Etupyörä 1 2014 versio 2 - Jääkäriprikaatin Kilta rykoulutus tuottavat laatua päämää-rämme kouluttaa taistelukykyisiä joukkoja Lapin vaativiin olosuhtei-siin. Jääkäriprikaati

tupyörätupyörätupyörätupyöräE Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2014

Puolustusvoimain komentaja,kenraali Ari Puheloinen tarkasti Jääkäriprikaatin aselajiharjoituksen 2.12.2013

Etupyörä 1/2014Pääkirjoitus ......................................................... 4Jääkäriprikaatin komentajan tervehdys ................ 5Sotilas kylmässä .................................................. 6Tasa-arvo Jääkäriprikaatissa osa 5Alokkaiden henkinen tuki ja sopeutuminenJääkäriprikaatissa ................................................ 8

Ajankohtaista:Puolustusvoimauudistus Lapin ilmatorjuntarykmentin kuulumisia .......... 10 Senaattikiinteistöt ja Kruunuasunnot ............... 12Palkitut varusmiehet .......................................... 14Henkilöstössä tapahtuu ..................................... 16Vierailuja ja tapahtumia .................................... 20

Liikunta ja urheilu:Liikuntakooste .................................................. 28Vuoden päätöspuhuttelussa palkitut ................. 3052. Sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailut .............................. 31Yhteishenki ja syke nousevat liikkumalla ............ 32Liikuntalauantai toi vauhtia varpaisiin ................ 33

Koulutus:Jääkäriprikaatin selviytymiskurssi ....................... 34 Arktisen koulutuksen niksipalstaPakkikoukku ..................................................... 36Koulutus perusyksikössä1. Jääkärikomppania ......................................... 37Voimavarana asenne ......................................... 38

Maanpuolustustyö:Jääkäriprikaatin kilta ry ...................................... 40Veteraaniesittelyssä Veikko Haakana ............... 42Sodankylän sotilaskotiyhdistys ry ....................... 44Pohjan prikaatin kilta ry ..................................... 46Jääkäritoimikunta .............................................. 48

Aliupseerikurssi 2/13Kurssijulkaisun kansi ......................................... 49Aliupseerikoulun johtajan tervehdys .................. 50Moottorilinja ..................................................... 52Jääkärilinja ........................................................ 53Tiedustelulinja ................................................... 54Tiedustelulinja, sissiradistit ................................ 55Kranaatinheitinlinja, tuliasemalinja .................... 56Kranaatinheitinlinja, tulenjohtolinja ................... 57

Jääkäriprikaatin tapahtumakalenteri .................. 58Täss

ä n

um

ero

ssa

Etupyörä 1/14 | Jääkäriprikaatin, Jääkäriprikaatin killan ja Pohjan prikaatin killan lehti

Taitto: Taina Pirinen

Paino: Juvenes PrintPainosmäärä: 3000 kpl

Kansikuva: Taina PirinenValokuvat:Jääkäriprikaatin arkistoErikseen kuvissa mainitut

Yhteystiedot:Jääkäriprikaati EtupyöräPL 599601 SODANKYLÄ[email protected] puh. 0299 45 2106

Toimituskunta:Päätoimittaja, everstiluutnantti Jari OsmonenToimitussihteeri Taina PirinenHankintasihteeri Riitta Mikkola, taloudenhoitaja Leena Rautanen Aliupseerikoulun edustaja, kapteeni Juha MassinenEverstiluutnantti evp Pekka J HeikkiläSodankylän Sotilaskodin edustaja Marita Lintula

4 ETUPYÖRÄ 1 | 14 5ETUPYÖRÄ 1 | 14

Päätoimittaja, everstiluutnantti Jari Osmonen

Uuteen vuoteen

4 ETUPYÖRÄ 1 | 14

Hyvät lukijat - prikaatilaiset

Jääkäriprikaatin komentajan tervehdys

Vuosi 2014 on kääntynyt, saapumiserä 114 on astu-nut palvelukseen ja kevättä

kohti mennään vääjäämättä. Vuosi 2014 on monelta osin työntäytei-nen. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon vuosi koskettaa jokaista prikaatilaista. Suunnitel-mat uudistuksen toteuttamisesta on tehty, on vaihe laittaa suunni-telmat toimeen. Uutta henkilös-töä alkaa saapumaan prikaatiin ja heidän perehdyttämisensä suori-tamme siten, että jokainen tuntee olevansa tervetullut ja odotettu Sodankylään ja Jääkäriprikaatiin. Normaalin vuoden toiminnan lisäk-si muutoksen vuosi tuo tullessaan paljon muitakin tehtäviä. Henki-löstön jaksamisen tukeminen tänä vuonna on jokaisen esimiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Juuri ennen vuodenvaihdetta valtakunnan mediassa oli näkyväs-ti esillä uutinen, jonka sanoma oli ”Ulkomaiset asevoimat kiinnostu-neet puolustusvoimien koulutuk-sesta talvioloissa”. Tämän uutisen pohjalta Jääkäriprikaatin arktinen osaaminen tullee saamaan uusia koulutustehtäviä jatkossa. Osaa-misen tulee Jääkärinkankaalla olla

kunnossa ja sen tiimoilta aloitam-me kouluttajapoolin rakentami-sen. Tänne tuleville tulee osoittaa asioiden olevan hallinnassa siten, että poislähtevä on saanut opin ja antaa positiivisen palautteen.

Kevään työllistävin tapahtuma prikaatissa on sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen jär-jestäminen. Kilpailuorganisaatioon sitoutuu merkittävä osa prikaatin henkilökunnasta ja varusmiehis-tä. Koko varuskunnan alue tulee saamaan vieraita noin kahdesta-kymmenestä maasta, itse kilpai-lutapahtumat järjestetään Kom-mattivaarassa ja alppilajien osal-ta Levillä. Mukana saattaa olla jo-pa olympialaisissa mukana olleita urheilijoita. Sodankylään saapuu varmasti myös joukko arvovaltaisia vieraita. Osaaminen järjestelyihin on olemassa, uskon vakaasti lop-putuloksen olevan mallikelpoinen.

Arvoisat lukijat, kädessänne olevaan lehteen on koottu kirjoi-tuksia ja kuvia Jääkäriprikaatin ja yhteistoimintakumppaneiden toi-minnasta. Tässä Etupyörän nume-rossa saamme lukea muun muas-sa sotilas kylmässä artikkelin. Se liittyy sopivasti arktisen osaamisen

teemaan ja tähän vuodenaikaan. Samaan teemaan liittyvät artik-kelit selviytymiskurssista ja arkti-sen koulutuksen niksipalsta. Puo-lustusvoimauudistukseen liittyen Lapin ilmatorjuntarykmentin ko-mentaja kertoo kuulumisia Rova-niemeltä. Uutena teemana lehdes-sä on perusyksikön ja sen toimin-nan esittely. Teeman pohjalta seu-raavissa numeroissa esittelemme vuoron perään jokaisen prikaatin perusyksikön. Lisäksi saamme lu-kea kiltojen kuulumisia.

Vuonna 2014 saavutamme myös yhden merkkipaalun. Varus-kunta Jääkärinkankaalla saavuttaa viidenkymmenen vuoden iän. Tätä merkkipaalua juhlistamme saapu-miserän 214 valatilaisuuden yhtey-dessä elokuussa.

Toivotan Jääkäriprikaatille, sen killoille ja henkilöstölle antoisia lu-kuhetkiä joukko-osasto- ja kilta-lehtemme ETUPYÖRÄ 1/2014 pa-rissa.

Sodankylässä 30.12.2013

Everstiluutnantti Jari OsmonenEsikuntapäällikköPäätoimittaja

Jääkäriprikaatin tulevaisuuden visio on kehittyvä. Kuluvana prikaatin taitevuotena ydinteh-

tävämme on kaksijakoinen. Ensin meidän on taattava asevelvollisten koulutusuudistusten korkea ta-so ja palvelusturvallisuus. Toiseksi meidän on jatkettava ponnistelu-ja organisaatiouudistuksen valmis-teluissa. Tehtäviemme saavuttami-sen mahdollistavat henkilöstön ky-ky ja valmius uudistua sekä asevel-vollisten maanpuolustustahto ja si-toutuminen palvelukseen.

Jääkäriprikaati saavutti saapu-miserän 213 varusmiesten loppu-palautteessa tärkeän johtajakou-lutuksen tavoitetason. Samalla pa-laute henkilökunnan sekä ryhmän-johtajien ja upseerikokelaiden toi-minnasta oli korkealla tasolla. Joh-tajien oma esimerkki ja osaaminen sekä vastaavasti yksilöiden tuke-minen ja kannustus lujittavat jou-kon kiinteyttä. Valmentava, vuoro-vaikutteinen ja edestä johtaminen luovat väistämättä sotilasjoukon koulutuksellista suorituskykyä ja uskoa menestykseen. Siten onnis-tunut johtamistoiminta ja johtaja-koulutus tuottavat laatua päämää-rämme kouluttaa taistelukykyisiä joukkoja Lapin vaativiin olosuhtei-siin.

Jääkäriprikaati toteutti 114 saa-pumiserän palveluksen aloituksen painottaen yksilöllistä kohtaamista ja motivoivaa palvelusympäristöä. Ensimmäiseen palvelusviikkoon si-sällytettiin tutustumiskeskustelut ja parannettu mahdollisuus hen-kisen tuen keskusteluihin sekä lää-kärin tarkastus. Edellytykset omal-le vapaalle luotiin päättämällä en-simmäisten viikkojen palvelus pää-sääntöisesti päivällisen jälkeen. Omaisten Päivä mahdollisti läheis-ten tapaamiseen ja oman perus-yksikön esittelyn jo ensimmäisenä paikallaoloviikonloppuna. Näin yk-silöllisin kohtaamisin on osaltaan luotu pohjaa vaativalle ja nousu-johteiselle sotilaskoulutukselle. Sa-malla on rakennettu molemmin puoleista luottamusta, joka mah-dollistaa palveluksen edetessä ase-velvollisen kouluttamisen hänen

kykyjensä ja taitojensa mukaiseen tehtävään.

Myös tulevan Jääkäriprikaa-ti 2015 ydintehtävä on asevelvol-listen koulutus. Prikaati kouluttaa taistelukykyisiä jalkaväki- ja ilma-torjuntajoukkoja. Jääkäriprikaati 2015 on arktisen sodankäynnin ja ilmatorjuntakoulutuksen valtakun-nallinen osaamiskeskus. Jääkärip-rikaati 2015 osaamisvahvuudet ja erityispiirteet rakentuvat molem-mista yhdistettävistä joukko-osas-toista. Uusina tehtävinä Jääkärip-rikaati 2015 ottaa vastaan alueel-lisia tehtäviä vastaten muun mu-assa virka-avusta ja viranomaisyh-teistoiminnan valmistelusta Lapin maakunnan maa-alueella.

Jääkäriprikaati 2015 kokonais-valtaisella kehittämisellä mahdol-listetaan prikaatin edellytykset täyttää nykyistä laajemmat tehtä-vät joukkoyksiköillä Sodankylässä ja Rovaniemellä sekä Lapin maa-kunnan alueella. Koulutuksen kor-kea laatu varmistetaan koulutta-jahenkilöstön osaamisen ja luku-määrän nostolla 2,5 kouluttajaan peruskoulutuskauden joukkuetta kohden. Laajemmin käyttöön saa-tavat alueet ja tilat mahdollista-vat aiempaa joustavammat ja kus-tannustehokkaammat toiminta- ja koulutusjärjestelyt. Vastaavasti pri-kaatin tukipalveluita kytketään tii-viimmin osaksi puolustusvoimien kokonaisuutta. Ilmatorjuntakou-lutuksessa vahvistetaan valtakun-nallisia kärkiosaamisalueita. Arkti-sen sodankäynnin erityisosaamista hyödynnetään ja kehitetään edel-leen Lapin olosuhteisiin.

Henkilöstön panos uudistuk-sessa on ratkaiseva. Jääkäriprikaa-tin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin henkilöstö toteuttavat tiiviin toi-meenpanovuoden 2014 tehtäviä yhteistoiminnassa ja osin jo yhteen sovitetusti. Tavoitellun lopputulok-sen mahdollistavat rinnakkainen johtaminen, tavoitesuuntautunut työskentely ja ajantasainen tiedon kulku. Muutoksen tukena ovat Jää-käriprikaatissa ja Lapin ilmatorjun-tarykmentissä sekä Rovaniemen ja Sodankylän varuskunnissa vallitse-va osaaminen ja vahva yhteishen-ki. Muutos tehdään yhdessä.

Kannustan myönteisyyteen työssä, palveluksessa ja vapaalla. Myönteinen ajattelu ja lähestymi-nen heijastuvat valtaosin takaisin palkiten vastavuoroisesti henkilöä itseään sekä luovat kanssakäymis-tä ja toimia edesauttavaa viihty-vyyttä ja innostusta.

Toivotan kaikille myönteisiä on-nistumisia,

Jääkäriprikaatin komentaja Eversti Petteri Koskinen

6 ETUPYÖRÄ 1 | 14 7ETUPYÖRÄ 1 | 146 ETUPYÖRÄ 1 | 14

tunnottomuus, joka tulee noin 7 asteen iholämpötilassa, ovat sel-keitä varoituksia.

Toimintakyky hiipuukylmässä

Vireystila ja älyllinen toimintaky-ky ovat parhaimmillaan, kun läm-pötuntemus on hieman viileä. Iho-lämpötila on silloin laskenut vain yhden asteen lämpöviihtyisästä. Enempi jäähtyminen heikentää se-kä älyllistä että fyysistä toiminta-kykyä: hutiloidaan, tehdään virhei-tä, kädet menettävät tunto-omi-naisuuksiaan ja sorminäppäryyttä ja jäähtyneet lihakset ovat heikom-pia kuin lämpimät. Työelämän mit-tainen kylmätyö aiheuttaa vaivoja erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöl-le ja siksi ammattimainen suhtau-tuminen kylmänsuojaukseen niin toiminnassa kuin levossa on kan-nattava sijoitus.

Kylmässäkin voi kuivua

Aikanaan ajateltiin, että kuivumi-sen vaara kuuluu vain lämpimiin olosuhteisiin. On kuitenkin osoi-tettu selvästi, että kuivuminen on tavanomainen vaara myös arktisis-sa olosuhteissa, koska usein kyl-mässä juodaan liian vähän ja syö-dään kuivia ruokia. Oireet, joista ensimmäisiä on kestävyyden heik-keneminen, ilmenevät tyypillisesti kolmannella maastovuorokaudel-la. Kylmässä pitäisi juoda ainakin 2 litraa vuorokaudessa ja juoma saisi olla vähintään taskulämpöistä.

Käytäntö ja tutkimuskohtaavat

Jääkäriprikaati ja Työterveyslaitos ovat tehneet pitkäkestoisesti yh-teistyötä vaatetuksen kehittämi-

7ETUPYÖRÄ 1 | 14

Sotilas kylmässä

Elimistö suojautuu kylmältä

Ihminen on fysiologisesti varustet-tu toimimaan lämpimissä oloissa. Hengissä selviytymisen ja hyvän toimintakyvyn vuoksi tarvitsem-me varsin korkeaa elimistön läm-pötilaa.

Jääkarhu on malliesimerkki sii-tä, kuinka nisäkäs sopeutuu arkti-seen elämään: paksu turkki, pak-su ihonalainen rasvakerros ja suuri koko ovat kaikki eduksi kylmässä. Ihmisellä on hyvät keinot poistaa liikalämpöä keholta, mutta vain rajoitettu kyky torjua lämmönhuk-kaa. Emme ole kuitenkaan aivan aseettomia kylmää vastaan. Ha-lusimme tai emme, elimistö mini-moi kylmässä lämmönhukan su-pistamalla ihon ja raajojen veren-kiertoa. Tosin samalla kädet ja jalat jäähtyvät verenkierron puutteessa. Jos tämä ei riitä, käynnistyy läm-möntuotanto lihasvärinän avulla. Parempi valinta on kuitenkin lihas-työ, erityisesti jos sen tuloksen voi käyttää hyödylliseen toimintaan. Lihastyöllä lämmöntuotanto voi nousta yli 10-kertaiseksi lepoon verrattuna. Lihastyö vilkastuttaa myös raajojen verenkiertoa.

Ihminen sopeutuu kylmään fy-siologisesti noin 10 vuorokaudessa. Sopeutuminen vähentää kylmäst-ressin tunnetta ja mm. käsien ve-renkierto supistuu vähemmän, jol-loin kädet pysyvät lämpimämpinä. Tärkein sopeutuminen äärioloissa on asianmukainen käyttäytyminen

eli liikkuminen ja suojautuminen sopivalla vaatetuksella.

Vaatteet ovat tärkein kylmänsuoja

Vaatetus luo kylmissä oloissa ym-pärillemme lämpimän mikroilmas-ton. Tarvittava vaatetuksen läm-möneristävyys riippuu lihastyön määrästä. Vaatetus onkin valitta-va aina olosuhteiden ja toiminnan mukaan. Lämmöneristävyydeltään säädeltävä kerrosvaatetus on am-mattimainen ratkaisu toimintaan kylmässä. Kun vaatetuksen ja työn yhdistelmä on oikea, elimistön ei tarvitse turvautua raajojen veren-kierron supistamiseen. Silloin kä-siä ja jalkoja pitää lämpimänä se-kä vaatetus että hyvä verenkierto. Liika on liikaa vaatetuksessakin: hi-ki heikentää vaatetuksen lämmön-eristävyyttä. Jalkineissa tämä ko-rostuu erityisesti, koska hiki ei pää-se niistä haihtumaan. Sukkien ja huopavuorien säännöllinen vaihta-minen kuiviin on ainoa keino pitää jalat kuivana

Tuuli ja metallit vievät lämmön

Paleltumia voi esiintyä kaikissa alle 0-asteen lämpötiloissa. Paleltumi-en määrä kasvaa kuitenkin erittäin jyrkästi -25 astetta kylmemmässä. Tuuli on kylmän pahin liittolainen. Se kuljettaa tehokkaasti lämmön pois vaatetuksen ja ihon pinnal-ta. Viimaindeksi osoittaa hyvin sen vaikutuksen. Kosketus metalleihin voi pakkasessa tuottaa paleltuman pahimmillaan muutamissa sekun-neissa. Yksi ainoa kosketus lämpi-mällä kädellä lumeen laskee ihon lämpötilaa noin kahdeksan astet-ta. Kylmäkipu ja viimeistää ihon

Hannu Rintamäki, Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, Oulu ja Professori, Oulun yliopisto, Biolääketieteen laitos

seksi, toimintakyvyn ylläpitämi-seksi ja kylmävaurioiden torjumi-seksi mm. Sotilas kylmässä -hank-keissa. Tuloksia nähdään varusteis-sa ja toimintatavoissa ja niitä esite-tään koulutusmateriaaleissa ja –ti-laisuuksissa. Käytäntö ja tutkimus ovat tukeneet toisiaan tuloksia tuottaen. Kehitystyö on kuitenkin jatkuva prosessi. Esimerkiksi uudet materiaalit ja ratkaisut niin vaat-teissa kuin varusteissa ovat mah-dollisuuksia, joiden toimivuutta on tarpeen selvittää, samoin erilaiset lämmitys- ja kuivausmenetelmät, laitteiden käytettävyyden paranta-minen, toimintakyvyn monitoroin-ti ja palauttavan levon turvaami-nen ankarissakin olosuhteissa.


Sotilaspastori Risto Alakärppä

Alokkaiden henkinen tuki ja sopeutuminen Jääkäriprikaatissa

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus kirjoitussarja osa 5

Jääkäriprikaati on viime vuo-sina etsinyt ja kokeillut erilai-sia toimintamalleja alokkaiden

henkisen tuen ja sopeutumisen kehittämiseksi. Tukitoimet on to-teutettu osana Helsingin NMKY:n (Nuorten Miesten Kristillisen Yh-distyksen) ja puolustusvoimien kir-kollisen työn kumppanuusprojek-tia, maavoimien ”kaveria ei jätetä” -kampanjaa sekä puolustusvoimi-en uudistettua varusmiesten mie-lenterveyskoulutusohjelmaa.

Alokastuen taustalla on ollut havainto, että noin 40 % varus-miespalveluksen keskeytymisistä perustuu sopeutumis- ja mielen-terveysongelmiin. Mielenterveys-ongelmia ei tällaisilla yleisillä hen-kisillä tukitoimilla ratkaista, mutta sopeutumista voidaan helpottaa, kun aiheeseen kiinnitetään riittä-västi huomiota. Palveluksen alku on sopeutumisen kannalta kriitti-sintä aikaa. Yhdenkin sopeutumis-ongelmiin liittyvän keskeytymisen estäminen voidaan nähdä omalta osaltaan ennaltaehkäisevän myös mahdollista syrjäytymiskehitystä.

Alokkaiden tukemisen tavoit-teena on ollut vähentää sopeu-tumisongelmiin perustuvia palve-luksen keskeytymisiä, tukea varus-miesten keskuudessa ryhmäkiinte-yttä, vuorovaikutus- ja johtamis-kulttuurin asiallisuutta sekä ”kave-ria ei jätetä” – henkeä.

Jääkäriprikaatin alokastuen ke-hittämistoimet voidaan jakaa: 1) Helsingin NMKY:n pilotointiin vuo-desta 2012 alkaen ja 2) Jääkäripri-kaatin omiin peruskoulutuskauden tukitoimiin.

Helsingin NMKY:n pilotointi

Helsingin NMKY:n pilotoinnin käy-tännön alokastukitoimet aloitet-tiin Jääkäriprikaatissa heinäkuussa 2012 ja tuolloin yhdessä perusyk-sikössä. Eri vaiheiden, kokeiluiden ja saadun palautteen pohjalta pi-lotointi laajeni heinäkuussa 2013

koskemaan Jääkäriprikaatin koko saapumiserää. Pilotoinnille on ki-teytynyt kaksi perustehtävää: 1) järjestää ensimmäisen viikon pal-velusiltoina perusyksiköittäin alo-kastupien johdetut ryhmäkeskus-telut ja 2) tarjota siviilitukihenkilö-päivystyksen avulla alokkaille mah-dollisuus henkiseen tukeen ensim-mäisen viikon iltoina sotilaskodeis-sa. Heinäkuussa 2013 alokastupi-en ryhmäkeskusteluita järjestettiin kaiken kaikkiaan noin 65. Siviilitu-kihenkilöt johtivat niistä 72 % ja loput ryhmäkeskustelut toteutettiin joukkueen johtajien vetäminä.

Helsingin NMKY:n pilotointia Jääkäriprikaatissa on koordinoinut projektitiimi, projektipäällikkö Kari Heiskasen (Helsingin NMKY) joh-dolla. Jääkäriprikaatin projektitii-miin on kuulunut siviiliasiantunti-joita Sodankylän kunnasta, Sodan-kylän ja Rovaniemen seurakunnis-ta sekä Lapin Sinisarastus ry:stä. Jääkäriprikaatin henkilöstöstä tii-min jäseninä ovat olleet sosiaali-kuraattori ja sotilaspastori. Perus-toimintatapana on ollut, että pro-jektitiimi on ideoinut ja esittänyt ja Jääkäriprikaatin johto päättänyt, millaisia tukitoimia alokkaiden tu-kemiseksi toteutetaan.

Heinäkuussa 2013 pilotoinnin käytännön tukitoimintaan osallis-tuivat projektitiimin lisäksi monet vapaaehtoiset siviilitukihenkilöt, jotka ovat edustaneet eri järjestö-jä Jääkäriprikaatin killasta Sodan-kylän reserviupseereihin ja Sodan-kylän sydänyhdistykseen. Jääkäri-prikaatin omasta organisaatiosta kenttätyöhön ovat osallistuneet sosiaalikuraattorin ja sotilaspasto-rin lisäksi joukkueiden koulutta-jat ja ryhmänjohtajat sekä prikaa-tin siviilityöntekijöitä. Sodankylän terveysasemalta toiminnassa ovat mukana olleet yksikkösairaanhoi-tajat.

Jääkäriprikaatin omat tuki-toimet

Helsingin NMKY:n pilotointi on ol-lut mielekäs ikkuna, minkä kaut-ta Jääkäriprikaati on laajemminkin kiinnittänyt huomiota niihin alo-kasajan perusteisiin, joiden pääl-le vaativa sotilaskoulutus voidaan mielekkäästi ja tuloksellisesti ra-kentaa. Heinäkuun 2013 saapu-miserän koulutuskäskyssä linjat-tiin seuraavat asiakokonaisuudet, joista monet ovat sotilaille tuttuja, mutta joihin tuli kiinnittää uudes-taan erityistä huomiota:

Varusmiesjohtajien ennakko-• valmennusJohtamisen malli kaikilla ta-• soilla (Luottamus, Innostus, Oppiminen ja Arvostus)Yksilöllinen kohtaaminen, asi-• allinen kielenkäyttö ja komen-notPalvelusajan ja vapaa-ajan • erottaminen toisistaan, peh-meä lasku (erityisesti 1. ja 2. viikko)Ryhmäytyminen ja henkinen • tuki (Helsingin NMKY:n pilo-tointi)Järkevät järjestelyt (mm. jo-• nottamisen minimointi, vah-vuuslaskennat tuvittain, riittä-vät ruokailuajat)Oikeudenmukaiset ja palkitse-• vat lomakäytänteet

Jääkäriprikaatin omista edellä linjaamista periaatteista mielestäni mielenkiintoisin oli keskittyminen

vapaa-ajan riittävyyteen palvelus-ajan alussa. Tämä palvelusajan ja vapaa-ajan erottaminen määritel-tiin ko. koulutuskäskyssä niin, et-tä perusyksiköiden tulee suunni-tella viikko-ohjelmat siten, että alokkailla on mahdollisuus päivit-täiseen yhteydenpitoon läheisten kanssa ensimmäisestä illasta al-kaen ja mahdollisuus sotilaskotiin toisesta illasta alkaen. Näin alok-kaiden paras tuki (läheiset) ja toi-seksi paras tuki (sotilaskoti) tulivat todellisiksi resursseiksi sopeutu-miseen. Tämän vapaa-aikanäkö-kulman taustalla oli havainto, että niin sanottu pehmeä lasku toteu-tuu kyllä yleisesti liikunta- ja soti-laskoulutuksessa, mutta se ei näy-tä toteutuvan ensimmäisten viik-kojen palveluspäivien pituudes-sa. Kun tavanomaisiin alokasajan palveluspäivien pituuteen lisätään vielä muutoskriisi, minkä palve-lus usein tavalla tai toisella uutena elämänmuotona alokkaissa syn-nyttää, lienee idealistista odottaa kaikkien mutkatonta sopeutumis-ta ja uuden oppimista. Edellyttää kypsyyttä nähdä, että riittävä ja rentouttava vapaa-aika ei ole vas-takkainen asia jäntevän ja vaativan sotilaskoulutuksen kanssa. Riittävä vapaa-aika on sopeutumiselle, uu-den oppimiselle ja jopa kurinalai-suudelle kuin ravinto ruumiille.

Palaute pilotoinnista ja vapaa-ajan merkityksestä

Koko heinäkuun 2013 saapumi-serältä kysyttiin kahdeksannelle palvelusviikolla kirjallinen palaute

koskien kolmea keskeistä alokas-tukitoimintaa ensimmäisellä palve-lusviikolla. Helsingin NMKY:n pilo-toinnista palautekyselyn kohteeksi otettiin sekä alokastupien ryhmä-keskustelut että siviilitukihenkilö-päivystys sotilaskodeissa. Jääkärip-rikaatin omista tukitoimista palau-tekyselyyn otettiin mukaan vapaa-aikajärjestelyt.

Palautteen mukaan alokastupi-en ryhmäkeskustelut olivat selväs-ti Helsingin NMKY:n pilotoinnin myönteisintä antia ja niitä on eri saapumiserien palautteiden valos-sa tarvinnut kehittää vain vähän. Heinäkuussa 2013 alokastupien ryhmäkeskustelut koettiin edel-leen positiivisina (täysin tai lähes samaa mieltä 79% vastaajista) ja niiden koettiin antavan riittävästi tietoa varuskunnan tukiverkostos-ta (lähes tai täysin samaa mieltä 88,7% vastaajista) ja helpottavan tutustumista tupakavereihin (lä-hes tai täysin samaa mieltä 76,7% vastaajista). Ryhmäkeskustelut hel-pottivat noin joka toisen alokkaan mielestä sopeutumista palveluk-seen (lähes tai täysin samaa mieltä 49,5% vastaajista).

Vaikka siviilitukihenkilöpäivys-tys sotilaskodeissa järjestettiin hy-vin vaatimattomilla tukihenkilö-resursseilla, saadun palautteen mukaan 57,1% alokkaista käyttäi-si tarvittaessa tukihenkilöiden tar-joamaan keskusteluapua (lähes tai täysin samaa mieltä väitteen kans-sa).

Jääkäriprikaatin vapaa-aikajär-jestelyt nousivat palautteen va-lossa keskeisimmäksi sopeutumis-

ta helpottavaksi tekijäksi (79,9 % vastaajista täysin tai lähes samaa mieltä). Heinäkuun 2013 saapumi-serän alokkaista 78,7 % koki, et-tä ensimmäisellä palvelusviikolla oli riittävästi vapaa-aikaa (lähes tai täysin samaa mieltä).

Ovatko sopeutumisongel-miin perustuneet keskeyty-miset vähentyneet?

Jääkäriprikaatin omien alokastuki-toimien ja Helsingin NMKY:n pi-lotoinnin yhtenä kunnianhimoise-na tavoitteena on ollut vähentää sopeutumisongelmiin perustuvia palveluksen keskeytymisiä. Tuki-toimien suoraa vaikutusta tähän tavoitteeseen pääsemiseen on vai-kea arvioida. Joitakin viitteitä po-sitiivisista tuloksista on kuitenkin olemassa. Heinäkuun 2013 tuki-toimien palautekyselyyn, joka siis pidettiin kahdeksannella palvelus-viikolla, muotoiltiin seuraava ko-koava väittämä: ”Palvelukseni olisi todennäköisesti keskeytynyt ilman näitä tukitoimia (ryhmäkeskus-telut, tukihenkilöt, vapaa-aika)”. Vastaajista 2,4% eli 15 heinäkuun alokasta oli väittämän kanssa täy-sin samaa mieltä ja 3,7% vastaa-jista eli 23 heinäkuun alokasta oli lähes samaa mieltä. Sitä en tiedä vähenikö tukitoimien ansiosta kes-keytymiset, mutta saadun palaut-teen mukaan melko monen varus-miehen kokemus omasta keskey-tymisriskistä väheni selkeästi.

9ETUPYÖRÄ 1 | 14


Lapin ilmatorjuntarykmentin komentaja, everstiluutnantti Arto Ikonen

Arvoisat Etupyörän lukijat,

Puolustusvoimauudistus

10 ETUPYÖRÄ 1 | 14

Puolustusministeri päätti ke-sällä 2012, että Lapin ilma-torjuntarykmentti lakkaute-

taan itsenäisenä joukko-osastona 31.12.2014 ja jäljelle jäävät osat lii-tetään Jääkäriprikaatiin 1.1.2015 si-joituspaikkana Rovaniemi. Samaan aikaan Puolustusministeri teki pää-töksen myös uuden Jääkäriprikaa-tin perustamisesta.

Noiden päätösten jälkeen Jää-käriprikaati ja Lapin ilmatorjun-tarykmentti ovat tehneet tiivis-tä suunnittelu- ja valmistelutyötä uuden Jääkäriprikaatin perusta-miseksi. Jääkäriprikaati on johta-nut suunnittelutyötä ja molemmat

joukko-osastot ovat asettaneet omat asiantuntijat eri toimialojen suunnitteluryhmiin. Suunnittelu-työtä on tehty työryhmissä muun muassa Sodankylässä, Rovajärvel-lä ja Rovaniemellä, videoneuvotte-luina eri toimipaikoilta sekä virka-matkoilla auton kyydissä keskus-tellen ja suunnitellen. Työ on ollut siis tiivistä ja todennäköisesti tiivis-tyy edelleen vuoden loppua kohti.

Kaikkien osapuolien tavoittee-na on luoda mahdollisimman hy-vät edellytykset uuden Jääkäripri-kaatin ja sen henkilöstön tehtävil-le, toiminnalle, hengelle ja tuloksil-le vuodelle 2015 ja siitä eteenpäin. Lapin ilmatorjuntarykmentin osal-ta suunnittelu- ja valmistelutehtä-vät sekä tavoitteet ovat ihan selvät ja niihin on sitouduttu.

Rykmentti on laatinut omat si-säiset suunnitelmat ja käskyt ryk-mentin lakkauttamiseksi sekä jäl-jelle jäävien osien liittämiseksi Jääkäriprikaatiin. Käskyt esiteltiin myös Jääkäriprikaatin komentajal-le ennen lopullista allekirjoitusta. Välttämättä kaikkia yksityiskohtia emme ole huomanneet suunnitte-lun yhteydessä, mutta ne ratkais-taan toimeenpanon edetessä. Joi-takin asioita voi jäädä myös vuo-delle 2015.

Vuonna 2014 Lapin ilmatorjun-tarykmentissä toteutetaan edel-leen maavoimien joukko-osaston perustehtävät, joista keskeisimpiä ovat sodan ajan ilmatorjuntajouk-

kojen kouluttaminen varusmiehis-tä ja reserviläisistä sekä varuskun-nallisen yleishuollon tuottaminen Rovaniemen varuskunnan joukoil-le. Samaan aikaan toimeenpan-naan puolustusvoimauudistus laa-dittujen käskyjen mukaisesti.

Olemme siirtyneet konkreetti-seen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanovaiheeseen. Uusi La-pin sotilassoittokunta perustet-tiin 1.1.2014 ja se liitetään vuoden 2015 vaihteessa Jääkäriprikaatiin. Myös Rovaniemen ilmatorjunta-patteriston yksi ilmatorjuntapatte-ri muutettiin jääkärikomppaniak-si 1.1.2014 ja se aloitti hajautetun jääkärikomppanian kouluttami-sen tammikuun varusmiessaapu-miserästä. Tämän vuoden aikana muutetaan myös Rovaniemen il-matorjuntapatteriston, Lapin alue-toimiston ja Huoltokeskuksen toi-minta ja organisaatiot vuoden 2015 mukaiseksi, jolloin ne ovat myös valmiina liitettäväksi uuteen Jääkäriprikaatiin vuoden vaihtees-sa.

Samaan aikaan kehitetään pal-katun henkilöstön osaamista uu-sien yksikkötyyppien kouluttami-seksi, tilataan ja varastoidaan uut-ta koulutusmateriaalia, kehitetään resurssien puitteissa harjoitusaluei-ta sekä saneerataan jäljelle jäävien joukkojen toimitiloja ja varusmies-kasarmeja. Vuoden loppuun men-nessä siirrämme myös rykmentin materiaalin ja toimitilat uusien or-ganisaatioiden vastuulle sekä lak-kautamme rykmentin esikunnan ja joukko-osaston hallinnollisesti. Ko-ko muutoksen ajan pidetään hen-kilöstö ajan tasalla uudistuksen etenemisestä ja tuetaan tulevia, lähteviä ja erityisesti irtisanomisu-

han alaisia henkilöitä muutokses-sa ohjeiden ja käytettävissä olevi-en etujen mukaisesti.

Meneillään oleva vuosi on hy-vin poikkeuksellinen ja varsin kiirei-nen molempien joukko-osastojen henkilöstölle normaaleista perus-tehtävistä ja puolustusvoimauudis-tuksesta johtuen. Mutta mennään ”järki päässä ja jalat maassa”, niin eiköhän sillä hyvä tule.

Hyvä Jääkäriprikaatin henkilös-tö, Lapin ilmatorjuntarykmentti ja rykmentin henkilöstö tekee omal-ta osaltaan kaiken mahdollisen uu-den Jääkäriprikaatin perustamisek-si. Samalla toivon, että rykmentin hyvä henki, tekemisen korkea taso ja hyvät tulokset siirtyvät henkilös-tön mukana osaksi uutta Jääkärip-rikaatia. Tavoitteena on myös, että me kaikki olemme ”hyvässä iskus-sa” ja valmiita toimimaan uudessa organisaatiossa vuonna 2015.

Kiitän omasta puolestani Jää-käriprikaatin henkilöstöä suunnit-telu- ja valmistelutyöhön osallistu-misesta sekä hyvästä yhteistyöstä. Mielestäni laaditut käskyt ja suun-nitelmat ovat hyvässä valmiudes-sa uudistuksen toimeenpanoa var-ten.

Toivotan Jääkäriprikaatin hen-kilöstölle, killan jäsenille, yhteis-työkumppaneille ja kaikille Etupyö-rän lukijoille oikein hyvää vuoden 2014 jatkoa!

11ETUPYÖRÄ 1 | 14


Senaatti-kiinteistöt on valtiovarain-ministeriön alainen liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitila-asian-tuntijana tuottaa valtionhallinnolle toimitilat ja niihin liittyvät palvelut. Senaatti-kiinteistöjen palvelutar-jonta on laaja aina tilojen vuokra-uksesta strategisentason asiantun-tijapalveluihin. Periaatteena on, että asiakas voi saada toimitiloihin liittyvän osaamisen ja palvelut kes-kitetysti yhdestä paikasta. Toimiti-lojen vuokraus, palveluiden ja kiin-teistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat lii-ketoiminnan perustan. Senaatti-kiinteistöt vastaa sen hallintaan luovutetun kiinteistövarallisuuden tehokkaasta käytöstä sekä arvon säilymisestä ja kehittymisestä.

Kruunuasunnot rakentaa ja peruskorjaa

ETUPYÖRÄ 2 | 13

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset Jääkäri-prikaatiin Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta

13

Puolustusvoimauudistus Puolustusvoimauudistus

Asiakaspäällikkö Jouni Leinonen

Kruunuasunnot Oy on käynnistänyt uuden rivitalokohteen suunnittelun Sodankylän varuskunnan asuntoalu-eelle. Hanke käsittää neljä rivitaloa, joihin tulee luonnosten mukaan 31 asuntoa. Kohteesta on solmittu pitkäai-kainen vuokrasopimus puolustusvoimien kanssa. Asunnot tulevat siten varuskunnan henkilökunnan käyttöön. Tavoitteiden mukaan rakennustyöt alkavat loppukeväällä 2014 ja kaksi ensimmäistä taloa valmistuu jo joulun 2014 tietämissä.

Asunto Oy Sodankylän Siilastie 13 perusparannus toteutettiin tark-kaan ja harkitusti rajattuna täsmäperusparannuksena. Perusparannus sisälsi seuraavat toimenpiteet:

keittiö- ja kylpyhuonetilojen uusiminen• pihaterassien rakentaminen 1 krs:n asunnoille• vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen• runkovesijohdon uusiminen• sähkö- ja televerkon uusiminen tarvittavin osin• huoneistokohtaisen vedenmittauksen rakentaminen• ilmanvaihdon uusiminen huoneistokohtaisella lämmön talteen-• otolla varustetuksi tulo- poistoilmanvaihdoksieteläsivun ikkunoiden uusiminen ja muiden ikkunoiden kunnos-• taminenpuuverhoillun julkisivun lisälämmöneristäminen• sadevesien hallittu poisjohtaminen seinän vieriltä• polkupyöräkatoksen uusiminen• kiinteistötaiteen hankinta•

Perusparannustoimenpiteet toteutettiin talon ollessa asuttuna.

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset Senaattiin näkyy lisääntyneinä tarpeina järjes-

tellä mm. tila-asiat vastaamaan tu-levaa tilannetta 1.1.2015 alkaen. Olennaisena tähän kokonaisuu-teen liittyy myös Rovaniemen va-ruskunnan tilajärjestelyt, koska va-ruskunta on osa Jääkäriprikaatia 2015.

Sodankylän osalta puolustus-voimauudistukseen liittyen kasar-mi 2:n perusparannushanke kes-keytettiin Pääesikunnan toimesta alkuvuodesta liian kalliina ratkai-suna alkuperäiseen kustannusarvi-oon verrattuna.

Olemme kuitenkin viimeisen vuoden aikana laittaneet pääpai-non kasarmiin liittyvien ilmavaih-don ja rakenteellisten asioiden korjaamiseen. Tämä on tärkeää ennen kaikkea lisääntyvien varus-miesmäärien takia. Nyt korjauk-sen alla oleva kasarmi 6:n ilman-vaihtokoneet uusitaan ja ilman-jako tarkistetaan vastaamaan ny-kyisiä normeja. Nykyiset laitteet ovat pääsääntöisesti alkuperäistä tasoa ja yli 30 vuotta vanhoja. Sa-malla 1.kerroksen ulokkeet korja-taan lisälämmön eristyksellä. Täl-lä saavutetaan tasaisemmat sisäil-malämpötilat mm. varusmiestupi-en osalle. Lisäksi käytävien alaslas-kettujen kattojen äänieristysvillat poistetaan ja näin saadaan kaikki loputkin kuitulähteet poistettua ti-loista. Kasarmiin liittyvät korjauk-set on suunniteltava ja aikataulu-tettava huolella, jotta varusmies-koulutus voi jatkua mahdollisim-man joustavasti. Kaiken tämän ta-kana täytyy olla saumaton yhteis-työ eriosapuolten välillä. Aikatau-lullisesti kasarmi 6:n työt saadaan valmiiksi lokakuun alussa 2014. Hankkeen kustannukset ovat rei-lut 800000 euroa (alv 0%).

Kasarmi 6:n jälkeen toteutuslis-talla on vastaavat toimenpiteet ka-sarmi 7:ään.

Jääkäriprikaatiin liittyy myös koulutuksellisia muutoksia erijär-jestelmille. Olemme rakentaneet kasarmi 1:een koulutusluokkatilat ja siihen liittyviä varastotiloja Pri-kaatin toiveiden mukaisesti. Tilat valmistuivat kesän kynnyksellä ja täyttävät hyvin asetetut koulutuk-selliset tavoitteet.

Työn alla on myös esikunnan toimintoihin liittyviä järjestelyjä. Näiden töiden osalta aikataulu val-mistumiselle on kevät 2014.

Vuonna 2014 tehtävät muut in-vestoinnit tarkentuvat alkuvuoden aikana ylempien esikuntien linjaus-ten mukaisesti mm. konttikenttien osalta.

Työlistalla on myös selvitystyö, miten järjestetään Sotilaslääketie-teen keskuksen terveysaseman toi-minnot jatkossa, mikäli Sodanky-län kunta päättää rakentaa uuden terveysaseman nykyisen peruskor-jaamisen sijaan. Neuvottelut aloi-tetaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa alkuvuoden aikana.

Rovajärven harjoitusalueen osalta on ollut ns. hiljaisempi vuo-si. Olemme tehneet Sarriojärven ruokalan tilojen järjestelyjä har-joitusten johto/koulutuskäyttöön. Olemme investoineet Rovajärven alueelle ennemäisinä vuosina koh-tuullisen paljon, joten akuutit kor-jaustarpeet on saatu hoidettua kuntoon.

Lisäksi useita vuosia vireillä ol-leet neuvottelut lämpö- ja vesiver-kostojen siirtämiseksi Sodankylän kunnan vesi- ja lämpölaitoksille käynnistetään myös alkuvuodesta 2014.

Senaatti-kiineteistöt 2015

Puolustusvoimien tuleva uudistus tulee näkymään myös Senaatti-kiinteistöjen tulevassa organisoitu-misessa viimeistään vuoden 2015 alusta. Meidän tavoitteena on pal-vella asiakasta jatkossakin yhtene-vin ajatuksin ja tämä vaatii myös

organisaation sopeuttamista asi-akkaan mukaan. Tulevat asiakkuu-den hoitoon liittyvät linjaukset tu-levat olemaan pääsääntöisesti Lo-gistiikkalaitoksen mukaisesti, otta-en huomioon kolmen Logistiikka-rykmentin vastuualueet. Senaat-ti-kiinteistöjen alueella tehtävään toimintaan muutoksilla ei ole suu-ria vaikutuksia. Lopulliset päätök-set tehdään vuoden 2014 kulues-sa. Tulemme vastaamaan omalta osaltamme organisaatiomuutok-sin puolustusvoimien muutoksiin siten, että asiakaslähtöinen asiak-kuuden hoitaminen on mahdollis-ta myös jatkossa.

13ETUPYÖRÄ 1 | 14


Asentaja Jaakko Korhonen

Jalkaväen mitali, kunniakirja ja jalkaväen vuosikirja sekä nimet kunniatauluun erittäin ansiokkaasta palveluk-sesta Jääkäriprikaatissa:Upseerikokelas, Kangastie Ali Antton, SissikomppaniaKersantti, Järvitalo Tuomo Aleksi, 1. Jääkärikomppania

Reserviupseerien mitali, kunniakirja ja puukko ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Upseerikokelas, Halonen Harri Tapani, Tukikomppania

Lapin Reserviläispiirien mitali ja puukko ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Kersantti Alamattila Aleksi Johannes, Sissikomppania

Maanpuolustuksen kannatussäätiön stipendi, kunniakirja ja jalkaväen vuosikirja erittäin ansiokkaasta palve-luksesta Jääkäriprikaatissa:Korpraali, Veki Tuomas Henri Ilari, 1. Jääkärikomppania

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja puukko taitavasta ja kolarittomasta moottoriajoneuvon kuljettamisesta varus-miesaikana: Alikersantti Paasovaara Ville-Antti Johannes, Huolto- ja kuljetuskomppania

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja puukko hyvästä palveluksesta erikoisajoneuvon kuljettajana Jääkäriprikaatissa:Korpraali Ylikulju Jussi Petteri, Huolto- ja kuljetuskomppania

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja puukko ansiokkaasta palveluksesta Lapin Jääkäripataljoonassa:Korpraali Leppiaho Juha-Matti Tuomas, Tukikomppania

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja puukko ansiokkaasta palveluksesta Pohjan JääkäripataljoonassaKorpraali Postila Aleksi Ilmari, Sissikomppania

Kiltamitali hyvähenkiselle varusmiehelle:Kersantti Marjala Antti Abiel, 3. JääkärikomppaniaJääkäri Anttila Kai Kristian, Huolto- ja kuljetuskomppaniaJääkäri Hankkila Johannes Pauli Juhana, SissikomppaniaJääkäri Kukkonen Tommi Martti Iisakki, TukikomppaniaJääkäri Moilanen Jonnie Sakari, 1. Jääkärikomppania

Jääkäriprikaatin Killan luovuttama ”Puolesta Maan” -veteraanimatrikkeli parhaalle sodankyläläiselle 347 vrk palvelleelleKersantti Marjala Antti Abiel, 3. Jääkärikomppania

Jääkäriprikaatin Killan luovuttama ”Puolesta Maan” -veteraanimatrikkeli parhaalle sodankyläläiselle 165 vrk palvelleelleJääkäri Tuoma Eerik Valdemar, 1. Jääkärikomppania

Itsenäisyyden puolesta - kirja ja (Jääkärin testamentti) ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Jääkäri Penttilä Toni Matti, Tukikomppania

Oulun Sotilaskotiyhdistyksen stipendi Oulun seudulta olevalle rehdille, reippaalle ja joukkoon sopeutuvalle va-rusmiehelleUpseerikokelas Typpö Eino Oskari, 3. JääkärikomppaniaAlikersantti Kivimäki Tero Iisakki Aleksander, SissikomppaniaAlikersantti Laajoki Juho Sakarias, 1. JääkärikomppaniaKorpraali Saloranta Juho Johannes, Huolto- ja kuljetuskomppaniaJääkäri Ahmala Antti Samuli, Huolto- ja kuljetuskomppaniaJääkäri Saapunki Joel Joona Aleksi, Tukikomppania

Pohjan Prikaatin Killan stipendi erittäin ansiokkaasta palveluksesta Pohjan JääkäripataljoonassaKersantti Kotkaranta Juho Mikael, 3. Jääkärikomppania

Leijona Catering Oy:n stipendi hyvästä palveluksesta sotilaskeittäjänäJääkäri Konu Jonne Antti Eerikki, Huolto- ja kuljetuskomppania

Kotiuttamisjuhlassa Sodankylän varuskunnassa Joutselän patsaalla 18.12.2013 palkittiin seuraavat ansioituneet varusmiehet:

Palkittuja varusmiehiä

Myönnetyt Lapin Jääkäriristit

31.10.2013Korpraali Mika Juhani Taali

4.12.2013Upseerikokelas Lehtoaho Lassi TuomasKersantti Järvitalo Tuomo AleksiJääkäri Naamanka Henrik Joel Juhan Upseerikokelas Savolainen Ossi Esa AukustiJääkäri Leskisenoja Sami JuhaniJääkäri Kallunki Antti-Hannu Upseerikokelas Halonen Harri TapaniJääkäri Yrjänä Hannes ViljamiKersantti Marjala Antti AbielUpseerikokelas Mehtätalo Matias Sakari PellervoKersantti Alamattila Aleksi Johannes Korpraali Postila Aleksi Ilmari

Kotiuttamisjuhlassa Sotilaskodissa 17.9.2013 palkittiin seuraavat ansi-oituneet varusmiehet:

Jääkäriprikaatin puukko, kunniakirja ja jalkaväen vuosi-kirja erittäin ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaa-tissa:Korpraali Välitalo Taneli Johannes, Huolto- ja kuljetuskomppania

Jääkäriprikaatin puukko ja kunniakirja erittäin hyvästä palveluksesta sotilaspoliisina Jääkäriprikaatissa:Jääkäri Karjala Mikko Toni Kalevi, Sissikomppania

Jääkäriprikaatin puukko ja kunniakirja erittäin hyvästä palveluksesta lääkintämiehenä Jääkäriprikaatissa:Korpraali Huttula Mika Juho Kalevi , Huolto- ja kuljetuskomppania

Kiltamitali hyvähenkiselle varusmiehelle:Jääkäri Hakkarainen Caius-Casimir Mikael , SissikomppaniaJääkäri Hyrkäs Petri Henrik Eemil , Huolto- ja kuljetuskomppania

Oulun Sotilaskotiyhdistyksen stipendi Oulun seudulta olevalle rehdille, reippaalle ja joukkoon sopeutuvalle varusmiehelle:Jääkäri Hakkarainen Caius-Casimir Mikael , SissikomppaniaJääkäri Salonen Tuomas Santeri , Huolto- ja kuljetuskomppania



Henkilöstössä tapahtuu

Palkkasihteeri Tanja Moilanen

1.10.2013 myönnetyt pienoisliput ja ansioristit

Jääkäriprikaatin pienoislippu

Kapteeni evp Harri HautalaLuutnantti evp Kari PikkupirttiSosiaalikuraattori Pirkko MuteniaToimistosihteeri Anita AlataloVääpeli evp Jarmo MaijanenVarastonhoitaja Veli HyötyläVarastonhoitaja Esa Kotivesi

Lapin Jääkäriristit

Everstiluutnantti Jukka KotilehtoEverstiluutnantti Petri LaunonenLuutnantti Juha PuurunenLuutnantti Ville VähäpassiYlikersantti Asta AlioravainenYlikersantti Juha-Matti KorvanenYlikersantti Kai LeinonenYlikersantti Lassi-Pekka OllikainenYlikersantti Tuomas PoikelaYlikersantti Pekka RaassinaYlikersantti Paavo RytilahtiYlikersantti Niko TurpeinenYlikersantti Roni TörmänenAjojärjestelijä Mari AuvinenVarastonhoitaja Raimo Alaruikka

6.12.2013 myönnetyt mitalit, ylennykset ja palvelusarvot

Päällystöliiton ansiomitali

Yliluutnantti Riku IllikainenYliluutnantti Jarmo SalmiYliluutnantti Petteri Salmela

Ylennykset

Yliluutnantiksi Luutnantti Juha Hämäläinen

Ylennykset reservin sotilasarvossa

YlikersantiksiKersantti Taneli Vaarala

KersantiksiSopimussotilas alikersantti Kalle OnnelaSopimussotilas Aleksi StatsevichAlikersantti Antti OikarinenAlikersantti Henri MiettinenAjojärjestelijä Mari AuvinenVarastonhoitaja Sami Koivuperä

KorpraaliksiVarastonhoitaja Jouni Korkiakoski

Myönnetyt palvelusarvot

Ylikersantiksi kersantti Janne LuukinenYlikersantiksi kersantti Ilkka NäsiYlikersantiksi kersantti Taneli VaaralaYlikersantiksi kersantti Antti OikarinenYlikersantiksi kersantti Henri Miettinen

1.9.2013 ylennykset

Yliluutnantiksi luutnantti Arto HarjuniemiYliluutnantiksi luutnantti Jaakko KuivilaYliluutnantiksi luutnantti Jarkko KumpulainenYliluutnantiksi luutnantti Heikki LuusuaYliluutnantiksi luutnantti Henry RautioYliluutnantiksi luutnantti Henrik RundgrenYliluutnantiksi luutnantti Otto Saarinen

31.10.2013 ylennyksetMajuriksi Kapteeni Riku Rantakari

Virkaan nimityksetVirkaan nimitykset

Määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan 29.8.2013-28.8.2023

Luutnantti Taneli Keränen opetusupseeriksiLuutnantti Otto Korte opetusupseeriksiLuutnantti Jussi Yli-Renko opetusupseeriksi

Aliupseerin virkaan 1.11.2013

Kersantti Ilkka Näsi opetusaliupseeriksiKersantti Janne Luukinen sotilaspoliisialiupseeriksi

Edelleen määrä-aikaisen aliupseerin virkaan

1.1.-31.12.2014Kersantti Konsta Koljonen sotilaspoliisialiupseeriksiKersantti Arttu Salonen opetusaliupseeriksiKersantti Robert Huisjen opetusaliupseeriksi

1.1.2015-31.12.2019Kersantti Konsta Koljonen sotilaspoliisialiupseeriksiKersantti Arttu Salonen opetusaliupseeriksi

1.3.2017-28.2.2022Kersantti Kalle Riittinen opetusaliupseeriksi

17.1.2016-16.1.2021Kersantti Mika-Matti Aho opetusaliupseeriksi

Määrä-aikaisen aliupseerin virkaan

1.10.2013-1.8.2015Kersantti Milla Kastu sotilaspoliisialiupseeriksi

1.10.2013-31.12.2014Kersantti Timo Mikkola opetusaliupseeriksiKersantti Teemu Nikula opetusaliupseeriksi

9.12.2013-31.12.2014Kersantti Eetu Happonen opetusaliupseeriksiKersantti Aleksi Statsevich opetusaliupseeriksi

7.1.-31.12.2014Kersantti Tiia Torsti opetusaliupseeriksi

Määräaikaiseen virkasuhteeseen sopimus-sotilaaksi

24.6.-23.12.2013 Kersantti Aleksi Strand

24.6.-8.12.2013Kersantti Eetu Happonen

4.8.-30.9.2013Vänrikki Timo Mikkola

2.9.2013-1.3.2014Kersantti Krista AhoAlikersantti Kalle Onnela

9.9.2013-8.12.2013Alikersantti Aleksi Statsevich

1.10.2013-31.3.2014Kersantti Markus TauriainenMäärä-aikaiseen virkasuhteeseen sotilaspastorin si-jaiseksi1.1.-31.12.2014Kenttärovasti (evp) Juhani Liukkonen

1.8.2013Erikoisupseerin virkaan Ajoneuvoteknikoksi luutnantti, insinööri Pasi Ahola

1.12.2013Siviilivirkaan varastonhoitajan tehtävään Yrjö Piek-kari

Siirrot Jääkäriprikaatiin

1.12.2013Varastonhoitaja Ilkka Jaakonsaari Satakunnan len-nostosta

1.2.2014Ylikersantti Toni Kiviniemi Kainuun prikaatista

1.3.2014Majuri Pekka Rankinen Lapin ilmatorjuntarykmen-tistä

Reserviin ja eläkkeelle

1.6.2014Kapteeni Hannu Oinas

1.8.2014Insinöörikapteeni Pertti Viitanen

1.10.2015Insinöörimajuri Martti Aikio

Sosiaalikuraattori Pirkko Mutenia ja toimistosihteeri Anita Alatalo


Vuoden Jääkäriprikaatilainen 2013 Yliluutnantti Ari JärveläinenMyönnetyt

aloitepalkinnot

13.12.2013Ylikersantti Kari Hoppula: Läm-minelementti ajoneuvopistokkee-seen

8.11.2013Ylikersantti Tatu Leppänen: ITKK heijastintähtäimen kiinnityksen varmistusvaijeri

19.9.2013Luutnantti Valtteri Saad: Tarkka-ampujan ampumapäiväkirja ja Asemateriaalin huoltokortti 8.6 KIV 2000 ja 7.62 KIV 85

19.9.2013Kersantti Robert Huisjen: KVKRH:n kantolaite

30.7.2013Luutnantti Hannu-Pekka Uutela: Liikkuva maalilaite koville PST oh-juksille

Jääkäriprikaatin komentaja nimitti vuoden 2013 Jääkäriprikaatilaiseksi yliluutnantti Ari Järveläi-sen Jääkäriprikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa.Yliluutnantti Ari Järveläinen toimii henkilöstöosastolla henkilöstösektorin johtajana ja lisäksi hän hoitaa Jääkä-riprikaatin oikeusupseerin tehtävää. Järveläinen on tehtävässään ammattitaitoinen ja hoitaa tehtäväänsä aina parhaalla mahdollisella tavalla itseään säästämättä koko henkilöstön hyväksi.

Esimerkkinä hänen tunnollisuudestaan ja esimerkillisyydestään on osallistuminen kouluttajana Jääkäripri-kaatin selviytymisharjoituksiin, joissa hän jakaa osamistaan henkilökunnale ja varusmiehille.

Järveläinen työskentelee kiinteästi tehtävässään kaikkien Jääkäriprikatin henkilöstöryhmien ja työpisteiden kanssa. Hän nauttii koko henkilöstön arvostusta tunnollisuudellaan ja objektiivisella toiminnallaan. Hän on avu-lias ja hänellä on aikaa kaikille neuvoa ja ohjeita kysyville. Tarvittaessa hän selvittää asiat valtakunnallisesti ja ohjaa kysyjää sen jälkeen. Hänen tukensa on ollut merkityksellinen monelle prikaatilaiselle ja yhteistyöosapuo-lelle.

Ylikersantti Tatu Leppänen ja ylikersantti Kari Hoppula

20 ETUPYÖRÄ 1 | 14 21ETUPYÖRÄ 1 | 14 21ETUPYÖRÄ 1 | 14

Vierailuja ja tapahtumia

20

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen tarkasti Jääkäriprikaatin

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen tar-kasti Jääkäriprikaatin ja Jää-

käriprikaatin aselajiharjoituksen 2.12.2013. Tarkastukseen osallis-tui myös Pohjois-Suomen sotilas-läänin komentaja prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila. Tarkastuksen isäntänä toimi Jääkäriprikaatin ko-mentaja eversti Petteri Koskinen.Kenraali Ari Puheloinen vastasi seuraaviin lehden toimituksen lä-hettämiin kysymyksiin tarkastuk-sen jälkeen:

Miksi yleinen asevelvollisuus on paras vaihtoehto puolus-taa koko Suomea sotilaalli-sesti?

”Yleisen asevelvollisuuden edullisuutta Suomen puolustuk-sessa on tarkasteltava useasta nä-kökulmasta.

Valtion näkökulmasta katsot-tuna kyse on siitä, että valtioi-

niihin sopivimmat henkilöt. Lisäksi monet taidot ja osaaminen karttu-vat siviilielämässä, joten reserviläi-sille kertyy työssään osaamista jo-ka on hyödyksi myös puolustusvoi-mien tehtävissä. Puolustusvoimien ei siis tarvitse opettaa kaikkea.”

Miten puolustusvoimauudis-tus vaikuttaa varusmieskoulu-tukseen?

”Puolustusvoimauudistuksel-la vahvistetaan asevelvollisuuden suoritusmahdollisuuksia monin ta-voin. Ne vaikuttavat suoraan tai välillisesti koulutukseen. Suurin yk-sittäinen koulutussisällön muutos on maavoimien uusitun taktiikan ja taistelutavan koulutus, joka on erittäin iso uudistus varusmieskou-lutuksessa alueellisten joukkojen tuotannossa.

Mutta on paljon muitakin. Puo-lustusvoimauudistuksessa henki-löstöjärjestelyillä lisätään koulut-tajien määrää niin, että peruskou-lutuskaudella on keskimäärin 2,5 kouluttajaa joukkuetta (vast) koh-den. Palvelusaikoja on lyhennetty 15 vuorokaudella, mikä parantaa kouluttajien mahdollisuuksia val-mistella seuraavan saapumiserän palvelusta. Nykyaikaisten opetus-menetelmien, tietojärjestelmien ja

koulutusvälineiden käyttö turva-taan, erityisenä tavoitteena simu-laattorikoulutuksen lisääminen. Asevelvollisten sosiaalis-taloudel-lista asemaa parannetaan muut-tamalla kaikki varusmiesten lo-mamatkat maksuttomiksi käytet-täessä julkista liikennettä. Asevel-vollisten informaatiopalveluja ke-hitetään muun muassa ottamalla käyttöön ”MarsMars.fi ” -liikunta-palvelu, saattamalla loppuun lan-gattomien verkkojen rakentami-nen varuskunnissa ja perustamal-la niin sanotut Some-agenttien tehtävät joukko-osastoihin. Kaikil-la näillä on myönteinen vaikutus myös koulutukseen.”

Millainen on Jääkäriprikaatin asema puolustusvoimauudis-tuksen jälkeen?

”Puolustusvoimien uudistuk-sessa joukko-osastorakenteen muutosten yleisinä tavoitteina ovat muun muassa keskittämises-tä saatavat hyödyt palkatun hen-kilöstön käytön ja infrastruktuu-rin optimoinnissa, osaamiskeskus-ten muodostaminen sekä sellaiset joukko-osastokokonaisuudet, joi-den kokoonpanoissa on mahdol-lisimman monta aselajia yhteistoi-minnan kouluttamista silmällä pi-täen.

Jääkäriprikaati on vuosikym-menten ajan ollut arktisen osaami-sen koulutuskeskus, eikä tämä tar-ve suinkaan ole vähenemässä. Eh-kä tarve voi jopa kasvaa, kun ulko-mailta osoitetaan lisääntyvää kiin-nostusta arktisten olosuhteiden koulutusmahdollisuuksiin. Ja on-han vuonna 2013 valtioneuvoston

hyväksymässä Suomen arktisessa strategiassakin maininta siitä, että puolustusvoimat voisi tarjota ark-tista koulutus- ja harjoitustoimin-taa kansainvälisille yhteistyökump-paneille. Toki tämä koskisi puo-lustusvoimissa tietysti muitakin kuin Jääkäriprikaatia, ja on tärkeää huomata, että ykkössijalla on kui-tenkin omista koulutustarpeistam-me huolehtiminen.

Myös imatorjunta-aselajin si-sällä on osaamiskeskusajattelu ol-lut johtavana periaatteena jo pi-demmän aikaa, ja se näkyy myös ilmatorjunnan joukkotuotantoteh-tävissä tulevaisuudessa. Jääkäripri-kaatin uusi organisaatio merkitsee niin ikään sitä, että yhteistoimin-nan harjoitteluun ilmatorjunnan ja muiden aselajien välillä on uudis-tuksen jälkeen entistä paremmat mahdollisuudet.”

Terveisenne jääkäriprikaatilai-sille ja joukko-osastolehden lukijoille?

”Minä luotan Jääkäriprikaatin nykyiseen ja puolustusvoimauu-distuksen jälkeen tulevaan henki-löstöön, teidän osaamiseenne ja motivaatioonne palvella puolus-tusvoimia sekä suomalaista yh-teiskuntaa. Ottakaa uudistuksessa puolin ja toisin avoimesti vastaan prikaatin toiminnan uudet piirteet, ja vahvistakaa niitä vahvuuksia, joita prikaatin uusi henkilöstöko-koonpano tuo mukanaan. Etupyö-rä-lehti on korkeatasoinen joukko-osastolehti. Se tulee säännöllises-ti minunkin pöydälleni, ja luen sitä mielenkiinnolla.”

Kenraali Ari Puheloinen tapasi henkilöjärjestöjen edustajat lounaalla Ky-läjärven johtolassa.

den perustehtäviin kuuluu huo-lehtia maan ja kansalaisten ulkoi-sesta turvallisuudesta. Suomi on laaja maa. Tätä voi konkretisoida esimerkillä: jos ajatuksellisesti siir-täisimme Suomen Euroopan kar-talla toiseen paikkaan siten, että Suomen pohjoisin piste olisi Brys-selissä, olisi maamme eteläisin pis-te Roomassa. Vain yleisen asevel-vollisuuden kautta voidaan ylläpi-tää riittävän suuret puolustusvoi-mat maamme laajan alueen puo-lustamiseen, koska joukkojen tar-ve on suuri.

Yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna yleinen asevelvolli-suus on taloudellisesti tehokkain tapa turvata riittävän kokoisten puolustusvoimien ylläpito. Rau-han ajan organisaatio on pääosin koulutusorganisaatio, ja poikkeus-olojen sotilaallinen puolustus pe-rustuu siihen, että koulutettua re-serviä kutsutaan tarpeen mukaan palvelukseen. Varusmiespalveluk-sen suorituksella on myös yhtei-söllisyyttä vahvistava vaikutus, kun eritaustaiset nuoret ovat tekemi-sissä toistensa kanssa ja varsinkin tilanteissa, joissa on yhdessä toimi-malla suoriuduttava eteen tulevis-ta tehtävistä.

Yksilön näkökulmasta katsot-tuna asevelvollisuus on kansalai-

sen henkilökohtainen panostus yhteisen turvallisuuden hyväksi. Monessa maassa tämä puoli on järjestetty ilman kansalaisten väli-töntä panostusta, siis ammattiar-meijalla, jolloin kulut maksetaan valtion varoista. Mutta viime kä-dessä kyse siinäkin on kansalais-ten panostuksesta eli verovarois-ta. Suomen tapauksessa tällainen ratkaisu merkitsisi puolustusbud-jettien moninkertaistamista nyky-järjestelmään verrattuna, joten jo pelkästään tämän vuoksi se ei olisi mahdollistakaan. Yksilön näkökul-masta yleisellä asevelvollisuudella on myös etuja. Se totuttaa nuoret toimimaan ryhmän ja tiimin jäse-nenä, mikä on muun muassa työ-elämässä nykyisin erittäin tärkeää.Lisäksi yleisen asevelvollisuuden ansiosta puolustusvoimien ja kan-salaisten sekä muun yhteiskunnan suhteet pysyvät läheisinä. Puolus-tusvoimien käytössä on ikäluokki-en koko osaamis- ja lahjakkuuskir-jo koulutettaessa eri tehtäviin juuri ssesseseseeeesseeeenn n nnnnn

sösösösösösösösösösös lllllllllll isisisisisisisserererrererere ititititititittititaaaaaaaaaasisisisiisiisississsssssssssssssääääääääääätitititiititilalalalaannnnnnmamammammaamaaammallllllllllatatatattat t t ttttteeeeee

YYYYYtutututuuunanaanann

Jääkäriprikaatin saapumiserän 213 aselaji-harjoitus järjestettiin Sodankylässä Kyläjär-vellä ja Mellankankaalla 29.11.-5.12.2013. Harjoituksen johti Jääkäriprikaatin komen-taja eversti Petteri Koskinen. Harjoitukseen osallistui joukkoja Jääkäriprikaatista ja Lapin rajavartiostosta. Harjoitusjoukon vahvuus oli noin 650 henkeä ja 120 ajoneuvoa.

Tiedotussihteeri Taina Pirinen

ETUPYÖRÄ 1 | 14


Vierailuja ja tapahtumiaVierailuja ja tapahtumia

Vala- ja vakuutus 9.8.2013 SodankylässäEsilukijana toimi Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen.

Rovajärven kehittämistyöryhmän viimeinen kokous pidettiin Jääkäriprikaatissa 22. - 23.10.2013

Pohjoismaisten talvikoulutuskeskusten johtajat vierailivat Jääkäriprikatissa 15.10.2013

Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja kenraa-limajuri Jukka Haaksiala jäähyväiskäynnillä Jää-käriprikaatissa 10.9.2013

Prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila ja kenraalimajuri Jukka Haaksiala.


Vastausta otsikon kysymyk-seen etsittiin Jääkäriprikaa-tissa 10. ja 11.12.2013 jär-

jestetyistä opintoinfoilloista. Use-at eri oppilaitokset esittelivät opin-totarjontaansa sotilaskodissa kah-tena iltana. Lisäksi paikalla olivat myös Sodankylän TE-toimisto, Ou-lunseudun Nuorisasuntoyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-

kus. Varusmiehiä tutustui tarjon-taan molempina iltoina kiitettävän paljon. Ajankohta opintoinfoille näin loppuvuodesta on juuri so-piva kohta kotiutuville varusmie-hille. Seuraavat opintoinfoillat jär-jestetään yhteishaun kynnyksellä 3. ja 4.2.2014. Näin ollen ne pal-velevat kesällä 2014 kotiutuvia va-rusmiehiä niin että he voivat aloit-

taa mahdolliset opintonsa syksyl-lä 2014. Varusmiespalvelusaika on työelämään siirtymisen ja opinto-suunnittelun kannalta merkittävä elämänvaihe. Varusmiespalvelus-aikana on vielä hyvä mahdollisuus tavoittaa opinto- ja työasioita poh-tiva nuori.

Yhteishakuajat syksyllä 2014 alkaviin opintoihin:

7.1.–11.2.2014, Ammattikor-• keakoulujen yhteishaku, vie-raskieliset koulutusohjelmat, www.admissions.fi 24.2.–14.3.2014, Toisen as-• teen yhteishaku, www.hae-nyt.fi 3.3.–1.4.2014, Ammattikor-• keakoulujen yhteishaku, suo-menkieliset koulutusohjelmat, www.amkhaku.fi 3.3.–1.4.2014 yliopistojen • päävalinnat, valtakunnallinen yhteishaku www.yliopistoha-ku.fi

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015

Nuorten asunnottomuuden en-naltaehkäisyhanketta pyrkii nuor-ten asunnottomuuden vähentä-miseen. Valtakunnallista hanket-ta hallinnoi ympäristöministeriö, koordinoi Nuorisoasuntoliitto ja sen rahoittaa RAY. Valtakunnalli-nen hanke toteutetaan kymme-nen suurimman asunnottomuus-kunnan alueella, jotka ovat Espoo, Helsinki, Vantaa, Lahti, Oulu, Jo-ensuu, Kuopio, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Kaupungit ovat tehneet valtion kanssa aiesopimuksen, jol-la he sitoutuvat nuorten asunnot-tomuuden vähentämiseen eri ta-voin.

Hanke on osa hallituksen asun-nottomuuden vähentämisohjel-maa (PAAVO2) vuosille 2012-2015. Valtakunnallisessa hankkeessa py-ritään kokoamaan nuorten asun-nottomuuden ja syrjäytymisen kanssa työskentelevät tahot yh-teen ja käyttämään yhteistä asian-tuntemusta uudenlaisten toiminta-mallien jalostamiseen ja juurrutta-miseen. Näin kasvatetaan nuorille suunnattujen palvelujen volyymia ja nostetaan esille hyviä innovaa-tioita ja käytäntöjä. Lisäksi tavoit-teena on että hankkeen aikana paikkakunnille rakennetaan 600 nuorisoasuntoa.

Opintoinfoihin osallistunut Ou-lunseudun Nuorisoasuntoyhditys toteuttaa hanketta Oulun seu-dulla. He kertoivat varusmiehille asunnonhakuun liittyvistä asioista ja omasta asuntotarjonnastaan. Li-säksi he jakoivat varusmiehille asu-miseen liittyvänä asiana mm. tiski-harjoja.

Nuorisotakuu

Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutos on vaikuttanut nuorten mahdollisuuksiin toimia aktiivisina kansalaisina. Nuorisotyöttömyys on kasvanut ja työelämään pääse-minen ja kiinnittyminen on nuorilla vaikeutunut. Entistäkin tärkeäm-mäksi on tullut se, että kaikki nuo-ret pääsevät perusasteen jälkeen toisen asteen koulutukseen ja suo-rittavat jonkin ammatillisesti suun-tautuneen tutkinnon.

Pääministeri Jyrki Kataisen hal-lituksen ohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteut-taminen nuorten työllisyyden edis-tämiseksi ja syrjäytymisen ehkäise-miseksi. Suomessa on tällä hetkel-lä noin 110 000 20 -29 - vuotias-ta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin yksittäinen tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä. Yhteiskunnasta syrjäytyneitä ilman toisen asteen tutkintoa olevia nuo-ria on noin 40 000, joista täysin ti-lastojen ulkopuolisia niin sanotus-ti kadonneita on 25 000. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskun-nalle satoja miljoonia euroja vuo-dessa. Yhden syrjäytyneen pe-rustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin 750 000 euroa.

Hallitus on varannut yhteis-kuntatakuun toimeenpanemiseen 60 miljoonan euron vuotuisen määrärahan. Sen avulla ei kuiten-kaan pystytä ratkaisemaan kaikkia nuorten koulutukseen, työllistymi-seen ja osallisuuteen liittyviä haas-teita. Nyt tehtävien investointien lisäksi tarvitaan rakenteellisia rat-kaisuja ja tahtoa investoida nuoriin pitkällä aikavälillä.

Nuorisotakuun tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmark-kinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymi-sen ehkäiseminen, nuorten syr-jäytymisvaaraan liittyvien tekijöi-den tunnistaminen sekä varhainen

TJ! Mitä intin jälkeen?

Sosiaalikuraattori Riitta Tauriainen puuttuminen nuorten syrjäytymis-kehitykseen.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työ-tä tai koulutusta. Uutta on se, että nuorisotakuu koskee myös 25-29 - vuotiaita vastavalmistuneita. Mo-lemmille ryhmille kohdennetaan tehokkaasti työllistymistä edistäviä palveluja.

Mitä nuorisotakuu sitten käy-tännössä on? Tarkoittaa siis että, TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen kuukauden työttömyyt-tä, työtä, koulutusta, työkokeilua, työhön valmennusta, starttirahaa, palkkatuettua työtä tai ammatin-valinta- ja uransuunnittelupalvelui-ta, työttömyyden pitkittyessä pal-velujen aktiivinen tarjonta jatkuu koko työttömyyden ajan. Nuori-sotakuuseen sisältyy myös nuoren oma aktiivisuus, eli esimerkiksi vel-vollisuus hakea tutkintoon johta-vaan, ammatillisia valmiuksia an-tavaan koulutukseen keväällä, tä-mä on voimassa myös työkokeilun ja muun palvelun aikana. Jos nuori laiminlyö koulutukseen hakemisen esimerkiksi työkokeilussa olles-saan, seurauksena voi olla työttö-myysturvalain mukainen sanktio.

Puolustusministeriö ja Pääesi-kunnan henkilöstöosasto ovat laa-tineet yhteistyössä suosituksen nuorisotakuun toteuttamisesta joukoyksiköissä. Suositusten ta-voitteena on myös varusmieskou-lutuksessa hankittujen tietojen ja taitojen tehokkaampi hyödyntämi-nen uraohjauksessa. Suositukset edellyttävät jokaista joukko-osas-toa huolehtimaan nuorisotakuun linjausten mukaisesti varusmies-palveluksen aikaisesta opinto- ja työuraneuvonnasta.

LÄHTEET: Työ- ja elinkeinoministeriön • linjaukset nuorisotakuun to-teuttamisesta TE-hallinnossa, TEM/2905/03.01.04/2012Työllisyys- ja yrittä-• jyysosasto, Nuorten yhteiskuntatakuu,TEM raport-teja 8/2012Walldèn Jaana, Nuorten yh-• teiskuntatakuun tehostami-nen-työryhmän ehdotukset 2012www.nuorisotakuu.fi • www.mol.fi • www.tem.fi • www.demin.fi •



26 ETUPYÖRÄ 1 | 14 27ETUPYÖRÄ 1 | 14 27

Jääkärikilpailu

26

Yliluutnantti Riku Illikainen

Jääkäriprikaatin vuosipäivänä on kilpailtu Jääkärikilpailu vuodesta 2000 alkaen. Menestynein yksik-

kö on ollut 3. Jääkärikomppania viidel-lä voitollaan.

Kilpailujoukkueeseen kuuluu 1 upseerikokelas, 1 aliupseeri ja 6 jää-käriä/oppilasta.

Jääkärikilpailu:Kaikki joukkueet lähtevät yhtä aikaa liikkeelle.

1. rasti, RK:n lukon irrottaminen- rastipaikalla on 3 telttapatjaa, joille aseet sijoitetaan- jokaisen taistelijan tulee irrottaa oman aseensa lukko korkeasta polvi-asennosta- kun kaikki ovat irrottaneet lukot, ja seisovat rivissä, annetaan lupa jatkaa seuraavalle rastille

2. rasti, Kamiinan sytytys- rastilla on valmiina seuraava varus-tus: kamiina (paketissa), sylillinen polt-topuita, kirves, puukko ja tulitikkuaski - ryhmän tulee koota kamiina ja sy-tyttää kamiinaan tulet- joukkueella ei saa olla omia sytyk-keitä tai puukkoja mukanaan- kamiinan tulee palaa koko muun suorituksen ajan, ryhmä itse päättää paljonko puita kamiinaan laitetaan

3. rasti, Telamiinojen siirtäminen- rastilla on viisi telamiinalaatikkoa ja niihin kuuluvat miinat

- ryhmän tulee siirtää telamiinat ja laatikot 20 metriä seuraavalle rastille- miinoja EI saa kuljettaa laatikossa, sytyttimet saa kuljettaa laatikossa- miinojen tulee olla laatikossa seuraa-valla rastilla

4. rasti, Karttamuisti- rastilla on yksi tyhjä kartta ja yksi tussi- rastipaikka on jaettu kahteen osaan: taistelijoihin, jotka ovat jo käyneet hakemassa rastin ja niihin, jotka eivät vielä ole käyneet hakemassa- seuraavalla rastilla on yksi kartta, jossa merkitty rastipisteitä 1/ ryhmän jäsen- ryhmän tulee taistelija kerrallaan käydä tiedustelemassa kartalta yksi rasti ja piirtää se tyhjään karttaan

- ryhmän kaikkien jäsenten tulee tie-dustella yksi rasti- valvoja antaa luvan taistelijalle siirtyä rastin löytäneiden puolelle, kun hän on tarkastanut rastin paikan- mikäli rasti ei ole oikealla paikalla, on kyseisen taistelijan käytävä uu-destaan rastipistekartalla ja palattava merkitsemään rasti oikealle paikalle tyhjään karttaan - rastin valvojalla on oikeat vastaukset

5. rasti, Käsikranaatin heitto- rastilla on kahdeksan käsikranaattia ja maalina 120 x 80 cm lavakauluk-set, joidenka alla naamioverkko (vai-mentamassa)

- rastilla jokaisen tulee heittää yksi kranaatti vuorollaan- heittomatka on noin 10 metriä- vain yksi henkilö saa heittää kerral-laan ( ei kahta kranaattia ilmassa yhtä aikaa)

- ohimenneistä kranaatista tulee sak-kolenkki ( 1 / ohi mennyt kranaatti)- kun kaikki kahdeksan kranaattia on heitetty, joukkue kiertää mahdolliset sakkolenkit- sakkolenkillä koko joukkueen tulee käydä telamiinojen luona ja takaisin (= 1 sakkolenkki)- kilpailujoukkueet saavat harjoitella ennen kilpailua järjestäjän osoitta-massa paikassa

6. rasti, Evakuointi- rastin alku on samassa paikassa, kuin jälkimmäinen karttarasti (siis pa-luu kohti maalia on alkanut)- rastilla on varustuksena yhdet paarit joilla evakuoidaan yksi sotilas- toinen sotilas evakuoidaan kanta-malla- joukkueen tulee evakuoida kaksi joukkueen jäsentä RK-rastille- evakuoitavat eivät saa koskettaa maata, paarit saavat- jos evakuoitava koskettaa maata, aloitetaan evakuointi uudestaan

7. rasti, Kamiinan tulen tarkistus- joukkueen tulee ohittaessaan tarkis-taa, palaako kamiinassa edelleen tuli- jos tulta ei ole, tulee joukkueen sy-tyttää kamiina uudelleen- kamiinan sytytykseen eivät saa osal-listua evakuoitavat henkilöt

8. rasti, RK:n lukon kiinnittäminen (paarit jäävät tähän)- rastilla kiinnitetään omiin aseisiin lukko- kun lukot on kiinnitetty, tehdään kaksi latausliikettä ja ammutaan tyhjä laukaus. - aseen varmistuksen jälkeen kiinnitetään lipas.- valmiit sotilaat nousevat seisomaan- kun kaikki ovat valmiit saa joukkue luvan siirtyä maaliin

Kokonaisaika katkeaa, kun viimeinen-kin joukkueen jäsenistä on ylittänyt maaliviivan, kaikilla on omat varus-teensa päällä ja joukkue on jonossa.

ETUPYÖRÄ 1 | 14ETUPYÖRÄ 1 | 14



Liikunta ja urheilu

Liikuntakasvatusupseeri kapteeni Jouni Puljujärvi

Partiosuunnistus

A-sarja1. 3.Jääkärikompania (Alikersantti Onnela Kalle. Oppilas Friman Ju-ho, Oppilas Erkkilä Eemeli, Oppi-las Aine Arttu)2. Sissikomppania 2 (Kapteeni Pulju Markku, Kokelas Mehtäta-lo Matias, Jääkäri Hiltunen Sami, Jääkäri Kallio Niko)3. Sissikomppania 1 (Kersant-ti Koivikko Ville , Oppilas Lehtola Lauri, Oppilas Vimpari Jarkko, Op-pilas Räsänen Antti)

B-sarja1. 1.Jääkärikomppania/KRH (Ko-kelas Harju Juuso, Oppilas Lehto-nen Petri, Oppilas Karppinen Ris-to, Oppilas Partanen Kalevi)2. Sissikomppania 1 Kokelas Roine Pekka, Jääkäri Virpi Paulus, Jääkäri Hämäläinen Santeri, Jääkäri Kyn-käänniemi Matti)3. 3. Jääkärikomppania/JÄÄK (Kersantti Marjala Antti, Oppilas Petäjäjärvi Mikael, Oppilas Tahko-la Eero, Oppilas Nikunlassi Jari)

C-sarja 1. 3.Jääkärikomppania (Ylilluut-nantti Sulasalmi Toni, Yliluutnant-ti Rautanen Jaakko, Ylilluutnantti Salmela Petteri, Kersantti Happo-nen Eetu)2. Sissikomppania (Luutnantti Saa-relainen Aku, Luutnantti Yli-Ren-ko Jussi, Alikersantti Statsevich, Kersantti Riittinen Kalle)3. Jääkäriprikaatin Esikunta (Kap-teeni Pipinen Antti, Luutnantti Salmela Juha, Teknikkokapteeni Mikkola Pasi, Teknikkoluutnantti Hakkarainen Matti)

Suunnistus

Henkilökunta 1. Ylikersantti Tuomas Poikela 0:47:38 2. Yliluutnantti Janne Mäenpää 0:51:07 3. Kersantti Arttu Salonen 0:52:17

Naiset1. Virpi Korpi 1:08:25

Jääkäriprikaatin syys-kauden kilpailut ja tulokset

Jääkäriprikaatissa kilpailtiin vuo-den 2013 jälkimmäisellä puolis-kolla henkilökohtaisista sekä yk-sikkökohtaisista paremmuuksista ammunnoissa, suunnistuksessa, sotilasottelussa sekä Jeesiön pyö-räkilpailussa.

Ampumamestaruuskilpailut

RK 6+6+6ls Varusmiehet 1. Jääkäri Juha-Pekka Jaako 151 2. Jääkäri Artturi Aine 150 3. Alikersantti Antti Marjala 146

RK 3 x 5lsVarusmiehet1. Jääkäri Samuli Bergman 1012. Jääkäri Tommi Jutila 963. Jääkäri Joni Aita-oja 95

RK 6+6+6ls Henkilökunta 1. Majuri Jouni Huhtinen 164 2. Ylivääpeli Jouko Kaihua 163 3. Ylikersantti Pekka Raassina 156

RK 3 x5lsHenkilökunta1. Yliluutnantti Toni Sulasalmi 1292. Kapteeni Nuutti Tarvainen 1193. Majuri Jouni Huhtinen 114

RK 6+6+6ls Naiset 1. Jääkäri Aino Hettula 160 2. Jääkäri Annika Kääriäinen 154

RK 3x5lsNaiset1. Jääkäri Aino Hettula 1142. Jääkäri Annika Kääriäinen 733. Jääkäri Ellinoora Helakari 58

20ls Kivääri Varusmiehet 1. Alikersantti Jari Mikkola 164 2. Jääkäri Caius Hakkarainen 161 3. Alikersantti Pekka Martin 158 Palvelusammunta 3 (pistooli 10ls koulu)

Henkilökunta1. Teknikkokapteeni Pertti Viitanen 952. Sotilasmestari Mika Ojala 953. Yliluutnantti Janne Mäenpää 94

Palvelusammunta 4 (Pistooli 10ls kuvio) Henkilökunta 1. Teknikkokapteeni Pertti Viitanen 86 2. Majuri Jouni Huhtinen 79 3. Ylikersantti Pekka Raassina 76

Ammunnan joukkuekilpailu1. 3.Jääkärikomppania 1299 pistettä2. Tukikomppania 1137 pistettä3. 1.Jääkärikomppania 1091

Varusmiehet 1. Jääkäri Teemu Tauriainen 0:22:492. Kokelas Timo Keskimölö 0:26:493. Jääkäri Janne Ruopsa 0:27:26

Suunnistuksen joukkuekilpailu3. Jääkärikomppania 2:26:462. 1.Jääkärikomppania 2:32:333. Sissikomppania 3.08:16

Yösuunnistus Henkilökunta 1. Yliluutnantti Janne Mäenpää 0:33:54 2. Alikersantti Kalle Onnela 0:39:193. Luutnantti Juha Salmela 0:48:41 Jeesiön lenkki

Henkilökohtainen 1. Jääkäri Mika Eskuri 2:09:00 2. Jääkäri Juho Friman 2:09:50 3. Kokelas Pekka Roine 2:10:50

Joukkuekilpailu1. Sissikomppania 2:27:262. 3.Jääkärikomppania 2:48:233. Huolto-ja Kuljetuskomppania 3:01:51

Ammunnan sotilaiden SM-kilpailut

Jääkäriprikaatissa järjestettiin on-nistuneet ammunnan sotilaiden SM-kilpailut 2.-5.9.2013. Siitä kii-tos ammattitaitoiselle henkilöstöl-le, jotka mahdollistivat kilpailun toteuttamisen. Kilpailujen johtaja-na toimi everstiluutnantti Jari Os-monen.

Jääkäriprikaatin ampujat saalis-tivat myös kilpailullista menestys-tä. Jääkäriprikaatin menestynein ampuja oli vääpeli Juha Rutonen, joka nappasi kolme henkilökoh-taista mitalia kiväärilajeissa. Kah-den mitalin ampujana kunnostau-tui oppilas Kääriäinen, joka saavut-ti naisten RK-ammunnoissa toisen ja kolmannen sijan. Oppilas Aino Hettula saavutti kolmannen sijan naisten RK 6+6+6ls ammunnassa. Lisäksi Jääkäriprikaatin ampujat si-joittuivat kolmansiksi yleismesta-ruuskilpailussa.

Kuva: Pekka J Heikkilä

ETUPYÖRÄ 1 | 14 29ETUPYÖRÄ 1 | 1428


Vuoden päätöspuhutelussa palkitut



Vuoden päätöspuhuttelussa palkittiin kiertopalkinnoin aktiivisin, kovakuntoisin ja

eniten kuntoa kehittänein työpis-te. Aktiivisimmin työpisteen kritee-rinä oli kuntotesteihin osallistumi-nen ennen 1.6. Kovakuntoisimpa-na ja kenttäkelpoisimman työpis-teen kriteerissä laskettiin sotilaiden ja siviilien kuntoindeksin keskiar-vo ja sotilaiden kenttäkelpoisuus-indeksin keskiarvo sekä näiden kahden indeksin keskiarvo. Eniten kuntoa nostaneen työpisteen las-kentaperusteena oli 30.10.2012 työpisteessä kirjoilla olevien henki-löiden kunnon muutos verrattuna vuoteen 2012.

Aktiivisin työpiste oli Korjaamo, jonka väki osallistui 60 prosent-tisesti 1.6. mennessä. Muut työ-pisteet eivät päässeet lähellekään korjaamon lukuja.

Kovakuntoisin ja kenttäkelpoi-sin työpiste oli edelleen henki-löstöosasto, jonka indeksien keskiarvo oli 3,93. Tiukan vastuksen antoi 3. Jääkäri-komppania keskiarvollaan 3,91 ja huolto-osasto keskiarvollaan 3,66.

Kilpailujen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa

Kilpailujen valmistelut aloitettiin vuoden alussa. Kilpailujen valmis-telijaksi palkattiin Jääkäriprikaa-tin ulkopuolelta Asko Hirvisalo, jo-ka toimii kilpailujen pääsihteerinä. Kilpailujen järjestelytoimikuntaa johtaa jääkäriprikaatin komenta-ja. Kisojen käytännön johtamises-ta vastaa everstiluutnantti Jukka Kotilehto apunaan Jääkäriprikaatin henkilöstöstä koottu kilpailuorga-nisaatio.

Kilpailuihin odotetaan osallis-tuvan noin 250 urheilijaa sekä 120 joukkueiden johtohenkilöä noin 20 eri maasta. Ensimmäiset tiedot osallistuvista maista saadaan jou-luun mennessä. Kilpailijat majoit-tuvat sotilasmajoituksessa kasar-milla. Kilpailutapahtumat käydään Kommattivaaran hiihtostadionilla

Eniten kuntoa kohotti 3.Jääkäri-komppanian henkilöstö. Indeksi nousi 0,71 pistettä. Toisek-si eniten nousi Kuljetuskeskuksen väellä. Nousua oli 0,29 pistettä. Kolmanneksi eniten kunto kohosi Sissikomppanian henkilöstöllä. Ko-rotusta tuli 0,27 pistettä.

Kaija Katajisalo, Nina Hallin, Virpi Korpi, Tapio Lintula, Hannu Koivula ja Jouni Puljujärvi

Lisäksi muistettiin jääkäripri-kaatin kovakuntoisimpia sivii-lityöntekijöitä ja kenttäkelpoi-simpia sotilaita. Siviilityöntekijät, joiden kuntoin-deksi oli 5 eli maksimi olivat: Nina Hallin, Kaija Katajisalo, Virpi Korpi, Riitta Rautio ja Erkki Välitalo.

Sotilaat, joiden kenttäkelpoi-suusindeksi oli maksimi eli 5 olivat: Hannu Koivula, Tapio Lintula, Kari Mähönen, Jouni Puljujärvi ja Riku Rantakari.

Kari Rapo, Juha Massinen ja Pasi Mikkola.


52. Sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailutJääkäriprikaati järjestää maaliskuussa 2014 Kansainvälisen Sotilasurheiluliiton (CISM) 52. sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailut. Kilpailujen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hiihtolajien sotilas-MM-kilpailut järjestetään 24.-29.3.2014 Sodankylässä ja Levillä. Kilpailulajeina ovat Sodankylän Kommattivaa-rassa hiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus ja partiohiihto, Levillä suurpujottelu.

hiihtolajien ja hiihtosuunnistuksen osalta sekä Levillä suurpujottelun osalta.

Sotilaiden hiihdon maailman-mestaruuskilpailut järjestetään Suomessa nyt viidettä kertaa. Ai-emmin kilpailut on järjestetty vuonna 1966 Hämeenlinnassa, 1982 Rovaniemellä, 1992 Sodan-kylässä ja 2003 Rovaniemellä.

Vuonna 2014 tulee kuluneek-si 50 vuotta Suomen liittymisestä Kansainväliseen Sotilasurheiluliit-toon, jonka kilpailujen kantavana teemana on Friendship Through Sport - Ystävyyttä urheilun kaut-ta.

CISM:n hiihdon urheilukomitea vieraili Sodankylässä syyskuun lopussa.

32 ETUPYÖRÄ 1 | 14 33ETUPYÖRÄ 1 | 1432 ETUPYÖRÄ 1 | 14

Sählyturnauksen tulokset:1. Jääkärikomppania1. 3. Jääkärikomppania2. Sissikomppania3. Huolto - ja kuljetuskomppania4.

Varuskunnan ympärijuoksun tulokset:3. Jääkärikomppania 11.401. Sissikomppania 11.502. 1. Jääkärikomppania 1.joukkue 11.553. 1. Jääkärikomppania 2.joukkue 12.104. Huolto - ja kuljetuskomppania 5. 1.joukkue 13.10Huolto - ja kuljetuskomppania 6. 2.joukkue 14.25.

Liikuntakasvatusaliupseeri, kersantti Essi Fonselius

Yhteishenki ja syke nousevat liikkumalla Liikuntalauantai toi vauhtia varpaisiin

Henkilöstöosaston ja jääkä-ritoimikunnan lokakuussa organisoima varusmiesten

liikuntapäivä sai tossut liikkeelle ja sydämiin sykettä. Myönteistä asen-netta liikuntaan sekä yhteishenkeä luonut päivä tarjosi vastapainoa ja vaihtelua palvelusarkeen. Liikunta-päivä toteutettiin rastikoulutuspe-riaatteella erilaisten liikuntalajien parissa. Joukkuehenkeä kohotet-tiin yksiköiden välisessä sählytur-nauksessa, jossa kirkkaimman mi-talin ja vuorokauden kuntoisuuslo-man ansaitsivat 1. JK:n joukkueen pelaajat.

Päivän lopuksi vauhtia haettiin viestijuoksukilpailusta, varuskun-nan ympärijuoksusta. Yksiköiden välisessä ympärijuoksussa kilpail-tiin 10 hengen joukkueilla. Neljän kilometrin kokonaismatka koos-tui kymmenestä 300–800 met-rin osuudesta, jotka jaettiin jouk-kueen kesken. Yhteislähdön ja 11 minuutin ja 40 sekunnin jälkeen maaliviivan ylitti ensimmäisenä 3. JK:n varusmies. Aplodien ja hur-raa-huutojen lisäksi 3. JK:n jouk-kue juoksi itselleen vuorokauden kuntoisuusloman.

Liikuntakasvatusaliupseeri, kersantti Essi Fonselius

uksessa. ”Tämä oli ensimmäinen ohjattu liikuntatapahtuma, jossa pystyimme myös hyödyntämään paikallisia tiloja ja ohjaajia. Näki-sin, että tämän tyyppisen tapahtu-man voisi järjestää tulevaisuudes-sa uudestaan”, tuumi sosiaalitiimin jäsen ja tapahtumaa yhdessä Tar-ja Ylimartimon ja Jouko Kaihuan kanssa organisoinut Eija Strand.

Liikunnan ohessa energiatäy-dennystä tarjosivat sotilaskodin antimet. Munkin ja pillimehun voi-malla jaksoivat niin isot kuin pie-netkin liikkujat. Liikuntalauantai päättyi yhteiseen ruokailuun va-ruskuntaravintola Tähdessä. Ta-pahtuma sai osallistujilta positiivis-ta palautetta: ”Voisin tulla tänne huomennakin hyppimään”, totesi eräs reilun metrin mittainen tram-poliinilla pomppija.

Sosiaalitiimi on järjestänyt jää-käriprikaatilaisten perheille retkiä muun muassa Ranuan eläinpuis-toon, Saariselälle ja Leville. Liikun-talauantai sai idean tiimin koko-

Korkealla katon rajassa on rohkea seinäkiipeilijä val-jaiden varassa. Vihreä, iso

kahvakuula heilahtaa lennokkaas-ti jumppaajan käsissä. Zumban let-keät rytmit menevät suoraan ja-lan alle ja saavat liikettä niveliin. Temppuradalla taiteillaan puola-puilla, liidetään liaanilla, ryömitään tuolitunnelin läpi ja pompotellaan ilmapalloja.

Sodankylän uudessa liikunta-hallissa oli isänpäivän kynnyksellä paljon punaisia poskia ja iloisia il-meitä. Jääkäriprikaatin sosiaalitii-min järjestämä koko perheen lii-kuntalauantai sai liikkeelle lähes 60 osallistujaa. Liikunnan monitoi-minainen, hyvinvointiohjaaja Mils-se Tapojärven ohjaamaan reippaan aloitustanssin jälkeen jokaisella oli mahdollisuus vapaasti liikkua ja tu-tustua lajeihin. Päivän lukujärjestys sisälsi zumbaa, kahvakuulajump-paa, venyttelyä, kiipeilyä, hydro-biciä, temppurataa sekä Mähkä-jumppaa.

ETUPYÖRÄ 1 | 14 33

Kuvat: Essi Fonselius

34 ETUPYÖRÄ 1 | 14 35ETUPYÖRÄ 1 | 14 35ETUPYÖRÄ 2 | 13

Vääpeli Timo Kallio

Jääkäriprikaatin selviytymiskurssi”Kolmas kerta toden sanoo”


on johtavia tavoitteita joihin kurs-simme koulutus tähtää.

Kurssi oli kestoltaan neljä vuo-rokautta, joista maastossa kolme vuorokautta. Maastovaihe oli ra-kennettu siten, että ryhmä lähti toteuttamaan tehtävää tieduste-lutoimintasuunnitelman mukaan. Ensimmäisen päivän aikana ryh-mä hajaantui vihollisen vaikutuk-sesta taistelijapareihin. Tästä alkoi varsinainen selviytyminen vastasis-sitoimintaa väistäen ja toisen tais-telijan haavoittuessa tilanne kärjis-tyi. Tämä vaihe kesti reilun vuoro-kauden, jonka jälkeen ryhmä löysi vihdoin toisensa ja näin alkoi omi-en joukkojen yhteyteen siirtymisen valmistelut. Seuraavaksi oli vuo-rossa sovellettu vaihe, jonka kes-to oli 24 tuntia. Teema oli komp-panian yhteyteen siirtyminen par-tioittain. Eli väistämissuunnitelman toteuttaminen. Tämä väistäminen toi eteen partioille kuitenkin useita haasteita, jotka oli selvitettävä opi-tuin taidoin.

Kurssin aikana ravintoa oli niu-kasti, unen määrä oli todella pie-

ni ja jalan kuljettava matkaa kertyi noin 40 km josta evakuointia 5 km. Näin saatiin lyhyessä ajassa sotilaat kokemaan omat rajat ja selviytymi-sen olennaisimmat tekijät.

Opetuksen ohjenuorana ja ra-vinnon määränä olikin tämä teo-riaopetuksen aikana tullut esi-merkki:

Ihmisellä on käytettävissä noin viikon ajan 5000 kcal energiaa, jos syö 500-1000 kcal hiilihydraatte-ja vuorokaudessa ja juo 3-4 litraa vettä. Tämä tarkoittaa, että voit tehdä päivän aikana esimerkiksi seuraavaa. (MATINE tutkimus)

Perusaineenvaihdunta n. • 1500 kcal (Kylmä +300 kcal)Hiihdät 8 km = 1000 kcal• Haet ja teet tulipuut 1h = 700 • kcalTeet tulet 1/2 h = 100 kcal• Laitat ruokaa 1 h = 200 kcal• Rakennat lumikiepin 1 h = • 700 kcalNukut 4 h = 40 kcal• Palelet 1 h = 400 kcal•

Yhteensä: 5000 kcalJos teet tätä enemmän loppuu

toimintakykysi täysin!Harjoitukseen osallistui yhdek-

sän uutta nuorta ammattisotilas-ta. Osallistujia oli kaikista Jääkäri-prikaatin perusyksiköistä.

Kouluttajina kurssilla toimi Sis-sikomppaniasta yliluutnantti J Vä-liaho, ylikersantti S Aikio ja yliker-santti J Saikkonen. 1. Jääkärikomp-paniasta kouluttajana oli kersantti A Salonen. Salonen oli kurssimme kasvatteja viime syksyltä. Oli hieno huomata Salosen osalta, miten vii-me vuoden viikon mittainen kurs-si ja Salosen vuoden omaehtoinen itseopiskelu olivat saaneet aikaan. Kurssin päätavoitteitahan on saa-da uusille työntekijöille alueemme erityispiirteisiin kuuluvaa oppia ja näin Salonen osaamisellaan ker-too kurssin hyödystä.

Vierailevia kouluttajiakin saim-me onneksemme vartiostosta vää-peli A Vihreälän muodossa. Vää-peli Vihreälä koulutti maastos-

sa koiraa ja sen ohjaajaa vastaan toiminnasta tiukan koulutusiskun kurssilaisille.

Kurssi järjestettiin siis kolmat-ta kertaa henkilökunnalle ja nyt il-man varusmiesten osallistumista. Kurssi on saanut erittäin hyvän pa-lautteen oppilailta joka kerralla.

Esimerkki vastauksista palaut-teen kysymykseen:

Miten koit harjoituksen hyödyn ja vaikutuksen selviytymiseesi tule-vista sotilastehtävistä?

– Harjoitus ja siellä opitut asiat tulivat käytännössä kaikki uutena asiana ja koin ne erittäin hyödylli-seksi tulevaisuutta varten. Opitut asiat olivat sellaisia, jotka jokaisen sotilaan tulisi hallita mahdollista selviytymistilannetta varten.

– Kyllä tästä hyötyä oli.– Antoi pohjan selvitä sotilaan

tulevissa tehtävissä. Varsinkin soti-laan ongelmatilanteissa, joissa on rasituksen alaisena.

– Harjoituksesta on hyötyä tu-levan kannalta.

– Olin käynyt vastaavan kurs-sin. Hyvää kertausta.

Kurssin tarkoitus on ymmärret-ty oppilaiden keskuudessa erittäin hyvin. Kurssin vaikutus on taas nähty erityisesti varusmiesten toi-mintakyvyssä loppupalveluksen harjoituksissa.

Kurssin nimi voisikin hyvin ol-la toimintakykykurssi, koska oppi keskittyy hyvin paljon toimintaky-vyn säilyttämiseen, vaikka oltai-siin selviytymistilanteessa. Tällöin-kin on muistettava meidän soti-laiden päätehtävä, joka on aina paras pyrkimys tehtävän loppuun suorittamiseen. Henkilökohtaista sotilaan toimintakyvyn säilyttämis-kykyähän voimme varmasti kiistat-

3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333344444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444 ETEEEEEEEEEEEEEEEEEEE UPYÖRÄ 1 ||||||||| 14444444444444444444444444444444444444444443333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333344444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444443333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333344444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444 ETEETTEEEETTEEEEEEEEETTTTTTTTTEEEEETTTTTTEEEEEEETTTTTTUPUUUUUPUPUPUPUPUPPPUPPPUUUPPPPPUUUPUUUPUPPUUUUPPPPPPUUUUPPPPPPYÖÖÖÖÖÖYÖÖÖYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYÖÖÖÖÖÖÖYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYYYYYYYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYYYYYYYYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖRÄÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRÄRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ 22222222222222222222222222222 ||||||||||||||||| 11111111111111111333333333333ETEEETEETTTEEEETEEETTTTTTTTTTTETETEEEETEETTTETTTTTTTTEEEEEEEEEETTTTTTTTTTTEEEEEEEETEETETTTTTTTETTTETEEEEEEEEEETTTTTTTTTEEEETEEEEETTTETTTTTTTTTEEEEEETEEEEETTTETETTTETTTEEEETEEEETETTTETTTTTTEEEEEEEEETTTTTETTTETTTTEETETEEEEETTTTETETTTTTTTEEETEEEETTTTTTEEEEEEEEETTTTETTEEEEEETTTTTTTTTTTTEEEEEEEETTTTTTTTTTEEEEEETTTTTTTTEEETETEEEEETTTTTTTTTTEEEEEEEEETTTTTTTTTEEEEEEETTTTTTEEETTTTTEEEEEETTTTTTTTTTUPUUUUPUUPUPUPUPUPUUPPUPPUPPPPPPUPUUUUUPUUUUUUPPPPUPPPPUUUPUUUUPPPUUUUUPUUPPUUUUUUUUPPUUPUUUPUPUUUPPUUUUUPPPPPPUUUUPUUUUPPPPPPPUUPUUUPUUUUPPPPPPPPPUUUUUUUUPPPPPPPPPPPPUUUUUUPUUUUUUUPPPPPPPPPPPUUUUUUUUUUUUUUUPPPPPPPPPUUUUUUUUUUUUUUUPPPPPPPPPPPPUUUUUUUUUUUUUUUUPPPPPPPPPUUUUUUUUUUUUUUUPPPPPPUUUUUUUUUUUUUPPPPPPPPUUUUUUUUUUUUUUUPPPPPPPUUUUUUUUUPPPUUUUUUUUUUUUUPPPPUUUUUUUUUUUPPPPPPPUUUUUUUUUUUUUPPPPPPPYÖYÖYYÖYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYÖÖÖÖÖÖÖYÖYYYYYÖÖÖÖYÖÖÖÖÖÖYÖÖYÖÖÖÖYÖYYYÖYÖÖÖÖÖÖÖÖÖYÖYÖÖÖÖYYÖYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYÖYÖYYYYYYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYÖYYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYÖYYÖYÖÖÖÖÖÖÖYÖYÖÖÖÖÖÖÖÖYÖYYYÖÖÖÖÖÖYÖYÖYÖÖÖÖÖÖYYYYYYÖYYYÖÖÖÖÖYÖÖYÖÖÖYYÖYYYÖYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖYÖÖÖÖÖÖYYYÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYYÖÖÖÖÖÖÖYYYYYYÖÖÖÖYYYYYYYÖYÖÖÖÖÖYYYYÖÖYYYYYÖÖÖYYYYYYÖÖYYYYYÖÖÖÖYYYÖYÖYYYYYYÖÖÖYYYYYYYYYYÖÖYYYYYYYÖRÄRÄRÄRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRÄRÄÄÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄRÄRRRRÄRÄRÄRÄRRRRÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRRRÄRÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄRÄRRRRRRRÄRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRÄÄRRRRÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄÄÄRRRRÄÄÄÄÄÄÄ 11111111 11111 111111111111111111111111111111111111111111 1111111111111111111111111111111 111 111111111111111111111111111 ||| ||| ||| | ||| |||||||||||||| |||| 111111111 111111111111111111111111111111111111 111111 1111111111111111111111 1 111444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444ETEETEETTETTETTTEETEEEEEEEEETEEEEEEEEEETEEEEEEEETTTEETETTTEEEEEETTEEEEEEEETEEEEEEEEEEEEEEEETUPUUUPUPUPUUPPPPUPPPPPUUUPUUUPPPPPPPUUUPPUUUPUUUPUUUPPUUUPPPPPUUPPUUPUPPUUUPPPUUUUUUUUUUUUPPPUUUUUUUUUUUUPPUUUUUUUUUUPPPUUUUUU YÖYÖYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖYYYÖÖÖÖÖÖÖÖYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYÖYYYYÖÖÖÖÖÖÖYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYÖÖÖÖÖÖYYYÖÖÖÖYÖYÖYÖÖÖÖYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖRÄRÄRRÄÄÄÄÄÄÄÄRRRÄÄÄÄÄÄÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRÄÄÄÄRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRRÄÄÄÄÄRRRRRRRRRRÄÄÄÄRRRRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRRÄÄÄÄÄRRRÄÄÄÄÄÄÄÄRRRÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRRÄÄÄÄÄÄRRRÄÄÄRRÄÄÄRRRRÄÄÄ 11111111111111111111111111111111111111 |||||||||||||||||||||||||||||| 111111111111111111111144444444444444444444444444444444444444444444444444444

pppppppppppppp

33333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333335555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555ETEEEEEEEEE UPYÖRÄ 1 ||||||||||| 144444444444444444444444444 333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333335555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555553333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333355555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555553333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555ETETEETETETTETETETTEEEEETUPUPUPUPUUPUPPPPPPPUPUUPPPPPPPPPPPPUUPPPPPYÖÖYYÖYÖYÖÖYÖÖYÖYYÖÖÖÖÖÖÖÖYYÖÖRÄRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRÄÄÄÄÄ 22222222222222222222222222 |||||||||| 11111111111111111333333333333333ETETETETETETTTETTETETETETETTTTETTTTTEEETETTTEEEEETETEEEETTTEETEEETEEETEEETETEEEEETTTTTEEEETTTUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPUPPUPUPPPUPPUPUPPUPUUPUPUPUUUUPPPUUUUUPUUUPUPUPPYÖYYYYÖYYYYÖYÖYÖYÖYÖYÖÖYÖYYÖÖYÖYYÖYYÖYÖYÖYYYÖYÖYÖYYYYYYYÖYÖYÖÖYYYYÖÖYYYÖYYYYYYÖYYÖÖYYÖYÖYÖÖYÖYÖYÖÖYÖYÖÖYÖÖÖÖÖÖÖRÄRRRÄRÄRRÄRÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRÄRÄRÄRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRÄÄÄÄÄÄÄRÄRÄÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄRRRÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄRÄÄRRRÄÄÄÄÄÄRÄÄÄRÄÄRÄÄÄÄÄÄÄÄ 111111 11111111111 11111111 111111111 | || || |||| | | ||| |||| |||||||| | || |||| 1111111 111111111111111111111144444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444444ETETETETETETETETEETTETTEEEEEEEEEEEEETEEEETEEETETUPUPUPUUPUPUUPUUUPUUPUPUPUPUPPPPUPPUPUPPUUUUPUUUUPPUUUUU YÖYYYÖYYÖYÖÖÖÖYÖÖYYÖÖYÖYYÖYÖÖYÖYÖYYYÖÖYYYÖYÖYÖYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖRÄRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRÄÄÄÄÄÄÄRÄRÄÄRRÄÄÄÄÄRRÄÄÄRÄÄÄÄÄRÄÄÄÄRRÄÄÄÄÄÄRÄRÄÄ 11111111111111111111 | ||||||||||||| ||||||||||| 111111111111111444444444444444444444444444444444444444444444

Jääkäriprikaatissa järjestettiin kolmatta kertaa henkilökun-nan selviytymiskurssi. Ajankoh-

ta ja teemana oli syksy. Syksy, joka on haastava olosuhde kosteuden, pimeyden ja lämpötilojen vaihtelun osalta luo näin hyvän sekä haasta-van harjoitusalustan. Kurssin aika-na lämpötila vaihtelikin +4 astees-ta aina -16 asteeseen pakkasta. Nämä olosuhteet jo yksinään vaa-tivat erityistä osaamista. Erityises-ti kun joudutaan toimimaan ilman perusvälineitä, normaalia määrää ravintoa ja vähällä unella.

On osoitettu, että selviytymis- ja pelastautumistilanteessa kou-lutusta vailla olevista 12.5 - 25 % joutuu paniikkiin, 50 - 75 % odot-taa neuvottomana ohjeita ja loput 12.5 - 25 % pysyy rauhallisena, toimii järkevästi ja johdonmukai-sesti! Jos paniikki pääsee valloil-leen, neuvottomien ryhmä seuraa paniikissa käyttäytyviä (Hypoter-mia TTL).

Tämä työterveyslaitoksen tuot-tamassa Hypotermia kirjassa vuo-delta 2011 mainittu tutkimustulos

ta pitää suomalaisen sotilaan vah-vuutena kautta pitkän sotilashis-toriamme. Tällä kurssilla pyrimme edelleen säilyttämään tämän ky-vyn ja osaamisen suomalaisen so-tilaan tärkeänä aseena. Meillä tääl-lä laajalla alueella arktisissa oloissa taistellessa tämä osaaminen var-masti vain korostuu.

Kurssia on myös kehitetty saa-dun palautteen ja kokemusten pe-rusteella. Pyrkimys on ollut vielä enemmän tilanteeseen sidottu toi-minta ja opettavien asioiden yh-distäminen tilanteeseen. Tämän syksyn kurssilla olemme taas aske-leen edellä. Opetusmateriaali kou-lutusohjeineen alkaa olla koulut-tavan henkilökunnan osaamisen ja laajuuden lisäksi erittäin hyvällä tasolla. Tästä on varmasti hyvä jat-kaa edelleen kurssin kehittämistä.

Kurssi on myös herättänyt laa-jaa kiinnostusta puolustusvoimis-sa. Sen saimme ylikersantti S Aiki-on kanssa todistaa ollessamme alkuvuodesta Lappeenrannassa Maasotakoulussa oppilaina. Täl-löin kuulimme usein eriyhteyksis-sä ja eri ammattiryhmiltä tästä sel-viytymiskurssista ja siihen osallis-tumismahdollisuuksista. Pidimme myös omalle kurssillemme kou-lutusiskun aiheesta. Se sai erityis-tä kiitosta ja kiihdytti kiinnostus-ta Jääkäriprikaatissa pidettävään kurssiin.

Tämän syksyn jälkeen meillä on taas uusia nuoria ammattisotilaita joilla on parempi kyky ja ymmärrys meidän erityispiirteistä, sekä osaa-misesta.

Kiitos kuluu kaikille osallistu-neille kouluttajille ja oppilaille! Suomalaisten sotilaiden kanssa on sitten hieno toimia!

Muutamia toteamuksia selviytymisen perusasioista: Lapissa vesi on lähes aina kylmää - lautan teko on siis osattava!Jos joudut rajoittamaan ravintoa, syö vähintäin 500 kcal hiilihydraattia ja juo 3-4 litraa vettä!Haavoittuneet tuodaan hoitoon tapoja ja keino-ja kaihtamatta!Vastasissitoiminta on muistettava - nuotionkin jäljet on peitettävä!Ravinnon valmistustaito luonnosta tuo itseluot-tamusta!Suoja ja tulen teko pelastaa!

3534 ETUPYÖRÄ 1 | 14ETUPYÖRÄ 1 | 14

Kuvat: Timo Kallio


Yliluutnantti Ari Keski-Säntti

Arktisen koulutuksen niksipalsta

36

1. Jääkärikomppaniassa koulute-taan sodanajan iskuportaan jouk-koja - Jääkärikomppanioita. Hie-man yli kahdellesadalle alokkaalle koulutetaan taistelijan perustaidot kahdeksan viikon pituisella perus-koulutuskaudella 5-6 alokasjouk-kueessa. Peruskoulutuskauden jäl-keen miehistö erikoistuu omaan so-dan ajan tehtäväänsä. Erikoiskou-lutuskauden kurssit ovat yksikössä joukko-osaston monipuolisimmat; jääkärikurssi, konekiväärimieskurs-si, tarkka-ampujakurssi, tieduste-lukurssi, taistelulähettikurssi, tais-telupelastajakurssi, pioneerikurssi, viestimieskurssi, tulenjohtomies-kurssi, panssaritorjuntamieskurssi (NLAW), huollon ja kuljetuspuolen kursseja unohtamatta. Kun oma erityisosaaminen on han-kittu, keskitytään partio- ja ryhmä-koossa toimimiseen. Erikoiskoulu-tuskauden oppeja mitataan yön yli kestävällä koulutushaaratutkinnol-la, jossa taistelijat pääsevät kokei-lemaan omaa fyysistä ja henkistä kestävyyttä.

Joukkokoulutuskaudella jääkä-rikomppania toimii sodanajan ko-koonpanossa ja hitsautuu toimi-vaksi sotakoneeksi. Partioista on muodostunut ryhmiä, ryhmistä

Koulutus perusyksikössä, 1. Jääkärikomppania

joukkueita ja lopulta joukkueista jääkärikomppania. Koulutusta an-netaan kolmessa jääkärijoukku-eessa, huoltojoukkueessa ja ko-mentojoukkueessa.

Varusmiesjohtajien rooli ko-rostuu joukkokoulutuskaudella. Johtajat pääsevät johtamaan jo-pa 56-miehen joukkuetta harjoi-tuksissa. Monipuolistunut kalusto pimeätoimintavälineineen, lähira-dioineen ja taistelunjohtojärjestel-mineen haastaa johtajat omaksu-maan uutta tietoa nopeasti, mut-ta toisaalta luo johtajille parempaa tilannetietoa ja johtamisen työka-luja. Onnistuneet johtajavalinnat ja motivoituneet varusmiesjohtajat ovat yksikön koulutuksen ja myö-hemmin sodan ajan komppanian kulmakiviä.

Taistelutavan uudistus on haas-tanut yksikön henkilöstön jääkä-riryhmän tunnustelija taistelijas-ta aina yksikön päällikköön kehit-tämään toimintaa nykyaikaiseen malliin. Uudistumisen myötä yksit-täisten jääkärikomppanian taisteli-joiden tehtäväkirjo on monipuolis-tunut huomattavasti ja uusia haas-tavia, mutta mielekkäitä tehtäviä on tullut aikaisempaa enemmän.

1. Jääkärikomppanian päällikkö, yliluutnantti Jaakko Härö

Pakkikoukku

2000 - luvun alussa Jääkäriprikaa-tissa suoritetut kenttätutkimukset osoittivat nesteen saannin merki-tyksen yhdeksi tärkeimmistä asi-oista pidettäessä yllä sotilaan toi-mintakuntoa. Rasituksen alaise-na toimittaessa, kohoaa taisteli-jan nesteen tarve jopa 4 - 6 litraan

Arktisen koulutuksen niksipalstan tarkoituksena ei ole niinkään minkään uuden ja mullistavan asian esilletuonti, vaan ajatuksena on herätellä henkiin vanhoja hyväksi todettuja käytäntöjä.

Kokeilutoiminta on tuonut oman värinsä yksikön koulutuk-seen: taistelunjohtojärjestelmä A, mönkijäkokeilu, kranaatinheitin-tela-ajoneuvokokeilu ja HNMKY:n pilottihanke ovat olleet osa niin varusmiesten kuin henkilökunnan toimintaa.

213-saapumiserän poikkeuk-sellisen hyvä yhteishenki ja asen-ne ovat mahdollistaneet täysipai-noisen koulutuksen etenkin tais-teluampumaharjoituksissa. Hyvin motivoitunut joukko on kyennyt suoriuttamaan haastavatkin har-joitukset kiitettävästi. Osallistumis-prosentit ovat tietyissä harjoituk-sissa yllättäneet positiivisesti jopa yksikön henkilökunnan.

Valmistautuessa kahteen saa-pumiserän viimeisistä sotaharjoi-tuksista uskon syvästi, että tämä hyvähenkinen komppania tulee saavuttamaan tavoitteensa: kyke-nee täyttämään menestyksellisesti taistelutehtävänsä vähintään kah-den viikon ajan jatkuvassa taistelu-kosketuksessa ja käyttämään kaik-ki voimavaransa yhtämittaisesti 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun.

vuorokaudessa. Osa tarvittavas-ta nesteestä saadaan kiinteän ra-vinnon kautta, mutta hikoillessa poistuvan nesteen korvaamiseksi on nähtävä kuitenkin vaivaa, kos-ka juotavan nesteen lämpötilan tulisi olla n. +25º:ista. Eli juota-va neste on talviolosuhteissa su-latettava ja lämmitettävä ennen nauttimista ja lisäksi olisi hyvä li-sätä nesteeseen pieni osa joko mehua tai urheilujuomajauhetta joka edistää nesteen imeytymistä elimistöön.

Telttamajoituksessa lämmin neste nautittuna juuri ennen nuk-kumaan käymistä auttaa todis-tetusti nukahtamisessa. Pakissa

nestettä voi lämmittää myös kent-täpulloon ja käyttää kenttäpulloa kuumavesipullona makuupussin jalkatilassa. Myös jalkojen lämpöti-lalla on todistetusti merkitystä nu-kahtamiseen ja unen laatuun.

Pakkikoukku on vanha ja yksi-kertainen keksintö, joka mahdol-listaa olemassa olevien välineiden tehokkaan käytön nesteen läm-mittämiseksi. Koukku voi olla val-mis niklattu koukku tai sen voi val-mistaa rautanaulasta tai linnoitta-mislangasta.

LÄHTEET:

Vääpeli Timo Kallion aloite (ALTIKA 2010)

Työterveyslaitos, HYPOTERMIA - kyl-män haitat työssä ja vapaa-aikana ISBN 978-952-261-003-4(nid.) Juve-nes Print, Tampere 2011

ETUPYÖRÄ 1 | 14 ETUPYÖRÄ 1 | 14 37

Kuva: Samuel Satomaa


Voimavarana asenne

Heinäkuisena aamuna kän-nykän herätyskello soi, kai-van puhelimeni tyynyn al-

ta ja vilkaisen kelloa. Aamukahvia juodessa tilanne realisoituu ajatuk-sissani, kesäloma on ohi ja jonkin ajan kuluttua bussi lähtee kohti uusia kokemuksia ja uusia naamo-ja Sodankylään Jääkäriprikaatiin. Kavereilta olin kuullut paljon tari-noita ja kokemuksia palveluksesta, mutta ei sitä osannut oikeanlaista kokonaisuutta muodostaa päähän siitä, että millaista täällä todelli-suudessa on.

Alussa kaikki oli uutta ja ih-meellistä, oppitunteja oli todella paljon, siellä kuitenkin alkoi saada jo mielikuvaa millaista arki tulee olemaan palveluksen aikana. Pal-veluksen alkupuolella varsinaisia taisteluharjoituksia odotti innol-la, sillä aluksi luonnollisesti opetel-tiin enimmäkseen vain sotilaallista käyttäytymistä. Aika kului ja kun käyttäytyminen saatiin jo sotilaal-liselle tasolle, oli vuorossa vala ja nimitys alokkaasta jääkäriksi. En-simmäinen yö metsässä on jäänyt

hyvänä muistona mieleen. Ampu-maratapäivän jälkeen pyöräilimme joukkueen kanssa meille suunni-tellulle majoituspaikalle. Sissitelt-ta pystyyn ja nukkumaan. Ensim-mäistä kertaa myös piirrettiin kipi-nä-/lähivartiovuoro, oman muistin mukaan tein yhden vuoron hiukan puolenyön jälkeen. Istahdin kan-nonnokalle ja tuumasin että tässä tarkkaillessa saan hetken olla rau-hassa pelkästään omien ajatuksien kanssa. Silloin itselleni oli tullut jo sellainen tunne, että motivaationi ei riitä johtajakoulutukseen, vaan haluan palvella hyvällä asenteella 165 vuorokautta.

Ensimmäinen pidempi harjoi-tus oli Kyläjärvellä, ampumaharjoi-tus. Kyseisesti harjoituksesta joh-tajat kertoivat, että se tulee ole-maan yksi armeijan parhaimpia harjoituksia. Ja siellä sai tehdä ne harjoitukset kovilla panoksilla mi-tä oli jo pitkään kasarmin lähei-syydessä harjoiteltu todella paljon. Parhaimpana jäi mieleen taistelija-parin kanssa hyökkääminen. Am-munnan valvoja kulki takana ja seurasi ammuntaa, kun taistelija-

parin kanssa edettiin lyhyin syök-syin eteenpäin, edessä nousi maa-litauluja jotka esittivät vihollisen jalkaväkeä. Onnistuneen laukauk-sen jälkeen maalitaulu kaatui, eli laukaus oli osunut määränpäähän. Siitä pienestä negatiivisesta fi ilik-sestä ei ollut tietoakaan, joka oli joskus kasarmin läheisyydessä har-joitellessa, kun vettä tuli taivaal-ta ja väsymys painoi. Osittain kyl-lä nuo negatiiviset fi ilikset johtui-vat aina omasta virheestä, ei ollut osannut pukeutua oikein, eikä ol-lut malttanut nukkua silloin kun siihen oli mahdollisuus.

Peruskoulutuskauden lopulla istuin auditoriossa, niin kuin kaik-ki muutkin yksikössä olevat hen-kilöt, jotka olivat paikalla, tunnel-ma oli jännittynyt. Edessä oli tieto siitä, minkälaista koulutusta tulee saamaan. Aluksi tuli vain tieto sii-tä ketkä lähtevät johtajakoulutuk-seen. Silloin sain tiedon että kotiu-tumispäiväni oli 19.12.2013. Varsi-naista erikoistumista ei vielä ker-rottu vaan siihen vielä kysyttiin uu-delleen halukkuudet.

Jonkin ajan kuluttua sain tie-tää, että sodanajan joukoissa olen huoltojoukkueessa sotilaskeittäjän

Jääkäri Samuel Satomaa tehtävissä. Maine sotilaskeittäjis-tä ei ole kovinkaan ruusuinen, ai-nakin tuntui että jo reserviin läh-teneet varusmiehet eivät arvosta-neet sitä tehtävää tarpeeksi pal-jon. Kyseessä on kuitenkin todella tärkeä osa taistelevaa joukkoa. En antanut ennakkoluulojen vaivata vaan jatkoin palvelusta positiivisin mielin, olin kuitenkin saanut sen tehtävän mikä oli toiveissa toisel-la sijalla. Kurssilla tuli paljon uut-ta asiaa huoltojoukkueen käyttäy-tymisestä harjoituksissa ja ruoan valmistuksesta, iso osa kurssista harjoiteltiin oikeaoppista ryhmitty-mistä ryhmäkoossa. Kurssin lopus-sa pidettiin ryhmien välinen kilpai-lu, jossa saatiin aikaa 30 minuuttia ryhmittyä alueelle. Voittohan sieltä meidän ryhmälle tuli ja kahvilippu-jen lisäksi saatiin hyvä fi ilis siitä, et-tä voitettiin joukkuekaverit ja toi-sen yksikön ryhmä. Minut valittiin lopuksi kurssin priimukseksi.

E-kauden lopussa ja J-kausi oli suurimmaksi osaksi pidempiä har-joituksia. Paljon metsässä yöpy-mistä ja metsässä toimimista. Ryt-mi harjoituksien ja kasarmielämän välillä oli oikeastaan sellainen että viikko metsässä, viikko kasarmilla, viikko metsässä ja niin edelleen. Leiriviikkoihin alkoi tottua ja kasar-miviikoilla oli mahdollisuus myös käyttää ansaittuja kuntoisuuslo-mia, se teki monesti ne viikot nor-maalia lyhemmiksi. Hyvänä koke-muksena jäi mieleen myös Sarrio-

järven ampumaharjoitus. Maanan-taista perjantaihin kestänyt harjoi-tus oli ensimmäistä kertaa vähän kauempana ja entuudestaan tun-temattomassa maastossa.

Tällä hetkellä joukkuekaveri-ni alkoivat juuri pakata joukkueen kalustoa pyöräajoneuvoihin. Jäljel-lä on enää Lapin jääkäripataljoo-nan harjoitus ja loppusota. Näiden kyseisten harjoituksien ajan kun saa vielä pidettyä motivaation hy-vänä niin voi sanoa että kyllä tämä armeija on ollut hieno kokemus, se vain vaatii oikeanlaisen asenteen.

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös minunkin varusmiehen työ-urakka Sodankylässä Jääkäripri-kaatissa ensimmäisessä jääkäri-komppaniassa näin rauhan aikana. Tutuksi tullut oma pehmeä punk-ka vaihtuu siihen omaan sänkyyn jossa on mielellään lomaöitä nuk-kunut.

Vaikka täällä on ollut kokonai-suutta ajatellen helppo olla ja ai-ka on mennyt kohtalaisen nope-aa, kyllä sitä joulua odottaa tä-nä vuonna erilailla mitä edellisenä vuotena.

On täysin sinusta itsestäsi kiin-ni, millainen palvelus sinulla tulee olemaan. Oikeanlainen asennoitu-minen asepalvelukseen on merkit-tävin osa sitä, millainen kokemus armeija on sinulle.

Kuvat: Samuel Satomaa


Joukko-osastokilta valmistautuu varuskunnan juhlavuoteen

Jääkäriprikaatin kilta ry, everstiluutnantti evp Pekka J Heikkilä

Jääkäriprikaatin joukko-osas-tokilta, Jääkäriprikaatin Kilta ry, valmistautuu elokuun 2014

alussa vietettäviin Sodankylän va-ruskunnan 50-vuotisjuhliin yhdes-sä Jääkäriprikaatin kanssa. Tuon saman viidenkymmenen vuoden ajan on myös killan kotipaikkana ollut Sodankylä. Siirtyminen So-dankylään oli paikkakunnalle ja joukon mukana siirtyneelle hen-kilöstölle sekä varusmiehille suuri muutos, muutenkin kuin vain siir-tymismatkan 700 kilometriä osal-ta. Siirryttiin 1880-luvulla raken-netuista kasarmeista uusiin, osin vielä keskeneräisiin, moderneihin majoitustiloihin Jääkärien kaupun-gista Vaasasta maaseudulle, jossa harjoitusalueet avautuivat suoraan kasarmin pihalta. Rakennustyöt Sodankylässä olivat alkaneet jo vuonna 1959 ja jatkuivat vielä pit-kään tänne elokuun alussa 1964 siirryttäessä. Samalla alkoi muutos Pohjanmaan Jääkäreistä Lapin Jää-käreiksi, joka vahvistettiin heinä-kuun alusta 1966 alkaen joukko-osaston nimenmuutoksella.

Joukko-osastolehti Etupyörä, jonka julkaiseminen oli aloitettu sotien jälkeen uudelleen Vaasassa vuonna 1961, kertoo ainakin vii-dessä uuden alun jälkeisessä vuo-sinumerossaan tuntemuksia siir-toon valmistautumisesta, sen to-teutuksesta, uuteen ympäristöön kotiutumisesta ja uuden kotipaik-kakunnan esittelystä. Hyvin on ko-tiutuminen Sodankylään sujunut, Lapin omaksi joukko-osastoksi, vaikka ennen siirtoa osa henkilös-töstä eri syistä jäi entiselle sijoitus-paikkakunnalle tai siirtyi muuten uusiin tehtäviin. Nykyisin Sodan-kylän varuskunta Jääkäriprikaatin kotivaruskuntana on varauksetto-man tyytyväinen nykyisiin ja tulos-sa oleviin kehitysnäkymiin puolus-tusvoimien uudistuksen keskellä.

Jääkäriprikaatin Kilta on perin-teidenvaalinnassaan pitänyt kor-keaa profi ilia järjestämällä Jääkäri-prikaatin tuella jo viisi juhlaperin-nepyörämarssia Jääkärin kulkuväli-nein, sotilaspolkupyörin joukon si-

joituspaikkakuntien välillä. Nyt on valmisteilla kuudes marssi, varus-kunnan 50-vuotista historiaa juh-listaen 03. – 08.08.2014 Vaasasta Sodankylään alkuperäistä siirtymis-reittiä mukaillen. Juhlaperinnepyö-rämarssiperinne alkoi kapteeni evp Matti Nikulan aloitteesta kesällä 1994, kun hänelle ei oltu vuonna

1964 suotu pyöräilymahdollisuut-ta Vaasasta Sodankylään. Tuolloin varuskunta saavutti 30-vuoden ”kilometripylvään” Sodankylässä ololleen. Seuraava perinnemars-si jääkärin liikuntavälinein toteu-tettiin vuoden 1997 kesän alussa

Terijoelta Lappeenrannan, Vaasan ja Tornion kautta Sodankylään – 1 377 kilometriä, aikaa neljä vuoro-kautta julistaen maamme itsenäi-syyden 80 vuotta. Marssiperinne jatkui sitten jo vuonna 2001, jol-loin juhlinnan aiheena oli paitsi La-pin Jääkäripataljoonan 80-vuoti-nen historia, myös Sodankylän ve-teraanimatrikkelin julkaiseminen. Reitti kulki Lappeenrannasta Ilo-mantsin, Kuhmon, Suomussalmen ja Kemijärven kautta Sodankylään – 1 022 kilometrin verran. Lähel-lä oli tuolloin jo vuosi 2004, jolloin marssiperinne jatkui Sodankylän varuskunnan 40-vuotisen histori-an juhlistamisena. Ennen tätä to-teutetuilla perinnemarsseilla osal-listujamäärä oli ollut ryhmän suu-ruusluokkaa, mutta nyt 2004 yl-lettiin jo 45 pyöräilijään. Luonnol-lisesti tämä juhlamarssi suoritettiin Vaasasta Sodankylään. Tälle mars-sille osallistui kaikkiaan viisi evers-tiä. Matkaa kertyi tuo tuttu 700 ki-lometriä, päättyen juhlavaan tulo-ohimarssiin yhdessä sen ajan ny-kyjääkärien kanssa Sodankylässä. Erikoista paraatissa oli, että tuon ohimarssin vastaanottajana yhdes-sä silloisen varuskunnan päällikön sijaisen, everstiluutnantti Raimo Sevónin kanssa, otti vastaan viime kesänä 90 vuotta täyttänyt, vuo-den 1964 kunnanhallituksen va-rapuheenjohtaja, opetusneuvos Kauno Laine. Hänen toivotaan jak-savan olla läsnä vielä tulevan elo-kuun 08. päivänä vastaavassa kun-niatehtävässä, ainoana Sodanky-län vuoden 1964 aikaisista kunnal-lisista vaikuttajista.

Jääkäriprikaatin Kilta ry juhli vuonna 2012 omaa 50-vuotistai-valtaan ja siirtyi juhlaa varten jää-kärin välinein juhlimaan tätä pe-rustamispaikalleen Vaasan Upsee-rikerholle 27-juhlaperinnepyöräi-lijän voimin. Toki juhlijoita oli näi-den lisäksi vajaa sata. Marssi siis suoritettiin nyt Sodankylästä Vaa-saan ja juhla juhlittiin perinnejou-kon ensimmäisen kunniamarssin säveltäjän Toivo Kuulan syntymä-päivänä 07.07. Vaasan Upseeriker-holla, vain 500 metrin etäisyydellä hänen synnyinkodistaan, joka on Vaasan varuskunnan päävartiora-kennuksen vieressä.

Kaikki nämä viisi jo toteutet-tua juhlaperinnepyörämarssia ja valmisteilla oleva kuudes marssi

elokuun alkupäivinä on toteutet-tu perinnejoukko-osaston Jääkäri-prikaatin tuella ja erittäin hyvässä jääkärihengessä. Valmisteilla ole-valle VI marssille on jo ilmoittau-tunut osallistujiksi kaksikymmen-tä perinnepyöräilijää, joten vielä noin kymmenellä halukkaalla on mahdollisuus ilmoittautua. Lisätie-toa on luettavissa Killan kotisivuil-ta www.jprkilta.fi .

Killan hallitus toivottaa kaikil-le Etupyörän lukijoille ja jäsenille hyvää alkanutta varuskunnan 50-vuotisjuhlavuotta – pidetään yh-teyttä!

Tässä yhteydessä lienee tarpeen luetella kunnioituksesta killan lippua korkealla pitäneiden pyöräilijöiden nimet, ilman siviilitehtävää tai sotilasarvoa tiedoksi lukijoille. Alkuun on merkitty kuinka monella marssilla henkilö on ollut mukana:Kuusi pyöräilyä : Matti Nikula, Kauko Salmela,Viisi pyöräilyä: Pekka Hautala, Kari Kangas,Yrjö Qvarnberg, Niilo Tasala.Neljä pyöräilyä: Matti Aho, Aarre Asiala, Martti Hautala.Kolme pyöräilyä: Petri Erholtz, Heikki Jänkälä, Heikki Kankaanpää, Kalle Qvarnberg, Pasi Virta.Kaksi pyöräilyä: Ahti Kangas, Jorma Pöllänen, Maila Korhonen, Teuvo Kangas, Mikko Somero , Esa Pulkkinen, Reino Paldanius, Tommi Nikula, Reijo Huhtala, Ilkka Välimaa, Pekka J HeikkiläYksi pyöräily: Markku Aherto, Esko Ahola, Hannu Aikio, Juha Aikio, Risto Alakärppä, Jari Haavisto, Martti Hallasuo, Timo Hautala, Martti Huhtamäki, Pauli Kangas, Ensio Korkeaniemi, Ahti Korvanen, Mauri Koskela, Emilia Wedman, Petteri Koskinen, Veijo Laine, Jan Laukka, Jorke Laurikkala, Pekka Majuri, Jari T Ojala, Mikko Oksanen, Marko Peippo, rjö Peltola, Viljo Pesonen, Jouni Pyhäjärvi, Ismo Riekki, Pentti Ruotsalainen, Raimo Sevón, Lauri Sukula, Henrik Sukuvaara, Jaakko Sääskilahti, Jyrki Vaaramo.Kirittäjät Vaasan Sotilasläänin Esikunnasta v. 2004: Jorma Jokisalo, Seppo Ala-Holma, Hannu Härö, Jukka Kallio, Matti Leskelä, Markku Nisula, Reijo Putkinen, Tomi Sihvonen;Huolto ja järjestelyt: Pekka J Heikkilä (6HJ), Jarmo Alatalo (3H)., Veijo Pesonen (1H), Jorma Kitunen (1H), Juha Salmela (1J)

ETUPYÖRÄ 1 | 14 ETUPYÖRÄ 1 | 14 4140

Kuvat: Pekka J Heikkilä

42 ETUPYÖRÄ 1 | 14 43ETUPYÖRÄ 1 | 14 43

Kahvila etulinjassa

Sotainvalidi, kirjailija Veikko Haakana

Jatkosodan alku oli rauhoittu-nut asemasodaksi. Sitä puoles-taan oli jatkunut jo jonkin ai-

kaa. Jalkaväkirykmentti 7, eversti Adolf Ehrnroothin rykmentti, Tyr-jän rykmentti – rakkaalla lapsella on monta nimeä – oli asettunut Karjalan kannaksella Rajajoen toi-selle puolen Suur-Harvasuon lai-dalle.

Pientä vihaa pidettiin suon yli. Käytiin tunnusteluretkillä ja niin te-kivät myös naapurit suon toiselta puolen. Harrastivat mm. vangin-sieppauspartioita, ja kun eivät on-nistuneet toimissaan ja menettivät miehiään, roiskivat tykeillä petty-mystään sinne tänne…

Kannaksen kesä oli kukkeim-millaan. Korsuissa ei viihtynyt, pi-ti päästä ulos, raittiiseen ilmaan ja auringonpaisteeseen. Muodostui korttirinkejä sinne tänne avotai-vaan alle, kokkailtiin korviketta ja muutakin, jos sattui olemaan.

Minua ja muutamaa muuta ka-veria ei kortinpeluu huvittanut. Si-tä vastoin olimme kehittäneet kir-jehyökkäyksen kotirintamaan päin. Aseveljiltä olimme saaneet heidän tuntemiensa tyttöjen osoitteita. Ja niin oli alkanut kirjeenvaihto vailla vertaa. Minullakin taisi olla yhtä ai-kaa puolenkymmentä kirjeenvaih-tokaveria, ja sen lisäksi jelppasin kirjekonsepteilla kavereita, joiden kynä ei oikein hyvin luistanut.

Kirjeistä oli hyötyä muutoinkin kuin vain ajankulu. Vastalahjaksi kirjeitämme saaneet tytöt lähette-livät myös paketteja. Tuli sukkaa ja kinnasta. Sitten myös ihan elintar-vikkeita. Käytimme, paha sanoa,

kotirintaman auttamishalua härs-kisti hyväksemme. Kun vähän vih-jasi makeannälkäänsä, niin jo pa-luupostissa oli kuivakakkupalanen tai jopa oikeaa kahvia joltakin län-sirajan tyttäreltä. Kahvi oli tieten-kin papuina, mutta osasimmehan toki jauhaa kypsät kahvinpavut so-pivan hienoiksi. Tyhjää pulloa sii-hen vain tarvittiin ja puhdas laatta-kivi alustaksi. Hyppysellinen oikeaa kahvia, vaikka karkeina rakeinakin ja sekoitettuna korvikkeen jouk-koon teki säväyksen. Piti vain kei-tellä tavallista kauemmin.

Niin sattui, että kotirintamalta tulleen paketin sisältönä ollut kak-kupalanen pääsi meiltä homeh-tumaan. Ei ollut jääkaappia, mis-sä olisi voinut säilyttää ylimääräi-siä sapuskoita. Yritimme toki raa-putella hometta pois ja maistella, mutta ei tuntunut hyvältä. Vahin-ko mikä vahinko. Tietenkin motko-timme muonakuskille, joka toimi myös postinjakajana, että kotirin-tamapaketteja ei pitäisi piimätel-lä siellä töpinässä niin että sisällöt homehtuvat: mutta postimiehellä oli vastaus valmiina. Sanoi, että ei häntä ole postimieheksi koulutet-tu. Tässä muutenkin on joutunut tuomaan juuri tähän yksikköön ja teille paketteja, niin ettei kuor-maan paljon muuta mahdukkaan.

No, jotain täytyi keksiä, ettei va-hinko toistuisi. Niinpä perustimme kahvilan, etulinjan kahvilan. Kortti-rinkien porukka ei itse ehtinyt kor-vikkeitaan keitellä, olivat niin kiin-tyneitä sökön peluuseen tai poke-riin. Siinäpä asiakaskunta, varsin-

kin ne, jotka sattumoisin ja vuorol-laan korjasivat hyviä potteja.

Homma alkoi luistaa. Pakinkan-nellisesta oikealla kahvilla höystet-tyä korviketta maksettiin tinkimäl-lä, varsinkin jos maksajana oli raha-mies. Kun kahvin viejällä ja tuojal-la oli vyöllään suhteellisen puhdas jalkarätti, hän kävi ihan siviilikahvi-lan oikeasta tarjoilijasta. Korttirin-gissä hyvän potin saanut antoi hä-nelle ihan riksaa.

Rykmentin komentajalla Adolf Ehrnroothilla, Kauniilla Tolvilla, Aa-tulla oli tapana kuljeskella yksik-könsä laidoilla korsuissa, yhdys-haudoissa, jopa eteentyönnetyis-sä pesäkkeissä. Hänelle yritettiin tehdä työpaikkailmoituksia, mut-ta eipä hän tuntunut niistä välittä-vän. Sanoi, että lepo vain ja taputti olalle. Sillä tavalla ei tehnyt patal-joonan komentaja, ei komppanian päällikkö, tuskin joukkueen joh-tajakaan. Kumma mies. Toisaalta piti välimatkaa ja toisaalta oli yksi meistä sotilasarvoltaan alimmista.

Tarkastusretkillään komenta-ja eräänä aurinkoisena päivänä osui myös meidän joukkueemme korsukartanolle ja meidän etulin-ja kahvilaamme. Kortinpelaajat panivat nuhraantuneet korttinsa piiloon. Noustiin seisomaan, ky-hättiin asentoa ja tehtiin työpaik-kailmoitus. Minä vein komentajal-le pakinkannessa oikealla kahvilla

höystettyä korviketta. Hän oli pian tilanteen tasalla. Että ihan kahvi-la, hän kysyi. Ja oikeaa kahvia kor-vikkeen joukossa, hän totesi, kun maistoi pakinkannen sisältöä.

Että sellainen tapaus. Ns. etu-linjassa asemasodan aikana.

Myöhemmin sain siirron ryk-mentin esikuntaportaaseen, aivan rykmentin jääkärijoukkueeseen. Siinä olin konepistoolimiehenä mu-kana Siiranmäen viivytystaistelut ja lopulta myös haavotuin eräässä lä-hitaistelukahakassa. Mutta sitä en-nen, asemasodan vielä kestäessä, jouduin Aatun kanssa pariksi vii-koksi päivittäiseen kosketukseen. Rykmentin valistusupseeri, Mat-ti Kuusi, sittemmin siviilissä peräti akateemikko, oli lähtenyt suoritta-maan jotain opinnäytettä pääkau-punkiin ja kelpuuttanut meikäläi-sen rykmentin rintamalehden, päi-vittäin ilmestyvän, kaikkiin korsui-hin jaettavan parin liuskan sisäl-töisen lehden toimittajaksi. Ennen

Kiltatoimintaa Keski-PohjanmaallaJääkäriprikaatin killan Keski-Pohjanmaan osasto järjesti virkistystilaisuuden 2.8.2013. Kokoon-tumispaikka oli Kannuksen Osuuspankin kiltalaisten käyttöön luovuttama kesänviettopaikka “Nelikko” meren rannalla.

Tilaisuuteen saapuneita oli “vaarista vauvaan”, kaikkiaan 33 henkilöä, (yksi saunassa kuvaushetkellä) jois-ta kiltalaisia 16, vanhimmat “jääkärit” Paavo ja Erkki jo yli 90 vuotiaita. Ilta kului rattoisasti hyvässä kesäsäässä saunomisen, kahvin, makkaranpaiston ja erilaisten kilpailujen merkeissä. Suosittuja lajeja olivat mm. reservi-läisten lainaamalla laaseraseella ampuminen, ammunnanjohtajana Antti Roiko-Jokela sekä keihäänheitto, jos-sa “keihäänä” käytettiin tulitikkuja. Lajissa ratkaisi enempi taito (tuuri) kuin voima ja naisten sarjan voitti Liisa Yli-Norppa, miesten paras oli Raimo Yli-Tokola, jotka palkittiin LähiTapiolan “lippiksillä. Illan viihteestä vastasi Jaakko Märsylän yhtye musiikillaan. Jaakon lisäksi hanuria soitti Esko Oravainen, viulussa Viljo Ranta-Pitkänen, kitarassa Reijo Hietala ja laulusolistina kiltaveli Matti Rahkola. Illan hämärtyessä lähdettiin tyytyväisinä kotimat-kalle, ja yhteinen toive oli “tätä täytyy saada lisää“.

Kiltaterveisin Keski-Pohjanmaan osasto

Jääkäriprikaatin Kilta ry, Seppo Ylinorppa

”painoon” eli ennen monistetta-vaksi menemistään, lehden sisäl-tö piti viedä komentajan tarkastet-tavaksi. Niissä toimin jouduin käy-mään Kauniin Tolvin komentopai-kalla päivittäin.

Eräällä sellaisella reissulla ko-mentaja tarjosi minulle kahvit. Oi-keaa kahvia. Ja muisti entisiä. Sa-noi, että kalat kaloina.

Kahvikalaasit eivät päättyneet vielä tähänkään, eivät likimain-kaan. Kun rauhan tultua alettiin järjestää asevelitapaamisia, milloin Hesassa, milloin Turussa ja muu-allakin ja JR 7:kin niitä järjesti ja Adolf Ehrnrooth oli tietenkin mu-kana ja tervehti kaikkia kädestä pi-täen, niin minun kohdallani hän muisti aina muinaiset kahvisteluta-paukset.

Taannoin täällä Sodankyläs-sä tavattiin Kauniin Tolvin pojan, Hans Adolfi n perhettä. Käytiin ihan toisissamme. Ja juotiin kah-vit, paitsi Eemeli, Hans Adolfi n pik-

kupoika. Sain pitää häntä sylissä-ni, ja muistot entisiin aikoihin sai-vat vauhtia. Oli kuin jokin pitkä ja arvokas perinne olisi jatkunut. Pik-ku-Eemeli sai vain mehua, mutta minun kahvikupposessani maistui liikutuksen aromi. Ei sitä silloin ai-koinaan arvannut, että sellaiseenki tilanteeseen sodanajan tapaus on voinut johtaa.

ETUPYÖRÄ 1 | 14


Muumio ja muuta mielenkiintoistaPohjois-Suomen vihreät sisaret kokoontuivat Sodankylään

Kuva: Leena Klemi-LohinivaKuva: Leena Klemi-Lohiniva

Sodankylän Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Leena Klemi-Lohiniva


44 4545ETUPYÖRÄ 1 | 14ETUPYÖRÄ 1 | 14ETUPYÖRÄ 1 | 14ETUPYÖRÄ 1 | 14

PParisen kuukautta puhelu-arisen kuukautta puhelu-ja, sopimista ja suunnittelua. ja, sopimista ja suunnittelua. Niin rakentui pikkuhiljaa Poh-Niin rakentui pikkuhiljaa Poh-

jois-Suomen Sotilaskotiläänin si-jois-Suomen Sotilaskotiläänin si-sarpäivät, joita vietettiin eräänä lo-sarpäivät, joita vietettiin eräänä lo-kakuisena viikonloppuna Sodanky-kakuisena viikonloppuna Sodanky-lässä. Sisarethan ovat tunnetusti lässä. Sisarethan ovat tunnetusti sitkeitä, joten tuulinen, talvinen ja sitkeitä, joten tuulinen, talvinen ja kylmä lauantai-päivä ei heitä häm-kylmä lauantai-päivä ei heitä häm-mentänyt. Tiukasti takki ympärillä mentänyt. Tiukasti takki ympärillä ja hytisten, mutta positiivisella mie-ja hytisten, mutta positiivisella mie-lellä he vaeltelivat keskustassa tu-lellä he vaeltelivat keskustassa tu-tustuen Andreas Alarieston töihin, tustuen Andreas Alarieston töihin, Maarin keramiikkapajaan ja kävi-Maarin keramiikkapajaan ja kävi-vätpä etsimässä vanhassa kirkossa vätpä etsimässä vanhassa kirkossa lattian alle haudattua muumiota-lattian alle haudattua muumiota-kin. Sinnikkyys palkittiin kampani-kin. Sinnikkyys palkittiin kampani-sukahveilla kunnanvirastolla.sukahveilla kunnanvirastolla.

Lauantaina viestintään erikois- Lauantaina viestintään erikois-tunut valtiotieteen tohtori Hele-tunut valtiotieteen tohtori Hele-na Lemminkäinen kertoi siitä, mi-na Lemminkäinen kertoi siitä, mi-ten viestimme vaikuttavat. Esitys ten viestimme vaikuttavat. Esitys sai aikaan paljon kommentteja ja sai aikaan paljon kommentteja ja kannanottoja eli ilmeisesti tällai-kannanottoja eli ilmeisesti tällai-selle aiheelle oli tarvetta. Jääkäri-selle aiheelle oli tarvetta. Jääkäri-prikaatia ja Puolustusvoimien uu-prikaatia ja Puolustusvoimien uu-distusta oli vieraille esittelemässä distusta oli vieraille esittelemässä everstiluutnantti Jukka Kotilehto ja everstiluutnantti Jukka Kotilehto ja Sodankylän kaivoskunnan kuulu-Sodankylän kaivoskunnan kuulu-misia kertoi kunnanvaltuuston pu-misia kertoi kunnanvaltuuston pu-heenjohtaja Elsi Poikela.heenjohtaja Elsi Poikela.

Lounaan jälkeen lauantaina Lounaan jälkeen lauantaina siirryimme kunnanvirastolle, jossa siirryimme kunnanvirastolle, jossa Oulun Sotilaskotityhdistyksen pu-Oulun Sotilaskotityhdistyksen pu-heenjohtaja Tellervo Suoranta-Sal-heenjohtaja Tellervo Suoranta-Sal-linen kertoi Jääkärin tiestä ja siitä, linen kertoi Jääkärin tiestä ja siitä, miten sotilaskotitoiminta nivoutuu miten sotilaskotitoiminta nivoutuu siihen. Hyvin ajankohtaista, kos-siihen. Hyvin ajankohtaista, kos-ka jääkäriliike täyttää ensi vuonna ka jääkäriliike täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Esityksen jälkeen sisa-100 vuotta. Esityksen jälkeen sisa-ret jaettiin ryhmiin ja he kiersivät ret jaettiin ryhmiin ja he kiersivät oppaan mukana visiitillä keskustan oppaan mukana visiitillä keskustan eri tutustumiskohteissa. Vanhan eri tutustumiskohteissa. Vanhan kirkon yllätys oli muumio, joka oli kirkon yllätys oli muumio, joka oli monelle oman yhdistyksenkin sisa-monelle oman yhdistyksenkin sisa-relle ihan uusi ja outo asia.relle ihan uusi ja outo asia.

Lauantai-ilta päättyi ohjelmal-Lauantai-ilta päättyi ohjelmal-liseen päivälliseen Varuskuntaker-liseen päivälliseen Varuskuntaker-holla. Louhistiina loitsui vihreille holla. Louhistiina loitsui vihreille sisarille kaikkea hyvää oravanna-sisarille kaikkea hyvää oravanna-hoista alkaen ja Eero Magga kävi hoista alkaen ja Eero Magga kävi kertomassa ”etelän tyvärille” po-kertomassa ”etelän tyvärille” po-romiehen suudelmasta. Sisarpäi-romiehen suudelmasta. Sisarpäi-

vien tärkeintä antia on aina ollut vien tärkeintä antia on aina ollut toisten sisarten tapaaminen sekä toisten sisarten tapaaminen sekä kokemusten ja kuulumisien vaihto. kokemusten ja kuulumisien vaihto. Siihenkin oli runsaasti aikaa.Siihenkin oli runsaasti aikaa.

Sunnuntai aloitettiin juhlallises-Sunnuntai aloitettiin juhlallises-ti messulla Sodankylän kirkossa ja ti messulla Sodankylän kirkossa ja sen jälkeen sisaret laskivat seppe-sen jälkeen sisaret laskivat seppe-leen sankarihaudoille. Kaikki mes-leen sankarihaudoille. Kaikki mes-suun ja seppeleenlaskuun liittyvät suun ja seppeleenlaskuun liittyvät järjestelyt oli hoitanut Sodankylän järjestelyt oli hoitanut Sodankylän Sotilaskotiyhdistyksen hengellinen Sotilaskotiyhdistyksen hengellinen jaosto uuden vetäjänsä Irja Laus-jaosto uuden vetäjänsä Irja Laus-ton ”komennossa”..ton ”komennossa”..

Taru Aikiosta läänin sotilas-Taru Aikiosta läänin sotilas-kotipäällikkökotipäällikkö

Tapahtuma oli myös kokoustamis-Tapahtuma oli myös kokoustamis-ta, sillä Pohjois-Suomen Sotilasko-ta, sillä Pohjois-Suomen Sotilasko-tiläänin läänintoimikunnan syysko-tiläänin läänintoimikunnan syysko-kous pidetään perinteisesti sisar-kous pidetään perinteisesti sisar-päivien yhteydessä. päivien yhteydessä. Kokouksessa päätettiin esittää lää-Kokouksessa päätettiin esittää lää-nin sotilaskotipäälliköksi eli yhteys-nin sotilaskotipäälliköksi eli yhteys-henkilöksi Pohjois-Suomen Huol-henkilöksi Pohjois-Suomen Huol-torykmenttiin Sodankylän sisar torykmenttiin Sodankylän sisar Taru Aikiota. Sotilaskotiliiton hal-Taru Aikiota. Sotilaskotiliiton hal-litus on myöhemmin vahvistanut litus on myöhemmin vahvistanut valinnan. Läänintoimikunnan pu-valinnan. Läänintoimikunnan pu-heenjohtajaksi valittiin Leena Kle-heenjohtajaksi valittiin Leena Kle-mi-Lohiniva, myös Sodankylästä mi-Lohiniva, myös Sodankylästä ja varapuheenjohtajaksi Tellervo ja varapuheenjohtajaksi Tellervo Suoranta-Sallinen Oulusta. Uute-Suoranta-Sallinen Oulusta. Uute-na lääninsihteerinä toimii Hilkka na lääninsihteerinä toimii Hilkka Paloniemi Rajasotilaskotiyhdistyk-Paloniemi Rajasotilaskotiyhdistyk-sen Kuusamon paikallisosastos-sen Kuusamon paikallisosastos-ta. Läänintoimikunnan kevätko-ta. Läänintoimikunnan kevätko-kous on Rovaniemellä maaliskuun kous on Rovaniemellä maaliskuun lopussa ja marraskuussa pidetään lopussa ja marraskuussa pidetään syyskokous Oulussa. Samalla juhli-syyskokous Oulussa. Samalla juhli-taan Oulun Sotilaskotiyhdistys ry:n taan Oulun Sotilaskotiyhdistys ry:n 70-vuotista taivalta. Valtakunnalli-70-vuotista taivalta. Valtakunnalli-set sisarpäivät ovat 14.–15.6.2014 set sisarpäivät ovat 14.–15.6.2014 Mikkelissä.Mikkelissä.

Vieraat lämmitettiin Lapin Ukon Vieraat lämmitettiin Lapin Ukon keitolla sankarihaudalla käynnin keitolla sankarihaudalla käynnin jälkeen, jonka jälkeen heidät hy-jälkeen, jonka jälkeen heidät hy-västeltiin kotimatkalle. Emäntäyh-västeltiin kotimatkalle. Emäntäyh-distys huokasi tyytyväisenä mais-distys huokasi tyytyväisenä mais-tellessaan itse keittoa poikkeuk-tellessaan itse keittoa poikkeuk-sellisesti tyhjässä sellisesti tyhjässä sotilaskodissasotilaskodissa. . Kaikesta huolimatta viikonloppu Kaikesta huolimatta viikonloppu meni hyvin ja yhdistysläiset jäivät meni hyvin ja yhdistysläiset jäivät mielenkiinnolla odottelemaan seu-mielenkiinnolla odottelemaan seu-raavaa tapaamista muiden sisarten raavaa tapaamista muiden sisarten kanssa, kesäistä matkaa Etelä-Sa-kanssa, kesäistä matkaa Etelä-Sa-voon ja marskinaikaiseen Pääma-voon ja marskinaikaiseen Pääma-ja-kaupunkiin Mikkeliin. ja-kaupunkiin Mikkeliin.



Pohjan prikaatin kilta ry, Kari Broström

Kari Ahokas Pohjan prikaatin killan puheenjohtajaksi

Pohjan prikaatin killan syysko-kouksessa 12.11.2013 valittiin killan uudeksi puheenjohta-

jaksi vuodelle 2014 kunnallisneu-vos Kari Ahokas. Kiltaa vuodes-ta 2006 johtanut everstiluutnant-ti (evp) Jouko Lahdenperä luopui tehtävästään.

Mihin toimintoihin kiltatoimin-nassa aiot erityisesti panostaa alkavalla toimikaudella?

”Meillä toimii Suomessa monia kiltoja, joiden joukko-osasto on lakkautettu tai ollaan lakkautta-massa. Jos löytyy tahtoa ja tekoja, löytyvät myös välineet toiminnan jatkamiseen. Killan jäsenille on pe-rusteltua toimittaa jäsenkysely, mi-tä toimintoja halutaan. Samalla kil-talaiset voivat painottaa eri asioita: yhteistyö maanpuolustuspiirien- ja yhdistysten kanssa, perinnekil-ta, koulutustoimintaa harjoittava kilta, uusien jäsenien rekrytointi, kotiutuneiden asevelvollisten rek-rytointi, varusmiesten tukeminen, perinnetilan aikaansaaminen. Tä-män pohjalta voidaan luoda kilta-visio ja viisivuotissuunnitelma.”

Miten aiot huomioida yhteis-työn kiltapiirin muiden kilto-jen kanssa?

”Olen toiminut puheenjohtaja-na Pohjois-Pohjanmaan Reserviup-seeri-, Reserviläis- ja Pohjois-Suo-

men Kiltapiirin työvaliokunnassa. Oulussa järjestettiin viiden valta-kunnallisen maanpuolustusjärjes-tön toteuttama yhteinen viikon-lopputapahtuma kokouksineen. Se oli vapaaehtoisen maanpuo-lustuksen yhteistyön voimannäyt-tö. Ajatuksenamme oli lähentää ja

laajentaa yhteistyötä liittojen kes-ken. Kokonaismaanpuolustuksen mallin luottamuspääoman säilyt-tämiseksi ja edelleen kehittämi-seksi on tärkeää lujittaa yhteistyö-tä kaikkien Pohjois-Suomen Kilta-piirin kiltojen kesken.”

Olemme uuden haasteen edes-sä Puolustusvoimien rakenne-muutosten edessä, sillä killan perinteitä vaalivan joukkoyksi-kön Pohjan jääkäripataljoonan on suunniteltu lakkautettavan vuoden 2014 loppuun mennes-sä. Miten näet perinteiden jat-kon?

”Pohjan jääkäripataljoonan lakkauttaminen ei merkitse Poh-jan prikaatin killan työn loppumis-ta. Kilta on hyvä toimintamuoto maanpuolustustahtoisille. Olem-me rakentaneet vahvasti perinteil-le, elämme alati muuttuvaa aikaa ja suuntaamme työn tulevaisuu-teen. On pyrittävä kehittämään ja laajentamaan toimintaa avautuvi-en mahdollisuuksien mukaisesti.”

Mitä juuri eläkkeelle jäänyt kunnallisneuvos harrastaa?

”Edustan sitä ikäpolvea, jon-ka isoisä ja isä olivat viime sodis-sa. Kotona saatu perintö on vii-toittanut tien isänmaallisuuteen, veteraanityön arvostamiseen sekä sen tekemiseen. Toiminta laajassa vapaaehtoisessa kokonaismaan-puolustuksen kentässä tuo arkeen ja pyhään sisältöä. Jatkuva tietoi-suuden lisääminen antaa paljon. Harrastustilan hoito yhdessä vai-mon kanssa, hyötyliikunta, eten-kin ”rantehommat” ja näin talvella lumityöt työllistävät sopivasti.”

Mitä terveisiä lähettäisit par-haillaan varusmiespalvelusta suorittaneille nuorille?

”Majuri Ander Ramsay sanoi sotilailleen Suomen sodassa vuon-na 1808: ”Vaikeudet muodostu-vat ylivoimaisiksi, jos annamme nii-den vaikuttaa itseemme”. Tuo oh-je pätee niin sodassa kuin rauhan aikana. Varusmiespalvelun jälkeen on tarkeintä löytää oma paikka yh-teiskunnassa ja oman elämäntavan kehittäminen muuttuvassa maail-massa. Tätä kautta reservissä toi-miminen ja vapaaehtoinen maan-puolustustyö voivat tulla haasteel-lisiksi mahdollisuuksiksi.”Tehtävien vaihto. Vasemmalla killan puheenjohtaja 2007-2013

Jouko Lahdenperä ja oikealla uusi puheenjohtaja Kari Ahokas

Kari Ahokas 18.11.1948, Porissa

Kunnallisneuvos 2011Valtiotieteiden maisteri 1977 ja hallinto-tieteiden lisensiaatti 2009On ollut neljän eri kunnan johtajana. Vii-meksi Kempeleen kunnanjohtajana vuosi-na 1991–2013Majuri reservissä 2007 Toiminut kuntien varautumisen asiantunti-jana, kouluttajana ja luennoitsijana useis-sa Sisäasiainministeriön, Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen, Suomen Reserviup-seeriliiton ja Maanpuolustusyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa.Luottamustehtäviä vapaaehtoisen maan-puolustuksen piirissä:

Suomen Reserviupseeriliiton neu-• vottelukunnan jäsen 2012-Suomen Reserviupseeriliiton liitto-• hallituksen jäsen 2002- 2011Pohjois-Pohjanmaan Reserviupsee-• ripiirin hallituksen puheenjohtaja 2001- 2010 ja kunniajäsen 2013-Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun • Maanpuolustusyhdistyksen hallituk-sen varapuheenjohtaja 2007- Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyh-• distyksen hallituksen varapuheen-johtaja 2003–2012 ja puheenjohta-ja 2013- Pohjan Prikaatin killan hallituksen jä-• sen 2010-

Perheeseen kuluu vaimo Hannelen lisäksi

kolme aikuista lasta.

Pohjan prikaatin kilta ry, kurssin johtaja Heikki Hiltula

Pohjan prikaatin kilta sotilaallisten taitojen kouluttajana Tule mukaan toimimaan

Pohjan prikaatin kilta tekee innolla perinteistä kiltatyötä ja tukee Poh-jan jääkäripataljoonan toimintaa, missä reippaan maanpuolustus-hengen ylläpito on toiminut kak-sisuuntaisesti sekä jääkäripataljoo-nan että killan hyväksi. Viimevuo-sina kilta on ollut läntisellä Pohjois-Pohjanmaalla myös jalkaväkikoulu-tettujen aselajikiltana, joka tilaa kursseja ja osallistuu sotilaallisten taitojen kouluttamiseen Maan-puolustuskoulutuksen puitteissa Puolustusvoimien tukemana. Kaik-ki jalkaväkikoulutetut reserviläiset, miehistöstä upseereihin, ovat ter-vetulleita toimintaan mukaan.

Mielenkiintoinen jääkäri-komppanian kurssi

Oulun Hiukkavaarassa järjestettiin viikonvaihteessa 18. - 20.10.2013 uudistetun taistelutavan mukainen jääkärikomppanian puolustuksen kartta- ja maastoharjoitus, johon osallistui kaksikymmentä pääasi-assa Puolustusvoimien kutsumaa reserviupseeria ja –aliupseeria. Tä-män kurssin oli kilta tilannut MPK:n Pohjois-Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksiköltä. Kurssi oli kurssilai-sille ilmainen. Kustannukset, noin 800 €, maksoi Maanpuolustuskil-tojen Liitto.

Kurssin tilanteissa korostui ak-tiivinen komppanian puolustus-taistelu. Tärkeänä opetuskohteena oli laajalla puolustusalueella käy-tettävä hajaryhmitys vaihto-, va-ra- ja valeasemineen. Etualueen taistelussa opetettiin väijytysten ja tuliylläköiden käyttö tappioiden tuottamiseksi etenevälle vihollisel-le. Vihollisena taktikoi A2:n vah-vennettu mekanisoitu pataljoona. Yhden viikonvaihteen aikana ei en-nätetty ottaa esille puolustuskes-kuksen vastahyökkäyksiä eikä etu-alueen iskuosastohyökkäyksiä. Nä-mä hyökkäykset jätettiin vain mai-nintojen varaan.

Komppanian päällikön puo-lustustaistelun suunnitteluproses-si käytiin läpi vaiheittain siten, et-tä kustakin osiosta pidettiin ensin tietoisku sekä jaettiin opetusmo-niste, tehtiin työryhmittäin ryhmä-työ, joka yhteisesti tarkasteltiin ja lopuksi annettiin esimerkkiratkai-su. Työryhmät tekivät kurssin aika-na yhtensä seitsemän ryhmätyötä. Komppanian päällikön tehtävän erittelyn jälkeen suoritettiin ensim-mäinen maastontiedustelu puo-lustusalueella. Puolustuspäätök-sen jälkeen tehtiin toinen maas-tontiedustelu, jonka lopuksi kukin työryhmä tiedusteli oman taktisen maastotarkastelun kohteen. Kol-mannessa maastontiedustelussa tarkasteltiin työryhmien valmista-mat taktiset tilanne-esittelyt, jotka olivat tiukkoine väittelyineen har-joituksen ehkä opettavinta antia.

Viimeinen ryhmätyö oli koe, jo-hon annettiin aivan uusi tilanne. Työryhmille annettiin kirjallisena pataljoonan komentajan puolus-tuskäsky ja arvio vihollisen toimin-nasta. Tehtävänä oli valmistaa työ-ryhmässä komppanian päällikön arvio vihollisen toiminnasta ja puo-lustuspäätöksestä piirros, taistelu-ajatus ja tehtävät alajohtoportail-le. Aikaa oli vain tunti kymmenen minuuttia (1 h 10 min). Ratkaisut olivat kiireestä huolimatta toteut-tamiskelpoisia.

Rutinoituneita komppanian päälliköitä kurssilaisista ei tieten-kään tullut, mutta upseerit sekä aliupseerit saivat tietoa ja hyvän kuvan uudistetun taistelutavan jääkärikomppanian puolustustais-telusta. Kurssilaiset antoivat kurs-sin arvosanaksi 4,5 asteikolla 1–5. Kurssin mottona oli kiinalaisen strategin Sun Tsun 2500 vuotta sitten lausuma ajatus: ”Tunne vi-hollinen, tunne itsesi, niin voitto-si ei koskaan ole uhattuna. Tunne maasto, tunne säät, niin voittosi on täydellinen”.

Kuvat Kari Broström

Jokaista työjaksoa edelsi tietoisku aiheesta ja opetusmonisteen jako

Maastontiedustelussa arvioitiin vihollisen hyök-käysmahdollisuuksia ja etsittiin omaan puolus-tustaisteluun soveltuvia alueita.

Hyvä, nopea päätös on onnistuneen puolustus-taistelun perusta.

Vihollinen etenee edessä olevalla tiellä ryhmi-tyksessä… Tappioiden tuottamiseksi viholliselle 1. Jääkäriryhmä tekee tuliylläkön…

Kuvat: Kurssivääpeli Sakari Sumén


Jääkäritoimikunta

Jääkäritoimikunnassa eli JTK:ssa asepalvelusta suorittaa kolme va-rusmiestä, puheenjohtaja, sihtee-

ri ja työ-, opiskelu-, ja sosiaaliasiamies eli TOS- asiamies. Puheenjohtajan ja sihteerin tehtäviin valitaan alikersan-tit ja TOS- asiamies valitaan lääkin-tämieskurssilta. Jääkäritoimikunnan toimisto ja tilat löytyvät sotilaskodin alakerrasta.Jääkäritoimikunta on varusmiehiä varten. Tehtävänämme on pääasias-sa kehittää varusmiesten vapaa-ajan-viettomahdollisuuksia, viihtyvyyttä sekä toimia asepalvelusta suorittavien äänenä ja linkkinä eteenpäin. Lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia, esi-merkiksi liikuntapäivät ja kotiutumis-konsertit. Kerran viikossa ilmestyvä Jääkäritoimikunnan Lyhyin Syöksyin- lehti on varusmiesten viihdyttämisen lisäksi JTK:n tiedotus lehti. Jokaiseen Jääkäriprikaatin yksikköön on valit-tu yksikköedustaja. Yksikköedustaja tuo Jääkäritoimikunnan kokoukses-sa esille oman yksikkönsä asioita, va-

Työ-, opinto-, ja sosiaaliasiamies, jääkäri Taavi Marjanen

rusmiesten kuulumisia, palautetta ja yleisiä asioita palveluksesta. Yksikkö-edustaja kokouksen jälkeen jääkäri-toimikunta välittää esille tulleet asiat suoraan Jääkäriprikaatin komentajal-le. Esimerkiksi näin Jääkäritoimikun-nan kautta voi vaikuttaa. Päädyin itse Jääkäritoimikuntaan TOS-asiamieheksi lääkintämieskurs-silta. Kurssin aikana JTK:n ja TOS-asiamiehen toiminnasta käytiin ker-tomassa. Silloin heräsi kiinnostus teh-tävään. Useat palveluskaverit suosit-telivat tehtävää, joten päätin hakea. Aloitin JTK:ssa erikoiskoulutuskauden alussa. Tehtäväni koostuu pääasiassa työ- ja opintoasioista, jota hoidan so-siaalikuraattorin kanssa yhteistyössä. Jääkäritoimikunnan tiloissa on paljon erilaisia esitteitä ja oppaita koulutus-vaihtoehdoista ympäri suomen. Mo-net kotiutuvat varusmiehet voivat olla vailla ammattia tai työpaikkaa. Kotiu-tumisen jälkeistä elämää helpottaa, kun hoitaa tämäntyyppisiä asioita ja palveluksen aikana. Toimikauteni ai-

kana osallistun myös yksikköni mu-kana maastoharjoituksiin. Olen koke-nut sen positiivisena, kun saan toimia myös lääkintämiehen tehtävissä. Siviilissä asustan Tyrnävällä, Oulun kupeessa. Olen koulutukseltani ensi-hoidon koulutusohjelmaan suuntau-tunut lähihoitaja. Harrastelen met-sästys ja kalastushommia, pallopelejä ja kuntosalia. Lisäksi paljon aikaa ku-luu sopimuspalokunnan toimintaan.Odotamme innolla uusia tehtäviä 1/14 saapumiserän kanssa. Tervetuloa!

Oppilas Oikarainen

Olen tuleva Jääkäritoimikunnan sih-teeri. Olen kotoisin Kemistä, tuolta Meri-Lapista. Harrastuksiin kuuluu päällimmäisenä musiikki ja instru-menttina rummut. Lisäksi harras-tan sekalaisesti liikuntaa. Palveluksen täällä JPR:ssä aloitin 1.JK:ssa ja sieltä suuntasin aliupseerikouluun jääkäri-linjalle. Heti palveluksen alkumetreil-lä kuulin Jääkäritoimikunnasta ja sen toiminnasta ja AUKissa päätin hake-vani toimihenkilöksi. Syynä hakemi-seen oli se, että halusin päästä vai-kuttamaan prikaatin asioihin ja eten-kin varusmiesten vapaa-aikaan. Mi-nusta tulee varmasti tuttu kasvo 1/14 saapumiserälle!

Oppilas Laitila

Olen tuleva Jääkäritoimikunnan puheenjohtaja. Asun Kemissä, missä valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi, ja mistä tie jatkuu tulevana syksynä Turkuun lakia lukemaan. Harrastuksista voidaan mainita monipuolinen urheilu ja musiikki sekä valokuvaus. Peruskoulutuskaudeksi minut määrättiin 3. Jääkärikomppaniaan, jossa myös jatkoin aliupseerikoulussa jää-kärilinjan oppilaana. Jääkäritoimikunnasta kuulin palveluksen alussa ensimmäisen kerran, mutta silloin ajatus toimihen-kilöksi hakemisesta kuitenkin unohtui nopeasti. Kun AUK:ssa tehtävään kyseltiin uudelleen halukkaita, päätin lopulta lähettää hakemuksen, ja tässä nyt ollaan. JTK:ssa toimimisessa minua kiinnostaa eniten vastuullisen tehtävän hoitami-nen ja mahdollisuus vaikuttaa varusmiesten arkeen. Odotan myös saavani tehtävästä hyödyllisiä ja kasvattavia koke-muksia siviilielämään. Käykäähän 1/14 palvelukseen astuvat ahkerasti myös täällä JTK:n puolella vapaa-aikananne!

Panssarintorjuntalinjan ja kurssin priimus, alikersantti Ollipekka Toimela Tiedustelulinjan priimus, alikersantti Yrjö Lampela

Jääkärilinjan priimus, alikersantti Roope KäsmäKranaatinheitinlinjan priimus, alikersantti Lauri Nousiainen

Moottorilinjan priimus, alikersantti Lauri NiemiSissiradistilinjan priimus, alikersantti Sampo Pirilä

Kuva: Maila Korhonen


Jalkaväen aliupseerikurssi 213

Kurssin johtaja, kapteeni Juha Massinen

Jääkäriprikaatin Jalkaväen Ali-upseerikurssilla koulutetaan oppilaita Jääkäri-, Tulenjohto-

(KRH), Tuliasema- (KRH), Tiedus-telu-, Panssarintorjunta- ja Moot-torilinjoilla ryhmänjohtajatehtä-viin. Tiedustelulinjan osana kou-lutetaan vielä lisäksi pieni joukko Sissiradistialiupseereja ja tällä saa-pumiserällä heidän koulutuksen-sa toteutettiin enimmäkseen Sis-sikomppanian johtamana. Valta-osa koulutettavista on alun perin Jääkäriprikaatin omia varusmiehiä mutta osa saapuu koulutukseen Lapin Lennostosta ja Lapin Ilma-torjuntarykmentistä.

Huollon eri toimialueille eri-koistuvat tulevat ryhmänjohtajat saavat aluksi perustaidot ryhmän johtamisesta ja taistelusta Aliup-seerikurssi 1:n aikana ennen kuin siirtyvät Hämeen Rykmenttiin Lah-teen tai Kainuun Prikaatiin Kajaa-niin syventymään huollon saloihin. Samoin Reserviupseerikoulutuk-seen valikoituneet oppilaat siirty-vät Aliupseerikurssi 1:n jälkeen sy-ventymään joukkueen johtamisen haasteellisuuteen Haminan Reser-viupseerikouluun.

Seitsemän viikkoa kestävän Ali-upseerikurssi 1:n aikana oppilaat harjaantuvat partion ja ryhmän johtamisessa sekä oman ryhmän aseistuksen ja muun kaluston kä-sittelyssä. Nämä ovat tärkeitä tai-toja koska johtajan täytyy johta-miskyvyn lisäksi hallita myös joh-tamansa ryhmän kaiken kaluston käsittely ja kouluttaminen kaikis-sa tilanteissa. Aliupseerikurssi 1:n aikana tätä osaamista harjoitel-laan yhdessä taisteluharjoitukses-sa, yhdessä ampumaharjoitukses-sa ja lukuisien päivittäiskoulutuk-sen päivien aikana varuskunnan lähialueilla.

Perusteiden oppimisen jälkeen yhdeksän viikkoa kestävän Ali-upseerikurssi 2:n aikana oppilaat harjaantuvat ryhmän johtamiseen joukkueen ja komppanian osana,

sekä kouluttamaan oman aselajin-sa asioita tuleville alaisilleen. Nämä harjaantumiset puolestaan tapah-tuvat yhden ampumaharjoituksen ja vähintään kahden vaativan tais-teluharjoituksen aikana päivittäis-koulutuksen lisäksi.

Jalkaväen aliupseerikurssin 213 koulutuksessa otettiin käyttöön Maavoimien hajautetun taistelun uusimmat opit, ja se näkyi perus-teellisina valmisteluina sekä vaati-vina harjoituksina Kyläjärven har-joitusalueella kaikilla linjoilla koko aliupseerikurssin ajan. Jääkärien taistelu -hidastaa, kuluttaa, torjuu, pitää ja tarvittaessa hyökkäämäl-lä lyö- on kaiken toiminnan ydin. Muiden aselajien täytyy Jääkärien taistelutapa ymmärtää jotta heitä pystytään parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan ja yhteinen tavoi-te tai loppuasetelma saavutetaan.

Jalkaväen Aliupseerikurssi 213:n oppilaat:

Hyvä fyysinen kunto ja kova hen-kinen kantti kannattelevat nuorta ryhmänjohtajan taimea tehtävien suorittamisessa silloin kun vastuk-sina ovat väsymys, nälkä, painava rinkka, haastavat sääolosuhteet ja tiukat vaatimukset esimiehiltä. Aliupseeri- tai Reserviupseerikurs-sin aikana ei valmistuta johtajaksi vaan opitaan vasta perusteita siitä. Jalkaväen Aliupseerikurssin 213:n suorittaneiden oppilaiden johtaja-kausi alkaa tammikuun 2014 alus-sa kun saapumiserän 114 alokkaat saapuvat palvelukseen. Aliupseeri-kurssin aikana toisille oppilaille pi-detyt loputtomalta tuntuneet sul-keisjärjestysharjoitukset ja rastit löytyvät jälleen edestänne, koulu-tettava joukko vaan vaihtuu sellai-seksi joka ei oikeasti osaa näistä asioista ennestään yhtään mitään. Haasteita siis on ja ne vain lisään-tyvät kun erikoiskoulutuskauden alussa pääsette kouluttamaan it-

sellenne jääkäreistä omaa sodan-ajan joukkoa, tai toimitte apukou-luttajina kun uusi Aliupseerikurssi alkaa tai toimitte muissa erityis-tehtävissä. Muistakaa silloin oman kurssinne aikaiset opit ja hyvät esi-merkit omien kouluttajienne sekä esimiesten toimista. Ja muistakaa mitä lupasitte sotilasvalaa vanno-essanne:

”Jos minut asetetaan esimies-asemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puoles-tani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.”

3. Jääkärikomppanian päälliköl-tä nöyrät kiitokset erittäin ammat-titaitoiselle omalle henkilökunnal-le jälleen kerran uuden aliupseeri-kurssin koulimisesta.

PanssarintorjuntalinjaTuvan vaaleista, hieman kuluneis-ta seinistä takaisin tupaan heijas-tuva keinovalaistus pitää yhdek-sän hahmoa silmälle selkeänä. Jo-kaista kai tavallaan jännittää, vaik-kei se hermostuneisuus juuri pääl-le näy. 18 panssarintorjuntalinjalle valittua uutta aliupseerioppilasta vaihtaa sanoja, lauseita, ajatuksia – pistää alulle jo nyttemmin vähän enemmän yhteen nivoutuneen joukkohengen ensimmäiset osa-set. Vaikka suurin osa joukosta on-kin jo ennestään tuttuja toveruk-sia tukikomppaniassa vietetyn pe-ruskoulutuskauden jäljiltä, mahtui mukaan uusia kasvoja niin ensim-mäisestä kuin kolmannestakin jää-kärikomppaniasta.

Auk 1 -kurssin alusta loppuun käyty taival tuntui pitkältä, vaikka-kin lopulta ehkä jopa liian lyhyel-tä. Koko edeltävä ristiriitaisuus jää aivan taka-alalle muistellessa nii-tä mielen perukoille seisahtanei-ta hetkiä. On todettu todeksi ylei-sesti tunnistettu lausahdus ”Aika juoksee, tunnit ei”: Auk 1 oli mel-koinen rypistys täynnä koulutus-

ta, opittavaa ja uusia kuvioita pa-kattuna todella tiiviiseen pakettiin. Aselajikoulutuksen ohessa johta-juuden eri elementit uppoutuivat tuoreiden PST-aliupseerioppilaiden kalloon hitaasti, mutta varmasti.

Kurssiin sisältyi rankkoja het-kiä. Kovia vaateita ja itsensä voit-tamista. Huippusuorituksia ja poh-janoteerauksia. Ennenkokematon-ta väsymystä, uupumusta ja jopa turhautuneisuutta. Mikään ei kui-tenkaan poista sitä, mikä tapah-tui. Kaiken sen yhdessä koetun ja suoritetun myötä rankkojen hetki-en mukaan suoraan korreloi yksi asia: yhteishenki. Hommien olles-sa jopa sietämättömiä, sitä vaikka hammasta purren vedettiin hom-ma kunnialla loppuun, yhtenä, ku-ten PST-miehen kuuluukin. Ja vaik-kakin porukka on jo nyt yhtä ylpe-ää panssarintorjuntajoukkoa, se ei tarkoita etteikö kireääkin ilmaa olisi pidellyt. Sitä todella on välillä pidellytkin, mutta se ei ole poista-nut yhteistä linjaylpeyttä.. sillä PST määrää!

Auk 1 loputtua jyvät erottau-tuivat akanoista. Reservinupseeri-kurssille valittiin linjan neljä paras-ta, ja vaikkakin tilalle jäi juuri hei-dän kokoinen aukko, alkoi Auk 2 -kurssi kovassa motivaatioryöpys-sä. Auk 2 -kurssiin sisältyi mahdol-lisesti jopa enemmän hommaa, ko-vempia vaateita ja erityisesti enem-män vastuuta. Hikeä ja verta. Joh-tajuustaitoja pistettiin koetukseen ja niitä hiottiin, aselajiin liittyviä asioita koulutettiin edelleen ja täh-täimessä oli ja on kykenevä, tais-telukykyinen alijohtajajoukko niin tulevien PST-miesten koulutukses-sa avustamaan kuin myös omaa ryhmäänsä johtamaan. Vaikka homma on tuntunut erittäin ran-kalta, kaikki se jo koettu on jää-nyt jo nyt hyvänä muistona mui-den muistojen joukkoon. Etuna on muun muassa se, että olemme päässeet ampumaan ”kovia” PST-aseita. Eräänkin panssarintorjunta-aseen ensimmäinen laukaisukoke-mus tuntuu juurikin siltä, millä sitä meille kuvailtiin: ”Kuin löisi kenttä-lapiolla naamaan”.

No, aiemmin mainittuun lop-putavoitteeseen ei ole vielä pääs-ty. Mutta sinne vielä päästään. Kunnialla. Ryminällä. Kuten PST-mies ikään.

Rakkautta ja panssarintorjuntaa toivottavat aliupseerikurssin PST-linjan oppilaat!Kuvassa takana vasemmalta Tuomas Räihä, Jari Ung, Ollipekka Toimela, Markku Tennivaara, Jussi Madetoja ja Elias Törmänen. Edessä vasemmalta Sami Partanen, Taneli Riuttanen, Ilkka Moilanen, Niko Lapinoja ja Jouko Jalonen. Poissa Ville Seiteri.

AUK 2/13 AUK 2/13


Moottorilinja

”Moottorilinja on siitä erikoinen lin-ja...”, totesi muuan kapteeni kurin-palautuspuhuttelussa. Olemme eri-koisia. Olemme prikaatin kalleim-pia miehiä. Mielipiteitä on monia. Ja kyllähän joukkomme olikin mo-nenkirjava joukko miehiä ja nainen: työelämää pelkääviä lukiolaisia, elä-mänkoulun kasvatteja, työ- ammat-ti- ja jänkhien miehiä, yksi ylennettiin isäksi kesken koulutuksen. Oli tykki-tötteröä, lentorupellimiestä ja jää-germaistereita. Sankareita siis kaik-ki, kun toisiamme silmiin jouduim-me katsomaan, joka päivä. Jälkeen-päin parempaa porukkaa omalle lin-jalle ei voisi tosin kuvitella; mitään en lisäisi tai ottaisi pois.

AUK:n aikaa kun katselee moot-torimiehen näkökulmasta, voi to-deta koulutuksen olleen suhteelli-sen erilaista, mitä oli intin hommista kuullut: taistelukoulutuksessa palve-lusta suoritettiin huimat kaksi päi-vää, taisteluharjoituksiakaan ei tain-nut paria kappaletta enempää olla. Sen sijaan aikaa kului paljon erilais-ten ammattipätevyysoppituntien ja harjoitusten parissa. Tähän päälle kun lätkäistiin vielä iltakoulutukset sekä C1E- ja CE-ajo-opetus oli sop-pa valmis, siinä vapaa-aika oli tun-tematon käsite ja päivät 12 tunnis-ta ylöspäin. Tästä huolimatta ja osit-tain ehkä siitä syystä - piruillessaan - porukka väänsi loppuun asti päiväs-tä toiseen pilke silmäkulmassa, tot-ta kai. Eihän armeijan arki toki ilman pientä pahennusta olisi arkea ollen-

kaan... Ja kyllähän koulutuksen suo-mat eturuokailut ja vapaampi liikku-minen kasarmilla tietenkin toisaalta mieltä lämmittivät.

No, vaikka taisteluhautoihin ei moottorimiehiä päästetty härvää-mään, pitää jostakin ne hienotkin kokemukset kaivaa. Parhaimpia het-kiä elettiinkin linjakohtaisessa tais-teluharjoituksessa, eli ”ajoleirillä”. Täällä koulutuksessa annettu tie-to yhdistettiin tekemiseen erilaisissa sodanajan kuljetustehtävissä. Ilma-suojausta, moottorimarsseja ja ajo-neuvon pelastamista, siitä ei paljon moottorimiehen arki parane. Maas-toajoradalla betonoitiin vielä ajotai-toja siihen malliin, että volkkarimie-hestäkin oli tullut päivän päätteeksi rattimies. ”Ei ole olemassa liian jyrk-kää mäkeä, on vain puuttuvaa vauh-tia.” Se, oli pelin henki.

Tällaisen hehkuttamisen jälkeen, saattaa arvon lukija jo erehtyä luu-lemaan linjan porukan olevan mallia supersärmädeluxe. Totuushan on, että vaikka linjalta löytyykin komp-panian sekä särmin jätkä että kovin hitsaaja, emme me ihan totaalisia teräsmiehiäkään ole olleet: Koulu-tuksen tuoksinnassa onnistui muun muassa yksi maastokuorma-auto löytämään itsensä piikkilanka-ai-dasta ja toinen vitostien ojasta. Pari raskasta maastokuorma-autoa puo-lestaan otti kontaktia puun kanssa. Tämän tapahtumasarjan kohdalla elimme hetken jo elokuvaa, kun Bru-ce Willis - the Die Hard - syöksyi vii-me hetkellä turpeeseen lähestyvän

maastokuorma-auton tieltä. Onni oli näissä tilanteissa onneksi muka-na, sillä kärsityt vauriot olivat enem-mänkin henkistä sorttia. Vaan jos ei koskaan mitään tee, ei varmaan mi-tään opikaan, tuumasimme siihen aikaan. Myös yksi mieleen painunut hieman nolon koominen juttu liittyy jääkärilinjan trangiaruokailuun ka-sarmin pihalla. Eräs linjamme tais-telijoista järjestymisen aikana varus-kuntaravintolaan siirtymistä varten kysäisi oppilasjohtajalta, että ”Missä meidän triangelit on?” Ei tainnut sil-loin trangian ääressä paljon hymyi-lyttää.

Tätä kirjoittaessani on AUK kään-tynyt jo loppua kohden. Näiden viik-kojen jälkeen pitäisi olla hallussa ne aselajin tiedot ja taidot, jotka moot-torialiupseeri tarvitsee omassa toi-messaan sodan aikana. Jotain olisi pitänyt oppia myös johtamisesta ja muiden kouluttamisesta, sillä ensim-mäinen koetinkivi uusille johtajille on uuden saapumiserän rantautumi-nen kasarmeille. Linjallamme olem-me yhtä mieltä, että koulutus on ol-lut haastavaa sekä motivoivaa että hyödyllistä ihan siviilielämääkin aja-tellen. Näin sanoin haluamme kiit-tää yliluutnantti Särkelää, kersantti Nilirovaa ja kersantti Kotkarantaa, jotka ovat jaksaneet meitä ymmär-tää, tukea ja kouluttaa tulevia teh-täviä varten. Erityisesti haluamme kiittää siitä työskentelyilmapiiristä ja me-henkisestä ajatusmallista, jossa oman linjan parasta ajetaan viimei-seen saakka. Tämän joukon jäsen on ollut ilo olla.

Oppilas Art Valta

Kuvassa takana vasemmalta Joni Karhu, Antti Järvitalo, Ville Keskitalo, Kalle Vuokila, Kullervo Pakanen, Aleksi Aunola, Sami Tuokko, Jonne Karjalainen, Niko Vostrakov ja Simo Helavirta. Edessä vasemmalta Art Valta, Kai Hosionaho, Tiiti Keskipoikela, Herman Alakärppä, Jarkko Paananen, Janne Mustonen, Ju-ho Koski, Sampo Pokka, Lauri Niemi ja Henrik Haavikko.

JääkärilinjaElokuun viimeiset päivät. Peruskou-lutuskausi on päättynyt ja 2/13 saa-pumiserän aliupseerikurssi on alka-maisillaan. Pian 3. Jääkärikomppani-an 4. kasarmi täyttyy intoa ja energi-aa puhkuvista tuoreista jääkärilinjan oppilaista. Tänä vuonna homma on hieman erilainen; Lapin ilmatorjun-tarykmentistä on ensi kertaa saapu-nut kymmenkunta tarkkaan valittua tykkimiestä jääkärilinjalle, mukaan lu-kien allekirjoittanut itse. Heidän tule-vaisuutensa on vielä mysteeri mutta kuten tavallisesti varusmiespalveluk-sessa; kaikki selviää aikanaan. Kaiken lisäksi saapumiserän 2/13 jääkärilin-jan vahvuus, miltei satakunta oppi-lasta, on aikaisempiin saapumiseriin verrattuna melkein kaksinkertainen. Varmasti niin oppilaiden, apukoulut-tajien kuin myös kouluttajien mielis-sä pyörii kysymys: ”Mitähän tästä nyt tulee..”.Jo ensimmäisellä varsinaisella viikol-

la aliupseerikurssilla pääsimme tutus-tumaan kurssin arkeen. Aamureip-pailut olivat rajumpia, varsinkin kun apukouluttajat pitivät ne ensin. Tais-telukoulutusta, ase- ja ampumakou-lutusta ja kalustokoulutusta oli koko viikko. Mukaan mahtui myös pika-marssi 1, josta monet olivat kuulleet jos jonkinlaisia tornihuhuja. Kolme ki-lometriä verta ja hikeä taittui toisilta kevyesti, toisilta ei niin kevyesti. Pika-marssi 1:sen jälkeen jokainen tiesi mi-tä tuleman pitää ja siihen osattiin va-rautua. Reserviupseerikurssin paikat olivat alusta asti haluttuja ja kilpailu niistä oli erittäin kovaa. Jääkärilinjan

AUK 1 oli tasoltaan kova vaikka oppi-laiden määrä oli suorastaan ennätyk-sellinen. Toinen viikko aliupseerikurs-silla sisälsi jo enemmän oppitunteja ja yhtenäiskoulutusta sekä viikonloppu-na teorian ja käytännön kokeita. Ko-keiden jälkeiset viikot kuluivat taiste-lukoulutuksessa kuin siivillä ja katseet kohdistuivat AUK 1 taisteluharjoituk-seen.Ensimmäinen taisteluharjoituksem-

me kesti kolme päivää ja sijoittui Ky-läjärvelle. Sateinen ja kolea syksy oli saapunut Sodankylään ja saimme nauttia siitä läpi harjoituksen ajoit-taisista kuuroista aina läpi yön kes-tävään sateeseen. Aikaisempien viik-kojen aikoina kerätyt tiedot ja taidot pääsivät nyt ensimmäistä kertaa ko-etukselle. Harjoitus sujui kokonaisuu-dessaan hyvin vaikka kömmähdyk-siäkin sattui matkalla, kuten esimer-kiksi surullisen kuuluisa 2. joukkueen eksyminen viimeisenä iltana. Jokai-nen joukkue suoritti sinä yönä vielä kolmen tunnin tiedustelutehtävän. Sinä yönä ei muuten paljon nukuttu. Harjoituksen päätöspäivänä toistim-me vielä puolustustaistelun aamul-la ja päivällä suoritimme pikamarssi 2:sen. Suoritimme sen pelon sekavin tuntein, kiitos rankan taisteluharjoi-tuksen.AUK 1 ampumaharjoituksen jälkei-

sellä viikolla erotettiin jo kiinteäksi käyneet joukkueet, sillä oli aika lähet-tää valitut miehet ja naiset reserviup-seerikurssille ja erikois-aliupseerikurs-seille. Lähes sadan hengen linja puo-littui ja jäljelle jääneistä koottiin nel-jän ryhmän joukkue. Pakka oli aluksi vähän sekaisin mutta seuraavien viik-

kojen ja yön yli- harjoituksien aikana uudet ryhmät hitsautuivat yhteen ja linjan sisällä yhteishenki palasi ja jopa parantui entisestään.Ampumaharjoitukset niin AUK 1

kuin myös AUK 2 ovat olleet laadul-taan erinomaisia. AUK 2 ampuma-harjoituksessa pääsimme räjäyttä-mään ja asentamaan ja räjäyttämään oikeita kylkimiinoja, telamiinoja, put-kipanoksen jolla raivattiin aukko vi-hollisen miinoitteeseen ja viuhkarä-jähdepanoksen sekä ampumaan en-simmäistä kertaa harjoitusraketilla va-rustettuja kevyitä kertasinkoja. Lisäksi muutama oppilas pääsi ampumaan ilmatorjuntakonekiväärillä. Harjoituk-sesta käsiin jäi myös ensimmäinen kosketus koviin pakkasiin, elohopea laskeutui aina -20 asteen pahemmal-le puolelle. Pakkanen näkyi ammun-tojen aikana liikkeen hidastumisena mutta moottorien lämmetessä hiki nousi taas pintaan.Saapumiserän 2/13 aliupseerikurs-

sia on jäljellä enää vaivaiset 3 ja puo-li viikkoa. Aselajiharjoitus eli nk. lop-pu- tai välisota on tämän jutun kir-joittamishetkellä vielä edessä, kuten myös eriytyvän koulutuksen kokeet ja paljon muuta. Aliupseerikurssi on opettanut meille oppilaille paljon ja uskon, että sen päätyttyä olemme kaikki valmiita vastaanottamaan seu-raavan saapumiserän sekä koulutta-maan ja johtamaan heitä. Valmiita johtajia emme missään tapaukses-sa vielä ole silloinkaan mutta siemen on kylvetty, suorastaan kaskettuun maahan. Suurkiitokset koko 2/13 jääkärilinjan aliupseerikurssilta yliluut-nantti Näsille, ylikersantti Poikelalle, ylikersantti Leinoselle ja apukoulutta-jille hyvin tehdystä työstä ja antoisas-ta kurssista!

Oppilas Teemu Puotiniemi

Kuvassa takana vasemmalta Janne Heilala, Joni Puolitaival, Teemu Puotiniemi, Juho Kantola, Ilkka Heikkinen, Henri Vääräniemi, Juho Valkola, Matias Salmikangas, Ville Turpeenniemi, Anssi Hänninen, Annika Kääriäinen, Panu Oikarinen, Saku Paloniemi, Juho Jalo, Maria Hiltunen, Petteri Laitila, Aino-Liisa Hettula, Marco Quiroz, David Pennala ja Janne Kasila. Edessä vasemmalta Tuomas Stoor, Jesse Pirkkiö, Niko Mehtälä, Ilkka Arvela, Roope Käsä-mä, Mikko Kähkölä, Jani Palokangas, Neea Laine, Ari-Pekka Seppälä, Miettunen Ville ja Tero Holappa.

AUK 2/13AUK 2/13


TiedustelulinjaNONI! Aliupseerikurssin ensim-mäinen päivä starttasi muutol-la 3. Jääkärikomppanian tiloihin. Linjalle saapui taistelijoita enim-mäkseen Sissikomppaniasta sekä 3. Jääkärikomppaniasta. Mukaan mahtui myös muutama soturi Tu-kikomppaniasta sekä Huolto- ja kuljetuskomppaniasta. Ensimmäi-set viikot kuluivat tupakavereihin sekä tiedustelulinjan toimintaan tutustuessa.

Ensimmäistä kertaa tiedot ja taidot laitettiin testiin AUK 1:n taisteluharjoituksessa jossa teh-tävänä oli tähystää Kyläjärventiel-lä liikkuvia ajoneuvoja. Harjoituk-sessa monille tuli yllätyksenä yön kylmyys sekä pimeys. Muutamil-le suunnistus tähystyspaikalta le-popaikalle oli yllättävänkin vaikea tehtävä mutta kaikki löysivät perille loppujen lopuksi. Pimeyden turvin muutama partio onnistui soluttau-tumaan vastustajan tukikohtaan. Jännittävien yön vaiheiden jälkeen partiot onnistuivat haalimaan tär-keitä tietoja vastustajasta.

Havuhenki tiivistyi entisestään valtaosan lähtiessä reservinupsee-rikouluun ja lääkintäaliupseerikou-

luun. Porukka pieneni ja tunnel-ma tiivistyi. Eniten henkeä vaadit-tiin AUK 2:n taisteluharjoitukses-sa jossa tehtävänä oli tiedustella vastustajan joukkojen, miinoittei-den ja puolustusasemien sijainte-ja. Suunnistimme raskas taakkaa harteillamme kylmässä, lumisessa ja pimeässä metsässä vuorokau-den ajan yhtä mittaa, jonka jäl-keen pääsimme päämääräämme pystyttämään tukikohtaa, vaikka-kin se oli pystyssä vain pienen hetken.

AUK:n aikana räjäy-tysharjoituksia oli muuta-mia joista mielenkiintoi-sin oli tiedustelulinjan or-ganisoima räjäytysnäytös muille linjoille. Näytökses-sä tantereen tömistessä kivenlohkareet ja maa-ai-nes sinkoilivat ilmaan. Va-roetäisyyksien ollessa riit-tävän suuria näytös onnis-tui turvallisesti ja erittäin mallikkaasti. Taistelu- ja ampumaharjoituksia oli Ali-upseerikurssin aikana usei-ta joista kaikki olivat mie-lenkiintoisia ja haastavia.

Kiitämme linjamme koulutta-jia sekä apukouluttajia mielenkiin-toisesta aliupseerikurssista. Ennen kaikkea tutuksi tulivat kinkamat, kikottimet, kaselikot, puselikot, tu-liylläköt ja hiljainen toiminta met-sässä. Huolia murheita, kymysyk-siä?

Kuvassa takana vasemmalta Miikka Nieminen, Janne Alatalo, Teemu Kivimäki, Eetu Koskela, Alariesto Aimo ja Yrjö Lampela. Edessä vasemmalta Risto Käkelä, Matti Saukko, Joni Tammela ja Emil Saukkonen. Poissa Niina Lompolojärvi, Jere Pehkonen ja Jouni Mäkelä.

Aliupseerikurssi alkoi 2/13 -erän sissi-radisteilla kohtalaisen rennoissa mer-keissä, vaikka ensimmäinen viikon-loppu olikin kiinni. Sissikomppaniassa olivat radistit nimittäin ainoina henki-löinä paikalla, eikä ohjelmaa ollut ai-nakaan liiaksi. ”Tähänhän vois vaikka tottua”, kaikuivat huudot komppani-an tyhjääkin tyhjemmillä käytävillä. Ääni sisimmässä kuitenkin kertoi, että viimeiseksi kerraksi se kyllä jää. Ja niin-hän se jäikin. Varsinaisen koulutuksen alkaessa maanantaina meidät istutet-tiin oitis sähkötysluokkaan, lyötiin luu-rit ja paperia käteen ja laitettiin sähkö-tystekstit pyörimään. Alkuun ”otto-harjoittelu” tuntui hyvinkin helpolta, mutta kun kirjaimia tuli lisää ja taas li-sää, sitä huomasi että kuinka vääräs-sä ihminen voi oikeasti ollakaan. Lop-puviikolle oli suunniteltu perinteinen yön yli kestävä marssi, joka kuitenkin erinäisten sattumusten ja kertoimien summasta peruuntui, ja radistijouk-kue löysi itsensä Kyläjärven ampu-ma-alueelta erinäisistä vartiotehtävis-tä. Lopulta marssi toteutui siten, että Kyläjärveltä marssittiin rinkat selässä takaisin varuskuntaan. Marssi huipen-tui allekirjoittaneen ja hänen taistelija-parinsa toimesta tapahtuneeseen hie-noiseen suunnistuserheeseen, joka kasvatti kokonaismatkaa noin viidellä kilometrillä. Vaikka eihän siinä mitään, sissejähän tässä ollaan.

AUK 1:n kuluessa radistijoukku-een sekä henkistä, että fyysistä kant-tia koeteltiin sekä taisteluharjoituksis-sa, että sähkötysluokassa. Siitä lienee koko radistilinja kuitenkin yhtä miel-tä, että kovimmat koettelemukset liit-tyivät aina lomallelähtöpäiviin (tupa- kaappi- ja siisteystarkastuksiin, mikäli tarkkoja ollaan) jolloin kaikki veljeyssi-teet, yhteiset kokemukset ja joukkue-henki unohtuivat. Viimeistään loma-busseissa oltiin kuitenkin taas ylimpiä ystävyksiä. Näitä päiviä lukuun otta-matta on pumppu pysynyt tiiviisti yh-dessä, ja myönnettävä on, että kaikki legendat sissiradistien yhteishengestä pitävät paikkaansa. AUK 1:n ampu-maharjoitus tuli positiivisena yllätykse-nä, johtuen lähinnä puolijoukkuetel-tasta, nukkumiseen käytetyistä tun-neista, sekä mukaan varatusta mak-karasta. Ampumaharjoituksia lukuun ottamatta on teltta harjoituksissa ollut aika vieras käsite.

AUK 2 puolestaan käynnistyi koh-tuullisen vauhdikkaasti havukokeen merkeissä. Havukoe koostui mm. unettomuudesta, marssimisesta, unettomuudesta, ketutuksesta ja nä-lästä. Mainitsinko jo unettomuuden? Kun hereilläoloaikaa tuli kellotettua n. 40h, alkoi silmä ummistua jopa mars-simisen aikana. Viimeistään tässä vai-heessa tulivat hallusinaatiot itse kulle-kin tutuksi, mikäli eivät olleet jo ennes-tään tuttuja. On oikeastaan aika yllät-tävää, miten tavallisesta metsästä löy-tyy jos jonkinlaista maahista ja muuta taikaolentoa kun ’hieman’ vain itse-ään valvottaa. Lisäksi, niin sanotusta ’lampaiden laskemisesta’ tuli hieman eri tavalla tärkeää, kun jokaisella tau-kopaikalla vähintäänkin viisi miestä nukahti heti liikkeen seisahduttua. Oli miten oli, havukokeesta selvittiin kun-nialla, radistijoukkueen keskeyttämis-prosentin ollessa pyöreä nolla.

Aliupseerikoulun toiseen osaan liittyy myös eräs melkeinpä legen-daariset mittasuhteet saanut tapah-tuma, joka tunnetaan myös nimellä ”Radistien iltavapaat”. Iltavapaat kul-minoituivat eräänlaiseen ’valvonta-

linjan ylitykseen’, joka kovasta yrityk-sestä huolimatta epäonnistui yhden miehen jäädessä kiinni. Huhukattila alkoi lähes välittömästi kiehumaan, ja tapahtuneesta liikkuu vielä tänä päivänäkin mitä mielikuvituksellisim-pia tornihuhuja. Tämän johdosta sai pumppumme komppanian varapäälli-kön toimesta lisänimen ”Pahamainei-set radistit”

Niin uskomattomalta kun se kuu-lostaakin, radistijoukkueesta saatiin kuin saatiinkin koulittua aivan toimin-takykyinen porukka, ja hieman ruu-sunpunaisten lasien läpi katsomalla joukkueen toimintaa voisi kai hyväksi-kin haukkua. Kiitos tästä kuuluu epäi-lemättä dynaamiselle kouluttajaduol-lemme: kersantti Koivikolle ja aliker-santti Statsevichille. Heidän kannus-tuksensa ja ei-niin-satunnaisen piikit-telynsä ansiosta pääsimme näinkin pitkälle, ja suunta on edelleen eteen-päin.

Loppuun voisi lainata laulua, joka voisi toimia eräänlaisena sissiradistin oppaana: ”Kaikki alkaa rytmistä, titi taikka taa. Taa-taa-taa titi, ei oo vai-keaa!”

Tiedustelulinja, sissiradistit

Kuvassa takana vasemmalta Juho Friman, Taneli Rahja, Juho Riipi ja Miika Eskuri. Edessä vasemmalta Mårten Niemelä, Teemu Tauriainen ja Jonne Ruopsa.

AUK 2/13 AUK 2/13


Kranaatinheitinlinja, Tulenjohtolinja

TKeväällä 2/13 alkoi jälleen uusi AUK1-kurssi ja sen mukana tuore tulenjohtue.Harva meistä tiesi mitä tulenjoh-tolinjalla käytännössä tehdään, saati sitten tulenjohtamisesta. En-simmäiset viikot menivät vauhdilla oppitunneilla istuessa tuliaseman porukan kanssa ja näiden tuntien mukana tuli tutuksi komento ”Tu-likomentoja joukkue!”. Kun asiat oli teoriassa ensin pui-tu, niin lähdimme varuskunnan omaan puolenhehtaarinmetsään harjoittelemaan muun muassa ra-dioiden ja käsisuuntakehien kans-sa asiaa käytännössä. AUK1 oli

nopeasti ohi ja oli aika hyvästellä RUK:iin lähtevät veriveljet. AUK2 alkoi hieman hämmenty-nein mielin – valtaosa linjastam-me oli juuri muuttanut Haminan lämpöön ja porukka tiivistyi vain 12 oppilaaseen, joka vielä jaettiin AUK2:sen toisella viikolla kolmeen osaan – PST-tulenjohtajiin, Tiedus-telutulenjohtajiin ja Jääkäritulen-johtajiin. Koulutuksessa puhalsivat uudet tuulet kun rupesimme har-joituksissa kulkemaan muiden lin-jojen matkassa ja tukemaan heitä taisteluissa. AUK2 on loppumassa ja menos-sa kovasti kohti aselajiharjoitusta,

johon jokainen tulee varmaankin ”hajoamaan” enemmän tai vä-hemmän – lohdutuksesi voimme vain joukolla ajatella kuinka palkit-sevaa on seisoa voittajan paikalla onnistuneen tulenjohtamisen an-siosta. Lopuksi tulenjohtolinja tahtoo kiit-tää kouluttajaamme luutnantti Ju-ha Puurusta joka on vaikeinakin hetkinä jaksanut meitä kouluttaa ja nostaa hajotuksen syvästä kui-lusta, kestänyt kaikki ne rikkinäiset sanomalaitteiden kaapelit ja poikki olevat marssiantennit.

Tulenjohtolinjan oppilaat

Kuvassa takana vasemmalta Olli Vitikka, Heikki Lindroos, Aleksi Havana, Mikko Palo, Eemeli Erkkilä, Aate Sal-mela ja Iiro Kauhanen. Edessä vasemmalta Anni Saariniemi, Teemu Karppinen ja Eerik Koivula.Poissa Aki Pyhäjärvi ja Niko Eteläniemi

Kranaatinheitinlinja, TuliasemalinjaTulikomentoja kuuluu ja pakkanen paukkuu. Heitinmies pitää pään kylmänä ja on aina valmis toteut-tamaan tulikomennon. ”Sumussa, sateessa ja vaikka seitsemän pul-lon simassa.” Yliluutnantti Sulasal-men sanoin.30.8 alkoi aliupseerikurssin ensim-mäinen vaihe. Suurin osa tuli tuki-komppaniasta ja muutama taisteli-ja oli 3.Jääkärikomppaniasta. Osa porukasta oli jo tuttuja peruskou-lutuskaudelta, osa oli uusia kas-voja. Ryhmähenki oli jo alusta asti erittäin hyvä ja se parani vain viik-ko viikolta, kun tutustui enemmän uusiin linjakavereihin. Linjamme oli melko pieni lukumäärältään, mut-ta erittäin tiivis henkisesti.Aliupseerikurssin ensimmäinen vaihe oli erittäin teoriapainottei-nen. Vietimme ryhmän kanssa useita päiviä oppitunneilla istuen, tutustuen erittäin monimutkaisiin heitinmiesasioihin. Yhdessä aina iltaisin tuvissa mietittiin, että mi-ten ihmeessä joku pystyisi koskaan oppimaan näitä asioita. Kuitenkin kun tarpeeksi harjoiteltiin ja ker-

Oppilas Akseli Koskela

rattiin, jokainen viimein osasi ope-tetut asiat.Teoriaa oli paljon, mutta myös suu-ri osa ajasta käytettiin heittimen kanssa. Opettelimme kokoamaan, purkamaan ja suuntaamaan. Teim-me useita toistoja, kunnes kaik-ki hallitsivat täydellisesti heittimen osat ja käytön. AUK:n ensimmäinen vaihe huipen-tui ampumaharjoitukseen, jossa viimein päästiin tositoimiin. Monta viikkoa oli harjoiteltu tätä tapahtu-maa varten, kun viimein saimme laittaa oikeat kranaatit putkeen ja kranaatit lähtivät lentoon. Aliupseerikurssin ensimmäisen vai-heen lopussa saimme viimein kaik-kien himoitseman linjamerkin hi-haan ja olimme viimein virallisesti heitinmiehiä. Reserviupseerikou-luvalinnat tehtiin ja osa porukasta lähti Haminaan. Linjalle jäi kymme-nen oppilasta, mutta ryhmähenki vain parani. AUK:n toinen vaihe alkoi vaativalla sissikoulutuksella. Varmasti monel-le armeijan raskaimmat päivät, ei-kä varmasti ihan heti unohdu kel-

lään, mitä tuli koettua. Harjoituk-sia alkoi olla enemmän ja ne oli-vat pitempiä kuin aiemmin. Lumi ja kylmyys tekivät niistä rankkoja ja jatkuva pimeys hankaloitti elä-mää. AUK:n toisen vaiheen taiste-luharjoitus antoi pientä kuvaa mil-laista heitinmieshommat olisivat sodassa ja ampumaharjoituksessa päästiin ampumaan kertasingol-la ja raskaalla heittimellä valoam-muksia.Aliupseerikurssia on vielä jäljellä muutama viikko. Edessä on vielä välisota, jossa oppimamme asiat laitetaan viimeiselle koetukselle. Pian saamme sen, minkä puoles-ta kaikki ovat taistelleet 16 viik-koa. Voimme pian huokaista hel-potuksesta, kun viimein saamme rintaamme alikersantin arvomer-kin, jonka puolesta olemme teh-neet töitä. Odotamme innolla uu-sia alokkaita, jotta pääsemme vii-mein tekemään sitä, mitä varten olemme harjoitelleet. Pääsem-me johtamaan ja näyttämään esi-merkkiä uusille alokkaille.Lopuksi haluaisin vielä kiittää niitä ihmisiä, jotka mahdollistivat mei-dän oppilaiden kasvun johtajik-si. Kiitokset kuuluvat Yliluutnant-ti Sulasalmelle, joka antoi meille tarvittavat tiedot ja taidot toimia alikersanttina ja aina vaati mei-tä antamaan kaikkensa. Kersant-

ti Happosta, joka antoi meil-le neuvoja ja opastusta, kun tarvitsimme apua. Ja myös Kokelas Harjua, jota parem-paa joukkueen johtajaa em-me olisi voineet toivoa. Ko-kelas Harju aina jaksoi aut-taa meitä ja näytti meille esimerkkiä, kuinka toimia johtajana.

Kuvassa takana vasemmal-ta Pekka Kauppinen, Akseli Koskela, Niko Pesola ja Niko Kareketo.Edessä vasemmalta Lau-ri Nousiainen, Teemu Öah-ti, Matias Nyrhinen ja Pentti Partanen.Poissa Pekka Plosila, Arto Rissanen ja Niko Tauriainen.

AUK 2/13 AUK 2/13


Jääkäriprikaatin tapahtumia

TAPAHTUMA AIKA PAIKKA Kotiuttaminen ja palvelukseen astuminen

Palvelukseen astuminen 6.1.2014 SodankyläKotiuttaminen 255 päivää palvelleet 19.3.2014 SodankyläKotiuttaminen 347 ja 165 päivää palvelleet 19.6.2014 Sodankylä

Juhlatilaisuuksia

Kotiuttamisjuhla 18.3.2014 SodankyläKotiuttamisjuhla 18.6.2014 SodankyläPohjan jääkäripataljoonan perinnepäivä 14.2.2014 SodankyläLapin jääkäripataljoonan perinnepäivä 14.3.2014 Sodankylä

Urheilua

52. Sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 24. - 29.3.2014 Sodankylä, Kittilä

Harjoituksia

Talvikoulutuskurssi 2 10. - 14.2.2014 SodankyläPeruskoulutuskauden taisteluampumaharjoitus 10. - 21.2.2014 Kyläjärvi Valmistavat sotilaspoliisi (SPOL)ammunnat 25. - 27.2.2014 KyläjärviAlueellinen SPOL-harjoitus 10. - 14.3.2014 VuosankaSelviytymisharjoitus 10. - 14.3.2014 SodankyläErikoiskoulutuskauden taisteluampumaharjoitus 1 17. - 21.3.2014 KyläjärviAliupseerikurssin taisteluharjoitus 1. - 4.4.2014 SodankyläSissikomppanian partioammunnat 1. - 3.4.2014 KyläjärviPohjan jääkäripataljoonan ryhmäammunnat 7.- 11.4.2014 KyläjärviErikoiskoultuskauden taisteluampumaharjoitus 2 22. - 24.4.2014 KyläjärviKokelasvaellus 25. - 27.4.2014 VaruskuntaPohjan jääkäripataljoonan taisteluharjoitus 15. - 17.4.2014 KyläjärviPohjan jääkäripataljoonan joukkueammunnat 12. - 16.5.2014 SarriojärviLapin jääkäripataljoonan taisteluharjoitus 20. - 21.5.2014 MellankangasAselajiharjoitus 2. - 6.6.2014 KyläjärviLapin jääkäripataljoonan joukkueammunnat 9. - 13.6.2014 Sarriojärvi

SodankyläLapin tähtikunta

Sodankylä on elinvoimainen kasvukunta Keski-Lapin sydämessä. Meillä pääset nauttimaan kauniista luonnosta ja kaupunkitasoisista palve-

luista. Virkeä kyläkuva ja kansainvälistyvä tun-nelma houkuttelevat ihmisiä ympäri maailman.

Mielenkiintoisten työmahdollisuuksien lisäksi Sodankylästä löydät monenlaisia aktiviteetteja

myös vapaa-ajallesi.

Tulevia tapahtumia 2014:

Martin pilkki 12.4.Sattasen Porokisat 18.4.Midnight Sun Film Festival 11.-15.6.Yöttömän Yön Ravit 28.6.Kullanhuuhdonnan SM-kisat 31.7.-3.8.Watercross 2.8.Luosto Classic 7.-10.8.

Kunnan tapahtumakalenterista löy-dät viimeisimmät tiedot tulevista

tapahtumista:www.sodankyla.fi/tapahtumat

Lue lisää: www.sodankyla.fi

Tervetuloa viihtymään!

Sodankylän kunta Matkailuneuvonta Jäämerentie 1 Jäämerentie 3 99600 SODANKYLÄ 99600 SODANKYLÄ [email protected] [email protected]

52. SOTILAIDEN HIIHDONMAAILMANMESTARUUSKILPAILUT

24. – 29.3. 2014

www.puolustusvoimat.fi /wmsc2014

Maavoimat

Jääkäriprikaati

Puolustusvoimat 50 vuotta Kansainvälisen Sotilasurheiluliiton jäsenenä

Puolustusvoimat

SODANKYLÄ, KOMMATTIVAARA: 26.3. MAASTOHIIHTO26.3. HIIHTOSUUNNISTUS27.3. AMPUMAHIIHTO28.3. PARTIOHIIHTO

KITTILÄ, LEVI: 26.3. SUURPUJOTTELU

Documents

Etupyörä 1 2014 versio 2 - Jääkäriprikaatin Kilta rykoulutus tuottavat laatua päämää-rämme kouluttaa taistelukykyisiä joukkoja Lapin vaativiin olosuhtei-siin. Jääkäriprikaati