Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit · 2016-05-18 · 2010 2015* 2020* 2025* Vanhushuoltosuhde (yli 65 v./15-64 v.) 0,33 0,41 0,47 0,50 . Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Timo Vesiluoma, Krista Tupala,

Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen

13.5.2016


• 1. Muuttoliike ja väestö

Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017*

Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään väestöennusteen mukainen

Väestönmuutos v. 2013 -0,17 % -0,30 % -0,27 % -0,22 % -0,20 % Tavoite vähintään väestöennusteen mukainen

Nettomuutto (maassamuutto) v. 2013 -447 -480

Nettomuutto (maassamuutto), % väestöstä, v. 2013 -0,20 % -0,21 %

Nettomuutto (maahanmuutto), v. 2013 621 525

Nettomuutto (maahanmuutto), % väestöstä, v. 2013 0,28 % 0,23 %

Luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä), 2013 -0,24 % -0,26 %

2010 2015* 2020* 2025*

Vanhushuoltosuhde (yli 65 v./15-64 v.) 0,33 0,41 0,47 0,50


• 2. Kilpailukyky

Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017*

BKT/asukas € käypiin hintoihin, v. 2013 34 163 34 333 34 539 35 748 36 999

Liikevaihdon kasvu, v. 2013 -4,1 % -2,3 % -2,1 %

Aloittaneet yritykset, v. 2013 997 976

Lopettaneet yritykset, v. 2013 927 1 070

Kasvuyritysten määrä, v. 2011 (kasvu väh. 10 %) 102 102 107 112 118

Viennin osuus tuotannosta (BKT:stä), v. 2013 50,5 % 51,5 % 52,5 % 53,6 % 54,7 %

Väestön tulotaso henkeä kohden € (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot), v. 2013 22841 23034

BKT/asukas: Tavoite: kasvu vähintään maan keskiarvon tasolla (v. 2014 kasvu oli koko maassa 0,5 %, v. 2015 0,6 %, v. 2016-2017 pitkän ajan trendin mukainen 3,5 %)

Tavoite: vähintään 5 %:n vuosikasvu Tavoite: vähintään 2 %:n vuosikasvu


• 3. Talouden tasapaino

Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017*

Kuntien vuosikate euroa/asukas, v. 2013 448 369

Valtion menot maakunnittain asukasta kohden, v. 2008 6 671,40


• 4. Työllisyys

Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017*

Työttömyysaste, v. 2013 11,6 % 12,7 % 13,8 % Tavoite vähintään valtakunnan taso (13,4 % v. 2015)

Työllisyysaste, v. 2013 68,0 % 67,2 % 68,0 % Tavoite vähintään valtakunnan taso (68,1 % v. 2015)

Nuorten työttömyys, v. 2013 15,7 % 16,3 % 18,9 % Tavoite vähintään valtakunnan taso (17,2 % v. 2015)

Pitkäaikaistyöttömyys, v. 2013 26,7 % 27,7 % 29,9 % Tavoite vähintään valtakunnan taso (31,1 % v. 2015)

Työpaikkojen lkm, v. 2013 90 368

Työvoiman lkm, v. 2013 103 476 102710*


• 5. Alueen sisäiset erot

Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017*

Tulotason keskihajonta € maakunnan kunnissa, v. 2013 (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot) 1958 1564

Väestön ikärakenteen keskihajonta maakunnan kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus)

2,63 %-yksikköä

2,66 %-yksikköä


• 6. Osaaminen

Lähtö-arvo 2014 2015* 2016* 2017*

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä, v. 2013 66,4 % 67,4 %

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29-vuotiaista, v. 2013

16,2 % / 1906

16,0 % / 1860 1800 1740 1680 Tavoite vähintään valtakunnan taso, koko maa 16,3 % ja 16,2 % (v. 2013 ja 2014)

Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista, v. 2013 48 % TOL C, Q, G

