Inari-Saariselka matkailulehti

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI 2/2013

KAAPIN JOUNIN TILAtutustuttaa saamelaiseen kulttuuriperintöön s. 28

Tarinoiden ja legendojen virta s. 4

IVALOJOKI

Saariselällä panostetaan

MAASTO- PYÖRÄILYYN s. 12

UK-PUISTO 30 VUOTTA! Vaeltajan paratiisi täyttää pyöreitä s. 14

Ivalojoki –tarinoiden ja legendojen virta s. 4

Saariselkä MTB Weekend tuo maastopyöräilijät tunturiin s. 8

Saariselällä panostetaan maastopyöräilyyn s. 12

Ijahis Idja järjestetään elokuussa jo kymmenennen kerran s. 13

Maineikas Urho Kekkosen kansallispuisto 30 vuotta s.14

Siida s. 18

Inari on kalastajan työmaa s. 20

Kun Jänkhällä Jytisee s. 24

Erähotellin taivaalla näkyvät keskiyön aurinko ja upeat revontulet s. 26

Kaapin Jounin tila tutustuttaa saamelaiseen kulttuuriperintöön s. 28

Safarilla voi ajaa huskyvaljakolla tai ratsastaa hevosella s. 30

Utsjoen luontotupa saa uuden näyttelyn s. 32

Inari–Saariselkä-matkailualueelle uusi logo! s. 33

Utsjoki– hotelli Suomen huipulla s. 34

Inari–Saariselkä Kesän ja ruskan viikko-ohjelma 2013 s. 36

Inari–Saariselkä-matkailualueen palveluhakemisto s. 38

Tapahtumakalenteri s. 43

Apua lomasuunnitelmien tekoon s. 44

Inari SaariselkäMatkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

Nro 2/2013 Painosmäärä: 20 000 kpl

Paperi:Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk

JulkaisijaInari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

PäätoimittajaMarkku Oravainen Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Toimitus ja taittoInari-Saariselkä Matkailu Oy Focus Flow Oy

PainopaikkaPunaMusta Oy

ISSN-L 2323-6590ISSN 2323-6590 (painettu)ISSN 2323-6604 (verkkojulkaisu)

www.inarisaariselka.fi

SISÄLTÖ

2 Inari Saariselkä 2/2013

Inari–Saariselkä, matkailualue Suomen huipullaPohjoisimman Lapin luonto ja ainut-laatuinen kulttuuri antavat tilaisuuden kokeilla aktiviteetteja, joihin ei muualla ole mahdollisuutta.

Yötön yö kestää täällä yli kaksi kuu-kautta, aurinko siintää horisontissa ym-päri vuorokauden ja päivänkulkua on lä-hes mahdoton mitata.

Aurinko loistaa taivaalla toukokuun puolestavälistä heinä-elokuun vaihtee-seen. Valoa ja virtaa riittää niin eläin- kuin kasvikunnallekin, ihmisistä puhu-mattakaan.

Retkeilijöille Inari –Saariselkä on täynnä mahdollisuuksia, eivätkä maise-mat lopu kesken.

Kirkkaat joet ja välkkyvät vesistöalu-eet tarjoavat kesällä tekemistä kalamie-hille, kullanhuuhtojille, melojille sekä koskenlaskua ja veneilyä harrastaville.

Patikoi ja kuuntele luonnon rauhaa Inari–Saariselän matkailualueen tun-turimaisemissa helppokulkuisilla sekä hyvin merkityillä reiteillä, koe kalas-tamisen riemu erämaajoella ja vaskaa kultaa kokeneen kullankaivajan opas-

tuksella. Kun olet maistanut Saariselän tarjontaa, laajenna reviiriäsi Inarijärven jylhiin maisemiin. Tutustu saame-laiskulttuuriin Inarissa, ris-teile laivalla pyhälle Ukon-kivelle tai käännä jokiveneen keula kohti Lemmen- tai Ivalonjokea. Utsjoelta löy-dät Kevon luonnonpuiston ja Fiellu-vesiputouksen. Eu-roopan parhaat lohijoet Teno ja Näätämöjoki kutsuvat ka-lastamaan.

Pohjoisimman Lapin maasto on vaihteleva sekoi-tus tuntureita, erämaata, soisia met-siä ja polveilevia vesistöjä. Alueella on useita suojelualueita ja kansallispuis-toja. Juuri tämä maisemien kirjo tekee siitä kiinnostavan kohteen kerta toi-sensa jälkeen.

Aluemarkkinointiyhtiölle uusi nimi ja logoPohjois-Lapin Matkailu Oy on muut-tanut nimensä Inari-Saariselkä Mat-kailu Oy:ksi (Inari-Saariselkä Tourism Ltd) ja samalla ottanut käyttöön uuden

Inari-Saariselkä logon. Muutoksien tarkoituksena on parantaa alueen tun-nettuutta sekä kotimaan että ulkomai-silla markkinoilla.

Tervetuloa Lapin kullan kimalluksen alkulähteille!

Markku OravainenInari-Saariselkä Matkailu Oy

SAARISELKÄ

IVALO

INARI

TANKAVAARA

KIILOPÄÄ

NELLIM

RAJA-JOOSEPPI

LEMMENJOKIMENESJÄRVI

KAKSLAUTTANEN

KARIGASNIEMI

UTSJOKI

NUORGAM

NÄÄTÄMÖ

SEVETTIJÄRVI

3

IvAlOjOKI TEKSTI SEPPO J. PARTANEN KUVAT SEPPO J. PARTANEN JA INARI-SAARISELKä MATKAILU Oy

Liekö Suomessa toista Ivalojo-en vertaista erämaajokea, jo-ka on täynnä tarinoita ja jälkiä

menneistä vuosisadoista. Jokainen joen mutka, koski ja niva, suvanto ja sivupu-ro voisi kertoa kullankaivajien onnesta ja pettymyksistä, kadonneista kulkijoista ja kulta-aarteista, yksinäisistä erakois-ta, saamelaisten menneisyydestä, noi-tarummuista, staaloista ja maahisista. Menneisyys on taltioitu myös jokivar-ren nimistöön; Surmaköngäs, Saarna-köngäs, Louhioja, Kolmoskoski, Rova-niemenkoski, Iisalmenoja…

Ei siis ihme, että tämä vauhdikkaiden koskien ja rauhallisten suvanto-jen virta valittiin vuoden 2005 parhaaksi retki-kohteeksi Suomessa.

Yli 200 km pitkä Ivalojoki saa al-kunsa Pallastuntureiden katveesta asu-mattomilta tunturi- ja jänkäalueilta. Puolimatkasta jokivarteen ilmestyvät

ensimmäiset ihmisasutuksen merkit; Lisman saamelaiskylä, vanhalta nimel-tään Salkko. Ikivanha Lapin kulkukeino Kittilästä Inariin on hyvä melontareitin aloituskohta, sen jälkeen myötävirtaan kulkija kokee ensimmäiset kosket.

Hiljainen erämaavirta yltyy loppu-päässä kuohuviksi koskiksi ja puhkaisee uomansa syvien kurujen läpi Inarijärven tasankomaille. Tällä jylhällä ja koskisel-la osuudella ovat kultamaat, upeimmat maisemat, vauhdikkaimmat kosket ja niiden välissä rauhalliset suvannot. Tääl-lä ovat myös jäljet sukupolvien unelmas-ta, joka on monta kertaa ollut vähällä to-teutua.

Kultaryntäys toi Inarin maailmankartalleSenaatin lähettämä retkikunta löysi Ivalojoen Nulkkamukasta 0,2 gram-maa kultaa syyskuun 16. päivänä 1868. Seuraavana kesänä kaksi merimiestä kaivoi lyhyenä aikana 2 kiloa kultaa ja tästä alkoi edelleen jatkuva kultahul-luus. Tuntemattomaan Inarin Lappiin ryhdyttiin raivaamaan teitä ja polkuja, rakentamaan erämaatupia ja tukikoh-

tia. Pitäjän asukasluku kaksinkertaistui nopeasti.

Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi on Lapin kultahistorian keskeisin paikka ja upea luonnonnähtävyys. Valtio lähetti 38 miestä hallinnoimaan kultaryntäys-tä kesällä 1870. Heitä varten rakennet-tiin Kultala, joka on edelleenkin pystys-sä: hallintorakennus, poliisien väentupa, kapakka, leipomo, sauna ja aitta.

Kultalan rakennukset on korjattu tai uudelleen rakennettu, ympäristö rai-vattu ja miljöö suojeltu Museoviraston arvovallalla. Uudet infotaulut Kultalan pihalla kertovat yleistiedot paikan men-neisyydestä, mutta paljon ne jättävät kertomatta. Pihapiiri ja lähiympäristö kätkevät runsaasti jälkiä yli 140 vuotta jatkuneesta kullankaivusta ja juuri ne saavat maiseman elämään.

Jakob Ervast ja Nils Lepistö kaiva-vat vesiojaa villin erämaajoen terassilla kesällä 1869. Seuraavana kesänä sadat miehet jonottavat pääsyä virkamiesten puheille. Maamittari takoo kivivasaral-la numeroita kauppias Goveniuksen ja kruununvouti Plantingin valtauspaalui-hin. Ervast ja Lepistö kiroavat herrat sy-

– tarinoiden ja legendojen virta


IvAlOjOKI vimpään helvettiin. Heidän kultamaan-sa on uusilla omistajilla ja he anovat ja saavat apua maaherralta.

Kummituksia ja kultahulluuttaKultalan punertavat ja harmaat seinä-hirret voisivat kertoa satoja samanlaisia tarinoita. Ne ovat nähneet vuorimesta-rin punnitsevan kultaa ja poliisien läh-tevän kuljettamaan sitä erämaan halki Kittilään, Ouluun ja Helsinkiin Suomen Pankkiin. Ne ovat kuulleet melun vierei-sessä kapakassa, yksinäisten talvivahtien kaamoshulluuden, hakkujen ja lapioiden kiivaan kalkkeen kultaryntäyksen alku-vuosina, muutaman riemunhuudon ja sadat epätoivon huokaukset, vuosikym-menien hiljaisuuden.

Valtion valvontaa ja virkamieskuntaa vähennettiin vuosi vuodelta. Vuodesta 1878 valvonta siirrettiin kokonaan pai-kalliselle eli Sodankylän nimismiehelle ja valtio lähetti paikalle neljä virkamies-tä. Kullankaivu suuntautui 1870-luvun lopussa Sotajoelle ja Palsinojalle, jolloin Kultalan ympäristö hiljeni.

Kultalalle löytyi ensi kertaa talvi-

käyttöä Suomen Tiedeakatemian aloi-tettua 1882 napaseudun tutkimukset. Professori Selim Lemströmin johdol-la tutkittiin revontulia vetämällä puhe-linjohto ”Pietarlauttasen” päälle. Paikka on nykyisillä kartoilla Kehäpää ja siel-tä opiskelijat raportoivat Kultalaan ha-vainnoistaan. Tässä yhteydessä Kultalaa peruskorjattiin ja eteis- eli asehuone sai nykyisen valkoisen kalkkimaalin pin-

taansa.Pahoin rapis-

tuneen Kultalan katon korjautti

Suomen Kuvalehti 1931. Lapin kullan-kaivun 100-vuotisjuhlien yhteydessä he-rätettiin ajatus kultahistorian elvyttämi-sestä. Perustettiin Lapin Kultala Säätiö, jonka toimesta ja Museoviraston val-vonnassa aloitettiin Kultalan, Pahaojan ja Mobergin kämppien kunnostustyöt 1972.

Kekkonen vaskasi kultahipun Presidentti Urho Kekkonen vieraili Kul-talassa 1977 juhlistamassa entisöinnin valmistumista. Uudelleen rakennetus-

Kultalan punertavat ja harmaat seinä-hirret voisivat kertoa satoja tarinoita.

Kultalan asemakaava v. 1874.

Presidentti Kekkonen Kultalassa.

5

sa leipomossa leivottiin juhlavieraille nisuleipää. Väentupa rakennettiin uu-delleen 1982 ja Åke Lindman kuvasi pystytystä suunnitteilla ollutta elokuvaa varten. Tämä Paavo Pitkäsen, Herman Stigzeliuksen ja Åke Lindmanin sarja ei saanut rahoitusta ja se toteutui uudessa muodossa parikymmentä vuotta myö-hemmin.

Metsähallitus rakensi kaksihuoneisen autiotuvan 1970 ja se paloi maaliskuus-sa 1995. Uusi autio- ja varaustupa val-mistui 1996. Tunturiladun talkootyönä 1968 rakentama riippusilta purettiin ja tilalle rakennettiin uusi 1997.

Yli 140 vuotta jatkuneiden kultau-nelmien jäljet ovat näkyvillä Ivalojoen varrella: kilometrikaupalla kivisiä pirun-peltoja, kultarännien kivipilareita, rauni-oituneita kämppiä, rautaromua, kaivan-toja ja valtauksien rajapyykkejä. Luonto taiten peittänyt jäljet niin, että vain har-jaantunut silmä pystyy ne erottamaan. Tunturikoivu, paju ja sammal naamioi-vat sortuneet kämpät ja montut. Ranto-jen valtavat kivipellot ovat muistoina ih-misen hulluudesta löytää kultaa metrien syvyisten maakerrosten alta.

Patikkaretkeilijän polutIvalojoki virtaa lähes koko matkansa luonnonsuojelualueilla; Puljun ja Ham-mastunturin erämaa-alueella ja niiden keskellä Lemmenjoen kansallispuis-tossa. Kokeneelle vaeltajalla on tarjolla

erilaisia maastoja, maisemia ja luonto-tyyppejä; Repo- ja Pomokairan suuret suoalueet, useita tunturiseutuja, vanhoja jo unohtuneita kulkukeinoja kuten Ro-vasen ja Hammasjärven ”tiet”, jokivarsia myötäilevät vanhat postipolut.

Eniten käytetty reitti vie Sotajoen Pa-haojalta noin 13 km päähän Ivalojoen Kultalaan. Sotajoen ja Ivalojoen ylitys on jännittävä kokemus riippusiltoja pit-kin. Kultalasta voi patikoida sekä ylä- et-tä alavirtaan. Joen ylitys on mahdollista vain Kutturan ja Kultalan siltoja pitkin. Ritakoskessa kämpän yläpuolella on kahluupaikka, mutta kahlaaminen voi-

makkaasti virtaa-vassa vedessä liuk-kaiden kivien päällä on vaativa suoritus. Jokivarressa saattaa kohdata veneilijöi-

tä, joilta voi pyytää apua joen ylitykseen. Tulistelu- ja asentopaikkojen lisäksi

kulkijalle on tarjolla autio- ja varaus-tupia Sotajoen Moberginojalla ja Pa-haojalla, Ivalojoen Kultalassa ja Rita-koskella sekä Louhiojalla.

Kanootilla Ivalojoen koskiinIvalojoki on yksi Lapin suosituimmista vesiretkeilykohteista. Olen elämäni var-rella kolunnut kymmeniä kertoja Iva-lojoen kosket myötävirtaan Kutturasta tai Ivalon Matista sekä kerran koko 400 km kultareitin Ivalojokea vastavirtaan Ounasjoen vesistöön ja Rovaniemelle. Jokainen retki on ollut ainutkertainen ja muistorikas; vanhat muisti- ja mieliku-vat on aina unohdettava, on keskityttävä jokaiseen hetkeen, kiveen ja joen mut-kaan uudella tavalla. Tämä johtuu pal-

jolti siitä, että veden korkeus vaihtelee nopeasti säistä riippuen. Mitä korkeam-malla vesi on, sitä vauhdikkaampia ovat kosket ja lopulta helppolaskuisempia.

