnaa pprrááttiiccaa eedduuccaattiivvaa,,

eemm lluuggaarr ddoo iinntteelleeccttoo ee ddaa ccoommppeettiittiivviiddaaddee,, hhaavveerriiaa

32 GREIF, Sergio, op.cit. 33 Idem.

28

ddrráássttiiccaa rreedduuççããoo ddooss ggaassttooss ppúúbblliiccooss ccoomm sseegguurraannççaa,,

ccoonnttrroollee ddee ddrrooggaass,, ssaaúúddee ee oouuttrrooss ttaannttooss aassppeeccttooss oonnddee

oo ddeessrreeggrraammeennttoo iimmppeerraa.. OOss ccoonnfflliittooss iirriiaamm ssee mmiinniimmiizzaarr ee

aass gguueerrrraass pprroovvaavveellmmeennttee cceessssaarriiaamm””..3344

PPaarraa BBaarrbboossaa ((22000099)),, aa eedduuccaaççããoo bbaasseeaaddaa nnuummaa ccoonncceeppççããoo eexxaattaa ddaa

vviiddaa,, ttrraannssffoorrmmaarriiaa oo mmuunnddoo..

““EEdduuqquueemmooss nnoossssooss ffiillhhooss,, eessccllaarreeççaammooss ssuuaa iinntteelliiggêênncciiaa,,

mmaass,, aanntteess ddee ttuuddoo,, ffaalleemmooss aaooss sseeuuss ccoorraaççõõeess,,

eennssiinneemmooss aa eelleess aa ssee ddeessppoojjaarreemm ddee ssuuaass iimmppeerrffeeiiççõõeess..

LLeemmbbrreemmoo--nnooss ddee qquuee aa ssaabbeeddoorriiaa ppoorr eexxcceellêênncciiaa

ccoonnssiissttee eemm nnooss ttoorrnnaarrmmooss mmeellhhoorreess.. PPeerrcceebbee--ssee,,

ppoorrttaannttoo,, qquuee aa eedduuccaaççããoo nnããoo ssee ccoonnssttiittuuii eemm mmeerroo

eessttaabbeelleecciimmeennttoo ddee iinnffoorrmmaaççõõeess,, mmaass ssiimm eemm ssee ttrraabbaallhhaarr

aass ppootteenncciiaalliiddaaddeess iinntteerriioorreess ddoo sseerr,, aa ffiimm ddee qquuee

fflloorreessççaamm.. AAíí,, ppeerrgguunnttaammooss:: QQuuee pprroojjeettoo eedduuccaacciioonnaall

ppooddeerriiaa ""ttrraabbaallhhaarr aass ppootteenncciiaalliiddaaddeess iinntteerriioorreess ddoo sseerr""??

QQuuee ttiippoo ddee eedduuccaaççããoo nnooss llaarreess ppooddeerriiaa ggeerraarr mmeellhhoorr

ccoonnvviivvêênncciiaa eennttrree nnóóss,, ccoomm ooss ddeemmaaiiss rreeiinnooss ddee vviiddaa ee

ccoomm oo ppllaanneettaa -- eessttee qquuee,, ddee ttããoo vviilliippeennddiiaaddoo,, ppaarreeccee

ccaammiinnhhaarr iirrrreemmeeddiiaavveellmmeennttee ppaarraa oo ccoollaappssoo,, lleevvaannddoo jjuunnttoo

aa rraaççaa hhuummaannaa??””.. ((BBAARRBBOOSSAA,, 22000099))3355

SSeegguunnddoo NNiinnaa RRoossaa ((22000099))3366 aa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa éé nneegglliiggeenncciiaaddaa

nnooss ssiisstteemmaass eedduuccaattiivvooss,, ““qquuee vvêêeemm aa eedduuccaaççããoo aammbbiieennttaall ffooccaaddaa nnaa

pprreesseerrvvaaççããoo ddee rriiooss,, mmaarreess ee llaaggooss,, fflloorreessttaass,, ccaammaaddaa ddee oozzôônniioo ee ppoolluuiiççããoo

ccoommoo aa ssoolluuççããoo ddee ttooddooss ooss ccoonnfflliittooss,, oo qquuee eessttáá lloonnggee ddaa rreeaalliiddaaddee””..

34 BARBOSA, Walter da Silva. A voz do silêncio. (2009). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/91-geral/208-a-voz-do-silencio>. Acesso em: 09 out. 2009. 35 Idem. 36 ROSA, Nina. Omissão. (2009). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/95/216-omissao#page>. Acesso em: 26 jan. 2010.

29

““OO tteerrmmoo ““eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa”” nnããoo ssee rreessuummee aa uumm

mmeellhhoorr ttrraattaammeennttoo ee rreessppeeiittoo ppeellooss aanniimmaaiiss,, mmaass

ccoommpprreeeennddee aa ccoommppaaiixxããoo ppaarraa ccoomm aanniimmaaiiss,, ppeessssooaass ee

mmeeiioo aammbbiieennttee.. ÉÉ pprreecciissoo eenntteennddeerr qquuee oo rreessppeeiittoo ppeellooss

aanniimmaaiiss ee ppeellaass ppeessssooaass eessttáá iinntteerrlliiggaaddoo;; ddeesseennvvoollvvee

cciiddaaddããooss rreessppoonnssáávveeiiss,, ttoorrnnaa aass ppeessssooaass sseennssíívveeiiss ààss

sseennssaaççõõeess//sseennttiimmeennttooss ddee oouuttrrooss sseerreess ee,, ppoorrttaannttoo,, mmaaiiss

ccoonnsscciieenntteess ddoo iimmppaaccttoo ddaass ssuuaass aaççõõeess ssoobbrree ooss oouuttrrooss””..

((RROOSSAA,, 22000099))3377

PPaarraa NNiinnaa RRoossaa ((22000099)),, ssoommeennttee ppeessssooaass qquuee ffoorraamm sseennssiibbiilliizzaaddaass ee

ccoonnsscciieennttiizzaaddaass aa rreessppeeiittoo ddaass sseennssaaççõõeess ee sseennttiimmeennttooss ddee oouuttrrooss sseerreess ttêêmm

pprroobbaabbiilliiddaaddee ddee ppeennssaarr ssoobbrree oo eeffeeiittoo ddee sseeuuss pprróópprriiooss aattooss:: ““AAoo ttoommaarr

aattiittuuddeess ddee zzeelloo,, ooss aalluunnooss sseerrããoo ccaappaazzeess ddee ttoommaarr ddeecciissõõeess bbaasseeaaddaass nnaa

iinnffoorrmmaaççããoo ee ccoommppaaiixxããoo””..3388

““AA EEdduuccaaççããoo ddee VVaalloorreess iinncclluuii vvaalloorreess ccoommoo ccoommppaaiixxããoo ee

ééttiiccaa,, pprreeppaarraannddoo oo sseerr ppaarraa uummaa vviiddaa mmaaiiss iinntteeggrraall,,

ppaaccííffiiccaa ee ssoolliiddáárriiaa.. AAoo mmeessmmoo tteemmppoo bbeenneeffiicciiaa

ddiirreettaammeennttee ooss aanniimmaaiiss,, ccuujjooss ddiirreeiittooss ppaassssaamm aa sseerr

ccoonnhheecciiddooss,, ccoomm eennccoorraajjaammeennttoo ddoo rreessppeeiittoo ee ddoo sseennttiiddoo

ddee rreessppoonnssaabbiilliiddaaddee qquuee llhheess ssããoo ddeevviiddooss.. OO aaffeettoo qquuee ooss

aanniimmaaiiss iinnssppiirraamm,, qquuaannddoo iinncceennttiivvaaddoo,, ppooddee ddeessppeerrttaarr nnoo

iinnddiivvíídduuoo sseennttiimmeennttooss ddee aammoorr,, zzeelloo ee ppoossiittiivvaa aauuttoo--

eessttiimmaa.. EEnntteennddee--ssee qquuee aa iinncclluussããoo ddoo tteemmaa ddooss aanniimmaaiiss

nnoo ccuurrrrííccuulloo eessccoollaarr eessttiimmuullaa oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo mmoorraall,,

eessppiirriittuuaall ee ppeessssooaall ddee ccaaddaa ccrriiaannççaa,, ttrraazz bbeenneeffíícciiooss àà

ccoommuunniiddaaddee eessccoollaarr ee aauummeennttaa aass ooppoorrttuunniiddaaddeess ddee

aapprreennddiizzaaggeemm eemm ddiiffeerreenntteess áárreeaass ddoo ccuurrrrííccuulloo.. AA

EEdduuccaaççããoo ddee VVaalloorreess éé uummaa ddaass pprriinncciippaaiiss ffeerrrraammeennttaass

ppaarraa rreevveerrtteerr aa bbrruuttaall rreeaalliiddaaddee ddooss aanniimmaaiiss nnoo ppllaanneettaa.. ÉÉ

37 ROSA, Nina. Omissão, op.cit. 38 ROSA, Nina. Educação de valores. Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/o-inr/educacao-de-valores>. Acesso em: 26 jan. 2010.

30

aa ffoorrmmaa sseennssiibbiilliizzaannttee,, aammoorroossaa,, ddee ccoonnttrriibbuuiirr ppaarraa

ttrraannssffoorrmmaarr hhuummaannooss eemm sseerreess mmaaiiss hhuummaannooss.. DDeevvee--ssee

iinniicciiaarr eemm tteennrraa iiddaaddee,, ppoorr mmeeiioo ddoo eexxeemmpplloo ee ddeeppooiiss

ccoonnttiinnuuaarr nnoo eennssiinnoo ffoorrmmaall,, iinnssppiirraannddoo,, aappooiiaannddoo ee

vvaalloorriizzaannddoo sseennttiimmeennttooss ddee ccoommppaaiixxããoo,, ééttiiccaa ee

ssoolliiddaarriieeddaaddee..”” ((RROOSSAA,, 22000099)) 3399

PPaarraa aauuttoorreess ccoommoo GGrreeiiff ((22000099)),, RRoossaa ((22000099)),, LLeemmooss ((22000055)),, LLoouurreennççoo

((22000088)) ee MMuulllleerr ((22000099)) ccaabbee aa eedduuccaaççããoo nneeuuttrraalliizzaarr ooss eelleemmeennttooss qquuee

ddeetteerrmmiinnaamm uumm ccoommppoorrttaammeennttoo ccrriimmiinnoossoo oouu ccrruueell ccoomm ooss aanniimmaaiiss,, ee qquuee mmaaiiss

ttaarrddee ssee vvoollttaa ccoonnttrraa aa pprróópprriiaa ssoocciieeddaaddee..

““NNããoo bbaassttaa sseeqquueerr uummaa lleeggiissllaaççããoo ffoorrttee,, ssee aa eedduuccaaççããoo

ddeeiixxaarr aa ddeesseejjaarr eemm rreellaaççããoo aaooss ccaassooss ddee ccrruueellddaaddee ccoomm

aanniimmaaiiss.. JJuussttaammeennttee ppoorr iissssoo,, mmuuiittaass ccoommuunniiddaaddeess

aammeerriiccaannaass jjáá vvêêmm ddeesseennvvoollvveennddoo pprrooggrraammaass

aannttiivviioollêênncciiaa ddee pprreevveennççããoo,, uussaannddoo eessssaa ccoonneexxããoo

vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa aanniimmaaiiss//vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa hhuummaannooss.. UUnniiddaass

aa ddeeppaarrttaammeennttooss ddee ppoollíícciiaa,, ggrruuppooss ddee aassssiissttêênncciiaa ssoocciiaall,,

eedduuccaaddoorreess ee ggrruuppooss aannttiivviioollêênncciiaa,, mmuuiittaass eessccoollaass

aammeerriiccaannaass jjáá ttrraabbaallhhaamm eemm ccoonnjjuunnttoo ccoomm eennttiiddaaddeess ddee

bbeemm--eessttaarr aanniimmaall,, nnoo sseennttiiddoo ddee rreedduuzziirreemm aa vviioollêênncciiaa

ddoommééssttiiccaa,, iinnffaannttoo--jjuuvveenniill ee aa ccrruueellddaaddee ccoonnttrraa aanniimmaaiiss,,

aappoossttaannddoo nnaa pprreevveennççããoo ccoommoo aa mmaaiiss eeffiiccaazz,, iinntteelliiggeennttee ee

ddee bbaaiixxoo ccuussttoo ffoorrmmaa ddee ccoommbbaattee..”” ((RROOSSAA,, 22000099)) 4400

AA ppssiiccóóllooggaa ÍÍrriiss FFrraannccoo ((aappuudd LLEEMMOOSS,, 22000055)) aaffiirrmmaa qquuee ““oo hhoommeemm ssee

eennxxeerrggaa ccoommoo sseerr ssuuppeerriioorr ee,, aaoo mmaallttrraattaarr aanniimmaaiiss,, eexxeerrcciittaa oo llaaddoo ssááddiiccoo ddoo

sseerr hhuummaannoo ee sseennttee pprraazzeerr eemm ccaauussaarr ssooffrriimmeennttoo ÉÉ uumm pprraazzeerr ccoovvaarrddee ee

ccrriimmiinnoossoo,, oobbvviiaammeennttee..”” 4411

39 ROSA, Nina. Educação de valores, op.cit. 40 Idem. 41 LEMOS, Francisco. Direito de viver. Revista Vida e Saúde, edição de setembro 2005. Disponível em:http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/91-geral/254-direito-de-viver-por-francisco-lemos. Acesso em: 14 nov. 2009.

31

SSôônniiaa FFeelliippee,,ddoouuttoorraa eemm TTeeoorriiaa PPoollííttiiccaa ee FFiilloossooffiiaa,, ((aappuudd LLEEMMOOSS,, 22000055))

aalleerrttaa,, ddoo ppoonnttoo ppssiiccaannaallííttiiccoo,, qquuee::

““OO hháábbiittoo ddee mmaallttrraattaarr aanniimmaaiiss ttrraazz oo rriissccoo ddee nnooss

ddeesssseennssiibbiilliizzeemmooss aa ppoonnttoo ddee sseerrmmooss iinnddiiffeerreenntteess..

