FERIA-ASUINLÄHIKÖT

FERIALAISTEN-FERIALAISTEN-MAAKUNTA-MAAKUNTA-VERKOSTOVERKOSTO

FERIA-FERIA-NOWAKLINIKKA-NOWAKLINIKKA-

VERKOSTOVERKOSTO

FERIA-FERIA-LÄHIKÖTLÄHIKÖT

FERIAFERIACENTERITCENTERIT

FERIA-FERIA-MATKAILU-MATKAILU-

TUOTTEIDENTUOTTEIDENLUOMINENLUOMINEN

FFEERRII

AA-- FFEERRIIAA--

TTÄÄSSMMÄÄTTUURRIISSMM

II JJAAUULLKK

OOUUIIMM

AALLAATT––

FFEERRII

AAFFOO

UURRLLEEAAFF KKUUMMMM

IIYYRRIITTYYKKSSEETT

FFEERRIIAA--AAUURRIINN

KKOOTTUU

UULLEE

TT

JJUUNNAARRIISS

TTEEIILL

YYTT

FFEERRIIAA

--

TTEEEEMMAAKKUUUUKKAAUUDDEETT

HHEERRKK

KKUUVVIIIIKKOOTT JJAA

FFEERRIIAA--

UUDEN VUOSITUHANNEN EKOLOGISTA,

SEMIURBAANIA KYLÄASUMISTA,JOSSA YHDISTETÄÄN

KAUPUNKI- JA MAALAISELÄMÄN

PARHAAT PUOLET

LUONNONLÄHEISEKSI, TOIMIVAKSI

KOKONAISUUDEKSI

NOIN TUHANNEN ASUKKAAN

KYLÄYHTEISÖSSÄ,

JOLLE ON TUNNUSOMAISTA

FERIA-ASUINLÄHIKKÖ

TARKOITTAA

NAAPURIAVUN, VÄLITTÄMISENJA

YSTÄVYYDEN LÄMMIN ILMAPIIRI.

84

UUDEN VUOSITUHANNEN EKOLOGISTA,

SEMIURBAANIA KYLÄASUMISTA,JOSSA YHDISTETÄÄN

KAUPUNKI- JA MAALAISELÄMÄN

PARHAAT PUOLET

LUONNONLÄHEISEKSI, TOIMIVAKSI

KOKONAISUUDEKSI

NOIN TUHANNEN ASUKKAAN

KYLÄYHTEISÖSSÄ,

JOLLE ON TUNNUSOMAISTA

FERIA-ASUINLÄHIKKÖ

TARKOITTAA

NAAPURIAVUN, VÄLITTÄMISENJA

YSTÄVYYDEN LÄMMIN ILMAPIIRI.

85

KAKSIKYMMENTÄ

SÄTEITTÄISEEN MUOTOON RAKENNETTUA

OMIKKOA,

KAHDEKSAN TALON RYHMÄÄ

JA NÄIDEN KESKELLÄ SIJAITSEVAN

PALVELU- JA MONITOIMIKESKUKSEN,

LÄHICENTERIN,

JOSSA

KAIKENIKÄISET LÄHIKÖN ASUKKAAT

TEKEVÄT TYÖTÄ, KÄYVÄT KAUPPAA,

TAPAAVAT, KOKOONTUVAT, OPISKELEVAT,

HARRASTAVAT

JA

VIIHTYVÄT.

FERIA-LÄHIKKÖ

KÄSITTÄÄ

KAHDEKSAN RAKENNUKSEN

YMPYRÄNMUOTOON RAKENNETTU

TALORYHMÄ,

JONKA

ULKOPUOLELLA KIERTÄÄ

PAIKALLINEN, TALOKOHTAINEN LIIKENNE.

TALORYHMÄN KESKELLE JÄÄ

YHTEINEN PIHAPUISTO –

SUOJAISA VIHERALUE,

TURVALLINEN PIHAPIIRI,

JONNE JOKAISEN RAKENNUKSEN

OMASTA, YKSITYISESTÄ PUUTARHASTA

ON SUORA YHTEYS.

LÄPIKULKULIIKENNETTÄ EI OLE –

OMIKKO ON RAUHALLINEN JA SAASTEETON

KEIDAS LUONNON HELMASSA.

FERIA-OMIKKO

ON

86

KAHDEKSAN RAKENNUKSEN

YMPYRÄNMUOTOON RAKENNETTU

TALORYHMÄ,

JONKA

ULKOPUOLELLA KIERTÄÄ

PAIKALLINEN, TALOKOHTAINEN LIIKENNE.

TALORYHMÄN KESKELLE JÄÄ

YHTEINEN PIHAPUISTO –

SUOJAISA VIHERALUE,

TURVALLINEN PIHAPIIRI,

JONNE JOKAISEN RAKENNUKSEN

OMASTA, YKSITYISESTÄ PUUTARHASTA

ON SUORA YHTEYS.

LÄPIKULKULIIKENNETTÄ EI OLE –

OMIKKO ON RAUHALLINEN JA SAASTEETON

KEIDAS LUONNON HELMASSA.

FERIA-OMIKKO

ON

87

HEVOSENKENGÄN MUOTOON

SUOJAISAN PIAZZAN YMPÄRILLE

RAKENNETTU

KAKSI-, OSITTAIN KOLMIKERROKSINEN

TALORYHMÄ,

JONKA

ULKOPUOLELLE KAIKKI LIIKENNE JÄÄ.

LÄHICENTERIN TILOISSA

ON VUOKRATTAVISSA JA KÄYTETTÄVISSÄ

KAIKKI NE TILAT JA LÄHIPALVELUT,

JOITA LÄHIKÖN ASUKKAAT

PÄIVITTÄISESSÄ ELÄMÄSSÄÄN

TARVITSEVAT.

MYÖSLAPSILLA JA NUORILLA

ON OMA, OIKEUTETTU TILANSA.

FERIA-LÄHIKÖNMONITOIMIKESKUS,

LÄHICENTER

ON

SYNTYY UUDEN AIKAKAUDEN YHDYSKUNTA,

JONKA ARVOMAAILMA PERUSTUU

YHTEISYYTEEN, LÄHIMMÄISENRAKKAUTEEN,

KANSSAIHMISTEN KUNNIOITTAMISEEN –

ELÄMÄNILOON.

FERIA-LÄHIKÖNKULMAKIVIÄ

• Kaikki ekologiset näkökohdat onhuomioitu jo rakennusvaiheessa –lähikön elämä on nykyaikaisen mukavaa,kuitenkin luontoa säästävää.

• Asunnot ovat korkeatasoisia vuokra-asuntoja, joiden kehittäminen, kokeilu ja rakentaminen tapahtuvat valtion ohjauksessa – muuttoliike kaupungista maaseudullehelpottuu ja lisääntyy.

• Lähikköasuminen tuo matkailijoita jatyöpaikkoja – osa lähikön asunnoistatoimii korkeatasoisina loma-asuntoinaja matkailutiloina, jotka paikallinenmatkailuyritys vuokraa ja hoitaa.

• Asemakaavoituksen ja suunnittelunansiosta poistuu monia nyky-yhteiskunnanekologisia ja sosiaalisia epäkohtia –elämänlaatu kohentuu ratkaisevasti.

• Lähikköasuminen luo työpaikkoja –lähipalvelujen ostaminen on viisaastikäytettyä rahaa –se lisää jaksamista, viihtyisyyttä japerheen yhteistä vapaa-aikaa.

88

SYNTYY UUDEN AIKAKAUDEN YHDYSKUNTA,

JONKA ARVOMAAILMA PERUSTUU

YHTEISYYTEEN, LÄHIMMÄISENRAKKAUTEEN,

KANSSAIHMISTEN KUNNIOITTAMISEEN –

ELÄMÄNILOON.

FERIA-LÄHIKÖNKULMAKIVIÄ

• Kaikki ekologiset näkökohdat onhuomioitu jo rakennusvaiheessa –lähikön elämä on nykyaikaisen mukavaa,kuitenkin luontoa säästävää.

• Asunnot ovat korkeatasoisia vuokra-asuntoja, joiden kehittäminen, kokeilu ja rakentaminen tapahtuvat valtion ohjauksessa – muuttoliike kaupungista maaseudullehelpottuu ja lisääntyy.

• Lähikköasuminen tuo matkailijoita jatyöpaikkoja – osa lähikön asunnoistatoimii korkeatasoisina loma-asuntoinaja matkailutiloina, jotka paikallinenmatkailuyritys vuokraa ja hoitaa.

• Asemakaavoituksen ja suunnittelunansiosta poistuu monia nyky-yhteiskunnanekologisia ja sosiaalisia epäkohtia –elämänlaatu kohentuu ratkaisevasti.

• Lähikköasuminen luo työpaikkoja –lähipalvelujen ostaminen on viisaastikäytettyä rahaa –se lisää jaksamista, viihtyisyyttä japerheen yhteistä vapaa-aikaa.

89

VUOKRAMAILLAJA -TILOISSA

FERIA-LÄHIKÖSSÄ

PIENET PERHE-YRITYKSET

TUOTEMYYNTIFERIMARTIN

KAUTTA

FERIA-LÄHIKKÖ –AINUTLAATUINEN PIRISTYSRUISKE

ISÄNTÄKUNNILLENÄIN SYNTYVÄT LÄHIKÖN TYÖPAIKAT

• Myymälät ja kioskit• Wellness club• Vapaa-ajan palvelut• Ajanviete- ja

ohjelmapalvelut• Lähikkökoulu• Harrastusohjaus• Kurssitoiminta• Toimistopalvelut• Autovuokraus• Jakelu- ja kuljetusp.

• Suunnittelu-palvelut

• Muotoilu• Valmistus• Käsityöt• Taideteollisuus• Käsityöteollisuus

• Luomukasvihuoneet• Erikoistunut

luomuruokatuotanto• Erik. luomuviljely• Lampaankasvatus• Kanitarhat, laamat• Vuohet, kanat,

lehmät, hevoset jne.

• Lastenhoito• Luont.terv.hoito• Kodinhuolto• Silitys- ja vaateh.• Kiinteistöhuolto• Ympäristöhuolto• Jätehuolto ja kierr.• Kompostointi

LÄHICENTER

LUOMURAVITSEM

US

LÄ

HIPA

LVELU

JA

LOM

AO

SAKKEET

LÄ

HIL

UO

MU

DESIGN-TUOTTEET

OHJELMIS

TO

TEOLL

ISUUS

LÄH

IKKÖRAKENTAM

INEN

RET

KI-

JAEL

ÄMYS

PALV

ELUT

CA

MPI

NGV

AUNUVUOKR.

MAT

KAIL

UPALV

ELUT

TILA

NVU

OKRAUS

VEN

EV

UOKR.

RAVINTOLAT

•KA

HVILAT

LEIPOMOT

•CATERIN

G

JUHLA- JA

KOTIPA

LV.

LASTENTARHAT

KOULUT

EKO

LOGIN

ENRAKENTAMINEN

RA

KEN

NUSTARVIKKEET

EKOLO

GISET

MAISEM

OINTI

EKO

ENERGIA

SISÄLLÖNTUO

TAN

TO

JAVIESTIN

TÄPA

LVEL

UT

MESSU-,

VIENTI

-

YRITYK

SILL

E

SEUDUN

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTON

TÄYSIMITTAISEN CENTERINRAKENNE

1 Viherpiazza - yhteinen olohuonekaikenikäisille asukkaille, nuorten tilat keskustassa

2 Kulttuuri ja vapaa-aika, ravintolat, kahvilat,teatterit, katetut kävelygalleriat, kattoterassit

3 Shopping, ravintolat, kahvilat,katetut kävelygalleriat, ullakkostudiot.penthouse-asunnot, kattoterassit

4 Yleisöpalvelut, tutkimus- ja oppilaitokset,nowaklinikat, terveyskylpylät, toipumisklinikat

5 Puistobulevardi6 Asuintalot työtiloineen, 2-3 kerrosta7 Puistoesplanadi8 PK-yritykset, ullakkostudiot,

penthouse-asunnot, kattoterassit9 Kestävän kehityksen mukainen tuotanto,

verstasmyynti, näyttelyt, factory outlets10 Paikallinen, kokoava rautatie

(kiertää suurimman centerin ympäri)11 Kehätiet I-V12 Luomukasvihuoneet ja -kauppapuutarhat,

vähittäis- ja tukkuluomutorit ja -hallimyynti,liikunta- ja urheilutilatlenkkipolut ja hiihtoladut, ulkouimalat

13 Erikoistunut luomuviljely14 Lampaan-, laaman-, alpakan-, vuohen- ja

angorakaninkasvatus, pienet luomukanalat, mehiläistenhoito jne.

90

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTON

TÄYSIMITTAISEN CENTERINRAKENNE

1 Viherpiazza - yhteinen olohuonekaikenikäisille asukkaille, nuorten tilat keskustassa

2 Kulttuuri ja vapaa-aika, ravintolat, kahvilat,teatterit, katetut kävelygalleriat, kattoterassit

3 Shopping, ravintolat, kahvilat,katetut kävelygalleriat, ullakkostudiot.penthouse-asunnot, kattoterassit

4 Yleisöpalvelut, tutkimus- ja oppilaitokset,nowaklinikat, terveyskylpylät, toipumisklinikat

5 Puistobulevardi6 Asuintalot työtiloineen, 2-3 kerrosta7 Puistoesplanadi8 PK-yritykset, ullakkostudiot,

penthouse-asunnot, kattoterassit9 Kestävän kehityksen mukainen tuotanto,

verstasmyynti, näyttelyt, factory outlets10 Paikallinen, kokoava rautatie

(kiertää suurimman centerin ympäri)11 Kehätiet I-V12 Luomukasvihuoneet ja -kauppapuutarhat,

vähittäis- ja tukkuluomutorit ja -hallimyynti,liikunta- ja urheilutilatlenkkipolut ja hiihtoladut, ulkouimalat

13 Erikoistunut luomuviljely14 Lampaan-, laaman-, alpakan-, vuohen- ja

angorakaninkasvatus, pienet luomukanalat, mehiläistenhoito jne.

91

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTOLLEOLENNAISIA OVAT LISÄKSI

VALOENERGIATUOTANTOkaikkien rakennusten lasipinnoissa, seinä- ja katto-

paneeleissa sekä luontoon sijoitetuissa tilateoksissa jaaurinkopurjeissa.

Paikallinen minisähköbussiverkosto.Jakelu-, keräily- ja kuljetuspalvelut.

CENTEREISSÄPienehköt maanalaiset pysäköintitilat

tarvittaviin, strategisiin paikkoihin:

sisäänajorampit, klinikat, hoitolaitokset.

Kunkin rakennuksen yhteyteen kuuluvana osana

lämmitetty, lumeton, jalkakäytävä- ja ajoväyläosuus.

Numeroidut toiminnot sijoittuvat keskustan

viherpiazzan ympärille laajenevina kehäkatuina.

Näitä kehäkatuja yhdistävät viherpiazzalta lähtevät

säteittäiset kävelygalleriat.

CENTEREIDEN AUTOLIIKENNE

ON MINIMOITU JA RAJOITETTU

MUUTAMAAN PÄÄVÄYLÄÄN.

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTON RAKENNE

PERUSLÄHIKKÖ ELI LÄHICENTERALUE

viisi omikkoaluetta – 5 x 96 asuntoa =

480 asuntoa ~1 200 asukasta

MAXICENTERALUE

viisi lähicenteraluetta – 5 x 480 asuntoa =

2 400 asuntoa ~ 6 000 asukasta

MULTICENTERALUE

viisi maxicenteraluetta – 5 X 2 400 asuntoa =

12 000 asuntoa ~ 30 000 asukasta

CITYCENTERALUE

viisi multicenteraluetta – 5 x 12 000 asuntoa =

60 000 asuntoa ~150 000 asukasta

METROPOLIALUE

viisi citycenteraluetta – 5 x 60 000 asuntoa =

300 000 asuntoa ~ 750 000 asukasta

JA NIIN EDELLEEN…

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTOUUDEN AALLON SEMIURBAANI

ASUINMUOTO

92

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTON RAKENNE

PERUSLÄHIKKÖ ELI LÄHICENTERALUE

viisi omikkoaluetta – 5 x 96 asuntoa =

480 asuntoa ~1 200 asukasta

MAXICENTERALUE

viisi lähicenteraluetta – 5 x 480 asuntoa =

2 400 asuntoa ~ 6 000 asukasta

MULTICENTERALUE

viisi maxicenteraluetta – 5 X 2 400 asuntoa =

12 000 asuntoa ~ 30 000 asukasta

CITYCENTERALUE

viisi multicenteraluetta – 5 x 12 000 asuntoa =

60 000 asuntoa ~150 000 asukasta

METROPOLIALUE

viisi citycenteraluetta – 5 x 60 000 asuntoa =

300 000 asuntoa ~ 750 000 asukasta

JA NIIN EDELLEEN…

FERIA-LÄHIKKÖVERKOSTOUUDEN AALLON SEMIURBAANI

ASUINMUOTO

93

SEMIURBAANI FERIA-LÄHIKKÖ – UUDEN AIKAKAUDEN KYLÄKULTTUURIA

Vuosituhat vaihtuu, elinolosuhteet muuttuvat ja ihminen yrittää par-haansa mukaan sopeutua usein no-peastikin syntyviin, vaativiin tilantei-siin. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Voimme tietoisesti ohjata kehityksen suuntaa. Siksi meidän on pysähdyt-tävä ja mietittävä, mitä todella huo-miselta haluamme, ja toimittava sen mukaisesti.

Optimaalinen elinympäristöViime vuosikymmenten nopean tek-nisen kehityksen ansiosta nykypol-vien maailma on näennäisesti täysin toinen kuin isovanhempien. Ihminen ei kuitenkaan muutu. Perusarvot py-syvät samoina: koti, perhe, ystävät, työ, terveys, luonto, mielenrauha, rauha, rakkaus. Optimaalinen kas-vu- ja elinympäristö syntyy, kun nä-mä kaikki osatekijät ovat sopusoin-nussa. Silloin ihminen, myös lapsi ja nuori, voi hyvin ja antaa parastaan ympäristölleen. Uusi, tasapainoinen, nykypäivän nuorelle perheelle sovel-tuva elämänmuoto onkin luonnon-läheinen, toimiva kokonaisuus, joka käsittää kaupunki- ja maalaiselämän kaikki parhaat puolet.

Lähtökohtana voi olla melkeinpä

mikä tahansa kunta Suomessa. Vä-hän matkan päähän kunnan keskus-tasta rakennetaan ekologinen taaja-ma, korkeintaan 1 200 asukkaan se-miurbaani kylä, lähikkö. Lähikön muodostavat 20 taloryhmää, omik-koa, tiiviisti rakennetun keskustan, lähicenterin ympärille. Nämä talo-ryhmät käsittävät: • 10 huvilaomikkoa, yhteensä

80 asuntoa• 5 kerrostalo-omikkoa, yhteensä

160 asuntoa• 5 senioriomikkoa, yhteensä

240 asuntoa.

Juuret omassa lähikössä ja naapuruussuhteissa

Paras tulos saavutetaan ja asukasja-kauma on monipuolinen, kun talo-ryhmät koostuvat kaikista yllämaini-tuista talotyypeistä. Silloin esimer-kiksi opiskelu- tai eläkeikään tulevat asukkaat voivat jäädä samaan tut-tuun ympäristöön elämään vain asuntoa vaihtamalla. Opiskeluiän saavuttaneet nuoret voivat muuttaa omaan asuntoon pois vanhempien valvonnasta, mutta saavat kuitenkin tukea yksinasumiseen totutelles-

94

saan. Samoin senioripolven asuk-kaat voivat tuntea olonsa turvalli-seksi vanhassa, tutussa ympäristös-sä.

Kolmikerroksiset, pehmeästi kaartuvat, puiset asuinrakennukset vaihtelevissa pastellisävyissä ovat neljän perheen asuntoja. Ylhäällä kattotasanteella on yhteinen aurin-koterassi, jossa voi myös kasvattaa yrttejä ja vihanneksia. Kerrostalojen ensimmäisessä kerroksessa ovat omat työtilat talon neljälle perheelle ja kaikkien yhteinen talvipuutarha. Senioriomikon 6 – 8 asunnon talot ovat samankaltaisia kolmikerroksisia puurakennuksia. Nämä samat ra-kennukset tilavine parvekkeineen sopivat erinomaisesti asunnoiksi myös liikuntavammaisille nuorille. Lähikköasuminen ja omikkojen tur-vallinen pihapiiri auttavat heitä py-symään yhteydessä muihin ihmisiin ja tapaamiset omikon tuttujen asuk-kaiden kanssa tuovat energiaa elä-mään. Lähikköasumisen kautta on nuoren myös helppo löytää sopiva lähityöpaikka itselleen. Esteetön liik-kuminen on lähtökohtana kaikissa lähiköissä.

Senioritalojen alakerrassa sijaitse-vat yhteiset ruoanvalmistus-, ruokai-lu-, ajanvietto-, kuntoilu- ja hoitoti-lat sekä talvipuutarha, jossa asuk-kailla on mahdollisuus kasvattaa tal-visiin tarpeisiinsa sekä yrtit että sa-laattiainekset. Pohjolan pitkän talvi-kauden keventämiseksi on avaran, kauniin, viihtyisän, valoisan ja ter-veellisen kodin merkitys keholle, mielelle ja yleiskunnolle ratkaisevan suuri. Talviloma etelän auringossa

sekä elähdyttää että inspiroi uusiin ideoihin, mutta se ei korvaa ympäri-vuotisen, terveellisen kodin kaikkia etuja.

Lähikköajatuksen kulmakiviä• Lähikkö on rakennettu joka suh-

teessa ekologisesti kestävän ke-hityksen periaatteiden mukaises-ti luonnon keskelle, mielellään joen, järven tai meren läheisyy-teen yhteisen, monimuotoisen rantapuiston tuntumaan.

• Lähikön asunnot ovat korkea-tasoisia vuokra-asuntoja, joiden kehittäminen, kokeilu ja ra-kentaminen tapahtuvat valtion ohjauksessa. Asuntojen tuot-tamisen ja asuinyhdyskuntien kehittämisen tulisikin ehdotto-masti kuulua valtion tärkeimpiin perustoimintoihin.

• Omikon sisäänpäin aukeava ym-pyrämuoto asemakaavana luo kiinteät, luontevat yhteydet naa-pureihin ja synnyttää ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Sama si-säänpäin aukeava ympyrämuoto sulkee ulkopuolelle vähäisen, mutta välttämättömän mootto-riliikenteen.

• Muutama omikon asunnoista on varattu matkailulle. Maahan tulevat turistit voivat vuokrata asunnon palveluista vastaavalta yritykseltä oleskelunsa ajaksi. Siten matkailijat saavat käytän-nön mahdollisuuden tutustua maan asukkaisiin, tapoihin ja arkielämään Suomessa. Tämä kanssakäyminen edistää eri kulttuurien molemminpuolista

95

ymmärtämistä ja hyväksymistä. Samaa sopeutumista kulttuurei-hin edesauttaa myös se, että jo-kaisessa lähikössä asuu maahan-muuttajaperheitä suomalaisten perheiden rinnalla.

• Näiden omikkojen ympäröimä keskusta, lähicenter, vuokraa asukkaille askartelu-, työsken-tely- ja toimitiloja sekä tarjoaa perheille kaikki jokapäiväiset lähipalvelut ja vapaa-ajan har-rastukset.

• Asukkaiden on helppo elää nykyaikaisen mukavasti, mutta kuitenkin luontoa säästäen, kun kaikki ekologiset näkökohdat on otettu huomioon jo raken-nusvaiheessa. Säännöllinen lähiliikenne hoidetaan sähkömi-nibusseilla ja yhteisiin lähituo-tannon kuljetuksiin käytetään sähkökäyttöisiä pakettiautoja, jotka kiertävät säännöllisesti lähikön tuotantopisteet. Tästä johtuen sekä lyhyiden välimat-kojen ansiosta liikennesaasteet vähenevät minimiin. Autovuok-raus vähentää osaltaan autojen lukumäärää.

• Muuttoliike kaupungista maa-seudulle helpottuu, kun asunnon voi ostamisen sijasta vuokrata. Vuokra pysyy kohtuullisena ja vuokrasuhteet ovat varmoja ja pitkäaikaisia. Kunnan tulot kasvavat uusien asukkaiden ja heidän yritystensä maksamina veroeuroina. Lähikköön muutta-vat voivat myydä kaupunkiasun-tonsa, ehkä myös autonsa, ja käyttää näin vapautuneen

summan oman yrityksen perus-tamiseen tai olemassa olevan kehittämiseen.

• Sisäänpäin aukeava ympyrä-muoto on ratkaiseva asukkaita yhdistävänä tekijänä. Kahdeksan talon ryhmä, omikko, ympäröi yhteistä viheraluetta ja muodos-taa kiinteän, suojaisan alueen, jossa jokaisella rakennuksella on oma pihansa, oma rauhansa, mutta tämän lisäksi yhteinen pihapuisto, viihtyisä nurmikenttä lasten leikkeihin ja kaikkien yh-teiseen puuhailuun. Lämmittävä tulisija ja piknikpaviljonki lisäävät vaihtelua yhdessäoloon.

• Tämä pihapiiri on se tärkeä psy-kologinen ja käytännön tekijä, joka luo välittämisen, läheisyy-den ja ystävyyden ilmapiirin naapureitten kesken suoden kuitenkin yksityisyyden jokaiselle perheelle. Autoliikenne on sul-jettu kehän ulkopuolelle joten yhteinen pihanurmikko on tur-vallinen leikkipaikka pienillekin lapsille. Omikoissa ei myöskään ole uima-altaita, jotka ovat pik-kuisille ylimääräinen vaaratekijä. Lähiköt pyritään sen sijaan aina rakentamaan luonnollisten uin-timahdollisuuksien tuntumaan, pyörämatkan päähän uimaran-noista tai ulkouimaloista. Koska autoliikenne on vain talokohtai-nen – läpikulkuliikennettä ei ole missään – asuinpaikka on kaikin puolin rauhallinen ja saasteeton keidas luonnon helmassa.

• Lähikön keskusta, lähicenter, on rakennettu hevosenken-

96

gän muotoon siten, että kaikki moottoriliikenne jää hevosen-kengän ulkopuolelle. Keskellä aluetta on suojaisa piazza, jota ympäröivät kaksi- ja kolmiker-roksiset puiset rakennukset ja niiden ulkopuolella on talvivih-reä pensasaita. Rakennuksissa on vuokrattavissa ja käytettävis-sä kaikki ne tilat ja lähipalvelut, joita asukkaat, myös lapset ja nuoret, päivittäisessä elämäs-sään tarvitsevat. Lähipäiväkoti ja lähi(kkö)koulu, joka vastaa nykyistä kyläkoulua, ovat pieniä ja turvallisia yhteisöjä, jotka antavat pehmeän alun lapsen elämäntielle. Koulukiusaaminen on tuntematon käsite näissä ryhmissä.

• Ympäröivän maaseudun moni-puolinen lähiluomutuotanto lisää ratkaisevasti lähikön omavarai-suutta ja riippumattomuutta. Muut harvemmin tarvittavat palvelut löytyvät kunnan kes-kustasta.

Kertautuva peruslähikkö – luonnonläheistä ekoluksustaKun peruslähikön toimivuus ja mit-tasuhteet on käytännössä tarkistet-tu, jatkuu kasvu siten, että viisi lä-hicenteraluetta ryhmittyy yhden maxicenterin ympärille. Näin syntyy maxicenteralue. Viisi maxicentera-luetta yhdessä muodostavat mul-ticenteralueen. Viidestä multicente-ralueesta muodostuu citycenteralue ja lopuksi viidestä citycenteralueesta syntyy metropoli. Jokainen center

tarjoaa kokonsa mukaisia palveluja, pienemmät peruspalveluja, suurem-mat myös monimuotoisia ja erikois-tuneita. Metropolin ja citycenterin ympäri kiertävä paikallisjunarata li-sää saasteettoman henkilö- ja tava-raliikenteen joustavuutta.

