Ilmarinen 2/2013

SAKU TUOMINEN: TUKEA YRITYKSILLE JOTKA HALUAVAT KASVAA JA TYÖLLISTÄÄ

KOLUMNISTI AKI RIIHILAHTI:MITÄ JOS OTAT ITSELLESI AIKAA? 31

KOLUMKKAKI RMITÄITSAIK

TIIMITYÖ JA VIESTINTÄ OVAT ZENITELIN TYÖHYVINVOINNIN

KIVIJALAT.

2420

2/13ILMARINEN“Tuoreissa eläkeläisissä näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä.“ – Anne Koivula eläkejohtaja, Ilmarinen s.14

SAKU TUOMINEN: TUKEA YRITYKSKK ILLE JOTKA HALUAVAT KASAA VAA JA SSTYÖLLISTÄÄ

MNISTI HILAHTI:

JOS OTAT SLESI? 31

UMRII

TÄ JSELLIKAA?

TIIMITYÖ JA VIESTINTÄ OVAT ZENITELIN TYÖHYVINVOINNIN

KIVIJALAT.

242420

– Anne Koivula eläkejohtaja, Ilmarinen s.14

Jyllin Kotien Melanie ja Päivi pitävät Aunesta huolta.

8 MISTÄ MINULLE HOITAJAT?

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

Sisältö

4

15

2/13

Yrityksen kasvu onnistuu, kun yrityksen ja pankin välinen luottamus on kunnossa. Tähän uskoo Idea-Puun Aimo Schroderus.

Mikä on superkarttuma? 5 Vaatesuunnittelijat suunnitelmat 7 Miten maksuaikaa TYEL-maksuille? 13 Lyhyesti: eläkkeelle

siirtymisessä suuria alueellisia eroja, eläkeiän nosto hyväksytään, asiakkaat tyytyväisiä Ilmarisen sijoitustoimintaan 28

TyöhyvinvointiZenitelin väki uskoo

yhteistyöhön. Keilaillat työporukalla

parantavat yhteishenkeä.

20

Jaakko Kiander ja Saku Tuominen pohtivat millaista yritystukea Suomeen tarvitaan.

24

ILMAN KESÄ-TYÖNTEKIJÖITÄ OLISIN PULASSA

JAANA KUOKKA, KAHVILA MAJURSKA

Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Vappu Aura, Päivi Hansio,

Eeva Hukka, Kati Huoponen,

Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,

Milla Kauppila, Jaakko Kiander,

Sari Leppävuori, Heidi Mannio,

Mari Merilampi, Mika Paananen,

Jukka Welling

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Maggie Oy | Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-

050X (painettu), ISSN 2323-

1165 (verkkojulkaisu)

Painos: 86 000

Painettu toukokuussa 2013.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppaneita

ovat OP-Pohjola-ryhmä

ja Pohjantähti.

änään töihin tullessani radiossa soi viime vuoden kesähitti

”lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin”. Minulle tuli

heti hyvä mieli. Tämän päivän työrytmi on kiivas, oletpa

työntekijä tai yrittäjä. Välillä on hyvä pysähtyä ja ottaa

rennommin.

Suomalaisten lomanviettoperinteet eivät ole vuosien

saatossa paljoa muuttuneet. Suurin osa meistä viettää lomansa kotimaassa

ja mökkeily on edelleen suosittua. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesä-

mökkiä ja noin kolme miljoonaa suomalaista käy mökillä vähintään kerran

vuodessa. Kesällä myös saunomme. Suomessa on yli kolme miljoonaa sau-

naa. Se lienee asukasmäärään nähden eniten maailmassa. Kesään kuuluvat

myös harrastukset, luonnossa liikkuminen, sukujuhlat, kesätapahtumat,

terassit, auringonotto ja jäätelö. Yleisin puheenaihe kesällä on tietysti sää.

Loman ja työn välinen raja kuitenkin hämärtyy jatkuvasti. Monet eivät

pysty kokonaan irtaantumaan työstä – olemme nykyteknologian ansiosta

jatkuvasti ja kaikkialla saavutettavissa. Yli puolet suoma-

laisista tekeekin töitä lomansa aikana. Loman tarkoitus on

kuitenkin jättää työasiat ja nauttia välillä muista asioista.

Yrittäjät panostavat nykyään omaan jaksamiseensa,

mutta loma jää silti usein lyhyeksi. Yrittäjän kesäloma on

yleensä kaksi viikkoa ja noin kymmenen prosenttia yrittä-

jistä ei pidä lainkaan kesälomaa. Varsinkin yritystoiminnan

alkuvaiheessa voi loma jäädä pitämättä. Vaikka loma jäisi-

kin lyhyeksi, on se oman jaksamisen kannalta tärkeä pitää,

sillä yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara.

Monelle yritykselle kesä on myös vuoden vilkkainta

aikaa ja moni yrittäjä työllistää kesätyöntekijöitä. Etenkin

nuorten työntekijöiden palkkaaminen on hienoa. Usein

kesätyö on nuoren ensimmäinen todellinen kokemus työ-

elämästä. Työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on tärkeää, sillä juuri

he ovat tulevaisuuden yrittäjiä ja työntekijöitä.

Vietätpä lomasi miten tahansa, muista nauttia siitä – ihan omalla tavalla-

si. Minä laitan lomallani kypärän päähän ja ajelen kaksipyöräisellä maalais-

maisemassa. Lomalla on hyvä ladata akut, niin sitten taas jaksaa.

Jukka Wellingyhteysjohtaja, yritysasiakkaat ja kumppaniyhteydet

Parempaa elämää, ole hyvä.

Pääkirjoitus

T

LOMALLA ON HYVÄ LADATA AKUT

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ

Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä lehteä halutaan jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi heidän omaan arkeensa.

Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.

Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita?

soita 010 284 2503/Milla Kauppila.

Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä. Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida!

Löysitkö lehden jutuista hyödyllistä tietoa?

Tällä merkillä varustetut artikkelit löydät erillisinä infomateriaaleina osoitteesta www.ilmarinen.

Tulosta, lähetä eteenpäin kaverille tai jaa vaikka työpaikan intrassa!

WWW.ILMARINEN

.FI

TYYLILLÄ JA TÄYDESTÄ SYDÄMESTÄ Lappeenrantalaisen kahvila Majurskan emäntä Jaana Kuokka pitää asiakaspalvelun aakkoset järjestyksessä.

Jaana Kuokka Kahvilayrittäjä ja Lappeenrannan tunnetuimman kahvilan omistaja. Osti Majurskan sen perustajalta neljä vuotta sitten, ja jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla linjalla.

Tarjoaa kahvilassaan vain itse tehtyjä leivonnaisia, alkoholittomia juomia ja virvokkeita; vuosittain

Haluaa säilyttää Majurskan paikkana, jossa asiak-kaat voivat arjen keskellä hetken kokea menneen maailman levollista tunnelmaa. Pitää kahvilan avoinna vuoden jokaisena päivänä jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäivää lukuun ottamatta. Harrastaa lenkkeilyä, moottoripyöräilyä aviopuolison kanssa, lukemista ja

-

Kahvila Majurska toimii Lappeenrannan Linnoitukses-sa 1800-luvun puolivälissä upseeriperheiden asuin-taloksi rakennetussa puutalossa. Kahvila on saanut nimensä perustajansa Kati Kaapron mukaan. Hän on majurin vaimo.

KUKA

MIK

KO

NIK

KIN

EN

4 Innostus

ULLA YLÖNEN

1

2

3

4

6

5

MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

Tässä yhdistyy niin monta asiaa: historia, kaunis työympä-

ristö, ihanat asiakkaat ja toiminta matkailun keskipisteessä.

Yrittäjähän minusta tuli sattuman kautta – vai olisiko ollut

pikemminkin kohtalon johdatusta.

MITEN KESÄ EROAA MUISTA VUODENAJOISTA?

Se on ehdottomasti vuoden kiireisin aika. Kesällä meitä on

täällä 14, kun talvella pärjäämme kolmen hengen voimin.

Oma roolini muuttuu myös. Kun muulloin palvelen tiskillä,

niin kesällä olen täysipäiväinen organisaattori, johtaja ja kahvilan emäntä.

Koetan ehtiä joka päivä salin puolelle seurustelemaan asiakkaitten kanssa.

MIKÄ SAA YRITTÄJÄN JAKSAMAAN KESÄSESONKINA?

Tyytyväiset asiakkaat ja se levollinen tunnelma, joka kuuluu

tämän paikan henkeen. Pyrin myös pitämään vapaata viikon-

loppuisin.

KUINKA TÄRKEITÄ KESÄTYÖNTEKIJÄT OVAT?

Ilman heitä olisin pulassa. Olen onnekas, kun samat tytöt tu-

levat mielellään uudestaan ja uudestaan. Parissa kesässä heistä

kasvaa rautaisia asiakaspalvelijoita, joista saan olla ylpeä.

MITEN REKRYTOINTI ONNISTUU?

Erinomaisesti. Innokkaimmat kandidaatit käyvät kysymässä

töitä jo marraskuussa. Lehti-ilmoittelua en ole tarvinnut kos-

kaan. Suurin osa kesätyöntekijöistäni on näyttänyt kyntensä

peruskoulun TET-jaksolla, jonka jälkeen olen pyytänyt heidät töihin.

MITEN HUOLEHDIT ASIAKASPALVELUN TASOSTA?

Jokainen tulokas tekee keväällä yhden viikonlopun työvuo-

rot, ja sen aikana kyllä selviää, onko hänestä meille. Ennen

kesäsesongin alkua pidän koulutuspäivän, jolloin kertaamme

yhdessä talon tavat ja asiakaspalvelun aakkoset.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI4

3

Nopea ja helppo tapa tarkistaa eläketietosi. Näet uusimman otteesi joka vuosi jo keväällä. Muistutuspalvelumme huolehtii puolestasi. Saat meiltä viestin, kun uusin ote ilmestyy. Sähköinen korjauspyyntölomake puuttuvien tai virheellisten tietojen selvittämistä varten. Eläkelaskuri tulevan eläkkeen arviointiin.

MIKÄ ON TYÖELÄKEOTE? Tuore työeläkeote on jo saatavilla verkossa. Palveluasiantuntija Jarmo Myyrä kertoo, mitä se sisältää ja miksi se kannattaa tarkistaa.

5

JARMO MYYRÄ

Ilmarinen

TYÖELÄKEOTE LYHYESTITYÖELÄKEOTE ON LUETTELO niistä työsuhteista ja yrittäjätoi-

minnasta, joista kertyy eläkettä. Ote kertoo myös, kuinka

paljon sinulle on eläkettä kertynyt. Tuleva eläkkeesi pohjautuu

työeläkeotteen tietoihin. Siksi on tärkeää, että tarkistat niiden

oikeellisuuden!

Otteen saa jokainen 18–67-vuotias Suomessa asuva henki-

lö. Otetta eivät saa kokoaikaiset eläkeläiset.

MITÄ SE SISÄLTÄÄ?

TYÖELÄKEOTE SISÄLTÄÄ työansiot työsuhteista ja yrittäjätoimin-

nasta, joista on kertynyt eläkettä. Työansiot näkyvät sekä työs-

kentelystä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lisäksi työeläke-

otteessa on tiedot myös palkattomilta ajoilta kuten opiskelusta

ja sairauspäiväraha-ajoilta kertyneestä eläkkeestä.

Työeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun

mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Eläkearviossa on huomioitu

elinaikakertoimen vaikutus.

Verkossa www.ilmarinen.fi/tyoelakeote voit kätevästi tarkis-

taa työeläkeotteesi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista. Palve-

lussa voit myös arvioida laskurilla vanhuuseläkkeesi määrän.

WWW.ILMARINEN

.FI

MITEN SITÄ LUETAAN?VOIT ITSE VALITA, luetko ja tilaatko työeläkeotteen paperisena

vai verkossa. Suosittelemme verkko-otetta – se on helppo,

vaivaton ja aina käytössäsi. Verkko-otteen saat valitsemalla sen

verkkopalvelussamme www.ilmarinen.fi/tyoelakeote.

Verkko-ote kannattaa valita myös siksi, että paperinen työ-

eläkeote postitetaan jatkossa alle 60-vuotiaille vain joka kolmas

vuosi. Tänä vuonna ote postitetaan loka-marraskuussa kaikille

tammi-huhtikuussa syntyneille.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 5

6 Tietokulma

WWW.ILMARINEN

.FI

62-vuotias 63 64 65 66 67 68

Palkka:

3 000 €/kk

Eläkkeelle 63-vuotiaana, eläke:

1 869 €/kk


2 135 €/kk


2 533 €/kk

SUPERKARTTUMA PALKITSEE YLI 63-VUOTIAANA TYÖTÄ TEKEVÄN

18–52-vuotiaana 1,5 % vuosityöansiosta

Karttumaprosentit

53–62-vuotiaana 1,9 % vuosityöansiosta

63–67-vuotiaana 4,5 % vuosityöansioista

Mitä pidempään työssä jaksaa, sitä suurempi on eläke.

KUN TYÖNTEKIJÄ TÄYTTÄÄ 63 vuotta, hänen työansioistaan karttuu eläkettä superkarttuman mukaisesti 4,5 % vuodessa. Jokainen työssäolokuukausi

kasvattaa eläkettä, ja sillä voi korvata myös elinaikakertoimen aiheuttamaa eläkkeen vähennystä. Superkarttumaa ei voi saada, jos nostaa työteon rinnalla muuta eläkettä.

Oheinen esimerkki näyttää, miten eläkkeen määrä kehittyy 63 ikävuoden jälkeen. Kaksi lisä-vuotta työelämässä kasvattaa keskituloisen esimerkkihenkilön kuukausieläkettä 260 euroa, viisi lisävuotta jopa 660 euroa. Esimerkissä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus.

Tee arvio omasta eläkkeestäsi elakepalvelu

”Työskentelyni on hyvin intuitiivista”, Marimekonkin taiteellisena joh-

tajana toiminut Samu-Jussi Koski kertoo.

Suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle kankaista.

”Matkustan pari kertaa vuodessa etsimään mallistoihin uusia kiin-

nostavia materiaaleja. Kun materiaalit on valittu, suunnittelutyö alkaa.”

Samujilla uskotaan, että tulevaisuuden kuluttajat haluavat tietää yhä

enemmän vaatteiden alkuperästä. Jatkuvan muutoksen sijaan ajatto-

muus on se ”tulevaisuuden juttu”.

Samujilaisuus perustuu selkeisiin leikkauksiin, laadukkaisiin mate-

riaaleihin ja viimeisteltyyn ompelutyöhön. Tärkeintä ei ole hinta tai

matalimpien aitojen ylitys, vaan kunnianhimoinen, luova, ajattele-

va ja ihmistä lähellä oleva filosofia.

Ajattelevaan mentaliteettiin liittyy myös vastuullisuus.

”Pyrimme toimimaan aina mahdollisimman ekologisesti ja

eettisesti. Tuotantomme on Suomessa, Italiassa ja Virossa. Tun-

nemme alihankkijamme henkilökohtaisesti ja pidämme heihin

tiiviisti yhteyttä.”

Suunnittelijan mukaan Samujin vaatteista kiinnostuvat

hyvin monenlaiset ja eri-ikäiset ihmiset.

”Vaatteemme on tarkoitettu pidettäviksi pit-

kään sesongista toiseen siten, että niistä tulisi

omistajiensa luottovaatteita.”

AINA AIKAANSA EDELLÄ

7

Vaatesuunnittelija-muotoilija Samu-Jussi Kosken työpöydällä on juuri nyt kevät ja kesä 2014. Suunnittelija elää noin vuoden aikaansa edellä.

Hyvä vaate on tehty niin täydellisesti kuin mahdollista. Materiaalit ovat laadukkaita ja aikaa kestäviä. SAMU-JUSSI KOSKI

MIR

VA

KA

KK

O/K

UVA

RY

HM

Ä/S

KO

Y

SARI OKKO

Juuri nyt suunnittelen...


Jussin Kodin ilopilleri Pentti Eränen saa hoitajat hyvälle tuulelle. Pentti ja hoitaja Melanie Soukko tapaavat Jussin Kodissa päivittäin.

Suomalaisista joka neljäs on ylii 65-vuuotiass

200330-luuvvullaa. Vanhusttyyöön tulevvaissuudeen haaste oonn hhoitohenkilökunnanssssaaaammiineen ja laaadukkaaan hhhhooooiiddoonn ttootteuttttaamminenn.

9

USSIN KODISSA on tänään

lounaaksi makaronilaatik-

koa. Tuovi Kujanpää on

lopettelemassa asukkaiden

yhteisessä tupakeittiös-

sä lounastaan. Melanie

Soukko avustaa syömisessä

ennen kuin saattaa Kujan-

pään tämän huoneeseen.

Jussin Kodissa asuu 15 asukasta, kaikki elämänsä

ehtoon puolelle ehtineitä. Ennen paikkaa olisi kutsuttu

vanhainkodiksi. Nyt puhutaan senioreiden tehostetusta

palveluasumisesta. Jussin Koti on yksi Jyllin Kodin vii-

destä ryhmäkodista.

Paikka on lähihoitajaksi opiskelevalle Melanielle

osa hänen tulevaisuuttaan. Kokin ammatti hävisi lähi-

hoitajalle. Melanie sanoo viihtyvänsä. Muut työntekijät

ovat ottaneet työssä oppimaan tulleen opiskelijan hyvin

vastaan ja työtä on mukavaa tehdä. Ennen kaikkea

ala on sellainen, jolla riittää töitä ja joka antaa eväitä

omaan elämään ja siihen vääjäämättä kuuluvaan van-

huuteen.

Vanhustyössä jaksaminen lähteekin Jyllin Kodin

toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan työn merki-

tyksestä ja johtamisen käytännöistä. Onnistuminen on

aineetonta pääomaa, joka tulee näkyväksi työstä kum-

puavana ilona.

Jyllin Kodin palvelun perusta on lähimmäisvas-

tuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuu-

den ja arvostuksen perusarvot.

”Kaikki lähtee työntekijästä itsestä – jokaisen

meistä täytyy arvostaa Jalmari ja Lyyli Jyllin meille

uskomaa vanhustyön palvelutehtävää, hyväksyä itsensä

ja oma rajallisuutensa”, Heikki Lehtonen sanoo.

”Lähimmäisen vastuun arvot lähtevät suvaitsevai-

suudesta”, Lehtonen tiivistää.

JYLLIN KODIT on perustettu lähes 50 vuotta sitten.

Palveluille on tarvetta ja tulevaisuutta silmällä pitäen

Jyllin Kodit on laajentumassa. Toukokuussa on aloitettu

rakennushanke. Sen myötä Jyllin Kotiin tulee 45 uutta

asukaspaikkaa ja 30 uutta työpaikkaa.

Heikki Lehtosen mukaan uusien työpaikkojen

perustaminen onkin lähes samansuuntainen investointi

kuin koko rakennushanke.

Uusien työntekijöiden kouluttamiseen myös panos-

tetaan. Uudet työntekijät koulutetaan yhteistyössä Tam-

pereen seudun ammattiopiston (Tredu), Ely-keskuksen,

Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä (LPKKY)

ja Jalmari Jyllin Säätiön oman JJS-Traineen kanssa.

JJS-Trainee ja siihen liittyvä sähköinen oppimisympä-

ristö on Jyllin Kodissa luotu ohjelma, joka palvelee sekä

oman henkilökunnan ammatillista kehittymistä ja sitä

kautta työssä jaksamista että koko vanhustenhoidon

käytäntöjen kehittämistä.

TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTON (Tredu) Ikaalis-

ten toimipisteessä opis-

keleva Melanie kertoo

löytäneensä alan omien

isovanhempiensa kautta.

Vanhainkotivierailuilla

hän huomasi miettivänsä,

miten ihanaa olisi auttaa.

Eikä pelkästään auttaa

vaan myös kerätä tietoa

sairauksista, joita omassa-

kin suvussa on. Näin löytyi

portti työelämään, jossa on

merkitys ja mieli.

Jyllin Kodissa haetaan

jatkuvasti uusia ratkaisuja

mielekkään vanhuuden

Ikaalisissa toimivassa Jyllin Kodissa jokaisella asukkalla on omahoitaja. Hyvä hoito vaatii hyviä työntekijöitä. Heitä työpaikalle

saadaan hyvän oppilaitosyhteistyön ja työn kehittämisen avulla.

VANHUUDENHYVÄKSI

TEKSTI ANNE KARPPINEN

KUVAT LAURA VESA

J

Ester Hakalan, 97, pöydällä on edesmenneen Erkki-puolison kuva.


Ikaalisissa lähihoitajiksi opiskelevat

16–19-vuotiaat ovat tervetulleita porukkaan.

toteutumiseen ja siitä huolehtivien ihmisten jaksamiseen.

Työn ilon peruspilarit ovat nimenomaan tutkittu tieto,

hyväksi koetut käytännöt ja riittävä näyttö.

Melanie aloittaa syksyllä Jyllin Kodilla laajennetun

työssä oppimisen jakson vanhustyöstä, sairaanhoidosta ja

huolenpidosta. Itsestään hän pitää huolta urheilemalla.

Jyllin Kodit haluaa olla malliorganisaatio. Siksi yhtei-

sön toiminnan ydin on hyvin määritelty ja sen periaat-

teet ovat sellaisia, joihin jokainen kodeissa työskentelevä

uskoo. Lisäksi yhteisö ruokkii oppimista, mikä vaatii orga-

nisaatiolta aitoa toimivuutta.

”Arvot kasvavat ja vahvistuvat ajan myötä. Kun työn-

tekijät voivat hyvin, voivat Jyllin Kodin asukkaat hyvin, ja

pystymme toteuttamaan palvelutehtäväämme vanhuuden

hyväksi”, Heikki Lehtonen sanoo.

Toimitusjohtaja kantaa huolta yleisestä vanhustyön

heikosta arvostuksesta. Hän kertoo huomanneensa, että

vanhukset nähdään yhteiskunnallisena rasitteena, vaikka

eliniän pidentymistä tulee pitää kansanterveyden suurena

saavutuksena.

”Startup-yritysten mediaihannointi on vienyt van-

hustyön merkittävien investointien ja innovaatioiden

ansaitseman huomion. Valtiovarainministeriön laskelmien

mukaan sosiaali- ja terveysalan yhden prosentin tuotta-

vuuden kasvu vähentäisi Suomen julkisen talouden kes-

tävyysvajetta neljä prosenttiyksikköä. Miksi ei tunnusteta

sitä tosiasiaa, että panostamalla vanhustyöhön voidaan

saavuttaa suhteellisesti merkittävämpää tuottavuuden

kasvua kuin kovalla teknologialla”, Lehtonen pohtii.

AUNE LAUTASALO, 87, suunnittelee pyykille ryhtymistä.

Ulkona paistaa sama keväinen aurinko kuin hetkeä ai-

kaisemmin, kun hän ja naapurinsa ovat toisiaan avustaen

käyneet aamupäiväkävelyllä. Lautasalo naurahtaa, että

lääkäri jo asettelee sanansa hänelle niin mukavasti; oli

sanonut, ”kun sinulla vielä tuota näkökykyä on tallella”.

Vas.yläkuvassa Hanni Oinonen kysyy Elsa Aaltoselta minkä kirjan hän haluaisi luettavakseen. Isommassa kuvassa Senja Wallin pitää hoitajille musiikkiterapiakou-lutusta. Musiikki on keskeinen viestinnän väline, kun muisti alkaa pettää.

Jyllin Kotien toimitusjohtaja Heikki Lehtonen perää arvos-tusta vanhustyölle.

11

Jyllin Kodin palvelun perusta on

lähimmäisvastuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuuden ja arvostuksen perusarvot.

Elämän realiteetit ovat vahvasti läsnä. Hän sanoo ole-

vansa kova kyselemään ja kehuu, miten Jussin Kodin sai-

raanhoitaja Päivi Kangasniemikin jaksaa aina pysähtyä

kysymysten äärelle. Toki se kuuluu perhe-elämän luontee-

seen, mutta on siinä mukana myös ammattiin liittyvää aja-

tusta.

Lautasalo on elänyt Jyllin Kodissa jo 12 vuotta. Elämi-

nen tarkoittaa kotia ja se on paljon enemmän kuin vain asu-

mista. Tällä ajatuksella Päivikin tulee päivittäin töihin, toi-

seen kotiinsa. Yhdeksän vuoden aikana hänen kolme lastaan

ovat tottuneet, että äiti joustaa vaikka vapailta. He tietävät,

missä äiti on ja miksi. 15 vuotta terveyskeskuksessa – vuo-

deosastolla, kotisairaanhoidossa ja laboratoriossa – olivat

antoisia nekin, mutta tänne hän tulee ilman kiirettä, vaikka

tekemistä riittää aina.

JYLLIN KODISSA KUOLEMA ON LÄSNÄ. Kotien henkilökunta

tekee työtä sellaisten ikäihmisten parissa, jotka eivät selviydy

enää kotonaan edes kotihoidon avulla. Tehostettu palve-

luasuminen takaa kuitenkin kodinomaisen asumisen ja

huolenpidon elämän loppuun saakka.

Päivi tietää olevansa oikeassa paikassa. Lapsesta saakka

hänelle on ollut selvää, että hänen kutsumuksensa on van-

husten auttamisessa. Saattohoitokin voi olla lohdullista.

”Hoitajan ei pidä siihen koskaan tottua, mutta toisaalta

on hienoa, kun tutun ihmisen voi saattaa elämänsä päähän

tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten keskellä”, Päivi

miettii.

Melanie on Päiville lupaus alan tulevaisuudesta.

Ikaalisissa lähihoitajaksi opiskelevat 16–19-vuotiaat ovat

tervetulleita porukkaan; ihania ohjattavia, kuten Päivi sen

ilmaisee. Sanottuun sisältyy ajatus, että kun nuori pääsee

hyvään ohjaukseen heti alusta alkaen, hänestä tulee hyvä

työntekijä, hoitaja.

Jyllin Kodissa halutaan kehittää sekä henkilöstöä

että koko alaa. Tämän vuoksi Jalmari Jyllin Säätiö onkin

perustanut tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksikön

nimeltä JJS-Trainee.

Projektipäällikkö Niina Koskela sanoo oppimisym-

päristön toimivan myös tietopankkina, jonne tallennetaan

viimeisin tieto esimerkiksi psykogeriatriasta ja alkoholide-

mentiaan liittyvästä aineistosta. Tieto on kaikkien jyllin-

kotilaisten saatavilla ja palvelee koulutusta, arkista työtä,

johtamista kuin myös asukkaiden omaisten huomioimista

ja tarpeita.

Avoimesta tiedonkulusta Jyllin Kodissa huolehtii

Outi Kangaslampi. Hän korostaa, että avoimuus on

avain palkitsevaan ja tulokselliseen toimintaan. Tieto- ja

aineettoman pääoman kartuttamiseksi Jyllin Kotien har-

joittama laajapohjainen yhteistyö on vähintään kullan

arvoista.

Emmi Ronumäki on yksi Jussin Kodin 15 asukkaasta. Emmin aviomies Taave asui myös Jyllin Kodilla yhdessä vaimonsa kanssa.


JYLLIN KODIT Ikaalisissa sijaitseva asumis- ja palvelukeskus Jyllin Kodit tarjoaa laitoshoitoa, kuntoutusta sekä elinikäistä ja tehostettua palveluasumista. Jyllin Kodissa on viisi YhteisöKotia, ravintola ja seniorikeskus.

YhteisöKodeissa asuu 62 monisairasta vanhusta ja invalidia. Toukokuussa 2014 valmistuu kolme uutta yhteisökotia 45 uudelle asukkaalle.

Työntekijöitä on 75. Palvelutoiminnan laajetessa Jyllin Kodit palkkaa 30 uutta työntekijää seuraavan kolmen

vuoden sisällä.

Toimintaa ylläpitää Jalmari Jyllin Säätiö. Se on perustet-tu Jalmari ja Lyyli Jyllin testamentin perusteella vuonna 1965. Säätiön vanhainkoti aloitti toimintansa 1967.

Yleishyödyllisen säätiön tehtävä on toimia vanhuuden hyväksi. Tämä periaate toteutuu muun muassa alaa ke-hittävänä tiiviinä yhteistyönä oppilaitosten, korkeakoulu-

jen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Ei tule semmoista oloa, että

minä nyt olen siinä se tehtävä. AUNE LAUTASALO

Päivi Kangasniemen kanssa keskusteleva Aune lautasalo on hyvä-kuntoisimpia Jyllin Kodin asukkaita. Lähes kaikki muut asukkaat ovat monisairaita ja invalideja, jotka vaativat ympärivuo-rokautista, tehostettua palveluasumista.

Jaana Välimäki (takana), Satu Mäkinen ja Tarja Mattila käyvät läpi töitään ennen työvuoron alkua.

AUNE LAUTASALON TYTÄR on jo painostanut äitiään luo-

pumaan liiasta touhuamisesta. Hieman hän on periksi

antanutkin; siivouksen tekee kaksi kertaa kuukaudessa

joku muu. Hän haluaa itse tehdä niin kauan kuin jak-

saa. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Aune Lautasaloa

naurattaa, että välillä hän tarvitsee Päiviä mittaamaan

neuletta tai poimimaan pudonneet silmukat takaisin

puikolle. Onhan se toista kuin sairaan hoitaminen, jota

sitäkin tarvitaan.

”Hyvänen aika! Olihan hyvä, että olin täällä silloin-

kin, kun se tulehdus iski”, Lautasalo huudahtaa.

Päivi oli silloin sanomassa, että nyt on lähdettävä

päivystykseen. Ensin oli otettu asiaan kuuluvat kokeet

Jussin Kodilla, minkä jälkeen kovassa kuumeessa ollut

Lautasalo oli viety päivystykseen, sieltä Tampereelle

Acutaan ja edelleen sairaalaan. Kun pahin oli ohi,

paluu kotiin oli helppoa, koska siellä oli hoitaja huo-

lehtimassa antibioottikuurin annostelusta.

Elämäntäyteinen vanhustyö sopii Päiville ja kau-

nein kiitos siitä lienee Lautasalon sanat ”ei tule sem-

moista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä”.

13

KESÄKUU 2013

RATKAISU Voit itse järjestää maksuaikaa TyEL- tai YEL-

maksuillesi. Ilmarisen verkkopalvelussa asia

hoituu vaivattomasti parilla klikkauksella.

Maksusopimuksen voit tehdä, jos olet muuten

hoitanut laskusi ajallaan.

13

TARVITSEN MAKSUAIKAA TYEL-MAKSUILLE. MITEN TOIMIN?MINULLA ON OMA RAKENNUSALAN YRITYS, jossa on kymmenkunta työntekijää.

Taantuma-aikaan töitä on ollut vähemmän tarjolla eikä niitä ole päässyt

valikoimaan. Nyt käynnissä olevasta urakasta saan rahat urakan päätyttyä.

Ongelmana on, että TyEL-vakuutusmaksu erääntyy kuun 20. päivä eli kolme

viikkoa ennen urakasta saatavan palkkion maksamista yhtiön tilille. Miten

saan laskulle lisää maksuaikaa?

Ilmarisenratkaisu

LASKUILLE LISÄAIKAA

WWW.ILMARINEN

.FI

Kirjaudu WWW.ILMARINEN.FI/

VAKUUTUSPALVELU.

VALITSE Vakuutuspalvelun valikosta

vaihtoehdon Maksut. Saat näytölle

Maksuluettelon, josta näet kuluvan

vuoden maksusi.

Maksun oikealla puolella näkyy TEE

MAKSUSOPIMUS -LINKKI, jos kyseiselle

maksulle on mahdollista tehdä

maksusopimus. Klikkaamalla linkkiä

näet, mikä on myöhäisin päivämäärä,

johon maksusopimuksen voi tehdä.

1

2

3

4

TEE NÄIN:

Mikäli sinulla ei ole tunnuksia

Vakuutuspalveluun tai tunnukset ovat

hukassa, ota yhteyttä asiakaspalveluumme

010 195 000 tunnusten saamiseksi.

SYÖTÄ haluamasi maksupäivä. Samalla

näet maksun summan, johon on lisätty

uuteen maksupäivään saakka laskettu

viivästyskorko.

Sitova maksusopimus astuu voimaan

klikattuasi VAHVISTA MAKSUSOPIMUS-

painiketta.

TyEL-maksulle myönnämme pidennettyä

maksuaikaa kaksi kuukautta, YEL-laskulle kolme

kuukautta. Maksuajan pidennyksestä perimme

viivästyskoron.

ELÄKELÄISIÄ HUOLETTAVAT RAHA JA TERVEYS

14

Puheenvuoro

ANNE KOIVULAeläkejohtajaIlmarinen

ILMARINEN KARTOITTI viime syksynä kyselytutkimuksella tuoreiden eläke-

läisten odotuksia ja huolenaiheita tulevista eläkepäivistä. Lisäksi kysyttiin

tuntemuksia ja käsityksiä omasta kunnosta.

ELÄKKEELLE JÄÄVÄT suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja

suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti. Lähes kaikilla vastaajilla oli

positiivisia odotuksia tulevaisuudelleen. Huolenaiheista yleisimpiä olivat

rahan riittävyys, sosiaalisen elämän vähentyminen sekä oma terveydentila.

Toisaalta löytyi myös huolettomia: joka neljäs ei ollut huolissaan mistään.

RAHA-ASIAT HUOLESTUTTIVAT pienituloisten lisäksi myös monia hyvin

toimeentulevia. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, noin

60 prosentin eläkkeen taso, toki eläkkeelle siirtyminen vaatii jokaiselta toi-

meentulon sopeuttamista. Eläke on

kuitenkin aina palkkaa pienempi.

KUN JUURI ELÄKKEELLE jääneiltä

kysyttiin, millaisena he näkevät

elämänsä 15 vuoden kuluttua, huo-

lenaiheita oli jo melkein jokaisella.

Eniten huolta kannettiin omasta

kunnosta ja jaksamisesta sekä ter-

veyspalveluiden riittävyydestä. Reilu

puolet murehti myös hyvinvointiyh-

teiskunnan kestävyyttä. Huolenai-

heissa oli eroja vastaajaryhmien välil-

lä. Esimerkiksi hyvin toimeentulevat

eivät olleet yhtä huolissaan omasta

kunnostaan ja jaksamisestaan kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat. Huoli

rahan riittävyydestä väistyi kaikissa vastaajaryhmissä kunnon ja jaksamisen

taustalle.

TUOREISSA ELÄKELÄISISSÄ näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia,

sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä. Kaksi kol-

mesta vastaajista koki, että jaksaisi fyysisen kuntonsa puolesta hyvin tehdä

ansiotyötä, ja yli 70 prosenttia jaksaisi töissä henkisten voimavarojensa

puolesta. Parhaimmaksi kuntonsa kokivat toimihenkilönä tai yrittäjänä

työskennelleet.

VASTAUKSISTA KÄVI ILMI, että eläkkeelle jäävillä on isoja odotuksia hyvin-

vointiyhteiskunnalta. Yli puolet oli sitä mieltä, että suurin vastuu eläkeläis-

ten hyvinvoinnista on valtiolla ja kunnilla. Kolmannes oli sitä mieltä, että

yksilö itse vastaa hyvinvoinnistaan. Vastauksista näkyy, että nyt eläkkeelle

siirtyvät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja. On ymmärrettävää, että

myös eläkkeellä yhteiskunnalta odotetaan huolenpitoa.

Suomalaiset kokevat ansainneensa

eläkkeensä ja suhtau-tuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti.


Idea-Puu Oy ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki ovat kulkeneet yhtä matkaa jo kolmekymmentä vuotta. Seuraavana haasteena on jatkajan löytäminen Ideapuun yritystoiminnalle.

TEKSTI TEIJA LAAKSOKUVAT MIKKO KÄKELÄ

15

HYVINÄ JA HUONOINA AIKOINA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

ELEVISIOSSA OLLAAN harva se

päivä, kuvaa Aimo Schroderus

perustamansa yrityksen, Idea-Puu

Oy:n näkyvyyttä. Idea-Puun kätten

jälkeä on näkyvissä esimerkiksi

Mäntyniemessä, Oopperatalossa,

Helsingin oikeuslaitoksissa, samoin

Eteläranta 10:ssä.

Yrityksenä Idea-Puu ei ole ihan yhtä tunnettu. Se on

erikoistunut puulla sisustamiseen.

Idea-Puu täytti helmikuussa 30 vuotta. Vuonna 1982

perustettu yritys muutti heti alkuvuosina Vihtiin. Ole-

massaolonsa aikana se on työllistänyt noin kymmenkunta

ihmistä. Nykyisin vain samalla porukalla tehdään isompia

ja haastavampia töitä, ja yritys on laajentanut viiteen - kuu-

teen otteeseen.

Miten se on onnistunut? Schroderus kehuu hyvää hen-

kilökuntaansa.

”Osaaminen ja ammattitaito on tämän takana. Ollaan

pystytty vastaamaan asiakkaiden ongelmiin.”

Kaikki muuttui käytännössä Oopperatalon myötä,

siitä Idea-Puu sai 1990-luvun alussa isot kaupat. Heti sen

perään tuli työtehtävä Mäntyniemestä. Niillä selvittiin yli

T

Idea-Puun Aimo Schroderus (vas.) ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin Juhani Kumpulainen (oik.) pitävät luottamusta ensiarvoisen tärkeänä.


lamasta, ja päästiin pysyvästi isompien ja vaativampien

töiden pariin.

Onnistuneet työt ovat puhuneet puolestaan.

”Kohta 27 vuotta ollaan voitu tehdä tätä työtä niin,

ettei olla aktiivisesti myyty mitään, vastattu vain tarjous-

pyyntöihin”, Schroderus kehaisee.

AINA EI OLE OLLUT NIIN. Aimo Schroderus muistaa hyvin,

kuinka hän yrittäjyyden alussa aloitti rahoitusneuvottelut

erään pankin kanssa. Sieltä ei rahoituspäätöstä herunut

puoleen vuoteen, ”juoksuttivat vain yrittäjää eri paperei-

den kanssa”.

Silloin Schroderus marssi tien toiselle puolelle, Länsi-

Uudenmaan Osuuspankkiin, silloisen johtajan Jorma

Nissin pakeille.

”Kysyin että onko tämä

pankki, onko teillä minulle

rahaa? Nissi lupasi palata asiaan

kahden viikon päästä, palasi ja

sanoi: On meillä sinulle rahaa.”

”Sen jälkeen olen heiltä saa-

nut, mitä olen tarvinnut.”

Tapaus kertoo, että Idea-

Puun ja sen rahoitusta hoitavan

Länsi-Uudenmaan Osuuspankin välinen luottamus on

kunnossa, on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta.

Idea-Puun kasvun vaatimien investointien rahoituk-

set on Schroderuksen mukaan hoidettu pankissa hyvin,

samoin aallonpohjat. Esimerkiksi vuoden 1991 devalvaa-

tio osui samaan saumaan yrityksen laajennuksen kanssa.

Siinä tarvittiin pankinjohtajalta henkistäkin tukea, ettei

yrittäjä lannistunut ja lopettanut.

1990-luvulla Idea-Puu laajensi Pohjois-Suomeen,

mutta tehdasta ei saatu siellä menestymään. Yhdessä

nykyisinkin yhteistyötä hoitavan Juhani Kumpulaisen

kanssa tehtaan lopettaminen käytiin hoitamassa asial-

lisesti. Samalla yhteispelillä ovat hoituneet kansainvä-

liset kaupat.

Työaikaiset vakuudet ovat Idea-Puun kokoiselle

yrityksen toiminnalle olennaisessa roolissa.

”Pienet yritykset eivät pysty isoja töitä tarjoamaan,

jos ei ole vakuuksia”, Schroderus sanoo.

ESIMERKIKSI Oopperatalon projektissa oli kyse puolen

miljoonan tarjouksesta, kun koko Idea-Puun liikevaih-

to oli siihen aikaan 300 000 euroa. Pienelle yritykselle

isojen tarjouksien tekeminen on aina riski.

”Kun tarjous hyväksyttiin ja pyydettiin allekirjoit-

tamaan sopimus, tuli kylmä hiki yrittäjän otsalle: mitä-

köhän olen laskenut väärin!”

Mutta hyvien tähtien

alla oltiin silloinkin.

”Yleensä olen käynyt

pankille kertomassa, mitä

olen seuraavaksi tekemässä,

ja kysynyt, saanko rahaa vai

en. Toki olen toimittanut

heille kustannusarviot ja

tekemäni tarjoukset, mutta

koen päässeeni vähällä – luottamus auttaa.

Juhani Kumpulainen, joka vastaa Länsi-Uuden-

maan Osuuspankin yritysasiakkuuksista, kehuu yhteis-

työtä.

”Idea-Puu on elinvoimainen yritys, jossa tapahtuu

paljon koko ajan, niin varmaan jatkossakin”, Kumpu-

lainen sanoo.

Hän kehuu myös Schroderuksen persoonaa.

”Yrittäjänä hän ei tyydy standardiratkaisuihin, eikä

hyväksy niitä meiltäkään, vaan haluaa yrityskohtaista

räätälöintiä.”

IDEA-PUU OY ON MEKAANISEEN PUUNTYÖSTÖÖN ERIKOISTUNUT PUUSEPÄNTEHDAS.

Pienelle yritykselle isojen tarjouksien tekeminen on aina riski.

Hyvä henkilöstö on onnistumisen takana. AIMO SCHRODERUS

17ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 17

VINKKI

LUOTOLLISET SHEKKITILIT Tarkoitettu yrityksen

perustoiminnan pyörittämiseen ja muihin

lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin.

VELKAKIRJALAINAT Isompiin investointeihin.

Joko pankki hoitaa koko rahoituksen, tai jos

kyseessä isompi hanke tai yrittäjän omat

vakuudet eivät riitä, käytetään esimerkiksi

Finnveraa riskin jakajana. Erilaisia

takaisinmaksuvaihtoehtoja.

ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS Ratkaisut viennin

ja tuonnin rahoituksiin. Esimerkiksi taataan,

että raha on ulkomaisessa pankissa, kun

tavaraa ollaan toimittamassa, tai yrityksesi

tietää maksuhetkellä, että kauppatavara

on saapunut. Myös erilaiset korko- ja

valuuttasuojaukset.

PANKKITAKAUS Esimerkiksi vuokratakaukset,

kaupalliset takaukset, ulkomaankaupan

takaukset. Osa yrittäjän arkipäivää

rahoituksen ohella.

1

2

3

4

PANKIN TARJOAMAT PERUSRAHOITUSTAVAT PK-YRITYKSILLE

Kumpulainen korostaa pankin roolia paitsi takaajana

ja rahan lainaajana, myös sen hoitajana. Tätäkin puolta

Länsi-Uudenmaan Osuuspankki on hoitanut Idea-Puun

tarpeiden mukaan.

”Pankki on hoitanut hyvin sijoitukset ja osakkeet. On

mennyt siltäkin osin aktiivisemmaksi: nykyään heillä on

omat miehet, jotka ammattimaisesti hoitavat nämäkin

asiat”, Schroderus kehuu.

KEHITYSTOIVEITA Schroderus löytää oikeastaan vain vakuus-

käytännöstä.

”Yrittäjä joutuu ottamaan henkilökohtaisia vakuuksia

vähän liiankin kanssa – pankki ei kanna riskiä, jos huonosti

menee, mutta yrittäjä joutuu omasta mökistä pois. Riskin-

ottaminen saisi olla vähän enemmän molemminpuolista.

Neuvotteluissa yrittäjällä voisi olla vähän enemmän sanan-

valtaa tässä.”

Ideapuu on rahoituksen osalta kuitenkin ollut A+++

-luokassa yli 20 vuotta.

”Saan olla siitä ylpeä ja kiitollinen”, Schroderus sanoo.

Ideoistakin, kuten vielä toteuttamista odottavasta pui-

sesta lavuaarista, vastaa pääosin isäntä itse. Se on pienyri-

tykselle riski, varsinkin, kun ideoita ei juuri ole patentoitu.

Yrittämisessä aina riskinsä, varsinkin kun isäntä itse on

ylittänyt jo virallisen eläkeiän.

Aimo Schroderus alkaakin olla valmis myymään elä-

mäntyönsä pois. Olisi omien harrastusten aika. Puuvenei-

den teko on lähellä hänen sydäntään. 9-vuotiaan lapsen-

lapsen kanssa onkin jo yhteisen, hytillisen puuveneen teko

suunnitteilla…

Se on yrittäjälle taas iso paikka: mistä löytää hyvä jat-

kaja yritykselleen? Luvassa on Idea-Puun ja Länsi-Uuden-

maan Osuuspankin pitkälle suhteelle taas uusi, jännittävä

askel.

OP-Pohjola-ryhmä on Ilmarisen yhteistyökumppani.

Älä unohda vakuuttaa myös muuta tilapäistyötä!

Työntekijät vakuutetaan, jos työn-tekijä on 18–67-vuotias ja ansio sa-masta työsuhteesta on vähintään

55,59 euroa kuukaudessa.

Kesätyöntekijät ovat jälleen rynnistämässä työmarkkinoille ja ansioiden ilmoittaminen eläkeyhtiöön on ajankohtaista. Voit helposti vakuuttaa kausityöntekijäsi Ilmarisen verkkopalvelussa.

KESÄ TULEE!HUOLEHDI KAUSITYÖELÄKETURVASTA

18

Prosessi

NÄIN VAKUUTAT KAUSI- TAI MUUN

TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN

TARVITSETKO APUA?Apua, neuvoja, tunnukset hukassa? Asiakas-palvelumme neuvoo ja auttaa tarvittaessa.

ÖNTEKIJÄN

Ilmoita myös kesä- ja muiden tilapäisten työnteki-jöittesi henkilö- ja ansiotiedot verkkopalvelussam-me .

Jos ilmoitat henkilö- ja ansiotiedot kuukausittain...Tee näin myös kesätyöntekijöiden osalta. Ilmoita siis tiedot palkanmaksun jälkeen seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

Jos vakuutuksesi ilmoitustapa on vuosi-ilmoittaminen... Toimi kesätyöntekijöiden osalta näin: ilmoita työntekijöi-den henkilö- ja ansiotiedot Vakuutuspalvelussa heidän aloittaessaan työt. Ilmoita samalla vakuutuksesi uusi ennakkopalkkasumma. Tee työsuhteen päättymisilmoitus työsuhteen päätyttyä.

Hoidat vakuuttamisen helpoiten...

tilapainentyonantaja. Palvelussa ilmoitat työntekijöiden hen-kilö- ja ansiotiedot sekä maksat vakuutusmaksun heti omilla verkkopankkitunnuksillasi. Tee ilmoitus ja maksa vakuutus-maksu mieluiten jo palkanmaksun yhteydessä, viimeistään kuitenkin seuraavan kuukauden 20. päivä.

Jos tilitoimistosi hoitaa palkanmaksuun ja ilmoittamiseen liittyvät asiat...Tilitoimisto voi hoitaa kausityöntekijöiden vakuuttamisen työnantajan puolesta Ilmarisen verkkopalvelussa. Jos tilitoi-mistolla on tunnukset Ilmarisen Vakuutuspalveluun, samoilla tunnuksilla voi kirjautua myös Tilapäisen työnantajan vakuu-tuspalveluun.

MINULLA ON JO TYEL-

VAKUUTUS

MINULLA EI OLE TYEL-

VAKUUTUSTA

TILITOIMISTO HOITAA


spoossa sijaitseva Zenitel Finland tarjoaa

turvallisuuteen liittyviä päätelaitteita ja

järjestelmiä.

Suomen Zenitelin toimitusjohtaja Juha

Uskali kertoo, että he käyttävät itse tar-

joamistaan palveluista nimitystä turva-

viestintä. Zenitelin tarjoamat turvavies-

tintäratkaisut ovat nykyään useimmiten

IP-pohjaisia eli ne toimivat verkon välityk-

sellä ja niihin on helppoa liittää mukaan

kamerat, kulunvalvonta-, hälytys- yms.

järjestelmät.

Zenitelin tavoitteena on lähivuosina

kolminkertaistaa yrityksen liikevaihto.

Kun yrityksellä on tavoitteena voimakas

kasvu, on syytä pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista kasvuta-

voitteisiin pyrittäessä.

PERJANTAISIN YRITYKSEN VÄKI kokoontuu yhteiseen palaveriin

päivittämään tiedot. Zenitelissä työskentelee kaksitoista ihmistä,

joista useat liikkuvat kentällä tapaamassa asiakkaita.

Työhyvinvointi ei ole vain isojen yritysten ja organisaatioiden asia. Pk-yrityksessäkin voidaan tehdä töitä yhteisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Zenitelin työhyvinvointi perustuu tiimityöhön ja avoimeen viestintään. Tänä vuonna

kuntokäyrät nousuun.

ZENITELIN TYÖHYVINVOINTIA TEHDÄÄN YHTEISTYÖLLÄ

E

Zenitelin väki on arkisin kentällä asiakkaiden luona. Jotta työkaverit oppisi tuntemaan, yrityksen on silloin tällöin hyvä järjestää tilai-suuksia, jossa voidaan olla yhdessä koko porukalla.

21

”Haluamme välttää turhia palaveria

ja noudattaa hyviä kokouskäytäntöjä.

Mielestäni meidän kokoisessa firmassa

on kuitenkin hyvä saada ihmiset kerran

viikossa yhteisen pöydän ääreen käy-

mään yrityksen asiat ja henkilökohtaiset

työtilanteet läpi. Yhteinen viikkopalaveri

edistää viestien kulkemista ja lisää avoi-

muutta”, Juha Uskali sanoo.

Zenitelillä käydään myös säännöllisesti tulos- ja tavoitekes-

kusteluja. Lisäksi tiimeissä käydään toimenkuvien kehittämis-

keskusteluja. Konsernitasolla järjestetään kahden vuoden välein

henkilöstö- ja asiakaskysely.

Juha Uskalin mukaan työhyvinvoinnilla on iso merkitys

Zenitelille.

”Jos ei ole työhyvinvointia, ei ole hyvää työtäkään. Hyvin-

voiva ihminen tekee hyvää työtä. En oikeastaan edes puhuisi

työhyvinvoinnista vaan kokonaishyvinvoinnista, joka sisältää

työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä henkisen ja fyysisen hyvin-

voinnin. Yritys huolehtii työntekijöistään, mutta jokainen on

myös itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan”, hän painottaa.

”Meillä hyvinvointi lähtee hyvin organisoidusta työn

tekemisestä. Teemme työtä matalassa organisaatiossa pie-

nissä tiimeissä”, täydentää markkinointikoordinaattori ja

kontrolleri Merja Hohtovirta.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISTÄ Zenitel on viime vuosina

suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä Mercuri Interna-

tionalin kanssa. Kehittämisohjelmaan on kuulunut yhteisiä

tilaisuuksia sekä jokaiselle räätälöity henkilökohtainen

valmennusohjelma.

”Halusimme tarkastella jokaisen zeniteliläisen omaa

tilannetta ja miettiä, minkälainen valmennus hyödyttäisi

heitä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti eniten”, kertoo

Merja Hohtovirta.

Kehittämisohjelmaan mietitään aina vuosittain oma

teema. Vuoden 2012 teema oli myynnin tehostamiseen täh-

täävä ”Kohti myynnin huippua”. Tänä vuonna myyntikun-

non lisäksi teemana on fyysistä kuntoa korostava ”Kunnon

vuosi”. Kunnon vuosi starttasi tammikuussa koko firmalle

tehdyllä kuntotestillä.

TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MATTI IMMONEN


”Personal trainer teki meille kuntotestin, jonka tulok-

set pääsivät vähän yllättämään. Moni meistä on ainakin

omasta mielestään aktiivinen ja innokas liikunnan har-

rastaja. Testien perusteella emme kuitenkaan olleet niin

hyvässä kunnossa kuin useat meistä olivat ajatelleet”,

Juha Uskali muistelee.

Kuntotestin perusteella jokainen sai raportin kunnos-

taan sekä henkilökohtaisen kuntosuunnitelman. Zenitelin

väki on myös miettinyt yhteisiä liikkumisen muotoja, joi-

hin koko porukka voisi osallistua.

”Vanha yhteinen harrastuksemme on ollut keilaus.

Sitä jatkamme. Keilaaminen sopii hyvin kaikille ikään,

kuntoon ja sukupuoleen katsomatta. Nyt olisi kuitenkin

tarkoitus miettiä vähän liikunnallisempaa yhteistä teke-

mistä, kuten patikointia, melontaa, kyykkää tai kuntosa-

liharjoittelua. Käytössämme ovat myös liikuntasetelit”,

Merja Hohtovirta kertoo.

Kunnon vuoteen kuuluu kuntotestin uusiminen jou-

lukuussa.

”Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet

ja ikäjakaumamme, joka on alta kolmekymppisestä vähän

päälle kuusikymppiseen. Kaikki eivät pysty ihan samalla

aktiivisuudella ottamaan osaa kampanjaan, vaikka haluai-

sivatkin. Kannustamme kuitenkin kaikkia kohti terveelli-

sempiä elämäntapoja”, Juha Uskali vakuuttaa.

Kesäkuussa Zenitel järjestää yhdessä Humapin kanssa

valmennuksen teemalla ”priorisoinnin ja valintojen teke-

misen taito”. Valmennuksessa mietitään ajanhallintaa ja

työn organisointia niin, että työ sujuu eikä aiheuta turhaa

stressiä.

Myös työterveyskumppani tukee Zenitelin Kunnon

vuotta: he tulevat antamaan vinkkejä työergonomian ja

terveellisen ruokavalion suhteen ja kannustamaan tupa-

koinnin lopettamiseen.

Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet

ja ikäjakaumamme, joka on alta kolme-kymppisestä vähän päälle kuusikymppiseen.

VINKKI

Varmista, että jokainen ymmärtää

työpanoksensa merkityksen

kokonaisuudessa. Tunnista

onnistumiset.

Muista, että luottamus, tasapuolisuus

ja avoin vuorovaikutus toimivat hyvän

työhyvinvoinnin tekijöinä.

Tunnista ja varmista henkilöstön

tulevaisuuden osaaminen – panostat

samalla työhyvinvointiin.

Arvosta työkaveriasi,

johda arvostavasti.

Johtaja, pidä huolta omasta

jaksamisestasi. Toimi esimerkkinä.

1

2

3

4

5

VIISI TYÖHYVIN-VOINTIVINKKIÄ PK-YRITYKSELLE:

Anu Suutela-Vuorinentyöhyvinvointipäällikkö, Ilmarinen


23

Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita.

ZENITEL ANTAA TURVALLISUUDELLE ÄÄNEN

Zenitel Finland kuuluu belgialaiseen Zenitel-konserniin. Zenitelin asiakkaita ovat muun muassa viranomaiset, teollisuuslaitokset, sairaalat, hoitolaitokset, laivat, satamat, rautatiet, koulut ja kauppakeskukset. Yrityksen asiakas voi esimerkiksi valvoa kameroilla oman alueen turvallisuutta ja välittää ääntä ja kuvaa muualla sijaitsevaan valvomoon.

Zenitelin juuret johtavat Suomessa vuoteen 1962, jolloin se perustettiin itsenäisenä maahantuontiyrityksenä. Yritys on ollut osa belgialaista Zeniteliä vuodesta 2001. Toiminnan alussa yritys toimi lähinnä tuotteiden edustajana, mutta nykyisin Zenitel tarjoaa asiakkaiden ongelmatilanteisiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja.


TYÖKAVERIT TUKEVAT TOSIAAN Kunnon vuoden

aikana. Toiset zeniteliläiset ottavat Kunnon vuoden

vähän vakavammin: sykemittarit ovat käytössä, tree-

ninmäärät kirjataan muistiin ja pientä kilpailuakin on

ilmassa.

”Työkaverin esimerkki antaa lisää virtaa harjoit-

teluun. Nykyään saa myös älypuhelimeen käteviä

sovelluksia, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, joiden

avulla on helppo seurata omia treenimääriä ja aikoja”,

Juha Uskali kertoo.

”Olen asettanut itselleni tavoitteeksi neljä tunnin

liikuntakertaa viikossa. Minun Sports Trackerini tosin

antoi taannoin Lapin reissulla aika hurjia tuloksia

hiihtovauhdin suhteen, kun unohdin sammuttaa sen

ennen hiihtobussiin siirtymistä”, Merja Hohtovirta

nauraa.

Juha Uskali ja Merja Hohtovirta painottavat kum-

pikin ennakoivan kuntohuollon merkitystä.

Jos ei ole työhyvin-vointia, ei ole hyvää työtä. Tähän uskoo

toimitusjohtaja Juha Uskali.

”Vaikka nyt tuntuu, että paikat kestävät ja kunto on

hyvä, niin tilanne ei välttämättä pysy samana vuosien

kuluessa. Ihminen on myös kokonaisuus, joten huomiota

täytyy kiinnittää myös esimerkiksi syömiseen ja ergono-

miaan. Toivottavasti Kunnon vuodesta jää meille myös

pysyviä käytäntöjä”, Juha Uskali ja Merja Hohtovirta

miettivät.

Loppujen lopuksi Zenitelin työhyvinvointi tiivistyy

pienen yrityksen matalaan organisaatioon, tiimityöhön ja

avoimeen tiedonkulkuun.

”Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme

tehneet oikeita asioita. Hyvä fiilis syntyy yhdessä tehden.

Usein keilailun tai muun yhteisen tapahtuman jälkeen

mietin, että hitsi, miksi me ei useammin tehdä tätä”,

Merja Hohtovirta miettii.

Yrityksen matala organisaatio ja tiimityö ovat Zenitelin työhyvinvoinnin avaimia. Porukalla hoidetaan myös inventointipäivät.


TEKSTI SARI OKKOKUVITUS HANS EISKONENKUVAT OLLI URPELA



PITÄÄKÖ YRITTÄMISTÄ(KIN)

TUKEA?Millaista yrittäjyyttä Suomessa pitäisi tukea – vai pitäisikö ollenkaan? Ja jos pitää, niin mihin suuntaan tukia tulisi kehittää? Entä

kenen vastuulla tukeminen on?

YRITYSTOIMINTAAN

saatavilla olevat

tuet ovat valtaosin

aluepoliittisia.

Tukimuodois-

ta on moneksi:

investointituista

ja pk-yritysten

kehittämistuista

kansainvälistymis-

tukiin ja energia-

tukiin. Tänä keväänä yritystukien leikkaaminen on

noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi.

”Kun Suomessa puhutaan yritysten tukemi-

sesta, keskustelussa menevät helposti sekaisin kult-

tuurin tukeminen ja yritystoiminnan tukeminen.

Nämä pitäisi erottaa toisistaan”, Idealist Groupin

luova johtaja Saku Tuominen sanoo.

”On yrityksiä, jotka haluavat kasvaa sekä

olla parhaita maailman mittakaavassa. Täl-

laisia yrityksiä voidaan tukea tietyin ehdoin,

jos nyt mitään yritystoimintaa pitää tukea. Yri-

tystuki pitäisi kuitenkin viedä pois yrityksistä,

jotka haluavat olla pieniä ja kotimaisia eivätkä

esimerkiksi työllistää.”

Talousjohtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta

on sitä mieltä, ettei yrityksiä pitäisi lähtökoh-

taisesti tukea lainkaan. ”Markkinatalouden

ideahan on se, että yritys tuottaa voittoa ja on

itsessään kannattava. Ideaalitilanteessa julki-

nen sektori luo yrityksille mahdollisimman

hyvän toimintaympäristön vakaan ja kohtuul-

lisen verotuksen ja toimivan oikeusjärjestel-

män muodossa.”

”Globaaleille markkinoille loikkaa yrit-

tävät yrittäjät, jotka ovat sijoittaneet merkit-

Debatissa keskustelemassa

Idealist Groupin luova johtaja

Saku Tuominen ja Ilmarisen

talousjohtaja Jaakko Kiander.

tävällä tavalla omaa rahaansa tai saaneet merkittävällä

tavalla rahoitusta vapailta markkinoilta, muodostavat

poikkeuksen. Ei kuitenkaan ole valtion tehtävä tukea yrit-

täjiä, jotka eivät halua ottaa minkäänlaisia riskejä”, Tuo-

minen lisää.

YRITYSTEN TUKEMISEEN on kuitenkin erinäisiä syitä.

”Euroopan unioni kieltää yritystuet, mutta sallii

tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemisen. Vaikka tuen

vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, voidaan sanoa, että

keskimäärin tuki vauhdittaa innovaatiotoimintaa”, Kian-

der sanoo.

”Kansainvälistymistä ja vientiä tulee Suomessa tukea,

niin kuin tekevät muutkin maat. Emme voi olla tälläkään

sektorilla huonompia kuin kilpailijamme. Suomi on pieni

ja syrjäinen maa, jossa yritysten maailmalle menoa on

hyvä tukea esimerkiksi Finpron kaltaisten organisaatioi-

den kautta.”

Tuomisen mukaan suurimmat ongelmat eivät ole

tuen vähyydessä. ”En usko sellaiseen kansainvälisyyteen,

jossa mennään pariksi päiväksi messuille jakamaan esit-

teitä. Meidän pitää olla maailmalla viikko toisensa jälkeen

tapaamassa oikeita ihmisiä, olemalla läsnä, luomassa

mainetta, verkostoitumassa ja seuraamassa kilpailijoiden

tekemisiä. Kysymys on enemmän asenteesta kuin siitä,

että toiminta syntyisi tuella.”

”Suomalaisten pullonkaula ei ole se, etteikö meillä

syntyisi ideoita. Pullonkauloja ovat tuotteistaminen ja

markkinointi. Näitä asioita on vaikeaa millään valtion

tukiohjelmilla ratkaista. Kyse on inhimillisistä tekijöistä.

Suomalaisille hankalat asiat näyttävät olevan helppoja esi-

merkiksi ruotsalaisille ja amerikkalaisille ja sujuvan suu-

rella itseluottamuksella ilman turhaa vaatimattomuutta”,

Kiander toteaa.

”Ideoita on, mutta tuotteistaminen kompastelee, kun

taas Ruotsissa tuotteistaminen on innovaatioprosessi.

Suomessa tarvitaan nyt ideoita tekemiseen, sillä meidän

pitäisi olla innovaatiojohtajia monissa asioissa. Suomalai-

set ovat aina menossa maailmalle, mutta ruotsalaiset ovat

siellä jo”, Tuominen lataa.

TUKI VOI OLLA muutakin kuin taloudellista.

”Menestys ei synny sitä kautta, että yrittäjä tekee

monimutkaisen hakemuksen jollekin virastolle, ja saa

Riskinotto ei kuulu valtiolle vaan yrittäjälle. Vielä parempi,

jos hän saa puhuttua sijoittajat mukaan markkinaehtoisesti. JAAKKO KIANDER, ILMARINEN


sieltä rahaa. Kyse on rahallisen tuen sijaan enemmän-

kin taitojen kehittämisestä, koulutuksesta ja osaamisesta.

Meidän pitäisi kehittää bisnesosaamista”, Kiander sanoo.

”Onko meillä aidosti maailman mittakaavassa tar-

peeksi hyvää tekemistä?” Tuominen kysyy. ”Teemme

moitteettomasti toimivia paperikoneita ja jäänsärkijöitä,

mutta niitäkään ei välttämättä ole paketoitu kunnolla.

Eikä tekemällä hyvin tarkoita sitä, että laitteeseen tuo-

daan vielä yksi ominaisuus lisää.”

Kiander on samoilla linjoilla. ”Esimerkiksi mekaa-

nisessa puuteollisuudessa voitaisiin bulkkitavaran sijaan

keskittyä yhä enemmän siihen, että tehdään pidemmälle

jalostettuja, hyvälaatuisia ja asiakaslähtöisiä tuotteita

maailmalle. Aina ei tarvitse keksiä uutta teknologiaa, vaan

tehdä paremmin.”

Tuominen korostaa jälleen kansainvälisyyttä. ”Meidän

pitäisi saada moninkertainen määrä korkean tason uskot-

tavia kontakteja. Meidän pitäisi tuntea maailman ihmisiä,

ja maailman ihmisten pitäisi tuntea meitä. Meidän pitäisi

myös tuntea paremmin kansainvälisiä markkinoita ja vaa-

timustasoa.”

”Tuotteemme eivät ole aina edes perusidealtaan riit-

tävän hyviä. Onneksi on olemassa positiivisiakin poikke-

uksia, kuten peliteollisuus. Jos esimerkiksi Rovion Peter

Vesterbacka haluaa kontaktin Bill Gatesin kanssa, hän saa

sen. Me tarvitsemme satoja uusia Vesterbackoja. Joskus

tuntuu, että yritysten on helpompaa valittaa valtion tuen

puutteesta kuin ryhtyä tekemään oikeita asioita.”

Kiander pitää yhtenä tukimuotona suomalaista kou-

lutusta. ”Jos halutaan mennä tästä vielä pidemmälle, yli-

opistokaupunkien ympärille voitaisiin kehittää pieniä suo-

malaisia piilaaksoja, mikä taas edellyttää sitä, että koko

alueen ekosysteemi luotaisiin houkuttelevaksi yrityksille.”

MITEN YRITYKSIÄ sitten Suomessa pitäisi tukea?

”Yrityksillä on suuri riskirahan tarve, kun lähdetään

hakemaan kasvupolkuja. Ensisijaisesti tuen pitäisi olla

aina yksityistä eikä valtion rahaa. Yksityisellä sijoittajalla

on ihan toisenlainen asenne tukemiseen kuin julkista

tukea jakavalla byrokraatilla. Yksityinen riskisijoittaja ei

katsele muodollisesti oikein täytettyjä lomakkeita, vaan

on kiinnostunut siitä, mitä yrityksessä tehdään”, Kiander

sanoo.

”Meidän pitäisikin miettiä, miten saisimme Suomeen

enemmän riskisijoittajia ja onko meillä esimerkiksi vero-

tuksellisia tai muita esteitä, jotka jarruttavat tätä.”

Tuomisen mukaan Suomessa ollaan ”vähän sitä

mieltä, että jos kahdella tapaamisella ei tule rahaa, niin

pistetään hanskat tiskiin tai aletaan syyttää järjes-

telmää. Silicon Valleyssa parhaiten menestyneet

firmat ovat tehneet rahoituskierroksilla 40–70

tapaamista. Turhaan Suomessa myös valitetaan

kauheasta byrokratiasta. Perspektiiviä voi hakea

vaikkapa Venäjältä tai Italiasta.”

”Rohkeaa olisi se, että jos yrittäjä hoitaa

maailmalta x euroa rahaa Suomeen, yritystä voi-

taisiin lähteä tukemaan esimerkiksi matalakor-

koisella lainalla.”

”Verotus ei tietenkään saa olla haitta yrityk-

sen toiminnalle esimerkiksi siten, että riskisijoi-

tuksia verotettaisiin ankarammin kuin muita.

Listautumiskynnys on myös jonkinasteinen

ongelma, sillä monen yrityksen kannattaa pysyä

listautumattomana ja välttää liiallista kasvua”,

Kiander lisää.

NYT ON PUHUTTAVA myös riskinotosta.

”Jos halutaan perustaa yritys, mutta ei ottaa

minkäänlaista riskiä, polku on vaikea. Yrittäjä ei

voi ulkoistaa riskiä valtiolle”, Tuominen toteaa.

”Yksittäisen yrityksen kannalta on toki aina

kivaa, jos ainakin osan riskistä voi siirtää muiden

kannettavaksi ja kilpailua on vähän”, Kiander

hymyilee.

Tuomisella on yrittämisestä henkilökohtaista

kokemusta:

”Olen aloittanut yrittämisen 22-vuotiaana,

jolloin kävimme kollegan kanssa hakemassa

SYPistä 250 000 markkaa rahaa. Siitä se lähti

enkä varmaan nukkunut kuukauteen, kun jän-

nitti niin pirusti. Mutta ei minulle toisaalta kos-

kaan tullut mieleenkään, että valtion pitäisi mak-

saa yrittämisemme.”

”Yrittäjyys kaipaa nykyistä kovempaa asenne-

tasoa. Kukaan ei osannut muutama vuosi sitten

kaivata esimerkiksi peliteollisuutta, ja harva olisi

veikannut, että menestys tulee ritsalla ampuvista

linnuista.”

Onneksi nyt on kasvamassa sellainen ajat-

telutapa, että yrittämi-nen on vaativaa, mutta myös hienoa.SAKU TUOMINEN

27ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

KEVÄTSY

KSY

TALV

I

28 LyhyestiLyhyestLyhyestiLyhyesti

ILMARISEN ASIAKASKANTA jatkaa kas-

vuaan. Tammi-maaliskuussa Ilma-

riseen siirtyi jälleen asiakkuuksia

muista työeläkeyhtiöistä niin, että

siirtotulos jäi tuntuvasti plussalle

– jo seitsemättä kertaa peräkkäin.

Maksutulo kasvoi vuoden ensim-

mäisen kvartaalin seurauksena

reilut 6,2 miljoonaa euroa.

Lisää asiakkaita Ilmariseen

Ilmarinen ja Vanhustyön keskus-liitto hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saa-jiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle.Ilmoita ideasi 20. kesäkuuta mennessä. Lisätietoja:

TEKEEKÖ SINUN YRITYKSESI VUODEN VANHUSTEON?

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli 2 prosenttia eli noin 600 miljoonaa euroa. Ilmarisen sijoitusten markkina-arvo nousi ensimmäisen kerran yli 30 miljardin euron ollen maaliskuun lopussa yhteensä 30,4 miljardia euroa. Varatoi-mitusjohtaja Timo Ritakalli-on mukaan sijoitustuottojen hyvän kehityksen taustalla on etenkin globaalien osakemark-kinoiden myönteinen kehitys. Myös Ilmarisen pitkän aikavä-lin sijoitustuotto säilyi hyvällä tasolla. Reaalinen sijoitustuotto vuodesta 1997 oli 3,7 prosent-tia. Ilmarisen vakavaraisuus parani vuoden takaisesta ja oli hyvällä tasolla.

SIJOITUSVUOSI HYVIN KÄYNTIIN

Suomalaisten eläkeläisten kelpaa – eivätkä eläkeläisten asiat ole hullummin muuallakaan Pohjois-maissa. Yhdysvaltalainen Natixis Global Retirement -indeksi selvitti, missä eläkeläinen voi odottaa viettävänsä hyviä eläkepäiviä.

Suomi sijoittui vertailussa sijalle 6. Ykköstilan vei Norja, ja kaikki kärkikymmenikön maat ovat Länsi-Euroopassa.

Indeksi ottaa huomioon 20 erilaista muuttujaa, jotka kiteytyvät neljään pääkohtaan: terveys, yksilön talou-dellinen hyvinvointi, elämänlaatu eläkkeellä ja yleinen taloustilanne.

Suomi on hyvä maa jäädä eläkkeelle

KESÄMuista vakuuttaa kesätyöntekijät!lue ohjeet sivulta 18

tarkasta ennakko- palkka-summa

tarkasta työtulo

2

1

Rentoudu, nauti kesästä ja yritä pitää kesälomaa.

Joka toinen suoma-lainen hyväksyy eläkeiän noston Puolet suomalaisista hyväksyy eläkeiän noston vähintään kahdella vuodella. Tulos selviää EVAn Arvo- ja asenne-tutkimuksesta Kadonneen kasvun metsästäjät. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista talouskas-vun vahvistamiseen tähtääviin rakenne-muutoksin.

Aiemmin eläkeiän nostoon on suhtau-tunut myönteisesti pienempi osuus suomalaisista, joten EVA:n analyysin mukaan suomalaisten mielipiteet eläke-asiassa saattavat olla hitaasti muuttu-massa.

Tutkimuksen mukaan kysymys kuiten-kin jakaa väestöryhmiä selvästi. Mitä koulutetumpi ja paremmassa sosioe-konomisessa asemassa ihminen on, sitä myönteisemmin hän suhtautuu eläkeiän nostoon. SAK:n jäsenistä kaksi kolmasosaa vastustaisi eläkeiän nostoa, mutta STTK:n jäsenistä joka toinen ja akavalaisista jo kuusi kymme-nestä hyväksyisi sen.

29LyhyestiLyhyestiLyhyesti

ILMARINEN JA CITYCON ovat päättäneet Lappeenrannan ydinkeskustassa

sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisesta ja uudistamisesta.

IsoKristiinan vuokrattava pinta-ala on tällä hetkellä 19 800 neliömetriä.

Laajennuksessa kauppakeskuksen vuokrattava ala kasvaa 34 000 neliö-

metriin.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa huhtikuun alussa, ja tavoitteena on

avata kolme neljäsosaa uudistetusta ja laajennetusta kauppakeskuksesta

toukokuussa 2015 ja loput saman vuoden lokakuussa.

”Lappeenrannan kasvava väestöpohja ja venäläisten ostosmatkailijoi-

den tuoma huomattava lisäys lähialueen ostovoimaan tekevät kauppakes-

kus IsoKristiinasta kiinnostavan sijoituskohteen”, sanoo Ilmarisen kiin-

teistöjohtaja Tomi Aimonen.

ILMARINEN SIJOITTAA KAUPPAKESKUKSEEN LAPPEENRANNASSA

ELÄKKEELLE SIIR-TYMISESSÄ SUURIA ALUEELLISIA EROJAELÄKKEELLE SIIRTYMISIKÄ vaihtelee maa-

kunnittain, ja myös miesten ja naisten

välillä on eroja. Tiedot Ilmarisen asiakas-

kunnasta viime vuonna eläkkeelle jääneistä

kertovat, että eläkkeelle jäätiin keskimäärin

noin 60 vuoden iässä.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa kes-

kimääräinen eläkkeellejäänti-ikä oli kui-

tenkin selvästi yli 60 vuotta. Korkeimmat

luvut olivat Ahvenanmaalla (61,8), Poh-

janmaalla (60,7) ja Satakunnassa (60,6),

mutta yli 60 vuoden keski-iän päästiin

myös Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä.

Alhaisin eläkkeellejäänti-ikä oli Pohjois-

Pohjanmaalla (58,3), Kainuussa (58,7) ja

Keski-Pohjanmaalla (59,0). Korkeimpien

ja matalimpien keskiarvojen ero oli yli 2

vuotta.

Miesten ja naisten välillä ei ollut mer-

kittäviä eroja.

Viime vuonna Ilmarisessa vakuutetuista

jäi eläkkeelle yli 18 000 henkilöä. Kaiken

kaikkiaan Ilmarinen maksaa työeläkettä yli

300 000 henkilölle.

Työn iloa ja naurua suomalaisille työ-paikoille on tarjolla Ilmarisen selkään-taputtelu-talkoissa Facebookissa. Kannattaa siis ryhtyä työpaikka-naurajaksi ja ottaa osaa talkoisiin.

facebook.com/ työpaikka- naurajat

BLOGI

työelämästä, taloudesta ja paremmasta elämästä

Ilmarinen avasi uuden Parempaa elämää -blogin osoitteessa www.parempaaelamaa.org. Ryhdy blogin seuraajaksi!

;)30 LyhyestiLyhyesti

KYSELY Asiakkaat tyytyväisiä Ilmariseen vastuullisena sijoittajana

ILMARISEN YRITYSASIAKKAISTA 65 prosenttia on tyytyväisiä

Ilmarisen toimintaan vastuullisena sijoittajana. Vain yksi

prosentti ilmoitti olevansa tyytymätön. Tiedot ilmenevät

kyselystä, jonka Ilmarinen teki asiakasyritystensä päättäjille

loppuvuodesta 2012.

”Vastuullisuus on yhä tärkeämpi teema yhteiskunnassa ja

puhuttaa usein myös julkisuudessa. Kyselyllä halusimme saada

tietoa siitä, mitä yritysasiakkaamme ajattelevat sijoitustoimin-

tamme vastuullisuudesta. On ilahduttavaa, että kyselyn mukaan

he näyttäisivät olevan tyytyväisiä”, sanoo Ilmarisen sijoitustoi-

minnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio.

ILMARISEN TOIMINTATAVAT NOUDATTAVAT ASIAKKAIDEN ODOTUKSIA

Kartoituksessa asiakkailta tiedusteltiin, mitkä kolme asiaa ovat

heidän mielestään tärkeimpiä vastuullisessa sijoitustoiminnassa.

Tärkeimpänä vastaajat pitivät riskienhallintaa, jonka mainitsi

76 prosenttia vastaajista. Tuotto nousi toiseksi tärkeimmäksi;

sen mainitsi kaksi kolmesta vastaajasta. Lähes yhtä tärkeänä

vastaajat pitivät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä eläkesijoitusten

raportoinnissa. 61 prosenttia Ilmarisen asiakkaista piti lisäksi

keskeisenä sitä, että sijoituskohde noudattaa lakeja ja kansain-

välisiä sopimuksia.

”Lain mukaan työeläkeyhtiön on sijoitettava eläkevarat

tuottavasti ja turvaavasti, mikä kiinnostavasti heijastuu myös

asiakkaiden näkemyksiin eläkesijoittamisen vastuullisuudesta.

Avoimuudessa olemme pyrkineet olemaan alalla edelläkävijöitä

ja on hyvä asia, että avoimuus on myös asiakkaidemme mielestä

olennaista”, Ritakallio sanoo.

Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, miten Ilma-

risen olisi toimittava, jos sijoituskohteen toiminnassa ilmenee

epäselvyyksiä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että ensisijaisesti

olisi pyrittävä vaikuttamaan sijoituskohteen toimintatapoihin ja

vasta toissijaisesti luopua omistuksesta.

”Vaikuttaminen toimintatapoihin on nimenomaan se tapa,

jolla Ilmarinen toteuttaa vastuullista sijoituspolitiikkaansa”,

Ritakallio sanoo. Kyselyyn vastasi 222 Ilmarisen asiakasyrityk-

sen päättäjää.

Ilmarisen vuoden 2012 vuosikertomus löytyy osoitteesta

Vastuuraportin muotoon koottu verkkojulkaisu sisältää tiedot Ilmarisen sosiaalisen, talou-dellisen ja ympäristövastuun toteutumisesta. Tämänvuotinen teema Hyvä työelämä sisältää myös tarinoita motivoivasta, innostavasta ja merkityksellisestä työstä, jonka edistämisessä Ilmarinen on vahvasti mukana.

Kertomus on luettavissa sujuvasti myös mobiili- ja tablettilaitteilla. Sivuston kaut-ta voi antaa myös palautetta kertomuksen sisällöstä ja toiveita sen parantamisesta.

Ilmarinen-lehden lukijakyselyyn vastasi lähes 330 lukijaa – kiitos vastaajille!

Antamanne palaute on arvokasta ja auttaa meitä lehdentekijöitä rakentamaan entistä paremmin tietä lukijoita palvelevaa lehteä. Saimme kyselyssä myös kymmeniä osuvia juttuideoita, joita lähdem-me nyt toteuttamaan. Tästä numerosta löydät jutun muun muassa kausityöntekijän vakuuttami-sesta, joka oli sekin toivomienne juttujen listalla.

Kysyimme teiltä myös maaliskuun lehden mielen-kiintoisinta juttua. Jokainen juttu sai ääniä, mutta eniten niitä keräsivät:Koti työmaalla työ ulkomailla (19 % äänistä)Kun työn rasitus on liikaa (14 %)Läsnätyössä tyyli on vapaa (14 %)

Lukijakyselyyn vastaajien kesken arvottiin iPad Mini. Onnetar suosi Airi Marjakangasta Haminasta. Onnea!

TEEMANA HYVÄ TYÖELÄMÄ

Työeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Tarkista otteeseen merkityt työsuhteet ja ansiot ja tee tarvittaessa korjaus-pyyntö. Kirjaudu omilla verkkopankkitunnuksilla osoit-teessa

PAREMPI TYÖKYKY ON KAIKKIEN ETU

Hyvä johtaminen pitää tavoitteet kirkkaina

KESTÄVÄ KEHITYS ANTAA TYÖLLE MERKITYKSEN

ello soi liian aikaisin. Se sika on tehnyt sen ennenkin. Olo on kuin pimeä

syysaamu sohvalla yön pikkutunneilla nautitun keksipaketin ja viinilasin

tuntuessa kropassa. Jos ei ole töihin lähtiessä paita sileä, niin ei ole mies-

kään. Ainoa mitä odottaa, on aamupalaverin kahvi.

Rederan tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kokee elä-

vänsä korkeintaan keskinkertaisella energia- ja jaksamistasolla. Eurokriisiä

ja pankkikriisiä yhtä huolestuttava onkin hyvinvointikriisi. Urheiluopistoilla

tehtyjen kuntotestien perusteella suomalaiset ovat fyysisesti keskimäärin 5–6 tun-

nin päivittäisessä työkunnossa.

STRESSI ON SUURIMMILLAAN työkuvan muuttuessa, ja kun odotuk-

set ja tavoitteet ovat epäselviä, epärealistisia ja ylhäältä annettuja.

Jokainen tietää mitä eläköityminen ja sairaspäivät maksavat.

Inhimillisestä hinnasta puhumattakaan. Hälyttävää on se, ettei

menneisyyden kahleista osata päästää irti, vaikka työnteon

ja johtamisen pelisäännöt ovat muuttuneet. Yksinkertaisesti

enää ei ole yhtä johtamistapaa, osaamista, työpaikkaa tai

toimialaa, jolla selviäisi koko uran. Siksi pitäisi pystyä

pelaamaan lyhyttä ja pitkää peliä samaan aikaan. Hoitaa

tehtävänsä tässä ja nyt. Mutta myös katsoa, minne maail-

ma on menossa ja olla valmiina siihen.

On parannettava osaamista, jatkuvaa oppimista

ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Tästä tuskin kukaan

on eri mieltä. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä?

Ainakin joitain ratkaisuja löytyy sekä työyhteisöstä,

johtamisesta että henkilökohtaisesta vastuusta. Kyse

on monella tapaa ilmapiirin muutoksesta. Leikitäänpä

ajatuksilla.

MITÄ JOS YRITYKSESI henkilöstötoiminnot otetaan osaksi

yrityksen koko strategiaa? Jos kerran kaikki mitä lasket,

alkaa kasvaa, niin mitä jos mietit yhdessä ammattilaisten

kanssa, mitkä ovat hyvinvoinnin oikeat mittarit yrityksel-

lesi? Mitä jos kuuntelet ennen kuin kerrot? Mitä jos otat

itsellesi aikaa liikkua, syödä ja levätä oikein, jotta sinun ei

tarvitse ottaa aikaa sairastaa myöhemmin? Mitä jos työn

organisoinnissa ja roolituksessa otetaan koko henkilöstö ja

jokaisen vahvuusalueet huomioon? Mitä jos työtä rytmi-

tetään muulla tavalla kuin loputtomalla palaveri- ja email-

viidakolla? Mitä jos ikävätkin asiat otetaan esille ja kommu-

nikoidaan proaktiivisesti?

Nämä eivät käytännössä maksa muuta kuin tahtoa.

Apua ja palveluita saa tarvittaessa asiantuntijoilta. Ennen

kaikkea jokainen ihminen voi koska tahansa päättää ole-

vansa työkaveri, joka tuo energiaa muille.

Mitä siis jos nukutkin 8 tuntia ensi yönä, syöt terveellisen

aamiaisen ja kävelet töihin?

AKI RIIHILAHTI

Mitä jos?

31 Aki Riihilahti

KU

VA

X

Kirjoittaja on Sonera Stadiumin toimitusjohtaja ja

entinen ammattilaisjalkapalloilija

K

Urheiluopistolla tehtyjen kuntotes-tien perusteella suomalaiset ovat fyysisesti keski-määrin 5–6 tun-nin päivittäisessä työkunnossa.

TULE KEHITTYMÄÄN Tilaisuudet

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU MUKAAN OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

Syksyn seminaaritarjonnassa on mukana kestosuosikkeja ja ajankohtaisia työhyvinvoinnin uutuuksia. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet!

TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISELLA TULOSTA

Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Pauli Juuti19.9. Kuopio26.11. Helsinki

VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ 2.0

Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Stella Polaris12.9. Oulu15.10. Helsinki14.11. Mikkeli IHMISTEN JOHTAMISEN PERUSTEET

Pekka Järvinen10.9. Tampere17.10 Lahti5.11. Helsinki28.11. Kokkola

AJATTELUN JOHTAMINEN JA SEN MAHDOLLISTAMINEN

Arto Miekkavaara ja Mikael Sallinen1.10. Helsinki26.11. Turku

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA TYÖHYVINVOINTIIN

Juha Wiskari19.9. Turku10.10. Oulu17.10. Joensuu

ERINOMAISUUTTA ERILAISUUDEN JOHTAMISELLA

Matti Ylikoski17.9. Helsinki24.9. Vaasa (på svenska)8.10. Jyväskylä19.11 Pori

UUTEEN AIKAAN – TYÖELÄMÄN JA SEN RAKENTEIDEN SUURI MUUTOS

Esko Kilpi15.10. Turku12.11. Tampere28.11. Jyväskylä

Documents

Ilmarinen 2/2013