IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 §) ____________________________________________________________________________

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1080 Asemakaava: Kaupunginosa 70, Sienimäki Rautatie- ja suojaviheraluetta.

Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 50, Itä-Siitola Rautatie- ja virkistysaluetta.

Kaupunginosa 70, Sienimäki Kortteli 36 sekä virkistys- ja katualuetta. Tonttijaon muutos,

Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosa 50, Itä-Siitola Rautatiealuetta. Kaupunginosan rajan muutos.

Kaupunginosa 70, Sienimäki Osa kortteliin 36 ja suojaviheraluetta. Kaupunginosan rajan muutos. Sitovan tonttijaon muu-tos kortteliin 36.

SUUNNITTELUKOHDE

Kaavamuutosalue sijaitsee Sienimäen asuinalueen ja valtatie 6:n välisellä alueel-la. Alue käsittää rautatiealuetta ja rautatien pohjoispuolella sijaitsevia virkistys-alueita. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 12 ha. Alueen laajuus ja rajaus tarkentuvat kaavasuunnittelun edetessä. Alueet ovat Imatran kaupungin ja Liikenneviraston omistuksessa.

TAVOITTEET

Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle leventämällä rautatiealuetta. Samalla tarkistetaan tarvittavien suojaviheralueiden laajuus ja mahdollinen meluntorjunta. Tavoittee-na on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, liikennetur-vallisuuden parantaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Kaava-alueen rajaus tarkentuu aluetta koskevan kaksoisraiteen ratasuunnitelman edetessä.

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

Ratasuunnitteluvaiheet

Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra-ratahankkeen suunnitteluun liittyen. Liikennevirasto on laatinut vuonna 2010 yleissuunnitelman rata-osuudelle Luu-mäki-Imatra, joka perustuu vuosina 2007-2008 laadittuun alustavaan yleissuun-nitelmaan sekä ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi Imatran kohdalla nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Asemakaavan valmistelu on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Liikenneviraston välisten neu-vottelujen ja Luumäki-Imatra-ratahankkeen suunnittelun pohjalta. Vuonna 2015 on valmistunut Luumäki–Imatra–Imatrankoski-raja hankearviointi, jossa on arvioitu hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtoja. Ratasuunnitelmavaihee-seen on päätynyt vaihtoehto, jossa kaksoisraide toteutetaan välille Joutseno-Imatra. Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää vastaavaa hyväksyttyä asema-kaavaa rata-alueella. Kaksoisraiteen suunnittelu on edennyt ratasuunnitelma-vaiheeseen vuosien 2016-2017 aikana. Ratasuunnitelma on nähtävillä 23.10.-21.11.2017. Kaavasuunnittelua tehdään rinnakkain ratasuunnittelun kanssa.

Alueen kuvaus

Kaavamuutosalue sijaitsee valtatie 6:n ja Sienimäen asuinalueen välisellä alueel-la. Suunnittelualueeseen kuuluu rautatiealuetta, rautatien pohjoispuolella olevaa virkistysaluetta ja yhdyskuntateknisen huollon korttelialuetta, jolla sijaitsee maa-kaasun paineenvähennysasema. Rautatien ja asuinkortteleiden välissä on au-koksi hakattua aluetta sekä sekametsää. Suunnittelualueella ei sijaitse asuinra-kennuksia, mutta se osin rajautuu Sienimäen asuinalueen kortteleihin. Suunnitte-lualueesta Liikennevirasto omistaa rautatien käytössä olevat alueet ja Imatran kaupunki omistaa radan viereisiä alueita.

Kuva 1.Suunnittelualuetta viistoilmakuvassa. (Blom Kartta Oy 2016)

2 / 16

Kuva 2. Rautatie idän suuntaan kuvattuna radan ylittävältä sillalta (Ruokonen 12/2016).

Kuva 3. Maanomistus suunnittelualueella.

Rakennettu ympäristö

Alueen rakennettuun ympäristöön kuuluu rautatie, rautatien ylittävä kevyen lii-kenteen silta ja Gasumin maakaasun paineenvähennysasema. Asemalla on kaksi rakennusta, jotka ovat kooltaan 100 k-m² ja 40 k-m² (Facta-kuntarekisteri 30.12.2016). Kevyen liikenteen silta on tarkoitus uusia kaksoisraiteen rakentami-sen yhteydessä. Rautatien ja valtatie 6:n suuntaisesti kulkee kevyen liikenteen reitti.

3 / 16

Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Sienimäen asuinalue. Sienimäen asuinalueella sijaitsee kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Suunnittelualueella kulkee sähkö-, vesihuolto- ja maakaasuputkia. Alueella si-jaitsevat Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n sähköjohdot on tarkoitus purkaa pois. Kaksoisraiteen rakentaminen aiheuttaa johtosiirtoja.

