1

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

2019–2020

1

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019–2020 Julkaisu A:66 ISBN 978-951-766-361-8 (nide) ISBN 978-951-766-362-5 (verkkojulkaisu) ISSN 1237-993X Etelä-Pohjanmaan liitto Julkaisuvuosi 2018

2

Sisällys

1. JOHDANTO ..................................................................................................................................................... 3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA ......................................................................................................... 4

3. MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN EDISTÄMINEN VUOSINA 2019–2020 ................................. 5

3.1. Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä ...................................................................................................... 5

3.2. Tulevaisuuden osaamistarpeet ............................................................................................................ 10

3.3. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt ............................................................................................................ 12

3.4. Eheä aluerakenne ja ympäristö ............................................................................................................ 15

4. ETELÄ-POHJANMAAN STRATEGISEN VAIKUTTAMISEN KÄRJET 2019–2020................................................ 18

LIITE: Rakennerahasto-ohjelman ja maaseutuohjelman rahoitustaulukot

3

1. JOHDANTO

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) 33 § mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi.

Toteutuessaan maakuntauudistus muuttaa myös aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää. Lakiehdotuk-sissa ei enää ole mainintaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmasta, vaan maakunnat itse päättä-vät mahdollisista toimeenpanoa ohjaavista suunnitelmista. Jatkossa maakunnat käyvät vuoropuhelua mi-nisteriöitten kanssa aluekehittämiskeskusteluissa, joissa myös linjataan kehittämiskohteita.

Euroopan unionin ohjelmakausi 2014–2020 on kallistumassa loppupuoliskolle ja uuden ohjelmakauden valmistelu on käynnistynyt. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevien rahoitusresurssien mahdollisimman te-hokkaan, tuloksellisen ja tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi maakuntaohjelman toi-meenpanosuunnitelmassa käsitellään rahoituksen kohdentamista. Tarkoituksena on tehdä välitilinpäätöstä ja analysoida rahoitusohjelmittain, mihin teemoihin rahoitus on kohdentunut ja erityisesti, mihin lähitule-vaisuudessa sitä olisi tarpeen vielä suunnata maakuntaohjelman tavoitteiden edistämiseksi.

Valmisteluprosessi

Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa nojauduttiin tuoreen maakuntaohjelman 2018–2021 valmistelu-prosessiin. Aineksia saatiin myös aluekehittämisen ajankohtaiskiertueen tilaisuuksista, joita järjestettiin toukokuussa 2018 kolme kappaletta eri puolilla maakuntaa yhteistyössä maakuntauudistuksen valmisteli-joiden kanssa. Lisäksi muun muassa Etelä-Pohjanmaan tulevaisuusryhmä evästi toimeenpanosuunnitelman valmistelua.

Hyväksyminen

Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2019–2020 kokouksessaan 24.9.2018, ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman 28.9.2018.

4

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Muuttuvaa toimintaympäristöä analysoidaan tarkemmin joulukuussa 2017 hyväksytyssä maakuntaohjelma-asiakirjassa https://www.epliitto.fi/maakuntaohjelma. Toimeenpanosuunnitelmassa on tarpeen nostaa esiin ja korostaa sellaisia teemoja ja ilmiöitä, joiden merkitys on entisestään kasvanut tai joiden asettamiin haasteisiin pitää heti tarttua. Talouden yleinen noususuhdanne on edelleen vaikuttanut myönteisesti myös eteläpohjalaiseen toimeliai-suuteen. Jo valmiiksi valtakunnan tasoon verrattuna matala työttömyys on jatkanut laskuaan ja samalla työllisyys on noussut. Myönteisen kehityksen kääntöpuolella on paheneva pula osaavasta työvoimasta, ja rekrytointiongelmat tulevat laajenemaan yhä useampia ammattiryhmiä kattavaksi ongelmaksi. Työvoiman saatavuusongelmiin vaikuttaa osaltaan myös maakunnan vanheneva ikärakenne ja negatiivinen väestönkehitys, joka jatkuu huolestuttavana kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Seinäjokea, Ilmajokea ja Lapuaa. Suurimmat muuttotappiot syntyvät opintojen perässä yliopistokaupunkeihin muuttavista nuorista. Samaan aikaan maakunnan omat koulutuspaikat niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussakin ovat joutuneet mittavien leikkausten kohteeksi. Kehitys on kohtalokas, etenkin kun Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet pitää kiinni itse kouluttamistaan opiskelijoista valmistumisen jälkeen. Opetus-hallituksen tilastojen mukaan vuonna 2016 60 % Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua edelleen maakunnassa, mikä on kolmanneksi korkein osuus valtakunnallisesti. Sen si-jaan muualla kouluttautuneiden houkuttelu maakuntaan on huomattavasti vaikeampaa. Saman tilaston mukaan 2,6 % koko Suomen korkeakoulutetuista oli asettunut Etelä-Pohjanmaalle. Maakunnan osaamisperustaa uhkaa mureneminen samalla, kun työn murros ja digitalisaatio edellyttävät viemään osaamista kansainväliselle tasolle. Osaamisen kehittämisen on myös perustuttava jatkuvalle op-pimiselle. Yrityksiltä kaivattaisiin laajempia panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Selvää on, ettei osaamis- ja väestövajetta pystytä ratkaisemaan kotimaisin voimin, vaan ulkomaisen työvoiman tarve tulee väistämättä eteen. Niukasti kansainvälistyneenä maakuntana Etelä-Pohjanmaalla on tässä erityisesti kirittä-vää. Väestön keskittyminen ja kaupungistuminen ovat globaaleja trendejä ja näkyvät myös Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoki maakuntakeskuksena on kasvanut viime vuosina nopeasti, mutta kilpailu suurem-pien kotimaisten kaupunkien kanssa on kovaa. Hajautunut asutus- ja yritysrakenne on tähän saakka ollut tyypillistä Etelä-Pohjanmaalle, mutta jatkossa tämän rakenteen ylläpitäminen vaatii kovempia ponnistuksia elinkeinojen kehittämisessä ja kuntien elinvoimatoimissa.

Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometrin mukaan hyvinvoinnin haasteista merkittävimmiksi riskitekijöik-si on nostettu nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, psyykkiset pitkäaikaissairaudet, yksinäisyys, päihteiden käyttö ja alhainen tulotaso.