Tavallisin lähtöpaikka Ivalojoen kos-kireitille on Kutturan sillan alla. Muu-taman kilometrin jälkeen alkavat kosket ja nivat, joita riittää noin 40 km matkal-la kymmenittäin. Koskista on saatavissa

laskunuotit, joihin tutus-tuminen antaa yleisoh-jeet, mutta jokainen kivi ja pyörre on itse poimittava. Annoin kerran kosken-laskuohjeet aloittelevalla melojaparille. ”Hyvinhän kaikki meni, mutta las-kimme kaikki kosket vää-rän kosken nuoteilla”, oli heidän kommenttinsa jäl-keenpäin.

Turvallinen tapa tutus-tua Ivalojokeen on lähteä mukaan opastetulle retkel-le kumilautalla tai nopeal-la suihkuturbiiniveneellä.

Ivalojoen jylhiin maisemiin pääsee tutustumaan myös lapin luontolomien suihkuturbiiniveneellä.

Rantojen kivipellot ovat muistoina ihmisen hulluudesta löytää kultaa metrien syvyisten maakerrosten alta.


Tutustumisen arvoiset kohteet (kartta s. 6)

1. Ivalojoen Kultala

2. Kutturan saamelaiskylä, silta joen yli

3. Saarnaköngäs ja Surmaköngäs

4. Ruikanmutka

5. Appisjoen suu ja Annan Kaapin talon paikka

6. Sotajoen ja Ivalojoen yhty-mäkohta, valtavat huuh-dontajäljet, kämppien ja kaivosten rauniot

7. Ritakosken kämppämiljöö, uiva kullanhuuhdontakone, höyrykone, Palsinojan suu

8. Nulkkamukka ja louhioja, lapin kullan löytymisen patsas

9. Sotajoen Pahaojan kämppämiljöö

10. Moberginojan kämppä-miljöö

11. Kultamaiden kahvilakioski ja tie Paha- ja Palsinojalle

Ivalojoen historiallisia kohteita on viime vuosina entisöity ja kunnostettu Metsähal-lituksen, Kultamuseon ja Inarin kunnan yh-teistyönä. Ivalojoen Kultalan kaikki raken-nukset saavat tämän kesän aikana uuden pärekaton. Töitä on tehty myös Sotajoen Pahaojalla, Palsinojan Raahenpirtillä ja Iva-lojoen Ritakoskella. Ritakosken yläpuolella sijaitseva uiva ruoppaaja ja kullankaivuko-ne 1950-luvun alusta ja alapuolella oleva höyrykone 1920-luvulta on viime vuosina pelastettu tuhoutumiselta. Töitä tehdään Museoviraston ohjauksessa ja EU:n tuel-la. Kultalan autio- ja varaustupa saattavat ajoittain olla korjaajien käytössä.

Vauhdikas ja jännittävä tapa tutustua Iva-lojoen nähtävyyksiin on suihkuturbiini-veneellä tai kumilautalla tehtävä retki. Lapin Luontoloman pikaveneellä ehtii neljässä tunnissa tutustua Kultalan his-torialliseen miljööseen ja vauhdikkaisiin koskiin. Hitaammin kulkevalla kumive-neellä retket kestävät 14 tuntia tai kaksi päivää, jolloin yövytään Kultalassa. Ret-killä on mukana ammattitaitoinen opas. Kanootissa saa toisenlaisen tuntuman koskiin ja jokivarren nähtävyyksiin.

Luontoloma järjestää lauantaina 29. ke-säkuuta opastetun päiväretken Ivalojoelle. Lähtö on aamulla Saariselältä Kutturaan, josta matka kumilautoilla alkaa; Saarna-köngäs, Kultala, Sotajoen suu, Ritakoski, Toloskoski, Tolonen ja sieltä linja-autolla Saariselälle. Matkaan kuuluu myös kahvit ja ruokailu.

Lisätietoja:www.saariselka.fi/luontoloma

Ivalojoki faktat

• joen pituus lähes 200 km

• Alkulähteet Pelto- ja Avisuoratun-tureiden katveesta Käsivarren ja Päälaen mutkassa

• virtaa asumattoman erämaan halki Repokairan ja Pomokairan välissä

• Puolimatkassa alittaa Kittilä-Pokka-Inari maantien, joka on lapin vanhimpia kulkukeinoja

• Asutut kylät; lisma, Kuttura, Tolonen, Törmänen, Ivalo, Kyrö ja Koppelo

• laskee Inarijärven kautta Paats-jokeen ja jäämereen

• valittiin vuoden 2005 retki- kohteeksi Suomessa

• Merkittyjä vaellusreittejä, telttailu-paikkoja, autio- ja varaustupia

• Melonta- ja vesiretkeilyreitti Kuttura – Ivalo 7o km, Kuttura – Kultala 17 km, Kultala – Ritakoski 11 km, Ritakoski – lappispola 12 km, Ivalon Matti – Kuttura 40 km

• lisätietoja: http://www.kultahip-pu.fi/tarinat-2/ivalojoki/, Ivalojoki, kulkijan kultamaa kirja

Ivalojoen kultakohteita kunnostetaan

Jokiseikkailu jokaiselle

7

TEKSTI TIINA IdSTRöM KUVAT PäIVI TOMMOLA, SAARISELäN KESKUSVARAAMO, INARI-SAARISELKä MATKAILU Oy

Saariselkä MTB Weekend tuo

MAASTO- PyöRäILIJäT TUNTURIIN


MAASTO- PyöRäILIJäT TUNTURIIN

Saariselän maastopyöräilyn historia ulottuu 1980-luvulle, jolloin Metsähal-lituksen ja Suomen Ladun yhteistyönä merkattiin kattava maastopyöräilyrei-tistö Saariselän ja Kiilopään alueelle. Tästä huolimatta Saariselkä on suurelle yleisölle vielä kohtalaisen tuntematon maastopyöräilykohde. Silloiset reitit ovat käytännössä kadonneet, mutta useat

tosiharrastajat muistavat reitit edelleen ja käyvät vuosittain Saariselällä ajamassa. Nyt alueen omat toimijat ovat herän-neet maastopyöräilypalveluiden kehittä-miseen ja Saariselällä panostetaan maas-topyöräilyyn tosissaan. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2013 jo kolmatta ker-taa järjestettävä Saariselkä MTB Wee-kend –maastopyöräilytapahtuma.

Mikä Saariselkä MTB Weekend?• Kaksipäiväinen maastopyöräily-

tapahtuma Saariselällä, Pohjois-lapissa

• vuonna 2013 tapahtuma järjestetään 31.8–1.9.

• Tapahtuman järjestää Saariselän Keskus-varaamo ja Ounaksen Pyörä-Pojat

• lisätietoja: www.saariselkamtb.fi www.facebook.com/saariselkaMTB www.twitter.com/saariselkaMTB

9

Pyöräilyä avotunturissaSaariselän maastopyöräilyssä ainutlaa-tuista on avotuntureilla pyöräily, jota on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon myös Saariselkä MTB reittejä suunnitellessa. Ratamestari Reima Id-strömin mukaan ratojen suunnittelussa suurin ongelma on ollut hienojen pol-kupätkien karsiminen pois kisaviikon-lopun reiteiltä. ”Erilaisia variaatioita voi-si tehdä lähes rajattomasti, eikä kaikkia hienoja polkuja millään saa samalle rei-tille. Omat rajoituksensa asettaa myös kansallispuisto, jonka sisällä toistaisek-

si ei saa pyöräillä.” Inspiraatiota reittien suunnitteluun on haettu Keski-Euroo-pasta, ja reitit poikkeavatkin jonkin ver-ran monien muiden suomalaisten tapah-tumien reiteistä. ”Tarkoituksena ei ole ollut kopioida muita tapahtumia, vaan tehdä omanlainen tapahtuma Saariselän vahvuuksia, eli tunturi- ja kangaspolkuja, hyödyntäen”, Idström kertoo.

Vuoden 2013 Saariselkä MTB:ssä ajetaan edellisien vuosien tapahtumista tutuilla reiteillä. Päämatkojen 37 kilo-metrin reitti kiertää Saariselän pohjois-puolen avotuntureilla sekä Kuusipään ja Laanilan seudun mäntykankailla. Reit-ti on teknisesti helpohko, mutta pitkät nousut tekevät reitistä fyysisesti erittäin raskaan. Täydelle 75 kilometrin mat-kalle kokonaisnousua kertyy yhteensä jopa 1600 metriä! Maisemat tunturei-den päältä ovat ainutlaatuisen hienoja Suomessa, ja pitkät ja vauhdikkaat ala-mäet palkitsevat pyöräilijän ylämäki-en jälkeen. Vastapainoksi pitkän reitin vaativuudelle minimaratonreitistä on tarkoituksella tehty mahdollisimman

helppo, jotta osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman pieni.

Haasta ystäväsi firmasarjaanMaratonin yhteydessä kilpaillaan myös joukkuekilpailut, jotka kulkevat firma-sarjan nimellä. Firmasarjaan voi ilmoit-tautua joko minimaratonille tai puoli-maratonille. Varsinkin minimaraton on niin helppo, että kokematonkin ajaja sel-viää reitiltä hyvin maaliin. Joukkueessa ajaa kolme kilpailijaa, jotka ajavat saman matkan. Ajajien loppuajat lasketaan yh-teen, ja nopeimman kokonaisajan saa-nut joukkue voittaa. Joukkuekilpailuun osallistuvat kilpailijat osallistuvat samal-la myös yksilösarjaan. Haasta ystäväsi ja kilpailijasi mukaan joukkuekisaan!

Kaunispää XCO haastaa pyöräilijätSaariselkä MTB Weekendin toisena kisapäivänä ohjelmassa on viime ke-sän tapaan Kaunispää XCO. Kaunispää XCO:n reitti kulkee Kaunispään ete-lärinteen vaativissa maastoissa. XCO-

Maisemat tuntureiden päältä ovat ainutlaatui-sen hienoja Suomessa, ja pitkät ja vauhdikkaat alamäet palkitsevat pyöräilijän ylämäkien jälkeen.


kilpailu on tarkoitettu maastopyöräilyn harrastajille ja kil-papyöräilijöille, ja sen maasto on teknisesti huomattavasti haastavampi kuin maratonkilpailun. Kisareitti puikkelehtii Kaunispään etelärinteessä matkailijoille tutun pulkkamäen molemmin puolin. Kisaa onkin mahdollista seurata pulk-karinteessä, jolloin kilpailijat ehtii nähdä useaan otteeseen.

Sunnuntaina järjestetään myös lapsille oma kilpailu, jossa on sarjoja kaiken ikäisille lapsille. Lasten ja nuorten sarjoil-le tehdään omat helpommat reitit; nuorimpien lasten ra-ta kiertää ihan kilpailukeskuksen ympäristössä, ja nuorten reitti on lyhennetty aikuisten viiden kilometrin kierroksesta. Lasten ja nuorten sarjoissa kaikki osallistujat palkitaan. Kil-pailukeskuksena toimii viime kesältä tuttu ja hyväksi havait-tu latujen lähtöpaikka Santa’s Hotel Tunturin läheisyydes-sä. Näin kisakeskus on aivan Saariselän keskustassa, lähellä kylän palveluita.

Keittiömestarin kesäpihvi

Ravintola Linnansalissa

16,90 €pihvin kanssa lasi viiniä (12 cl) hintaan

3,90 € 16,90

pihvin kanssa lasi viiniä (12 cl) hintaan

3,90 €

Kesäyö Lapland Hotel Riekonlinnassa

alk. 39 €hlö / 2hh / vrksisältäen aitojen makujen aamiaisen ja iltasaunan. Voimassa 31.5.-31.8.2013

alk.39 €hlö / 2hh / vrksisältäen aitojen makujen aamiaisen ja iltasaunan. Voimassa 31.5.-31.8.2013

Ruskaloma Lapland Hotel

Riekonlinnassa

alk. 174 €hlö / 2hh / 3vrk

Sisältäen aitojen makujen aamiaisen sekä päi-

vällisen ja iltasaunan. Voimassa 1.9.-30.9.2013

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA

STARTTAA KESÄÄN 31.5.

016 559 4455 | [email protected]

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLASHETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

Kisareitti puikkelehtii Kaunispään etelä-rinteessä matkailijoille tutun pulkkamä-en molemmin puolin. Kisaa onkin mah-dollista seurata pulkkarinteessä, jolloin kilpailijat ehtii nähdä useaan otteeseen.

11

Saariselän maastopyöräi-lyn historia alkaa 80-lu-vulta, jolloin ranskalai-nen seikkailu-urheilija Dominick Arduin tuli töihin Kiilopään tun-turikeskukseen. Hän

oli kokenut maastopyöräilijä ja näki-kin heti Kiilopään ja Saariselän alueen potentiaalin pyöräilykohteena. Hänen aloitteestaan ja yhteistyössä Metsähal-lituksen ja Suomen Ladun kanssa mer-kattiin kattava maastopyöräily reittiver-kosto Saariselän ympäristöön. Syystä tai toisesta reittien huolto kuitenkin vuosi-en varrella unohtui, eikä niitä enää juu-rikaan maastosta erota. Monet maasto-pyöräilyn ystävät kuitenkin muistavat vielä Dominickin reitit, ja alkuperäisiä karttoja on säästynyt näihin päiviin as-ti. Vanhoilla reiteillä tapaakin joka kesä pyöräilijöitä; Saariselkä on paikka, jonne palataan, ja monille näistä poluista on muodostunut harrastajien keskuudessa klassikon maine.

Tällä hetkellä Saariselällä eletään toista maastopyöräilybuumia. Ensimmäisenä kiinnostus maastopyöräilyn kehittämi-seen heräsi Saariselän Keskusvaraamol-la, jonka omistaja Jouni Kanerva kertoo, että aloite maastopyöräilypalvelujen ke-hittämiseen on tullut asiakkailta. Mo-net asiakkaat ovat kehuneet Saariselän maastopyöräilymahdollisuuksia ja har-mitelleet palveluiden ja reittien puut-tumista. Aikansa kyselyjä kuunneltu-aan Keskusvaraamolla päätettiin tehdä asialle jotain; vuonna 2011 varaamolle tilattiin 15 hyvätasoista vuokrapyörää, ja järjestettiin ensimmäinen kokeilu-

luontoinen Saariselkä MTB Maraton. Positiivisen kokemuksen jälkeen tapah-tuma päätettiin vakinaistaa, ja vuonna 2013 järjestetään jo kolmas perättäinen Saariselkä MTB Weekend. Keskusva-raamolta on saatavilla myös maastopyö-räilyoppaan palveluita, ja kesällä järjes-tetään maastopyöräilyn teemaviikkoja. Jouni uskookin Saariselän alueen veto-voimaan maastopyöräilykohteena kan-sainvälisesti: ”80-luvulla Saariselälle tuli maastopyöräilyryhmiä ympäri Euroo-pan, ja asiakkaat olivat innoissaan alueen

poluista. En usko, että tämä vetovoima on kadonnut mihinkään.”

Saariselkäläiset ovat olleet heti tapah-tuman alusta asti innokkaasti mukana tukemassa sitä. Yksi suurimmista tuki-joista on alusta alkaen ollut Metsähal-litus. Metsähallituksen puistonjohtaja Sakari Kankaanpää kertoo, että Saari-selän matkailualueella suunnitellaan ja tehdään uusia maastopyöräilyreittejä kesällä 2013. Aluksi hyödynnetään Do-minickin 80-luvulla suunnittelemia reit-tejä. Mikäli näille reiteille tulee käyttöä ja saadaan positiivista palautetta, niin reittejä voidaan perustaa enemmänkin. Lisäksi Saariselkä MTB:n rata on tar-koitus merkitä pysyvästi.

