Turvallisuutta, toimivuut- ta ja tuottavuutta

UPM:lle.

YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET

INSPE

CTA ST

ORIES

Perinteisten toiminta-ympäristöjen muutos pakottaa etsimään uusia lähestymistapoja.

Investointi maksaa itsensä takaisin.

PALVELUISTUMINEN RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS

Paketti hallussa Itella hakee kasvua palveluista. Laatu ja työturvallisuus kulkevat kehityksessä käsi kädessä.

2 2013

Risto Kallinen, Yara

Luotatko terveydenhuollon mittaustuloksiin?

SAIRAALASSA POTILAANA tai vierailijana ol-

lessaan kiinnittää usein huomiota siihen, miten

monenlaisia mittareita potilaan diagnoosin tuke-

na käytetään. Mitä jos saan väärän määrän lääk-

keitä? Ovatko leikkaussalin työvälineet varmas-

ti puhtaat?

TERVEYDENHUOLLOSSA jos missä tarkkojen

mittaustulosten merkityksen ymmärtää. Vaako-

jen sekä verenpaine- ja lämpömittareiden oikeal-

la näyttämällä on suora yhteys esimerkiksi lääk-

keiden annosteluun.

TUTUMPIEN VAAKOJEN lisäksi terveydenhuolto-

alalla kalibroidaan sterilointilaitteita, kuten höy-

ryautoklaaveja ja desinfektiopesukoneita. Missä

lämpötilassa haitalliset sairaalabakteerit kuolevat?

Kuumeneeko lämpökaappi riittävän kuumak-

si? Millainen on lämpö-, viljely- ja kylmäkaappi-

en sekä uunien ja hauteiden suorituskyky ja läm-

pöjakauma?

LÄMPÖTILAN KALIBROINNISSA laitteen näyttä-

mää lämpötilaa verrataan mittanormaaliin eli ka-

libroituun mittariin esimerkiksi vesihauteessa.

Vaakojen kalibroinnit toimivat samalla periaat-

teella, eli mittaustulosta verrataan kalibroituihin

punnuksiin, joiden tarkka massa tiedetään.

2

TEKSTI HANNA HARJULA KUVA INSPECTA

MITÄ JOS...

IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterin perusteella.

ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.inspecta.com/IQ tai asiakaspalvelu@inspecta.com

IQ – INSPECTA STORIES

Julkaisija:Inspecta Oy, PL 113,00181 HelsinkiPuh. 010 521 600

www.inspecta.com

Päätoimittaja: Hanna Harjula, hanna.harjula@inspecta.com

Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Miia Kettunen, Timo Okkonen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland/Maggie

Graafinen suunnittelu: Antti Ratinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Pekka Hannila

Turvallisuutta, toimivuut- ta ja tuottavuutta

UPM:lle.

YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET

INSPE

CTA ST

ORIES

Perinteisten toiminta-ympäristöjen muutos pakottaa etsimään uusia lähestymistapoja.

Investointi maksaa itsensä takaisin.

PALVELUISTUMINEN RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS

Paketti hallussa Itella hakee kasvua palveluista. Laatu ja työturvallisuus kulkevat kehityksessä käsi kädessä.

2 2013

Risto Kallinen, Yara

KOMMENTTI

Yaran tehtailla tarkastuksissa ennakoidaan tulevaa

Itella kehittää työturvallisuutta Inspectan avulla

UPM:n ja Inspectan yhteistyöllä on pitkät perinteet

06

10

18

Riskiperustaisten tarkastusten hyödyt ovat jo nähtävissä

lisääntyneenä turvallisuutena ja luotettavuutena.

Tavoitteena on kytkeä turvallisuusjohtaminen

saumattomasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa.

Suunnitteilla on hyödyntää digitaalista radiografiaa

paperikoneiden tarkastuksissa.

20132

3

Jokainen yritys on palveluyritys

ON ILAHDUTTAVAA HUOMATA, miten monenlaisia

palveluyrityksiä Suomesta löytyy. Kärjistäen voisi

todeta, että lähes jokainen Suomessa toimiva yritys

on osaltaan palveluyritys. Tässä lehdessä mielen-

kiintoisen näkemyksen palvelualan mahdollisuuk-

siin ja haasteisiin tarjoaa PALTA ry:n toimitusjoh-

taja Riitta Varpe. Esimerkiksi Itellan, UPM:n ja

Yaran tarinat tuovat konkreettisesti esiin, millai-

sella kehitysotteella yritykset tulevaisuuteensa suh-

tautuvat ja millaisia palveluita Suomessa juuri nyt

kehitetään.

PALVELUSEKTORI ON VAHVASSA KASVUSSA, ja

sen merkitys tulevaisuuden hyvinvointimme perus-

tana on monessakin mielessä kriittinen. Lehden lo-

pussa kerron lisää siitä, miten Inspecta voisi arvioi-

da asiakaskokemuksen

johtamista ja siten aut-

taa luomaan tulevai-

suuden menestystä –

niin Suomessa kuin

ulkomaillakin.

Antoisia lukuhetkiä!

Liiketoimintajohtaja,

Johtamisjärjestelmien sertifiointi

sekä tuote- ja henkilösertifiointi

Tomi Kasurinen

Neste valmistautuu suurseisokkiin pari vuotta etukäteen.

15

Globalisaatio pakottaa näkemään palveluiden uhat ja mahdollisuudet.

16

Inspecta kannustaa tavoittelemaan tykkäystunnetta.

21

Maailmanharvinaisuus rakennusten kunnon arviointiin.

22

Timo OkkonenMaajohtaja, Inspecta Suomi

“Tiedätkö sinä, mikä on tavoitteesi asiakas- kokemuksessa?” sivu 5

INSPECTA KUVINA

www.inspecta.com

4

Edgars Bertuks tavoittelee kultaa

Inspectan tuella 

Kun latvialainen suunnistaja Edgars Bertuks lopetti päivätyönsä ja siirtyi täysipäiväiseksi urheilijaksi, piti moni häntä hulluna. Äänet vaimenivat, kun Bertuks voitti yllättäen ensimmäisen MM-kultansa vuonna 2012.

E

Savunpoistojärjestelmät kurjassa kunnossa

Kevään ja kesän aikana tarkastettiin suuri määrä kiinteistöjen savunpoisto-järjestelmiä. Tarkastukset osoittivat, että monien savunpoistojärjestelmien heikko kunto aiheuttaa merkittävän riskin tulipalotilanteessa. Katso, mitä Inspectalla on tarjota palo- ja pelastus-toimen turvallisuustarkastuksiin.

F

Tavoitteena on laadukas ja kestävä teräsrakentaminen

Yleiseurooppalainen standardi EN 1090 tuo yhteiset pelisäännöt kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden valmistuk-seen. Siirtymäaika uuden standardin mukaiseen toimintaan päättyy heinä-kuussa 2014 – onko yrityksesi valmis muutokseen?

A

Lentokenttäalueen mit-talaitteiden kalibrointi

on uusi aluevaltaus Inspectalle

Lentokoneiden huoltotoiminnassa ja lentoturvallisuuden varmistamisessa tarvitaan monenlaisia mittauslaitteita, joiden mittaustuloksiin on pystyttä-vä luottamaan. Inspecta on tehnyt lentokenttäalueella mittalaitteiden kalibrointeja laajamittaisesti syksystä 2013 alkaen.

D

Inspecta teki terveys-tarkastuksen Ruotsin

suurimmalle säiliölle

Preemraff Lysekil on monessa asiassa Ruotsin suurin: maan suurimman öljynjalostamon vuosikapasiteetti noin 11,4 miljoonaa tonnia ja tankin tilavuus 60 000 m3. Lue verkkosivuiltamme, miten Inspecta tutki säiliön kunnon SLOFEC™-menetelmällä vain neljässä-kymmenessä tunnissa.

B

ASME – painelaitealan kansainvälisesti tunnus-

tettu laatukoodi

Painelaitteiden valmistuksen markkinat muuttuvat yhä maailmanlaajuisemmiksi. Inspecta tarjoaa nyt yhdessä kumppa-ninsa ARISEn kanssa ASME-standardin mukaisia valtuutettuja tarkastuspalve-luita, jotka avaavat uusia vientimahdolli-suuksia niin Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan kuin Aasiaankin.

C

Miten läpimitaltaan 62-metrisen säiliön kunto tarkastettiin vain 40 tunnissa? Miten

valmistautua teräsrakennestandardin muutokseen? Miksi savunpoistojärjestelmät

voivat aiheuttaa riskejä? Verkkosivuiltamme löydät tarinat kuvien takaa.

A B

D

FE

C

KU

VA

MIL

KA

AL

AN

EN

KOLUMNI

”Perinteisten tehokkuusmittarien lisäksi on oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle.”

Superlatiivien puolesta

5

STOCKMANNIN HULLUILLA PÄIVILLÄ oli taas helppo havaita, miten

erilaisia ovat asiakaspalvelun vuorovaikutustilanteet ja miten erilai-

sia tuloksia sekä kokemuksia niistä syntyy. Kahvilassa oli mukava

rentoutua ja ajautua keskusteluun, joka liittyi juuri tähän.

VIEREISEN PÖYDÄN SISARUSPARI oli huolestunut, koska auton

katsastaminen oli unohtunut lauantaisen ostosretken takia. He roh-

kenivat kysymään jätskiä syödessäni, tulisikohan tästä unohtunees-

ta katsastuksesta vielä laskukin maksettavaksi. Mieli kirkastui no-

peasti soitolla katsastusyrityksen palvelukeskukseen, joka vastasi

lauantai-iltapäivälläkin.

LEENA JA MARJA KERTOIVAT molemmat työskentelevänsä tervey-

denhuollossa. Tämän päivän tehokkuusvaatimukset veivät Leenan

ajatukset jo maanantaihin, jolloin magneettikuvaukseen oli tulossa

kellokalle mittailemaan palveluaikoja. Leena sanoi tekevänsä kaik-

kensa jo muutenkin, joten tuollainen mittailu tuntui kovin ärsyttä-

vältä. Marja taas kertoi laboratoriossa käyvän illalla joskus niin, et-

tä ovet suljetaan juuri asiakkaan edessä. Eihän sitä nyt kukaan ala

venyä, kun on linjattu, ettei kahdeksan jälkeen makseta ylityöstä,

olipa tilanne mikä hyvänsä. Oli jännä huomata, että olin itse ha-

vainnut saman seikan kyseisellä terveysasemalla, jossa kaikki muu

sujui loistavasti. Marja päätti tehdä asiasta parannusehdotuk-

sen työpaikallaan heti maanantaina.