5

3. MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN EDISTÄMINEN VUOSINA 2019–2020

Keskeiset painotukset ja resurssien kohdentaminen vuosina 2019–2020 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018–2021 perustuu maakuntasuunnitelmaan 2040, jossa Etelä-Pohjanmaan visioksi vuodelle 2040 on määritelty seuraavaa:

Maakuntaohjelma jakaantuu neljään toimintalinjaan:

1. Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä 2. Tulevaisuuden osaamistarpeet 3. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt 4. Eheä aluerakenne ja ympäristö

Jäljempänä kunkin toimintalinjan tavoitteiden toteutumista tarkastellaan maakunnan keskeisten rahoitus-resurssien kautta ja tarkastelun pohjalta nostetaan esiin niitä teemoja, joihin erityisesti halutaan ja on tar-peen panostaa lähitulevaisuudessa.

3.1. Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan yritysten jatkuvuutta uudistumista ja kasvua tukeva Yritystoiminnan ekosysteemi. Toimintalinja jakaantuu sekä elinkeinoelämän painoalojen kehittämiseen että yritystoiminnan uudistumisen edistämiseen. Pai-noalat muodostavat laajoja kokonaisuuksia, eikä niitä voi rajata perinteisten toimialajakojen mukaan. Pai-noalat myös limittyvät keskenään. Elinkeinopainoaloja on maakuntaohjelmassa kolme: Kestävät ruokajär-jestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät sekä Uudistuva pal-velu- ja elämystuotanto. Yritystoiminnan uudistaminen on tavoitteena painoaloista ja toimialoista riippu-matonta, joskin uudistumisen tarve ja kohdentuminen vaihtelee painoaloittain.

Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta.

6

Mitä on saatu aikaan? EU-ohjelmarahoitus painottuu maakunnassa vahvimmin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukeviin hankkeisiin. Painotukset vaihtelevat rahoituslähteittäin. Lähes kolmannes Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetystä rahoituksesta kohdentuu elinkeinopainoalalle Kestävät ruokajärjestel-mät ja biotalouden uudet ratkaisut. Rahoitetuilla toimenpiteillä on tuettu elintarveketjun kilpailukyvyn vah-vistumista ja uudistumista. Etusijalla ovat olleet kannattavuutta tukevat hankkeet sekä tuotantoa tehosta-vat ja tuotantokustannuksia alentavat investoinnit. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella on edistetty ruoka-alan tki-toimijoiden yhteistyötä, verkottumista ja kansainvälistymistä sekä yritysten tki-toiminnan vahvistumista. Konkreettisena toimena on lähdetty kokoamaan koko ruokaketjun laboratorio-palveluja yhdeksi kokonaisuudeksi tavoitteena luoda yhteistyötä ja synergiaa sekä opiskelijoiden ja elinkei-noelämän kohtaamispaikka. Kokonaisuuteen kuuluu myös yhteistyö ja työnjako kaupallisten laboratorio-toimijoiden kanssa. Maaseutuohjelman kehittämisrahoitusta on kohdennettu koko metsäsektorin kehittämiseen. Metsätalou-dessa on vahvistettu metsänomistajien osaamista ja aktivoitu metsätalouden toimenpiteitä. Puunjalostuk-sessa ja puurakentamisessa on painotettu kansainvälistymistä ja digitalisaatiota. Maakunnan liiton rahoittamista EAKR-hankkeista suurin osa kohdentuu elinkeinopainoalalle Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Keskeinen teema on teollinen internet, robotisaatio ja digitalisaatio -kokonaisuus. Hankkeiden kohderyhmänä on ollut pääasiassa valmistava pk-teollisuus, jonka kasvun ja kehi-tyksen edellytyksiä hankkeilla on parannettu. Merkittävä hanketoimija teemassa on Seinäjoen Ammattikor-keakoulun tekniikan yksikkö, jonka hankkeiden kokonaiskustannukset tässä teemassa ovat lähes 2 miljoo-naa euroa. Muut rahoitusohjelmat täydentävät kokonaisuutta. Kokonaisuuteen liittyy muun muassa pk-yritysten aktivointia, tuottavuuden tulosmittareiden visualisointia, teollisen internetin laboratorioon ja vuo-rovaikutteisen ja mobiilin robotiikan demonstraatioympäristön toteuttamiseen liittyvät investoinnit, sekä EU:n IoT Compass Hub -statuksen saaneen keskuksen toiminnan kehittäminen. Kokonaisuuteen liittyy myös ESR-varoin rahoitettuja koulutuksellisia hankkeita. Esimerkiksi Digivaattori-hankkeessa tavoitteena on nostaa Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäämällä pk-yritysten henkilöstön ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin mah-dollisuuksista tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuo-daan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa. Toinen merkittävä kokonaisuus on ollut Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (Sedu) kehittämis- ja investointi-hankepari, jonka tuella on rakennettu simulaattorimaailma Sedun logistiikka-, varasto- ja maarakennusalan uudelle kampukselle Rengonharjulle lentokentän kupeeseen. Tämä mahdollistaa ajanmukaisen koulutuksen niin perus- kuin täydennyskoulutuksessa.

Yleisempään yritystoiminnan uudistamiseen liittyvinä toimina on toteutettu EAKR-rahoituksessa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hanke kasvuyrittäjyyden edistämiseksi maakun-nassa. Siinä rakennettiin kasvuyrittäjyyden parasta ekosysteemiä sekä toimittiin kasvuyrittäjyyden herätteli-

7

jänä uusien ja nykyisten yrittäjien kasvumotivaation kasvattamiseksi. Lisäksi kasvuyrittäjyyteen liittyen on etsitty kustannustehokkaita ja ketteriä toimintatapoja kasvuyritysten synnyttämisessä. Sosiaali- ja terveysalan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaamista on vahvistettu simulaation keinoin ESR-rahoitteisessa hankkeessa. Kohderyhmänä ovat vanhuksille, kehitysvammaisille ja mielenterveyson-gelmista kärsiville tuki-, hoito-, kuntoutus-, toimintaterapia- ja asumispalveluja tuottavat yritykset sekä lastensuojelu- ja nuorisokotipalveluita tarjoavat yritykset. Maaseutuohjelman yritysryhmähankkeet ovat hyvä työkalu yritysten toiminnan kehittämiseen, koska niihin sisältyy sekä yhteistyön elementti että mahdollisuus yrityskohtaiseen kehittämiseen. Rahoitetuissa hank-keissa painotuksena on ollut muun muassa kansainvälistyminen ja vienti. Rahoitusta yksittäisten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin myöntävät ELY-keskus, Leader-ryhmät ja Business Finland eri rahoituslähteistä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ELY-keskus on myöntä-nyt yritysten kehittämisavustusta sekä investointeihin että erilaisiin kehittämistoimiin. Tavoitteena on edis-tää pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä. Kone- ja laitehankintoja rahoitettaessa etusi-jalla on ollut toimialan uusi, ympäristöä vähemmän kuormittava sekä energia- ja materiaalitehokkaampi teknologia. Rahoitetut hankkeet ovat liittyneet muun muassa uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotannon kehittämiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen. Vähä-hiilisten hankkeiden osuus ohjelmakaudella rahoitetuista yrityshankkeista Etelä-Pohjanmaalla on 41 %, joka tällä hetkellä ylittää EU-ohjelmassa tavoitteeksi asetetun 25 %. Yrityksen kehittämisavustusta saaneet yri-tykset tavoittelevat kehittämistoimenpiteillään hankkeiden päätyttyä vaikutuksiltaan noin 194 milj. euron liikevaihdon ja 118 milj. euron viennin kasvua. Noin puolet myönnetystä yritysrahoituksesta kohdentui metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden val-mistukseen. Puu- ja rakennustuoteteollisuuden osuus rahoituksesta oli vastaavasti lähes neljännes. Maaseutuohjelman yritystukipäätökset ovat kohdistuneet eri toimialojen investointeihin. Kokonaisinves-toinnit ylittävät 47 miljoonaa ja tukea on myönnetty 10 miljoonaa euroa. Puolet myönnetystä tuesta on kohdentunut teknologiateollisuuden toimialan investointeihin. Pääosa tuetuista yrityksistä laajentaa toi-mintaansa ja tuettujen toimenpiteiden avulla arvioidaan syntyvän 285 uutta työpaikkaa. Kasvuhakuisten yritysten kokonaisrahoituksen järjestyminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Merkittävä osa myös Leader-ryhmien myöntämästä maaseutuohjelmarahoituksesta kohdentuu yritysten investointeihin. Hankkeita on tuettu ohjelmakaudella 160 kpl ja niistä kolmannes kohdistuu alkavien yritys-ten investointeihin. Business Finlandin (aiemmin Tekes) rahoitusta ei pääsääntöisesti kohdenneta maakuntakohtaisesti, joten Etelä-Pohjanmaan osuus rahoituksesta riippuu aina alueella toimivien asiakkaiden kysynnästä. Vuosittainen rahoituksen saanto voi vaihdella paljonkin. Kuluvan ohjelmakauden aikana eteläpohjalaiset toimijat ovat saaneet Tekesin ja v. 2018 alusta Business Finlandin rahoitusta seuraavasti: 2015 7,9 Meur, 45 asiakasta, joista 9 tutkimusorganisaatiota (ei elinkeinotukia) 2016 4,9 Meur, 81 asiakasta, joista 2 tutkimusorganisaatiota ja 54 elinkeinotukiasiakasta

8

2017 5,8 Meur, 106 asiakasta, joista 0 tutkimusorganisaatiota ja 86 elinkeinotukiasiakasta (2018 alkup.) 3,8 Meur, 56 asiakasta, joista 0 tutkimusorganisaatiota ja 42 elinkeinotukiasiakasta Energiatukia ja kv-avustuksia ei ole mukana vuoden 2015 luvuissa. Pääosa innovaatiotukia hakeneista ja saaneista on pk-yrityksiä, jotka toimivat vientimarkkinoilla tai tähtää-vät sinne. Kaikki maakunnan kärkitoimialat ovat edustettuina. Haasteena Etelä-Pohjanmaalla on alusta asti kansainvälisille markkinoille tähtäävien aloittavien yritysten vähäisyys. Vuoden 2016 lokakuulla lanseerattiin innovaatioseteli, jolla pk-yritys voi hankkia apua ideansa eteenpäin viemiseen. Innovaatioseteleitä on Etelä-Pohjanmaalla myönnetty jo noin sadalle yritykselle; muun muassa vuoden 2018 alkupuoliskolla 20 yritykselle, joten tämä on ollut tärkeä instrumentti maakunnassa. Maakuntaohjelman teemoja on edistetty myös kansainvälisellä hankerahoituksella, jota on saatu Etelä-Pohjanmaalle merkittävä määrä viime vuosina. Esimerkiksi Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa Circu-lar Economy for Small and Medium-sized Enterprises - eli CESME-hankkeessa tarkoituksena on tutustua kiertotalouden käytäntöihin ja edistää niiden soveltamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hankkeessa on muun muassa luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma. Se sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaan siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. NICHE-hankkeen tavoitteena on puolestaan edistää ruokaketjujen innovatiivisuutta alueilla, joilla elintarvi-keala on kärkiteema. Tarkoituksena on alueellisten ja paikallisten hyvien käytäntöjen ja strategiatoimenpi-teiden tunnistaminen, analysointi, levittäminen ja monistaminen. Hankkeessa laaditun toimintasuunnitel-man teemaksi nousi erityisesti maakunnan brändäys.

Elintarvikeketjuun liittyy myös ECOWASTE4FOOD-hanke, jossa on etsitty ja tunnistettu Euroopasta malleja, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan pienentää elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa ja kulutuksen eri vai-heissa ekoinnovaatioiden kautta.

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Tuotteistetaan elintarvikeketjun turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyvää osaamista sekä kehite-tään vientiedellytyksiä ja verkostot. Toteutetaan ratkaisuja, jotka tähtäävät elintarvikealan osaami-seen liittyvän kriittisen massan kasvattamiseen.

• Lisätään ravitsemusosaamista ja kuluttajatiedon hyödyntämistä sekä etsitään erilaisia toimintamal-leja ravitsemusosaamisen brändäämiselle ja levittämiselle esimerkiksi julkisiin ruokapalveluihin

• Vahvistetaan ruokaketjun yhteistyötä ja sitoutumista tavoitteelliseen yhteistyöhön • Parannetaan maatilojen ja koko elintarvikeketjun kilpailukykyä ja tuottavuutta muun muassa

osaamista kehittämällä ja uutta teknologiaa soveltamalla. Edistetään uudistumista, monialaisuutta sekä luomutuotantoon siirtymistä ja kiertotaloutta maatalousyrityksissä.

• Kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita, vahvistetaan brändiä ja edistetään vientiä

Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut

9

• Hyödynnetään metsäbiotalouden sivuvirtoja uusilla tavoilla Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Käynnistetään toimia, jotka tähtäävät teollisen internetin, robotisaation, keinoälyn ja ylipäätään di-gitalisaation hyödyntämisen lisäämiseen. Aktivoidaan yrityksiä, luodaan demonstraatioympäristöjä ja rakennetaan kumppanuuksia. Vahvistetaan alan asiantuntijayrityksiä tukevaa toimintaympäris-töä

• Lisätään puurakentamista ja tartutaan toimialan uusiin mahdollisuuksiin • Tuetaan aktivointi- ja verkostoitumistoimenpiteitä, joilla edistetään resurssitehokkuutta ja kiertota-

lousajattelua yrityksissä ja muissa organisaatioissa Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Vahvistetaan matkailupalveluiden kapasiteettia. Edistetään matkailualan koordinoitua kehittämis- ja yhteistyötä ja erityisesti kansainvälistymistä. Muodostetaan yhteinen visio ja toimintasuunnitel-ma.