Useita maastopyöräilyn ystäviä pu-huttaa kansallispuistojen pyöräilykiel-to, joka on voimassa myös suurimmassa osassa Urho Kekkosen kansallispuis-toa. Tällä hetkellä UKK-puiston käyt-

tösuunnitelma kieltää maastopyöräilyn puiston alueella, mutta Saariselällä ol-laan toiveikkaita, että 2014 uusittavas-sa suunnitelmassa pyöräily sallittaisiin myös matkailukeskuksen läheisyydessä puiston perusosassa. Keskustelussa on ollut ainakin pyöräilyreittien avaami-nen puiston sisällä oleville latupohjille ja vaelluspoluille. Pyörämatkailijan kan-nattaa kuitenkin muistaa, että Saarise-län alueella riittää pyöräiltävää polkua puiston ulkopuolellakin; yksi kokemisen arvoinen, klassikkomaineeseen noussut

reitti on Kulma-kurun reitti, jota voi suositella kai-kille maastopyö-räilyn ystäville.

Kulmakurussa pyöräilijä pääsee nautti-maan aidosta erämaan rauhasta; metsäs-sä törmää usein luonnon eläimiin, kuten poroihin ja lintuihin, ja kulkijan kannat-taa varautua kahlaamaan virtavan mutta matalan Tolosjoen yli. Puiston alueel-la, aivan Venäjän rajalla, sijaitsee hieno ja kokemisenarvoinen Rajajooseppi-Anterinmukka –polku, jonka ajaminen on sallittua. Hienoja kangas- ja tuntu-ripolkuja suuntaa matkailukeskuksesta myös Ivalon suuntaan pohjoiseen, Kut-turan suuntaan länteen sekä Kiilopään ja Kakslauttasen suuntaan etelään. Alu-een perus vaelluskartalla pärjää maastos-sa hyvin, kunhan pitää mukana puheli-men ja tarvittavat pyöränkorjausvälineet. Tunturissa sää voi muuttua hyvin nope-asti, minkä vuoksi on tärkeää pitää mu-kana kesälläkin lämmintä ja kosteuden-pitävää vaatetta.

Saariselällä panostetaan

MAASTOPYÖRÄILYYN

Tällä hetkellä Saariselällä eletään toista maastopyöräilybuumia.


Ijahis idja on Inarin kirkonkylällä 16-18.8.2013 järjestettävä alkuperäiskansojen musiikkifesti-vaali, jossa kuullaan saamelaismusiikin lisäksi myös vierailevien alkuperäiskansojen musiikkia.

Suomalaisista,norjalaisista ja ruotsalaisista laulajista koostuva saamelainen kuoro esiintyi vuoden 2012 Ijahis idjassa

Ailu Valle esitti vuoden 2012 Ijahis idjassa pohjois-saamenkielistä räppiä.

Nils-Heikki Palton tekemä Ijahis idja -joiku kuullaan tapahtumassa joka

vuosi tekijänsä esittämänä.

Kymmenessä vuodessa Ijahis idja -tapahtuma on kasvanut mer-kittäväksi alkuperäiskansojen

musiikkikulttuureja esitteleväksi fes-tivaaliksi pohjoisessa ja samalla se on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Poh-jois-Lapin huomattavimmista kesäta-pahtumista. Tapahtuma järjestetään nykyään Saamelaiskulttuurikeskus Sajo-ksen tiloissa sekä sen edustalle rakennet-tavalla ulkoilmafestivaalialueella. Kun Ijahis idja ensimmäisen kerran viime vuonna järjestettiin vastikään avatussa Saamelaiskulttuurikeskuksessa, tuntui kuin festivaali olisi päässyt kotiin. Kau-niin Juutuanjoen rannalle rakennettu Sajos antaa upeat puitteet tapahtumalle.

Ijahis idjan kymmenvuotisjuhlavuo-den ohjelmassa otetaan huomioon mo-nenlaiset kuulijat. Vuoden 2013 fes-tivaalin teema on ”Sukupolvet”, jonka perusajatuksena on tuoda eri sukupol-via edustavat saamelaismusiikin taitajat yhteen sekä toimia eri-ikäisten saame-laisten kulttuurisena kohtaamispaik-kana. Kaksipäiväinen tapahtuma alkaa perinteisesti lasten- ja nuortenpäivällä, joka kokoaa yhteen nuoria musiikinhar-rastajia ympäri Saamenmaan. Lauantai-na luvassa on korkeatasoisia konsertteja

sekä Sajoksen auditoriossa että ulkona festivaalialueella. Konserteissa kuullaan niin perinteistä joikua, modernia saame-laismusiikkia, heavyrockia kuin alkupe-räiskansavieraiden musiikkiakin. Tämän vuoden tapahtumaan alkuperäkansavie-raat saapuvat kaukaa idästä. Eri musiik-kiteemoihin syvennytään tarkemmin Saamelaismuseo Siidassa järjestettäväs-sä musiikkiseminaarissa. Myös festivaa-liklubit, workshopit ja markkinat värit-tävät tapahtumaa teemansa mukaisella sisällöllään. Festivaalin ohjelma julkis-tetaan kesäkuussa.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät,

Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saa-melaismuseo Siida, YLE Sápmi, Giel-lagas-instituutti, Inarin kunta, Hotelli Kultahovi ja Ravintola Galla.

Lisätietoja: Anu [email protected]. 050 567 2204

Anna Näkkäläjärvi-Lä[email protected] puh. 0295 330 856www.ijahisidja.fi

IJAHIS IDJA– alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma juhlii kymmenvuotistaivaltaan

13

Maineikas URHO KeKKOSeN KANSALLISPUISTO

30vuotta

TEKSTI KRISTIINA AIKIO JA NIINA PEHKONEN KUVAT METSäHALLITUS JA INARI-SAARISELKä MATKAILU Oy


Jollekin se on Ruijanpolku ja itäpuolella siintävä tunturialue. Toiselle se on Rumakurun nuotiopaikalta silmien eteen avautuva jylhä kurumaisema. Kolmannelle se on ehdottomasti Luirojärvi ja Sokostin huiputtaminen. Urho Kekkosen kansallispuisto herättää muistoja ja vahvoja tunteita sekä suomalaisissa että ulkomaalaisissa retkeilijöissä. Tunnelmalliset kammit, puuttomien tuntureiden jono ja mystistä hiljaisuutta huokuvat erämaa painavat sinettinsä kulkijan sydämeen.

3015

Alkuperäisen luonnon suojelemisen

lisäksi 30-vuotias kansallispuisto

tarjoaa erinomaiset puitteet retkeilylle ja

virkistäytymiselle.


Urho Kekkosen kansallispuisto on kävijämäärältään Suomen toiseksi suosituin kansal-lispuisto. Pohjoi-nen luonto ja jylhä

tunturimaisema kuruineen houkuttele-vat vaeltajia kaikkina vuodenaikoina. Vaeltamisen haasteellisuus ja toisaalta autio- ja varaustupaverkoston kattavuus houkuttavat retkeilijät kinttupoluille vuosi toisensa jälkeen.

Koilliskairassa on retkeilty jo useita kymmeniä vuosia ennen Urho Kekko-sen kansallispuiston perustamista. Use-at puiston tuvat on rakennettu 50-60 luvuilla, ja myöhemmin niitä on pe-ruskorjattu vanhaa kunnioittaen. Vuo-sikymmenten saatossa maastoon on muotoutunut polkuja suosituiksi ret-keilyreiteiksi vieden kulkijaansa tuval-ta tuvalle, tulipaikalta tulipaikalle. Vain Saariselän lähialueella on merkittyjä polkuja ja talviaikaan huollettuja latuja.

Urho Kekkosen kansallispuisto on-kin monipuolinen retkeilykohde. Sieltä löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja lyhyil-le päiväretkille sekä haasteellisille erä-maavaelluksille. Saariselän matkailukes-kuksesta tai Tankavaarasta voi helposti piipahtaa luontopoluille. Saariselältä tai Kemihaaran suunnalta voi hyvin aloit-taa vaikkapa viikon mittaisen vaelluksen

Koilliskairan luontokeskus Tankavaarassa avoinna:18.2.-24.5. ke-pe klo 10-16 27.5.-16.6. ma- pe klo 10-16 17.6.-30.9. ma-pe klo 9-17, la-su 10-16

Palvelupiste Kiehinen Saariselällä avoinna: 22.4.-16.6. ma-pe klo 9-17 17.6.-29.9. ma-pe klo 9-17, la-su klo 10-16 30.9.-8.12. ma-pe klo 9-17, 9.12.-31.12. ma-pe klo 9-17, la-su 10-6

Opastuskeskus Korvatunturi Savukoskella avoinna:3.6.-30.6. ma-pe 10-17 1.7.-29.9. ma-pe 10-17, la 10-15

Oikealla yllä: Suomujoki

Oikealla alla: Kiilopää

vasemmalla: Kopsusselkä

Alla: luirojärvi

kansallispuiston erä-maisiin osiin.

Tä n ä v u o n n a 30-vuotisjuhlaansa viettävä puisto tar-joaa retkeilijöille ja satunnaisille mat-kailijoille ohjelmaa ja talkoolaisille töitä. Esim. vuonna 2007 palaneen Hammas-kodan paikalle ra-kennetaan uusi kota. Suomen toiseksi suurimman ja toiseksi suosituimman kansallis-puiston juhlavuonna on tarkoitus myös tarjota opastettuja luonto-retkiä.

Koilliskairan rauhoittaminen kansallispuistoksi oli suomalai-sen luonnonsuojelutyön suuri voitto. Urho Kekkosen kansal-lispuisto on säilyttänyt erämai-suutensa. Alkuperäisen luonnon suojelemisen lisäksi 30-vuotias kansallispuisto tarjoaa erinomai-set puitteet retkeilylle ja virkistäy-tymiselle. Samalla se turvaa po-ronhoidon edellytyksiä.

Seuraa tapahtumailmoittelua;paikalliset mainokset, Facebook sekä www.luontoon.fi

17

Voivatko karhunpennut olla noin pieniä syntyessään? Valkko, suivakko, nimiloppu –kuinka paljon porolla onkaan nimityksiä karvan, värin tai muiden ominaisuuksien mukaan! Mitä ovat nämä kaikki äänet, linnut, eläimet? Siidan perusnäyttelyt ovat joka kerta kävijälleen

ihme ja elämys. Pikkuisessa kylässä ison Inarijärven rannalla on näin upea Siida!

Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Se on saavuttanut paljon

taipaleensa aikana. Liki kahdeksan sa-taatuhatta ihmistä on jo käynyt Siidan näyttelyissä. On ollut lukemattomia vaihtuvia näyttelyjä saamelaiskulttuu-rista ja luonnosta. On koettu unohtu-mattomia hetkiä moninaisissa Siidan ta-pahtumissa. Siidalla on kuitenkin vielä pitemmälle ulottuvat juuret. Saamelais-museon ulkomuseo avasi portit yleisölle

jo vuonna 1963. Siidassa juotiin synty-mäpäiväkahvit 2.4.2013 ja legendaari-nen ulkomuseo juhlii kesällä 50-vuotis-päiviään.

Nykyään Siida on jo käsite. ”Vasta Siidassa käydessäsi ymmärrät mistä olet jäänyt paitsi”, sanoi asiakas palauttees-

saan. Siidan perusnäyttelyt ja monipuo-liset vaihtuvat näyttelyt antavat kävi-jälleen paljon. Opastetulla kierroksella pääsee vielä syvemmälle näyttelyjen si-sältöihin. Ammattitaitoinen opas osaa poimia esille juuri ne asiat, jotka kullois-takin ryhmää kiinnostavat. Saamenpu-kujen mallit tulevat tutuiksi: eri alueilla on omat mallinsa. Saamenpukuihin liit-tyvä koodikieli avautuukin kiehtovasti oppaan avulla. Vai kiinnostavatko erityi-sesti revontulet tai ruskan synty? Niistä-

”Vasta Siidassa käydessäsi ymmärrät

mistä olet jäänyt paitsi.”

SIIdATEKSTI SARI VALKONEN

KUVAT INARI-SAARISELKä MATKAILU Oy JA SIIdA


kin paikallinen opas kertoo. Opastetulla kierroksella elämä pohjoisessa avautuu kiinnostavasti ja nimenomaan pohjoi-sen luonnon ja saamelaiskulttuurin nä-kökulmasta. Opastuksen voi tilata Sii-dan asiakaspalvelusta.

Myös lapsikävijöille Siida on mielui-nen. Siidassa on helppo kulkea ja ihme-teltävää riittää! Sopulien lumenalainen elämä ja poronmerkkijärjestelmät kiin-nostavat. Jopa aivan pienten lasten sil-mien korkeudella on paljon nähtävää, ja jo lukutaitoisille lapsille tekstit ovat luettavalla korkeudella. Vuodenaikojen vaihtelu – yötön yö, värikäs syksy, sini-nen kaamos, kevättalvi, kevät – tulevat selkeästi ja mielenkiintoisesti esille pe-rusnäyttelyssä ja pikkuvieraille riittää yksityiskohtiakin ihmeteltäväksi. Kou-

lulaisille on usein tarjolla näyttelyihin liittyviä oheis-tehtäviä.

Näyttelykäynnin jälkeen on mukavaa viivähtää vie-lä Siida-kokemuksien tunnelmissa ja pysähtyä lounaalle tai pullakahville Siidan Sarrit-ravintolaan. Siida Shop tarjoaa mah-dollisuuden tehdä laaduk-kaita ostoksia.

Tervetuloa ainutlaatuiseen Siidaan!

Lisätietoja: www.siida.fi

Isoisä kertoo entisajan tarinaa.

legendaarinen ulkomuseo juhlii kesällä 50-vuotispäiviään.

Isä ja tytär näyttelyssä.

19

Inari on KALASTAJAN

TyöMAAInari on Suomen kolmanneksi suurin järvi Saimaan ja Päijänteen jälkeen. Rantaviivaa on yli 3 300 kilometriä ja saaria on saman verran. Järvi on lähes 100 kilometriä pitkä. Sen rannat ovat kivikkoisia ja autioita. Niiltä on turha etsiä suuria taajamia, sillä pysyvä asutus on aikoinaan syntynyt kovalle maalle luonnollisten kulkureittien ja jokien varteen. Tämän vuoksi järvi on säilynyt

erämaisena ja sen rannoilta sieltä täältä löytyvät mökit sulautuvat hyvin lukuis-ten saarien ja lahdenpoukamien suo-jaan. Veneilijä pystyy helposti liikkumaan Inarilla päiväkausia kohtaamatta toista kulkijaa, sillä huviveneily ei kuulu pohjoi-seen kulttuuriin. Järvellä kulkijat ovat joko matkalla jonnekin tai sitten he ovat siellä töissä. Yksi Inarilla leipänsä ansaitsevista on Matti Ropponen.

TEKSTI MARKKU JUHANI KUVAT PERTTI TURUNEN JA INARI-SAARISELKä MATKAILU Oy


Ropponen on kalas-tanut ammatikseen muikkua neljän-nesvuosisadan ajan ja aikoo jatkaa sitä niin kauan kuin ter-veyttä riittää. Elä-

kevuosiin on aikaa enää yhden käden sormilla laskettava määrä, mutta se ei ole hänelle mikään virstanpylväs. - Ainakin seitsemänkymppiseksi pitää kokeilla, jos ei tule mitään esteitä, hän pohtii.

Hän toteaa oman ammatinvalintansa tapahtuneen jo neljävuotiaana, kun per-heen kalareissulla poikasen juksaan tart-tui monikiloinen rautu. Se oli sen verran merkittävä kokemus, että muistot ta-pahtumasta palautuvat elävinä mieleen vielä reilut puoli vuosisataa myöhem-

min. Mutta nuoren miehen piti ensin nähdä maailmaa muualtakin, kokeilla monenlaisia töitä ennen kuin 1980-lu-vun lopulla Inarissa järjestetty talvinuot-tauskurssi sinetöi paluumuuttajan am-mattikalastajan uran lopullisesti.