PERINTEISTEN TEHOKKUUSMITTARIEN lisäksi onkin

oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle,

joka edellyttää myös joustavuutta ja luottamus-

ta siihen, että henkilöstö voi tehdä asiakkaan

parhaaksi myös omia ratkaisuja. Siis lab-

ran ovi kiinni kahdeksalta vain siinä tapa-

uksessa, että on hiljaista. Näinhän niitä

erinomaisen palvelun supersoluja syntyy

ja kuolee tulevaisuudessa – olipa kyseessä

tavaratalon tietty osasto, yksittäinen kat-

sastusasema, terveysyrityksen laboratorio

tai uuden pelin kehitysprojekti. Erinomai-

nen palvelukokemus tuo asiakkaan uudel-

leen luoksemme.

SAMA PÄTEE VARMASTI koko Suomen kansan-

tuotteeseen ja viennin kasvuun, jopa teollisuudessa.

Supersolut vaativat tekojen ja tietojen lisäksi tunteiden

johtamista. Myös Leenan ja

Marjan energia nousee enti-

sestään, jos heidän ideansa

asiakaskokemuksen paran-

tamiseksi huomataan. Tie-

dätkö sinä, mikä on tavoit-

teesi asiakaskokemuksessa?

Maajohtaja

Inspecta Suomi

Timo Okkonen

AV

AK

UV

AK

UV

AK

UV

KU

KM

ILM

ILILM

IM

KA

AAAK

A A

EA

NE

LA

NE

LA

LA

LA

LNN

KOKOKOKOKOKOKOKOOLULULULLULULULUMNMNMNMNMNMNMNMNM IIIII

”Perinteisten tehokkuusmittarien lisäksi on oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle.”

555555

STOCKMANNIN HULLUILLA PÄIVILLÄ oooolililii ttttaaaaaaaas ss s s heheehhehelplplplplppopopopopoo hhhhhavavavavavaiaiaiaiaitatatata,,, mimiimimiteteteteen n

ere ilaisia a ovovatatatat asiakakasaspapalvlvele unununun vvvvvuououououoororororoorovavavavavaikikikikkikutututututusususususstitititilalalalalal ntntntntntteeeeeeeeeet t t tt jajajajaa mmmmmmitititititenenenen eeriririilalalaiiii--

siiaa tuloksia ssekekekä ä kookekeemumuksiaa nnniiiiiistststääää sysysyyntntntntntyyyyyyyyyyy . . . KKKKKahahahahahhvivivivivilalalalalal ssssssssaaa a olollo i iii mumumm kakkaakk vav

rentntouo tua jaj ajaautututuaaaua kkkeseskukukuststeluuun,, jokoka a liititi tytytyyyii ii jujuujujuuururururi ii ii tätättähähähhh n.nnn

VIEREISEN PÖYDÄN SISARUSPARI ooooolilililil hhhhhuouououou leleleleestststs unutu , kokkk skkkskkkka aaa auauauauautotototoonnn nn

kakatst asstat miminenenn olo i ununoho tununn t t llalauauauantntaiaisesess n nnn ososoosostotototoosrsrsrrsrsretetetete kekeken n nnn tatatatatt kikikikikia.a.a.a. HHHHHe e ee e rrororororoohhhhhh----

kenivav t kykysysymäm än jättsks iä syöödedesssänänä i,i ttulisikkohohohhhananananannn tttttäsäsäsäsässtätätätättä uuuuunononononohthththhtununununeeeeeess-

ta katsaststuksesta vivielä laskukin maksettavakksiiiii.. MMMMMieieieieelililililil kkkkkiriririrkakakakakastststuiuiuii nnnnoooo---

pepeastiti ssoitolla katsasa tuusysyrityksenen palvelukeskukukukkkseseeeenenenenen, , , jojokakaa vvvassstaatasisisisisis

lalalalauauauauanntntntaiaiai-i-i-iltltapapäivälläkin..

LEENA JA MARJA KERTOIVAT mmololememmamaat t työsö keentellevvvväänänännänsäsäsäsäsä ttttterererere vvevevev yyy--

dedeedenhnhnhnhuououou lllllloso sa. Tämämän n päpäivivi änän tehehokokkukukuususu vaattimukkses t t tt vev ivivivivivvätätätätä LLLLLeeeeeee nananan n

ajajjatatatukuku sett jojoo mmaanantaiaihihiihh n,n, jjolollol ininn mmagagagnnen ettikuvavav ukukku seeeseenenenenenen ooooolilililil tttululululosoo sa

kekek lloko allele mittailemmaaaan n papalvlveleluauaikikojojo a.a.. Leena sanaa oiii tttekkekkeekkevevevevevevänänänänänsäsäsäsä kkkaiiikk-

kek nsn a joj muuutenkkinin, , jojoteten n tutuolollalaininnenenen mmittailu tuuutut ntntn uiuiuiuiui kkkkovovovovovininininn äääärsr ytyttää----

vältä. MMarja taaas s kekeeerttrtrtoiiooo lllabababoro atatororioiosssa a käkäyvyvänä iillllalalalalllalalaala jjjjosososososkukukukukusss nininiininn, etetettete ----

tää oovevet suljetaann jujuururru i i asasasa iaiaiakkkkaan n edessää.. Eihhän ssssitititä ää ä nynynynynyt t t tt kukukuk kakaanaa aaaaalalalaa

venyä, kun on lilinjnjatttutu,, etetettetei kahddeksaan jäääjälklkeeennnn mamamamamakskksksksetetetete aaa ylyllitittyöyöyööyööststttä,ä,ä,ä,

ololipipa tilanne mimikäkä hhyvyvänänsäsä. OlOllii i jäjännnnä ä huhuhuomomatatatta,a,a,,a, eeeeettttttttt ä ä ä ä ololololinini iiitstssee hahahahahah ----

vavaininnut saamaman n seseikikanan kkysyseieieiisesesellllllä ää tetetervrvr eyeyeyeysasasas semamamm lllllllla,a,a,a,a, jjjjjjososososo sasasasas kkkaiaikkkkkkkk i i iii mumumumumuu uu

susujujui i loloisistatavavaststii. MMararjaja ppäääättttttiii tetetehdhhdhdä äää asasasa iaiaastststs a papapap rararaaarannnnnnnnn ususuusseheeehhdootutuukkkkk----

sesenn tytyöpöpaiikakalll aan hehetit mmaaa nanantntaiainan .

PERINTEISTEN TEHOKKUUSMITTARIEN lllissisäkäkäkäkäkkksisisisisis ooooonknknknknnn ininininn

ololtatavaa herkkänä todellliselle aasisiakaka asasasasskokok kekk mumumuuuuukskskskskselelelelelellelelelele,,,,,

jokaka eedeellyttää myös joustavavvuuuuuuu tttttta a aa jajajaaa llluouu tttttttttammamamusususususu ------

ta ssiihhen,n, että henkkiliili ösö tötö vvoioioi tttttehehehehehehdädädäddää aaaaasisiiss akakkkakakkakakakkkakakakakakakaaananananana

paparhrhaaksii myös oomia raatkkkt aiaiisususujajajajajajaa. SiSiSSSiSiississ lllababbbbb----

raann ovovi i kikiininnini kkahahded ksalta vvvaiaiaiaiia n nn n sisiiinnnä tatapaaapapaap -----

uksessssa,a, eettt ä onononnon hhhhhililjajaisi ta. NNNäiää nhnhnhnhnhänännnänä nniiiiitätäätäää

erinomomaisenn papapapalvlvlvlvelelunun suppererersoooluluujajajajja ssssssyny tyyyyyy yy y y

ja kuoleee e tutuuulelelelevavavavaiisii uuuuded sss a aa –– olololololipipiipipaaaaaa kykykkykkyseeesesesesesee säsäsässäsäsääsä

tavaraatatalolooonn n n tittitietetetettytyytyty oosaassto, yyykskskk itiii tätätätät ininininii enenee kkkkkkatatatatatttaaat----

sastusasaseememma,a,,, tttteerere veveysysyryritykykkyksesesesen n nn n lalabbobobobob raraarr toooririririrrrrr o o oo o oo

taai i uuuuudeddennn pepepepelililil n n kekekk hihitytyspspsproroojejejeejj ktktktktktktti.i.i.ii.i. EEEEEEEEririnonnoooon mamamammm iiiii---

neen n n n papapap lvlvelelukukokokeemme ususu ttuououou aasiiiakkkkkkakkakakkaanan uuuuudududdddudelelelelellelel---

leleleleenennn llluouououokskssememmemee. .

SAMA PÄTEE VARMASTI kkokkkkkkko o SuSuSSuS ommommenenennnenn kkkkkananananansasasaas nnnnn--

tutuotooo tet eseseeeennn jajajaj vvvieieieiennnnnninini kkassvuvuvuunnuunun,,,,, jojoojojojj papapapappap ttteoeoeoeoeooe llllllllllisisisisiii uuuuuuuuddeeedesssssssssa.a.a.a.a.

SuuSuupepepp rssolollututt vvaaaaaaatitititivavavavv tt teteeekokoojeen nnnn jajaa tttttieiiiieieetotoojejejen nnn n lilililiiliil säsäsäsäsäääkskskskskskskkk i i i i tutuuntntntntnntteiiiiidedededededdden nnn n n n

jooojohthhh ammmisisisttatataa. . MMMMyöyöyöyösss LLLLLeeeenanan n jajaaa

MMararaa jajan enenene ererere gigigigia a aa nononon usususu eeee eeeentntii-

sesesesestsststäääääään,n jjjososos hhhhheieieie dädädädännn ididi eaeaeansnsnn a aaaa

assasa iaiaakakakkasksks okokkememmmukukukuksesesennnnn papapap raraannnnn----

tatatatammimimiseseeeksksksi i huhuhuomommomo atatatataaaaaan.n. TTTieie-----

dädädäätktkttkööö sisisinänänänä, , mimimim käkäkääkä oooon n n tatavovoittit----

teteeeese i asasaa iai kakaskskskokokkokkememememukukuku ses ssssa?a???

Maajohtaja

Inspecta Suomi

Timo Okkonen

Risto Kallisen mukaan riskiperustaisen tarkastusohjelman valinnan taustalla ovat olleet Yaran tärkeimmät tavoitteet: turvallisuus ja luotettavuus.

6

ara Suomen paine- ja kemikaalilaitteiden tarkastuksiin

sovelletaan perinteisen tarkastustoiminnan lisäksi riski-

perusteista tarkastusta. Sen piirin kuuluvat kattilat, pai-

nesäiliöt, putkistot, varoventtiilit ja varastosäiliöt. Uu-

denlainen tarkastusmenettely aloitettiin Yaralla Suomen

Uudenkaupungin tehtailta vuonna 2010 typpihappoyk-

siköistä. Seuraavaksi vuorossa oli Siilinjärven tehdas, ja

riskiperustainen tarkastusohjelma aiotaan ulottaa Suo-

messa kaikkiin Yaran paine- ja kemikaalilaitteita sisältäviin tehtaisiin ja

yksiköihin muutaman vuoden kuluessa.

Suomessa kuljetaan globaalin emoyhtiön, Yara International

ASA:n, jalanjäljissä. Osassa maailmanlaajuisesti toimivan Yaran toi-

mipisteitä RBI-ohjelmaa (Risk Based Inspection) on sovellettu tehtai-

den tarkastuksiin jo useiden vuosien ajan. Yara valmistaa ja markkinoi

muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teolli-

suuskäyttöön sekä ympäristönsuojelun tuotteita yli 50 maassa. Suomes-

sa tuotantolaitoksia on neljä. Täällä sijaitsee muun muassa Länsi-Eu-

roopan ainoa fosfaattikaivos.

iskiperustaisen tarkastusohjelman valinnan taustalla ovat

olleet yhtiön tärkeimmät tavoitteet: turvallisuus ja luotetta-

vuus. Risto Kallinen huomauttaa, että RBI:n avulla tavoit-

teiden toteutumista voidaan edistää.

Kallisen ensimmäiset kokemukset tarkastusohjelmasta ovat hyvät.

”Jo ensimmäisissä tarkastuksissa löysimme olennaisia asioita, joi-

ta perinteisillä tarkastuksilla ei olisi huomattu”, Kallinen kertoo.

Selväksi on kuitenkin tullut myös se, että erityisesti RBI:n alku-

vuosina tarkastukset vaativat aiempaa enemmän työtä ja resursseja.

RBI on Suomessa vielä varsin uusi asia. Kallinen pohtii, että kuten

lähes aina uusiin asioihin, myös tähän liittyy monenlaisia ennakkoluuloja.

”Perinteisessä tarkastustoiminnassa on paljon riskiperusteisen

tarkastuksen elementtejä. Mutta kun turvallisuutta ja luotettavuutta

halutaan kehittää yhä pidemmälle, tarvitaan jotain enemmän.”

ASENNE

Lähtötaso vaikuttaa toki siihen, millaisia lisä-

panostuksia tarvitaan. Lisätöitä on Kallisen mukaan

tiedossa erityisesti silloin, jos aiempana tasona ovat

olleet niin sanotut viranomaistarkastukset.

”Jos yrityksissä halutaan muuttaa tarkas-

tusmenettely riskiperusteiseen, on oltava valmis

muuttamaan myös tarkastuksiin liittyviä käytäntö-

jä ja ajattelutapaa. Tarkastuksia tehdään sen vuok-

si, että toiminta on mahdollisimman turvallista ja

luotettavaa.”

ara Siilinjärvellä resursseja on päätetty li-

sätä, ja Kallinen saa tarkastuksia varten

uuden kollegan.

”Olin yksi Suomen pioneereista. Täällä ei aiem-

min ole ollut erikseen tarkastuksista vastaavia ihmisiä.”

Näiden päälle Yarassa lisätään ulkopuolisen

tarkastuksen määrää.

Kallinen tietää, että ennen tällaisia panostuk-

sia yrityksissä lasketaan euroja tarkkaan. Uusiin ku-

lueriin ei oltaisi valmiita, ellei luotettavuuden kehit-

tymisestä ole takeita.

Koko Yara-konsernilla on tehtaita eri puolil-

la maailmaa, Australiasta Kanadaan. Tehtaat eivät

merkittävästi poikkea toisistaan, mikä helpottaa ris-

kiperustaisen tarkastusmenettelyn käyttöönottoa.

Suomessa RBI ei ole vielä levinnyt kaikkien

900 yaralaisen arkeen.

”Kursseja on järjestetty lähinnä tarkastus-

ten avainihmisille, mutta heidänkin tietämystään on

tarkoitus vielä syventää. RBI-tiimi perustetaan ai-

na kohteen suunnitteluvaiheessa, ja sitä vahvistetaan

yksikköjen prosessiosaajilla.”

Riskejä minimoimassa Yaran Suomen tehtailla riskiperustaista tarkastusta, RBI-ohjelmaa, on käytetty reilun parin

vuoden ajan. Riskiperustaisen tarkastusohjelman hyödyt ovat jo nähtävissä lisääntyneenä

turvallisuutena ja luotettavuutena. ”Tällaisen prosessilaitoksen seisottaminen on erittäin

kallista, ja yllättävä seisokki maksaa paljon. Siihen verrattuna tarkastuksiin käytettävät rahat

ovat hiluja”, perustelee RBI:n käyttöönottoa Yaran tarkastusinsinööri Risto Kallinen.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT PETRA TIIHONEN

Y

R

Y

77

Risk Based Inspection (RBI)

”Keskustelemme Inspectan kanssa siitä, millaisia välineitä ja me-

nettelyjä heillä on. Kaikkea ei onneksi tarvitse tehdä eikä osata itse.”

iskiperustaisen menettelyn avulla selvitetään laitteiden tar-

kastusten tärkeysjärjestys. Laitteelle saadaan arvioitua sen

riskitaso, vaikka sitä ei olisi ehditty tarkastaa vielä kertaa-

kaan. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi konservatii-

visesti arvioitu korroosionopeus. Lopputuloksena saadaan selville, olisi-

ko laite tarkastettava mahdollisesti jo seuraavan seisokin yhteydessä.

”Koska RBI kartoittaa kaikki potentiaaliset vauriomekanismit,

se samalla katsoo myös tulevaisuuteen. Aiemmin tarkasteltiin lähin-

nä, millainen historia laiteella on ollut ja mitä siitä on siihen mennes-

sä löytynyt. Nyt meillä on mukana menneen ja tulevan riskit. Pystym-

me päättelemään myös sellaisia riskejä, joihin ei ole aiemmin kiinnitet-

ty riittävästi huomiota.”

RBI:n hyötyihin kuuluu myös nopea päivitettävyys, joka tukee

jatkuvaa kehittymistä.

”Kun tarkastuksia sisältänyt seisokki on tehty, on olennaista, et-

tä saamme tarkastusdokumentit selkeinä ja ajallaan, sillä niiden perus-

teella päivitämme uuden riskiluokituksen sekä tarkastussuunnitelman

seuraavaan seisokkiin.”

Siilinjärvellä seisokkeja on vuosittain, mikä antaa tarkastustoi-

minnalle joustavuutta: kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä samalla kertaa,

sillä seuraava mahdollisuus tulee jo vuoden kuluttua. Mikäli seisokkeja

olisi vaikkapa viiden vuoden välein, tilanne olisi toinen.

allinen sanoo hieman liioittelevansa, kun hän kertoo ihmisten

lähes pyörtyilleen uusille suunnitelmille: tiheät tarkastusvälit

ja paljon testauksia.

”Asenteet muuttuivat nopeasti, kun tarkastuksissa huomattiin

asioita, joita aiempi kunnossapito ei olisi löytänyt. Ihmiset ymmärtävät

kyllä, millaiset seuraukset yllättävillä tuotantokatkoksilla olisi. Ne tar-

koittaisivat myös luotettavuuden menetystä. Mutta nyt meillä on työ-

kalu, jolla tuollaisia voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää.”

Nykyään tehtaissa käydään jo kilpailua siitä, mihin tehtaisiin se-

kä yksiköihin menetelmää ryhdytään seuraavaksi soveltamaan.

Uuden menettelyn ansioksi Kallinen laskee myös resurssien ai-

empaa järkevämmän kohdentamisen. Kun riskit ovat tiedossa, riskejä ei

tarvitse vahdata sieltä, missä ne ovat merkityksettömän pienet.

Kallinen on mielissään yhtiönsä arvojärjestyksestä. Koska turval-

lisuus ja luotettavuus ovat korkeimmat tavoitteet, tarkastustoimintaa

tekeviä kuunnellaan.

”Toki meillä pitää olla sanomallemme hyvät perusteet. Mutta jos

kartoituksessa huomataan vaikkapa korkean riskin laite, sen tarkastus-

ta on kenenkään vaikea ohittaa.”

RBI-tiimin rooli on ratkaiseva, kun selvite-

tään esimerkiksi, millaisia heikentymismekanismeja

laitekannassa voi olla.

”Silloin tarvitaan syvällistä osaamista, ja mu-

kaan otetaan esimerkiksi globaalin Yaran korroosio-

asiantuntija.”

aikka perinteisessä tarkastusmenettelys-

sä on samoja aineksia kuin RBI:ssä, me-

nettelyissä on myös selkeitä eroja. Kalli-

nen kärjistää hieman kuvaillessaan, kuinka aiemmin

tarkastaja tuli paikalle, meni tarkastamaan säiliötä ja

alkoi pohtia, millaisia vaurioita siinä voisi olla.