TTrraattaannddoo mmaall ooss aanniimmaaiiss aapprreennddeemmooss aa ddeessttrraattaarr aass

ppeessssooaass,, sseemmpprree qquuee aappaarreecceerreemm eessttaarr mmaaiiss pprróóxxiimmaass ddaa

ccoonnddiiççããoo aanniimmaall ddoo qquuee ddoo rreeffiinnaammeennttoo ssoocciiaall qquuee aa

eedduuccaaççããoo,, oo ppaattrriimmôônniioo ee oo ssttaattuuss pprrooppoorrcciioonnaamm aaooss mmaaiiss

ffaavvoorreecciiddooss..”” ((LLEEMMOOSS,, 22000055))4422

HHaannnneelloorree FFuucchhss ((ppssiiccóóllooggaa,, vveetteerriinnáárriiaa ee eessppeecciiaalliissttaa eemm

ccoommppoorrttaammeennttoo aanniimmaall)) eexxpplliiccaa qquuee qquueemm ccoommeettee ccrruueellddaaddeess ccoonnttrraa uumm bbiicchhoo

qquueerr ccoommppeennssaarr ssuuaass pprróópprriiaass ffrraaqquueezzaass,, ee qquuee aa ppeessssooaa qquuee ffeerree uumm aanniimmaall

ppooddee ppeerrffeeiittaammeennttee mmaattaarr uummaa ppeessssooaa,, jjáá qquuee oo FFBBII ((ddeeppaarrttaammeennttoo ddee

iinnvveessttiiggaaççããoo ffeeddeerraall ddooss EEUUAA)) tteemm iinnúúmmeerrooss ddaaddooss qquuee ccoonnffiirrmmaamm eessssaa tteessee..

NNoo BBrraassiill,, oo ccaassoo ddoo mmaannííaaccoo ddoo ppaarrqquuee,, FFrraanncciissccoo ddee AAssssiiss PPeerreeiirraa,, ccoonnssttiittuuii

uumm bboomm eexxeemmpplloo,, jjáá qquuee aanntteess ddee mmaattaarr mmuullhheerreess eemm SSããoo PPaauulloo eellee aabbuussoouu

sseexxuuaallmmeennttee ddee vváárriiaass ccaaddeellaass.. ((RROOSSAA,, 22000055))4433

SSeegguunnddoo SSaammppaaiioo ((22000099)) aa pprrooppoossttaa ddee uummaa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa

ssuuggeerree eessttrraattééggiiaass ppaarraa mmuuddaarr oo ccoommppoorrttaammeennttoo ddee ppeessssooaass eemm rreellaaççããoo aa

sseerreess hhuummaannooss ee ddee oouuttrraass eessppéécciieess,, iinntteerraaggiinnddoo ccoomm vvaalloorreess mmoottiivvaacciioonnaaiiss,,

mmoorraaiiss ee ffiilloossóóffiiccooss,, iinntteerrrroommppeennddoo oo cciicclloo ddee vviioollêênncciiaa.. PPaarraa ttaall,, ttoorrnnaa--ssee

nneecceessssáárriioo qquuee ppeessqquuiissaaddoorreess,, ppssiiccóóllooggooss ccllíínniiccooss,, eedduuccaaddoorreess ee llííddeerreess

ssoocciiaaiiss rreeccoonnhheeççaamm aa iimmppoorrttâânncciiaa ddaa vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa aanniimmaaiiss nnaa iinnffâânncciiaa,,

ccoonnttrriibbuuiinnddoo eeffeettiivvaammeennttee ppaarraa oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddee uummaa ssoocciieeddaaddee mmeennooss

vviioolleennttaa ee ccrriimmiinnoossaa.. ((SSAAMMPPAAIIOO,, 22000099))4444

42 LEMOS, Francisco, op.cit. 43 ROSA, Nina. Violência. (2005). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/violencia.html em 18/05/2005>. Acesso em: 26 jan. 2010. 44 SAMPAIO, Márcia. Deputados Querem Descriminalizar o Art 32 da Lei Ambiental para Favorecer Espetáculos de Crueldades com Animais. Publicado em 05/10/2009. Disponível em:<http://www.webartigos.com/articles/26943/1/Deputados-Querem-Descriminalizar-o-Art-32-da-Lei-Ambiental-para-Favorecer-Espetaculos-de-Crueldades-com-Animais/pagina1.html>. Acesso em: 12 jan. 2010.

32

SSeegguunnddoo aa DDrraa.. MMaaggddiiee VVaann HHeeeerrddeenn,, rreennoommaaddaa cciieennttiissttaa ssoocciiaall ppoorr ssuuaa

ppeessqquuiissaa nnaa ÁÁffrriiccaa ddoo SSuull ssoobbrree oo eelloo eennttrree vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ee vviioollêênncciiaa

ccoonnttrraa hhuummaannooss,, aaffiirrmmaa qquuee::

““EEssttuuddooss ffeeiittooss nnaass úúllttiimmaass dduuaass oouu ttrrêêss ddééccaaddaass

eennffaattiizzaarraamm oo eelloo eennttrree ccrruueellddaaddee ccoomm aanniimmaaiiss ee vviioollêênncciiaa

ccoonnttrraa ppeessssooaass,, mmaass iissssoo nnããoo ddeevveerriiaa sseerr vviissttoo ccoommoo uumm

eelloo lliinneeaarr ddee ccaauussaa ee eeffeeiittoo.. SSeerriiaa mmuuiittoo mmaaiiss uumm rreefflleexxoo

ddooss vvaalloorreess ee nnoorrmmaass bbáássiiccooss ddaa nnoossssaa ssoocciieeddaaddee qquuee

pprraattiiccaammeennttee ssaanncciioonnoouu aa vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ee

ppeessssooaass aa ttííttuulloo ddee ccoommiiddaa,, eessppoorrttee,, gguueerrrraa ee aattéé ppoorr

ddiivveerrssããoo””.. ((HHEEEERRDDEENN,, aappuudd SSAAMMPPAAIIOO,, 22000099))4455

VViivviieennnnee RRuuttggeerrss éé oouuttrroo ggrraannddee eexxeemmpplloo ddee ppeessqquuiissaaddoorraa.. TTrraabbaallhhoouu

bbaassttaannttee ppeellaa WWSSPPAA ((WWoorrlldd SSoocciieettyy ffoorr tthhee pprrootteeccttiioonn ooff aanniimmaall –– SSoocciieeddaaddee

MMuunnddiiaall ddee PPrrootteeççããoo AAnniimmaall)) ppaarraa qquuee aa eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa ffoossssee aaddaappttaaddaa

aaoo ccuurrrrííccuulloo eessccoollaarr nnaa ÁÁffrriiccaa ddoo SSuull::

““AAlléémm ddee pprroommoovveerr ooffiicciinnaass ddee ttrraabbaallhhoo ppaarraa ccoonnsscciieennttiizzaarr

pprrooffeessssoorreess,, ppaaiiss ee aattéé aa ppoollíícciiaa ssoobbrree aa sseerriieeddaaddee ddaa

eedduuccaaççããoo hhuummaanniittáárriiaa,, ppeerrcceebbii qquuee eessttíímmuulloo ssoocciiaall ee

pprrootteeççããoo aanniimmaall aannddaamm ddee mmããooss ddaaddaass.. FFuuii pprrooffeessssoorraa

dduurraannttee 3311 aannooss ee aaggoorraa eessttoouu ccoonnvviiccttaa ddee qquuee oo eessttíímmuulloo

ssoocciiaall nnããoo ppooddee aaccoonntteecceerr eennqquuaannttoo iiggnnoorraarrmmooss ooss

aanniimmaaiiss mmoorrrreennddoo ddee ffoommee oouu mmaallttrraattaaddooss nnaa eessttrruuttuurraa ddaa

nnoossssaa ssoocciieeddaaddee.. EEnnqquuaannttoo aa ÁÁffrriiccaa ddoo SSuull ffoorr uummaa

ssoocciieeddaaddee nneegglliiggeennttee ee iinnsseennssíívveell aaoo ssooffrriimmeennttoo aanniimmaall,,

ccoonnttiinnuuaarreemmooss ppoobbrreess ddee eessppíírriittoo””.. ((RRUUTTGGEERRSS,, VViivviieennnnee,,

aappuudd SSAAMMPPAAIIOO,, 22000099))4466

45 SAMPAIO, Márcia, op.cit. 46 Idem.

33

OO DDrr.. HHeellmmeerr SScchhoommeerr ((ppeessqquuiissaaddoorr ttiittuullaarr ddoo DDeeppaarrttaammeennttoo ddee

PPssiiccoollooggiiaa ddaa UUnniivveerrssiiddaaddee ddee CCaappee TToowwnn –– ÁÁffrriiccaa ddoo SSuull)) aapprreesseennttaa uumm ppoonnttoo

ddee vviissttaa sseemmeellhhaannttee::

““NNoossssaa ssaaúúddee mmeennttaall ddeeppeennddee ddee ccoommpprreeeennddeerrmmooss aa

ccoonneexxããoo ccoomm ttooddaass aass ffoorrmmaass ddee vviiddaa.. AAcchhaammooss qquuee

nnoossssaa ffeelliicciiddaaddee eessttáá nnaa aaqquuiissiiççããoo ddee bbeennss mmaatteerriiaaiiss.. NNaa

vveerrddaaddee,, éé jjuussttaammeennttee oo ccoonnttrráárriioo.. NNoossssaa ccaappaacciiddaaddee ddee

sseerr ggeennttiill,, ggeenneerroossoo ee ccaarriiddoossoo ppaarraa ccoomm ooss oouuttrrooss ––

ppeessssooaa,, aanniimmaall oouu ppllaannttaa –– éé oo ffuunnddaammeennttoo ssoobbrree oo qquuaall aa

ffeelliicciiddaaddee dduurraaddoouurraa éé ccoonnssttrruuííddaa””.. ((SSCCHHOOMMEERR,, aappuudd

SSAAMMPPAAIIOO,, 22000099))4477

DDee aaccoorrddoo ccoomm oo PPrrooffeessssoorr AAnnddrreeww LLiinnzzeeyy ((11999988aa))4488,, ccoommuummeennttee

oouuvviimmooss uummaa ffrraassee qquuee eemmbbuuttee uummaa ppeerrcceeppççããoo eerrrraaddaa ddee qquuee ooss aanniimmaaiiss ssããoo

ccooiissaass aa sseerreemm uuttiilliizzaaddaass ppeellooss sseerreess hhuummaannooss:: ““EEuu nnããoo sseeii ppoorrqquuee vvooccêê ssee

ppeerrttuurrbbaa ttaannttoo -- EElleess ssããoo aappeennaass aanniimmaaiiss,, aaffiinnaall ddee ccoonnttaass””.. LLiinnzzeeyy rreettrruuccaa:: ””SSee

ooss aanniimmaaiiss ““ssããoo aappeennaass aanniimmaaiiss””,, oo hhoommeemm ttaammbbéémm éé uumm aanniimmaall.. EE aaggoorraa??””

AAuuttoorr ddee oobbrraass eemm pprrooll ddooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss,, LLiinnzzeeyy,, qquuee éé uumm

ggrraannddee ppeessqquuiissaaddoorr ddaa WWSSPPAA ((WWoorrlldd SSoocciieettyy ffoorr tthhee pprrootteeccttiioonn ooff aanniimmaall ––

SSoocciieeddaaddee MMuunnddiiaall ddee PPrrootteeççããoo AAnniimmaall)),, nnooss lleevvaa aa uummaa ccoommppaarraaççããoo

iinntteerreessssaannttee ccoomm aa aabboolliiççããoo ddaa eessccrraavvaattuurraa ee aa eemmaanncciippaaççããoo ffeemmiinniinnaa,, aa ffiimm ddee

nnoottaarrmmooss qquuee oo vvaalloorr qquuee ggeerroouu nnoovvaass vviissõõeess ee mmuuddaannççaass ssoobbrree oo vvaalloorr ee

ddiiggnniiddaaddee ddooss sseerreess hhuummaannooss,, nneeggrrooss oouu bbrraannccooss,, hhoommeennss ee mmuullhheerreess,, ppooddee

sseerr aapplliiccaaddoo nnaa ccaauussaa aanniimmaall.. ((LLIINNZZEEYY,, 11999988bb)) 4499

““AA ddoorr ee oo ssooffrriimmeennttoo eemm sseennttiiddoo aammpplloo ssããoo

mmaanniiffeessttaaççõõeess pprriimmaarriiaammeennttee oorrggâânniiccaass qquuee ssee rreevveellaamm

iigguuaallmmeennttee rreelleevvaanntteess ttaannttoo eemm hhuummaannooss qquuaannttoo eemm nnããoo

47 SAMPAIO, Márcia, op.cit. 48 LINZEY, Andrew. Mudando a percepção sobre animais. Série "Literatura Teológica". Publicada em 97/98 no BTI Newsletter/Mansfield College, Oxford University BTI Newsletter, Volume XXVII, Nro. 28 15/04/1998. Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/percepcao_animais.shtml>. Acesso em: 22 ago. 2009. 49 LINZEY, Andrew. Theophrastus. In: Encyclopedia of Animal Rights and Animal Welfare (M. Bekoff & C. A Meaney, eds.), pp. 333-334, Connecticut: Greenwood Press, 1998b.

34

hhuummaannooss.. NNããoo hháá qquuaallqquueerr rraazzããoo ddoo ppoonnttoo ddee vviissttaa

cciieennttííffiiccoo oouu mmoorraall ppaarraa qquuee ccoonnssiiddeerreemmooss qquuee eesssseess

eessttaaddooss nneeggaattiivvooss mmeennooss iimmppoorrttaanntteess qquuaannddoo sseennttiiddooss

ppoorr aanniimmaaiiss nnããoo--hhuummaannooss.. ÉÉ ssoommeennttee ppoorr uumm eessppeecciissmmoo

oorrddiinnáárriioo,, ttããoo ssiimmppllóórriioo qquuaannttoo oo rraacciissmmoo mmaaiiss ddeessccaarraaddoo,,

qquuee vveeddaammooss aaooss aanniimmaaiiss oo aacceessssoo aa eessssaa eessffeerraa mmíínniimmaa

ddee ggaarraannttiiaass ee ddee iigguuaall ccoonnssiiddeerraaççããoo ddee iinntteerreesssseess..””

((LLOOUURREENNÇÇOO,, 22000088))5500

SSeegguunnddoo LLoouurreennççoo ((22000088))5511 nnóóss ttrraattaammooss ooss aanniimmaaiiss ccoommoo ccooiissaass ee nnããoo

ddaammooss iimmppoorrttâânncciiaa aa vviiddaa ddeelleess.. ““OO BBrraassiill nnããoo rreeccoonnhheeccee ooss aanniimmaaiiss ccoommoo

ssuujjeeiittooss ddee ddiirreeiittooss.. OOss aanniimmaaiiss ccoonnttiinnuuaamm iinnddeevviiddaammeennttee aattaaddooss aaoo ddooggmmaa ddaa

ccooiissiiffiiccaaççããoo,, vviissããoo qquuee rreevveellaa oo ccaarráátteerr ddeessccaarrttáávveell ddaa vviiddaa nnããoo--hhuummaannaa””.. PPaarraa

oo aauuttoorr,, ooss ddiirreeiittooss ddooss aanniimmaaiiss vveemm sseennddoo ddiissccuuttiiddoo mmaaiiss sseerriiaammeennttee nnoo mmeeiioo

aaccaaddêêmmiiccoo ee ggaannhhaannddoo cceerrttaa lleeggiittiimmiiddaaddee,, ddeevviiddoo aaoo ccrreesscceennttee eennvvoollvviimmeennttoo

ddee ppeessssooaass rreennoommaaddaass nnoo eessttuuddoo ddoo tteemmaa..