Julkisen sektorin osuus työpaikoista, v. 2013 29 % Valtio ja kunta


• 7. Elinympäristön laatu ja aluerakenne

Lähtöarvo 2014 15* 16* 17*

Väestön määrän muutos, lähtöarvo 2000-2013, muut vuodet vs. 2000

Sisempi kaupunkialue -1,4 % -1,1 %

Ulompi kaupunkialue 2,6 % 2,6 %

Kaupungin kehysalue -4,4 % -5,0 %

Maaseudun paikalliskeskus -2,1 % -2,4 %

Kaupungin läheinen maaseutu -2,8 % -3,2 %

Ydinmaaseutu -10,3 % -10,9 %

Harvaan asuttu maaseutu -16,3 % -17,3 %

Uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta

Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin

Painopiste 1: Houkutteleva yrittäjyys

Toimenpide Mittari / tavoite Toteutuminen

yrittäjyyskasvatuksen

laajentaminen kaikille kouluasteille

kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen

liiketoiminta-

ympäristöjen kehittäminen

verkostoitumisen ja

kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla

yrittäjyysaktiivisuus

(yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla

kasvuyritysten määrä lisääntyy

Tilastojen perusteella yrittäjyysaktiivisuus Satakunnassa oli

vuonna 2013 maan keskitasoa hieman korkeampi. Uudempia lukuja ei ole vielä tilastoista saatavilla.

Kasvuyrityksiä oli Satakunnassa kaudella 2011-2014 yhteensä 102 kappaletta.

PK-yritysten osaamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden hankkeita on käynnistynyt EAKR- ja ESR rahoituksella

Suorien yritystukien myöntö käynnistynyt EAKR- ja kansallisella rahalla (hankekuvaukset ei julkisia).

Mm. ProAgrian Proyritys –hankkeella tuetaan maaseutualueen yrittäjyyttä.

Team Finland ja TEKES uudelleenorganisoituneet Satakunnassa (2015).

Yrityskylän toteuttaminen (2014)

Yrittäjyysluokalle osallistumisen vaikutusten selvittäminen (2015).

Yrittäjyysopintoja mahdollisuus suorittaa korkeakouluissa.

Painopiste 2: Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimenpide Mittari / tavoite Toteutuminen

Oppimis-ympäristöjä

ja vaihtoehtoisia

tapoja suorittaa

tutkintoja

kehitetään

Työelämä-

valmiuksien ja

elämänhallinnan

parantamiseen

tähtääviä toimia

tuetaan

työ- ja

elinkeinoelämän,

kolmannen sektorin

ja oppilaitosten

yhteistyötä tuetaan

työllisyysaste on

maan kärkitasoa

työvoiman ja

koulutuksen

ulkopuolella

olevan nuorten

määrä vähenee

Satakunnan työllisyysaste vuonna 2015 oli 68,0 %, joka oli

maan keskitason 68,1 % tuntumassa.

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus 25-29-

vuotiaista on hieman pienentynyt vuodesta 2013 vuoteen

2014 (16,2 % -> 16,0 %) ja osuus on maan keskitasoa vähän

pienempi.

Nuorten työttömyys on lisääntynyt vuodesta 2013

(lähtötaso 15,7 %) 18,9 prosenttiin (2015). Maan

keskitasoon nähden kehitys on ollut samansuuntainen,

maan keskitaso vuonna 2015 oli 17,2 %.

Kokeiluita ja kehittämisohjelmia on käynnissä osana

oppilaitosten omaa toimintaa ja strategista kehittämistä.

Maakunnallinen elinikäisen oppimisen ohjausryhmä (ELO)

toimii

Rakennerahastovaroin (erityisesti ESR) on käynnistynyt

runsaasti painopistettä tukevia kehittämishankkeita, joista

kuvaukset raportissa.

Painopiste 3: Uusiutuva teollisuus

Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus

vahvistetaan kehittämis-

toimijoiden,

korkeakoulujen ja

elinkeinoelämän tutkimus-

, kehittämis- ja innovaatio-

toiminnan yhteistyötä

kehitetään ja pilotoidaan

ratkaisuja teollisuuden

uusiutumiseen

kehitetään ja edistetään

energiatehokkaita

teollisuuden energia- ja

ympäristö-teknologisia

ratkaisuja sekä niiden

käyttöönottoa.

lisätään uusiutuvan

energian osuutta

kulutuksesta ja

tuotannosta

elinkeinorakenne on

Suomen

monipuolisimpia

keskisuurten yritysten

vienti kasvaa

energiankulutus

vähenee

uusiutuvan energian

osuus maakunnan

energian-kulutuksessa ja

-tuotannossa kasvaa

Satakunnan teollisuuden henkilöstörakenne on Suomen maakunnista

viidenneksi monipuolisin. Kaikki seutukunnat sijoittuvat myös

kärkipäähän.