Kuva 4. Liekokadun päädyssä sijaitseva Gasum Oy:n paineenvähennysasema (Ruokonen 12/2016).

Kuva 5. Alueen verkostokartta.

4 / 16

Muinaisjäännökset

Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännösalue ”Siitolan kestikievari”. Siitolaan perustettiin kestikievari vuonna 166 ja hieman myöhemmin Vuoksen rantaan rakennettiin majatalon yhteyteen krouvi. 1800-luvun alkupuolella Siitolan kestikievari oli ainoa paikkakunnan kapakka. Kievari on sijainnut Siitolan kartanon mailla. Imatran Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnissa (U. Köngäs, 2010) maastossa havaittiin Vuoksenniskantien itäpuolelle nousevan mäen päältä mahdollinen kivijalka, vanha tielinja, betonirakenne sekä mahdollisia puutarha-pengerryksiä. Rajattu muinaisjäännösalue sijoittuu osittain rautatiealueelle, jonka vuoksi Liikennevirasto on teetättänyt selvityksen muinaisjäännöksen alueelle. Sen tarkoituksena on selvittää sijaitseeko muinaisjäännös rautatien välittömässä läheisyy-dessä ja pitäisikö se ottaa huomioon radan parannustyön yhteydessä. Selvityksessä Siitolan kestikievari muinaisjäännöksen arkistoinventointi ja tarkastus 2017 (Timonen, 2017) todetaan, että kestikievari ei ulotu radan varteen. Kievari on si-jainnut noin 85 metriä pohjoisempana ratapenkasta. Selvityksessä ehdotetaan mui-naisjäännösrajauksen muuttamista arkistoinventoinnin ja maastohavaintojen vuoksi. Ehdotetun uuden muinaisjäännösrajauksen eteläreuna on noin 70 metrin etäisyydellä radasta. Suunnitellulla radanparannushankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännök-seen. Vuoden 2010 inventoinnissa maastossa havaitut jäännökset ovat moderneja. Museovirasto on muuttanut kohteen rajausta selvityksessä esitetyn rajauksen mukai-seksi.

Kuva 6. Ote kestikievarin sijainnista (muinaismuistot.info, 9.11.2017).

5 / 16

Luonnonympäristö Radan viereiset alueet ovat ihmisen muokkaamaa aluetta. Rautatien viereisten alueiden puita on raivattu radan toimivuuden turvaamiseksi. Rautatien ja asuin-alueen välissä on sekametsää. Kaavamuutosalueen läheisyydessä sijaitsee Imatran luonnonsuojeluselvitykses-sä (2000) listattu Rönnemäen lehtikuusikko. Selvitystä on päivitetty vuonna 2010 (Imatran luontoselvityksen päivitys 2010, Imatran kaupunki, T:mi Ympäristötut-kimus Karri Kuitunen). Suojelun kohde vuoden 2000 selvityksessä oli Rönnemä-en lehtikuusikko ja alueen muut kookkaat puut sekä vanha kulttuurikasvillisuus ja maisemalliset arvot. Puuston osalta luontoarvot olivat edelleen todettavissa vuoden 2010 luontoselvityksen päivityksessä.

Pohjavesi

Kaavamuutosalue ei ole pohjavesialuetta.

Maaperä

Imatran kaupungin geologisen aluejaon mukaan kaava-alue on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta (rakennettavuusluokka III), jossa vallitsevien hiek-ka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puo-len metrin savi- lieju- tai turvekerroksia.

Radon

Kaavamuutosalue ei ole kohonneen radontason alueella.

Melu Valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvoista (993/92) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB.

Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liit-tyvässä vuonna 2008 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuk-sessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Melukarttoja on päivi-tetty kaksoisraiteen yleissuunnittelun yhteydessä. Raideliikenteen meluvaiku-tukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa ja kaksois-raiteen toteutuessa ennustetilanteessa vuonna 2030.

Liikennevirasto on laatinut hankearvioinnin ratahankkeen toteuttamisvaihtoeh-doista vuonna 2015. Hankearvioinnissa on esitetty hankkeen eri toteuttamisvaih-toehdot. Hankearvioinnissa hankevaihtoehtoja vertaillaan vertailuvaihtoehtoon ve0+ (parannettu nykytilanne) ja kevennetty hankevaihtoehto ve0++. Hankevaih-toehtoja ovat ve1, ve2A1, ve2A2, ve2A3, ve2B, ve3A ja ve3B. Ratasuunnitelmavai-heeseen päätyi vaihtoehto, jossa kaksoisraide toteutetaan välille Joutseno-Imatra (sovellettu versio vaihtoehdosta 2A1). Meluratkaisut perustuvat hankear-vioinnissa esitettyjen vaihtoehtojen ve0+ ja ve2A1 yhdistelmään.

6 / 16

Luumäki-Imatra ratasuunnitelman yhteydessä laaditaan Liikenneviraston toi-mesta päivitetyt melumallinnukset ratameluennusteen osalta. Ratasuunnittelun valmisteluvaiheessa on mallinnettu rautatien melutasot nykytilanteessa. Rauta-tietä lähinnä olevat asuinrakennukset sijaitsevat rautatien pohjoispuolella Sieni-mäen asuinalueella. Nykytilanteessa rataa lähinnä olevat erillispientalot, rivitalot ja kerrostalot ovat selvityksen mukaan päiväaikaan (klo 7-22) 50-55 dB(A) ja 55-60 dB(A) meluvyöhykkeiden rajalla. Yöaikaan (klo 22-7) Jauhosinenkujan pää-dyssä olevat erillispientalot ja osa Rouskunkadun varrella olevista kerrostaloista ovat 50-55 dB(A) ja 55-60 dB(A) meluvyöhykkeiden rajalla ja osa Rönnberginku-jan, Jauhosienenkujan ja Korvasienenkadun erillispientaloista ja rivitaloista sekä osa Rouskunkadun kerrostaloista ovat 45-50 dB(A) ja 50-55 dB(A) meluvyöhyk-keiden rajalla.

Sienimäen asuinalueen läheisyydessä rautatien eteläpuolella sijaitsee valtatie 6, joka on myös melunlähde. Imatran kaupungin ympäristötoimi on tehnyt valvontamittauksia melun osalta suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevan kerrostalon pihalla vuonna 2008. Kerrostalo sijaitsee osoitteessa Rouskunkatu 1. Mittausjakson keskiäänitaso (LAeq) päivällä (klo 7-22) oli 57 dB(A) ja yöllä (22-7) 55 dB(A). Mittaustulokset ylittävät valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvoista (993/92) päivällä 2 dB(A) ja yöllä 5 dB(A). Mittarin epävarmuustekijä on ± 1 dB(A). Mittausjaksojen äänet aiheutuivat pääsääntöisesti valtatie 6:n ja raideliikenteen äänistä. Mittaustulokset ovat yhdenmukaisia melumallinnusten kanssa.

Kuva 7. Rautatiemelun nykytilanne päivällä klo 7-22 (WSP Finland Oy 2017).

7 / 16

Kuva 8. Rautatiemelun nykytilanne yöllä klo 22-7 (WSP Finland Oy 2017)

Tärinä Tärinä ympäristöhaittana on suuruudeltaan vaikeasti arvioitavassa, koska tärinän suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän rakennuksissa koettavaan suuruu-teen vaikuttaa tärinän syntyminen, leviäminen maassa sekä välittyminen raken-nukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnitelman yhteydessä tehdyssä tä-rinäselvityksessä selvitettiin tärinämittausten avulla rautatieliikenteen aiheutta-man tärinän vaikutukset radan ympäristön olemassa olevissa asuinrakennuksis-sa. Selvityksen perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaa-likuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Mahdolliset tärinähaitat ovat ihmisten viihtyvyyshaittoja.

Voimassa oleva kaavatilanne

Asemakaava Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 15.9.1955 hyväksymä asemakaava 14, sisäasiainministeriön 21.7.1967 hyväksymä asemakaava 345, sisäasiainministeriön 12.6.1984 hyväksymä asemakaava 622, ympäristöministeriön 13.11.1985 hyväk-symä asemakaava 650, kaupunginvaltuuston 29.6.1992 hyväksymä asemakaava 734/2 ja Kymen läänihallituksen 28.1.1994 hyväksymä asemakaava 744. Alueen itäosassa on asemakaavatonta aluetta.

8 / 16

Rautatiealue (LR) kulkee itä-länsisuunnassa. Rautatien yli on merkitty kadun tai liikennealueen ylittävä jalankulkukatu (y), joka jatkuu radan pohjoispuolella ja-lankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Kadun ja rautatien kulmauksessa on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien ra-kennusten ja laitosten korttelialue kaupungin tarpeisiin (ET-k). Korttelin tehok-kuusluku on e=0,2, joten alueen rakennusoikeus on n. 265 k-m². Korttelin halki itä-länsi suuntaisesti on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti (ur). Rautatien pohjoiset alueet on merkitty puistoksi (VP) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Sienimäen (70) ja Itä-Siitolan (50) kaupunginosien raja on merkitty rautatien kohdalle.

Kuva 9. Ote suunnittelualueen ajantasa-asemakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 19.4.2004 hyväksymä yleiskaava ”Kestävä Imatra 2020” ja kaupunginvaltuuston 23.3.2015 hyväksymä yleiskaava Y114 ”Kolmioraide ja biolämpökeskus”. Itä-länsisuuntaisesti on merkitty rautatieliikenteen alue (LR). Rautatien pohjois-puolinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), jonka kautta kulkee ohjeelli-nen pääulkoilureitti. Rönnemäen lehtikuusikon ympäristö on merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Sienimäen puoleiselle rautatiealueen reu-nalle on merkitty meluntorjuntatarve. Rautatiealueen eteläpuolella on merkintä kaasujohdosta (K). Rautatien ja lähivirkistysalueen pohjoispuolella on pientalovaltaista asuntoaluet-ta (AP) ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Suunnittelualueen länsipääty on osa kansallisen kaupunkipuiston intressialuetta (kp), mutta aikeista kansallisen kaupunkipuiston muodostamiseksi Imatralle on luovuttu.

9 / 16

Kuva 10. Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti on rajattu sinisellä soikiolla.

10 / 16

Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavas-sa rautatie on merkitty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi (rp). Kaavamuu-tosalueen kohdalle on merkitty varaus kolmioraiteelle merkinnällä uusi päärata (rp). Radan pohjoispuolinen alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kaavamuu-tosalue on osa kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk) ja kasvukeskuksen laatukäytävää (lk).

Kuva 11. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty tähdellä. Koko maakuntakaava-alueen rajaa koskevissa suunnittelumääräyksissä tode-taan, että liikennejärjestelmän yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule ottaa huomioon lähiympäristöön aiheutuva melu ja päästöt sekä tärinä. Liikenneväyli-en suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu ja lajiston liikkuminen. Liikenneväylien, lentokenttien, teollisuusalueiden, ampuma-alueiden ja muiden melua tuottavien toimintojen melualueet tulee ottaa huomioon ja ne tulee sel-vittää, kun ympäröiviä alueita kaavoitetaan. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon se, ettei melulle herkkää maankäyttöä, kuten asutusta, kouluja ja terveydenhoitoa osoiteta ilman riittävää meluntorjuntaa alueille, joissa alueen melutaso ylittää valtioneuvoston melutason ohjearvot (valtioneuvoston periaatepäätös melutorjunnasta 2006). Ympäristöministeriö vahvisti 19.10.2015 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavassa asemakaavan muutosalue on liikenteen ja logistiikan kehittämisen kohdealuetta (llk). Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaa-va-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maakunnan alueiden-käytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittämi-

11 / 16

nen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomi-oon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet.

Kuva 12. Ote Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen si-jainti on merkitty tähdellä.

Aloitteet ja poikkeamispäätökset

Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Kaava-alueella on myönnetty kaksi poikkeamislupaa:

• Teknisen lautakunnan 8.5.2007 hyväksymä poikkeamislupa 747, ratahal-lintokeskus, luiskan ja aidan rakentaminen.

• Ympäristöministeriön 18.9.1984 hyväksymä poikkeamislupa 347, Imatran kaupunki, lämpökeskuksen rakentaminen.

Poikkeamislupa 347 on otettu huomioon jo asemakaavassa 650. Poikkeamislupa 747 ei ole enää kaksoisraiteen suunnitelman johdosta ajankohtainen.

Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset

• Luumäki-Imatra tavara ratasuunnitelma (Liikennevirasto, Finnmpa Infra, WSP Finland Oy, 2017)

• Luumäki-Imatra ratasuunnitelman meluselvityksen (Liikennevirasto WSP Finland Oy, 2017)

• Luumäki-Imatra luontoselvitykset 2016, tutkimusraportti 16.1.2017 ( Liiken-nevirasto, Finnmap Infra, WSP Finland Oy, 2017)

• Imatra, Siitolan kestikievari, muinaisjäännöksen arkistoinventointi ja tar-kastus 2017 (Mikroliitti Oy, Timo Jussila, 2017)

• Luumäki-Imatra-Imatrankoski hankearviointi (Liikennevirasto 2015)

12 / 16

• Imatra-Imatrankoski-raja yleissuunnitelma (Liikennevirasto, VR Track Oy, 2014)

• Imatran luontoselvityksen päivitys 2010, Vuoksen kohteet (Ympäristötut-kimus Karri Kuitunen, 2010)

• Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 (Ympäristötutkimus Karri Kuitunen, 2010)

• Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi (Ulri-ka Köngäs, Museovirasto, Imatran kaupunki, 2010)

• Luumäki–Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (Sito, 2008)

• Rouskunkatu 1:n melumittausraportti (Imatran kaupunki, ympäristötoimi, 2008)

Rakennusjärjestys

Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, § 52).

Pohjakartta

Pohjakartan tulee täyttää MRL § 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki.

ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9 §, MRA 1 §)

Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, liikenteeseen ja ympäristöön. Ratahan-ketta koskevia vaikutusselvityksiä on tehty ratasuunnittelun ympäristövaikutus-ten arvioinnin, radan yleissuunnitelman, hankearvioinnin ja ratasuunnitelman laadinnan aikana. Ratasuunnitelmaa varten Liikennevirasto laatii päivitettyjä sel-vityksiä mm. meluvaikutuksista, joita käytetään hyväksi myös kaavasuunnittelus-sa. Asemakaavan vaikutuksia verrataan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoittei-siin.

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

Kaava laaditaan yhteistyössä kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen ja Liikenneviraston kanssa. Palautetta kaavaluonnoksesta pyydetään kaupungin osallisena olevilta sidosryhmiltä.

OSALLISET (MRL 62 §)

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 §) osallisia ovat ne maanomistajat, joi-den omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joi-den asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

13 / 16

Osalliset: Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat

Sähkö- ja puhelinyhtiöt Liikennevirasto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Museovirasto Etelä-Karjalan Museo Imatran seudun ympäristötoimi Imatran Lämpö Oy

Etelä-Karjalan pelastuslaitos Gasum Oy

OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6 §, 62 § ja 63 §, MRA 30 §)

Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoi-tuslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä inter-net-sivuilla 2.2.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi, jolloin osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaa-voituksen lähtötiedoista ja suunnitellusta aikataulusta sekä lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan Imatran kaupungin internetsivuilla (www.imatra.fi). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan päivittää suunnit-telun edetessä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 26 §) pidettiin 15.3.2017. Vi-ranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaava-alueen erityispiirteet. Neuvottelussa keskusteltiin radan aiheuttamasta melusta ja Sienimäelle kohdistuvasta rauta-tien ja valtatie 6:n aiheuttamasta yhteismelusta. Todettiin, että Sienimäelle koh-distuvan melun suurimmat aiheuttajat ovat päiväaikaan valtatie 6 ja yöaikaan rautatie. Rautatiehanketta koskevassa kaavasuunnittelussa tulee ensisijaisesti keskittyä rautatiemelun torjuntaan. Neuvottelussa käytiin läpi alueella sijaitsevan muinaisjäännöksen huomioimista. Museovirasto on kommentoinut, että kaksois-raiteen linjauksen toteuttaminen edellyttää muinaisjäännösrauhoituksen pois-tamista rata-alueelta muinaismuistolain perusteella, jos muinaisjäännösalue tut-kitaan. Muinaisjäännöksen tutkimukset tulisi hoitaa ensisijaisesti kaavaprosessin aikana. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään joulukuussa 2017. Esitte-lytilaisuudesta tiedotetaan Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omista-jille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Kaavan esittelytilaisuudessa on esillä kaavamuutoksen lähtökohtien esittely sekä kaavaluonnos, lisäksi saa-tavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

14 / 16

Lausuntopyynnöt

Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto Liikennevirastolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Museovirastolta, Etelä-Karjalan Museol-ta ja Gasum Oy:ltä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Imatran seudun ympäristölautakunnal-ta ja tarvittaessa viranomaisilta.

Nähtävilläolo (MRL 65 §, MRA 27 ja 32 §) Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs) vähintään 30 päiväksi; kuulutus Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoi-tustaululla ja internetsivuilla. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätet-tävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupungin-kanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi.

Päätöksenteko

Koska kaava on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallises-ti sitä pyytäneet (MRL 67 §).

Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio

Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikatau-lun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman keväällä 2018.

Lisätietoja kaavan valmistelusta:

Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri p. 020 617 4420 sähköposti: etunimi.sukunimi@imatra.fi kaupungintalo 2. krs, huone 239-240 Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti p. 020 617 4422 sähköposti: etunimi.sukunimi@imatra.fi kaupungintalo 2. krs, huone 239-240

15 / 16

PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivo-taan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoit-teella:

Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus Virastokatu 2 55100 IMATRA

Imatralla 31.1.2017 Tarkistettu 23.11.2017

Tiia Sillgren Jaana Huovinen kaavoitusinsinööri asemakaava-arkkitehti

16 / 16