Rakennusteollisuus Rt:n työtuRvallisuuslehti • 1/2014

TurvaosaaminenvirTaa alihankinTaan

viisaaTkypäräTyhTeen

Pohjatyötovat haastavia

SivuT

6–7

nollakerholaisia / kesä Tulee / pomoT vasTaavaT / hanskaT hukassa / skarppina TÖissä / uuTisia

Sivu 8

SivuT 4–5

TEEMANuMERO

vireänätöissä

Sivu

17

Leukahihnatuleetyömaille

3

JulkaisijaRakennusteollisuus RT ryunioninkatu 14, 00130 Helsinki

KustantajaSuomen Rakennusmedia Oy

PäätoimittajaTommi Ahlbergjokka@rakennusteollisuus.fi

ToimituskuntaMari Kiurula, Skanska Oy, Timo Koivisto, KerabitPro Oy,Juha-ville Mäkinen, Lvi-Tekniset urakoitsijat ry,Kari Lohva, Rudus Oy, Satu Räty, Saint-Gobain Weber Oy Ab,Mika Eskola, Ramirent,Ahti Niskanen, Talonrakennusteollisuus ry,Merja vuoripuro, Rakennusteollisuus RT ry,Jukka Lyytinen, Suomen Rakennusmedia Oy,Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus RT ry

ilmoitusmyynti:Suomen Rakennusmedia Oy, Jarmo KokkonenPuhelin: 09 129 9260 tai 040 700 9775,s-posti: jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

Graafinen suunnitteluHiekka Graphics

PainopaikkaEsa Print

iSSN 2242-3389 (Painettu)

”Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta”(vanhan rakentajan sanakirja).

rakennusTeollisuus rT:n TyÖTurvallisuuslehTi

Skanskan turvallisuusverkosto kokoontui huhtikuun alussa Ou-lussa ja pääsi samalla vierailemaan upouudessa Pohjois-Suomen Turvapuistossa. Koko ryhmä vaikuttui siitä, kuinka hienoa työtä uuden puiston pystyttämisessä on tehty, ja kuinka sitoutuneesti mukana olevat yritykset ovat yhdessä puistoa rakentaneet.

Pohjois-Suomen Turvapuiston suunnittelu käynnistettiin reilu vuosi sitten espoolaisen esikuvansa Rudus Turvapuiston innoit-tamana. Molempien turvapuistojen ydinajatuksena on toimia konkreettisena koulutuspaikkana, jossa työturvallisuus ja sen merkitys tulee lähelle: Onnettomuudet, riskinotto ja turvallisesti toteutettu työ on kaikki demonstroitu mallinukkien avulla niin, että tilanteisiin voi ikään kuin kävellä sisään.

Kierros puistossa on monin tavoin pyritty rakentamaan aja-tuksia herättäväksi. Sen aikana keskustellaan, miten jokaiselle on henkilökohtaisesti tärkeää olla terveenä joka päivä töiden jälkeen, terveenä viikonloppuna, terveenä lomilla ja terveenä vielä työuran jälkeenkin. Henkilökohtaisen kosketuksen lisäksi puistoon on kerätty runsaasti faktaa riskeistä, työturvallisuus-vaatimuksista ja turvallisista työmenetelmistä. Skanskalaiset

vierailijat keskustelivat kierroksen aikana ja sen jälkeenkin vilk-kaasti riskeistä ja niiden pienentämisestä.

Avajaisiin mennessä puistossa tulee olemaan 25 rastia, joiden koulutussisällöt ulottuvat rakentamisesta teollisuuteen. Koska puisto sijaitsee vain 10 minuutin ajomatkan päässä Oulun kes-kustasta, voi siellä käydä vaikka yhdellä rastilla kerrallaan − tai viettää kokonaisen koulutuspäivän. Pohjois–Suomen Turvapuisto on jäsenyritysten, oppilaitosten ja koulujen käytössä maksutta ja muille pientä korvausta vastaan. Se on ehdottomasti mieleen-painuva paikka ja Skanskan turvallisuusverkoston porukkaa tul-laan näkemään siellä vielä monta kertaa!

Kiitos turvapuiston isännälle Olli Airaksiselle loistavasta esitte-lystä. Katso lisää upouudesta turvapuistosta netissäwww.pohjois-suomenturvapuisto.fi

Mari Kiurula

Kirjoittaja työskenteleeSkanskassa turvallisuusasiantuntijana.

ensikosketuspohjois-suomen Turvapuistoon

Työturvallisuus-kilpailujen

tuloksia

Koko rakennusteollisuuden yhteinentyöturvallisuusviikko toukokuun alussa Työturvallisuusviikon tavoitteena on saada RT:n jäsenyritysten, aliurakoitsijoiden ja sidosryhmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan viikon aikana työturvallisuutta edistäviin aktivi-teetteihin.

viikolla painotetaan erityisesti yritysjohdon ja johtavissa teh-tävissä toimivien henkilöiden tärkeää roolia työtapaturmien eh-käisemisessä. Samalla pääurakoitsijat ja aliurakoitsijat halutaan saada yhdessä miettimään turvallisia toimintatapoja.

viikon aikana järjestetään työturvallisuusaiheisia seminaare-ja. Torstaina vietetään telinetorstaita ja yrityksissä on omia tee-moja eri päiville.

Tässä lehdessä moni juttu kytkeytyy työturvallisuusviikkoon. Turvallisuusviikolla painotetaan yhteistyön merkitystä. Sa-

maan tähtää pk-yrityksille kehitetty oma turvallisuustoiminnan arviointimenetelmä uPA, jossa pää- ja aliurakointi yhdessä kehit-tävät aliurakoinnin työturvallisuutta.

Yritysjohdolla on tärkeä rooli työturvallisuuden paranemises-sa. Pyysimme myös kolmelta yritysjohtajalta napakat vastaukset siihen, miten he omassa työssään edistävät työturvallisuutta.

voit myös lukea siitä, kuinka kypärän leukahihna on tulossa vauhdilla työmaille alan oman suosituksen seurauksena. Ja mil-laisia kokemuksia yrityksille on jo uudistuksesta kertynyt.

Tietoa työturvallisuusviikosta löytyy osoitteestawww.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Turvallisuus-viikko5.–9.5.2014

Tapaturmalaskurikehitteillä

Tapaturmakustannukset arvioidaan yleensä to-dellista alhaisemmiksi. Todellisten työtapatur-

makustannusten laskentaan kehitetään työkalua, jolla työpaikat voivat laskea työtapaturman aihe-

uttamat suorat ja epäsuorat kustannukset.

Laskuri löytyy osoitteesta www.ttl.fi/tapaturma-kustannuslaskuri.

uusiaoikeusTapauksia TVL:n kotisivuilla on julkaistu referaatteja

uusista oikeustapauksista. www.tvl.fi jaJulkaisut/Lomakkeet-sivuston alasivut.

Alueellisten kilpailujen tuloksia jatietoa käynnissä olevista kilpailusta,

www.rakennusteollisuus.fi/kilpailut

suosittelemme

Vasemmalla keuhkoahtauman vuoksi eläköitynyt mies ja happiviikset. Oikealla sama kaveri terveenä kalaan lähdössä. Hän on suojautunut pölyltä työuransa aikana.

Turvallinen ja ei-turvallinen työtaso.

4

upassa isompiauttaa pienempää

ikä meitä työnteki-jöitä oikein vaivaa, kun oma turvalli-suus ei kiinnosta. Turvallisesti kotiin joka päivä on mot-

toni, Heikki Koljonen tuumaa työ-maan keskellä.

Viimeisen vuoden ajan työtur-vallisuus on ollut turvallisuus-päällikkö Koljosen päätyöllistäjä Mestarinikkareilla. Ennen sitä hän toimi Nikkareilla listoittajana, ma-teriaalihankinnassa ja työsuojelu-valtuutettuna.

Ollaan Skanskan neljän pien-kerrostalon työmaalla aivan Kau-niaisten keskustassa. Nikkareiden urakkana on työmaan kaikkien ikkunoiden, ovien ja jalkalistojen puulistoitustyöt.

Muutama vuosi sitten Skanska ja Nikkarit ryhtyivät kehittämään työturvallisuutta yhdessä. Avuk-si otettiin UPA eli ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoi-minnan arviointimenetelmä.

– Hyöty on ollut molemmin-puolista, Koljonen vakuuttaa. Juuri yhteisestä edusta UPAssa on kyse. Suuren yritykset tilaavat runsaasti töitä erilaisilta palvelun-

tarjoajilta. UPAn tavoitteena on edistää yhteisillä työpaikoilla nol-la tapaturmaa -ajattelua kiinnittä-mällä huomio palveluntarjoajien työturvallisuuteen.