Koko teollisuuden vienti on kasvanut vuoden 2014 aikana vuoden 2013

laskun jälkeen.

Maakunnassa vallitsee vahva tahtotila teollisuuden uusiutumisen

tukemisesta. On laadittu yhteistyössä Satakunnan ja Rauman

kauppakamarien kanssa Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma -

Teollisuuspilotti. Teollisuuspilotin laadinta kytkeytyy hallitusohjelman

Työllisyys- ja kilpailukyky -kärkihankkeeseen.

Teollisuuden toimintaympäristön maakunnallinen TKI-foorumi on

käynnistynyt.

Merien toimintaympäristön maakunnallinen TKI-foorumi on käynnistynyt.

Energia- ja resurssitehokkuuden TKI-foorumi on koottu.

Useita teollisuuden uusiutumista tukevaa TKI -hanketta on käynnissä

EAKR-rahoituksella.

Useita energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvää EAKR-

kehittämishanketta on käynnissä.

Tuulivoimatuotannon vaihemaakuntakaava on vahvistettu ja muuhun

energiantuotantoon keskittyvän vaihemaakuntakaava 2 laatiminen on

käynnissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön meriteollisuuden kehittämisohjelmasta

rahoitusta Poriin ja Raumalle.

Työ- ja elinkenoministeriön investointitukia Tahkoluodon

merituulipuistoon ja LNG-terminaaleille Poriin ja Raumalle.

Painopiste 4: Vahva elintarvikeketju


elintarvikealan

tuotanto ja liikevaihto

kasvavat

elintarvikealan vienti

kasvaa

elintarvikealalle syntyy

uusia yrityksiä

pintavesien tila

paranee

tuetaan

verkostoitumista,

myös kansainvälisesti

edistetään lähiruuan

arvostusta ja käyttöä

hankinta- ja

markkinointi-

osaamista

kasvatetaan

tuetaan innovatiivista

ja kestävää

tuotekehitystä

vesiensuojelutoimen

piteitä toteutetaan

sisävesien

ekosysteemiä

kunnostetaan

kokonaisvaltaisesti

Tilastojen perusteella elintarviketeollisuuden liikevaihto pienentyi

hieman vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2015

kasvua kirjattiin 0,9 %.

ERIAFF-verkostosta on muodostettu maakunnallinen

elintarvikealan (TKI) –foorumi.

Ruokalähettilästoiminta käynnistyi.

Elintarvikeketjun kehittämiseen liittyviä EAKR- ja

maaseutuohjelma- sekä leader-rahoitteista hanketta on

käynnistynyt. Teemoina mm. lähiruuan käytön edistäminen,

tuotekehitys, elintarvikealan innovaatiotoiminnan kehittäminen

sekä hankinta- ja markkinointiosaamisen ja ruokamatkailun

kehittäminen.

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä on

hyväksytty ja Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousohjelman 2014-

2020 toimeenpano on käynnistynyt.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren ehdotus

vesienhoitosuunnitelmaksi sekä toimenpideohjelmaehdotukset

vuosiksi 2016-2021 olleet kuultavina. Valtioneuvosto hyväksyi

vesien- ja merenhoidon suunnitelmat 3.12.2015.

Pyhäjärven pitkäjänteinen vesiensuojelutyö on tuottanut tulosta

ja sitä jatketaan. Loppukesällä 2015 todettiin kuitenkin

leväkukintoja.

Vesiensuojeluun ja vesiensuojelutoimenpiteisiin saatavan

rahoituksen puute vaikeuttaa toteuttamista.

Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta (toteutus 1/2) Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus

Satakorkean yhteistyötä

ja toiminnan

vakiinnuttamista

maakunnassa tuetaan

maahanmuuttajien

rekrytointipalveluita

kehitetään edelleen

yritysten invest-in

toimintaa kehitetään

maakuntaportaalin

verkostomaista

kehittämistä ja

markkinointia jatketaan

matkailualan yhteistyötä

vahvistetaan

asukashankinnan

toimenpiteitä tuetaan

Selkämeren

kansallispuiston

kehittämistä edistäviä

toimia tuetaan

tuetaan kestävän

matkailun kehittämistä

Satakorkeaan

opiskelemaan

hakevien määrä kasvaa

tarvittavaa työvoimaa

rekrytoidaan

onnistuneesti

ulkomailta

uusia yrityksiä sijoittuu

Satakuntaan

Satakunnan

maakuntaportaalin

kävijämäärä kasvaa

Satakunnassa

yöpyneiden

matkailijoiden määrä

kasvaa

Selkämeren

kansallispuiston

matkailupalvelut ovat

parantuneet

Satakorkeaan opiskelemaan hakeneiden määrä oli vuonna 2015

selvästi korkeampi kuin kahtena edeltävänä vuonna.