50 LOURENÇO, Daniel, op.cit. 51 Idem.

35

CCAAPPÍÍTTUULLOO IIIIII

AANNÁÁLLIISSEE DDAA VVIIOOLLÊÊNNCCIIAA EE CCRRIIMMIINNAALLIIDDAADDEE IINNFFAANNTTOO--

JJUUVVEENNIILL

33..11--DDee qquueemm éé aa ccuullppaa??

AA qquueemm ppeerrtteennccee,, ddee ffaattoo,, aa ccuullppaa ddaa vviioollêênncciiaa iinnffaannttoo--jjuuvveenniill?? AAooss ppaaiiss,,

aaooss vveeííccuullooss ddee ccoommuunniiccaaççããoo,, aa eessccoollaa,, aa IIggrreejjaa?? TTooddooss,, nnaa vveerrddaaddee,, ttêêmm aa ssuuaa

ppaarrcceellaa ddee ccuullppaa,, sseejjaa nnooss eerrrrooss oouu nnaass oommiissssõõeess.. ÉÉ ffaattoo qquuee aa eedduuccaaççããoo

ccoommeeççaa ddeennttrroo ddee ccaassaa,, nnoo sseeiioo ffaammiilliiaarr.. OOss ppaaiiss sseemmpprree ddeesseejjaamm oo mmeellhhoorr

ppaarraa ooss ffiillhhooss ee ssee eessffoorrççaamm aaoo mmááxxiimmoo ppaarraa ooffeerreecceerr oo qquuee eelleess pprróópprriiooss

nnuunnccaa ttiivveerraamm.. NNããoo ssee ppooddee eennssiinnaarr oo qquuee nnuunnccaa ssee aapprreennddeeuu,, ddaa mmeessmmaa

ffoorrmmaa qquuee ccoommppeennssaarr oo qquuee nnuunnccaa tteevvee ddaannddoo sseemm lliimmiitteess,, oouu eennttããoo aappeellaannddoo

ppaarraa aa rreepprreessssããoo ccoommoo mmeeddiiddaa ddee sseegguurraannççaa nnããoo vvaaii rreessoollvveerr uummaa qquueessttããoo ttããoo

pprrooffuunnddaa..

PPaarraa OOssóórriioo ((11998899)) ssee aanntteess aa eedduuccaaççããoo eerraa aauuttoorriittáárriiaa,, aaoo mmeennooss eellaa

ooffeerreecciiaa oorriieennttaaççããoo.. AA eexxcceessssiivvaa ppeerrmmiissssiivviiddaaddee ddeeiixxoouu ooss jjoovveennss

ddeessoorriieennttaaddooss,, iinnsseegguurrooss,, ppooiiss jjuunnttoo ccoomm aa lliibbeerrddaaddee vveeiioo aa ffaallttaa ddee oorriieennttaaççããoo..

SSee oo aaddoolleesscceennttee ddee oonntteemm nnããoo ssee sseennttiiaa aammaaddoo ppoorr ffaallttaa ddee lliibbeerrddaaddee,, ooss

aaddoolleesscceenntteess ddee hhoojjee ttaammbbéémm nnããoo ssee sseenntteemm aammaaddooss ppeellaa ffaallttaa ddee aatteennççããoo ee

ddeeddiiccaaççããoo ddooss ppaaiiss.. TTooddooss ssee eennccoonnttrraamm eennvvoollvviiddooss nnoo pprroobblleemmaa,, ddeessddee

aalluunnooss,, pprrooffeessssoorreess,, ffuunncciioonnáárriiooss,, ppoolliicciiaaiiss,, ppoollííttiiccooss,, ffaammiilliiaarreess,, IIggrreejjaass,,

aassssoocciiaaççõõeess ddee mmoorraaddoorreess,, ccoolleeggaass ddee bbaaiirrrroo..

ÉÉ ffuunnççããoo ddoo aadduullttoo oorriieennttaarr,, eedduuccaarr,, ddaarr lliimmiitteess.. AA ffaallttaa ddee lliimmiitteess ppooddee

ccaauussaarr ttaannttoo aaggrreessssiivviiddaaddee qquuaannttoo ffrruussttrraaççããoo ee éé pprreecciissoo eenntteennddeerr,, aaiinnddaa,, qquuee

aauuttoorriiddaaddee éé ddiiffeerreennttee ddee aauuttoorriittaarriissmmoo.. AA aauuttoorriiddaaddee éé eexxeerrcciiddaa ppoorr qquueemm tteemm

aa eexxppeerriiêênncciiaa ee aa iinnfflluuêênncciiaa ppaarraa ddaarr oo eexxeemmpplloo,, jjáá oo aauuttoorriittaarriissmmoo éé eexxeerrcciiddoo

aattrraavvééss ddee ccooaaççããoo ee aattéé mmeessmmoo ddee vviioollêênncciiaa ffííssiiccaa.. ((MMUUSSSSEENN,, CCOONNGGEERR &&

KKAAGGAANN,, 11999955))

36

AA hhuummaanniizzaaççããoo ssee aaffaassttaa ddoo eennssiinnoo hhiieerraarrqquuiizzaaddoo qquuee éé oo rreettrraattoo ddaa

ssoocciieeddaaddee,, mmaass pprreessssuuppõõee sseeuu ffooccoo nnoo ccuullttiivvoo ddoo rreessppeeiittoo mmúúttuuoo,, ssoolliiddiiffiiccaannddoo

aa iinntteerraaççããoo eennttrree oo eeuu ccoomm oo oouuttrroo.. AAoo pprroojjeettaarr ccoonnhheecciimmeennttooss éé nneecceessssáárriioo ssee

pprreeooccuuppaarr ccoomm aa ccaappaacciiddaaddee ddee aapprreennddeerr,, ee ttaammbbéémm ccoomm ooss ccoonncceeiittooss ee

sseennttiimmeennttooss ddee ccaaddaa uumm.. CCaaddaa iinnddiivvíídduuoo ppoossssuuii uummaa hhiissttóórriiaa ddee vviiddaa qquuee

iinntteerrffeerree nnããoo aappeennaass nnoo sseeuu ddeesseejjoo ddee aapprreennddeerr,, mmaass nnaa ssuuaa ffoorrmmaa ddee vviinnccuullaarr

oo ccoonnhheecciimmeennttoo aaoo sseennttiimmeennttoo,, ee éé nnaa ccoonndduuttaa iinntteerrppeessssooaall,, nnoo ccoonntteexxttoo

ggrruuppaall,, qquuee ssee rreevveellaarráá oo ssiiggnniiffiiccaaddoo ddoo ccoommppoorrttaammeennttoo aapprreesseennttaaddoo..

((OOSSÓÓRRIIOO,, 11998899;; MMUUSSSSEENN,, CCOONNGGEERR && KKAAGGAANN,, 11999955;; SSIILLVVEERR,, 11998844;;

VVIISSCCOOTTTT,, 11998822))

NNaa ffaallttaa ddee aatteennççããoo ddeennttrroo ddee ccaassaa aa ccrriiaannççaa ee oo aaddoolleesscceennttee bbuussccaamm

oorriieennttaaççããoo aattrraavvééss ddaa iinnfflluuêênncciiaa ddee aammiiggooss,, ddaa mmííddiiaa,, ddee aassppeeccttooss ssóócciioo--

eeccoonnôômmiiccooss,, oo qquuee ffaazz ccoomm qquuee ooss pprróópprriiooss ppaaiiss ssee ccoonnffuunnddaamm nnaa hhoorraa ddee

aassssuummiirr aa ssuuaa ppaarrttee nnaa rreessppoonnssaabbiilliiddaaddee ddooss aattooss vviioolleennttooss ddooss ffiillhhooss.. HHáá ppaaiiss

qquuee ssee ppeerrgguunnttaamm oonnddee ffooii qquuee eerrrraarraamm,, eennqquuaannttoo oouuttrrooss bbuussccaamm

iinnccaannssaavveellmmeennttee uumm ccuullppaaddoo ffoorraa ddoo aammbbiieennttee ffaammiilliiaarr.. SSããoo iinnúúmmeerraass aass

mmuuddaannççaass nnoo mmuunnddoo,, aass ttrrooccaass ddee vvaalloorreess,, ssiittuuaaççõõeess ddeessaaggrraaddáávveeiiss,, vviioolleennttaass

ee ccoonnffuussaass.. ((SSIILLVVEERR,, 11998844;; VVIISSCCOOTTTT,, 11998822;; OOSSÓÓRRIIOO,,11998899))

AA oorrggaanniizzaaççããoo aammeerriiccaannaa SSaaffee SScchhoooollss SSaaffee SSttuuddeennttss ((EEssccoollaass sseegguurraass,,

aalluunnooss sseegguurrooss)) ccoonnssttaattoouu,, aappóóss ppeessqquuiissaa eemm 1122 ppaaíísseess,, iinncclluussiivvee oo BBrraassiill,, qquuee

qquuaassee 8800%% ddooss aalluunnooss jjáá ffoorraamm aaggrreeddiiddooss ddee aallgguummaa ffoorrmmaa,, ee aa vviioollêênncciiaa nnaass

eessccoollaass nnããoo tteerráá ssoolluuççããoo eennqquuaannttoo nnããoo ssee ttrraattaarr aaddeeqquuaaddaammeennttee aa vviioollêênncciiaa nnaa

ssoocciieeddaaddee.. ((TTOOLLEEDDOO,, 22000011))5522

OO qquuee ffaazz ccrriiaannççaass ee aaddoolleesscceenntteess uussaarreemm ddrrooggaass nnaa eessccoollaa,, lleevvaarreemm

aarrmmaass ppaarraa aattiirraarr nnooss ccoolleeggaass,, ddeepprreeddaarreemm oo ppaattrriimmôônniioo ppúúbblliiccoo,, pprraattiiccaarreemm

aassssééddiioo sseexxuuaall,, rraacciissmmoo,, aammeeaaççaass ddee aaggrreessssããoo,, eexxttoorrssããoo,, ffuurrttooss,, aattooss ddee

vvaannddaalliissmmoo,, ssee eennvvoollvveerr eemm bbrriiggaass?? OO pprroocceessssoo eedduuccaacciioonnaall eennccoonnttrraa--ssee

ccoonnttuurrbbaaddoo,, aattuuaallmmeennttee,, ppeelloo eexxcceessssoo ddee rreessppoonnssaabbiilliiddaaddeess iimmppoossttaass ppeellaass

ffaammíílliiaass ddooss eedduuccaannddooss,, ggeerraannddoo uummaa ccoonnffuussããoo ddee ppaappééiiss qquuee eemm nnaaddaa

ccoonnttrriibbuuii ppaarraa ssoolluucciioonnaarr ooss ccoonnfflliittooss ddee ccrriiaannççaass ee aaddoolleesscceenntteess.. ((LLOOUURREENNÇÇOO,,

22000088))5533

52 TOLEDO, Gabriela, op.cit. 53 LOURENÇO, Daniel, op.cit.

37

PPaarraa aauuttoorreess ccoommoo BBaarrlleetttt ((22000077)),, LLoouurreennççoo ((22000088)),, SSoouukkii ((11999988)) aappeennaass

rreecceebbeerr uummaa ccaarrggaa ddee ccoonnhheecciimmeennttoo ddee mmaanneeiirraa iimmppeessssooaall nnããoo eessttaabbeelleeccee

uummaa rreellaaççããoo eennttrree oo aapprreennddiizzaaddoo ee aa ssuuaa vviiddaa.. AA ffoorrmmaaççããoo ccuullttuurraall ddaass nnoovvaass

ggeerraaççõõeess ddeevvee ttrraannssmmiittiirr vvaalloorreess ééttiiccooss iinnddiissppeennssáávveeiiss aaoo ccoonnvvíívviioo ssoocciiaall ee

ttrraabbaallhhaarr aa rreellaaççããoo ccoomm oouuttrraass ffoorrmmaass ddee vviiddaa,, ccoommoo aanniimmaaiiss ee ppllaannttaass.. AA

vviioollêênncciiaa eessttáá rreellaacciioonnaaddaa ccoomm aa hhiissttóórriiaa ddee vviiddaa,, ppooddee rreefflleettiirr uumm aammbbiieennttee

ffaammiilliiaarr vviioolleennttoo,, ee aaggrreeddiirr sseerreess iinnoocceenntteess ee mmaaiiss ffrráággeeiiss ppooddee ssee ttoorrnnaarr uummaa

vváállvvuullaa ddee eessccaappee ppaarraa eessssaass ccrriiaannççaass eexxppuurrggaarreemm ssuuaass ffrruussttrraaççõõeess,,

ccoommpplleexxooss,, aaggrreessssiivviiddaaddee ee iinnsseegguurraannççaa..

SSeegguunnddoo SSoouukkii ((11999988)),,qquuaannddoo ffaallttaa uummaa rreessppoossttaa aa qquuaallqquueerr

qquueessttiioonnaammeennttoo ddee uumm aaddoolleesscceennttee eellee ccaarrrreeggaa ccoonnssiiggoo uummaa iimmeennssaa ccaarrggaa ddee

ddúúvviiddaass,, iinncceerrtteezzaass,, iinnsseegguurraannççaass,, qquuee ssee ttrraannssffoorrmmaamm eemm aannssiieeddaaddee,,

aaggrreessssiivviiddaaddee ee vviioollêênncciiaa ppaarraa eexxtteerriioorriizzaarr iissssoo.. LLoouurreennççoo ((22000088))5544 eexxppllaannaa qquuee

oo aaddoolleesscceennttee ppooddee pprraattiiccaarr ccrruueellddaaddeess ccoomm ooss aanniimmaaiiss ccoommoo ssee eessttiivveessssee

tteennttaannddoo eexxttrraavvaassaarr,, ddee mmaanneeiirraa aaggrreessssiivvaa,, ssuuaass aannggúússttiiaass iinntteerrnnaass,,

ttrraannssffeerriinnddoo ppaarraa sseerreess ffrráággeeiiss ee iinnddeeffeessooss oo qquuee ggoossttaarriiaa ddee ffaazzeerr ccoomm ooss

vveerrddaaddeeiirrooss ccuullppaaddooss ddee ssuuaa iinnssaattiissffaaççããoo..

