VISIONFILOSOFIPOLICY

VISIO TULEVASTAYRITYSFILOSOFIA

YRITYSKUVA

VISIEFILOSOFIEPRINCIPES

WIZJAFILOZOFIA I ZASADYIDEOLOGII FIRMY

VISIONPHILOSOPHYPRINCIPLES

VISIO TULEVASTAYRITYSFILOSOFIA

YRITYSKUVAMietteitä yhteistoiminnallisen tulevaisuutemme

perspektiiveistä ja päälinjoista.

9. painos© Copyright 2012 byifm electronic gmbh,

Friedrichstraße 1, 45128 EssenTekstin jäljentäminen painamalla taimonistamalla on sallittu ainoastaan

ifm electronic gmbh:nkirjallisella suostumuksella

Painettu kloorivapaasti valkaistulle paperille.

Alkusanat

Sisältö

1Visio

tulevaisuudestaJohdanto 126

Teknistymisen historia ja kehitys 127

Positiivisen kehityksen edellytykset 130

Visio tulevasta 131

2ifm electronicyritysfilosofia

Henkilöstö 144

Asiakassuhteet ja markkinointi 146

Tuotepolitiikka 148

Odotukset ja seuraamukset 149

3ifm electronic –

yritystoiminnalliset päälinjatYritys 154

Henkilöstö 165

Yrityskuva 172

Hyvät työtoverit, hyvät naiset ja herrat

ifm-yritysjohto on vuonna 2007 mukaut-tanut yrityksen vuodesta 1990 lähtien käy-tössä ollutta filosofiaa joiltakin kohdin. Mukautus on ollut tarpeen, jotta yri-tysfilosofia on saatettu ajan tasalle. Filo-sofiassa viitattiin esimerkiksi siihen, että haluamme jatkaa yhteistyötä senhetkis-ten kauppakumppaneittemme kanssa. Esimerkkeinä mainittiin VEGA Hollannistaja Kühnel Itävallasta: yhteistyö näiden yritysten kanssa on kuitenkin loppunut, koska yhtiöt ovat vaihtaneet omistajaa. Sama pätee myös esimerkiksi erääseenmarkkinoita koskevaan muutokseen. Vuoden 1990 filosofia rajoitti Aasian markkinat pelkästään Japaniin. Vuoden 1990 näkökulmasta katsottuna tämä oli epäilyksettä täysin perusteltua. Nykyisinse ei kuitenkaan vastaa todellisuutta, sillä ifm investoi laajasti koko Aasiaan ja luo uusia markkinoita tällä alueella nyt ja tulevaisuudessa.

Yrityksemme ohjenuorat ja filoso-fia ovat luonnollisesti pysyneet samana.Myös vuonna 2007 ifm-johto haluaa tehdä selväksi, että se tukee jatkossakin vuodesta 1990 lähtien dokumentoitu-ja ja monia vuosia eläneitä periaatteita, jotka on nyt uudistettu nykyisessä versi-ossaan. Nämä periaatteet ovat liiketoimin-tamme järkkymättömiä tukipilareitaja jokainen työntekijämme ja jokainen kumppanimme voi tukeutua niihin. Monissa yrityksissä yrityksen filosofia ja ohjenuorat pyritään sovittamaan kul-loiseenkin yritysjohtoon. ifm ei missään tapauksessa aio tukea tällaista strate-giaa. Yrityksen filosofiana ja ohjenuora-na on pitkäkestoinen ja eletty katsomus,jota uusi johto ei voi noin vain syrjäyttää. Se on yrityksen sielu! Tällä lyhyellä esipuheella haluamme vahvistaa, että myös nykyinen johto

119

Näissä merkeissä haluamme toivottaakaikille menestyksekästä vuotta!

Essen ja Tettnang, vuonna 2007

120

ifm electronic gmbh

Yritysjohto

haluaa tunnustaa nämä ifm:n visiot, filo-sofian ja ohjenuorat ja olla esimerkkinä niiden noudattamisessa, ja se vaatii niiden noudattamista myös kaikilta työntekijöiltä.

Martin Buck Michael Marhofer

ifm-yritysjohto on otsikoinut hahmotta-mansa ajatukset, perspektiivit ja yritystoi-minnalliset päälinjat seuraavasti:–– Visio tulevasta–– ifm-filosofia–– ifm-yrityskuva. Näiden otsikoiden alla esitetyt ajatuk-set on tarkoitettu itse yritykselle ja kaikille sen palveluksessa oleville viitteeksi ja mit-tapuuksi arvokäsityksiä muodostettaessa ja käyttäytymismalleja määriteltäessä. Vaikutteitamme selventääksemme on paikallaan aluksi täsmentää lyhyesti muu-tamia seikkoja.

Visio tulevasta: Kysymykseen, miltä maailma näyttää 20 tai 30 vuoden kuluttua ja mitkä ovat ne vaatimukset, joita yrityksellemme ja sen työntekijöille silloin asetetaan, ei kukaan kykene antamaan yksiselitteistä vastausta. Silti se kiinnostaa meitä kaikkia. Moni meistä on silloin vielä aktiivisesti mukana työelämässä ja haluaa tietää, mitä mah-dollisuuksia tulevaisuus tuo mukanaan, mutta myös mitä vakuuksia on odotetta-vissa. Niille, joiden lapset silloin ovat astu-massa työelämään, on tärkeää saada tie-

tää jo hyvissä ajoin, miten suunnata lastenkoulutus. Lisäksi meillä kaikilla on yhteinen sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen vastuu tulevaisuudesta. Tähän vastuu-seen kuuluu, että selvitämme itsellemme tämänhetkisen tekemisemme ja teke-mättä jättämisemme seuraukset ja ajoissa joko pyrimme löytämään ratkaisut ongel-miin tai lähdemme kokonaan uusille teille. Syitä siihen, miksi ifm:n johtoportaassaon paneuduttu kysymykseen siitä, miten maailma saattaisi kehittyä tulevaisuudessa, on useita:1. Kehityksemme yrityksenä on suorassa

riippuvuussuhteessa toimintaympäris-tömme kehitykseen.

2. Jos aiomme käyttää hyväksi tarjoutu-vat mahdollisuudet, meidän on ajoissa osattava ennakoida, mistä lähteä etsi-mään niitä mahdollisuuksia.

3. Tulevan kehityksen arvioiminen auttaa osaltaan tunnistamaan yritystä vaaran-tavat riskit ja samalla rajoittamaan niitä.

4. ifm:n itselleen asettama vaatimus poi-keta edukseen muista yrityksistä voi-daan täyttää vain siinä tapauksessa, että valmistaudumme myös tulevai-suuden varalle paremmin kuin muut.

Lukijalle

121

5. Työntekijöiden ja yrityksen johdon keskinäiselle suhteelle on tärkeää, että on olemassa yhteinen tai aina-kin kaikkien tuntema käsitys yrityksen tulevasta kehityksestä.

Pyydämme lukijaa tarkastelemaan kriittisin silmin ajatustyömme tulosta ja laatimaamme visiota. Olemme tietoisia, että visiomme lähtee tietyistä olettamuksista ja edellytyksistä ja niiden mukaisista seuraamuksista; visiol-lemme ei ole olemassa todisteita, siitä on voitava kiistellä ja se on luonnollisesti jokaisen lukijan henkilökohtaisen usko-muksen varassa. Kysymys ei suinkaan ole siitä –– seik-ka, jota erityisesti haluamme korostaa ––, mitä mieltä henkilökohtaisesti olemme tässä esitetystä tulevaisuudenkuvasta, hyväksymmekö vai torjummeko sen tai oli-siko se meistä jopa tavoittelemisen arvoi-nen. Emme tässä yhteydessä katsoneet tehtäväksemme pohtia suuria, yhteiskun-nallisesti tärkeitä kysymyksiä kuten poliit-tiset rakenteet ja niiden mahdolliset muu-tokset tai miten poistaa yhteiskunnalliset epäkohdat, vaikka ne kieltämättä ovatkin kaikkia kiinnostavia kysymyksiä.

Ensiarvoinen tavoitteemme oli kerätä ja analysoida mahdollisimman paljon tie-toa tulevaisuudesta, odotettavissa olevas-ta, ja verrata omia johtopäätöksiämme eri alojen asiantuntijoiden johtopäätöksiin ja suhteuttaa sitten tulevaisuudenkuvamme niihin tosiasioihin ja kokemuksiin, joihin tekninen kehitys pelkästään viimeisten 30 vuoden aikana on johtanut. Saamamme tulokset lupaavat fantas-tisia kehitysnäkymiä toimintaympäristö-lemme, ja mikä meille on erityisen tärkeää, pystymme näiden tulosten valossa hah-mottamaan yritystämme odottavan tehtä-väkentän ja päättelemään, mitkä haasteet ja mitkä mahdollisuudet yritystämme ja samalla meitä kaikkia odottavat. Visiomme johdannoksi olemme valin-neet katsauksen teknistymisen historiaan, joka osoittanee lukijalle, että se, mitä men-neisyydessä pidettiin “teknisenä utopia-na”, on monessa suhteessa jo pitkään ollut elävää todellisuutta

Yritysfilosofia jayritystoiminnalliset päälinjat Yritysfilosofiaa käsittelevässä luvussa valotetaan tiivistetyssä muodossa yrityk-semme periaatteellista asennoitumista

122

liiketoimintamme tukipilareihin –– työn-tekijöihin, asiakkaisiin, markkinointi –– ja tuotepolitiikkaan, Nämä periaatteet ovat olleet määrävinä ifm:n perustamisesta läh-tien ja myös tulevaisuudessa ne ovat vel-voite niin yrityksemme johdolle kuin sen työntekijöille. Yritystoiminnalliset periaatteemme määrittelevät päälinjat on tarkoitettu ohjesäännöiksi yritysjohdolle ja kaikille ifm:n työntekijöille Ne pätevät niin pitkällä aikavälillä kuin päivittäisessä työssämme ja ovat samalla yhdistävä tekijä, johon sekä yritys että sen henkilöstö voivat samaistua kontakteja toimintaympäristöön luodes-saan. Sekä yritysfilosofiaa että liiketoimin-nallisia päälinjoja muotoillessamme olem-me tietoisesti täydentäneet jo olemassa

olevaa yrityskulttuurin kuvaa omilla toiveel-lisilla päämäärillä. Meille on luonnollisesti- kin selvää, ettei ifm nykyisellään vielä täytä kaikkia niitä vaatimuksia, joita sille asetamme. Meillä on kuitenkin vakaa aikomus pit-käjännitteisellä ja henkilöstöpainotteisella toiminnalla sekä ennen kaikkea työnteki-jöittemme ja asiakkaittemme tuella pyrkiä laaja-alaisesti toteuttamaan yritysfilosofiset ja liiketoiminnalliset päämäärämme. Toiveenamme on, että lukijalle, sen ohella, että hän analysoi tässä esitettyjä ajatuksia kriittisesti ja saa niistä uusia vai-kutteita, välittyy osa siitä varmuudesta, josta itse olemme vakuuttuneita: ifm:llä ja sen työntekijöillä on edessäan pitkäjaksoi-nen, positiivisen kehityksen kausi.

ifm electronic gmbh

Yritsysjohto

Robert Buck Gerd Marhofer Bernhard von Spiczak

123

Essen, heinäkuussa 1990

1Visio

tulevasta125

Yhteiskunnan inhimillistymistä edistävään prosessien automatisointiin tarkoitettujen ohjausteknisten laitteistojen, järjestelmien-välrisen kommunikoinnin ja tunnistinlaittei-den suunnittelu ja valmistus on se tehtävä, jonka yhtiön osakkaat ovat yrityksellemme antaneet. Tämän tehtävän täyttäminen vaatii yrityksen piirissä monen sukupolven työn, onhan kyseinen tehtävä osa suurempaa kokonaisuutta, joka on askarruttanutihmiskuntaa jo noin 6000 vuoden ajan. Tekninen edistys ja tekniikan vallanku-mous ovat käsitteitä, jotka liittyvät kiinteäs-ti yrityksemme työhön. Ihmiskunta on tek-nisen kehityksen myötä –– mekin olemme osaltaan vaikuttamassa tähän –– menossa kohti tulevaisuutta, josta tällä hetkellä voi

luoda vain viitteellisen kuvan. Käytettävis-sämme on jo nyt monia teknisiä keinoja ja apuvälineitä helpottamassa työtä, jolla ansaitsemme toimeentulomme, ja tulevai-suus lupaa mahdollisuuksia, jotka tällä het-kellä tuntuvat lähes uskomattomilta. Oheisen tekstin tavoite on valottaatulevaa kehitystä ja saada lukija vakuut-tuneeksi siitä, että tulevaisuus todella on uskomattoman lupaava. Historiallisen kehi-tyksen ja tämänhetkisen tiedontason poh-jalta olemme laatineet vision, joka selvästi osoittaa, miksi yrityksellämme on kaikki edellytykset menestyä ja kasvaa. ifm haluaa välittää kaikille työntekijöil-leen tunteen turvallisesta jatkuvuudesta ––tätä tunnetta vahvistavat osaltaan visiom-me lupaamat tulevaisuudennäkymät.

126

Johdanto

ifm yhtä vähän kuin muutkaan nykypäivän yritykset eivät olisi olemassa, jolleivat esi-isämme noin 6000 vuotta sitten olisi saa-neet kiinni tekniikan langanpäästä: tuolloin sumeerit keksivät pyörän. Tästä vallankumouksellisesta keksin-nöstä sai alkunsa tekninen kehitys, joka on jatkunut meidän päiviimme saakka. Pyö-rälle on keksitty ja keksitään vieläkin yhä uusia sovellutusmahdollisuuksia. Yksinkertaiset kuormarattaat olivat ensimmäinen pyörän käyttösovellutuskoh-de, minkä ansiosta tavaroita voitiin kuljet-taa helpommin ja nopeammin (Tämä kek-sintö merkitsi samalla paitsi teknistymistä myös rationalisointia: aikanaan se varmas-tikin oli syypää työttömyyteen ja nälkään, koska kuormankantajia ja kuormajuhtia ei enää tarvittu).Myöhemmin keksittiin lukemattomia muita kohteita, joihin pyörää saattoi soveltaa: periaatteessa pyörä on pysynyt samana, sitä on vain kehitetty eteenpäin Jos tarkastelemme esimerkiksi autoa, huomaamme, että siinä pyörän periaate löytyy lähes kaikkialta: moottorista, voi-mansiirtolaitteiston osista ja apujärjestel-mistä, vaihteiston hammaspyöristä aina auton renkaisiin. Ensimmäinen pyörä,

mihin autossa tartumme, on tietysti ohja-uspyörä. Varhaisimpiin keksintöihin kuuluvat rukki pyörineen, savenvalajan dreija, vesi- mylly, vintturi jne. Ensimmäisenä tekniikan alalla käytännön ja teorian yhdisti Leonar-do ca Vinci (1452–1519). Hän piti itseään ensisijassa insinöörinä ja suunnitteli erilais-ten sodankäyntiä palvelleiden koneiden ohella myös koneistettuja työkaluja, kaivin-koneen, sukelluslaitteita ja paljon muuta. 1700-luvulla teollisen vallankumouk-sen myötä vauhdittui tekniikan kehitys entisestään ja myös yhteiskuntarakenteet muuttuivat: maatalousvaltainen yhteiskun-ta teki tilaa teolliselle yhteiskunnalle. Jo niin varhain kuin v. l784 otettiin käyttöön ensimmäinen automaattinen kutomakone, mutta kesti vuoteen 1879 saakka, ennen kuin kutomakoneet säh-köistettiin. Puoliautomaattisia koneita oli käytös-sä maataloudessa o 1800-luvun alkupuo-lella. Nyt oman vuosisatamme lähestyessä loppuaan ovat niin tuotantolaitokset kuin toimistotkin automatisoituja ja tietokoneis-tettuja. Lopullinen ihanneratkaisu on vielä kau-kana, mutta uusia mahdollisuuksia on sekä

127

Teknistymisen historia ja kehitys

käden että ajatuksen ulottuvilla. Tekniikan kehittyminen on tuonut mukanaan moni-naisia yhteiskunnallisia muutoksia. Uuden kehityskauden alussa on aina ollut havaittavissa nk. kulttuurikynnys. Sen ylittäminen on usein johtanut melkoisiin ongelmiin, työttömyys ja puute on kohdan-nut työväestöä. Levottomuudet, myöhem-pinä aikoina lakot, sekä koneiden ja koko-naisten tehtaiden ilkivaltainen tuhoaminen ovat olleet seurauksena. Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan ole voineet pysäyttää tekniikan eteenpäinmenoa. Kun uuden kehitysjakson alkuhanka-luuksista on selvitty, yhteiskuntarakenteissa on ollut havaittavissa positiivisia muutok-sia. On syntynyt uusia ammatteja. Tuotteita ja hyödykkeitä on voitu valmistaa halvem-malla ja vastaavasti myös kulutus on kasva-nut. Kansantalouden tuotto ja suorituskyky ja sitä tietä väestön elintaso ovat nousseet. Teknisten valmiuksien parantaminen ja edelleenkehittäminen ovat kautta aikojen olleet ainoa keino taistelussa köyhyyttä ja joukkotyöttömyyttä vastaan. Tunnustusta teknisille parannuksille ovat kuitenkin aina antaneet vasta jälkipolvet. Työaika on nykyään vain puolet siitä, mitä se oli 100 vuotta sitten. Turvanamme

on tiheä sosiaaliverkko ja elintasossamme on tuskin enää parantamisen varaa. Silti juuri tässä tilanteessa on syytä moniin kysymyksiin: Eikö meidän olisi ponnisteltava yhtä intensiivisesti kuin tähänkin asti, jotta elin-olosuhteemme olisivat myös tulevaisuu-dessa yhtä hyvät? Onko meillä varaa tuudittautua siihen uskoon, että olemme turvassa, vai onko syytä olla varuillaan (suhteellista) hyvinvoin-tiamme uhkaavien vaarojen varalta? Toimettomuus, varomattomuus tai ylimielisyys saattavat johtaa siihen, että valmistamamme tuotteet eivät jonakin päivänä enää menekään kaupaksi, koska muut maat tuottavat halvemmalla, tarjoa-vat parempaa laatua ja tuovat markkinoille teknisesti parempia tuotteita. On varmaa, että tällainen tilanne synnyttäisi sosiaalisia ongelmia ja tuhoaisi perusteellisesti tulevai-suudennäkymämme. Tästä syystä meidän on jo nyt panos-tettava uusiin pätevöittämisstrategioihin, jotka kattavat myös tekniikan osa-alueen. Uutta teknologiaa syytettän usein turhaan työpaikkojen hävittämisestä. Ne päinvastoin avaavat uusia uria ja tarjoavat moninaisia uusia mahdollisuuksia

128

sekä kansantalouden kannalta että yritys-tasolla. Viimeisten 30 vuoden aikana suori-tetun tutkimus- ja kehitystyön ansiosta

ihmiskunnalla on käytettävissään valmiu-det, joilla astua jälleen yhden uuden kult-tuurikynnyksen yli ja aloittaa uusi, merkit-tävä kehitysjakso.

129

130

Kiitos ifm:n perustamisesta ja sen menes-tyksekkäästä toiminnasta lankeaa teknisen eteenpäinmenemisen ohella yhtiön osak-kaiden ja työntekijöiden aloitekyvylle. Tekninen kehitys luo jatkuvasti uusia ammatteja, samalla osa vanhoista häviää. Samalla syntyy uusia yrityksiä ja yritykset, joiden tuotepolitiikka ja organisaatiora-kenteet ovat vanhentuneita, häviävät markkinoilta. Tai pelastuvat, jos yrityksessä ajoissa opitaan suhtautumaan uusiin kehi-tyslinjoihin avoimesti ja vastaanottavasti. Tarkastelkaamme tilannetta ifm:n kan-nalta. Elektroniset tunnistimet ovat syrjäyttä-mässä sähkömekaaniset kytkentälaitteet. Tämä tosiasia on eduksi ifm:n liiketoimin-nalle. Mutta ellemme toimi kaukonäköisesti ja ideoiden sellaista tulevaisuutta silmällä-pitäen, joka vaatii tunnistinelimiltä ja auto-maatiolta nykyisestä täysin poikkeavia rat- kaisuja, ja jos jäämme jälkeen tutkimus- ja tuotekehitystyössämme, on ifm:n jonakin päivänä pakko väistyä sellaisen yrityksen tieltä, jonka tuotteet vastaavat paremmin markkinoiden tarpeita. ifm:llä on edellytykset menestyä, koska tulevaisuudessa ihmisen suorittaman työn

osuus valmistusprosesseissa vähenee enti-sestään. Ensimmäisessä vaiheessa koneet ja au- tomaatit huolehtivat varsinaisesta valmis-tusprosessista. Sen jälkeen konstruoidaan „älykkäitä“ koneita, jotka automaattises-ti valvovat ja ohjaavat tuotantoprosessia ihmisestä riippumatta. Tietoisuus näistä ongelmista ja tulevi-en markkinoiden ehtojen, tarpeiden ja toi-veiden jatkuva pohdinta yhdessä teknisen kehityksen kriittisen analysoinnin kanssa luovat ifm:lle ja sen työntekijöille valmiu-det ennakoida riskitekijät ja kehittyä kohti parempaa tulevaisuutta. ifm:n tuotepohjainen tehtävä, sekä menneisyydessä, nykyisyydessä että tulevaisuudessa voidaan määritellä seuraa-vasti: Prosessitietojen –– keruu –– siirto kaapelien tai radioaaltojen väli-

tyksellä –– käsittely ja tulkinta –– vertailu annettuihin ohjearvoihin–– korjaavien komentojen eteenpäinvälit-

täminen.–– Palvelut edellä mainituissa kohteissa.

Positiivisen kehityksen edellytykset

ifm:n tulevaisuudenkuva lähtee siitä olet-tamuksesta, että ajoittaiset ja alueelliset poliittiset selkkaukset ja yhteiskunnalliset jännitystilat eivät johda maailmanlaajui-seen kaaokseen. Vakaa uskomuksemme on, että pitkäl-lä aikavälillä kansainvälinen yhteistyö sekä politiikan että talouden alalla edistyy enti-sestään, maailmanrauha turvataan, keski-näinen suvaitsevaisuus lisääntyy ja koko maapallon väestön elinehdot paranevat. Näissä olosuhteissa muuttuvat väistä-mättä myös yhteiskuntarakenteet, minkä seurauksena on sekä mahdollista että välttämätöntä, että yhä suurempi osa ihmisen suorittamasta työstä tuotanto-prosesseissa korvataan teknologisilla rat-kaisuilla. Ihmisen tehtävänä on ollut ja on tule-vaisuudessa yhä painotetummin parantaa entisestään tilannekohtaisesti tarvittavia teknisiä ratkaisuja. Tulevaisuuden tekniset ratkaisut ovat tavattoman laaja-alaisia: ne vaativat use-ampien tasojen hallintaa, ja ne voidaan ratkaista vain tietokonetekniikalla toteutet-tavan automaation avulla. Tekninen konsepti voisi olla seuraavan-lainen:

Tietojenkäsittelyn ensimmäisellä hierar-kisella tasolla, eli operaatiotasolla, tietojen keruun suorittavat tunnistinelimet ja luo-vuttavat ne eteenpäin käsittely- ja analy-sointiyksiköille, jotka vertaavat niitä säädet-tyihin ohjearvoihin. Havaitut poikkeamat järjes-telmä korjaa automaattisesti ja kun ohjearvot on saavutettu, se lähettää ilmoi-tuksen tästä seuraavalle tietojenkäsittelyta-solIe. ifm:n määritelty tehtävä ulottuu tähän pisteeseen saakka. Järjestelevä tietojenkäsittely muodos-taa seuraavan hierarkian tason. Tällä tasolla tietojenkäsittely on hajautettu useamman prosessoriyksikön kesken, joiden tehtävänä on koordinoida ohjelmoidut ja sisääntule-vat tiedot. Kolmannen eli ylimmän tason muodos-taa älykäs, strateginen tietojenkäsittely. Pro-sessori, jonka muistiin on tallennettu kaikki käytettävissä oleva asiantuntijatieto, pystyy tekemään eri tuotantovaiheissa tarvittavat päätökset ilman ihmisen myötävaikutusta. Näin tai samankaltaisin keinoin on mahdollista –– ja jo tällä hetkellä kuvitelta-vissa –– toteuttaa vallankumous sekä tuo-tantoprosesseissa että monilla muilla teknii-kan alueilla.

131

Visio tulevasta

Tällaista ratkaisua voisi soveltaa esi-merkiksi automaattiseen ohjaukseen sekä maa- että ilmailuliikenteessä, lääke-tieteessä rutiinitarkastuksiin ja -diagnoo-seihin, tiedonvälityksessä radikaaleihin uudistuksiin sekä hallinto-ja varastointi-teknisten tehtävien automatisointiin. Näiden edellytysten vallitessa ihmis-kunnalle avautuu lupaava –– teknisessä mielessä jopa loistava –– tulevaisuus. Asiantuntijat lähtevät arvioissaan siitä, että maapallon väkiluku jo lähitule-vaisuudessa kasvaa 15 miljardiin –– seik-ka, joka kaikilla tasoilla on otettava huo-mioon tulevaa kehitystä ennakoitaessa. On pakko ryhtyä toimenpiteisiin, jot-tei väkiluvun räjähdysmäinen lisääntymi-nen johtaisi kaaokseen. ifm haluaa omalta osaltaan –– ei pel-kästään teknisessä mielessä –– olla mukana rakentamassa elämisenarvoista ympäristöä. Tämä avaa sekä yritykselle että sen työteki-jöille laaja-alaisia ja kauaskantoisia mahdol-lisuuksia positiiviseen kehitykseen.

15 miljardia ihmistä–– tarvitsee suunnattomat määrät ener- giaa–– pystytään ruokkimaan vain tehostetun

maatalouden ja elintarviketeollisuuden avulla–– tarvitsee teollista tuotantoa, joka toi-

saalta tyydyttää tarpeet mutta samalla ehkäisee raaka-aineiden riiston hyödyn-tämällä esimerkiksi uusiokäyttöä

–– tarvitsee liikennejärjestelmän, joka takaa ihmisten ja tavaroiden nopean ja luotettavan kuljetuksen

–– on vanhuuteensa asti oikeutettu parhaa-seen mahdolliseen terveydenhuoltoon

–– tarvitsee elinkelpoisen ympäristön. Ellei näitä teknisiä ongelmia pystytä ratkai-semaan, koko ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.–– Ihmiskunta nääntyy nälkään, ellemme

pysty tyydyttamään sen perustarpeita. Mikäli kaikki jatkuu entisellään, väkilu-ku sekä teollinen ja elintarviketuotanto kasvavat aluksi räjähdysmäisesti. Seu-raavassa vaiheessa raaka-aineista tulee pulaa, mikä johtaa kokonaisten teolli-suudenhaarojen ja lopulta kansantalo-uksien romahtamiseen

–– Ihmiskunta nääntyy nälkään, jos ym-päristön saastuminen jatkuu

Vaikka raaka-aineiden saanti olisikin turvattu, teollisen tuotannon hil litsemätön kasvu ja ratkaisemattomat

132

jätteidenhuoltoongelmat saastuttavat ympäristön ja viljelysmaat. Elintarvike- tuotanto romah taa.–– Ihmiskunta tuhoutuu maailmanlaajui-

sessa ydinsodassa. Ihmiset järjettömyydessään eivät täh-

tää yhteisiin päämääriin, vaan asetta-vat ensisijalle oman edun tavoittelun ja oman vaikutusalueen laajentamisen, mikä johtaa väkivaltaisiin selkkauksiin.

Pitkän tähtäyksen suunnittelun laimin-lyömisellä saattaa olla kohtalokkaat seu-raukset koko maapallon tulevaisuudelle Sama pätee myös mikrokosmoksessa eli yritystasolla. Mahdollisuudet ympäristön säilyttämi-seksi elinkelpoisena ja toimivana ovat ole-massa. Pitkälle kehittyneet kansantaloudet eivät päätöksissään ole sidottuja olemassa-oleviin keinoihin, vaan kykenevät itse luo-maan keinoja ja edellytyksiä onnistuneen päätöksenteon toteuttamiseksi. Suurien keksintöjen aika kuuluu menneisyyteen. Nobelisti Sir McFarlane Burnet'in mukaan lähes kaikki tärkeim-mät perustavaa laatua olevat keksinnöt on jo tehty. Ihmisen henkisen suorituskyvyn ensisijainen tehtävä on nyt hyödyntää jo olemassa olevaa perustietoa parantamalla

teknisiä järjestelmiä ja etsimällä niille uusia sovellutusmahdollisuuksia.

15 miljardia ihmistä tarvitsee suunnattomat määrät energi-aa elinolosuhteittensa turvaamiseksi. Energiantuotannon voi kuitenkin tur-vata vain kitkattomasti toimiva teollisuus. Lukuisista vaihtoehdoista voi kiteyttää kaksi eri energiantuotantotapaa, jotka ovat toteuttamiskelpoisia: Avaruuteen sijoitetta-vat valtavat aurinkokennot tai merialueille keinotekoisiksi saariksi konstruoidut vety-fuusioreaktorit. Jälkimmäisessä tapaukses-sa voitaisiin taata energialähteen –– eli meri-veden –– rajaton saanti ja samalla toteuttaa prosessissa vapautuvan hukkalämmön jäähdytys. Epäilemättä tullaan keskustelemaan myös muista tavoista tuottaa energiaa. Nykyiset energialähteet kuten hiili ja öljy eivät kuitenkaan enää tule kysymykseen, sillä fossiiliset raaka-ainevarat ovat rajoi-tettuja ja niiden palaessa vapautuu suuri määrä saasteita. Lisäksi ne palaessaan kuluttavat happea, jota ympäristö kipeästi tarvitsee elääkseen. ifm näkee tehtäväkseen1. analysoida ja seuloa koko energiatuo- tantoa koskevia tietoja

133

2. energiantuotannon eri haarojen loh-kouttamisen ja niiden tarpeiden kar-toittamisen

3. kattavan yleisarvion ja liiketoiminnallis-ten suositusten laatimisen.

15 miljardia ihmistä pystyy näin tuotetun energian avulla tyydyttämään perustarpeensa ja turvaa-maan elintarviketuotantonsa. Nykyisten tilastojen mukaan tarvitaan yhden ihmisen ruokkimiseksi perinteisin vil-jelymenetelmin 0,9 hehtaaria viljelysmaata. Maapallon koko pinta-ala on 3,2 mrd heh-taaria, joten yksinkertainen laskutoimitus osoittaa jo sen, miksi monet kansat vielä nykyäänkin näkevät nälkää. Näin ei voi eikä tarvitse jatkua. Elintarvikkeiden tuo-tanto on tulevaisuudessa teollistettava ja niiden jakeluongelmille löydettävä toimivat ratkaisut. Maanviljelijästä tulee elintarvikekemis-ti. Tämä on korkea kynnys ja monta ongel-maa on selvitettävä ennen kuin se voidaan ylittää. Ei tule olemaan helppoa luopua 10000 vuoden viljelystraditiosta, mutta se on ainoa vaihtoehto taata henkänjää-minen. 15 miljardin ihmisen ravitseminen laadukkaasti ja riittävästi vaatii nykyiseen verrattuna kuusinkertaisen elintarviketuo-

tantomäärän. Perinteisellä maataloudella tähän ei pystytä eikä pelkästään sen avulla maapallon nälkäongelmaa voida ratkaista. Tarvitaan uusia viljelymenetelmiä täy-dentämään ja korvaamaan aikaisempia. Jo nyt ollaan siirtymässä avomaaviljelystä teh-dasmaiseen teolliseen viljelyyn, jonka avulla maapallon joka kolkassa voidaan käytet-tävissä olevasta viljelysmaasta riippumat-ta tuottaa elintarvikkeita ja korjata satoa ympäri vuoden. Elintarvikkeiden tuotanto vaatii oman laajan teollisuudenhaaransa, joka saa osan raaka-aineistaan teollisesta maanviljelystä. Loppu tuotetaan kemiallisesti tai biokemi-allisesti. Jo ensi vuosisadalla on mahdollista tuottaa 50% maapallon väestön ravinnos-ta synteettisesti. ifm näkee tehtäväkseen1. analysoida ja seuloa kaikki maatalou-

den rationalisointia ja automatisointia koskevat tiedot, karjasuojien automa-tisoinnista moderneihin maanmuok-kauskoneisiin ja teollisiin elintarvike- tehtaisiin

2. uudenlaiseen elintarviketuotantoonelintarviketehtaisiin ja keinotekoi-seen elintarvikkeiden valmistamiseen perehtymisen ja sen arvioinnin

134

3. maataloustuotannon eri haarojen loh-kouttamisen ja niiden tarpeiden kar-toittamisen

4. kattavan yleisarvion ja liiketoiminnallis-ten suositusten laatimisen

5. sellaisten tuotteiden kehittämisen, jot-ka ehkäisevät maatalouden aiheutta-mia ympäristövahinkoja ja palvelevat ympäristönsuojelua.

15 miljardia ihmistä tarvitsee elääkseen muutakin kuin ravintoa. Teknologian kehitys on käynnistänyt prosessin, joka ei enää ole pysäytettävissä ja jota ei missään nimessä pidäkään pysäyt-tää. Nykypäivän teollisuus pystyy tyydyt-tämään paitsi ihmiskunnan jokapäiväiset tarpeet myös tarjoamaan ne luksushyö-dykkeet, jotka ovat osa nykyihmisen elä-mänlaatua. Sanomalehdestä satelliittitelevisioon, polkupyörästä autoon, lentokoneesta ava-ruuslaivaan, hammasharjasta pilvenpiirtä-jiin –– luetteloa voisi helposti jatkaa loputto-miin. Yksi on kuitenkin varmaa: Vaikka ihmisaivot pystyvätkin tuotta-maan loistavia ideoita –– löytämään oikean

raaka-aineen oikeaan tarkoitukseen, työstämään siitä tuotteen, jota myydään miljoonittain ja joka käyttökelvottomaksi kuluttuaan heitetään pois ––, ihmiskunta näyttää unohtaneen sen seikan, että raaka-aineet ovat pian loppumassa: pian ei enää ole mitään, mistä valmistaa uusia tuotteita. Kertakäyttökulutukseen pohjaavan yhteis-kunnan elinpäivät ovat luetut. Tästä syystä on korkea aika ryhtyä vastatoimiin. Ensimmäiset askeleet kohti raaka-aineiden laajamittaisia uusio- ja kier-rätysmenetelmiä on jo otettu. Teollisen yhteiskunnan sivilisaatiojättei-den käsittelyssä on noudatettava luonnon esimerkkiä, otettava mallia luonnossa val-litsevasta kiertokulusta. Aivan samoin kuin puu, joka kasvaa ja kuolee ja lahotessaan palvelee kasvualustana uudelle puulle, myös sivilisaation tuottamat jätteet on saa-tettava uusiokäyttöön. Nykyisiin tuotantolukuihin verrattuna tarvitsee 15 miljardia ihmistä huomattavat määrät enemmän tuotteita ja hyödykkei-tä, mikä samalla merkitsee voimakasta kasvusysäystä myös uusioteollisuudelle. Raaka-aineiden jälleenkäyttöön liittyvät ongelmat täytyy ja ne voidaan ratkaista panostamalla entistä voimakkaammin

135

uusiin teknisiin ratkaisuihin.Jo nyt on nähtävissä, että vielä jäljellä ole-vat raaka-ainevarat riittävät maapallon väestön nykyisellä kasvuvauhdilla myös eiteollistuneiden maiden modernisointiin, jos vain teollistuneiden maiden tuottama kulutusjäte otetaan uusiokäyttöön. Havainnollisuuden vuoksi on hyvä mai-nita, että pelkästään Saksan liittotasavallas-sa syntyy vuosittain 400 miljoonaa kuutiota jätettä (n. 800 – 1000 jätekiloa kuutiometriä kohti).ifm näkee tehtäväkseen:1 tehostaa entisestään yhteistyötä sekä

perus- että jalostusteollisuuden kanssa2. laatia konsepteja teollisuuden ja tutki-

muslaitosten keskinäisestä pitkän ai-kavälin yhteistyöstä teknologisen ym-päristönsuojelun alalla

3. analysoida ja seuloa kaikki recycling-teollisuutta ja teollisuusjätteiden käsit-telyä ja jälleenkäyttöä koskevat tiedot

4. näiden teollisuudenhaarojen lohkout-tamisen ja niiden tarpeiden kartoitta-misen

5. kattavan yleisarvion ja liiketoiminnallis-ten suositusten laatimisen.

15 miljardia ihmistätarvitsee toimivat liikenneyhteydet.

On kehitettävä liikennejärjestelmiä, joil-la liikennetiheyden tavattoman nopeasta kasvusta huolimatta voidaan nopeuttaa ja turvallistaa henkilö- ja tavaraliikennettä, ja joiden suunnittelussa ympäristönsuojelu on erikoisasemassa. Huomispäivän maailmankuvaa on vaikea verrata tämänhetken maailmaan. Myös tulevaisuudessa on „rikkaita“ ja „köyhiä“, mutta huomispäivän 15 miljar-din ihmisen maailmassa myös „köyhällä“ tulee olemaan käytössään kaikki tekniset apukeinot ja hänen sosiaalinen asemansa on turvattu. Näillä edellytyksin saattaisi olla mah-dollista, että liikenteen kehitys yksilötasolla tarkasteltuna on menossa kohti tilannetta, jossa joka toinen ihminen omistaisi nyky-päivän autoon verrattavissa olevan kulku-välineen. Tämä merkitsisi sitä, että maapallolta olisi löydyttävä tilaa 7,5 miljardille autolle tai vastaavalle kulkuvälineelle. Vaikka läh-tisimmekin siitä olettamuksesta, että yksi-löliikenne myös tulevaisuudessa on yhtä keskeisessä asemassa kuin meidän vuosisa-dallamme, tarvitaan silti myös muita ratkai-suja toimivan henkilö- ja tavaraliikenteen toteuttamiseksi. Kaikilla tulevaisuuden liikennevälineil-

136

lä on ainakin yksi yhteinen piirre: ne ovat ympäristöystävällisiä. Lentokoneet tullaan korvaamaan sekä maan päällä että maan alla liikennöivillä kulkuvälineillä, joiden nopeudet saattavat olla useampia tuhansia kilometrejä tunnissa. Toteuttamiskelpoi-simmaksi vaihtoehdoksi näyttää ainakin tällä hetkellä kehittyvän magneettirata. Mannerten välisiä kuljetuksia varten rakennetaan tunneliverkosto, jossa vallit-see alipaine; fysikaalinen edellytys, jotta tällaisessa järjestelmässä pystyttäisiin saa-vuttamaan em. korkeat nopeudet. Alle 1000 kilometrin rataosuuksilla käytetään maanpäällistä, korotetulle run-golle sijoitettua rataa. Reitit yhdistävät suurkaupungit toisiinsa mutta kulkevat varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Esikaupunkialueille rakennetaan joko maanpäälliset, korotetut radat tai liikenne keskikaupungille toteutetaan maanalaisel-la magneettiradalla. Liikennevälineet ja nii-den nopeudet takaavat joustavan ja suju-van henkilöliikenteen. Keskikaupunkien liikenneongelmien ratkaisuksi näyttäisi parhaiten soveltuvan uudentyyppinen yksilöliikenne, joka myös voitaisiin toteuttaa magneettirataperiaat-teella. Käyttäjän tarvitsee vain ohjelmoida määränpäänsä järjestelmän muistiin, itse

kuljetus tapahtuu täysin automaattisesti. Suuret rakennuskompleksit ja ostoskes-kukset varustetaan eri nopeuksilla kulkevil-la hisseillä ja liukuhihnakuljettimilla, joiden varustukseen kuuluvat myös istumapaikat. Yksilöliikennettä nykyisessä merkityk-sessään tullaan luultavasti soveltamaan jonkin verran myös kaukoliikenteessä, mutta ainoastaan kaupunkialueiden ohi-kulkureiteille. Yksityisiä ajoneuvoja varten rakenne-taan suuria pysäköintikeskuksia, joista on yhteys keskikaupungille. Näistä keskuksista käsin voi valita minkä tahansa reitin elekt-ronisesti valvottuja ja ohjattuja kulkuväyliä pitkin. Määränpää, välietapit, nopeudet, valinnaiset reitit jne. ohjelmoidaan järjestel-mätietokoneen muistiin, joka pitää huolen matkan turvallisesta kulusta. Tällaisilla liikenneratkaisuilla turvataan yksilöllinen vapaa-ajanvietto luonnollisessa ympäristössä ja ihmisen suhde luontoon säilyy. Yksilöllinen matkustaminen on mah-dollista lähinnä vain vapaa-aikana ja lomil-la. Myös tavaraliikenteessä tullaan käyttä-mään samoja liikennevälineitä, mutta suur-kaupunkeihin rakennetaan tiheät maan-

137

alaiset kuljetusverkostot, joista on yhteydet eri rakennuskomplekseihin. Rakennuksien pohjakerroksissa on tulevan tavaran käsit-telyä varten omat hallinsa, joista tavarat siirretään hisseillä eteenpäin. Tavaroiden jakelu rakennuskompleksin sisällä sen eri kohteisiin toteutaan täysin automaattisesti. ifm näkee tehtäväkseen1. analysoida ja seuloa kaikki henkilö- ja

tavaraliikennettä koskevat, saatavilla olevat tiedot

2. liikenne- ja kuljetusmuotojen lohkout- tamisen ja niiden tarpeiden kartoitta- misen

3. kattavan yleisarvion ja liiketoiminnallis-ten suositusten laatimisen.

ifm:n tehtäväkenttä on yhtä monipuo-linen kuin edellä esitetyt kehitysmahdolli-suudet. Liikenne- ja kuljetusongelmat niin hen-kilö- kuin tavaraliikenteessä ovatkin yksi ifm:n tärkeimmistä tutkimuskohteista. Sekä itse liikennevälineissä, esimerkik-si autoissa, että niiden valmistuksessa ja kulkureiteillä –– esimerkiksi magneettirata-väylillä –– tarvitaan lukematon määrä mitä erilaisimpia tunnistinelimiä. Tällaisten tunnistinelimien suunnittelu ja kehitys on jo aloitettu.

ifm tulee osallistumaan tähän kehitys-työhön laajapohjaisesti

15 miljardia ihmistä haluavat pysyä terveinä nauttiakseen luonnon ja yhteiskunnan tarjoamista mah-dollisuuksista. Tulevaisuuden yhteiskunnassa elävät pysyvät terveinä korkeaan ikään asti. Pitkä-aikaiset ja tuskalliset sairaudet on voitettu. Sellaiset kehon toiminnot, joita tulevai-suudessakaan ei pystytä stimuloimaan tai parantamaan esimerkiksi elinsiirroilla, rat-kaisevat elämän jatkumisen tai päättymisen. Vaikeat tartuntataudit on myöskin voi-tettu. Lähes kaikki kehon elimet voidaan korvata elinsiirroilla ja keinotekoisesti sti-muloitu solujen uusiutuminen ovat lää-ketieteellisiä itsestäänselvyyksiä. Eliniän pidentyminen ihmisen säilyessa terveenä tekee elämästä elämisen arvoisen Tämän tekee mahdolliseksi kemian, bio-kemian, biotekniikan ja mikroelektroniikan alalla tapahtuva tutkimus- ja kehittelytyö. Tekniikka tulee näyttelemään merkittä-vää osaa terveydenhuollon alalla. Elämän säilyttäminen, sairauksien diagnosointi ja hoitaminen ei ilman tekniikkaa ole mah-dollista.

138

Kuinka lääkäri nykyäänkään voisi tode-ta, onko potilaalla pelkästään tavanomai-sella lääkityksellä parannettavissa olevia vatsavaivoja vai sydänvika, joka aiheuttaa samantapaisia oireita, ellei hänellä olisi diagnoosinsa tukena EKG:tä. Lääketiedettä ei enää voi kuvitella ilman teknisiä apuvälineitä sairauksien di-agnosoimiseksi ja hoitamiseksi sekä leik-kauksien suorittamiseksi ja valvomiseksi. 15 miljardin ihmisen maailmassa lää- ketieteen alan teknisten apuvälineiden ke-hittäminen täydellisyyteen asti on yksilön fyysisen terveyden säilyttämisen peruse- dellytys. ifm näkee tehtäväkseen1. analysoida ja seuloa kaikki saatavilla

oleva tieto lääketieteen tekniikan alal-ta

2. eri tutkimus- ja hoitoalojen lohkoutta-misen ja niiden tarpeiden kartoittami-sen

3. kattavan yleisarvion ja liiketoiminnallis-ten suositusten laatimisen.

15 miljardia ihmistä odottaa perivänsä meiltä puhtaan ja elinkelpoisen ympäristön. Koska ihminen on keyytmielises-ti tuhonnut elinympäristöään, hänen on

tulevaisuudessa sitäkin intensiivisemmin keskityttävä korjaamaan menneisyyden vir-heitä. Ympäristön saastuttaminen estetään jatkuvalla valvonnalla ja menetelmin, joissa automaattiset korjausniekanismit käynnis-tyvät välittömästi, jos jossakin havaitaan sallittujen raja-arvojen ylittyneen. YK:n tilastojen mukaan on teollistumi-sen alkamisen jälkeen noin 150 eri lintula-jia ja selkärankaista eläinlajia kuollut suku-puuttoon. Sama kohtalo uhkaa noin 1000 muuta eläinlajia. Runsaat 250000 kasvilajia on tuhoutumassa. Olemme saastuttaneet ja saastutamme edelleenkin maapallon ilmakehää. Pelkäs-tään Saksassa syydetään vuosittain ilmake-hään 20 miljoonaa tonnia pölyä, nokea ja pakokaasuja. Tämä vastaa 800000 tava-ravaunullista saasteita. Maaperää, joka tuottaa ravintomme, on saastutettu erilaisilla myrkyillä. Tuho-laismyrkyt, fluorikloorihiilivety-yhdisteet eli freonikaasut, fluori, fluorivety, rikkidioksidi, häkäkaasut, raskaat metallit leviävät elin-ympäristöömme kotitalouksien, liikenteen, maatalouden ja teollisuuden päästöjen kautta. Vesi, joka on kaiken ravintomme perusta, sisältää siinä määrin happoja ja myrkkyjä, että merestä saatava ravinto on

139

jo osittain syötäväksi kelpaamatonta ja ko-konaisten sisävesistöjen ja merialueitten biologinen tasapaino on järkkynyt tai ne ovat jo kuolleita. Ihmisen on tyydytettävä paitsi nälkänsä myös janonsa. Vesi on vanhin voitehista ja inhimillisen elämän elinehto. Siksi sen on jatkuvasti uusiuduttava. Siitä huolimatta ihminen on suhtau-tunut vaarallisen kevytmielisesti tähän tär-keimpään peruselementtiin. Kaatopaikat ovat vesistöjen pahimpia saastuttajia. Pohjavesikerrokset ovat vaa-rassa, koska niihin imeytyy teollisuuden ja kotitalouksien eri tarkoituksiin käyttämiä kloorattuja hiilivety-yhdisteitä, raskaita metalleja, happoja ja pesuaineiden sisältä-miä fostaatteja ja valkaisuaineita. Saksan liittotasavallan vedenpuhdista-mot tuottavat vuosittain 44 miljonaa kuu-tiometriä jäteliejua, jota maatalous käyttää lannoitteena. Näin kuitenkin joudutaan vain ojasta allikkoon, sillä jäteliejun mukana pelloille levitetään raskasmetalleja ja muita saasteita, jotka imeytyvät pohjavesiin. Kemianteollisuuden ja metalli- jaterästeollisuuden luonnon kiertokulkuun syytämät saasteet ovat sitä luokkaa, että on mitä pikimmin saatava aikaan kansain-

välinen lainsäädäntö ympäristön mielettö-män tuhoamisen estämiseksi. Nämä 20. vuosisadan mukanaan tuo-mat negatiiviset seurausilmiöt on korjatta-va, ennen kuin on liian myöhäistä. Ensim-mäiset askeleet tähän suuntaan on jo otettu ja jo nähtävissä olevat ponnistelut näiden ongelmien hallitsemiseksi ja ratkaisemiseksi vahvistavat uskoamme siihen, että tulevai-suuden 15 miljardin ihmisen maailma on nykyistä puhtaampi ja elinkelpoisempi. Maaperän, vesistöjen ja ilmakehän puhtautta sekä koko energiantuotantoa ja teollisuutta valvotaan automaattisesti ja lähes aukottomasti sallittujen raja-arvojen puitteissa. Lukematon määrä erilaisia tunnistineli-miä mittaa ja käsittelee ajankohtaiset arvot ja antaa käskyn tarpeellisiin toimenpiteisiin ympäristötuhojen ehkäisemiseksi. Raja-arvoja määriteltäessä painotetaan tähänastista enemmän luonnon asettamia vaatimuksia teollisuuden ja maatalouden toiveiden sijasta. Keskustutkimuslaitokset saavat ympä-ristönsuojelun valvontaa koskevat uusim-mat tiedot sekä alueittain että maanlaajui-sesti. Kaikkien tärkeiden tietojen käsittely, tilastointi ja arkistointi on näin ollen keski-tetty.

140

Syntyy uusi ympäristönsuojelijoiden ammattikunta, jolla on oikeus ryhtyä välit-tömiin toimenpiteisiin. ifm näkee tehtäväkseen sekä liiketoi-minnallisen että yleisen yhteiskunnallisen vastuun motivoimana antaa panoksensa teknologian kehityksen alalla puhtaan ja elämisenarvoisen ympäristön luomiseksi ja säilyttämiseksi. Visiomme maapallolla vallitsevista elinehdoista kuviteltavissa olevan ajanjak-son kuluessa on rajoitettu. On enää vain muutama vuosikymmen siihen, että maapallon väkiluku on kasva-nut 15 miljardiin ja suuri osa tässä esitetyis-tä ajatuksista on joko elävää todellisuutta tai on löydetty vielä utopistisemmilta tun-tuvia ratkaisuja. Moni lukijoistamme tulee kokemaan myös nämä muutokset. Hyvä niin, sillä näin voimme ponnistella yhteisvoimin säi-lyttääksemme ympäristömme elinkelpoi-sena tulevillekin polville. Vastuu on meidän kaikkien! Ympäristönsuojelu alkaa jokaisen henkilökohtaisesta lähiympäristöstä. Toi-

veemme on, että ihmiset myös tässä suh-teessa tulevat entistä tietoisemmiksi vas-tuustaan ja ympäristön tarpeista. Tulevaisuuden 15 miljardin ihmisen maailmassa ifm voi johdannossa esitetty-jen toiminta-ajatustensa puitteissa vaikut-taa omalta osaltaan parempien elinehto-jen saavuttamiseksi. Yrityksenä meidän tehtävämme on noudattaa näitä toiminta-ajatuksia ja tie-dostaa vastuumme inhimillisen elin- ja työympäristön säilyttämiseksi. Yhdessä meillä ifm:ssä on mahdol-lisuus menestyä ja kehittyä turvatul-la tavalla, mikä puolestaan kannustaa meitä yhä uusiin ponnistuksiin. Lähes kaikki edistysaskeleet ovat läh-töisin utopioista. Monia tulevaisuutta ennakoivia ideoita on omana aikanaan pidetty sairaalloisen mielikuvituksen tuot-teina, ennen kuin niistä tuli todellisuutta. Haluamme päättää visiomme siteeraa-malla erästä David Ben Gurionin ajatusta: „Se joka ei usko utopioihin, ei ole rea-listi.“

141

143

2ifm electronic –yritysfilosofia

Työntekijöitämme varten pyrimme viitoitta-maan ne pääsuunnat ja hahmottelemaan ne arvot, jotka pitkällä aikavälillä muodos-tavat liiketoimintamme perustan. Käsite yritysfilosofia kattaa ne moninai-set ajatukset ja näkökohdat, jotka ilmaise-vat yrityksemme periaatteellista suhtautu-mista työntekijöihin, asiakkaisiin ja omiin tuotteisiimme. Vakaa uskomuksemme on, että työn-tekijät ovat yrityksen arvokkainta omai-suutta Työntekijöiden voimavarat mää-räävät koko yrityksen suorituskyvystä ja samalla siitä, onko yrityksen toiminta menestyksekästä vai ei Menestyksekäs liiketoiminta on tärke-ää paitsi yrityksen itsensä myös sen työnte-kijöiden kannalta: koska huono yritystulos merkitsee henkilökunnalle ansiotason las-kua tai jopa työttömyyttä, yritykselle itsel-leen puolestaan velkaantumista tai lopulta konkurssia, mikä puolestaan merkitsee umpikujaa yrityksen osakkaille. Yrityksen ja sen työntekijöiden keski-näisestä suhteesta on sen vuoksi pyrittävä luomaan avoin ja luottamuksellinen, jotta asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa yhteisvoimin. Luottamuksellinen ja tasa-arvoinen yhteistyö edellyttää työntekijöiden säännöl-

listä jatkokoulutusta, systemaattisia, tavoi-tetietoisia ponnisteluja, oma-aloitteisuutta ja ehdotonta vastuuntunnon tiedostamis-ta kaikkien yrityksen palveluksessa olevien taholta. Vain näin kyetään saavuttamaan yrityksen pitkäjännitteisen toiminnan kan-nalta välttämättömät tavoitteet: vastuun jakaminen monien kesken ja päätöksente-koprosessien hajauttaminen. Haluamme, että ifm:ssä on monia pää-töksentekijöitä. Jos ainoastaan yrityksen johto osallistuu päätöksentekoprosessiin, se merkitsee sitä, että yrityksen hyvinvoin-nista ovat vastuussa vain harvat. Menestyk-sellisen liiketoiminnan kannalta on kuiten-kin kaikkien työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon tärkeää. Poikkeuksellisen menestyksekäs yritys-tulos voidaan saavuttaa vain silloin, kun työntekijät uskovat yritykseensä ja tuntevat saavansa oikeudenmukaisen ja rehellisen kohtelun. Vain silloin työntekijä on vastuul-lisesti, tehtävästään vakuuttuneena ja koko tahdollaan valmis parhaaseen mahdolli-seen työpanokseen. Keskinäinen kunnioi-tus kasvaa, kun jokainen tietää myös toisen kantavan vastuuta ja kaikkien tarvitsevan toisiaan. Esimiehilleen työntekijät antavat tunnustusta näiden suoritusten perusteel-la, eivät pelkän aseman vuoksi. Jollei näin

144

Henkilöstö

olisi, kunnioitus olisi hyvin lyhytaikaista. Tällainen asennoituminen on sekä työn-tekijöiden että yrityksen edun mukaista.–– Panostamme kaikissa tilanteissa yhteis-

työhön, ei keskinäiseen kilpailuun –– Työntekijöiden keskinäiset välit ovat

avoimet, epärehellisyys ja taktikointi vie-rasta

–– Teemme työtä yhden yhteisen päämää-rän hyväksi, emme hajauta voimiamme moniin eli tavoitteisiin

–– Emme työnnä toiselle kapulaa rattaisiin, vaan autamme toinen toisiamme

Muuta tietä pysyvästi menestyksekkää-seen toimintaan ei ole. Järkevä asennoitumi-nen menestykseen välittää kaikille yrityksen palveluksessa oleville turvallisuuden ja tyy-tyväisyyden tunteen. Tällaisessa yrityksessä on pelko tulevaisuudesta ja toimeentulosta tuntematon käsite.

145

ifm:n palveluksessa olevat toimivat välittäji-nä yrityksen ja sen asiakkaitten välillä. Asiakas määrittää joko yksin tai yhdes-sä ifm-henkilöstön kanssa, minkä tuotteen hän tarvitsee tietyn ongelman ratkaisuksi. Jos ifm:n tuoteohjelmasta löytyy oikea tuote kyseiseen ongelmaan ja ifm myy tuot-teen asiakkaalle, ostotapahtuman seurauk-sena syntyy kapea-alainen markkinasektori: yksittäinen asiakas ostaa tietyn tuotteen suhteellisen korkeaan hintaan. ifm:n tavoitteena on kuitenkin kehittää tuotteita, jotka palvelevat kokonaisvaltaisia ongelmaratkaisuja ja joilla sellaisina joko jo on maailmanlaajuiset markkinat tai joil-le nämä markkinat voidaan luoda Silloin tuotanto perustuu suuriin kappalemääriin, tuotteiden laatu pysyy tasaisen korkeana ja asiakas saa edulliseen hintaan laadukkaan tuotteen. Tältä pohjalta voidaan ja on tar-koitus kehittää ja tarjota myös asiakaskoh-taisten ongelmien vaatimia yksilöllisiä tuo-teratkaisuja. ifm:n henkilöstön on läheisessä kon-taktissa asiakkaaseen pystyttävä luomaan luottamuksellinen suhde, jossa avoimesti ja vilpittömästi otetaan huomioon molempien osapuolten intressit. Vain näin voidaan taata pitkäaikaisen asiakassuhteen syntyminen.

Asiakkaan on voitava hyötyä kaikesta, mitä ifm pystyy tarjoamaan: pätevyytem-me, tietomme ja kokemuksemme omalla erikoisalallamme, korkealuokkaiset laatu-tuotteemme ja niiden sovellutusmahdolli-suudet. Vastasuorituksena näistä saa ifm asi-akkaan tilauksen. Kukaan asiakas ei ole valmis hankkimaan uuteen, kokeiluasteel-la olevaan sovellutuskohteeseen huonoa tuotetta eikä markkinoita liioin voida luoda ilman intensiivista, henkilökohtaista asiak-kaaseen kohdistuvaa markkinointitoimin-taa. Tästä syystä asiakas on yrityksen arvo-asteikossa yhtä tärkeässä asemassa kuin yrityksen työntekijät: ilman asiakasta ei ole markkinoita ja ilman markkinoita on myös yritys tarpeeton, täysin huolimatta siitä, miten mielenkiintoisia ja teknisesti valmiita sen tuotteet ovat. jokainen ifm:n n työntekijä on velvol-linen –– joko suorassa kontaktissa asiak-kaaseen tai vällisesti, mikäli työntekijä on esimerkiksi tuotannon, hallinnon tai tuote-kehitysosaston palveluksessa –– tekemään parhaansa, jotta ifm:n tuotteille pystytään luomaan ja säilyttämään laajat markkinat. Emme luonnollisestikaan saa unohtaa tai laiminlyödä sitä seikkaa, että ensisijaisesti

146

Asiakassuhteet ja markkinointi

laaja-alaisiin markkinoihin tähtäävän tuote-valikoimamme ohella meidän on pyrittävä herättämään asiakkaassa individuaalisia tar-

peita, joihin meidän on kehitettävä toimivia ratkaisuja. Myös tätä tietä avautuu ifm:lle uusia, tärkeitä markkinasektoreita.

147

Markkinoiden luomisen perusehtona on markkinoille tarjottava tuotevalikoima. Ilman tuotetarjontaa asiakkaan mielenkiin-toa ei voi herättää, tarpeita tyydyttää eikä myöskään luoda markkinoita. Yritys, jolta puuttuu kilpailukykyinen tuote- tai palvelutarjonta, ei ole elinkykyinen. ifm:n tuoteohjelmaan kuuluvat yhteiskun-nan inhimillistymistä edistävissä automaatti-sissa prosesseissa tarvittavat tunnistinelimet ja ohjaustekniset laitteistot. Kaikkien ifm:n valmistamien tuotteiden tutkimus-ja kehit-telytyö pohjaa uusimpaan tietoon ja uusim-piin menetelmiin. Pitkän aikavälin seuranta ja worst-case-koestus kuuluvat tärkeänä osana tuotekehittelyyn ja laaduntarkkai-luun, kun on kysymys tuotteista, jotka on tarkoitettu laajoille markkinoille. Ensimmäinen askel on pyrkiä proto-tyyppien ja pienien valmistuserien avul-la kehittämään sopivat koestuslaitteet ja tuotannossa tarvittavat apuvälineet ja löytää toimivia ratkaisuja tuotantopuolen automaatiossa. Seuraava vaihe on pieniä koe-eriä valmistamalla päästä tasaisen kor-keaan, ifm-vaatimustason täyttävään tuot-teen laatuun.

Vasta sitten, kun tuote täyttää kaikki nämä vaatimukset, se hyväksytään sarja-tuotantoon. Tuotteiden tasaisen korkean laadun takeena on omalta osaltaan ifm:n har-joittama raaka-ainepolitiikka. Kaikkien tuotannossa hyödynnettävien osien ja komponenttien on vastattava valvonta- ja toimitusmääräyksiä, niiden laatua val-votaan jatkuvasti ja niiden varastoinnissa otetaan huomioon tuotantopuolen tar-peet. Laadunvarmistukseen kuuluu olen-naisena osana toimittajien arviointi sekä laatumääräysten noudattamisen tarkastus toimittajilla. Tämä monivaiheinen ja -mutkainen tie on tarpeen, jotta lopputuloksena olisi se teknisesti viimeistelty tuote, johon ifm:nasiakkaat ovat tottuneet ja jollaista heillä on oikeus edellyttää myös tulevaisuudessa. Mutta vaiva on sen arvoinen, sillä var-muus siitä, että tuote täyttää asiakkaan toi -veet takaa samalla, että asiakassuhde on pitkäaikainen. ifm:n tuotteiden taso ja laatu ovat esi-merkillisiä.

148

Tuotepolitiikka

Odotukset ja seuraamukset

Menestyksekäs yritystoiminta on kestävä vain siinä tapauksessa, että sekä yritysjohto että työntekijät noudattavat yritysfilosofian käyttäytymismalleja ja täyttävät kukin osal-taan heihin asetetut odotukset. ifm ei tarkoita pelkästään yritystä tai yhtiötä, ifm ei ole pelkkä nimi. ifm tarkoittaa meitä kaikkia. Menestyvä ifm on meidän kaikkien hyödyksi. Meidän on kaikkien vedettävä yhtä köyttä. Toivomastamme yrityskuvasta tulee kuitenkin todellinen vain siinä tapauksessa, että me kaikki tartumme työhön tarmol-la ja optimistisina ja ilman ylenkatsetta tai alentuvaa asennetta toimimme toistemme hyväksi. Meidän kaikkien mottona tulee olla:

”Kyllä, olen valmis!“ Tällä tarkoitamme,–– että jokainen työntekijä on yritysfiloso-

fian hengessä valmis osoittamaan aloi-tekykyä

–– että jokainen työntekijä on yritysfilo-sohan hengessä valmis paneutumaan työhönsä ajatuksella ja tulevaa enna-koiden

–– että jokainen työntekijä on yritysfilo-sofian hengessä valmis panostamaan kaikkensa työhönsä, koska kokee sen mielekkääksi

–– että jokainen työntekijä on yritysfiloso-fian hengessä valmis auttamaan toista ja myös osoittaa sen

–– että jokainen työntekijä on yritysfiloso-fian periaatteiden toteuttamiseksi val-mis kantamaan vastuuta

149

151

3ifm electronic –

yritystoiminnalliset päälinjat

3ifm electronic –

yritystoiminnalliset päälinjat

Suoritus- jakäyttäytymistavoitteet

yritykselle ja sentyöntekijöille

Yritys 154

Toiminta-ajatus 154

Markkinat 156

Teknologia 158

Pääoma 161

Mainonta 162

Jatkuvuus 163

Henkilöstö 165

Johto ja ylemmät toimihenkilöt 168

Organisaatio 170

Yrityskuva 172

ifm tulee aina olemaan uskollinen alkuperäl-leen

·ifm: n tavoitteena on olla paras, mitä tulee tuotteiden ja palvelujen laatuun ja luotetta-vuuteen

·Tarkoitamme, mitä sanomme ja myös teem-me sen

·ifm:n tavoitteena on kansainvälistyä maail-manlaajuiset markkinat kattavaksi yhtiöksi

·ifm:n tavoitteena on kasvaa ja turvata toi-mintaympäristönsä

·ifm panostaa teknisten prosessien optimoin-tiin ja uusiin teknologisiin ratkaisumalleihin tarjoamalla maailmanlaajuisesti sekä ohjaus-tekniikan suunnittelupalveluja että tuotteita

154

Yritys

Toiminta-ajatus

Selkeärakenteisten, itsenäisesti ja omavas-tuullisesti toimivien yksiköitten perustami-nen ja säilyttäminen ovat ifm:n menestyksen perusta

·ifm on markkina- ja asiakasorientoituva yri-tys. Markkinat antavat parempia vastauksia kuin pelkät teoriat

·Emme tyydy asioiden yksipuoliseen tarkaste-luun. Alhaiset kustannukset mutta vaatima-ton laatu- ja palvelutaso ovat yhtä epätyydyt-täviä kuin laadukkaat tuoneet ja palvelut, jos ne ovat liian kalliita ja siten kannattamatto-mia. Toisaalta meidän on aina oltava valmiita paneutumaan erityisen huolella myös asia-kaskohtaisün ongelmaratkaisuihin

·ifm haluaa olla optimistinen yritys. Optimismi vauhdittaa kehitystä, pessimismi on vain ter-vetullut veruke toimettomuudelle

155

ifm:n liiketoiminta on globaalista. Liiketoi-mintamme ja investointitoimintamme tulee nyt nähtävissä olevan suunnittelujakson aikana painottumaan Amerikkaan, Aasi-aan ja Eurooppaan, mutta tilaisuuden tullen olemme valmiit suuntautumaan myös muille markkina-alueille

·ifm ei halua tyydyttää pelkästään jo havait-tavissa olevia tarpeita, vaan pyrkii uusia käyt-tö-ja sovellutusmahdollisuuksia kehittämällä systemaattisesti uusien tarpeiden luomiseen

·ifm on kehittämässä Amerikan markkinoitavarten optimaalista edustus-ja henkilöstö-rakennetta. Lojaalisuus ja luotettavuusmyös suhteessa yhtiötämme edustaviinyrityksiin ovat yhtä tärkeitä kuin syste-maattinen ja jatkuva oman kenttäorgani-saation tehostaminen ja laajentaminen

·Aasian markkinoilla ifm panostaa johdonmu-kaisesti ekspansiiviseen toimintaan. Sikäläis-

156

Markkinat

157

ten markkinoiden ominaispiirteet pakottavat erityisiin ponnisteluihin kilpailukykyisen tuote-ja hintapolitiikan toteuttamiseksi. ifm on val-mis vastaamaan tähän haasteeseen

·ifm pyrkii soveltamaan Liittotasavallassa käytössä olevaa myyntiorganisaatiomallia (sivuliikkeet, aluetoimistot) maakohtaiset tarpeet huomioiden myös muihin maihin.Vastuullisen henkilöstön jatkuvalla keskinäi-sellä kommunikoinnilla tähdätään myyntior-ganisaation edelleenkehittämiseen

·ifm painottaa erityistä asennoitumista asia-kassuhteisiin. Haluamme korostaa jatkuvasti niitä velvoitteita, joita jokaisella työntekijällä –– yrityksensisäiseen asemaan katsomatta –– on asiakkaitamme kohtaan. Jokainen työ-tekijä on, joko suoraan tai välillisesti, omalta osaltaan vastuussa myyntituloksesta

·ifm haluaa olla joustavan ja aktiivisen asiakas-palvelun esikuva

Teknisen ja myyntihenkilöstön intensiivisellä jatkokoulutuksella ifm haluaa antaa työnte-kijöilleen valmiudet selviytyä vaativista ja jat-kuvasti muuttuvista haasteista ja näin reagoi-da joustavasti ja innovatiivisesti muuttuviin markkinoihin

·ifm panostaa ainoastaan sellaisiin tuoteryh-miin, jotka teknisesti ovat hallittavissa oman taitotietomme keinoin

·ifm:n tuotepolitiikka tähtää maailmanlaajui-seen tarjontaan

·ifm:n tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää joustavan ja innovatiivisen teknologiayrityk-sen maine

·Hellittämättömän, laajapohjaisen ja tehok-kaan tutkimus- ja kehitystyön avulla haluam-me varmistaa teknologisen etumatkamme

158

Teknologia

159

säilymisen kilpaileviin yrityksiin ja vahvistaa markkina-asemiamme

·

Tulevaisuudessa tullaan investoimaan omiin valmistustekniikoihin kuten kalvo-ja moduu-litekniikkaan, jotta voidaan saavuttaa korkea Iaatutaso tehokkaasti

·

Tietokoneavusteisella, kaikki yrityksen eri osat yhdistävällä tuotannolla pyritään takaamaan korkea joustavuusaste ja optimaalinen laatu

·

Tuotteiden korkea laatu ja niiden teknisen suorituskyvyn realistinen dokumentointi ovat tinkimättömiä ifm-periaatteita

·

Laadukas tuote ei ole toteutettavissa pelkäs-tään määräyksin, vaan kaikkien

työntekijöittemme on sisäistettävä meille yhteisesti asetettu vaatimus, jonka mukaan ifm-tuotteet ovat täydellisen viimeisteltyjä

·

Laatu ja järkevä kustannusajattelu eivät käsi-tyksemme mukaan ole ristiriidassa, vaan edistävät ja täydentävät toisiaan

·

Joustava materiaalitalous on joustavan tuo-tannon edellytys

·

Kaikenlaisen tuhlaamisen välttäminen on materiaalitalouden perustavanlaatuinen teh-tävä

·

ifm ei tule suunnittelemaan, valmistamaan tai myymään sellaisia tuotteita, jotka välittömästi palvelevat sotilaallisia tai aseteknisiä tarpeita

160

Oman perustutkimuksemrne ohella tarvit-semme tieteellisen tutkimustyön tukea. Edis-tääksemme taitotietoamme pyrimme yhteis-työhön eri instituuttien, korkeakoulujen ja suurten teollisuuslaitosten kanssa

·ifm seuraa tuotekehitystyössään pitkäjännit-teistä ja järkiperäistä tuotestrategiaa. Lyhyt-ikäiset trendit ja kilpailun kehitysilmiöt eivät saa houkutella meitä ilman omaa markki-nointikonseptia lyhytnäköisesti jäljittelemään kilpailijoitamme

·ifm haluaa turvata riippumattomuutensa yri-tyksen suuruusluokkaa vastaavilla pääoma-varoilla

·Voitollinen yritystulos on välttämätön liiketoi-minnallinen palkkiomme

·Kasvavat voitot ovat ehdoton edellytys yrityk-sen turvatulle kasvulle

161

Pääoma

Mainonta

Osakkaat luopuvat voitoista yhtiön hyväksi. Näin muodostuvalla vararahastolla voidaan tyydyttää yrityksen pääomatarpeet

·Tuoton lisääminen voi olla kannattavampaa kuin kustannusten alentaminen

·Jokainen työpanos joko lisää tai vähentää ifm:n yritystulosta. Jokainen työntekijä kantaa omalta osaltaan vastuun yrityksen menesty-misestä

·ifm-mainonnan tulee vastata todellisuutta

·ifm-mainonta on selkeälinjaista, ilmeikästä, innovatiivista, voitontahtoista, laadukasta

·Mainonnan on kyettävä luomaan ifm:n nimestä, tuotteista ja suorituksista tunnettu ja ainutlaatuinen käsite

162

ifm identicom ja kaikki ifm-ryhmään kuuluvat yhtiöt ovat velvollisia harjoittamaan intensii-vistä, yrityskuvaa kirkastavaa yhteistoimintaa

·Tämä yhteistyö perustuu suvaitsevaisuuteen eri maissa vaadittavien mainontatoimien ominaispiirteitä kohtaan sekä ifm identicomin keskeisen vastuuaseman tunnustamiseen

·Jos yritys mielii menestyä ja kasvaa, sen onotettava riskejä. Yhtiön osakkaat ja yritys-johto tulevat punnitsemaan riskitekijät jahyväksymään vain sellaiset riskit, jotka eh-dottomasti ovat hyödyksi ja jotka ifm pystyy hallitsemaan

·Markkinaosuudet pystytään turvaamaan vain jatkuvalla kilpailulla. ifm on valmis ottamaan tämän haasteen vastaan

·Yhtiön osakkaat ja yritysjohto tulevat teke-mään parhaansa luodakseen ifm:n yritysra-

163

Jatkuvuus

164

kenteen niin tuotepohjaltaan, asiakassuhteil-taan ja -määrältään kuin yritysalakohtaisesti niin turvalliseksi kuin mahdollista, jotta yritys maailmanlaajuisesti voisi reagoida joustavasti suhdannevaihteluihin ja oman toimialamme eri kehityssuuntiin

·Yhtiön osakkaat ja yritysjohto tiedostavat vel-voitteensa hyödyntää menneisyydestä saatu-ja kokemuksia tulevia tehtäviä ratkottaessa

Kunnioitamme jokaista yksilöä

·Kaikki työntekijämme arvostavat inhimillista kanssakäymistä. ifm tunnustaa tämän peri-aatteen omakseen

·Työntekijöiden motivoiminen alkaa siitä, että asetetaan tavoitteita. Jos tavoitteet ovat hou-kuttelevia ja mahdollisuuksien rajoissa, ne täyttävät tehtävänsä motivoivana tekijänä. Mahdollisuuksiemme ulkopuolella olevat tavoitteet eivät motivoi

·Jokainen työntekijä on uusien, tuottavien ideoitten lähde, ifm haluaa rohkaista ideoin-tia tukemalla tervettä riskivalmiutta ja hyväk-symällä myös epäonnistumiset

·ifm haluaa työritekijöittensä olevan itsenäi-siä. Itsenäisyys pohjaa tiettyyn kurinalaisuu-

165

Henkilöstö

teen, mikä merkitsee yhteisen perusasenteen hyväksymistä ja niiden sääntöjen kunnioitta-mista, jotka rajaavat toimintamme puitteet

·Nämä säännöt ovat luonteeltaan positiivisia. Ne eivät rajoita, vaan rohkaisevat työntekijää käyttämään hyväkseen kaikki toimenkuvan-sa suomat mahdollisuudet

·ifm:n työntekijät ovat kaikkialla maailmassa yrityksensä lähettiläitä ja voivat käyttäytymi-sellään vaikuttaa positiivisen, omaperäisen yrityskuvan syntymiseen

·ifm on monikansallinen yritys, jossa kunnioi-tetaan eri maiden elintapoja ja kulttuuria

·ifm kouluttaa nuoria tavoitteenaan tarjota näille turvattu työpaikka sekä mielenkiintoi-nen ja haastava tehtäväkenttä

166

ifm panee painoa pitkäaikaisille työsuhteille, tukee ja arvostaa työntekijöittensä kykyjä ja valmiuksia yletä asemassaan yrityksen sisällä

·

ifm tarjoaa varman työpaikan kaikille työnte-kijöille. ifm ei pyri voittamaan suhdanneke-hitysten aiheuttamia väliaikaisia heilahteluja työllisyysmarkkinoilla vähentämällä työpaik-koja vaan ne ratkaistaan tuloksesta tinkien. Tämä ei kuitenkaan tarkoita työpaikkata-kuuta hinnalla millä hyvänsä. Mikäli yrityksen rakenteet kehittyvät epäsuotuisaan suuntaan tai markkinoilla tapahtuu pitkäaikaisia muu-toksia, yritysjohto on sitoutunut ryhtymään ajoissa vastatoimiin koko ifm:n hyväksi, sil-loinkin kun tällaiset toimet voisivat johtaa työpaikkojen rnenetyksiin

·

Kyvykäs johtaminen vaatii laajapohjaistatietoa. Niin ifm:m johdolla kuin sen työnte-kijöillä on oikeus saada kaikki tarpeellineninformaatio, mutta heillä on myös velvollisuus itse hankkia ja omaksua uutta tietoa

167

ifm:n johdon henkilökohtainen käyttäytymi-nen on esikuva kaikille yrityksen työntekijöille

·ifm:n johtavat henkilöt ovat sekä kriittisiä että itsekriittisiä

·ifm haluaa luoda toimivan ja luottamukselli-sen pohjan yritysjohdon, ylempien toimihen-kilöiden ja työntekijöiden väliselle yhteistyölle panostamalla tehokkaaseen tiedottamiseen ja rakentavaan mielipiteiden vaihtoon

·Johtoportaaseen kuuluvien on saatava ennen kaikkea työntekijät ideoittensa taakse

·Tietty annos futurologista asennoitumista on tarpeen johtotehtävissä

·Kiitosta ja tunnustusta tarvitsevat kaikki, niin työntekijät kuin johtohenkilötkin

168

Johto ja ylemmät toimihenkilöt

Saattaa olla mahdollista ostaa työntekijöiden sympatiat lyhyeksi aikaa, mutta niiden arvo on kyseenalainen niin kauan kuin sympatia ei perustu vapaaehtoisuuteen

·ifm-johtohenkilöt ovat valmiita siirtämään alaisilleen vastuullisia tehtäviä. Tehtävien delegointi vaatii sekä edistää luottamusta ja vastuun tiedostamista. Tehtävien delegointi ei uhkaa ifm-toimihenkilöiden asemaa vaan vapauttaa heidän voimavaransa uusiin haas-teisiin

·Johtohenkilöt ja työntekijät pitäytyvät sovit-tuihin järjestelyihin ja suoriutuvat tehtävistään sovittuun määräaikaan mennessä

·Harmoninen yhteistyö on selvä kaikille yrityk-sen palveluksessa oleville. Ongelmaratkaisuja luodattaessa on rakentava riita paikallaan, se ei kuitenkaan koskaan saa muodostua hen-kilökohtaiseksi ja loukkaavaksi

169

Pelkkiä oikeuksia ei ole kenelläkään, ei esi-miehillä eikä alaisilla, vaan jokaisen on tiedos-tettava myös velvollisuutensa

·ifm-työntekijät arvostelevat ja punnitsevat suorituksiaan itse, samoin niitä arvostellaan säännöllisesti esimiesten taholta yhtenäisiä ja selkeitä periaatteita noudattaen. Arvoste-lun lopputuloksesta keskustellaan avoimesti kyseisen työntekijän kanssa ja se on lähtö-kohta ylennyksistä päätettäessä

·Johtohenkilöiden ja työntekijöiden säännöl-linen jatkokoulutus merkitsee yrityksen eri osastoille sekä hyötyä että haastetta

·Yksilön tunnustaminen ja kunnioitus merkit-sevät ifm:lle samalla pysyvää, pelkistettyä ja tehokasta organisaatiorakennetta

·Organisaation tarkoitus on palvella henkilö-kuntaa, se tulee rajoittaa käsittämään vain

170

Organisaatio

171

muutamia tärkeitä pääsääntöjä ja selkeästi rajattuja vastuualueita

·Meille organisaatio merkitsee myös taistelua byrokratiaa vastaan

·Organisaation tehtävä on pelkistää yrityksen-sisäisiä rakenteita

·ifm tarvitsee sekä keskitettyä että hajautettua toimintaa

·Organisaation tehtävä on koostaa henkilö-kunnan välittämät havainnot ja kokemuspe-räiset tiedot. Tämä edellyttää organisaatio-muodoilta joustavuutta ja liikkuvuutta

·Organisaatio –– ja sen ohella ATK –– ei koskaan saa olla itsetarkoitus. Sen tehtävänä on ja pysyy palvella työntekijöitä ja edistää heidän keskinäistä yhteistyötään

171

ifm haluaa tukea intensiivistä, elävää yritys-kulttuuria nyt ja tulevaisuudessa

·ifm haluaa luoda itsenäisen, omintakeisen yrityskuvan, joka heijastuu sen työntekijöi-den ja yrityksen käyttäytymisessä, ja samalla korostaa ja selventää yrityksen liiketoiminnal-lisia päälinjoja

·Haluamme, että asiakassuhteita, tuotteita ja niiden laatua koskevat arvokäsityksemme ovat järkähtämättömiä ja että kaikki ifm:n työntekijät hyväksyvät ne rajoituksitta ja tun-nustavat ne suoritustensa ja käyttäytymisen-sä perustaksi

·ifm:ää edustavan on aina oltava hyvä kuun-telija. Käyttäytymisellään, ulkonaisella ole-muksellaan sekä osallistuvalla ja energisella työpanoksellaan hän samalla muovaa ifm:n yrityskuvaa ulospäin

·ifm sekä vaatii että tukee ympäristövastuulli-sia päätöksiä ja käyttäytymismalleja

·ifm:n asenne kansalaisaktiiviseen toimintaan on suvaitseva ·ifm haluaa olla moraalinen yritys

172

Yrityskuva