Ilmarinen 3/2012

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 1

ENBUSKE:ONKO TÖISSÄ MUKAVAMPAA KUIN KOTONA? 31 18

USKE:O TÖISSÄ AVAMPAA

NONA? 311111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111 111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111188888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888888

3/12ILMARINEN“Vaikka yhä useampi yritys panostaa vastuullisuusasioihin, aina joukkoon mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havaitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi.” – Anna Hyrske, yritysvastuupäällikkö s. 15

HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT

Liisan Leipomossa yhdistyvät

8

MINISTERI PAULA RISIKKO: KESTÄÄKÖ ELÄKETURVA? 24

ISS PALVELUT SATSASI TYÖHYVINVOINTIIN. VAIKUTUKSET NÄKYVÄT HETI. 20

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

KYLLÄSTYMISTÄ TYÖSSÄ VOI TORJUA KEHITTYMÄLLÄ JATKUVASTI. DANNY

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Ilmariselle muun muassa tutustumista Stora Enson toimintaan Brasiliassa.

Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen

verkkosivuilta.

Sisältö

6

18

24

15

Lakimuutos parantaa

tiedonkulkua sairausloman

alussa.

3/12Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti työntekijöiden työ-ansioiden mukaan. Mutta oletko arvioinut YEL-työtulosi omaa työtäsi vastaavaksi?

28

4

Kahvilan hoitaja Kristiina Soulio-Paakin mielestä töihin on aina kiva tulla.

Paula Risikko, Ted Apter ja eläketurvan kestävyys.

22

WWW.ILMARINEN

.FI


Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Pirkko Auvinen, Kati Huoponen,

Anna Hyrske, Jaakko Kiander,

Mari Merilampi, Mika Paananen,

Pauliina Ripatti

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Maggie Oy | Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN: 129-050X

Painos: 86 000

Painettu syyskuussa 2012.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppaneita

ovat OP-Pohjola-ryhmä ja

Pohjantähti.

läkeasiat ovat kamalan monimutkaisia, kuulen

usein sanottavan. Kyllä ne usein vaativatkin

syventymistä asiaan. Mietin kuitenkin, olemme-

ko Ilmarisessa nähneet riittävästi vaivaa asioiden

ymmärrettävyyden ja selkeyden eteen? Olemme-

ko onnistuneet tulkkaamaan pykälät ja perustelut

sillä tavalla, että ne vastaavat niin arkisiin kuin periaatteellisiinkin

kysymyksiin?

Pakko on myöntää, että meillä on tässä vielä paljon petraami-

sen varaa. Tavoite on kuitenkin selvä. Haluamme, että Ilmarisen

kanssa on mutkatonta asioida. Kaikki Ilmarisen palvelut tähtää-

vät siihen, että teillä – asiakkaillamme – olisi

hieman helpompi olla. Että elämä olisi hiukka-

sen parempaa.

Tämä sama ajattelu kiteytyy Ilmarisen uu-

dessa sloganissa: ”Parempaa elämää, ole hyvä”.

Se korostaa, että olemme asiakkaitamme varten

olemassa. Olemme tietoisia siitä, että tämä on

paljon luvattu, mutta olemme lujasti sitoutuneet

sloganin toteuttamiseen.

Samassa hengessä olemme kehittäneet Ilma-

risen lehteä, jonka ensimmäinen uudistettu versio on nyt kädessä-

si. Hyvät lukijat, olette vuosien varrella lähettäneet meille paljon

palautetta ja juttuvihjeitä. Voitte jatkossakin auttaa meitä säätä-

mään lehden sisältöjä niin, että se tarjoaa teille mahdollisimman

paljon hyötyä ja toivottavasti myös iloa ja oivalluksia. Juttu jutulta

parempaa elämää!

Päivi Sihvolajohtaja, viestintä ja henkilöstö

PS. Anna uudistuneesta lehdestä palautetta.

Parempaa elämää, ole hyvä.

Pääkirjoitus

E

HELPOMPI ON PAREMPI

2008 2009 2010 2011

156 7

87

168 6

61

203 5

87

216 2

19

Ilmarinen on määritellyt yritysvastuu-toiminnalleen tavoitteet sekä niille avainmittarit ja tavoitearvot.

Ilmarisen tavoitteena on kasvattaa verkkoasiointia palveluissaan. Verkko-asioinnilla voidaan pienentää asiakas-kontaktien ympäristövaikutusta. Viime vuonna verkkoasioinnin määrä määri-tellyissä Ilmarisen palveluissa kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä.

Verkkoon ympäristön vuoksi

VASTUULLISUUSMITTARI

Ilmarisen verkkopalveluiden kävijämäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana mel-koisesti. Luvut kertovat, kuinka monta kertaa vuodessa on käyty Ilmarisen tärkeimmissä, tunnistautumista vaativissa verkkopalveluissa.

Tavoitteella on todellista vaikutusta. Finanssialan Keskusliiton tekemän tutki-muksen* mukaan esimerkiksi verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun hiilijalanjälki on pienimmillään 150 gram-maa, kun paperilaskun vastaava on noin 450 grammaa. Verkkolaskun 150 grammaa vastaa yhden kilometrin ajomatkaa hen-kilöautolla ja paperilaskun 450 grammaa puolestaan kolmen kilometrin matkaa.

ELÄROHKEASTI!

4 Innostus

MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

Pidän työstäni, koska se antaa sisältöä elämääni, leipää

pöytään sekä iloa ja elämyksiä kanssaihmisille. Saan tehdä

työtä rakkaan harrastukseni parissa. Ammattiesiintyjän

tehtävä on luoda odotuksia ja sitten lunastaa ne. Esitys alkaa jo yleisön

mielikuvista. Tavoitteenani on ylittää ne – ilo irti jokaisella keikalla.

MITEN ESTÄT KYLLÄSTYMISEN TYÖHÖSI?

Kyllästymistä voi torjua kehittymällä jatkuvasti. Kehit-

tyminen on myös omanarvontunnon kannalta tärkeää.

Tämä tarkoittaa, että kun teen ja esitän musiikkia, teen

sen laadukkaasti. Tärkeimpänä tavoitteena on yltää

tulkinnassani sydämestä sydämeen. Joskus onnistun tässä paremmin,

mutta suunta on aina selvä. Täytän 70 vuotta ja olen työllistänyt muita

kaksikymppisestä lähtien, 47 vuotta. Yrittäjän moraaliset velvollisuudet

ja vastuut saattavat uuvuttaa. En kuitenkaan vielä tunne kyllästymistä tai

uupumista, sillä asioita ja vastuuta on mahdollista jakaa läheisten kanssa.

MITEN OLET JAKSANUT ETEENPÄIN, KUN EDESSÄ ON

OLLUT VAIKEITA AIKOJA?

Kun olin 12-vuotias, äitini isä Algot Niska sanoi minulle,

että elä rohkeasti. Tuota kehotusta olen pyrkinyt noudatta-

maan ja siirtämään ajatusta myös lähipiirille.

MITEN JAKSAT FYYSISESTI TEHDÄ TYÖTÄ?

Terveys on lahja, mutta uskon, että myös asenteella voi

vaikuttaa elämään ja sen pituuteen. Minulla oli infarkti

2,5 vuotta sitten. Sain silloin jatkoaikaa. Olen saanut

tänä vuonna esiintyä suurten festivaalien ja tapahtumien

yleisöille – tuntuu, että musiikkini kiinnostaa yhä. Siitä olen nöyrästi

kiitollinen ja onnellinen.

SUUNNITTELETKO ELÄKKEELLE JÄÄMISTÄ?

Olen ollut eläkkeellä kohta viisi vuotta, mutta haluan

edelleen olla aktiivinen. Työn tekeminen on mielekästä.

Rakastan työtäni ja ihmisiä, joiden kanssa työtä teen, sekä

tietysti yleisöä. Näin mennään niin kauan kuin voi mennä.

Danny on yhä innostunut työstään.

1

2

3

4

5

Danny (Ilkka Lipsanen)Syntynyt 1942.

Laulaja ja musiikkineuvos, Suomi-viihteen jättiläinen tunnetaan nimellä Iso D.

Perusti oman yhtiönsä, D-tuotannon, vuonna 1966. Yhtiö on hoitanut ja tuottanut Dannyn ohjelma toiminnan sekä monen muun artistin esiintymiset ja manageroinnit. D-tuotanto on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta 1968.

Tuotanto on työllistänyt laajimmillaan 360 työn tekijää, nykyään kymmenen henkeä.

Auttanut alkuun 153 uutta laulajaa (muun muassa Kirka, Kari Tapio ja Virve Rosti).

Dannyn lauluista on noussut 95 listahittiä.

FAKTA

KIRSI RIIPINEN

MILLOIN HAETAAN VANHUUS-ELÄKETTÄ?

5NINA BRUUN, osastopäällikkö,eläkeosasto

Ilmarisen eläkeosaston osasto-päällikkö Nina Bruun kertoo, miten ja milloin vanhuuseläkettä pitää hakea. Entä mikä on kätevin tapa lähettää hakemus?

MILLOIN VANHUUS-ELÄKETTÄ

PITÄÄ HAKEA?

MITEN VANHUUS-ELÄKETTÄ HAETAAN?

MILLOIN HAKEMUS ON MYÖ-

HÄSSÄ?

MITÄ MUUTA PITÄÄ MUISTAA?

SAATUASI ELÄKEPÄÄTÖKSEN

ota yhteyttä verotoimis-

toon, jonka jälkeen verot-

taja toimittaa vero tiedot

Ilmariseen automaattisesti.

VANHUUSELÄKKEEN rin-

nalla voit aloittaa uuden

työskentelyn, mistä karttuu

eläkettä 1,5 prosenttia vuo-

dessa. Karttunutta eläkettä

täytyy itse muistaa hakea

uudella eläkehakemuksella.

Sen saa maksuun, kun on

täyttänyt 68 vuotta.

KUN ELÄKEPÄÄTÖS on tullut

ja verokortti kunnossa,

nauti ansaitusta eläkkeestä-

si. Se tulee tilillesi kuukau-

den 1. pankkipäivänä.

RIITTÄÄ OIKEIN HYVIN, että

lähetät vanhuuseläkehake-

muksen suoraan Ilmariseen

kuukautta ennen eläkkeen

alkamista. Käsittelemme

hakemuksen jopa muutamassa

päivässä, jos saamme eläke-

hakemuksen mukana työnan-

tajalta työsuhteen palkka- ja

päättymistiedot.

Hakemusta on turha lähet-

tää aikaisemmin, koska voim-

me käsitellä eläkkeen vasta sen

jälkeen, kun olemme saaneet

työnantajalta palkkatiedot

työsuhteen loppuun asti.

Yli 60 prosenttia hakijois-

ta saa vanhuuseläkkeestään

päätöksen ennen kuin eläke

on alkamassa. Lähes kaikki

hakijat, yli 90 prosenttia, saa-

vat päätöksen sen kuukauden

aikana, kun eläke alkaa.

VANHUUSELÄKEHAKEMUKSEN

voi täyttää verkossa kohdas-

sa Henkilöasiakas / Eläkettä

hakemassa / Eläkkeen hake-

mispalvelu.

Eläkehakemuksen löydät

myös kohdasta Lomakkeet,

missä hakemuksen voi

täyttää, tulostaa ja postittaa

sitten Ilmariseen. Eläkkeen

ratkaisu nopeutuu, jos

hakemuksen mukana on

työnantajan täyttämä työ-

suhteen päättymisilmoitus,

joka sisältää myös palkka-

tiedot. Myös työsuhteen

päättymisilmoitus löytyy

verkkosivuilta.

TAKAUTUVASTI ELÄKKEEN voi

saada kolmen kuukauden

ajalta. Jos olet täyttänyt elä-

keiän, työsuhde on päättynyt

ja haet vanhuuseläkettä

kolmen kuukauden kulues-

sa, eläke voidaan myöntää

heti työsuhteen päättymistä

seuraavan kuukauden alusta.

ESIMERKKI: Täytät 63 vuotta

elokuussa, työsuhde päättyy

elokuun lopussa ja haluat

eläkkeen maksuun 1.9.

Unohdat kuitenkin lähettää

eläkehakemuksen. Jos toimi-

tat sen vielä marraskuussa,

eläkkeesi voi alkaa 1.9. Jos

lähetät hakemuksen vaikka-

pa tammikuussa, eläke voi

alkaa aikaisintaan 1.10.

Muistathan kuiten-

kin, että eläkettä karttuu

63–68-vuotiaana 4,5 pro-

senttia vuodessa, jos siirrät

eläkkeen hakemista ja jatkat

työssä. Verkkopalvelussam-

me voi tehdä laskelmia,

kuinka paljon eläkettä kart-

tuu lisää, jos työskentelee

muutamankin kuukauden

pitempään.

Kysymys & vastaus

WWW.ILMARINEN

.FI

Vanhuuseläke 63-vuotiaana 2050

Työkyvyttömyyseläke 33-vuotiaana 2020

Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti työntekijöiden työansioiden mukaan. Mutta oletko arvioinut YEL-työtulosi omaa työtäsi vastaavaksi?

YRITTÄJÄ! KATSO, MITEN TYÖTULO VAIKUTTAA ELÄKKEESEEN

6

YRITTÄJÄ 1

YRITTÄJÄ 2

Vanhuuseläke 63-vuotiaana 2020

Työkyvyttömyyseläke 55-vuotiaana 2012

YEL-TYÖTULO VAIKUTTAA MONEEN ASIAANOTA HUOMIOON MYÖS NÄMÄ SEIKAT

WWW.ILMARINEN

.FI

POWERKISSISSÄ USKOTAAN, että

langaton sähkö on pian yhtä it-

sestään selvää kuin langaton netti.

Maija Itkosen perustama

Powerkiss on mukana yli sadan

yrityksen ryppäässä, joka vie eteenpäin

yhteistä tiedonsiirron latauksen standar-

dia. Laitevalmistajien, operaattoreiden

ja jopa autotehtailijoiden yhteinen etu

on, ettei joka puhelinmalliin tarvittaisi

omanlaista latauslaitetta.

Powerkissillä on ideoita tuotteensa

jatkokehittämiseen, mutta nyt paukut

pannaan langattomien latausmahdol-

lisuuksien määrän kasvattamiseen.

Langaton lataus haluttaisiin

yritysten neukkareihin ja

arkipäivään.

TEHDÄÄNKÖ TÄLLÄ

RAHAA? Maija

Itkosta hymyilyttää

hänen seitsemän-

vuotiaan poikansa

reaktio lentokentäl-

lä: ”Wau, Powerkiss

on täällä! Miten se

on tänne tullut?”

SÄHKÖÄ ILMAN LANKOJA

7

Powerkiss vei älylaitteiden lataus-pisteet ensin lentokentille. Nyt langatonta latausmahdollisuutta levitetään kaikkien arkeen, neukka-reihin ja kahvilaketjuihin.

KIRSI RIIPINEN

PowerkissPerustettu 2008

Työntekijöitä 12

Suurimmat asiakkaat: lentokentät ja kansain-väliset kahvilaketjut

Latausmahdollisuudesta kertoo tarra pöydän pin-nassa. Esimerkiksi kah-vilan tiskiltä saa lainaksi vastaanottimen (pienen rinkulan). Se kytketään puhelimen latausliitän-tään. Kun kännykän vie tarran päälle, led-ilmaisi-met rinkulassa kertovat, että lataus on alkanut.

Kun äiti oli selittänyt, että hänen

firmansa on myynyt langattomia lataus-

mahdollisuuksia eri lentokentille, poika

ihmetteli, että ei kai Powerkiss tee työtä

rahan takia. Ihmisten puhelimien akuista

loppuu välillä virta, ja heidän pitää päästä

lataamaan.

Vielä nykyään puhelimen, kannet-

tavan tai tablettikoneen langattomaan

lataukseen tarvitaan erillinen rinkula,

jonka saa kahvilan tiskiltä. Tulevaisuudes-

sa rinkula asennetaan uusiin laitteisiin jo

valmistusvaiheessa. Tällaisia älylaitteita

on jo käytössä esimerkiksi Japanissa,

Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

INNOVAATIO tuli markkinoille loistavaan

aikaan älypuhelimien yleistyessä. Akku-

teknologia ei ole pysynyt älyteknologian

perässä. Älylaitteiden käyttäjien suurin tyy-

tymättömyyden syy on akku ja sen kesto.

Ensimmäiset kilpailijatkin ovat ehti-

neet markkinoille.

”Kaikenlaista härpäkettä on tullut

vastaan, mutta meillä on koko ajan ollut

skandinaavinen yksinkertainen linja.

Siitä on helppo pitää tulevaisuudessakin

kiinni.”

Juuri nyt suunnittelen...

Maija Itkonen CMO Powerkiss

TAUSTAATOIMINTA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8

Liisan Leipomon toimitusjohtaja ja omistaja Heikki Jortikka on ylpeä siitä, että työllistää kaksikymmentä henkeä.


empääläläisen Liisan Leipo-

mon toimitusjohtaja ja omistaja

Heikki Jortikka saapuu töihin

aamuyöllä kello 2. Se on hänelle

normaali työpäivän aloitusaika.

Silloin hän napsauttaa valot ja

uunit päälle ja ryhtyy hommiin.

”Minä lähinnä paistan. Meillä on erikseen

kolme ammattileipuria. Minulla on kokin koulu-

tus ja työskentelin kokkina kymmenen vuoden ajan,

muun muassa Näsinneulassa, ennen kuin aloitin työt

täällä leipomossa. Alkuun toimin

meillä kymmenisen vuotta kondiit-

torina, mutta nyt kolme kondiitto-

riamme hoitavat kokonaan sen puo-

len. Paisto- ja kokkaustöiden lisäksi

minulla on toimitusjohtajana paljon

paperitöitä tehtävänä.”

Leipomon perusti 30 vuotta

sitten Heikin äiti Liisa Jortikka.

Hänen miehensä Lauri Jortikka

rakensi sille tilat kotitaloon. Leipomo

ja myymälä sijaitsivat vuoteen 1988

keltaisen omakotitalon siivessä. Sit-

ten talon viereen rakennettiin uudet,

isommat tilat, noin 450-neliöiset.

Tänä vuonna laajennettiin lisää. Tällä

hetkellä henkilökuntaakin on töissä

jo parikymmentä henkeä.

ESIMIEHENÄ HEIKILLÄ on paperitöissä

haasteensa. Työvoimapolitiikka on

niistä suurin. Heikin palkkalistoilla

on henkilökuntaa viiden eri työehto-

sopimuksen piiristä, joten opiskelta-

vaa riittää.

”Työvoimakulut ovat taas oma

haasteensa. Niihin tulee jossain vai-

heessa yrittäjillä katto vastaan, sillä ne ovat nous-

seet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ennen ne muodostivat 24, nyt 45 prosenttia liike-

vaihdostamme.”

Mutta yöllä on leipomisen aika. Aamuneljään-

viiteen Heikki häärii leipomossaan yksin. Sitten pai-

kalle saapuvat tyttäret Johanna Ruuska ja Kristiina

Jortikka.

Heikki on nyt 55-vuotias. Hän ei ole suunnitel-

lut vielä eläkkeelle jäämistä, mutta jatkosuunnitel-

mia on jo tehty. Tyttäret Kristiina ja Johanna, jotka

ovat työskennelleet leipomossa jo

viitisentoista vuotta hekin, jatkanevat

lähitulevaisuudessa Heikin jalanjäljissä

leipomon pomoina.

”Kai meillä on leipominen veren-

perintönä”, Kristiina naurahtaa.

Leipomo on ollut Heikin nimissä

vuodesta 2000, jolloin Liisa jäi eläk-

keelle.

”Olen nyt 77-vuotias, enkä vielä-

kään malta olla täältä kokonaan poissa.

Käyn täällä viikoittain, muuten vain tai

opettamassa perinnereseptejäni”, Liisa

Jortikka kertoo.

”Meitä kaikkia työssä varmasti

innostaa, kun tulosta syntyy. Olen

pystynyt leipomollani antamaan työtä

perheelleni”, Liisa lisää.

Heikki on samoilla linjoilla.

”Ei tällä rikastu, mutta elää. Olen

ylpeä siitä, että työllistän kaksikym-

mentä henkeä.”

TYTÖT VETÄVÄT MYSSYT PÄÄHÄN ja ryh-

tyvät töihin. Johanna pakkaa tilauksia

lähtemään alueen kauppoihin, ravin-

toloihin, yksityisille, toreille ja omiin

Neljä sukupolvea, kolme vuosikymmentä ja yksi leipomo. Leipomo, joka pitää sukupolvet leivässä.

Pala kakkua ja voita leivälle

L

TEKSTI IRMA CAPITEN

KUVAT LAURA VESA

LIISAN LEIPOMO

Perustettu vuonna 1982 Lempäälässä Pirkanmaalla

Työntekijöitä alkuun kaksi, nyt parikymmentä

Leipomo-myymälä- kahvilan lisäksi kaksi myymälä-kahvilaa

Erikoisosaamisena konditoriatuotteet

Tilauslistalla 350 tuotetta

Liisan Leipomo on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta 1983.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI10

Joskus ideat syntyvät vahingonkin kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea.

kahviloihin, joita on yhteensä kolme.

Pakkauskone käy kuumana, sillä tuhansia tuotteita

lähtee auton kyydissä kohti herkkusuita. Tuotevalikoi-

maan kuuluu 350 erilaista leivonnaista. Päivittäin niistä

valmistetaan noin 80 laatua.

”Pienleipomoissa tällainen valikoiman laajuus on

mahdollista. Emme ole isojen tavoin erikoistuneet vain

joihinkin tuotteisiin”, Heikki sanoo.

MISTÄ PERINNELEIVILLE TEKIJÄT? Heikki kokee Liisan

Leipomon pienleipomoksi, mutta alallaan se luetaan

pk-yritykseksi. Pienten leipomoiden tila on viime vuo-

sina huonontunut merkittävästi. Heikki kertoo niitä

olleen viitisen vuotta sitten noin 1000 ja nyt noin 700,

eli niitä häviää noin viidenkymmenen vuosivauhtia.

”Näen tämän kehityksen huolestuttavana monella

tapaa. Ajatellaan nyt vaikka rikasta leipäkulttuuriamme.

Suomen eri alueilla tehdään hyvin erilaisia leipiä.

Kuinka perinne turvataan, jos pienet leipomot häviävät

ja isot tehtaat, jotka jo nyt siirtävät toimintaansa Viroon

ja Latviaan, kuljettavat Suomen joka ilmansuuntaan

samat leivät?”

Tietyt tuotteet ovat ja pysyvät, mutta uutta kek-

sitään koko ajan. Liisan Leipomossa testataan vuo-

sittain satakunta uutuutta. Niistä pari jää vuosittain

elämään. Sellainen on esimerkiksi Heikin viisi vuotta

sitten alueelliseen joululeivonnaiskilpailuun kehittämä

Tampereen joululeivos, jota valmistaa nykyisin viisi eri pirkan-

maalaista leipomoa aina joulun aikaan.

Heikin päässä ideat uutuuksista syntyvät joskus Euroopan

leipomomessuilla kulkiessa, mutta useimmiten omassa leipo-

mossa yön yksinäisinä tunteina. Joskus ne syntyvät myös vahingon

kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä

kumpuaakin uusi idea.

”Seuraamme myös maan trendejä. Karppauksessa olimme

aikaamme edellä: olimme Suomen ensimmäinen karppausleivän

valmistaja, ja sitä postitamme yhä ympäri Suomea”, Heikki kertoo.



LIISAN LEIPOMON VINKKEJÄ HENKILÖ-KUNNAN INNOSTAMISEEN

Maailman meno on muuttunut hektisemmäksi, ja se näkyy myös lei-

pomoiden elämässä. Kuluttajat haluavat uutuuksia yhä kiihtyvällä tahdilla.

Ennen tuotelistat päivitettiin kerran vuodessa, nykyisin neljännesvuosittain.

Toisaalta on myös klassikoita, joita asiakkaat kysyvät vuodesta toiseen.

”Kilopitko, kaurasämpylät, pandakakku, lusikkaleivät ja muut”, Liisa

luettelee. ”Niitä meillä on tehty perinneresepteillä alusta asti.”

AAMULLA KELLO SEITSEMÄN Liisan Leipomossa on täysi höyry päällä. Heikki

paistaa maalaisleipiä, Johanna pakkaa bostonkakkuja, Kristiina koristelee man-

sikkaleivoksia, leipuri Elisa Sorri kaulii wienertaikinaa ja kondiittorit Oili Vil-

jakainen ja Selina Hannuksela täyttävät suklaarouhekakkuja boysenmarja-

hillolla. Leipomon yhteydessä on kahvila-myymälä, joka myös valmistautuu

päivään. Kirsi Kivelä kantaa uunituoreita leivonnaisia vitriineihin esille.

Kun ovesta astuu sisään, vastaan tulvahtaa lämpimäisten tuoksu. On vai-

kea valita, mikä on mukavin: pullan, leivän vai juuri paistetun munkin tuoksu.

Hetken päästä taka-alalta erottuu myös hernerokan suoraselkäinen aromi.

”Meillä on lounaslistalla päivittäin keittoa. Kahvilamme päiväasiakkaista

80 prosenttia on työmiehiä, ja he tykkäävät tuhdista keitosta. Tässä alkaa

nyt olla 30 litraa valmiina. Laitoin rokan kiehumaan aamukahdelta, eli se on

porissut viitisen tuntia.”

Suunnilleen saman verran aikaa on mennyt yhden leipomon suosikki-

leivän, maalaisleivän, valmistamiseen. Sen Heikki leipoo perinteisellä tavalla

eli nostattaa ja laskee moneen otteeseen.

”Pitkät nostatus- ja lepoajat ovat vanhan ajan maukkaan leivän salaisuus.”

Liisan Leipomossa on paljon ajanmukaisia ja käytännöllisiä koneita, mutta

osa työvaiheista tehdään yhä käsin ja kaikki leivät leivotaan alusta saakka

kokonaan käsityönä.


Pienleipomoita häviää 50 leipomon vuosi-vauhdilla. Heikki on huolissaan, miten rik-kaasta suomalaisesta leipäperinteestä pide-tään huolta.

”Ilmarisen ja sitä ennen Pohjolan

kanssa olen ollut yhteistyössä

jo 25 vuotta, siitä lähtien kun

astuin tähän yrittäjäksi. Koska

henkilökohtaiset vakuutukseni

olivat Pohjolassa ja suhteet olivat

hyvät, oli luontevaa vaihtaa myös

yrityksen vakuutukset sinne. Kun

90-luvulla tarvitsin rahoitusta erään

lopettaneen leipomon kaluston

ostoon, se hoitui Ilmariselta. Olen

ollut tyytyväinen palveluun.”

PERINTEET JA SUKU ovat leipomolaisille tärkeitä. 30 vuotta

leipomonsa perustamisen jälkeen Liisaa ympäröivät uudis-

tetun kahvilan pöydän ääressä hänen poikansa, leipomon

nykyinen omistaja Heikki Jortikka, lapsenlapset Johanna

Ruuska ja Kristiina Jortikka, Johannan mies Jarkko

Ruuska ja liuta lapsenlapsenlapsia: Joonatan, Juliina ja

Jesmina Ruuska sekä Nanna ja Niklas Mäkinen. Myy-

mälän puolella vitriinin takaa kurkistaa lisää sukua: Heikin

vaimo Tarja Jortikka.

Eikä leipomon sukupuu ole vielä tässäkään kokonaisuu-

dessaan. Ennen kuin Heikki ryhtyi vetämään leipomoa, lan-

koja piti käsissään hänen kaksoisveljensä Timo Jortikka.

Noina aikoina Heikki työskenteli Tampereella kokkina, kun-

nes eräänä päivänä Timo kysyi, josko velipoika tahtoisi tulla

tuuraamaan häntä. ”Tuuraaminen” on jatkunut vuodesta

1986 tähän päivään saakka.

”Velipoika läksi vaimonsa ja puoli-

toistavuotiaan poikansa kanssa pur-

jehtimaan maailman ympäri, mutta

valmensi minua sitä ennen kaksi ja

puoli vuotta näihin hommiin. Kun he

palasivat maailmalta, veli perheineen

tuli vielä pariksi vuodeksi takaisin

Lempäälään. Hän rakensi isämme

kanssa tämän uuden rakennuksen

sisätilat ja minä jatkoin leipomotöissä.

Sitten hän läksi Australiaan. Nykyisin

hän asuu Kuhmossa”, Heikki kertoo.

AAMUKAHDEKSALTA Heikin yötyö-

päivä alkaa olla pulkassa ja peti

kutsuu. Uudelleen hän saapuu toimistotöihin iltapäivällä. Kun

Heikki tekee lähtöä nukkumaan, hänen vaimonsa Tarja palvelee

jo ensimmäisiä asiakkaita myymälä-kahvilan puolella.

Aamuneljältä töihin tullut kondiittori-Kristiina jatkaa kak-

kujen valmistamista, ja Johanna-sisko tekee tilauksia ja markki-

nointihommia, kun on saanut leivonnaiset pakattua ja lähetet-

tyä maailmalle.

Leipomon valot eivät vuorokauden aikana juuri sammu.

Iltapäivällä vuoroon astuu seuraava ammattikunta, munkin-

leipojat. Possumunkit, berliininmunkit, kermamunkit, hillo-

munkit ja kolmiomunkit ovat yksi Liisan Leipomon hittiartik-

keleista. Ja donitsit päälle.

Iltapäivällä ja illalla leivotaan myös pullat ja sämpylät niin

valmiiksi, että ne voidaan asettaa kohoamaan juuri sopivan

pulleiksi vaihtolämpökaappiin. Se säädetään 36 asteeseen ja

80 prosentin kosteuteen. Sieltä pian munkinpaistajien jälkeen

työvuoroon tuleva Heikki saa nostettua parahultaisesti kohon-

neet leivonnaiset paistumaan, kun hän saapuu paikalle, tapansa

mukaan aamukahdelta.

”Epäilijöitä riitti, ennen kuin avasin liikkeen vuonna 1982,

mutta hyvin on ollut asiakkaita alusta alkaen. Avajaisissa kaikki

autot ja traktorit eivät mahtuneet edes parkkiin ja poliisin piti

tulla ohjaamaan liikennettä”, Liisa Jortikka muistelee.

Heikki Jortikka

ILMARINEN & LIISAN LEIPOMO


ESIMERKKI:

JUKKA 48 V.

1

2

JUKKA ON 48-VUOTIAS TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ,

jonka selkävaivat haittasivat työntekoa.

Kivut tekivät yhtäjaksoisen työnteon

hankalaksi, ja Jukka jäi sairaslomalle.

Saatuaan sairauspäivärahaa maksimimää-

rän eli noin vuoden hän haki työkyvyttö-

myyseläkettä Ilmariselta. Jukan hakemus

jouduttiin kuitenkin hylkäämään, koska

selkävaivojen ei voitu katsoa olevan niin

vakavia, että ne estävät työskentelyn ko-

konaan. Jukan työnkuva oli kevyt ja työ-

tehtäviä mahdollista muokata työkyvyn

mukaiseksi. Jukka oli ajatellut työkyvyt-

tömyyseläkkeen olevan ainoa vaihtoehto,

eikä hän tiennyt mitä tehdä.

OHJAUSTA OMALLA PAIKKAKUNNALLA

TÄSTÄETEENPÄIN?

HYLKÄÄVÄN ELÄKEPÄÄTÖKSEN mukana

Ilmarinen tarjosi Jukalle mahdollisuutta

osallistua vapaaehtoiseen ohjaukseen,

jossa hän pääsi keskustelemaan tilantees-

taan sekä työhönpaluustaan.

Ilmarinen tarjoaa ainoana yksityisenä

työeläkeyhtiönä tätä palvelua hylkäävän

päätöksen saaneille. Ohjausta järjeste-

tään 14 paikkakunnalla, ja sitä toteutta-

vat työhön paluuseen keskittyneet pal-

veluntuottajat. Nämä yritykset tarjoavat

erilaisia työssä jaksamiseen, kuntoutu-

miseen ja terveydentilan parantamiseen

tähtääviä palveluita. Palvelu on vapaa-

ehtoinen ja osallistujalle maksuton.

Ohjaavassa palvelussa Jukka pääsi

keskustelemaan muun muassa hylkää-

vän päätöksen perusteista sekä jatko-

mahdollisuuksista. Jukalle palvelu oli

hyödyllinen, koska hänellä oli edelleen

olemassa yhteys työelämään. Palveluun

kuului esimerkiksi tapaaminen kuntou-

tusohjaajan kanssa. Palvelussa pyrittiin

auttamaan Jukkaa, jolla on työn tekoon

liittyviä rajoitteita ja vajaakuntoisuutta,

mutta jonka terveydentilan perusteella

ei kuitenkaan voida myöntää työkyvyttö-

myyseläkettä.

JUKKA KESKUSTELI ohjaavassa palvelussa

kuntoutusohjaajan kanssa mahdollisuuk-

sista palata omaan työhönsä. Kuntoutus-

ohjaaja kannusti Jukkaa olemaan yhtey-

dessä lähiesimieheensä ja pyytämään

työn järjestelyä siten, että työskentely

onnistuu. Ohjaaja antoi Jukalle liudan

vinkkejä siitä, miten työtä voi muokata

pienillä, mutta vaikuttavilla keinoilla.

Hän sopi työhönpaluusta, ja työpai-

kalla ryhdyttiin erilaisiin työjärjestelyihin.

Jatkossa Jukka saa hyödyntää työssään

enemmän työaikaliukumia, etätyötä ja

tauotusta. Esimiehen kanssa sovittiin, että

työpisteen ergonomia tarkistetaan ja työfy-

sioterapeutin tuella testataan sähkö pöytää,

jonka avulla istumisesta ja seiso misesta

aiheutuvaa kuormaa voidaan jaksottaa.

Jukka päätti sitkeästi yrittää parantaa ter-

veydentilaansa ja kokeilla työntekoa.

MITÄ TEEN, JOS HAKEMUKSENI HYLÄTÄÄNKIN? Ongelma

& ratkaisu

HYLKÄÄVÄ PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ

WWW.ILMARINEN

.FI


HALUAMME MITOITTAA PUSKURIT OIKEIN.

14

Puheenvuoro

HILLEVI MANNONEN Johtaja, aktuaaritoimi ja riskienhallinta,Ilmarinen

Parhaillaan onkin menossa tutkimus tasoitusmäärän oikeasta suuruusluokasta.Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu yrityksiltä eläkemaksujen yhteydessä

kerätyistä puskureista, joilla varaudutaan työkyvyttömyyden kustannuksiin. Nämä

puskurit ovat karttuneet koska työkyvyttömyyden riski on alentunut. Näin siitä

huolimatta, että työkyvyttömyyseläkemaksuakin on alennettu.

PUSKURILLA VARAUDUTAAN TULEVAAN. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa

vuosittain yritysten työeläkevakuutusmaksun, joka sisältää myös maksun työ-

kyvyttömyyseläkkeitä varten. Maksuprosentti perustuu ennusteisiin tulevista

eläke menoista. Ennustamiseen liittyy omat vaikeutensa, sillä vasta vuosien päästä

selviää, riittikö maksu vastaaviin eläkemenoihin. Tähän maksun riittävyyteen

liittyvän epävarmuuden johdosta yhtiöllä tulee olla puskuri tappioiden varalla,

ns. tasoitusmäärä. Jos työkyvyttömyyseläkkeitä tuleekin enemmän kuin on

arvioitu, katetaan erotus puskurista. Jos taas menoja syntyy vähemmän, puskuri

karttuu. Puskurille hyvitetään vuosittain korkoa.

TYÖNTEKIJÄT JAKSAVAT TYÖSSÄÄN PIDEMPÄÄN KUIN AIKAISEMMIN. Työntekijöiden

riski tulla työkyvyttömäksi on alentunut nopeammin kuin kukaan osasi odottaa.

Kehitys alkoi 1990-luvun lopulla ensi alkuun erityisen voimakkaana ja pysyen

myöhemminkin alenevalla trendillä. Työkyvyttömyysriski on 2000-luvun alusta

alentunut noin 20 prosenttia.

Erityisesti yli 55-vuotiaiden työkyvyttömyysriski on alentunut, mutta toisaalta

huoli nuorista työkyvyttömistä on kasvanut. Työntekijät jaksavat työssään pidem-

pään kuin aikaisemmin. Ponnistukset työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi

ovat siis tehonneet. Myös eliniän piteneminen kertoo samasta asiasta: olemme

terveempiä.

PUSKUREITA PURETTU MAKSUNALENNUKSIIN. Tasoitusmäärää purettiin ensin

alenta malla työkyvyttömyysmaksua ja vuosina 2006–2009 pk-yrityksille kohdis-

tetuilla tilapäisillä alennuksilla. Tuona aikana Ilmarinen ja muut yhtiöt antoivat

alennuksia noin miljardi euroa. Senkin jälkeen purkamista on jatkettu pitämällä

työkyvyttö myysmaksua pienempänä kuin vastaava eläkemeno. Tänä vuonna työ-

kyvyttömyysmaksu on keskimäärin 1 prosenttia palkoista, kun työkyvyttömyys-

menoksi arvioidaan noin 1,4 prosenttia palkoista.

TUTKIMUS SELVITTÄÄ PUSKURIN RIITTÄVYYDEN. Hyvä varautuminen on kestävän

eläkejärjestelmän merkki ja puskurit turvaavat eläkkeet yllättävissäkin tilanteis-

sa. Työeläkeyhtiöt eivät kuitenkaan halua kerätä riskeihin nähden tarpeettomia

puskureita. Jo viime talvena yhtiöt käynnistivätkin tutkimuksen, jossa selvitetään

tasoitusmäärän oikeaa suuruusluokkaa nykyisin vallitsevaan riskitasoon. Tulosten

perusteella päätetään, voidaanko puskuria pienentää esimerkiksi maksun alennuk-

sin. Kuten tähänkin asti, puskuri on eläkkeitä varten ja siihen se myös käytetään.


Sijoitustoiminnan vastuullisuus on asia, joka yhä useammin puhuttaa julkisuudessa.

Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa eläkeyhtiön kannalta käytännössä?

lmarisen vastuulla on yli 870 000 suo-

malaisen eläketurva ja lähes 30 miljardin

euron sijoitusomaisuus. Tällä varallisuu-

della katetaan tulevaisuuden eläkkeitä.

Eläke-eurot on sijoitettu tuottavasti ja

turvaavasti, kuten jo laki vaatii, ja lisäksi

vastuullisesti. Ilmarinen on ensimmäi-

senä suomalaisena sijoittajana sitoutunut YK:n vastuullisen

sijoittamisen periaatteisiin vuonna 2006. Se tarkoittaa, että

taloudellisten näkökohtien lisäksi sijoituspäätöksissä otetaan

huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinto tapa-

asioihin liittyviä seikkoja.

Ilmarisen sijoitustoiminnan vastuullisuudesta vastaavan

Anna Hyrskeen mukaan vaatimuksena on, että sijoituskohde

noudattaa lainsäädäntöä ja erilaisia kansainvälisiä normeja

kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistuksia ja YK:n

ihmisoikeuksien julistusta. Sijoittajalla on käytössään useita

tapoja varmistua siitä, että sijoituskohde täyttää vastuullisuuden

kriteerit.

Vastuullinen sijoittaminen onkäytännön tekoja

I


TEKSTI SATU MALKAMÄKIKUVAT ANNA HYRSKE

Veracelin sellutehtaan johtaja Ari

Medeiros ja Anna Hyrske tutkivat

monitorilta sellun pakkauslinjastoa.


”Käymme keskusteluja yhtiöiden

edustajien kanssa, tutkimme doku-

mentteja, tutustumme yhtiöiden

toimintaan paikan päällä. Meillä on

myös käytössämme ulkopuolisten

tahojen tekemiä arvioita ja vastuul-

lisuusraportteja yhtiöiden toimin-

nasta.”

Hyrskeen mukaan yritykset yhä

enemmän kiinnittävät huomiota

vastuullisuuskysymyksiin toimin-

nassaan, ja monet antavat mielel-

lään sijoittajien ja muiden sidos-

ryhmien tutustua toimintaansa

käytännössä.

Vastikään Hyrske tutustui met-

säyhtiö Stora Enson Veracelin teh-

dasalueeseen Brasiliassa.

”Oli tärkeää ja avartavaa nähdä sellutehtaan toimintaa

käytännössä sekä tutustua paljon puhuttuihin eukalyp-

tusviljelmiin. Maankäyttöasiathan ovat juuri nyt erittäin

ajankohtaisia metsäyhtiöiden kohdalla”, Hyrske toteaa.

EPÄKOHTIIN PUUTUTAAN RIPEÄSTI. Vaikka yhä useampi yri-

tys panostaa kovasti vastuullisuusasioihin, aina joukkoon

mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havai-

taan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi.

Tämän vuoden aikana on ilmennyt muutama julkisuu-

dessakin ollut tapaus, jotka ovat vaatineet Ilmariselta

sijoittajana toimenpiteitä.

”Kun on kyse kotimaisesta yhtiöstä, paras tapa on

olla yhteydessä suoraan yhtiön edustajiin ja selvittää,

mistä tarkkaan ottaen on kysymys. Usein jo keskustelun

kautta päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten yhtiö

parantaa toimintatapojaan vaikkapa ympäristön huo-

mioon ottamisessa.”

Ulkomaisten sijoituskohteiden kohdalla toimivaksi

tavaksi on osoittautunut usean ison sijoittajan yhteistyö.

”Hyvänä esimerkkinä tästä on öljyjätti BP. Vuoden

2010 Meksikonlahden öljyturman jälkeen joukko suur-

sijoittajia aloitti niin sanotun vaikuttamisprosessin yhtiötä

kohtaan, minkä seurauksena BP on huomattavasti paran-

tanut muun muassa riskiraportointiaan.”

”Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimen-omaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoi-tuksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin.”

ANNA HYRSKE

BP:n tapaus on vaatinut sijoittajaryhmältä läjän

kirjeitä ja vetoomuksia yhtiön johdolle sekä useita

tapaamisia.

”BP:n tämänhetkinen tilanne on niin hyvä, että voi-

daan sanoa työn kannattaneen. Yhtiö on muuttanut asen-

nettaan merkittävästi ja jatkaa tänä päivänäkin yritys-

vastuuasioidensa kehittämistä”, Hyrske kertoo.

Ilmarinen on tällä hetkellä mukana noin viidessä

sadassa vaikuttamisprosessissa, joiden avulla sijoittajat

pyrkivät saamaan aikaan muutoksia yritysten toiminta-

tavoissa. Prosessit saattavat kestää jopa vuosia, mutta

Hyrske muistaa myös tapauksia, joissa edistystä on tapah-

tunut ”yhdessä yössä”.

”Joskus ongelma saattaa olla vain hyvin pienestä sei-

kasta kiinni, kuten yksittäisestä virheestä, joka on helppo

korjata.”

Ilmarinen osallistuu vastuullisuuskysymyksissä

monenlaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Yhtiö on

mukana esimerkiksi hankkeissa, joiden tarkoituksena on

kartoittaa yritysten hiili- ja vesijalanjälkiä ja auttaa näin

sijoittajia sijoituspäätöksissä.

Veracelin selluloosatehdas Brasiliassa tuottaa noin miljoona tonnia sellua vuodessa. Alueelle on suunnitteilla toinenkin selluntuotantoyksikko.

Eukalyptuspuut kasvavat hak

vain kahdeksassa vuodessa

..


Osa yhtiöistä ymmärtää, että tässä

ollaan samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin.

oye

ARVOPAPEREIDEN MYYNTI ON VIIMEINEN KEINO. Usein

sijoituskohteet parantavat toimintaansa ennemmin tai

myöhemmin sijoittajien kanssa käytyjen keskustelujen

seurauksena. Aina näin ei kuitenkaan käy, jolloin sijoitta-

jan viimeinen keino on luopua omistuksestaan.

”Arvopapereiden myynti on kuitenkin vasta se vihon-

viimeinen ja samalla erittäin harvinainen keino. Kun

sijoittaja luopuu omistuksesta, hän menettää viimeisenkin

mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen toimintaan.”

Hyrskeen mukaan usein onkin haastavaa selittää ulko-

puolisille, miksi kyseenalaisesti toimivan yrityksen osak-

keista ei luovuta heti, kun ongelmat tulevat tietoon.

”Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen,

että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos

sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittä-

neeksi hanskat tiskiin – ja epäkohdat yrityksessä pääsevät

jatkumaan.”

YRITYSTEN ASENNE VAIHTELEE. Toistakymmentä vuotta

vastuullisen sijoittamisen parissa työskennelleen Hyrs-

keen mukaan yritykset suhtautuvat hyvin vaihtelevasti

sijoittajaan, joka puuttuu sijoituskohteen toimintaan ja

perää siltä vastuullisempaa toimintaa. Hyrske puhuukin

”kahdesta koulukunnasta”.

”Osa yhtiöistä reagoi tiedusteluihimme asiaankuulu-

valla vakavuudella ja on kiinnostunut sijoittajien näkö-

kulmista. Ne myös ymmärtävät, että tässä ollaan ikään

kuin samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoi-

tuksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä

parempiin toimintatapoihin.”

”Toinen ääripää sitten jättää huomiotta tai jopa

väheksyy sijoittajan vetoomukset. Olen törmännyt jopa

tytöttelyyn”, Hyrske muistelee.

Myönteisesti reagoivia yrityksiä on Hyrskeen mukaan

onneksi yhä enemmän, sillä vastuullisuuskysymykset ovat

entistä useamman yrityksen agendalla. Yritysten laimin-

lyönnit vastuullisuusasioissa nousevat vähän väliä myös

lehtiotsikoihin, mikä voi osaltaan lisätä yhtiöiden kiinnos-

tusta parantaa toimintatapojensa vastuullisuutta.

kkuukorkeuteen .

Anna Hyrske ja tehtaan johtaja Ari Medeiros sellun kuivauskoneen aarella.

Yha useampi paikallinen haluaa opiskella

metsateollisuutta, silla Veracelia

pidetaan hyvana tyonantajana.

..

.... ..

........ ..

....

Sairaus alkaa!

Työterveyshuolto antaa lausunnon työntekijän

työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Työntekijän pitää toimittaa

lausunto viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu

90 päivältä tai päivärahan maksaminen voi viivästyä.

MITEN TOIMIT, KUN SAIRAUSLOMA PITKITTYY?

KUN SAIRAUSLOMA Kesäkuun alussa muuttunut laki parantaa

9 arki-päivää

Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta

Sairausvakuutus-lain mukainen

päiväraha Kelasta

Työterveys-huollon

lausunto Kelaan

60päivää

90 päivää

yöntekijän pitää

toimittaa Kelalle

90 sairausloma-

päivän jälkeen

työterveyshuollon

lausunto, jotta hä-

nen päivärahansa

maksu voi jatkua.

Kesäkuun alussa

muuttunut laki yrittää parantaa työntekijän,

työnantajan ja työterveyshuollon tiedonkul-

kua ja keskustelua jo päivärahakauden alus-

sa. Näin päästään aikaisemmin ryhtymään

toimiin ja työjärjestelyihin, joilla työkyky

mahdollisesti palautuu ja työhön paluu

helpottuu. Menettely ei koske yrittäjien työ-

kyvyn arviointia päivärahan maksamisessa.

Pitkittynyt sairausloma ennakoi usein

työkykyongelmia ja vaikuttaa siihen, että

työntekijä ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin

23 000 työntekijää. Työkyvyttömyys lyhentää

merkittävästi eliniänaikaista työssäoloaikaa.

Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä voitai-

siin välttää, jos työkyvyttömyyden pitkitty-

minen havaittaisiin ajoissa.

Tieto työkykyongelmista ja sairausloman

kestosta ei aikaisemmin aina ole tavoittanut

työterveyshuoltoa lainkaan, jos työn tekijä

on asioinut oman hoitavan lääkärin tai eri-

koissairaanhoidon tai terveyskeskuslääkä-

rin kanssa ja ollut sairauslomalla pitkiäkin

aikoja.

Erityisesti silloin kun tutkimukset ja

hoidot viivästyvät ja sairausloma pitkittyy,

työntekijä oli ikään kuin unohtunut sairaus-

lomalle. Työnantaja ja työntekijä itsekään

eivät aina tienneet, mitä pitäisi tehdä. Vasta

eläkehakemuksen tultua huomattiin, että

työhön paluutakin olisi järkevää vielä miet-

tiä. Muutoksella pyritään aikaistamaan toi-

mia. Kun eläkehakemus on jo vireillä, on

Kun sairausloma on kestänyt kuukauden

tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin,

työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työ-

terveyshuoltoon.

Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa

työkyvyttömyyden alkamisesta.

Kun sairausloma on kestänyt 60 päi-vää, Kela muistuttaa päivärahan saajaa

90 päivän lausunnon toimittamisesta. Työntekijä ottaa yhteyttä työterveys-huoltoon, joka käynnistää selvittelyt.

Työterveyslääkäri arvioi jäljellä olevan työkyvyn. Työntekijä, työnantaja ja terveyshuolto selvittävät yhdessä

mahdollisuudet jatkaa työssä.

T

18

Prosessi

Uusi käytäntö 1.6.2012 alkaen

Työhön paluun keinotOsa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta työhön.

Työjärjestelyt työpaikalla

Työaikajärjestelyt, osa- sairauspäiväraha Kelalta

Muutokset työnkuvaan, työtehtävien vaihto, työkokeilu, tuki työeläkeyhtiöltä

Ammatinvaihto, uudelleenkoulutus, tuki työeläkeyhtiöltä

Työntekijä ei unohdu sairauslomalle vaan keskus-telu työstä, tarvittavista työjärjestelyistä ja työhön paluusta aloitetaan aikaisemmassa vaiheessa. Tiedonkulku paranee ja työntekijä saa tarpeellis-ta tukea työterveyshuollosta ja työpaikalta eikä sairausloma pitkity turhaan.

Työnantajan on mahdollista ajoissa miettiä tarvit-tavia toimenpiteitä. Pitkittyvät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät.

Yhteiskunnan kustannukset vähenevät, kun pit kittyneet sairauslomat ja sen seurauksena työ-kyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Työurat pitene-vät. Selvitykseen tarvittava työterveyshuollon lau-sunto saattaa rohkaista myös pienempiä yrityksiä järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, mikä ei vielä nykyisin ole täysin kattavaa.

Varhaiset toimet ovat työntekijän ja työnantajan etu

PITKITTYY... tiedonkulkua päivärahakauden alussa.

Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä

Paluu töihin

Kuntoutustuki

Osatyö-kyvyttömyys- tai täysi työ-kyvyttömyys-eläke

kuntoutus

150päivää

300päivää

Työntekijä saa lausunnon työkyvystä maksutta työterveyshuoltoon kuuluvana etuna.

aika todennäköistä, että eläkepolulle joudutaan.

Työterveyshuollon seuranta on tärkeää, jotta työ-

hön paluu onnistuisi mahdollisimman hyvin. Laki-

muutos lisää toivottavasti varhaisen tuen toiminta-

mallin käyttöä suurten yritysten lisäksi myös pienissä

ja keskisuurissa yrityksissä. Verkostopalaverit (niin

sanotut kolmikantaneuvottelut) työnantajan, työ-

terveyshuollon ja työntekijän kanssa ovat hyvä paikka

keskustella työhön paluun mahdollisuuksista.

Eläkeyhtiöt toivovat, että sairausvakuutuslain ja

työterveyshuoltolain muutos varhaistaa myös työ-

eläkekuntoutusta. Työhön paluun tuki löytyy usein

työpaikan omilla työjärjestelyillä ja osasairauspäivä-

rahaa haetaan varmaankin Kelalta ensin. Jos se ei

auta, haetaan työeläkekuntoutuksen työkokeilua.

Yhteydenotot työkokeilusta voivat lisääntyä, kun

työkykyselvityksiä aletaan tehdä 90 sairauspäivä-

rahapäivän kohdalla.

ASIANTUNTIJANA: TUIRE HAKONEN / ILMARINEN

WWW.ILMARINEN

.FI

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI20 ILILILILILMAMAMAMAMAAAAMAAARRRRRRRRRRRRRIIIIIIISESESESESESESEESESESESESEESS NNNNNN ASASASASASSSSSSSSASIIIIIIIIIIIIAAAAKAAAKAKAKAKAKAKAKKKAKAAAAAAKAKAKKKKKKAKAAAAKAAAKAAAAKASAASAAASASASASSSSSSSSSSAASASSSSASSSASSSASAASSSSAASSSSSSSSSSSLLLLELELLLLLLLLLLLLLLLLELLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLELLLL HTHTHTHTHTHTHTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTHTTHTIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII ||||||||||||||||||||||||| WWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWW...............IIIIIIIIIILMLMLMLLMLMLMLMLMLMARARARARARARARARARARA IIIIIIIIINENENENENENNENENNENENEENNNNN.NN.FFFFFFIIIII2020202020

Miljoonakulut kuriin työhyvinvoinnilla

ISS Palvelut on 12 000 henkeä työllistävä yhtiö, jonka tärkein voimavara on henkilöstö. Se pitää pitää kunnossa.

SS Palvelut lanseerasi vuonna 2008 Hyvissä voimissa -työhyvinvointi-

ohjelman. Ohjelma sisältää tarkkaan harkittuja työhyvinvoinnin tavoit-

teita, joiden saavuttamiseksi tehdään konkreettisia tekoja. Ohjelma

pyrkii lisäämään työhyvinvointia ja pidentämään työuria parantamalla

työskentely olosuhteita. ISS haluaa myös alentaa työkyvyttömyydestä

aiheutuneita kustannuksia ja lisätä yhtiön kilpailukykyä. Ilmarinen

on osaltaan miettinyt työhvyinvointiohjelman tavoitteita eläkeyhtiön

näkökulmasta.

I

TEKSTI SAMI KELHÄKUVAT MIKKO KÄKELÄ

ISS Palveluiden työhyvinvointipäällikkö Reetta Hämäläinen kertoo, että työhyvinvointiohjelman avulla yrityksen eläköitymisikä on nostettu 60 vuodesta 62,6 vuoteen. Tavoite on 63 vuotta.


HYVISSÄ VOIMISSA -OHJELMAN TAVOITTEET 2008–2012:

vähentää sairauspoissaoloja 10 % vuodessa (lähtötilanne 6,3 %, tulos vuonna 2011 5,6 %)

vähentää työtapaturmapoissaoloja 30 %

puolittaa tapaturmataajuus v. 2008–2012 (tulos vuonna 2011 vähennystä 32 %)

lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja olla houkutteleva työnantaja

laskea työkyvyttömyyseläkekustan-nuksia 50 % v. 2008–2012 (tulos 57 % eli yli tavoitellun)

nostaa eläkeikä 63 vuoteen v. 2012 mennessä

Työhyvinvointipäällikkö Reetta Hämä-

läinen saapui starttaamaan Hyvissä voimissa

-ohjelmaa vuonna 2008. Hämäläisellä tiimin

vastuu alueeseen kuuluu ISS:n 12 000 hengen

konsernissa työhyvinvointi eli työkyky, -terveys ja

-turvallisuusasiat.

”Palvelualan yhtiönä meidän tärkein voima-

varamme ja toimintamme kivijalka on ehdotto-

masti henkilöstö. Heidän työssä viihtymisensä ja

työssä jaksamisensa on kriittisen tärkeää”, Reetta

Hämäläinen tiivistää.

HAASTAVAT TAVOITTEET TUOVAT TULOKSIA. ISS:n

työhyvinvointiohjelma on tuottanut hyviä tulok-

sia, vaikka ihan kaikki tavoitteet eivät ole vielä

täyttyneet. Toisaalta tavoitteet haluttiin asettaa

riittävän haastaviksi.

Sairauspoissaolojen suunta on yhtiössä ollut

laskeva jo muutaman vuoden ajan. Keskimääräi-

nen eläköitymisikä yrityksessä oli vuonna 2007

tasan 60 vuotta, ja vuoden 2011 loppuun men-

nessä se oli saatu nousemaan 62,6 vuoteen.

”Tämä tavoite on keskeinen niin ISS:n,

työntekijöiden kuin myös koko yhteiskunnan

kannalta. Olemme tyytyväisiä saavutettuun elä-

köitymisiän nousuun toimialan haasteet huomi-

oitaessa. Toki tavoittelemme vielä eläköitymis-

iän nousua 63 vuoteen”, Reetta Hämäläinen

sanoo.

Koko henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan

vuosittain hyvinvointikysely Hehkun avulla. Tut-

kimuksen tulokset vaikuttavat osaltaan esimies-

ten palkitsemiseen. Parantunut työhyvinvointi

näkyy kyselyssä, jonka kokonaispistemäärä on

vuosittain noussut ja on nyt 4,6 (maksimi 5).

JOHDON SITOUTUMINEN ON ELINTÄRKEÄÄ. Hyvä

johtaminen on yksi työhyvinvoinnin edellytys,

kun taas huono johtaminen voi tuhota organi-

saatiossa tehdyn hyvän työn. Työhyvinvointia

tulisikin johtaa osana yrityksen toimintaa aivan

kuten muita liiketoiminnan osa-alueita.

”Lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämi-

seen on johdon sitoutuminen. Jos organisaa-

tion johto ei ymmärrä, miksi työhyvinvointiin ja

sen johtamiseen kannattaa panostaa, ei tehdyllä

työllä ole onnistumisen edellytyksiä. Johdon

täytyy ymmärtää, että tämänkokoisessa yrityk-

sessä sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläk-

keistä koituvat vuosittain miljoonakulut”, Reetta

Hämäläinen toteaa.

Johdon lisäksi myös muuta henkilös-

töä koulutetaan työhyvinvoinnin ja työky-

vyn vaalimiseen. ISS Palveluissa on muuta-

man vuoden kuluessa järjestetty kolme laajaa

koulutuskiertuet ta, joissa esimiehiä ja henki-

löstön edustajia on opastettu työhyvinvoinnin

johtamiseen ja edistämiseen. Myös Ilmarisen

työhyvinvointipäälliköt ovat osallistuneet ISS:n

koulutuksiin, joissa on kerrottu työeläkekuntou-

tuksen mahdollisuuksista.

Reetta Hämäläinen korostaa työhyvinvoin-

nista puhuessaan yhteistyön merkitystä.

”Ilman hyvää yhteistyötä ei ole mahdollista

kehittää toimintaa ja saavuttaa parempia tulok-

sia. Yhteistyön täytyy

toimia kuin tanssi

johdon ja henkilöstön,

työsuojeluihmisten,

eri vakuutusyhtiöiden

ja työterveyshuollon

kesken. Me olemme

vaativia asiakkaita

yhteistyötahojamme

kohtaan, sillä

ha luamme, että kump-

panimme tuntevat

tarpeemme ja ovat

sitoutuneita samoihin

tavoitteisiin.”

KONKREETTISIA TEKO-

JA TYÖHYVINVOINNIN

PUOLESTA. ISS Palve-

luissa on tehty paljon

konkreettisia tekoja

työhyvinvoinnin edis-

tämiseksi: järjestetty

erilaisia valmennuksia

ja työturvallisuus-

Yhteistyön täytyy toimia kuin tanssi johdon ja henkilöstön, työsuojeluihmisten, eri vakuutus yhtiöiden ja työterveyshuollon kesken. Me olemme vaativia asiakkaita.

TAVOITTEET

Aulavartija Oscar Andersson on tehnyt

ISS:ssä töitä vasta kolme kuukautta. Hän

arvostaa erityisesti hyvää perehdytystä.


tapahtumia, tehty työhyvinvointioppaita,

edistetty savuttomuutta ja erityisesti panostettu

työhyvinvoinnin johtamiseen.

Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää ISS:n

mallissa ennakoinnin, seurannan ja reagoinnin

vaiheet. Yksi esimerkki ennakoivasta johtamisesta

on yrityksessä käytössä oleva varhaisen välittämi-

sen malli.

”Varhainen välittäminen kuuluu olennaisesti

esimiestyöhön. Varhainen puuttuminen ja työhön paluun tukeminen ovat vähen-

täneet meillä sairauspoissaoloja ja estäneet niiden pitkittymistä”, sanoo Reetta

Hämäläinen.

Työterveyshuolto on fyysisesti vaativalla palvelualalla todella tärkeässä

roolissa. ISS:ssä onkin asetettu työterveyshuollon kanssa tehtävälle yhteistyölle

selkeät tavoitteet ja vaatimukset.

”Haluamme, että työterveyshuolto auttaa meitä puuttumaan varhain työ-

kykyä uhkaaviin ongelmiin. Työterveyshuollon rooli alkaa jo työhöntulotarkas-

tuksista.”

Mallina toimivasta työterveysyhteistyöstä Hämäläinen nostaa esiin kipu-

ryhmät, joissa tuki- ja liikuntaelin sairauksista kärsivät voivat yhdessä miettiä

työ fysioterapeutin ja työpsykologin kanssa, miten töissä voi parhaiten jaksaa.

VAJAAKUNTOISISTA TÄYTYY VÄLITTÄÄ. ISS on

tehnyt yhteistyötä niin Ilmarisen kuin myös

muiden kumppaniensa kanssa työkyvyttö-

myystapausten ehkäisemisessä.

”Olemme käsitelleet tapauksia yhteis-

työssä Ilmarisen ja muiden kumppa-

neidemme kanssa ja etsineet keinoja

henkilön työuran jatkumiseen. Olemme

onnistuneet esimerkiksi työkokeilua ja

tuettua työhön paluuta käyttämällä pitä-

mään työkyvyttömyyden uhan alla olevia

työn tekijöitä mukana työelämässä”, sanoo

Reetta Hämäläinen.

Vajaakuntoisten henkilöiden työuria on

ISS Palveluissa myös pystytty jatkamaan

muuttamalla osittain tai kokonaan työteh-

täviä, joita isosta yhtiöstä löytyy kohtuulli-

sen paljon. Mahdollinen työkykyä uhkaava

riski on tärkeää huomata riittävän ajoissa,

jotta työkyvyttömyys ja uhkaava työkyvyt-

tömyyseläke voidaan kääntää uudeksi

uraksi.

”Tässä on kyse myös kulttuurinmuutok-

sesta niin esimiesten ja alaistenkin osalta.

Esimerkiksi tuettuun työhön palaamiseen

kuuluu, että esimies ja työterveyshuolto

ovat yhteydessä työntekijään tämän sairaus-

poissaolon aikana ja keskustelevat hänen

kanssaan esimerkiksi eri kuntoutusvaihto-

ehdoista. Tämä välittämisen kulttuuri on

vielä aika uutta suomalaisessa työelämässä.”

Työeläke- ja ammatillisen kuntoutuk-

sen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi

yhtiössä on käytössä vuonna 2009 startan-

Tavoitteenamme on olla vuonna 2015 palvelu-alan halutuin työpaikka. Erityisenä haasteena on ikääntyvän työ-väen pitäminen työelämässä mahdollisimman pitkään.

Reetta Hämäläinen, myynti johtaja Olli Aro ja kahvilatyöntekijä Kristiina Soulio-Paakki ovat samaa mieltä siitä, että työyhteisössä yhteen hiileen puhaltaminen on kaiken toiminnan A ja O.


”Arjen pienet onnistu-miset motivoivat minua. Samoin se, että kaikki työyhteisössä tietävät vastuunsa ja ovat niihin sitoutuneita.”

nut sisäinen työkykyrahasto, jonka avulla

myös tuetaan osatyökykyisten työntekijöi-

den työssä pysymistä tai työhön paluuta

pitkil tä sairauslomilta. ISS:n työntekijät

voivat saada rahastosta palkkatukea, mikä

helpottaa kuntoutusta kaipaavien sijoittu-

mista eri yksikköihin.

ISS:llä on vuosittain noin 100 palkal-

lista työkokeilua, noin sata osasairauspäivä-

rahalla tuettua työhön paluuta ja noin 300

työkykyneuvottelua. Kuntoutustuelta työhön

palaavien osuus on ISS:llä erityisen korkea:

noin 60–70 prosenttia kuntoutettavista

palaa työelämään. ISS saikin viime vuonna

vammaisten ja osatyökykyisten asiaa ajavan

VATES-säätiön Vuoden esimerkillinen työl-

listäjä -palkinnon.

UUSI TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJES-

TELMÄ KÄYTTÖÖN. ISS ottaa tänä vuonna

käyttöön työhyvinvointia ja sen johtamista

tukevan uuden it-järjestelmän. Järjestel-

mä kokoaa ISS:n henkilöstön työkykyä ja

työturvallisuutta koskevaa tietoa ja auttaa

esimiehiä johtamaan ennakoivasti. Uutta jär-

jestelmää käyttävät myös ulkopuoliset tahot,

kuten Ilmarinen ja työterveyshuolto.

”Työturvallisuuteen ja -terveyteen liitty-

vät asiat ovat liian usein hajallaan meillä ja

kumppanien järjestelmissä, joista niitä on

vaikea hahmottaa ja käsitellä kootusti. Toi-

vomme, että uusi järjestelmä auttaa meitä

hallitsemaan tietoa tehokkaammin ja reagoi-

maan nopeammin. Järjestelmä toimii myös

johdon raportointityökaluna”, Reetta Hämä-

läinen kertoo.

Työhyvinvoinnin kehitys ei ISS:ltä lopu,

vaikka 2008 alkanut viiden vuoden ohjelma

on nyt lopussa. Uudet tavoitteet seuraavalle

jaksolle ovat jo mietinnässä.

”Tavoitteenamme on olla vuonna 2015

palvelualan halutuin työpaikka. Erityisenä

haasteenamme on ikääntyvän työväen pitä-

minen työelämässä mahdollisimman pit-

kään. Tulemme jatkossakin tarvitsemaan

monenlaisia keinoja työkyvyn vaalimisessa.”

Reetta Hämäläinen vakuuttaa pitävänsä

myös omasta hyvinvoinnistaan huolta.

”Kahden pienen lapsen äitinä uskon

vakaasti riittävän unen, liikunnan ja ravin-

non kolminaisuuteen hyvinvoinnin tuotta-

jana”, Hämäläinen nauraa.

”Minulle parasta työs-säni ovat ehdottomasti asiakkaat. Sosiaalisena ihmisenä asiakaspalvelu on minulle kutsumustyö. Minusta on aina kiva tulla töihin!”

”Minulle tärkeää ovat hyvät työkaverit ja toimiva työyhteisö. Hyvä perehdytys, selkeä ohjeistus ja mielekkäät työtehtävät luovat myös työviihtyvyyttä.”

MIKÄ SAA VIIHTYMÄÄN TÖISSÄ?

Gallup

Kristiina Soulio-Paakkikahvilan hoitaja, ISS:ssä 13 vuotta

Oscar Andersson aulavartija,ISS:ssä 3 kuukautta

Olli Aro, myyntijohtaja, ISS:ssä 8 vuotta


läkejärjestelmän luotet-

tavuutta ja oikeuden-

mukaisuutta istuivat

pohtimaan saman

pöydän ääreen sosiaali-

ja terveysministeri Paula Risikko

sekä Akavan opiskelijavaltuuskunta

AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Juttu lähti heti lentoon yleisesti

vallalla olevasta käsityksestä: ”Ei

tässä mitään eläkettä saada, ja eläk-

keelle päästään ehkä joskus kahdek-

sankymppisenä.”

”Juuri tästä nyt keskustellaan.

Minulle tulee paljon soittoja niin

nuorilta kuin ikääntyneiltä. Ihmiset

kantavat huolta siitä, voiko eläkejär-

jestelmään luottaa. Tulee myös kri-

tiikkiä pienistä eläkkeistä ja kysymyk-

siä siitä, pitäisikö hankkia yksityinen

eläkevakuutus”, Risikko aloittaa.

”Ymmärrän huolen, mutta itse

olen luottavaisin mielin. Meillä on

vahva, juuri 50 vuotta täyttänyt työ-

eläkejärjestelmä, joka on tärkeä osa

suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Se on toiminut hyvin kaikista myller-

ryksistä huolimatta eikä sitä tulla lak-

kauttamaan. Etuudet ovat kansainvä-

lisesti tarkastellen kestävällä tasolla ja

rahoitus kunnossa.”

”Nuoret eivät kovin hyvin elä-

keasioista tiedä. Opiskelija-aktiivien

keskuudessa on toki havahduttu

siihen, että kyse on isosta asiasta, ja

alettu ymmärtää, millaisista sum-

mista puhutaan. Työeläkemaksuista

osa on sitä mieltä, että niitä voitaisiin

etupainotteisesti lähteä nostamaan,

mutta Akavassa on oltu asiassa varsin

maltillisia”, Apter toteaa.

Eläketurva kestää. Vai kestääkö?

Jopa 70 prosenttia suomalaisista kokee

luottamuksensa hiipuneen työeläke-

turvaa kohtaan. Ministeri Paula Risikko

ja AOVAn puheenjohtaja Ted Apter pohtivat voiko

eläkejärjestelmään luottaa.

E

TEKSTI SARI OKKO KUVAT JANNE LEHTINEN

Osa nuorista epäilee, että joutuu tekemään työtä yhtä vanhoina kuin ministerin työpöytää



MITEN SÄILYTTÄÄ ELÄKETURVAN VAKAUS,

OIKEUDENMUKAISUUS JA LUOTETTAVUUS?

RISIKKO: Eliniän pitenemisen myötä

myös eläkkeelläoloajat pitenevät. Kan-

santalouden kannalta ei kuitenkaan ole

kestävää, jos yhä suurempi osa elämäs-

tä nautitaan eläkettä. Juuri siksi nyt

jankutetaan työurien pidentämisestä. Jos

työuria ei saada pidennettyä ja talous

kehittyy heikosti, eläkemaksut eivät

riitä eläkemenojen maksuun. Tällöin

eläkejärjestelmää on ruuvattava joko

säästämällä kustannuksissa eli heikentä-

mällä eläketurvaa tai lisäämällä tuloja eli

korottamalla eläkemaksuja. Kumpikaan

ei ole houkutteleva vaihtoehto.

APTER: On aikaansaatava myönteinen

tarina siitä, miten eläkejärjestelmän

vajeet hoidetaan kuntoon. Seuraavas-

sa eläkeuudistuksessa on esitettävä

kokonaisratkaisu siihen, miten saadaan

toimimaan järjestelmän eläke-etuuksien

riittävä taso, rahoituksen kestävyys ja

keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän

nousu – sukupolvien välinen oikeuden-

mukaisuus huomioiden.

RISIKKO: Suomessa ei ole tähän asti

juurikaan jouduttu heikentämään

eläke-etuja, kuten monissa muissa

maissa on tehty. En usko, että etuja

joudutaan heikentämään dramaattisesti

jatkossakaan.

APTER: Se, että nuoret ovat eläkejärjes-

telmää kohtaan epäluuloisia, johtuu var-

masti myös siitä, että ajatus eläkkeelle

jäämisestä on vielä hyvin kaukainen. On

kuitenkin muistettava, että jos jokainen

sukupolvi olisi ajatellut näin, meillä

ei olisi tässä yhteiskunnassa mitään.

Yhteiskunnan rakentaminen ja ylläpitä-

minen on kaikkien etu, myös yksilön.

ONKO NYKYNUORILLA SAMA ELÄKETURVA

KUIN SUURILLA IKÄLUOKILLA?

RISIKKO: Keskimääräinen kokonaiseläke

suhteessa keskipalkkaan oli vuosina

2000 ja 2010 noin 50 prosenttia.

Viimeisimpien arvioiden mukaan se

olisi 2040 noin 45 ja 2080 noin 40

prosenttia. Näin pitkälle menevät arviot

ovat kuitenkin pitkälti arvauksia ja

useista muuttujista riippuvia. On myös

huomioitava, että eläkkeiden ostovoima

kasvaa jatkuvasti.

APTER: Näillä näkymin eläkkeen suu-

ruusluokka suhteessa eläköitymistä

edeltäneeseen palkkaan laskee. Tule-

vaisuuden eläkkeiden ostovoima lienee

myös nykyistä heikompi. On selvää, ettei

eläkeindeksiä voida tällaisessa tilantees-

sa muuttaa eräiden äänekkäiden tahojen

vaatimaan 50–50-indeksiin. Se tarkoit-

taisi laskennallisesti jopa 1,8 prosentin

työeläkemaksunoston tarpeen lisäystä

suhteessa nykytilaan.

”Suomen työeläkejärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista. Mutta kuinka moni lukioon menevä nuori miettii saati sitten ymmärtää sitä?” Ted Apter kysyy.

Suomessa etuudet ovat kansainvälisesti tarkastellen kestävällä tasolla ja rahoitus kunnossa. PAULA RISIKKO


määritellyn suuruisena. Se ei siis riipu

sijoitustuottojen onnistumisesta, toisin

kuin useissa muissa maissa.

APTER: Akava lähtee siitä, että ihmiset

pysyvät työssä pisimpään, kun he naut-

tivat työstään ja vapaa-ajastaan. Samaa

mieltä ovat nuoretkin. Työurien kehit-

tämisessä seuraava merkittävä askel on

kehittää työuria keskeltä parantamalla

työhyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä

työkyvyttömyyseläkkeitä. Lisäksi X- ja

Y-sukupolvissa kaivataan myös jousta-

vampia keinoja yhdistää työ- ja perhe-

elämää.

ONKO ELINAIKAKERROIN

OIKEUDENMUKAINEN?

RISIKKO: Elinaikakertoimen arvioi-

daan olevan 0,9 vuonna 2030 eli

1976-syntyneillä, 0,8 vuonna 2050 eli

1987-syntyneillä ja 0,75 vuonna 2080

eli 2017-syntyineillä. Pitkälle tulevai-

suuteen menevät arviot ovat tässäkin

pitkälti arvauksia. Elinaikakerroin riip-

puu siitä, miten eliniät kehittyvät.

APTER: Koska ihmiset elävät entistä pi-

dempään, osa elinajanodotteen kasvusta

on käytettävä työntekoon. Ennustei-

den mukaan 62-vuotiaalla naisella ja

miehellä on vuonna 2050 keskimäärin

kuusi vuotta pidempi elinajanodote kuin

vuonna 2010. Jos tästä käyttää puolet

työurien pidentämiseen, päädymme ly-

hyen matematiikan mukaisesti kolmeen

vuoteen.

RISIKKO: Kertoimen on arvioitu olevan

oikeudenmukainen. Tarkoituksena ei

kuitenkaan ole, että eläkkeet pienenevät

esitettyjen arvioiden mukaisesti, vaan

että nykyinen eläketaso saavutetaan

työskentelemällä pitempään.

APTER: Yhden matemaattisen vertailun

mukaan nykyinen elinaikakerroin vai-

kuttaa siten, että 1990-luvulla syntyneen

pitäisi tehdä 2,7 vuotta pidempään töitä

kuin 1950-luvulla syntyneen saadakseen

”täyden” eläkkeen. Voidaan perustellusti

esittää, ettei elinaikakerrointa ainakaan

pidä tiukentaa.

MITEN PIENTEN IKÄLUOKKIEN

JA OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMA

SAADAAN NEUVOTTELUPÖYTIIN?

APTER: Pienten ikäluokkien ja opis-

kelijoiden näkökulmaa ei mielestäni

automaattisesti huomioida samalla lailla

kuin suurempien ikäluokkien. Suoraa

vastakkainasettelua ei kuitenkaan liene

syytä tehdä.

RISIKKO: Nuorten mukanaolo neuvot-

telupöydissä on tärkeää, sillä kunkin

hetkiset päättäjät vastaavat siitä, että

eläkejärjestelmää rakennetaan kestäväksi

suhteessa tulevaisuuteen. Jos nyt tehtäi-

siin kestämättömiä ratkaisuja, tulevien

päättäjien tulisi tehdä korjausliikkeitä.

APTER: Nuorten kannattaa olla aktiivi-

sia ja pyrkiä vaikuttamaan. Itse pääsin

Akavassa omasta aloitteestani edusta-

maan Akavan opiskelijavaltuuskunnan

puheenjohtajana Akavan eläkeryhmään.

RISIKKO: Kyllä nuorten näkökulma

huomioidaan. Tällä hetkellä työsken-

televässä työeläkeindeksityöryhmässä

ovat edustettuina sekä eläkeläis- että

nuorisojärjestöt. Eri sukupolvien välistä

vuorovaikutusta haluan edistää myös

jatkossa. Olemme kaikki samassa

veneessä, joten yhdessä pitää myös jär-

jestelmän tulevaisuus varmistaa.

KUINKA SUURIKSI ELÄKEMAKSUT VOIVAT

NOUSTA? MITÄ VASTINEEKSI SAA?

RISIKKO: Työntekijän eläkemaksu on

53 vuotta täyttäneillä suurempi kuin

muilla. Siihen saakka työntekijän osuus

on kaikilla yhtä suuri. Eläkemaksu ei voi

kasvaa kovin paljon nykyisestä, sillä työn

hinta Suomessa muuttuisi liian suureksi.

APTER: Työeläkemaksuja on nostettava

jo sovittujen nostojen lisäksi Eläketur-

vakeskuksen laskelman mukaan vielä

muutamalla prosentilla. Mitä aikaisem-

min tämä tehdään, sitä enemmän suuret

ikäluokat osallistuvat korotettujen

eläkemaksujen maksamiseen.

RISIKKO: Eläkemaksun vastineeksi saa

eläketurvan vanhuuden ja työkyvyttö-

myyden varalta. Järjestelmä on etuus-

perusteinen eli eläkkeen saa etukäteen

”Työeläkejärjestelmä pitäisi saada selkokieliseen muo-toon. Joku on sanonut, että vain parikymmentä ihmistä Suomessa ym-märtää koko järjestelmää kokonaisuudessaan”, Paula Risikko sanoo.

Kun eliniät kasva-

vat, ihmiset ei-vät voi olla yhä suurempaa osaa elämästään eläk-keellä. PAULA RISIKKO


Työeläkejär-jestelmä on hyvä, mutta

uudistamistarpeita riit-tää. Olisi todella hyvä,

että ne saataisiin vuonna 2017 voimaan tulevaan uudistukseen

kertaheitolla. TED APTER

”Elinaikakerroin on kova leikkuri. Toinen ongelma

on vinoutuva huoltosuhde. Tässä yhtälössä tarvitaan paljon töitä. Kun pääsen

eläkkeelle noin 40 vuoden kuluttua, on vaikea tietää,

mikä on ostovoima”, Ted Apter pohtii.

Elinajan pitenemisestä aiheutuvaa työeläkekustan-nusten nousua hillitään elinaikakertoimella, jonka tarkoituksena on ohjata osa elinajan kasvusta työ-vuosiin.

Elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 1948 ja myöhemmin syntyneen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, van-huuseläkkeeseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos tilastojen mukainen elinaika pitenee, elinaikakerroin pienentää eläkettä.

Alkuvuosina pienennys on vähäinen. Vähennyksen voi korvata muutaman kuukauden lisätyöskentelyllä.

Vuosien 2030–2040 paikkeilla alkavia eläkkeitä elin--

senttia.

Työkyvyttömyyseläkettä pienennetään sen vuo-den kertoimella, jolloin työkyvyttömyys on alkanut. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta ansaittua eläk-keen osaa, ei niin sanottua tulevan ajan eläkettä.

FAKTA

Elinaikakerroin?

Esimerkki: Jos vuonna 1950 syntyneelle on vanhuus-eläkkeen alkamiseen mennessä ehtinyt karttua eläkettä 1 500 euroa kuukaudessa, hänen eläkkeensä määräksi

Lisätietoa elinaikakertoimesta ja laskuri löytyvät

Vuosi Syntynyt Elinaika- Eläkkeen

kerroin pienennys-%

2011 1949 0,98689 1,311

2012 1950 0,98351 1,649


28

YRITYS

Tarkista ennakkopalkkasumma kuluvalle vuodelle ja muuta

palkkasummaa tarvittaessa. Näin varmistat, että saat laskunne

oikeansuuruisina ja ne vastaavat yrityksenne todellisia palkkamenoja.

YRITTÄJÄ

Yrittäjän eläkkeen perustana on työtulo, joka vaikuttaa eläkkeiden

lisäksi muun muassa sairaus- ja äitiyspäivä rahan määrään. Työtulosi

tulee vastata sitä palkkaa, jonka maksaisit ulkopuoliselle työstä, jota

teet nyt itse. Laske työtulon muutoksen vaikutus eläkkeeseesi ja tee

muutoshakemus.

Hoida nämä asiat verkkopalvelussa osoitteessa

Tilaa verkkotunnukset nyt!

TyEL-asiakasVerkkoasiointiin tarvittavat käyttäjä-tunnukset saat asiakaspalvelus-tamme.

YEL-asiakasYrittäjänä voit hoitaa YEL-vakuu-tusasiasi omilla henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi.

Jos sinulla on työntekijöitä, tar-vitset erilliset käyttäjätunnukset. Saat ne asiakaspalvelustamme.

Tunnukset hukassa tai uusia käyttäjiä?Asiakaspalvelumme auttaa kaikissa käyttöön ja käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä.

Tilitoimisto

Tilitoimiston edustaja voi asiak-kaansa suostumuksella hoitaa kaikki TyEL- ja YEL-vakuutus-asiat verkkopalvelussa.Ota yhteyttä asiakaspalve-luumme opastusta varten.

Kesä Syksy

Kevät Talvi

LyhyestiLyhyesti

HOIDA VERKOSSA

syksylläTyöeläkeotteiden postitukset ovat alkaneet elokuussa. Jos olet aikaisemmin tarkistanut työeläkeotteesi verkkopalvelussa, paperiotetta ei lähetetä.

Tarkista vuoden 2012 työeläkeotteesi verkossa

Verkossa näet laskelman viime vuoden loppuun

mennessä kertyneestä eläkkeestäsi ja saat arvion

vanhuuseläkkeestäsi. Otteelta näet sekä yksityisen

että julkisen sektorin työsuhteesi.

Tarkista otteeseen merkityt työsuhteet ja ansiot

ja tee korjauspyyntö tarvittaessa osoitteessa

. Jos et ole tarkista-

nut työeläkeotettasi verkossa, saat otteesi postitse

syksyn aikana.

Valitse sähköinen työeläkeote vuonna 2012

ja olet mukana kolmen

matkalahjakortin arvonnassa!

Arvonta suoritetaan tammikuussa 2013.


Vuoden 2012 tammi−kesäkuun myynti

lisää Ilmarisen maksu tuloa noin 125

miljoonaa euroa. Myös asiakas pysyvyys oli

erinomainen.

”Hyvä myyntitulos ja parantunut

asiakaspysyvyys viestivät siitä, että asiak-

kaamme luottavat Ilmariseen”, sanoo toi-

mitusjohtaja Harri Sailas.

Kesäkuun lopussa eläkevakuutuksen

oli ottanut 36 700 työnantajaa ja noin

57 800 yrittäjää. Ilmarinen hoiti yhteensä

noin 560 000 henkilön eläke turvaa ja mak-

soi eläkettä 305 000 eläkkeensaajalle.

Harri Sailas:

Hyvä, että asunto-kauppa selvitettiin perinpohjaisestiIlmarisen ja Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen väli-

nen asuntokauppa ei johtanut syytteisiin. Ilmarisen hallituksen

puheenjohtajan Jussi Pesosen mukaan syyttäjän päätös oli

odotetun kaltainen.

”Olemme koko ajan korostaneet, että mitään laitonta ei ole

tapahtunut. Olemme huojentuneita, että tutkinta on saatu pää-

tökseen ja myös viranomaiset ovat todenneet toimintatapamme

lainmukaisiksi. Ilmarisen toimintakulttuuri on niin vahva, että

se kestää tiukimmankin

tarkastelun”, Pesonen

sanoo.

Pesonen painottaa,

että Ilmarisen johdolla

oli hallituksen täysi luot-

tamus koko prosessin

ajan.

Toimitusjohtaja

Harri Sailas pitää tär-

keänä, että asia selvitet-

tiin perinpohjaisesti.

”Suuntaamme

Ilmarisessa katseen nyt

eteenpäin ja keskitymme

tärkeään perustehtä-

väämme eli suomalaisten

työeläketurvan hoitami-

seen. Käyty keskustelu

on antanut meille paljon

eväitä toimintamme kehit-

tämiseen. Hyvän hallinnon vahvistaminen on tulevaisuudessa-

kin alue, jossa on oltava aktiivinen ja hereillä,” Sailas kertoo.

”Vaikka prosessi on ajoittain koetellut niin yhtiön johtoa

kuin henkilöstöäkin, käyty keskustelu on antanut meille paljon

eväitä toimintamme kehittämiseen. Hyvän hallinnon vahvista-

minen on tulevaisuudessakin alue, jossa on oltava aktiivinen ja

hereillä”, Sailas kertoo.

Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro koros-

taa, että asiakkaiden luottamus Ilmariseen on pysynyt vahvana.

”Emme ole menettäneet asiakkaita vaan saaneet niitä lisää.

Tässä näkyy se systemaattinen työ, jolla olemme kehittäneet

palveluitamme entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaa-

vaksi. Panostamme edelleen kaikkemme, että Ilmarinen on asi-

akkailleen luotettava, osaava ja palveleva yhteistyökumppani.”

29

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli vuoden 2012

ensimmäisellä puoliskolla 3,3 prosenttia eli 901

miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden markkina-

arvo oli kesäkuun lopussa 28,7 miljardia euroa.

”Toinen vuosineljännes aiheutti sijoittajalle

monenlaista päänvaivaa, sillä markkinaturbulenssi

oli varsin voimakasta. Ylsimme haasteellisessa toi-

mintaympäristössä kuitenkin kohtuulliseen loppu-

tulokseen”, arvioi toimitusjohtaja Harri Sailas.

Sailas korostaa, että Ilmarisen pitkän aika-

välin sijoitustuotot vuoden 1997 alusta ovat

edelleen olosuhteisiin nähden hyvällä tasolla.

Reaalituotto oli kesäkuun lopussa 3,6 prosenttia.

Työeläkemaksun tulevaa kehitystä arvioidessaan

Eläketurvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista

tuotto-oletusta.

Vakavaraisuus säilyi alkuvuonna vahvana.

Alkuvuoden sijoitustuotto kohtuullinen

Ilmarinen pärjäsi erittäin hyvin eläkeyhtiöiden kilpailussa

LyhyestiLyhyesti

Toimitusjohtaja Harri Sailas

MYÖS ETA-MAAT JA SVEITSI SOVELTAVAT UUTTA EU-ASETUSTA

Työntekijän liikkuessa EU-alueella hänen sosiaalitur-

vansa on määräytynyt 1.5.2010 alkaen EU:n uuden

sosiaaliturva-asetuksen N:o 883/2004 perusteella. Myös

Sveitsi soveltaa uutta asetusta 1.4.2012 alkaen ja ETA-

maat (Norja, Islanti ja Liechtenstein) 1.6.2012 alkaen.

Ulkomaantyöskentelyn tilanteissa lähettämisaika piteni

myös näissä maissa 24 kuukauteen ja lähetetyt työntekijät

saavat A1-todistuksen E101-todistuksen sijasta.

MUUTOKSIA LENTOHENKILÖKUNNAN JA USEASSA MAASSA

TYÖSKENTELEVIEN SOSIAALITURVAAN

EU:n sosiaaliturva-asetukseen 883/2004 tuli muutoksia

28.6.2012 lukien. Muutokset koskevat lentohenkilökun-

taa ja useassa maassa työskentelevien tilanteita. Lento-

henkilökunta vakuutetaan jatkossa siinä jäsenvaltiossa,

jossa heidän kotiasemansa sijaitsee. Useassa maassa

työskentelevien osalta muutoksia tuli niihin tilanteisiin,

joissa työntekijä ei tee huomattavaa osaa työstään asuin-

maassaan.

30

MUUTOKSIA ULKOMAANTYÖSKENTELYN VAKUUTTAMISEEN

Lyhyesti

SUOMEN JA INTIAN

VÄLILLE SOSIAALITURVA-

SOPIMUS

Suomen ja Intian väli-

nen sosiaaliturvasopi-

mus on allekirjoitettu

12.6.2012. Sopimus

tulee voimaan, kun

Suomi ja Intia vahvis-

tavat sen. Sopimuk-

sen arvioidaan tulevan

voimaan vuoden 2013

aikana.

LISÄTIETOJA ULKOMAAN-

TYÖN VAKUUTTAMISESTA

voit kysyä Ilmarisesta,

Riitta Räsänen

puh. 010 284 2628.

TyEL-maksun korkouttamiseen käytettävä perustekorko nousi 1.7.2012

alkaen 3,25 prosentista neljään prosenttiin. Peruste koron taso tarkis-

tetaan puolivuosittain. YEL:n korko on koko vuoden 3,25 prosenttia.

Viivästyskorko on edelleen kahdeksan prosenttia.

TYEL:N PERUSTEKORKO NOUSI NELJÄÄN PROSENTTIIN

Lyhyesti

YK:n Global Compact, Pelastakaa

Lapset ja Unicef ovat julkaisseet

kymmenen periaatetta, joiden tarkoi-

tuksena on auttaa yrityksiä ottamaan

toiminnassaan huomioon lasten

oikeudet. Ilmarinen on ainoana suo-

malaissijoittajana Unicefin työryh-

mässä pohtimassa, miten periaatteet

tuodaan yritysmaailman arkeen.

Periaatteet sisältävät erilai-

sia näkökulmia ja evästyksiä lasten

oikeuksien toteuttamiseksi liike-

elämässä, aina lapsityövoiman käy-

töstä lapsiin kohdistuvaan markki-

nointiin.

”Tarkoituksena on luoda työka-

luja, joiden avulla yritykset voivat

ottaa lasten oikeudet osaksi jokapäi-

väistä toimintaansa”, sanoo Ilmarisen

yritysvastuuasioista vastaava pääl-

likkö Anna Hyrske.

”Periaatteiden avulla Ilmari-

nen voi entistä paremmin ottaa

lasten aseman esiin keskusteluissa

sijoituskohteidensa kanssa. Tällä-

kin hetkellä käymme keskusteluja

muutaman yhtiön kanssa, joiden toi-

minnassa on ilmennyt epäselvyyksiä

lasten oikeuksien toteutumisen näkö-

kulmasta. Keskustelujen tavoitteena

on vaikuttaa yhtiöiden toimintaan ja

saada ne huomioimaan lasten asema

paremmin.”

Ilmarinen mukana edistämässä lasten oikeuksia liike-elämässä

YÖURIA TÄYTYY pidentää. Nykysysteemi on kehitetty aikana, jolloin eläk-

keelle jäivät vain harvat. Vielä 100 vuotta sitten oli ihan yleistä kuolla

alle viisikymppisenä.

Pari vuotta sitten syntynyt tyttäreni elää todennäköisesti satavuo-

tiaaksi. Myös oma eliniänodotteeni on korkeampi kuin se Suomen

virallinen kahdeksankympin hujakoilla oleva. Miksikö? Siksi, että odote

kasvaa meillä miehillä joka kerta, kun ohitamme suurimpia riski-ikiä.

Alle kymmenvuotiaana olisin tyttöjä todennäköisemmin tippunut rimpuilutelineeltä ja

lyönyt pääni. Ja vielä alle kolmekymppisenä, lapsettomana olisin huomattavasti toden-

näköisemmin kaahannut itseni hengiltä viritetyllä bemarilla tai tehnyt uskonnollisen

terrori-iskun.

MITEN TYÖURIA sitten pidennetään? No totta kai niin, että työssä olisi mukavam-

paa. Tässä ilmaiset ehdotukseni.

Palavereja pilkataan suotta. Ne ovat välillä hyödyllisiä tapahtumia, mutta

yleensä ne ovat vääränlaisia. Kaikilla palavereilla pitäisi olla esityslista. Palt-

suja saisi olla vain kahdenlaisia. Sellaisia, jotka kestäisivät vartin, tai vaihto-

ehtoisesti kahden tunnin mööttejä. Osallistujat saisivat ennen kokousta

päättää kumpaan haluavat osallistua.

PALAVERIN AIKANA tilasta ei saisi poistua, eikä mukana saisi olla puhelimia

eikä tietokoneita. Tärkein innovaatio olisi se, että paltsuissa saisi vain seis-

tä. Silloin aikaa ei tuhlaantuisi. Ylityöt jäisivät vähemmälle.

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA on ehkä järjettömin keksintö mitä on tehty sitten

samppanjavispilän. Suomalaisten työt ovat hyvin erilaisia, mutta silti yh-

teiskunta olettaa, että kaikkeen menee viikossa suunnilleen 40 tuntia.

Hyvä työnantaja antaisi vaikka perjantait vapaiksi, mutta vaatisi silti

samaa suoritusta. Suorittavassa työssä tämä ei toimisi, mutta hommissa,

joissa lähinnä istutaan paikallaan, hommat kyllä nopeutuisivat.

Kaikki ovat sen huomanneet, että sellaisina viikkoina, kun loppu-

viikosta on esimerkiksi arkipyhä, kaikki samat hommat tulevat joka

tapauksessa hoidettua. Kyllä siinä Facebookis sa surffailut väheni-

sivät, jos palkintona olisi kolmepäiväinen viikonloppu.

KETKÄ SITTEN VIIHTYVÄT nykyään työpaikalla parhaiten?

Oman kokemukseni – ja myös tutkimusten mukaan

– ne, joilla on pieniä lapsia. Vanhemmuus on täynnä

sellaista syyllistystä ja ahdistusta, että siinä pomonkin

pottuilu jää kakkoseksi. Sen takia lapsia ei kannattaisi

hankkia pelkästään kolmikymppisenä, kuten nykyään.

Suositeltavana olisi pistää käyntiin toinen kierros siinä

viidenkympin hujakoilla, kakkosvaimon kanssa. Miehet

voivat tehdä saman vielä seitsemänkymppisenä.

TUOMAS ENBUSKE

Töissä pitää olla mukavaa!

31 Enbuske

T

Nämä ideat ovat Suomen hallituksen käytettävissä, enkä laskuta niistä kalliita konsulttipalkkioita.

KU

VA V

ILLE

JU

UR

IKK

ALA

Syksy 2012TYÖHYVINVOINTISEMINAARIT

Ihmisten johtamisen perusteetPekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy

Pori 10.10.Helsinki 31.10.Jyväskylä 22.11.

Uuteen aikaan – työelämän ja sen rakenteiden muutosEsko Kilpi, Esko Kilpi Oy ja Taneli Tikka, Wisdom Like Silence Oy

Joensuu 24.10.Oulu 14.11.

Virtuaalityö, hajautettu työ ja etätyö – johtaminen näiden mahdollistajanaRiitta Lumme-Tuomala, RLT Oy ja Tytti Bergman, Microsoft

Oulu 31.10.Helsinki 7.11.

Työhyvinvoinnin johtamisella tulostaIlmarisen työhyvinvointipäälliköt ja Marko Kesti, Mcompetence Oy

Turku 15.11.

TilaisuudetPidä huolta – välitä varhainIlmarisen työhyvinvointipäälliköt

Helsinki 28.11.

ULKOMAANTYÖN VAKUUTTAMINEN

Ulkomaantyön seminaari

TYEL-PÄIVÄT

Johdon TyEL-päivä

Helsinki 29.11.

Palkanlaskijoiden TyEL-päivä

Helsinki 11.12.

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET

Tervetuloa työhyvinvointiseminaareihin ja asiakastilaisuuksiin

Ajattelun johtaminen ja sen mahdollistaminen

Arto Miekkavaara, NeuroLeadership Group ja Mikael Sallinen, Työterveyslaitos

Vaasa 20.11.

Documents

Ilmarinen 3/2012