CCoonnffoorrmmee OOssóórriioo ((11998899)) oo aaddoolleesscceennttee ddee hhoojjee eexxppeerriimmeennttaa pprrooffuunnddaa

ttrriisstteezzaa ee ooss ppaaiiss nnããoo ttêêmm oo ddeevviiddoo tteemmppoo ppaarraa ppeennssaarr,, sseennttiirr ee eenntteennddeerr eessssaa

ttrriisstteezzaa.. AAssssiimm,, uunnss mmeerrgguullhhaamm nnoo áállccooooll,, oouuttrrooss nnaa ddrrooggaass,, pprraattiiccaamm ppeeqquueennooss

ddeelliittooss,, aaggrriiddeemm aanniimmaaiiss,, ppooiiss oo qquuee iimmppoorrttaa éé sseerr ppeerrvveerrssoo.. AA ccrruueellddaaddee,, aa

ffrriieezzaa,, ddeemmoonnssttrraamm uummaa nneecceessssiiddaaddee ddee ccoonnttaattoo mmaaiioorr ccoomm ooss ppaaiiss,, iirrmmããooss,,

pprrooffeessssoorreess ee aattéé ccoomm ooss ccoolleeggaass.. AA lluuttaa iinntteerrnnaa eennttrree ffaattoorreess eeccoonnôômmiiccooss,,

ccuullttuurraaiiss,, ssoocciiaaiiss,, ffaammiilliiaarreess,, ppeessssooaaiiss ee iinnssttiittuucciioonnaaiiss ttoorrnnaamm ccaaddaa vveezz mmaaiiss

ccoommpplleexxaa aa iinntteerraaççããoo eennttrree eesssseess jjoovveennss ee aa ssoocciieeddaaddee..

PPaarraa SSoouukkii ((11999988)),, OOssóórriioo ((11998899)) ee LLoouurreennççoo ((22000088)) éé pprreecciissoo ddeessppeerrttaarr

aa ccrriiaannççaa ee oo jjoovveemm nnããoo aappeennaass ccoomm ppaallaavvrraass bboonniittaass,, mmaass ccoomm aaççõõeess qquuee ddee

ffaattoo ssee ttrraadduuzzaamm eemm ttrrooccaa ddee aaffeettoo,, aacceeiittaaççããoo,, ccoonnffiiaannççaa,, rreessppoonnssaabbiilliiddaaddee,,

ccooooppeerraaççããoo,, ssoolliiddaarriieeddaaddee.. OO rreessppeeiittoo ee oo ddiiáállooggoo ssããoo aass bbaasseess ddaa ccoonnssttrruuççããoo

ddaa cciiddaaddaanniiaa ee oo iinnddiivvíídduuoo pprreecciissaa ddeessccoobbrriirr oo qquuee nnooss ffaazz hhuummaannooss ccoomm mmaaiiss

hhuummaanniiddaaddee,, eessttaabbeelleecceennddoo uumm eelloo ddee aammoorr ccoomm aa ssoocciieeddaaddee,, aa nnaattuurreezzaa,, aa

54 LOURENÇO, Daniel, op.cit.

38 ffaammíílliiaa,, aa eessccoollaa,, oo ppllaanneettaa.. EEdduuccaarr iinncclluuii ttrraannssffoorrmmaarr aass nnoossssaass rreeaaççõõeess

nneeggaattiivvaass eemm aaççõõeess ppoossiittiivvaass..

CCoonnffoorrmmee OOssóórriioo ((11998899)),, GGrreeiiff ((22000099)) ee LLoouurreennççoo ((22000088)) aa mmaanneeiirraa

ccoommoo oo ssuujjeeiittoo iinntteerraaggee ccoomm aa rreeaalliiddaaddee eexxtteerrnnaa ddeeffiinnee oo sseeuu ccoommppoorrttaammeennttoo ee

ccoonnddiicciioonnaa aa eessttrruuttuurraa ddee ssuuaa ppeerrssoonnaalliiddaaddee.. AA iinnddiivviidduuaalliiddaaddee pprreessssuuppõõee

ssiiggnniiffiiccaaddooss ppaarrttiiccuullaarreess qquuee nnããoo ddeevveemm sseerr ddeesspprreezzaaddooss.. CCaaddaa iinnddiivvíídduuoo

aapprreesseennttaa ccaarraacctteerrííssttiiccaass,, hhiissttóórriiaa ddee vviiddaa ee mmoommeennttooss úúnniiccooss,, qquuee ooss ttoorrnnaamm

úúnniiccooss eemm ppeennssaammeennttooss,, ppaallaavvrraass ee aaççõõeess.. OO aadduullttoo ffuunncciioonnaa ccoommoo mmeeddiiaaddoorr

ddoo ccoonnhheecciimmeennttoo,, ee oo ddeesseejjoo ddee aapprreennddeerr ddeevvee sseerr eessttiimmuullaaddoo ppoorr

ddeemmoonnssttrraaççõõeess qquuee rreeffoorrcceemm aa rreellaaççããoo aauuttêênnttiiccaa eennttrree pprrooffeessssoorr ee aalluunnoo oouu

eennttrree ppaaiiss ee ffiillhhooss.. OO rreessggaattee ddooss vvaalloorreess ssoocciiaaiiss ee ééttiiccooss éé iinnddiissppeennssáávveell ppaarraa

aasssseegguurraarr oo rreessppeeiittoo mmúúttuuoo,, uummaa rreefflleexxããoo ccrrííttiiccaa ee uummaa eedduuccaaççããoo qquuee vviissee aa

ffoorrmmaaççããoo pplleennaa ddoo cciiddaaddããoo..

DDee aaccoorrddoo ccoomm SSoouukkii ((11999988)),, MMuulllleerr ((22000099)) ee LLoouurreennççoo ((22000088)) éé pprreecciissoo

eessttiimmuullaarr aattrraavvééss ddaa rreeppeettiiççããoo,, eessggoottaarr ttooddaass aass ppoossssiibbiilliiddaaddeess ddee eexxeerrcciittaarr aattéé

ccoonncclluuiirr oo pprroocceessssoo ddee mmeemmoorriizzaaççããoo.. SSoommeennttee qquueemm mmeemmoorriizzaa aapprreennddee ddee

ffaattoo,, mmaass éé aattrraavvééss ddaa mmoottiivvaaççããoo qquuee oo iinnddiivvíídduuoo tteerráá ddeessppeerrttaaddoo oo sseeuu rreeaall

iinntteerreessssee ee ssee iiddeennttiiffiiccaarráá ccoomm uummaa iiddééiiaa oouu oobbjjeettiivvoo.. AA mmoottiivvaaççããoo ddeevvee eessttaarr

pprreesseennttee nnoo iinníícciioo,, nnoo mmeeiioo ee nnoo ffiimm ddee uumm pprroocceessssoo eedduuccaattiivvoo.. ÉÉ pprreecciissoo

ccoommpprreeeennddeerr aa aapprreennddiizzaaggeemm ccoommoo uumm pprroocceessssoo ccoonnttíínnuuoo ee ppeerrmmaanneennttee,,

iinncceennttiivvaannddoo aa bbuussccaarr nnoovvooss ccoonnhheecciimmeennttooss,, ppeessqquuiissaarr,, ppaarraa pprrooggrreeddiirr nnoo

aassssuunnttoo aapprreesseennttaaddoo..

OOssóórriioo ((11998899)) aalleerrttaa qquuee éé pprreecciissoo tteerr uumm ccuuiiddaaddoo mmuuiittoo eessppeecciiaall ccoomm oo

aaddoolleesscceennttee,, jjáá qquuee aa aaddoolleessccêênncciiaa éé uumm ppeerrííooddoo qquuee iinncclluuii ttrraannssffoorrmmaaççõõeess

ffííssiiccaass ee ppssííqquuiiccaass.. ÉÉ nneessssaa ttrraannssiiççããoo ppaarraa aa iiddaaddee aadduullttaa qquuee oo iinnddiivvíídduuoo

eessttaabbeelleecceerráá ssuuaass rreellaaççõõeess ccoomm oo mmeeiioo,, ssee pprreeppaarraarráá ppaarraa eexxeerrcceerr ffuunnççõõeess

ssoocciiaaiiss.. NNããoo éé jjuussttoo ee nneemm ccoorrrreettoo eessttiiggmmaattiizzaarr aa aaddoolleessccêênncciiaa ccoommoo oo ppeerrííooddoo

eemm qquuee oo jjoovveemm aapprreesseennttaa--ssee rreebbeellddee,, aaggrreessssiivvoo ee iinnssaattiissffeeiittoo.. AA ffaallttaa ddee

ccaarriinnhhoo,, rreessppeeiittoo,, ddiiáállooggoo ee vvaalloorriizzaaççããoo ffaazzeemm ppaarrttee ddee uumm ddeesseennvvoollvviimmeennttoo

ssaaddiioo qquuee iinncclluuii aa ppaarrttiicciippaaççããoo aattiivvaa ddee ppaaiiss ee eedduuccaaddoorreess..

SSoouukkii ((11999988)) aaffiirrmmaa qquuee,, ssee bbeemm oorriieennttaaddoo,, oo aaddoolleesscceennttee ppooddeerráá bbuussccaarr

ssuuaa nnoovvaa iiddeennttiiddaaddee sseemm ssee vviioolleennttaarr oouu vviioolleennttaarr ooss oouuttrrooss,, sseemm ssee eennvvoollvveerr

eemm ccrriimmeess oouu ssiittuuaaççõõeess ddeessaaggrraaddáávveeiiss,, ee ttaammbbéémm sseemm eexxppuurrggaarr aa ssuuaa

39 iinnssaattiissffaaççããoo ee aass ssuuaass aannggúússttiiaass eemm sseerreess iinnoocceenntteess ccoommoo ooss aanniimmaaiiss.. TTuuddoo éé

uummaa qquueessttããoo ddee eedduuccaaççããoo,, ee aa eedduuccaaççããoo ccoommeeççaa nnaa iinnffâânncciiaa.. LLoouurreennççoo ((22000088))

ccoommpplleemmeennttaa,, aaoo aaffiirrmmaarr qquuee aa aallttaa ppoorrcceennttaaggeemm ddoo eennvvoollvviimmeennttoo ddee

aaddoolleesscceenntteess eemm aattooss iinntteenncciioonnaaiiss ddee ccrruueellddaaddee ee aa pprreevvaallêênncciiaa ddaa vviioollêênncciiaa

eemm ffaammíílliiaa eemm mmuuiittooss ddooss ccaassooss ddee ccrruueellddaaddee ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ssuuggeerreemm aa

nneecceessssiiddaaddee ddee lleeiiss ee ssoolluuççõõeess nnaa ccoommuunniiddaaddee.. ÉÉ pprreecciissoo aauummeennttaarr aa

ccoonnsscciieennttiizzaaççããoo ddoo ppúúbblliiccoo ee ddee pprrooffiissssiioonnaaiiss ssoobbrree eessssaa ccoonneexxããoo qquuee ssóó vveemm

aauummeennttaannddoo..

NNooss EEssttaaddooss UUnniiddooss,, ppoorr eexxeemmpplloo,, nnoo aannoo ddee 22000011,, 3311 eessttaaddooss

aammeerriiccaannooss,, ccoommoo FFlloorriiddaa,, VViirrggiinniiaa,, AArriizzoonnaa,, SSoouutthh CCaarroolliinnaa ee MMaassssaacchhuusseettttss--

iinnttrroodduuzziirraamm lleeiiss qquuee oobbrriiggaamm aass ddeennúúnncciiaass ddee ccrruueellddaaddee ccoonnttrraa aanniimmaaiiss qquuee

cchheeggaamm aaooss óórrggããooss ddee ccoonnttrroollee AAnniimmaall ((ccaanniiss mmuunniicciippaaiiss ee aabbrriiggooss)) sseejjaamm

eessttuuddaaddaass eemm ccoonnjjuunnttoo ccoomm ddeennúúnncciiaass ccoonnttrraa ccrriiaannççaass qquuee cchheeggaamm aaooss

sseerrvviiççooss eessppeecciiaalliizzaaddooss ddee pprrootteeççããoo aa eellaass.. OOss pprroojjeettooss ddee lleeii ""ffeelloonnyy lleevveell""

((ffeelloonnyy == mmeessmmoo nníívveell ddee ccrriimmee ddooss qquuee ccoommeetteemm aassssaassssiinnaattoo oouu eessttuupprroo,,

ssuujjeeiittoo aa sseenntteennççaa sseevveerraa ppoorr ccoommeetteerr ccrriimmee ccoonnssiiddeerraaddoo ggrraavvee)),, ffoorraamm

aapprroovvaaddooss nnooss úúllttiimmooss aannooss,, lleevvaannddoo ooss eessttaaddooss eennggaajjaaddooss aa eexxiiggiirreemm,, aaiinnddaa,,

aavvaalliiaaççããoo ppssiiccoollóóggiiccaa ee tteerraappiiaa ppaarraa ooss qquuee ssããoo pprreessooss ppoorr ccoommeetteerreemm

ccrruueellddaaddeess ccoonnttrraa aanniimmaaiiss.. ((TTOOLLEEDDOO,, 22000011)) 5555

33..22 -- CCrruueellddaaddeess ccoomm aanniimmaaiiss:: uumm ddiissttúúrrbbiioo ppssiiqquuiiááttrriiccoo

SSeegguunnddoo aa AAssssoocciiaaççããoo PPssiiqquuiiááttrriiccaa AAmmeerriiccaannaa,, aa ccrruueellddaaddee ccoomm ooss

aanniimmaaiiss ffooii ddiivviiddiiddaa eemm dduuaass ccaatteeggoorriiaass:: AAttiivvaa ((ccoommiissssããoo)) ee ppaassssiivvaa ((oommiissssããoo))::

AA ccrruueellddaaddee aattiivvaa iimmpplliiccaa aa mmaallddaaddee iinntteenncciioonnaall,, ccoonnssiiddeerraaddaa uumm ssiinnaall

ddee pprroobblleemmaass ppssiiccoollóóggiiccooss sséérriiooss,, sseennddoo eessssee ttiippoo ddee ccoommppoorrttaammeennttoo

aassssoocciiaaddoo aa uumm ccoommppoorrttaammeennttoo ssoocciiooppááttiiccoo.. EExxeemmpplliiffiiccaannddoo,, oo aabbuussoo ddee

aanniimmaaiiss ccoommeettiiddoo ppoorr uumm hhoommeemm vviioolleennttoo ppooddee ooccoorrrreerr ppoorr ttrraauummaa ddee uumm ppaaii

oouu ppaarreennttee aabbuussiivvoo qquuee mmaattaa,,aammeeaaççaa mmaattaarr oouu iinnttiimmiiddaa ooss mmeemmbbrrooss ddaa ffaammíílliiaa

aa ppeerrmmaanneecceerr eemm ssiillêênncciioo aappóóss oo aabbuussoo,, mmoossttrraannddoo aa ssuuaa ffoorrççaa..

