H A L S T A R I

Tulevan rotarivuoden teema:

Rakennamme yhteisöjä, rakennamme siltoja maanosien välille

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 3

2009-2010

ISSN 0781-4151

2

HALSTARI Seloste 2009-2010 N:o 3 Huhtikuu 2010 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Zimbabwen AIDS-orvot opintielle 7 Iso lääkealan yritysten yhdistyminen sisältä päin nähtynä 9 Sijoittamalla rikkaaksi 10 Suojeluskunta Lohjalla 12 VTT:n rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä 15 Signe Branderin Helsinki-kuvia 17 Mitä Rotary on? 20 Klubineuvottelu 21 PETS Dipolissa 6.3.2010 24 Moderni toimisto 27 Eduskunnassa käytiin 29 Uusia jäseniä 30 Cafetoria Andesa Lohjalla Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta:

Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat)

3

ROTARYHUUMORIA

Turkulainen oli juttusilla espoolaisen kanssa, kun espoolainen Käytti sanaa "logiikka". "Mikä semmone logiikka o?" kysyi turkulainen. "No", sanoi espoolainen, "Otetaas esimerkki. Onko sulla ruo-honleikkuri?" "On, on" vastasi turkulainen. "Nonii", espoolainen sanoi, "Logiikan mukaan sulla on silloin nurmikkokin." "Nii onki!! Kaik sääki tiäräs" innostui turkulainen. Espoolainen jatkoi: "Ja siitä loogisesti päätellen sinulla on myös talo, eikö niin?" Turkulainen hihkui "nii onki, kui sää VOIS tiättä tommossi!!" Espoolainen jatkoi: "Ja kun sulla on talo, voisi ajatella, että sulla on vaimo myös". "No nii o, kiljui turkulainen. Espoolainen totesi: "Ja siitä päättelen, että sinulla on vaimo, niin et ole homo. Tätä kutsutaan logiikaksi."

No turkulainen lähti siitä sitten ja tamperelainen tuli kysymään, että mitäs juttelitte espoolaisen kans. "Logiikast", rehvasteli turkulainen. "Mitäs semmonen on?", kysyi tamperelainen. "No mää anna esimerki", sanoi turkulainen, "Onk sul ruaholeik-kuri?" Joho tamperelainen sanoi, että "Ei oo". Turkulainen siihen: "Loogisest ajatelle se tarkotta et sää oles HOMO!!!"

4

Oili Wuolle Seppo Ainamo

ZIMBABWEN AIDS-ORVOT OPINTIELLE

Oili Wuolle ja Sep-po Ainamo vierailivat klubissamme 13.1.2010 kertomassa huimasta pro-jektistaan Hararen esikau-pungissa Dzivaresekwas-sa. Se alkoi 1992, kun Seppo Ainamo maksoi yhden puoliorvon pojan koulumaksuja. Oili Wuolle tuli mukaan projektiin 1996. Silloin tuettujen lasten lukumäärä kasvoi 36:een. Nyt tuen piirissä on noin 400 AIDS-orpoa.

Aluksi Seppo ja Oili pestasivat sukulaisiaan lasten tuki-joiksi. Toiminnan laajetessa sen tukemiseksi perustettiin Dzikwa Trust Fund Hararessa 2003 ja vuotta myöhemmin Suomeen Zimbabwen Aids-orvot ry. Dzikwa Trustin tehtävänä on suunni-tella, ohjata ja valvoa AIDS-orpojen koulutuksen ja hyvinvoin-nin edistämistä Dzivaresekwassa, Hararessa. Kaupunginosa on suunniteltu noin 30 000:lle asukkaalle, mutta siellä asuu noin 120 000 ihmistä. Se merkitsee slummiutumista ja hyvin heppoi-sia asuntoja maalattioineen. Keittäminen ja ruokailu tapahtuu usein ulkona.

Zimbabwe on Afrikan ete-läosassa oleva maa, jonka naapureita ovat

pohjoisessa Zambia, idässä Mosambik, län-nessä Botswana ja etelässä Ete-lä-Afrikka. Maalla ei ole omaa satamaa. Tavara tulee joko Ete-lä-Afrikan tai Mosambikin kaut-

5

ta. Kesällä lähetetty kontti tuli Mosambikiin Beiran satamaan, josta se tuotiin maanteitse Harareen.

Ennen varsin hyvin toimeen tuleva valtio on tuhoutunut Mugaben hallinnon aikana. Valkoiset maanviljelijät, maan sel-käranka, on pääosin ajettu pois tiloiltaan. Tilat ovat nyt rappiolla ja valtio on muuttunut ruoan viejästä sen tuojaksi.

Viidentoista miljoonan kansan henkilöä kohti tuleva kan-santulo on vain noin 200 USD vuodessa. Köyhyysrajan alapuo-lella elää 70 prosenttia väestöstä. Kyseessä on yksi Afrikan köy-himmistä valtioista. Kuvaavaa on valtion vuosibudjetin koko kooltaan vain miljardi US dollaria.

Inflaatio oli niin suurta viime vuosina, että oman valuutan painaminen on lopetettu ja siirrytty USA:n dollariin. Muutos on lisännyt saatavilla olevan tavaran määrää. Toisaalta hintataso on kallistunut ainakin Dzikwa-projektissa, koska valuutalla pelaa-minen ei enää onnistu.

Afrikan suuri vitsaus AIDS/HIV. Kahdentoista miljoonan kansassa on infektion saaneita pari miljoonaa. Joka viikko 2500 ihmistä kuolee tähän tautiin. Siksi maassa on noin miljoona alle 17-vuotiasta lasta, joiden ainakin toinen vanhemmista on kuollut AIDSiin.

Kolmasosa AIDS-orvoista asuu orpokodeissa. Kaksi kol-masosaa heistä asuu sukulaisten tai muiden aikuisten kanssa. Orpokotien ulkopuolella asuvilla lapsilla on yleensä vaikeuksia käydä koulua ja saada opetusta säännöllisesti. Koulua käyville kouluasut ja -maksut ovat pakollisia. Monilla AIDS-orvoilla ei ole niihin varaa. Heidän auttamisekseen tarvitaan kaikki mah-dollinen apu, mitä vain on saatavissa.

Kahtena kesänä Oili ja Seppo ovat keränneet kontillisen erilaista käyttötavaraa vietäväksi Suomesta Zimbabween. En-simmäiseen konttiin toimitimme hyvin monenlaista tavaraa mm. runsaasti polkupyöriä, joiden kunnostus ja kuljetus Klaukkalaan jäivät pääsääntöisesti veli Kalevin vastuulle. Viime kesänä toi-mitimme lisää pyöriä. Sen lisäksi onnistuimme saamaan melkoi-sen määrän tietokoneita mukaan lähetykseen. Seitsemään niistä asennettiin Windows Vista ja noin viiteenkymmeneen Ubuntu

6

Linux Open office ohjelmistoineen. Asentamiseen meni pari päivää.

Esityksessään parivaljakko kertoi tietokoneiden kohtalosta. Osa niistä on mennyt valtion hallintoon ja yhteistyökumppaneil-le. He näyttivät myös kuvia onnellisista polkupyörän omistajista. Se tuntui lämmittävän kovasti veli Kalevin mieltä.

Veli Kalevi oli kunnostanut kitaran, jonka hän lahjoitti Dziwarezekwaan vietäväksi. Veli Kimmo puolestaan lahjoitti sähköurut kuulokkeineen. Tässä yhteydessä Oili Wuolle esitti, miten naiset kiittävät Zimbabwessa. He taputtavat käsiään varta-lon myötäillessä liikkeitä. Lisäksi nuoret naiset kuulemma nii-aavat.

Metsänistutuksesta ja muista hankkeista löydät lisää tietoa nettiosoitteesta http://www.zim-orvot.org. Sieltä saat myös tie-don siitä, miten voit tukea yhdistyksen toimintaa.

7

ISO LÄÄKEALAN YRITYSTEN YHDIS-TYMINEN SISÄLTÄ PÄIN NÄHTYNÄ

Uutinen viime keväänä pysähdytti kaikki yrityksemme

työntekijät. Se löi ällistyksellä, koska viimeiset viisi vuotta oli kovin ponnistuksin rakennettu yhtymää yhä parempaan tulos-kuntoon. Pääjohtaja muistutti ”Acton agendasta”, jonka hän jul-kisti ohjenuoraksi tiellä maailman parhaaksi lääkealan yhtiöksi.

Huomiota oli kiinnitetty erityisen paljon myös ”complian-ce”-asioihin eli sääntöjen ja määräysten noudattamiseen ja sen valvontaan. Oli myös luotu selvä eettinen käytäntö. Aiheesta pääjohtaja esitti esimerkin. Jos kaupan toteutuminen edellyttää säännösten rikkomista, se on parasta jättää tekemättä. Tärkeintä on toimia oikein lakia ja määräyksiä noudattaen.

Ilmoitus Schering-Plough’n myynnistä kirvoitti tosiaan epäuskoiset ajatukset esiin. ”Ei voi olla totta”. Kun ensishokista oli selvitty, alkoi tietysti erilainen spekulointi. Ostaja Merck & Co. (MSD) tunnettiin jossain määrin, koska kolesterolilääkkei-den osalta oli tehty yhteistyötä. Näytti siltä, että uudella yhtiöllä on päällekkäisiä tuotealueita hyvin vähän. Siinä suhteessa toimi tuntui loogiselta.

Pohdintaa oli monenmoista. Jos saan jatkaa, mitä sitten? Onko uuden organisaation toimintatapa ja henki sellainen, että viihdyn siinä ympäristössä. Voinko yleensä jatkaa? Onko työ-paikka tarjolla yhdistymisen jälkeen? Nuoremmille työntekijöil-le pohdinta oli varsin vaikeata, koska kyseessä oli samalla sekä leipä että ura. Oman kohtaloni arvelin pahimmassa tapauksessa olevan muutaman kuukauden työttömyyden ja sitä seuraavan eläkkeen.

Saatuamme ilmoituksen aiotusta kaupasta palkkasimme välittömästi konsultin avustamaan muutokseen valmistautumi-

8

sessa. Eniten aikaa käytettiin kevään ja kesän mittaan johtoryh-män ja esimiesten ”sparraukseen”. Esimiesten on oltava sinut ti-lanteen kanssa, jotta koko organisaation voi elää ”terveesti” täl-laisessa tilanteessa. Hyvin usein käytetty klisee oli ”Business as usual” eli hommat hoidetaan normaalisti. Onko se sitten täysin mahdollista, on kokonaan toinen juttu. Tuloksentekoon ei olo-suhteilla kuitenkaan näyttänyt olleen vaikutusta. Työilmapiirikin on epävarmuudesta huolimatta pysynyt erittäin hyvänä. Toki muutama hyvä työntekijä siirtyi ”turvallisemmille” vesille pro-sessin aikana.

Ensimmäisessä ilmoituksessa luvattiin kaupan toteutuvan vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Niinhän sitä sitten kä-vikin. EU:n kilpailuvirasto hyväksyi aiotun yrityskaupan 23.10.2009 ja USA sekä Kanada 29.10. Kauppa tapahtui 3.11.2009. Sitä ennen oli nimetty uuden yhtiön kunkin maan toimitus-, talous ja henkilöstöjohtaja. Yleensä kyseinen kolmik-ko tuli MSD:n maaorganisaatiosta, niin Suomessakin.

Mitä sitten tapahtuu Suomessa? Juuri edellisenä vuonna MSD Finland Oy oli vähentänyt väkeään usealla kymmenellä henkilöllä osin patenttien päättymiseen liittyvän hintakilpailun romahdutettua liikevaihdon ja osaltaan uuden liiketoimintamal-lin käyttöön oton myötä.

YT-neuvottelut aloitettiin 8.1.2009 koskien myynti-, mark-

kinointi-, viestintä-, yhteiskunta-, hinta- ja korvattavuustoimin-

tojen, hallinnon sekä lääke-tieteellisten palveluiden uudelleen-organisointia kummassakin yhtiössä, koska yhtiöt alkavat yhteis-

työn Suomessa. Neuvottelut päättyivät kummassakin yrityksessä 13.1.2009 yhteisymmärryksessä. Vähennys koskee tältä osin korkeintaan 40 työntekijää Schering-Plough Oy:ssä.

Itse kuulun ”globaaliin” ICT-organisaatioon, joka on lu-vannut julkistaa miehityksen huhtikuun alussa. Jään mielenkiin-nolla odottamaan, mitä yhtiöllä on minulle tarjottavana.

9

SIJOITTAMALLA RIKKAAKSI

Vieraanamme oli viikkokokouksessa 27.1.2010 Nor-deapankin Sami Husso. Hän työskentelee pankin puolella ja on kaikkien asiakkaiden käytettävissä sijoitusasioissa. Hän kävi läpi tuottotrendit. Mielenkiintoista oli havaita, että maaliskuussa 2009 osakekurssit saavuttivat pohjalukemansa Suomessa. Sen jälkeen piristyminen on ollut voimakasta. Yleisenä suosituksena hän totesi hyväksi pitää salkun paino osakkeissa, koska odotti niiden kurssin edelleen nousevan.

ROTARYHUUMORIA Mies ajelee maaseudun mutkateitä moottoripyörällään ja

huomaa, että on eksyksissä. Mutkan takaa mies huomaa, että tien poskessa seisoo toinen pyörä ja sitä korjailee joku motoristi. Hän pysäyttää kohdalle ja kysyy: "Anteeksi, voisitko auttaa? Lupasin eräälle ystävälleni että tapaisin hänet tunti sitten, mutta en tiedä missä olen?"

Pyöräänsä korjaava mies vastaa: "Totta kai voin, istut uu-denkarhean moottoripyöräsi päällä ja sijaintisi on 40 ja 41 asteen välillä pohjoista leveyttä, 59 ja 60 asteen välillä itäistä pituutta." "Sinun täytyy olla insinööri", sanoo eksynyt motoristi. "Niin olen" vastaa mies "mutta mistä tiesit?" "No, kaikki mitä kerroit, on kyllä teknisesti totta. Mutta minulla ei ole aavistustakaan, mitä tehdä informaatiollasi ja totuus on, että olen edelleen eksyksissä." Työkalut maahan laskenut bikeri vastaa: "Sinun täytyy olla joh-taja." "Niin olen", mies vastaa, "mutta mistä tiesit?" "No, et tiedä missä olet ja minne olet menossa. Olet tehnyt lupa-uksen, josta sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä, miten sen voi-sit pitää ja odotat, että minä ratkaisen ongelmasi. Totuus on, että olet täsmälleen samassa tilanteessa kuin ennen tapaamistamme, mutta nyt se on jostain syystä minun vikani. "

10

SUOMENKIELINEN SUOJELUSKUNTA LOHJALLA

Lohjalla porvarillisten piirien suojeluskuntatoiminnan alku tapahtui syksyllä 1906, jolloin paikkakunnalla aloitti toimintansa aseellinen suojeluskunta. Sen toiminta lakkautettiin senaatin toimesta kuitenkin jo keväällä 1907. Vuonna 1917 Lohjalle pe-rustettiin suojeluskunta, jota kutsuttiin palokunnaksi. Tämän porvarillisen järjestyskunnan toiminta hiipui kuitenkin jo saman vuoden syksyllä, lähinnä paikkakunnalla vahvistuneen sosialis-min vuoksi.

Tammisunnuntaina 1918 alkanut vapaussota johti Lohjalla pian punaisen puolen valtaan. Suojeluskuntatoiminnassa muka-na olleet joutuivat koville, mutta mitään verilöylyä eivät punai-set Lohjalla järjestäneet, vaikka muutamia kyllä surmasivatkin. Saksalaisjoukkojen saapuessa Lohjalle huhtikuun 9. päivänä 1918 perustettiin paikkakunnalle uudestaan suojeluskunta. Huh-tikuun lopulla valkoinen hallinto otti Lohjan lopullisesti hal-tuunsa. Poikkeustila, jossa suojeluskunnalla oli tärkeä rooli, jat-kui aina kevääseen 1919 asti.

Vuonna 1919 Lohjan seudun suomen- ja ruotsinkieliset er-kaantuivat omiksi suojeluskunniksi. Jatkossa suomea puhuvat kuuluivat pääosin Pohjois-Lohjan suojeluskuntaan ja ruotsinkie-liset Etelä-Lohjan suojeluskuntaan (Syd-Lojo skyddskår). Yh-teistoiminta näiden eri suojeluskuntapiireihin kuuluvien suoje-luskuntien välillä oli jatkossa vähäistä.

Pohjois-Lohjan suojeluskunnan hallinto vakiintui 1920-luvun kuluessa. Vuonna 1926 suojeluskunnan paikallispäällik-könä aloitti Max van Gilse van der Pals, joka olikin sitten muu-tamaa vuotta lukuun ottamatta paikallispäällikkönä aina suoje-luskuntien lakkauttamiseen asti. Laakspohjan kartanon isäntä M.van der Pals oli vannoutunut suojeluskunta-aatteen ystävä ja taloudellinen tukija, todellinen Pohjois-Lohjan suojeluskunnan suuri mies.

Suojeluskunnan toiminta-alue laajeni 1920-luvulla; 1921 Lohjansaaren sk-osasto liittyi Pohjois-Lohjan suojeluskuntaan, ja 1928 aloitti toimintansa Virkkalan sk-osasto. Jalkaväkijouk-kueiden lisäksi suojeluskunnassa toimivat lääkintäosasto ja soit-

11

tokunta. Taloudellista tukea toimintaan antoi suojeluskunnan kannatusyhdistys ja muutamat liikelaitokset. Tärkeää tukea eri toimintamuotoihin saatiin myös Pohjois-Lohjan Lotta Svärd -yhdistykseltä.

Suojeluskunnan eri toimintamuodoissa, kuten esim. urhei-lussa, oli vielä 1920-luvun alkupuoliskolla Lohjalla käynnistys-vaikeuksia. Vuonna 1925 valmistui kuitenkin oma suojeluskun-tatalo, josta tuli sittemmin luonnollisesti tärkeä kokoontumis-paikka. 1920-luvun jälkipuoliskolla toiminta oli jo vireämpää, ja Pohjois-Lohjan sarkatakit pitivät sotilaallisia harjoituksia ja jär-jestivät niin ampuma- kuin urheilukilpailujakin. Vuonna 1933 Pohjois-Lohjan suojeluskunnasta tuli tykistösuojeluskunta. Tyk-kimiesten koulutus saatiin asianmukaiselle tasolle kuitenkin vas-ta 1930-luvun jälkipuoliskolla.

Pohjois-Lohjan suojeluskuntaa kuului vuosina 1918-1944 kaikkiaan vajaat 1300 henkilöä. Vuosittainen jäsenmäärä vaihte-li alkuvuosien noin sadastaviidestäkymmenestä 1930-luvun lo-pun vajaaseen kolmeensataan. Osa kuului paikkakunnan suoje-luskuntaan tietenkin vain lyhyen aikaa, esimerkiksi tiettyyn työ-paikkaan pääsy edellytti suojeluskunnan jäsenyyttä, ja jos maini-tusta työpaikasta joutui lähtemään, lähdettiin myös suojeluskun-nasta. Suurin osa liittyi sarkatakkiarmeijaan tietenkin maanpuo-lustustahdosta ja isänmaallisuudesta.

Liikekannallepano syksyllä 1939 lopetti suojeluskuntien perinteisen roolin ja toimintamuodot, ja näin siis myös Lohjan suojeluskunnassa. Talvi- ja jatkosodan aikana suurin osa suoje-luskuntalaisista oli mukana taistelussa siellä jossakin, joten koti-seudulla ei enää perinteistä suojeluskuntatoimintaa juuri nähty, muuta kuin sotilaspojille annettuna koulutuksena. Toki Lohjal-lakin suojeluskunnalla oli merkittävä rooli kotiseudun turvaami-sessa, esimerkiksi ilmasuojelun järjestämisessä. Suojeluskunnat olivat tavallaan tehneet tehtävänsä. Koko toiminnan ajan oli va-rauduttu pahimpaan, ja nyt oli aika näyttää, mitä oli opittu. Työ ei ollut mennyt hukkaan, sillä suojeluskuntien antama maanpuo-lustuskoulutus varmisti osaltaan sen, että isänmaa säilytti itse-näisyytensä ja kansakunta sai jatkaa taivaltaan ilman vierasta isäntää. Aki Hellgrén

12

VTT:N ROOLI SUOMALAISESSA INNO-VAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ 10.2.2010 Prof. Aarne Oja

VTT:n missio on tuottaa kan-

sainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille sekä luo edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehityksel-le, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Visio 2014

Luomme teknologiasta liiketoimin-taa – näin menestymme Asiakkaiden mielestä meidän tulee olla kansainvälisesti haluttu, syner-ginen ja joustava kumppani. Omis-tajan ja rahoittajien toiveissa olemme teknologiakehityksen ve-turi Suomessa ja paras sijoituskohde innovaatioympäristössä. Henkilöstön toivomme näkevän organisaatiomme olevan tavoi-telluin monialainen työyhteisö, joka innostaa osaamisen kehit-tämiseen ja huippusuorituksiin. VTT lyhyesti Asiakastoimialat Teknologiapainoalueet � Bio-, lääke- ja elintarviketeolli-

suus � Bio- ja kemianprosessit

� Elektroniikka � Energia � Energia � Mikroteknologiat jaelektroniikka � ICT � Sovellettu materiaalitekniikka � Kiinteistöt ja rakentaminen � Teolliset järjestelmät � Kone- ja kuljetusvälineteollisuus � Tieto- ja viestintäteknologiat � Palvelut ja logistiikka � Liiketoimintatutkimus � Metsäteollisuus � Yhteiskunnan teknologiat � Prosessiteollisuus ja ympäristö

Prof. Aarne Oja, VTT

13

VTT:n toiminnot ovat tutkimus ja kehitys, strateginen tut-kimus, asiakasratkaisut, yrityskehitys, asiantuntijapalvelut sekä konsernitoiminnot. Liikevaihto oli vuonna 2009 245 Me. Siitä oli ulkopuolisia tuottoja 70 %, valtion perusrahoitus 30 % ja kansainväliset tulot 15 %. Henkilöstöä on yhteensä 2700. Heistä 77 prosentilla on korkeakoulututkinto, joista tohtoreita tai lisen-siaatteja 24 %. Ulkomailla VTT:läisistä on ollut 64 henkilöä töissä. VTT:ssä on työskennellyt 161 ulkomaalaista tutkijaa. Asiakkaita on noin 6200 kpl, joista kotimaisia yritysasiakkaita 3400 kpl ja ulkomaisia yrityksiä 590 kpl sekä julkisia organisaa-tioita Suomessa ja ulkomailla 370 kpl

JÄREÄT KÄRKIOH-JELMAT Teolliset biomateriaalit Kehitetään biomateriaali-pohjaisia korkean suori-tuskyvyn pakkaus- ja ra-kennusmateriaaleja sekä kuluttaja / kappaletavara-tuotteita. Luodaan uusiutu-

vista, non-food-raaka-aineista lähteviä tuotannollisia arvoketjuja ja liiketoimintaympäristöjä. Keskeisiä raaka-aineita ovat puunja-lostusteollisuuden sivuvirrat ja maatalouden non-food-raaka-aineet. Hyödyntäjiä ovat metsä-, pakkaus-, kemian-, rakennus-, elintarvike- ja ympäristöteknologiateollisuuden yritykset. eEngineering – Digitaalinen tuoteprosessi teknologiateolli-suuden menestystekijäksi

Yksi perushaasteista on suunnittelun tietomallit, prosessit ja laskenta. Lisätään suunnittelun laatua, joustavuutta ja tehok-kuutta ideoista teollisuuden palveluihin. Kehitetään mallinnusta ja simulointia, suunnittelutietämyksen hallintaa, moniteknisyyt-tä, projektinhallintaa, työkaluja ja niiden yhteensopivuuksia, lii-ketoimintakonsepteja sekä ihminen-tekniikka-vuorovaikutusta.

VTT:n henkilöstön määrä ja toimipaikkojen sijainti

Espoo 1807 Oulu 392 Tampere 291 Jyväskylä 128 Turku 37 Lappeenranta 13 Muut toimipaikat 30 Yhteensä 2698

14

Hyödyntäjiä ovat prosessiteollisuus, koneteollisuus, energiateol-lisuus, elektroniikkateollisuus, rakennusteollisuus, kappaletava-ratuotanto; lisäksi näitä aloja palvelevat järjestelmätoimittajat, ohjelmistotalot ja insinööritoimistot. Open Smart Spaces - Digitaalinen maailma ja sulautettu tie-totekniikka

Kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa ubilaittei-den ja -palveluiden yhteentoimivuuden perustalle rakentuva lii-ketoiminta-ekosysteemi, joka mahdollistaa seuraavan ICT-murroksen. Hyödyntäjiä ovat ICT- ja elektroniikkateollisuuden yritykset, laite- ja anturivalmistajat sekä sulautettuja ohjelmisto-ja tekevät yritykset. Painettu älykkyys – Mahdollistetaan uusien älytuotteiden edullinen tuotanto

Edistetään uuden teollisuuden syntymistä, jossa yhdiste-tään ICT-, elektroniikka- ja painoteknologiaa. Avainalueet liike-toiminnan kehitykselle ovat kuluttajapakatut tuotteet, media- ja ICT-palvelut, diagnostiikka, bioaktiivinen paperi sekä geneeriset painetut älymateriaalit, teknologiat ja prosessit SUURET INNOVAATIO-OHJELMAT Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö � Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet � Polttokennot � Toiminnalliset materiaaliratkaisut � Reinventing paper � Nutritech � Hyvinvointiteknologiat � Finnish Global Factory � Tietoturva � Suorituskykyiset mikrosysteemit

Tähän tekstiin on koottu vain osa asioista jota illan esitel-möitsijä toi esiin. Yksi suuri ongelma suomalaisessa yrittämises-sä ja innovaatioiden kaupallistamisessa on pääomien pienuus ja rahoittajien monesti lyhytnäköinen toiminta. - pentti kuosmanen -

15

SIGNE BRANDERIN HELSINKI-KUVIA

Meillä oli tilaisuus vierailla otsikon näyttelyssä 17.2.2010. Oppaanamme toimi näyttelyn koonnut tutkija Jari Harju.

Lokakuun 14. päivänä 2009 Hakasalmen huvilassa avautui Signe Branderin valokuvanäyttely, jossa esitellään poikkileik-kaus hänen Helsinki-kuvistaan. Kuvat ovat näkymiä 1900-luvun alun kaupunkimaisemista. Brander otti kuvasi vuosisadan alun aiheensa kaupungin tilauksesta. Jossain vaiheessa työtilaus pur-kautui eikä uusia kuvia ole enää 1910-luvun lopulta. Koko Hel-sinki-kokoelman lasilevyt ovat kaupunginmuseon omistuksessa. Niitä on yhteensä 906 kappaletta.

Suuret (70 x 100 cm) vedokset takaavat sen, että katsoja löytää tutuistakin otoksista ennennäkemättömiä yksityiskohtia. Suuri kuvakoko korostaa lisäksi Signe Branderin kuvien yhtä tärkeätä ominaisuutta, kaupunkilaisten ja kaupunkielämän läs-näoloa. Hän halusi tallentaa lasilevylle helsinkiläisten arkielä-mää. Tämä on varmasti yksi syy, miksi Signe Branderin valoku-

16

vat ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa vuosikymmenestä toi-seen.

Erityisen pitkään pysähdyimme kivityömiesten kuvan eteen. Aihe sinänsä on erikoinen. Kuvan kompositio on huolella rakennettu. Toisaalta asut ja ilmeet antoivat aihetta katsojien po-lemiikkiin. Mielenkiintoinen havainto on, että yhdenkään kuvas-sa esiintyvän henkilöllisyyttä ei tunneta.

Kuvakavalkadin lisäksi museolla on huone, jossa normaali vierailuaikana pyörii multimedia. Siinä esitetään rinnan Brande-rin kuvan kanssa kaupunki tämän päivän asussa Kuvat olivat fantastisen hyviä. Niitä oli ilo katsella hyvän opas-tuksen saattelemana. Valitettavasti vain 12 kuulijaa oli jaksanut lähteä paikalle. - pentti kuosmanen -

17

MITÄ ROTARY ON?

Tämä kirjoitus on kooste asioista, joita presidentti Raimo Mäkelä esitti klubikokouksessamme 24.2.2010. Rotaryn organisaatio

Rotary on perusluonteeltaan ruohonjuuritason organisaa-tio, koska suurin osa sen palvelutoiminnasta toteutetaan klubita-solla. Piirirakenne ja kansainvälinen rakenne on suunniteltu tu-kemaan klubeja ja auttamaan niitä tarjoamaan enemmän palve-luja omilla paikkakunnillaan ja ulkomailla. Klubit

Rotarit ovat jäseniä rotaryklubeissa, jotka kuuluvat maail-manlaajuiseen järjestöön. Sen nimi on Rotary International (RI). Jokainen klubi valitsee omat toimihenkilönsä ja se voi toimia sangen itsenäisesti rotaryn järjestysmuodon ja sääntöjen puit-teissa. Piirit

Klubit on ryhmitelty 531 rotarypiiriksi, joista jokaista joh-taa kuvernööri. Hän on RI:n toimihenkilö. Piirihallinto apulais-kuvernööreineen ja erilaisine komiteoineen opastaa ja tukee klu-beja. Rotary Internationalin (RI) keskushallitus

Yhdeksästätoista (19) jäsenestä muodostuva RI:n kes-kushallitus, johon kuuluvat RI:n presidentti ja tuleva presidentti, kokoontuu vuosineljänneksittäin päättämään toiminnan suunta-viivoista. RI:n presidentti valitaan vuosittain. Hän päättää perin-teisesti vuositeeman ja toimintavuoden painopistealueet. Rotary Internationalin sihteeristö

Rotary Internationalin sijaintipaikka on Chicagon esikau-punki Evanston, Illinois, USA. RI:llä on seitsemän kansainvälis-tä aluetoimistoa: Argentiinassa, Australiassa, Brasiliassa, Intias-sa, Japanissa, Koreassa ja Sveitsissä. Ison-Britannian ja Irlannin RI (RIBI) toimisto palvelee kyseisen alueen klubeja ja piirejä. Käytännön toimintaa johtaa RI:n pääsihteeri, jonka alaisena on noin 740 henkilöä. Heidän tehtävänsä on palvella rotareja ympä-ri maailmaa.

18

Rotarysäätiö RI:n Rotarysäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka

tehtävänä on tukea rotareiden pyrkimyksiä edistää maailman yh-teisymmärryksen ja rauhan saavuttamista parantamalla terveyttä, tu-kemalla koulutusta ja lievittämällä köyhyyttä. 30.6.2008 päättyneenä vuonna Rotarysäätiö sai lahjoituksina yh-teensä 245,7 MUSD ja käytti 227,5 MUSD humanitaarisiin ja koulutuksellisiin ohjelmiin, joita klubit ja piirit toteuttivat sekä maailmanlaajuisiin polion hävitystoimiin. Rotareiden lahjoituk-set Rotarysäätiölle menevät johonkin kolmesta rahastosta:

Vuosirahastoon, joka jakaa apurahoja säätiön ohjelmien kautta Pysyvään rahastoon, josta vain osa lahjoituksista on käy-tettävissä säätiön ohjelmien tukemiseen, näin varmistaen säätiön pitkän aikavälin toimintamahdollisuudet PolioPlus-rahastoon, joka tukee rotaryn tavoitetta po-liovapaasta maailmasta Jokainen säätiölle lahjoitettu dollari rahoittaa humanitaari-

sia, koulutus- ja kulttuuriohjelmia ja niiden toimeenpanoa. Klu-bit ja piirit anovat ja saavat apurahoja säätiöltä toteuttaakseen monia hyödyllisiä hankkeita ympäri maailman. Every Rotari-an, Every Year -aloitteen tarkoitus on kannustaa maailmanlaa-juisesti jokaista rotaria lahjoittamaan vuosittain 100 USD tuke-maan Rotarysäätiön tärkeitä ohjelmia. Koulutusohjelmat

Nämä ohjelmat edistävät kansainvälistä yhteisymmärrystä tuomalla yhteen ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Hyväntahdonlähettiläs-stipendi, kansainvälinen yliopis-totasoinen ohjelma, joka vuosittain lähettää noin 800 opis-kelijaa palvelemaan hyväntahdonlähettiläinä ulkomailla. Rotaryn Maailmanrauha-stipendejä myönnetään jatko-opintoja varten rauhan ja konfliktien sovittelussa yhdessä rotaryn seitsemästä kansainvälisistä opintokeskuksista. Opintoryhmien vaihto (GSE) on lyhytkestoinen kulttuu-rivaihto-ohjelma ja ammatillinen vaihto-ohjelma, jossa eri maissa olevat piirit vaihtavat 25–40 vuotiaista ei-rotareista koostuvia ammattilaisryhmiä.

19

Humanitaariset apuraha-ohjelmat Humanitaariset apurahat mahdollistavat rotareille sellais-ten kansainvälisten palveluprojektien lisäämistä, joilla hankitaan puutteessa oleville ihmisille kaivoja, lääkehuol-toa, luku- ja kirjoitustaidon opetusta tai muuta tarpeellista. Rotareiden osallistuminen takaa näiden projektien onnis-tumisen. Kaksinkertaistavat apurahat (MatchingGrant) tukevat rotaryklubien ja piirien humanitaarisia projekteja, joita to-teutetaan yhdessä ulkomaisten rotaryklubien kanssa. Yksinkertaistetut piiriapurahat (DSG) tekevät mahdol-lisiksi piireille avustaa toimintoja, jotka hyödyttävät pai-kallisia tai kansainvälisiä palveluprojekteja tai humanitaa-risia projekteja. Health, Hunger and Human-ity (3-H) -apurahat rahoit-tavat pitkäkestoisia, omatoimisia ja kestävää kehitystä tu-kevia projekteja, joissa pyritään yhdessä huolehtimaan humanitaarisista tarpeista.

PolioPlus PolioPlus-ohjelma tarjoaa rahoitusta rokotteisiin ja kulje-

tuksiin laajoissa rokotuskampanjoissa. Lisäksi ohjelma tukee yh-teis-kunnallista aloitteellisuutta, tautitapausten seurantaa ja labo-ratorioita, jotka ovat mukana maailmanlaajuisen polionhävittä-miskampanjan loppuunsaattamisessa. Kun polion on hävitetty maailmasta kokonaan, rotarit tulevat keränneeksi ohjelman tu-kemiseksi varoja yli 1,2 miljardia US-dollaria ja ovat olleet sa-toja tuhansia tunteja vapaaehtoistyössä.

Rotary on johtava partneri Maailman Terveysjärjestön (WHO), UNICEF:in ja USA:n tautien valvonta- ja torjuntakes-kusten kanssa pyrkimyksissä, jotka tähtäävät polion maailman-laajuiseen hävittämiseen. Näiden toimenpiteiden seurauksena kaksi miljardia alle 5-vuotiasta lasta on rokotettu poliota vas-taan, viisi miljoonaa ihmistä, jotka muutoin olisivat rampautu-neet, kävelee tänään, 500 000 uutta poliotartuntaa estetään joka vuosi. Polioon sairastuneiden määrä on pudonnut 99 % kaikkial-la maailmassa. Lisää asiasta on löydettävissä RI:n sivulta www.rotary.org.

20

KLUBINEUVOTTELU

Pidimme 3.3. kokouksen klubineuvotteluna. Suurin osa ajasta meni sen pohtimiseen, miksi osallistuminen on välillä var-sin laimeaa. Mikä tai mitkä syyt ohjaavat valinnan muuhun kuin viikkokokoukseen osallistumiseen. Asia pitää selvittää. Miten se hoidetaan, jäi vielä avoimeksi.

Toinen askarruttava kysymys on varojen hankinta. Jos ai-omme toteuttaa suunnitelman mukaisen hyväntekeväisyysoh-jelman, on kuluvan toimintavuoden tulos tappiollinen ilman uu-sia rahankeruutempauksia. Erilaisista mahdollisuuksista keskus-teltiin.

ROTARYHUUMORIA (USKALLETTUA!) Vaimo kertos tuttavalles: Eile ehtol munt oli kutsuttu viättämä muijaporukas iltta. Mää lu-pasi miähell, et mää tulen kotti enne pualtyät. "Mää luppa". No, tunnik kulusiva ja siiterii meni alas vissi vähä liijanki hyvi. Kolmelt aamuyäst mää lährin kottim päite kännis ko käki. Juur ku mää pääsi ovest sisäl, nii etese käkikello kukkus kolm kertta. Mää tajusi samal hetkel, et ukko varmast heräs ja ku mää ole ne-rokas naine, nii mää keksisi kukku yhreksän kertta lissä. Mää oli oikke ylppiä itestän, ku mää keksisi nii nerokka ajatukse ja viäl ol tukka iha täyn. Ajattelin, et ei ukko huamannu yhtikäs mittä. Seuraaval aamul mun ukko kysys et mihi aikka mää tulin kotti ja mää kertosi, et kahrelttoist, eikä ukko ollu ollenka epäluulose olone. Voi noit miähi! Mies kertos tuttavalles: Tiäräksä, misä myyrä käkikelloi? Ko mee tarvittais uus. Viime yä see kukkus ens kolm kertta. Sej jälkke se sanos et "Voi Vittu" ja sit kukkus neljä kertta lissä. Sit see selvittel kurkkutas ja kuk-kus sej jälkke viäl kolm kertta lissä, kikatti ja lopuks piaras.

21

PETS DIPOLISSA 6.3.2010

President Elect Training Seminar järjestettiin otsikon päi-vänä Espoossa. Alla on koulutuksen ohjelma, joka oli painettu kaksikielisenä.

08.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Anmälning och morgonkaffe 09.00 Seminaarin avaus musiikilla: Laut-tasaaren musiikkiopisto Seminariet öppnas med musik Tervetuloa: Eiran rotaryklubin presidentti Marja-Liisa Rosberg Välkommen Seminaarin avaussanat: DGE Hannu Er-vamaa Seminariets öppningstal Rotaryliike: DG Aatos Lahtinen Rotaryrörelsen 10.15 Kahvitauko ja tutustuminen infoto-

riin

Kaffepaus och infotorg

10.45 Rotary International ja Rotarysää-tiö: PHF Mika Helenius ja DGN Mikael Kiez Rotary International och Rotary Founda-tion Rotaryn vuosikello: Johanna Jutila ja PP Lea Kivelä Rotarys årsklocka 11.45 Lounas ja infotori

Lunch och infotorg

13.00 Nuorisovaihto: P Liisa Stjernberg Ungdomsutbyte GSE: PE Birger Stjernberg Infotorin esittely: PHF Mika Helenius Presentation av Infotorget Apulaiskuvernöörien esittely: DGE Han-nu Ervamaa Presentation av assisterande governörerna

13.45 Ryhmäkokoukset Grupparbeten Presidentit: piirikouluttaja Harri Hedman Presidenter: distriktsinstruktör Sihteerit ja IT-ryhmä: AG Marja-Leena Talvitie ja piirin IT-vastaava Tomi Kunnamo Sekreterare och IT-ansvariga: AG och distriktets IT-samordnare Klubimestarit: AG Markku Stenvall Klubbmästare Idearyhmä: DGN Mikael Kietz Idegenerering 14.30 Kahvitauko ja infotori

Kaffepaus och infotorg

15.00 Työryhmien yhteenvedot: ryhmien vetäjät Sammandrag av grupparbeten: gruppleda-re 15.45 Piirin tunnustusten jako: DG Aatos Lahtinen Utdelning av distriktets erkännanden Seminaarin päätös: DGE Hannu Ervamaa Seminariets avslutning 16.00 Piirineuvottelu Distriktssamråd

Ohjelma oli sama kaikille ryhmätyöosuutta lukuun otta-matta iltapäivällä. Itse osallistuin sihteerien ja IT-vastaavien ryhmään. Mitään erityistä uutta en oppinut. Sain kuitenkin sih-teerin ohjekirjapaketin toimitettavaksi tulevalle klubin sihteerille veli Klaus Turhaselle.

22

Ensi vuoden kuvernööri on Hannu Ervamaa. Hän esitti aluksi vuotensa tavoitteet, joista saamme varmaan kuulla lisää. Vuoden 2010-11 teema on ”Building Communities -- Brid-ging Continents”. Suomenkielinen va-paa käännös on ”Yhteisöjä rakentaen - mantereita yhdistäen”. Yksi olennaisesti uusi asia iski tajun-taani. Ensi kertaa kuulin esityksessä

sanan ILO. Klubin toiminnassa sitä pitäisi ilmetä. Presidentin vierailuohjelma julkaistiin jo kokouksessa. Kuvernööri tulee klubikokoukseemme heti syyskauden alussa keskiviikkona 4.8.2010.

Parhaan puheen piti virassa oleva kuvernööri Aatos Lah-tinen. Hänen aiheenaan oli ”Rotaryliike”. Herkullisella tavalla hän toi esiin eri diktaattorien (Stalin, Hitler) sekä katolisen kir-kon johtajan paavin pelon rotariliikettä kohtaan. Diktaattorit kielsivät toiminnan. Puhujan johtopäätös oli tästä, että rotariliik-keessä on voimaa.

Mikä sitten saa rotariliikkeen niin pelottavaksi? Sen ydin on aate. Rotaryn tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kai-

ken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana:

1. edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomal-la tilaisuuksia palvelemiseen

2. vaalimalla liike- ja ammattimoraalia ja arvostamalla kaik-kea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria nä-kemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa

3. innostamalla jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskun-nan jäsenenä

4. edistämällä kansojen välistä yhteisymmärrystä, hyvää tah-toa ja rauhaa palvelemisen ihanteen yhdistämien työn ja toiminnan ihmisten välisen ystävyyden avulla.

23

Veikeästi puhuja kuljetti kuulijoita läpi vuosikymmenien ku-vaillen rotariliikkeen syntyä ja muutosta. Esitys oli todella nau-tittava ja samalla opettavainen.

Vuosikello käytiin läpi kahden naisen voimin. Kyseessä on vuoden ”pakolliset” tapahtumat. Asiasta on aikoinaan pidetty esitelmä klubissammekin. Tällaisessa tilaisuudessa aihe on lähes pakollinen, koska se visualisoi klubin vuoden toiminnan ja aika-tauluttaa sen.

Koulutustilaisuudessa oli myös kymmenkunta näyttelyä, jois-ta yhden oli koonnut piirin RYLA-vastaava Päivi Korhonen. Sen sisältönä oli viime syksynä Lohjalla järjestetyn tilaisuuden ohjelma ja muutama valokuva.

Mitä veli Kalevi Laakson ”takkiin tarttui” koulutuksesta, nähdään ensi toimintavuoden aikana. Sinänsä piirin järjestämä valmennustilaisuus on oiva mahdollisuus kouluttaa koko klubin toimihenkilökaarti kerralla selvästi paremmalle osaamisen tasol-le rotariasioissa.

- pentti kuosmanen -

24

MODERNIIN TOIMISTOON JA SEN KOMMUNIKAA-TIOVÄLINEISTÖÖN TUTUSTUMINEN

10.3. olivat vierailun kohteena Schering-Plough Oy:n toi-mitilat osoitteessa Keilaranta 17 Espoo. Osallistujilla oli mainio tilaisuus nähdä yksi Suomen parhaiten toteutetuista avotoimis-toista. Se sijaitsee HTC Keilaniemen C-talossa.

Havainnekuva Keilaniemen tulevasta näkymästä. Edessä rengastetun rakennuksen kolmessa ylimmässä kerroksessa toimii Schering-Plough Oy.

Sisustussuunnittelu on arkkitehtitoimisto Vertti Kivi dSig-nin käsialaa. Ilmavuus, valoisuus ja värien käyttö sekä monet

pienet yksityiskohdat on hiottu lukuisissa suunnittelukokouksis-sa.

Joka kerrokses-sa on avara oleskelu-tila ja oma värimaa-ilmansa. Ilmettä on pehmennetty suuri-varjostimisilla va-

laisimilla. Sohvat ja tuolit täydentävät harmonista ilmettä.

25

Kokoushuoneita varten tiloissa on langaton verkko. Sen li-säksi jokaisessa kokoushuoneessa on suora Internet -yhteys vie-railijoita varten. Oven ulkopuolella on varaustaulut, joista näkee tilan varauksen ja varaajan. Kokoustiloissa projektorit korvattiin tavallisilla televisioilla. Ratkaisu on onnistunut.

Vasemmalla on suurin kokoushuone. Oikealla on tavallinen kokoushuo-ne. Näyttö on 52-tuumainen televisio, joka on upotettu maitolasitauluun.

Avotila on osioitu kaapistoilla ja seinäkkeil-lä. Seinäkkeiden sisällä kulkevat sähkö- ja tieto-liikennekaapelit. Näin saadaan johdot pois nä-kyvistä ja vältytään avo-konttoreissa yleisiltä pyl-väiltä. Seinäkkeissä on kasvien kuvia erilaisilla väripohjilla.

Kaikki työpöydät ovat sähköisesti säädettä-viä, jotta työntekijät voi-sivat päivän mittaan vaih-taa työskentelyasentoa is-tuma- ja seisoma-asennon välillä. Työtuolit ovat ra-kenteeltaan sellaiset, että valtaosalle käyttäjistä ne

sopivat sellaisenaan. Tuolit ovat olleet ennakko-odotusten mu-kaiset ja käyttäjien kiittämät.

26

Puhelut hoidetaan pelkästään kännyköillä. Osalle käyttäjis-tä sähköposti tulee myös kännykkään. Vaihteenhoito on ulkois-tettu. Pikaviestintään käytetään Microsoftin Office Communica-tor -ohjelmaa. Nettineuvottelut käydään Interwise-ohjelmalla ja varsinaiset videoneuvottelut Tandbergin laitteistolla. Puhelin-neuvottelut hoidetaan Soneran palveluja hyväksi käyttäen.

Tulostusjärjestelmä perustuu Toshiban monitoimilaittei-siin. Perusasetuksena on kaksipuolinen mustavalkotulostus. Käyttäjä voi tarpeen mukaan muuttaa säätöjä. Maksimi paperi-koko on A3 ja paksuus 260 grammaa neliömetrille. Suuremmilla koneilla voidaan tulostaa myös bannereita.

Valitettavan vähän veljiä ja sisaria käytti tilaisuutta hyväk-seen. Yhteensä meitä oli paikalla 6 jäsentä.

Kuvassa on näkymä ylimmän kerroksen taukotilasta.

27

EDUSKUNNASSA KÄYTIIN

Teimme retken Eduskuntaan 17.3. sisaremme Irjan toimi-essa retken järjestäjänä ja naapuriklubin jäseniä oli lukuisa joukko myös mukana.

Saimme ensi-informaationa videon eduskunnan työskente-lystä ja turvatarkastuksen jälkeen (joka ei ollut ihan lentoaseman luokkaa) meidät ohjattiin valtiosaliin, jossa oppaamme kertoi eduskuntarakennuksen historiaa. Kiipesimme porraskäytävän kautta ylempiin kerroksiin eli eduskunnan istuntosalin parvek-keelle, eduskunta oli juuri lopettanut istuntonsa, joten sali oli tyhjänä. Ehkä siellä oli vielä aistittavissa käydyn debatin jälki-höyryjä.

Oppaamme kertoi eduskunnan työrytmistä, joka kieltämät-tä meitä tiiviiseen työrutiiniin sitoutuneista tuntui vähän kevyel-tä. Kun katsoi edustajien pulpeteilla makaavaa paperimäärää, tuntui siltä, ettei tuosta ihan kahdeksassa tunnissa selviä. Paperi-pinoista syntyi keskustelu, että varmaan ainakin isommissa eduskuntaryhmissä tehtäviä jaetaan sen mukaan mitä oma mie-lenkiinto ja ammatillinen pätevyys antavat suuntaa (mitenkähän missin, iskelmälaulajan tai näyttelijän mielenkiinto suuntau-tuu?). Tietysti valiokuntien jäsenet antavat omasta alueestaan muille edustajille tietoja tulevien päätösten tueksi.

Siinä parvella syntyi myös kysymys, miten kansanedusta-jaksi tullaan ja oppaamme kertoi sen tavallisen tien. Liitytään puolueen paikallisjärjestöön. Toimitaan aktiivisesti siinä ja han-kitaan omien piirissä kannatusta kunnallisvaaliehdokkuuteen. Jos ei heti tärppää, niin ehkä jo seuraavalla kerralla saa kunnal-lisvaltuustopaikan. Kun on sitä ja mahdollisesti kunnallishalli-tustehtäviäkin hoitanut, saattaa päästä eduskuntavaaliehdok-kaaksi. Jos ei ensi yrittämällä eduskuntaan pääse, niin uudelleen yrittämällä ehkä pääsee ja niin sitä sitten on eduskunnan jäsen, totesi oppaamme. Näinhän se on suurimmalla osalla kansan-edustajista. Sitten on niitä ehdokkaita, jotka ovat hankkineet kannatuksensa julkisuuden avulla. On myös niitä, jotka ovat pä-tevöityneet omalla toimialallaan niin näkyvästi, että saavat kan-natuksensa sitä kautta.

28

Näiden parvella tehtyjen pohdintojen jälkeen siirryimme kansanedustaja Matti Saarisen tarjoamille pullakahveille sosi-aalidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmähuoneeseen. Matti Saarinen alusti keskustelua kertomalla omalta osaltaan eduskun-tatyöstä ja varsinkin siitä, mikä ero on olla hallitus-puolueen tai oppositiopuolueen kansanedustajana. Hänen puheistaan saattoi aístia sen, että hallituspuolueen kansanedustaja tuntee paremmin olevansa vaikuttamassa eduskunnan ratkaisuihin. Enemmistö-hallitusten aikana oppositiosta käsin on vaikea saada muutoksia hallituksen esityksiin, puhumattakaan niistä asioista, joita itse haluaisi viedä eteenpäin.

Kävimme alustuksen jälkeen keskustelua kansanedustajan tehtävästä ja siitä, että eduskunta ei ole nopeiden ratkaisujen paikka ja kaikessa kanssakäymisessä on otettava huomioon se, että kukin edustaja toimii omassa ryhmässään ja lisäksi tietysti edellä mainittu ero hallitus- ja oppositiopuolueisiin vaikuttaa. Matti Saarinen totesi, että esimerkiksi yritysmaailmassa toimi-neilla johtajilla on vaikea ymmärtää eduskunnan päätöksente-koa. He kun ovat tottuneet siihen, että kun he käskevät, alkaa toimeenpano välittömästi.

Lopuksi hän totesi kysymykseemme asettumisesta ehdok-kaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa, että kiusaus asettua eh-dokkaaksi on suuri.

Vilkasta keskustelua käytiin bussissa kotimatkalla. Aina-han se hytkähdyttää, kun on käynyt niin sanotusti vallan kam-mareissa. Mennäänkö seuraavaksi Valtioneuvoston tai Presiden-tin linnaan vai pitäisikö Brysselissä piipahtaa? Veikko Salminen

29

KOKOUS 24.3.2010 – UUSIA JÄSENIÄ

Kokouksessa otettiin kaksi uutta jäsentä: Tarja Virtanen luokitteena kunnan oikeushallinto ja Roger Weintraub luokit-teena poliisitoimi. Viikkokokouksessa Tarja Virtanen piti EGO-esitelmän.

Kuvassa vasemmalta presidentti Raimo Mäkelä, uudet jäsenet Tarja Virtanen ja Roger Weintraub sekä sihteeri Eero Rantalaiho (24.3.2010)

30

CAFETORIA ANDESA LOHJALLA

Vierailimme 31.3.2010 otsikon paahtimossa tutustumassa sen antimiin. Isäntäväkenämme toimivat Mia Nikander-Ore ja hänen perulainen miehensä Ivan Ore.

Cafetoria on suomalaisen Andesa-yrityksen kahvipaahti-mo. Andesa perustettiin vuonna 2002 motiivina tarjota suoma-laisille herkullisia kahveja ja alkuperäistuotteita Andien vuoris-

tosta. Andesa aloitti toimintansa toimittamal-la Gran Palomar -erikoiskahvia suomalai-sille kahvipaahtimoille. Samaan aikaan yritys myi paahdettua kahviaan erikoiskaupoille, ystävil-le ja työtovereille.

Kun kahvin kysyntä kasvoi, omistajat perustivat Cafetoria-kahvipaahtimon vuonna 2006. Cafetoria on nyt kauppamerkki, jota käytetään yrityksen erikoiskahveista ja teistä. Cafetorian kahvivalikoima on laaja kattaen kasvavan määrän alkuperäis- ja

31

nimikkokahveja eri puolilta maailmaa. Lisää tietoa Andesasta voit löytää internet-osoitteesta www.andesa.fi

Kahvin tie paahtimoon on pitkä ja monivaiheinen. Esimer-kiksi Gran Palomar -kahvi on sekoitus eri Arabica-kahvilajeista. Ne kasvatetaan Perun vuorilla El Palomarissa 1200-1800 metrin korkeudessa puiden alla ”varjokasvatuksessa”. Kun hedelmät ovat kauniin punaisia, ne poimitaan käsin. Seuraavassa vaihees-

sa hedelmäliha poistetaan pyörivässä reiällisessä sy-linterissä. Tämän jälkeen papuja huuhdellaan useam-paan kertaan. Huuhtelun aikana ne fermentoituvat eli käyvät. Vaihe vaatii tarkkuutta, koska liika käyminen pilaa pavut.

Papujen huuhtelua seuraa kuivatus. Luomukahvi kuivataan ulkoilmassa huolellisesti sekoittaen. Kuiva raakakahvi säkite-tään ja toimitetaan keskusvarastoon vientiä odottamaan. Kahvin saanto on suhteellisen vaatimaton. Kun poimija kerää 60 kiloa kahvimarjoja, siitä saadaan 10 kiloa raakakahvia. Paahdon jäl-keen jäljellä on 7 kiloa valmista kahvia.

Cafetoria käyttää paahtami-seen saksalaista gourmet paahto-konetta. Siihen mahtuu sopivasti kymmenen kilon erä raakakahvia. Lämpötila on 230-240 -astetta. Paah-toajan määrittää paahtaja ottamalla näytteitä rummus-

Raakakahvin papuja lautasella

Keskellä edessä Mia Nikander-Ore ja vasemmalla

esittelyn kohde gourmet paahdin.

32

ta. Kun kahvi tuntuu paahtajasta sopivalta, se pudotetaan paah-torummusta jäähdytykseen. Sen jälkeen kahvi jauhetaan ja paka-taan osittain käsityönä.

Paahtimon tuotteiden esittely- ja myyntitila on avoinna yleisölle pääasiassa lauantaisin. Tilauksesta paahtimossa on mahdollista vierailla muulloinkin. Esittelytilassa on mahdollista tutustua yrityksen tuotteisiin ja myös maistaa niitä. Niitä voi myös ostaa.

Cafetoria pyrkii käyttämään ainoastaan reilun kaupan tuotteita. Sen lisäksi se panostaa luomutuotteisiin, mistä on esimerkkinä juuri Pe-

rulainen Gran Palomar -kahvi. Sama koskee muita tuotteita, kuten teet, siirapit ja suklaat. Li-säksi yritys myy erilaisia kahvintekokoneita ja miksereitä.

Saimme poistuessamme maistiaiskassit, joissa oli eri teelaatuja ja kovasti mainostettua Gran Palomar -kahvia sekä muutama esite. Olipa mielenkiintoinen kohde. Siitä kertoo jo osallistu-jien määrä, joka oli kaikkiaan 20 henkilöä. Yksi pariskunnan yrityksistä on Andesa Dream Tours. Se järjestää räätälöityjä matkoja Peruun.. Ensi ke-sällekin on tarjolla kaksi matkaa.