- Kurssin aikana hankittiin ensimmäi-set nuottausvehkeet ja ryhdyttiin saman tien töihin. Silloin muikkua tuli paljon ja sitä myytiin eri puolille maakuntaa, kun Sompion Kalan ja Marjan Hokka-nen hoiti levityksen eteenpäin, muiste-lee Matti Ropponen uransa alkua.

- Ei kalansaanti nytkään ole loppunut, mutta se on vähentynyt eikä meitä am-matikseen kalastavia ole enää niin pal-jon kuin huippuvuosina parikymmentä vuotta sitten. Pyynti on säännöillä ra-joitetumpaa, mutta kyllä Inarissa vielä

kalaa riittää sekä ammattikalastajille että harrastajille ja isolta järveltä löytyy kai-kille tilaa kalastaa, hän sanoo.

- Muikkukanta on hyvä vaikka Riis-ta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastot väittävät jotain muuta. Virhe taitaa syntyä siitä, että tilastot lähtevät aina liikkeelle nollasta ja me taas edel-listen saaliiden tasosta. Vuosi 2007 oli erityisen hyvä vuosi, Muistan, kun piti leikata nuotan perä auki, kun kalaa olisi tullut niin paljon, että sitä ei olisi ehtinyt myymään.

Parhaat apajapaikat löytyvät läheltä Ropponen ei pyri mitenkään salaa-maan parhaita apajapaikkojaan ja niillä kuulostaa olevan kaikilla yksi yhteinen

- Kalastajan pitää tulla toimeen itsensä kanssa. järvellä on aikaa ajatella maailman asioita ja pistää niitä järjestykseen, sanoo Matti Ropponen.

”Kyllä Inarissa vielä kalaa riittää sekä ammattikalastajille että harrastajille ja isolta järveltä löytyy kaikille tilaa kalastaa.”

21

piirre. Ne sijaitsevat mahdollisimman lähellä lähtösatamaa. - Kun on näiden vuosien aikana kolunnut aika tarkkaan järven päästä päähän, niin olen huoman-nut iän myötä apajapaikkojen muuttu-neen aina vain lähemmäksi ja lähem-mäksi kotirantaa. Siitä on se etu, että työpäivän jälkeen ehtii nopeasti omaan sänkyyn nukkumaan. Onko se muka-vuudenhalua vai laiskuutta, en osaa sa-noa, tärkeintä on kuitenkin, että kalaa riittää myyntiin asti, hän pohtii.

Ropponen hoitaa nykyään itse myös saaliinsa levityksen. Viikkoaikataulu on vuosien saatossa vakiintunut niin, että maanantaina pyydetty saalis myydään tiistaina Sodankylän torilla ja keskivii-kon saalis torstaina Ivalossa. Hän ajaa itse pitkät myyntimatkat ja tunnustaa niiden olevan mieluisaa vaihtelua yksin kalastamisen vastakohtana.

- Ihmisten kanssa keskustelu tuo sopi-vasti toripäivinä vaihtelua kalastamiselle.

Monet asiakkaista ovat tulleet tutuik-si, sillä molemmilla toreilla ostajat ovat aika paljon samoja ihmisiä. Yleensä he ovat sitä vanhempaa polvea, kun nuo-remmat taitavat pitää muikkua työläänä kalana perata ja valmistaa ruuaksi, pohtii Ropponen.

Torikeskusteluissa käydään tietenkin läpi myös erilaisia muikun valmistusta-poja. Ropponen kertoo kokeilleensa vä-hän niin kuin työnsä puolesta eri vaih-toehtoja ja paljastaa oman herkkunsa syntyvän, kun muikun leivitykseen käy-tetään kaupan hyllyltä löytyvää tavallista perunamuussijauhetta.

Kalastajan päivät eivät ole samanlaisiaMatti Ropponen tuntee työmaansa ja tie-tää kalan syövän kesällä innokkaammin kuin talvella. Siitä huolimatta hän pitää it-se mieluimmin talvella työskentelemisestä.

- Ehkä lopetan jossain vaiheessa koko kesäkalastuksen ja keskityn vain talvi-kalaan. Jostain syystä kesällä tekisi mieli vain lomailla, mutta siihen ei ole aikaa, kun pari päivää viikosta menee järvel-lä kalastamiseen, pari myyntireissuilla ja loput varusteiden kunnostamiseen. Ka-lansaanti on aina erilaista eikä koskaan tiedä, millaisen lastin kanssa rantaan pääsee. Paras saalis on kuitenkin aina sellainen, että sen saa kaikki myytyä eikä tässä muita tavoitteita kannata ollakaan. Kala pitää myydä tuoreena, hän toteaa.

Ropponen on huomannut suhtautu-misensa kalastamiseen viime vuosina muuttuneen. Ehkä alkuvuosien ihan-teelliset mielikuvat ovat karisseet tai sit-ten tilalle ovat astuneet uudet ihanteet. Kalastajalla on järvellä yksin ollessaan aikaa ajatella.

- Ei tähän hommaan kannata lähteä pelkästään rahan perässä, vaan pitää olla muita arvoja, joita tavoitella. Elimistöä

Muikku on taitavan

kokin käsissä kuninkaiden

herkkua.

Ankkuripaikalla on odotellaan iltasyönnin alkamista.

Kalansaanti on aina eri-laista eikä koskaan tiedä, millaisen lastin kanssa rantaan pääsee.


pitää riittävästi rasittaa, koska ihmis-ruumis kaipaa työtä ja monelle sellainen ajatus on nykyaikana jo ylipääsemätön kauhistus. Tässä ammatissa pitää tulla toimeen itsensä kanssa, pitää osata viih-tyä yksikseen ja ymmärtää se, ettei ka-lastajan palkkaa voi mitata pelkästään rahassa, vaan vähintään puolet siitä tu-lee ympäröivästä luonnosta, kun pääsee tarkkailemaan sen ainutlaatuisia ilmiöitä ja tapahtumia.

- Minulta on monta kertaa kysytty, et-tä olenko minä yrittäjä. Se on minusta aika hölmö kysymys ihmiselle, joka on harjoittanut ammattiaan yli kaksi vuo-sikymmentä. Ei niin pitkän ajanjakson jälkeen kukaan voi olla täällä enää vain yrittämässä. Minä sanon kyselijöille ole-vani tässä työssä jo ihan varmalta poh-jalta, ei täällä vuosikausia yrittämisellä pärjää, napauttaa Ropponen.

- Ei järvellä ole kalastajien välillä kit-kaa, sillä me olemme erikoistuneet. Mi-

Nuottaaminen aloitetaan illan pimentyessä.

nun kalani on muikku. Toiset pyytävät siikaa, taimenta ja rautua. Inari on niin iso järvi, että sieltä löytyy meille kaikille tilaa, jos kilpailua joskus syntyykin.

- Maanviljelijät ilmoittavat työmää-räänsä laskemalla kuinka monta hehtaa-ria heillä on viljeltynä. Näiden hehtaa-rilukujen mukaan he saavat myös avustuk-sia. Minulla-kin olisi täällä muutama sata muikunpyyntihehtaaria, mutta niihin ei taida löytyä päättäjiltä tukiaisia?

- Joku on joskus katsellut minua, kun istun hytissä silmät kiinni, ettei se siellä mitään tee, mutta kyllä minä teen. Sil-mät kiinni pystyy suunnittelemaan vaik-ka tulevia tapahtumia.

- Saatan iltaa odotellessa keittää pe-runoita tai kahvia. Kesällä voi mennä maihin johonkin lähisaareen ja tehdä

siihen nuotion. Muutama merisuola-nokare kielen alle pitää krampit kauka-na. Vuotsosta sain sellaisen ohjeen, että puolentoista litran juomapulloon kun sekoittaa ruokalusikallisen merisuolaa ja juo nesteen päivän mittaan, niin eivät krampit vaivaa.

- Kalastajan ammatti on itsenäisen ih-misen työ. Ammatti vaatii tiettyä luon-netta eikä se varmasti sovi kaikille, mutta jos joku tietää selviävänsä kaikista am-matin haasteista, niin uskallan ilman muuta suositella kalastajaksi ryhtymistä - mutta en kuitenkaan Inarille, naurah-taa Matti Ropponen.

Kalastajalla on järvellä yksin ollessaan aikaa ajatella.

23

KUN JÄNKHÄLLÄ

JYTISeeMotoristien kokoontumisajo Saariselällä on mahtava kokemus.

Se on kuin suuri motoristien sulatusuuni jossa yhteenkuuluvaisuuden tunne on parasta. Sen tunteen kuulee – eikä sitä unohda.

Kun Jänkhällä Jytisi ensimmäisen ker-ran viisitoista vuot-ta sitten paikalla oli vain kourallinen motoristeja. Joku muisteli, että olisi

ollut seitsemän. Nyt elokuiseen moto-ristien viikonloppuun Saariselälle päris-telee yli kaksituhatta kypäräpäätä, joista monille tapahtuma on se kesän pisin reis-su ja usealle myös jokavuotinen traditio.

Monet kokoontumisajot järjestetään merkkikerhojen kautta, mutta Jytinät on avoin tapahtuma kaikille merkeille. Se on varsinainen aikuisten lelupäivä. Kaik-ki alueen parkkipaikat ovat täynnä kak-sipyöräisiä ja pitkin raittia kulkee kum-paankin suuntaan vielä lisää menopelejä. Niitä tutkaillaan ja pällistellään, omi-naisuuksista kysellään ja harvinaisuuk-sia bongaillaan. Joka vuosi motoristien keskuudesta myös valitaan vuoden Jän-

khä. Vuonna 2012 valituksi tuli pikkui-nen poika, joka oli saanut alkunsa edelli-sen vuoden tapahtumassa…se lienee sitä kuuluisaa Lapin taikaa!

Monet luonnehtivat tapahtumaa myös aikuisten juttuna. Yövytään hotel-leissa ja syödään ravintoloissa, kylvetään kylpylässä ja tutustutaan pyörien ja ih-misten lisäksi myös Lapin kulttuuriin. Yöt ovat valoisia eikä nukkua ole pak-ko ollenkaan. Parasta on kuitenkin an-taa silmien painua väillä kiinnikin, ettei kotimatkasta tule liian raskasta.

Tapahtuman kasvaessa myös sen ak-tiviteetit ovat kiitettävästi lisääntyneet. Vaikka lauantain Paraatiajo on kyllä ehdottomasti vaikuttavin juttu. Viime vuonna noin viidensadan pyörän letka ajoi yhdessä tutustumaan Inarin uuteen Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen. Silloin Jänkhällä todella jytisi! Pyörä-letka venyi lähes kymmenen kilometrin mittaiseksi. Tien kummallakin puolella

oli yleisöä ihailemassa upeiden menope-lien matkaa. Letkassa ajaessa tunnelma on mahtava!

Yhteenkuuluvaisuuden tunne ja La-pin luonto tekevät hetkestä unohtumat-toman ja siihen on helppo ja mukava pa-lata muistoissa myöhemminkin.

Yhteenkuuluvaisuuden tunne on ehkä se tapahtuman tärkein juttu muutenkin. On mainiota kuulua suureen motoristi-perheeseen, joiden kaikilla jäsenillä on tuo sama intohimo istua pyörän satu-laan, kääntää kahvaa ja antaa vapauden tunteelle valta. Kun mikään tapa mat-kustaa ei kuitenkaan vedä vertoja sille, kun kilometrit taittuvat pyörän selässä istuen. Kuta pitempi on matka, sitä pa-rempi on mieli. Lapin luonto vie ajatuk-set omille harharetkilleen ties minne ja elämä on ainakin hetken silkkaa riemua.

Perillä Saariselän maisemissa on hy-viä reittejä niille, jotka haluavat päristellä mutkateitä pitkin ja moni tekeekin La-

TEKSTI HANNA SUMARI KUVAT SANTA´S HOTEL TUNTURI


pin Kasin – motoristin kuningaskierroksen Suomen ja Norjan Lapissa – samalla retkellä. Silloin tarvitaan kyllä aikaa enem-män kuin viikonloppu, mutta kiusaus on kyllä suuri päästä kastamaan varpaat jäämereen ja tervehtimään Suomi-neidon sormenpäätä ja päälakea. Mukava lyhempi pätkä on ajo Saa-riselältä Ivaloon ja Inariin.

Mutta pakko ei ole mennä minnekään. Tekemistä riittää ihan tarpeeksi Saariselälläkin. Tapahtumia on monenmoisia, Lady motoristeillekin oma kokoontuminen. Patikkaretki jo torstaina saapuneille on mukavaa verryttelyä satulassa istumi-sen jälkeen. Hyvä on lämmitellä kinttuja illan tansseja varten. Musiikki on totta kai osa ravintoloiden tarjontaa ja onhan sitä pistettävä vähän tanssiksikin. Ja puhetta riittää tietysti myös. Kun on pitkät matkat omien aatoksien kanssa ajanut, on haus-kaa vaihtaa perillä ajatuksia ihan mistä tahansa. Sekin on osa matkan suolaa, että et koskaan tiedä kenet tapaat ja motoristi on aina vain motoristi näissä tapahtumissa. Mitään et välttä-mättä hänen siviilihommistaan tiedä.

Jänkhällä Jytisee on tapahtuma, joka menee luihin ja ytimiin. Voi siitä yrittää kertoa, mutta kyllä se oikeasti pitää itse kokea.

Jänkhällä Jytisee on tapahtuma, joka menee luihin ja ytimiin. Voi siitä yrittää kertoa, mutta kyllä se oikeasti pitää itse kokea.

25

ERäHOTELLIN

TEKSTI HELENA SAHAVIRTA KUVAT HOTELLI KORPIKARTANO JA ERäHOTELLI NELLIM

Erähotelli Nellimistä pääsee hel-posti kalastamaan ja retkei-lemään Inarijärvelle, talvella

moottorikelkkailemaan tai huskysafa-rille: seikkailu alkaa heti hotellin pihalta.

Menesjärven Hotelli Korpikartano taas on hiljaisuuden ja pehmeän mat-kailun keidas, jonka pihalla voi kuulla tuulen puhalluksen.

Jouko Lappalainen ja vaimonsa Ma-ri eivät kauan epäröineet, kun Nellimin koulu tuli vuonna 2004 myyntiin. Oma elämysmatkailun paikka oli ollut haa-veena jo pitkään, joten vanhan koulun

korjaus hotelliksi alkoi heti, jatkui vai-heittain ja päättyi vasta 2012.

- Uutta olisi ollut helpompi rakentaa, mutta vanhassa säilyy osa talon henkeä ja historiaa, Lappalainen painottaa.

Erähotelli Nellimin tuntumassa ovat Vätsärin ja Tsarmitunturin erämaat sekä Inarijärvi, jonka veneilysatama on heti pihapiirin takana. Husky- ja porosafarit sekä moottorikelkkaretket ja hiihtorei-tit lähtevät omalta pihalta. Pulkkamäki, pilkkiavannot ja uimapaikka ovat omal-la tontilla ja naapurin porotilalle pääsee vieraaksi.

Revontulet näkyvät erityisen hyvin Inarijärveltä, joka on asumatonta erä-maata. Erähotellin revontuliretket suun-nataankin jäälle, jossa valot eivät häiritse. Järvellä on tukikohtina kaksi laavua.

- Erähotellin tarjoamia ohjelmia on kehitetty koko ajan elämykselliseen ja seikkailulliseen suuntaan. Asiakkaille halutaan antaa kokemuksia, joihin heillä ei ole kotona mahdollisuutta, Lappalai-

nen kertoo. Vieraita palvelevatkin Erä-hotellin omat oppaat.

Erähotellin yli 80 vuodepaikkaa ovat hotellihuoneissa, lomahuoneistoissa ja mökeissä, joista yksi on Inarijärven ran-nassa. Vuonna 2012 laajennetussa ravinto-lassa on 120 ja kodassa 50 asiakaspaikkaa.

Suurin osa vieraista on ryhmiä Keski-Euroopasta, mutta yhä useampi on oma-toimimatkailija, sillä sana elämyspaikas-ta kiertää tehokkaasti.

Mari ja Jouko Lappalainen hoitavat myös Saariselällä sijaitsevaa Muotkan Majaa, jossa toimii retkeilymaja, hotelli ja latukahvila sekä savu- ja rantasaunat.

Korpikartanossa pehmeää matkailua- Aidolle luontomatkailulle on kysyntää, vakuuttaa Anne Harju, joka on miehen-sä Timo Halosen kanssa hoitanut pari vuotta Hotelli Korpikartanoa Menes-järvellä, Lemmenjoen kansallispuiston kainalossa.

Kaksi Inarin erämaakylien koulua on muutettu erä-hotelleiksi, joiden taivaalla keskiyön aurinko ja revontul-ten loimu erottuu tavallista kirkkaammin.

taivaalla näkyvät keskiyön aurinko ja upeat revontulet


- Meille tullaan kokemaan hiljaisuutta. Suurkaupungin asukas saattaa kuulla Korpi-kartanon pihalla ensimmäis-tä kertaa tuulen tai sateen ää-nen, Harju kertoo. Mikään ei myöskään häiritse revontul-ten seuraamista. Katuvaloja ei ole, joten kun hotellin piha-valot sammutetaan, näkyvät taivaan valot upeasti Menes-järven jäältä.

- Vaikka meillä revontulet näkyvät kyllä myös hotelli-huoneiden vuoteista, Harju huomauttaa.

Korpikartanon Aurora workshop perehdyttää re-vontulien valokuvaamiseen. Opettajat ovat ammattilaisia tai revontulia pitkään kuvan-neita harrastajia.

Hiihtäminen, lumikenkäi-ly, potkukelkkailu, pilkkimi-nen, pulkkamäki - kaikkeen löytyy vapaasti käytettäviä välineitä ja opastusta. Kylän poromies vie vieraat porotokkaansa ja valjakkoretket lähtevät läheiseltä hus-ky- ja hevostilalta. Kesäisin käytössä on soutuveneitä ja kanootteja.

Murtomaahiihtoa opetetaan tasaisella jäällä ja moni vieras lähtee sen jälkeen ladulle omin päin. Moni ulkomaalainen innostuu myös saunomaan joka ilta.

- Täällä ei tarvitse pelätä mitään ja se-kin on iso juttu. Asiakkaat uskaltautuvat pimeässä ulos, mikä on joillekin aivan uutta. Liikennettä on tuskin lainkaan, joten lapset voivat olla itsekseen ulkona.

Korpikartanon 60 vuodepaikkaa ovat huoneistoissa ja hotellihuoneissa. Pihal-la on ravintolakota sekä kota, jossa vie-raat voivat paistaa lättyjä, oman pilkki-saaliinsa tai makkaraa.

Korpikartanon retkillä käydään mm. Lemmenjoella, jossa tutustutaan poro-tilaan, lampaanvillan huovutukseen ja kullanhuuhdontaan tai lähdetään joki-veneretkelle. Inarissa on Inarijärvi oh-jelmineen, Siida, Saamelaismuseo ja Luontokeskus.

Menesjärvi on porokylä• Menesjärven kylä on aina elänyt

porotaloudesta.

• Koulu ja asuntola valmistuivat 1954. Kolmantena lukuvuonna koulussa oli 51 oppilasta ja asuntolassa 47 lasta. Oppilaita tuli Menesjärveltä ja Solojärven, lemmenjoen ja lisman kylistä. Monen kotikieli oli saame ja koulussa olikin loppuvuosina saamenkielinen luokka.

• Koulu oli ennen kylän keskus. Palvelut haettiin 30 km:n päästä Inarista, kauppa-auto kävi kuitenkin 1970-luvulle.

• Asuntola lakkautettiin 1971 ja koulu 2005.

• Kylässä on 47 asukasta ja 17 taloa, suurin osa on porotiloja.

Korpikartanosta haetaan hiljaisuutta, Anne Harju kertoo.

Mari ja jouko lappalainen ovat muuttaneet koulun viihtyisäksi Erähotelliksi.

”Meille tullaan kokemaan hiljaisuutta.”

Nellimissä elää kolme kulttuuria• Nellimissä elää rinnan kolme

kulttuuria.

• Inarinsaamelaiset harjoittivat alueella jo varhain poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Suomalaisia tuli kylään 1920-luvulta lähtien metsätöihin, Petsamon jäämerentie toi lisää, samoin Paatsjoen voimalaitostyömaat. Neuvostoliitosta evakuoituja koltta-saamelaisia asettui kylään 1940-luvulla.

• Kansakoulu ja asuntola valmistuivat Nellimiin 1947.

• voimalaitostöiden aikaan 1950-luvun alussa koulussa oli satakunta oppilasta.

• Asuntola lakkautettiin vuoden 1976 tienoilla ja koulu 2001.

• Nellimin kylässä on 161 asukasta.

27

Sotkajärven tilan perusti 1800-lu-vun lopulla kalastajasaamelainen Antti Juhaninpoika Morottaja

(1853–1907), joka paremmin tunnettiin nimillä Menes-Antti tai Karhu-Antti. Tila sai kruununmetsäntorpan oikeudet 1898. Menes-Antti ei kuitenkaan pysty-nyt hoitamaan kruunun asettamia vel-voitteita, vaan joutui luopumaan tilasta ja sen lunasti itselleen Kaapin Jouni. Ti-la säilyi Aikion suvulla miltei seuraavat sata vuotta.

Kaapin Jounia ( Jouni Aikio, 1875–1956) on usein tituleerattu aikansa po-roruhtinaaksi ja mahtimieheksi. Kaapin Jounin perheeseen kuului vaimo Mar-gareeta (os. Jomppanen) ja yhdeksän lapsen katras. Perhe sai pääelantonsa poronhoidosta, mutta tilalla oli myös muutamia lehmiä ja lampaita ja pihassa kasvatettiin perunaa.

Jouni Aikio oli aikansa tunnetuimpia saamelaisia. Lemmenjoen Sotkajärvellä vieraili niin presidenttejä, ministereitä

kuin maaherrojakin ja Jouni vieraili heidän luonaan etelässä. Kaapin Jou-ni sai monesti edustaa saamelaisia leh-ti- ja radiohaastatteluissa ja päätyi mm. Suomen Kuvalehden ja National Geo-graphic Magazinen sivuille.

Kaapin Jounin tila matkailukäytössäKaapin Jounin tila ostettiin valtiolle ja liitettiin osaksi Lemmenjoen kansallis-puistoa vuonna 2002. Osa tilan raken-nuksista oli rapistunut aikojen saatossa pahoin. Metsähallitus aloitti rakennus-ten kunnostustyöt vuonna 2008 ja tilan avajaisia päästiin viettämään syksyllä 2011 kolme vuotta kestäneiden raken-nustöiden päätteeksi. Tilan päärakennus on nyt paikallisten matkailuyrittäjien käytössä päiväretkikohteena ja matkai-lijoilla on mahdollisuus päästä tutustu-maan paikan kiehtovaan historiaan.

Asuinkentän rakennuksissa on näh-tävissä kerrostumia eri aikakausilta ai-na tilan alkuajoista 70-lukuun, jolloin

KAAPIN JOUNIN TILA tutustuttaa saamelaiseen kulttuuriperintöön

Kaapin Jounin tila on Lemmenjoen kansallispuistossa, Sotka-järven pohjoispäässä sijaitseva vanha saamelainen asuinpaikka. Tila kertoo saamelaisesta elämäntavasta vaiheessa, jossa saa-melaiset alkoivat siirtyä kiinteään asumiseen.

TEKSTI INKA MUSTA / METSäHALLITUS KUVAT PASI NIVASALO/METSäHALLITUS

päärakennus sai lautaverhoilun ja uudet sisäseinät. Kukin kerrostuma kertoo ai-kansa asukkaiden mieltymyksistä ja asu-misen tarpeista. Upea, tunnelmallinen asuinkenttä sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Kaapin Jounin tila on pait-si kulttuurisilta, myös luontoarvoiltaan hieno käyntikohde. Yli sata vuotta jatku-nut tallaus, niitto sekä porojen ja karjan laidunnus ovat muokanneet asuinkentän arvokkaaksi, niittymäiseksi perinnemai-semaksi.

Ahkun Tuvan yrittäjä Margetta Jom-pan-Tiainen kertoo, että Kaapin Jounin tila on suosittu käyntikohde ja arvelee, et-tä suosio varmasti vain kasvaa, kun tilan markkinointi saadaan toden teolla käyn-tiin.

– Järjestämme tilauksesta veneretkiä Kaapin Jounin tilalle. Retkillä on mahdol-lisuus tutustua asuinkenttään rakennuksi-neen. Voimme myös järjestää asiakkaiden toiveiden mukaan kahvittelun tai vaikkapa luontolounaan retkelle. Kaapin Jouni sopii mainiosti käyntikohteeksi myös kiireisille matkailijoille ja ohikulkijoille, sillä vene-matka Njurgulahdesta tilalle vie vain vii-tisen minuuttia.

Kaapin Jounin tila on tärkeä osa Lem-menjoen saamelaista kulttuuriperintöä. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä kohde, sillä saamelaisia kulttuuriperintö- ja rakennuskohteita on suojeltu toistai-seksi erittäin vähän.


Lemmenjoen veneaikataulutKaapin Jounin tilaan voi tutustua Lemmenjoella usei-

den paikallisten matkailuyrittäjien kautta.

Lue lisää: www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/lemmenjoki > Palvelut > Yhteistyötahojen tarjoamia palveluja lemmenjoen kansallispuistossa

Aamu: Njurguilahti klo 10:00Ravadas klo 10:40Kultalan Hamina 11:30Kultalan Hamina klo 11:40Ravadas klo 12:00Njurguilahti klo 13:00

Ilta:Njurguilahti klo 17:00Ravadas klo 17:40Kultalan Hamina 18:30Kultalan Hamina klo 18:40Ravadas klo 19:00Njurguilahti klo 20:00

7.6–16.6 vain iltavuorot17.6.–16.8 aamu- ja iltavuorot17.8.–15.9 vain iltavuorot

Njurguilahti-Ravadas: 14 €/hlö / yksi suuntaNjurguilahti-Kultasatama: 18 €/hlö / yksi suunta

Pyydämme varaamaan paikat. Hinnat sitoumuksetta.

Ahkun Tupa / Lemmenjoen Lomamajat, puh. 016 -673435, 040-7554306Heikki Paltto, puh. 016 -673413, 040 -7569075

Yrityksiltä voi varata venekuljetuksia myös tilauksesta.

Lemmenjoen luontotupaSijainti: Njurgulahden kylässä lemmenjoen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä

Avoinna: 13.6.-25.9.2013 joka päivä klo 9-17

luontotupa palvelee retkeilyneuvoja ja –vinkkejä kaipaavia, kalastusluvan ostajia sekä matkailuneu-vontapalveluita tarvitsevia asiakkaita. luontotuval-la on myös pieni myymälä.

Suomen suurimman kansallispuiston luontotu-pa tarjoaa ajankohtaista tietoa kansallispuiston upeasta luonnosta, sen olosuhteista sekä retkeilystä kansallispuistossa. luontotuvalta saat tietoa myös kansallispuistoon liittyvästä kulttuurista kuten po-ronhoidosta ja kullankaivusta.

Kaapin jounin avajaisten kutsuvierasjoukkoa tilan päärakennuksen edustalla.

Kaapin jounin kenttä ilta-auringossa.

PALTTO Elämysretket Lemmenjoella / Ateljee huopapirtti puh. 0400-287544 ja 040-7569075 • www.lemmenjoki.org

Lapin lomasi kohokohta

Koe kesä-Lappi saamelaisperheen vieraana ja retkillämme:

Tunturijonoja, putousten pauhua ja tulistelua.

Matka erämaahan, histo-rialliselle kulta-alueelle.

Maailmankuulua huopatai-detta myyntinäyttelyssä.

Jokiveneretki ravadas-putouksille

lemmenJoen kullan kimallus-Jokiveneretki

vierailu atelJee huopapirtissä

LEmmEnjOELLA!

Kysy päivän lähtöjä

ja ryhmätarjouksia!

29

voi ajaa huskyvaljakolla tai ratsastaa hevosella

Asiakas tulee farmille kylään, kun astuu Kamisak Husky & Horse Expedition -yrityksen portista pihaan. Ivalon lähellä sijaitsevassa

koiratarhassa asustaa 110 puhdasrotuista siperianhuskya ja tallissa kymmenkunta suomenhevosta

TEKSTI HELENA SAHAVIRTA KUVAT KAMISAK

Sanna ja Mika Nylund tarjoavat pienille ryhmille ra-kennettuja husky- ja hevossafareita, joilla viivytään muutamasta tunnista useampaan päivään. Huskyret-

kiä järjestetään koko lumisen kauden ajan marras-joulukuusta huhtikuulle, hevossafareita ympäri vuoden.

- Vieraamme voivat tutustua kennelissä koiriin, jotka on kasvatettu iloisiksi ja joita kaikkia saa rapsuttaa. Ne eivät ole

vain työyksiköitä vaan olennainen osa hus-kysafaria, Mika Ny-lund kertoo.

Yrityksen kulma-kiviä ovat 3–5 päi-vää kestävät husky-vaellukset, joille opas ottaa mukaan kor-keintaan kuusi asia-kasta. Jokainen ajaa omaa valjakkoaan

ja erämaassa yövytään joko yrityksen omassa tukikohdassa tai erämökeissä.

- Näillä safareilla riittää haastetta ja hauskuutta, sillä kevyellä reellä mennään lujaa ja taitetaan pidempiä matkoja. Jokainen myös huoltaa oman valjakkonsa oppaan ohjeiden mukaan, Nylund kertoo.

Lyhyille, kahden tai neljän tunnin safareille voidaan ottaa jopa 20 asiakasta, joista kukin pääsee vuorollaan ajamaan val-jakkoaan.- Erilaisia vaihtoehtoja suunnitellaan asiakkaiden toivomus-ten mukaan, Nylund lupaa. Viiden päivän huskyvaelluksella on esimerkiksi ollut mukana liikuntarajoitteinen rouva, mat-kustajana miehensä ajamassa valjakossa. Myös huskytarhassa vierailee vammaisryhmiä.

SAfARILLA

”Vieraamme voivat tutustua kennelissä koiriin, jotka on kasvatettu iloisiksi ja joita kaikkia saa rapsuttaa.”


- Erikoisryhmille on tehty helppo reitti, joko kyydissä istuen tai itse ajaen, Nylund kertoo.

Kaikki asiakkaat saavat ennen safaria käyttöönsä ulkoiluva-rusteet. Neljän tunnin safariin sisältyy myös ruokailu farmin Lapinkammissa.

Kesällä huskyt lepäävät, mutta silloinkin niihin voi tutus-tua opastetulla farmikierroksella, johon voi liittää kahvin tai lounaan.

Ratsastaen lumiseen metsäänKamisakin suosituin kesäretki on kahden tai neljän tunnin maastoratsastus. Kesällä 2013 järjestetään myös pidempiä rat-sastusretkiä, joiden aikana yövytään tukikohdassa.

Talvella hevosretket kestävät kaksi tuntia – varsinkin ul-komaalaisille asiakkaille lumessa ratsastaminen onkin huikea elämys.

- Lumi ei ole suomenhevoselle ongelma, sillehän kasvaa talvikarva. Mutta meidän on tiedettävä, mitä lumen alla on, ja siksi reittien suunnittelu on tärkeää, Nylund kertoo. Hyviä pohjia ovat alueen runsaat metsäautotiet.

Tammikuussa osa Kamisakin hevosista siirtyy Saariselän Kakslauttaseen Santa´s Resortin talliin, missä järjestetään re-kiajeluja ja 2–4 tunnin ratsastusretkiä.Kevättalvella ratsastusretkiä on joka viikko ainakin neljä, niille voivat osallistua myös yksittäiset matkailijat. Paikka pitää vara-ta viimeistään edellisenä päivänä joko Kamisakilta, Saariselän Keskusvaraamosta tai Hotelli Kakslauttasesta.

- Ensi kesänä meillä on tarjolla useamman päivän paket-ti, johon sisältyy mm. eräretki, hevossafari ja koskenlaskua, yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa, Nylund kertoo.

Kamisak voi järjestää asiakkailleen myös majoituksen, vuo-depaikkoja on kymmenkunta.

Lisätietoja: www.kamisak.com

Kesällä 2013 järjestetään myös pidem-piä ratsastusretkiä, joiden aikana yövy-tään tukikohdassa.

Tervetuloa unohtumattomille ratsastusretkille!

Maastoratsastusretket

Hevoslomat ja -kurssit

Vankkuriajelut kultamaille

Kamisak www.kamisak.com [email protected] 0505965031

31

Utsjoen luontotupa saa uuden näyttelyn

Näyttelyn suunnittelu aloitettiin viime syksynä hahmottelemalla näytte-lyn teemoja ja ulkoasua. Kantavana teemana näyttelyssä tulee olemaan Utsjoen ainutlaatuisen upea luonto, johon limittyvät myös muut tärkeät

teemat: saamelainen kulttuuriperintö, alueen mielenkiintoinen asutushistoria sekä luontaiselinkeinot. Luontaiselinkeinoista erityisesti kalastus on Utsjoella merkit-tävä niin paikallisten kotitarvekalastuksen kuin matkailuelinkeinonkin kannalta.

Näyttelyn käsikirjoitus valmistuu kevään aikana. Samalla suunnitellaan myös näyttelyn ulkoasu ja tekninen toteutus. Näyttelyn ulkoasussa panostetaan korkea-tasoisiin valokuviin, jotka tuottavat kävijöille elämyksellisen näyttelykokemuk-sen. Näyttely rakennetaan talven 2014 aikana ja yleisö pääsee tutustumaan siihen luontotuvan avautuessa kesäkaudelle 2014. Näyttely suunnitellaan ja rakennetaan Metsähallituksen omana työnä.

Utsjoen luontotuvalle saadaan pitkän odotuksen jälkeen uusi näyttely. Nykyinen, vuonna 1995 rakennettu näyttely on nähtävissä vielä kesäkauden 2013, mutta seuraavalle vuodelle luvassa on jo uutta nähtävää.

Utsjoen luontotupa

Sijainti: keskellä Utsjoen kylää

Avoinna: 12.6.–22.9.2013 joka päivä klo 10–18

luontotupa palvelee retkeily-neuvoja ja –vinkkejä kaipaavia, kalastusluvan ostajia sekä mat-kailuneuvontapalveluita tarvitse-via asiakkaita. luontotuvalla on myös pieni myymälä.

Utsjoen luontotuvan näyttelyssä voi tutustua lohistaan tunnet-tuun Tenojokeen. joki on merkit-tävä paikallisille asukkaille, mutta tämä Norjan ja Suomen rajajoki houkuttelee myös lohenkalastajia ja matkailijoita vuodesta toiseen Pohjois-lapin perukoille.


Kulkurinkestosuosikki,Stoppikisura!

59.50 € / 2 hengen standard-huone / yö

minimi viipymä 2 yötä2 viikon aikana.

Voimassa 3.6.-31.8.2013

Tunturissa tapahtuu

Yöttömän yönagility-kisat

7.-9.6.Jänkhällä Jytisee

15.-18.8.Rautaa Rajalle

23.-25.8.

Saariseläntie 12, Saariselkäpuh. 016 55 44 600

[email protected]

Perinteikäs

Hotelli Kieppikeskellä Saariselkää.-Majoitu mukavasti, tervetuloa!

Inari–Saariselkä- matkailualueelle

UUSI LOgO!

Hankkeen tavoitteena on kirkastaa Inari–Saari-selkä-matkailualueen mielikuvaa, sen vah-vuuksia ja omaleimaisuutta korostaen. Uuden

brändin myötä panostetaan entistä tiiviimpään ja sau-mattomampaan yhteistyöhön sekä rakennetaan vahva ja omaleimainen brändi, jonka arvot allekirjoitetaan kun-nan joka kolkassa. Vahvan brändin rakentaminen sekä suunnitelmallinen ja tehokas viestintä ovat tärkeitä koko Pohjois-Lapin matkailuvyöhykkeen vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn sekä tunnettuuden parantamiseksi.Osana Inari–Saariselkä-matkailualueen brändityö-tä on suunniteltu markkinointikäyttöön uusi tunnus. Tunnuksen suunnittelusta on vastannut Janne Pallari Mainostoimisto Focus Flow Oy:stä. Inari–Saariselkä-matkailualue on ilmeeltään jatkumoa Saariselän tun-nukselle ja noudattaa siten visuaalisen evoluution peri-aatteita. Uusi tunnus on väreiltään mustaa sekä kultaa ja on muodoltaan kiiltelevän kolmiulotteinen. Tunnuksen symboliikassa voi nähdä viitteitä saamelaiskulttuurista poronsarvineen, jokien ja purojen haaroja ja vaikkapa tunturimaisemaa. Kultainen väritys ja kimallus viestii mm. laadukkuudesta, alueen kultahistoriasta ja valoon liittyvistä luonnonilmiöistä eri vuodenaikoina. Uutta tunnusta hallinnoi Inari-Saariselkä Matkailu Oy ja sitä voivat käyttää Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n jä-senet sekä yhteistyökumppanit.

Inarin kunnan Elinkeinoyhtiö InLike Oy on aloittanut vuoden 2012 alusta Isomus-brändihankkeen, jolla pyri-tään saamaan Inari–Saariselkä-matkailualueen yritykset ja yhteisöt yhteisen brändin alle.

33

UTSJOKI– hotelli Suomen huipulla

Suomen pohjoisin hotelli seisoo korkealla törmällä, nimensä mukaisesti Utsjoen partaalla, Ailigastunturin juurella keskellä Utsjoen kirkonkylää.

TEKSTI MARKKU JUHANI KUVAT MARJAANA LäHTEENMäKI

Alkuperäinen hotelli valmistui 1959, kun lohiturismi täytti ke-säisin Tenon rannat. Jokivarteen

seuraavina vuosina syntyneet lukuisat lomakylät ja turistien kymmenet perä-vaunut ja matkailuautot muuttivat kylän majoituskysyntää mikä johti siihen, että sen alkuperäinen isäntä, Suomen Mat-kailuliitto, luopui hotellista 1990-lu-vulla. Hotelli on sen jälkeen ollut yk-sityisomistuksessa, elänyt hiljaiseloa, mutta omistajat ovat koko ajan yrittä-neet löytää uutta konseptia toiminnalle. Ja nyt se näyttää löytyneen.

Vuokko Mikkola vuokrasi hotellin pari vuotta sitten, palautti sen nimek-si hotelli Utsjoki ja piti taloa tilauksesta auki ympäri vuoden. Ensimmäisen vuo-den kokemukset olivat hyviä.

- Matkailuliiton aikana hotelli oli saavuttanut vankan aseman lohimies-ten parissa ja se tunnettiin hyvin myös Pohjois-Norjan puolella. Täällä oli ai-

na jotain ohjelmaa ja kesäisin huoneet oli varattava etukäteen, sillä kysyntä oli niin kovaa. Huomasin heti, että vaikka talon nimeä oli myöhemmin muutettu, niin ihmiset kuitenkin puhuivat hotel-li Utsjoesta, joten ensimmäinen tekoni oli palauttaa vanha tuttu nimi takaisin, kertoo Vuokko.

Tieto hotellin avaamisesta ja toimin-nan elpymisestä on levinnyt kävijöiden mukana ja huonevaraukset näyttävät selvää kasvua. Tässä asiassa Mikkola lai-naa sujuvasti erään entisen presidentin sanoja aatteen leviämisestä, että tärkein-tä ei ole aina liike, vaan sen suunta.

- Hotelli oli muutaman vuoden ko-konaan tai ainakin osan vuotta kiinni, mikä ehti synnyttää sellaisen kuvan, et-tei täällä ole enää mitään toimintaa. Me olemme joutuneet taistelemaan näitä mielikuvia vastaan ja vähitellen saaneet levitettyä sanomaa, että täältä löytyy matkamiehelle yösija ja nälkäinen saa ruokaa. Vaikka muutos on vielä verk-

kaista, niin suunta on jo oikea, vakuut-taa Mikkola.

Pubista hotelliinVuokko Mikkolalla on pitkä tausta yrit-täjänä Ylä-Lapissa. Ensimmäisen osan hän teki siitä toistakymmentä vuotta sit-ten Ivalossa ja Saariselällä, mm. ravintola Teerenpesässä, ennen kuin muutti muu-tamaksi vuodeksi Pohjanmaalle, mutta veri veti koko ajan takaisin pohjoiseen.

- Utsjoen kirkonkylässä vapautui ra-vintolakiinteistö muutama vuosi sitten ja sain siitä vinkin, kävin katsomassa paikkaa ja perustin siihen Pub Rasti-gaisan. Siitä tuli heti suosittu ruoka- ja oleskelupaikka. Siinä yhteydessä törmä-sin jatkuvasti siihen, että matkailijat et-sivät täältä yösijaa, mutta kylällä ei ollut

paikkaa mihin heidät olisi voinut ohjata, kun hotelli oli auki vain kesällä, muiste-lee Mikkola.

Muutaman unettoman yön jälkeen hän ratkaisi ongelman siten, että päätti vuokrata hotellin itselleen.

”Vaikka talon nimeä oli myöhemmin muutettu, niin ihmiset kuitenkin puhui-vat hotelli Utsjoesta, joten ensimmäinen tekoni oli palauttaa vanha tuttu nimi takaisin.”

Ailigaalta otetussa kuvassa etualalla oleva Hotelli Utsjoki sulautuu maastoon.

Utsjoki virtaa rauhallisena hotellin ikkunoiden alapuolella.


- Ongelmana oli osittain myös se, että kiinteistön omistajat asuivat Etelä-Suo-messa, joten he näkivät hotellitarpeen toisenlaisena kuin minä täällä paikan päällä asuvana. Myös työntekijöitä oli vaikea löytää täältä tai kauempaa eteläs-tä ja sen jälkeen vielä sitouttaa työpaik-kaan, jos sen säännöllisestä aukiolosta ei ollut varmuutta. Päätin kuitenkin uskal-taa ja tein ensimmäisen vuoden vuokra-sopimuksen epävarmana siitä, että mitä-hän tästä tulee, kertoo Mikkola.

Vuokko Mikkola uskoo, että näin pienellä, eristäytyneellä paikkakunnalla kuin Utsjoki, ravintola- tai hotelliyrit-täjän on ehdottomasti oltava yrityksen-sä näkyvä keulakuva. Asiakkaat voivat näin antaa palautteen suoraan hänelle ja muutokset toiminnassa tapahtuvat no-peasti, kun yrittäjä näkee niiden tarpeet päivittäisessä työssä.

- Ei tässä toiminnassa voi todellakaan istua vain toimistossa pöydän takana, vaan yrittäjän on oltava valmis osallis-tumaan kaikkeen työhön itse ja varau-duttava tekemään pitkiä työpäiviä, var-mistaa Vuokko Mikkola.

Hotelli tunturin kupeessaHotelli Utsjoki pystyy majoittamaan ja ruokkimaan bussillisen vieraita. Kesäai-kana majoitustilaa löytyy vielä lisää van-

hasta retkeilymajasiivestä. Alhaalla joki-rannassa lämpiää rantasauna ja veneellä pääsee joelle soutelemaan.

- Talven hiljaisimpina kausina pyö-ritämme hotellia minimimiehityksellä. Rakennus on kiinni, mutta yöpyjä saa avaimet Pub Rastigaisasta ja Pubissa tarjotaan myös aamiainen, kertoo Mik-kola.

Kesäaikana hotelli on auki normaalisti ja siellä on muutenkin toimintaa viikon-loppuisin.

- On aika ymmärrettävää, että jokai-sessa matkailukylässä pitää olla riittäväs-ti majoitus- ja seurustelutiloja tänne tu-leville, mutta myös paikalliset asukkaat kaipaavat paikkaa, jossa tavata tosiaan ja vaihtaa kuulumisia.

Hotellin ruokalistaa on uusittu ja raa-ka-aineina on käytetty paikallisia tuot-teita. Niistä ylivoimaisesti eksoottisin on jäkälä. Keittiömestari Jüri Maljukov on kehittänyt siitä eksoottisen Lapin tuot-teen, joka tarjoillaan kivipedillä.

- Jäkälä puhdistetaan, friteerataan ja tarjoillaan lisukkeiden kanssa. Juotavaksi sopii hyvin myös talon oma viini, Lapin Vuokko, jota löytyy punaisena tai valkoi-sena, suosittelee Jüri Maljukov.

Vuokko Mikkola katsoo luottavai-sena tulevaisuuteen ja odottaa tulevaa kesää. - Tällä paikalla sijainneella ho-

tellilla on yli puolen vuosisadan mit-taiset perinteet ja ne velvoittavat myös meitä yrittämään parhaamme. Utsjoki on pieni paikkakunta, mutta sen sijainti on keskeinen pohjoiskalotin liikenteen kannalta ja sen vuoksi tämä on ajoittain myös hyvin kansainvälinen paikka. Me yritämme saada asiakkaat viihtymään ja palaamaan tänne uudestaan, sillä Suo-men huipulla on aina jotain uutta näh-tävää, vakuuttaa hotelli Utsjoen Vuokko Mikkola.

- Hotellia ei johdeta kirjoituspöydän takana, vaan osallistumalla kaikkeen työntekoon, sanoo Vuokko Mikkola.

jüri Maljukov on loihtinut ruokalistalle yllättäviä lapin herkkuja.

35

Inari–Saariselkä kesän ja ruskan viikko-ohjelmassa on tekemistä jokaiselle viikonpäivälle! viikko-ohjelmassa on tarjolla moni-puolinen kattaus opastettuja ja oma-toimisia retkiä. Retkille lähteminen on tehty mahdollisimman helpoksi, me tarjoamme käyttöönne tarvitta-vat välineet ja aluetuntemuksen.

Retkien tavoitteena on tutustua alu-eemme monipuoliseen luontoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Osallistujat pääsevät nauttimaan elä-myksistä ammattilaisen johdolla.

Kesän viikko-ohjelman retket sovel-tuvat kaiken ikäisille ja niissä on aina oma opas mukana lukuun ottamatta omatoimiretkiä. Oppaamme tunte-vat alueen ja he ovat kokeneita luon-nossa liikkujia.

Retkien varaaminen onnistuu Saari-selältä Santa’s Hotel Tunturista, lap-land Hotel Riekonlinnasta, Holiday Club Saariselältä, Saariselän Keskus-varaamosta ja Tavaratalo Kuukkelista. lisäksi osoitteen www.inarisaariselka.fi/kesanviikkoohjelma -kautta varaa-minen onnistuu sähköisesti.

viikko-ohjelma on voimassa 1.6.–30.9.2013.

Retkille tulee varustautua sään ja ohjelman mukaisesti.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Inari–Saariselkä KeSÄN JA RUSKAN VIIKKO-OHJeLMA 2013Maastopyöräretki tunturimaisemassa 1.6.–31.7. TIISTAISIN JA TORSTAISIN (19:00–21:00) 1.8.–30.9. TIISTAI, TORSTAI JA LAUANTAI (17:30–19:30)lähdemme tutustumaan maastopyörillä alueen mo-ninaiseen luontoon ja historiaan retki-isännän joh-dolla. Retken aikana käymme niin kultahistoriallisesti merkittävillä paikoilla kuin myös nykyisen Saariselän syntysijoilla. Asiantuntevan retki-isäntämme johdolla saamme rautaisannoksen alueen historiasta ja nyky-päivästä sekä tulevaisuudesta. Reitit ovat helppoja eivätkä edellytä kokemusta maastopyöräilyssä. SISäLTää: polkupyörän ja kypärän, opastuksen ja mehutKESTO: 2 tuntiaPITUUS: 6–8 kilometriäHINTA: 25 € / aikuinen ja 20 € / lapsi 4–12 vHUOM. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 17.00 mennessä.Kokoontumisaika: 18:45 / Kokoontumispaikka: lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Sauvakävelyretki Urho Kekkosen Kansallispuistoon1.6.–31.7. KESKIVIIKKOISIN JA PERJANTAISIN (14:00–16:00) 1.8.–30.9. TIISTAI, KESKIVIIKKO, TORSTAI, PERJANTAI JA LAUANTAI (14:00–16:00)Retki-isäntä vastaanottaa reippaat sauvakävelijät ho-tellin edessä, josta lähdemme kävelemään Saariselän kauniisiin maisemiin. Reittimme kulkee pitkin tuntu-reita ja metsiä tutustuttaen kävelijät pohjoisen lapin luontoon. Pienellä onnella saatamme nähdä joitakin eläimiä, kuten poroja, riekkoja tai kuukkeleita. vael-luksen lomassa istahdamme nauttimaan mehut.SISäLTää: kävelysauvat, opastuksen, mehutKESTO: 2 tuntiaHINTA: 15 € / aikuinen ja 12 €/ lapsi 4–12 vHUOM. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 17.00 mennessä.Kokoontumisaika: 13:45 / Kokoontumispaikka: lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Keskiyön auringon vaellus Kaunispäälle1.6.–31.7. TIISTAISIN, TORSTAISIN JA LAUANTAISIN (22:30–00:30) vaellamme ylös avotunturiin, Kaunispään huipulle (437 mpy). Tunturin huipulta voimme ihailla upeaa avotunturiylänköä – hyvällä säällä idässä näkyvät venäjän puolella sijaitsevat tunturit yli 60 kilometrin päässä! Upeiden maisemien lisäksi Kaunispää hou-kuttelee kesäisin runsaasti poroja, jotka nousevat ala-vilta mailta tunturiylängölle suojaan sääskiltä. Mikäli aika on otollinen voimme poimia marjoja tai kerätä sieniä puhtaasta lapin luonnosta. Huipulla nautim-me kuplivat juomat ihaillen keskiyön aurinkoa. Mat-kaa n. 1,5 km / suunta, josta jyrkkää nousua n. 200 m.SISäLTää: tutustumisen retki-isännän opastuksella tunturimaisemiin, kuplivat juomatKESTO: 2 tuntia HINTA: 20 € / aikuinen ja 15 € / lapsi 4–12 vuotta

HUOM1. Keskiyönauringon ajankohta on 25.5.–20.7. välisenä aikana, retki toteutetaan ajalla 1.6–31.7HUOM2. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivä-nä kello 17.00 mennessä.Kokoontumisaika: 22:15 / Kokoontumispaikka: lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Retki poroperinnekylään 1.6.–30.9. TIISTAISIN, PERJANTAISIN JA LAUANTAISIN (10:00–12:00)Retki-isäntämme kuljettaa meidät poroperinnekylään, jossa esitellään kulttuurihistoriallisesti tärkeitä asumis-muotoja, joita saamelaiset poronhoidossa ja elämises-sään ovat käyttäneet. Poroperinnekylässä on eri muo-doissaan poronhoidossa tärkeät elementit vuosien ja vuosikymmenten ajalta. Saamme syöttää poroja sekä keittelemme kahvit perinnekodassa sekä tutustumme erilaisiin työvälineisiin. SISäLTää: kuljetukset, opastuksen, pääsymaksun po-roperinnekylään sekä nokipannukahvitKESTO: 2 tuntiaHINTA: 35 € / hlöHUOM. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Il-moittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivä-nä kello 17.00 mennessä.Kokoontumisaika: 9:45 / Kokoontumispaikka: lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Ratsastusretki luonnon hiljaisuuteen 1.6.-30.9. MAANANTAISIN, KESKIVIIKKOISIN JA TORSTAISIN (11.00–13:30)Retkipäivä alkaa tallilta Santa’s Resortissa, missä tutus-tutamme sinut suomenhevosten mielenkiintoiseen maailmaan. Ratsastuskentällä käymme läpi ratsastuk-sen perusasiat, jonka jälkeen suuntaamme lähimaasto-jen hiljaisiin, upeisiin lapin metsämaisemiin. Ryhmässä etenemme ratsastajien kykyjen mukaan. Suomenhe-vonen on rauhallinen matkakumppani eikä aikaisempi ratsastuskokemus ole välttämätöntä. Palattuamme retkeltä nautimme yhdessä kahvit makean kera. SISäLTää: kypärän, oppaan palvelut, ratsastusretken, kahvin herkulla, vastuuvakuutuksenKESTO: 2,5 tuntiaHINTA: 80 € / hlöLisähintaan: kuljetus Saariselkä – Kamisak Santa’s Resort – Saariselkä 20 € / hlöHUOM. Minimi 2 osallistujaa, ilmoittautuminen retkelle klo 17.00 mennessä edeltävänä päivänäNoutoaika: noin 10:30 / Noutopaikka: hotellisi

Savusaunomista ja uintia tunturipurossa Kiilopäällä 3.6.–30.9. TIISTAISIN, KESKIVIIKKOISIN JA PERJANTAISIN (15:00–20:00)Retki-isäntämme kuljettaa meidät Suomen latu Kii-lopään Kuurakaltio -saunamaailman kylmät kylvyt ja hipiää hellivät löylyt rentouttavat mieltä ja kehoa! Savusaunan leppoisista löylyistä on ihana siirtyä tun-turipuron viilentävään raikkauteen! Kiilopurossa kaikki voivat uida maksutta vuoden ympäri. Savusaunan saunaranneke 13 €/hlö ostetaan Kiilopään vastaan-otosta. Suomen ladun jäsenille ja Kiilopäällä majoittu-ville hinta on 10 €/hlö. Ranneke on merkki suoritetus-ta saunamaksusta. Oma pyyhe ja uimapuku mukaan.


SISäLTää: saunamaailman käytön sekä uintimahdol-lisuuden tunturipurossaKESTO: sauna lämpimänä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 15–20HINTA: 13 € / aikuinen ja 6,50 € / lapsi 4–12 vHUOM. Omatoimiretki

KätkösuunnistusTARJOLLA KOKO KESäN JA RUSKAN AJAN JOKA PäIVä KELLON yMPäRIKätkösuunnistus on innostava tapa tutustua luon-toon ja opetella liikkumaan luonnossa ohjatusti, mut-ta oppien. Siksi se sopii erityisesti lapsille, koululaisille ja lapsiperheille. Saariselän kätköt on sijoitettu ulkoi-lureittien varteen Saariselän, laanilan, Kakslauttasen ja Kiilopään alueelle. Yhteensä kätköjä on 21 kappa-letta, jokaisesta löytyy tietoa alueesta sekä lokikirja. lokikirjaan kävijä voi merkitä käynnin päivämäärän ja oman puumerkin. Karttoja on saatavilla kahta erilaista, Saariselkä-laa-nila (10 kätköä) sekä laanila-Kakslauttanen-Kiilopää (11 kätköä) neljän euron hintaan per kartta. Karttaa on saatavilla alueen hotelleista sekä Metsähallituksen palvelupiste Kiehisestä. Myöhemmin mahdollisesti myös muista Saariselän alueen yrityksistä. SISäLTää: kartan (2 erilaista karttaa saatavilla, ks. kuvaus) ja lähtöopastuksen myyntipisteestäHINTA: 4 €/ kartta (karttoja on myynnissä Metsähal-lituksen info-piste Kiehisessä sekä Saariselän alueen majoituspaikoissa)HUOM. OmatoimiretkiVINKKI: Kätköjä voi halutessaan etsiä useampana päivänä!

Retki eräkodalle1.6.–30.9. KESKIVIIKKOISIN (9:00–12:30) JA LAUANTAISIN (13:00–16:30)Retkellä kävelemme läheiselle eräkodalle jossa oppaan johdolla pääsemme tutustumaan taitoihin, joilla alu-eella ja luonnossa selviytyminen on aina tapahtunut. Sytytämme tulet ja keittelemme kahvit, sekä kokei-lemme onneamme kalastamalla. luonnon merkkejä on hyvä oppia lukemaan jotta kulkeminen luonnossa on helpompaa ja miellyttävämpää.SISäLTää: opastuksen, nokipannukahvit avotulella, käynti eräkodalla sekä kalastusvälineetKESTO: 3,5 tuntiaHINTA: 56 €/ aikuinen ja 42 €/ lapsi 4–12 vHUOM. Minimi 2 osallistujaa. Ilmoittautuminen klo 17:00 mennessä retkeä edeltävänä päivänä.Kokoontumisaika: keskiviikkoisin 8:45 ja lauantaisin 12:45 / Kokoontumispaikka: lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Tankavaara-päiväTARJOLLA JOKA PäIVä KOKO KESäN JA RUSKAN AJANSodankylän Tankavaarassa, Kultakylän ja UK-puiston luontokeskuksen (Koilliskaira) kupeessa sijaitsee maa-ilman ainoa Kansainvälinen Kultamuseo. Museossa voi tutustua Suomen ja yli kahdenkymmenen muun maan kultahistoriaan. Kultamuseon ulkoalueella toi-mii Ivalojoen Kultalan kapakan mukaan rakennettu kesäkahvila, joka on auki museon aukioloaikoina. Kahvilaan on ilmainen sisäänpääsy ja sieltä voit lu-

nastaa liput museoalueelle. Kultamuseolla voit myös huuhtoa kultaa hintaan 7 € / hlö, löytyneet kultahi-put saat matkaasi muistoksi käynnistä.Koilliskairan luontokeskus kertoo tänä vuonna 30 vuotta täyttäneen Urho Kekkosen kansallispuiston eli Koilliskairan tarinan. Se myös tutustuttaa sinut Koilliskairan monipuoliseen luontoon, alueen luon-nonkäytön historiaan ja lapin retkeilyyn. Omassa näyttelyssään esittäytyvät lapin kiehtovat petolinnut. luontokeskuksen pihapiiristä lähtevät luontopolut (1 km, 3 km ja 6 km) ympäröivään maastoon sekä Kulta-museon kanssa yhteistyössä suunniteltu Geologinen polku (7 km). luontokeskuksen pihalla voi tulistella pihalaavulla.HINTA: Kultamuseon sisäänpääsymaksut: 8 € / aikui-set, 4 € / lapsi (alle 4 v. ilmaiseksi). Koilliskairan luon-tokeskukseen ei sisäänpääsymaksua.AUKIOLOAJAT: Kultamuseo 1.6–30.9. klo 9–17 joka päivä. Koilliskairan luontokeskus 27.5.–16.6. ma–pe klo 10–16; 17.6.–30.9. ma–pe klo 9–17, la–su klo 10–16.HUOM. Omatoimiretki. Bussiyhteydet Tankavaaraan: www.matkahuolto.fi

Inari-päivä MAANANTAISIN AJALLA 3.6.–30.9.Kukkolan Bussit järjestää kokopäiväretken Inarin kir-konkylälle. Päivän aikana pääset tutustumaan saame-laiskulttuuriin Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidas-sa Inarin kirkonkylällä. Siidassa sijaitsee ravintola Sarrit, jossa voi nauttia lounasta tai pikkupurtavaa. Siidaan tutustumisen jälkeen on vuorossa Inarijärven risteily Suomen ainoalla myös sähkömoottorein varus-tetulla 120-paikkaisella M/Y Inari III – katamaraanilla. Risteilyn aikana kuulemme selostusta Inarijärvestä ja Ukonsaaresta. Ukonsaarella rantaudumme ja meillä on mahdollisuus tutustua vanhaan jyhkeään saamelaisten kallioseitaan ja ihailla erämaajärven kauneutta. Ran-tautumisen kesto n. 20 min. Paluumatkan (n. 50 min) risteilemme vanhaa postireittiä seuraillen. Matkalla ohitamme Hautuumaasaaren, jossa on vielä nähtävänä vanhoja puuristejä. Risteilyn kokonaiskesto on noin 2 tuntia. laivassa on kahvila A-oikeuksin. Risteilyn jälkeen osallistujilla on noin puoli tuntia omaa aikaa tutustua Inarin kirkonkylään ennen paluukulje-tuksen lähtöä Siidan edestä.AIKATAULU:8.45 LähtöKiilopäältä(bussipysähtyytarvittaessa myösHotel&IglooVillageKakslauttasessa)

9.00 BussipysähtyySaariselälläLaplandHotel Riekonlinnan,Santa’sHotelTunturinja HolidayClubSaariselänpysäkeillä9.30 PysähdysIvalonlinja-autoasemalla10.00PerilläInarinkirkonkylällä,Saamelais- museo&LuontokeskusSiidanedessä13.00LähtöInarijärvenristeilylleSiidanvierestä16.00PaluukuljetuslähteeSiidanedestä16.30 Ivalonlinja-autoasema17.00BussipysähtyySaariselälläLaplandHotel Riekonlinnan,Santa’sHotelTunturinja HolidayClubSaariselänpysäkeillä17.15PaluuKiilopäälle(bussipysähtyytarvittaessa myösHotel&IglooVillageKakslauttasessa)

SISäLTää: meno-paluu -kuljetukset ilmastoidulla bussilla Inarin kirkonkylälle, pääsylipun Saame-laismuseo & luontokeskus Siidaan ja Inarijärven

katamaraaniristeily-lipunKESTO: noin 8 tuntiaHINTA: 70 € / hlö / Kiilopää, Kakslauttanen tai Saariselkä 60 € / hlö / IvaloHUOM. Retki edellyttää min 8 hengen osallistumista, ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päi-vänä kello 18.00 mennessä.

Lemmenjoki-päiväMAANANTAISIN AJALLA 22.7.–23.9. Kukkolan Bussit järjestää kokopäiväretken lemmen-joelle. Päivän aikana koet erämaan lumon, kuulet sy-kähdyttävää saamelaista joikua, tarinaa poronhoidos-ta, saamelaiskulttuurista ja tutustut huopataiteeseen Ateljee Huopapirtissä. Mahdollisuuksien mukaan käymme myös Kammigalleriassa tutustumassa po-ronsarvikäsitöihin ja koruihin. Opastus perillä suomen tai englannin kielellä. Ateljee Huopapirtissä sekä Kam-migalleriassa ostosmahdollisuus.AIKATAULU: 8.45 LähtöKiilopäältä(bussipysähtyytarvittaessa myösHotel&IglooVillageKakslauttasessa)

9.00 BussipysähtyySaariselälläLaplandHotel Riekonlinnan,Santa’sHotelTunturinja HolidayClubSaariselänpysäkeillä9.30 PysähdysIvalonlinja-autoasemalla10.00Inarinkirkonkylä,Saamelaismuseo& LuontokeskusSiidanedessä10.20HotelliKorpikartano10.50PerilläLemmenjoella15.00PaluukuljetuslähteeLemmenjoelta Käyntimahdollisuuksienmukaan Kammigalleriassa15.40HotelliKorpikartano16.00Inarinkirkonkylä,Saamelaismuseo& LuontokeskusSiidanedessä16.30Ivalonlinja-autoasema17.00BussipysähtyySaariselälläLaplandHotel Riekonlinnan,Santa’sHotelTunturinja HolidayClubSaariselänpysäkeillä17.15PaluuKiilopäälle(bussipysähtyytarvittaessa myösHotel&IglooVillageKakslauttasessa)

SISäLTää: meno-paluu -kuljetukset ilmastoidulla bussilla lemmenjoelle, jokivene-retken Ravadas-puto-uksille, käristyskeiton sekä kakkukahvitKESTO: Noin 8 tuntiaHINTA: 95 € / hlö / Kiilopää, Kakslauttanen tai Saariselkä 80 € / hlö / Ivalo 70 € / hlö / Inarin kirkonkylä 50 € / hlö / Hotelli KorpikartanoHUOM. Retki edellyttää min 8 hengen osallistumista, ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päi-vänä kello 18.00 mennessä.

Tällä lomalla voitte keskittyä rentoutumiseen, antakaa meidän huolehtia ohjelmasta!

37

KESä- JA RUSKAMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT

Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja

opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä

ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

INARI–SAARISeLKÄ-MATKAILUALUeeN PALVeLUHAKeMISTO

Ravintola/kahvila

Tilausajot

Kokouspalvelut

Autovuokraus

Catering

Kahvila

Kauppa

Opaspalveluita

Taksi

Lahjatavaroita

Posti

Kalastus

Ratsastus

Metsästys

Luontopolku

Patikointi/vaellusPorosafareita ja/taiporotilaHuskysafareita ja/tai huskytila

Metsästyslupia

Kalastuslupia

Nähtävyys

Sauna

Uima-allas

Mökkimajoitus

Hotelli tai muu majoitus

Matkailu- tai retkeilyinfo

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Maastopyöräilytai pyörävuokrausMelonta taikanoottivuokraus

Kullanhuuhdonta

Veneristeilyt

Venevuokraus


SAARISeLKÄMATKAILUNEUVONTA & LUVAT

METSäHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.luontoon.fi

SAARISELäN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected]

MAJOITUS & RAVINTOLAT

HOLIdAy CLUB SAARISELKä Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä [email protected] www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/esittely/ Myös Angry Birds Activity Park.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 lutontie 3, 99830 Saariselkä [email protected] www.santashotels.fi Myös autonvuokrausta.

LAPLANd HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä [email protected] www.laplandhotels.com Myös HealthEx-terveyskuntosali.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä [email protected] kuukkeli.lappi.fi /9

ARCTIC FRIENdS Oy Puh. +358 400 733470 Saariselkä [email protected] [email protected] www.arcticfriends.com

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä [email protected]

CASTILLO LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 082 2527 Koivutie 11, 99830 Saariselkä [email protected] www.castillo.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä [email protected] www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä [email protected] www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi Majoitusta myös lasi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä [email protected] www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818, Hotelli laanihovi, +358 16 667033 viskitie 1, 99830, Saariselkä [email protected] www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet sekä majahuolinta.

MUOTKAN MAJA WILdERNESS LOdGE Puh. +358 40 671 8337 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä [email protected] www.muotkanmaja.fi

RAVINTOLA KAUNISPääN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /huippu

RAVINTOLA PETRONELLAPuh +358 16 668 930Honkapolku 5, 99830 Saariselkä [email protected] www.ravintolapetronella.fi

RAVINTOLA PIRKON PIRTTI Puh. +358 16 668 050Honkapolku 2, 99830 Saariselkä [email protected] www.pirkonpirtti.fi

LAANILAN KIEVARIPuh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä [email protected], www.laanilankievari.fi

KAUNISPääN KIISA Saariselkä [email protected], www.kiisa.net

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä [email protected], www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä [email protected] www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 laanila, 99830 Saariselkä [email protected] www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

39

LAPIN LUMO Oy Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATäHdET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, [email protected] www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä [email protected] www.pikkuriekko.com

SAARISELäN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.com

SAARISELäN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä [email protected] www.marjamajat.fi

SAARISELäN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPää Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä [email protected], www.kiilopaa.fi Myös rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIyö Oy Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä [email protected] www.tunturiyo.com

VILLA KAIKUPuh. +358 45 131 3895 [email protected] www.villakaiku.fi

OHJELMAPALVELUT

ACTION PARK IVALO OyMyös Saariselkä Tyres rengaskauppa Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222, 99830 Saariselkä [email protected] www.actionpark.fi

HUSKy & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /huskyco

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT Ky Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo [email protected] www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLANd SAFARIS Puh. +358 16 668 901, Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä [email protected] www.laplandsafaris.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, Fax +358 16 668 950 lutontie 3, 99831 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /luontoloma

REINdEER’S TRAVEL’S Puh. +358 50 363 1111 Saariselkä [email protected] www.reindeerstravels.fi

TOP SAFARIS Oy Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club, 99830 Saariselkä. [email protected] www.topsafaris.fi

OSTOKSET JA TULIAISET

GALLERIA & KäSITyö LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI Oy Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 5218 Siula, 99830 Saariselkä [email protected]

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä [email protected] kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä [email protected] www.ultimajewelry.fi



ULTIMA JEWELRy Puh. 040 728 8448 lutontie 16, 99831 Saariselkä [email protected] www.ultimajewelry.fi

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT

EROLAN TAKSI Puh. +358 400 718 021, 99830 Saariselkä [email protected]

KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973, 99830 Saariselkä [email protected]

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä [email protected]

PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä [email protected]

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE Oy KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 99831 Saariselkä [email protected] www.luontoloma.fi

MUUT PALVELUT

MEdINARI Oy Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella.

lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari [email protected] www.vasatokka.fi Myös lapsirinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari [email protected]

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari [email protected] www.sajos.fi

SIIdA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari [email protected] www.siida.fi

METSäHALLITUKSEN LUONTOPALVELUT Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 [email protected]

INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 Inarintie 46, 99870 Inari [email protected]

URUNIEMI CAMPING Ky Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari [email protected] www.uruniemi.com

OSTOKSET JA TULIAISET

INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari [email protected] www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari [email protected] http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

SAARISELäN SANOMAT Puh. 040 191 9919 [email protected] www.saariselansanomat.fi SAARISELKä NyT-LEHTI Puh. 040 5745 310 [email protected] www.saariselka.net

MAINOSLINJA Puh. 0400 153 277 [email protected] www.mainoslinja.fi

UTSJOKIMAJOITUS JA RAVINTOLAT

HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100, 040 517 3178 luossatie 4, 99980 Utsjoki [email protected]

INARI JA YMPÄRISTÖMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

INARI EVENT LAPLANd Puh +358 40 179 6069 99870 Inari [email protected] www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 +358 45 2396135 +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) [email protected] www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA Ky Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825 Karigasniementie 2920, 99910 Kaamanen [email protected] www.giellajohka.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKyLä INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari [email protected] www.lakesnowinari.fi

41

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

HOTELLI KULTAHIPPUPuh. +358 16 320 8800 Fax +358 16 662 510 Petsamontie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.hotellikultahippu.fi

KAMISAK HUSKy & HORSE EXPEdITIONS Puh. +358 50 570 7871+358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kamisak.com

dESIGN HOUSE IdOLIPuh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710, Ukonjärvi, Ivalo [email protected] www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPINGPuh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.ivalorivercamping.com

MUUT PALVELUT

INARILAINEN/UKKO-MEdIA INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTIPuh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.inarilainen.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE Oy KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134, Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kukkolanbussit.com

MEdINARI OyIvalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

LeMMeNJOKI JA YMPÄRISTÖMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET

AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT Oy Puh. +358 16 673 435, +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 lemmenjoki [email protected] www.ahkuntupa.fi

ELäMySRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413, +358 400 287 544 99885 lemmenjoki [email protected] www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71, 99870 Inari [email protected] www.menesjarvi.fi

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo [email protected] www.valkeaporo.fi

KAMMIGALLERIAPuh. +358 40 744 3763 lemmenjoentie 650 A, 99885 lemmenjoki [email protected] www.kammigalleria.fi

IVALOMATKAILUNEUVONTA

METSäHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo [email protected] www.luontoon.fi


POHJOIS-LAPIN OPPAAT Ry OPASTUKSIA POHJOIS-LAPIN ALUEELLAPuh. +358 45 341 6067 [email protected]

TANKAVAARANäHTäVyydET JA OHJELMAPALVELUT

KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara [email protected] www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B 99695 Tankavaara [email protected] www.luontoon.fi

NeLLIMMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

ERäHOTELLI NELLIMPuh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230 99860 Nellim [email protected] www.nellim.fi

SAFARI SERVICEPuh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 [email protected] www.safariservice.fi


KeSÄN AJAN TAPAHTUMAT 2013

Kaksin tunturissa:

alk. 35€/hlö 2hh

----------------------------

----

Neljästään tunturissa:

alk. 23€/hlö 4hh

KAIKKI YHDESTÄ OSOITTEESTAwww.saariselka.com

MAJOITUS • LENNOT OHJELMAPALVELUTHonkapolku 2, 99830 Saariselkä | Puh. 016-554 0500

Kaksin tunturissa: Kaksin tunturissa: Kaksin tunturissa: Laatu on nimittäin huomattavasti

hinnan yläpuolella.

hintaja laatu hintajajajajajaja laatu eivät kohtaa

Laatu on nimittäin huomattavasti Laatu on nimittäin huomattavasti

eivät kohtaaeivät kohtaaeivät kohtaaeivät kohtaaeivät kohtaatunturin kesäyö

ssä.

3.6–30.9. Kesän ja ruskan ajan viikko-ohjelma, Saariselkä

7.6. Maailman ympäristöpäivän linturetki, luontokeskus Siida, Inarin kirkonkylä

7.–9.6. yöttömän yön agilitykisat 2013, Saariselkä

14.–15.6. Terassikauden avajaiset, Hotelli Kultahippu

21.–22.6. Juhannusjuhlat, Hotelli Kultahippu

29.6. klo 8.00 Ivalojoen kumilauttaretki, Saariselkä / lapin luontolomat

13.7. Rantaonkikisat, Hotelli Kultahippu___________________________________

17.–28.7. INARI-VIIKOT17.7.klo18.00Inari-viikkojenavajaisetInari-viikotteltassa

17.7.KulttuurirakkaII-hankkeenjaIvaloisetry:nteatteriesitys

17.7.klo21.00Inari-viikkojenavajaistanssit

19.7.Saamelaiskirjastonlastentapahtuma,SaamelaiskulttuurikeskusSajos

19.7.klo11.00–14.00Inarinkirkonkylänky-läyhdistyksenulkoilupäivä,Jäniskoskenlaavu,Inari

19.–21.7.KullanhuuhdonnanSM-kisat

19.7.klo17.00Koppelonkyläjuhla,IvalonKoppelonkylätalolla

20.7.klo9.00–20.00KatusählyTour2013IVALO,Ivalontori

20.7.klo10.00.–11.00Pääkirjastonlastenta-pahtuma,Ivalonkirjasto

20.7.klo10.00–22.00Inarinuistelukisat,lähtöInarinkalasatamasta

20.7.klo12:00–18:00EntistennuortenInari–tapaamispäivä.Sajos,Inari

20.7.klo13:00PelimannitraitillaIvalonkylänjulkisettilat

21.7.klo12:00EntistennuortenIvalo–tapaa-mispäiväInariviikot-teltta

22.7.Tankavaarapäivä,Tankavaara

22.7.klo9:00–17:00Telttakirppisjakaffittelu-päivä,Inariviikot-teltta

23.7.klo13:00UrhoKekkosenkansal-lispuistonkuvaesitys30-vuotisjuhlankunniaksi,Pääkirjasto,Ivalo

23.7.klo14:00–19:00Lastenpäiväntapahtu-matKunnantalonpuistoaluejaInariviikot-teltta,Ivalo

23.7.klo19:00–21:00Onkitapahtumaaikuisil-le,Inarinkunnantalonranta-alue,Ivalo

24.7.LaanilanSavottakahvilantapahtumapäivä 10:00Pihamarkkinat 14:00Kullanhuuhdontakisa 15:00Kultamaidenkaraokelaulun mestaruuskisat 19:00Kairankulkijat–teatteriesitys

24.7.20:00StandUp–iltaIvaloRiverCamping

25.–26.7.klo9:00–18:00Markkinat,Ivalontori

25.7.klo14:00Saamelaismuseollaulkomuse-onteemaopastus,SaamelaismuseoSiida,Inari

26.7.klo14.00Nelliminrännijuhla,Nellim

26.7.klo19:00–01:30Rock@Ivalo-SityIvaloRiverCamping

27.7.klo17:00–01:30Rock@Ivalo-SityIvaloRiverCamping

28.7.klo11:00Inarinsaamelaistenkirkkopyhä,Inarinkirkonkylänsaamelaiskirkko

28.7.klo16:00Inariviikkojenpäättäjäiskon-sertti,esiintyjänäCHEEK,HotelliKultahippu___________________________________

3.–4.8. Suomen tunturisuunnistus, Saari-selkä

3.–11.8. WWF:n talkooleiri Lemmenjoen kansallispuistossa, lemmenjoki (wwf.fi)

9.–10.8. Country-festival, Hotelli Kultahippu

15.–18.8. Jänkhällä Jytisee –moottoripyörä kokoontumisajotapahtuma16.–19.8. Ijahis Idja –alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, Inarin kirkonkylä

23.–25.8. Rautaa Rajalle – jenkkiautojen kokoontumisajotapahtuma30.8. Suomen luonnonpäivä: luontohetki terveydelle, luontokeskus Siida

31.8.–1.9. Saariselkä MTB – maastopyöräi-lytapahtuma

Oikeudetmuutoksiinpidätetään.

Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat:

SAARISeLKÄKiehinenKelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 [email protected]

Saariselän matkailuneuvonta avoinna:22.4.-16.6. ma-pe klo 9-1717.6.-29.9. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-1630.9.-8.12. ma-pe klo 9-17

INARISiidaInarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 [email protected]

Inarin matkailuneuvonta avoinna:1.1.–31.5.2013 ti–su klo 10-17, ma suljettu1.6.–19.9. ma–su klo 9–20

IVALOMetsähallituksen palvelupisteIvalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 [email protected]

Ivalon matkailuneuvonta avoinna:arkipäivinä klo 9–16

SODANKYLÄSodankylän matkailuneuvontajäämerentie 399601 SOdANKYlÄpuh. 040 - 746 9776, fax (016) 618 [email protected]

Sodankylän matkailu-neuvonta avoinna:ma-pe klo 9-17

Apua lomasuunnitelmien tekoon

Mitä Pohjois-Lapissa voi tehdä ja missä käydä? Missä ruokailla ja minne majoittua? Näihin ja moniin muihin askarruttaviin kysy-myksiin löydät avun Inarin kunnan matkailuneuvontapisteistä

Saariselältä, Ivalosta, Inarista ja kesäisin myös Lemmenjoelta.

Matkailuneuvonnasta saa tietoa alueen nähtävyyksistä, käyntikohteista, ta-pahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Esitehyllyistämme löydät alueen matkailutoimijoiden esitteitä mukaan otettavaksi. Matkailuneuvontapisteet löydät Saariselän Siulasta Palvelupiste Kiehisestä, Ivalossa Metsähallituksen palvelupisteen yhteydestä ja Inarista Luontokeskus Siidasta. Kesäisin palve-lemme myös Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahden kylässä.

Palvelemme paikan päällä matkailuneuvontapisteissä sekä lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse. Matkailuneuvontapisteitä hoitaa Metsähallitus. Inarin kunnan alueella toimivia majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä löydät seuraavilta sivustoilta:

www.inarilapland.org www.inarisaariselka.fi

• Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden.

• www.finnair.fi

• joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle.

• Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen.

• junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-lappiin.

MITeN PeRILLe?

Documents

Inari-Saariselka matkailulehti