AA ccrruueellddaaddee ppaassssiivvaa ((oommiissssããoo)) eenngglloobbaa ooss ccaassooss ddee nneegglliiggêênncciiaa,,

aabbaannddoonnoo,, eessqquueecciimmeennttoo,, qquuee ccaauussaamm ddoorr ee ssooffrriimmeennttoo aa uumm aanniimmaall,,

55 TOLEDO, Gabriela, op.cit.

40 ppeerrmmiittiinnddoo qquuee oo aanniimmaall ddeesseennvvoollvvaa ddooeennççaass oouu ppeerrmmaanneeççaa eemm ccoonnddiiççõõeess

pprreeccáárriiaass.. ((MMAASSSSAAKKII,, 22000011))5566

DDee aaccoorrddoo ccoomm uumm eessttuuddoo rreeaalliizzaaddoo ppeellaa SSPPCCAA ((MMaassssaacchhuusssseettss SSoocciieettyy

ffoorr tthhee PPrreevveennttiioonn ooff CCrruueellttyy ttoo AAnniimmaallss -- SSoocciieeddaaddee ddee MMaassssaacchhuusssseettss ppeellaa

pprreevveennççããoo ddee ccrruueellddaaddeess aa aanniimmaaiiss)) eemm ccoonnjjuunnttoo ccoomm aa NNoorrtthheeaasstteerrnn

UUnniivveerrssiittyy,, ppeessssooaass qquuee aabbuussaamm ddee aanniimmaaiiss tteemm cciinnccoo vveezzeess mmaaiiss cchhaannccee ddee

ccoommeetteerr ccrriimmeess ccoonnttrraa ppeessssooaass ddoo qquuee ooss iinnddiivvíídduuooss qquuee nnããoo ttêêmm uumm hhiissttóórriiccoo

ddee aabbuussoo aanniimmaall.. ((TTOOLLEEDDOO,, 22000011)) 5577

AA AAmmeerriiccaamm PPssyycchhiiaattrriicc AAssssoocciiaattiioonn ((AAssssoocciiaaççããoo PPssiiqquuiiááttrriiccaa

AAmmeerriiccaannaa)) ccoonnssiiddeerraa aa ccrruueellddaaddee aanniimmaall uumm ddooss ccrriittéérriiooss ddee ddiiaaggnnóóssttiiccoo ddee

ddeessoorrddeemm ddee ccoonndduuttaa,, ssuuggeerriinnddoo aa sseegguuiinnttee ccoommppaarraaççããoo::

AAbbuussaarr ddee uumm aanniimmaall éé uummaa ffoorrmmaa ddoo sseerr hhuummaannoo ddeemmoonnssttrraarr ppooddeerr,,

ssuubbjjuuggaarr ee ttoorrttuurraarr aass vvííttiimmaass ddee mmooddoo qquuee eellaass nnããoo ppoossssaamm ssee ddeeffeennddeerr..

EEssttuupprraarr éé uummaa ffoorrmmaa ddoo sseerr hhuummaannoo ddeemmoonnssttrraarr ppooddeerr,, ssuubbjjuuggaarr ee

ttoorrttuurraarr aass vvííttiimmaass ddee mmooddoo qquuee eellaass nnããoo ppoossssaamm ssee ddeeffeennddeerr..

AAbbuussaarr ddee uummaa ccrriiaannççaa éé uummaa ffoorrmmaa ddoo sseerr hhuummaannoo ddeemmoonnssttrraarr ppooddeerr,,

ssuubbjjuuggaarr ee ttoorrttuurraarr aass vvííttiimmaass ddee mmooddoo qquuee eellaass nnããoo ppoossssaamm ssee ddeeffeennddeerr..

IIssssoo ssiiggnniiffiiccaa qquuee aa lliinnhhaa qquuee sseeppaarraa uummaa ppeessssooaa ccaappaazz ddee aabbuussaarr ddee

uumm aanniimmaall ddaa ppeessssooaa qquuee éé ccaappaazz ddee aabbuussaarr ddee uummaa oouuttrraa vviiddaa hhuummaannaa éé

mmuuiittoo ttêênnuuee.. ((TTOOLLEEDDOO,, 22000011)) 5588

PPaarraa aa AAmmeerriiccaamm PPssyycchhiiaattrriicc AAssssoocciiaattiioonn ((AAssssoocciiaaççããoo PPssiiqquuiiááttrriiccaa

AAmmeerriiccaannaa)) aass ppeessssooaass aabbuussaamm ddooss aanniimmaaiiss ddaa mmeessmmaa ffoorrmmaa ee ppeellaass mmeessmmaass

rraazzõõeess ppeellaass qquuaaiiss eellaass aabbuussaamm ddee ppeessssooaa,, ppooddeennddoo aallgguummaass ppaarraarr nnooss

aanniimmaaiiss,, mmaass aass eessttaattííssttiiccaass ttêêmm pprroovvaaddoo qquuee aa tteennddêênncciiaa aa iirr aaddiiaannttee ee

ccoommeetteerr ccrriimmeess vviioolleennttooss ccoonnttrraa ppeessssooaass.. AApprreennddeerr mmaaiiss ssoobbrree eessssaa ccoonneexxããoo

eennttrree vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa ooss aanniimmaaiiss ee vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa oo sseerr hhuummaannoo éé vviittaall ppaarraa

ffoorrttaalleecceerr uummaa ssoocciieeddaaddee.. GGeerraallmmeennttee nnããoo éé ddaaddaa aa ddeevviiddaa iimmppoorrttâânncciiaa aa

ddeennúúnncciiaass ee iinnvveessttiiggaaççõõeess eennvvoollvveennddoo aattooss ddee ccrruueellddaaddee ccoonnttrraa aanniimmaaiiss,, mmaass

ppaarraa pprrooffiissssiioonnaaiiss ddee ddiirreeiittoo ee ssaaúúddee mmeennttaall eessssee éé uumm ffoorrttee iinnddiiccaaddoorr ddee

56 MASSAKI, Garbi, op.cit. 57 TOLEDO, Gabriela, op.cit. 58 Idem.

41 eennvvoollvviimmeennttoo eemm ffuuttuurrooss aattooss ddee vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa oouuttrraass ppeessssooaass.. ((TTOOLLEEDDOO,,

22000011)) 5599

DDee aaccoorrddoo ccoomm LLoouurreennççoo ((22000088))6600 oo bbaaiixxoo nníívveell ddee aatteennççããoo ddaaddoo aaooss

mmaaiiss sséérriiooss ccaassooss ddee ttoorrttuurraa,, aabbuussoo ee mmuuttiillaaççããoo ddee aanniimmaaiiss ttoorrnnaa ddiiffíícciill pprroovvaarr

ppaarraa aa ssoocciieeddaaddee oo qquuaannttoo ooss aattooss ddee vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa ooss aanniimmaaiiss ssiiggnniiffiiccaamm uumm

aallttoo ppootteenncciiaall ddee vviioollêênncciiaa ccoonnttrraa oo pprróópprriioo sseerr hhuummaannoo.. AA eexxppeerriiêênncciiaa

eemmoocciioonnaall nnaa ccrruueellddaaddee ccoomm uumm aanniimmaall iinnddiiccaa uummaa rreeppeettiiççããoo ddeessssee eessttaaddoo

eemmoocciioonnaall.. OO ccoorrppoo ddoommiinnaaddoo ddaa vvííttiimmaa iinnddiiccaa ccoonnttrroollee,, ddoommíínniioo,, ppooddeerr,, éé uummaa

mmoottiivvaaççããoo qquuee lleevvaa àà uummaa sseennssaaççããoo ddee ssuuppeerriioorriiddaaddee,, ee ddee qquuee ssee ppooddee

ddoommiinnaarr oouuttrrooss..

AAoo ccoonnttrráárriioo ddaa LLeeii ddee EExxeeccuuççããoo PPeennaall,, qquuee iinnttiimmiiddaa ooss ccrriimmiinnoossooss ccoomm

ppeennaass ddee rreecclluussããoo ppeessaaddaass,, aass ppeennaass bbrraannddaass ppaarraa ooss ccrriimmeess ccoonnttrraa aanniimmaaiiss ee

oo mmeeiioo aammbbiieennttee eemm ggeerraall ssee rreessoollvveemm ffaacciillmmeennttee ccoomm uummaa mmuullttaa iirrrriissóórriiaa,, uummaa

ppeennaa ddee ddeetteennççããoo ssuuaavvee ((qquuee oobbrriiggaa oo ““ccoonnddeennaaddoo”” aa pprreessttaarr sseerrvviiççooss

ccoommuunniittáárriiooss ppoorr uumm ppeerrííooddoo oorrddiinnáárriioo)) oouu uummaa ppeennaa ddee rreecclluussããoo ddee ttrrêêss mmeesseess

aa uumm aannoo ((qquuee eemm ggeerraall éé eelliimmiinnaaddaa ddiiaannttee oo ppaaggaammeennttoo ddee ffiiaannççaa)),, ppaarreecceennddoo

qquuaassee uumm eessttíímmuulloo àà ddeessttrruuiiççããoo aammbbiieennttaall ee àà ccrruueellddaaddee ccoomm ooss aanniimmaaiiss..

((LLOOUURREENNÇÇOO,, 22000088)) 6611

SSeegguunnddoo BBaalllloonnee ee OOrrttoollaannii ((22000055))6622 aa ssoocciieeddaaddee ccaarreeccee ddee nnooççõõeess

pprreecciissaass ssoobbrree ttrraaççooss ddee ppeerrssoonnaalliiddaaddee oouu ddee uummaa ppeerrssoonnaalliiddaaddee ccrriimmiinnoossaa,,

qquuee ddeetteerrmmiinnaa ccoommppoorrttaammeennttooss ddeelliinnqqüüeenntteess.. EEssppeeccuullaarr oo jjuuíízzoo ccrrííttiiccoo qquuee oo

ccrriimmiinnoossoo tteemm ddee sseeuu aattoo sseemmpprree ffooii pprreeooccuuppaaççããoo ddaa ssoocciioollooggiiaa,, aannttrrooppoollooggiiaa ee

ppssiiqquuiiaattrriiaa,, ppoorr ssee aapplliiccaarr aaooss ccaassooss ddee aassssaassssiinnooss sseerriiaaiiss,, eessttuupprraaddoorreess,,

ggaanngguueess ddee ddeelliinnqqüüeenntteess,, eesstteelliioonnaattáárriiooss,, ttrraaffiiccaanntteess eettcc..

““AA TTeennddêênncciiaa aa aaggrreessssããoo ee aa vviioollêênncciiaa ppooddeerrããoo sseerr

ccoonncceebbiiddaass ccoommoo ttrraaççooss ddee ppeerrssoonnaalliiddaaddee,, ccoommoo

rreessppoossttaass aapprreennddiiddaass nnoo aammbbiieennttee,, ccoommoo rreefflleexxooss ddee

ddeetteerrmmiinnaaddooss ttiippooss ddee ppeessssooaass oouu aattéé ccoommoo

59 TOLEDO, Gabriela, op.cit. 60 LOURENÇO, Daniel, op.cit. 61 Idem. . 62 BALLONE, G. J.; ORTOLANI, I. V. Comportamento violento – In. Psiqweb, Internet. Disponível em: <www.psiqweb.med.br>, revisto em 2005. Acesso em: 27 jul. 2009.

42

mmaanniiffeessttaaççõõeess ppssiiccooppaattoollóóggiiccaass””.. ((BBAALLLLOONNEE ee

OORRTTOOLLAANNII,, 22000055))6633

BBaalllloonnee ee OOrrttoollaannii ((22000055))6644 eexxpplliiccaa qquuee,, nnoo CCIIDD 1100 ((CCllaassssiiffiiccaaççããoo

IInntteerrnnaacciioonnaall ddee DDooeennççaass)) ee nnoo DDSSMM IIVV ((MMaannuuaall DDiiaaggnnóóssttiiccoo ee EEssttaattííssttiiccoo ddee

DDooeennççaass MMeennttaaiiss,, ppuubblliiccaaddoo ppeellaa AAssssoocciiaaççããoo PPssiiqquuiiááttrriiccaa AAmmeerriiccaannaa)),, aass

ccrruueellddaaddeess ccoomm aanniimmaaiiss eessttããoo aassssoocciiaaddaass aa uumm TTrraannssttoorrnnoo ddee CCoonndduuttaa

ccaarraacctteerriizzaaddoo ppoorr uumm ddeesspprreezzoo ppeellaass oobbrriiggaaççõõeess ssoocciiaaiiss ee ffaallttaa ddee eemmppaattiiaa

ppaarraa ccoomm ooss oouuttrrooss,, oo qquuee ggeerraa uumm ddeessvviioo ddee ccoommppoorrttaammeennttoo ccoomm bbaaiixxaa

ttoolleerrâânncciiaa àà ffrruussttrraaççããoo ee uummaa ddeessccaarrggaa ddaa aaggrreessssiivviiddaaddee.. EEssssee ttrraannssttoorrnnoo ddee

ppeerrssoonnaalliiddaaddee aannttii--ssoocciiaall ssee iinniicciiaa nnaa iinnffâânncciiaa oouu ccoommeeççoo ddaa aaddoolleessccêênncciiaa ee

ccoonnttiinnuuaa nnaa vviiddaa aadduullttaa.. OO ddiiaaggnnóóssttiiccoo ddeevvee sseerr ffeeiittoo aanntteess ddooss 1188 aannooss ddee

iiddaaddeess eemm iinnddiivvíídduuooss ccoomm uumm hhiissttóórriiccoo ddee vviioollaaççããoo ddooss ddiirreeiittooss bbáássiiccooss ddee

oouuttrrooss oouu rreeggrraass ssoocciiaaiiss aaddeeqquuaaddaass ppaarraa aa iiddaaddee.. OO ssiinnaall ddee ppeerriiggoo eessttáá eemm uumm

ccoommppoorrttaammeennttoo rreeppeettiittiivvoo ee ppeerrssiisstteennttee..