”Nyt tuo puoli kartoitetaan etukäteen perus-

teellisella ryhmätyöllä. Eri vaurioiden potentiaaliset

esiintymismahdollisuudet tiedetään siis jo etukäteen.”

”Koska RBI kartoittaa

kaikki potentiaaliset

vauriomekanismit, se

samalla katsoo myös

tulevaisuuteen.”

Riskien arvioinnin jälkeen saadaan ensimmäi-

nen luonnos tarkastussuunnitelmasta. Tämän jäl-

keen Yara on yhteydessä Inspectaan, jonka kanssa

tarkastussuunnitelman luonnos käydään läpi.

”Mietimme yhdessä, millä tavoin pystymme

toteuttaman tarkastussuunnitelman käytännössä.

Mitkä ovat parhaat menetelmät, mikä olisi hyvä laa-

juus ja millaisia muutoksia tarvitaan?”

Kallinen pitää riskiperustaiseen tarkastusme-

nettelyyn liittyvää suunnittelua ja yhteisiä keskuste-

luja ohjelman suurena vahvuutena. Tuloksia tulee,

kun yhteistyö sujuu.

Tarkastuksia varten tarvittavia laitteita ei tar-

vitse itse ostaa. Esimerkiksi Siilinjärvelle ei ole han-

kittu uutta tarkastusvälineistöä.

TARKASTUSTEN OHJAAMINEN ja hal-linta riskien perusteella auttaa asetta-maan tarkastukset tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan ne. MENETELMÄN AVULLA analysoidaan, kuinka todennäköisesti jotain tapahtuu ja mitä seurauksia siitä aiheutuu.

RBI-MENETTELY pohjautuu API 580 ja API 581 -standardeihin.

RBI TUOTTAA TIETOJA odotetusta kulumisesta ja siitä, mihin yrityksen on syytä keskittyä.

TARKASTUKSISTA SAATUJA tietoja voidaan hyödyntää muun muassa päivittäisessä kunnossapidossa, huoltokatkosten aikaisessa priorisoin-nissa ja investointien optimoimisessa peruskorjauksen aikana.

YARAN TEHTAALLA Siilinjärvellä on huomattu, että API-standardeihin pohjautuvaa menettelyä on mahdollis-ta madaltaa muun muassa ohjelmis-tosovellusten avulla. Jos arkistointi ja tarkastusdokumentointi ovat olleet riittävällä tasolla, menettelyn käyttöön-otto kevenee.

Perinteinen tarkastustoiminta

RBI

Riski

Tarkastusten/ylläpidon kustannukset

RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS

8

K

V

R

9

Asenteet muuttuivat nopeasti, kun tarkastuksissa huomattiin asioita, joita

aiempi kunnossapito ei olisi löytänyt.

10

Paketti haItella kehittää työturvallisuuttaan panostamalla keskustelevaan organisaatiokulttuuriin.

11

llussa Postilaitoksesta kansainväliseksi logistiikkayritykseksi muuntautunut Itella-konserni

hakee kasvua palveluistumisesta. Inspecta auttoi Itellaa toteuttamaan koko yrityksen

laajuisen työturvallisuusjohtamisen kehityshankkeen, joka tuo yhtiön arvot kiinteästi

mukaan jokapäiväiseen työhön.

ITELLA

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT PEKKA HANNILA

12

tella on palveluyritys, joka on erikois-

tunut asiakkaittensa tärkeiden tieto-

ja tuotevirtojen hallintaan. Suomessa

Itellan tärkeä perustehtävä on tarjota

postipalveluita koko maassa.

Itellan liikevaihdosta 96 pro-

senttia tulee yrityksiltä ja yhteisöil-

tä. Tärkeimmät asiakastoimialat ovat

kauppa, palvelut ja media, ja yritys toimii Euroopas-

sa sekä Venäjällä. Kansainvälisen liikevaihdon osuus

on noin kolmannes.

POSTINKANTAJASTA PALVELUYRITYKSEKSIItella Oyj:n juuret yrityksenä ulottuvat lähes 400

vuoden taakse. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Suomen postilaitoksen vuonna 1638,

jonka jälkeen postitoimintaa on harjoitettu muun

muassa 1800-luvulla postilaitoksen keskusvirastona

sekä 1990-luvulla Posti-Tele-liikelaitoksena. Vuon-

na 2001 Postista tuli julkinen osakeyhtiö. Nykyisen

Itella-nimen konserni sai vuonna 2007.

2000-luku on ollut Itellalle voimakasta muu-

toksen aikaa. Yhtiö on muuntautunut perinteises-

tä postilaitoksesta kansainväliseksi palvelukonser-

niksi, joka on investoinut ja laajentunut voimakkaas-

ti erityisesti logistiikka- ja viestinvälityspalveluihin.

ITaloushallinnon kokonaispalvelut tulivat mukaan tarjontaan vuonna

2009, ja jo vuotta myöhemmin niille saatiin ensimmäiset laajat ulkois-

tusasiakkuudet.

Itellan tie monipuoliseksi palveluyritykseksi myötäilee logis-

tiikka-alan kansainvälisten suurtoimijoiden kehityspolkua. Perintei-

sinä kuljetusyrityksinä aloittaneet yhtiöt tekevät aluevaltauksia palve-

lukokonaisuuksiin, joiden varaan asiakkaat voivat antaa tarvittaessa

koko yrityksensä logistiikan. Harva tulee ajatelleeksi, että verkkokau-

pasta tilattu varaosa, vaate tai huonekalu voi hyvin todennäköisesti tul-

la Itellan kaltaisen logistiikkayrityksen ylläpitämästä pitkälle automati-

soidusta varastosta. Logistiikkayritykset etsivät jatkuvasti uusia palve-

lumahdollisuuksia toimitusketjujen hallinnasta aina tietotekniikan ja

kulutuselektroniikan korjauspalveluihin.

TURVALLISUUSJOHTAMISEN OSAAMISELLE KYSYNTÄÄ Palveluistumisen ja sähköisen tiedonvälityksen haasteet ja mahdollisuu-

det kulkevat rinta rinnan Itellan ja muiden logistiikkayritysten liike-

toimintanäkymissä. Perinteisen osoitteellisen kirjejakelun sekä tilattu-

jen sanoma- ja aikakauslehtien lähetysmäärät ovat vähentyneet hitaasti

mutta tasaisesti jo vuosia. Samalla verkkokaupan yleistyminen kasvat-

taa pakettilähetysten määrää Suomessa jatkuvasti. Vuoden 2012 joulun

alla kaikkien aikojen ennätysviikolla Itellan kuljetusverkossa kulki lä-

hes miljoona pakettia.

Palveluistumisen myötä yrityksen oma toiminta muuttuu aiem-

paa monimuotoisemmaksi. Työturvallisuuden hallinnassa tarvitaan

paitsi yhä laajempaa käytännön asiantuntemusta, myös kattavaa strate-

13

gista näkemystä siitä, miten johtotasolla laaditut arvot ja tavoitteet saa-

daan käytännössä näkymään jokapäiväisessä työssä, joka on hajautunut

useille toimialoille.

Itellan konsernijohtajana vuonna 2012 aloittanut Heikki Malinen pani alulle hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää koko Itel-

lan työturvallisuuskulttuuria.

Inspecta auttoi Itellaa projektin käynnistysvaiheessa toteuttamal-

la koko yrityksen laajuisen turvallisuusarvioinnin.

Inspectan uusi koulutus turvallisuuskulttuurin kehittämisestä keräsi parikymmentä osallistujaa lokakuussa 2013.

Miksi turvallisuuden kehittäminen kiinnostaa ja on tärkeää? Valion työturvallisuuspäällikkö Seppo Morander ja mehutehtaan työsuojelupäällikkö Irina Kallio kertoivat koulutuksen tärkeimmän annin olevan tuki omalle pohdinnalle. ”Arjessa painimme samojen kysymysten kanssa. Mietimme, miten työturvallisuuden tulisi käytännössä näkyä valiolaisten työssä. On hyvä saada tukea sille, että olemme oikealla reitillä”, valiolaiset summaavat. ”Tärkeintä tur-vallisuuden kehittämisessä on oikea asenne. On myös muistettava, että työturvallisuus ei ole irrallaan muusta turvallisuudesta. Meille elintarviketurvallisuus on tietysti erittäin korkea arvo”, toteaa Kallio.

Fortumissa turvallisuuskulttuurin eteen on tehty pitkään töi-tä, sanoo puolestaan asiantuntija Ruusaliisa Leinonen, joka työskentelee Fortumin Nuclear Safety Oversight -yksikössä. ”Ydinvoima-alalla lähtökohtana on, että turvallisuus tulee ensin. Meillä turvallisuus on koko ajan ylimmän johdon agendalla”, Leinonen sanoo. ”On kuitenkin hyvä muistaa, että turvallisuus-kulttuurissa on eroja eri maiden ja organisaatioiden välillä ja nämä asiat on otettava huomioon käytännön työssä. Tällä hetkellä pidän haasteena sitä, että eri turvallisuuden alat, kuten esimerkiksi työ- ja prosessiturvallisuus, ymmärrettäisiin osana kokonaisuutta ja että tämä ymmärrys integroituisi käytännön tekemiseen kaikilla tasoilla. Koulutuksessa parasta antia onkin ollut juuri käytännön esimerkit, joista saa ideoita omaan organisaatioon vietäväksi”, päättää Fortumin Leinonen.

Työturvallisuuden ja turvallisuusasenteiden kehittäminen koskettaa kaikkia

”Palveluistumisen suhteen tärkeintä

meille on ymmärtää, että työturvallisuus

on laatukysymys. Laatu ja työturvallisuus

kulkevat käsi kädessä.”

”Palveluistumisen suhteen tärkeintä meille on ymmärtää, että työ-

turvallisuus on laatukysymys. Laatu ja työturvallisuus kulkevat käsi kädes-

sä”, kertoo Itellan työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen. ”Itella ha-

luaa olla laadukas palveluntarjoaja, joten myös työturvallisuuden pitää olla

kunnossa. Molemmat asiat ovat prioriteeteissamme hyvin korkealla, ja on

hienoa olla näkemässä, miten nämä kaksi asiaa kehittyvät yhdessä.”

