Hiukkavaaran yhtenäisperuskoulun pedagoginen suunnitelma

Timo Fordell

Otto Leskinen

Arttu Parkkinen

Paula Vorne

Lucina Väärälä

2

1. Pedagogisen suunnitteluryhmän toiminta ...................................................................... 3

2. Hiukkavaaran yhtenäisperuskoulun toiminta-ajatus ...................................................... 3

3. Opettajuus, menetelmät ja arviointi ............................................................................... 5

4. Tietojärjestelmät ja opetusteknologia ............................................................................ 8

5. Tilaratkaisut oppimisen ja yhteisöllisyyden tukena ...................................................... 10

5.1. Yleistä monitoimitalosta ............................................................................................... 10

5.2. Hallintotilat ja koulukirjasto .......................................................................................... 11

5.3. Kotipesäalueet, kotipesät, oppimistorit ........................................................................ 11

5.4. Kotipesäalueiden tilojen kuvaus .................................................................................. 12

6. Aikataulu ..................................................................................................................... 14

7. Varhaiskasvatus ja esi- ja alkuopetus ......................................................................... 15

8. 3. – 4. luokat ................................................................................................................ 17

9. Luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihe: 5-7. luokat .................................................... 17

10. Perusopetuksen päättövaihe: 8-9. luokat .................................................................... 18

11. Erityisopetus, kolmiportainen oppimisen tuki ja oppilashuolto ..................................... 19

12. Muu kasvatuksellinen tuki ja toiminta .......................................................................... 21

12.1. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan sisällöt kasvatustyön tukena ................................. 21

12.2. Päivän katkaiseva T.A.U.K.O................................................................................ 24

13. Esimerkkitapauksia Hiukkavaarasta ............................................................................ 25

13.1. Case Liisa, 8 lk ..................................................................................................... 25

13.2. Case Matti, 1 lk ..................................................................................................... 28

13.3. Case Lehtori Virtanen ........................................................................................... 28

13.4. Case Esi- ja alkuopetuksen pesässä .................................................................... 30

13.5. Case Päivä kotipesäalueella 5.-7.luokka .............................................................. 31

13.6. Case Mikko ja Roosa ............................................................................................ 34

14. Lähdeluettelo: .............................................................................................................. 37

3

1. Pedagogisen suunnitteluryhmän toiminta

Hiukkavaaran yhtenäisperuskoulun pedagogisen suunnitelman laatiminen on osa

Hiukkavaaran monitoimitalon hankesuunnittelua ja monitoimitalon moniammatillis-

ta toimintasuunnitelmaa. Pedagogisen suunnittelun tarkoituksena on valottaa mo-

niammatillisessa suunnitelmassa määritellyn toiminnan yhteisiä arvoja, sisältöjä ja

pedagogisia ratkaisuja. Suunnittelutyö aloitettiin tarveselvityksellä keväällä 2011,

jolloin laadittu asiakirja on tämän pedagogisen suunnitelman pohjana.

Hankesuunnitteluvaiheessa pedagogisessa ryhmässä on jatkanut osa tarveselvityk-

sen suunnitelman laatineesta ryhmästä. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut reh-

tori Lucina Väärälä.

Ryhmän jäseniä ovat:

Timo Fordell, luokanopettaja, yhteisöllisyysvalmentaja, Maikkulan yhtenäiskoulu

Otto Leskinen, luokanopettaja, tvt-vastuuopettaja, Metsokankaan koulu

Arttu Parkkinen, apulaisjohtaja, aineenopettaja, Ylikiimingin koulu

Paula Vorne, luokanopettaja, yhteisöllisyysvalmentaja, Maikkulan yhtenäiskoulu

Lucina Väärälä, rehtori, aineenopettaja, Merikosken yläaste, ryhmän puheenjohta-

ja.

2. Hiukkavaaran yhtenäisperuskoulun toiminta-ajatus

Hiukkavaaran koko monitoimitalon yhteisen toiminnan pohjana ovat arvot

YHTEISÖLLISYYS

JOUSTAVUUS, LUOVUUS

SITOUTUMINEN

Hiukkavaarassa kiinnitetään erityistä huomiota jokaisen lapsen oikeuteen saada

varhaiskasvatus sekä perusopetus omalla lähialueellaan. Tähän sisältyvät sekä

alueen yleisopetukseen että eritysopetukseen ohjautuvat lapset. Monitoimitalossa

yhteinen kasvatus rakentuu niin, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus yksi-

lölliseen kasvu-, kehitys- ja oppimisprosessiin osana turvallista yhteisöä ja yhteisöl-

listä ilmapiiriä. Hiukkavaaran joustava ja muunneltavissa oleva oppimisympäristö

on varustettu nykyaikaisella teknologialla, joka on kaikkien monitoimitalon toimi-

joiden käytettävissä.

Hiukkavaarassa opetusta ja kasvatusta rakennetaan moniammatillisesti eri hallin-

tokuntien yhteistyönä niin, että suomalaisen perusopetuksen rakenteita muutetaan

rohkeasti nykyistä koulujärjestelmää joustavammaksi. Yleisen, tehostetun ja erityi-

sen tuen tukimuotoja tarjotaan oppilaille joustavin opetusjärjestelyin jolloin sekä

4

yleisopetukseen että eritysopetukseen kuuluvat resurssit, materiaalit, menetelmät,

apuvälineet sekä teknologiset sovellukset ovat tasa-arvoisesti kaikkien oppilaiden

saatavilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestelyissä suositaan uusia pedagogi-

sia keinoja kuten konsultoivaa erityisopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja

sekä oppimista kuntouttavia intensiiviopetuksen jaksoja.

Opetusmenetelmiä sovelletaan ja kokeillaan rohkeasti. Opetusmenetelmissä suo-

sitaan yhteisöllisiä, toiminnallisia sekä yksilöllistä oppimistyyliä kunnioittavia tapoja

järjestää opetusta.

Hiukkavaara on yhtenäisperuskoulu, jossa voidaan yhtenäisen opinpolun rakenta-

minen aloittaa ilman esteitä pienimmistä monitoimitalon asiakkaista saakka. Kasva-

tus ja opetus Hiukkavaarassa rakentuvat lapsen ja nuoren lähikehityksen vyöhyk-

keelle, pohjana ovat uusimmat teoriat oppimisesta, kuten sosiokonstruktiivinen op-

pimisnäkemys, joka korostaa sosiaalisten suhteiden ja vertaisryhmän merkitystä op-

pimisprosessissa. Kasvattajat, ohjaajat ja opettajat ovat kasvu- ja oppimisprosessin

alkuun sysääjiä, mahdollistajia sekä tukijoita. Käytännössä sosiokonstruktivistinen

oppimisnäkemys liittyy mm. siihen, että Hiukkavaarassa lasten keskinäisten rikkai-

den vertaissuhteiden merkitys otetaan huomioon opetustilanteisiin liittyvissä oppi-

laiden ryhmittelyissä.

Hiukkavaarassa panostetaan toimintatapoihin, jotka liittyvät ongelmien varhaiseen

tunnistamiseen sekä ennaltaehkäisyyn. Kouluviihtyvyyteen sekä monitoimitalon las-

ten, nuorten, asiakasperheiden sekä työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoin-

tiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Hiukkavaarassa toteutetaan koulupäivän rakennetta, jossa osa koulupäivästä va-

rataan yhteistyökumppaneille ja oman talon toimijoille. Oman talon väki osallistuu

opetustapahtumien järjestämiseen opettajien rinnalla. Samoin opettajat ovat val-

miita osallistumaan oman aineen, luokka-asteen ja oman yksikön ulkopuoliseen

talon sisäiseen toimintaan yhteisesti sovittavalla tavalla. Hiukkavaaran monitoimita-

lossa ”koko talo kasvattaa”. Normaalina osana monitoimitalon arkea ovat kestä-

vän kehityksen periaatteet.

Hiukkavaara on liikkuva koulu, jossa ymmärretään päivittäisen liikunnan merkitys

lapsen ja nuoren hermoverkoston kehittymiselle ja sen vaikutukset kaikkeen oppi-

miseen sekä elinikäiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Hiukkavaarassa kou-

lupäivän liikunnallistamisen tavoitetta toteutetaan piha- ja lähiympäristön hyödyn-

tämisellä paitsi lähiliikuntapaikkana myös osana päivittäistä opetusta ja virkistystä.

Koululla on käytössä koulupäivän katkaiseva pitkä välitunti, jolloin eri hallintokuntien

yhteistyöllä järjestetään lapsille ja nuorille erilaisia toimintoja. Kaikki lapset ja nuoret

viettävät välituntinsa mahdollisuuksien mukaan ulkona. Hiukkavaarassa rikastetaan

lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä myös kulttuurin ja taiteen sisältöjen avulla.

Koulupäivän rakenne laaditaan siten, että perusopetuksen lisäksi pystytään tar-

joamaan työpäivään myös muita kasvatuksellisia sisältöjä. Samaa aikaa hyödyn-

netään eri ammattiryhmien vahvaan yhteistyöhön mm. suunnittelun merkeissä.

5

Hiukkavaaran monitoimitalossa mahdollistetaan lapsille yhtenäinen opinpolku päi-

vähoitovuosista peruskoulun loppuun saakka. Jotta lapsen arki on turvattu, on tär-

keää että koko monitoimitalon henkilökunnalla on tietoisuus talon yhteisestä eetti-

sestä arvopohjasta. Yhteisen arvopohjan luomiseen panostetaan toiminnan alku-

vaiheessa mm. järjestämällä henkilökunnalle koulutusta niistä ydinasioista, jotka

sisältyvät monitoimitalon pedagogiseen linjaukseen.Monitoimitalossa turvataan

ammattilaisten pedagoginen toteuttamisen vapaus, mutta kuitenkin niin, että ta-

lon yhteiset arvot ohjaavat kaikkea toimintaa.

3. Opettajuus, menetelmät ja arviointi

Opettajuuden jakaminen toisten opettajien ja muun henkilökunnan kanssa arjen

työssä työpari- ja/tai tiimityöskentelyn kautta antaa mahdollisuuden myös opetta-

jalle hyödyntää omia vahvuuksiaan. Henkilöstön rekrytointia varten laaditaan

henkilöstösuunnitelma, jossa määritellään millaista osaamista monitoimitalossa tar-

vitaan ja miten rekrytointi tapahtuu. Suunnitelmassa kuvataan miten osaamista

hankitaan ja kehitetään. Henkilöstölle järjestetään valmentavaa koulutusta eri yh-

teistyötahojen kanssa hyvissä ajoin ennen monitoimitalon avaamista.

Oppija oppii parhaiten asioita, joita hän pitää itselleen tärkeinä ja merkityksellisinä.

Optimaalisessa tilanteessa tämä voi johtaa korkealaatuiseen oppimiseen ja sitä

myötä korkeaan asiantuntijuuteen, mitä voi pitää oppimisen ”huippuna”. Tämä

edellyttää oppijalta:

- aktiivisuutta

- innostuneisuutta

- itseluottamusta

- kykyä itsenäiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn

- vastuullisuutta

- joustavuutta

- kiinnostusta itsensä kehittämiseen

- sisäistä motivaatiota

- itseohjautuvuutta

- luotettavuutta.

Hiukkavaaran yhtenäisperuskoulussa annetaan oppilaille mahdollisuus valita, vai-

kuttaa ja olla päättämässä omaan opiskeluunsa ja kouluun liittyvissä asioissa ikä-

kauden sallimissa rajoissa. Osallisuus- ja oppilaskuntatoiminta samoin kuin kummi- ja

tukioppilastoiminta on luonnollinen osa koulun arkipäivää. Kun oppilas pystyy suo-

rittamaan valintoja oman mielenkiintonsa ja vahvuuksiensa mukaan esim. työta-

van, työskentelypaikan, oppimisryhmän, toteutusmuodon jne. suhteen, hänen mo-

tivaationsa kasvaa ja työskentelyn mielekkyys paranee. Motivoitunut oppija on it-

seohjautuva ja aktiivinen.

6

Valinnanmahdollisuus tuo mukanaan myös vastuuta: oppilaan on osoitettava omil-

la valinnoillaan, että hän kykenee olemaan valintojensa takana ja osoittaa valin-

noissaan luotettavuutta. Hiukkavaaran yhtenäiskoulu suunnitellaan ja rakennetaan

niin, että oppijoille tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen oppimiseen ja opiskeluun

muuallakin kuin omassa tutussa kotipesässä. Kun yksittäinen oppilas tai oppilasryh-

mä on ”poissa silmistä”, edellyttää se oppijoilta vastuullisuutta ja kykyä toimia itse-

näisesti yksin/ ryhmän jäsenenä itseohjautuvasti annettujen ohjeiden ja yhdessä

sovittujen sääntöjen ja toimintamallien mukaisesti. Ilman jatkuvaa valvontaakin

oppija kykenee pitkäjänteiseen, sitkeyttäkin vaativaan työhön ts. työn tuloksien on

oltava suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja resursseihin. Puuhastelusta on päästä-

vä tehokkaaseen, päämäärätietoiseen työskentelyyn. Määrä korvataan laadulla,

omaan työhön ja työskentelyyn suhtaudutaan terveen kriittisesti. Oppimisen haas-

teellisuuteen ja eriyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta kaikkien oppijoi-

den motivaatio saadaan pidettyä yllä. Vähitellen jokainen oppija tottuu itse arvi-

oimaan omaa työtään ja työskentelyään, jolloin ulkoisen palautteen merkitys vä-

henee sisäisten palkkioiden korvatessa ne. Itsekritiikin ja –arvioinnin kehittyessä op-

pilaan oma tavoitetaso nousee ja siitä seuraa myös oman työskentelyn laadun

nousu.

Pedagogisina menetelminä koulussa käytetään mahdollisimman paljon yhteisölli-

sen oppimisen menetelmiä, tutkivaa oppimista, kokemuksellista oppimista, ongel-

malähtöistä oppimista, vertaisoppimista ja pelioppimista. On tärkeää käyttää sel-

laisia menetelmiä ja luoda sellaiset fyysiset olosuhteet, jotka mahdollistavat yhtei-

sen tiedonrakentelun, osallisuuden, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden.

Tavoitteena on löytää oppilaalle oma mielekäs tapa työskennellä ja oppia ts.

hyödyntämään omia kokemuksia ja tiedonrakenteita. Pienikin oppilas pystyy arvi-

oimaan mikä on hänelle sopivin ja tuloksellisin tapa oppia. Oppimistyylejä tunnis-

tamalla ja tätä tietoa hyödyntämällä voidaan oppimistuloksia parantaa huomat-

tavasti. Näin oppimaan oppimisen taidot kehittyvät optimaalisella tavalla.

Oppilaalle annetaan taidot hankkia ja käsitellä tietoa: tiedonhankinta- ja –

hallintataidot (= kyky hakea tietoa sekä käyttää hyväkseen olemassa olevia erilai-

sia tietolähteitä, taito tunnistaa tiedontarve, etsiä ja paikallistaa tiedonlähteet ja

arvioida niitä, tehdä muistiinpanoja, prosessoida tietoja ja tuottaa oma oppimistu-

los, arvioida työtään ja soveltaa oppimaansa). Ne mahdollistavat tietoisen tiedon

prosessoinnin. Näin oppilaalle kehittyy systemaattinen tapa käsitellä tietoa. Moni-

puolisen oppimisen turvaamiseksi oppijoille tarjotaan monipuolisia ja erilaisia mah-

dollisuuksia ja ympäristöjä tiedonhankintaan.

Tiedon prosessinomainen luonne tulee parhaiten esiin ongelmakeskeisissä ja tutki-

vissa työtavoissa. Työskentelynaikaista arviointia tulee kehittää ja sille tulee antaa

yhä enemmän painoarvoa. On kysyttävä, kumpi on tärkeämpää: lopputulos vai

se, että on ollut osallisena luomassa uutta omaa tietoa ts. ollut mukana oppimis-

prosessissa? Pitää kysyä, kumpi on tärkeämpää: se, mitä opitaan vai se, miten opi-

taan? Oppimisen ohjaajien tulee kehittää erilaisia menetelmiä, joilla koko oppimis-

prosessi voidaan tehdä läpinäkyväksi myös arviointia ja käytettävissä olevia resurs-

7

seja silmällä pitäen. Hiukkavaarassa pyritään antamaan kaikille onnistumisen elä-

myksiä ja vahvistamaan jokaisen oppilaan vahvuuksia.

Oppijoille annetaan mahdollisuuksia kehittyä omien kiinnostusten ja vahvuuksien

mukaan. Oppilaat totutetaan samanvertaistutorointiin, jolloin jokainen saa halutes-

saan tukea muilta ryhmänsä ja luokkansa oppilailta.

Hiukkavaaran monitoimitalossa kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja vaihtele-

vaan oppimistarjontaan, joilla saadaan oppijoiden motivaatio pidettyä yllä:

käytetään ikäkaudelle sopivia, mielekkäitä ja vaihtelevia oppilaskeskeisiä ja

yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä

luodaan haastavat, oppilaan suorituskyvylle sopivat oppimistavoitteet

totutetaan oppilaat pitkäjänteiseen, laadullisesti hyvään lopputulok-

seen tähtäävään työskentelyyn

pyritään kiireettömään opiskeluympäristöön ja -rytmiin. Siirretään vastuuta

oppimisesta itse oppilaalle ikäkauden edellyttämällä tasolla

siirrytään pois oppikirjasidonnaisuudesta, tilalle oppimissidonnaisuus

pidetään huolta, että oppijoilla on käytettävissään monipuolisesti sekä kirjalli-

sia että sähköisiä tiedonlähteitä, joiden käyttö on aina mahdollista

oppilailla on käytössään mahdollisimman toimiva ja monipuolinen verkko-

oppimisympäristö

Hiukkavaaraa oppimisympäristönä hyödynnetään mahdollisimman paljon

opetuksen suunnittelussa.

Uusi toimintakulttuuri edellyttää koko oppimisen arvioinnin uudelleentarkastelua:

toteutetaan monipuolista ja informatiivista arviointia säännöllisesti läpi lukuvuoden.

Siirrytään loppuarvioinnista prosessinaikaiseen palautteeseen ja arviointiin. Oppi-

laat totutetaan itsearviointiin sekä oppilaiden keskeistä samanvertaisarviointia tue-

taan. Tehdään oppimistavoitteet selviksi ja avoimiksi (yhdessä oppilaiden kanssa)

jo ennen kuin toiminta aloitetaan, jolloin oppilaat tietävät mitä heiltä odotetaan ja

osaavat arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan myös suhteessa toivottuihin

oppimistuloksiin. Pienemmillä oppilailla tässä voidaan käyttää apuna esim. ”oppi-

misen portaita”, joille on koottu pieninä annoksina oppimisen tavoitteet ja oppilaat

saavat värittää portaita sitä mukaa, kun tiedot ja taidot karttuvat. Perusopetuksen

päättövaiheessa oppilas voi osoittaa osaamistaan joustavasti. Arviointi tehdään

myös mahdollisimman avoimeksi vanhemmille tiedottamisen ja kehitys- ja arviointi-

keskustelujen avulla.

Yhteisöllisyys rakentuu kaikkien yhteisön jäsenten sitoutumisen ja yhteisten pelisään-

töjen varaan. Oppimisryhmien sisällä yhteistyötä kehitetään vaihtelevissa oppimis-

ryhmissä, joiden kokoonpanoja muutellaan demokraattisesti ja säännöllisesti. Oppi-

laiden itse sallitaan myös muodostaa tilapäisiä oppimisryhmiä omien oppimistar-

peiden pohjalta jos ja kun se on pedagogisesti järkevää.

Hiukkavaarassa luodaan oppimisryhmiin ja koko yhteisöön vahva me-henki aidolla

mahdollisuudella vaikuttaa ja tasavertaisuudella kaikkien oppimisen osapuolien

välillä. Yhteiset säännöt laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa ja sitoudutaan alle-

8

kirjoituksella myös noudattamaan niitä. Suositaan yhteistyötä vaativia, oppilaskes-

keisiä työtapoja. Sallitaan dialogi, aito tasavertainen keskustelukulttuuri, kaikkien

oppimistapahtuman osapuolten välillä. Ylläpidetään oppijoiden aitoa ja luonnollis-

ta uteliaisuutta ja kyselynhalua. Luodaan mahdollisuuksia toteuttaa ikä- ja ryhmä-

rajoja rikkovia, koulun ulkopuolellekin ulottuvia yhteistyön muotoja.

Kodin ja koulun yhteistyö perustuu luonnolliseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat

sitoutetaan koulun toimintakulttuuriin ja sen suunnitteluun sekä huolehditaan riittä-

vällä ja monipuolisella tiedottamisella, että kotijoukot tietävät, mitä koulussa ta-

pahtuu. Vanhemmat ovat mukana sekä suunnittelemassa että arvioimassa lap-

sensa oppimista. Kodin ja koulun välisessä viestinnässä käytetään soveltuvia tekno-

logisia ratkaisuja, joiden avulla oppiminen tehdään läpinäkyväksi. Myös vanhem-

painilloissa suositaan toiminnallisuutta ja yhdessä tekemistä. Kaikkien monitoimita-

lon toimijoiden tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren vanhempia heidän kasva-

tustyössään.

4. Tietojärjestelmät ja opetusteknologia

Tulevaisuuden koulupedagogiikassa ei ole olennaisinta uudet teknologiat ja uudet

avautuvat oppimisympäristöt sinänsä, vaan niiden mahdollistamat uudet toiminta-

tavat. Koulun tietojärjestelmät ja opetusteknologia tukevat uudenlaista toiminta-,

oppimis- ja arviointikulttuuria. Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen oppi-

misen polku, jonka kehittymistä voidaan seurata ja arvioida kehittyneillä tietojärjes-

telmillä. Se tuo oppimisen arviointiin uusia luovuutta ja yhteistyötä tukevia mahdolli-

suuksia. Oppimiskeskuksessa panostetaan voimakkaasti e-arvioinnin kehittämiseen.

Toimiva tietokonepohjainen arviointi (e-arviointi) tehostaa opetusta, sillä sen ansios-

ta jää pois teknisiä ja manuaalisia työvaiheita. Tällöin opettajat saavat keskittyä

pedagogisiin haasteisiin, kuten syvemmän henkilökohtaisen palautteen antami-

seen oppilaille ja opiskelijoille. Kehitystyöhön mukaan pyritään löytämään yhteis-

työkumppaneita yrityksistä ja kansallisista toimijoista. Oppimisprosessia voidaan tu-

kea, kehittää ja arvioida aikaisempaa paremmin oppilaan, oppilasryhmän ja kou-

lun kehittämisen näkökulmasta. Oppiminen ei ole sidottua aikaan tai paikkaan

vaan sitä tapahtuu myös vapaa-ajalla erilaisissa virtuaalisissa verkoissa. Tekniikka

integroituu koulun tiloihin sujuvasti ja toimivasti. Pedagogisen mallin ympärille on

rakennettu mallia tukeva selkeä teknologinen kokonaisratkaisu. On keskeistä, että

teknologia on mahdollisimman käyttäjäystävällistä ja eri sovellukset sulautuvat

saumattomasti yhteen. Koulun ja kodin yhteistyö on tiivistä ja siinä hyödynnetään

tehokkaasti uutta opetusteknologiaa.

Uudenlaiset tietojärjestelmät ja opetusteknologia vaativat huolellisen valmistelun ja

suunnittelun. Hyvissä ajoin ennen talon valmistumista Hiukkavaaran tietojärjestel-

mistä ja opetusteknologiasta laaditaan ”Roadmap”, jossa määritellään nykytila ja

tavoitetila eli visio. Suunnitelmassa luodaan kuvaus, miten nykytilasta siirrytään halli-

tusti tavoitetilaan. Suunnitelma toimii tulevaisuudesssa hyvänä käsikirjana ja op-

paana myös tuleville monitoimitaloille. Siinä huomioidaan millaisia asioita pitää

9

missäkin vaiheessa suunnittelua, rakentamista ja koulun toimintaa ottaa huomioon.

Siinä mietitään, miten kehittämistyö suunnitellaan niin, että tietojärjestelmiä voi-

daan kehittää järkevästi pala kerrallaan. On tärkeää, että teknologian ja tietojär-

jestelmien kokonaisarkkitehtuuri on suunniteltu riittävän ajoissa ja huolella. Tällä ta-

valla saavutetaan säästöjä, vältetään resurssien turhaa hukkaamista ja huomioi-

daan kestävän kehityksen näkökulma.

Oppiminen tapahtuu lomittain ja päällekkäin verkko- ja virtuaaliympäristöissä ja

lähiopetuksena. Opiskelu erilaisten yhteisöllisten virtuaaliympäristöjen avulla tarjo-

aa entistä vuorovaikutteisemman tavan rakentaa tietoa yhdessä ajan ja paikan

suhteen joustavasti. Yhdessä tuotettavaa tietoa voi myös pitää moniulotteisempa-

na kuin opiskeltava oppisisältö olisi itsessään. Intensiivinen vuorovaikutus virtuaa-

liympäristössä mahdollistaa keskustelun, näkemysten vaihtamisen ja omien ajatus-

ten esittämisen eri tavoin kuin esimerkiksi kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus. Yh-

teisöllisissä prosesseissa tiedonluomiseen on paremmat edellytykset kuin esimerkiksi

tuotettaessa tietoa yksin paperille.

Oppijoilla on käytössään riittävä määrä ajan tasalla olevaa teknologiaa kuten

mobiilipäätelaitteita, jotka mahdollistavat oppimisen yksilöllisemmän räätälöinnin

ja oppimisen tyylien tukemisen koulussa ja koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöis-

sä. Päätelaitteet mahdollistavat pääsyn internettiin ajasta ja paikasta riippumatta.

Internet tuo oppilaan ulottuville tehokkaita tiedonhakuvälineitä ja laajoja tietokan-

toja. Päätelaite mahdollistaa tiedon tehokkaan hallinnoinnin: päätelaitteella tie-

toa on helppo varastoida, järjestellä ja palauttaa käyttöön. Lisäksi päätelaite an-

taa välineet tarkkaan ja kehittyneeseen tiedon esittämiseen esimerkiksi kuvien,

karttojen, kaavioiden ja kuvaajien avulla. Opiskeltaessa käsiteltävä ja digitaaliseen

muotoon tallentuva materiaali mahdollistaa lisäksi tiedon kumuloitumisen ja järjes-

telyn. Näiden mahdollisuuksien hyötyjä havainnollistavat esim. ryhmän tai oppilaan

omat palvelinkansiot, digitaaliset portfoliot, verkkosivustot,blogit jne. Lisäksi pääte-

laitteisiin on saatavilla laadukasta e-oppimateriaalia, jota voidaan hyödyntää täy-

sipainoisesti. Hiukkavaarassa panostetaan voimakkaasti laadukkaaseen e-

oppimateriaaliin, jonka moniaistisuutta tukeva rakenne motivoi ja kannustaa oppi-

lasta. Se antaa opettajalle myös enemmän aikaa keskittyä oppilaan kohtaami-

seen ja tukemiseen henkilökohtaisella tasolla.

Monitoimitalon opetusteknologia tulee toimittaa mahdollisimman pitkälle avaimet

käteen - periaatteella. Teknologian ylläpidosta vastaa joku muu taho kuin koulun

opettajat, ja siellä on riittävä määrä teknistä tukea ratkaisemassa käytännön on-

gelmia ja auttamassa laitteiden kanssa. Laitteiden tulee olla toimintavarmoja, intui-

tiivisia käyttää ja mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativia. Monitoimitalossa ja sen

ympäristössä on toimiva langaton verkko, joka mahdollistaa mobiilipäätelaitteiden

käytön paikasta riippumatta. Kaiken edellytyksenä on, että tiloissa on riittävä ope-

tusteknologinen varustetaso ja käytön tuki. Valittujen teknisten ratkaisuiden on ol-

tava kustannustehokkaita, laadukkaita ja niiden valinnassa tulee huomioida kestä-

vä kehityksen näkökulma. Myös lasten ja nuorten päätteellä viettämän ajan mää-

rään ja laatuun kiinnitetään huomiota.

10

Hiukkavaaran monitoimitalon opetusteknologiaa suunniteltaessa on tärkeää, että

suunnittelussa on alusta lähtien mukana teknologiasta vastaava opettaja. On tär-

keää varmistaa, että teknologiaan ja ohjelmistoihin järjestetään tuleville opettajille

riittävästi perehdyttämiskoulutusta.

5. Tilaratkaisut oppimisen ja yhteisöllisyyden tukena

Oppilaat oppivat yhä enemmän koulun ulkopuolisissa ympäristöissä ja hankkivat

monipuolisiatietoja ja taitoja, joiden hyödyntämiseen nykyinen kouluopetus ei an-

na tarpeeksi mahdollisuuksia. Kouluoppimisen ja oppilaiden muun elämänpiirin vä-

lille on muodostunut tarpeettoman jyrkkiä rajoja ja jopa ristiriitaisuuksia. Koulutyön

ja oppilaiden intressien kohtaamiseksi opetuksen ja opiskelun tulisi ammentaa

enemmän resursseja koulun ulkopuolelta ei rajata oppimista ja opiskelua pelkäs-

tään formaalissa kouluympäristössä, koulunsanelemien työtapojen ja koulun mää-

rittelemien sisältöjen myötä tapahtuvaksi. Jotta oppilaat kokisivat opiskelun mielek-

kääksi, on oppimisympäristöjen ja koulupedagogiikan kyettävä vastaamaan hei-

dän tarpeisiinsa ja kiinnostuksensa kohteisiin relevantilla tavalla. Oppilaiden kehit-

tyvä maailmankuva vaatii koulussa tapahtuvan oppimisen ja arkioppimisen kiin-

teämpää vuoropuhelua.

Laadukkaan oppimisympäristön piirteitä ovat:

1. peruspalveluiden olemassaolo

2. myönteiset vuorovaikutussuhteet,

3. korkeat odotukset

4. korkeatasoinen ohjaus,

5. haastavuus

6. turvallisuus.

Turvallinen oppimisympäristö antaa lapsille omaa sosiaalista ja fyysistä tilaa, jossa

he voivat kehittää ajatuksiaan, tutkiskella tunteitaan, oppia ystävyyden taitoja ja

konfliktien ratkaisemista.

5.1. Yleistä monitoimitalosta

Monitoimitalon väliseinissä käytetään lasia, jolloin luonnonvalo kulkee muualtakin

kuin ulkoseinistä rakennuksen sisäosiin. Kaikissa tiloissa käytetään luonnonvaloon

reagoivaa valaistusta. Valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon mahdolli-

simman hyvin muunneltavissa olevat ratkaisut yleisvalaistuksesta kohdevalaistuk-

seen.

Akustiikka ja äänimaisema on suunniteltu kaikissa tiloissa. Keskusaulaan suunnitel-

laan lasikatto ja sijoitetaan vesielementti. Luonnonelementit (Maa, Vesi, Ilma ja

Tuli) tuodaan sisään kaikkiin tiloihin esim. sisustuksessa käytetään isoja canvas-

tauluja (Hiukkavaara kuvattuna eri vuodenaikoina). Värimaailman tulee olla har-

moninen, inspiroiva ja pirteä.

11

Käytävien määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä, niille varatut neliöt siirre-

tään kotipesäalueiden keskellä oleviin oppimistoreihin. Koko monitoimitalo toimii

oppimistilana. Kalusteiden hankinnassa kiinnitetään huomiota kalusteiden muun-

neltavuuteen, ergonomisuuteen ja liikuteltavuuteen.

Aulatila suunnitellaan kodinomaiseksi viihtyisäksi tilaksi, joka toimii koko talon olo-

huoneena. Siellä on mahdollisimman erityyppisiä kokoontumisalueita. Yhteisiin tiloi-

hin suunnitellaan yhteisöllisyyttä tukevia tiloja ja yksityisyyttä tukevia nurkkauksia

(ikkuna- ja porrassyvennykset, puolijulkiset tilat). Ruokala suunnitellaan monikäyttöi-

seksi tilaksi, josta on yhteys aulaan ja se on myös jaettavissa useampaan osaan.

Ruokala toimii oppimistilana koululaisille ja koulutustilana myös suurissa tilaisuuksissa.

Monitoimitalon aulaan suunnitellaan ratkaisuja, joihin saadaan lasten työt esille.

5.2. Hallintotilat ja koulukirjasto

Oman työtilan tarvitsevat monitoimitalon johtaja, apulaisrehtori, sihteeri ja päivä-

kodin johtaja, oppilaan ohjaaja. Muiden työtilojen teemana on YHTEISÖLLINEN,

JOUSTAVA, LÄPINÄKYVÄ, VISUAALISESTI AVOIN TILA, joka jakaantuu julkisiin, puolijul-

kisiin ja yksityisiin työtiloihin. Hallintotilojen keskiössä on koko monitoimitalon henkilö-

kunnan yhteinen ”lounge”.

Koulukirjasto/mediateekki on yksi osa monitoimitalon sydäntä, keskustoria, joka si-

jaitsee keskeisellä paikalla lähellä muita oppimisalueita, jolloin turhat siirtymiset pai-

kasta toiseen saadaan minimoitua. Silloin se on mahdollisimman helposti saavutet-

tavissa kaikille käyttäjille ja toimii myös aktiivisena oppimisympäristönä. Kirjastoon

hankitaan kattava kokoelma lasten- ja nuortenkirjallisuutta, joka on vapaasti kaik-

kien oppilaiden ja henkilökunnan jäsenten lainattavissa sekä tieto- ja harrastekirjo-

ja, joita käytetään käsikirjastoperiaatteella. Kirjastossa on myös tarjolla kattava tar-

jonta lehtiä eri tieteen ja harrastusten aloilta. Tarjonnan mukaan osa kirjaston ko-

koelmasta hankitaan e-kirjoina ja -lehtinä. Kirjastoon hankitaan riittävä määrä tie-

donhakuun tarkoitettuja päätelaitteita ja langattoman verkon avulla mahdolliste-

taan omien päätelaitteiden käyttömahdollisuus. Tila rakennetaan siten, että sinne

tulee myös useita ryhmätyöskentelyyn sopivia työpisteitä sekä hiljaisen työskente-

lymahdollisuuden tarjoavia nurkkauksia, jotka soveltuvat myös miellyttäviin ja luku-

harrastusta tukeviin lukuhetkiin.

5.3. Kotipesäalueet, kotipesät, oppimistorit

Eri ikäisten lasten ja nuorten oppimistilat käsittävät kotipesiä, joista rakentuu tietyn

ikätason mukaan jaettuja kotipesäalueita.

Varhaiskasvatus

0-2. luokat: esi- ja alkuopetus

3-4. luokat

5-7. luokat: luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihe ja

12

8-9. luokat: perusopetuksen päättövaihe.

Kukin kotipesäalue toimii omana osasenaan rakennuksen sisällä. Kotipesäalue on

yksi selkeästi rajattu tila, joka muodostuu kotipesistä. Keskellä oleva oppimistori on

koko kotipesäalueen keskus, joka suunnitellaan ja kalustetaan s.e. siellä voidaan

joustavasti pitää opetustuokioita ja muita yhteisiä tapahtumia koko kotipesän op-

pilasmäärälle. Koska talon pedagogiikka perustuu joustavalle ryhmänmuodostuk-

selle, on luotava avoimia tiloja rajat rikkovalle oppimiselle. Oppimistorit pitävät si-

sällään pienempiä oppimisen paikkoja, joissa voidaan toteuttaa tiedonetsintää ja

sosiokonstruktiivista oppimista. Ryhmät voivat muokata oppimistorille pienempiä

reviirejä, joissa he voivat opiskella.

Kotipesäalueet on suunniteltu siten, että oppilasmäärän painottuessa tiettyyn ikä-

vaiheeseen, niiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muuttaa (esim. alkuvai-

heessa paljon alaluokkaikäisiä, vähemmän peruskoulun päättövaiheessa olevia

nuoria). Kotipesäalue muodostuu ryhmien kotipesistä, oppimistorista, erilaisista

muista pienemmistä ja muunneltavista oppimisen paikoista, rauhoittumisen paikois-

ta, riittävistä varastotiloista, sosiaalitiloista, opetustuokioiden suunnittelutilasta sekä

tarvittavasta esittämistekniikasta.

5.4. Kotipesäalueiden tilojen kuvaus

Jokaisella kotipesäalueella on yksi isompi julkinen tila, jossa on kokoontumisalue

koko kotipesäalueen väelle. Käskynjakokeskus, kotipesäalueen sydän, on kalustet-

tu puolikaareen muotoon rakennetuilla useammassa tasossa olevilla siirrettävillä

istuinkalusteilla, banaaneilla, joita voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen.

Julkisesta tilasta löytyy myös useampia työskentelypisteitä missä yksittäiset oppilaat,

parit tai ryhmät voivat tehdä töitä joko istuen tai seisaallaan.

Kotipesäalueen eri kotipesät (puolijulkinen tila) on kalustettu viihtyisiksi ja helposti

muunneltaviksi oppimisympäristöiksi, joissa on helppoa ja motivoivaa tehdä työtä

erilaisilla kokoonpanoilla. Tilat eivät ole kalustukseltaan identtisiä vaan niitä suunni-

tellaan ikäryhmien ja käyttötarpeen mukaan mielekkäiksi ja joustaviksi. Esimerkiksi

esi- ja alkuopetuksen kotipesäalueilla on yksi oppimistila, joka on varattu leikille ja

vapaamuotoisemmalle oppimiselle. Jos oppilas tai ryhmä tarvitsee itselleen yksityi-

syyttä, voidaan osa kotipesästä eristää muusta tilasta esim. akustisilla verhoilla. Jo-

kaisessa kotipesässä on vähintään yksi iso kosketusnäyttötaulu, johon mistä tahan-

sa kannettavasta laitteesta saadaan langaton yhteys.

Jos joku haluaa tai hänen keskittymiselleen on välttämätöntä tehdä töitä yksin, se

on mahdollista ja sille on varattu tiloja omalta kotipesäalueelta. Jokaiselta koti-

pesäalueelta löytyy yksi isompi ja muutama pienempi ”hiljaisuuden tila”, missä

työskentelyrauha on aina taattu ja missä keskustelu on ehdottomasti kielletty (yksi-

tyinen tila).

13

Kaikkien tilojen suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monikäyttöisyys. Eriyttämis-

tiloja käytetään myös esim. terapiatiloina. Alla erittely kotipesäalueiden tiloista, joi-

den tarkemmat lukumäärät ja tiedot löytyvät asiakaslähtöisestä tilaohjelmasta (ti-

laohjelma 2).

Esi- ja alkuopetuksen kotipesäalueet, 2 kappaletta, n. 120 lasta/alue:

Oppimistori/ opetustila, opetustilat/aamupäivä- ja iltapäiväkerhotilat, eriyttämisti-

lat, opetusvälinevarastot.

3. – 4. luokkien kotipesäalueet, 2 kappaletta, n. 90 lasta/alue:

Oppimistori/ opetustila, opetustilat, eriyttämistilat, opetusvälinevarastot.

5.-7. luokkien kotipesäalueet, 2 kappaletta, n. 110 lasta/alue:

Oppimistori/ opetustila, opetustilat, eriyttämistilat, opetusvälinevarastot sekä koti-

pesäalueiden yhteyteen tuleva FY/KE + BG/MT –opetustila, johon kulku molemmilta

kotipesäalueilta.

8.-9.luokkien kotipesäalue, n. 160 lasta:

Oppimistori/ opetustila, opetustilat, eriyttämistilat, opetusvälinevarastot sekä koti-

pesäalueiden yhteyteen tulevat FY/KE + BG/MT –opetustilat, joihin mahdollisesti

kulku molemmilta kotipesäalueilta. Näiden opetustilojen yhteyteen sijoittuvat myös

luokkien yhteinen kokoelmatila ja maastovälinevarasto.

14

6. Aikataulu aika ma ti ke to pe

klo

8.00-

8.30

yhteissuunnitte-

lu

yhteissuunnitte-

lu

yhteissuunnitte-

lu

yhteissuunnittelu

yhteissuunnitte-

lu

klo

8.30

-

10.00

oppimisaika 1

oppimisaika 1

oppimisaika 1

oppimisaika 1

oppimisaika 1

klo

10.00

-

10.30

välitunti

välitunti

välitunti

välitunti

välitunti

klo

10.30

-

12.30

oppimisaika 2

porrastettu

ruokailu

oppimisaika 2

porrastettu

ruokailu

oppimisaika 2

porrastettu

ruokailu

oppimisaika 2

porrastettu ruo-

kailu

oppimisaika 2

porrastettu

ruokailu

klo

12.30

-

13.15

T.A.U.K.O

T.A.U.K.O

T.A.U.K.O

T.A.U.K.O, tiimi-

suunnitteluaika

T.A.U.K.O

klo

13.15

-

14.45

oppimisaika 3

oppimisaika 3

oppimisaika 3

oppimisaika 3

oppimisaika 3

klo

14.45

-

16.15

oppimisaika 4

oppimisaika 4

oppimisaika 4

oppimisaika 4

oppimisaika 4

15

7. Varhaiskasvatus ja esi- ja alkuopetus

Laadukas varhaiskasvatus Hiukkavaaran monitoimitalossa rakentuu lapsen yksilöllis-

tä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevalle varhaispedagogiselle toiminnalle ja riit-

tävän perusturvan takaamiseen panostamalla henkilöstön määrään suhteessa

lapsiin. Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus rakentuvat vahvasti myös kiinteään

kasvatuskumppanuuteen vanhempien kanssa. Lapsiryhmät rakennetaan jousta-

vasti. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ovat mukana oman ikäryhmänsä toi-

minnassa jo varhaiskasvatusvaiheessa. Ryhmissä työskentelee tai konsultoi tällöin

myös erityislastentarhanopettaja sekä riittävä määrä avustavaa henkilöstöä. Erityis-

lastentarhanopettajan ollessa mukana ryhmien arjessa hän pystyy havainnoimaan

ja tunnistamaan tuen tarpeet ja vahvuudet myös muilla lapsilla mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa.

Koko monitoimitalon toimintaa ohjaavat painotukset; yhteisöllisyys, kestävä kehitys,

luonto ja liikunta, näkyvät myös varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelussa. Las-

ten arkiliikunta on tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa ja ulkoalueet suunnitellaan

mahdollisimman monipuolisiksi ja lasten mielikuvitusta ruokkiviksi. Laadukas ja mo-

nipuolinen välineistö takaa kaikille liikunnan ilon pienestä pitäen. Varhaiskasvatusti-

lojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki perustoiminnot ruokailu- ja lepoaluei-

neen mutta myös joustavuus ja monipuolisen toiminnan ja ryhmittelyt mahdollista-

vat tilaratkaisut. Varhaiskasvatuksen tiloihin valitaan ikäkaudelle sopivia opetustek-

nologisia ratkaisuja.

Kokopäiväisten varhaiskasvatuspalvelujen lisäksi Hiukkavaaran monitoimitaloon

suunnitellaan monipuolista tarjontaa esim. kerhojen muodossa niille lapsiperheille,

joista ei ole lapsia kokopäivähoidossa. Tämän toiminnan suunnittelussa ja toteutuk-

sessa tehdään yhteistyötä järjestöjen, seurakunnan ym. kanssa.

Varhaiskasvatuksesta ja esi- ja alkuopetuksesta muodostuu Hiukkavaarassa tiivistä

yhteistyötä tekevä toimintayksikkö, jossa jokaiselle lapselle taataan aidosti yhtenäi-

nen opinpolku. Sekä päiväkoti että koulu toimivat lähiperiaatteella ja ne pyrkivät

vastaanottamaan myös kaikki alueella asuvat erityislapset. Moniammatillisella, ra-

ja-aitoja rikkovalla yhteistyöllä, jossa ovat mukana kaikki lasten kanssa töitä tekevät

ammattikunnat (LTO, LH, ELTO, LO, ERO, KKA) pystytään panostamaan varhaiseen

puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Koulun erityisopettaja tekee tiivistä

yhteistyötä lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan kanssa jo ennen

esiopetusikää, jolloin pystytään hyvin kartoittamaan tarpeelliset tukimuodot (kou-

lunkäynnin myöhennys, 11-vuotinen oppivelvollisuus, puheterapia jne.)

Yhteistyössä esiopetuksen lastantarhanopettajien ja muun varhaiskasvatushenkilös-

tön kanssa luokanopettaja osallistuu työskentelyyn lasten kanssa jo esiopetusvai-

heessa. Esiopetuksessa korostuvat leikin pedagogiikan mahdollisuudet, jotka poh-

jautuvat opetussuunnitelmaan. Leikki on keskeisessä osassa oppijoiden perusval-

miuksien kehittämisessä. Yhteisölliset työtavat, tutkiva oppiminen ja painotus sosi-

16

aalisten taitojen kehittämiseen ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Jo

esiopetusvaiheessa otetaan huomioon lasten erilaiset oppimistyylit. On tärkeää,

että oppimistyylit kartoitetaan / tutkitaan ja tiedostetaan, mutta ne eivät ole jatku-

vasti ryhmittelyn peruste. Niiden avulla pystytään kuitenkin tunnistamaan lasten

vahvuudet ja kehittämistä vaativat osa-alueet sekä tärkein – lapsen oma tapa

oppia. Sekä varhaiskasvatus- että esiopetusikäinen lapsi osallistuu taitojensa mu-

kaan oman oppimisensa ja kehittymisensä arviointiin ja seurantaan. Vanhemmat

ovat mukana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen oppimissuunni-

telmaa laadittaessa ja arvioitaessa.

Alkuopetus toteutetaan joustavan alkuopetuksen (1-3 vuotta) periaatteiden mu-

kaan. Jokaiselle oppilaalle rakennetaan oma, henkilökohtainen oppimisen polku.

Pääpaino alkuopetuksessa on perustaitojen oppimisessa, jotka jaetaan osakoko-

naisuuksiin ja niistä tehdään tavoitteellinen, visuaalinen "talo", johon jokainen oppi-

las kerää ensin kivijalan ja sen jälkeen laudan kerrallaan, kunnes rakennus on val-

mis ja ollaan valmiita siirtymään kolmannelle luokalle. Opettajat tekevät tiivistä yh-

teistyötä vanhempien kanssa. Arviointi suoritetaan jatkuvana prosessina jossa ko-

rostuu myös vanhempien ja oppilaiden kanssa käytävien kehitys- ja arviointikeskus-

teluiden merkitys. Itsearviointi on olennainen ja arkinen osa oppimisprosessia.

Luokan- ja lastentarhanopettajat, erityisopettaja ja koulunkäynnin ohjaajat muo-

dostavat tiiviin tiimin, joka suunnittelee ja luo puitteet mahdollisimman joustavalle,

innostavalle ja yksilön tarpeet huomioivalle oppimiselle. Toiminta suunnitellaan niin,

että eri oppimistyylit tulevat huomioitua (kaikki kanavat huomioitu ja käytössä).

Monipuoliset työskentelytavat tukevat oppimistavoitteita mutta pääpaino on yh-

teisöllisissä ja toiminnallisissa työtavoissa. Toiminnallisuuteen panostetaan myös op-

pimateriaalien valinnassa. Esi-ja alkuopetuksen kotipesäalueella tarjotaan lapsille

kattava valikoima oppimispelejä, leikkivälineitä ja ikätasoon sopivaa sekä toimin-

taa tulevaa teknologiavälineistöä. Oppimisympäristöstä rakennetaan mahdolli-

simman avoin, monipuolisesti ja helposti muunneltava sekä erilaisten oppijoiden

tarpeisiin sopiva.

Kaiken oppimisen perustana ovat monipuoliset ja vahvat lukemisen, kirjoittamisen

ja matemaattiset perustaidot, joiden varaan on hyvä rakentaa kunkin oppijan

omaa, monipuolista oppimista myös erilaisissa tietoverkoissa. Perustaitojen kivijalka

luodaan alkuopetuksessa, jossa otetaan huomioon lasten yksilöllinen kehittymistah-

ti. Oppilaiden aloittaessa perusopetuksessa yhdessä ryhmässä olevien oppilaiden

kehitystaso saattaa vaihdella 4-11 vuoden välillä. Ottamalla käyttöön uudet jous-

tavammat ja vuosiluokkiin sitomattomat rakenteet alkuopetukseen oppilaan on

mahdollista rakentaa omaa kivijalkaansa rauhassa oman kehitystasonsa mukaan.

Näin pystytään ehkäisemään ja vähentämään oppimisen vaikeuksia tulevilta vuo-

silta.

17

8. 3. – 4. luokat

3.-4. luokilla jatketaan ja syvennetään alkuopetuksessa käytettyjä työskentelytapo-

ja ja –malleja. Hiukkavaarassa oppilas osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja jous-

tavasti. Oppilaalla on mahdollisuus perinteisen koulutyön keinojen lisäksi osoittaa

osaamistaan yksilöllisesti mm. kerhotoiminnan ja harrastusten kautta.

Oppiaineiden laajentuva sisältö luo enemmän mahdollisuuksia opetuksen eriyttä-

miseen kiinnostuksen mukaisesti. Kun perustaidot ovat hallinnassa, siirrytään vähitel-

len projektitöiden avulla kohti syvällisempää oppiaineksen omaksumista ja keskit-

tämistä. Eriyttämisessä kiinnitetään huomiota varsinkin sellaisten oppilaiden tarpei-

siin, joiden kiinnostus ja lahjakkuus kohdistuu tiettyyn aihekokonaisuuteen. Oppimi-

sesta tehdään jokaiselle tarpeeksi haasteellista ja siten mielekästä.

Yhteisöllisten työmuotojen harjoittelu jatkuu ja monipuolistuu 3. ja 4. luokilla. Oppi-

laille annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ikäkauden edellytysten

mukaisesti. Oppimista suunnitteleva tiimi kasvaa mahdollisuuksien mukaan aineen-

opettajalla.

9. Luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihe: 5-7. luokat

Luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihetta tasoitetaan 5. vuosiluokan alusta lähtien

joustavalla ryhmänmuodostuksella sekä luokan- ja aineenopettajien yhteistyöllä.

Myös yläluokille siirryttäessä opetus järjestetään pääosin opetusryhmien kotipesissä,

joissa oppiminen tapahtuu asteittain siirtyen luokanopettajien ohjauksesta aineen-

opettajien huomaan. Vain erikoistiloja vaativien taito- ja taideaineiden oppiminen

tapahtuu erillisissä tiloissa, muuten omissa kotipesissä.

Aineenopetuksessa irrottaudutaan perinteisestä oppiainejaosta ja oppiminen

suunnitellaan kokonaisuuksiksi, joiden sisällä luokan- ja aineenopettajat suunnittele-

vat oppisisällöt joustavasti ryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Jokaisella

opetusryhmällä ei enää ole omaa luokanopettajaa, vaan oma vastuuopettaja.

Tarvittava luokanopettajaresurssi määräytyy koko koulun opetustarpeen ja ai-

neenopetusresurssin mukaisesti. Aineenopettajat kantavat nivelvaiheen 5.-7.luokat

opetuksen suunnittelusta ja opettamisesta aiempaa suuremman vastuun ja sa-

moin aineenopettajan pätevyyden omaavat luokanopettajat toteuttavat osan

tunneistaan luokille 7.-9.

On tärkeää, että jokainen oppilas oppii tietyt perustiedot ja -taidot vuosiluokkien 5-

7 aikana, mutta oppimäärät voidaan suorittaa vuosiluokkiin sitomatta. Oppilaan

henkilökohtainen oppimisen polku jatkuu edelleen joustavasti. Oppilaita ei jaeta

vuosiluokan tai iän mukaan vaan kiinnostuksen ja edistymisen mukaan. Opiskelu

perustuu opetussuunnitelman ohella erilaisuuksia huomioonottavaan henkilökoh-

taiseen oppimissuunnitelmaan.

18

Ohjauksen ja opinpolun suunnittelun merkitys korostuu luokan- ja aineenopetuksen

nivelvaiheessa. Kotipesäalueen moniammatillinen tiimi vastaa jokaisen oppilaan

henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimisesta yhdessä huoltajien kanssa.

Käytännön toteutuksessa osa työajasta on varattu muodollisemmalle opiskelulle ja

osa projekti-, työpaja tai itsenäistä työskentelyä varten. Oppilaat pystyvät syven-

tämään tietojaan ja taitojaan valinnaiskursseilla, joita tarjoavat koulun lisäksi oppi-

miskeskuksen muut toimijat. Oppiaineita opiskellaan pitemmissä ja laajemmissa

kokonaisuuksissa. Taito- ja taideaineet pyritään integroimaan kiinteästi kotipesä-

alueen toimintaan. Toimintaa ohjaa joustavuus ja yhteisöllisyys.

10. Perusopetuksen päättövaihe: 8. - 9. luokat

Myös 8. ja 9. luokkien oppilaat työskentelevät pääosin omalla kotipesäalueellaan.

Oppiaineeseen sidotut luokat järjestetään mahdollisimman vähillä tilaresursseilla,

mikä tapahtuu mm. sähköisen oppimateriaalin ja liikkuvan opetusteknologian avul-

la. Oppilasryhmät suunnitellaan joustavasti oppilaiden tavoitteiden mukaisesti siten,

että jokaiselle taataan omien edellytysten mukainen oppimisympäristö ja -sisältö.

Oppiminen tapahtuu eri tavoitesisältöjen mukaisesti mukaillen kokonaisuuksia kieli

ja vuorovaikutus, ympäristö, luonnontieto ja teknologia, taide ja käsityöt, matema-

tiikka, yksilö, yritys ja yhteiskunta, terveys ja hyvinvointi. Näiden kokonaisuuksien si-

sällä oppiminen suunnitellaan joustavasti huomioiden oppilaiden tarpeet sekä mo-

nitoimitalon kaikkien toimijoiden erityisosaaminen.

Perusopetuksen päättövaiheessa painotetaan oppilaan omien vahvuuksien tuke-

mista ja toiselle asteelle siirtymistä. Oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma

laaditaan siten, että hänellä on mahdollisuus sekä opetuksen eriyttämisen, muun

kasvatuksellisen tarjonnan että kerhotoiminnan avulla kehittää osaamistaan niillä

alueilla, jotka ovat hänen kiinnostuksensa kohteita sekä vahvuuksiaan. Osaamista

on mahdollista osoittaa joustavasti muun muassa kaikessa monitoimitalon sisällä

tapahtuvassa toiminnassa sekä työpaikkaoppimisen jaksoilla. Tällöin arviointi suori-

tetaan eri osapuolten yhteistyönä. Koulun tuleva oppilasarvioinnin malli suunnitel-

laan huolellisesti ja ajoissa ennen opetuksen aloittamista.

Opinto-ohjausta tehostetaan tutustumisjaksoilla toisen asteen oppilaitoksissa. Oppi-

laalle tarjotaan tukea niillä alueilla, jotka hänelle ovat haasteellisia, mutta pääpai-

no oppimisessa ja opetuksen sisällöissä on niillä alueilla, jotka ovat hänen tulevai-

suuden suuntautumisensa kannalta tärkeitä ja oleellisia. Perusopetuksen päättävät

luokat tähtäävät tulevaisuuteen. Vuosiluokkien aikana on tavoitteena yhä enene-

vissä määrin tuoda kiinnostuksen kohteet ja omat vahvuudet osaksi oppimisohjel-

maa. Osallisuuden ja yrittäjyyden ympärille rakennetaan oppimista matkalla kohti

toisen asteen koulutusta.

Opetustapahtumat myös aineenopetuksessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdes-

sä. Suunnittelu kattaa pitemmän jakson, jolloin käytössä on tietty opettajien työ-

19

määrä, perusopetusryhmät, koulunkäynnin ohjaajat, erityinen tuki ja muut talon

aikuiset. Suunnittelu tapahtuu opetussuunnitelman mukaisissa ryhmissä ja ryhmän

oppiaineet palkitetaan opetussuunnitelman mukaisiin kokonaisuuksiin. Opettajien

lähiopetus jakautuu koko koulupäivän ajalle siten, että opettajille varataan riittä-

västi yhteistä suunnitteluaikaa opetuksen lomaan.

11. Erityisopetus, kolmiportainen oppimisen tuki ja oppilashuolto

Hiukkavaaran lähtökohtana on toimia lähikouluna kaikille alueensa lapsille. Yleis-

opetuksen lisäksi Hiukkavaarassa järjestetään opetusta HOJKS:n mukaan opiskele-

ville sekä toiminta-alueittain opiskeleville lapsille. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

ovat perusopetuslain mukaisesti kaikkien oppilaiden oikeuksia tuen tarpeen syystä

riippumatta. 11-vuotisen oppivelvollisuuden omaavien lasten kohdalla erityisopet-

tajat tekevät tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatushenkilökunnan kanssa esiastevuosi-

en toteuttamisessa.

Erityistä tukea toteutetaan moniammatillisena tiimityönä varhaiskasvatuksesta halki

perusopetuksen. Erillisiä erityisluokkia ei muodosteta, vaan erityinen tuki järjestetään

oppilaalle inkluusion periaatteiden mukaisesti osana oman ikäisten vertaisryhmän

opetusta ja kasvatusta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmittelemistä yhteen

samankaltaisen diagnoosin mukaisesti vältetään. Hiukkavaarassa oppiminen ym-

märretään sosiokonstruktivistisena tapahtumana, jossa rikkaita vertaissuhteita tar-

joavilla heterogeenisillä ryhmittelyillä on suuri merkitys. Mikäli erityistä tukea tarvitse-

vista oppilaista on tarpeen muodostaa oma ryhmänsä, se toimii aina ryhmäinte-

graationomaisesti yleisopetuksen lasten joukossa ja opetus tapahtuu erityisopetta-

jan ja luokan- tai aineenopettajan yhteistyönä.

Erillisiä laaja-alaisia erityisopettajia ei rekrytoida, sen sijaan erityisopettajia suhteessa

opettajakuntaan pyritään palkkaamaan jokaiselle kotipesäalueelle oma. Koti-

pesäalueen erityisopettajan tehtäviin kuuluvat erityistä tukea tarvitsevien lasten

opetuksen lisäksi osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtiminen. Tämä huomioi-

daan erityisopettajan viikkotuntimäärässä. Varsinainen opetus tapahtuu joustavissa

ryhmäintegraatioryhmissä luokanopettajien, varhaiskasvattajien sekä erityisopetta-

jien yhteisenä opettajuutena. Lukujärjestysteknisesti erityisopettajan resurssia jae-

taan myös kotipesäalueen oppilaiden osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeeseen

sekä konsultoivaan työhön.

Jokaisella kotipesäalueella toimii moniammatillinen tiimi, johon esi- ja alkuopetuk-

sessa kuuluvat lastentarhanopettaja, luokanopettaja, erityisluokanopettaja sekä

tarvittava määrä koulunkäynnin ohjaajia. Ylemmillä luokilla kotipesäalueiden tii-

meissä ovat myös aineenopettajat. Hiukkavaarassa opetusryhmiä ei muodosteta

edellisenä keväänä, vaan kotipesäalueille ohjataan koulun alettua tietty määrä

sekä yleisopetuksen että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Kotipesäalueen oma

moniammatillinen tiimi käyttää rauhassa aikaa erilaisten ryhmätoimintatehtävien

avulla oppilaiden havainnointiin sekä heidän tarpeisiinsa tutustumiseen. Tämän

20

jälkeen tiimi suunnittelee toimivia ryhmittelyjä eri sisältöjen opetukseen. Erityisopet-

tajan toimenkuva on huolehtia opetuksen eriyttämisestä, tehostetusta ja erityisestä

tuesta, hojks:n tavoitteiden toteutumisesta sekä toiminta-alueittain etenevästä

opetuksesta niissä ryhmittelyissä joissa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on muka-

na.

Hiukkavaaran toimintaa aloitettaessa huomioidaan se, että Hiukkavaaran moni-

toimitalo on ensimmäinen, jossa pyritään kehittämään erityisopetusta irti luokka-

muotoisesta, diagnoosipohjaisesta, pienryhmiin jaetusta tai osa-aikaisesti toteutet-

tavasta erityisopetuksesta. Laadukkaan toiminnan alulle saattaminen kotipesäalu-

eiden moniammatillisissa tiimeissä vaatii opetus- ja kasvatushenkilöstön täydennys-

kouluttamista sekä mentoreina toimivia opettajia, joilla on kokemusta inklusiivisen

opetuksen toteuttamisesta.

Ydin perinteisistä erityisopetuksen rakenteista irrotetulla erityisopetuksella on siinä,

että sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen resurssit, materiaalit, avustajapalve-

lut sekä aikuisten ammattitaito on jokaiselle oppilaalle kuuluva oikeus olennaisena

osana jokaista arkipäivää. Hiukkavaarassa erityisopetuksessa siirretään painopistet-

tä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tämän vuoksi erityisopettaja on

kiinteästi mukana mm. lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosesseissa alusta

saakka ennen kuin oppimisen pulmia on ilmentynyt.

Hiukkavaaran henkilökunta koostuu kotipesäalueiden moniammatillisten tiimien

lisäksi normaalista oppilashuoltohenkilöstöstä jota on laajennettu monitoimitalon

omilla terapiapalveluilla. Oppilashuoltopalaverien lisäksi oppilashuollon henkilö-

kunta jalkautuu osaksi oppilaiden normaalia arkea yhteistyössä moniammatillisten

tiimien kanssa. Oppilashuoltotyössä näkökulma on ennaltaehkäisevässä työssä.

Monitoimitalossa toimii fysioterapeutti, puheterapeutti sekä toimintaterapeutti.

Asiakassuhteet ovat pysyviä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen saakka ja mo-

niammatillisen verkoston yhteistyö helpottuu ja tiivistyy, kun eri oppilailla ei ole vaih-

tuvia terapeutteja. Moniammatillisuus ja inkluusio ovat tärkeitä erityislasten kaikissa

palveluissa. Kaikki oppilashuollon palvelut pyritään saamaan hallintokunnittain sa-

mojen, tuttujen aikuisten tehtäväksi siten, että varhainen puuttuminen, jatkuvuus ja

tiedonkulku oppilashuollollisissa asioissa taataan.

Erityisen tuen järjestäminen nivoutuu luontevaksi osaksi toimintaa siten, ettei se tar-

vitse omia erillisiä tilojaan. Kaikki lapset yhdessä käyttävät samoja tiloja ja myös

kaikki pienemmät eriyttämistilat ovat sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen käy-

tössä. Erityisoppilaiden "kotipesinä" toimivat niiden ryhmien kotipesät joihin heitä on

hajautettu. Joka kotipesäalueen tiimissä on oma erityisopettajansa, jonka työnku-

va kattaa sekä osa-aikaisen että luokkamuotoisen erityisopetuksen yhdessä tiimin

muun henkilökunnan kanssa, joten varsinaista erillistä laaja-alaisen erityisopetuksen

tilaa ei tarvita.

Pienempiä eriyttämistiloja on tarpeen olla tarpeeksi monta jokaisella pesimäalueel-

la. Yhtä aikaa pienempää tilaa tarvitaan varmasti luki-opetukseen ja erilaisiin eri-

tyisopetuksen toimintointoihin, mutta myös yleisopetuksen lasten itsenäiseen rau-

21

halliseen työskentelyyn tai vaikka yleisopetuksen opettaja jakaessaan oppilaita

pari- tai ryhmätyöskentelyyn, unohtamatta koulupäivän aikana toimivia terapeut-

teja. Tiloja on tarpeeksi, mutta ne ovat kaikille yhteisiä. Näin mahdollistetaan myös

opetuksen eriyttämiseen tarvittavien materiaalien saatavuus kaikkien oppilaiden

hyödyksi niin, että kotipesäalueella on tarpeeksi kaappi- ja varastotilaa erityisope-

tuksen välineistölle, jossa ne ovat kaikkien opettajien saatavilla. Myös erityisopetta-

ja voi hakea tarvittavat materiaalit mukaansa ja katsella oppilaiden kanssa sopi-

vaa tilaa johon kulloinkin asettautuu tehtävien luonteesta riippuen.

12. Muu kasvatuksellinen tuki ja toiminta

Päivähoidon avustajat, koulunkäynnin ohjaajat, nuoriso-ohjaajat ja muu ohjaava

henkilöstö osallistuu koulupäivän aikaiseen toimintaan yhteistyössä opettajien ja

oppilashuollon henkilöstön kanssa. He toimivat joustavasti lasten tarvitseman tuen

mukaan päivähoidosta oppitunneille ja välituntitoimintaan sekä muuhun vapaa-

ajan toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta suunnitellaan ja toteute-

taan koulupäivän luonnollisena jatkumona moniammatillisesti kaikkien hallintokun-

tien välisenä yhteistyönä. Kaikkien työntekijöiden ja vanhempien vahvuudet ote-

taan käyttöön kerhotoimintaa ja välituntitoimintaa suunniteltaessa hyödyntäen

myös kolmannen sektorin toimijoita.

Tukea tarvitsevalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumiseen edellyt-

tävät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Hiukkavaarassa

avustajat/ohjaajat ovat osa pedagogista tiimiä, joka toteuttaa joustavia oppilai-

den yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia järjestelyjä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen

piirssä. Avustajien ja ohjaajien tarvetta ja heidän antamaansa tukea arvioidaan

jatkuvasti yhdessä moniammatillisesti.

12.1. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan sisällöt kasvatustyön tukena

Hiukkavaaran monitoimitalon moniammatillinen työote sekä joustava työpäivän

rakenne tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa hyvin laaja-alaista oppimisen ja kas-

vun tukea myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien ulko-

puolelta. Talon henkilökuntaan kuuluu opetushenkilöstön lisäksi nuoriso-ohjaajia,

kulttuurikasvattajia ja liikunnanohjaajia, joiden substanssiosaaminen tukee lapsen ja

nuoren henkilökohtaisen oppimisen polun rakentamista.

Kulttuuriopetus perustuu opetuslautakunnan hyväksymään kulttuuriopetussuunni-

telmaan, jonka tavoitteena on antaa oppilaalle peruskoulun aikana kulttuurinen

yleissivistys, tukea kulttuuri-identiteetin muodostumista ja vahvistaa kulttuurien mo-

ninaisuuden ymmärtämistä. Kulttuuriopetus kehittää oppilaan mielikuvitusta, luo-

vuutta ja itsetuntoa. Kulttuuriopetuksen tavoitteita voidaan soveltaa myös varhais-

kasvatukseen. Kulttuuriopetus ei ole erillinen oppiaine, vaan se toteutetaan yhteis-

22

työssä eri oppiaineiden tai luokka-asteiden opettajien ja varhaiskasvattajien sekä

oman alueen kulttuuritoimijoiden ja taidekasvattajien kanssa.

Esimerkkejä taiteen ja kulttuurin palveluista ja sisällöistä

varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan

toiminnassa elokuva- ja mediakasvatuksen sisältöjä, menetelmiä ja työpajo-

ja liittyen esim. animaatioon, musiikkivideoihin, dokumenttielokiviin sekä näy-

telmäelokuviin, yhteistyökumppanina ja asiantuntijana Valveen elokuvakou-

lu

Valveen sanataidekoulun täydennyskoulutus opettajille ja varhaiskasvattajil-

le sanataiteen menetelmiin ja työpajoihin, sanataidekerhot vauvaperheistä

seniori-ikäisiin

kädentaitojen, arkkitehtuurin, muotoilun ja ympäristökasvatuksen kurssit ja

kerhot kaiken ikäisille sekä osana varhaiskasvatusta ja perusopetusta

perusopetuksen taideopetussisältöiset valinnaiskurssit

kesäkurssit

kulttuuri- ja taidealan järjestöjen järjestämä vapaa-ajan harrastustoiminta

kaiken ikäisille alueen asukkaille, esim. tanssikoulujen opetus ja harrastustoi-

minta

Esimerkkejä liikunnan palveluista ja sisällöistä

ulkoliikuntapaikkojen ja salien vuoronvarauksista huolehtiminen iltaisin ja vii-

konloppuisin huomioiden alueen asukkaiden tarpeet (vuoronjakoperusteet)

Action toiminnan tuottaminen 13-18-vuotiaille nuorille

talon iltapäivien liikunnallisuuden aktivoiminen yhteistyössä talon muiden

toimijoiden kanssa (kohderyhmänä kaikenikäiset)

liikuntaryhmien ja kesäkurssien tuottaminen alueen eri-ikäisille asukkaille tar-

peen mukaan huomioiden koko uuden Oulun asukkaiden tasavertaisen koh-

telun (perhekuperkeikka, senioriryhmät, erityisryhmät jne.)

oheismateriaalien, ohjelmien, tapahtumien ym. tuottaminen, joiden avulla

liikunnasta tulee osa arkipäivää

kuntalaisista itsestään lähtevän liikunnan ryhmätoiminnan aktivoiminen (an-

netaan vuoroja, liikuntatutor, vertaa kunnon lähde)

Sanataidekasvatus

Oulu on yksi merkittävimmistä sanataidekasvatuksen osaamiskeskuksista Suomessa:

Sanataidekasvatusta on kehitetty kulttuuritalo Valveen sanataidekoulussa pitkäjän-

teisesti ja tavoitteellisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Toiminnan on mahdollista-

nut paitsi opetusministeriön Taikalamppu-rahoitus myös Oulun kaupungin vahva

sitoutuminen sanataidekasvatuksen kehittämiseen. Sanataiteen osaamista olisi nyt

mahdollista vaivattomasti laajentaa kaupungin sisällä, ja tähän Hiukkavaaran tule-

va monitoimitalo olisi oivallinen paikka.

23

Taiteenalana sanataide ei vaadi merkittäviä erikoistiloja, vaan sanataiteen tärkein

resurssi ovat ihmiset eli taidekasvatusta toteuttavat aikuiset ja lapset. Uusi innovatii-

vinen tapa tarjota taidekasvatusta olisi se, että tulevan monitoimitalon omat työn-

tekijät (esimerkiksi lastentarhanopettajat, luokanopettajat ja äidinkielen ja kirjalli-

suuden opettajat) voisivat jakaa työaikansa varhais- ja perusopetuksen lisäksi myös

sanataiteen ohjaamiseen. Työaika pitäisi suunnitella siten, että osa työajasta käy-

tettäisiin päiväsaikaan yleissivistävällä puolella ja osa ilta- ja viikonloppuaikaan har-

rasteryhmissä. Sanataidetta voisi tarjota aina vauvaperheiden kerhoista seniori-

ikäisten kirjallisuuspiireihin saakka. Valveen sanataidekoulu voisi olla toiminnan

suunnittelun tukena tarjoamalla muun muassa täydennyskoulutusta. (Kati Inkala)

Elokuva- ja mediakasvatus

Valveen elokuvakoulu on tehnyt useiden vuosien ajan lapsiin ja nuoriin kohdistu-

vaa elokuva- ja mediakasvatustyötä pääosin Oulun alueella. Elokuvakoulu on ke-

hittänyt pedagogisia menetelmiä erityisesti koulujen elokuvakasvatukseen, jotta

liikkuvan kuvan käyttäminen kouluopetuksessa olisi mahdollisimman helppoa, ja

sitä voitaisiin yhdistää eri oppiaineiden opetukseen. Elokuva- ja mediakasvatus on

tehokas tapa eheyttää kouluopetusta. Se mahdollistaa eri aihesisältöjen yhdistämi-

sen sekä yhteisöllisten projektien toteuttamiseen. Mediakasvatuksen keinoin erilai-

set oppijat pääsevät käyttämään ja kehittämään omia mediataitoja ja vahvuuksia

osana oppimisprosessia.

Valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tarkasteltuna Oulun kouluissa on mediakas-

vatuksella hyvä asema. Elokuvakoulun työpajoissa joka vuosi yli 1000 oppilasta saa

kosketuksen elokuvien tekemisprosessiin. Lisäksi suuret joukot oppilaita näkevät

koulujen elokuvakerhoissa elokuvateatterin valkokankaalta elokuvia, joita eivät

ehkä muutoin ikinä kohtaisi.

Toinen tärkeä osa-alue lasten ja nuorten mediakasvatuksessa on ohjattu harrastus-

toiminta. Sen avulla lapset voivat mukavan harrastuksen lomassa kehittää media-

taitojaan ja audiovisuaalista itseilmaisua. Myöhemmällä iällä he voivat hakeutua

av-alan oppilaitoksiin niin, että omaavat useita satoja tunteja alan kokemusta.

Hiukkavaaran monitoimitalossa nämä kaksi media- ja elokuvakasvatuksen osa-

aluetta (kouluopetus ja ohjattu harrastustoiminta) voidaan ottaa huomioon tila-

suunnittelussa ja työntekijöiden rekrytoinnissa. Luokanopettajan tai kuvataiteen

opettajan työnkuvaan voi kuulua perusopetuksen lisäksi ryhmien ohjaaminen kou-

luajan ulkopuolella. Elokuvataide-/mediapainotteisen luokanopettajan tai kuva-

taideopettajan tehtävänä on myös tuoda sisältöjä eri luokka-asteille varhaiskasva-

tuksesta perusasteen loppuun saakka.

Opettajien täydennyskouluttamisessa yhteistyötä voidaan tehdä Valveen eloku-

vakoulun kanssa.

24

Liikunnanohjaaja monitoimitalossa

Hiukkavaaran monitoimitalon henkilökuntaan kuuluu myös liikunnanohjaaja. Liikun-

nanohjaajan osaamista pystytään hyödyntämään laajasti sekä lakisääteisten pal-

veluiden sisällön tuottamisessa että vapaa-ajan toiminnoissa. Lasten ja nuorten oh-

jaaminen on helpompaa, kun heidät tuntee jo koulupäivän ajalta. Moniosaajat

pystyvät lisäksi auttamaan toisiaan toiminnan käytännön toteutuksessa sekä tarvit-

taessa myös toimimaan toistensa sijaisina. Liikunnanohjaajan työnkuva suunnitel-

laan tukemaan yhteistyötä nuoriso- ja kulttuuriohjaajien kanssa.

Liikunnanohjaajan toimenkuvaan liittyvät sekä aamu- että iltapäivätoiminnan oh-

jaaminen sekä koulu- ja välituntiliikuntaan osallistuminen. Vapaa-ajan toiminnassa

liikunnanohjaaja voi järjestää Action-tunteja ja liikuntakerhoja pienemmille sekä

talviaikaan ohjata luistelu- ja hiihtokouluja. Kesäkuussa liikunnanohjaaja toimii Kesä-

fiilis-toiminnan ohjaajana. Viikonlopputapahtumien järjestäminen liikuntasalissa

kuuluu myös liikunnanohjaajan toimenkuvaan. Alueen väestölle liikunnanohjaaja

antaa liikuntaneuvontaa sekä ohjaa ikääntyneiden voima-tasapainoryhmiä sekä

12.2. Päivän katkaiseva T.A.U.K.O.

T = Toimintaa

A = Askareita

U = Ulkoilua

K = Kokouksia

O = Osallisuutta

T ja A

Koululla on käytössä koulupäivän katkaiseva pitkä välitunti, jolloin eri hallintokuntien

yhteistyöllä järjestetään lapsille ja nuorille erilaisia toimintoja Hiukkavaarassa rikaste-

taan lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä myös kulttuurin ja taiteen sisältöjen avul-

la. Koulupäivän rakenne laaditaan siten, että perusopetuksen lisäksi pystytään tar-

joamaan työpäivään myös muita kasvatuksellisia sisältöjä. Kaikki toiminta on ohjat-

tua ja sisällöt suunnitellaan siten että ne tukevat oppilaan koulutyötä ja vahvuuk-

sia. Oppilaiden pitää tuntea toiminta mielekkääksi ja koulupäivää rikastuttavaksi.

Tauon tarkoitus on toimia vastapainona muulle koulutyölle.

U

Hiukkavaaran monitoimitalon ulkoalueet suunnitellaan siten, että kaikki ikäryhmät

saavat mahdollisuuden mielekkääseen liikkumiseen monitoimitalon pihalla ja ym-

päristössä läpi koko vuoden Hiukkavaaran toimintaympäristöä ja luontoa käyttäen.

Lasten arkiliikunta ja sen tukeminen myös ulkotiloissa ovat tärkeä osa monitoimita-

lon jokaista päivää. Koulupiha suunnitellaan siten, että kaikki oppilaat viettävät

25

mielellään päivittäin aikaansa ulkona. Erityishuomiota tulee kiinnittää yläkoulun

oppilaiden toiveisiin.

K

Tauon aikana tarjottavaa toimintaa järjestää mahdollisimman paljon muut toimijat

kuin koulun opettajakunta. Henkilökunnalla on tällöin mahdollisuus yhteissuunnitte-

luun ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Monitoimitalon toiminnan sujumisen kan-

nalta on ensiarvoisen tärkeää, että henkilökunnalla on riittävästi aikaa ja mahdolli-

suuksia pesimäalueiden toiminnan suunnitteluun.

O

Hiukkavaaran monitoimitalossa osallisuus on yksi tärkeä osa-alue. Oppilaat otetaan

mukaan koulutyön suunnitteluun ja kerhotoiminnan käytännön toteutukseen mm.

antamalla mahdollisuus toimia kerhonvetäjänä. Tauon aikana pidetään oppilai-

den omia sekä oppilaiden edustajien ja henkilökunnan yhteisiä kokouksia. Kokouk-

sien sisällöt mietitään siten, että eri ikäluokat tulee huomioitua. 5. - 9.luokkien pesä-

alueilla oppilaat tai heidän edustajansa otetaan vahvasti mukaan myös pesän

toiminnan suunnitteluun.

13. Esimerkkitapauksia Hiukkavaarasta

Hiukkavaaran monitoimitalon toiminnan moniammatillisuuden lähtökohtana on

lapsen ja nuoren joustava ja turvallinen koulupäivä, jonka toimintoihin osallistuvat

koko talon työntekijät sekä monet ulkopuoliset tahot. Esimerkit valottavat yhteisölli-

syyden sekä moniammatillisen työotteen merkitystä lapsen ja nuoren arjessa.

13.1. Case Liisa, 8. lk

Liisa on perusopetuksen päättövaiheessa oleva nuori, joka harrastaa kädentaitoja ja tyk-

kää viettää aikaa kavereiden kanssa. Liisa tulee tänään kouluun kahdeksaksi. Matkalla

hän tapaa muita koulussaan työskenteleviä ihmisiä, niin oppilaita kuin aikuisia. Kaikki ter-

vehtivät toisiaan iästä ja luokasta riippumatta, se on ollut tapana jo heti alusta ja se tun-

tuu mukavalta, kun kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Aamupäivällä ohjelmassa on luonnontieteiden opetusta. Aineenopettajat ovat jakaneet

kahdeksasluokkalaiset ryhmiin, jotka työskentelevät vuorotellen fysiikka-kemian luokassa,

kotipesässä, ulkona tutkien luonnonilmiöitä sekä piipahtavat välillä oppimistorilla ja koulu-

kirjastossa tietoa etsimässä pienemmissä ryhmissä. Opettajien lisäksi mukana on tänään

myös nuoriso-ohjaaja ja 4H:n työntekijä, joiden kanssa osa oppilaista käy ulkona, koska

projektin osana on luontoon liittyvä tehtävä. Myös erityisopettaja on tukemassa ryhmien

työtä. Tiloja on jaettu siten, että oppimistorilla on mahdollisuus myös eriyttää osa oppilaista

hiljaisen työn tilaan.

Liisasta tuntuu mukavalta ja turvalliselta tietää, että kaikki oman pesimäalueen aikuiset

ovat tarvittaessa samalla tavalla käytettävissä, jos hän tai hänen ryhmänsä tarvitsee apua

26

omassa työssään. Muuten hänellä kuten muillakin oppilailla on vapaus tehdä omaa työ-

tään rauhassa ja omaan tahtiin, kunhan kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä ja

aikataulua.

"Vapaus tuo myös vastuuta, mutta tuntuu kivalta, kun meihin luotetaan", miettii Liisa, kun

istuu yhdessä muun ryhmänsä kanssa kirjaston työskentelynurkkauksessa. Ryhmä varmis-

taa, että jokainen on ajan tasalla ryhmän tehtävän suhteen lukemalla toistensa oppimis-

päiväkirjojen viimeisimmät merkinnät. Niiden pohjalta ryhmä käy keskustelun siitä, mitä

seuraavaksi pitää tehdä. Uusia kysymyksiä on pulpahtanut esiin, kun uutta tarpeellista tie-

toa on löytynyt. Joistakin kysymyksistä syntyy jopa pieni kiistanpoikanen, mutta keskustelun

avulla ryhmä pääsee niistä yhteisymmärrykseen. Sitten he jakavat tehtävät siten, että jo-

kaiselle tulee tekemistä, joka sisältää sekä yhteisiä että kullekin omia kysymyksiä ja ongel-

mia. Ryhmä sopii, mihin aikaan he taas tapaavat ja missä. Siihen mennessä jokaisen pitää

löytää lisäselvitystä ainakin yhteisille kysymyksille, jotta ryhmä voi muodostaa niiden avulla

yhteisen käsityksen, joka on ehto työn etenemiselle.

Liisa alkaa selvittää omalla päätelaitteellaan sopivia tiedonlähteitä. Hän kirjaa kaikki käyt-

tämänsä hakusanat ja hyödylliset tiedonlähteet systemaattisesti muistiin muille esitettäväk-

si. Muut hajaantuvat omiin tehtäviinsä ympäri koulua. Koska työn deadline on jo lähellä,

on jokainen tietoinen siitä, että puuhasteluun ei ole aikaa ja toimivat sen mukaisesti. Ryh-

mä on sopinut, että tänä iltana jokainen työstää omaa osuuttaan myös kotona ja laittaa

sen verkkoon muille luettavaksi. Samoin chat-yhteys on sovittu pidettäväksi auki mahdollis-

ta avuntarvetta varten. Ainakin kaksi ryhmän jäsentä sopi tulevansa vielä illalla koulun

pääaulaan tekemään omaa osuutta yhdessä.

Aloittaessaan omaa työskentelyään Liisa hymyilee mielessään muistellessaan opettajan jo

tutuksi tullutta ohjetta: "Muistakaa sitten, että parastaminen eli asioiden jatkojalostaminen

on sallittua, mutta kirjoittakaa sekin aina omin sanoin. Kopioiminen on sitten kiellettyä!"

Vaikeaa se olisikin, sillä tehtävänanto on tavallisesti sellainen, että työssä vaaditaan tuo-

maan esiin omia kysymyksiä, johtopäätöksiä ja mielipiteitä ja vieläpä niin, että pitää pys-

tyä perustellusti selittämään miten niihin oli päädytty, yksin tai ryhmän kanssa. Kopioi siinä

sitten... Onkin hyvä, että jokaisen täytyy pitää omaa oppimispäiväkirjaa, missä nämä kaikki

asiat tulevat kronologisesti esiin.

Liisaa vähän harmittaa, että tämänkertainen työ alkaa olla melkein valmis. Sitä on ollut tosi

kiinnostavaa ja motivoivaa tehdä. Sekin oli hienoa, että ryhmä, jossa Liisa tällä kertaa

työskenteli, oli tullut hyvin juttuun, vaikka aluksi hän oli suhtautunut hieman epäilevästi

muihin, koska ei ollut tehnyt työtä juuri tällä kokoonpanolla. Mutta nuo käsitykset oli saanut

heittää romukoppaan, kun oli selvinnyt, että muutkin olivat yhtä innostuneita tekemään

yhdessä töitä heitä kiinnostavasta aiheesta. Oikeastaan muutamia pikkujuttuja lukuun

ottamatta työ alkoi olla siinä vaiheessa, että heidän pitää pian miettiä, missä muodossa

he esittäisivät sen muille. Niin ja tietysti pitää tehdä arviointi omasta ja koko ryhmän työs-

kentelystä. Ja siihen ei riitä, että kertoo kivaa olleen ja että ongelmia ei ollut. Sen Liisa on

oppinut jo vuosia sitten: heidät oli totutettu heti 1. luokalta lähtien kertomaan omasta op-

pimisestaan ja työskentelystään. Nykyään se olikin jo helppoa ja itsestään selvää. Oli oike-

astaan kivaa saada kertoa, miten hommat olivat sujuneet ja missä asioissa piti vielä paran-

taa. Sitähän se oppiminen oli. Opettajatkin muistavat joka välissä kannustaa ja jakaa hy-

viä neuvoja, mutta vielä tärkeämpää on se, että muut kaverit antavat rohkaisevaa ja ra-

kentavaa palautetta. Ja vaikka joskus tulee vähän moitteitakin, sekään ei tunnu pahalta,

kun se osataan sanoa sillä tavoin, että ketään ei haukuta. "Mitä me täällä enää oltaisiin,

jos osattaisiin kerran jo kaikki", naureskelee Liisa mielessään. Toivottavasti opettajilla, ei kun

oppimisen ohjaajilla, on takataskussa vielä yhtä hyviä juttuja kuin tämäkin on ollut.

Ruokasalissa Liisalle tutut 1.-luokkalaiset viittovat Liisaa tulemaan syömään heidän kans-

saan. Syönnin lomassa ekaluokkalaiset kertovat innoissaan Liisalle, kuinka heidän pienryh-

mänsä oli saanut käyttää älytaulua tavujen muodostamisharjoituksessa. Opettaja on vain

27

seurannut sivussa, kun he olivat yhdessä tehneet töitä isolla taululla toinen toistaan autta-

en ja kannustaen. Opettaja oli puuttunut hommiin vain silloin, kun he eivät olleet kyenneet

yhdessä ratkaisemaan taululla olevaa ongelmaa. "Eikö olekin hienoa, että me saadaan

itse kokeilla ja tajuta asioita, eikä opettaja kerro meille kaikkea valmiina?" he tivasivat Lii-

salta. Niinhän se taisi tässä koulussa olla, huomasi Liisa itsekin ajattelevansa. Opettajat to-

siaan panevat meidät itse ottamaan asioista selvää ja puuttuvat asioihin vasta, jos tarvet-

ta ilmenee. Se onkin kaikkein mukavinta: pitää itse tajuta asioita, pakottaa itsensä mietti-

mään. Ja mikä hienointa: ei yksin, vaan yhdessä muiden kanssa.

Poistuessaan ruokalasta Liisa ohittaa keskusaulassa 5.-7.luokkien ryhmän, joka pystyttää

näyttelyä omasta työskentelystään. Liisalle suurin osa noista oppilaista ovat hyviä tuttuja

pitkään jatkuneen kummioppilastoiminnan ja muun yhteistyön tuloksena. Liisa on ollut heil-

le useamman kerran tutorina hänelle rakkaassa taideaineessa, kuvaamataidossa. Liisa

toimii myös tukioppilaana, joten kaikki koulussa toimivat eri-ikäisistä muodostuvat oppimis-

ryhmät ja niiden jäsenet ovat hänelle jo enemmän tai vähemmän tuttuja.

Ruokailun jälkeen Liisan ryhmällä on hyppytunti, jolloin heillä on taidekasvattajien järjestä-

miä työpajoja. Liisalla on työn alla taideprojekti, jota hän työstää myös taidekasvatuspai-

notteisella valinnaiskurssilla ja jatkaa koulupäivän jälkeen iltapäivällä kerhotoiminnan

muodossa. Liisan tekemä projekti on osa hänen koulutyötään ja arviointiin osallistuvat

opettajan lisäksi muut toimintaa ohjaavat aikuiset. Liisa tietää, että talossa työskentelee

paljon tuttuja aikuisia, jotka kaikki ovat häntä varten.

Liisan ryhmällä on jokaisessa jaksossa hyppytunteja, jolloin heille järjestetään erilaista oh-

jelmaa taiteen, kulttuurin ja liikunnan sisällöistä. Ohjaajat ovat monitoimitalon väkeä, ja he

järjestävät koulupäivän opinnot katkaisevaa ohjelmaa myös muille ryhmille. Joskus Liisan

ryhmälle järjestetään esim. 4H:n yrittäjyys-, kesätyö- ja ympäristökasvatuksen kursseja sekä

erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, joissa ovat mukana nuorisotyöntekijät sekä seurakunnan

työntekijät. Hyppytunnin aikana Liisan opettajat suunnittelevat loppuviikon ohjelmaa yh-

dessä erityisopettajan ja koulunkäynnin ohjaajan kanssa.

Liisa ei vielä tiedä, mikä hänestä tulee isona. Häntä kiinnostavat taito- ja taideaineet ja

käsillä tekeminen. Opinto-ohjauksessa suunnitellaan, että Liisa voi koulun valinnaisainei-

den, kerhojen ja harrastustoiminnan avulla kehittää vahvuuksiaan esim. kuvataiteessa,

jotta hän pääsisi kuvataidepainotteiselle alalle opiskelemaan. Liisa on myös käynyt tutus-

tumisjaksolla ko. oppilaitoksessa, ja hänen motivaationsa oppia mahdollisimman paljon on

kasvanut. Liisa käy joskus työstämässä projektejaan myös illalla, jolloin nuorisotyöntekijä

opastaa häntä.

Liisa tykkää viettää aikaa kavereidensa kanssa iltaisin. Hän tapaa ystäviään monitoimita-

lon nuorisotilan pihalla, jossa pojat skeittaavat. Pihalla on viihtyisiä istuinryhmiä ja paljon

tekemistä, koska se on samalla alueen lähiliikuntapaikka. Kaveriporukka käy myös nuoriso-

tiloissa sekä viettää aikaa monitoimitalon aulassa, jossa on monenlaisia mahdollisuuksia

pelata pelejä, lueskella ja käydä kahvilla. Monitoimitalossa on aina illallakin aikuisia paikal-

la, joten ovet ovat auki ja aulassa on mukava istua ja viettää aikaa. Liisa harrastaa myös

tanssia, ja hän käy kerran viikossa monitoimitalon pikkusalissa tanssikoulun tunneilla. Myös

viikonloppuisin ja loma-aikaan talossa on monenlaista toimintaa, johon Liisa kavereineen

osallistuu: konsertteja, elokuvia, työpajoja, kerhoja. Monitoimitalo ei oikeastaan tunnu kou-

lulta, vaan paikalta, jossa opitaan ja harrastetaan aamusta iltaan ja myös vapaa-aikana.

28

13.2. Case Matti, 1. lk

Matti on Hiukkavaaran koulua käyvä 1.luokan oppilas, jolla on keskivaikea kehitysvamma

kielellisellä alueella sekä karkeamotoriikan ongelmia. Hän saa sekä puhe- että toimintate-

rapiaa.

Matti tulee aamulla kouluun ennen kahdeksaa taksilla ja häntä vastassa on tuttu koulun-

käynnin ohjaaja, joka auttaa Mattia läpi koko päivän. Kouluun tullessaan Matti menee

suoraan omalle kotipesäalueelleen. Matti on joskus mukana myös aamupäivätoiminnas-

sa, joka tapahtuu samalla kotipesäalueella kuin koulunkäyntikin. Hiukkavaarassa aamu- ja

iltapäivätoiminta on yhteistä kaikille lapsille. Aamupäivätoiminnan yhtenä ohjaajana toimii

sama koulunkäynnin ohjaaja, joka oli Mattia vastassa taksilla. Koulunkäynnin ohjaajia toimii

Matin pesimäalueella koulupäivien aikana riittävästi suhteessa erityisoppilaiden määrään

ja heidän työpäivänsä on jaettu vuoroihin.

Aamupäivätoiminnan jälkeen Matti aloittaa koulupäivänsä. Hänen opetuksensa on järjes-

tetty HOJKS:n tavoitteiden mukaisesti osana yleisopetuksen oppilaiden toimintaa. Matin

yksilöllisten tavoitteiden toteutumisesta ja opetuksen eriyttämisestä vastaa kotipesäalueen

erityisopettaja yhteistyössä muun tiimin kanssa. Kotipesäalueen tiimiin kuuluu riittävä mää-

rä varhaiskasvatuksen työntekijöitä, opettajia, koulunkäynnin ohjaajia, nuoriso- ja kulttuuri-

toimen työntekijöitä, vammaispalveluiden työntekijöitä sekä vähintään yksi erityisopettaja.

Koulupäivään sisältyy yksi pitkä välitunti, jolloin voi hyödyntää koulun hyvää lähiliikunta-

aluetta tai osallistua eri toimijoiden järjestämiin kerhoihin, jotka ovat avoimia kaikille oppi-

laille. Pienille oppilaille on tarjolla ainakin liikunta-, taide-, musiikki- ja sensomotoriikan ker-

hot. Matin vanhemmilla on mahdollisuus valita, tapahtuvatko Matin terapiakäynnit koto-

na vai koululla ja terapeutit pystyvät varaamaan koulun terapiahuoneita käyttöönsä mihin

kellonaikaan tahansa.

Matin kotipesäalueella toiminta alkaa joka aamu omasta pesästä, jossa pidetään yhtei-

nen aamutuokio. Tuokiolla käydään päivän struktuuri läpi kuvina sekä kielellisinä ohjeina

kaikille. Ohjelma jää näkyviin koko koulupäivän ajaksi seinälle. Toiminta tapahtuu koko ko-

tipesäalueella pienemmissä ryhmissä ja Matin ryhmän mukana on koko ajan koulunkäyn-

nin ohjaaja varmistamassa Matin mielekkään koulupäivän. Matti ei aina jaksa toimia ison

ryhmän mukana, jolloin hänellä on mahdollisuus yksilötyöskentelyyn omalla kotipesäalueel-

la. Erityisopettaja kiertää ryhmissä, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Matti pystyy

osallistumaan kaikkeen yhteiseen, konkreettiin, monikanavaiseen, toiminnalliseen opetuk-

seen, jossa erilaiset oppimistyylit on otettu huomioon. Matti tarvitsee erityistä apua kielellis-

ten toimintaohjeiden ymmärtämisessä, toiminnan ohjauksessa sekä kirjallisen materiaalin

eriyttämisessä hänen tasolleen.

13.3. Case Lehtori Virtanen

Antti Virtanen on matematiikan lehtori. Toisin sanoen hän opettaa Hiukkavaaran koulussa

viidettä vuotta asioita, joita voidaan käsitellä matematiikan näkökulmasta. Matematiikan

opettajaksi kutsuminen onkin Antin mielestä alkanut kuulostaa vähän rajoittuneelta.

29

Maanantaiaamuna Antti saapuu koululle jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa kuten aina

viikon alkaessa. Saatuaan kahvikupin käteensä hän istahtaa viihtyisän oleskelutilan sohva-

tuoliin kollegojensa seuraan. Seurueessa on hänen lisäkseen kahvittelemassa viisi muutakin

aamuvirkkua, kolme luokanopettajaa, erityisopettaja ja Aino- kouluntikäyntiavustaja. Tänä

aamuna arvioidaan jo pian taakse jäävää kuuden viikon opetuskokonaisuutta. Lauri luo-

kanopettajalla on esillä kuluneesta jaksosta tehdyt merkinnät. Ryhmällä on ollut vastuul-

laan lähinnä 5. luokkalaisia oppilaita aihekokonaisuutena ympäristökasvatus. Ryhmä on

vastannut oppilaista maanantai- ja tiistaiaamuisin aina T.A.U.K.O:n asti.

Kokemukset oppijaksosta ovat erinomaisia tuumivat ryhmän jäsenet selatessaan jakson

aika tehtyjä merkintöjä. Sähköinen arviointijärjestelmä todetaan jälleen kerran toimivaksi,

eikä vähiten perheiden aktivoinnin takia. Tällä kertaa myös vanhemmat arvioivat kotona

tehtävää osuutta, sen sijaan että ainoastaan kommentoisivat ja seuraisivat lastensa tuo-

toksia ja opettajien merkintöjä. Kaikki vanhemmat eivät tietenkään ole olleet yhtä aktiivi-

sia, mutta ovatpa useat tapansa mukaan osallistuneet ja esittäneet toiveita tulevastakin.

Eräs kirjanpitäjä- isä ehdottaa oman ammattitaitonsa hyödyntämistä ja Antille tulee heti

muutama ajatus tulevasta. Ammatteihin tutustuminen ja vierailutkin ovat vanhimmille op-

pilaille arkipäivää, mutta voisikohan isää käyttää matematiikan tunnillakin, Antti huomaa

miettivänsä.

Päivä alkaa virallisesti opettajien yhteisellä palaverilla 8.30. Tällä kertaa tunnelma on taval-

listakin innostuneempi, sillä useilla opettajaryhmillä vaihtuvat alkavan viikon jälkeen vastat-

tavat oppilasryhmät ja uuden jakson suunnittelu alkaa. Antin tehtävänä on vastata yhdes-

sä luonnontieteiden opettajien kanssa opintojensa päättövaiheessa olevien 8.-9.- luokka-

laisten syventävästä tilastomatematiikan kokonaisuudesta. Oppilaita ryhmälle tulee neli-

senkymmentä, joten kolmen opettajan resurssilla kokonaisuudesta saadaan varmasti mie-

lenkiintoinen. Ryhmä pitää lyhyen järjestäytymispalaverin ja sopii viikon aikana käytettä-

västä suunnitteluajasta. Antti kertoo ryhmälle kirjanpitäjä- isän ajatuksesta ja ryhmä ottaa

idean innolla vastaan. Läheskään kaikkea päättöluokkien ammatinvalintaan varattua re-

surssia ei olekaan vielä käytetty. Uuden oppijakson puolivälissä on tarkoitus ottaa mukaan

myös englannin opettaja Eila ja vaihtaa opetuksen kieli. Antin täytyy kerrata talouseng-

lannin sanastoa. Onneksi kokonainen työpäivä tarjoaa opettajillekin kaivattua väljyyttä

suunnitteluun ja yhdessäoloon. Tämän viikon T.A.U.K.O- tunnit näyttävät aika työntäyteisil-

le, mutta olivathan pari edellistä viikkoa suunnittelutyön osalta helpompia. Onneksi Antti ja

kollegansa saivat hyvän kuvan koulun toiminasta jo ennen rekrytointivaihetta. Lieneekö-

hän Hiukkavaara ainoa koulu, johon opettajat on kurssitettu jo ennen työhön hakemista?

Aamupäivän oppimisajat 1 ja 2 menevät viidesluokkalaisten parissa. Antti alkaa ohjata

oppilaita lasten kotipesäalueen oppimistorilta käsin. Lapset tosin ovat pian hajaantuneet

työskentelemään kukin ryhmä tahollensa. Koska lopulta suurin osa oppilaista työskentelee

pihalla, kaunis ilma kun on, niin Anttikin siirtää ”toimistonsa” ulkotiloihin. Koko koulualueen

langattomuus on hieno asia, Antti tuumi. Tänään oppilaat uppoutuvat tehtäviinsä sellai-

sella innolla, että välitunti jää pitämättä. Syömään lapsia ei onneksi tarvitse maanitella ja

ruokailun jälkeen oppilailla onkin vielä vähän tavallista pitempi T.A.U.K.O.

Iltapäivän aluksi Antilla on melkein oikea luokkatunti. Matematiikan valtakunnalliset kokeet

painavat päälle Hiukkavaarassakin. Antilla on pesässä kolme eritasoista pienryhmää, joi-

den opetustarve on kartoitettu huolella. Oppilaille on esikoulusta lähtien rakennettu oma

opinpolku ja oppimista on seurattu aktiivisesti koko kouluajan. Seuraamista on helpottanut

kehittyneet tietojärjestelmät ja johdonmukainen testaaminen. Erityisopettaja Eila ottaa

ryhmän, jolla on suurimpia puutteita murtolukujen kanssa.

Iltapäivän viimeinen oppimisaika on Antilta ainoastaan puolikas. Antti alustaa kahdeksas-

luokkalaisten ryhmän työn alkuun läheisessä ostoskeskuksessa. Oppilaat saapuvat mobiili-

päätteineen ostoskeskuksen aulaan, josta he Antin alustuksen jälkeen siirtyvät ostoskeskuk-

sessa sijaitsevan kirjaston ryhmätyötiloihin. ”Täällä se tieto asuu, sähköinen ja painettu”,

30

naurattaa Antti oppilaitaan. Sovittuna aikana Antti lähettää lapset takaisin kotipesään

äidinkielen opettaja Erkin ohjattavaksi.

Ennen kotiin lähtöä ja lasten hakemista tarhasta Antti käy vielä juoksulenkin Hiukkavaaran

loistavissa maastoissa, lähteehän ulkoilureitti koulun pihasta. Opettajien sosiaaliset tilatkin

taitavat olla valtakunnan parhaat.

13.4. Case Esi- ja alkuopetuksen pesässä Esi- ja alkuopetuksen pesäalueella työskentelee lastentarhanopettajia, luokanopettajia,

vähintään yksi erityisopettaja sekä riittävä määrä koulunkäyntivustajia. He työskentelevät

tiiminä, joka vastaa koko pesäalueen toiminnasta, suunnittelee, toteuttaa ja arvioi kaiken

yhdessä. Henkilökunta on valittu pesäalueelle niin, että kaikkien vahvuudet on huomioitu

ja he täydentävät toisiaan. Pesäalue on suunniteltu niin, että kaikki lapsille tarjottavat toi-

minnot pystytään tarjoamaan siellä. Lapsia pesäalueella voi olla maksimissaan 100. Pesä-

alueen lapset tutustutetaan toisiinsa ensin pienemmissä (n. 20 lasta) ryhmissä ja pikkuhiljaa

ryhmien kokoonpanoja muuttamalla kaikki lapset tuntevat toisensa. Tämän ikäisille lapsille

on kuitenkin tärkeää, että heillä on joku oma kotiryhmä, johon he tuntevat kuuluvansa ja

pystyvät aina ajoin palaamaan. Tärkeää on myös se, että jokaisella lapsella on omille ta-

varoille oma paikka, laatikko tai kaappi, joka on hänen omaa reviiriään.

Aamu pesässä alkaa kokopäivähoidossa olevien eskareiden sekä aamupäivähoitoon tu-

levien koululaisten saapuessa. Eskarilaisille tarjotaan aamiainen klo 8.00 monitoimitalon

ruokalassa, jonka jälkeen kaikki kokoontuvat omalle pesäalueelle. Pesäalueen sydämen

muodostaa oppimistori, jossa on kokoontumispaikka, johon kaikki pesäläiset mahtuvat ker-

ralla. Kokoontumispaikalla pidetään joka aamu pieni aamutuokio, jossa käydään läpi päi-

vän ohjelma. Ohjelma on lasten nähtävissä suurella taululla, johon se on kuvattu sanallises-

ti ja kuvien avulla. Ohjelma on mahdollista myös käydä kuuntelemassa kuulokkeilla varus-

tetulla tietokoneella tms. jotta kaikki pesäalueella olevat lapset saavat informaation huo-

limatta taan heidän mahdollisista erityistarpeistaan. Monikanavaisuuteen kiinnitetään eri-

tyistä huomiota kaikissa pesäalueen toiminnoissa.

Kaikkien Hiukkavaaran monitoimitalossa olevien lasten oppimistyylit ja temperamentit tes-

tataan ja havainnoidaan esiopetusvaiheessa. Niiden avulla pystytään jokaiselle lapselle

tarjoamaan erilaisten ryhmittelyjen ja opetusmenetelmien kautta hänelle parhaiten sopi-

via oppimistilanteita. Toisaalta pystytään myös tarjoamaan sellaisia oppimistilanteita, joissa

hänen täytyy haastaa itseään vahvistamaan heikompia osa-alueitaan.

Aamupäivisin pesäalueella keskitytään perustaitojen vahvistamiseen eli matematiikan,

lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. Silloin pesäalueella on tarjolla useaa eri taitotasoa

olevia tehtäviä joista joustavan alkuopetuksen periaatteiden mukaisesti jokaiselle lapselle

katsotaan omaan kehitysvaiheeseen sopivaa tekemistä. Eskarilaisten oppimistilanteita ei

viedä koulumaiseen suuntaan vaan päinvastoin koululaisille tarjotaan mahdollisimman

paljon mahdollisuuksia leikin tai pelien kautta oppimiseen. Toimintaa tauotetaan sen mu-

kaan miten taukoja tarvitaan ja valvonnat huolehditaan tasapuolisesti oman pesäalueen

väen voimin. Keskellä päivää on koko monitoimitalossa pidempi tauko, ”siesta” , jolloin

lapsille on tarjolla ohjattua välituntitoimintaa tai kerhoja.

Iltapäivisin pesäalueen toiminta painottuu taito- ja taideaineiden sekä ympäristö- ja luon-

nontiedon sekä uskonnon oppimiseen. Toimintaa ohjaavat yhteisöllisen ja tutkivan oppimi-

sen menetelmät. Asioita käsitellään isompina kokonaisuuksina, oppiaineita integroiden.

Hiukkavaaran luontoa käytetään mahdollisimman paljon oppimisympäristönä. Tarkoituk-

sena ei ole, että kaikki 100 lasta tekee koko ajan samoja asioita vaan pesäalue voi olla

31

joinakin aikoina pelkästään yhden ikäryhmän käytössä muiden ollessa esim. liikuntatunnil-

la.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tapahtuu samalla pesäalueella kuin koulunkäynti

ja sille varataan oma tilansa, joka pystytään sulkemaan muulta toiminnalta, että saadaan

selkeä ero koulunkäynnin ja vapaa-ajan toiminnan välille. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta

vastaavat samat koulunkäyntiavustajat, jotka työskentelevät lasten kanssa päivän aikana.

Heidän työaikansa on rytmitetty kahteen vuoroon toiminnan mahdollistamiseksi.

13.5. Case Päivä kotipesäalueella 5.-7.luokka Uusi työviikko on alkamassa Hiukkavaaran monitoimitalossa. Maanantaisin kaikilla oppilail-

la alkaa koulu klo 9.00, mutta kotipesäalueiden opettajat ovat kokoontuneet jo ennen

kahdeksaa koululle: ensin koko koulun henkilökunnan yhteiseen tapaamistilaan vapaa-

muotoiseen aamukahvi- ja jutusteluhetkeen, jonka aikana vaihdetaan kuulumisia ja kuul-

laan johdon suunnalta työviikkoa koskevat uusimmat päivitykset, jotka ovat myös luettavis-

sa koulun intranetistä.

Tämän jälkeen kutakin kotipesäaluetta tällä viikolla opettavat opettajat ja muu henkilö-

kunta kokoontuvat tarkistamaan, että viikon ohjelma on suunnitellussa kuosissa. Varsinai-

nen suunnittelukokous on ollut edellisen viikon torstai-iltapäivällä ja nyt varmistetaan, että

silloin tehdyt suunnitelmat ovat toteutuskunnossa. Koko viikon ohjelma kirjoitetaan koti-

pesäalueen oppimistorin suurelle näyttötaululle, jossa se on kaikkien nähtävillä koko viikon

ajan. Luonnollisesti suunnitelmat elävät viikon aikana ja sen takia on hyvä, että kokonai-

suus on koko ajan kaikkien asianosaisten nähtävillä. Sama suunnitelma näkyy kaikille asi-

anosaisille myös koulun verkon kautta.

Alkavalla viikolla tästä kotipesäalueesta ja sen oppilaista vastaa kolme luokanopettajaa,

kaksi aineenopettajaa sekä ryhmään kuuluva erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Täs-

sä jaksossa opiskellaan painotetusti matematiikkaa ja historiaa, joten näiden aineiden

opettajat kuuluvat koko jakson ajan tämän kotipesäalueen opettajistoon.

Kello tulee yhdeksän ja naulakkotilasta kantautuvat äänet vahvistavat oppilaiden saapu-

neen. Koko talo on kengätön, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki ovat jättäneet ulkojalkineen-

sa ja –vaatteensa niille varattuihin paikkoihin, jotka sijaitsevat oman sisäänkäynnin yhtey-

dessä. Jokaisella oppilaalla on kotipesäalueella oma lukittava lokero, johon hän voi jättää

turvallisesti omia tavaroitaan.

Joka aamu kaikki kotipesäalueen ihmiset kokoontuvat yhteiseen ”käskynjakoon”, jossa

käydään läpi tulevan viikon ohjelma ja selvitetään keskeneräisten töiden tilanne. Ajan

myötä jokainen oppilas on löytänyt ”käskynjakoalueelta” oman paikkansa, jonka tuntee

omakseen, joten tunnelma on rento ja viihtyisä. Käskynjakokeskus, pesimäalueen sydän,

on kalustettu puolikaareen muotoon rakennetuilla useammassa tasossa olevilla siirrettävillä

istuinkalusteilla, banaaneilla, joita voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen.

Vaikka kotipesäalueella opiskelee kolmea eri ikäluokkaa, se ei tarkoita sitä, että asioita

tehtäisiin koko ajan ikäkauden mukaisissa ”luokkaryhmissä”. Luonnollisesti osa opetuksesta

tai oikeastaan oppimisesta tapahtuu luokittain, mutta suurimman osan ajasta oppilaat

ovat jakautuneet erilaisiin ryhmiin riippuen tehtävän laadusta ja mihin oppiaineiseen tai –

aineisiin se liittyy. Ja siitä myös riippuu se, kuka tai ketkä opettajista heitä ohjaavat.

Heti koulutien alkamisesta lähtien oppilaita on totutettu yhteisöllisiin työtapoihin, joten vas-

tuullisuuden käsitys omasta ja ryhmän työskentelystä on jo tähän mennessä näille oppilaille

varmasti selvinnyt. Koko koulurakennus ja lähiympäristö toimivat oppimisympäristönä, jota

oppilaat hyödyntävät oppimistehtävien ehdoilla. Kun luottamus on kunnossa, on oppilaille

annettu mahdollisuus hyödyntää muitakin kuin oman pesimäalueen tiloja ilmoitettuaan

32

aina minne on menossa, kenen kanssa, mitä tekemään ja miksi. Luvan saatuaan hänelle

ilmoitetaan milloin hänen/ heidän tulee olla takaisin ja mitä siihen mennessä pitää olla

tehtynä. Näiden laajennetun vastuun alueiden käyttöluvan on kukin ansainnut omalla

käytöksellään ja osoittamalla, että on annetun luottamuksen arvoinen.

Yhteisessä neuvonpidossa kerrotaan, milloin ja missä pidetään opetustuokioita viikon kes-

keisistä asioista. Perusperiaatteena on, että jokainen opettaja pitää omiin vahvuusalu-

eisiinsa kuuluvia tuokioita. Näissä tuokioissa kaikkien asiaa koskevien pitää olla ehdotto-

masti paikalla. Muu käytettävissä oleva aika on tarkoitettu käytettäväksi tarkoituksenmu-

kaisesti itseohjautuvaan oppimiseen yksittäin, pareittain ja suuremmissa ryhmissä kunkin

oppijan tarpeen mukaisesti koko pesimäalueen henkilökunnan vastatessa oppimisen oh-

jauksesta.

Kun yhteinen käskynjako on tehty ja kaikilla on selkeä kuva, miten tämä viikko toimitaan ja

mitkä ovat tämän viikon tavoitteet, kokoontuvat pienemmät oppimisryhmät omille alueil-

leen omiin neuvonpitoihin aiheena, miten tämä päivä edetään. Ennen kuin oppilaat ha-

jaantuvat eri paikkoihin työskentelemään, opettajalla täytyy olla selkeä kuva siitä, että

jokainen on ajan tasalla ja millainen on mahdollinen avun tarve. Opettajat keskittävät

oman panoksensa sen mukaan, kuka/ ketkä sitä eniten sillä hetkellä tarvitsevat.

Ei kulu kuin hetki, kun sata oppilasta on hajonnut toimimaan eri paikkoihin: osa on jäänyt

omalle pesimäalueelle joillekin sen monista pesäalueista. Osa on taas valinnut työskente-

lypaikakseen koulun yhteisen mediateekin ja osa on vallannut käytävillä olevat viihtyisät

työskentelypisteet. Kaikki pesimäalueelta poistuneet ovat merkinneet infotaululle poistumi-

sensa ja mistä heidät löytää. Pesimäalueella on kaikkien käytettävissä olevaa langatonta

teknologiaa. Ne, jotka ovat sen tarpeessa, käyvät hakemassa latauskaapista itselleen tar-

peellisen välineen: tabletin, läppärin tai mobbilipäätelaitteen. Verkkoon kirjautuminen käy

helposti ja nopeasti, sillä yhtenäisten järjestelmien ansiosta kenenkään ei tarvitse käyttää

kuin yhtä käyttäjätunnusta ja salasanaa, joilla pääsee käsiksi kaikkeen tarvittavaan. Oppi-

laita kannustetaan käyttämään saatavilla olevaa teknologiaa, mutta sen käyttö ei ole

itsetarkoitus. Joskus perinteinen kynä-paperi toimii paremmin kuin huippumoderni teknolo-

gia. Käytettävissä olevaa teknologiaa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon yhtei-

söllisesti ryhmien työkaluna, eikä niinkään pelkästään yhden yksittäisen oppilaan näkökul-

masta. Niin käytettynä se palvelee ryhmän yhteisen käsityksen kokoajana ja muokkaajana

ja myös muilla on täysi oikeus päästä milloin tahansa osalliseksi tässä muodossa olevasta

tiedosta. Parastaminen on enemmän kuin toivottavaa.

Pesimäalueen eri pesäalueet on kalustettu viihtyisiksi ja helposti muunneltaviksi oppi-

misympäristöiksi, joissa on helppoa ja motivoivaa tehdä työtä erilaisilla kokoonpanoilla. Jos

ryhmä tarvitsee itselleen yksityisyyttä, voidaan pesäalue eristää muusta tilasta akustisilla

verhoilla. Jokaisella pesäalueella on iso kosketusnäyttötaulu, johon mistä tahansa kannet-

tavasta laitteesta saadaan langaton yhteys.

Matematiikan opettaja on ottanut 5. luokan oppilaat kaikki yhteen käydäkseen läpi uu-

den asian. Vaikka kyseessä on oppilaille uusi asia, opettaja antaa asian ongelmana ryh-

mille: ensin jokainen yrittää miettiä itse, miten asian ratkaisisi. Opettaja korostaa, että tulok-

sella ei ole niinkään merkitystä, vaan häntä kiinnostaa ennen kaikkea, miten oppilaat asi-

an ajattelevat ja opettaja korostaa tämän ajatuskulun saamista myös paperille. Kun jokai-

nen ryhmän jäsen on saanut oman versionsa tehtyä, ryhmä vertailee ajatuksiaan ja kes-

kustelun kautta muodostaa kuvan siitä, mikä heidän mielestään olisi oikea ratkaisukeino.

Oppilaat tietävät, että kuka tahansa ryhmän jäsen voi joutua selittämään ja perustele-

maan ryhmän ratkaisun, joten keskustelu ja sparraaminen käy kiivaana. Langaton verkko

mahdollistaa sen, että jokaisella ryhmällä olevan tabletin näytön voi saada näkyviin yhtei-

selle isolle näytölle. Kun kaikkien ryhmien tulokset on käyty läpi, tuodaan kaikki tulokset vie-

lä samanaikaisesti näyttöön vertailun helpottamiseksi. Saatuja tuloksia ja ajatuskulkuja ver-

rataan ja yhdessä valitaan paras/ parhaimmat/ järkevimmät tulokset.

33

Opettaja toimii opetuskeskustelussa ainoastaan johdattelijana ja vie tarpeen niin vaatiessa

keskustelua oikeaan suuntaan. Todetaan, että samaan tulokseen päästään usealla eri

tavalla. Joku oppilaista heittää kysymyksen siitä, että mikä on sitten se paras tapa ratkaista

tämänlaatuinen ongelma. Toisesta ryhmästä ehdotetaan, että sallittaisiin erilaiset ratkai-

sumallit, kunhan ne ovat järkeviä ja loogisesti perusteltuja. Toisesta ryhmästä todetaan,

että eikö kannattaisi ratkaista tehtävä siten, että se olisi mahdollisimman helppoa ja no-

peaa. Siitä seuraakin vilkas keskustelu siitä, mikä on helpoin ja nopein tapa. Lopputulokse-

na todetaan, että helppo ei ole kaikille sama eli pitää sallia erilaisia ajattelutapoja, jos ne

johtavat oikeaan lopputulokseen.

Opettaja kokoaa vielä uuden aiheen keskeisimmät asiat ja näyttää lopulta asiaa selven-

tävän opetusvideon, mistä selviää vaihe vaiheelta uuden asian looginen kulku. Tämä vi-

deo on katsottavissa miltä tahansa päätelaitteelta niin monta kertaa kuin kukin oppija nä-

kee sen itselleen tarpeelliseksi. Kun alkaa näyttä siltä, että asia on oppilaiden hallinnassa,

saavat he hajaantua ryhmiin sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä mielekkäimmältä. Ne,

joilla on tässä asiassa eniten avun tarvetta, jäävät opettajan ja avustajan kanssa yhteen

kotipesistä tehtäviä tekemään. Muut oppilaat hajaantuvat muualle tekemään valitsemi-

aan tehtäviä eri kokoonpanoissa. Tehtäviä on mahdollisuus tehdä sekä käsin että verkossa

monipuolisesta oppimateriaalista valiten. Periaatteena on, että jokaisen on löydettävä

tehtävämateriaalista itselleen sopiva vaikeustaso, jotta tekeminen olisi mielekästä. Eli no-

peammin etenevät, joille tämä aihe tuntuu helpolta, saavat siirtyä omatoimisesti vaike-

ampiin ja haastavampiin tehtäviin, kun ovat ensin saaneet varmuuden siitä, että perusteet

ovat kunnossa. Ne, joille matematiikka ei ole niin helppoa, saavat keskittyä itselleen sopi-

van vaikeustason tehtäviin ja saada itselleen osaamisen ja onnistumisen tuntemuksia.

Jos joku haluaa tehdä (ainakin välillä) töitään yksin, se on mahdollista ja sille on varattu

tiloja omalta pesimäalueelta. Löytyypä sieltä sellainenkin ”hiljaisuuden tila”, missä keskuste-

lu on ehdottomasti kielletty. Kuitenkin yhteisöllisyys on asia, jota korostetaan kaikessa toi-

minnassa: kaikkien velvollisuus on auttaa toisia ja oppilaan suurin oikeus ja velvollisuus on

pyytää ja saada apua, kun sitä tarvitsee. Kenenkään ei tarvitse tuntea, että joutuu suoriu-

tumaan kaikesta yksin vaan koko oppimisyhteisön tuki on aina kaikkien saatavilla. Kaikki

oman pesintäalueen aikuiset ja myös muut oppilaat ovat samalla tavalla auttamisvelvolli-

sia, jos avun tarvetta ilmenee.

6. luokka on jäänyt komentokeskukseen kuulemaan historiaan liittyvää tehtävänantoa.

Luokalla on uutena aihena Amerikan asuttaminen ja Amerikan tärkeimmät intiaanikulttuu-

rit. Kotitehtävänä on ollut lukea verkkoon ladattu materiaali ko. aiheesta ja jokaisen on

pitänyt miettiä, mikä kolmesta intiaanikulttuurista kiinnostaa itseä eniten. Nyt jokainen käy

kirjoittamassa oman nimensä valitsemansa tehtävän kohdalle ja pienen kädenväännön

jälkeen kolme ryhmää on valmiina. Koska oppilaat keskittyvät eri aiheisiin, pitää jokaisen

ryhmän miettiä työskentelyn alusta saakka, miten he aikovat esittää oman ryhmänsä työn

tulokset muille s.e. myös muilla on mahdollisuus oppia esityksestä aiheen keskeisimmät tär-

keät asiat.

Ensimmäisenä tehtävänä jokaisella ryhmällä on rakentaa oma yhteinen käsitys siitä, miten

Amerikka alun perin asutettiin. Ryhmä käy asiasta vilaksta keskustelua ja sen pohjalta se

kirjoittaa verkkoon oman kirjallisen selvityksensä asiasta ja liittää mukaan parhaaksi näke-

miään kuvia ja karttoja. Myöhäisemmässä vaiheessa ryhmien esityksiä verrataan ja etsi-

tään koko luokkaa ja myös opettajaa tyydyttävä konsensus, yhteisymmärrys, asiasta.

Seuraavaksi kahdeksan oppilaan ryhmät jakautuvat vielä kahtia, jotta jokaiselle löytyisi

mielekästä tekemistä eli vapaamatkustajien olemassaolo eliminoidaan heti alkuvaiheessa.

Nämä neljän oppilaan ryhmät hakevat itselleen sopivan työskentelypaikan sovittuaan sitä

ennen toisen saman aiheen omaavan ryhmän kanssa missä ja milloin he tapaavat. Löy-

dettyään sopivan työskentelypaikan oppimistorilta ja muokattuaan sen itselleen sopivaksi

yksi ryhmistä kokoaa padille, mitä tietävät omasta aiheestaan tähän mennessä. Tällä ker-

34

taa ryhmä päättää tehdä tiedoistaan ajatuskartan, jota on helppo myöhemmin täyden-

tää. Koska kaikki ovat lukeneet läksynsä, kasvaa ajatuskartta nopeasti ja ryhmä käy vilkas-

ta keskustelua aiheesta.

Sovittuun aikaan ryhmät tapaavat taas toisensa. Osa koko pesimäalueen oppilaista on

käynyt välillä ulkona välitunnilla yhden pesimäalueen aikuisista toimiessa valvojana, kun

taas osalla on ollut oma työ niin mielenkiintoisessa vaiheessa, että he olivat pyytäneet lu-

van saada jatkaa työskentelyä ilman häiritsevää taukoa. Joku opettajista oli mutissut jo-

tain jostain flow-tilasta, mitä se sitten tarkoittikaan…Ne ryhmät, joilla oli sama aihe, yhdis-

tävät tietonsa laittamalla ne rinnakkain näkyviin isommalle näytölle. Ryhmät havaitsevat,

että kummallakin on paljon samoja tietoja, joka tarkoittaa sitä, että ne ovat todennäköi-

sesti oikeita ja tärkeitä. Tästä eteenpäin koko kahdeksan oppilaan ryhmä jatkaa yhdessä,

joten yhdessä päätetään, kumman alaryhmän tuotos otetaan jatkotyön pohjaksi. Valittua

tuotosta parastetaan toisen ryhmän tuotoksella ja uusi pohja tallennetaan tulevaa käyttöä

varten. Jokaisesta intiaaniheimosta on ryhmien käytettävissä hyvä opetusvideo, jota ryh-

mä alkaa nyt katsomaan yhdessä kotipesistä. Jokaisen ryhmän jäsenen velvollisuus on kat-

selun aikana tehdä muistiinpanoja, joista saattaa olla hyötyä ryhmän tehtävän kannalta.

Kun video on katsottu, käydään keskustelemalla läpi mahdolliset uudet asiat ja miten ne

lisätään ryhmän ajatuskarttaan. Ryhmä sopii, mitä väriä näiden tietojen merkitsemiseen

käytetään, jotta ne erotetaan muista lähteistä. Jos löydetty tieto tukee jo ajatuskartassa

olevaa tietoa, merkitään siitä värikoodilla sen tiedon viereen ja mitä useammasta lähtees-

tä sama tieto löytyy, sitä todennäköisempää on varmuus tiedon oikeellisuudesta.

Joku viisas on sanonut, että oppiminen on sitä, että tänään osaan kysyä kysymyksiä, joita

en eilen tiennyt olevan olemassakaan. Tämän ryhmän jäsenet kokevat nyt konkreettisesti,

kun esiin tulee aiheeseen liittyviä uusia kysymyksiä, joihin on saatava vastaukset. Ryhmä

kirjaa kysymykset muistiin ja pohtii yhdessä, mistä tiedonhakua kannattaa jatkaa. He miet-

tivät yhdessä sopivia hakusanoja ja kirjaavat myös ne muistiin. Kun lisätiedon tarve näyttää

olevan selvä ja keinot sen ratkaisemiseksi, ryhmä jakaa tehtävät uudelleen: osa lähteen

mediateekkiin hakemaan kirjallisia lähteitä, osa siirtyy nettiin tiedonhakuun ja osa alkaa

kirjoittaa jo olemmassa olevaa tietoa omaksi tekstiksi. Koska myös kuville näyttää olevan

käyttöä, siitä tehtävästä kiinnostuneet alkavat selvittää sitä asiaa. Ennen hajaantumista

ryhmä sopii uuden tapaamisajan ja mitä siihen mennessä pitää olla kullakin tehtynä.

13.6. Case Mikko ja Roosa

Mikko on yhdeksäsluokkalainen, puoltatoista kuukautta vaille perusopetuksen oppimäärän

suorittanut poika. ”Vaikka eihän tässä enää juuri koulua käydä, kevät on jo pitkäl-

lä…pajahommia ja loppuprojekteja enimmäkseen”, Mikko tuumi. Tottahan se osittain oli-

kin, tietopuolinen teorian opiskelu oli jo suurelta osalta takana. Oppilaat olivat itsekin vai-

kuttaneet opetuksen jaksottamiseen opinnoissaan ja yhdeksännen luokan kevät muotou-

tui jonkin verran erilaiseksi muihin luokka-asteisiin verrattuna.

Tänään koulun vanhimmilla oppilailla oli suuri päivä. Mikon tyttöystävä Roosa oli käsikirjoit-

tanut koulun Aurora- kevätmusikaalin, jonka ensimmäinen pukuharjoitus alkaisi pian. Roo-

sa- runotyttö, niin kuin Mikko häntä kutsui istuisi varmaan vielä ikkunasyvennyksellä verhon

takana vihkoonsa kirjoitellen, niin kuin aina välitunnin aikana. Tänään Roosa ei kuitenkaan

ollut siellä.

Mikko lähti aulakahvioon, jossa hänen ystävänsä yleensä kokoontuvat. Tänä aamuna kou-

luun piti tulla vasta puoli yhdeksitoista, mutta Mikon kavereilla on tapana tavata kahviossa

jo aikaisemmin ennen opetuksen alkua. Opiskelutehtävien tekokin sujui mukavammin po-

rukalla, niin kuin koulussa oli totuttu tekemään. Tehtäviä oli vielä palauttamatta ja kevään

flipperimestaruuskin vielä ratkaisematta. Mutta aikaa oli, sillä oltiinhan koulussa totuttu

35

olemaan aamusta iltapäivään ja usein iltaankin saakka. Tänäkin iltana koulun metallityöti-

loissa kokoontuisi poikien carting- jengi. Auto tuli saada kisakuntoon kesäksi ja paljon oli

vielä tehtävää. Onneksi koulusta löytyi vielä tilaa, sillä Art- housen tilat olivat kovin suosittu-

ja iltakäytössä alueen asukkaiden kesken. Tilojen varaaminen kun tapahtui näppärästi ne-

tin kautta.

Tänään kahvilassa oli paljon väkeä. Oppimiskeskuksessakin opettava matikanope Ritva

kuulemma väittelee. ”Niinhän se tekee tunnillakin”, Mikko naurahti kavereilleen. ”Oletteko

nähneet Roosaa”, Mikko kysyi kavereiltaan saavuttuaan kahvilaan. ”Roosa meni pikkusa-

liin katsomaan harjoituksia” Riku, pisin pojista tiesi. Sinnepä kävi siis Mikon matka. Kävelles-

sään kohti salia aulan läpi virtaavan puron vieressä Mikko tapasi Kaisa- opon, joka muistutti

Mikkoa palaverista Mikon työnantajan kanssa. Mikon harrastusten rahoittamaksi ottaman-

sa työ serkun autokorjaamossa otettaisiin huomioon päättöarvioinnissa, kuulemma use-

amman aineen kohdalla vielä. ”Tosi siistiä”, Mikko tuumi. Mikko ajatteli itsekin alkaa yrittä-

jäksi, niin kuin opon kanssa oli suunniteltu. Autohuoltamon perustaminen oli ollut Mikolla

mielessä alaluokilta saakka ja siihen oli palattu Mikon toiveesta aina kun koulussa oli puhe

valinnoista tai harjoitteluista. Näissä suunnitelmissa apua oli saanut jopa Antti matikan

opettajalta. Mikko muisteli tyytyväisenä kahdeksannen luokan kevättä, jolloin koulussa oli

perustettu harjoitusyrityksiä oikein isommalla porukalla. Mikon ryhmän ideat oli palkittu kak-

kospalkinnolla heti yhdeksännen luokan tyttöjen verkkokauppaidean jälkeen.

Roosa löytyi salista, itse asiassa paikalla oli aika iso osa koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluok-

kalaisista. Suurinta keskustelua aiheuttivat Auroran esiintymisasut. Voi ihastelun määrää,

kun näyttelijät nousivat vuoronperään lavalle uusissa oppilaiden tekemissä asuissa. Asujen

valmistaminen oli työllistänyt valinnaisen tekstiilityön oppilaat jo pitkään. Paikalla olevat

opettajatkin, työnohjaajat, myhäilivät tyytyväisenä.

Salissa oli myös Mikon ruotsin opettaja Rainer. Hän huomasi Mikon ja pyysi poikaa saapu-

maan oppimiskeskuksen ovelle muiden ryhmän oppilaiden kanssa hetken päästä. Tokihan

Mikko oli saanut viestin tapaamispaikasta jo toissa iltana suoraan puhelimeensa, mutta

mukava kun vielä erikseen pyydettiin. Mikon aamun ensimmäinen oppitunti, oppimisaika 1

aiottiin kuulemma käyttää rakentajamessujen aikaan pitemmän koulupäivän muodossa.

Mitähän opettajat taas olivat keksineet?

Mikon ryhmä kokoontui sovitusti aulaan Rainerin luokse. Rainer kertasi vielä kerran tulevan

oppimistapahtuman tärkeimmät asiat. Oppilaat toimisivat vierailevan ryhmän avustajina

oppimiskeskuksen testiluokassa. Vieraat tulivat Rovaniemeltä saakka, joten kaiken piti on-

nistua hyvin. Oppilaiden tunti meni hyvin heidän tutustuessaan uuteen yliopiston kanssa

yhteistyössä kehitettyyn ruotsinopetusohjemaan. Mikkoa vieraiden avustaminen ei enää

jännittänyt, olihan hän ollut jo monen ryhmän apuna. Mikään kielinerohan Mikko ei ollut,

mutta tekniikasta hän piti. Sitä paitsi Rainer oli tosi innostava opettaja.

Sitten koitti T.A.U.K.O. Päivän paras tunti, useimmat ajattelivat. Tänään Mikko ja Roosa osal-

listuivat aikaisemmin keväällä alkaneeseen golf- kerhoon. Kerhossa paikallisen golfseuran

opettaja koulutti oppilaille lajin alkeita. Tänään oppilaat pääsivät lyömään liikuntasalissa

pressuihin ihan oikeilla palloilla. Roosa piti golfkerhosta, mutta Mikon mielestä laji oli aivan

liian hillitty. Pari kertaa viikossa T.A.U.K.O:n aikana Roosa osallistui oppilaskunnan toimin-

taan ja Mikon työllisti carting- tiimi. Muulloin he viettivät aikaa keskenään tai kaverien kans-

sa rupatellen. Iso osa kavereista tosin osallistui päivän opetuksettomana aikana ainakin

johonkin järjestettyyn toimintaan liikunnan ollessa suosituinta.

Iltapäivän aluksi Mikolla oli matematiikan tunti. Matematiikan valtakunnalliset kokeet olisi-

vat ensiviikolla ja niihin valmistauduttiin vielä tämä viikko. Matikan ope Antti oli jakanut ker-

taustehtävät aiemmin opitun perusteella ja tänään Mikko vaihtaisi ryhmää erityisopettaja

Eilan mukaan. Siellä opittaisiin muutaman oppilastoverin kanssa murtolukujen laskutoimi-

tuksia, ihan uusin menetelmin. Kouluun oli kuulemma hankittu uusinta uutta havainnollista-

van oppimateriaalin saralla. Mikon kirjanpitäjä- isä toivoi kaiken oppimateriaalin olevan

36

sähköisessä muodossa, niin kotona opiskelukin onnistuisi. Mikon isää kiinnosti pojan koulun-

käynti paljon, joskus Mikon mielestä turhankin paljon. Hiukkavaarassa oli tosin totuttu jo ko-

din ja koulun saumattomaan yhteistyöhön. Kaikki tietokin tiedotuksista arviointeihin kulki

reaaliajassa koteihin Hiukkavaaraan varta vasten kehitetyn sähköisen järjestelmän kautta.

Roosa puolestaan oli iltapäivän alunkin vielä salissa, tällä kertaa pienemmässä ryhmässä

äidinkielenopettaja Erkin johdolla näytelmän käsiohjelmaa laatimassa. Ja koska Roosa

osasi murtoluvut ja paljon mutakin, hän sai luvan olla näytelmän puvustamistehtävissä

myös matematiikan tunnin aina viimeisen oppimisajan alkuun saakka. Aamun Roosan

ryhmä oli viettänyt meren rannalla ensimmäisiä muuttolintuja bongaten. Ensimmäiset kun-

non kevätlämpimät olivatkin saaneet linnut liikkeelle. Roosa oli ollut pienempien oppilai-

den apuna retken ajan.

Iltapäivän viimeinen oppimisaika piti sisällään liikuntaa. Oppilaat saivat valita kuntosalin,

kuntopolun ja salibandyn välillä. Koulun valtavaan liikuntasaliin oli rakennettu kaksi pie-

nempää kaukaloa. Liikuntatoimen ammattitaitoisten ohjaajien ja vierailevan salibandy-

valmentajan toimesta nuoret saivat tasokasta lajivalmennusta. Valmentajan oma seura

pelasi samassa salissa 1. divisioonaa. Oppilaat olivat valinneet kevään erityisen huomion

lajiksi juuri salibandyn hävittyään ystävyysottelussa opettajille syksyn päätteeksi. Viimeisellä

kouluviikolla olisi revanssin vuoro. Mikko oli salibandyssa vasen puolustaja, Roosa ystävi-

neen liikkui ulkona kuntopolulla.

Koulupäivän lopuksi Mikko ja Roosa tapasivat sovitusti yhdessä aulan viihtyisistä oleskelupis-

teistä. Roosa ystävineen lähti ostoskeskukseen suunnittelemaan kotiinlähtöä. Mikko puoles-

taan aloitti kavereineen illan metallityön hahmottelun. Carting- auto oli vielä kovasti kes-

ken, mutta onneksi koululla voi työskennellä iltaan saakka. Koulun virastomestari Keijo kulki

poikien ohi ja antoi Mikolle metallityöpajan uuden ovikoodin. Keijon työvuoro olisi nyt ohi ja

iltapäivästä iltaan talon ”emäntänä” toimisi Keijon kollega Riitta. Riitta tiesi koulun tiloista ja

varustuksesta kaiken, sen Mikko arveli.

37

14. Lähdeluettelo:

Enkenberg, Jorma, professori (emeritus), seminaariluento 23.3.2012. Opettamisen

tulevaisuus.

InnoSchool

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. 2010. Opetushalli-

tus.

Koivisto, Sini, arkkitehti, seminaariluento 24.3.2012. Future School. 2000-luvun koulu-

suunnittelun teemoja ja typologioita.

Kuuskorpi, M. 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö. Käyttäjälähtöinen,

muunneltava ja joustava opetustila.

Linturi, H. & Rubin, A. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030.

Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. PS-

kustannus. Juva.

Sulonen, Jukka, arkkitehti SAFA, seminaariluento 23.3.2012. Koulurakentamisen tule-

vaisuus.