Suurempi auttaa siinä pie-nempää tarjoamalla tälle omaa turvallisuusosaamistaan. Turval-lisuuden paranemisesta hyötyvät työmaalla kaikki.

Nikkareissa työtapaturmia seurattiin jo ennen UPAa. Arvi-ointi toi kuitenkin uutta puhtia työturvallisuuden kehittämiseen. Ensimmäiseksi Heikki Koljonen kuuli asiasta juuri Skanskalta.

– Kun iso, omaa työturval-lisuuttaan mallikkaasti hoitava tilaaja ehdotti meille turvalli-suusarviointia, nousi aluksi pie-ni pelontunne kurkkuun, kun en UPAsta ollut mitään kuullut. Sitten huomasin, miten hyvästä

jutusta siinä on kyse, Koljonen muistelee.

uPA ravistelee hereilleKun arviointi alkoi, Nikkareissa he-rättiin miettimään, mihin suuntaan yrityksen oma työturvallisuus sillä hetkellä oli menossa. Asiaa auttoi, että Nikkareilla aivan ylintä johtoa myöten on sitouduttu työturvalli-suuden kehittämiseen käytännön tasolla.

Listoittajien työtapaturmat liitty-vät yleensä liikkumiseen, portaat ja kulkutiet keräävät eniten merkin-töjä tapaturmaseurannassa. Myös puukko ja naulapyssy näyttelevät osaansa käsityövaltaisessa työssä.

UPAssa omaa turvallisuustasoa käydään läpi kysymyssarjan avul-la. Jokaisen kysymyksen kohdalla arvioidaan, mihin neljästä vaihto-ehdosta oma työturvallisuusosaa-minen sijoittuu. Lopuksi koulutettu arvioitsija tekee tulosten pohjalta yrityksen turvallisuusarvioinnin.

Parhaimmillaan se johtaa uusiin työturvallisuuskäytäntöihin, ris-kienarviointeihin ja työtapojen poh-timisiin. Pk-yrittäjä myös arvioi, onko päätoteuttaja luonut olosuh-teet, joissa voi toimia turvallisesti.

Nikkareilla nousi heti esiin muutama selvä oman toiminnan puute.

– Sähkötyökalujen kunnon tar-kastuksessa havaittiin heti puuttei-ta. Siihen luotiin jatkuva seuranta, Heikki Koljonen kertoo.

Toinen UPAn esille tuoma puute koski ensiaputaitoja.

– Useimmat esimiehistä on tällä hetkellä koulutettu ja seuraavaksi ryhdytään kouluttamaan työnteki-jöitä. Myös perehdyttäminen nousi UPAssa esiin, siihen panostamme enemmän, hän kertoo.

Sopivasti pk-yritykselleUPAn kysymyssarja on Koljosen mukaan yksityiskohtainen ja katta-va lista työturvallisuuteen liittyvis-tä asioista. Läpi käytäviä asioita on sopivassa määrin pk-yritykselle. Se on hänen mielestään hyvä työkalu

turvallisuusjohtamisen ja -osaami-sen kehittämiseen.

Tänä vuonna Nikkareilla käyn-nistyi sisäinen työturvallisuuskil-pailu, jossa liiketoiminta-alueiden tiimit kilpailevat keskenään. Tapa-turmataajuuden pitää olla alle 40, palkinnon saa pisimmän tapa-turmattoman jakson saavuttanut tiimi. Viime vuonna taajuustavoite asetettiin liian tiukalle, täksi vuo-deksi sitä jouduttiin vähän höllää-mään.

– Paluuta vanhaan työturvalli-suuskulttuurin ei onneksi enää ole. Taloudellisella puolella jokainen tapaturma maksaa ja paljon. Inhi-millisellä puolella jokainen tapa-turma on turha. Kun kilpaillaan urakoista, yrityksen työturvallisuu-den tasolla alkaa olla yhä enem-män merkitystä, Heikki Koljonen toteaa tyytyväisenä.

Turvallisuudenparanemisesta

hyötyvättyömaalla kaikki.

Suurilla yrityksillä työturvallisuusosaaminen alkaa olla hyvällä mallilla.Jotta osaamista virtaisi myös alihankinnassa toimiville pienemmille yrityksille,

kehitettiin oma yhteinen turvallisuustoiminnan arviointimenetelmä uPA.

M

uPA on lyhenne sanoista ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointimenetelmä.

uPA

&ALiuRAKOiNTi

Rakennusteollisuudentyöturvallisuusviikko

5.–9.5.2014

Teksti Tommi ahlberg. kuvat matti matikainen.

Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan ottaa käyttöön ja sen jälkeen unohtaa. Se on luotava ja ansaittava joka päivä uudestaan. UPA-arvionnin viesti on tuttu asia Nikkarei-den turvallisuuspäällikkö Heikki Koljoselle ja listoittaja Janne Turkalle.

5

Nikkareilla on listoitustyössä noin 90 asentajaa. Helposti luulisi, että työssä käytettävä sirkkeli tai naula-pyssy aiheuttaisi eniten tapaturmia. Suurin osa tapaturmista sattuu kuitenkin liikuttaessa kulkuteillä ja portaissa. Janne Turkka ja Heikki Koljonen tutkailevat turvallisuusarvioinnin tuloksia.

uPAa onsopivasti

kevennetty uPA-arviointimenetelmä perustuu rakennusalalla tuttuun Raksakymppiin ja muihin teollisuudessa käytettyihin arviointimenetelmiin. Menetelmä on tarkoitettu rakennusliikkeen omatoimiseen turvalli-suusjohtamisen arviointiin ja kehittämiseen.

Raksakympin sisältönä on muun muassa joh-taminen, tuotannon suunnittelu, riskien hallinta, sidosryhmät, tuotannon varmistaminen, koulutus ja tiedonkulku. uPA-arviointimenettelyssä on samoja sisältöjä, mutta asioiden laajuus on supistettu pk-yrityksille siedettävään mittakaavaan.

Työturvallisuuskeskuksessa on kehitteillä yri-tysrekisteri uPA-arvioiduista yrityksistä. Sitä ja uPAa muutenkin kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa.

Lattiatason hommiaNikkareilla listoittajina työskentelee noin 90 henkilöä. Yksi heistä on Janne Turkka kol-men vuoden listamiehen kokemuksellaan. Suojalasit ja muut turvavarusteet nuorimies pukee päälle heti autosta noustessaan, kun saapuu työmaalle.

– Täytyy olla itse tarkkana ja vähän kat-soa myös ympärille. Joskus työmaalle tulles-sa on voinut käydä, että listoitettava huone onkin ollut täynnä muuta tavaraa. Silloin olen sanonut mestarille asiasta, ja kyllä ne aina on nopeasti siivottu, Janne vakuuttaa.

Myös turvallisuushavainnot ovat hänelle tuttuja. Yksi havainto aiemmalta työmaalta

tuli tehtyä porraskäytävästä, josta puuttui kaide keskeiseltä paikalta.

Turkan mukaan perehdytys työmailla on todella vaihtelevaa.

– Jollain työmailla kerrotaan tosi katta-vasti työmaasta ja työturvajutuista, kuten tämän työmaan perehdytyksessä. Mutta on paljon työmaita, joissa siihen pitäisi kyllä satsata paljon enemmän, nuori listoittaja kertoo. Ja jatkaa kerrostalotyömaalla jalka-listojen kiinnittämistä. Samasta paikasta se hyvä työturvallisuuskin lähtee, sanan mu-kaisesti aivan lattiatasolta. •

upa-arviointi-menetelmäntärkeimpiä

tavoitteita on

• parantaa turvallisuusyh-teistyötä tilaajan ja palve-lutoimittajan välillä

• kiinnittää huomiota palve-luntarjoajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteisillä työpaikoilla

• rohkaista palveluntarjo-ajaa kehittämään omaa turvallisuustoimintaansa.

Tuoteryhmäpäällikkö Jukka Järvinen neuvottelee työkseen kausisopimuksia Skanskan hankintatii-missä. Tiimillä on luonteva rooli UPAssa eli ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointimenetelmässä, sillä päätoteuttajan hankintatoimi on se, joka ensimmäisenä on yhteydessä alihankintayrityksiin.

UPAssa on kyse juuri tilaaja- ja toimittajayrityksen välisestä turvallisuusyhteistyöstä. – UPAan törmäsimme sattumalta viime vuonna. Meitä lähti hankinnasta heti kolme kaveria opis-

kelemaan Siikarantaopistoon UPA-arvioijiksi, itsekin arvioijaksi kouluttautunut Järvinen kertoo.Koulutettu arvioija tekee UPAssa yrityksen turvallisuusarvioinnin yhdessä alihankintayrityksen

kanssa. Tavoitteena on, että Skanskan laajaa työturvaosaamista voidaan hyödyntää alihankintayri-tyksissä. Nyt Skanskassa on jo noin kolmekymmentä arvioijaksi kouluttautunutta.

