Upload
mariko
View
39
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
KESU-PROSESSI JA KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKOJEN ENNAKOINTI Hyvinvointifoorumi II 1.11.2011 Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä Varsinais-Suomen liitto. ENNAKOINTI ON OSA STRATEGISTA SUUNITTELUA TULEVAISUUDEN TEKEMISTÄ EI SIIS PELKKÄÄ MATEMAATTISTA ENNUSTAMISTA (puh pah pelko pois). - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
KESU-PROSESSI JA
KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKOJENENNAKOINTI
Hyvinvointifoorumi II 1.11.2011
Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä Varsinais-Suomen liitto
ENNAKOINTI ON OSA
STRATEGISTA SUUNITTELUA TULEVAISUUDEN TEKEMISTÄ
EI SIIS PELKKÄÄ MATEMAATTISTA ENNUSTAMISTA (puh pah pelko pois)
HYÖDYNNETÄÄNKÖ (USKALLETAANKO/HALUTAANKO HYÖDYNTÄÄ)
STRATEGISESSA SUUNNITTELUSSATULEVAISUUTTA ARVIOIVAA
TIETOA VAI EI…
…ONKIN SITTEN IHAN ERI JUTTU
KESU-PROSESSI ON
• koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen
• pitkän tähtäimen (tähtäin 10-15 vuoden päässä)
• strategista suunnittelutyötä
• jota tehdään neljän vuoden sykleissä
• ja johon maakunnat ovat vuodesta 2003 lähtien päässeet mukaan vaikuttamaan.
• KESU-prosessissa pyritään huomioimaan koulutuksen kehittämisen sekä laatua että määrää koskevat asiat.
• Maakuntien rooli ja ehkä myös ministeriöiden rooli prosessin eri vaiheissa (TEM, OKM) on toistaiseksi painottunut enemmän määrälliseen kuin laadulliseen kehittämistyöhön.
• KESU-prosessin kautta ei pystytä vastaamaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin eikä varmaan ole tarkoituskaan.
JUURI NYT
Yksi 4-vuotissykli on lopuillaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) laatiman asiakirjan
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 –
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos 13.9.2011
laaja lausuntokierros on juuri päättynyt.
Valtioneuvoston on määrä hyväksyä kehittämissuunnitelma tämän vuoden lopussa.
KESU-luonnoksessa esitetään seuraavaa sote-alalta
Aloittaneet 2009
Aloitus-paikat2016
Muutos
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala yhteensä 17 073 18 770 1 697Ammatillinen peruskoulutus 8 050 9 080 1 030Ammattikorkeakoulututkinto 7 552 7 700 148Yliopistotutkinto 1 471 1 990 519
Luvut löytyvät luonnoksen sivulta 57, myös tarkemmalla opintoalajaolla, mutta vain koko valtakunnan tasolla, vaikka ennakointityötä on tehty myös maakuntatasolla.
Muuta sote-alan viittausta ei KESU-luonnoksessa juuri löydykään. Pitäisikö? Onko KESU sen paikka? Koulutusta on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena.
MAAKUNTIEN ROOLI KESU-PROSESSISSA
• Maakunnille on annettu prosessissa alueellisen koulutuksen määrällinen ennakointitehtävä (aloituspaikat).
• Varsinais-Suomessa tästä tehtävästä vastasi Varsinais-Suomen liitto ja työtä ohjasi maakunnan koulutusjaosto.
• Työtä prosessoitiin erilaisissa työryhmissä
maakunnassa ja mukana oli elinkeinoelämän, viranomaisten sekä oppilaitosten edustajia.
• Maakuntien työtä ohjasivat TEM ja OPH/OKM prosessin eri vaiheissa.
MAAKUNTIEN ROOLI KESU-PROSESSISSA
• Tuottaa prosessissa alueellinen toimialoittainen ammattirakenne-ennuste vuodelle 2025.
• Esittää ennusteluluku 27 toimialan jokaiselle 59 ammattiryhmälle sekä tavoitekehityksen että peruskehityksen mukaisesti eli reilut 3000 lukua eli tehtävä oli varsin tekninen.
• Tietojen syöttämistä ja tarkastelua varten opetushallitus tarjosi Excel-pohjaisen työkalun maakuntien käyttöön.
• Lukujen syöttämisen jälkeen, opetushallitus (OPH) laski maakunnille aloittajatarvelaskelmat maakuntien laatmien ammattirakenne-ennusteiden pohjalta.
• Huom! Maakunnat eivät siis itse tehneet aloituspaikkatarvelaskelmia vaan esittivät oman näkemyksensä aloituspaikkatarpeesta OPH:n tuottamien laskelmien pohjalta.
MITÄ MAAKUNNAT EIVÄT VOINEET TEHDÄ
• Maakunnat eivät itse saaneet asettaa työpaikkatavoitteittaan vaan sen teki VATT.
• Maakunnat eivät saaneet vaikuttaa millaisella tutkinnolla ko. ammatissa ko. toimialalla työskennellään vaan sen teki OPH.
• Käytännössä maakuntien laatima ammattirakenne-ennuste ei vaikuta aloittajatarvelaskelmien tuloksiin kovinkaan paljon, sillä tuloksiin vaikuttaa enemmän työpaikkakehitys ja erityisesti se, millä tutkinnolla alalla on tarkoitus työskennellä.
• Tuloksiin vaikuttaa myös laskelmien sisälle rakennetut tavoitteet keskeyttämisestä ja moninkertaisesta koulutuksesta (ammatinvaihto) ja eläköitymisestä (ammateissa jo toimivien ikärakenne).
MITÄ VOISI TEHDÄ TOISIN JATKOSSA
• STM yhtä vahvaksi toimijaksi TEM:n rinnalle arvioimaan työvoimantarvetta. Tähän asti STM on ollut lähinnä kuulijan/kommentoijan roolissa.
• Kuntatyönantajat eli palkanmaksajat mukaan!
• Suomi ikääntyy ja sosiaali- ja terveysalan tekijöitä tarvitaan. Kaikkea ei voi kuitenkaan kouluttaa alalle. Työntekijöitä tarvitaan myös vientialojen tehtäviin tuomaan rahaa Suomen rajojen sisäpuolelle.
• Ennakoidaan enemmän sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa eikä sitä miten monta tietyn tilastonimikkeen mukaista ammattilaista tarvitaan tulevaisuudessa.
MITÄ VOISI TEHDÄ TOISIN JATKOSSA
• Nyt kun nuorisoikäluokat vain pienenevät koulutuksen kehittämisessä olisi keskityttävä määrän sijasta enemmän laatuun, jokaisen toimijan osalta. Samalla myös ennakointitoimintaa tulee kehittää vastaavasti enemmän laadulliseen suuntaan.
• Aloituspaikkojen sijasta tulisi ennakoida, kuinka monta UUTTA tutkinnon suorittanutta tarvitaan eikä kuinka monta aloittajaa tarvitaan.
• Maakuntien numeromurskaustehtävää voisi keventää ja maakunnille oikeus asettaa itse työpaikkatavoitteensa. Peruskehityksen arvio voisi jäädä VATT:n tehtäväksi.
LINKKIVINKKEJÄKoulutustarjonta 2016 -tuloksia:www.varsinais-suomi.fi -> Organisaatio ->
Aluekehittäminen-> Koulutustarpeiden ennakointi -> Koulutustarjonta 2016
Koulutusjaoston toimintaa:www.koulutustajayhteistyota.com
Lyhyen tähtäimen ennakointitietoa maakunnastawww.luotain.fi
Valtakunnallista ja maakunnallista ennakointitietoahttp://www.oph.fi/info/ensti