Homeet

Homeita on paljon

Eniten ongelmia aiheuttavat:

Penicillum

Aspergillus

Fusarium

mykotoksiinien tuottajat

Homeet

Lisntyminen riippuu ensisijaisesti veden saatavuudesta

Bakteerit >0.91

Homeet mys 0.85-0.9 Jotkut Eurotium ja Aspergillus 0.75-0.8

Elintarvike on mikrobiologisesti stabiili kun veden aktiivisuus on < 0.75

Homevauriot

maku

tuoksu

rakenne

MYRKYN TUOTTO eli mykotoksiinit

Mykotoksiinit

eivt ole proteineja

eivt ole entsyymej

ovat pienimolekyylisi

Miksi tuotetaan

mykotoksiineja?

Saattavat toimia antifungisideina

Sienten lisntymiselinten suojaaminen

Enimmkseen ei varmuutta miksi

Kaikki saman lajin kannat eivt tuota

Eri lajit voivat tuottaa samaa mykotoksiinia

Miss mykotoksiineja

tuotetaan

Maailman viljasadosta 25-30 % on ollut

homeiden kasvualustana ja nhneet

mykotoksiineja

Tuohoutuuko mykotoksiinit

helposti?

Ei

Mykotoksiinit eivt yleens hvi tai

inaktivoidu ruuan valmistuksessa

Vilja infektoituu jo pellossa

Homeet kasvavat parasiitteina, epifyytteina

tai saprofyytteina

Home-kasvi assosiaatio hyvin spesifinen

Sadonkorjuun yhteydess jyv

voi vahingoittua

Sienet psevt tunkeutumaan

vauriokohdasta jyvn

Jotta sienten kasvu estyisi

viljoissa on puimisen jlkeen

kuivattava

Kuivaus alle 14 % vesipitoisuuteen

Kun viljan vesipitoisuus on alle 13.5 % se

on mikrobiologisesti silyv

ljykasvien siemeni on kuivattava alle

12.5 %

Jos vilja silytetn liian

kosteassa

Homeet ja sienet kasvavat

Metabolia tuottaa lmp ja sato kuumenee

Sienet tappavat alkion eik siemen en id

Jos vilja silytetn liian

kosteassa ilmassa 65-90 %

siihen kasvaa varastohomeita

Eurotium, Aspergillus, Penicillum

Myhemmin mys Mucor, Rhizopus ja

Nigraspora

Viljan laatu on huono jos sieni-itipitoisuus

on yli 106/g

Viljan silytys

Ilman suhteellinen kosteus

Jos viljassa kasvaa sieni

niiden soluhengityksen tuloksena syntyy

metabolista vett

Vilja kostuu ja vhemmn kserofyyttiset sienetkin

voivat kasvaa

Aspergillus candidus, A. flavus, A. parasiticus, A.

fumigatus, Emerciella nidulans, Penicillum

piceum, P. capsulatum

Nm sienet muodostavat

rihmastoja

Voivat sitoa viljan klimpeiksi

tai kiinteiksi mhkleiksi

Kasvu ja lmptila

Kasvu ja veden aktiivisuus

FAO Ja WHO suositus

max 30 g aflatoksiinia/kg ruokaa

aika korkea, mutta aliravitsemus versus

maksasyp

Aflatoksiini B1

LD50 koirille 0.5 mg/kg ruumiinpaino

LD50 rotalle 9 mg/kg

Rotalle ja kirjolohelle aflatoksiini B1 yksi

kaikkein karsinogeenisista yhdisteist

Aflatoksiini B1

Intiassa 1974 1000 ihmist sairastui

sytyn homehtunutta riisi

100 kuoli

Okratoksiini A

Eristettiin ensin A. ochraceus Etel-

Afrikassa

Eniten tutkittu ohrasta, jossa P. verrucosum

tuottaa sit

Okratoksiini A

Sioilla aiheuttanut munuaisongelmia

Siirtyy lihan mukana

Ihmiset, jotka syvt pitkn silttyj

homekypsennettyj kinkkuja saattavat altistua

(Balkan endemic nephropathy)

munuaistoksiini ja ehk munuaissyp aiheuttava

Sterigmatokystiini

Sterigamtokystiini

Aflatoksiinisynteesin prekursori

Monet Aspergillus homeet tuottavat sit varsinkin A. versicolor

Ei yht toksinen ja karsinogeeninen kuin aflatoksiini

On lydetty monesta ruuasta

Pitkn varastoitu Edam ja Gouda juusto

Myrkky vain pintakerroksissa

Patuliini

Patuliini

Penicillium ja Aspergillus tuottajina, mys

Byssochlamys

Omenat, mustikat, mansikat, herukat,

karviaiset

Patuliinin vaikutuksia ei tunneta tarkasti

Pohjoismaissa korkein sallittu mr on

50 g/kg

Patuliini

Lydettiin 1942 ja ajateltiin, ett se olisi

hyv antibiootti, koska sill on laaja

antimikrobinen vaikutus

1959 se assosioitiin naudan myrkytykseen

homeisista idtetyist ohranjyvist

Patuliini

Ei kovin stabiili paitsi happamissa

olosuhteissa kuten omenamehuissa

T-2

Dermonecrosis in cattle USA

Ehk mys Venjll 1942-47 tautina

Alimentary Toxic Aleukia

T-2

immunosuppressiivinen kuten okratoksiini

ja aflatoksiini

kaikki kolme inhiboivat mys

proteiinisynteesi, mutta eri kohdassa

sekoitukset voivat olla synergistisi

DON

Deoksynivalenol (= vomitoxin)

Japanissa red mouth disease ripuli ja

oksennus

F. graminearum

Feed-refusal factor sioissa USAssa

Vhemmn toksinen kuin T-2

Verrukariinit

Stachybotrys atra

Hevosilla sytyn homeista hein

Zearalenone

vulvovaginitis sioilla, jotka sivt homeista maissia

hedelmttmyytt

vhemmn poikasia

joissain maissa kytetn anabolisina kasvunlisystekijin ja toisissa se on kielletty

valvontaongelma, koska jos rehussa on sit niin mys lihassa se on detektoitavissa

Ergotamiini

Ergotismi

kutsutaan mys St Anthonyfire

Ei yleinen

toksisuusvaikutukset huonosti ymmrretty