Vastaavaa menetelmää alihankkijoiden työturvallisuuden arviointiin ei Skanskalla aiemmin ollut.

Keskustelu synnyttää työturvallisuuttaSkanskassa on koettu tärkeänä, että UPAa mennään tekemään toimittajayrityksen omiin toimitiloi-hin. Siellä työturvallisuusasiaa voidaan viedä suoraan yrityksen johdolle.

– Pystytään kiertämään tilat ja opastamaan työ-turvallisuuteen. Turvallisuuspuutteet johtuvat lähinnä tiedon puutteesta, ei niinkään vastustuksesta. Jos kotipesässä on asenteet ja toimet kunnossa, niin kyllä se varmasti näkyy myös yhteisissä projekteissa, Järvi-nen summaa.

Skanskalla alihankkijoita seurataan tarkkaan. Työmailta kerätään palautetta materiaalitoimittajis-ta. Kun sieltä raportoidaan epäselvyyksiä, mennään tekemään UPA alihankintayritykseen.

Tietoa kerätään myös uuden esivalintamenetelmän avulla. Siinä alihankkijoille esitetään ky-symyksiä, jos vastauksissa ilmenee puutteita työturvallisuudessa, voi se lopulta johtaa yhteiseen UPA-arviointiin.

Järvinen on itse ollut mukana yli kymmenessä UPA-arvioinnissa. Yritykset ovat olleet erikokoisia ja eri aloilta lasitusliikkeestä telinealan yritykseen. Kaikissa niissä on kuitenkin löytynyt kehitettä-vää, ja kaikissa UPA on nostanut uusia asioita pintaan.

– Aluksi arvioinnin kohteena oleva yritys voi ihmetellä, mistä UPAssa oikein on kyse. Kun kes-kustelu lähtee pyörimään ja saavutetaan luottamus, kaikki ymmärtävät että eihän tässä mitään tutkimusta tai tarkastusta olla tekemässä. Keskustellaan työturvallisuudesta, ruksaillaan vastauk-sia, kirjoitellaan kommentteja. Siitä syntyy yllättävän hyviä juttuja, Järvinen vakuuttaa.

Kun arvioinneissa nousee esiin konkreettisia puutteita, kemikaaliluettelo puuttuu tai sammu-tuskalustossa havaitaan puutteita, rupeaa yritys pikku hiljaa itse kiinnittämään laajemmin huomio-ta omaan työturvallisuuteensa.

– Siinä piilee UPAn voima, kun yrityksessä oma tietämys ja ymmärrys heräävät, Järvinen uskoo.

Turvallisuus on aina kannattavaa– On täysin selvää, että siisti, turvallinen työmaa tekee myös taloudellisesti parempaa tulosta kuin epäsiisti. Kun materiaalintoimittaja toimii turvallisesti ja siisteissä toimitiloissa, voidaan paremmin luottaa sen koko toimintaan. Eikä parantuneesta tuloksesta tarvitse maksaa mitään ekstraa, Järvi-nen muistuttaa.

Vakuutusmaksuissa parantunut turvallisuus näkyy suorana säästönä. Tapaturmasta koituu pii-lokustannuksia viiveiden ja häiriöiden kautta. Pienessä neljän hengen yrityksessä yhden henkilön pidempi poissaolo voi jopa puolittaa yrityksen liikevaihdon, Järvinen arvelee.

Yksistään Skanskan puitteissa tehdään tänä vuonna arviolta sata UPA-turvallisuusarviointia. Tällä menolla UPA on hyvää vauhtia täyttämässä pk-yrityksissä olevaa työturvallisuusaukkoa.

uPA apunahankinnoissa

Turvallinen työmaa on myös tuottava, Jukka Järvinen muistuttaa.

siinä piilee upanvoima, kun yrityksessä

oma tietämys jaymmärrys heräävät.

uPA

&TiLAAJA

Teksti ja kuva Tommi ahlberg.

esiTTeiTä upasTa:alihankintayritysten turvallisuus-arviointi ja onnella vai osaamisella?

Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löytyy kaksi esitettä, jotka valottavat mistä UPAssa on kysymys. Alihankintayritysten turvallisuusarviointi –esite on osa oppaasta, joka on tarkoitettu Työturvallisuuskeskuk-sen järjestämän, päivän mittaisen arvioijakoulutuksen käyneiden henkilöiden käyttöön. Arviointikysymysten käyttö on tarkoitettu vain arvioijakoulutuksen suorit-taneille.

www.ttk.fi/upa

Alihankintayritysten turvallisuusarviointi

6

Kaikentakana onpohja-tutkimus

aankaivua, louhintaa 40 000 kuu-tion verran, pilareiden jatkami-sia, paalutusta, kallion lujitusta, tukiseinien tekoa, salaojien ja viemäreiden vetoa. Kaikkea tätä on sisältynyt OP-Pohjolan Vallilan

pääkonttorin lokakuussa käynnistyneen toimisto-työmaan pohjatöihin.

Monttu vairakennustyömaa?– Jostain syystä pohjarakentamista ei mielletä oikeaksi rakentamiseksi, ajatellaan että raken-nustyömaa alkaa vasta sen jälkeen. Se voi olla ar-vostuksen puutetta ja kaikuja menneiltä vuosilta, rakennuspäällikkö Annina Peisa Lemminkäiseltä pohtii. Lemminkäinen vastaa Vallilassa sijaitsevan maamme suurimman toimistorakennustyömaan pohjatöistä.

Toiveita pohjarakentamisen arvostuksen pa-ranemiseen on Peisan mukaan nyt ilmassa, kun käynnissä on näyttäviä infrahankkeita. Kehärata, Länsimetro ja kaupunkien keskustojen monet vaa-tivat rakennushankkeet tuovat esiin työn oikean luonteen.

Annina Peisa on valmistumisestaan saakka työskennellyt rakennusurakoinnin parissa. Tällä hetkellä hän vastaa Lemminkäisen Suomen pohja-rakentamisesta.

Samalla hän on ottanut tehtäväkseen nostaa pohjarakentamisen arvostusta. Hyvällä työturvalli-suudella on tavoitteen saavuttamisessa tärkeä osa. Haasteena on etenkin kaivantojen turvallisuuden parantaminen.

Kun ylhäällä purettiin,alhaalla louhittiin Vallilan työmaalla on pidetty kiirettä, sillä OP-Pohjolan työntekijöiden pitää päästä muuttamaan jo keväällä 2015, kun vuokrasopimus yhtiön van-hoissa tiloissa umpeutuu. Kun uudisrakentamisen alta purettiin vanhaa pois, olivat maarakentajat jo samaan aikaan alapuolella louhimassa.

Työtapaturmia ei vilkkaalla ja logistisesti vaa-tivalla työmaalla Lemminkäiselle sattunut. Omia

työntekijöitä oli parhaimmillaan töissä nelisen-kymmentä.

Katutason alle louhittiin neljä kerrosta pysä-köintitilaa, 13 metriä syvästä työmaamontusta joh-ti vain yksi luiska ylös. Maa-aineksen saamisessa ylös montusta ja kuljettamisessa pois massiivisel-ta työmaalta oli oma haasteensa.

Lemminkäisen työmaalla MVR-mittausten kes-kiarvoksi tuli 95. Tiukka turvallisuuskuri jatkuu Haahtelan johtamalla työmaalla. Puutteista ja rik-keistä varoitetaan kahdesti, kolmas huomautus sa-masta asiasta johtaa suoraan työmaaportista ulos.

Kaivantojenturvallisuus ykkösasia Vakavimmat kaivanto-onnettomuudet ovat usein sattuneet omakotitalotyömailla. Kuolemantapauk-sia on sattunut mitättömän tuntuisissa tukemat-tomissa kaivannoissa. Tuentaelementtejä, joilla pienetkin putkikaivannot on helppo tukea, on kyl-lä saatavissa.

Ammattirakentaminenkaan ei saa Peisalta asiassa puhtaita papereita. Suurimmassa osassa yrityksiä kaivantojen turvallisuuteen on ryhdytty panostamaan, mutta osalle urakoitsijoista työtur-vallisuuteen satsaaminen tuntuu edelleen vaike-alta.

– Rakennuskaivanto on yleensä ensimmäinen työvaihe. Se koetaan rakentamisen välivaiheeksi, jonka kustannukset halutaan minimoida. Se ha-lutaan nopeasti pois muun työmaan alta. Valmista pitäisi olla ennen kuin on kunnolla aloitettukaan, Peisa kuvaa valitettavan yleistä löhtötilannetta.

Tällöin ei olla valmiita panostamaan suunnit-teluunkaan, jolla on pohjarakentamisessa suuri merkitys.

Tilaajankin ymmärrettävälähtötietojen tärkeys – Maaperä sisältää lähes aina yllätyksiä. Kallio saattaa olla esimerkiksi ruhjeinen ja jos sitä ei ole tutkittu, on sillä vaikutusta aikatauluun. Kalliik-si tulee myös, jos pohjaveden korkoa ei tutkita ja myöhemmin tulee yllätyksiä. Ammattirakennutta-

Pohjarakentaminen edellyttää paljon suunnitte-lua ja sisältää haastavia työvaiheita. Asia vaan tuppaa välillä unohtumaan, vaikka unohduksen hintana voi olla ihmishenkiä.

M

Teksti Tommi ahlberg. kuvat Jaakko Jaskari.

Tyypillinen kaivanto-onnettomuusviime vuodelta:

Mies oli yksin kaivamassa vesijohtoputkelle uutta ojaa kaivukoneella. Kaivanto oli n. 2,2 metriä syvä, n. 10 metriä pitkä, luiskaamaton ja tukematon. Kaivuu-massat oli kasattu aumaksi kaivannon viereen. Mies oli laskeutunut lapion kanssa kaivantoon ja jäi sortu-man hautaamaksi ja menehtyi.

Lähde: www.tvl.fi/fi/Tyopaikkaonnettomuuksien-tutkinta-TOT/Tyopaikkakuolemat-2013/

Rakennuspäällikkö Annina Peisa Lemminkäiseltä vastasi Vallilassa sijaitsevan maamme suurimman toimistorakennustyömaan pohjatöistä

OP-Pohjolan toimistotyömaa on suurin käynnissä olevista toimistotyömaista. Kaivan-non tuentakin on massiivinen. Oikeanlainen tuenta ei ole kuitenkaan koosta kiinni, tänä päivänä pieniinkin putkikaivantoihin on saatavilla valmiita tuentaelementtejä.

infrarakentaminen

7

Kaikentakana onpohja-tutkimus

KuuMAN TERvEYSvAiKuTuKSET• Runsas hikoilu kuumassa ärsyttää ihoa ja altistaa eri¬laisille ihomuutoksille ja -sairauksille.• Hormonitoiminnan muuttuminen kuumassa voi aihe¬uttaa turvotusta alaraajoissa. Liikapaino

ja korkea verenpaine lisäävät turvotuksen mahdollisuutta.• Kivuliaat käsivarren, jalka- ja vatsalihasten kouristukset ovat tavallisia kuumatyöntekijällä,

joka juo runsaasti vettä ja syö vähäsuolaista ruokaa.• Ulkotöissä suojaamaton iho altistuu auringon UV-sätei¬lylle ja palovammoille.

Lähde: Työterveyslaitos

Äärilämpötiloihin liittyvät Ilmatieteen laitoksen antamat varoitukset otettiin Suomessa käyt-töön kolme vuotta sitten. Varoittamisella pyritään muun muassa vähentämään helteen haitalli-sia terveysvaikutuksia.

Hellevaroitus annetaan, jos Suomessa jollekin alueelle ennustetaan tukalaa hellettä vähin-tään kolmen vuorokauden ajaksi.

Äärilämpötiloihin liittyvissä lähivuorokauden varoituksissa on kolme vaaratasoa:• Tukala helle: päivän maksimilämpötila +27 astetta ja minimilämpötila 14 astetta• Erittäin tukala helle: päivän maksimilämpötila +30 astetta ja minimilämpötila 18 astetta• Äärimmäisen tukala helle: päivän maksimilämpötila 35 astetta ja minimilämpötila 20 astetta

Ilman kosteusprosentti vaikuttaa helteen tukaluuteen.

Hellevaroitus:tukalaa hellettä vähintään kolme vuorokautta

Kesällä korkeaksi kohoavat lämpötilat sekä auringon säteily lisäävät lämpökuormaa merkittävästi. Kun työympäristön lämpötila nousee liian korkeaksi, ihmisen lämpötasa-paino saattaa järkkyä sisäelinten lämpötilan noustessa liiallisesti.

Myös sydän lyö kuumassa nopeammin kuin normaalissa huoneenlämmössä ja veri ohjautuu iholle sen viilentämiseksi. Tästä seuraa lihasten väsymistä ja suorituskyvyn alenemista mikä altistaa myös tapaturmille. Runsas hientuotanto (jopa 2 litraa tunnissa) vaikeuttaa elimistön neste- ja suolatasapai-non ylläpitoa.

Jos nestevajausta ei korvata, sisäelin-ten lämpötilojen nousu kiihtyy ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa. Ilman suojatoimia kuumassa paikassa työskentelys-tä saattaa seurata lämpökouristuksia, lämpö-pyörtyminen ja jopa lämpöhalvaus.

Omalla käyttäytymisellä saadaan hallittua paljon kuuman haittoja. Seuraavilla vinkeil-lä lämpimissä olosuhteista johtuvia haittoja saadaan vähemmäksi:• Juo riittävästi (vaikka ei janottaisi), 1–2 dl

kerralla 3–4 kertaa tunnissa.

•Tarkkaile painoasi. Jatkuva painon mene-tys on ensioire suolavajauksesta.

•Syö monipuolisesti, välipaloina oliivit, suolakurkut. Suola edistää nesteen imey-tymistä.

•Pukeudu työsi mukaan huomioiden työ-turvallisuusvaatimukset. Tauota ja järjes-tele työsi.

•Tunne terveydentilasi.

•Huolehdi kunnostasi.

Lyhyissä kuuma-altistumisissa pelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä kuormi-tuksissa sokeroidut marja-mehut tai tasapainotetut energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat ovat suositeltavia.

Ei shortseissa raksallePeabin turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Marko Kilpeläinen saamat hellepuhelut ovat useimmiten koskeneet pukeutumista.

– Vaatetuksen keventämistä, kuten voiko työmaalla käyttää shortseja. Vastaus siihen on ei, sillä työvaatteilla on suojaava merki-tys. Myöskään kypärän käytöstä ei tietysti-kään voida kuumuuden takia tinkiä. Tietty epämukavuus on toissijaista, kun puhutaan turvallisuudesta, hän linjaa.

Helteellä tarkoitetaan ulkolämpötilaa. Kilpeläinen huomauttaa, että työmaan läm-pötila voi myös sisätöissä nousta korkeaksi, vaikkei ulkona olisi hellettä. Samat säännöt, erityisesti riittävästä juomisesta huolehtimi-nen, pätevät silloin.

Kesä tulee!Omalla käyttäytymisellä

voi vaikuttaa hellehaittoihin

jatkaan eivät pohjatutkimuksen merkitystä aina ymmärrä, Peisa muistuttaa. Suun-nittelijoiden kilpailuttaminen voi valitet-tavasti johtaa siihen, että lähtötiedoissa säästetään.

Jos ei ollenkaan tehdä pohjatutkimuk-sia, ei tuentaakaan voi suunnitella oikein. Se johtaa vääriin toteutuksiin ja pahim-massa tapauksessa romahduksiin.

– Kaiken tarkoitus on, että päädytään oikeaan tuentatapaan ja on mietitty oikea tekninen toteutus, Peisa kiteyttää.

Erilaisia tuentatapoja on tarjolla joka lähtöön. Ponttiseinä on yleisin tuentata-pa. Settiseinässä palkkien tai porapaalujen väliin on tuettu puuta tai ponttia. Viime aikoina on yleistynyt tuenta, jossa pora-paaluja porataan ponttilukkoon. •

Ponttiseinä on yleinen tapa kaivannon tukemiseen. Yksinkertaisen oloinen seinä vaatii monta eri työvaihetta. Viimeisessä vaiheessa pontit nykäistään pois.

uusi kaivanto-ohjeselventää merkittävästi työturvallisuuttaValtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009 §34) pyrkii määrittele-mään, miten kaivanto pitää tukea turvallisesti. Siinä viitataan ”luotettavaan selvitykseen”, mut-ta ei sen kummemmin kerrota, mitä sillä tarkoitetaan.

Juuri ilmestyneessä Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL:in Kaivanto-ohjeesta löytyy tä-hän asti paras määritelmä siitä, mitä asetuksessa mainitulla selvityksellä tarkoitetaan.

Alla ote valtioneuvoston asetuksesta jasen alla ote RiL 263-2014 Kaivanto-ohjeesta:

vNa 205/2009 §34:”Kaivutyö on tehtävä turvallisesti ottaen huomioon maan geotekniset ominaisuudet, kaivannon syvyys, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä ja liikenteen tärinästä aiheutuvat vaarate-kijät.Jos sortuma saattaa aiheuttaa tapaturman, kaivannon seinämä on tuettava. Luotettavan selvityksen perusteella voidaan kaivannon työturvallisuus toteuttaa luiskaamalla tai porrastamalla kaivanto.

RiL 263-2014 Kaivanto-ohje:”Luotettavana selvityksenä voidaan pitää suunnittelutehtävän edellyttämän kelpoisuuden omaavan suunnittelijan laatimaa suunnitelmaa, joka perustuu kohteen vaativuuden mukaisiin pohjatutkimuksiin, ympäristöselvityksiin ja mitoituslaskelmiin.”

Kaivanto-ohjeesta saa lisätietoa Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:istä tai etsimällä nimen perusteella rakennusmedia.fi/kirjakauppa.

Hyödyllistä luettavaa:Ril 263-2014 kaivanto-ohje. Tuoreesta julkaisusta löytyy hyviä ohjeita kaivantojen turvallisuudesta. Lisätietoja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:istä.

vaara vaanii kaivannossa, Liikenneviraston julkaisuja, löytyy sähköisenä julkaisuna verkosta.

Pohjarakentamisen ei ole niin yksinkertainen työvaihe kuin monet olettavat. Pohjatutkimuksia kannat-taa tehdä mieluummin liikaa kuin liian vähän. Jo lähtötietojen keräämisessä on muistettava:

• Viereisten kiinteistöjen perustamistapojen selvittäminen: onko maanvaraisia, paalutettuja, tai muita ratkaisuja. Vanhassa rakennuksessa tehdään koekuopat ja perustamistapa tutkitaan

• Alueen historiatiedot: onko kohdalla ollut rakennuksia, vanhoja perustuksia, voiko olla lentopom-meja

• Alueen tekniikka (kaapelit ja putket sekä niihin liittyvät sijaintitiedot): maan pinnalla ja maan alla

• Liikenne: millaisia liikennekuormia aiheutuu

8

Leukahihnan valintatuli mukaan

kypärähankintaan Kypärän valinnassa painaa työn riskien lisäksi kypärän eri ominaisuudet. Nyt valintatilanteeseen on tullut yksi tekijä lisää, kun RT suosittaa jäsenyrityksilleen leukahi-han käyttöä kypärissä.

– Usein rakennustöissä kypäräksi valitaan EN 397 -ky-pärästandardin mukainen teollisuuskypärä. Laki ei kui-tenkaan määrittele millaista kypärää tulee käyttää, vaan valinta tehdään aina työn riskien ja luonteen mukaan. EN 12492 eli korkean paikan työskentelyyn tarkoitettu kiipei-lijän kypärä on tänä päivänä suosittu moniin rakennus-työmaan töihin, kertoo Petri Koskenniemi Würth Oy:stä.

Kaikkiin tällä hetkellä myynnissä oleviin kypärämal-leihin löytyy leukahihna, joko kaksi tai nelipistekiinni-tyksellä.

– Kiipeilykypärä myydään aina leukahihnalla varustet-tuna, koska leukahihna on mukana myös kypärän testeis-sä ja kiinni sen rakenteissa. Teollisuuskypärää myydään ilman leukahihnaa, sen voi hankkia erikseen ja kiinnittää klipseillä, Koskenniemi kertoo.

Kiipeilykypärässä on samat ominaisuudet kuin teolli-suuskypärässä, esimerkiksi iskunkestävyys on sama. Yksi ero löytyy juuri leukahihnasta. Kiipeilykypärässä hihna aukeaa vasta 500 newtonissa, teollisuuskypärän raja on alle puolessa siitä. Kiipeilykypärä pysyy paremmin pääs-sä pudottaessa tai kaaduttaessa.

Kypärän valinnassa ensimmäinen kriteeri on aina työn riskitekijät. Valokaarihyväksytyssä kypärässä ei saa olla aukkoja. Ahtaissa paikoissa työskennellessä ei kypärässä kannata olla suurta lippaa. Hankalissa paikossa kypärän pitää pysyä varmasti päässä, se onnistuu parhaiten kun leukahihnassa on nelipistekiinnitys.

– Valinnassa painaa myös mukavuustekijät. Epämu-kava kypärä jää helpommin pois päästä kuin ergonomi-sesti hyvin istuva, oikein tasapainotettu ja kevyt kypärä, Koskenniemi luettelee. Vaikka asenteet ovat parantuneet kypärän käytölle, ei kukaan halua pitää koko päivää han-kaavaa kypärää päässään.

Petri Koskenniemi on tehnyt töitä työturvallisuuden parissa Würthissa 15 vuoden ajan. Sinä aikana suojaimet ovat muuttuneet monta kertaa paremmiksi.

– Kymmenen vuotta sitten edullisessa kypärässä ei ollut edes takasäätöpyörää, ne olivat painavia ja huonosti istuvia, eikä niskan rasituksen kannalta tärkeää tasapaino-asiaa oltu ajateltu, hän kertoo.

Myös ulkonäköön kiinnitetään nyt huomiota, kun aikaisemmin riitti että asetetut suojausvaatimukset täyt-tyvät. Nykyään suojaimet suunnitellaan ja valmistetaan siten, että ne ovat ei vain turvallisia, vaan myös mukavia käyttää.

Halvimmillaan kypärän saa 10 eurolla, mutta kypäräs-säkin hinta ja laatu ovat suoraan verrannollisia. Kuulo-suojaimilla ja visiirillä varustettu kiipeilykypärä maksaa toista sataa euroa. Perus teollisuuskypärä on noin 40 eu-ron hintainen.

Käyttötarkoitus ratkaisee, mikä kypärä hankitaan. Mut-ta nyt siihen on aina valittava leukahihna mukaan.

inlookissa on kokeiltu kiipeilykypärää sisäkattoasennuksessa ja kokemukset ovat hyviä. Kiipeilykypärät ovat kevyitä, niskaan koh-distuva rasitus on pienempi. Niihin saa aivan normaalisti liitettyä kuulonsuojaimet ja suojavisiirin.

- Sisäkattotöissä ollaan aina nenä ylöspäin eikä tavallinen kypärä tahdo millään pysyä päässä. Kiipeilykypärässä on leukahihna nelipis-tekiinnityksellä ja sen kanssa mahtuu ahtaisiinkin paikkoihin kun sii-nä ei ole lippaa, työsuojelupäällikkö Heka Schwab inlookista kertoo.

Kokeilun jälkeen on tarkoitus päättä, mitä kypärämallia sisäkat-to- ja sisäseinäasentajille suositellaan. Schwab uskoo, että nelipiste-kiinnityksellä oleva kiipeilykypärä on paras ainakin kattotöissä. Se yksistään tarkoittaisi puoltatoistasataa kypärää. Osalle porukasta voi riittää tavallisempi kypärä jossa on kaksipistekiinnityksellä oleva leukahihna, Schwab uskoo.

Arvo Penttinen on tehnyt sisäkattoasennuksia 28 vuotta. viimei-sen vuoden ajan päätä on suojannut kiipeilykypärä. Kypärä on pääs-sä myös Taidemuseo Göstan laajennustyömaalla Mäntässä.

- Tätä en vaihtaisi enää pois, Penttinen sanoo työmaalla päättä-väisenä. Hänellä on kypärästä pelkkää hyvää sanottavanaan. Se py-syy päässä hankalissakin työasennoissa, toisin kuin edellinen kypärä. Käyttömukavuus on hyvä. Ainoan moite tulee hiostavuudesta, vaikka siinä aukot onkin tuuletusta varten. Hiostavuus on kypärien yleinen ongelma sisätöissä.

- Kyllä nyt jo aletaan ymmärtää, että kypärän käytössä on kyse omasta terveydestä. Harva kehtaa enää purnata, että ei halua kypä-rää päähänsä laittaa, Heka Schwab kertoo.

Jatkossa purnaajia ei liene senkään vertaa. uudet materiaalit tekevät kypäristä entistä mukavampia käyttää, ja monet keksinnöt helpottavat käyttöä. Esimerkiksi kiinnityssolkia voidaan toteuttaa magneetilla, minkä ansiosta hihnan sulkeminen ja avaaminen käy helposti yhdellä kädellä.

Kiipeilykypärä sopiisisäkattotöihin

Rakennusteollisuudentyöturvallisuusviikko

5.–9.5.2014

Kiipeilykypärässä säätöpyörät löytyvät sivusta, eikä perinteiseen tapaan kypärän takaa, Petri Koskenniemi kertoo. Vasemmalla on rakennustöissä yleinen teollisuuskypärä, sen leukahihna on kiipeily-kypärää kapeampi.

RT suosittaa jäsenilleenkypärän leukahihnan käyttöäRakennusteollisuus RT ry:n hallitus päätti 23.1.2014 suosittaa jäsenyrityksilleen suojakypärien leukahihnan käyttöä. Tapaturmatilastojen mukaan 16 prosenttia ta-paturmista sattuu pään alueelle. Tapaturmatutkinnas-sa on havaittu, että suojakypärän päässä pysyminen olisi estänyt pääosan näistä tapaturmista.

Teksti Tommi ahlberg. kuvat Jyrki vesa ja Tommi ahlberg.

Tätä en vaihtaisi pois, toteaa Arvo Penttinen kiipeilykypärästään.

9

tot 9/11:turvallisuus-

seurantaakehitettävä

Vuosina 1993-2011 rakennustyömailla sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat, joissa turvalli-suusseurannassa, viikkotarkastuksissa tai muissa tarkastuksissa oli havaittu puutteita, on nyt analy-soitu. Kuinka vastaavat tapaturmat voidaan jatkos-sa välttää, katso www.tvl.fi ja sieltä TOT 9/11.

Liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset ovat EU:ssa suurin työtapaturmien syy kaikilla toimi-aloilla. Niiden osuus kaikista työtapaturmista on noin viidennes. Kaatuminen on vanhempien työn-tekijöiden yleisin työtapaturmien aiheuttaja. Valon riittävyys on keskeistä liukastumis- ja kompastumis-tapaturmien estämisessä.

SRv otti työmaillaan käyttöön kypärien leukahihnat jo tämän vuoden alusta.

– Lähetimme yhteistyökumppaneille asiasta tiedotteen. viisi kuusi urakoitsijaa otti meihin yhteyttä ja ihmetteli, että onkos tämä taas niitä SRv:n omia turvallisuusmääräyksiä , SRv Ra-kennus Oy:n turvallisuuspäällikkö Jari Korpisaari muistelee nauraen.

Leukahihnat ilmestyivät SRv:n työmaille vuoden alusta ilman suurempia pullikointeja. Aliurakoitsijoille selvisi, että kyse on koko rakennusalan yhteisestä päätöksestä, ja saman vaatimuk-sen he kohtaavat muillakin työmailla.

Korpisaarella on leukahihnojen tulosta SRv:n työmaille pel-kästään hyvää sanottavaa. vuoden alusta tehdyt TR-mittaukset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että myös työntekijät ovat ym-märtäneet leukahihnan merkityksen.

- Meillä on omakohtainen surullinen esimerkki siitä, kuinka hihnaton kypärä irtosi päästä henkilön pudotessa holville, ja henkilö menehtyi, Korpisaari kertoo.

Hän vähän ihmettelee, miten leukahihna vasta nyt saadaan työmaille, kun se esimerkiksi telakkateollisuudessa on ollut jo pitkään käytössä. Monia ihmishenkiä olisi sillä säästetty ja vammautumisia estetty. Ja nytkin muutos tulee alan sisältä eikä viranomaisten puolelta. Lähes viidennes rakennustyömaiden tapaturmista kohdistuu pään alueelle.

– Minusta tämä on samalla hyvä hetki päivittää yrityksen kaikki kypärät uudempiin malleihin. Ne on muutenkin kevyempi-nä paljon parempia käyttää. Yli neljä vuotta vanhaan kypärään ei kannata ruveta leukaremmiä jälkikäteen ostamaan, Korpisaari neuvoo.

SRv on Kampin keskuksen työmaalta lähtien tarjonnut kump-paneilleen mahdollisuuden hankkia turvavarusteet SRv työmail-la olevista ”myyntipisteistä” tai suoraan suojavälinetoimittajalta hyvällä alennuksella.

– Erittäin kevyt, neljällä leukahihnan kiinnityspisteellä ja pi-kasäädöin varustettu teollisuuskypärä maksaa meidän alihank-kijoille noin kolmisen kymppiä ilman varusteita. Se ei ole mikään kustannus, vaan järkevä sijoitus parempaan turvallisuuteen, sanoo Korpisaari.

Yksi asia uusissakin kypärien käyttötulkinnoissa Korpisaarta ihmetyttää. Miksi teollisuuskypärissä leukahihnan vetolujuus on vähäisempi kuin kiipeilykypärässä, kun raksallakin siitä olisi ää-ritilanteissa enemmän hyötyä kuin haittaa.

SRv:n työmailleei mennä ilman

leukahihnaa

– Tarkoitus on luoda sähköisten infonäyttöjen avulla suora viestintäkanava rakennustyömaalle. Taulujen avulla voi-daan välittää esimerkiksi lainsäädäntöön ja urakoitsijan velvollisuuksiin liittyvää tietoa, valottaa Kai Palmén info-tauluja välittävästä White Spot Oy:stä.

Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen on samoilla linjoilla. Lujatalo on hankkinut infonäytöt kolmelle työmaalleen. Lujatalossa on selvää, että infotaulut tuleva sisältämään pääasiassa turvallisuusviestintää työturvalli-suutta edistämään.

– Tässä vaiheessa tulee yksi näyttö työmaata kohti, aluksi katsotaan ja kerätään kokemuksia. Emme itsekään vielä tiedä mihin kaikkeen ne soveltuvat. Idea on niin hou-kutteleva, että päätimme lähteä kokeilemaan uutta tapaa viestiä asioista työmaalla, Moilanen kertoo.

Yksi infonäytön saavista Lujatalon työmaista on Espoon sairaalan työmaa Jorvissa. Sinne on Moilasen mukaan tu-

lossa infonäytöille ainakin diaesityksiä työturvallisuudesta, TR-mittausten tuloksia, ja työturvallisuuden perusteita esi-merkiksi veronumerosta eri kieliversioilla.

– Esitykset pitää tehdä valmiiksi, suoraa yhteyttä työ-maatoimistosta ei tauluihin ole, Moilanen selventää.

Taulut ovat työmailla päällä aamukuudesta iltaviiteen. Lujatalo saa oman informaationsa levitykseen käyttöönsä 46 minuuttia jokaisesta esitystunnista.

– Loput käytetään urakoitsijoille kohdennettuun mai-nontaan. Esimerkiksi lounasravintolat, työvaatekauppiaat, konevuokraamot ja tarvikemyyjät ovat kiinnostuneita osta-maan mainosaikaa, Kai Palmén kertoo.

Näytöt, joihin myydään mainoksia, ovat rakennusliik-keille veloituksettomia. Kuluja tulee lähinnä sisällön tuo-tannosta ja siihen liittyvästä työstä.

infonäytöttulevatturvallisuus-viestintään

RAKENTAJA,TäMä KOSKEE JuuRi SiNuA!URAKOITSIJATIETOJEN ILMOITTAMINEN VEROTTAJALLE PAKOLLISEKSI.

ilmoittautumiset:https://my.surveypal.com/Messut2014

Rakennusalan ilmoitusmenettelytulee 1.7.2014 – Päivitä tietosi

Tampere 6.5. klo 10–16Turku 8.5. klo 10–16Vantaa 12.5. klo 9–16

Kuopio 26.5. klo 10–16

Voit tulla siihen kellonaikaan, kun sinulle parhaiten sopii.Kyseessä on pienimuotoinen maksuton messutapahtuma.

Verotusmenettelylain toinen vaihe tekee rakennusalalla pakolliseksi urakoitsijatietojen ilmoittamisvelvollisuuden verottajalle heinäkuun alusta 2014 lähtien. Kyseessä on iso muutos, joka vaatii kaikilta yrityksiltä ennakkovalmisteluja.

Työmaalla liikkuu paljon tietoa, joka

pitäisi saada koko työmaan tiedoksi.

viestin perille saamiseksi on nyt tarjol-

la uudenlainen kanava, kun infonäytöt

rantautuvat työmaille.

JATKuu...

Viis

aat

kypä

rät

yhte

en!

TYÖ

TUR

VALL

ISU

US

ON

TEK

IJÖ

IDEN

SÄ S

UM

MA

Rak

ennu

steo

llisu

uden

työt

urva

llisu

usvi

ikko

5.–

9.5

.20

14

Viis

aat

kypä

rät

yhte

en!

TYÖ

TUR

VALL

ISU

US

ON

TEK

IJÖ

IDEN

SÄ S

UM

MA

Rak

ennu

steo

llisu

uden

työt

urva

llisu

usvi

ikko

5.–

9.5

.20

14

12

Talousrikollisuuden torjunnassa rakennusalalla on otettu viimeisten kahden vuoden aikana ke-hitysaskeleita, joiden seuraukset näkyvät jo nyt

kasvaneina verotuloina.Heinäkuusta voimaan tulevat lainsäädäntömuutokset

asettavat konkreettisia lisäesteitä harmaan talouden toimi-joille. Urakkatietojen ja yhteisen rakennustyömaan työnteki-jätietojen ilmoitusvelvollisuuksien myötä harmaan talouden toimijat joutuvat ahtaalle.

Lainmuutoksen myötä työmailla turvallisuudesta vastaa-vat tahot saavat käyttönsä paremmat keinot kontrolloida, kuka töitä tekee ja miten.

Turvallisuus kunnossa, kaikki kunnossaYritykset, jotka eivät toimi yhteisten pelisääntöjen puitteis-sa, pyrkivät kilpailuetuun halvemmilla hinnoilla ja saamaan näin urakoita itselleen. Säästämällä niin verojen kuin työn-tekijöiden vakuutusmaksujenkin maksamisessa, saadaan hinta asetettua houkuttelevaksi. Valitettavasti liian usein halpa hinta on määräävässä asemassa urakoitsijaa valitta-essa.

Talousrikollinen ei mieti, onko hän hoitanut työturvalli-suuslain työnantajalle asettamat velvoitteet henkilökohtai-sen suojavarustuksen tai valittujen työtapojen osalta.

Kustannuksissa säästetään myös työntekijöiden tervey-den kustannuksella. Työmailla, joilla työturvallisuusasiat on kunnossa, ilmenee harvoin organisoitua talousrikollisuutta. Vastaavasti työmaat, joissa työturvallisuusasiat laiminlyö-dään, muukin valvonta jää usein vähälle ja kynnys esimerkiksi pimeän työvoiman käyttöön tai sen hiljaiseen hyväksymiseen on alhainen.

Lainsäädäntömuutoksilla työmailta karsitaan pois ne yritykset, joiden tavoitteena ei ole toimia samojen sääntö-jen puitteissa kuin rehellisten yritysten. Työmaat lähettävät verottajalle konkreettista tietoa siellä toimivista yrityksistä ja työntekijöistä. Vertailutietojen avulla selviää, ovatko yritys-ten itsensä toimittamat tiedot ristiriidassa muualta saatuihin ja kerättyihin tietoihin. Viranomaiset pystyvät jatkossa koh-distamaan toimensa tarkemmin ja nopeammalla aikataululla. Näyttötaakka siirtyy tietojensaannin myötä rikoksista epäil-lyille yrityksille ja henkilöille.

Sähköinen kulunvalvonta avuksiTyömailla tullaan siirtymään ilmoitusvelvollisuuden myötä valtaosin sähköiseen kulunvalvontaan. Työmaan päätoteutta-ja pystyy valvomaan, kuka työmaalla milloinkin työskentelee.

Työmaan päätoteuttajan tulee jatkossa pitää ajantasaista luetteloa työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Rakennus-

alan työehtosopimusneuvotteluissa vahvistettiin periaate, että kulunvalvontaa suoritetaan koko työmaalla työskentelyn ajan. Näin ollen kulunvalvonnalla voidaan kontrolloida iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa työskentelyä.

Sähköistä kulunvalvontaa varten on kehitetty uusia ku-vallisia henkilötunnistekortteja, joiden tietokantaan voidaan jatkossa sisällyttää työturvallisuutta parantavia tietoja. Valtti-älykorttia ollaan ottamassa käyttöön Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenten työmailla.

Kortille voidaan jatkossa kerätä tietoja työntekijöiden erilaisista työluvista, valtuuksista ja esimerkiksi työturval-lisuuskoulutuksen suorittamisesta. Näin lakimuutoksen edellyttämiä uudistuksia käytetään jatkossa myös työturvalli-suuden kehittämisessä.

Varatuomari ville Wartiovaara työskentelee Rakennusteollisuus RT:ssä ja osallistuu viranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön harmaan talouden torjumiseksi.

Torjumalla harmaata taloutta parannetaan työturvallisuutta

varatoimitusjohtajaTuomas Särkilahti,Skanska Oy

1) Kaikessa johdon viestinnässä tuon jatkuvasti esille, että vuonna 2014 yrityksen tärkeimmät painopistealueet ovat työturvallisuus ja kannattavuus, kuten muutamana edellisenä vuonnakin. Johtoryhmä on tehnyt yhteisen turvallisuussitoumuksen: ”En koskaan kulje ohi”. Käytännössä se tarkoittaa minulle, että puutun välittömästi kaikkiin havaitsemiin turvallisuuspuutteisiin ja riskinottoon.

2) – Kaikkien alan osapuolten turvallisuusosaamista on edelleen pa-rannettava; emme edelleenkään edes ymmärrä, miltä maailmanluo-kan turvallisuus näyttää työmaalla.– Parhaissa suomalaisissa yrityksissä turvallisuuden ”infra” on kun-nossa; ohjeita, määräyksiä tai työkaluja ei tarvita lisää vaan nykyisiä käytetään tinkimättömästi.– Jokaisen on ymmärrettävä, että turvallisuus alkaa omien korvien välistä.– Turvallisen tekemisen parhaat ammattilaiset – työtä suorittavat omat ja aliurakoitsijoiden työntekijät – otetaan aina mukaan työvai-heiden turvallisuuden suunnitteluun.

3) Skanskalla on nolla tapaturmaa tavoite. Välitavoite vuodelle 2014 on 2,7. Tänä vuonna korostamme työn turvallisuussuunnitelmien laadun parantamista, todellisten riskien tunnistamista, sekä alihank-kijoiden tiivistä kytkentää turvallisuuden suunnitteluun. Haluamme myös aktivoida kaikki kilpailijamme ja alihankkijamme mukaan tur-vallisuuden parantamiseen ja alan yhtenäisen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Aloitteemme alan yhteisestä turvallisuusviikosta on osa tätä työtä.

ToimitusjohtajaLauri Kivekäs,Rudus Oy

1) Johdon rooli on aivan ensisijainen. Ei siksi, että johto tekisi työn tai saavutukset olisivat johdon ansiota, vaan siksi, että jos johto ei ole sitoutunut, ei voida edellyttää alaisenkaan olevan. Viesti täytyy valuttaa alaspäin organisaatiotaso kerrallaan, kunnes se on saavut-tanut viimeisenkin henkilön. Niin Ruduksessa kuin RT:n hallitukses-sakin aloitamme kaikki kokoukset turvallisuudella ja käsittelemme asiaa perusteellisesti. Kaikissa esiintymisissäni ja kirjoituksissani pyrin tekemään saman. Turvallisuus on osa arvojamme ja menee tuloksenkin edelle.

2) Rakennusalalla on totuttu saamaan asioita aikaan, kun vaan tar-tutaan toimeen. Koko alan kattava yhteinen tahtotila, porukkahenki on välttämätön ja siihen suuntaan olemme mielestäni etenemässä; isot edellä esimerkkiä näyttäen ja pienet perässä. Mittarointi ja kuu-kausittainen seuranta. Pienten yritysten saaminen mukaan. Tämä toteutuu kun isot vaativat aliurakoitsijoiltaan ja toimittajiltaan sitou-tumista ja raportointia. Poikkeamiin puuttumisen kulttuurin kehittä-minen lähiesimiesten koulutuksella. Palkitsemisen kehittäminen.

3) Tapaturmataajuuden tavoite on 2,5. Painotamme sisäisen lii-kenteen turvallisuutta, aliurakoitsijoiden toimintaa, matkapuheli-men turvallista käyttöä, tuotteidemme toimituksia työmaille ennen kaikkea työmailla tapahtuvan toiminnan osalta, vakavista vaarati-lanteista (kuolemanvaara) oppimista, louhinnan turvallisuutta, beto-ninpumppauksen turvallisuutta.

ToimitusjohtajaMikko isotalo,Lujabetoni Oy

1) Viestimällä turvallisuudesta, pitämällä asiaan liittyviä teemoja toiminnassa esillä, seuraamalla mittareita sekä henkilökohtaisilla tehtaiden turvallisuustarkastuksilla.

2) – Yhteinen kampanjointi asenteiden muuttamiseksi ja työssä ris-kinoton vähentämiseksi.– Toimialan sisäinen yhteistyö hyvien ratkaisujen ja best practicen levittämiseksi.– Vahva johdon tahtotila, jonka tulee siirtyä keskijohtoon, linjajoh-toon ja tekijätasolle saakka.

3) Strategisena tavoitteena nolla tapaturmaa. Vuositason tavoittee-na kahdenkymmenen prosentin vähennys edellisen vuoden tavoit-teeseen, tapaturmataajuuden tavoitteena on 30.