• Kehitetään luovien alojen yrittäjyyden uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Lisätään luovien alo-jen lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä muiden toimialojen kanssa (esimerkiksi muotoilu teollisuudessa ja palveluissa, kulttuuri matkailussa ja sote-palveluissa)

• Luodaan yhtenäisiä palveluketjuja matkailun, kulttuurin ja hyvinvoinnin osa-alueilla • Parannetaan pk-yritysten osaamista uudistusten tuomiin mahdollisuuksiin tarttumisessa (sote- ja

maakuntauudistuksen tai muiden kehittämistoimien vaikutukset) Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Vahvistetaan liiketoimintaosaamista • Varmistetaan uudistuvien yrityspalveluiden toimivuus • Lisätään toimivien yritysten kansainvälistymistä kehittämällä systemaattista viennin edistämistä ja

tukipalveluja • Aktivoidaan alusta asti kansainvälisille markkinoille tähtäävää start up -yrittäjyyttä

Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät

Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto

Yritystoiminnan uudistaminen

10

• Tuetaan kasvuyrittäjyyttä ottamalla käyttöön yrityskiihdyttämöitä ja innovaatio- ja kokeilualustoja • Sujuvoitetaan yritysten omistajanvaihdoksia • Saatetaan uusia yrityksiä tki-toiminnan piiriin matalan kynnyksen työkaluilla.

3.2. Tulevaisuuden osaamistarpeet Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on Vetovoimai-nen, uutta luova ja kansainvälisesti kiinnostava osaamis- ja innovaatiojärjestelmä. Toimintalinja jakaan-tuu eteläpohjalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen erityisesti yksilöi-den näkökulmasta. Mitä on saatu aikaan? Maakunnassa toimiva vahva monialainen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus ovat maakun-nan keskeisimmät julkiset innovaatioympäristön toimijat. Kaiken kaikkiaan tutkimustoiminnan ja korkea-koulutuksen sekä niihin liittyvän kehittämistoiminnan resurssit ovat melko niukat, joten ne on pyrittävä hyödyntämään tehokkaasti. Kantava periaate Etelä-Pohjanmaan innovaatioekosysteemin rakentamisessa on verkostomainen korkeakouluyhteistyö. Haasteita yhtälössä tuo rahoituksen ennustettavuuden vaikeus, koska rahoitus kootaan useista eri lähteistä eikä se pysy vakiona sekä rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset. EAKR-hankkeiden rooli kokonaisuudessa liittyy ennen muuta osaamisjärjestelmän ja innovaatioekosysteemin kehittämiseen. EAKR-resurssein on pyritty kehittämään lähinnä vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta elinkeinoelämän kanssa etenkin maakunnan kärkitoimialoilla. Tällä on merkitystä muun muassa Business Finlandin rahoitustoiminnassa, jossa painote-taan tutkimustulosten hyödyntämistä uudessa liiketoiminnassa. Myös kansainvälisyys on tärkeä kehittämis-kohde. Maakunnan EAKR-hankevaroista on tähän kokonaisuuteen kohdennettu tähän mennessä 21 %. Huomioita-vaa on, että myös maakuntaohjelman 1. toimintalinjan elinkeinojen kehittämiseen painottuvissa hankkeissa on mukana tki-toiminnan osatekijöitä. Etelä-Pohjanmaalla Järviseudulta aikoinaan hankerahoituksella alkunsa saanut maakuntakorkeakoulutoi-minta on sittemmin laajentunut, aluksi hankevaroin, eri puolille maakuntaa. EAKR-rahoituksella voitiin tällä ohjelmakaudella vielä tukea maakuntakorkeakoulutoiminnan vahvistamista ja integroimista alueellisiin osaamis- ja innovaatiokeskittymiin. Tällä hetkellä maakuntakorkeakoulu toimii käytännössä koko maakun-nan kattavasti Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja kuntien yhteispanostuksin.

Seudullisina innovaatiokeskittyminä EAKR-varoin on rahoitettu muun muassa Järvi-Pohjanmaan innovaa-tiokeskuksen, Kuortaneen urheiluopiston fyysisen valmennuksen osaamis- ja innovaatiokeskittymän sekä Framin alueen biotalouden tutkijahotellipalvelun kehittämistä.

11

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi korkeakoulujen, elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan yhteistä tutki-mus- ja kehittämistoimintaa on edistetty Tampereen yliopiston ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hank-keissa. Hankkeissa on pyritty ensinnäkin tutkimustiedon nopeampaan soveltamiseen ja siihen liittyvien prosessien sujuvoittamiseen käytännön toiminnan haasteiden ratkaisemisessa. Toiseksi tavoitteena on ollut kehittää uudenlaisia malleja, joiden avulla tutkimustuloksia ja uusia ideoita saadaan tehokkaammin kaupal-listettua uudeksi liiketoiminnaksi. ESR-rahoitus on keskeinen työkalu, kun kehitetään Innostavia urapolkuja. Eteläpohjanmaalla työorganisaa-tioiden kehittämisessä painopisteenä on työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yhtä aikaa tuottavuuden lisäämisen kanssa sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen laadun ja tarjonnan kehittäminen elinikäisen oppimisen teemassa. Toisella ja korkea-asteella opiskelevien työelämäyhteyksien lisääminen ja töihin tai jatkokoulutukseen siirtymisen tukipalvelujen ke-hittäminen lisää ammattitaitoa ja nopeuttaa työllistymistä. Samalla hankkeilla lisätään opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetään uusia, vaihtoehtoisia yksilöllisiä tapoja suorittaa tutkintoja. Hankkeissa järjestetään täydennyskoulutusta, jolla lisätään mikro- ja pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon laajenta-mista ja muutosvalmiutta. Esimerkiksi STAGE - Osaajat esiin hankkeessa lisättiin opiskelijoiden viestintä- ja markkinointiosaamista sekä brändäystaitoja. Hankkeessa lisättiin myös yläkoulun oppilaiden tuntemusta eri ammateista ja tuettiin hei-dän uravalintojaan. Vastaavasti JoPo - Jopparilta polkimille hankkeessa lisättiin ammattikorkeakouluopiske-lijoiden työelämätuntemusta ja työnantajakontakteja sekä tarjottiin työkaluja urasuunnittelun tueksi ja opintojen jälkeisen työllistymisen edistämiseksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikor-keakouluopetuksen välistä nivelvaihetta taas on sujuvoitettu Tie tulevaisuuteen hankkeessa. Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Kiinnitytään kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin etenkin korkeakoulustrategian painoaloilla sekä kytketään yritykset mukaan verkostoihin. Edistetään koulutusvientiä.

• Lisätään tki-toimintaa ja olemassa olevien palveluiden hyödyntämistä elinkeinoelämässä • Synnytetään uusia toimintamalleja ja tehdään kokeiluita pk-yritysten innovaatiotoiminnan vauhdit-

tamiseksi sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kaupallistamiseksi • Rakennetaan elinkeinotoimintaa tukevia pilotointi- ja demonstraatioympäristöjä muun muassa kor-

keakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin • Tuetaan korkean liiketoimintapotentiaalin ja radikaalien innovaatioiden kehittämistä • Tunnistetaan elinkeinoelämän TKI-toiminnan, digitalisaation ja kasvun pullonkauloja • Vahvistetaan maakunnan TKI-toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja luodaan asiakaslähtöisiä toimin-

tamalleja

Korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketju

Innostavat urapolut

12

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Etsitään toiminnallisia ja teknologisia keinoja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden lisää-miseksi.

• Luodaan peruskoulutason koulutetuille uusia väyliä kouluttautua ja huolehditaan, että peruskoulun päättäneet siirtyvät kaikki jatko-opintoihin.

• Vakiinnutetaan hankevaroin käynnistynyt Ohjaamo-toiminta koko maakunnassa • Madalletaan oppilaitosten ja koulutusohjelmien raja-aitoja ja tiivistetään yhteistyötä • Joustavoitetaan aikuiskoulutusta ja parannetaan kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tar-

jontaa ja laatua • Tuetaan muuntokoulutusta ja uusia toimintamalleja osaamisen jatkuvaan päivittämiseen ja luodaan

pilottihankkeita, jotka tähtäävät osaamisen vahvistamiseen nopean työllistymisen edistämiseksi. • Luodaan jatkuvan osaamisen päivittämisen järjestelmä kaikille koulutustasoille • Elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyönä uudistetaan työvoimaa tarvitsevien ammattialojen

mainetta.

3.3. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on Monialainen, ennakoiva, väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä toimintatapa. Toimintalinja jakaantuu Osalli-suuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen, Hyvinvoinnin edistämiseen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantamiseen Mitä on saatu aikaan Osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamisen keskeisin ohjelmarahoituksen lähde on Euroopan sosiaalira-hasto (ESR). Rahoituksen painopisteitä ovat Etelä-Pohjanmaalla muun muassa heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllisyyden edistäminen kehittämällä uusia ratkaisuja ja palveluja sekä tehos-tamalla palveluun ohjausta. Samoin kehitetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta ja työkykyä edistäviä kokonaisvaltaisia palveluita ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Useat jäljempänä kuvatut kehittämiskokonaisuudet kohdistuvat myös toimintalinjaan Tulevaisuuden osaa-mistarpeet ja painopisteeseen Innostavat urapolut. Ohjelmakaudella on rahoitettu useita ESR-hankkeita, joilla on edistetty nuorten, pitkään työttömänä ollei-den ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyyttä. Esimerkiksi Preppaamo-hankkeessa tuettiin nuorten osallisuutta ja työllistymisedellytyksiä kulttuuritapahtumissa tehtävien projektien avulla ja luotiin kulttuurialan koulutusmalli. Edelleen tullaan syventämään yritysyhteistyötä ja opinnollistamaan hankkeen toimintoja alueen oppilaitosten kanssa.

13

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja kauimpana työmarkkinoilta olevien henkilöiden osallisuutta on vahvistettu Osallisuutta moniammatillisesti - OsKu-hankkeessa. Siinä muodostettiin maakunnallinen työ-elämäosallisuuden ja sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen verkosto (TYSO), joka toi yhteen keskeiset sosiaalialan toimijat. Verkoston toimintaa jatkaa Osallisuutta moniammatilliseti - Osmo-hanke luomalla maakunnallisen asiakaslähtöisen yhteistoimintamallin työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden palvelui-den kehittämiseksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja mo-nialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissaan toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle huomioiden myös maakuntauudistus. ESR-rahoitukselle on kehitetty Ohjaamotoiminnan verkostomalli Etelä-Pohjanmaalle. Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettuja, kynnyksettömiä palvelupisteitä, josta saa monialaista tukea ja neuvon-taa liittyen uraneuvontaan, koulutukseen ja elämänhallintaan. Ohjaamotoimintaa kehitetään seitsemällä alueella joko kuntakohtaisesti tai alueellisena yhteistyönä. Toiminnassa ovat mukana Kurikka, Ilmajoki, Sei-näjoki, Lapua, Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Soini, Ähtäri, Alavus ja Kuortane. Yhteistyöta-hoja ovat kuntien ja kaupunkien nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilaitokset, työpajat, TE-toimisto, Kela, yritykset ja erilaiset järjestöt. Maaseutuohjelman rahoituksessa on oma lohkonsa alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä vahvistaville hank-keille. Pääosin rahoitus kohdistuu ydin- ja harvaanasutulle maaseudulle. Hankkeissa on edistetty kylien palveluita, matkailua, digitaalisia toimintoja sekä asukkaitten hyvinvointia harrastus- ja toimintamahdolli-suuksia parantamalla. Rahoituksella on suuri merkitys kylien elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämi-sessä. Myös yhteistyötä järjestöjen kanssa on vahvistettu osana maakuntauudistusta. Helmikuussa 2018 järjestet-tiin yhteinen keskustelutilaisuus eteläpohjalaisten järjestöjen kanssa, ja sen jälkeen järjestötoimijat perusti-vat Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen monialaisen järjestöyhteistyöryhmän, EMMY:n. Yhteistyörakenteen tavoitteena on ensiksi lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Toisena tavoitteena on asukkaiden osal-listumismahdollisuuden luominen, järjestötoiminnan kautta, jolloin kansalaisyhteiskunnan ääni voidaan tuoda osaksi maakunnallista päätöksentekoa. Yhteistyörakenne tuottaa foorumin, jossa voidaan neuvotella maakunnan järjestötoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Järjestöt kokevat lisäksi tärkeäksi sen, että niillä on mahdollisuus tuoda niiden erityisalueiden asiantuntijuu-teen perustuvaa tietoa maakunnalliseen päätöksentekoon niiden omiin tehtäväalueisiin liittyen myös tä-män kaikille yhteisiä kysymyksiä käsittelevän yhteistyörakenteen ulkopuolella. Kansainvälisellä rahoituksella on toteutettu useita hankkeita, joissa on eHealth -näkökulma. Esimerkiksi EU:n komission suoraan rahoittama hanke Connected for Health pyrki testaamaan uusinta kotihoidon tek-nologiaa avoimessa valokuituverkossa. Teknologiaa ja uusien palveluiden hyödyntämistä tutkittiin palvelu-jen järjestäjän, käyttäjän ja terveydenhoitoalan ammattilaisten näkökulmasta. BaltCityPrevention -hanke puolestaan kehittää julkisen terveydenhuollon ammattilaisille kustannustehokasta mallia ennaltaehkäise-vien interventioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mallissa pyrittään yhdistämään erilaisia elementtejä innovatiivisella tavalla noudattaen käyttäjälähtöistä, osallistavaa lähestymistapaa. Lisäksi yhteistyössä ter-veysteknologia-alan yritysten kanssa näihin ennaltaehkäiseviin innovaatioihin kytketään erilaisia terveys-teknologiaratkaisuja