EAKR-hankkeilla on tuettu korkeakoulujen aluevaikuttavuutta ja

kansainvälistymistä.

Satakunnan Ely-keskuksen ja TE-toimiston maahanmuuton

edistämisstrategia vuoteen 2020 on laadittu vuonna 2014.

Satakunnassa on aloittanut viime vuosina n. 1 000 yritystä vuodessa.

Satakunnan maakuntaportaalissa (www.satakunta.fi) on vierailtu

vuonna 2015 hieman enemmän kuin vuonna 2014. Portaalin

kielivalikoima laajeni ja sen käytettävyyttä ja analytiikkaa kehitettiin

vuonna 2014. Sivusto uudistettiin alkuvuodesta 2016 ja avattiin

huhtikuussa 2016.

Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvoi vuonna 2015

hieman. Vuoteen 2013 verrattuna kuitenkin laskua.

Maakunnallinen matkailun yrittäjäyhdistys perustettiin vuonna 2014.

Yhdistys on perustanut jäsenyrittäjäpohjaisen www.visitsatakunta.fi –

sivuston.

Pori ja Rauma osallistuneet TEM:n Merellinen saaristo matkailun

kärkihankkeeseen.

Satakunnan matkailun kehittämisessä on kytkeydytty valtakunnallisiin

matkailun kehittämisohjelmiin (luontomatkailu, kulttuurimatkailu,

hyvinvointimatkailu).

Kestävää matkailua tukevan Satakunnan luontomatkailuohjelman

laadinta käynnistynyt Satakuntaliiton maakunnan kehittämisrahalla

rahoittamassa hankkeessa (SAMK).

Satakunnan kulttuuristrategia 2020 valmistui lokakuussa 2015.

http://www.satakunta.fi/

http://www.visitsatakunta.fi/

Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta (toteutus 2/2) Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus

Satakorkean yhteistyötä

ja toiminnan

vakiinnuttamista

maakunnassa tuetaan

maahanmuuttajien

rekrytointipalveluita

kehitetään edelleen

yritysten invest-in

toimintaa kehitetään

maakuntaportaalin

verkostomaista

kehittämistä ja

markkinointia jatketaan

matkailualan yhteistyötä

vahvistetaan

asukashankinnan

toimenpiteitä tuetaan

Selkämeren

kansallispuiston

kehittämistä edistäviä

toimia tuetaan

tuetaan kestävän

matkailun kehittämistä

Satakorkeaan

opiskelemaan

hakevien määrä kasvaa

tarvittavaa työvoimaa

rekrytoidaan

onnistuneesti

ulkomailta

uusia yrityksiä sijoittuu

Satakuntaan

Satakunnan

maakuntaportaalin

kävijämäärä kasvaa

Satakunnassa

yöpyneiden

matkailijoiden määrä

kasvaa

Selkämeren

kansallispuiston

matkailupalvelut ovat

parantuneet

Metsähallitus on avannut toimiston Porissa.

Selkämeren hoidon- ja käytön suunnitelma sekä Säpin

laiturisuunnitelma valmistui. Vapaaehtoistoiminnan eri muotoja

Selkämeren kansallispuiston hoidossa on kehitetty.

Selkämeren kansallispuisto laajeni Rauman kaupungin alueilla

(merkityksellinen yhteistyöprosessina sekä mm. luontomatkailun ja

ympäristökasvatuksen osalta). Selkämeri-dokumenttisarja Avara

luonto -tv-ohjelmassa lisäsi alueen tunnettuutta ja vetovoimaa.

Lauhanvuoren - Hämeenkankaan alueella on valmisteilla

matkailullinen Geopark-konsepti. Vuonna 2015 toteutettiin Geopark-

esiselvityshanke.

Kestävää matkailua edistää Central Baltic-ohjelmasta rahoituksen

saanut LiviHeri –hanke, jota vetää Rauman kaupunki.

