PELICANSIN PAKIT: kiekkOILIJA MYY LAJIAAN › storage › ma › 152b28595ecd... · nuoret pääsevät helpommin vaativiin ja 18 hyväpalkkaisiin töihin. Valmistaudu hyvin työhaastatteluun

print

kiekkOILIJA

2014myynti & markkinointi

ARVOJEN ASIALLA SOME TYÖNHAUN PELIKENTTÄNÄ REIPAS JA REHTI REKRYTOIDAAN TAANTUMA LEIKKASI KANNUSTIMIA

PELICANSIN PAKIT:

MYY LAJIAAN

2014 youngsales m&m 3

SISÄLTÖ3 Pääkirjoitus

4 tässä&nyt

6 Pelicansin pakit kävivät myynnin ammatti- tutkinnon ja oppivat paljon brändityöstä jääkiekossa

10 Jessica Mylllyniemi: Arvojen asialla

13 Pasi Rautio: Minäkö yrittä- jäksi? En hitossa!

14 Some työnhaun pelikenttänä

17 Huomioi nämä työ- sopimusta tehdessä

18 Rehti ja reipas rekrytoidaan

20 Taantuma leikkasi kannustimia

22 Mitä hyötyä on ammattiliiton jäsenyydestä?

14 10

20

Some on työnhaun pelikenttä.

Jessica Myllyniemeä kiinnostaa työpaikkojen arvokeskustelut.

Hyvin koulutetut nuoret pääsevät helpommin vaativiin ja hyväpalkkaisiin töihin. 18

Valmistaudu hyvin työhaastatteluun. Rehti ja reipas vetää pisimmän korren.


youngsales print on myynti&markkinointi- lehden nuorekkaampi liite, joka ilmestyy kerran vuodessa. 6. vuosikerta

Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ www.smkj.fiPL 110000101 Helsinkipuhelin 0201 224 400

PäätoimittajaPiia Kunnas

Ulkoasu & taittoMari Niemi

PainotyöForssa Print

KansikuvassaJoonas Hurri ja Juha-Pekka Pietiläkuvaaja Juha Tanhua

youngsales print on myynti & markkinointi -lehden liite, joka ilmestyy kerran vuodessa, syksyllä. Sen saavat kaikki alle 35-vuotiaat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n jäsenet.www.youngsales.fi-sivusto antaa tietoa myynti- ja markkinointityöstä sekä muista työelämän kiemuroista.

SMKJ on myynti- ja markkinointiammattilaisten verkosto, josta voi löytää bisnekselleen yhteistyökumppaneita ja vaikkapa laskettelu-kavereita. Tietoa jäsenyydestä ja alasta löytyy sivuilta www.smkj.fi ja www.facebook.com/smkj.fi

print

[email protected]

K un olin parikymppinen, näin usein samaa pai-najaista. Unessa työskentelin pienen maaseutu-

kaupungin tavaratalossa joulun kiireapulaisena. Olin kassana ja jono ulottui takaseinään saakka – kuten todellisuudessa tekikin. Unessa vilahteli kiukkuisia asiakkaita, puuttuvia hintatietoja ja haastavia myyntitilanteita kodinelektroniikkaosastolla. Mielikuvani myyntityöstä oli tuohon aikaan hyvin suppea – kuten on vieläkin monella suo-malaisella.

Pari vuotta tämän jälkeen hain töitä matkailualan yrityksen puhelinmyynnistä. Haastattelukin tapahtui puhelimitse. Vastasin asiakkaan – eli haastattelijan – soittoon ja yritin myydä hänelle matkaa. Puhelu eteni hetken varsin paikallaan polkien, kunnes päähäni pälkähti tärkeä kysymys.

Mitä haluatte lomaltanne?Kuulin, miten haastattelija terästäytyi. Voin melkein nähdä hänen ryhdistäytyvän toimis-

totuolillaan ja merkkaavan hymynaaman nimeni kohdalle. Ei tämä ollutkaan täysin toivoton tapaus.

Sain työpaikan ja sen jälkeen otin kaikenlaisiin myyntitilanteisiin itselleni yksinkertaisen ohjenuoran. Kuinka voin auttaa juuri tätä ihmistä?

Kun on auttamassa toista eikä myymässä hänelle mitä on tarjolla, asenne-eron huomaa varmasti niin kuluttaja-asiakas kuin b-to-b-asiakas. Silloin kassajonoa voi purkaa rennom-malla asenteella ja asiakkaiden tunteenpurkauksetkaan eivät tunnu loukkauksilta vaan avunpyynnöiltä.

AsiakAsta auttamAssa

4 m&m youngsales 2014 2014 youngsales m&m 5

Pasi Raution kirjanen tarjoaa huumorilla höystettyjä vinkkejä myyntityön arkeen. Vinkkejä on 50 eli vinkki lähes jokaiselle vuoden viikolle. Takakannen avulla kirjan saa seisomaan pöy-dälle, ja Rautio kehottaakin maiskuttelemaan yhtä ajatusta selityksineen useamman päivän ajan.

Kirjaan kootut 50 vinkkiä ovat kiteytyneet yli kahden-kymmenen vuoden myyntikokemuksen ja useiden vuosien myyntikoulutuskokemuksen myötä. Kirjasen loppuosassa on tilaa omien tavoitteiden luomiselle ja niiden seuraamiselle.

Älä pysäköi asiakkaan oven eteen. Pieru tuulikaapissa haisee yhtä pahalta kuin vilunki neuvottelussa. Asiakas ei usko, että sinulla on kotona samanlainen.

50vinkkiä myyjälle

Pasi Rautio: Pieru tuulikaapissa… ja 49 muuta vinkkiä myyjälle. Tuplaamo.fi

Myyntityö kiinnostAA tradenomia

Vaativa myyntityö kiinnostaa tradenomiopis-kelijoita dynaamisena ammattina. Tämä selvisi Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorin ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajan Jouni

Kosken väitöstutkimuksessa, jonka aiheena oli tradeno-miopiskelijoiden käsitykset myyntityöstä ammattina.

Vastaajien mielestä vaativa myyntityö edellyttää kykyä toimia asiakaskeskeisesti ja keskittyä asiakkaan tarpeisiin sekä kykyä kehittää omaa toimintaa. Myyntityö nähtiin itsenäi-senä ja haastavana ja sen koettiin tarjoavan hyvät ansaintamahdollisuudet ja tilaisuuksia kehittyä.

Kosken mukaan nuoret jakoivat myynnin ammattilaiset ”myyntityössä onnistujiin” ja

”myyntityössä pinnistelijöihin”. Vaativaksi myynti-työksi he katsoivat yritysmyynnin sekä arvokkaiden tuotteiden ja palveluiden myynnin. Sitä heidän

mielestään tekevät myyntityössä onnistujat.Pinnistelijät taas tekevät vaatimatonta työtään huo-

noissa oloissa, huonolla palkalla ja jopa huonosti koh-deltuina. Vaatimaton myyntityö muistuttaa käytännössä puhelinmyyntiä tai vähittäiskaupan perusmyyjäntyötä,

mikä voidaan luokitella lähinnä asiakaspalveluksi. Kielteisenä nuoret kokivat myyntityön ammatit,

jotka näyttäytyvät tyrkyttävinä ja liian myyjäkeskeisinä.Eniten ja vähiten arvostettuja myynnin ammattinimikkeitä kysyttäessä nousi puhelinmyyjä ei-haluttujen kärkeen.

Sen sijaan myyntipäällikkö koettiin hyvin arvostetuksi nimikkeeksi. Kaikista ammattinimikkeistä ei-halutuin oli

kirjanpitäjä ja hyvänä kakkosena tilintarkastaja.Vastaajien mielestä kaksi suurinta syytä myyntityön kiinnostavuu-

delle olivat yksilön vaikutusmahdollisuudet työhön ja alan ihmiskeskeisyys. Ne, jotka eivät olleet kiinnostuneita myyntityöstä ammattina, nimesivät pääsyiksi tuloskeskeisyyden ja myyntiin liitetyt ristiriitaiset mielikuvat.


tässä&nyt

Tiesitkö tämän rokotuksista? Kun kouluterveydenhuolto ei enää huolehdi rokotuksista, ne jäävät helposti retuperälle. Rokotusten ottaminen on jokaisen omalla vastuulla, eikä niitä valvota mitenkään. Aikoinaan saatu rokotekortti kannattaa siis säilyttää huolellisesti, jotta muistaa, milloin rokotteita on aika uusia.

Kansallisen rokoteohjelman mukaan kotimaassa on syytä olla voimassa kaksi rokotetta. MPR-rokote suojaa tuhkarokol-ta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Jokaisella aikuisella tulisi olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja. Jos nämä kaksi MPR-rokotetta on saatu, suojaa ei tarvitse täydentää.

Sen sijaan kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta suojaava dT-rokote pitäisi uusia kymmenen vuoden välein.

Rokotesuojaa voi täydentää tarvittaessa esimerkiksi kausi-influenssarokotteella tai ulkomailla tarvittavilla rokotteilla.Lisätietoa: www.rokote.fi

Iloa vapAAehtoistoiminnAsta Vapaaehtoistoiminta tuo mielekästä sisältöä monen elämään. Suomalaisista 63 prosenttia on valmis osallistu-maan vapaaehtoistoimintaan ja kaikkein innokkaimpia ovat 15–24-vuotiaat.

Muita tärkeitä ilon aiheita suomalaisille ovat perhe, läheiset, luonto ja vapaa-aika. Myös työ tuo usealle vastaajalle iloa elä-mään. Vain kourallinen vastaajista näkee elämänsä synkkänä ja sanoo, ettei iloa löydy elämään juuri mistään.

Suomalaisten suurin huolenaihe puolestaan oli nuorten syrjäytyminen. Yli puolet vastanneista oli huolissaan myös taloudellisesta eriarvoistumisesta.

Tulokset käyvät ilmi Suomen Punaisen Ristin Taloustut-kimuksella teettämästä kyselystä, johon vastasi kesäkuussa 2014 yli tuhat suomalaista.

MIHin TYÖAIKA KULUU?

Alle 35-vuotiaiden SMKJ:n jäsenten keski-

määräinen viikkotyöaika 40 tuntia kuluu

moneen. Puhelin ja sähköposti 7 h

Kirjalliset työt ja raportointi 5 h

Odottaminen, tauot 2 h

Työn suunnittelu 4 h

Matkustaminen 5 h

Jotain muuta 7 h

Henkilökohtaiset asiakaskontaktoinnit

10 h40 hK E S K I M Ä Ä R Ä I N E N

V I I KOT YÖ A I K A


Jääkiekkoilija myy brändiään

TEKSTI: PIIA KUNNAS | KUVAT: JUHA TANHUA


Pelicansin ammattilaiskiekkoilijat

JoonAs Hurri ja Juha-Pekka Pietilä

ovat jääkiekkoilun käveleviä

käyntikortteja. Myynnin

ammattitutkintoon kuuluvat

projektit auttoivat

ymmärtämään oman

seuran markkinointia

vielä syvällisemmin.


Joonas Hurri

• 23 vuotta

• kotoisin Lahdesta

• aloitti jääkiekkoilun 6-vuotiaana Kiekkoreippaassa

• pelaa puolustajana Pelicansissa

• voitti joukkueensa kanssa SM-hopeaa kaudella 2011‒2012

• voitti pronssia alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2009

Juha-Pekka Pietilä

• 23 vuotta

• kotoisin Hollolasta

• pelaa puolustajana Pelicansissa

• aloitti pelaamisen 8-vuotiaana

• pelasi Pelicans 2000 -juniorijoukku-eessa 15-vuotiaaksi ja sen jälkeen siirtyi Kiekkoreippaaseen

• pelasi ensimmäisen SM-liigaottelun-sa Helsingin IFK:ta vastaan tammi-kuussa 2011


Kun Koulutuskeskus Salpauksen edustajat esittelivät pari vuot-ta sitten Pelicansin kotihallissa

myyntialan koulutusta, tieto tuli otol-liseen maaperään. Monet Pelicansin ammattilaiskiekkoilijat olivat kiinnos-tuneita aiheesta.

Joonas Hurri oli aikaisemmin hakenut ammattikorkeakouluun liiketalouden linjalle ja myös Juha-Pekka Pietilä oli miettinyt kaupallista alaa.‒ Opiskelulle ei kuitenkaan ollut

jäänyt aikaa, Pietilä sanoo.Myös Jääkiekkoliitossa ja pelaajayh-

distyksenä toimivassa Suomen Jääkiek-koilijat ry:ssä on tiedostettu, että am-mattilaiskiekkoilijan arjen ja opiskelun yhdistäminen on vaikeaa. Kiekkoilu-uran loputtua olisi kuitenkin hyvä olla toinen-kin ammatti. Sen vuoksi ammattijää-kiekkoilijoille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa myynnin ammattitutkinto joustavasti kiekkoilu-uran ohella.

Koulutusta on ollut tarjolla SM-liigan ja Mestiksen pelaajille useilla eri paikka-kunnilla, mutta nyt tämä mahdollisuus tarjoutui ensimmäistä kertaa myös Lahden seudulla toimiville.

Koulutus räätälöitiin täysin jääkiek-koilijoiden aikatauluihin sopivaksi. Teo-riaopetusta oli maanantaisin ja se oli aikataulutettu niin, että kiekkoilijat pää-sivät suoraan aamuharjoituksista koulun penkille. Koulutus jousti tarvittaessa pelien tai harjoitusohjelman mukaan.

Joukkueessa oppii yhteistyötaitojaNeljä kautta Pelicansin riveissä pelan-neet Hurri ja Pietilä aloittivat pelaamisen jo lapsena. 6-vuotias Hurri lähti kokeile-

maan jääkiekkoa kaverin harrastuksen innoittamana. Hurri harrasti aikaisem-min taitoluistelua, ja hän nimeääkin kaukalossa vahvuuksikseen liikkeen ja luistelun.

Pietilä tuli 8-vuotiaana jääkiekkojouk-kueen kesäharjoituksiin. Harjoituksissa pelattiin tosin jalkapalloa, mutta sen kautta Pietilä päätyi jääkiekon pariin.‒ Jääkiekossa on vauhtia ja se on

joukkuepeli. On kiva pelata muiden kanssa, Hurri ja Pietilä selittävät mielty-mystään lajiin.

Ammattilaiskiekkoilijan työ on opetta-nut monia sellaisia taitoja, joita tarvitaan myös myyntityössä.‒ Kun on parinkymmenen äijän kans-

sa samassa kopissa, oppii tulemaan ihmisten kanssa toimeen. Se yhteishenki on ainutlaatuinen juttu, Pietilä pohtii.

Myyntityössä tarvitaan joukkuehen-kisyyttä ja pelisilmää niin kuin jääkie-kossakin. Lisäksi ammattilaiskiekkoilija on tottunut kurinalaisuuteen, mistä on hyötyä myös muissa ammateissa.

Vanhemmilta pelaajilta on tullut hyödyllisiä neuvoja, joita voi soveltaa jääkiekkoilun lisäksi myös työelämässä.‒ Ei pitäisi jäädä jumiin virheisiin,

joista sinulle sanotaan. Virheitä sattuu aina, mutta eteenpäin mennään siitä huolimatta, Pietilä kertaa saamiaan neuvoja.

Edustamista ja tuote-esittelyjäHurri ja Pietilä ovat tottuneet olemaan esillä ja edustamaan itseään, seuraansa sekä koko lajia erilaisissa tilanteissa. Myynnin ammattitutkintoon kuuluu eri-laisia projekteja ja näyttöjä, jotka liittyvät suoraan opiskelijan työhön.

Kiekkoilijat tutustuivat tarkemmin kotihallinsa Isku Areenan markkinointiin. Heidät perehdytettiin käytäväkioskin ja fanikaupan toimintaan ja he pitivät tuote-esittelyjä, myivät tuotteita ja jakoi-vat ilmapalloja vapputapahtumassa. He valmistelivat myös yritysesittelyn, jota voisi käyttää mainospaikkojen myynnin yhteydessä.

Lisäksi Hurri ja Pietilä pääsivät poh-timaan sitä, miten he voivat vaikuttaa Pelicansin myyntiin.‒ Tehtävämme on pelata hyvin, sillä

kiinnostava joukkue tuo yleisön, Pietilä sanoo.‒ Lisäksi meidän tulee toimia esimer-

killisesti nuoria ajatellen, Hurri lisää.

Toiveena pitkä jääkiekkouraJääkiekkoilu vie pelikaudella paljon aikaa. Pelejä tai harjoituksia on kuutena päivänä viikossa. Päivän pituus vaihtelee: pelkkänä treenipäivänä harjoitukset vie-vät neljä tuntia, pelipäivinä harjoitukset ovat päivällä ja peli illalla.

Vaikka tahti on välillä kiivas ja muu elämä pyörii jääkiekkoilun ehdoilla, vauhti ei tunnu kiekkoilijoita haittaavan.‒ Tavoitteena on pelata jääkiekkoa

niin pitkään kuin pystyn ja tähdätä kor-keammalle, jos mahdollista, Hurri sanoo.

Myös Pietilä toivoo pitkää peliuraa, mahdollisesti joskus myös ulkomailla.

Molempia kiinnostaa edelleen myös kaupallinen ala ja mahdollisesti yrityksen pyörittäminen. Sen aika ei ole kuiten-kaan vielä. Nyt pelataan.

Myyntityössä tarvitaan joukkuehenkisyyttä ja pelisilmää niin kuin jääkiekossakin.


TEKSTI: HELI LEPPÄ | KUVAT: ESKO VARESVUO

Jessica Myllyniemi

• 25-vuotias, asuu Jyväskylässä

• koulutukseltaan tradenomi

• harrastaa kuntosalilla käyntiä, lenkkeilyä ja joogaa

• toimii Keski-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n sihteerinä


Jessica Myllynniemi opetteli yrittäjyyttä pyörittämällä haapamäen

höyryveturipuiston liiketoimintAA muiden osuuskuntayrittäjien kanssa.

Nyt hän on innostunut työpaikkojen arvokeskusteluista ja haaveilee

omAsta yrityksestä.

arvojen Asialla

12 m&m youngsales 2014

Kaksi vuotta sitten olin Jessica Myllyniemen iloisessa kyydissä Haapamäen höyryveturipuiston

puistojunassa. Myllyniemi oli yhdessä osuuskuntayrittäjiensä kanssa vuokran-nut höyryveturipuiston liiketoiminnan kesäksi. Toimenkuvaan kuului kaikki isoon turistikohteeseen kuuluva teke-minen, jota sitten myös oli riittävästi: parhaimmillaan yrittäjien työviikot pyö-rivät 80 tunnin nurkilla.

Nyt veturinkuljettajan hattu on jäänyt naulaan. Myllyniemi työskenteli

viimeksi mainontaan ja yritysvalmen-nukseen keskittyneessä Aava & Bang Oy:ssä. Myllyniemen työkenttä painottui hallinnolliseen puoleen, mutta työhön kuului myös tehtäviä markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen parissa.

– Mainostoimistossa markkinoinnin monipuolisuus todella avautui minulle. Teimme asiakkaalle niin printti-, netti- kuin videotuotantoa, jotka voitiin to-teuttaa miljoonalla eri tyylillä. Oli hienoa seurata, kuinka suunnittelijoilla syntyy nopeasti luova näkemys mainoksen

toteuttamiseen ja aikaiseksi saadaan loistavia tuloksia, Myllyniemi sanoo.

Torimyynti opetti kaupantekoaMyllyniemen veri on vetänyt jo varhain kaupan alalle. Aktiivinen nuori nainen aloitti työuransa nuorena tyttönä marjo-jen ja kukkien torimyyjänä. Siellä hän oppi ensimmäiset myynnin alkeet.

– Aloin tunnistaa torilla kanta-asiakkaat jo kaukaa ja muistin, miten heille tulisi myydä ja mistä marjoista he pitivät. Torimyynti on aika raakaa puuhaa, kun paikalla on monta muutakin myyjää samojen tuotteiden kanssa. Siellä opin kaupittelemaan tuotteitani.

Lukion jälkeen Myllyniemi opiskeli Tiimiakatemiassa tradenomiksi yritystoi-minnan kehittämisen koulutusohjelmas-sa. Tiimiakatemiassa opiskelu tapahtuu osuuskuntayrittäjänä.

– Kun laitetaan yritystoiminnasta juuri mitään tietämätön perustamaan oma yritys ja tekemään se kannattavaksi, niin siinä oppii aika paljon asioita ja usein kantapään kautta. Tiimiakatemiassa tein erilaisia tehtäviä myynnin ja markkinoin-nin saralla ja ylipäätään kaikkea, minkä voi ajatella liittyvän yritystoimintaan, Myllyniemi muistelee.

Hyvinvointi parantaa tulostaOpiskelujen loppuvaiheessa Myllyniemi kiinnostui yritysten arvoista, joista hän teki opinnäytetyönsä. Hän havaitsi, että kotona opitut arvot seuraavat ihmisiä mukana työelämään asti.

– Opinnäytetyössäni ilmeni, että ih-miset vaihtoivat työpaikkojaan, mikäli yrityksen arvot olivat liian erilaiset omien arvojen kanssa. Työntekijät haluavat kokea, että omalla työllä on jotain arvoa.

Siksi unelmakeskustelut ovat työpaikoilla tärkeitä. Niissä koetetaan etsiä merki-tyksellisyyttä työnteosta, Myllyniemi huomauttaa.

Myllyniemi kuuli ja kiinnostui Great Place To Work -instituutista, joka mit-taa vuosittain omalla menetelmällään tuhansia organisaatioita selvittääkseen maailman parhaimmat työpaikat. Kritee-reinä ovat nimenomaan työntekijöiden mielipiteet siitä, mikä työpaikka heidän mielestään on hyvä.

– Instituutti julkaisee vuosittain listauk-sia parhaiten mittauksessa menestyneistä yrityksistä. On ollut mielenkiintoista seurata, millaisia nämä yritykset ovat, mitä niissä tehdään ja kuinka se vaikuttaa hen-kilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta yri-tysten tuottavuuteen, Myllyniemi sanoo.

Viime keväänä Myllyniemi osallistui tapahtumaan, jossa kierrettiin viisi Great Place To Work -mittauksissa menestynyttä työpaikkaa.

– Jokaisesta yrityksestä huokui hyvä henki. Työpaikoissa korostui työnteki-jöiden vapaus ja päätäntävalta, mutta myös heidän suurempi vastuu omasta tehtävästään.

Great Place To Work:in listaamissa työpaikoissa työtekijät huomioidaan monin tavoin. Työpaikassa saatetaan esi-merkiksi äitiyslomalta palaaville maksaa ensimmäiseltä kuukaudelta tuplapalkka kannustuksena tai uusi työntekijä toivote-taan tervetulleeksi yhteisellä aamupalalla. Koko henkilöstö otetaan jo varhaisessa vaiheessa mukaan päätösten tekoon.

– Työntekijöiden hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta olisi kiehtova ajatus, johon tulevaisuudessa haluan tähdätä. Haa-veissani olisi yrityksen perustaminen, Myllyniemi paljastaa.

12 m&m youngsales 2014

Tulevaisuutta maalaillaan ympärillämme jatkuvasti erilaisilla uhkakuvilla ja mahdollisuuksilla. Maailma muuttuu, tekniikka kehittyy, ihmisten tarpeet ja trendit muuttuvat nopeammin

ja nopeammin. Meistä jokainen yrittää pysyä kelkassa parhaaksi katsomallaan tavalla.Jokainen kriisi ja lama on vuosien varrella muokannut yritysten tapoja toimia. Strategioita

muutetaan ja kuluja karsitaan, jotta säilytään hengissä tai taataan osakkeenomistajille osingot.Myynti ja markkinointi ovat usein yritysten ensimmäisiä ja viimeisiä syntipukkeja huonojen

aikojen koittaessa. Tottahan se on. Jos markkinointi ei toimi, harvoin syntyy myyntiä. Jos ei synny myyntiä, ei synny kassavirtaa, jolla markkinointia voisi tehdä. Tämän kierteen katkaise-miseksi yhä useammat yritykset ulkoistavat tekijöitään.

Markkinointia on tehty jo pitkään talojen ulkopuolella. Myyntiä ulkoistetaan monessa talossa vauhdilla. Varsinkin kappaletavaramarkkinoilla myyntiä voi tehdä melkeinpä kuka tahansa ulkopuolinen.

Yrittäjyys kolkuttelee monen myynti-Reiskan ja -Pirkon takaraivossa, halusivat he sitä tai eivät.Monelle yrittäjyys on iso kirosana. Mielessä kummittelevat kenties 1990-luvun laman kaiken

menettäneet yrittäjät ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluva tapa potkia epäonnistujia. Silti monelle yrittäjyys on ainoa vaihtoehto, jotta työpaikka säilyisi.

Miten suurta mörköä – yrittäjyyttä – tulisi lähestyä?Yrittäjyys on ennen kaikkea halua kantaa vastuu omista tekemisistään. Yrittäjyys on asenne,

jota jokainen voi hyödyntää ja osoittaa palkkatyössäänkin. Yrittäjyys on vastuunkantoa omista päätöksistään, niin hyvässä kuin pahassa.

Jokaisen työntekijän tulisi ymmärtää, miten päivittäiset valinnat vaikuttavat yrityksen toi-mintaan. Työntekijänä sitä tuli valittua kaupungin kallein hotellihuone, koska yrityshän minut pakotti olemaan tienpäällä. Yrittäjänä sitä miettii, onko 85 euron hotellihuone kuitenkin ihan riittävä kahdeksan tunnin unille 300 euron sviitin sijaan. Palkollisena oli helppo vaatia IT:ltä uusinta luuria, yrittäjänä sitä varjelee työkalujaan toisella tavalla.

Jos minä istuisin juuri nyt, vuonna 2014, palkollisena yrityksessä, jossa mietitään myynnin ulkoistamista, alkaisin pikaisesti tutkia mitä myynti ja markkinointi oikeasti on. Sieltä saattaa löytyä ratkaisun avaimet oman työpaikan säilyttämiseen tai oman yrityksen perustamiseen.

MinÄKÖ YRIttÄJÄKSI? EN HITOssA!

Pasi Rautio

Myynti- ja yrittäjyys- valmentaja, SMKJ:n myynnin ja markkinoinnin yrittäjien hallituksen jäsen ja Pirkanmaan nuorten yrittäjien puheenjohtaja.

”Kaikkien kannattai-si kokeilla nuorena yrittämistä, eihän tässä ole muuta kuin voitettavaa.”

”Yrittäjyys on asenne, jota jokainen voi hyödyntää ja osoittaa palkkatyössään.”


Some työnhaun pelikenttänäSosiAAlisen median eri kanavat ovat muuttaneet

paitsi ihmisten ajanviettotapoja, myös työn-

haun mahdollisuuksia. Asiantuntijat kertovat,

miten omia työllistymismahdollisuuksia voi

parantAA sosiAAlisessa mediAssa.

TEKSTI: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN


LinkedIn on sosiaalisen median kana-vista ehdoton ykkönen työnhaussa. Sen vahvistaa myös Uranuksen vies-

tinnästä vastaava Tiina Paasonen.– LinkedInissä ehdottomasti kannattaa

olla. Twitter on mielestäni myös asiallinen sosiaalinen media työasioissa, hän sanoo.

Pinterestiä ja Instagramia Paasonen pitää enemmän viihdepainotteisina ka-navina työnhakua ajatellen. Facebook käy myös, jos siellä haluaa olla julkisella profiililla. Silloin kannattaa pohtia tarkkaan, millaista sisältöä sinne tuottaa. Monelle Facebook on kuitenkin enemmän vapaa-aikaan ja kavereihin keskittyvä kanava.

Yhteisöpalvelujen lisäksi Paasonen vinkkaa perustamaan blogin. Blogi on oiva tapa tuoda omia näkemyksiään julki omalla tyylillä ja erottautua muista. Kirjoit-taa voi esimerkiksi omaa alaa koskevista asioista ja kiinnostavista yrityksistä. Hyvät blogikirjoitukset myös lähtevät helposti leviämään muita sosiaalisen median ka-navia pitkin.

Paasonen pitää erityisen tärkeänä osal-listumista omaan alaan liittyviin keskuste-luihin eri kanavissa.

– Kannattaa seurailla sellaisia yrityksiä, jotka itseä kiinnostavat ja sitä kautta lähteä luomaan omaa verkostoa. Sosiaalinen media on ehdottomasti verkostoitumisen paikka työnhaun kannalta.

Keskustele ja hio profiiliasiKoska LinkedIn on työnhaun oleellisin sosiaalisen median kanava, etenkin siellä kannattaa olla aktiivinen keskustelija. Fonectan HR-asiantuntija Tanja Kulmala rohkaisee liittymään erilaisiin keskustelu-ryhmiin ja ottamaan kantaa siellä käytäviin keskusteluihin.

Taitava keskustelija erottautuu muiden työnhakijoiden muodostamasta massasta. Hyvän LinkedIn-profiilin luominen on Kul-malan mielestä kaikkein tärkeintä.

– Verkossa on paljon ohjeita siitä, kuinka tehdään hyvä LinkedIn-profiili. Monesti törmää sellaisiin profiileihin, joissa ei ole ymmärretty miten niitä kannattaa hyödyn-tää. Etenkin oma kuva on ihan ehdoton, Kulmala muistuttaa.

LinkedIn-profiili on Kulmalan mukaan kuin käyntikortti. Hyvin rakennetulla pro-fiilisivulla on ilmaistu jo tittelivaiheessa,


Videohakemus voi olla valttikortti

V ideohakemukset ja -haastattelut yleistyvät kovaa vauhtia rekrytoinnissa. Niiden tekemiseen ei tarvita huikeita teknisiä taitoja, sillä useimmissa tietokoneissa on si-

säänrakennettu videokamera. Nauhoittaminen onnistuu monesti myös älypuhelimella.Videohakemus on yleensä vapaaehtoinen ha-

kemuksen liite, mutta se on oiva tapa erottautua muista hakijoista ja tuoda omat esiintymistai-dot esiin. Lähettämällä videohakemuksen jäät paremmin rekrytoijan mieleen. Kameraa ei siis kannata pelätä.

Fonectalla hyödynnetään rekrytoinnissa sekä videohakemuksia että -haastatteluja. Fonectan HR-asiantuntijan Tanja Kulmalan mukaan videoista kannattaa tehdä sopivan lyhyitä, ytimekkäitä ja persoonallisia. Liian pitkät hakemukset voivat kääntyä itseään vastaan, vaikka ne olisivatkin täyttä asiaa. Kulmalan mielestä videohakemukset sopivat hyvin juuri myyntialan työnhakijoille, sillä pelkkä aiempi

kokemus ja opinnot eivät välttämättä kerro riittävästi hakijan myyntitaidoista.– Ei ole mitään selkeää sabluunaa siitä, millaisella kokemuksella ja taustalla tulee

hyväksi myyjäksi, hän sanoo.Fonectan saama palaute videohakemuksista ja -haastatteluista on ollut pitkälti

positiivista.– Voi olla, että joku ei välttämättä ole niin taitava kertomaan itsestään kirjallisesti,

mutta suullisesti onkin aivan erilainen viestintätaito, Kulmala kertoo.Videohaastattelut säästävät sekä rekrytoijien että hakijoiden aikaa. Niiden avulla

voidaan haastatella enemmän hakijoita kuin mitä kasvokkain voitaisiin. Pitkät maantieteelliset etäisyydetkään eivät haittaa, jos haastattelu voidaan tehdä videolla.

– Videohaastattelut helpottavat tekemistä ja mahdollistavat asioita. Videoilla voidaan käynnistää asioita ilman pitkiä matkustamisia, Kulmala perustelee.

Videota tehdessä kannattaa tarkistaa ympäristön valaistus, tausta, oma etäisyys kamerasta sekä äänenvoimakkuus. Suunnittele, mitä haluat videolla kertoa ja panosta etenkin hyvään aloitukseen. Tarkista, että videon kestosta ei tule liian pitkä. Turhia paineita nauhoituksesta ei kannata ottaa. Jos sanat menevät sekaisin tai unohdit kertoa jotakin oleellista, videon voi tehdä aina uudestaan ennen lähettämistä.

– Videon ei tarvitse olla mikään produktio. Valmistaudu siihen niin kuin valmis-tautuisit muihinkin työhaastatteluihin.

jos henkilö on vapaana ja käytettävissä uusiin tehtäviin. Aiemmasta kokemuk-sesta tulee kertoa vähän enemmän kuin yrityksen ja työtehtävän nimi.

Myös suosituksilla on suuri painoarvo. Jos työkokemusta ei vielä ole, voi refe-renssitekstiä pyytää vaikka jonkin oman opintoprojektin ohjaajalta. Itse kirjoitettuun esittelyyn pitää myös panostaa.

– Itsestään kannattaa tehdä hyvä esittelyteksti, jossa tuo esiin niitä asioita, joilla toivoo tulevansa löy-detyksi. Työnhakuvaiheessa profiilin tulisi olla koko lailla julkinen. Jos se on auki vain omalle verkostolle, niin mahdollisuudet tulla löydetyksi pie-nenevät aika lailla, Kulmala kertoo.

Koska LinkedIn on pohjimmiltaan englanninkielinen palvelu, kannattaa itsestään kirjata hakusanoja myös englanniksi. Se voi parantaa löydetyksi tulemisen mahdollisuuksia.

Muita Fonectalle tärkeitä sosiaali-sen median kanavia ovat Facebook ja Twitter. Niiden kautta tehdään yritys-tä tutummaksi hakijoille ja viestitään myös avoinna olevista työpaikoista. Työpaikkailmoittelu ei Kulmalan mie-lestä kuitenkaan ole sosiaalisen median hyödyntämisessä olennaisinta.

– Sosiaalinen media mahdollistaa enemmän yhteydenpitoa ja verkottu-mista. Ihmisillä on mahdollisuus seu-rata, mitä yrityksessä tapahtuu. Kyse ei ole vain siitä, että julkaistaan työpaik-kailmoitus, vaan siitä dialogista, jota käydään.


Huomioi nämä työsopimusta tehdessä Mitä tarkemmin työsopimuksessa on sovittu työ-

suhteen yksityiskohdista, sitä vähemmän jää

tulkinnanvarAA mahdollisissa kiistatilanteissa.

Sanna Honkanen on yksi MOTin lakimiehistä. SMKJ:n jäsenetuihin kuuluu, että työsopimus-luonnoksen voi tarkis-tuttaa maksutta MOTin lakimiehillä ennen sopimuksen allekirjoitusta.

Myynnin ja markkinoinnin oikeus-turva MOT Oy:n lakimies Sanna Hon-

kanen sanoo, että esimerkiksi palkkauk-sesta kannattaa sopia niin selkeästi, että työntekijä osaa itse tarkistaa laskelmat.

– Työntekijän on hyvä ymmärtää, miten vaikkapa tulospalkkio kertyy. Voi sopia esimerkiksi, että provisio las-ketaan myyntihinnasta eikä katteesta. Työsopimuksen liitteeksi voi pyytää mallilaskelman.

Mitä selvemmin esimerkiksi tehtä-vänkuvasta ja työskentelyalueesta on sovittu työsopimuksessa, sitä vaikeampi työnantajan on ryhtyä muuttamaan asiaa yksipuolisesti.

– Etätyö kiinnostaa monia työnhaki-joita entistä enemmän. Jos siitä sovitaan, sekin on hyvä kirjata työsopimukseen, Honkanen sanoo.

Muita työsopimukseen kirjattavia asioita on työaika. Onko työaika määri-telty? Millainen on työn luonne? Miten ylityöt korvataan?

Yhtiön kulloinkin voimassa olevan käytännön tai matkustussäännön si-

jaan kannattaa sopia, että matkakulut korvataan ja päivärahat maksetaan verohallinnon ohjeiden mukaisesti.

Honkanen kehottaa tutustumaan omaan alaansa ja siihen, onko alalla voimassa yleissitova työehtosopimus. Työehtosopimuksessa otetaan kantaa muun muassa lomarahaan. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, lomarahasta on sovittava paikallisesti.

Myyntialalla työntekijältä vaaditaan varsin usein kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Tällöin on syytä muis-taa, että ehto voi rajoittaa huomattavasti muihin töihin hakeutumista, urakehitys-tä ja toimintamahdollisuuksia.

– Työnantaja ehdottaa yleisimmin puolen vuoden kilpailukieltosopimus-ta yhdistettynä kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan sopimussakkoon. Jos et voi kokonaan välttää kilpailu-kieltosopimusta, yritä neuvotella ly-hyemmästä kestosta, kilpailukiellon rajoittamisesta vain tiettyyn toimintaan ja sopimussakon poistamisesta, Honka-nen opastaa.

TEKSTI: PIIA KUNNAS


Mitähän ne minusta ajattelevat? Millaisen vaikutelman annoin? Vastasinko ihan väärin?

Tärkeän työhaastattelun jälkeen oma suoriutuminen voi mietityttää. Target Headhunting Oy:n toimitusjohtajan Simo Östermanin sanat ovat kuitenkin huojentavia.

– Vääriä vastauksia ei ole. Ole oma itsesi ja rehellinen, valehtelemaan ei saa lähteä. Se tulee ennemmin tai myöhem-min kuitenkin julki.

Östermanin mukaan on mahdotonta lähteä erittelemään työhaastattelun tär-keimpiä tai vaikeimpia kysymyksiä, sillä ne vaihtelevat aina tehtävän, hakijan ja haastattelutilanteen mukaan.

Kysymysten aiheita ovat muun mu-assa hakijan persoona, aiempi työkoke-mus ja vastaavuus haettavan tehtävän kannalta, motivaatiotaso, myyntitaidot, ihmissuhde- ja tiimityöskentelytaidot, työskentelytavat ja vapaa-aika. Kuva hakijasta muodostuu hyvin erilaisista kysymyksistä ja lopulta kokonaisuus ratkaisee. Hakijaa saatetaan pyytää esimerkiksi kertomaan omasta työpäi-

TEKSTI: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Rehti ja reipAs rekrytoidAAnTyöhaAstatteluissa kysytään yleensä myös hakijan heikkouksia, vaikka haAstattelu-

tilanteessa pitäisi kehua itseään. KannattAAko huonoista puolistAAn kertoa?

västään, mikä kertoo rekrytoijalle hakijan työtavoista ja suunnitelmallisuudesta.

Joskus samaa asiaa voidaan kysyä hie-man eri tavoin muotoiltuna. Viimeistään silloin tulee esiin hakijan johdonmukai-suus ja rehellisyys.

– Jos vastaus ei ole looginen, se tie-tysti alkaa mietityttämään, Österman sanoo.

Työhaastatteluissa kysytään yleensä myös hakijan heikkouksia. Kannattaako omista huonoista puolistaan tosiaan kertoa?

– Jokaisessa meistä on kehityskohtei-ta. Jos joku väittää olevansa täydellinen, niin kyllä vähän ihmettelen. Ei omilla heikkouksilla toki kannata lähteä mäs-säilemäänkään, Österman sanoo.

Persoona peliinEnsivaikutelman merkitys on hyvin suuri. Siisti pukeutuminen, kättely ja silmiin katsominen ovat toisen ihmisen kunni-oittamista ja perusasioita haastatteluun mentäessä. Österman on silti kokenut mitä kummallisimpia möhläyksiä haas-tatteluissa.

– Kerran haastattelu jäi hyvin lyhyeksi, kun hakija räpläsi koko ajan tekstiviestejä kännykällään. Sanoin hänelle, että et taida olla ihan oikeassa paikassa, Öster-man muistelee.

Vastavalmistuneella ei välttämättä ole vielä lainkaan myynnin työkokemusta takanaan. Miten tällainen nuori osaaja voi loistaa työhaastattelussa?

– Silloin pyritään keskittymään ih-miseen kokemuksen sijasta. Vastaval-mistuneen on tärkeää olla aktiivisesti yhteydessä rekrytoivaan puoleen ja tuoda omaa persoonaansa esiin. Jos kokemusta ei ole, persoona on se, joka ratkaisee, Österman sanoo.

Se, miten toimit haastattelutilantees-sa, kertoo Östermanin mukaan myös käytännön myyntitaidoistasi.

– Haastattelu on kuin myyntitilanne. Siinä pitää vain osata myydä omaa osaa-mista oikeilla argumenteilla.

”Haastattelussa pitää osata myydä omaa osaamista oikeilla argumenteilla.”


Rehti ja reipAs rekrytoidAAn

haluatko tietoa avoimista työpaikoista?Target Headhunting tarjoaa SMKJ:n jäsenille suorahaun työpaikkoja, joita on listattu jäsenille lähetettävään Osuma-uutiskirjeeseen. Jos haluat tietoa suorahaun työpaikoista, voit lähettää CV:n osoitteeseen [email protected].


TAAntuma leikkAsi kannustimiaKoulutetut nuoret pääsevät nopeasti vAAtiviin ja

hyväpalkkaisiin töihin. TAAntuma on kuitenkin verottanut

ansioita niillä, joiden työ on provisiopainotteista.

OLEN TYYPIllinEN NUORI MYYNTIAmmAttILAinEN

• mies, myyntipäällikkö, 31 vuotta• korkeakoulututkinto (tradenomi)• myyn pääasiassa oman työnantajayrityksen valmis-

tamia rakentamisen tuotteita• keskimääräinen bruttokuukausiansioni on 3 890 euroa• ajan työmatkat omalla autollani

SMKJ:n alle 35-vuotiaiden jäsen-ten mediaanipalkka on 3 890 euroa kuukaudessa ja yleisin am-

mattinimike myyntipäällikkö, selviää SMKJ:n työmarkkinatutkimuksesta.

Nuoret jäsenet ovat koko jäsenistöön nähden hyvin koulutettuja. Nuorista 46 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun koko jäsenistöstä korkeakoulutut-kinnon on suorittanut 25 %.

Kouluttautuminen kannattaa, sanoo SMKJ:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä.

– Koulutetut nuoret pääsevät vaativiin tehtäviin, jolloin palkka voi nousta no-peasti. Jos myynti sujuu hyvin, koulutus voi olla se ratkaiseva tekijä, kun valitaan henkilöitä esimiesasemaan, Röksä sanoo.

Myyntityössä on erilaisia palkkaus-tapoja, joista yleisimpiä alle 35-vuoti-ailla ovat kiinteän palkan ja bonuksen

TEKSTI: PIIA KUNNAS | KUVA: ANITA POLKUTIE


Vinkkejä työsuhteen alkuun1. Pyri kiinteään palkkaan ja kohtuulliseen 5–20 %:n provisiotasoon

kokonaispalkasta.

2. Työaika on parempi sopia selkeästi ja samoin se, miten työajan ulkopuolella tapahtuva työajo korvataan.

3. Neuvottele työsopimuksen pohjalle sopiva työehtosopimus, koska monilla aloilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. MOT:n lakimiehet ja SMKJ:n Samuli Myllyharju ja Jouni Röksä auttavat.

yhdistelmä ja kiinteä palkka. Näiden palkkaustapojen yleisyys nuorten jäsen-ten keskuudessa on kuitenkin laskenut viime vuodesta.

Sen sijaan kiinteän palkan ja provision yhdistelmä sekä kiinteän palkan, bonuk-sen ja provision yhdistelmä on käytössä yhä useammalla.

– Esimerkiksi automyynnissä ja kiin-teistönvälityksessä kiinteän palkan osuus on noin 500–1000 euroa, mikä on todella

vähän. Jos palkka jää alle työttömyystur-valaissa vaadittavan vähimmäispalkan (1154 euroa kuukaudessa v. 2014), riski jopa ansiosidonnaisturvan menettämi-seen leijuu ilmassa, jos tilanne jatkuu pitempään. Jos myyntityössä saa vä-hemmän palkkaa kuin kaupan kassalla, jokaisen tulee tajuta, että silloin liiton, työttömyyskassan ja MOT:n asiantunti-joihin tulee olla heti yhteydessä.

Työn itsenäisyys kiinnostaaNuoret myynti- ja markkinointialan am-mattilaiset arvostavat työn itsenäisyyttä ja mahdollisuutta liikkua asiakkaiden luona. 40 tunnin työviikkoon kuuluu kes-

kimäärin 17 tuntia asiakkaiden kontak-tointia, joko puhelimitse, sähköpostitse tai kasvokkain. Työstä saa asiakkaiden kanssa toimiessa välittömästi kiitosta ja onnistumiset näkyvät palkkapussissa.

Oman työn merkitys tiedostetaan ja se on yksi motivaatiotekijä. Hyvä myyjä työllistää 5-10 muuta henkilöä, joten myyntityöllä on myös kansantaloudel-lista merkitystä.

Myös autoetua arvostetaan. Reilulla kolmanneksella on käytössä työsuh-deauto. Kuitenkin yli puolet nuorista ammattilaisista ajaa edelleen tarvittavat työmatkat omalla autollaan.

Yleisimmät tehtävä-nimikkeet

1. Myyntipäällikkö (13 %)2. Tuotepäällikkö (8 %)3. Avainasiakaspäällikkö (6,5 %)4. Myyntiedustaja (5,1 %)5. Aluepäällikkö (2,9 %)


Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ei ole mikään perinteinen am-mattiliitto. Lakkoilun ja työehtosopimusten sijaan SMKJ uskoo henkilökohtaiseen sopimiseen. Palkkaasi ei neuvotella valmiiksi. Sen sijaan saat asiantuntijoiden neuvoja ja ohjeita palkkaneuvotteluihin sekä tietoa alan yleisestä palkkauksesta.

Palkkaneuvonnan lisäksi työsuhteessa olevan jäsenen käytössä on työttö-myyskassa, lakimiehet, lukuisat koulutukset ja urapalvelut. Ne tarjoavat sinulle eväät hyvään työelämään.

SMKJ:n jäseneksi voit liittyä osoitteessa liity.smkj.fi.

Opiskelijajäsenyys on maksuton.

Työsuhteisen jäsenen jäsenmaksu on 333 euroa vuonna 2014. Se maksetaan kolmessa erässä.

ammattiliiton jäsenyydestä?

Mitä hyötyä onPalkkatiedot käytössäsi

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ toteuttaa vuosittain työmarkki-natutkimuksen, joka seuraa myynti- ja markkinointityötä tekevien palkkoja. Tut-kimus on toteutettu lähes samanlaisena jo kymmenen vuoden ajan, joten meillä on laaja kuva alan palkkatasosta, työajan jakautumisesta, työajokilometreistä ja myyjien koulutustasosta.

SMKJ:n jäsenenä sinulla on palkkatut-kimuksen laajat tiedot käytössäsi. Lisäksi meiltä saat tarvittaessa palkkalausunnon sekä vinkkejä palkkaneuvotteluun.

CV-sparrausta ja avoimia työpaikkoja

Olisitko valmis tilaisuuden tullen vaihta-maan työpaikkaa, vaikka et aktiivisesti etsikään uusia haasteita? SMKJ tekee rekrytointiyhteistyötä Target Headhun-tingin kanssa, joka tarjoaa SMKJ:n jäse-nille suorahaun työpaikkoja. Jäsenistölle lähetetään myös sähköpostitse tietoa avoimista myynti- ja markkinointialan työpaikoista.

Ammattitaitoiset rekrytointikonsul-tit järjestävät myös CV-sparrauksia, jotka ovat SMKJ:n jäsenille ilmaisia. Tilaisuuksia järjestetään suurimmissa kaupungeissa. Varaamalla ajan ennak-koon pääset keskustelemaan 30–60 minuutiksi omasta työhakemuksestasi ja CV:stäsi.


Ilmaisia seminAAreja ympäri Suomea

Oman osaamisen ylläpitäminen on elinehto työmarkkinoilla pärjäämiselle. SMKJ järjestää jäsenilleen koulutuksia ja valmennuksia ympäri Suomea. Tar-jolla on myös paljon webinaareja, joihin osallistuminen ei ole sidottu paikkaan. Koulutusten teemoja ovat muun muassa myyntityö, ajanhallinta, Excel-taidot ja vieraat kielet.

Lähes kaikki SMKJ:n koulutuskalente-rista löytyvät koulutukset ovat jäsenille ilmaisia. Voit tutustua koulutustarjon-taan osoitteessa www.smkj.fi.

TyöttömyyskAssan jäsenyys

SMKJ:n työsuhteisena jäsenenä olet automaattisesti myös Myynnin ja mark-kinoinnin ammattilaisten työttömyys-kassan jäsen. Ilmaiseen opiskelijajäse-nyyteen työttömyyskassan jäsenyys ei vielä kuulu, mutta voit liittyä siihen siirtyessäsi työelämään. Yrittäjäjäsenten pitää liittyä erikseen yrittäjien työttö-myyskassan jäseniksi.

Työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttö-myysturvaan – mikäli siihen vaadittavat ehdot täyttyvät.

Työsopimuksen tarkistaminen

Myyntityön työsopimuksissa on omat erityispiirteensä, jotka koskevat esi-merkiksi työaikaa, oman auton käyttöä tai kilpailukieltoa. SMKJ:n jäsenenä voit lähettää työsopimuksesi tarkistettavaksi lakimiehellemme. Näin kannattaakin toimia aina ennen sopimuksen allekir-joittamista.

Esimerkiksi kilpailukieltolauseketta, eli kieltoa siirtyä töihin kilpailijalle, ei kannata allekirjoittaa. Moni työntekijä luulee, että tarvittaessa sopimuksesta voi joustaa. Lähtökohtaisesti allekirjoitetut sopimukset kuitenkin pitävät.

Jäsenedut.fi

Jäsenedut.fi on akavalaisten ammat-tiliittojen yhteinen palvelu, josta löy-dät alennuksia lehtitilauksista erilaisiin verkkokauppoihin. Mukana on myös useita hotelleja, matkajärjestäjiä ja muun muassa sisustuskauppoja.

Pääset tutustumaan etuihin kirjau-tumalla palveluun. Voit myös tilata sähköpostiisi kuukausittain ilmestyvän uutiskirjeen, josta näet päivitetyt edut.

Lakimiehet puhelinsoiton päässä

Työelämässä kaikki ei aina etene käsikir-joituksen mukaan. Esimerkiksi palkan-maksuun, irtisanomiseen ja YT-neuvot-teluihin liittyy tilanteita, joissa SMKJ:n jäsenet saavat tarvittaessa neuvontaa lakimiehiltä. Myös erilaiset autoiluun liittyvät teemat, kilometrikorvauksista autoetuun, ovat asioita, joissa lakimie-hemme osaavat opastaa.

Mikäli haasteet työpaikalla kärjistyvät riidaksi asti, työsuhteisen jäsenen ja yrittäjäjäsenen jäsenmaksuun kuuluu ammatillinen vastuu- ja oikeusturvava-kuutus. Vakuutus korvaa jäsenyysaikana syntyneestä työsuhdetta koskevasta rii-dasta asianhoito- ja oikeudenkäyntikulu-ja Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT:n hoitamana 17 000 euroon asti.

tehdäänkö kaupat?....................................................................................................................................

SMKJ:n opiskelijajäsenyys on sinua varten, jos......opiskelet tällä hetkellä ja olet kiinnostunut yritysten myynti- ja markkinointitehtävistä tulevaisuuden työuranasi....haluat saada vahvat pohjatiedot työelämää ja oman myyntityöurasi hallintaa varten.

ILMAISELLAopiskelijajäsenyydellä saat mm.

• ammatillista koulutusta maksutta

• tutkittua tietoa alan palkoista

• lakineuvontaa työsuhteeseen liittyvissä asioissa

• myynti & markkinointi -lehden

Documents

PELICANSIN PAKIT: kiekkOILIJA MYY LAJIAAN › storage › ma › 152b28595ecd... · nuoret pääsevät helpommin vaativiin ja 18 hyväpalkkaisiin töihin. Valmistaudu hyvin työhaastatteluun