14

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Kehitetään nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä tu-kevien palvelumalleja ja verkostoja huomioiden yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet

• Parannetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä. Erityisesti nuoril-le kohdennetaan tukitoimia, joilla parannetaan elämänhallintaa ja varmistetaan työelämävalmiuk-sia.

• Rakennetaan yksilöllisiä toimintamalleja ja polkuja erityistä tukea tarvitsevien opinnoissa • Ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja puretaan rakenteellista työttömyyttä • Voimistetaan yhteisöihin kuulumista, osallisuuden kokemusta ja välittämisen kulttuuria laadukkailla

asiakaslähtöisillä palveluilla • Lisätään osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Säilytetään ja vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä ja jatkumoita hyvinvointipalve-luissa. Kehitetään uusia toimintamalleja, jotka tähtäävät väestön hyvinvoinnin tilan kokonaisval-taiseen kohentamiseen ennen ongelmien kasautumista. Painotetaan ennaltaehkäisevää otetta ja varhaista puuttumista.

• Ruokamaakunnassa nostetaan ravinnon merkitys osana hyvinvointia esiin. Luodaan edellytyksiä ruokavalion kautta terveyden edistämiselle.

• Vahvistetaan johtamisosaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tuotetaan oikeaa tietoa päätöksenteon perustaksi.

• Tuetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa ja sujuvaa tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä asiakkaiden onnistuneen hoidon turvaamiseksi.

• Edistetään sähköisten palvelujen (eHealth) käyttöönottoa huomioiden esteettömyys ja erilaiset valmiudet digitaalisten palvelujen käyttämiseen. Lisäksi teknologiaa voidaan hyödyntää kotona asumisen helpottajana. Kokeillaan liikkuvia toimintamalleja palveluiden tuottamisessa.

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

Osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen

Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta

15

• Jatketaan järjestöstrategiatyön pohjalta aloitettua kehittämistyötä ja tarpeiden uudelleen pohdin-taa

• Vahvistetaan järjestö- ja yhdistyskentän yhteistyötä ja keskinäistä koordinaatiota kuntien ja maa-kunnan kanssa. Rakennetaan toimintamalli, jossa järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat luonnolli-nen osa ja koko ajan mukana kumppanuuden periaatteella.

• Vahvistetaan osaamisperustaa järjestökentällä • Edistetään vapaaehtoistyön, organisoitujen ryhmien ja muun kansalaistoiminnan mahdollisuuksia

hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä.

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Vahvistetaan maakunnan vetovoimaa ja houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Otetaan nuoret mukaan ympäristöjen suunnitteluun ja panostetaan kaupunkimaisiin ympäristöihin sekä nuorten palveluihin.

• Tuetaan kuntien ja seutujen erikoistumista ja profiloitumista. Vahvistetaan myönteistä imagoa. Elinvoimakysymyksissä tuetaan yhteistyötä eri tasoilla (paikallinen, seutukunnallinen ja maakunnal-linen) ja niiden välillä. Tuetaan elinvoiman vahvistamista brändityöllä, painopisteenä tarinat, alku-perä ja identiteetti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja toimintatavat toimivat osana profiloitumista.

3.4. Eheä aluerakenne ja ympäristö Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on Alueiden eri-tyispiirteitä vahvistava, monipuolisia mahdollisuuksia kestävästi hyödyntävä aluerakenne. Toimintalinjan osa-alueita ovat Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen, Luonnonvarojen turvaaminen ja Energiaosaamisen vahvistaminen. Mitä on saatu aikaan? Maaseutuohjelman rahoitusta on kohdistettu muun muassa tuoreen hakkeen polttoon ja bioenergian logis-tiikan kehittämiseen. Selvityksiä on tehty maatilojen biokaasutuotannon edellytyksistä erityisesti kotieläin-keskittymien ja elintarvikejalostuksen sivutuotteiden osalta. Maakuntaohjelman tässä toimintalinjassa EAKR-rahoitus voi liittyä ennen muuta energiaosaamisen vahvis-tamisen kokonaisuuteen, johon kuuluvat muun muassa hajautettu energian pientuotanto, biokaasutuotan-non pilotit, paikallisesti tuotetun biomassan hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen. Raken-nerahasto-ohjelman näkökulmasta painopisteen tulisi olla vähähiiliseen talouteen siirtymisessä, johon kan-sallisella tasolla tulee kohdentua 25 % EAKR-rahoituksesta.

Alueen vetovoiman ja viihtyisyys

16

Suurin EAKR-hanke teemassa on Biokaasupilottiympäristön ja osaamisen jakamiskonseptin luominen Suu-pohjaan. Tässä biokonseptihankkeessa jaetaan tietoa, pilotoidaan, tehdään testejä ja tutkimuksia biokaasun hyödyntämiseksi. Hankkeessa hyödynnetään Suupohjan ammatti-instituuttiin valmistunutta biokaasulaitos-ta ja liikennepolttoaineen jakelupistettä. Myös toinen teeman EAKR-hanke keskittyi Suupohjan ja Kurikan alueelle. KÄLY-hankkeessa keskityttiin energiatehokkuuteen ja älykkääseen energiaohjaukseen, joita lähestyttiin erityisesti paikallisen liiketoimin-nan näkökulmasta uuden kasvun synnyttämiseksi rakennemuutoksen keskellä. Muut EAKR-hankkeet liittyivät teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen, lämpöyrittäjyyden osaamiskeskitty-män kansainvälistymiseen ja biotalouden osaajaverkoston luomiseen. Uutena mielenkiintoisena avauksena käynnistyi Roves - Energiaomavarainen yritysyhteisö -hanke, jossa toteutettavan selvityksen perusteella uuden Roveksen alueen asemakaavoitus voidaan toteuttaa siten, että se mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon, jakelun, varastoinnin ja käytön. Tavoitteena on, että alueelle sijoittuvien yritysten energiahuol-to voidaan toteuttaa ja rakentaa mahdollisimman pitkälle suljettuna järjestelmänä. Kansainvälisessä hanketoiminnassa Co2mmunity-hankkeessa kehitetään uusiutuvan (aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergia) yhteisöenergian hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on edistää hajautetun uu-siutuvan energian tunnettavuutta ja yhteisöenergian toteutumista kunnissa ja yhteisöissä. Hankkeessa teh-dään myös tutkimusta lähienergian hyödyntämisestä Itämeren maissa ja luodaan maakunnalliset yhtei-söenergian käsikirjat sekä jaetaan hyviä käytäntöjä liittyen yhteisöenergiaan. Toinen esimerkki kansainvälisestä hanketoiminnasta on MAMBA-hanke, jossa on edistetty harvaan asuttu-jen alueiden saavutettavuutta lisäämällä kuljetusalan toimijoiden ja päättäjien kapasiteettia vastata talou-dellisiin ja demografisiin haasteisiin. Hankkeessa on kehitetty pilotteja, joiden myötä perinteisesti toisistaan erillään toimivia kuljetus- ja liikennemuotoja pyritään yhdistelemään uusilla tavoilla. Näin edistetään kulje-tuksista ja liikkumisesta riippuvaisten palvelujen saavutettavuutta myös harvaanasutuilla maaseutualueilla. Etelä-Pohjanmaalla hankkeen tavoitteena on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kuljetusten kehittäminen esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja kuljetusten järjestämiseen. Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Edistetään kestävien liikkumismuotojen käyttöönottoa suurimman potentiaalin alueilla • Etsitään toimintamalleja, jotka lisäävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä henkilö- ja tavarakuljetus-

ten yhdistämisessä • Kehitetään matkailuelinkeinon tarvitsemia liikenneyhteyksiä ja -palveluita • Laajemmin keskeisiä liikennehankkeita pyritään viemään eteenpäin ja saamaan muun muassa kan-

sallisen rahoituksen piiriin edunvalvonnan kautta (ks. Etelä-Pohjanmaan strategisen vaikuttamisen kärjet)

Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen

17

Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Vauhditetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa suojelutyötä ja Metso-ohjelman toteutusta • Vältetään pirstaloitumista maankäytön suunnittelussa ja pyritään muodostamaan suojelutyössä

ekologisia verkostoja saarekkeisen suojelun sijaan • Jatketaan ja vahvistetaan laajaa yhteistyötä vesien laadun parantamiseksi ja omaksutaan ennakoiva

ja ennaltaehkäisevä toimintatapa Vuosina 2019–2020 painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Kehitetään ja demonstroidaan hajautetun energian pientuotannon ratkaisuja • Toteutetaan biokaasuun liittyviä kokeiluita ja kehityshankkeita • Hyödynnetään digitalisaatiota ja älykkäitä järjestelmiä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittä-

miseksi: aktivointi, verkottaminen ja kokeilut • Toteutetaan toimia energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämiseksi yrityksissä, kiinteistöissä,

liikenteessä ja asumisessa.

Luonnonvarojen turvaaminen

Energiaosaamisen vahvistaminen

18

4. ETELÄ-POHJANMAAN STRATEGISEN VAI-KUTTAMISEN KÄRJET 2019–2020

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle ja verkostoiduttava parhaim-paan osaamiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi

• Ruoka-alan AMK-tutkintojen sekä yAMK-tutkintojen määrää on kasvatettava ja käynnistettävä uusi ruoka-alan liiketoiminnan maisteritutkinto.

• Koulutustarjontaa on lisättävä valtakunnallisesti määritellyillä osaajapula-aloilla kuten ICT-alalla. • Työ- ja elinkeinoelämää sekä urakehitystä tukevia korkeakoulupolkuja ja täydennyskoulutusta on

kehitettävä. • Jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden kehittämiseen on panostettava aktiivisesti. • Seinäjoen IoT Hub ja Digital Factory -konseptia (teollinen internet) tulee kehittää pk-kentän ja työ-

elämän hyödynnettäväksi maakunnan profiilialoille. • Yliopistokeskusten perusrahoitusta on vahvistettava merkittävästi. • Yliopistojen tulosohjaukseen on luotava selkeä elinkeinoelämäyhteistyöhön kannustava elementti. • Eteläpohjalaisen koulutusosaamisen vientisisältöjä ja kumppanuusverkostoa on vahvistettava ja

uusia vientimaita kartoitettava.

Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Yritysten kasvu- ja kehitty-mismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen. Osaamisvaje aiheuttaa haasteita myös ammatillisen koulutuksen henkilöstölle, joilla tulee olla uusin osaaminen. Näiden akuuttien ongelmien pois-tamiseksi tarvitaan nopeasti seuraavia toimenpiteitä:

• Etelä-Pohjanmaan työvoimapulaan on laadittava ”Siltasopimus” sekä mahdollistettava nykyistä joustavammat uuden työvoiman rekrytoinnissa auttavat mallit. Nopeasta kasvusta johtuva osaavan työvoiman saanti uhkaa muodostua kasvun pullonkaulaksi.

• Ammatillisen koulutuksen on vastattava tulevaisuuden osaamistarpeisiin panostamalla digitaalisiin oppimisympäristöihin ja robotisaatioon.

• Ammatillisen koulutuksen henkilöstön osaamistaso on varmistettava vastaamaan työelämän osaa-misvaatimuksia yhä kiihtyvässä muutoksessa muun muassa laajojen työelämäjaksojen keinoin.

1) Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 (Seinäjoen AMK ja Seinäjoen yo-keskus)

2) Työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaaminen

19

Suomen toiminnallinen ja taloudellinen kehitys ei tapahdu pelkästään työssäkäyntialueittain tarkasteltavien ja kehitettävien toimintojen kautta. Kansallisen tarkastelun ohella tarvitaan myös suuralueittaista yhteis-työtä ja toimenpiteitä. Länsi-Suomen alueella tapahtuva kansantaloudellinen kehitys on erittäin merkittä-vää ja kehityksen haasteet maakunnissa ovat varsin yhteneviä. Länsi-Suomen maakunnat ovat valmiita yh-dessä alueen toimijoiden kanssa käynnistämään valtion kanssa vuorovaikutteisen kehittämisprosessin eri osapuolten yhteisen Länsi-Suomen kasvuohjelman aikaansaamiseksi.

• Länsi-Suomen kasvun ja kehityksen ohjelman laatiminen on käynnistettävä, resursoitava ja toteu-tettava Länsi-Suomen maakuntien ja valtion yhteistyössä.

• Tulevan EU-ohjelmakauden koheesiopolitiikan on oltava aidosti alueiden kehittämisen väline, jota toteutetaan maakunnissa, maakuntien päätöksenteolla. Rakennerahoitus on kohdennettava tasa-puolisesti Suomessa ja Länsi-Suomen suuralueen sisällä.

• Etelä-Pohjanmaalla toimivien korkeakoulujen osaaminen on valjastettava laajemmin tukemaan alueen kasvua ja kansainvälistymistä.

MMM:n tulevaisuuskatsauksessa kesäkuulta 2018 edellytetään ripeiden vastauksien hakemista hallinnon-alan kansallisiin muutostekijöihin. Näihin kuuluvat ilmastonmuutos, nopea teknologinen kehitys, luonnon-varojen käytön kestävyys, globaali talouden murros, arvojen ja asenteiden muutos sekä väestörakenne ja kaupungistuminen. Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä rooli maamme ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitä-jänä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:

• Maatilojen investointirahoituksen riittävyys on turvattava osana maatalouden kannattavuuden pa-rantamista.

• Ruoka-alan koulutusten vetovoimaa on lisättävä valtakunnallisin toimin ja yhteistyössä eri toimijoi-den kanssa.

• Ruoantuotantoa on uudistettava digitaalisuutta ja kansainvälistymistä hyödyntämällä.

Alueen kilpailukyky ja toimivuus edellyttävät kansalaisten ja elinkeinoelämän elinolosuhteiden kehittämistä vastaamaan palvelutarpeisiin sekä tulevaisuuden haltuunottoon. Olennaisia kysymyksiä ovat sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointi, työllisyys, osallisuus ja arjen turvallisuus.

• Laajan palvelun päivystyssairaalan toimintaa on kehitettävä ja vahvistettava Seinäjoella. • Lääkärihelikopteritoiminnan edellytykset Seinäjoella on turvattava.

3) Länsi-Suomen kasvuohjelma

4) Ruoka kestävän kasvun lähteenä

5) Palvelut maakunnan kilpailu- ja vetovoimatekijänä

20

• Ikäihmisten ja omaishoidon (I&O) sekä lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -kärkihankkeiden muutos-työn jatkuvuus on turvattava.

• Työllistymisen palveluallianssikokeilu tulee toteuttaa ja sen rahoitus varmistaa. • Sote-rahoitukseen kuulumattomien uuden maakunnan tehtävien rahoituskriteerit on määriteltävä

tarveperusteisuuden mukaan. • Lakisääteisten kuljetuspalveluiden ja liikkumispalveluiden järjestämismallia on kehitettävä kokei-

luin.

Pääradan kehitykseen liittyvillä toimenpiteillä on valtakunnallinen merkitys elinkeinoelämälle ja läntisen Suomen kehittymiselle. Toimenpiteillä edesautetaan raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamista energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

• Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelman valmisteluun ja hyväksymiskäsittelyyn on vaikutettava niin, et-tä päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytävien laajennukseen. Esityksen hyväksyminen il-man suuria muutoksia sisältöön ja rahoitustasoon on ensiarvoisen tärkeää pääradan kehittämisen osalta.

• Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin suunnitelmatilannetta on parannettava: tarveselvitys käynnistetään vuoden 2019 aikana, yleissuunnittelu alkaa välittömästi tarveselvityksen jatkumona ja erillisrahoi-tus suunnittelun etenemiseksi turvataan.

• Seinäjoen asemanseutua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutason paranta-miseksi.

• Puuterminaali on rakennettava pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle.

Saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen, elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehok-kuuden ja ennakoitavuuden kehittäminen sekä häiriöttömyys ovat tavoiteltuja tieverkon kehittämisen vai-kutuksia. Yhtä lailla tieverkon kehittämisessä pyritään ajonopeuksien nostamiseen runkoverkon tavoiteti-laan sekä hitaan lyhytmatkaisen liikenteen eriyttämiseen pitkämatkaisesta liikenteestä. Edellä mainittujen vaikutusten edistämiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:

• Runkoverkkoasetuksen tulee edetä esitetyssä muodossa vt 3, vt 18 ja vt 19 osalta. • Valtatien 19 palvelutasoa on välittömästi parannettava runkoverkon edellyttämälle tasolle.

o Ensivaiheen hankkeina: Jalasjärven vt 19 ja vt 3 -risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio–Atria-yhteysvälin 2+2 kaistaisuuden toteuttaminen, ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria–Lapua.

• Valtatietä 3 on kehitettävä pitkämatkaisen liikenteen runkona.

6) Raideliikenteen kehittäminen osana Euroopan TEN-T-ydinverkkokäytävää

7) Tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona

21

o Jalasjärven risteysalueen rakentaminen, Rajalanmäen ohituskaistan ja Koskueen ohituskaistaparin rakentaminen, Juustoportin liittymän rakentaminen.

• Valtatien 18 Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä palvelutasoa on nostettava. o Pelmaan risteyksen rakentaminen. o Liittymätiheyden harventaminen tilusjärjestelyin ja rinnakkaisteitä rakentamalla.

• Älykkään liikenteen valmiuksia on korotettava sekä mahdollistettava uudet digitaaliset palve-lut runkoverkolla.

Etelä-Pohjanmaan hajakeskittynyt asutus- ja yritysrakenne edellyttää hyvää alueiden välistä saavutetta-vuutta. Maakunnan elinkeinoelämän ja palvelurakenteen kehittäminen edellyttää lisäpanostuksia alem-manasteen tieverkkoon ja tienpitoon:

• Tieverkon kunnossapitoon suunnattujen määrärahojen tasoon on tehtävä korotus. • Maantien 711 peruskorjaus on toteutettava. • Kantatien 67 yleissuunnitteluprosessin tulee edetä tavoitteellisella aikataululla.

8. Alempiasteisen tieverkon kehittäminen maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäjänä