Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä

Anna KorppooUlkopoliittinen Instituutti

Lähialueseminaari22.10.2008

Sisältö

1) Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa

2) JI Venäjällä

3) Venäjän 2012 politiikat

4) Päätelmiä

1) Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa

Venäjä ja Kioton sopimus

• Päästöt romahtivat siirtymätalouden myötä 1990-luvun alussa

• Kioton vertailuvuosi 1990 – tavoitteena rajoittaa päästöt 1990 tasolle

Windfall i.e. ’hot air’• Kioto näytti hyvältä sopimukselta Venäjälle

MUTTA pettymys kun USA jättäytyi Kioton ulkopuolelle

• Kioton mekanismit byrokraattisia• Kioton neuvotteluiden jälkeen Venäjän talouden

tilanne on muuttunut dramaattisesti – tulot polttoaineiden viennistä – Kiotosta saatavat rahat näyttävät pieniltä

• Päästöt 27% 1990 tason alla vuonna 2006• Päästöt kasvaneet 15% vuoteen 2006 mennessä

verrattuna alimpiin päästöihin vuonna 1998• Päästöjen kasvu 2.6% vuonna 2006 – BKT kasvu 7.4%

Venäjän päästöt kasvavat – mutta kasvaako BKT nopeammin?

Russian GHG emissions

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Mt

Joint Implementation - yhteistoteutus• Teollisuusmaiden välillä: pääosin OECD maat ostavat

päästöoikeuksia transitiotalouksilta• Lisäisiä (additional) hankkeita joita ei olisi tapahtunut

ilman yhteistoteutusmekanismia – vaikea määritellä• Vähennysyksikkö: Emission Reduction Units (ERUs) –

tavoitekausi 2008-2012• Kaksi tapaa hyväksyä hankkeita: Track 1 – isäntämaa,

Track 2 – YK:n JI Supervisory Committee• Suurin ERU-tarjonta Venäjältä ja Ukrainasta, EU:n

double counting –säännöt sekä acquis communitaire rajoittavat JI hankkeita EU:n uusissa jäsenmaissa

• Tausta-ajatuksena transitiotalouksien modernisaation tukeminen

• Tulevaisuus epävarma: tyrehtyykö JI pipeline?

2) JI Venäjällä

JI:n tila Venäjällä• Venäjä potentiaalisesti suurin ERU:jen myyjä – 65%

hankkeista – 85 hanketta – 192 Mt 2008-2012• JI-hankkeiden hyväksymisjärjestelmän ongelmat – ei

hyväksyttyjä hankkeita – vielä lokakuussa 2008?• Lainsäädännön valmistelu kesti kauan, lopputulos oli

epäselvä ja vaati lisää lainsäädäntöä: – ’tehokkuuskriteerit’ määrittelemättä, lainsäädäntö ei suojele

ostajaa • Venäjä on jo menettänyt investointeja – aikaa vain

vuoteen 2012 saakka, ja hankkeiden aloittaminen alkaa olla myöhäistä

• Viimeisin hidaste johtui uudesta hallituksesta – muutti JI komitean kokoonpanoa

• YK hyväksynyt Venäjän päästöinventaariot ja rekisterin – lupa käydä kauppaa ja Track 1 hankkeita – tähän asti hankkeet Track 2 ’kaistaa’

Track 2 JI projects in Russia per project type

Flare and associated gas

5 %

Industrial energy saving / process

eff iciency7 %

Chemical industry including HCFs

5 % District heating1 %

Landfill gas and w aste treatment

5 %

Sw itch to biofuel3 %

Sw itch to gas5 % Gas pipeline

refurbishment42 %

N2O16 %

Coal mine methane11 %

Kaasuputkihankkeet• Suurin yksittäinen kategoria, 80 Mt• Päästövähennykset halpoja: 0.5-2.5 €/t – voitot suuret

riippuen päästöoikeuden hinnasta• Lisäisyys perustuu kaasunjakeluputkien kontrolli- ja

omistussuhteisiin:– Paikallinen jakelija laskuttaa Gaspromia kaasun määrän mukaan– Gasprom laskuttaa loppukäyttäjää perustuen kaasuun joka on

toimitettu putkeen riippumatta siitä kuinka suuri osa siitä pääsee perille

• Ei datasarjaa päästöistä - baseline: syy olla huoltamatta kaasuputkia?

• Kaasun säästäminen joka tapauksessa taloudellisesti kannattavaa?

• MUTTA ’common practice’ hyväksyttävä syy perustella lisäisyyttä – nyt kun hankkeita on jo valmisteltu ei olisi oikein muuttaa sääntöjä

Muut hanketyypit / vertailua• N2O-hankkeet – 31 Mt (7)• Hiilikaivosmetaanihankkeet (CMM) – 21.4 Mt (2)• Energian / resurssiensäästöhankkeet teollisuudessa – 14

Mt (11)– Energiateollisuus: turbiinien toiminnan tehokkuus (kaasu,

vesivoima), CHP, teollisuuden jätekaasujen käyttö, teräs- ja alumiiniteollisuus

• Kaukolämpöhankkeet – energiansäästö – 1.5 Mt (5)

Comparison of project types between the main ERU provides, share of total projects

0

10

20

30

40

50

60

70

Renew ables Chemicalindustry excl.

N2O

Industrialenergy

eff iciency

Landfill gas &w aste

Gas pipelinerefurbishment

Sw itch to gas Flaring &associate gas

N2O Coal minemethane

Other

%

Russia Ukraine EU

• Ongelmia JI hankkeiden kanssa– Institutionaaliset: JI hallinto ei toimi, epäselvyys kenen kanssa

neuvotella Venäjän hallinnossa– Taloudelliset – transitio: pankkisektori, korruptio, sopimukset– Ongelmat venäläisen vastapuolen kanssa: dokumentointi voi

tuoda esiin uusia ympäristöongelmia, luottokelpoisuusongelmat, ei tietotaitoa ulkomaisten partneria kanssa toimimisesta, omistussuhteiden muutokset, JI-rahan pienuus

– Kilpailu: Ukrainan menestys

• Miksi JI Venäjällä kuitenkin kiinnostaa?– Suuri potentiaali– VER:it, ERU:t halvempia kuin CER:it– Venäjä strategisesti tärkeä partneri– Maantieteellisesti lähempänä kuin monet CDM-maat– Olemassa olevat liiketoimintasuhteet

3) Venäjän post-2012 politiikat

Venäjän positio - Poznan• G8 -50% 2050 mennessä – ’toivottava’ –

’желаемый’, mutta EI perusta päästöoikeuksien jakamiselle

• Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus – Kansalliset olosuhteet ja maiden todelliset kapasiteetit

• Maaryhmien reformi– Sosiaaliset ja taloudelliset indikaattorit perustana

• Kollektiivinen -25-40% 1990-2020 ’kohtuuton’ • ’Laillisesti sitovat’ taakat mahdollisia jos:

– EI sanktioita – Mahdollista tarkistaa tavoitetta toteutuksen aikana– Tehokkaita kannustimia toteuttamiselle

• Markkinaohjauskeinot: voi johtaa spekulaatioon

Talouskasvu ja päästöt• Miksi päästöt kasvavat?

– Elintason parantuminen – sähkönkulutuksen kasvu– Vanhan sähköntuotantokapasiteetin ottaminen takaisin käyttöön– Siirtyminen kaasusta hiileen jonka hinta on vakaampi – Talouden energiatehokkuus on parantunut talousreformien ja

modernisaation edetessä vähemmän kuin odotettiin• Putinin tavoite kaksinkertaistaa BKT 2000-2010 aikana –

päästövähennykset voisivat hankaloittaa poliittisia kasvutavoitteita

• Illarionovin alkuperäinen argumentti ratifiointikeskustelun aikana: monet asiantuntijat olivat eri mieltä mutta nyt enemmän kannatusta kun päästöt kasvavat

• 45% venäläisistä ei ohjaisi verorahoja päästöjen vähentämiseen

• Stage of development of economies -ajattelu

Muiden maiden osallistuminen

• Kiotoa ei pidetä tehokkaan koska sen vaikutus globaaleihin päästöihin on pieni

• Suurten päästäjien pitää olla mukana, myös kehitysmaiden

• USA:n rooli tärkeä, pidetään samanarvoisena toimijana kuin Venäjä

• G8 tärkeä toimija Venäjän kanssa neuvottelemisessa – Venäjä voisi tukea ilmasto-oppositiota G8:n sisällä mutta tuskin rikkoisin konsensusta

Venäjä globaalina toimijana

• Venäjän arvovalta – Kremlissä halutaan saavuttaa NL:n kaltainen valta-asema – ’pullistelee’ ja näyttää että voi tehdä itsenäisiä päätöksiä - Georgia

• Kioton ratifiointi hyvä esimerkki – Venäjä halusi huomiota ja näytti mihin pystyy

• Tärkeää että Venäjän päätöksiä tukee analyysi, huonoja kokemuksia1990-luvulta kun hallinnolla ei ollut resursseja objektiiviseen analyysiin – joutui naurunalaiseksi eikä otettu vakavasti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset• Usko että ei vain negatiivisia vaikutuksia,

positiiviset vaikutukset hallitsevat keskustelua • myös IPCC ennustaa joitain positiivisia

vaikutuksia Venäjälle: vähentynyt lämmityksen tarve, parantunut maatalouspotentiaali, pohjoiset meritiet, uusia öljy- ja kaasuesiintymiä paljastuu

• Mutta nettohyötyminen vaatii sopeutumista• Myös negatiivisia vaikutuksia: metsäpalot, taudit,

tulvat• Muutoksia harvaan asutetuilla pohjoisilla alueilla

saatetaan pitää vähemmän tärkeinä

Kansalaismielipide & Skeptikot• Vahva skeptikkokeskustelu: ilmastonmuutos

luonnollista vaihtelua, voidaan hidastaa muutoin kuin päästöjä vähentämällä

• Teknologiausko: ongelmat voidaan ratkaista• Kansalaismielipide ei painosta: ilmasto ’hype’ ei

ole saavuttanut Venäjän mediaa vaikka ihmiset uskovatkin että ilmastonmuutos on todellinen uhka

• Kohentuva tietoisuus ongelmasta ei ole vielä politisoitunut – tätä halutaan hallinnossa välttää

• Muita tärkeämpiä ongelmia, ilmastonmuutos ei ole akuutti ongelma

’Kuuma ilma’ - pehmeä lasku?• ’Kuumaa ilmaa’ on pidetty ympäristöllisesti

haitallisena Kioton pöytäkirjan vaikuttavuudelle• ’Banking’ – ylimääräiset päästöoikeudet voisivat

antaa Venäjälle pehmeä laskun vaikka se hyväksyisikin mittavammilta näyttäviä päästövähennystavoitteita

• Voiko ’kuumaa ilmaa’ teknisesti siirtää Kioton sopimuksesta post-Kioto sopimukseen?

• Onko tämä hyväksyttävää? Entä kuinka kehitysmaat reagoisivat?

4) Päätelmiä

• JI ei ole poliittinen prioriteetti Venäjälle: öljyrahat, JI:n byrokratia, rahat yrityksille

• MUTTA luultavasti hyväksyy joitain hankkeita – kaasuputki- ja suuret hankkeet dominoivat

• Ilmastonmuutos marginaalinen asia Venäjälle – usko hyötyihin, ei kansalaispainostusta

• Keskittyminen talouden kasvuun: ei poliittisesti hyväksyttävää että ilmastosopimus rajoittaisi

• Kööpenhaminassa Venäjä vastahakoinen neuvottelukumppani

• G8: Venäjä haluaa olla tärkeä kansainvälinen toimija

• kestävä dialogi tarpeen jotta Venäjä pysyy mukana neuvotteluissa

Kiitos!

Email: anna.korppoo@upi-fiia.fi