BBaalllloonnee ee OOrrttoollaannii ((22000055)) eexxpplliiccaa,, aaiinnddaa,, qquuee ssee nnããoo ccoonnttiiddaa aa tteemmppoo,,

eessssaa ppeerrssoonnaalliiddaaddee aannttii--ssoocciiaall ssee ccoonnffrroonnttaa ccoomm aass nnoorrmmaass ee ppaarrââmmeettrrooss lleeggaaiiss

nnaa vviiddaa aadduullttaa,, ccoonnssttiittuuiinnddoo ddee mmoottiivvooss ddee ddeetteennççããoo ee//oouu pprriissããoo.. EEsssseess

iinnddiivvíídduuooss ssee ttoorrnnaamm ffrriiooss ee ccuullppaamm aass vvííttiimmaass ppeellooss sseeuuss aattooss,, ppoorr sseerreemm

ttoollaass,, iimmppootteenntteess ee tteerreemm oo qquuee mmeerreecceemm;; ppooddeemm,, aaiinnddaa,, ddeesseennvvoollvveerr uumm

eeggoocceennttrriissmmoo eexxaaggeerraaddaammeennttee ppaattoollóóggiiccoo,, aalléémm ddee eemmooççõõeess tteeaattrraaiiss,, ccoomm

ffaallssiiddaaddee ee ddiissssiimmuullaaççããoo.. SSããoo iinnddiivvíídduuooss qquuee rroouubbaamm,, eessttuupprraamm,, mmaattaamm,,

ttrraappaacceeiiaamm,, mmaanniippuullaamm,, sseemm qquuaallqquueerr vveerrggoonnhhaa oouu ccuullppaa.. CCoossttuummaamm ffiinnggiirr

aarrrreeppeennddiimmeennttoo qquuaannddoo ddeessccoobbeerrttooss,, sseennddoo ddoottaaddooss ddee uumm ggrraannddee ddoomm

aarrttííssttiiccoo ppaarraa tteennttaarr ddiissffaarrççaarr aass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee ssuuaa ppeerrssoonnaalliiddaaddee

ssoocciiooppaattaa..

CCoonnffoorrmmee BBaalllloonnee ((22000044))6655,, oo DDSSMM IIVV ((MMaannuuaall DDiiaaggnnóóssttiiccoo ee EEssttaattííssttiiccoo

ddee DDooeennççaass MMeennttaaiiss,, ppuubblliiccaaddoo ppeellaa AAssssoocciiaaççããoo PPssiiqquuiiááttrriiccaa AAmmeerriiccaannaa))

ssuubbddiivviiddee oo TTrraannssttoorrnnoo ddee CCoonndduuttaa eemm ttrrêêss ttiippooss pprriinncciippaaiiss;;

11.. CCoonndduuttaa aaggrreessssiivvaa,, ccaappaazz ddee aammeeaaççaarr ee ddee ccaauussaarr ddaannooss ffííssiiccooss aa

ppeessssooaa ee aanniimmaaiiss;; 63 BALLONE, G. J.; ORTOLANI, I. V., op.cit. 64 Idem. 65 BALLONE, G. J. Transtornos de Conduta – In: Psiqweb, Internet. Disponível em: http://www.psiqweb.med.br.>, revisto em 2004. Acesso em: 27 jul. 2009.

43

22.. CCoonndduuttaa ccaauussaaddoorraa ddee ddaannooss aa pprroopprriieeddaaddeess;;

33.. FFuurrttoo ee sséérriiaass vviioollaaççõõeess ddee rreeggrraass..

““OO ppaaddrrããoo ddeelliinnqquueenncciiaall ddoo ccoommppoorrttaammeennttoo eessttáá pprreesseennttee

nnaa eessccoollaa,, nnaa ccoommuunniiddaaddee,, ee ddeevveemm aass iinnffoorrmmaaççõõeess

sseerreemm ccoollhhiiddaass ppoorr ffaammiilliiaarreess ee oouuttrrooss iinnffoorrmmaanntteess,, aa ffiimm

ddee mmiinniimmiizzaarr ooss pprroobblleemmaass ddee ccoonndduuttaa.. EEsssseess ppaacciieenntteess

iinnffaannttiiss oouu aaddoolleesscceenntteess eexxiibbeemm uumm ccoommppoorrttaammeennttoo ddee

aammeeaaççaa,, pprroovvooccaaççããoo oouu iinnttiimmiiddaaççããoo,, ttrraadduuzziinnddoo uumm

ccoommppoorrttaammeennttoo aaggrreessssiivvoo ccoomm ooss oouuttrrooss.. NNããoo éé rraarroo

pprroovvooccaarreemm lluuttaass ccoorrppoorraaiiss oouu uussaarreemm aarrmmaass ccaappaazzeess ddee

ccaauussaarr sséérriioo ddaannoo ffííssiiccoo((ddeessddee ppeeddrraa,, ccaanniivveettee,, ppeeddaaççooss

ddee ppaauu ee aattéé aarrmmaass ddee ffooggoo.. OOuuttrraa ccaarraacctteerrííssttiiccaa ddeesssseess

jjoovveennss ddeelliinnqqüüeenntteess éé aa ccaappaacciiddaaddee ddee sseerreemm ffiissiiccaammeennttee

ccrruuééiiss ccoomm ppeessssooaa ee aanniimmaaiiss.. DDeessttaa ffoorrmmaa,, aa vviioollêênncciiaa

ffííssiiccaa nnããoo ccoonnttiiddaa nnaa iinnffâânncciiaa ppooddee aassssuummiirr aa ffoorrmmaa ddee

eessttuupprroo,, hhoommiiccííddiioo,,aalléémm ddee vvaannddaalliissmmoo ee ttooddoo ttiippoo ddee

aaggrreessssããoo aa ssoocciieeddaaddee””.. ((BBAALLLLOONNEE ee OORRTTOOLLAANNII,, 22000055))6666

CCoonnffoorrmmee BBaalllloonnee ((22000044))6677 oo TTrraannssttoorrnnoo ddee CCoonndduuttaa ((SSoocciiooppaattiiaa IInnffaannttiill))

ssee iinniicciiaa aanntteess ddooss 1133 aannooss ddee iiddaaddee.. PPaarraa oo ddiiaaggnnóóssttiiccoo,, lleevvaa--ssee eemm ccoonnttaa aa

ééppooccaa ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa ccrriiaannççaa.. AAllgguunnss ddooss pprriinncciippaaiiss ccoommppoorrttaammeennttooss

vváálliiddooss ppaarraa oo ddiiaaggnnóóssttiiccoo ssããoo::

11.. CCrruueellddaaddeess ccoomm aanniimmaaiiss

22.. EExxcceessssoo ddee bbrriiggaass

33.. MMeennttiirraass rreeppeettiiddaass

44.. DDeessttrruuiiççããoo ddee pprroopprriieeddaaddeess

55.. DDeessoobbeeddiiêênncciiaa ppeerrssiisstteennttee

66.. CCoommppoorrttaammeennttoo ddeessaaffiiaaddoorr

66 BALLONE, G. J.; ORTOLANI, I. V., op.cit. 67 BALLONE, G. J., op.cit.

44 BBaalllloonnee ee OOrrttoollaannii ((22000055))6688 aalleerrttaa qquuee ccrriiaannççaass ssoocciiooppaattaass ssããoo

aappaarreenntteemmeennttee iimmuunneess aa ppuunniiççããoo ddooss ppaaiiss,, ee nneemm aa ddoorr ffííssiiccaa ddaa ““ppaallmmaaddaa””

aaddiiaannttaa ppaarraa aalltteerraarr sseeuu ccoommppoorrttaammeennttoo iinnddeesseejjáávveell.. AA ddeessiissttêênncciiaa ddooss ppaaiiss,,

aacchhaannddoo qquuee nnããoo hháá jjeeiittoo,, ssóó ffaazz aa ssiittuuaaççããoo ppiioorraarr..

““OOss ssoocciiooppaattaass vviioolleennttooss mmoossttrraamm uummaa hhiissttóórriiaa ddee ttoorrttuurraarr

ppeeqquueennooss aanniimmaaiiss qquuaannddoo eerraamm ccrriiaannççaass,, aalléémm ddee

vvaannddaalliissmmoo,, mmeennttiirraass rreeppeettiiddaass,, rroouubboo,, aaggrreessssããoo aaooss

ccoolleeggaass ddee eessccoollaa,, ee ddeessaaffiioo áá aauuttoorriiddaaddee ddee ppaaiiss ee

pprrooffeessssoorreess””.. ((BBAALLLLOONNEE ee OORRTTOOLLAANNII,, 22000055))6699

BBaalllloonnee ((22000044))7700 eexxpplliiccaa qquuee,, ddeennttrroo ddaa PPssiiqquuiiaattrriiaa ddaa iinnffâânncciiaa ee ddaa

aaddoolleessccêênncciiaa,, uumm ddooss qquuaaddrrooss mmaaiiss pprroobblleemmááttiiccooss éé jjuussttaammeennttee oo TTrraannssttoorrnnoo

ddee CCoonndduuttaa ((SSoocciiooppaattiiaa)),, ppoorr ssiittuuaarr--ssee nnooss lliimmiitteess ddaa PPssiiqquuiiaattrriiaa ccoomm aa mmoorraall ee

aa ééttiiccaa,, aalléémm ddooss aassppeeccttooss ppoollííttiiccooss eemm ttoorrnnoo ddaa ddeelliinnqqüüêênncciiaa iinnffaannttiill ee jjuuvveenniill..

””EEssssaass ccrriiaannççaass ee aaddoolleesscceenntteess qquuee aapprreesseennttaamm uumm ccoommppoorrttaammeennttoo

pprreeccoocceemmeennttee vviioolleennttoo rreeaaggeemm aaggrreessssiivvaammeennttee aa ttuuddoo ee aa ttooddooss,,

ssuuppeerrvvaalloorriizzaannddoo oo sseeuu pprraazzeerr eemm ddeettrriimmeennttoo ddoo bbeemm--eessttaarr aallhheeiioo””.. BBaalllloonnee

rreessssaallttaa qquuee eessssaass ppeerrttuurrbbaaççõõeess nnoo ttrraannssttoorrnnoo ddee CCoonndduuttaa ((SSoocciiooppaattiiaa))

ccaauussaamm sséérriiooss pprreejjuuíízzooss aaoo ffuunncciioonnaammeennttoo ssoocciiaall,, aaccaaddêêmmiiccoo oouu ooccuuppaacciioonnaall,,

ppoorr ffaavvoorreecceerreemm uumm ccíírrccuulloo vviicciioossoo ddee ccoonndduuttaa.. OO ppoorrttaaddoorr ddeessttee ttrraannssttoorrnnoo

ppooddee ccaauussaarr mmaall eessttaarr ee rreebbuulliiççoo nnaa ccoommuunniiddaaddee eemm ggeerraall,, jjáá qquuee oo ppaaddrrããoo

ssoocciiooppááttiiccoo ddee ccoommppoorrttaammeennttoo ssee aapprreesseennttaa nnaa eessccoollaa,, nnaa rruuaa,, nnoo ttrraabbaallhhoo..

((BBAALLLLOONNEE,, 22000044))

33..33-- UUmm pprroocceessssoo ddee eennssiinnoo ppaarraa oo eexxeerrccíícciioo ddaa cciiddaaddaanniiaa

AA eedduuccaaççããoo ccoommpprreeeennddee aassppeeccttooss ssoocciiaaiiss,, ppoollííttiiccooss,, eeccoonnôômmiiccooss,,

ppssiiccoollóóggiiccooss ee ccuullttuurraaiiss,, aa ppoonnttoo ddee aa PPeeddaaggooggiiaa nneecceessssiittaarr rreeccoorrrreerr aa oouuttrraass

cciiêênncciiaass ccoommoo aa HHiissttóórriiaa,, aa FFiilloossooffiiaa,, aa SSoocciioollooggiiaa,, aa PPssiiccoollooggiiaa,, aa EEccoonnoommiiaa..

68 BALLONE, G. J.; ORTOLANI, I. V., op.cit. 69 Idem. 70 BALLONE, G. J., op.cit.

45 EEssssaa pprrááttiiccaa ssoocciiaall vvaaii aalléémm ddaa eessccoollaa,, aaccoonntteeccee nnaa ffaammíílliiaa,, nnoo ttrraabbaallhhoo,, nnaa

IIggrreejjaa,, nnooss mmeeiiooss ddee ccoommuunniiccaaççããoo ddee mmaassssaa,, nnaass oorrggaanniizzaaççõõeess ppoollííttiiccaass ee

ssiinnddiiccaaiiss.. OO vveerrddaaddeeiirroo pprroocceessssoo ddee eennssiinnoo iinncclluuii oobbjjeettiivvooss ssoocciiaaiiss ee ppoollííttiiccooss.. ÉÉ

uumm pprroocceessssoo nnaattuurraall,, mmaass qquuee ssee ffuunnddaammeennttaa nnoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo iinntteerrnnoo,,

ddeevveennddoo iinnttrroodduuzziirr nnaa mmeennttee ddoo eedduuccaannddoo oo qquuee ssee ddeesseejjaa qquuee ddoommiinnee ddee ffaattoo

ssuuaa mmeennttee.. ÉÉ pprreecciissoo oorriieennttaarr ee iinncceennttiivvaarr nnoo pprroocceessssoo ddee eedduuccaaççããoo ee

aapprreennddiizzaaggeemm,, ppaarraa lleevvaarr oo iinnddiivvíídduuoo aa rraacciioocciinnaarr,, ddeesseennvvoollvveerr ssuuaa ccaappaacciiddaaddee

ddee rreefflleexxããoo ccoomm bbaassee nnaa mmoottiivvaaççããoo..

NNoo pprroocceessssoo ddee aassssiimmiillaaççããoo ssee eennccoonnttrraamm ccoonnhheecciimmeennttooss ee mmooddooss ddee

aaççããoo ffííssiiccaa ee mmeennttaall,, qquuee ooss iinnddiivvíídduuooss eexxpprreessssaamm eemm ssuuaass rreellaaççõõeess ccoomm oo

aammbbiieennttee ffííssiiccoo ee ssoocciiaall.. PPooddeemmooss ddiizzeerr,, aassssiimm,, qquuee aa aapprreennddiizzaaggeemm éé uummaa

rreellaaççããoo eennttrree oo ssuujjeeiittoo ee ooss oobbjjeettooss ddoo ccoonnhheecciimmeennttoo.. NNaa aapprreennddiizzaaggeemm hháá ttoottaall

iinnfflluuêênncciiaa ddee ffaattoorreess ffííssiiccooss ee ssoocciiaaiiss,, qquuee iinntteerrffeerreemm nnaass ddiissppoossiiççõõeess

eemmoocciioonnaaiiss ddoo eedduuccaannddoo ee tteemm uumm vvíínnccuulloo ddiirreettoo ccoomm oo mmeeiioo ssoocciiaall.. ((DDEENNIISS,,

22001100)) 7711

““AA pprrááttiiccaa eedduuccaattiivvaa éé uumm ffeennôômmeennoo aaoo mmeessmmoo tteemmppoo

ssoocciiaall ee uunniivveerrssaall,, uummaa aattiivviiddaaddee hhuummaannaa nneecceessssáárriiaa àà

eexxiissttêênncciiaa ee aaoo ffuunncciioonnaammeennttoo ddee qquuaallqquueerr ssoocciieeddaaddee,,

eexxeerrcceennddoo iinnfflluuêênncciiaa ssoobbrree ccoonnhheecciimmeennttooss,, eexxppeerriiêênncciiaass,,

vvaalloorreess,, ccrreennççaass,, hháábbiittooss,, mmooddooss ddee aaggiirr,, ddeeccoorrrreenntteess ddee

uummaa oorrggaanniizzaaççããoo eeccoonnôômmiiccaa,, ppoollííttiiccaa ee lleeggaall ddee uummaa

ssoocciieeddaaddee,, ddooss ccoossttuummeess àà rreelliiggiiããoo,, eemm ttooddaass aass ffoorrmmaass

ddee ccoonnvviivvêênncciiaa hhuummaannaa.. ÉÉ pprreecciissoo vviinnccuullaarr oobbjjeettiivvooss

ssóócciioo--ppoollííttiiccooss ee ppeeddaaggóóggiiccooss aa uummaa ssiittuuaaççããoo ddiiddááttiiccaa ee,,

nnoo ccaassoo ddeessssaa oobbrraa,, nnooss rreeffeerriimmooss àà eedduuccaaççããoo

hhuummaanniittáárriiaa..”” ((DDEENNIISS,, 22001100))7722

PPaarraa SSoouukkii ((11999988)) ooss pprroocceessssooss ssoocciiaaiiss iimmpplliiccaamm ddiimmeennssõõeess ppoollííttiiccaass,,

iiddeeoollóóggiiccaass,, ééttiiccaass ee ppeeddaaggóóggiiccaass,, ee éé pprreecciissoo aammpplliiaarr aa ccaappaacciiddaaddee mmeennttaall

ppaarraa ddeesseennvvoollvveerr oo ppeennssaammeennttoo,, lleevvaannddoo uummaa ppaarrttiicciippaaççããoo mmaaiiss ddeemmooccrrááttiiccaa

nnaa ssoocciieeddaaddee,, oo qquuee iinncclluuii aa rreellaaççããoo ccoomm oouuttrrooss sseerreess..

71 DENIS, Leon, op.cit. 72 Idem.

46

SSeegguunnddoo DDeenniiss ((22001100))7733 ddooiiss ffaattooss ddeevveemm sseerr ccoonnssiiddeerraaddooss:: OOss jjoovveennss

ssããoo hheerrddeeiirrooss ddee uummaa ccuullttuurraa eessppeecciissttaa ee aa eessccoollaa éé rreepprroodduuttoorraa ddeessssee hháábbiittoo..

PPaarraa oo aauuttoorr,, éé oo aammbbiieennttee ffaammiilliiaarr oo llooccaall eedduuccaattiivvoo eemm qquuee oo jjoovveemm,, ddeessddee oo

nnaasscciimmeennttoo,, pprreesseenncciiaa ee aapprreennddee oo eexxeerrccíícciioo ddaa ‘‘aauussêênncciiaa ddee ppeennssaammeennttoo’’

ppaassssaaddoo ppeellooss ppaaiiss ee ppoorr sseeuuss pprriimmeeiirrooss eedduuccaaddoorreess..

DDeenniiss ((22001100))7744 eexxeemmpplliiffiiccaa aa ssuuaa aaffiirrmmaaççããoo,, eexxpplliiccaannddoo qquuee::

““DDeessddee aa pprréé--eessccoollaa uummaa pprreetteennssaa iinnoocceennttee ccaannttiiggaa iinncciittaa

““aattiirraarr oo ppaauu nnoo ggaattoo””;; ppaassssaannddoo ppoorr uumm eennssiinnoo

ffuunnddaammeennttaall qquuee ffrriissaa ssiisstteemmaattiiccaammeennttee uummaa ddiivviissããoo

cciieennttííffiiccaa oonnddee oo hhoommeemm ccoollooccoouu aa ssii mmeessmmoo nnoo ttooppoo ddee

uummaa ccaaddeeiiaa aalliimmeennttaarr qquuee nnaa vveerrddaaddee eellee rreessiiddee nnaa ppaarrttee

iinnffeerriioorr,, ee qquuee aa hhiissttoorriiaa ddaa hhuummaanniiddaaddee éé ffuunnddaammeennttaaddaa

nnoo hhoommeemm ccoommoo aa mmeeddiiddaa ddee ttooddaass aass ccooiissaass;; ee

ccoonncclluuiinnddoo ccoomm uumm eennssiinnoo mmééddiioo oonnddee aa ffiilloossooffiiaa ppaassssaaddaa

aaoo aalluunnoo éé aaqquueellaa qquuee ssee oorrgguullhhaa ddee sseerr aannttrrooppooccêênnttrriiccaa;;

aa hhiissttoorriiaa éé aa ddoo hhoommeemm,, bbrraannccoo ee bbuurrgguuêêss;; aa ggeeooggrraaffiiaa éé

aa qquuee iiggnnoorraa aa oorriiggeemm aalliimmeennttaarr ddooss iimmppaaccttooss ssóócciioo--

aammbbiieennttaaiiss;; aa bbiioollooggiiaa éé aa aappoollooggiissttaa ddaa eexxppeerriimmeennttaaççããoo

aanniimmaall ee ddaa vviissããoo ddee qquuee ttuuddoo qquuee nnããoo éé hhuummaannoo éé uumm

rreeccuurrssoo ppaarraa bbeenneeffiicciioo hhuummaannoo;; aa qquuíímmiiccaa éé aa

nnaattuurraalliizzaaddoorraa ddooss iimmppaaccttooss eeccoossssiissttêêmmiiccooss ppeellaa

iinndduussttrriiaalliizzaaççããoo,, jjáá qquuee eessssee pprroocceessssoo éé ffaacciilliittaaddoorr ddaa vviiddaa

hhuummaannaa eemm ssoocciieeddaaddee.. ÉÉ nnaa eessccoollaa qquuee oo eessttuuddaannttee tteerráá

aa ccoommpprroovvaaççããoo cciieennttííffiiccaa,, lliitteerráárriiaa ee ffiilloossóóffiiccaa ddoo qquuee

aapprreennddeeuu eemm ccaassaa.. AA eessccoollaa nnããoo éé ssóó rreepprroodduuttoorraa ddaass

ddeessiigguuaallddaaddeess,, eellaa éé rreepprroodduuttoorraa ((ee ssee oorrgguullhhaa ddiissssoo)) ddaa

mmiilleennaarr ttrraaddiiççããoo mmoorraall eessppeecciissttaa ee aappoollooggiissttaa ddaa

ddoommiinnaaççããoo hhuummaannaa ssoobbrree aa nnaattuurreezzaa.. TTooddaass aass

ddiisscciipplliinnaass eessccoollaarreess,, sseemm eexxcceeççããoo,, rreepprroodduuzzeemm aa vviissããoo

eessppeecciissttaa ee ccaappiittaalliissttaa qquuee ddeennoommiinnaa ttooddaass aass ffoorrmmaass ddee

73 DENIS, Leon, op.cit. 74 Idem.

47

vviiddaa nnããoo--hhuummaannaa ccoommoo pprroodduuttoo,, ccooiissaa,, mmeerrccaaddoorriiaa ee

rreeccuurrssoo””.. ((DDEENNIISS,, 22001100)) 7755

PPaarraa LLoouurreennççoo ((22000088))7766 ssoommeennttee aa ppaarrttiirr ddee uummaa nnoovvaa ggeerraaççããoo tteerreemmooss

aa mmuuddaannççaa ddoo ppaarraaddiiggmmaa ccaarrtteessiiaannoo ppaarraa uummaa cciiêênncciiaa qquuee rreessppeeiittaa aa vviiddaa,,

rroommppeennddoo ccoomm oo ppaaddrrããoo mmoorraall ttrraaddiicciioonnaall.. OOss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss ttrraazzeemm ppaarraa oo

ccaammppoo ppeeddaaggóóggiiccoo aa nneecceessssiiddaaddee ddee uumm eennssiinnoo ppaauuttaaddoo nnaa llóóggiiccaa ee nnaa mmoorraall..

DDeenniiss ((22001100))7777 rreeffoorrççaa qquuee aa ppeeddaaggooggiiaa ppaauuttaaddaa nnooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss jjáá éé

ppeerrcceeppttíívveell ddee LLeettrraass àà GGaassttrroonnoommiiaa,, ddaa FFiilloossooffiiaa àà BBiiooqquuíímmiiccaa,, ddaa FFííssiiccaa

QQuuâânnttiiccaa àà GGeeooppoollííttiiccaa,, ee qquuee sseerrããoo jjuussttaammeennttee eesssseess nnoovvooss pprrooffiissssiioonnaaiiss ooss

pprrooppaaggaaddoorreess ddaa eexxppaannssããoo ddaa mmoorraalliiddaaddee,, ddoo rreessppeeiittoo aaooss aanniimmaaiiss nnããoo--

hhuummaannooss,, aalléémm ddooss eeccoossssiisstteemmaass nnaattuurraaiiss..

““EEssssee éé oo ppoonnttoo,, ssee nnoovvooss pprrooffeessssoorreess,, ddee ttooddaass aass

ddiisscciipplliinnaass,, ssee eennggaajjaarreemm nnoo aattiivviissmmoo ddooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss,,

ppoouuccoo iimmppoorrttaa oo tteemmppoo qquuee eelleess ttêêmm ppaarraa eennssiinnaarr.. EEssssee

ppoossiicciioonnaammeennttoo ééttiiccoo ppooddee iimmppeeddiirr oo nnaasscciimmeennttoo ee aa

rreepprroodduuççããoo ddee nnoovvooss ddeelliinnqqüüeenntteess iinnffaannttiiss ee jjuuvveenniiss””..

((DDEENNIISS,, 22001100)) 7788

CCoonnffoorrmmee FFrraanncciioonnee ((11999988)),, uumm ddooss mmaaiiss eemmiinneenntteess aauuttoorreess eemm ddeeffeessaa

ddoo ddiirreeiittoo aanniimmaall,, uummaa eedduuccaaççããoo ffuunnddaammeennttaaddaa nnooss ddiirreeiittooss aanniimmaaiiss nnããoo

ppeerrmmiittee qquuee ccrriiaannççaass ee jjoovveennss ccrreessççaamm ccoonnssiiddeerraannddoo nnaattuurraall aa bbaannaalliizzaaççããoo ddoo

mmaall ee nneemm aa ccooiissiiffiiccaaççããoo ddaa vviiddaa.. NNaa vviissããoo ddoo aauuttoorr eessssee nnoovvoo ppaarraaddiiggmmaa

eedduuccaacciioonnaall nnããoo ppeerrmmiittee qquuee aa vviioollêênncciiaa sseejjaa iinnssttiittuucciioonnaalliizzaaddaa,, nneemm aa

ccrruueellddaaddee ccoonnsseennttiiddaa ccoomm ooss aanniimmaaiiss hhuummaannooss oouu nnããoo,, eemm eessttaaddoo ddee

vvuullnneerraabbiilliiddaaddee,, mmiinniimmiizzaannddoo aa bbaannaalliiddaaddee ddoo mmaall nnaa ttrraannssmmiissssããoo ddee

ccoonnhheecciimmeennttooss ààss nnoovvaass ggeerraaççõõeess..

75 DENIS, Leon, op.cit. 76 LOURENÇO, Daniel, op.cit. 77 DENIS, Leon, op.cit. 78 Idem.

48

CCONCLUSÃO

A conexão entre a crueldade com animais e o comportamento violento

contra pessoas sempre foi bem documentada e objeto de estudo de

conceituados pesquisadores, como: Associação Psiquiátrica Americana;

Divisão da Infância e da Juventude de New Jersey (USA); Sociedade

Humanitária dos Estados Unidos; Universidade de Oxford (UK); Universidade

de Erlangen (Alemanha); Escolas seguras, alunos seguros (USA); Instituto

Nina Rosa (Brasil); Unesco; Sociedade de Machussets pela prevenção de

crueldades a animais (USA);Centro Nacional de Análise de Violência Criminal

(USA); WSPA (Sociedade Mundial de Proteção Animal) dentre outras.

Essas pesquisas confirmam os estudos do FBI (Federal Boureau of

Investigation), concluindo que as crianças que cometem crueldades com

animais são as mais propícias a se engajarem em condutas violentas e

criminais quando adultas, sendo a crueldade com animais incluída no DSM IV e

no CID 10 (indicadores de patologias psiquiátricas) como uma sociopatia grave,

que se não for contida a tempo pode tomar proporções até mesmo

irreversíveis.

É dever dos educadores compreender essa conexão violência contra

animais x ser humano, a fim de auxiliar familiares de crianças e adolescentes

com essa tendência a diagnosticar logo no início esse grave transtorno de

conduta, em geral considerado “uma fase que passa”, devido a falta de

informação de profissionais da educação sobre tão relevante tema.

A educação humanitária, frequentemente associada apenas ao respeito

pelos animais, é na realidade bem mais abrangente que a educação ambiental,

estendendo-se a animais, pessoas e meio ambiente. O respeito pelos animais

e pelas pessoas está entrelaçado, de modo que torna-se necessário que

crianças e adolescentes sejam conscientizados do respeito às outras espécies.

Receber na escola apenas uma carga de conhecimento impessoal não

estabelece uma clara relação entre valores éticos e morais indispensáveis ao

convívio social e ao exercício da cidadania. É preciso trabalhar a relação com

outras formas de vida, como animais e plantas.

49

A educação humanitária nas escolas é perfeitamente aplicável no Brasil,

de baixo custo e desenvolve a sensibilidade diante de todas as formas de vida,

o que estimula a criança e o adolescente a ter compaixão, solidariedade e mais

respeito por todos, desenvolvendo, ainda, o senso de responsabilidade de

cuidar do meio ambiente.

50

ÍNDICE DE ANEXOS

ANEXO 1

DECLARAÇÃO UNIVERSAL DOS DIREITOS DOS ANIMAIS (UNESCO)

1 - Todos os animais têm o mesmo direito à vida. 2 - Todos os animais têm direito ao respeito e à proteção do homem. 3-Nenhum animal deve ser maltratado. 4 - Todos os animais selvagens têm o direito de viver livres no seu habitat. 5 - O animal que o homem escolher para companheiro não deve ser nunca ser abandonado. 6 - Nenhum animal deve ser usado em experiências que lhe causem dor. 7 - Todo ato que põe em risco a vida de um animal é um crime contra a vida. 8 - A poluição e a destruição do meio ambiente são considerados crimescontra os animais. 9 - Os diretos dos animais devem ser defendidos por lei. 10 - O homem deve ser educado desde a infância para observar, respeitar e compreender os animais. Preâmbulo: Considerando que todo o animal possui direitos; Considerando que o desconhecimento e o desprezo desses direitos têm levado e continuam a levar o homem a cometer crimes contra os animais e contra a natureza; Considerando que o reconhecimento pela espécie humana do direito à existência das outras espécies animais constitui o fundamento da coexistência das outras espécies no mundo; Considerando que os genocídios são perpetrados pelo homem e há o perigo de continuar a perpetrar outros; Considerando que o respeito dos homens pelos animais está ligado ao respeito dos homens pelo seu semelhante; Considerando que a educação deve ensinar desde a infância a observar, a compreender, a respeitar e a amar os animais, Proclama-se o seguinte Artigo 1º Todos os animais nascem iguais perante a vida e têm os mesmos direitos à existência. Artigo 2º 1.Todo o animal tem o direito a ser respeitado.

51 2.O homem, como espécie animal, não pode exterminar os outros animais ou explorá-los violando esse direito; tem o dever de pôr os seus conhecimentos ao serviço dos animais 3.Todo o animal tem o direito à atenção, aos cuidados e à proteção do homem. Artigo 3º 1.Nenhum animal será submetido nem a maus tratos nem a atos cruéis. 2.Se for necessário matar um animal, ele deve de ser morto instantaneamente, sem dor e de modo a não provocar-lhe angústia. Artigo 4º 1.Todo o animal pertencente a uma espécie selvagem tem o direito de viver livre no seu próprio ambiente natural, terrestre, aéreo ou aquático e tem o direito de se reproduzir. 2.toda a privação de liberdade, mesmo que tenha fins educativos, é contrária a este direito. Artigo 5º 1.Todo o animal pertencente a uma espécie que viva tradicionalmente no meio ambiente do homem tem o direito de viver e de crescer ao ritmo e nas condições de vida e de liberdade que são próprias da sua espécie. 2.Toda a modificação deste ritmo ou destas condições que forem impostas pelo homem com fins mercantis é contrária a este direito. Artigo 6º 1.Todo o animal que o homem escolheu para seu companheiro tem direito a uma duração de vida conforme a sua longevidade natural. 2.O abandono de um animal é um ato cruel e degradante. Artigo 7º Todo o animal de trabalho tem direito a uma limitação razoável de duração e de intensidade de trabalho, a uma alimentação reparadora e ao repouso. Artigo 8º 1.A experimentação animal que implique sofrimento físico ou psicológico é incompatível com os direitos do animal, quer se trate de uma experiência médica, científica, comercial ou qualquer que seja a forma de experimentação. 2.As técnicas de substituição devem de ser utilizadas e desenvolvidas. Artigo 9º Quando o animal é criado para alimentação, ele deve de ser alimentado, alojado, transportado e morto sem que disso resulte para ele nem ansiedade nem dor. Artigo 10º 1.Nenhum animal deve de ser explorado para divertimento do homem. 2.As exibições de animais e os espetáculos que utilizem animais são incompatíveis com a dignidade do animal.

52 Artigo 11º Todo o ato que implique a morte de um animal sem necessidade é um biocídio, isto é um crime contra a vida. Artigo 12º 1.Todo o ato que implique a morte de grande um número de animais selvagens é um genocídio, isto é, um crime contra a espécie. 2.A poluição e a destruição do ambiente natural conduzem ao genocídio. Artigo 13º 1.O animal morto deve de ser tratado com respeito. 2.As cenas de violência de que os animais são vítimas devem de ser interditas no cinema e na televisão, salvo se elas tiverem por fim demonstrar um atentado aos direitos do animal. Artigo 14º 1.Os organismos de proteção e de salvaguarda dos animais devem estar representados a nível governamental. 2.Os direitos do animal devem ser defendidos pela lei como os direitos do homem. (APASFA, 2010) 79

79 APASFA. Associação Protetora de Animais São Francisco de Assis. Declaração Universal dos Direitos dos Animais. (2010). Disponível em: <http://www.apasfa.org/leis/declaracao.shtml>. Acesso em: 10 fev. 2010.

53

BIBLIOGRAFIA

BARTLETT, Steven J. Raízes da resistência humana aos direitos dos animais: Bloqueios psicológicos e conceituais. Revista Brasileira de Direito Animal. Salvador: Evolução, Vol.2, n.2, p. 17-66, jul./dez. 2007. DEMO, P. Pesquisa: princípio científico e educativo. 6 ed. São Paulo: Cortez, 1999. DESCARTES, R. Animals Are Machines. In: Animal Rights and Human Obligations (T. Regan & P. Singer, eds.), pp. 13-19, New Jersey: Prentice Hall, 1989. FELTHOUS, A R., & KELLERT, S. R. Violence against animals and people: Is agression against living creatures generalized? Bulletin of the American Academy of Psychiatry Law, 14: 55-69, 1986. FRANCIONE, G. L. Animal Rights and New Welfarism. In: Encyclopedia of Animal Rights and Animal Welfare (M. Bekoff & C. A Meaney, eds), pp.45, Westport: Greenwood Press, 1998. KELLERT, S. R. & FELTHOUS, A R., 1985. Childhood cruelty toward animals among criminals and noncriminals. Human Relations, 38: 1113-1129. LINZEY, A. Theos – Rights. In: Encyclopedia of Animal Rights and Animal Welfare (M. Bekoff & C. A Meaney, eds), pp. 299-300, Westport: Greenwood Press, 1998a. _______________. Theophrastus. In: Encyclopedia of Animal Rights and Animal Welfare (M. Bekoff & C. A Meaney, eds.), pp. 333-334, Connecticut: Greenwood Press, 1998b. LOURENÇO, Daniel B. Direito dos Animais: fundamentação e novas perspectivas. Porto Alegre: Sergio Antonio Fabris Editor, 2008. MUSSEN, Paul H; CONGER, John J. & KAGAN, Jerone. Desenvolvimento e personalidade da criança. 3 ed. Rio de Janeiro: Harbra, 1995. OSÓRIO, L.C. Adolescente hoje. Porto Alegre: Artes Médicas, 1989 ROUSSEAU, Jean Jacques. Discurso sobre a Origem e os Fundamentos da Desigualdade entre os Homens. São Paulo: Martin Claret, 2005. ROUSSEAU, J. Do Contrato Social. In: Os Pensadores. Rousseau Vida e Obra. (Nova Cultural, ed.), pp. 15-145, São Paulo: Nova Cultural, 1987. SCHOPENHAUER, A. Sobre o Fundamento da Moral. São Paulo: Martins Fontes, 1995.

54 SILVER, Larry B. A criança incompreendida. Rio de Janeiro: Jorge Zahar, 1984. SOUKI, Nádia. Hannah Arendt e a Banalidade do Mal. Belo Horizonte: UFMG, 1998. VISCOTT, D. A linguagem dos sentimentos. 13 ed. São Paulo: Summus, 1982.

BIBLIOGRAFIA DISPONÍVEL EM MEIO ELETRÔNICO APAAB. Associação de Proteção Animal Amigo Bicho. Crueldade com animais. (2008). Disponível em: http://www.apaab.org.br/noticias/ler_noticia.php?cd_noticia=2. Acesso em: 10 nov. 2009. APASCS. Associação Protetora dos Animais de São Caetano do Sul. Citações e Provérbio sobre animais e meio ambiente. (2009). Disponível em: <http://www.apascs.org.br/citacoes8.php>. Acesso em: 20 jan. 2010. APASFA. Associação Protetora de Animais São Francisco de Assis. Declaração Universal dos Direitos dos Animais. (2010). Disponível em: <http://www.apasfa.org/leis/declaracao.shtml>. Acesso em: 10 fev. 2010. _______________. Frases Famosas. (2009). Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/frases.shtml>. Acesso em: 22 nov. 2009. BALLONE, G. J.; ORTOLANI, I. V. Comportamento violento – In. Psiqweb, Internet. Disponível em: <www.psiqweb.med.br>, revisto em 2005. Acesso em: 27 jul. 2009. BALLONE, G. J. Transtornos de Conduta – In: Psiqweb, Internet. Disponível em: http://www.psiqweb.med.br.>, revisto em 2004. Acesso em: 27 jul. 2009. BARBOSA, Walter da Silva. A voz do silêncio. (2009). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/91-geral/208-a-voz-do-silencio>. Acesso em: 09 out. 2009. BENTHAM, Jeremy. Direitos animais. (2010). Disponivel em: http://pt.wikipedia.org/wiki/Direitos_animais. Acesso em: 22 nov. 2009. DENIS, Leon. Direitos animais: um novo paradigma na educação. Revista Pensata Animal n° 31 – jan/2010. Disponível em: <http://www.pensataanimal.net/artigos/117-leondenis/346-direitos-animais-um-novo-paradigma-na-educacao>. Acesso em: 10 fev. 2010.

55 FELIPE, Sônia T. Violência Mimética, Adultos, Crianças, Animais. 2004). Disponível em: <www.eobicho.org/site/textossonia1.html>. Acesso em: 10 fev. 2010. GREIF, Sergio. Educação Humanitária. (2009). Disponível em: <http://www.anda.jor.br/?p=14299>. Acesso em: 03 fev. 2010. HSUS. A Conexão: Violência Contra Animais e Violência Contra Humanos Original em Inglês no site da Humane Society of the United States. Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/conexao.shtml>. Acesso em: 15 ago. 2009. KUNDERA, Milan. Nosso Poder de Não Praticar o Mal. (1983). Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/kundera.shtml>. Acesso em: 5 nov. 2009. LEMOS, Francisco. Direito de viver. Revista Vida e Saúde, edição de setembro 2005. Disponível em:http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/91-geral/254-direito-de-viver-por-francisco-lemos. Acesso em: 14 nov. 2009. LINZEY, Andrew. Mudando a percepção sobre animais. Série "Literatura Teológica". Publicada em 97/98 no BTI Newsletter/Mansfield College, Oxford University BTI Newsletter, Volume XXVII, Nro. 28 15/04/1998. Disponível em: <http://www.apasfa.org/futuro/percepcao_animais.shtml>. Acesso em: 22 ago. 2009. LOURENÇO, Daniel. Os animais são sujeitos de direitos? O uso dos animais pelos homens. Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/91-geral/255-os-animais-sao-sujeitos-de-direitos-o-uso-dos-animais-pelos-homens-por-daniel-lourenco->. Acesso em: 16 jan. 2009. MASSAKI, Garbi. Animais de Estimação - A Conexão Violência Contra Animais x Violência Contra Humanos. Adaptado de: Humane Society of the United States www.hsus.org. Tudo especial Crueldade com Animais nº41, 2001. Disponível em: <http://www.garbi.com.br/animais/violencia.htm>. Acesso em: 23 jan. 2010. MULLER, Bruno. Por que animais tem direitos? Revista Pensata Animal nº 23 - Maio de 2009. Disponível em: <http://www.pensataanimal.net/artigos/42-brunomuller/273-por-que-animais-tem-direitos>. Acesso em: 13 nov. 2009. ROSA, Nina. Omissão. (2009). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/95/216-omissao#page>. Acesso em: 26 jan. 2010. _______________. Educação de valores. Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/o-inr/educacao-de-valores>. Acesso em: 26 jan. 2010.

56 _______________. Defesa Animal. (2009) Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/defesa-animal/artigos/95/216-omissao>. Acesso em: 26 jan. 2010. _______________. Violência. (2005). Disponível em: <http://www.institutoninarosa.org.br/violencia.html em 18/05/2005>. Acesso em: 26 jan. 2010. SAMPAIO, Márcia. Deputados Querem Descriminalizar o Art 32 da Lei Ambiental para Favorecer Espetáculos de Crueldades com Animais. Publicado em 05/10/2009. Disponível em:<http://www.webartigos.com/articles/26943/1/Deputados-Querem-Descriminalizar-o-Art-32-da-Lei-Ambiental-para-Favorecer-Espetaculos-de-Crueldades-com-Animais/pagina1.html>. Acesso em: 12 jan. 2010. SARAN, Anderson. Educação Humanitária. (2009). Disponível em: <http://adsaran.wordpress.com/2009/11/09/educacao-humanitaria/>. Acesso em: 26 jan. 2010. TOLEDO, Gabriela. Texto Adaptado de Humane Society of the United States: Tudo especial Crueldade com Animais nº41, 2001. Disponível em: www.pea.org.br. Acesso em 28 jul. 2009. UNESCO. Declaração Universal dos Direitos dos Animais. Disponível em: <http://www.apasfa.org/leis/declaracao.shtml>. Acesso em: 28 jul. 2009. VOLTAIRE. Autores. In: INFO.COM. (2005). Disponível em:, http://www.pensador.info/frase/NjA0MDg2/ >. Acesso em: 12 nov. 2009. WIKIPEDIA. A enciclopédia livre. Direito dos Animais. (2010). Disponível em: http://pt.wikipedia.org/wiki/Direitos_animais. Acesso em: 21 fev. 2010. SITES CONSULTADOS < http://www.pataamiga.com.br> < http://www.petsite.com.br> < http://www.suipa.org.br> < http://www.pea.org.br> < http://wspa.org.uk> < http://www.petabuse.com> <http://pt.wikipedia.org/wiki/Direitos_animais> <http://veganvix.110mb.com/DireitosAnimais.htm>

57 <http://www.apaab.org.br/noticias/ler_noticia.php?cd_noticia=2>

58

FOLHA DE AVALIAÇÃO

Nome da Instituição: Instituto A Vez do mestre

Título da Monografia: A ALARMANTE INFLUÊNCIA DAS CRUELDADES COM ANIMAIS NA VIOLÊNCIA E NA CRIMINALIDADE INFANTOJUVENIL

Autor: Marcia Raquel Lains Sampaio

Data da entrega:

Avaliado por: Conceito: