Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta Olli Hietanen 18.8.2015 Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestivät yhteistyössä Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusillan 3.6.2015 Turun kauppakorkeakoulussa. Varsinais-Suomen järjestöjen toiveet ja tarpeet nousivat esille maakuntastrategian valmistelussa vuosina 2013- 2014. Tuolloin Järjestöjen ja yhdistysten näkemyksiä selvitettiin mm. maakunnallisella kyselyllä. Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusillassa tätä järjestöjen kanssa aloitettua yhteistyötä jatkettiin järjestämällä avoin, osallistava ja konkreettisiin toimenpiteisiin johtava ideointi-ilta. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia jatkotoimia järjestöjen näkökulmasta maakunnan kehittämiseen ja kansalaisresurssin aktivoimiseksi ja hyödyntämiseksi. Tulevaisuusillan aluksi kuultiin katsaus Varsinais-Suomen maakuntastrategian toteuttamisesta sekä laajemminkin tausta-ajatuksia sille, miksi järjestöjen ja yhdistysten toiminta on entistäkin tärkeämpää Varsinais-Suomen tulevaisuudelle. Alustukset sisälsivät kolme perusviestiä:

1. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta -jaoston raporteissa vuonna 2014 nousi esille, että vaikka hyvinvointivaltio voi talousvaikeuksien vuoksi heiketä, niin hyvinvointiyhteiskunta voi jopa vahvistua, kun/jos kolmas sektori täydentää julkisia palveluita. Kolmannen sektorin toiminta voi monessa tapauksessa olla jopa laadullisesti

parempaa, koska vertaispalveluna se toisinaan ymmärtää paremmin asiakkaan tarpeet ja kykenee palvelemaan ihmisläheisemmin ja henkilökohtaisemmin. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_4+2014.pdf

2. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto puolestaan tiivisti tulevaisuuden oppimisen ja opettamisen haasteet visioksi, jonka mukaan ”jokaisen ihmisen sisällä on kukka”. Jokaisella ihmisellä on sellaisia kykyjä ja taitoja, joita hyödyntäessään hän on parhaimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Uusi oppiminen -jaoston mukaan Suomen koulujärjestelmän tavoitteena tulisi olla näiden kukkien esille saaminen niin esikasvatuksessa kuin myös koulujärjestelmässä – kuten myös työelämässä. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_8+2013.pdf

3. Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategian valmistelutyötä varten perustetussa Arvot ja

ilmapiiri -työryhmässä käytiin nämä kansalaisyhteiskuntaan liittyvät teemat läpi. Samalla huomattiin, että ihmiset ”kukkivat” usein vapaa-aikanaan: laulamalla, maalaamalla, urheilemalla, kirjoittamalla, näyttelemällä jne. työajan jälkeen erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Siksi työryhmä ehdotti raportissaan näiden yhteisöjen ja järjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamista sekä järjestöjen ja yhdistysten entistä vahvempaa osallistamista mukaan Varsinais-Suomen kehittämiseen. Tämä tavoite tulikin mukaan Vuonna 2014 hyväksyttyyn uuteen maakuntastrategiaan. Seuraavaksi tämä uusi kumppanuus-ajattelu on muutettava todellisiksi toimenpiteiksi ja uusiksi toimintatavoiksi. http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntastrategia

Näillä ajatuksilla osallistujat (kaikkiaan 78 henkilöä) johdatettiin tulevaisuusverstaaseen, joka myös muodostui kolmesta osasta:

1. Aluksi työryhmät (yhteensä 13 ryhmää) keskustelivat tulevaisuuspyörä menetelmällä parhaasta mahdollisesta Varsinais-Suomesta vuonna 2030: minkälainen se on yhdistysten ja järjestöjen toiminnan näkökulmasta?

2. Seuraavassa vaiheessa parhaat ajatukset avattiin ja täydennettiin tulevaisuustaulukkojen avulla vastaamalla kysymyksiin: mitä, kuka, kenelle, arvot, esteet ja ajurit?

3. Lopuksi työryhmät tekivät toimenpidesuosituksia, joilla paras mahdollinen Varsinais-Suomi (eli parhaat ideat) voidaan toteuttaa.

Keskustelua käytiin laajasti muun muassa koulujen ja yhdistysten yhteistyöstä, yhditysten välisestä kilpailusta ja yhteistyöstä, nuorten mukaan saamisesta vapaaehtoistoimintaan, yhdistysten toiminnan arvostuksen lisäämisestä sekä erilaisista resursseista. Tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Jatkoon valikoituivat seuraavat 13 teemaa:

Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen

Sinisen meren strategia: monialainen järjestöjen yhteistyö, yllättävät yhteistyötahot, yhteiset tapaamiset

Verkostoituminen

Yhteisökeskuksia/ kansalaistoiminnan keskus

Dynaaminen yhdistystoiminta

Yhdistyksissä olevan tiedon hyödyntäminen

Sujuva yhteistyö

Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen

Yhdistystalo

Vapaaehtoistyö on haluttua

Jokainen on mukana toiminnassa, jossa on ihmiskontakteja

LEADER-periaatteen soveltaminen

Elinvoimaisuus 2030

Näitä teemoja tarkennettiin tulevaisuustaulukossa vastaamalla kysymyksiin: mitä, kenelle, kuka, arvot, esteet ja ajurit?

Tulevaisuusverstaan keskeisimmät tulevaisuusviestit olivat seuraavalaiset: 1. Tarvitaan yhdistysten talo eli lisää yhteisiä tiloja 2. Yhdistysten talossa voi olla myös yhteisiä työntekijöitä ja välineitä 3. Yhdistysten taloon voidaan kerätä myös eri viranomaisten palvelut yhden luukun periaatteella 4. Yhteisten fyysisten resurssien lisäksi tarvitaan myös yhteiset tiedotuskanavat yms. virtuaalialueet

ja pilvipalvelut 5. Yhdistysten talossa järjestettävillä kumppanuusfoorumeilla yms. yhteisillä tapahtumilla voidaan

jakaa tietoa ja kokemuksia sekä kehittää lisää yhteisiä hankkeita yms. yhteistyötä eri yhdistysten ja järjestöjen välillä sekä myös järjestöjen, yhdistysten, yritysten, julkishallinnon ja esimerkiksi seurakuntien ja oppilaitosten välillä.

6. Yhdistyksille yhteiset uudet tapahtumat voisivat olla innostavia, innovatiivisia ja näkyviä: yritys-yhdistys -treffejä, ”Saulin suojelema” löydä oma järjestösi -kampanja face-testeineen, Tosi TV-sarjoineen ja lehtijuttuineen. Lisäksi jalkautumista sissimarkkinointiin sekä yhdistysten öitä yms. tms.

7. Uusissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön toimintamalleissa voidaan hyödyntää toimintamalleja, jotka on havaittu hyväksi jossakin muualla: esimeriksi LEADER, nuorisoparlamentti, Turku Science Park, yrityshautomot jne. Näitä toimintamalleja voidaan soveltaa ja hyödyntää myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa ja kumppanuuden kehittämisessä.

Mahdollisena kumppanuuden esteenä esille nousi jonkin asteinen luottamuspula julkishallinnon ja kolmannen sektorin välillä: julkinen ei ehkä täysin luota kolmannen sektorin kykyyn ja osaamiseen (arvostus vapaaehtoistyötä kohtaan puuttuu) – ja toisaalta järjestöt pitävät julkista toimijaa jäykkänä, byrokraattisena ja rajoittavana. Myös resurssien puute nousi esille lähes jokaisessa ryhmässä: varsinkin tilat ja rahoitus. Kolmas merkittävä este on järjestöjen yhteistyön puute – eli nykytoiminta sisältää melko vähän järjestöjen välistä yhteistyötä.

Tulevaisuusverstaan perusteella voidaan ehdottaa yhteisökeskuksen/ järjestötalon perustamista.

Konseptin tulisi sisältää tilat, pilvipalvelut (yms. some-palvelut), koordinaattorin ja parhaassa tapauksessa myös rahoitusta vähintäänkin yhteiselle uudelle toiminnalle. Esimerkkejä vastaavista palveluista voisivat olla Salon Syty (http://www.salonsyty.fi/) ja Helsingissä sijaitseva tieteiden talo (http://www.tieteidentalo.fi/). Suurimmalla pensselillä maalaten malliksi voitaisiin ottaa myös Turku Science Park ja siihen liittyvät yrityshautomot. Alueet, kaupungit ja kunnat ovat jo pitkään perustaneet Science Parkkeja ja yrityshautomoja vauhdittamaan taloudellista kasvua sekä innovaatioita edistämään. Tulevaisuusverstaan perusteella tämä sama konsepti voitaisiin nyt kohdistaa kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin kehittämiseen. Mitä isommin asia tehdään, sitä merkittävämmiksi myös vaikutukset kasvavat. Tilat ja kaupunkien, kuntien sekä maakuntaliiton koordinaattorit ja palvelut ovat

jo pitkälti olemassa. Kyse on lähinnä tämän kokonaisuuden yhteen keräämisestä. Myös suuri osa toimintarahoituksesta on olemassa kaupunkien, maakuntien ja säätiöiden apurahajärjestelmissä, maakunnan kehittämisrahoissa jne. Tältä osin kyse olisi järjestöjen, yhdistysten yms. yhteisöjen hakukäytänteiden kehittämisestä ja yhteisten hakemusten koordinoinnista. Ehdotus on radikaali, mutta samalla konkreettinen ja pitkälti jo olemassa olevilla resursseilla toteutettavissa/käynnistettävissä. Osallistumista tukevia koordinaattoreita on jo palkattu sekä liittoon että myös kuntiin ja kaupunkeihin. Erilaisia apurahajärjestelmiä ja yhdistysten tukemiseen liittyviä muita rahoitusinstrumentteja on jo olemassa ja kyse on lähinnä niiden suuntaamisesta ja yhteen keräämisestä. Monet yhdistykset maksavat nytkin vuokraa ja yhdistyksillä on myös palkattuja työntekijöitä. Siksi myös yhdistykset ja järjestöt voivat osallistua omalta osaltaan kokonaisuuden kuluihin. Uusi ja näkyvä kokonaisuus voi kiinnostaa myös uusia rahoittajia, kuten esimerkiksi RAY:stä, Suomen kulttuurirahastoa tai jopa joitakin kansainvälisiä säätiöitä. Sadat yhdistykset ja järjestöt yhdessä voisivat olla myös vahva hakijajoukko EU-rahoitukselle. Toiminta voidaan organisoida myös perustamalla järjestöjen järjestö tai osakeyhtiö (Turku Science Parkin tapaan).

Mikäli yllä oleva esitys on epärealistinen, niin vaihtoehtona B voidaan esittää, että yhteen kerätään ne julkisen sektorin toimijat, joiden tehtävänä on lisätä osallisuutta ja kumppanuutta sekä myös niitä tahoja, jotka voisivat olla toimeksiantajina (sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimi jne.). Nämä toimijat voisivat kutsua yhdistykset ja järjestöt (kolmannen sektorin) säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen yhteisiä hankkeita kehittämään.

Uusina toimintamalleina ehdotettiin myös LEADER -toimintamallin ja nuorisovaltuuston toimintamallin soveltamista uuteen toimintaan. Esimerkiksi asukas- ja kaupunginosayhdistyksiä voitaisiin kuulla samalla tavalla kuin nuorisovaltuustoa. Vastaavasti LEADER-yhdistysten toimintamallia voitaisiin hyödyntää kaikessa muussakin toiminnassa. Yhteiset hakemukset voivat tuoda uusia resursseja ja julkinen voi toimia esimerkiksi toiminnan käynnistäjänä, asiakkaana sekä myös omarahoittajana mikäli omarahoitusta tarvitaan. Näistä säännöllisesti toistuvista kumppanuusfoorumeista voi kehittyä uusi kansalaisyhteiskuntaa vahvistava toimintakulttuuri. Toiminnan tueksi voidaan rakentaa myös monipuoliset virtuaalipalvelut.

Vaihtoehtona C voidaan lähteä liikkeelle myös jostakin rajatummasta teemasta, kuten esimerkiksi potilas- ja vammaisjärjestöistä, joita pelkästään Turussa on noin 40. Myöhemmin toimintaa voidaan laajentaa myös muihin järjestöihin ja yhdistyksiin.

Oma toimenpidesuosituksensa (ja samalla vaihtoehto D) on yhdistysten ja järjestöjen entistä vahvempi yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Voidaanko yhdistystoiminta yms. kansalaisaktiivisuus saada osaksi opetussuunnitelmia ja koulujen normaalia toimintaa? Tai voisivatko opettajat hyödyntää järjestöjä ja yhdistyksiä omaan täydennyskoulutukseensa? Yhdistysten näkökulmasta tämä toisi nuoria mukaan toimintaan. Nuorille yhteistyö puolestaan opettaisi suvaitsevuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä mahdollistaisi mielekkään harrastustoiminnan ja asioihin vaikuttamisen. Toinen tulkinta oppilaitosyhteistyöstä voisi olla yhdistysten ja vapaan sivistystyön toimijoiden entistä vahvempi yhteistoiminta sekä sisältöjen että tilojen että muidenkin resurssien suhteen. Voisivatko kansalaisopistot yms. kohdistaa toimintansa kolmannen sektorin tarpeisiin sekä hyödyntää vahvemmin kolmatta sektoria omassa opetuksessaan ja tarjota samalla sekä tiloja että myös rahoitusta (koulutuksen järjestämisen kautta) kolmannelle sektorille? Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön toimijat voisivat yhteistyössä yhdistysten ja

järjestöjen kanssa toteuttaa kaikki tässä raportissa esille tuodut toimenpide-ehdotukset – varsinkin jos maakuntaliitto, kaupungit ja kunnat eivät saa asiassa toimeksi. Kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta hahmottaneiden tulevaisuusverstaiden ja kyselyjen lähtökohtana oli ajatus kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta liittyen mahdollisesti oheneviin julkisiin palveluihin. Toinen kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen liittyvä trendi on uuden teknologian (ja erityisesti sosiaalisen median) mahdollistama osallistuminen ja joukkoistuminen. Teknologia on toiminut ajurina alhaalta ylöspäin itse organisoituvalle aktivoitumiselle niin taloudessa (jakamistalous) kuin myös politiikassa. Viime aikoina on korostunut myös tarve yhteisvastuullisuuden, suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden edistämiselle. Tästä näkökulmasta tämä raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia ja sosiaalisia innovaatioita, joilla voidaan rakentaa merkittävää edelläkävijyyttä sosiaalisesti kestävässä kehityksessä.

Liite 1: Järjestöverstaan litteroidut tulokset

Ryhmä Tulevaisuuspyörä Tulevaisuustaulukko Toimenpiteet

1 Ideapankki: hyvien käytäntöjen kokoaminen, yhdistysten vapauttaminen turhasta lupamenettelystä ja rahastuksesta (4)

Lapsilla ja nuorisolla on tulevaisuus: toimintaedellytykset (tilat, tapahtumat), vanhempien ja kummien vastuu vetää tuleva polvi toimintaan (4)

Byrokratian keventäminen (4)

Elinvoimaisuus 2030 Mitä: kasvun ja jatkon turvaaminen (jälkipolvi), resurssien lisääminen Kenelle: Lapset ja nuoret mukaan, nuorperheet Kuka: Mentorit, vanhemmat, kummit Arvot: yhteenkuuluvaisuus, ympäristö Esteet: Byrokratia, kilpailu ajasta, tietotekniikka, some

Kaupunginosayhdistysten ja valtuuston yhteisten asioiden käsittely nuorisovaltuuston tapaan!

Yhdistysten vaikutusmahdollisuuksien parantuminen

Iso haaste byrokratian vähentäminen

2 Byrokratia alas, onko pakko tulkita aina tiukimman mukaan, koulutusmatka esimerkiksi Italiaan (4)

LEADER = kunnan väki + yhdistykset + yrittäjät + sitoutumattomat asukkaat yhdessä, PERIAATE, sovellettavissa muualle?

Jokaisella varsinaissuomalaisella on oma paikkansa (2)

Nuoret saatava mukaan (vapaaehtois)toimintaan (2)

Riittävästi työpaikkoja, hyvinvointia riittäisi, joustavat työpaikat (2)

Koulu, läpikäy koko ikäluokan, ohittaa vapaaehtoisuuden (2)

Saaristo pidettävä asumiskelpoisena (1)

Järjestöjen toiminnan ottaminen vakavasti päättäjien parissa, katsottava myös peiliin (1)

LEADER-periaatteen soveltaminen Mitä: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori pohtivat yhdessä samaa paikallista asiaa. Esimerkiksi nuorten osallistaminen, osallistava budjetointi, työpaikkojen lisääminen, palvelujen järjestäminen, byrokratian vähentäminen. Kenelle: kaikille paikallisille ihmisille ja tahoille Kuka: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori – siis JOKAINEN Arvot: Yhteisöllisyys, paikallisuus, lähidemokratia, avoimuus, kestävä kehitys, osallisuus, tasavertaisuus, hyvän jakaminen, kumppanuus. Esteet: vieras toimintatapa, byrokratia, yhteisöllisyyden puuttuminen? Ajurit: kehitys, hyvinvointi, yhteisöllisyys, resurssit saadaan käyttöön järkevästi LEADER -periaate = Lähidemokratiaa, paikallisuutta, alhaalta ylös –periaate, kumppanuutta,

Varsinais-Suomen liitto on kannustanut kuntia perustamaan (LEADER-toiminnan periaatteilla toimivat) Kumppanuus-tiimit osaksi normaalia toimintaa. Tiimeissä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin paikallista asiantuntijuutta hyödynnetään asioiden valmistelussa, budjetin laadinnassa ja päätöksenteossa. Nuoret ovat löytäneet tiensä ja tapansa vaikuttaa päätöksentekoon koulussa pohjustetuin taidoin ja osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Byrokratia on korvattu merkittävissä määrin maalaisjärjellä.

verkostoitumista, sektorirajat ylittävää innovatiivista kehittämistä.

Paikalliset työmahdollisuudet ovat lisääntyneet Työn joustomahdollisuudet takaavat onnellisia aamuja. Kolmas sektori on merkittävä työllistäjä. Osittainen työllistyminen on kannustavaa!

3 Yritykset ovat mukana rahoittamassa/ tukemassa toimintaa, yhteiskuntavastuu, alle 18 v jäsenet ilman jäsenmaksua (5)

Jokainen (nuori) olisi harrastuksessa, jossa on ihmiskontakteja (etsivä järjestöaktiivityö) (4)

Yhdistystoiminnassa sinulla on oikeasti vaikuttamismahdollisuus (3)

Järjestöt voivat keskittyä perustehtävään – riittävät resurssit, maksuttomat kokoontumistilat (3)

Yhteinen VS-järjestöjen toiminnan koordinointi päällekkäisyyksien estämiseksi (2)

Jokainen on mukana toiminnassa, jossa on ihmiskontakteja Mitä: vapaaehtoistyö ja järjestötyö on arvostettavaa ja haluttavaa, etsivä järjestötyö ja popup-osallistuminen Kenelle: jokainen löytäisi oman tavan/yhdistyksen toteuttaa itseään, oma kukkapenkki Kuka: Yhdistykset (yhteistyö, markkinointi), VS-liitto (portaali, tapahtumat, tuki), yritykset (osallistuminen, resursseja, ehkä myös rahaa), valtio (rahoitus). Arvot: yhteisöllisyys, sosiaalinen. kulttuurinen ja ekologinen kestävyys, nonformaali oppiminen, hiljaisen tiedon jako Esteet: hankemaailman lyhytjänteisyys, rahoitus, (ihmisten) lyhytjänteisyys/kiinnostuksen pirstaloituminen Ajurit: tarve tunnistettu yhdistyksissä

Kauppakorkea + VS-liitto voisivat järjestää yritys-yhdistys- treffit

Löydä järjestösi -kampanja (Sauli suojelee, face-testi, Tosi TV –sarja, lehtijutut

Koulutusyhteistyö (jos mahdollista) + sairaalat, vanhainkodit + yms. laitokset

Jalkautuminen, sissimarkkinointi

Järjestöjen rahoitusneuvola

4 Yhdistystoimintaedellytykset hyvät: rahoitukset toimii, kolmannen sektorin toiminta = julkinen toiminta, tukevat toisiaan, yhtä arvostettua (3)

Tiedottaminen keskitettyä, helposti löydettävissä (3)

Syrjäytymisen estäminen (2)

Vapaaehtoistyö on houkuttelevaa (1)

Vapaaehtoistyö on haluttua Mitä: kaikenikäiset ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä ja se lisää heidän hyvinvointiaan Kenelle: Toisille ihmisille, yhteisöille, ympäristölle Kuka: Kaikki voivat antaa aikaansa jollekulle muulle kuin itselleen, johonkin muuhun.

Vapaaehtoistyö haluttua

Koulut, oppilaitokset ja erilaiset yhdistykset yhteistyöhön, tehdään yhdessä asioita

Yhdistykset lähtevät ennakkoluulottomasti

Liikenneyhteydet kaikille mahdollistaa osallistumisen (1)

Yhteistyö yli sektorirajojen toimii (1)

Arvot: yhteisöllisyys, erilaisuuden hyväksyntä, vastuun ottaminen yhteiskunnasta Esteet: yksilökeskeinen (minulle kaikki heti) yhteiskunta Ajurit: vapaaehtoistyö osaksi koulutyötä ja työelämää: siihen kasvetaan jo lapsesta lähtien.

erilaisiin uusiin toimintoihin

mahdollistaa monenlaista tekemistä.

5 Toimitila/ yhdistystalo (5)

Yhdistysten yhteistyö toimii, ei enää kilpailla keskenään (3)

Sähköiset palvelut tarjolla yhdistyksille ja sitä kautta jäsenille (3)

Opiskeluun liittyvät yhdistykset (opiskelijat) tutustuvat yhdistyksiin osana opiskelua (1)

Aktiivinen jäsenistö (1)

Paradoksi siinä, mitä odotetaan ja miten tuetaan (1)

Vähemmän byrokratiaa yhdistyksille + yhteinen palvelu järjestöille niistä, mitä tarvitaan edelleen (1)

Yhdistystalo Mitä: Tyhjänä oleva tila kunnostetaan yhdistysten käyttöön, toimitilat ja yhteisiä tiloja ja laitteita, kahvio, kokoustilat, yhteinen henkilö töissä, kohtuullinen vuokra yhdistyksille. Kenelle: potilas- ja vammaisjärjestöille (Turussa n. 40), mahdollisuuden mukaan muita yhdistyksiä Kuka: yhteiskunta = kunnat, V-S liitto, RAY rahoittavat yhteisesti palkattu toiminnanjohtaja – työntekijä Arvot: esteettömyys, hyvät kulkuyhteydet, yhteistyö lisääntyy, yhteisöllisyys Esteet: raha, tahtotila/ asenne, itsekeskeisyys, kaupungin tuki puuttuu Ajurit: TVJ= Turun seudun vammaisjärjestöt, Varsinais-Suomen liitto

Yhdistystalo

Tilat Turun kaupungilta

Varat V-S liitto, RAY, Turun kaupunki

VS-liitto palkkaa vetäjän projektin käynnistämiseen

Käyttäjäjärjestöt mukaan projektin suunnitteluun: omat tilatarpeet + yhteiset tilat ja toiminnat, liikunta, käsityötilat, kokoustilat

6 Resurssit, toiminnan jatkuvuus (4)

Ihmisten sitouttaminen (2)

Verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen (2)

Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen (2)

Yhdistystoiminnan näkyminen kouluissa (2)

Rahoitusmahdollisuuksien koonti läpi yhdistyskentän (1)

Yhdistykset tutuiksi päättäjille (1)

Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen Mitä: yhdistystoiminnan näkeminen kouluissa eri oppiaineissa, yhdistykset tutuiksi päättäjille (resurssien turvaaminen) Kenelle: Lapset ja nuoret, opettajat, päättäjät Kuka: julkiset organisaatiot, yhdistykset asiantuntijoina Arvot: osallistuminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, osallistaminen Esteet: Tiedon puute, ennakkoluuloisuus

Yhdistystoiminnan näkyminen opetussuunnitelmissa

Yhdistystoiminnasta kertominen ja tiedottaminen: tapahtumat opettajille, oppilaille, vanhempainyhdistyksille

Konkreettinen yhteistyö oppilaitosten ja yhdistysten välillä

Taide ja kulttuuri osaksi varsinaissuomalaisten arkea, kaupunkisuunnittelua

Ajurit: Strategia, tilaus, tiedon lisääminen, synergiaetu

7 Sujuva yhteistyö eri yhdistysten/ yritysten kesken (3)

Yhteisiä resursseja (2)

Riittävästi toimivia tiloja (1)

Avoin tiedotus (1)

Tapahtumakalenteri (1)

Talkootyö on helppopa ja hauskaa (1)

Osa kansalaispalkkaa (1)

Hyväntekeväisyyskampanjat (1)

Uusia voimia yhdistystoimintaan (1)

Sujuva yhteistyö Mitä: yhteiset resurssit (tilat, työntekijät, tiedotus, tapahtumakalenteri, yhteiset hankkeet ja tapahtumat Kenelle: jäsenet, asukkaat (paikalliset laajemmin), julkishallinto Kuka: yhdistykset, yritykset, kunnat yhdessä, vapaaehtoiset ja palkatut, eri alojen toimijat Arvot: yhteisvastuullisuus, suvaitsevuus, monikulttuurisuus, talkootyön arvostus, yhteisöllisyys Esteet: ennakkoluulot, tiedon/ tiedotuksen puute, kateus, aktiivisten ja uusien toimijoiden vähyys, rahan puute Ajurit: talkootyö ja siihen kannustaminen, hyvä mieli, palkitsevuus, synergiaedut

Ehdotukset:

Tapahtumakalenteri: maakunnallinen, kaikkien käytössä ja tiedossa, helppo käyttää + käytön tuki, selkeät vastuut, maksuton

Yhteiset tilat/ yhdistysten talo: toimistotilaa, juhlatilaa, kokous- ja seminaaritilat, yhteiset välineet/laitteet, yhdessä palkattuja työntekijöitä

Säännölliset tapaamiset: ideointi, tiedonvaihto, yhdistykset, yritykset, viranomaiset

Vastuutaho/ toteuttaja: Varsinais-Suomen liitto, Lounaistieto, yhdistysten tiedottajat, kaupungit, kunnat, yhdistykset, järjestöt yhdessä, oppilaitokset

8 Yhteistyö, ei kilpailua (4) Ennakkoluulottomuus ja rohkeus (2) Yhdistyksissä paljon tietoa kentältä/ ruohojuuritasolta, jota voisi hyödyntää vielä paremmin (2)

Yhdistyksissä olevan tiedon hyödyntäminen Mitä: Yhdistyksissä on paljon tieto, jota voisi hyödyntää paremmin; tieto kulkee ja saavuttaa ihmisiä.

Virtuaalisen foorumin lisäksi tapaamisia: yhdistykset, järjestöt, muut toimijat

Vähemmän byrokratiaa (2) Koulutus, tietoa (1) Hyvät, pitkäjänteiset toimintaedellytykset kunnossa: tilat, talous, sosiaaliset verkostot (1)

Kenelle: ulospäin kaikille. Jäsenille, asiasta kiinnostuneille, yhdistysten tiedosta hyötyvät ammattikunnat ja tahot Kuka: Aktiiviset yhdistystoimijat, yhteistyö eri yhdistysten ja toimijoiden (esim. kaupunki, ammattikunnat) välillä Arvot: avoimuus ja läpinäkyvyys, rehellisyys Esteet: vanhat jäärät ja vanhat toimintatavat, muutosvastaisuus Ajurit: Keskinäinen luottamus ja arvostus, sitoutuminen, pitkäjänteisyys, yhteinen suunta toiminnalle ja sen kehittämiselle, yhteisöllisyys

Työpajoja, keskusteluja, koulutuksia (tieto jakoon), yhteistyöideoita kohtaamisten kautta

Mahdollistavat toimintatapojen vertailua ja ideoiden vaihtoa

Lisäävät motivaatiota

2030 tapaamme jälleen! Kukkien kera.

9 Maailman puhtain saaristomaakunta (5)

Tilat (3)

Nuoret yhdistystoiminnassa (3)

Yksi Varsinais-Suomi (ei erillisiä kuntia) (2)

Nuorten asenteet (1)

Leväinnovaatiot (1)

Dynaaminen yhdistystoiminta Mitä: harkinnanvaraiset palvelut, sisäisen kukan löytäminen ja lannoitus Kenelle: kaikille vauvasta vaariin, kaikkialla Kuka: Palon tai kukan löytäneet motivoituneet nuoret Arvot: maailman puhtain saaristomaakunta, luonnon siisteys, kukoistavat lähiruokaketjut, anna kaikkien kukkien kukkia Esteet: tehoton byrokratia (kallista, päällekkäistä), vanhat rakenteet ja asenteet, rahapula, suljetut seurat Ajurit: SOME mahdollistaa/ uusi malli yhdistystoiminnalle, innovaatiot nopeasti yhdistystoimintaan, nuorten asenteet myönteiseksi lounaistietoa kohtaan

Lounaistieto: mediat, julkinen data

Yhdistyshallinnon pilvipalvelut: yritys hoitaa

Jäsenrekisterit, kirjanpito, toimintkertomukset, muutosilmoitukset (PRH), apuraha-hakemusket, luvat

rahoitusten rajapinta yhtenäiseksi

hanketoiminta, yhtestyö/ törmäytys

Ilman saasteita kukoistavat lähiruokaketjut

Maailman puhtain saaristomaakunta

10 Yhteistoimintaa: viestintä, tapahtumat, koulutukset, tulevaisuustyö (5)

Hyvä vuorovaikutus 3. sektorin ja kuntien välillä (4)

Yhteisökeskus: esteetön, esim. Salon Syty (4)

Yhteisökeskuksia/ kansalaistoiminnan keskus Mitä: yhteisiä toimitiloja/ keskuksia Kenelle: järjestöt, kunnat, srk, yhteistyö Kuka: Osallisten perustama yhteisö (ry/oy)

Yhteisökeskukset

Osalliset, se joukko joka haluaa olla mukana

Yhteinen tahtotila

Hyvien käytäntöjen jakaminen (2)

Järjestöjen kesken parantunut yhteistyö, tunnettavuus (1)

Asenne- naapuriapa – vapaaehtoisen paikka auki (1)

Arvot: kansalaistoiminnan edistäminen Esteet: yhteisöllisyyden puute, raha, tilat, asenne Ajurit: raha, yhdessä olemme enemmän, näkyvyys, järjestötoiminnan kehittäminen, esteettömyys, teknologian mahdollisuus

Hankeprojekti, rahoitus

X määrä yhteisökeskuksia alueella

11 Verkostoituminen onnistuu/toimii (4)

Riittävästi rahaa toimia (4)

Joustava, tarvelähtöinen, yksilöllinen kehitystyö, esimerkiksi kuntapalvelut (3)

Koordinaatioapu viranomaistaholta, tukee toimintaa, hyvä yhteistyö eri tahojen kesken (2)

Monipuolista yhteistyötä (1)

Hyvät liikenneyhteydet koko maakunnassa/muualle (1)

Elävä maaseutu, riittävät peruspalvelut (1)

Osallistumismahdollisuudet kaikilla (1)

Koko Varsinais-Suomen tasapuolinen kohtelu (1)

Verkostoituminen Mitä: aktiivista kumppaneiden etsintää, kohtaamisia ja yhteisiä sopimuksia, yhteisten asioiden löytämistä ja yhteistä tekemistä/toimintaa Kenelle: kohderyhmät: alueen asukkaat, vapaaehtoiset, yhdistykset, kunta Kuka: järjestöt, yhdistykset, kunnan ja Varsinais-Suomen liiton tuella sekä palkatun työvoiman avulla ym. kumppanit (srk, valtio, EU) Arvot: yhteisöllisyys, avoimuus, tehokkuus/ joustavuus/ tavoitettavuus Esteet: vanhanaikainen, jäykkä virkakoneisto, liika sääntely (lait, asetukset) ja valvonta Ajurit: Yksin ei saa niin paljon aikaan – yhteistyöstä voimaa ja enemmän aikaa.

Raja-aitojen kaatamista, yhteistyöhön joustavuutta: tahtotila viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä positiivisemmaksi ja mahdollisuudet toimia yhteistyössä.

Tietoisuus eri tahojen kesken toistensa toiminnasta paranee: toimintaa yhteistyössä

Riittävästi rahaa toimia joka tasolla/sektorilla

Tasa-arvoinen yhteistyö

12 Monialainen järjestöjen yhteistyö: ”sinisen meren strategia”, yllättävät yhteistyötahot, yhteiset tapaamiset (5)

Terveellinen yhteisöllisyys + matala osallistumiskynnys (2)

Järjestöt ovat haluttu yhteistyökumppani, asiantuntijuus on tunnustettu (2)

Kommunikointi (1)

Luonteva ja vilkas kaksisuuntainen liikennejärjestöjen & yritysten & julkisen sektorin välillä: “bridge over troubled water” (1)

Sinisen meren strategia Mitä: Monialainen (järjestöjen) yhteistyömalli, yllättävät kumppanuudet Kenelle: vauvasta vaariin eli kaikille eri alojen järjestöjen jäsenille/kohderyhmille Kuka: VS-liitto, lounaistieto, yhdistysten yhdistys Arvot: yhteisöllisyys, esteettömyys ja osallisuus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, terveellisyys, hyvinvointi Esteet: Vastuunkanto, jatkuvuuden turvaaminen, byrokratian pelko, ajan puute

Tieto muista toimijoista: kumppanuudet, sektoreiden sekoittaminen

Yhden luukun malli: tukea järjestöille

Sujuvuus, joustavuus: vapaaehtoispörssi, tarve ja tekijät kohtaavat

Monialainen (järjestöjen) toimintamalli

Järjestöt erilaisia ((palkatut/vapaaehtoiset): tuki esimerkiksi pienille yhdistyksille: taloudellinen tuki, apua virnaomaisasioiden hoitoon (vrt. esim. Turku 2011-tuki), yhden luukun periaate, turhien, toimintaa rajoittavien säännösten poistaminen, tilat, tiedot avoimista tiloista (1)

Eri ihmisryhmät yhdessä: vanhukset, päiväkotilapset, vammaiset, maahanmuuttajat yms. (1)

Esteettömyys ja osallisuus: fyysinen, aistiympäristöön liittyvä (näkö, kuulo, tunto, haju jne.), sosiaalinen, taloudellinen jne. (1)

Turvallisuus: fyysistä, tulevaisuuden, taloudellinen, (1)

Ajurit: Avoimuus, innovatiivisuus, turvatut resurssit (taloudellinen, henkilö, jne.), yhdessä enemmän.

13 Hyvinvointiasiat keskiöön (3)

Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen (3)

Rahoitus (2)

Järjestökentän monimuotoisuus (suuret, pienet yms.) (1)

Järjestö-/yhdistystalo (1)

Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen Mitä: silmien avaaminen uusille yhteistyömahdollisuuksille: antaa kaikkien kukkien kukkia, monimuotoisuus, järjestöjen välinen yhteistyö sekä järjestöjen ja julkisen välinen yhteistyö Kenelle: kaikille Kuka: VS-liitto, koordinaattori, järjestöt, järjestöjen kaikki toimijat (myös vapaaehtoiset) Arvot: esteettömyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus Esteet: sektoriajattelu, raha, tietämättömyys Ajurit: nykytilan kartoitus, uudet yhteistyöfoorumit eri tasoilla, eri rahoitusmuotojen esittely, toimitilat

Järjestökoordinaattori VS-liittoon