Embed Size (px)
Citation preview
Eläkkeiden rahoitus –
työeläkejärjestelmän kestävyys
Mauri Kotamäki
ekonomisti
Twitter: @Mau_And
Sisällys
• Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista?
• Kaksi tapaa mitata taloudellista kestävyyttä
– Vakiomaksu
– Kestävyysvaje
• Lopuksi: Julkinen talous kokonaisuudessaan on pinteessä, koska
eläkejärjestelmän ylijäämä on supistunut ja supistunee edelleen
tulevaisuudessa
2
Miksi järjestelmän kestävyys
kiinnostaa meitä?
Hyvät syyt taloudellisen kestävyyden arvioinnille
• Järjestelmän olemassaolo (”oikeutus”)
• Luottamus järjestelmään
• Uudistustarpeen ja liikkumavaran arviointi
4
Kestävyyslaskelmien
taustaoletuksista
Ikääntymisen iso kuva
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
1972
1975
1978
1981
1984
1987
1990
1993
1996
1999
2002
2005
2008
2011
2014
2017
2020
2023
2026
2029
2032
2035
2038
2041
2044
2047
2050
2053
2056
2059
2062
2065
Vanhushuoltosuhde (65+/15-64)
Vanhushuoltosuhde
6
2010: 27 %
2033: 45 %
~ 600 000 yli 65-v.
enemmän
Suuria siirtymiä
0,90
0,99
0,39
1,50
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1972
1975
1978
1981
1984
1987
1990
1993
1996
1999
2002
2005
2008
2011
2014
2017
2020
2023
2026
2029
2032
2035
2038
2041
2044
2047
2050
2053
2056
2059
2062
2065
Väestö työmarkkinoilla (2017=1)
Työikäinen väestö Vanhusväestö
7
Yksityinen eläkesektori
6,4 %
6,7 %
7,3 %
8,9 %
0,0 %
1,0 %
2,0 %
3,0 %
4,0 %
5,0 %
6,0 %
7,0 %
8,0 %
9,0 %
10,0 %
2021
2023
2025
2027
2029
2031
2033
2035
2037
2039
2041
2043
2045
2047
2049
2051
2053
2055
2057
2059
2061
2063
2065
2067
2069
2071
2073
2075
2077
2079
2081
2083
2085
2087
2089
2091
2093
2095
2097
2099
Suhde b
kt:
seen,
%
Maksutulo Kokonaismeno
8
Maksutaso: 24,4 %
Varat/bkt perusvuonna: 55,4 %
Julkinen eläkesektori (valtio)
1,8 %
0,7 %
2,1 %
0,5 %
0,0 %
0,5 %
1,0 %
1,5 %
2,0 %
2,5 %
2021
2023
2025
2027
2029
2031
2033
2035
2037
2039
2041
2043
2045
2047
2049
2051
2053
2055
2057
2059
2061
2063
2065
2067
2069
2071
2073
2075
2077
2079
2081
2083
2085
2087
2089
2091
2093
2095
2097
2099
Suhde b
kt:
seen,
%
Maksutulo Kokonaismeno
9
Maksutaso: 23,6 %
Varat/bkt perusvuonna: 8,3 %
Julkinen eläkesektori (kunta)
2,3 %2,2 %
2,6 %
2,4 %
2,6 %
0,0 %
0,5 %
1,0 %
1,5 %
2,0 %
2,5 %
3,0 %
2021
2023
2025
2027
2029
2031
2033
2035
2037
2039
2041
2043
2045
2047
2049
2051
2053
2055
2057
2059
2061
2063
2065
2067
2069
2071
2073
2075
2077
2079
2081
2083
2085
2087
2089
2091
2093
2095
2097
2099
Suhde b
kt:
seen,
%
Maksutulo Kokonaismeno
10
Maksutaso: 28,5 %
Varat/bkt perusvuonna: 24,0 %
Kaksi tapaa mitata järjestelmän
kestävyyttä – _vakiomaksu_
Vakiomaksun määritelmä
• Peruslaskelma kuvaa TyEL-maksun tulevaa kehitystä vallitsevien
säädösten mukaan.
• Vaihtoehtoinen tapa arvioida TyEL-maksun tulevaa tasoa on
määrittää maksulle vakiotaso, joka olisi yhdessä kertyneiden
varojen kanssa riittävä rahoittamaan kaikki tulevat TyEL-menot.