Perustana olevasta ympyrämuo-dosta on etuna se, että kaikki palve-lut ovat lähellä; jopa metropolin pal-velut ovat kaikille nykyistä lähempä-nä. Toinen etu syntyy myös ympyrä-muodon ansiosta: kaikille asukkaille on tarjolla puhdasta luontoa aivan kotiportilta lähtien. Samalla tavoin luontoa on jokaisella centeralueella; siitä voidaan nauttia ulkoillessa ja lii-kunnan parissa, mutta myös luonto-harrastuksissa ja puutarhapalstojen viljelyssä.

Oheiset lähikköluonnokset ovat ilman mittakaavaa, sillä käytettävis-sä olevan alueen maasto sanelee mittasuhteet. Ehdottomasti tärkein alue on yhteinen pihapuisto ja sen oikea koko, halkaisijaltaan ehkä noin 100-120 metriä. Tämä avainalue ei saa olla liian suuri, jolloin se etään-nyttää, mutta ei myöskään liian pie-ni, jolloin se ahdistaa. Alueen psyko-logisesti oikeaan kokoon ja sen mää-rittämiseen on kiinnitettävä aivan erikoisen suurta huomiota.

Nykyrakentamisen käytännöstä poiketen on erittäin tärkeää, että alueella kasvavat vanhat puut saavat jäädä paikoilleen eikä niitä kaadeta. Vanhat puut antavat erikoista suojaa ja viihtyisyyttä ja niiden ympärillä on vuosisatojen ja -kymmenten aikana vahvistunutta tervehdyttävää ener-giaa, joka puulajilla omanlaistaan.

97

Kaadettujen puiden tilalle myöhem-min istutetut nuoret taimet eivät pysty luomaan tätä energiaa moniin vuosiin. Asukkaat tuntevat sen puut-teen epäviihtyisyytenä, vaikka vain harva ehkä pystyy sen tiedostamaan paikan energiavajeena.

Asemakaavoituksen psykologiaa

Yhteiskunnassamme on keskusteltu paljon ja asiantuntevasti maaltapaon syistä, kaupunkielämän eri puolista, yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, syrjinnästä, välinpitämättömyydes-tä, masentuneisuudesta, lasten ja nuorten häiriintyneisyydestä, rak-kaudettomuudesta, työpaikka- ja koulukiusaamisesta, ilkivallasta, ra-sismista jne. FeriaLähikkö asumis-muotona poistaa suuren osan näistä epäkohdista jo pelkän asemakaavoi-tuksensa ansiosta. Valmiiseen koko-naisuuteen asti toteutettuna se syn-nyttää uuden, työteliään yhdyskun-nan, jonka arvomaailma perustuu yhteistyöhön, kanssaihmisten ja luonnon arvostamiseen, naapu-riapuun, ystävyyteen, terveyteen, mielenterveyteen, elämäniloon.

Meillä Suomessa on uskomaton-ta ylellisyyttä, jota harvalla maalla on: merta, järviä, jokia, pinta-alaa ja luontoa, johon nämä lähiköt voivat ryhmittäytyä. Meidän pitää vain oi-valtaa tämän aarteen arvo ja miten siitä nauttia, ei vain lomalla, vaan vuoden jokaisena päivänä. Maaseu-dun lähikköverkoston alkaessa to-teutua on seuraava askel kaupunki-keskustojen viheralueitten, puutar-hapalstojen, asumisviihtyisyyden ja

ekologisuuden lisääminen, sillä uu-deksi ongelmaksi nousevatkin vuo-rostaan tyhjenevät ja siitä syystä an-keat ja energiaköyhät suurkaupun-git.

Melko nopeasti havaitaan myös kesämökkiasumisen tarpeettomuus. Kaikki sama, mitä kesämökiltä on et-sitty, onkin nyt saavutettavissa lähik-köasumisen avulla terveellisemmin (ilman talvikylmien mökkien homei-ta ja pitkiä automatkoja), vähem-mällä työllä ja vaivalla sekä perheen nuorison kaikin puoliseksi tyytyväi-syydeksi. Sen sijaan mielenkiinnon ja toivomusten kohteeksi nousevatkin uudet, osallistuvat matkailumuodot, teemamatkat ja junaristeilyt. Tuhan-nen vuoden ajan olemme aloitta-neet vuosiluvun numerolla yksi = minä. Muutaman kuukauden päästä vaihtuu vuosi ja numero. Kaksi = Me. Se on kuvaava symboli uudelle ajanjaksolle, uudelle ajatukselle ih-misten mielissä: me kaksi yhdessä, sinä ja minä. Me teemme yhdessä. Me onnistumme yhdessä.

PS. Luonnos tähän ekologiseen lähikköverkostoon syntyi 7.7.1996 sunnuntaiaamuna. Viisi vuotta myö-hemmin, 18.7.2001 sain ensimmäi-sen kerran tutustua Ebenezer Ho-wardin visioon puutarhakaupun-geista – Garden Cities of Tomorrow (julk.1902). Ilahtuneena saatoin to-deta, että myös Howardin alkuperäi-nen, intuitiivinen näkemys perustuu ympyrämuotoon, mutta tämä muo-to on sittemmin jäänyt pois. Nykyi-sin puhutaan helminauhasta, joka seuraa esimerkiksi rautatietä. Alun perin tarkoitettiin kyllä myös helmi-

98

nauhaa, mutta suljettuna se muo-dostaakin aivan erilaisen lähtökoh-dan asumiselle luoden läheisyyttä ja lyhyitä välimatkoja. Nimenomaan tämä ympyrämuoto on ratkaisevan tärkeä ja sen tarjoamat mahdollisuu-det ja vaikutukset ennalta-arvaa-mattoman monitahoiset, positiiviset ja kauaskantoiset. Nyt vihdoin – sata vuotta myöhemmin – se tulee eh-dottomasti huomioida lähitulevai-suuden semiurbaanin lähikköasumi-sen perustana maaseudulla.

Lisäys lokakuussa 2012

VALMISTELE MUUTOSTA, VALMISTAUDU MUUTOKSEEN

Kirjoittaessani 90-luvun lopulla teks-tiä lähikköasumisesta oli ajatuksissa-ni hyvin selvästi, että tärkein kokoa-va alue olisi omikkojen pihapuisto ja sen nurmikko, jonne kaikki naapurit voisivat tallustella tapaamaan toi-siaan sunnuntaiaamuna, aamutakis-sa, kahvi- tai teemuki kädessä ja pal-jain jaloin... Siellä voisi istua nurmi-kolla hetken, jutella ystävien kanssa, nauttia päivän alkamisesta ja suun-nitella sille jatkoa.

Tämän vuoden alussa sain tarkis-tettavakseni suomennoksen kirjasta Earthing (Ober, Sinatra, Zucker), jonka suomalaiseksi nimeksi tuli Maadoittuminen. Kirjassa kerrotaan, kuinka tärkeää on maadoittaa itsen-sä eli astella paljain jaloin nurmikolla tai rannan kostealla hiekalla. Tämä paljaan ihon kosketus maan pintaan

purkaa kehoon varautuneet, vaaral-liset vapaat radikaalit ja lataa kehon täyteen sen kaipaamia elektroneja. Se poistaa kroonisia tulehduksia, ki-puja, särkyjä ja huonounisuutta luonnollisella tavalla. Tässä tuli siis selitys sille, miksi nurmikko ja paljaat jalat tuntuivat niin tärkeiltä.

Katse kansalaisiin ja yrityksiin

Aikaa on nyt kulunut toistakym-mentä vuotta ja tilanteet ovat kiris-tyneet kaikilla alueilla: ihmisten fyy-sinen terveys, samoin henkinen ter-veyden tila, varsinkin nuorilla, henki-sestä tasapainottomuudesta seuraa-va ilki- ja väkivalta sekä turvatto-muus, talouden tila yksittäisillä kan-salaisilla, mutta myös globaalisti, energiatalous ja kestävä kehitys kai-kissa muodoissaan ovat joko polke-neet paikoillaan tai huonontuneet. Monestakin syystä hallitukset yksi-nään eivät kuitenkaan pysty saa-maan aikaan suuria, käänteen teke-viä muutoksia.

Kansalaisten ja yritysten, yhteis-kunnan neljännen sektorin, on otet-tava osaa muutoksen tekoon ja si-ten raivattava tietä päättäjille. Nos-tettava uusia näkökohtia julkiseen keskusteluun ja avattava ihmisten käyttöön tulevaisuuden palvelu- ja tuotantokohteita sekä -ideoita. Yri-tysten on annettava kansalaisille mahdollisuus rakentaa kestävää ke-hitystä tarjoamalla konkreettisia vaihtoehtoja, jotka selvästi edistävät sitä. Mutta kansalaisten on ennen kaikkea itse toimittava muutoksen tekijöinä vaatimalla yrityksiltä ekolo-

99

gisempia ja terveellisempiä tuotteita ja valtiovallalta toimivampia ja nope-ampia käytäntöjä, asetuksia ja lake-ja. Nykyinen kolmen sektorin järjes-telmämme on kuin kolmijalkainen keittiöjakkara, joka horjuu pienim-mästäkin syystä. Se tarvitsee neljän-nen jalan, neljännen sektorin, toimi-akseen vakaasti ja kattavasti kaikilla alueilla.

Jos ei paremmasta tiedä Tämä kaikki vaatii positiivista aktiivi-suutta, luovuutta, innovointia ja rea-listista kaukonäköisyyttä. Päivittäi-sen kiireensä keskellä ihmiset suorit-tavat askareensa vanhoilla rutiineil-laan. On kuitenkin paljon sellaisia asioita, joita voidaan muuttaa ja pa-rantaa. Uudistustarvetta ei vain ole tunnistettu, tunnustettu. Olemme tyytyneet siihen, mitä meillä on, sillä emme ole kokeneet parempaa vaih-toehtoa. Tämä koskee kaikkia elä-män alueita asumisesta, työstä, ter-veydestä, syömisestä ja matkustami-sesta aina ihmissuhteisiin asti. Tyy-dymme olemassa olevaan, kun em-me paremmasta tiedä.

Nyt on aika siirtyä puheista te-koihin. Tarkastella elämäämme ja elinympäristöämme ja kuvitella itsel-lemme tulevaisuus, jossa haluamme elää. Luovuus ja mielikuvitus ovat ne voimat, jotka pystyvät muuttamaan asiat. Kaikki, minkä voit kuvitella mielessäsi todeksi ja mahdolliseksi ja olet valmis tekemään työtä sen hy-väksi, voi toteutua, jos sinulla on us-koa ja sitkeyttä. On siis aika uudis-tua: lisätä työllisyyttä, tuotannon sekä uuden ajan viennin kasvua eko-

logiaa edistävillä tuotteilla ja muut-taa vanhoja käytäntöjä vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksia. On nähtävä viiden ja kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Ke-hitys kulkee nyt vauhdilla, joka on hämmästyttävä ja jos emme tiedosta tätä, jäämme valmistautumattomina uuden ajan jalkoihin. Tässä on suo-malaisten tilaisuus astua esiin ja vaa-tia yrityksiltä uutta asennetta. Emme saa enää kritiikittömästi tyytyä sii-hen, mitä meille tarjotaan, vaan on haastettava yritykset esittämään pa-rastaan. Näköalattomuuden tilalle meidän on luotava uudet, loistavat näköalat.

Koti on ihmisen elämän perusta

Kaikki alkaa siitä, että ihmisellä ja perheellä on turvallinen ja hyvä koti. Ilman kotia ihmisen elämä on tuu-liajolla. Valtiovallan ensimmäisen tehtävän tulisikin olla kunnollisen asunnon järjestäminen kaikille kan-salaisille. Asuntoja rakennetaan ko-ko ajan lisää, mutta niiden laatu ja kestävyys eivät vastaa tämän päivän taitoja, tarpeita ja vaatimuksia. Ra-kennusyhtiöitten kilpailuttaminen saattaa ensi näkemältä tuntua talou-dellisesti hyvältä ratkaisulta, mutta juuri tällä tavalla jatkuu vanha, ra-han valtaan perustuva markkinata-lous, joka tuottaa huonoa laatua mahdollisimman halvalla.

Meidän ei tulisi hyväksyä vain hintojen kilpailutusta, vaan pyrkiä kääntämään tarjousten painopiste hinta/laatu/takuut/materiaalit ja nii-den käsittelylinjalle. Vain siten voi

100

syntyä ekologisia, hengittäviä, myr-kyttömiä rakennuksia, joilla on edel-lytys kestää ilman kulumista, kor-jauksia, vuotoja ja homevaurioita. Pystymme parempaan, kunhan jä-tämme vanhakantaisen, pettävän hinta-ajattelun ja katsomme kaik-kea tiedostavasti. Silloin myös reh-disti toimivat yritykset saavat lisää ti-lauksia ja ansaitsemansa hyvän toi-mijan imagon. Markkinatalouden valtamerialus kääntyy hitaasti oi-keaan suuntaan.

Sivulla 90 on kaavio, josta käy il-mi työpaikkojen ja palvelujen synty ja tarve semiurbaanissa lähikössä. Mutta ennen kuin olemme niin pit-källä, on jo rakennusvaiheessa uus-ajattelun paikka. Lähtökohtana on muistettava, että öljy on uusiutuma-ton ja vähenevä luonnonvara. Ar-vaamattoman lyhyen ajan sisällä olemme tilanteessa, jossa suhteetto-masti kallistunut öljy pannaan ”kor-tille” ja vain tärkeimmät tahot, tar-peet ja kuljetustehtävät saavat sitä säännöstellysti.

Mitä tästä seuraa, on helppoa kuvitella; tarvitsemme siis vaihtoeh-don öljylle eikä se ole kivihiili, turve tai ydinvoima, jotka kaikki tuntuvat viime vuosituhannen dinosauruksilta jo näkyvissä olevien, elegantimpien ratkaisujen rinnalla. Myös tuulivoi-ma suurina, keskitettyinä yksikköinä vaatii arveluttavan paljon kuljetuk-sia, rakentamista ja metallia. Nekin yksiköt tulevat vanhenemaan surul-lisiksi dinosauruksiksi lyhyen ajan si-sällä. Paikallisena ja pienimuotoise-na, hajautettuna tuotantotapana tuulivoima on erinomainen.

Uusia tuulia rakentamiseenAsetetaan tavoite. Lähikköraken-nustemme tulee kestää vähintään 200 vuotta. Tämä ei ole mitenkään mahdotonta. Suomessa on tänäkin päivänä käytössä kaiken tyyppisiä 1700-luvun rakennuksia. Eikö ra-kennustietomme ja -taitomme pitäi-si olla kehittyneempää nyt kuin 1700-luvulla?

Rakentamisen kestävä kehitys nostaa ensimmäisenä mieleen puun ja tiilen sekä uudet rakennusmateri-aalit ja -ratkaisut. Ne eivät perustu öljyyn. Ne ovat kestäviä ja jopa tuot-tavat energiaa. Niitä on rohjettava kokeilla. Jos olisimme viisaasti koera-kentaneet esimerkiksi osan viime vuosien uusista lasirakennuksista energiaa tuottavasta solar-lasista, meillä olisi nyt jo paljon kokemusta sekä sen käytöstä että ehkä myös tä-män lasityypin tuotannosta. Läpinä-kyvä, energiaa tuottava solar-lasi on tietääkseni suomalainen keksintö, mutta sitä ei valmisteta Suomessa, onneksi kuitenkin Euroopassa – ja tietenkin Kiinassa. Öljyn niukkuuden myötä tulee luultavasti ajanjakso, jolloin uudet energiamuodot eivät vielä toimi täydellä teholla ja ener-giapulassa joudutaan kuljetusten säännöstelyyn. Silloin tarve omava-raisuuteen kasvaa. Solar-lasia olisikin siksi tuotettava Suomessa, mahdolli-sesti pienissä yksiköissä useammassa maakunnassa.

Kun öljy loppuu ja juomavesi vähenee

Olemme käyttäneet ajattelematto-

101

masti ja surutta paitsi maapallon öl-jyä myös sen vesivaroja: juomavettä, jolla peseydymme ja huuhtelemme jopa wc:tkin. Maaperämme köyhtyy köyhtymistään kalliiden keinolan-noitteiden ansiosta ilman luonnollis-ta lannoitusta, kompostia ja lantaa. Kasvien ravintoarvo on siksi vain osa entisestään. Ihmiset kärsivät ravin-teiden puutoksien aiheuttamista kroonisista sairauksista. Jätevedet myrkyttävät meitä ympäröivät me-ret niin, että kalojen syöminen on epäterveellistä. Näin tuhlaamme, li-kaamme ja väärinkäytämme rajallis-ta pohjavesivarastoamme. Voi sa-noa, että tässä vanhentuneessa ja totunnaisessa käytännössä – noi-dankehässä – olemme huuhtoneet viemäriin terveytemme, tulevaisuu-temme ja ympäristömme.

Nyt on siis korkea aika muuttaa toimintatapaa. Onneksi Suomessa on ollut kaukonäköisiä ja ekologises-ti ajattelevia keksijöitä ja yrittäjiä, jotka ovat kehittäneet kompostoi-van, hajuttoman ja kätevästi tyhjen-nettävän käymälän. Näin saatu kompostituote on valmista maape-rän luonnonmukaiseen lannoittami-seen eikä kemiallisia keinolannoittei-ta enää tarvita. Kun viljelyyn vielä käytetään Steinerin kehittämää bio-dynaamista viljelytapaa, ovat saadut sadot runsaita, ravinnerikkaita ja herkullisia. Kuinka moni enää muis-taa tai tietää, miltä luonnollisesti, puhtaassa mullassa ja oikeassa au-ringonvalossa kasvanut, vanhasta kannasta polveutuva tomaatti mais-tuu? Suomessa on kuitenkin tämän alan asiantuntijoita, jotka voivat

opastaa viljelijöitä uudelle tielle. Bio-dynaaminen viljely ja sen tuottama Demeter-sato on luomuviljelyn su-perluokkaa.

Parempaa juomavettäHyvä juomavesi on tärkeä osa ter-veellistä elämää. Nautimme sitä noin 2 litraa päivässä. Eri vesilähteet tuot-tavat erilaista vettä. Kaupungin tai kunnan vesilaitos on käsitellyt veden omalla tavallaan puhtaaksi kemikaa-leilla, mutta tämän käsittelyn ansios-ta se on kuollutta vettä, jossa vielä on pieniä, epäterveellisiä kemikaali-jäämiä. On monta tapaa käsitellä ve-si uudelleen eläväksi ja kelvolliseksi ihmisten, eläinten ja kasvien nautit-tavaksi. Euroopassa ehkä tunnetuin ja Suomessakin jo jonkin verran käy-tössä oleva tapa on itävaltalainen Grander-järjestelmä. Juomaveden säästämiseksi on myös jokaisen ra-kennuksen nanosuodatuksella puh-distettu sadevsi otettava talteen käytettäväksi kasteluun, suihkuun ja pyykinpesuun.

Ei radonia Rakennuksen perusasioita läpikäy-dessä on muistettava vielä Suomes-sa yleinen maaperän radon-kaasu, joka syöpää aiheuttavana on vaaral-linen. Ei siis kellarihuoneita, joista hajuton kaasu nousee asuintiloihin, vaan vapaasti tuulettuva perustus.

Maadoittuminen on tärkeää terveydelle

Lähikön rakentamisessa on energia- ja vesitalouden lisäksi otettava huo-mioon luvun alussa mainittu maa-

102

doittuminen. Kaikki materiaalit eivät maadoita. Ainakin eniten käytetty-jen tilojen lattiat pitäisi rakentaa maadoittavista materiaaleista. Myös uusia maadoitustapoja on kehitettä-vä. Tässä yhteydessä on huomioita-va syntyneet uudet tarpeet, maa-doittavat jalkineet – varsinkin san-daalit ja lenkkitossut – ja sukat sekä patjat ja lakanat, joille kuluttajien tie-don lisääntyessä tulee kysyntää. Tässäkin avautuu uusia tuotannon ja toimeentulon mahdollisuuksia.

On tärkeää muistaa tarkistaa elektromagneettiset kentät ja niiden sijainti rakennettavien asuntojen kohdalla. Esimerkiksi hakusanoilla geobiology ja Hartmann Cross löy-tyy internetistä uutta tietoa vanhas-ta asiasta, joka yleensä, samoin kuin feng shui, toistaiseksi huomioidaan vain kiinalaisessa ja yleensä itämai-sessa rakentamisessa ja sisustamises-sa. Vähitellen ymmärrys näitä moni-tuhatvuotisia traditioita kohtaan on alkanut saada jalansijaa myös länsi-maissa. Varmaa on, että asuinympä-ristömme harmonia ja väritys vaikut-tavat mieleemme ja fyysiseen ter-veyteemme. Viime vuosikymmeninä valmistuneet kaupunkien julkiset ra-kennukset ja asunnoiksi tarkoitetut kerrostalot kertovat pelottavaa kiel-tä mielenmaisemasta, joka ohjaa ny-kyistä suunnittelua ja päätöksen te-koa. Tarvitsee vain katsoa rakennus-ten kylmiä pintoja, uhkaavan näköi-siä, teräviä kulmia ja mustanharmaa-ta väritystä. Erikoinen ratkaisu on myös viime päivien keskustelunaihe Helsingissä: Ullanlinnassa sijaitseva musta leikkipuisto lapsille. Pitem-

mälle ei tällä saralla enää kai voida päästä, kun tätä synkkää ja depres-siivistä mielentilaa siirretään seuraa-valle sukupolvelle.

Lähiluomun kasvatuksesta uusi harrastus

Lähikköympäristön luonto tarjoaa valmiit mahdollisuudet ulkoiluun, mutta myös luonnonmukaisten vil-jelysten ja puutarhapalstojen hoi-toon, mikä onkin erittäin olennaista tuontiruoan vähenemisen takia. Monet nuoret perheet, jotka kau-punkilaiselämänsä aikana eivät ole tutustuneet puutarhapalstan pitämi-seen, löytävät aivan uuden ja kieh-tovan harrastuksen siementen, tai-mien ja maasta nousevan sadon maailmasta. Asvaltoidut tiet ovat mennyttä aikaa, tähänkin on kehi-tettävä toisenlainen, ekologinen rat-kaisu, jota käytetään ainoastaan ajo-teillä. Jalankulku- ja pyöräilytiet ovat aina hiekkateitä. Energiaa tuottavia kauniita ja hauskoja taideteoksia on luonnossa joka puolella ja jokainen rakennus tuottaa sähköä omaan, mutta myös lähikön yleisen katuva-laistuksen tarpeeseen.

Lähikkö on kokonaisuusLähikön perustarpeet ja kokonaisuus on ratkaistu ekologisesti: myrkyttö-mät ja aikaa kestävät rakennusai-neet, ekologiset puhtaanapitojärjes-telmät, rakennuksen energiatalous, maadoitus, ilmanvaihto ja veden-käyttö. Näiden kaikkien säännölli-nen huolto ja kunnossapito lisää pal-velujen tarvetta, mutta tekee asumi-sen myös kestäväksi, vaivatto maksi

103

ja terveelliseksi. Kun vielä öljypohjai-set muovit, joita valmistajat käyttä-vät valtavat määrät pakkauksiin, vaihdetaan kierrätettävän muovin tuotantoon, olemme saattamassa asumisen puitteet lähes huomispäi-vän tasolle.

Lähikkökonsepti on ekologinen vientituote

Kun FeriaLähikkö on kaikilta osiltaan kokeiltu valmiiksi tuotteeksi, se on erinomainen vientituote franchi-sing-toiminnan avulla. Lähikköasu-misen alue on niin laaja, että se on hyvä pilkkoa osiin, jotka sitten pien-

yritysten verkoston avulla voidaan koota yhtenäiseksi, toimivaksi koko-naisuudeksi. Fran chis ingin avulla viedään aineetonta taitotietoa ja itse rakennusaineet ja materiaalit tulevat aina kohdemaasta. Meitä lähellä olevat maat, Venäjä, Ruotsi ja Balti-an maat ovat pinta-alaltaan sopivia FeriaLähiköille. Mutta esimerkiksi ystävämaamme Namibia voisi myös lisätä asukaslukuaan lähikköasumi-sella. Lähikkökonsepti on luonnolli-nen ja perinteiseen ympyrämuotoon tukeutuva, moderni asumismuoto myös Afrikan maihin.

LÄHIKKÖ-LUONNOKSET

FERIALAISTENMAAKUNTA-VERKOSTO

FERIA-NOWAKLINIKKA-

VERKOSTO

FERIA-LÄHIKÖT

FERIACENTERIT

FERIA-MATKAILU-

TUOTTEIDENLUOMINEN

FERI

A- FERIA-

TÄSMÄTURISM

I JAULK

OUIM

ALAT–

FERI

AFO

URLEAF KUMMIYRITYKSET

FERIA-AURIN

KOTU

ULE

T

JUNARIS

TEIL

YT

FERI

A-

TEEMAKUUKAUDET

HERKKUVIIKOT JA

FERIA-

104

LÄHIKKÖ-LUONNOKSET

FERIALAISTENMAAKUNTA-VERKOSTO

FERIA-NOWAKLINIKKA-

VERKOSTO

FERIA-LÄHIKÖT

FERIACENTERIT

FERIA-MATKAILU-

TUOTTEIDENLUOMINEN

FERI

A- FERIA-

TÄSMÄTURISM

I JAULK

OUIM

ALAT–

FERI

AFO

URLEAF KUMMIYRITYKSET

FERIA-AURIN

KOTU

ULE

T

JUNARIS

TEIL

YT

FERI

A-

TEEMAKUUKAUDET

HERKKUVIIKOT JA

FERIA-

105

LÄHIKKÖ

HUVILAOMIKKO

KYLÄKAUPPA

PIAZZATORIMYYNTI

ESIINTYMISLAVATANSSILAVA

HU

OLT

OA

JO

KÄVELYTIE

PYÖRÄTIEKÄVELYTIE

PYSÄKÖINTI

AJOTIE

OMIKONTIE

OMIKONTIEOMIKONTIE

NUORTENTALO

LASTENTALO

PALVELUTHOIDOT LIIKUNTA

KAHVILA RAVINTOLA

TOIMITILATTYÖHUONEETTYÖPAJATVERSTAATTOIMISTOT

KURSSITOPISKELULÄHIKKÖKOULU

HARRASTUKSET

OMIKONTIEOMIKONTIE

LASTAUS

LÄHICENTER

YHTEINEN

PIHAPUISTO

PIKNIKPAVILJONKI

106

YHTEINEN

PIHAPUISTO

PIKNIKPAVILJONKI

107

LÄHICENTER

KYLÄKAUPPA

PIAZZATORIMYYNTI

ESIINTYMISLAVATANSSILAVA

HU

OLT

OA

JO

KÄVELYTIE

PYÖRÄTIEKÄVELYTIE

PYSÄKÖINTI

AJOTIE

OMIKONTIE

OMIKONTIEOMIKONTIE

NUORTENTALO

LASTENTALO

PALVELUTHOIDOT LIIKUNTA

KAHVILA RAVINTOLA

TOIMITILATTYÖHUONEETTYÖPAJATVERSTAATTOIMISTOT

KURSSITOPISKELULÄHIKKÖKOULU

HARRASTUKSET

OMIKONTIEOMIKONTIE

LASTAUS

108

109

110

111

112

113

FERIA-AURINKOTUULETFERIA-JUNARISTEILYT

FERIALAISTENMAAKUNTA-VERKOSTO

FERIA-NOWAKLINIKKA-

VERKOSTO

FERIA-LÄHIKÖT

FERIACENTERIT

FERIA-MATKAILU-

TUOTTEIDENLUOMINEN

FERI

A- FERIA-

TÄSMÄTURISM

I JAULK

OUIM

ALAT–

FERI

AFO

URLEAF KUMM

IYRITYKSET

FERIA-AURIN

KOTU

ULE

T

JUNARIS

TEIL

YT

FERIA

-

TEEMAKUUKAUDET

HERK

KUVIIKOT JA

FERIA-

114