Inspectan toteuttamaan kokonaisuuteen sisältyi kolme osa-aluet-

ta. Aluksi toteutettiin turvallisuusjohtamisen käytäntöjen arviointi, T

EK

ST

I H

AN

NA

HA

RJU

LA

14

jossa oli mukana 40 johtajaa, työsuojeluvaltuutettua ja esimiestä koko

Itella-konsernista. Arvioinnissa kartoitettiin yhtiön työturvallisuuskult-

tuurin tilaa – toisin sanoen sitä, miten kuvatut käytännöt toteutui-

vat päivittäisessä toiminnassa. Arvioinnin tuloksia verrattiin parhaisiin

käytäntöihin Suomessa ja kansainvälisesti.

Johtamiskäytäntöjen kartoittamisen jälkeen Inspecta toteut-

ti Itellalle mittavan työturvallisuuden asennemittauksen, johon osallis-

tui noin tuhat työntekijää. Lopuksi Inspectan asiantuntijat esittelivät

Itellan johdolle yhteenvedon tuloksista sekä havainnot, joiden pohjalta

Itella pystyy viemään kehitysprosessia itsenäisesti eteenpäin.

STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN”Työturvallisuuden arviointia tarjoavat lukuisat toimijat yksittäisis-

tä kouluttajista alkaen. Inspecta valikoitui Itellan kumppaniksi tässä

hankkeessa siksi, että pystymme tarjoamaan koko yrityksen laajuisen

palvelukokonaisuuden, jossa ovat mukana sekä strategisen tason näkö-

kulmat että työyhteisötason turvallisuusasiat. Vastaavaa kokonaisuut-

ta ei Suomessa tarjoa kukaan muu”, kertoo Inspectan liiketoimintajoh-

taja Tomi Kasurinen.

Työturvallisuuskulttuurin uudistamishankkeen aloitus vietiin lä-

pi tiiviillä aikataululla. Ensimmäiset keskustelut Itellan ja Inspectan

välillä käytiin vuoden 2013 alussa, ja työturvallisuusarvioinnit päästiin

toteuttamaan jo huhti–toukokuun aikana. Kesän aikana työ jatkui ra-

portoinnilla sekä Itellan turvallisuusjohdolle järjestetyllä seminaarilla.

Elokuussa hankkeen tulokset esiteltiin konsernin johtoryhmässä.

Itella on ollut erittäin tyytyväinen tuloksiin, ja työ jatkuu aktii-

visesti. Kyseessä ei ole kertaprojekti, vaan pitkäjänteinen muutoshanke.

”Inspectan kanssa olemme saaneet paljon asioita aikaan ripeällä aikatau-

lulla”, kertoo Sanna-Mari Myllynen. ”Inspectan asiantuntijat ovat saa-

neet pisteet erityisen asiakaslähtöisestä asenteesta sekä joustavuudesta.”

TAHTO LUO MUUTOKSEN Olennainen tekijä projektissa oli Itellan omista arvoista lähtenyt halu työ-

turvallisuuden ja johtamiskulttuurin kehittämiseen. Tavoite oli kytkeä tur-

vallisuusjohtaminen saumattomasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa.

”Hyväksi havaittuina käytännön työkaluina tähän suosittelimme

esimerkiksi säännöllisiä työturvallisuuskeskusteluita. Keskustelemal-

la säännöllisesti voidaan osoittaa, että turvallisuus ei ole vain juhlapu-

heita vaan tapa toimia ja että tätä turvallista toimintatapaa edellytetään

kaikilta”, Kasurinen sanoo. Työturvallisuuskeskusteluissa työntekijöi-

den kanssa voidaan käydä läpi oman työtehtävän ja työpaikan kannalta

olennaisia käytäntöjä sekä aiemmin sattuneita tapaturmia.

”Käynnissä olevassa kehityshanke ja Inspectan tekemät tutki-

mukset ovat tuoneet organisaatiollemme paljon lisäarvoa”, Sanna-Mari

Myllynen kertoo. ”Osa asioista tiedettiin jo, mutta saimme tutkimuk-

sesta vahvistusta ajatuksillemme ja näkemyksillemme. Nyt olemme

paljon viisaampia siinä, mitä kohtia lähdemme jatkossa kehittämään.

Inspecta on haastatteluilla saanut hyvän tuntuman organisaatioomme,

ja meillä on nyt rehellinen kuva tilanteesta.”

Työturvallisuus on tärkeä perusarvo kaikille vastuullisesti toimi-

ville yrityksille. Käytännössä turvallisuuden edistämisessä joudutaan

usein tasapainottelemaan ”kepin ja porkkanan” välillä. ”Oikeiden työ-

kalujen soveltaminen eri tilanteissa on aina haaste. Yhteinen, avoin kes-

kustelu työturvallisuudesta kuitenkin luo perustan turvallisuustason

jatkuvalle parantamiselle ja hyvälle turvallisuuskulttuurille”, toteaa To-

mi Kasurinen.

”Itellalla oli vahva halu ottaa iso loikka työturvallisuusjohtamisen

kulttuurissa. Inspecta valikoitui yhteistyökumppaniksi, koska kykenimme

tarjoamaan sekä vankkaa käytännön osaamista työturvallisuudessa että ar-

vioimaan johtamisjärjestelmää kokonaisuutena,” Kasurinen päättää.

”Kyseessä ei ole kertaprojekti, vaan

pitkäjänteinen muutoshanke.”

Itella on muuntautunut perinteisestä postilaitok-sesta kansainväliseksi palvelukonserniksi, joka on investoinut ja laajentunut voimakkaasti erityisesti logistiikka- ja viestinvälityspalveluihin.

Suurseisokki syö miljoona työtuntia

15

N

VAIKUTTAJA

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT NESTE, SHUTTERSTOCK

INSPECTA ON MUKANA Porvoon jalostamon suurseisokissa. Inspectan tehtäviin kuuluvat lukuisat eri testaukset, tarkas-tukset ja mittaukset, joiden avulla kerätään tietoa laitteiden kunnosta.

– HUOLELLINEN valmistautuminen mahdollisimman aikaises-sa vaiheessa, yhdessä asiakkaan kanssa, on äärimmäisen tärkeää myös meille. Näin rajallisessa ajassa tehtävä mittava työmäärä saadaan maaliin oikea-aikaisesti ja menestyksek-käästi, sanoo Inspectan myyntijohtaja Jukka Verho.

Tehokas projekti

este Oilin Porvoon jalostamon seuraavaan suurseisokkiin

on vielä lähes pari vuotta aikaa, mutta suunnittelu on jo

hyvässä vauhdissa. Jalostamon infrastruktuuri vaatii täy-

dellisen alasajon, joka toteutetaan neljän–viiden vuoden

välein.

Tulevan suurseisokin hankevastaava Antti Nissi-nen Nesteeltä kertoo, että valmistautuminen aloitettiin

pian edellisen suurseisokin jälkeen.

”Vuonna 2010 perustimme jalostamolle pysyvän ryhmän, jo-

ka vastaa pienemmistä vuosittaisista yksikköseisokeista sekä valmistelee

seuraavaa suurseisokkia.”

Kyseessä on kansainvälisestikin mittava projekti, josta ei selvi-

tä vain oman väen voimin. Kansainvälisyys on myös näkyvä ja kuuluva

osa projektia – suurseisokin aikana tehtävät työt ovat osittain sellaisia,

joihin tarvitaan asiantuntija-apua Suomen ulkopuolelta.

”Viimeksi mukana oli 40 eri kansallisuutta. Tässä on omat haas-

teensa, sillä kaikki ovat mukana suurseisokin koulutuksissa, joita on

järjestettävä eri kielillä.”

Kiivain koulutusjakso alkaa loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015, jol-

loin kurssitetaan myös varatyöntekijöitä, kaikkiaan siis tuhansia ihmisiä.

Myös hyvin arkisia mutta projektin sujuvuuden kannalta tärkeitä

asioita pitää järjestää: miten liikenne saadaan sujumaan, riittääkö park-

kitila, minne muualta tulevat majoittuvat ja kuinka usean tuhannen

ihmisen ruokailu saadaan sujumaan. Vaikka jalostamo seisoo, ei oma-

kaan henkilöstö lomaile, vaan osallistuu seisokin ai-

kana huoltotöihin.

LÄHES KAIKKEEN ON VARAUDUTTAVASuurseisokissa varmistetaan seuraavan käyntijak-

son käytettävyys ja käytön turvallisuus. Noin kuu-

kauden aikana tehdään lukemattomia laitteiden

huoltoja, uusimisia ja varaosien vaihtoja. Tänä ai-

kana on hyvä tehdä myös puhdistuksia.

Taustalla ovat myös lakivelvoitteet ja niiden

sanelemat tarkastukset. Tarkastuksia varten kaikki

prosessiyksiköt pysäytetään. Voimalaitos, satama

ja jakeluterminaalit toimivat kaikesta huolimatta

normaalisti. Liikenne Suomen maanteillä ei pysäh-

dy, vaikka jalostamo seisoo – autoilijat saavat tan-

kattua kulkupelinsä myös seisokin aikana. Nissinen

huomauttaa, että suurseisokilla ei ole varaa epäon-

nistua, sen on onnistuttava kerrasta.

”Tämän vuoksi teemme etukäteen erilaisia ris-

kikartoituksia ja varasuunnitelmia. Kaikista yllätyk-

sistä kertovaa kristallipalloa meillä ei ole, joten mei-

dän pitää osata varautua monenlaisiin tilanteisiin.”

Yksi tärkeä edellytys onnistumiselle on teki-

jöiden rautaisen ammattitaidon lisäksi se, että jokai-

nen tekee oman työnsä vastuullisesti ja ottaa muiden

työvaiheet huomioon.

”Ei riitä, että ottaa vastuun vain omasta

työstään, sillä myös yhteen sovittelu on kaikkien

vastuulla.”

Jokaiselle urakkaan osallistuvalle terotetaan,

että ykkösjuttu myös seisokin aikana on turvalli-

suus. Laadustakaan ei voida tinkiä. Koska aika on

rajallinen, olennaista on myös aktiivinen tiedon ja-

kaminen. Informaation on virrattava, jotta seuraava

tekijä pääsee hoitamaan työtään ilman katkoksia.