• Laskelma tehdään ETK:n PTS-laskentamallilla
12
Vakiomaksulaskelma (TyEL)
24,4
28,3
25,7
25,7
21
22
23
24
25
26
27
28
29
2015
2017
2019
2021
2023
2025
2027
2029
2031
2033
2035
2037
2039
2041
2043
2045
2047
2049
2051
2053
2055
2057
2059
2061
2063
2065
2067
2069
2071
2073
2075
2077
2079
2081
2083
2085
Peruslaskelma, TyEL Vakiomaksutaso, TyEL
13 Lähde: ETK:n PTS-laskelma 2016
Kaksi tapaa mitata järjestelmän
kestävyyttä - _kestävyysvaje_
(Eläkejärjestelmän) kestävyysvaje
• Perustuu Euroopan komission metodologiaan, jota sovelletaan
laajasti julkisen talouden kestävyyteen liittyvissä laskelmissa (ks.
Fiscal Sustainability Report)
• ”Kuinka paljon veroja (eläkevakuutusmaksua) pitäisi korottaa tai
menoja leikata keskipitkällä aikavälillä, jotta järjestelmä olisi
taloudellisesti tasapainossa?”
• Taloudellinen tasapaino tarkoittaa, että (diskontatut nykyarvoiset)
tulot vastaavat menoja
15
Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (TyEL)
-2,5 %
-2,0 %
-1,5 %
-1,0 %
-0,5 %
0,0 %
2021
2023
2025
2027
2029
2031
2033
2035
2037
2039
2041
2043
2045
2047
2049
2051
2053
2055
2057
2059
2061
2063
2065
2067
2069
2071
2073
2075
2077
2079
2081
2083
2085
2087
2089
2091
2093
2095
2097
2099
Tulo
t, m
enot,
milja
rdia
euro
a
Jäämä (maksutulo-kokonaismenot)
16
Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (JuEL)
-0,4 %
-0,3 %
-0,2 %
-0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,2 %
2021
2026
2031
2036
2041
2046
2051
2056
2061
2066
2071
2076
2081
2086
2091
2096
Jääm
ä,
% s
uhte
ess
a b
kt:
een
Valtio
17
-0,4 %
-0,3 %
-0,2 %
-0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,2 %
2021
2026
2031
2036
2041
2046
2051
2056
2061
2066
2071
2076
2081
2086
2091
2096
Jääm
ä,
% s
uhte
ess
a b
kt:
een
Kunta
Kestävyysvajeen komponentit: velka (tai
varallisuus)
55%
8%
24%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
TyEL JuEL (valtio) JuEL (kunta)
% s
uhte
ess
a b
kt:
seen
Varat vuonna 2021
18
Kestävyysvaje TyEL ja JuEL, prosenttiyksikköä
suhteessa bkt:seen
Alkuvarallisuus
Diskontattujen
alijäämien
summa
S2*
TyEL - 1,0 + 1,3 + 0,3
JuEL (valtio) - 0,2 + 0,0 - 0,1
JuEL (kunta) - 0,4 + 0,3 - 0,2
Yhteensä - 1,6 + 1,6 - 0,0
19
* Positiivinen arvo merkitsee kestävyysvajetta, negatiivinen arvo ylijäämää
Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017)
Yhteenveto tästä osiosta
• Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein
taloudellisesti tasapainossa
– TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta
– JuEL on lievästi ylijäämäinen
• Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa per
heti ja pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä
• Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja
menoista
20
Lopuksi
Julkisen talouden kestävyys ja eläkejärjestelmä
osana julkista taloutta
Motivointia
0,3
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
%
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bkt:een
Valtionhallinto ja muut soturahastot Paikallishallinto
Eläkelaitokset Julkisyhteisöt yhteensä
22
2,7
* 2017-2019 perustuu VM:n ennusteeseen
Jäämä ja velka keskimäärin 1975-2016
Jäämä + 1,4 %
Jäämä ilman eläkesektoria - 1,5 %
23
6,5 13,8
56,1
32,7
63,6
0
10
20
30
40
50
60
70
% s
uhte
ess
a b
kt:
hen
Julkisyhteisöjen bruttovelka
