Ei savua eikä tultaKUOPIOSSA s.8

Saila Metsä-Ketelälähti Alavudelle setittämään sisäovia s. 4

Kesätöissä Fenestralla s. 10

Fentori 2012

F E N E S T R A N H E N K I L Ö S T Ö L E H T I

2

Peltolan Pasi uudessa pestissään Espoossa s. 6

F

2 Fentori 2 ä 2012 2 ä 2012 Fentori 3

Fentori2012

Pääkirjoitus

Undercover Saila Alavudella

Pasi ”PPe” Peltola uudessa pestissään

Tony Ovaska - opettajasta projektipäälliköksi

Ei savua, eikä tulta Kuopiossa

Kesätöissä Fenestralla

Rohkea rakan syö

Karmien välissä

Torilla kuultua

Tiesitkö, että? Värillä on väliä.

Fenestra Oy:n henkilöstölehti 2/2012ISSN 1797-8637

Toimituksen osoite: Fenestra OyPL 175, 02601 EspooPuh: 050 443 2323Faksi: 010 525 4235Sähköposti: kaisu.tolvanen@fenestra.fi

Päätoimittaja:Kaisu Tolvanen

Ulkoasu ja taitto:Kaisu Tolvanen

Painopaikka: Hämeen Kirjapaino, Tampere 2012

Kannen kuva:Irmeli Perälä, Saila Metsä-Ketelä Alavudella Maini Mylly-ahon opastuksessa.

Toimitusneuvosto:Anne Hagman (Espoo)Pasi Heikkilä (Posio)Jouni Jokinen (Kuopio)Veli Paananen (Kuopio)Irmeli Perälä (Alavus)Tarja Safonoff (Forssa)Kirsi Salojärvi (Viitasaari)Marie Styf-Mannonen (Espoo)Alar Viin (Tallinna)

34

7

1011121416

6

Pasi Peltola siirtyi

Espooseen

Kuopion tehdas matkalla kohti savuttomuutta.

4

Metsä-Ketelän Saila laittoi hanskat käteen ja lähti Alavudelle töihin

10

Sisältö2

Asuntomessut järjesttiin tänä vuonna Tampereella. Kuvassa Tuotetalo, jossa oli esillä Fenix-ikkuna, huurtumaton Fenestra Non-Frost™-ikkuna, Fenair-tu-loilmaikkuna, Lumi-sisäovi sekä näyttävät ja energia-tehokkaat ulko-ovimallit FE100, FE250 ja IOU-AL parvekeovi.

Mika Pohjola oli kesän töissä Alavudella.

8

6

8

F

Muistoissamme

Kari Henriksson s. 13.4.1956 – k. 6.5.2012

Matti Marttila s. 14.9.1976 – k. 13.8.2012

2 ä 2012 Fentori 32 Fentori 2 ä 2012 2 ä 2012 Fentori 3

Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja se tarkoittaa, että myös Fenestran on mentävä eteenpäin. Olemme jo tehneet monia toimenpiteitä kohti parempaa kannattavuutta, mutta vali-tettavasti ne eivät riitä ja siksi työmme jatkuu. Olemme yhdessä luomassa kokonaan uudenlaista ”fenest-ralaista” tapaa toimia. Käytännössä tämä tarkoittaa systeemi-en ja järjestelmien kehittämistä kohti asiakaslähtöisempää ja käyttäjäystävällisempää ympäristöä. Näin toimimalla luomme itsellemme tulevaisuudessa selkeän toimintaympäristön sekä edellytykset yhteiseen onnistumiseen. Kuluneen jakson, osin erittäin vaikeistakin päätöksistä huo-limatta, pyrimme edelleen johdonmukaisesti tavoitteeseemme, tarjoamalla asiakkaillemme parempaa palvelua, oman toimin-tamme kannattavuutta unohtamatta. Meidän tulee paremmin ymmärtää asiakkuuden merkitys ja ratkaisuhakuisuus, jolloin samalla pääsemme siirtymään hinta-perusteisesta kaupankäynnistä asiakkaan tarvelähtöisyyteen. Meidän on lisättävä asiakkaan tietoisuutta tekemiensä valin-tojen vaikutuksesta kokonaisuuteen kuten kiinteistön käyttö-ikään, energiatalouteen, ekologisuuteen, esteettisyyteen ja viih-tyvyyteen.

Fenestran ikkuna- ja ovivalikoima muodostuu jatkossa kol-mesta tuoteperheestä, joista jokaisella on omat erikoisvahvuu-tensa. Joskus uudisrakennus- tai remonttikohteissa tarvitaan nopeasti saatavia perustuotteita, toisinaan taas erityisominai-suuksilla varustettuja. Uudistuksella pyrimme mitoittamaan asi-akkaalle kohteeseen kulloinkin sopivimman tuotteen. Tulevaisuudessa näen toimintamme kasvun ja parantuneen kannattavuuden. Jo nyt voimme todeta, että esimerkiksi vientim-me on kaksinkertaistunut kuluneena vuonna ja siitä kiitokseni vientitiimille. Ilokseni voin myös todeta, että myyntikatteemme on parantunut viime vuodesta ja siihen olemme kaikki vaikutta-neet omalta osaltamme. Toivon, että me kaikki haluamme olla osa muutosta ja pyrimme omalla toiminnallamme tukemaan Fe-nestran tavoitteita.

pääkirjoitus

4 Fentori 2 ä 2012

UNDERCOVER

Päivä aloitettiin työvaatteiden, kuten turvakenkien, työliivin, käsineiden ja kuulokkeiden hankinnalla varastossa. Seuraavak-si suunnattiin setitysosastolle, jossa Ilves- ja erikoiset sisäovet heloitetaan, lasitetaan ja tiivistetään ennen varastoon/lähettä-möön siirtämistä. Osastolla Saila esiteltiin talousosastolta tul-leeksi henkilöksi, josta tehdään lehteen juttu Fentoriin aiheella ”työntekijän ensimmäinen päivä tehtaassa”.

Saila joutui heti työparilleen Maini Myllyaholle esittelyn jäl-keen tositoimiin. Yhdessä käytiin noutamassa seuraavat setitet-tävät ovet. Maini neuvoi sekä näytti mallia, mitä tehdään ja Saila teki ohjeiden mukaisesti perässä.

Kaikki ovet käänneltiin käsin ja tarkastettiin, ettei näkyviä vikoja ole. Työpapereista tutkittiin, onko ovi sellainen kuin sen pitää olla eli mm. mitoitukset, ovityyppi, lasiaukot ja väri tarkas-tettiin. Jos jotain vikaa ilmeni, vietiin ovi korjattavaksi viimeis-telyyn, valulinjalle tai ruiskulle. Tarkastuksen jälkeen varmistet-

tiin, mitkä helat oviin on tulossa ja ruuvattiin ne paikoilleen. Kun kaikki ovet saatiin valmiiksi, niihin tulostettiin ovitarrat. Tarrojen ja kollilappujen kiinnittämisen jälkeen, valmiit niput siirrettiin lä-hettämöön.

Tehtaan pääluottamusmies Torsti Virtanen kävi tarkastamas-sa, että kaikki työsuojeluasiat on otettu huomioon ja varapoistu-mistiet yms. ovat tiedossa. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, joten niiltä osin hommat on oltava kunnossa alusta asti.

Maini kiittelee työpariaan päivästä ja toteaakin lopuksi: - Jos joskus tuntuu siltä, että numerojen pyörittäminen riittää, tule ta-kaisin Alavudelle. Saila puolestaan kehuu jutun ideaa ja suosit-telee lämpimästi muitakin kokeilemaan!

Fenestran talousjohtaja Saila Metsä-Ketelä kokeili konkreettisesti ovien tekemistä Alavuden tehtaal-la tiistaina 3.7.2012. Saila otti innolla Fentorin toimitusneuvoston hänelle esittämän haasteen vas-taan. - Uskon, että tästä tulee mielenkiintoinen päivä, sanoi Saila ensitöikseen tultuaan tehdasalu-eelle ja totesi: - Helppohan pohjalaisen on Alavudelle tulla, saa tulla sellaisena kun on, eikä tarvitse esittää mitään muuta.

SAILATeksti ja kuvat: Irmeli Perälä

UNDERCOVERUNDERCOVER

Päivä aloitettiin työvaatteiden hankinnalla varastosta.Kuvassa Raija Lehtovaara ja Saila.

Ihan kohdilleen..

Päivän työparin ensi kohtaaminen.Kuvassa Saila, tiiminvalmentaja Vesa Vuorio ja setittäjä Maini Myllyaho.

Maini opastaa, miten työpapereita luetaan ja millaisia ovia noude-taan seuraavaksi setitykseen.

Ovien asettelu päällekkäin on tarkkaa puuhaa.

UNDERCOVER

SAILA Hanskat käteenja hommiin!

A on niinku A,ja B on niinku B!

Entäs toi C??

- Päivä meni nopeasti ja meillä kemiat kohtasivat hyvin. Sailal-le meni oppi hyvin perille. Asioita ei tarvinnut turhaan toistella. Sailasta näkee, että hän on tehnyt muutakin kuin pyöritellyt pa-peria. Hän on aktiivinen ja mukava henkilö, joka kyseli paljon.

Mainin mietteitä päivästä:

2 ä 2012 Fentori 5

Ihan kohdilleen.. On se, on se.

Työn kuittaaminen valmiiksi.

Saila ruuvaa heloja paikal-leen, Maini liimaa ovitietoja paikalleen.

Nippu on viety varastoon ja naiset miettivät, milloin tuotteet lähtevät asiakkaalle.

Uudet ovet työnalle, molemmat puolet tarkastetaan ennen helojen paikalleen asentamista.

Jokaisen oven väliin laitetaan huokosoirot, viiluovissa on päällä suojakalvo.

Kilpien asennus naulapyssyllä ILVES-oviin.Tarrojen tulostus sujuu kuin vanhalta tekijältä. Tarrat paikoilleen oviin.

Tsup! Tsup!

surr!srrr!

LOPPU.

Saila, miltä nyt tuntuu kun työpäivä on ohi?- Päivä oli tosi mielenkiintoinen. Ehdottomasti mukavin työpäivä tähän mennessä. Tuli lisää tuotetuntemusta ja käsitystä siitä, mitä tehdasprosessiin kuuluu. Sitä tietoa voin sitten hyödyntää, kun oman työpöytäni ääressä taas pohdin tuottojen ja kustan-nusten syntyä.

Oliko raskasta?- Yllätyin, miten paljon oli käsin tekemistä sekä siirtelyä. Varsin-kin Ilves-ovet olivat painavia. Hattua nostan niille naisille, jotka niitä kaiken päivää nostelee.

Millainen työpari/ohjaaja Maini oli?- Maini oli todella kiva. Hän osasi opettaa systemaattisesti ja tar-kasti. Tuli tunne, että uskaltaa tehdä. Hän huomasi heti, jos olin epävarma jostain asiasta ja tsekkasi heti tilanteen.

Miltä Alavuden tehdas näyttää?- Isompi kuin kuvittelin, muutamia hienoja koneita, mutta myös yllättävän paljon materiaalien siirtelyä paikasta toiseen. Työka-verit ottivat minut ystävällisesti vastaan ja tulivat leppoisasti juttelemaan.

Oliko työ mielekästä?- Kyllä oli. Kädentaitoja tarvittiin ja piti olla tarkkana, ettei so-hinut poran terällä mihin sattuu, ettei tule ylimääräisiä koloja ja myöhemmin reklamaatioita.

Millaista tuntuisi olla päätoiminen setittäjä?- Mikä ettei, olen käytännön ihminen. Työpaikka/työyhteisö tun-tui mukavalta ja yhteishenki tuntuu hyvältä.

Sailan mietteitä päivästä:

6 Fentori 2 ä 2012

Myyntipäällikkö Pasi Peltolan uusi pesti alkoi vuoden vaihteen jälkeen Fenestran Espoon myyntikonttorissa. - Business Managerin tehtävien jälkeen oli luonnollinen jatkumo, että pää-sin tähän tehtävään. Joutumiseksi en sitä kutsuisi, koska tein itse päätöksen toimeen ryhtymisestä, Pasi naurahtaa vastates-saan, kuinka hän kyseiseen tehtävään ”joutui”.

Pasi on ollut kuluneen 23 vuoden aikana hyvin monessa eri tehtävässä niin Fenestralla, kuin myös sen edeltäjällä Parma Oy:llä. Toimenkuvat ovat vaihdelleet laatujärjestelmän luomi-sesta ja layout-suunnittelusta hankintaan sekä viennin projekti-myynnistä tuotekehitykseen. Tuotteen ja toiminnan tunteminen on monesti auttanut myyntitehtävissä. - Maantieteellisesti aja-tellen ole myynyt ikkunoita Islannista Venäjälle ja Norjasta Ko-sovoon. Voin sanoa, että ikkunamaailma on kuljettanut miestä moneen mielenkiintoiseen paikkaan ja tehtävään, toteaa Pasi.

Hänen nykyinen tehtäväkenttänsä on varsin laaja; myyntivas-tuu pitää sisällään myyntitilanteen seurantaa ja arviointia, sekä raportointia toimenpiteistä. Asiakkaiden yhteydenotot ja omien myyjien kyselyt kuuluvat jokapäiväiseen työkuvaan. Myös projek-tien tilanneseuranta, varastojen arvot, erääntyneiden saatavien ja reklamaatioiden seuranta ovat osa työtä. - Tuotekehitykselliset asiat ovat aina olleet lähellä sydäntä, siksi olen aina tarvittaessa mukana myös uusien tuotteiden suunnittelussa, kertoo Pasi.

Pasi sanoo olevansa tyytyväinen nykyisessä työssään, koska joka päivä oppii jotain uutta. Asiakkaan tai myyjiemme ongelmi-en ratkaisu antavat aina aihetta tyytyväisyyteen. Tosin hän muut-taisi Espoon lähemmäksi Forssaa, sillä kolmisen tuntia autossa päivittäin on toisinaan rankkaa.

Tulevaisuuden näkymistä Pasi toteaa sen olevan erittäin haastava ja työntäyteinen. Minne menee Euroopan talous ja euro, sekä siinä mukana Suomen talous ja rakentaminen. - Vaik-ka uudisrakennuspuolta ollaan hieman himmaamassa, niin kor-jausrakentamiseen saadaan vastaavasti piristystä. Näin on ollut aikaisemminkin. Myös Fenestran kuvioita ollaan muuttamassa uuteen asentoon tuloskehityksen parantamiseksi. Edessä on tiukka rypistys, jonka onnistumiseen uskon ja luotan, Pasi miet-tii tulevaa.

”PPe”PASIPELtOLAuudessa pestissäänTeksti: Anne Hagman kuva: Kaisu Tolvanen

Maantieteellisesti ikkunoita ”Islannista Venäjälle” ja ”Norjasta Kosovoon” myynyt Pasi Peltola aloitti toukokuun alussa Fenestran rakennusliike- ja talotehdasmyynnin eli uudisrakentamisen vetäjänä.

Pasin ”oikeilla vieheillä” pyydystämä kuha.

2 ä 2012 Fentori 7

Projektipäällikkö Tony Ovaska on viisikymppinen hyvin-kääläinen kahden lapsen isä, joka on vuosien varrella kuulem-ma kokeillut kaikkia harrastuksia, vapaasukelluksesta rugbiin. - Kaksi lajia on pysynyt mukana kaikki vuodet pienestä pitäen, uinti ja jalkapallo. Lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä viet-tänyt Tony sai 17-vuotiaana päähänsä lähteä Ruotsiin töihin. - Mitään pakkoa ei ollut, ainoastaan halua kokea jotain uutta, summaa hän haluaan Ruotsiin.

Pari vuotta hanttihommia tehtyään, syttyi Tonylle polte teh-dä jotain ”kiinnostavampaa”. Hän suoritti ensin lukion ja sen jälkeen aloitti opiskelut Tukholman yliopistossa hallinnollisella linjalla. - Olin tuohon aikaan, ja olen vieläkin, hyvin kiinnostunut politiikasta ja muista yhteiskunnallisista asioista. Olin Israelis-sa, kun sain tietää päässeeni Tukholman yliopistoon.

Tony reissasi noina aikoina paljon. Hän kertoo, että oli mie-lenkiintoista tutustua eri kulttuureihin ja tapoihin toimia. - Olen asunut elämäni aikana, ollut töissä tai opiskellut, Roomassa (3 kk töissä, jäin sinne inter-rail reissulla), Englannissa Birming-hamin yliopistossa 6kk vaihto-opiskelijana Tukholman yliopis-tosta), Ranskassa (9 kk Sorbonnen yliopistossa), Israelissa (yhteensä n. vuoden Kibbutsilla ja reissaamassa maata ympäri), laskeskelee Tony.

Tältä pitkäksi venähtäneeltä reissulta Suomeen palattuaan Tony otti hoitaakseen isänsä perustaman leipomon. - Olin ajatel-lut töitä politiikan parissa, mutta isäni terveyden vuoksi, minun piti päättää, mitä teen hänen pienen leipomonsa kanssa. Olin nuori ja ”kuolematon”, joten ajattelin hoitaa molemmat asiat, hän kertoo. - Tein pitkää päivää leipomon kehittämisen kanssa ja sen lisäksi olin mukana poliittisessa toiminnassa.

Vaimonsa Tony ”löysi” Rovaniemellä puoluekokouksessa. Häiden ja pojan kastetilaisuuteen mennessä Tony satsasi per-he-elämään ja möi leipomon ja perustamansa kahvilat. - Tuona kesänä mietin, että mitä sitä tekisi. Vaimoni ehdotti opettajan työtä. Ajatus lyhyistä työpäivistä ja pitkistä lomista tuntuikin houkuttelevalta ja opettajana aloitin Helsingissä syksyllä 2000. Viimeisin työtehtävänäni oli toimia lasten sairaalan ja huostaan-ottokodin opettajana. Työ oli mielenkiintoista ja haasteellista. Hän sanookin nykyään ymmärtävänsä paremmin, miksi opetta-jilla on niin paljon lomia.

Tonyn tarkoituksena ei kuitenkaan ollut jäädä opettajan töis-tä eläkkeelle. Koska rakentaminen on aina kiinnostanut, Tony suoritti opettaja-aikoinaan työn ohessa pientalorakentajan ammattitutkinnon. - Tuolloin kuulin kaveriltani, että Fenestralle tarvittiin tekijöitä reklamaatiotöihin. Minulla oli jo valmiina ra-kennusalan yritys ja niinpä tein Fenestran kanssa aliurakointi-sopimuksen. Tutustuin yritykseen, tuotteisiin ja työntekijöihin, kertoo hän.

Tony teki yhteistyötä Fenestran kanssa muutaman vuoden ja oli jo siirtynyt muihin projekteihin, kun hänelle vinkattiin avau-tuneesta projektipäällikön toimesta. -Haastatteluiden ja psyko-logisten testien jälkeen, sain riemukseni projektipäälikön pai-kan Fenestralta, hän hymyillen kertoo.

Tonyn mukaan työ on ollut mielenkiintoista. - Onneksi Fene-stran tuotteet ovat minulle jo ennestään tuttuja, koska nytkin tuntuu, että oppimista on yllin kyllin. Työkaverit ovat ottaneet minut hyvin vastaan vaikka häiritsen heitä jatkuvasti kysymyk-sillä, hän kiittelee.

- Sen kun tietäisi, naureskelee Espoon konttorilla korjausrakentamisen projektipäällikkönä vaikuttava Tony Ovaska kysyttäessä ”Kuka hän on?” Fentori otti haasteen vastaan ja selvitti, kuka on Tony Ovaska? Haastavaksi työssään tämä asiat yksinkertaisina pitävä mies tuntee ajankäytön, koska työ on niin mielenkiintoista, että työ-päivät tuntuvat loppuvan kesken. Onnekseen on Tony saanut tuntumaa Fenestrasta jo ennen nykyisiä tehtäviään.

Teksti: Kaisu Tolvanen kuvat: Tony Ovaska ja Kaisu Tolvanen

tONyOVASKA opettajasta projektipäälliköksi

Pasin ”oikeilla vieheillä” pyydystämä kuha.

8 Fentori 2 ä 2012

KUOPIOSSA

- Isoja ongelmia tupakointiin ei Kuopiossa ole liittynyt. Erinäisissä keskusteluissa tupakointi on kuitenkin noussut sekä tuotantoa häiritseväksi että myös henkilöitä eriarvoistavaksi asiaksi. Tämä on luonnollista, kun tuotantoprosessia ajetaan tauotta ja jokaisen henkilön panoksella on entistä suurempi vaikutus tuotannon onnistumisessa, Kuopion tuotantopäällikkö Kari Lahti kertoo ajatuksia päätöksen takaa.

Lopulta asian suhteen päätettiin pistää tuumasta toimeen ja savuton työpaikka asiaa alettiin selvittämään tarkemmin. Teh-taalla toteutettiin kysely, jolla alustavasti selvitettiin henkilöstön mielipiteitä tehtaan muuttamisesta savuttomaksi. Tulokset olivat pääasiassa myönteisiä ja antoivat lisää pontta asian eteenpäin-viemiseksi.

- Muistan hyvin ensimmäiset ”ei koskaan” kommentit sa-vuttomasta tehtaasta muutaman vuoden takaa. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet lyhyessä ajassa ja nyt henkilöstön halu tupakoinnin lopettamisen osalta antoi luontaista painetta pro-jektin käynnistämiseen, Kari kertoo.

Keväällä perustettiin savuton työpaikka –työryhmä

Keväällä perustettiin savuton työpaikka –työryhmä pohtimaan eri vaihtoehtoisia malleja savuttomuuden toteuttamiselle ja miten yritys pystyisi parhaiten tukemaan työntekijöitä tupakanvieroi-tuksessa. Työryhmässä mukana ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä, tuotantopäällikkö, luottamusmies, työterveyshuolto ja henkilöstöpäällikkö. Kun savuton työpaikka -toimintamalli ja pelisäännöt saatiin valmiiksi, lähdettiin käytännön asioita viemään eteenpäin.

Aiheesta pidettiin tehtaalla tiedotustilaisuus 8.8.2012. Työter-veyshoitaja Leena Hatula kertoi mm. tupakoinnin haitoista ja tupakanvieroituksesta. Tuotantopäällikkö Kari Lahti vuorostaan kertoi yleisesti savuton työpaikka -mallin pelisäännöistä ja yri-tyksen tuesta tupakanvieroituksessa.

Koko Kuopion tehdasalue on savuton

Tämä tarkoittaa sitä, että tupakointi ei ole sallittu työajalla eikä työaikaan kuuluvilla tauoilla. Savuton alue kattaa aidatun tehdasalueen mukaan lukien tehdasalueen aidan ulkopuolisen pysäköintipaikan tehdasliittymineen. Savuttomuus koskee kaik-kia tehdasalueella niin vakinaisesti kuin väliaikaisesti toimivia henkilöitä yrityksestä riippumatta.

- Toiminnalle on luotu selkeät säännöt, jotka toimivat perusta-na savuttomuudelle ja siksi myös piittaamattomaan käytökseen puututaan. Sääntöjen vastaisesta toiminnasta seuraa normaalit varoitustoimenpiteet ja viimekädessä toistuva välinpitämättömyys voi johtaa irtisanomiseen. En usko, että säännöt aiheuttavat ylitsepääsemätöntä ongelmaa kenellekään tehtaan henkilöstöstä ja kukin hoitaa asian omalta osaltaan mallikkaasti, puuttuu epä-kohtiin ja ohjeistaa muita tarvittaessa, summaa Kari pelisääntöjä.

Karin kanssa samaa mieltä savuttomuuden sujumisesta on myös Pirjo Rinnesalo. - Ihan hyvä juttu tämä savuttomuus, itse olen ollut 14 päivää polttamatta, kertoo hän elokuun puolessa välissä. Myös jo nelisen kuukautta polttamatta olleen Veli Paa-nasen mielestä savuttomuus on ok .

Teksti: Marie Styf-Mannonen Kuva: Kaisu Tolvanen

Ei savua, eikä tulta

Tupakoimattomuus tuo terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä sekä työntekijälle että työnantajalle, ja on siksi asia, johon yritys mielellään haluaa panostaa. Kuopion tehtaalla oli jo pidemmän aikaa puhuttu mahdollisuudesta ryhtyä Savuton työpaikka -projektin toteuttamiseen. Keväällä 2012 päätettiin iso pyörä polkaista käyntiin ja matka kohti savutonta Kuopion tehdasta alkoi.

2 ä 2012 Fentori 9

KUOPIOSSATupakoimattomuus tuo terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä

Tupakoimattomuus tuo terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä sekä työntekijälle että työnantajalle, ja on siksi asia, johon yritys mielellään panostaa. - Työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen on yksi keskeinen lähtökohta, henkilöstöpäällikkö Marie Styf-Mannonen kertoo. Yksilön on helpompi lopettaa tupakoiminen, kun työpaikka on savuton.Savuttomuudella on myös taloudellisia vaikutuksia. Yhden askin päivässä polttava tupakoija käyttää tupakkaan noin 1500€ vuodessa. Lisäksi työnantajalle kertyy lisäkustannuksia mm. työterveyshuollosta, poissaoloista ja työtehon laskusta.

Työterveyshuolto tukee tupakanvieroituksessa savutto-muushoidolla, joka sisältää työterveyshoitajan tapaamisia, vertaistukitapaamisia ja yhteydenpitoa puhelimitse. Lisäksi työnantaja tukee korvaamalla puolet mahdollisen lääkehoidon kustannuksesta, maksimissaan kuitenkin 180€/henkilö.

Kuopion tehdas on savuton työpaikka 1.1.2013 alkaen. Jos kokemukset Kuopion tehtaan savuttomuusprojektista ovat myönteisiä, harkitaan sen laajentamista myös muille toimipai-koille.

Välittömästi • lakkaat saastuttamasta ilmaa

20 minuutin kuluttua • verenpaine laskee

• sydämen syke tasoittuu

• käsien ja jalkojen lämpötila paranee

8 tunnin kuluttua • veren happipitoisuus palaa normaaliksi

• elimistössä olevan nikotiinin määrä ja häkäpitoisuus laskevat puoleen

24 tunnin kuluttua • häkä häviää elimistöstä

• keuhkot alkavat puhdistua

• sydänkohtauksen riski alkaa laskea

48 tunnin kuluttua • nikotiini on poistunut elimistöstä

• haju- ja makuaisti terävöityvät

72 tunnin kuluttua • keuhkojen toiminta paranee ja hengittäminen helpottuu

• keuhkoputkien supistustila lakkaa

2 vkon - 3 kk kuluttua • elimistön verenkierto paranee

• käveleminen ja juokseminen helpottuu

• energisyys lisääntyy

3 - 9 kuukauden kuluttua • yskä, vinkuva hengitys ja hengitysvaikeudet vähenevät

• keuhkojen toiminta edelleen paranee

1 vuoden kuluttua • sepelvaltimotaudin riski puolittuu

5 vuoden kuluttua • sydänkohtauksen ja sydänkuoleman vaara on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna

• riski sairastua sepelvaltimotautiin laskee tupakoimattomien tasolle

10 vuoden kuluttua • keuhkosyövän riski vähenee puoleen tupakoitsijaan verrattuna

• sydänkohtauksen riski on samalla tasolla kuin jos ei olisi lainkaan tupakoinut

Tupakoinnin lopettamisen myönteiset seuraukset:

HDL -kolesterolin pitoisuus suurenee nopeasti tupakoinnin opettamisen jälkeen. Vuosien tupakoimattomuus parantaa ahtautuneita verisuonia. Tupakoinnin lopettaminen vähentää koettua stressiä ja kohentaa unen laatua ja sen kestoa.(lähde: Hengitysliitto)

• Tupakointi, myös sähkötupakan käyttö, on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla

• Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauaksi rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin

• Tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi.

• Uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa

• Työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia

• Tupakkatuotteita ei myydä työpaikalla

• Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa

• Ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla

• Työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton

työPAIKKA ON VIRALLISEStI SAVUtON, KUN

Lähde: Tavoitteena savuton työpaikka, 2006, Sosiaali- ja terveysministeriö

10 Fentori 2 ä 2012

Kertoisitko hieman itsestäsi?Olen Mika Pohjola, 20-vuotias ja kotoisin Ähtäristä. Tulen yrittä-jäperheestä, johon kuuluvat vanhemmat, isoveli ja 2 isosiskoa. Harrastan päätoimisesti musiikkia ja olen soittanut kitaraa jo 15 vuotta. Uusin harrastukseni on golf.

Onko tämä ensimmäinen työpaikkasi?Ei suinkaan. Olen ollut töissä usealla työnantajalla vuosien kuluessa ja niistä yhden kesän Ruotsissa. Mielestäni nuorena voi kokeilla monenlaista työtä ja hakea näin uusia kokemuksia. Olen ottanut vastaan kaikkea työtä, mitä on ollut tarjolla.

Mistä kuulit kesätyöpaikastasi?Kävin tehtaan tuotantopäälliköltä kysymässä, löytyisikö kesä-ajalle töitä.

Mitä työhösi kuuluu ja miten kauan olet täällä Fenestralla?Olen lähettämössä lastaajana. Siihen kuuluu papereiden pyöritystä, tuottei-den pakkaamista ja lastaamista. Aloitin huhtikuun alussa ja olen näillä näkymin elokuun puoleen vä-liin, riippuen siitä, milloin koulu syksyl-lä alkaa.

Teksti: Irmeli Peräläkuvat: Irmeli Perälä ja Hanna Hämäläinen

Kuinka sinut perehdytettiin työhön ja mietteitäsi työturvallisuudesta?Tehtaan työsuojeluvaltuutettu kävi kanssani työturvallisuusasiat läpi heti alussa. Kaikki työkaverit ovat neuvoneet työn ohessa, miten asiat tulee tehdä oikein. Perehdytyslappu mentiin myös läpi. Olen hyvin tyytyväinen perehdytykseen, josta moni voisi ot-taa oppia. Jokainen ymmärtää asiat, kun käytännössä neuvotaan ensin ja vasta sitten täytetään lappu ja mennään asiat paperilla läpi. Koen työturvallisuuden olevan hyvin hoidettu, sillä pelisään-nöt tunnetaan. Kukaan ei toilaile, koska tiedetään, että voisi sat-tua pahastikin, jos niissä lipsutaan. Tästä esimerkkinä alueella liikkuvat trukit, jotka ottavat muut huomioon ja meidän muiden on aina otettava ne vakavasti.

Millaiset fiilikset sinulla on työstäsi ja työkavereistasi?Pärjään työkavereiden kanssa tosi hyvin. Hyvä työporukka.Tämä on minun eka tehdastyöni tai yleensä tämän tyylinen työ. Voin sanoa, että myös hauskin ja on antanut kaikista eniten. Olen kokenut työni palkitsevana, koska työn tulokset ovat heti nähtävissä. Myös työn fyysisyys on hyvästä, sillä illalla on pir-teämpi, kun päivällä on saanut pienen hien päälle.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmiasinulla on?Aloitan syksyllä musiikki ja mediakoulutuksen Jyväskylän am-mattikorkeakoulun englanninkielisellä linjalla. Siellä on mahdol-lisuus suorittaa neljässä vuodessa kaksi tutkintoa eli johtamisen ja kansainvälisen kaupan tutkinto, joka suoritetaan Hollannissa. Toiveenani on kansainvälistyminen. Tulisin mielelläni vielä ensi kesänä tänne, mutta sitten olisi keskityttävä oman alan töihin.

Fenestralla

Taas tänä kesänä Fenestralle saapui joukko iloisia kesätyöntekijöitä, kaiken kaikkiaan 17 nuorta. Fentori haastatteli Alavudella lähettämössä lastaajana työskennellyttä Mika Pohjolaa.

Sisäinen tarinaFenestra kesätyöntekijän silmin...

Hanna Hämäläinen

Terähuolto Häkkejä Kummitushuone

Esan pölyiset varastot

Tavarahissi Timpan huoneKahvihuone

Pölöpölöpäläpälähö-pöhöpöhölynpölyn

Simo Tunkelonikkunaiset kuviot

2 ä 2012 Fentori 11

”Rohkea rakan syö”, vai miten sitä tässä tapauksessa sanoi-si? Syntyperäinen savolainen Annukka Hyvärinen pakkasi koi-ran pääsiäisen 2012 jälkeen mukaansa ja käytti ainutlaatuisen mahdollisuuden lähteä tutustumaan lappilaisiin ja Lapin kaunii-siin maisemiin.

Annukka kiittelee, että sisäinen siirtyminen Kuopiosta Po-siolle oli Fenestralla mahdollista. Posiolla Annukka huolehtii helojen ja tiivisteiden asennuksista ja karmin viimeistelyistä. Kuopiossa työskennellessään hän oli tekemisissä ikkunakom-ponettien kanssa, kun taas Posiolla ovien. - Kuopiossa työsken-telin pääsääntöisesti tuotantolinjalla. Täällä Posiolla on itsenäi-siä työpisteitä, kertoo Annukka kysyttäessä, miten työt eroavat toisistaan.

Vapaa-ajallaan Annukka seikkailee Posion ”jänkhillä” se-karotuisen Kaapo-koiransa kanssa (joka nimestään huolimatta on tyttökoira) ja ui. - Erityisesti kesäaikaan, lisää hän nauraen.

Muiksi mieleisiksi harrastuksikseen hän listaa myös lukemi-sen ja käsitöiden tekemisen. Tällä hetkellä hänellä on meneillään Mallenien sukuta-rinan viimeinen osa, Catherine Cooksonin Mallenien paluu. - Langat ja puikot odottavat tällä hetkellä vielä ”inspistä”, joka varmaan il-mojen viilennettyä ilmestyy lapasten muodossa, Annukka miettii. Annukka ottaa kaiken irti Lapin ajastaan ja on myös käynyt tutustumassa lähialueen nähtävyyk-siin ja paikkakuntiin. - Posio itsessään vaikuttaa mukavalta, mutta toki pienemmältä paikkakunnal-ta Kuopioon verrattuna.

- Täällä on ihanat Lapin maisemat ja kangasmaa-tot, kertoo hän savolaisena Lapissa ihastelevansa. Hänet kuulemma erottaa vielä paikkakuntalaisista siinä, että hän itse vielä ihmettelee poroja turistin silmin.

Simo Tunkelonikkunaiset kuviot

Sisäinen tarina

Rohkea

Teksti: Pasi Heikkilä kuva: Annukan oma albumi ja Fenestra Oy

syö

Savolainen Annukka Hyvärinen käytti tilaisuuden hyödykseen ja lähti ihastelemaan Lapin kauniita maisemia Posiolle. Olo on välillä kuin turistilla, kertoo hän erityisesti edelleen poroja hämmästellessään.

2 ä 2012 Fentori 11

12 Fentori 2 ä 2012

KRALL Fenestralla toukokuun alussa aloittanut Kristiina Krall toi-mii vientiassistenttina itäviennin puolella. - Ennen tätä työs-kentelin 9 vuotta myyntisihteerinä Tallinnassa, asiakkaina sekä yksityisasiakkaat että rakennusyhtiöt. Koulutukseltani olen kui-tenkin kätilö, kertoo Kristiina. Nykyiset asiakkaat ovat jälleen-myyjiä Venäjällä ja Ukrainassa. Päasiassa siis työkielinäni ovat venäjä ja englanti, suomen kieltä harjoittelen työkavereiden kanssa ja kotona, summaa Kristiina kysyttäessä, millä kielellä hän päivisin toimii. Kaikki muutot ovat niin hektistä aikaa, ettei oikein tiedä, mis-sä mikäkin tavara on ja vielä tekemistä odottavien asioiden lista on noin metrin pituinen. - Muutto toiseen maahan varmasti tup-laa tämän. Usein huomaan tarvitsevani joitain kamojani, mitkä valitettavasti ovat vielä lahden toisella puolella. Myös viran-omaisten kanssa asioiminen on ollut erittäin virkistävää, usein pikkuasiat hoidetaankin eri maissa ihan eri tavalla ja jotkut asi-

KristiinaTeksti: Kaisu TolvanenKuvat: Kaisu Tolvanen ja Kristiinan oma albumi

Karmien välissä

at ovat vähän käsittämättömiä ulkopuoliselle, miettii Kristii-na muuttamista tänne lahden pohjoispuolelle. - Mutta sum-ma summarum, muutto on ol-lut helpompi kuin mitä luulin ja tunnen itseni tervetulleeksi Suomeen, mikä on mielestäni hyvin tärkeä asia. Kristiinan vapaa-aika on vuosia kulunut koiraharrastuksessa, hän on kasvattanut skotlan-ninterriereitä kennelnimellä ”Hocline`s” alkaen vuodesta 1995. - Olen käynyt koiranäyttelyissä melkein jokaisessa Euroopan maassa ja parhaat tulokset koirilleni on ollut Euroopan Voittaja ja Juniori Maailman Voittaja tittelit, muistee Kristiina. Hän mielel-lään matkustelee vieläkin lomillaan, sillä se on Kristiinan mieles-tä paras tapa tavata uusia ihmisiä ja irtaantua arjesta. Suomesta hän on löytänyt uuden harrastuksen: laskettelun. - Suomessa kun on huomattavasti enemmän mäkiä kuin meillä Virossa, nau-raa Kristiina.

MÄKINENMarika Teksti: Kirsi SalojärviKuvat: Kaisu Tolvanen ja Marikan oma albumi

Uunituore insinööri Marika Mäkinen aloitti työt Fenestran Tampereen alueen asennuspäällikkö-

nä toukokuun alkupuolella. Marika valmistui keväällä ammattikorkeasta rakennustekniikan koulutusohjelmasta.

Fenestra oli tullut tutuksi Marikalle jo edel-lisenä kesänä työnjoh-toharjoittelun myötä ja muutenkin hän oli kuul-lut Fenestrasta koulutöi-den ohessa. Harjoittelu-paikkakin oli järjestynyt sattumalta opettajan kautta. Lopputyönään Ma-rika tutki Fenestran kor-jausrakentamisen asen-

nusprosesseja ja työmaatoimintojen kehittämistä Tampereen alueella. Ennen Fenestraa Marika oli ollut pientalotyömailla kir-vesmiehen apulaisena ja kaupan työntekijänä. Nuoria naisia asennuspäällikön roolissa ei ihan joka työ-maalla nähdä, joten Marikakin on kokenut jonkinasteisia en-nakkoluuloja esim. valvojien tai isännöitsijöiden taholta. Nämä ennakkoasenteet Marika hälventää hoitamalla hommansa mah-dollisimman hyvin. Toki hän oli jo koulutuksensa aikana tottunut miesvaltaiseen porukkaan. Äijäjuttujen suodatin toimii kuulem-ma hyvin… Ulospäinsuuntautuneelle Marikalle työmaakäynnit ja käytännön tekeminen ovat tärkeä osa työtä, vastapainoa tie-tokoneella istumiselle. Hän sanoo sopeutuneensa hyvin jo osit-tain tuttuun Tampereen porukkaan ja pikkuhiljaa tutuiksi tulevat muutkin fenestralaiset. Marika on lähtöisin Kauhavalta, mutta asunut suurimman osan elämästään Tampereella tai lähiseudulla. Harrastuksikseen hän mainitsee ulkoilun ja joogan. Kotona kehrää kaksi kissaa.

Kätilöstä myyntiassistentiksi

Naisnäkökulmaa asennukseen

Jori pyöräilyretkellä 4-vuotiaan Eetu-poikansa kanssa.

2 ä 2012 Fentori 13

Karmien välissä

LAItINENSeijaTeksti ja kuvat: Kaisu Tolvanen

- Aloitin Fenestran urani tällä kertaa vapun päivänä, kertoo alkuperäiseltä koulutukseltaan kokki, Seija Laitinen, joka työs-kentelee Kuopiossa myyntiassistenttina. Ja tällä kertaa siksi, että Fenestra työnantajana on Seijalle entuudestaan tuttu. En-simmäisen kerran hän tuli taloon vuonna 1997. - Olen päässyt eteenpäin Fenestra-urallani, sillä silloin työskentelin käytävän ensimmäisessä huoneessa Oravaisen Ninan apuna mm tarjous-laskennassa, nauraa Seija, joka nykyään istuu kyseisen käytä-vän toisessa päässä. - Siirryin 2001 Heinon Tukkuun, josta Kei-näsen Aki minut sitten taas tänne houkutteli. Heinon Tukussa Seija hoiteli mm. ostoreskontraa ja laskutusta.

Seija viettää vapaa-aikaansa kotonaan Siilinjärvellä perheensä kanssa. Kesän aktiviteeteista on kiitettävästi pi-tänyt huolen talon laajennusprojekti. - Paperisavottaa on

laajennuksen tiimoilta käyty jonkun aikaa, eikä loppua vieläkään siltä osin näy. - Vaan pysyypä mieli virkeänä, virnistelee Seija. Ns tutkivaa myyntityötä hän teki oman talonsa laajennusprojektissa ottamalla tarjoukset myös Fenestran kilpailijoilta. - Olipa haus-ka nähdä, miten kilpailijat työtään tekevät, mutta ei niistä kyllä kauppoja saada syntymään, Seija tuumii. Seijan työkavereilta kysyttäessä, millainen Seija on, saa vas-taukseksi: - Ihana ja lämmin immeinen. Vua semmossiiha myö kaekki ollaa. Kun savolainen avaa suunsa, on vastuu tunnetusti kuulijalla. Ota siitä sitten ”selevvää”.

KANNIAINENJori Teksti: Kaisu TolvanenKuvat: Jorin oma albumi

Helmikuussa Pohjois-Suomen aluepäällikkönä aloit-tanut Jori Kanniainen tuntee Fenestran entuudestaan. - Aikaisemmin olin Fenestran asiakkaana, tein kauppaa asiakkailleni rakennuspuusepän tuotteista Puukeskuk-sella, ensin Kajaanissa ja sitten Oulussa, kertoo Jori. Hän

sanookin siirtyneensä uuteen pestiinsä ikkunoiden ja ovien pa-riin innoissaan. Jorin mielestä parasta jokapäiväisessä työssä on ihmisten tapaaminen ja se, kun onnistuneesti pystyy täyttä-mään asiakkaiden tarpeet. Rakennustuotteiden myynnin välissä hän on myös ollut Bal-kanilla sammuttamassa ”Euroopan paloa” rauhanturvaajana Bosniassa ja Kosovossa. Jorin vapaa-aika kuluu perheen parissa ja lasten harrastuk-sissa. Hän ei tunnu pääsevän ”eroon” rakennustarvikkeista va-paa-ajallaankaan, sillä Puolangalla sijaistevan kesäpaikan kun-nostustyöt ovat ainakin kulunutta kesää siivittäneet. - Odotan syksyllä alkavaa hirven metsästyskauden alkua, että pääsen taas amoilemaan erämaihin yhdessä Puolangan hirviporukan kanssa, maalailee Jori syksyn odotuksiaan.

Juustohiirestä konttorirotaksi

Rauhanturvaajasta aluepäälliköksi

Jori pyöräilyretkellä 4-vuotiaan Eetu-poikansa kanssa.

14 Fentori 2 ä 2012

tORILLA KUULtUA

Retkellä RanuallaTeksti ja kuvat: Pasi Heikkilä ja Ranuan Eläinpuisto

Posion tehtaan väki suuntasi virkistyspäivänä Ranualle eläin-puistoon katsomaan 18. marraskuuta syntynyttä jääkarhun poi-kasta.

Eläinpuistossa, joka on perustettu 1983, on noin 50 villieläin-lajia ja 200 eläinyksilöä. Osa eläimistä on yöaktiivisia, eivätkä juuri liiku päivisin. Eläinten tilat on rakennettu mukailemaan luonnollisia olosuhteita.

Savolaiset Keski-SuomessaTeksti ja kuvat: Veli Paananen

Kuopiosta Fenestran tehtaalta lähti 1.6.2012 bussilastillinen savo-laisia käymään Keski-Suomessa. Ensin käytiin tutustumaan aihio-toimittajamme Kurikka Timberin Suolahden tehtaaseen. Tehtaan toimintaa meille esitteli kotimaan myynnistä vastaava Timo Raita-nen. Kurikka Timberin tehdasvierailun jälkeen nautimme lounasta

Kurikka Timberin Tima Raitanen selos-taa Suolahden tehtaan toimintaa.

Hotelli Keiteleessä, josta matkaa jatkettiin kohti Viitasaaren Fenest-ran ulko-ovitehdasta. Perillä Viitasaarella meitä opastettiin ovituo-tannon saloihin Henrik Paanasen , Mika Raition ja Seppo Kauppisen voimin. Reissu oli erittäin antoisa ja koko matkaseurueemme kiittää Kurikka Timberin ja Viitasaaren tehtaan väkeä.

Hotelli Keiteleessä, josta matkaa jatkettiin kohti Viitasaaren Fenest-

Iloiset savolaiset reissussa Keski-Suomessa. Kurikka Timberin tehtaalla Petri Arola, Timo Tenhunen, Jari Väke-väinen, Juho Poutiainen ja Eero Marjanto.

Posiolaiset Ranuan portilla puiston uusinta vetonaulaa esittävän maskotin kanssa.

Kahvitauolla. Makkaroita odotellessa.

2 ä 2012 Fentori 15

tORILLA KUULtUA

Maisterin tutkinto uusien tuotteiden kehityksestäTeksti ja kuvat: Alar Viin

Tuotekehitys on nyt avainsanana, mikäli yrityksen haluavat pysyä kil-pailukykyisinä ja vastata jatkuvasti muuttuvaan asiakkaiden kysyntään. Tämän tietää Priit Toiger, joka on hiljattain suorittanut maisterin tut-kinnon TTÜ:ssa. Päättötyötään Priit kirjoitti 4 kuukautta. - Väsymys ja ikä-vystyminen, nauraa työn ohella tut-

kinnon suorittanut Priit kysyttäessä viime hetken tunnelmia.

Tuotekehityksen onnistuminen Priitin tutkimuksen mukaan riip-puu taktisista päätöksistä tuotteen, hinnan, markkinoiden ja mark-kinoinnin viestinnän osalta. - Tuotteella pitää olla kuluttajan kan-nalta selvästi eroavia ominaisuuksia, joita kuluttaja pitää selkeinä etuina, kertoo hän. Näin yritys, joka haluaa pysyä kilpailukykyisenä ja nostaa markkinaosuuttaa, on puututtava jatkuvaan tuotekehi-tykseen.

Priitin maisterin työn tavoitteena oli parantaa Fenestra AS ns. Suomen tyypin aukkotäytteitä, jossa alumiini- ja puuprofiilien ko-koa ja muotoa muuttamalla sekä lisäämällä tuuletusjarrut, on mah-dollista saada uusia tuoteratkaisuja. Työtä kirjoitettaessa oli läh-tökohtana Fenestra AS:n tarve kehittää tuotevalikoimaa erityisesti Ruotsin markkinoille.

Markkina- ja kilpailuanalyysissä kävi ilmi, että Fenestra AS:lla ei ole valikoimassa tuotetta, joka vastaa ruotsalaisen ikkunatyypin kysyntään parhaiten. Kustannushyötyanalyysi osoitti, että kehitet-tävästä tuotteesta tulisi yritykselle kannattava noin vuoden kulut-

tua sen valmistuksen aloittamisesta. Näin Fenestraa varten kehitet-ty tuote mahdollistaa tuotantomäärien nostamisen. Tällä hetkellä tämä on taloudellisesti järkevä päätös, summaa Priit tutkimustaan. Priit tutki, miten samaan ikkunakarmiin pystytään yhdistämään aukeava ja kiinteä ikkuna. Tuotantomahdollisuuksia selvitettäessä ilmeni, että kahden tuotteen yhdistäminen synnyttää uuden jäse-nen ikkunaperheeseen. - Lujuuslaskelmat osoittavat, että tuote on kestävä, kertoo Priit.

Priitin lopputyössä tutkittiin myös, miten pystyttäisiin yhdis-tämään Primus-parvekeovi ja kiinteä ikkuna sekä miten Primus-ikkunoihin voidaan lisätä jo Primus-parvekeovissa käytössä olevat tuuletusjarru. - Tutkimus osoitti, että käyttämällä ohuempia ns. pit-kiä lukkoja voidaan tuuletusjarru lisätä ikkunoihin.

Yhtenä tärkeänä tekijänä tuotekehityksessä Priit pitää keksintö-jen oikeudellista suojaa. - Yrityksen kilpailuedun säilyttämiseksi on tärkeää jo kehityksen aikana uusien ratkaisujen patentointi. Ilman tätä voi syntyä tilanne, jossa kilpailija kehittää samankaltaisen tuot-teen ja Fenestra menettää sen tuottamiseen oikeudet, miettii Priit.

- Tämä maisterityöni antoi hyvän kuvan suomalaistyyppisten ikkunoiden tuoteperheiden kehittämismahdollisuuksista, Ruotsin markkinoilla toimivista kilpailijoista ja niiden tarjoamista tuotteista ja patenteista, summaa Priit kokonaisuutta.

Kehityshankkeen tuloksena rakennettiin useita uusia alumii-ni- ja puuprofiilien rakenteita ja kehitettiin tuotteiden liittämiseen käytettyä tapitusta sekä nykyisiä puuprofiileja. Tämä mahdollistaa

helpomman ikkunoiden valmistuksen ja vähentää käy-tettävien profiilien määrää. Tämän prosessin aikana kehitetyillä tuotteilla Fenestra saisi Priitin mukaan lisää markkinaosuutta Ruotsin markkinoilla ja voitaisiin pa-rantaa yrityksen tuotantokapasiteettia. - Edellä esitetyn perusteella uskallan väittää, että yrityksen tuotevalikoi-maa laajentamalla pystyy Fenestra As kilpailemaan te-hokkaasti Ruotsin muiden toimijoiden kanssa, kiteyttää Priit tutkimuksensa tulosta.

Kuvassa karmin taivutus laboratorio-olosuhteissa

16 Fentori 2 ä 2012

VÄRILLÄ ON VÄLIÄtIESItKö, EttÄ?

Vihreä on rakkauden ja huolenpidon väri. Se viestii rauhallisuutta ja vakuuttavuutta, ja se osoittaa myös luovuutta ja mielikuvitusta.Vihreä on rauhoittava väri, jota käytetään mm. shokkitilanteissa ja unettomuuden hoidossa. Vihreissä huoneissa työskentelevillä on tutkimusten mukaan muita vähemmän vatsakipuja. Vihreän inho kertoo siitä, ettei arkipäivän elämä kiinnosta.

VIHREÄ

Punainen on voiman, kiihkon ja energian väri, joka viestii pukeutumisessa iloisuudesta, mutta myös vaativasta luonteesta. Se nopeuttaa pulssia ja nostaa verenpainetta.Kun ihmisellä on punaisen kaipuu, hän todennäköi-sesti kaipaa lisäenergiaa. Erään japanilaisen autotehtaan vessat on maalattu punaisella, jotta työntekijät viettäisivät siellä mah-dollisimman vähän aikaansa.

PUNAINEN

VALKOINENValkoinen on viisauden ja puhtauden väri. Liiallisena se on steriili ja kertoo jäätyneistä tunteista. Valkoinen aiheuttaa ihmisille päänsärkyä muita värejä use-ammin

Koonnut: Kaisu Tolvanen

Oranssi lisää henkisiä kykyjä ja iloisuutta ja lisää hapen määrää aivoissa. Tutkimuksissa on paljastunut, että keltaiseksi, oranssiksi tai punaiseksi maalatut luokkahuo-neet stimuloivat oppilaita. Sen uskotaan rentouttavan keuhkoja.

ORANSSI

SININENSininen on järjen väri, joka luottamusta, rauhaa ja järjestystä. Sininen rauhoittaa, viilentää ja lisää itsevarmuutta sekä hillitsee ruokahalua. Siniseksi maalatuissa huoneissa ihmisillä on taipu-mus puhua hiljempaa ja yleensä he ovat myös ren-toutuneempia ja sopuisempia. Myös meluhaittojen koetaan vähenevän. Sinisen inho viestii yksinäisyydestä.

Keltainen on valoisa, eloisa ja onnellinen, optimismin ja itsetun-non väri. Keltaiseen pukeutuva on säteilevä, perusonnellinen ja karismaattinen.Se parantaa keskittymiskykyä ja selvittää ajatukset. Keltaisella voidaan myös lisätä energiaa ja lisätä stressinsietokykyä.Vauvat itkevät useammin kirkkaankeltaisissa huoneissa kuin muissa ja puolisot riitelevät enemmän keltaiseksi maalatuissa huoneissa. Sen sijaan vaaleakeltainen on rauhoittava väri.Keltaisen kaipuu saattaa kertoa mm. työuupumuksesta.

Musta peittää ja salaa. Se viestii auktoriteetista, kertoo mielikuvituksen puutteesta ja vihjaa, että piiloudut pukeutueassasi mustaan, värin taakse. Musta on suojaväri, joka auttaa, kun elämä on vaikeaa. Jos käytät paljon mustaa, sielusi kome-roista voi löytyä yllättäviä, kipeitäkin asioita.

MUStA

Vaaleanpunainen liittyy epäitsekkääseen rakkau-teen, lempeyteen ja hoivaamiseen. Sillä on rauhoit-tava vaikutus ja se tuo lohtua tunne-elämään. Vaaleanpunaisen inho kertoo pahasta olosta ja lähei-syyden ja turvallisuuden puuttumisesta.

KELtAINEN

VAALEANPUNAINEN