”Meille on tärkeää saada palveluntarjoajat

mukaan jo suurseisokin suunnitteluun ja ottaa koko-

naisvastuu tekemisistä heti alusta asti. Tästä on suu-

ri apu, kun varsinainen rutistus alkaa.”

Hankevastaava Antti Nissinen valmistautuu Nesteen reilun kuukauden pituiseen suur- seisokkiin. Varattuna on miljoona työtuntia ja 4000 ihmistä.

PalveluistuminenTEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVITUS JANNE KUNTTU

KEHITTYNEISSÄ MAISSA palveluiden osuus yri-

tysten liiketoiminnasta kasvaa jatkuvasti. Samaan

aikaan globalisaatio vie teollisuustuotantoa maihin,

joissa on alemmat työvoimakustannukset ja suurem-

mat lähimarkkinat.

“Suomi ei pärjää ja hyvinvointiyhteiskunta ei

säily, ellemme muuta ajattelu- ja toimintatapojamme

palvelutalouden edellyttämällä tavalla”, kiteyttää

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimitusjoh-

taja Riitta Varpe.

MONET MAAILMAN SUURIMMISTA ja menesty-

neimmistä yrityksistä ovat käyneet läpi hurjan muo-

donmuutoksen laitevalmistajista globaaleiksi palve-

luyrityksiksi. Teollisuusyrityksen palveluistaminen

ei kuitenkaan ole helppoa, eikä insinööriosaami-

nen välttämättä taivu taidoksi toimia maailmanlaa-

juisissa arvoverkoissa. Asiakas on oman liiketoimin-

tansa paras osaaja, joten palveluyrityksen on pystyt-

tävä tarjoamaan aidosti uutta lisäarvoa – tai tehtävä

sama selvästi halvemmalla.

”Muun muassa ETLAn tekemät selvitykset

osoittavat, että suurin lisäarvo muodostuu ennen ja

jälkeen valmistuksen toteutettavista asiantuntijapal-

veluista, ei välttämättä fyysisestä valmistuksesta”,

toteaa Riitta Varpe.

”Jotta tästä päästään

osalliseksi, on suomalaisen toi-

mintaympäristön oltava kan-

sainvälistä huipputasoa. Meillä

on panostettava innovaatioi-

hin eli tapaan tehdä asioita toi-

sin ja paremmin, ja on oltava

korkeasti koulutettuja osaavia

työntekijöitä sekä etevää johta-

mista. Työn teettämisen Suo-

messa on oltava kannattavaa.

Verotuksella voidaan vaikuttaa siihen, onko Suomi

riittävän houkutteleva paikka lisäarvon, eli esimer-

kiksi aineettoman pääoman, patentti- ja lisenssitu-

lojen, kotiuttamiseen, jotta tuotot eivät valuisi mai-

hin, joissa niitä verotetaan keveämmin.”

MAAILMANLAAJUISILLA MARKKINOILLA niin

omistus, operointi, huolto ja kunnossapito kuin

tukipalvelut, koulutus ja työvoimakin hajaantuvat

erillisten toimijoiden vastuulle.

Digitaalisten palveluiden kauppa on nopeim-

min kasvava erä maailmankaupassa. Digitaalisessa

UHAT

ja verkottuneessa taloudessa palvelut ja palvelukonseptit voivat olla

rajattomasti monistettavissa ja paikasta riippumattomia. Samalla

kuitenkin kilpailu on salamanno-

peaa ja armotonta. Joku muu voi

aina tarjota samaa palvelua nope-

ammin, halvemmalla ja paremmalla

asiakaskokemuksella.

DIGITAALISESSA pal-

velutaloudessa myös

tietoturva aiheuttaa

uusia riskejä. Kun yri-

tyksen tietopääoma on

hajautettuna palvelun-

tarjoajille ympäri maail-

maa, on vaikea olla varma,

mihin ja kenelle tiedot

lopulta päätyvät. Entä

kenellä on vastuu turval-

lisuudesta, jos huolto-

tai logistiikkapalvelua

tarjotaan etänä toiselta

mantereelta?

Suomessa jo yhdeksän kymmenestä

tehtävästä työtunnista on työtä,

joka ei ole välittömästi kytköksissä

fyysiseen valmistukseen.

16

TILASTOJEN MUKAAN on selvää, että kehittyneissä maissa

uusi talouskasvu syntyy palveluista. Mitä vauraampi maa,

sitä suurempi osuus bruttokansantuotteesta muodostuu

palveluista ja palvelutyöstä. Suomessa jo yhdeksän kym-

menestä tehtävästä työtunnista on työtä, joka ei ole välit-

tömästi kytköksissä fyysiseen valmistukseen.

MAAILMANKAUPAN ARVOSTA yli puolen arvioidaan ole-

van palveluita, ja osuus kasvaa noin 30 % vuodessa. Pal-

veluiden kilpailukyvyllä ja tuottavuuskehityksellä on

merkittävä rooli niin yksittäisten yritysten kuin koko

kansantalouden kilpailukyvyn kehittämisessä.

”Keskustelu uusteollistamisohjelmista on vanhakan-

taista. Tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja kehitys-

hankkeita yli toimialarajojen. Palveluita ja teollisuutta ei

saisi enää laittaa vastakkain vaan lomittain”, huomauttaa

Riitta Varpe.

GLOBALISAATIO PAKOTTAA yritykset usein nopeisiin ja

kivuliaisiinkin muutosliikkeisiin. On kuitenkin hyvä huo-

mata, että globalisaatio vaikuttaa kaikkiin – niin yrityk-

siin kuin sen asiakkaisiin – yhtäläisesti. Myös omilla asi-

akkailla on paine erikoistua ja keskittyä ydinosaamiseen,

jolloin osaavan ja luotetun kumppanin kanssa voi löytää

nopeastikin avaimet onnistuneeseen yhteistyöhön.

Globalisaation ja palveluistumisen myötä yritykselle

voi avautua maailmanlaajuiset markkinat, ja onnistunut

palvelukonsepti on teoriassa monistettavissa rajattomasti.

”Paikallisuus ja paikalliset klusterit olivat 90-lukua”,

Varpe sanoo. ”Kilpailukykyä ja tuottavuutta haetaan nyt

ulkoistamalla ja erikoistumalla, ja Suomen on oltava tässä

suunnannäyttäjä.”

INTERNET-TALOUDESSA  Suomella on aivan uudet mahdolli-

suudet yhdistää perinteinen  prosessi- ja valmistusosaami-

nen tiedonkeruuseen ja analysointiin, jolloin lopputulok-

sena on korkean lisäarvon palvelutuote. ”Teknologiaa voi

kopioida, mutta  asiantuntemuksen ja palvelukonseptien

kopioiminen on paljon haastavampaa, jopa mahdotonta”,

toteaa Varpe.

Varpen mukaan avainsanoja palveluistuvilla maail-

manmarkkinoilla menestymiseen ovat mm. teollisuuden ja

palveluiden yhteistyön tiivistäminen, yhteinen asiakkuuk-

sien hallinta, prosessi- ja projektiosaaminen, logistiikka ja

ICT-sovellukset. Parhaimmillaan teollisuusyritykset voi-

vatkin yhdistää perinteiset vahvuutensa insinööri- ja val-

mistusosaamisessa, mutta tavoittaa uusia markkinoita lisä-

arvopalveluilla yrittämättä kilpailla halpatuotannon hinta-

syöksykierteessä.

Tämän päivän maailmassa kolmijako alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin on käynyt vanhanaikaiseksi. Kilpailukykyä ja tuottavuutta etsitään erikoistumalla ja ulkoistamalla. Kun yritysten perinteiset toimintaympäristöt muuttuvat ja vastuualueiden rajat hämärtyvät, tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja yhdistämään erilliset toimijat, osaamiset ja vastuut.

MAHDOLLISUUDET

17

1818

UPM:n ja Inspectan välisellä yhteistyöllä

on pitkät perinteet: UPM:n tehtaiden tarkastuksia on Inspectan voimin

tehty jo toistakymmentä vuotta. Lähitulevaisuudessa suunnitteilla on hyödyntää

digitaalista radiografiaa paperikoneiden perusteellisissa tarkastuksissa.

Turvallisuutta, toimivuutta ja tuottavuuttaTEKSTI JOANNA SINCLAIR KUVAT UPM, VASTAVALO

Inspectan tarkastusalueeseen kuuluvat myös yli satametriset UPM:n Tervasaaren tehtaan tiilipiiput.

19

UPM:n Tervasaaren tehtaalle tul-

lessa silmä lepää syysruskan värittä-

mässä järvimaisemassa. Automaa-

tiotyönjohtaja Hans Andersen on

tainnut kuulla työpaikkansa ympä-

ristöä kehuttavan ennenkin, sillä mies naurahtaa

ihastelulle. ”Inspectan kaverit pääsevät kerran vuo-

dessa katsomaan näitä maisemia kunnolla, kun tar-

kastavat tikkaiden vierestä putoamissuojajärjestel-

mät noista piipuista”, Andersen sanoo ja nyökkää

kohti ikkunan takana kohoavia punatiilisiä tehdas-

piippuja. Niiden tarkastus hoituu Inspectan kautta,

kuten noin kaksisataa muutakin tehtaan tarkastusta

vuosittain.

Inspectan Juha Seppänen ja Toni Vepsäläinen

vilkaisevat taivasta halkovia noin satametrisiä piippuja.

Vepsäläinen ennättää pääkaupunkiseudulta Tervasaa-

ren tehtaalle hiukan työtoveriaan harvemmin, mutta

Seppänen käy UPM:llä monta kertaa kuussa.

Inspectan ja UPM:n yhteistyöllä on pitkät perin-

teet. Inspecta aloitti Tervasaaren tehtaalla teräsraken-

teisten nosturien tarkastuksen jo 1998. Vuosien varrella

yritysten välille on syntynyt luotettava kumppanuus.

O

CASE UPM

”Tiedän, että Inspecta tarjoaa meille parasta asiantuntemustaan

ja apua. Voin soittaa tutulle Inspectan kaverille suoraan kesken palave-

rin, jotta saamme saman tien tarkastusasiat selvitettyä”, Andersen listaa

pitkän yhteistyön etuja.

”Aikaa säästyy, kun asioita ei tarvitse hoitaa aina sähköpos-

titse, eikä vieraalle ihmiselle kertoa alusta alkaen, mistä on kyse. Mutta

kumppanuudessa on kyse paljon enemmästäkin. Käytännössä Inspecta

on mukana monissa kehitysasioissa, joissa heidän ammattitaitonsa aut-

taa meitä tekemään työmme paremmin.”

UPM hoitaa osan nosturitarkastuksistaan itse, mutta luottaa ison

osan laitteista Inspectan tarkastettavaksi. Inspecta tarkastaa myös teh-

taan nosto-ovet, nostoapuvälineet ja hissit – muun muassa. Kaiken

kaikkiaan tarkastettavia kohteita on kolmikon arvion mukaan viitisen-

sataa. Tavallisten vuositarkastusten lisäksi Inspecta hoitaa myös esimer-

kiksi teollisuusnostureiden perusteelliset määräaikaistarkastukset.

”Siltanosturi voi maksaa satoja tuhansia euroja. Niiden kymmen-

vuotistarkastukset kannattaa hoitaa huolella, sillä voi saada merkittävät

kustannussäästöt. Mutta UPM:lle tarkastuksissa kustannussäästöjäkin

tärkeämpää on turvallisuus”, Andersen tähdentää.

TURVALLISUUDEN RYHTILIIKEUPM:llä on työturvallisuuden ryhtiliike käynnissä. Se näkyy vieraal-

lekin selvästi: tehdasalueelle ei ole mitään asiaa ilman huomioliivejä,

kypärää, turvalaseja ja korvatulppia. Kulunvalvonta on esimerkillisen

tehokas.

”Turvallisuuden ryhtiliike on kolmen vuoden projekti, jonka

kuluessa panostamme turvallisuuteen paljon. Periaatteemme on, että

jokainen työtapaturma on vältettävissä. Seppäsen Juha onkin ollut

meillä puhumassa työntekijöille turvallisuudesta”, Andersen kertoo

ja nyökkää yhteistyökumppanilleen. ”Samoin meillä on ollut ihmisiä

Inspectan järjestämillä kursseilla hakemassa lisäoppia turvallisuudesta.”

Andersenin puheesta kuulee, että turvallisuus on ollut päällim-

mäisenä mielessä monessa hankkeessa. Hän maalaa kuulijalle nopeasti

kokonaisvaltaisen kuvan aiheen tärkeydestä:

”Isot firmat lähtevät usein siitä, että tapaturmat tulevat kalliiksi.

Se on yksi syy panostaa työturvallisuuteen, mutta ei läheskään ainoa.

Täytyy huomioida myös se tieto-taito, minkä tapaturmaan joutunut

Turvallisuus on aina Hans Andersenin mielen päällimmäisenä.

20

”Inspectan kaverit tulevat meille hyvin oma-aloitteisesti. Soitta-

vat, että ollaan tulossa ja se on tosi hyvä. Tarkastukset hoidetaan huolto-

ohjelman mukaisesti ja jos me sattuisimme unohtamaan, niin Inspecta

ottaa yhteyttä ja muistuttaa. Kahdennettu valvonta on todella hyvä juttu,

aika kuluu niin nopeasti.”

Ennalta sovittujen tarkastusten lisäksi Inspecta hälytetään paikalle

aina tarpeen mukaan.

”Onnettomuudet ovat luku sinänsä, mutta jos jossain nosturissa

on esimerkiksi taakka hiukan valunut, tai työntekijä kertoo kuulleensa

rohinaa, emme jää ihmettelemään, vaan kutsumme paikalle oman auto-

maatiokunnossapidon – ja jos korjaus vaatii ulkopuolisen tarkastusta,

niin soitto Inspectalle. On todella iso etu, että voi luottaa ongelmatilan-

teissa saavansa asiantuntija-apua tutulta taholta.”

Vepsäläinen ja Seppänen tietävät, ettei Andersen puhu lämpimik-

seen. Isossa tehtaassa ongelmatilanteita tulee eteen, vaikka kaikki on hoi-

dettu viimeisen päälle huolellisesti. Pitkä kumppanuus kuuluu kolmikon

puheissa. Miehillä riittää juttua yhteisistä hankkeista ja tarkastuksista,

jolloin on lähdetty tehtaalle milloin yösydännä ja milloin tarpeen tullen

television äärestä kesken jääkiekon MM-kisojen.

”Muistatteko, kun kasin nosturi petti? Koko yö meni, että saatiin

se sieltä ajoneuvonosturin avulla pois.”

”Tai sen, kun automaatiomestari soitti kesken Suomi–Kanada-mat-

sin, kun tarvittiin tarkastaja paikan päälle saman tien?” Seppänen muiste-

lee. ”Kuuluu kumppanuuteen, että tällaiset hoidetaan heti. Kumpikin osa-

puoli tietää, ettei kukaan illalla huvikseen soittele. Kun on tilanne päällä,

niin me autamme. Niin ja kyllähän minä näin sen ottelutuloksen sitten

teksti-TV:stä”, Seppänen naureskelee.

UUDEN LUOMINEN ON ELINEHTOUPM:n Tervasaaren tehtaalta löytyy maailman suurin ja nopein tarran-

taustaa tuottava paperikone, jonka kapasiteetti on 1500 metriä valmista

tavaraa minuutissa. Tehtaalla on myös harvakseltaan käytetty nosturi

olympiavuodelta 1952. Tervasaaressa pitkät perinteet yhdistyvät jatku-

vaan toiminnan kehittämiseen. Huolellinen tarkastus on avainasemassa

varmistamassa turvallisuutta ja toimintavarmuutta – sekä vuosikym-

meniä palvelleiden laitteiden osalta että uusissa hankkeissa.

”Meille on Tervasaaressa tärkeää, että päällä on jatkuvasti pro-

jekteja ja investointeja. Jatkuva kehitys teettää paljon töitä, mutta

uuden luominen on elinehto. Inspecta on tärkeä kumppani tässäkin

suhteessa, tarkastustoiminta on aina kehityshakuista. Hiljat-

tain pohdimme mahdollisuutta hyödyntää digitaalista radiog-

rafiaa tarkastuksissa”, Andersen muistaa.

”Se on melko uusi tarkastuskeino, jonka käyttöä voisi

lisätä nostureiden perusteellisissa määräaikaistarkastuk-

sissa”, Vepsäläinen kertoo. ”Digitaalinen radiografia on NDT-

menetelmä. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Non-

Destructive Testing. Kyseessä on siis tarkastusmenetelmä,

joka ei vaadi osien purkua, vaan digitaalinen röntgenkuvaus

voidaan toteuttaa normaalia toimintaa häiritsemättä.”

”Siitähän oli puhe, että voisimme käyttää keinoa tääl-

läkin esimerkiksi isompien putkien tarkastukseen”, Seppä-

nen kuittaa.

Andersen nyökkää. ”Näin on. Meitä se saattaa kiinnos-

taa, koska paperikoneen pysäyttäminen on kallista, mutta se

on säännöllisesti pestävä. Digitaalinen radiografia voisi tuoda isotkin

kustannussäästöt, jos saisimme tarkastuksella pesuaikaa lyhennettyä?

Pesun optimointi olisi vesistönkin etu. Varmistuisi, ettemme kuormita

ympäristöä yhdelläkään turhalla pesulla. Hyvä kun tuli puheeksi, pitää

muistaa palata tähän ensi tilassa!”

Haastattelun kuluessa yhteisiä kehitysideoita on tullut esille use-

ampikin. Nyt näyttääkin siltä, että kolmikolla olisi kova into kiittää

toimittajaa vierailusta ja käydä töihin käsiksi.

Päästetään miehet jatkamaan työpäiväänsä. Onko jotain sel-

laista, jonka Andersen haluaisi tuoda vielä lopuksi Inspectasta esille?

”Luotettavuus ja läpinäkyvyys. Inspectalla ei ole kytköksiä huol-

tofirmoihin tai varaosatoimittajiin. Ainoa sidos on meihin – tiedän

takuulla, että toiminnan tavoitteena on vain ja ainoastaan UPM:n kes-

tävä kehitys ja turvallisuus”, Andersen tiivistää.

Hans Andersen (kesk.), Juha Seppänen (vas.) ja Toni Vepsäläinen (oik.).

Ennalta sovittujen tarkastusten lisäksi Inspecta hälytetään paikalle aina tarpeen mukaan.

Tarkastukset hoituvat mallikkaasti, vuosien tuomalla varmuudella.

ammattilainen vie mukanaan. Harvassa firmassa on

tänä päivänä ylimääräisiä osaajia. Loukkaantuneella

saattaa olla korvaamatonta ammattitaitoa. Ja nämä

olivat vasta yrityksen menetyksiä. Työntekijällä vaa-

kalaudalla on oma terveys, inhimilliselle tragedialle

on mahdoton laittaa korvaavaa hintalappua.”

”UPM:lle on nyt tehty yhtenäiset turvalli-

suusstandardit. Menetpä Raumalle, Tervasaareen tai

vaikka tehtaallemme Saksaan, niin kaikkialla toimi-

taan samalla tavalla”, Andersen painottaa.

”Inspecta on ollut meille turvallisuushank-

keissa iso apu, sen haluaisin tuoda esille. Meillä on

täällä hehtaarikaupalla tehdasta ja Inspecta todella

tuntee tämän talon. Kumppanin asiantuntemusta on

voitu hyödyntää turvallisuushankkeiden alkumet-

reistä lähtien. Se on auttanut suunnittelua ja siivittä-

nyt hankkeiden edistymistä”, Andersen kiittää.

TAATTUA TOIMIVUUTTATurvallisuuden ohella Andersen tähdentää myös rutii-

nitöiden sujuvuuden merkitystä. Tarkastukset hoitu-

vat mallikkaasti, vuosien tuomalla varmuudella.

Palveluliiketoiminnassa menestysreitti edellyttää hyvää

henkilöstöjohtamista, laadukasta työn tulosta ja erinomaista

asiakaskokemusta. Perinteisten sertifiointimallien rinnalle on

kehitettävä uusia arviointitapoja, jotka auttavat palvelu-

organisaatiota tunnistamaan kehitysalueet ja mittaamaan

kehitystoimien tuloksellisuutta. Uudet arviointimallit syventävät

yritysjohdon näkemystä ja mahdollistavat edistymisen arjessa.

21

TEKSTI TOMI KASURINEN KUVAT INSPECTA

Kohti parempaa asiakaskokemustajoka voi liittyä niin palvelutyön tulokseen kuin

toimintatapoihin asiakastilanteessa. On mietit-

tävä, miten hankitaan kyselytietoa ja miten hyö-

dynnetään spontaania asiakaspalautetta. Ja näitä-

kin tuloksia voidaan mitata. Samoin voidaan tehdä

syvällisiä arviointeja esimerkiksi projektijohtami-

sesta ja tietoturvasta.

TEKNISESTÄ LAADUSTA TUNTEIDEN LAATUUNPalveluyrityksen asiakkaat tulevat takaisin, jos he

kokevat palvelun onnistuneeksi. Menestyvän pal-

veluyrityksen on tunnistettava kaikki ne tilanteet,

joissa asiakas kohtaa palveluyrityksen. Osa tilan-

teista tapahtuu kasvokkain ja osa virtuaalisesti. On kysyttävä esi-

merkiksi, miten hyvin asiakkaat saavat yhteyden eri toimipisteisiin

ja ovatko laskut selkeitä. On uskallettava tutkia, tuntuuko asiak-

kaasta siltä, että hänen tarpeistaan välitetään. Kumpi on ratkaise-

vampaa vanhustenhuollossa: se, millaista soppaa lounaaksi tarjo-

taan vai se, tarjotaanko soppa välittävällä vai välinpitämättömällä

otteella? Tunteet ovat keskeinen osa palveluyrityksen tuottavuutta!

On siis edettävä vaikeasti mitattavalle alueelle ja tunnistettava

yhtäältä hyvältä ja toisaalta huonolta tuntuvat hermopisteet, joista

käydään jo avoimia keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Uskomme

vahvasti, että nämä pisteet voidaan löytää ennakoivasti yhdiste-

lemällä sopivasti oman henkilöstön ja asiakkaiden haastatteluja.

Tämän työn olemme aloittaneet kysymyspatteristolla, jota olemme

happotestanneet omaan toimintaamme. Kyselyt luovat nopeasti

kuvaa organisaation ambitiotasosta – tyydymmekö asiakaskoke-

muksessa tavistasoon vai tavoittelemmeko tykkäystunnetta?

Palvelutoiminta lepää erityisen paljon henkilöstön varassa. Työter-

veys- ja turvallisuusjärjestelmät luovat perustan, jonka päälle voidaan

rakentaa vahvaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Johtamis-

järjestelmän sertifiointia voidaan syventää esimerkiksi työturvalli-

suus- ja työkykyjohtamisen arvioinneilla, joissa paneudutaan tavoit-

teiden ja ohjeiden toteutumiseen käytännön tasolla. Tällaisten arvi-

ointien ja niiden perusteella tehtyjen kehitystoimien tulokset näkyvät

laskevina poissaoloina ja työeläkemaksuina. Tuloksia todellakin voi-

daan mitata. Inspectassa olemme kehittäneet tähän tarkoitukseen

uudet työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen arviointimallit.

Asiakkaat edellyttävät laatua kaikilta palveluilta. Sertifiointi-

toiminta sai alkunsa laatujärjestelmistä, jotka tähtäävät hyvään laa-

dunhallintaan. Laatuun voidaan rinnastaa luotettavuus, jota ilmentä-

vät esimerkiksi hyvät tietoturvakäytännöt ja riskien hallinta laajem-

min. Myös monet henkilösertifioinnin mallit tähtäävät ammatillisesti

laadukkaaseen työhön. Palvelutyön laadusta kertoo asiakaspalaute,

PUTKESSA

Palveluyrityksen asiakkaat tulevat takaisin, jos he kokevat palvelun onnistuneeksi.

22

Pekka ja MIRAekka Fribergillä on edessään tyypil-

linen tilanne: rakennusvalvonta on

asettanut tietyn rakennuksen käyt-

tökieltoon. Ja jotta rakennuksen jat-

kosta voitaisiin päättää, pyydetään

Inspecta paikalle. Rakenteen kuntoa

tutkitaan eri menetelmin ja tulok-

sista tuotetaan puolueeton ja asiantunteva kolman-

nen osapuolen lausunto.

”Tässä tapauksessa kattorakenteiden kanta-

vuutta selvitettiin varmuuden vuoksi. Toinen tyypil-

linen tilanne on sellainen, jossa vaurio on jo havait-

tavissa. Tällaisesta hyvä esimerkki on vaikkapa kos-

teusvaurio.”

Tällä kertaa Friberg toteuttaa paikalla kaksi

tärkeää tutkimusta silmämääräisen tarkastuksen

ohella. Betonirakenteiden kuntotutkimukset suorite-

taan uudella betonirakenteita rikkomattomalla tut-

kimuslaitteella. MIRA-ultraäänitomografeja on tie-

dettävästi maailmassa vain parikymmentä kappa-

letta. Havainnot varmistetaan porauskokein, joiden

ansiosta selviää merkittävä puute rakenteen jäykis-

tykseen liittyen. Tällaisia havaintoja ei olisi välttä-

mättä pystytty tekemään ilman uutta teknologiaa.

Juuri tästä syystä jatkuva kehitystyö ja uudet tut-

kimusmenetelmät ovat tärkeitä viedessään eteen-

päin kuntotutkimusalan kehitystä. ”Toki perinteisiä

menetelmiä, kuten rakenteiden silmämääräistä tut-

kimusta, ei pidä unohtaa.”

Fribergin työ on luonteeltaan sekalaista ja

monipuolista, mutta kaikki tekeminen liittyy joten-

kin rakenteisiin ja rakennusten sisäilmaan.

”Työhöni kuuluu mittausmenetelmien kehit-

tämistä ja kouluttamista sekä tuotteiden kehit-

tämistä asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi kos-

teusvaurioasioihin liittyen teen paljon kenttätyötä

– konkreettista mittaamista ja näytteenottoa – ja

raportointia.”

MONIONGELMAISET KOHTEET LÄHELLÄ SYDÄNTÄFribergillä on takanaan pitkä ja värikäs työhisto-

ria. Inspectan johtavaksi asiantuntijaksi hän päätyi

monen vuoden tutkijanuran ja yrittäjänä toimimisen

jälkeen. Vuosien varrella Friberg on nähnyt muutok-

sen monessa asiassa. Varsinkin erilaiset mittaustek-

niikat ovat kehittyneet kovasti ja kehittyvät edelleen.

Mutta perusasiat pysyvät:

”Vanhat rakennustavat ja rakennusfysiikka

pitää tuntea. Etenkin vanhoissa rakenteissa tulee

vastaan asioita, jotka on vain tiedettävä ja tunnet-

tava. Ei niitä kirjoissa tai koulussa opeteta.”

Erityisesti Friberg nauttii moniongelmaisista

kohteista, jotka tarjoavat haasteita paljon nähneelle

konkarille.

”Haasteet ovat työni suola. Kovasti tykkään

myös siitä, että minulta tullaan helposti kysymään

kaikenlaisia neuvoja. Parhaani mukaan niitä jaan.

Annan mieluusti kokemukseni ja vuosien varrella ker-

tyneet tietoni kollegoiden ja asiakkaiden käyttöön.”

Nykyinen rakentamisen laatu saa Fribergiltä

pääosin positiivista tunnustusta, samoin kuin työn

jälki 1960-luvulle asti.

”Mutta 70-luvun alkupuolelta parikymmentä

vuotta eteenpäin oli sellaista elementtirakentamisen

harjoitteluaikaa, joiden jälkiä nyt korjataan. Raken-

tamisen tahti oli kiivas, ja kiireessä harvoin syntyy

priimaa. Nykyään osataan hyödyntää jo rakennus-

vaiheessa kolmannen osapuolen tarkastuksia. Esi-

merkiksi juuri MIRA:lla voidaan mitata, onko beto-

nointi onnistunut. On helpompaa korjata mahdolli-

sia virheitä, kun koko talo ei ole vielä valmis.”

Tutkijankammioon Friberg ei ikävöi, mutta

välillä nousee halu selvittää jotain asiaa vielä perus-

teellisemmin, kuin mitä työaika antaa myöten.

”Jos saisin tutkia mitä vain, paneutuisin sii-

hen, millaisia vaikutuksia pehmeikkörakentamisella

on sisäilmaongelmiin. Mitä kostealle maalle raken-

tamisesta seuraa, mitä asioita rakennuksissa on odo-

tettavissa tulevaisuudessa ja miten tähän kaikkeen

voitaisi varautua.”

“On helpompaa korjata

mahdollisia virheitä,

kun koko talo ei ole

vielä valmis.”

PTEKSTI LOTTA VAIJA KUVA JUNNU LUSA

PAIKALLA

23

Inspectan johtava asiantuntija Pekka Friberg tutkii betonirakenteen

kuntoa maailmanharvinaisuudella, MIRA-ultraäänitomografilla.

Kati ja Elisa vastaavat puheluusi

TIESITHÄN, ETTÄ INSPECTA TARJOAA KOULUTUKSIA MONISTA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA?

Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla

TOIMIPISTEITÄ YMPÄRI SUOMEA

Kati ja Elisa palvelevat arkisin

klo 8−16 numerossa 010 521 600.

Sähköpostit kulkevat perille osoitteella

asiakaspalvelu@inspecta.com

Vuonna 2012 Inspectan asiakaspalvelu siirtyi takaisin omiin käsiimme.

LIITY JOUKKOOMME SOMESSA

Kati Kivilahti Elisa Nykänen saavat tarvittaessa tuuraus