Painopiste 6: arjen palvelut ja turvallisuus


erilaisia toimijoita

yhdistäviä, mm.

liikkuvien palvelujen

pilotointeja tuetaan

paikallisten yhdistysten

osallistumista

palvelujen

tuottamiseen tuetaan

asuinalueiden

asukaslähtöistä

suunnittelua ja

kehittämistä tuetaan

asukasvaikuttamisen

mekanismien kokeilua

ja käyttöönottoa

tuetaan

maakunnallista

turvallisuusyhteistyötä

lisätään

palveluinnovaatioita

ja sopimusmalleja on

tehty ja otettu

käyttöön (hankkeet)

asuinalueiden

kehittämisen ja

lähidemokratian

vahvistamisen

hankkeita on

käynnistetty

maakunnallinen

turvallisuuden

yhteistyö on

vakiintunut

riskitilanteiden

toteutuessa pelastus-

ja varautumis-

järjestelmät ovat

toimineet

Hyvinvointialan ja turvallisuuden TKI-foorumi on koottu.

Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä toteutti Yhteistyön Satakunta -

tilaisuuden vuonna 2014 ja 2015. Tilaisuuksien tarkoituksena on

yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja

yritysten välille sekä kolmannen sektorin osaamisen esille

tuominen. Vuoden 2016 tilaisuuden suunnittelu on käynnistynyt.

Maakunnallinen turvallisuussuunnittelu SamaaTurvaa on

käynnissä. Päätavoitteena maakunnallisessa yhteistyössä on

muodostaa ja ylläpitää maakunnallisen turvallisuuden

yhteistyöverkosto. Maakunnallisen turvallisuustyön keskeiset

kolme tavoitetta ovat arjen turvallisuuden lisääminen, ennalta

ehkäisevän toiminnan tehostaminen ja syrjäytymiskehityksen

estäminen. Erityisinä kohderyhminä ovat lapset ja ikääntyneet.

Turvallisuusalan tutkimuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä

hyvinvointiteknologiaan liittyviä EAKR-hankkeita on käynnissä

Kaupunkikehityksen innovaatioalustan rakentamisen EAKR – hanke

Elävä Pori on käynnissä.

Satakylät ry:n Omalta kylältä -hankkeessa haetaan uusia malleja

maaseudun palvelutuotantoon.

Painopiste 7: Hyvät yhteydet


vaikutetaan

liikennepoliittisen

selonteon sisältöön sekä

alemmanasteisen

tieverkon kansallisen

rahoituksen

kasvattamiseen

VT 8 parannustoimet

Satakunnassa

toteutetaan

Kt 44 Satakunnassa

kunnostetaan

VT 8 Luostarinkylän

eritasoliittymä

toteutetaan

Rauman meriväylää

syvennetään

tietoliikenneyhteyksien

rakentamista jatketaan

valtatien 8

parannuskohteiden

toteutus- ja

suunnittelutilanne

lentoyhteyksien

tilanne

Rauman meriväylän

syventämisen

toteutustilanne

valtion seuraavan

liikennepoliittisen

selonteon sisältö (mm.

Pori-Tampere –radan

henkilöliikenne)

suunnitelmavalmius ja

toteutustilanne

Liikenneviraston ja ELY-

keskuksen

työohjelmissa

perustienpidon

rahoituksen tason

kehitys Satakunnan

osalta

tietoliikenne-

yhteyksien kattavuus

VT 8 Turku-Pori -parannushankkeen 1. vaihe eteni, mm. Isomäen

risteysurakka toteutettiin. Luostarinkylän eritasoliittymän

toteuttaminen Raumalla on käynnissä. Liikenneviraston rahoittama

kehittämisselvitys VT 8 Turku-Pori yhteysvälillä seuraavien 10 v ja v.

2025 jälkeen toteuttavista parannuksista valmistui.

VT 2 Pori-Helsinki -kehittämisselvityksen sisällyttäminen

Liikenneviraston suunnitteluohjelmaan ja rahoitettavaksi varmistui.

Uusi lentoyhteys Pori-Hki on käynnistynyt alkuvuodesta 2016.

Pori-Tampere -raideyhteydellä käytettävä kalusto uudistettiin,

yhteysvälille lisättiin yksi junavuoro ja ostoliikenne säilyi ennallaan

merkittävistä valtakunnallisista leikkauksista huolimatta.

Rauman meriväylän syventäminen 12 metriin asti sekä sen edellyttämä

lisärahoitus (20=>28 M€) varmistui. Työt käynnistymässä vuonna 2016.

Väylämaksujen puolitus ja rataveron poistaminen vuosiksi 2015-2017

toteutui.

Kt 44 Kiikka - Lavia päällysteen korjaukseen on liikenneväylien

korjausvelkaohjelmassa 2016-2018 varattu 0,95 M€.

Tienpidon rahoitusta lisätty vuodelle 2016 korjausvelan pienentämisen

osalta 17,8 milj. €.

Perustienpidon rahoitustaso putosi, mutta aiottua vähemmän.

Haja-asutusalueiden valokaapeliverkko laajentunut. 3G- ja 4G-

yhteyksien kattavuus laajentunut markkinaehtoisesti.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui.

Satakuntaliittoon on rekrytoitu liikennesuunnittelija.

Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus

• Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä.

• Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 20 %), sosiaali- ja terveysalat (SOTE) (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %).

• Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on liki puolet. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen.

• Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne.

• Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. • Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen valmistus, elektroniikka ja

sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, puolet teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen.

• Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on neljä viidesosaa metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on erityyppistä valmistustoimintaa. Metsäteollisuuden osuus on 13 %, elintarviketeollisuuden 13 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. Em. alojen osuus on yli 85 % maakunnan teollisuuden työpaikoista (v. 2013).



Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus seuduittain

Sinisellä monipuolisimmat, punaisella yksipuolisimmat seutukunnat

Taloudellinen resilienssi TEOLLISUUDEN TYÖPAIKAT

B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta

Yhteiskunnallinen resilienssi

• Satakunnan ja sen eri seutukuntien yhteiskunnallista resilienssiä analysoitaessa on huomioitu väestöennusteet, väestöntiheys, väestöllisen ja taloudellisen huolto-suhteen muutokset, kuntatalouden tunnusluvut ja palvelujen saavutettavuus.

• Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee ao. ajanjaksolla vain vähän, nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Satakunnan väestö on maan keskitasoa iäkkäämpää etenkin Pohjois-Satakunnassa.

• Taloudellinen huoltosuhde on Satakunnassa hieman koko maan keskiarvoa heikompi. Seutukunnittain tarkasteltuna Rauman seutukunta on taloudellisessa huoltosuhteessa lähellä maan keskiarvoa. Porin seutukunta ja erityisesti Pohjois-Satakunta jäävät heikommiksi. Kuntatalouden tunnusluvut ovat kuitenkin suurelta osin kunnossa, ainakin ne ovat valtaosin maakuntien keskitasoa parempia. Asukasta kohden laskettu lainakanta on matalin maakunnistamme. Satakunnan asukkaiden tulonjako on maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä mittaava gini-kerroin on pienempi.

Yhteiskunnallinen resilienssi

• Yleinen palvelujen saavutettavuus ja kattavuus ovat Porin ja Rauman seutukunnissa pääosin hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa väestötiheys on maan keskiarvoa matalampi ja etäisyydet suuriin keskuksiin pidempiä, jolloin palvelujen saatavuus on ainakin joiltain osin muuta Satakuntaa heikompi.

• Satakunnassa eräs yhteiskunnallista resilienssiä heikentävä tekijä on yrittäjien ikääntyminen, joten Satakunnassa on runsaasti yrityksiä, joille etsitään jatkajaa.

• Suomen suurten keskusten saavutettavuus on lähellä maan kärkitasoa Porin ja Rauman seuduilla, sillä Helsingin, Tampereen ja Turun seudut sijaitsevat melko lähellä. Se lisää palvelujen saatavuutta ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä esim. alihankinnassa ja asiakassuhteissa. Pohjois-Satakunnan maantieteellinen asema on heikompi. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa.

• Satakunnan elinkeinorakenteessa (=työllisten jakauma) suurin ryhmä on yhteiskunnallisista palveluista elantonsa saava väki. Se luo jonkinlaista muutosjoustavuutta, sillä niiden kehitys on julkisen sektorin suuresta roolista johtuen ollut suhteellisen vakaata.

Documents

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit · 2016-05-18 · 2010 2015* 2020* 2025* Vanhushuoltosuhde (yli 65 v./15-64 v.) 0,33 0,41 0,47 0,50 . Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit