ISLANTI LYHYESTI

Lippu: sininen, jossa punainen valkoreunainen risti. Värit symboloivat Islantia: punainen merkitsee tulivuoria, valkoinen tuo mieleen lumen ja jäätiköt, sininen symboloi taivasta.

Pinta-ala: 103 000 km2, hiukan suurempi kuin Unkari ja Portugali, vähän pienempi kuin Kuuba.

Väkiluku: 325 000 (tammikuussa 2014). Mediaani-ikä on 35,6 vuotta.

Pääkaupunki: Reykjavík. Suurimpia kuntia ovat Reykjavík* (118 000), Kópavogur* (30 000), Hafnarfjördur* (25 000), Akureyri (17 000) ja Reykjanesbær (14 000). *kaupunkeja pääkaupunkialueella.

Hallinto: parlamentaarinen perustuslaillinen tasavalta.

Kieli: islanti. Englantia puhutaan yleisesti.

Uskonto: enimmäkseen kristinusko.

Valuutta: Islannin kruunu (króna, monikko krónur) – ISK.

Aikavyöhyke: Islanti noudattaa Greenwichin aikaa (GMT).

Jäätiköt: jäätiköiden peitossa on 11 922 km2 saaren pinta-alasta. Vatnajökull on Euroopan suurin luonnonpuisto.

Korkein kohta: Hvannadalshnjúkurin huippu, 2 110 m.

Luonnonvarat: kalat, vesivoima, geoterminen energia.

Luonnonmullistukset: vulkanismi, maanjäristykset, lumivyöryt, jäätikkötulvat.

Hyödyllisiä verkkosivuja:

iceland.is

visiticeland.com

Inspiredbyiceland.com

Safetravel.is

En.vedur.is (Islannin ilmatieteen laitos)

Road.is

Statice.is

En.island.is

Cb.is (Islannin keskuspankki)

© PROMOTE ICELAND 2014

JuLkAIsIJA: PROMOTE ICELAND

PROMOTEICELAND.Is

PAINATus: ÍsAfOLDARPRENTsMIðJA

YMPäRIsTöMERkITTY PAINATus

SALAPERÄINEN ISLANTIEi ole sattumaa, että kirjailija Jules Verne valitsi Snæfellsjökullin jäätikön sankareidensa aloituspisteeksi kuuluisassa seikkailussaan Matka maan keskipisteeseen.

Islanti on myös pimeyden ja valon maa. Koska se sijaitsee

aivan pohjoisen Napapiirin alapuolella, auringonvaloa riittää

pitkinä kesäpäivinä lähes koko vuorokaudeksi. Vastaavasti

lyhyinä talvipäivinä auringonvaloa näkyy tuskin lainkaan. Vaikka

talvet ovat pimeitä, ne ovat onneksi melko leutoja ja tarjoavat

ihailtavaksi yhden luonnon kauneimmista spektaakkeleista:

revontulet. Pimeänä ja kirkkaana yönä taivaalla voi seurata

revontulien tanssia koko niiden vihreässä upeudessa.

Nähdäkseen revontulet on oltava nopea, sillä usein ne katoavat

yhtä vikkelästi kuin ilmestyivätkin ja käyttäytyvät siis Islannin

muun mystisesti vaihtuvan säätilan tapaan.

Jos sää ei miellytä, kannattaa odottaa viisi minuuttia. Niin ainakin

paikalliset neuvovat. Vaikka keskilämpötila on miellyttävä,

olosuhteet saattavat vaihdella hyvin nopeasti auringonpaisteesta

sateeseen ja jälleen paisteeseen. Tämä hieman mutkistaa sopivan

asun valintaa, mutta toisaalta Islannin dramaattinen sää antaa

oman lisänsä maiseman ja valon moninaisuuteen, joka muuttuu

joka tienmutkassa ja jokaisen vaihtuvan vuodenajan myötä.

Oikukkaiden luonnonvoimien vuoksi ei olekaan ihme, että

islantilaisilla on rikas kansanperinne, joka on tulvillaan velhoja,

aaveita, keijuja, peikkoja, salaisia kansoja ja muita mystisiä

olentoja. Monet tarinat ovat syntyneet talven pitkien pimeiden

öiden innoittamina, toiset taas liittyvät pitkiin kesäöihin.

Islanti on outo sekoitus vanhoja perinteitä uudessa ympäristössä.

Islanti on molempia: Euroopan nuorin maamassa sekä

maanosan vanhimman, vuonna 930 jKr. perustetun parlamentin

kotipaikka. Parlamentin alkuperäinen sijaintipaikka ja UNESCOn

maailmanperintökohde Thingvellir on Pohjois-Amerikan ja

Euraasian mannerlaattojen yhtymäkohdassa. Ne erkanevat

toisistaan muutaman senttimetrin joka vuosi. Thingvellirissä voi

kävellä tai jopa sukeltaa kahden maanosan välissä.

Islanti näyttäytyy maiseman ja valon alituisena vaihteluna maan

lounaisosan sammalpeitteisiltä laavakentiltä keskiosan karuille

ylängöille ja luoteen kohiseville vuonoille. Jotkin alueet, kuten

karut ylängöt, ovat monien mielestä kuin toisesta maailmasta,

ja vierailijasta saattaakin tuntua, että hän on saapunut Marsiin.

Mars-ryömijä Curiosityn ottamat kuvat osoittavatkin näiden

paikkojen samankaltaisuuden. Ei siis ihme, että NASAn

astronautit, muun muassa Neil Armstrong, harjoittelivat

kuuvierailua varten Pohjois-Islannin laavakentillä.

Islannissa riittää ihmeteltävää jo maan pinnalla, mutta pinnan

alla on vielä lisää nähtävää. Islannissa on sadoittain maanalaisia

luolia, joista monien ihmeellisiä olosuhteita pääsee tutkimaan.

Kesäaikaan on mahdollista mennä myös tulivuoren sisään

tutustumaan maan kuuluisimpiin nähtävyyksiin.

Islanti on vahvojen vastakohtien maa, jota ei ole helppo määritellä. Islannissa on Euroopan suurin jäätikkö sekä muutamia maailman aktiivisimpia tulivuoria. Sitä kutsutaankin “Tulen ja jään maaksi”.

MISSÄ ODOTTAMATONTA TAPAHTUU PÄIVITTÄIN

MANNERTEN VÄLISSÄIslannin sijainti Keski-Atlantin harjanteen kohdalla on ainutlaatuinen, ja se onkin yksi harvoista paikoista maapallolla, missä on mahdollista oleilla mannerlaattojen välissä. Kävely Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen välissä on hauska muistutus paikastamme maailmankaikkeudessa.

REVONTULETMikään ei vedä vertoja elämykselle, jonka kokee makaamalla selällään katse kohti kirkasta taivasta pimeänä talviyönä ja katselemalla taivaalla hulmuavia revontulia. Tämä odottamisen arvoinen näytelmä alkaa usein aivan odottamatta.

KESKIYÖN AURINKOKesä on Islannissa taianomaista aikaa. Koko maa herää eloon loputtomassa auringonvalossa. Kävelyretki keskiyön auringossa näyttää Islannin uudenlaisissa väreissä.

JÄÄTIKÖTIslannin maisemat ovat usein vihreitä, joten monet hämmästelevät maan harhaanjohtavalta tuntuvaa ”Jäämaan” nimeä. Islannissa kuitenkin on melkoinen määrä jäätä. Siellä on Euroopan suurin jäätikkö, ja kymmenesosa maan pinta-alasta on jään peitossa.

RAUHAIslantia parempaa paikkaa nauttia rauhasta ei olekaan. Islanti on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa voi kokea yhteyden luontoon ja tuntea olevansa maailmankaikkeuden ainut ihminen.

PINNAN ALLAIslannin vulkaanisen maiseman alla piilee loputtomasti luolia ja käytäviä, jossa on upeita laavamuodostelmia. Vain pieni osa niistä on tutkittu tai edes löydetty.

NAPAPIIRIIslanti sijaitsee aivan pohjoisen Napapiirin alapuolella lukuun ottamatta yhtä 40 kilometrin päässä rannasta sijaitsevaa saarta. Alle sadan asukkaan Grimsey on lintubongarin paratiisi, jolla asustaa satojatuhansia lintuja.

ULKOALTAASSAKun ulkona pakastaa, sataa lunta ja tuuli riepottelee, on aika suunnata lähimmälle uima-altaalle tai pujahtaa geotermiseen kuumaan lähteeseen. Paras tapa kokea Islannin luonnon ääripäät on nauttia sen vahvoista vastakohdista.

8 UPEAA KOKEMUSTA ISLANNISSA

11

Vulkaaninen toiminta on Islannissa arkipäivää, joten ihmiset ovat tottuneet

elämään sen haittapuolten kanssa ja nauttimaan sen huomattavista

eduista, kuten geotermisestä energiasta ja upeasta luonnosta.

Islanti sijaitsee Keski-Atlantin harjanteen päällä, joka on 10 000

kilometrin pituinen halkeama valtameren pohjassa. Sen on aiheuttanut

Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen erkaneminen

toisistaan. Nykyäänkin maamassa kasvaa noin 2,5 cm joka vuosi,

kun halkeama levenee kahden mannerlaatan yhtymäkohdassa.

Islannin vulkaanisten vyöhykkeiden lännenpuoleinen osa kuuluu

Pohjois-Amerikan mannerlaattaan ja itäpuolinen osa Euraasian

mannerlaattaan, joten Islanti sijaitsee kahdella mantereella.

Kyseessä on myös yksi maailman vulkaanisesti aktiivisimmista

alueista. Islannissa on tulivuorenpurkaus keskimäärin kerran viidessä

vuodessa. Keskiajalta lähtien kolmannes kaikesta maan pintaa

peittävästä laavasta on purkautunut Islannissa. Maailmanhistorian

suurin tiedetty laavavirtaus tapahtui Islannissa kesällä 1783, jolloin

25 kilometrin pituinen kraatterijono, Vatnajökullin lounaispuolella

sijaitseva Lakagigar, purki sisuksistaan 14 km3 laavaa.

Sama geologinen aktiivisuus on synnyttänyt myös joitakin Islannin

luonnon dramaattisimpia piirteitä. Vuoristoinen maisema, mustat

laavakentät sekä geotermiset altaat ja geysirit ovat seurausta

vulkaanisen aktiivisuuden ja luonnonvoimien jatkuvasta leikittelystä.

Islantilaiset ovat pystyneet hyödyntämään maansa valtavia geotermisen

energian lähteitä. Yli 90 % islantilaisista talouksista lämmitetään

geotermisellä energialla, joka on yksi kaikkein edullisimmista ja

puhtaimmista energiamuodoista. Kuumia lähteitä on lähes kaikkialla,

ja jäätiköiden alla olevien tulivuorten synnyttämä sulamisvesi tarjoaa

maalle runsaasti vesivoimaa.

Koska maankuoren alla jyllää näin merkittäviä voimia, turvallisuus

on Islannissa erittäin tärkeä seikka. Kaikkea seismistä aktiivisuutta

tarkkaillaan koko ajan, ja infrastruktuuri on suunniteltu siten, että

luonnonkatastrofeista selvitään. Niinpä vakavat uhkatilanteet ovat

erittäin harvinaisia.

TULIVUORET OVAT ARKIPÄIVÄÄ

12

TIslannin talven äärimmäisessä pimeydessä on muutamia

valopilkkuja. syyskuun ja huhtikuun välillä Islantia

hemmotellaan suurenmoisella luonnonnäytelmällä:

revontulilla (aurora borealis). Ne on nimetty roomalaisten

aamunkoiton jumalattaren Auroran sekä kreikkalaisten

pohjoistuulta merkitsevän boreas-sanan mukaan.

Englanniksi revontulia kutsutaan nimellä Northern Lights,

koska tämä ilmiö rajoittuu pohjoisille leveysasteille.

Revontulia syntyy auringonpurkauksissa vapautuvien

hiukkasten vaikutuksesta. kun näitä hiukkasia osuu

ilmakehään Maan magneettikentässä, vapautuu energiaa,

joka saa aikaan taivaan leiskumisen upeissa väreissä.

Revontulia näkyy noin 100–250 kilometrin korkeudella

maanpinnasta, missä ilmakehä on erittäin ohut.

kirkkaina talvi-iltoina järjestetään retkiä, joilla pääsee

ihastelemaan tätä upeaa – joskin ailahtelevaa –

luonnonilmiötä. Ihanteelliset katselupaikat vaihtelevat,

ja retkien vetäjät osaavat taitavasti “metsästää” näitä

valoilmiöitä ja löytää paikat, joissa olosuhteet ovat kunakin

iltana kaikkein suotuisimmat. Revontulien näkemisestä

matkan aikana ei ole takeita, mutta mahdollisuudet

paranevat siirryttäessä harvemmin asutuille alueille,

etenkin pois kirkkaasti valaistusta pääkaupungista.

Revontulia voi silti nähdä kaupungissakin, ja kylminä

talviöinä sana leviää paikallisten keskuudessa nopeasti,

kun he kutsuvat toisiaan ulos katsomaan maan ikiomaa

ihmettä. usein revontulet jäävät huomaamatta vain siksi,

etteivät ihmiset tule katsoneeksi taivaalle myöhään illalla

tai aikaisin aamulla.

On monia hyvä keinoja arvioida, kannattako pysyä valveilla

katselemassa ikkunasta. Niitä ovat auringonnousun ja

-laskun aika ja kuun vaihe sekä pilvipeitteen määrä.

Islannin ilmatieteen laitos antaa tietoa näistä seikoista,

ja sen verkkosivustolla (www.vedur.is) on myös kätevä

revontuliennuste. Ennuste tehdään tietokoneella asteikolla

0–9, jossa 0 tarkoittaa hiljaista ja 9 vilkasta. Jos taivas on

tumma ja kirkas, ennusteen kohtuullinen arvo 3 tai jopa

heikko 2 voi tarjota mahdollisuuden nähdä näitä leiskuvia

valoilmiöitä.

Kirkkaina talvi-iltoina järjestetään retkiä,

joilla pääsee ihastelemaan tätä upeaa

luonnonilmiötä.

OLETKO KOSKAAN SEURANNUT TAIVAAN TANSSIA?

PUHDAS ISLANTI

Kylpylä on nykyaikainen keksintö, mutta kylpeminen

geotermisissä altaissa on ikivanha perinne, joka

juontaa juurensa uudisasutuksen ajoilta.

Islantilainen ruokavalio sisältää runsaasti laadukkaita raaka-

aineita, joita kasvatetaan, viljellään ja pyydystetään puhtaassa

luonnossa ja tuotetaan tinkimättömän huolellisesti. Kalastus

on perinteisesti ollut Islannin tärkein elinkeino. Islannissa on

aina ollut kosolti turskaa ja koljaa, ja ne ovat pitkään kuuluneet

islantilaisten peruselintarvikkeisiin. Makean veden kaloista lohi

ja nieriä elävät Islannin monissa joissa. Islantilaiset lampaat

saavat viettää rauhaisaa elämää ja laiduntaa vapaasti vuorilla

ennen syksyistä ajoa alas. Tämä hyvä ja luonnollinen elämä

on ehkä osaltaan syynä siihen, että islantilainen lampaanliha

tunnetaan kautta maailman erinomaisesta maustaan.

Ilmanlaatu on Islannissa hyvä saaren pohjoisatlanttilaisen

ilmaston ja jatkuvien tuulten ansiosta. Lisäksi suurin osa

maan sähköntarpeesta voidaan tyydyttää uusiutuvan energian

avulla. Geoterminen energia, joka on paljon puhtaampaa kuin

fossiiliset polttoaineet, lämmittää yli 90 % maan rakennuksista

ja suurimman osan maan 170 uima-altaasta.

Islantilaiset saavat nauttia myös luonnollisista kuumista

lähteistä ja geotermisistä laguuneista, kuten kuuluisasta

Sinisestä laguunista ja Mývatnin luonnonkylpylästä, joiden

korkea silikaatti- ja muu mineraalipitoisuus elvyttää ihoa

aivan erityisellä tavalla. Uiminen onkin pitkään ollut Islannissa

suosittu harrastus. Pääkaupunkialueella on lukuisia uima-

altaita, ja lähes kaikissa pienissäkin kaupungeissa on yleinen

uima-allas. Uimataito kuuluu olennaisena osana koulujen

opetusohjelmaan, ja kaikenikäiset kokoontuvat uima-altaille

viettämään rentouttavia hetkiä geotermisissä kuumissa

paljuissa. Ne toimivat kohtauspaikkoina kuten pubit joissakin

maissa, ja niissä käydessään pysyy todennäköisimmin perillä

kaupungin tapahtumista.

Juomaveden laatu on Islannissa poikkeuksellisen hyvä, koska

vuorilta ja jäätiköiltä virtaavaa raikasta vettä on runsaasti

saatavana. Vettä voidaan täysin turvallisesti juoda suoraan

sen lähteiltä – se on jopa suositeltavaa. Hanavesikään ei kulje

pitkiä matkoja.

ISLANTI: LUONNONVARA

Geoterminen energia lämmittää Islannissa yli 170 uima-allasta.

Islantilainen keittiö voi kiittää maineestaan ennen kaikkea maan sijaintia. Islantia ympäröivät maailman parhaisiin kuuluvat kalavedet, joten maan ravintoloiden käyttämät raaka-aineet ovat poikkeuksellisen puhtaita.

NAUTI ISLANNIN MAKUMAAILMASTA

Islannin elintarviketuotanto keskittyykin laatuun ja tuoreisiin

aineksiin. Olipa kyseessä sitten vastapyydetty kala, vapaana

laiduntava islantilainen lammas, luomukasvikset tai vanhanajan

merisuola, Islannin puhdas luonto tarjoaa terveellistä ravintoa

niin paikallisille kuin globaaleillekin markkinoille. Kestävä ja

turvallinen tuotanto on tärkeää.

Islantilaiset ovat vuosisatojen ajan olleet innovatiivisia ja luovia

elintarvikkeiden tuotannossa, varastoinnissa ja valmistuksessa.

Luova mielenlaatu johtaa uusiin, tuoreisiin tuotteisiin ja

jännittäviin herkkuihin. Islantilainen kala tunnetaan korkeasta

laadustaan, ja vastuullisen kalastuksen ja laadukkaan tuotannon

ansiosta se on hyvin haluttua. Mureasta lihastaan tunnettu

islantilainen lammas on myös kansallinen ylpeydenaihe.

Luomukasvikset kasvatetaan geotermisissä kasvihuoneissa eri

puolilla Islantia, ja niiden tuotanto täyttää kotimaisen kysynnän

suurelta osin. Skyr – maukas, vähärasvainen ja paljon proteiinia

sisältävä maitotuote, joka muistuttaa jogurttia – kuuluu myös

Islannin herkullisiin erikoisuuksiin. Nämä ja monet muut tuoreet

ainekset ovat Islannin rikkaan ruokakulttuurin pohjana.

Islantilaiset keittiömestarit ovat aina olleet innokkaita luomaan

uutta pohjoismaista keittiökulttuuria. Tämä ruokafilosofia

edistää paikallisten ainesten käyttöä ja korostaa puhtautta,

yksinkertaisuutta ja eettistä ruoantuotantoa. Ruokalista

laaditaan usein kulloisenkin kauden ainesten perusteella.

Islannin luonto, ihmiset ja kulttuuri vaikuttavat kaikki osaltaan

maan ruokatuotantoon ja keittiöön. Islannissa on runsaasti

korkeatasoisia ravintoloita, joista monet ovat erikoistuneet

kotimaisten raaka-aineiden käyttöön. Joissakin suositaan

perinteistä keittiötä ja toisissa taas kokeillaan uusia

ruoanvalmistustapoja. Islantilaiset keittiömestarit, joista

monet ovat saaneet arvostettuja kansainvälisiä palkintoja,

yhdistävät työssään tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet,

sukunsa ruokatraditiot, innovatiiviset ajattelutavat sekä oman

ammattitaitonsa tarjotakseen asiakkaille ikimuistoisia ja

herkullisia aterioita.

ISLANTILAINEN HOT DOGIslanti on tullut vuosien mittaan kuuluisaksi hot dogeistaan. Tilatessa sanotaan ”eina með öllu” (kaikilla mausteilla), ja silloin hot dogiin pannaan mukaan tuoretta ja paistettua sipulia, ketsuppia, sinappia ja remoulade-kastiketta.

MAISTA ISLANTILAISIA ERIKOISUUKSIASKYRHapanmaitotuote skyr muistuttaa rakenteeltaan jogurttia, mutta teknisesti kyseessä on pehmeä juusto. Skyr on suosittu tuote, koska siinä on vähän rasvaa ja paljon proteiinia. Se on herkullista mustikoiden ja kermatilkan kera. Skyr tunnetaan islantilaisena superfoodina.

LAMMASIslannissa lampaat viettävät perinteisesti koko kesän laitumella ylänköseuduilla. Ne saavat ravintonsa pääasiassa vuoriston yrteistä, joista tämä vähärasvainen gourmet-liha saa herkullisen arominsa.

PLOKKFISKURPlokkfiskur-kalapadassa on keitettyä kalaa, perunaa ja sipulia, ja se tarjoillaan valkokastikkeen ja rúgbrauðin kera. Tätä perinteistä ruoantähteiden hyödyntämistapaa

pidetään nykyään omintakeisena herkkuruokana.

RÚGBRAUÐIslantilainen tumma, tiivis ja yleensä makeahko ruisleipä paistetaan padassa tai höyrytetään kypsäksi kuuman lähteen läheisyyteen haudatussa puutynnyrissä. Tarjotaan usein kalan kanssa. Erittäin terveellistä.

HARÐFISKURKuivattua kalaa, joka valmistetaan tavallisesti koljasta, kissakalasta tai turskasta. Tämä islantilainen superfood on lähes pelkkää proteiinia. Suosittu välipala niin lapsille kuin aikuisillekin, herkullista voin kanssa nautittuna.

ÍSLENSKT BRENNIVÍNIslantilainen snapsi – joka ei tosin ole varsinaisesti ”ruokaa” – tunnetaan nimellä Musta surma. Se on olennainen osa islantilaista ruokakulttuuria. Se valmistetaan käyneestä perunasta ja

maustetaan kuminansiemenillä. Tarjotaan yleensä kylmänä. Nautaan kohtuudella.

ISLANTILAINEN KÄSITYÖLÄISOLUTIslannissa olutta alettiin juoda suhteellisen myöhään eli vasta vuonna 1989. Viime vuosina pienpanimoita on putkahdellut eri puolille maata, ja islantilaista käsityöläisolutta on nyt yleisesti saatavana.

NIERIÄNieriä on herkullinen makean veden kala, joka elää Pohjoisen vesissä. Islantilaisen keittiön perusraaka-aine, jota tarjotaan kuivattuna, savustettuna ja grillattuna.

KJÖTSÚPAIslantilainen kjötsúpa on tuhti lampaanliha-vihanneskeitto. Se on suosittua etenkin talviruokana, mutta ravintoloissa ja kodeissa sitä kyllä nautitaan vuoden ympäri.

ISLANNIN KULTTUURIIslannin kulttuuriin ovat vaikuttaneet eristynyt sijainti ja äärimmäiset luonnonvoimat. Nykypäivän Islanti on vahvasti juurtunut tapoihin ja perinteisiin, mutta se on silti samalla moderni ja edistyksellinen.

ÍSLENSK MENNING*

Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista

identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna

islanti muistuttaa muita enemmän muinaisnorjaa, jota ennen

vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian.

Islanti asutettiin Euroopan maista viimeisenä, ja vielä nykyäänkin

se on kaikkein harvimmin asuttu. Ensimmäisenä Islantiin

asettui 900-luvulla siirtolaisia Skandinavian maista ja Brittein

saarilta, ja koska maa sijaitsee Pohjois-Atlantilla, se pysyi

pitkään eristyneenä. 1900-luvun alkuun saakka sitä asuttivat

lähinnä maanviljelijät ja kalastajat. Eristyneisyys ja äärimmäiset

luonnonvoimat ovat muovanneet Islannin kulttuuria vuosien

varrella ja luoneet sitkeän kansakunnan, jossa vallitsevat vahvat

perhesiteet, voimakas perinnetietoisuus ja tiivis suhde luontoon.

Islantiin on vuosisatojen aikana kehittynyt ainutlaatuinen

tarinankerronnan ja kirjallisuuden perinne, joka alkaa

arvostetuista 900- ja 1000-luvuilta peräisin olevista saagoista.

Olisi liioiteltua sanoa, että islantilaiset pystyvät lukemaan saagoja

niin kuin ne on alun perin kirjoitettu, mutta islannin kieltä on

kyllä vaalittu huolellisesti kautta vuosisatojen, ja se on kokenut

pohjoismaisista kielistä vähiten muutoksia. Tämä kirjallisuus-

ja kieliperintö on muovannut kulttuuria näihin päiviin saakka.

Vuonna 2011 Reykjavík valittiin maailman ensimmäisenä ei-

englanninkielisenä kaupunkina UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi.

Islannissa julkaistaan joka vuosi väkilukuun nähden enemmän

kirjoja kuin missään muussa maassa.

Islantilaisilla on edelleen vahva suhde kansanperinteeseen.

Maassa on useita omia juhlapäiviä, jotka perustuvat

muinaisnorjalaiseen traditioon, kun taas toiset kytkeytyvät

kristilliseen kalenteriin – nykyisin näitä juhlia tosin vietetään

varsin maallistuneissa merkeissä. Nykypäivän Islanti on vahvasti

juurtunut tapoihin ja perinteisiin, mutta se on silti samalla

moderni ja edistyksellinen. Islannissa on korkea elintaso ja laaja

poliittinen vapaus. Maassa on ryhdytty aktiivisesti edistämään

kestävää kehitystä ja ympäristöstä huolehtimista.

ÍSLENSK TUNGA**Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista

identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna

islanti muistuttaa niistä eniten muinaisnorjaa, jota ennen

vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian. Syynä tähän on

vuosisatoja jatkunut eristyneisyys ja tietoinen pyrkimys oman

kielen säilyttämiseen. Kielensuojeluliike alkoi 1700-luvulla,

kun tanskan vaikutus uhkasi islantia, ja se on siitä lähtien ollut

maassa vallitseva kielipoliittinen periaate.

Joka vuosi marraskuun 16. päivä, joka on nimetty “Islannin

kielen päiväksi”, kasvatus- ja kulttuuriministeri jakaa Jónas

Hallgrímsson -palkinnon islantilaiselle, joka on jollakin tavoin

edistänyt islannin kielen kehitystä. Samana päivämääränä

syntyi Islannin rakastettu kansallisrunoilija Jónas Hallgrímsson,

joka puolusti 1800-luvulla islantia tanskalaisvaikutteilta.

Islannissa ei ole omaksuttu vierassanoja uusille käsitteille.

Maassa on sen sijaan pyritty luomaan uusia ja ainutkertaisia

islanninkielisiä sanoja tai muokkaamaan vanhoja, aikojen

saatossa merkityksensä menettäneitä sanoja uudiskäyttöön.

Esimerkiksi tietokonetta merkitsevä sana tölva on yhdistelmä

sanoista tala (”numero”) ja völva (”tietäjä”). iPad on islanniksi

spjaldtölva, joka on yhdistelmä sanoista spjald (”levy”) ja tölva

(”tietokone”). Kielen suojelemiseksi jokaiselle islantilaiselle

lapselle on annettava nimi hyväksyttyjen nimien tietokannasta, tai

nimiehdotus on lähetettävä tarkastettavaksi nimilautakunnalle,

joka joko hyväksyy tai hylkää nimen lähinnä sen perusteella,

onko se islannin oikeinkirjoituksen ja kieliopin mukainen.

Yleiseurooppalaisen sukunimikäytännön vastaisesti Islannissa

on edelleen vallalla patronyyminen ja matronyyminen

nimijärjestelmä. Jokaista – mukaan lukien presidenttiä ja

pääministeriä – kutsutaan etunimellä, koska sukunimi vain

kertoo heidän olevan isänsä tai äitinsä poika tai tytär. Äidin

nimeen perustuva sukunimi kasvattaa koko ajan suosiotaan.

Islanninkielisistä sanoista muun muassa kuumaan Geysir-

nimiseen lähteeseen perustuva geysir on käytössä muissakin

kielissä. Esimerkiksi englannin kieleen on lisäksi päätynyt sana

jökulhlaup – tieteellinen nimi jäätikköjokitulvalle, joka on äkillinen

ja raju jäätikön patoaman jäätikköjärven purkaus.

*Islannin kulttuuri**Islannin kieli

Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa muita enemmän muinaisnorjaa, jota ennen vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian.

Islantilainen joulu on aivan erilainen juhla kuin useimpien muiden tuntema versio.

Islanti on ihanteellinen paikkaa viettää joulunaikaa. Islannin

kulttuuriin sisältyy paljon jouluperinteitä, ja pimeys tarjoaa valon

juhlalle monenlaisia mahdollisuuksia.

Islantilaiset juhlivat joulua 13 päivää, ja kaikki keskittyy

perinteisesti hyvän ruoan ja perheen ympärille. Tämä juhla

on juurtunut syvälle useimpien islantilaisten mieliin, koska se

osuu vuoden pimeimpään aikaan ja samalla hetkeen, jolloin

päivät alkavat jälleen pidentyä. Niinpä islantilaiset haluavat

tuoda erityisesti valoa joulunajan juhlallisuuksiin ja koristelevat

talonsa kirkkailla jouluvaloilla sekä sisä- että ulkopuolelta. Kuten

monissa muissakin maissa, kirkkaasti koristeltu joulukuusi on

tärkeä osa olohuoneen tunnelmaa.

Joulu Islannissa on silti varsin erilainen kuin muissa maissa.

Ensinnäkin joulupukkeja ei ole yksi vaan 13, ja heitä nimitetään

joulupojiksi. Täällä joulupukki ei lennä pohjoisnavalta porojen

vetämällä reellä, vaan Islannin joulupojat elävät vuorilla ja

kävelevät kaupunkiin yksitellen aina jouluaattoon asti tuomaan

lapsille pieniä lahjoja. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina.

Islannin kansanperinteen mukaan poikien pahat ominaisuudet

juontuvat jollakin tavalla epäonnisista perintötekijöistä ja/

tai kasvatuksesta, ovathan he kolmipäisen Grýla-nimisen

jättiläisnaisen – jonka lempiruokaa on tuhmista lapsista tehty

pata – ja tämän kolmannen aviomiehen, ruman Leppalúði-

nimisen jättiläisen lapsia. Ehkä pahin kaikista on heidän kissansa,

jólakötturinn, jonka huhutaan syövän lapsia, jos nämä eivät ole

saaneet uusia vaatteita joulupäivänä käytettäväksi.

Uudenvuodenaatto on luultavasti koko vuoden suurin juhlailta.

Raketteja ammutaan pitkin iltaa, kunnes viimein keskiyöllä koko

taivas leimuaa valoisana muutamia minuutteja paloautojen

soittaessa kellojaan ja satamassa olevien laivojen torvien

puhaltaessa tervetuliaistoivotuksena uudelle vuodelle. Yhtä

näyttävää ilotulitusta pääsee harvoin todistamaan.

JOULUKSI ISLANTIIN

VAPAUS & TASA-ARVOYksilönvapaus on uudisasutuksen ajoista asti ollut tärkeä osa Islannin

henkistä ilmapiiriä.

Norjalaiset maanviljelijät ja merenkulkijat pakenivat Skandinavian

niemimaan poliittista vainoa etsimään uutta maata, jossa he voisivat elää

omana herranaan. Keskushallintoa ei ollut, ja päätökset tehtiin paikallis- ja

kansalliskokouksissa keskustelujen ja pohdintojen jälkeen. Vaikka Islanti oli

700 vuotta Norjan ja Tanskan ikeen alla, itsenäisyys ja omillaan toimeen

tuleminen säilyivät tunnusomaisina islantilaiselle luonteenlaadulle.

Yleiskäräjät (alþingi) jatkoi kokoontumistaan tänäkin aikana. Nykyisin

se on Islannin tärkein hallintoelin ja Islanti siten maailman vanhin

parlamentaarinen demokratia.

Vanhoista traditioista huolimatta Islannin poliittinen ilmapiiri on

edistyksellinen, ja maa on useaan otteeseen sijoittunut kärkeen poliittista

vapautta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja inhimillistä kehitystä

mittaavissa tutkimuksissa. Vuonna 1980 Islantiin valittiin maailman

ensimmäinen naispresidentti. Maa on viime vuosina sijoittunut huipulle

Maailman talousfoorumin sukupuolten välistä tasa-arvoa mittaavassa

raportissa. Sen mukaan Islanti on maa, jossa naisilla on yhdenvertaisimmat

edellytykset opiskella ja saada terveydenhuoltopalveluita. Islannissa naiset

pystyvät kaikkein todennäköisimmin myös osallistumaan täysivaltaisesti

politiikkaan ja talouselämään. Naisilla on paljon poliittista valtaa, ja heitä

on parlamentissa lähes yhtä paljon kuin miehiä, samoin korkeaa koulutusta

edellyttävissä ja teknisen alan työpaikoissa.

Islanti on edelläkävijä myös HLBT-oikeuksien edistämisessä. Vuonna 2009

islantilaiset valitsivat maailman ensimmäisen avoimesti homoseksuaalisen

pääministerin. Vuodesta 1996 maassa on voitu solmia rekisteröity

parisuhde samaa sukupuolta olevien kesken. Uusi laki vuonna 2010

laillisti samaa sukupuolta olevien avioliiton, ja samalla avioliitto muuttui

sukupuolineutraaliksi, joten avioliitto eri ja samaa sukupuolta olevien

kesken on täysin samanarvoinen lain edessä. Islannissa on avosylin juhlittu

Reykjavíkin Gay Pride -paraatia eräänlaisena kansallisena vapaapäivänä.

Noin neljännes väestöstä osallistuu vuosittain tähän festivaaliin – ja

Reykjavíkin entinen pormestari Jón Gnarr on ilmaantunut juhlimaan täysin

luontevasti drag-asussa.

Islanti on myös toistuvasti luokiteltu maailman rauhanomaisimmaksi

kansakunnaksi Global Peace Indexissä, jota julkaisee Institute for

Economics and Peace. Vaikka USA:n armeijalla oli tukikohta Keflavíkissa

toisen maailmansodan aikana ja jonkin verran sotilashenkilökuntaa aina

vuoteen 2006 saakka, Islannilla itsellään ei ole koskaan ollut pysyvää

armeijaa. Islannin rikollisuusaste on maailman alhaisimpia. Väkivaltaiset

rikokset ovat harvinaisia, mutta maan poliisi suhtautuu niihin toki vakavasti.

Automaattikiväärit ja useimmat käsiaseet ovat kiellettyjä Islannissa. Poliisit

eivät kanna asetta lukuun ottamatta Islannin poliisin erikoisjoukkoja.

Kuva: Imagine Peace Tower on ulkotaideteos, jonka Yoko Ono on tehnyt

John Lennonin muistoksi. Se sijaitsee Viðeysaarella Reykjavíkissa.

LUOVA ISLANTI

Pohjois-Atlantin eristyneessä kulttuurissa luovuudella

on suuri merkitys. Musiikki ja kirjoittaminen ovat olleet

olennainen osa maan elämää aina 800-luvulta saakka,

jolloin Islanti asutettiin.

Sama pitää paikkansa edelleenkin, sillä luovat alat työllistävät

yli 5 % Islannin työvoimasta – enemmän kuin kalastus ja

maatalous yhteensä – ja niiden osuus BKT:stä on suurempi kuin

maatalouden.

Erityisesti islantilainen musiikki on viime vuosina saavuttanut

maailmanlaajuisesti suuren yleisön, mistä on kiittäminen

Björkin ja Sigur Rósin kaltaisia kansainvälisiä tähtiä. Islannin

syvään juurtuneet perinteet ovat vastaansanomattomasti

vaikuttaneet kummankin musiikkiin. Muinaisislantilaiset

rímur-laulut eli tarinarunot, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta

toiselle suullisesti aina 1300-luvulta asti, ovat löytäneet tiensä

Sigur Rósin moderneihin teoksiin. Harpan konserttisalin ja

konferenssikeskuksen rakentamisen myötä islantilainen

musiikki on saanut arvoisensa kotipaikan, ja itse rakennuskin on

voittanut arvostetun Mies Van Der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon.

Islannista on kotoisin myös joukko lahjakkaita kirjailijoita, kuten

1900-luvulla Nobel-palkittu Halldór Laxness sekä tuoreemmat

rikoskirjailijat Yrsa Sigurðardóttir ja Arnaldur Indriðason,

joiden teoksia on käännetty monille kielille. Islannin väestö

on korkeasti koulutettua ja lukutaito maailman huippua. Ei

olekaan sattuma, että maan pääkaupunki Reykjavík valittiin

vuonna 2011 ensimmäisenä ei-englanninkielisenä kaupunkina

UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi.

Esittävä taidekin kuuluu ilman muuta Islannin kulttuurielämään.

Monet maan arvostetuimmista kirjailijoista kirjoittavat vain

teatterille tai sovittavat aiempia teoksiaan näyttämölle.

Islantilaiset ovat kovasti kiinnostuneita teattereistaan, ja

suhteellisen nuori tanssiryhmä on nopeasti saamassa mainetta

sekä kotimaassa että ulkomailla.

Elokuvateollisuus ollut viime vuosina nousukiidossa ja hyötynyt

suuresti Hollywood-ohjaajien tulosta näihin maisemiin

tekemään elokuvia, joissa Islannin uskomattomat maisemat

ovat tähtiosassa. Myös islantilaiset elokuvat ovat löytäneet

vastaanottavaisen yleisön ulkomailta. Erityisen menestyneitä

ovat ohjaajan Baltasar Kormákurin elokuvat, kuten ”101

Reykjavík”, joka perustuu islantilaisen kirjailijan Hallgrímur

Helgasonin teokseen, sekä ”Mýrin” (”Rikospaikka Jar City”),

joka perustuu Arnaldur Indriðasonin teokseen. Vuonna 2012

valmistunut elokuva ”Djúpið – The Deep” (”Syvyys”), tositarina

kalastajasta, joka onnistui kuin ihmeen kaupalla uimaan rantaan

keskellä talvea veneensä upottua Islannin etelärannikolla, oli

ehdolla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-voittajaksi.

Islantilaiset taiteilijat, kuten Ragnar Kjartansson, joka

yhdistää performanssitaiteessaan maalaustaidetta, musiikkia

ja videoita, sekä Katrín Sigurðardóttir, jonka veistoksissa

tutkitaan fyysisten rakenteiden ja havainnon välistä rajaa, ovat

ponnistaneet maailman tietoisuuteen islantilaisten taiteilijoiden

hienon maineen pohjalta.

Myös videopelikehittäjät ovat viime vuosina saavuttaneet

maailmanlaajuista huomiota todisteena innovatiivisuuden

ja luovuuden merkityksestä islantilaisessa yhteiskunnassa.

Esimerkiksi massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli Eve

Online ja mobiilitietokilpailu Quizup on kehitetty Islannissa, ja

nykyisin niillä on maailmanlaajuisesti suuri määrä tilaajia.

Islantilaiset suunnittelijat panostavat innovaatioihin ja

kestävään kehitykseen, ja he ovatkin saavuttaneet yhä

suurempaa arvostusta kansainvälisissä piireissä ja siten

osaltaan pönkittäneet maan luovaa mainetta.

Islannin ehkä tunnetuin tuote on kuuluisa villapaita “lopapeysa”,

mutta muoti ja laajemmin design ovat nykyään Islannin

monimuotoisimpia ja kukoistavimpia aloja. Reykjavíkin

vuotuinen Design-maaliskuu ja Reykjavíkin muotifestivaali ovat

siitä selvä esimerkki.

INSPIROIVA ISLANTI

Monet arvelevat, että uutta luovat islantilaiset etsivät innoitusta dramaattisesta maisemasta, kulttuurista, pimeistä talvista tai valoisista kesistä. Mikä luovuuden lähde onkin, Islanti voi innoittaa sinuakin.

Islannin harvalukuinen väestö on aina kokoontunut mielellään yhteen.

Maassa järjestetään musiikille, elokuvalle ja muodille omistettuja luovia

festivaaleja kautta koko vuoden. Kesäaikaan tapahtumakalenteria hallitsevat

kaupunkifestivaalit keräävät suuria yleisöjoukkoja maan eri puolilta. Kesän

runsaan auringonvalon keskellä ja pitkän pimeän talven jälkeen mikään ei voita

islantilaista festivaalia. Lisätietoa saat verkkosivulta www.visiticeland.com

SóNAR ReyKJAVíK Barcelonassa vuonna 1994 perustettu “uuden musiikin ja multimediataiteen” festivaali Sónar on laajentunut useisiin kaupunkeihin eri puolilla maailmaa, ja siitä on tullut yksi vuotuisen musiikkikalenterin tärkeimpiä tapahtumia myös Islannissa.

DeSIGN-MAALISKUUMaaliskuussa kolmen päivän ajaksi Reykjavík täyttyy muotoiluun liittyvistä näyttelyistä, tapahtumista ja keskusteluista. Viime aikoina mukaan on tullut myös Reykjavíkin muotifestivaali.

ReyKJAVíKIN MUOTIFeSTIVAALI Reykjavíkin muotifestivaali on rohkeiden ja lahjakkaiden islantilaisten muotisuunnittelijoiden merkittävin tilaisuus tuoda esille tuotteitaan. Festivaaleilla esitellään Islannin muotiteollisuuden kehitystä ja mahdollisuuksia.

ALDReI FóR ÉG SUðURPääsiäisviikonloppuna islantilaiset kerääntyvät eri puolilta maata Ísafjörðuriin, pieneen kalastajakylään Islannin Länsivuonojen alueella. Miksi? Nauttimaan tunnetusti hauskasta ja ilmaisesta rockfestivaalista, joka on perustettu esittelemään paikallisia kykyjä Islannin suurimpia nimien vanavedessä.

PIMeÄN AJAN MUSIIKKIPÄIVÄT Uusi vuotuinen Myrkir Músíkdagar -festivaali on yhä suositumpi nykymusiikkiin keskittyvä tapahtuma. Festivaalin järjestää Islannin säveltäjäyhdistys yhteistyössä maan parhaiden muusikoiden kanssa.

ReyKJAVíKIN TAIDeFeSTIVAALI Reykjavíkin taidefestivaali on kaikenlaisen taiteen juhlaa ja Reykjavíkin kulttuurielämän peruskivi jo vuodesta 1970. Festivaali kestää kaksi viikkoa, ja siihen liittyviä tapahtumia on eri puolilla kaupunkia.

ReyKJAVíK SHORT & DOcS Elokuvafestivaali, jonka aikana esitetään valikoima seksikkäitä, hauskoja, räväköitä ja kasvattavia lyhytelokuvia, animaatioita ja dokumentteja eri puolilta maailmaa.

TecTONIcS-MUSIIKKIFeSTIVAALI Kapellimestari Ilan Volkov perusti vuotuisen Tectonics-musiikkifestivaalin kannustaakseen sinfoniaorkestereita toimimaan entistä uudenaikaisemmin ja kokeilevammin. Vaikka ohjelma vaihtelee vuodesta toiseen, se on aina yhdistelmä modernia klassista, improvisointia, elektronista musiikkia ja rockia.

ISLANNIN TALVIURHeILUKILPAILUT Kauden pohjoisin vapaan tyylin slopestyle-hiihtokilpailu järjestetään Akureyrissa, joka on yksi Islannin suosituimmista hiihtokohteista. Kilpailu tarjoaa hiihtäjille ja yleisölle tilaisuuden tutustua lähemmin tähän upeaan pohjoisen Napapiirin tuntumassa sijaitsevaan kaupunkiin.

ICELANDIC FESTIVALS

SKJALDBORGIN eLOKUVAFeSTIVAALI Skjaldborgin elokuvafestivaali järjestetään helluntaiviikonloppuna pienessä Patreksfjörðurin merenrantakaupungissa. Festivaali tarjoaa elokuvantekijöille ja dokumentaristeille keskusteluareenan, ja siellä voi myös tutustua Islannin rikkaan ja kukoistavan dokumenttielokuvateollisuuden tarjontaan.

LUNGA-TAIDeFeSTIVAALI Pienessä itäislantilaisessa Seyðisfjörðurin kaupungissa kesäisin järjestettävä LungA-taidefestivaali kokoaa yhteen taiteilijoita viikon mittaisiin työpajoihin. Vierailijat tulevat ihailemaan teoksia ja kuuntelemaan päätöskonserttia, jossa esiintyy suosittuja islantilaisia bändejä.

ALL TOMORROw’S PARTIeSKansainvälinen musiikkifestivaali All Tomorrow’s Parties on löytänyt tiensä Islantiin. NATOn tyhjilleen jäänyt ilmatukikohta Keflavíkissa tarjoaa koko tapahtumalle erikoislaatuisen miljöön.

ReyKJAVíKIN JAZZFeSTIVAALIReykjavíkin jazzfestivaalilla esitetään parasta islantilaista jazzia höystettynä kansainvälisten jazzvirtausten eksoottisilla sävyillä.

ReyKJAVíK PRIDePääkaupungin keskustassa järjestettävä Reykjavík Pride -paraati kerää vuosittain kymmeniätuhansia islantilaisia ja ulkomaisia osallistujia sekä katselijoita. Paraatin jälkeen on vuorossa ulkoilmakonsertti. Vaikka paraati on tietenkin tapahtuman kohokohta, viikon aikana järjestetään myös joukko muita juhlatilaisuuksia.

LóKALVuosittain Reykjavíkissa järjestettävä kansainvälinen teatterifestivaali Lókal isännöi teatteriesityksiä kaikkialta maailmasta. Tavoitteena on tuoda yhteen Islannin ja muun maailman ajankohtaista huipputeatteria.

ReyKJAVíKIN TANSSIFeSTIVAALI Tämä on enemmän kuin festivaali – kyseessä on yhteisötapahtuma, jonka keskiössä on tanssi ja koreografia. Näyttämö, jolla kaikki osallistujat yrittävät yhdessä löytää uusia tapoja tehdä, ajatella, nähdä, kuulla, puhua, saada aikaan ja osallistua.

ReyKJAVíKIN KANSAINVÄLINeN KIRJALLISUUSFeSTIVAALISyyskuisin järjestettävä Reykjavíkin kansainvälinen kirjallisuusfestivaali sisältää lukutuokioita, seminaareja, haastatteluja ja keskustelutilaisuuksia, joihin osallistuu sekä kansainvälisiä että islantilaisia kirjailijoita.

SeqUeNceS Islannissa joka toinen vuosi järjestettävä Sequences on kymmenpäiväinen festivaali, jonka aiheena on reaaliaikainen visuaalinen taide, erityisesti aikapohjaiset performanssit, ääniteokset, video ja julkiset interventiot.

IceLAND AIRwAVeS Joka syksy tuhannet ihmiset lentävät Islantiin viisipäiväiselle Iceland Airwaves -musiikkifestivaalille, jonka aikana sadat muusikot esiintyvät baareissa ja kahviloissa eri puolilla kaupunkia sekä Harpassa, joka on Islannin uudehko konserttisali ja konferenssikeskus.

eISTNAFLUGIslannin itärannikon syrjäiselle vuonolle kokoontuvat maailman ystävällisimmät pirunsarvikäsimerkkejä heiluttelevat metallimusiikin harrastajat crowd surfingin ja muiden metalliväen aktiviteettien pariin.

ReyKJAVíKIN KANSAINVÄLINeN eLOKUVAFeSTIVAALI RIFFRIFF järjestetään joka vuosi syyskuun lopulla, ja se kestää yksitoista päivää. Festivaalilla esitetään riippumattomia elokuvia eri puolilta maailmaa, ja sen painopisteenä on uransa alkutaipaleella olevat elokuvantekijät. RIFF pyrkii edistämään elokuvan vuorovaikutusta muiden taidemuotojen kanssa muun muassa konserttien ja valokuvanäyttelyiden välityksellä.

”Olen halunnut kuvata Islannissa siitä asti, kun vierailin siellä ensi

kertaa 90-luvulla. Se on yksi maailman ainutlaatuisimmista ja

inspiroivimmista maisemista”, toteaa ohjaaja Darren Aronofsky,

jonka vuonna 2014 valmistunut Noah, eeppinen tarina arkin

rakentajasta, kuvattiin Islannissa. Aronofsky ei suinkaan ole

ainut. Islanti on jo pitkään houkutellut elokuvantekijöitä, sillä

maan kauneus, pitkät valoisat päivät ja vaihtelevat maisemat

mahdollistavat erilaisten maailmojen rakentamisen hyvinkin

pienelle alueelle.

Moni ehkä muistaa Clint Eastwoodin toista maailmansotaa

käsittelevän draaman Isiemme liput (2006), jossa kuvataan

yhdeltä kannalta Iwo Jiman taistelua sekä siihen osallistuneita

miehiä, jotka on ikuistettu yhteen aikamme kuuluisimmista

sotavalokuvista. Elokuva kuvattiin lähes kokonaisuudessaan

Reykjanesin niemimaalla. Myös Ben Stillerin tähdittämä Walter

Mittyn ihmeellinen elämä (2013) kuvattiin suurimmalta osin

Islannissa – myös Grönlantiin, Afganistaniin ja Himalajalle

sijoittuvat tapahtumat.

Lara Croftin seikkailut Tomb Raiderissa (2001) sijoittuivat

osittain Siperiaan, ja Islannin jäätikkölaguuni Jökulsárlón sai

toimittaa jääpeitteisen tundran virkaa. Myöhemmin James Bond

kaahasi autollaan takaa-ajossa samaa jääpeitteistä laguunia

pitkin elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002). Mielenkiintoinen

yksityiskohta on, että laguunilla kuvattiin myös avauskohtaukset

elokuvaan 007 ja kuoleman katse (1985), jossa Bond esitteli

hiihtotaitojaan näyttävästi paetessaan venäläisiä pahiksia.

Vuonna 2005 resuinen Bruce Wayne matkusti Bhutaniin

harjoittelemaan mentorinsa ja myöhemmän arkkivihollisensa

Ra’s al Ghulin ja Varjoliigan kanssa Christopher Nolanin

elokuvassa Batman Begins. Kuten arvata saattaa, nämä

kohtaukset kuvattiin Islannissa ja suuri kohtaus jälleen samalla

jäätikkölaguunilla.

Monet supersankarielokuvat, kuten Judge Dredd (1995) ja The

Mighty Thor (Thor: The Dark World vuodelta 2013) on myös

kuvattu Islannissa, ja merkillisiä maisemia on puolestaan

käytetty luovasti erilaisissa tieteiselokuvissa, joissa ne ovat

esittäneet vieraita planeettoja ja Maata maailmanlopun jälkeen.

Ridley Scottin Alien-elokuvasarjaa edeltävään aikaan sijoittuva

Prometheus (2013) kuvattiin suurelta osin Islannissa, ja elokuvan

erityisen mukaansatempaava alkukohtaus filmattiin Dettifossin

putouksilla. Elokuvassa Oblivion Tom Cruise kiitää mustalla

hiekalla Islannin sisäosissa, jotka esittivät Yhdysvaltain Uuden-

Englannin seutua ydinsodan jälkeen. Islannissa kuvattiin

kohtauksia myös elokuviin Interstellar (2014) ja Star Trek: Into

Darkness (2013).

Islannin maisemat ovat kuin toisesta maailmasta, ja niitä onkin

näytetty useasti HBO:n suositussa sarjassa Game of Thrones.

Muurin takaisen osan tapahtumat kuvataan yleensä Islannissa,

mutta Islannin luontoa on nähty muissakin Westerosin osissa.

Sarjassa on näkynyt muutakin kuin Islannin luontoa – mukaan

ovat päässeet myös islantilainen bändi Sigur Ros sekä Maailman

vahvin mies -kilpailija Hafthór Júlíus Björnsson.

Kiinnostuneet voivat kierrellä katsomassa elokuvissa

nähtyjä paikkoja, jotka on merkitty karttaan verkkosivulla

www.filminiceland.com

Islannin maisemat ovat kuin toisesta maailmasta, ja niitä onkin näytetty useasti HBO:n suositussa sarjassa Game of Thrones. Muurin takaisen osan tapahtumat kuvataan yleensä Islannissa, mutta Islannin luontoa on nähty muissakin Westerosin osissa.

ISLANTI VALKOKANKAALLA

IHANA REYKJAVÍK

Pieni, turvallinen ja ystävällinen Reykjavík on moderni kaupunki, jolla on läheinen yhteys luontoon.

älä käsitä väärin – jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä.

Reykjavíkissa on vain 120 000 asukasta, joten se ei ole elämää kuhiseva metropoli. Horisontissa näkyy vain muutama pilvenpiirtäjä, ruuhkia on harvoin, ja ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Ei pidä käsittää väärin – jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä.

Aurinkoiset päivät tuntuvat Reykjavíkissa spontaaneilta

vapaapäiviltä. Auringonpalvojat ja eväsretkeläiset kokoontuvat Austurvölluriin, parlamentin edessä olevalle vihreälle aukiolle. Niin paikalliset kuin turistitkin kävelevät pääkatua Laugaveguria pitkin, käyvät ostoksilla, pysähtyvät kahville ja katselemaan ihmisiä.

Happy hourin lähestyessä janoiset kilpailevat harvoista ulkosalla olevista istuimista. katutaiteilijat asettuvat jalkakäytävän reunalle, performanssitaiteilijat esittävät yllätyksiään, marssiorkesterikin saattaa ilmaantua jostakin. Mitä vain voi tapahtua. Reykjavíkin keskusta (joka tunnetaan

Älä käsitä väärin – jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä.

PIENI PÄÄKAUPUNKI, JOLLA ON SUURI SYDÄN

myös postinumerollaan 101) on Islannin vireän kulttuurin ja taide-elämän keskus. Päivisin kahvilaelämä on vilkkaimmillaan. Tasainen puheensorina takaa kaupungin useiden kahviloiden eloisuuden. kahviloissa on yleensä ilmainen Wifi-yhteys, ja suodatinkahvia saa santsata, joten Reykjavíkilaiset viihtyvät kahviloissa pitkään, kunnes vahvaa, mustaa eliksiiriä on nautittu riittävästi. kun päivä kääntyy iltaan, ihmisiä alkaa virrata kaupungin moniin erinomaisiin ravintoloihin.

101-alueella leikkisät seinämaalaukset ja katutaide

todistavat kaupungin luovuudesta ja hauskasta tunnelmasta. Taidegalleriat, kuten Reykjavíkin taidemuseo ja kansallisgalleria, esittelevät klassisten islantilaistaiteilijoiden teoksia, kun taas yksityisissä gallerioissa on esillä uusinta uutta taidetta islantilaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta.

Lukuisiin museoihin on tallennettu sekä kaupunkia että koko maata koskevaa kulttuuria ja historiaa. Reykjavík on nimetty uNEsCOn kirjallisuuskaupungiksi, ja siellä onkin Islannin kirjallisuusperinteen keskus, kirjallisten teosten aarreaitta ja lukuisia lahjakkaita runoilijoita ja kirjailijoita.

EI PELKKÄ MATKAKOHDE VAAN SEIKKAILU

ISLANTI

SEIKKAILUJEN ISLANTIIslannissa seikkailu on aina nurkan takana. Kun ajaa 20 minuuttia mihin tahansa suuntaan, on jo yksinään Islannin huikeiden maisemien keskellä. Nämä maisemat eivät ole kuitenkaan vain katselemista varten.

Vaeltaminen on pitkään ollut Islannissa suosittu harrastus, ja

maan kaikissa osissa on kauniita reittejä lyhyistä päiväretkistä

monen päivän vaelluksiin. Tällainen on esimerkiksi 53

kilometriä pitkä maailmankuulu Laugavegurin reitti, joka

johdattaa kulkijat Eyjafjallajökullin tulivuoren ohi Islannin

keskiosiin. Sitä pidetään yleisesti yhtenä maailman upeimmista

vaellusreiteistä.

Islannin vuorenrinteet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia

lasketteluun ja lumilautailuun loppusyksystä kevääseen

asti. Eri puolilla maata on hienoja hiihtokeskuksia, erityisesti

Länsivuonojen alueella, Pohjois-Islannissa, Itä-Islannissa sekä

lähempänä Reykjavíkia.

Niille, jotka haluavat mieluummin liikkua moottoriajoneuvoilla,

tarjolla on opastettuja moottorikelkkaretkiä Islannin jäätiköillä

tai jeeppisafareita ylängöillä, Islannin enimmäkseen

koskemattomassa sisämaassa.

Vaikka Islannista ei tulekaan ensimmäisenä mieleen

vesiurheilu, niin sekin elää ja kukoistaa tällä Pohjois-Atlantin

saarella. Kaikki islantilaiset oppivat koulussa uimaan, ja

uiminen onkin kaikenikäisille islantilaisille mieleinen harrastus.

Geoterminen energia lämmittää yli 170 yleistä uima-allasta eri

puolilla maata, eikä mikään ole mahtavampaa kuin pysähtyä

hiekkatien reunaan ja löytää aivan vierestä yksi Islannin

kuumista luonnonlähteistä.

Adrenaliini alkaa virrata, kun vierailija liittyy paikallisen

meriuimariseuran joukkoon ja pulahtaa kylmään Nauthólsvíkiin,

purjelautailee merenlahdella tai suunnistaa ulos kaupungista

tutustumaan Islannin aaltoihin. Paikallisia lautailijoita on

yleensä kauniina päivinä harrastuksensa parissa.

Olipa kyseessä sitten valtameri tai jäätikköjoki, kylmää vettä

ei hyvin valmistautuneena tarvitse pelätä. Koskenlasku on

perinteinen harrastus, jonka parissa on nähty enemmän

islantilaisia kuin turisteja. Vuodesta 1983 yli 150 000

islantilaista, noin puolet nykyväestöstä, on käynyt laskemassa

Hvítájokea Etelä-Islannissa. Edistyneemmät harrastajat voivat

myös koetella taitojaan Itä-Islannin Jökulsájoessa, jonka

vaativuustaso on 4+.

Islanti on harvoja Keski-Atlantin harjanteen päällä olevia

saaria, joten se tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden nähdä

tämän geologisen ilmiön ja lisäksi vielä harvinaisemman

mahdollisuuden snorklata tai sukeltaa mannerlaattojen välissä.

Vaikka se merkitseekin pulahtamista jääkylmään jokeen,

joka laskee Islannin suurimpaan järven Thingvallavatniin,

kylmä vesi on myös erityisen kirkasta, joten Maan nuorimman

maankuoren työntyminen ylös- ja ulospäin noin kahden

senttimetrin vuosivauhtia on helposti nähtävissä.

Islannin luonnon kokeminen yhdessä sen luonnollisten

asukkaiden kanssa on aivan yhtä palkitsevaa. Olitpa sitten

laivassa menossa valasretkelle, tutustumassa lintujen elämään

tai vaellusretkellä islanninhevosella, karhean maiseman

lumoava kauneus ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä.

LUOTU ÄÄRIMMÄISIÄ KOKEMUKSIA VARTEN

Islanti on luotu äärimmäisiä kokemuksia varten. Vuorien, tulivuorten, jäätiköiden, jokien, järvien, luolien ja muutoin erikoisen maaston runsaus on valmiina valloitettavaksi, ja niinpä Islanti onkin ulkoilmaelämästä kiinnostuneiden paratiisi.

VAELLUSIslannin vuorilla voi tehdä niin lyhyitä kävelyretkiä kuin monipäiväisiä

vaellusreissuja. Maisemat ovat aina yhtä uskomattomat. Esimerkiksi

Vatnajökullin luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Skaftafell

tarjoaa häikäiseviä näkymiä sahalaitaisille vuorille, jääpeitteisille

huipuille ja merta kohti kurkottaville karuille tulvakentille.

SURFFAUSIslanti on viime vuosina niittänyt mainetta myös

surffauspaikkana. Aallot ovat usein ensiluokkaisia, mutta

meriveden lämpötila vaatii erikoispaksua märkäpukua.

Pieni harrastajajoukko surffaa vuoden ympäri, ja

muutama matkanjärjestäjä palvelee erityisesti turisteja.

SUPER JEEPPIAJELUIslannin ylänköseutu on

rosoista ja lumista. Joihinkin

ylängön osiin voi kuitenkin

tutustua superjeepillä melkein

vuoden ympäri.

AKTIIVILOMA ISLANNISSA

VALASRETKETReykjavíkin suosituin aktiviteetti on valaiden katselu.

Matkustamalla hieman kauemmas Pohjois-Islantiin pääsee

maan parhaille valaidenkatselupaikoille.

LUMIKELKKAILUHilpeä ja ehkä vähemmän

rasittava vaihtoehto

vaeltamiselle on lumikelkkailu,

hieno tapa tutustua Islannin

erilaisiin jäätiköihin.

LOHENKALASTUSIslannissa on muutamia maailman

parhaita lohenkalastusjokia, ja kuuluisat

lohenkalastajat vierailevatkin Islannissa

säännöllisesti taivuttelemassa vapojaan.

SUKELTAMINENVaikka sukeltaminen ja snorklaus mielletäänkin usein liittyväksi

trooppisiin maihin, Islannin jäätikkövesi on erityisen kirkasta, joten

se tarjoaa uskomattoman upeat näkymät Keski-Atlantin harjanteesta

esiin työntyviin maakuoren osiin, jotka kuuluvat maapallon nuorimpiin.

KOSKENLASKUJos jäinen vesi ei pelota, Islannissa on

koskenlaskuun sopivia upeita jokia, joihin voi

hypelläkin, jos kosken valloittaminen lautalla ei

ole tarpeeksi riemastuttavaa.

MELONTAIslannin kirkasvetiset joet sopivat mainiosti

melontaan. Kajakointi tyynellä merellä

kaukaisen vuonon rauhassa onkin

verraton elämys.

RATSASTUSMaisemiin tutustuminen onnistuu parhaimmin hevosen selässä.

Vaikka islanninhevoset ovatkin keskivertohevosta pienempiä,

olisi virhe sanoa niitä poneiksi. Islanninhevosella ratsastaminen

on erityinen kokemus sen nelitahtisen askellajin (töltin) ansiosta.

LUOLATIslannissa on paljon laavakäytäviä ja muita luolia. Pieni aukko

maassa johtaa usein maan sisälle odottamattoman avaraan

maailmaan, joka on täynnä geologisia muodostelmia, kuten

stalagmiitteja ja stalaktiitteja, jollaisia ei löydä mistään muualta.

JÄÄKIIPEILYJäätiköiden muoto muuttuu sulamisen ja siirtymisen

myötä päivästä toiseen. Pystysuoria jääseinämiä

on kuitenkin aina löydettävissä, ja eritasoisia retkiä

on tarjolla ympäri vuoden.

KESTÄVÄ KEHITYS ISLANNISSA

Koska Islanti on pieni saari keskellä pohjoista Atlantin valtamerta,

sen on pyrittävä niin suureen omavaraisuuteen kuin mahdollista.

Siksi luonnonvaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Tärkeimpiä ovat uusiutuva energia ja kalastus.

Islannissa ollaan hyvin riippuvaisia luonnonvarojen

kestävästä hyödyntämisestä, joten ympäristönsuojelu on

tärkeä prioriteetti. Maa on sitoutunut käyttämään vihreää

energiaa, ja koska talous on pitkälti kalankasvatuksen ja

merestä saatavien vientituotteiden varassa, meren antimien

kestävä hyödyntäminen on elintärkeää sekä taloudellisesti

että ympäristönsuojelun kannalta.

Vaikka Islannin asema Euroopan suurimpana

banaanintuottajana onkin pelkkä myytti, geotermisellä

energialla lämmitetyissä kasvihuoneissa Islanti voi tuottaa

hedelmiä ja vihanneksia, jotka eivät muuten kasvaisi

tässä ilmastossa. Kalatalous on ollut Islannin merkittävin

elinkeino, ja kala on edelleen maan tärkein vientituote.

Islannin kalakantojen suojelemiseksi ylikalastukselta vuonna

1990 otettiin käyttöön vuosien tutkimustyöhön perustuva

kiintiöjärjestelmä, joka on osoittautunut onnistuneeksi

tavaksi suojella tätä tärkeää luonnonvaraa.

“Savuista lahtea” merkitsevä Reykjavíkin nimi viittaa

läheisestä kuumasta lähteestä nousevaan höyryyn. Asukkaat

pesivät lähteessä vaatteitaan 1900-luvun alussa. Vuonna

1930 Reykjavíkissa lämmitettiin ensimmäinen julkinen

rakennus geotermisellä energialla. Nykyään 90 % Islannin

rakennuksista lämpiää geotermisellä energialla, ja se tuottaa

25 % maan sähköstä. Loput Islannin energiantarpeesta

tyydytetään päästöttömällä vesivoimalla, ja Islanti on siten

yksi maailman vihreimmistä maista.

HOFSJÖKULL

VATNAJÖKULL

LANGJÖKULL

SNÆFELLSJÖKULL

DRANGAJÖKULL

MÝRDALSJÖKULL

EYJAFJALLAJÖKULL

AN

EY

DRAD

Neskaupsstaður

SeyðisfjörðurEgilsstaðir

Bakkagerði

aupsstaðurrNeskNes

Stöðvarfjörður

ReyðarfjörðurEskifjörður

Fáskrúðsfjörður

Breiðdalsvík

Djúpivogur

Höfn í Hornafirði

Hella

Hvolsvöllur

Vestmannaeyjar Vík í Mýrdal

Kirkjubæjarklaustur

EyrarbakkiStokkseyri

Hveragerði

Laugavatn

Flúðir

Selfoss

EyEEyrSS

HverH

ossSelfoS s

ÞorlákshöfnGrindavík

Hafnarfjörður

Keflavík

Akranes

Borgarnes

Kópavogur

MosfellsbærReykjavík

KULLLLKULLLSNNÆFELLSJÖÆF ÖKÖK

GrundarfjörðurÓlafsvík

Stykkishólmur

HellissandurRif

Borðeyri

TálknafjörðurPatreksfjörður

Búðardalur

Bíldudalur

Reykhólar

Brjánslækur

Suðureyri

Flateyri

Þingeyri

Súðavík

BolungarvíkHnífsdalurÍsafjörður

Hvammstangi

Laugarbakki

Djúpavík

Drangsnes

Varmahlíð

Hofsós

Sauðárkrókur

Blönduós

Hólmavík

Skagaströnd

Vopnafjörður

Grenivík

Hrísey

Grímsey

Kópasker

Raufarhöfn

Þórshöfn

Ólafsfjörður Húsavík

Dalvík

Akureyri

Siglufjörður

Bakkafjörður

Laugar

Mývatn

HOFSJÖKULL

VATNAJÖKULL

LANGJÖKULL

SNÆFELLSJÖKULL

DRANGAJÖKULL

MÝRDALSJÖKULL

EYJAFJALLAJÖKULL

AN

EY

DRAD

Neskaupsstaður

SeyðisfjörðurEgilsstaðir

Bakkagerði

aupsstaðurrNeskNes

Stöðvarfjörður

ReyðarfjörðurEskifjörður

Fáskrúðsfjörður

Breiðdalsvík

Djúpivogur

Höfn í Hornafirði

Hella

Hvolsvöllur

Vestmannaeyjar Vík í Mýrdal

Kirkjubæjarklaustur

EyrarbakkiStokkseyri

Hveragerði

Laugavatn

Flúðir

Selfoss

EyEEyrSS

HverH

ossSelfoS s

ÞorlákshöfnGrindavík

Hafnarfjörður

Keflavík

Akranes

Borgarnes

Kópavogur

MosfellsbærReykjavík

KULLLLKULLLSNNÆFELLSJÖÆF ÖKÖK

GrundarfjörðurÓlafsvík

Stykkishólmur

HellissandurRif

Borðeyri

TálknafjörðurPatreksfjörður

Búðardalur

Bíldudalur

Reykhólar

Brjánslækur

Suðureyri

Flateyri

Þingeyri

Súðavík

BolungarvíkHnífsdalurÍsafjörður

Hvammstangi

Laugarbakki

Djúpavík

Drangsnes

Varmahlíð

Hofsós

Sauðárkrókur

Blönduós

Hólmavík

Skagaströnd

Vopnafjörður

Grenivík

Hrísey

Grímsey

Kópasker

Raufarhöfn

Þórshöfn

Ólafsfjörður Húsavík

Dalvík

Akureyri

Siglufjörður

Bakkafjörður

Laugar

Mývatn

50 km

50 mi 100 mi

100 km

Kaupunki / kylä

Kiinnostavat

Kehätie (no. 1)

Maantie

Vuoristotie

PASSI- JA VIISUMIMÄÄRÄYKSETIslanti kuuluu Schengen-sopimuksen piiriin, joten muista Schengen-maista tulevat on vapautettu rajatarkastuksesta. Schengen-alueen ulkopuolelta tulevilta matkailijoilta vaaditaan passi, joka on voimassa vähintään kolme kuukautta maahantulon jälkeen. Lisätietoa passi- ja viisumivaatimuksista sekä Schengen-alueen rajoituksista saat Islannin maahanmuuttovirastosta: www.utl.is/english

SAAPUMINEN ISLANTIINBussipalvelut toimivat Reykjavíkin ja Keflavíkin kansainvälisen lentokentän välillä kaikkien saapuvien ja lähtevien lentojen aikataulujen mukaisesti, ja paikka bussissa on aina taattu. Keflavíkin bussit kulkevat 45–60 minuutin välein. Matka lentokentältä Reykjavíkiin kestää noin 45 minuuttia. Paluulennolle lähdettäessä on syytä valita bussi, joka lähtee ainakin 2,5 tuntia ennen aiottua lentoa. Myös nouto hotellista voidaan järjestää. Taksilla pääsee lentokentälle ja sieltä pois. Autolautta MS Nörrona kulkee viikoittain Tanskan ja Itä-Islannissa sijaitsevan Seyðisfjörðurin välillä, joten vierailijat voivat tulla Islantiin myös omalla autolla.

KIELIKansallinen kieli on islanti. Englanti on maan toinen virallinen kieli, ja sitä puhutaan yleisesti. Tanska on kolmas Islannin kouluissa opetettava kieli.

TERVEYSPALVELUTApteekit (”Apótek”) ovat auki normaaleina liikeaikoina. Vain muutama on auki öisin. Sairaanhoitoa saa terveyskeskuksista (”Heilsugæslustöð”) aukioloaikoina. Lisätietoa saat soittamalla numeroon +354-585-1300 tai verkkosivulta www.heilsugaeslan.is Terveyspalvelut: kaikissa Islannin suurimmissa kaupungeissa on terveyskeskus tai sairaala. Islannissa hätänumero on 112 (toimii ympäri vuorokauden).Sairausvakuutus: ETA-maiden kansalaisten on esitettävä EHIC (Eurooppalainen sairausvakuutuskortti). Muussa tapauksessa lääkärikäynnistä laskutetaan täysi hinta. ETA-säännökset koskevat vain ETA-maiden kansalaisia; muilta laskutetaan lääkärikäynnistä täysi hinta. Lisätietoa saat Islannin sairausvakuutusvirastosta. Puh: +354-515-0100, Faksi: +354-515-0051 Toimistoaika: 10.00–15.00. www.sjukra.is. Islantiin saapuvilta ei vaadita erikoisrokotuksia.

AUTOILU ISLANNISSARengastie 1 kiertää Islannin, ja sen pituus on 1 332 km. Yleinen nopeusrajoitus on 50 km/h kaupunkialueella, 80 km/h maaseudun hiekkatiellä ja 90 km/h asvaltoidulla maaseututeillä. Tärkeimmät valtatiet on päällystetty. Useimmat vuoristotiet on suljettu kesäkuun loppuun saakka tai pidempäänkin mutaisten ja lumisten olosuhteiden takia, jolloin teillä ei pysty ajamaan. Lisätietoa saat verkkosivulta www.safetravel.is. Islannin sisäosissa tiet ovat useimmiten sorapintaisia, ja sora on erityisen irtonaista tien reunoilla. Vuoristotiet ovat kapeita, joten niillä ei pidä ajaa kovaa. Sama koskee siltoja, joilla voi ajaa vain yksi auto kerrallaan. Teiden kunnosta saa lisätietoa puhelimitse numerosta +522–1000, päivittäin klo 8.00–16.00. www.road.is.Maastossa ja merkittyjen reittien ulkopuolella ajaminen on lailla kielletty. Islannin luonto on herkkää, ja maastoajossa renkaat voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa kasvillisuudelle ja jättää jälkiä, joiden korjautuminen saattaa kestää vuosikymmeniä. Kunnioita luontoa ja kulje maastossa varovasti. Joillakin vuoristoreiteillä suositellaan painokkaasti, että vähintään kaksi autoa matkustaa yhdessä. Auton etu- ja takapenkillä on lain mukaan käytettävä turvavöitä. Islannin laki kieltää auton ajamisen alkoholin vaikutuksen alaisena, ja myös matkapuhelimen käyttö autoa ajaessa on kielletty.

KANSALLISPUISTOTIslannissa on kolme kansallispuistoa, joissa kussakin on omat erityiset nähtävyytensä. Thingvellir sijaitsee Pohjois-Atlantin ja Euraasian mannerlaattojen välisessä laaksossa. Se on historiallisesti, kulttuurisesti ja geologisesti merkittävä paikka, joten se on myös UNESCOn maailmanperintökohde. Salaperäisessä ja romanttisessa Snæfellsjökullin kansallispuistossa on sekä tulivuori että jäätikkö, ja se on ainut kansallispuisto, joka ulottuu meren rannalta vuorten huipulle. Vatnajökull on Euroopan suurin kansallispuisto, jonka pinta-ala on 13 600 km2. Puistossa sijaitsevat muun muassa Vatnajökullin jäätikkö, Skaftafell, Jökulsárgljúfur, Lakagígar sekä Langisjór.

PANKIT JA POSTITOIMISTOTYleinen aukioloaika on ma–pe 9.00–16.00. Koko vuorokauden palvelevia pankkiautomaatteja on kaupungeissa ja kylissä ympäri maan. Niiden kyltissä lukee ”Hraðbanki”. Kaikki yleiset pankki- ja luottokortit käyvät maksuvälineinä etenkin hotelleissa, ravintoloissa, myymälöissä ja huoltoasemilla.

ISLANTI - YLEISTÄ TIETOA

Matkasekit hyväksytään maksuvälineiksi monissa hotelleissa ja turisti-infokeskuksissa. Yleisimmät luottokortit Islannissa ovat MasterCard ja VISA. Valuutanvaihto: Islannin rahayksikkö on króna (ISK). Kaikki islantilaiset pankit tarjoavat valuutanvaihtopalveluita. Postitoimistot: Yleinen aukioloaika on ma–pe 9.00–18.00. Lisätietoa on osoitteessa postur.is/en

ILMASTO JA PUKEUTUMINENGolfvirran ansiosta Islannissa on viileä, lauhkea meri-ilmasto, viileä kesällä ja melko leuto talvella. Säätila muuttuu kuitenkin nopeasti, joten turistien on syytä varautua odottamattomiin muutoksiin. Säätilatietoja englanniksi, puh: 902-0600. http://en.vedur.is. Matkalle Islantiin on hyvä ottaa mukaan kevyitä villavaatteita, villapaita tai -takki, sateenkestävä (tuultapitävä) takki ja tukevat kävelykengät. Retkeilevät tai sisämaahan suuntaavat matkailijat tarvitsevat lämpimiä alusvaatteita ja sukkia, kumisaappaat sekä lämpimän makuupussin.

OSTOKSETLiikkeet ovat Islannissa kansainvälistä tasoa, ja saatavana on laaja valikoima tuotteita. Paikallisia erikoistuotteita ovat neuleet (esimerkiksi villapaidat, lakit ja lapaset), keramiikka, lasitavara ja hopeakorut. Yleinen aukioloaika on 10–18. Lauantaisin 10/11–14/18.

LAADUNVARMISTUSVakinn on Islannin matkailun virallinen laadunvarmistusorga-nisaatio. Vain yritykset, jotka täyttävät kaikissa liiketoiminnois-saan korkeimmat laatuvaatimukset ja monipuoliset arviointikri-teerit, saavat käyttää Vakinnia, Islannin turismin virallista laa-tumerkkiä. Vakinn-symboli on tae yrityksen luotettavuudesta ja ammattitaidosta. Majoituspaikat on jaettu neljään eri luokkaan. Kussakin luokassa on myönnetty yhdestä viiteen tähteä tavan-omaisen käytännön mukaan.

TAX FREE -OSTOKSETALV on Islannissa 25, 5 % ja erikoistuotteissa 7 %. Palautuksen voivat saada vain henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Islannin ulkopuolella. Verottomien ostosten alaraja kuittia kohti on 4 000 ISK. Tavarat on vietävä maasta kolmen viimeistään kuukauden kuluttua ostopäivästä. Maksimipalautus on 15 % ostohinnasta.

HYÖDYLLISIÄ PUHELINNUMEROITAHätänumero: 112Poliisi: 444 1000Lääkäripalvelut: 1770

Informaatio: 1818

VISITICELAND.COM | INSPIREDBYICELAND.COM