Vastauksissa esiintyvä tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden ta-paturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoo-naa työtuntia kohden.

Pomot vastaavattyöturvallisuudesta

Työturvallisuuden edistämisessä painotetaan yritysjohdon roolia. miten omassa työssäsi tuot esiin työturvallisuuden tärkeyttä?

rakennusteollisuudella on vajaat kuusi vuottaaikaa saavuttaa itselleen asettamansa tavoite:nollaa tapaturmaa vuoteen 2020 mennessä. luettele muutama tärkein seikka koko alanyhteisen tavoitteen saavuttamiseksi?

millainen tapaturmataajuuden tavoite teidän yrityksessänne on asetettu tälle vuodelle? mitä toimenpiteitä erityisesti korostetaan?

Kolme rakennusteollisuuden johtajaa vastaa kysymyksiin, miten he omalla toiminnallaan pyrkivät parantamaan työturvallisuutta yrityksissään.

1 2 3

Rakennusteollisuudentyöturvallisuusviikko

5.–9.5.2014

näkökulma

13

Lammilla päästiin nollakerhoon

aaliskuiset varovaiset au-ringonsäteet lämmittävät mustaan muoviin käärittyjä harkkolavoja Lammin Beto-nin pihamaalla. Piha-alueen

uinuva tunnelma on silmänlumetta. Tuotan-tojohtaja Jussi Salon mukaan Lammin Beto-nilla käytetään noin 50 000 tonnia kiviainesta vuosittain. Lopputuotteena syntyy noin 50 erisorttista betonikivi- ja harkkotuotetta.

Tapaturmat laskuunkoneet uusimallaViime vuonna Lammin Betoni ylsi Raken-nusteollisuuden nolla tapaturmaa 2020 mennessä -kampanjan kivenkovaan tavoit-teeseen: sairauslomaa vaativia tapaturmia ei sattunut ensimmäistäkään. Salo ei kuiten-kaan tee asiasta numeroa.

– Porkkanoita meillä ei tapaturmattomuu-desta anneta. Se voisi johtaa tapaturmien ja vähällä piti -tilanteiden salailuun. Olem-mekin painottaneet, että kaikki sattumukset pitää tuoda kaikkien tietoon. Kun työturval-lisuus on kunnossa, myös tuotanto vetää ja palkitsemme sitten siitä, Salo perustelee.

Lammin Betonilla koneistaja-korjaus-miehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Mauri Koliseva kertoo, että keskeiset askelet työturvallisuuden parantamiseksi otettiin vuosina 2004–2005. Silloin koneet vaihdet-tiin kertarytinällä uusiin. Automatisoiduis-

sa laitteissa suojalaitteet ja hätäpysäyttimet ovat kehittyneitä. Työntekijät eivät häärää enää koneiden vieressä vaan valvovat niiden työtä turvahäkkien ulkopuolelta.

Pitkään talossa työskennellyt Koliseva on huomannut työkaverien asenteessa selvää muutosta.

– Aikaisemmin turvallisuusasioiden ajateltiin haittaavan työtä. Nyt asenne on myönteisempi, Koliseva sanoo.

Turvallisuus lähtee osaamisestaSalon mukaan Lammin Betonin työturval-lisuutta ohjaava korkein elin on neljästi vuodessa kokoontuva työturvallisuustoimi-kunta, joka laatii tavoitteet ja toimintasuun-nitelmat työturvallisuuden edistämiseksi. Joka toinen kuukausi toimikunta järjestää tehdaskierroksen, jonka aikana tehtaan pro-sessit käydään seikkaperäisesti lävitse.

– Tuotantoprosessimme on hioutu-nut turvalliseksi. Riskialtteimpia töitä ovat oikeastaan harvoin tehtävät huolto- ja korjaustyöt. Työturvallisuutta jatkuvas-ti korostamalla turvallisuus on näissäkin tehtävissä parantunut. Kerran kuukaudessa pidämme koko henkilöstölle työturvalli-suusvartin, jossa keskeisiä asioita käydään läpi, Salo sanoo.

Yksi Lammin Betonin työturvallisuuden peruspilareista on uusien työntekijöiden huolellinen perehdytys. Tarjolla on kirjal-

lista materiaalia, mutta asiat käydään aina myös suullisesti lävitse. Perehdytyksen jäl-keen uusi työntekijä aloittaa työt osaavam-man kollegan parina.

– Työntekijät tekevät töitä aina samoilla koneilla. Näin he tuntevat käytännöt ja ris-kipaikat paremmin. Tehtävien vaihtoja kyllä tehdään, mutta ne ovat pidempiaikaisia, Salo sanoo.

Automatisoitu prosessiTurvallisuusnäkökohdat tulevat vierailijalle-kin varsin selviksi. Ennen tehtaaseen pääsyä on sitouduttava kulkemaan ryhmän mukana ja noudattamaan tehtaan sääntöjä. Kun alle-kirjoitus on rustattu työturvallisuusohjeen alalaitaan, vierailija saa pukea päälleen kel-taisen takin, kypärän ja kuulosuojaimet.

Tehdasrakennuksen keskellä oleva betoniasema syöttää betonimassan linjan välisuppiloon ja edelleen täyttövaunuun, joka siirtää massan muotin päälle. Muot-ti puristaa kerralla kymmenen valuharkon satsin aluslevylle. Valmiit tuotteet etenevät liukuhihnaa pitkin nosturille, joka kiikuttaa harkot välivarastoon kuivumaan.

– Kymmenen harkon erä valmistuu 40 sekunnissa. Tuossa toisella linjalla prosessi on samanlainen, mutta muotti vain puris-taa betonin grafiitti eps -eristeen ympärille. Alustalle mahtuu kuusi eristeharkkoa, Salon ääni sanoo kuulosuojaimista.

Tehdastilan lattiassa on keltaisia viivoja, jotka indikoivat turvavaloverhon paikkaa. Kolisevan mukaan viivojen ylittäminen saa koneet seisahtumaan. Työntekijät ylittävät viivan tottuneesti. Seisokeilta vältytään, kun viivan ylittää prosessin oikeassa vaiheessa. Kulku kuitataan pilarissa olevaa painiketta painamalla.

Kierros on päätöksessään. Hallin vierus-talla ahertava pyöräkuormaaja suunnistaa lasteineen tarkasti tiedossa olevaan päämää-rään. Yhtä selkeä on työsuojeluvaltuutetun näkemys tulevasta.

–Tavoite on kova, mutta kyllä me pyrim-me nollan pitämään jatkossakin, Koliseva toteaa painokkaasti. •

Lammin Betoni on hyvä esimerkki siitä, miten rakennusteollisuusyritys voi saavuttaa kovantavoitteen – nolla tapaturmaa vuodessa. Lammilla iloisen pyöreä luku saavutettiin vuonna 2013.

M

Teksti: Tuomas lehtonen kuvat Jyrki vesa

Lammin Betonilla koneilla on keskeinen rooli työturvallisuuden takaajina. Yritys on ollut itse mukana monien koneiden kehittämisessä, jotta ne on saatu vastaa-maan mahdollisimman hyvin proses-sin tarpeita. Kaikkia koneita ja laitteita ei kuitenkaan tarvitse hankkia, sillä ne voidaan tehdä myös itse. Erityisesti mo-net työtä helpottavat apuvälineet onkin tehty omin voimin. Mitä tahansa itseky-hättyä laitetta ei käyttöön kuitenkaan kelpuuteta.

Apuvälineetparantavattyöergonomiaa

Vialliset betonieristeharkot poistetaan tuotantolinjalta käsipelillä.

Mauri Koliseva on huomannut, että työporukka suhtautuu työturvallisuusasioihin positiivisemmin kuin takavuosina.

Tuotantojohtaja Jussi Salo ja tehtaan sydän. Keskelle tehdashallia sijoitettu betoniasema jakaa tarvittavat betonierät kolmelle tuotantolinjalle.

Rakennusalan tavoitteena on kitkeä työtapaturmat liiton jäsenyrityksis-tä vuoteen 2020 mennessä. Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudes-sa 2020 -tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikki rakennusalalla toimivat ja työskentelevät sitoutu-vat siihen. Tavoite on kova, mutta se on mahdollista saavuttaa. Nolla-ta-voitteeseen on päästy myös useilla rakennustyömailla.

Tuoteteollisuus

14

Hanskat hukassa

äsiin kohdistuu Tapaturmava-kuutuslaitosten liiton mukaan yli 30 000 tapaturmaa vuosit-tain Suomessa. Ammattitauti-tilastojen mukaan vuosittain

Suomessa todetaan 4 500 uutta ammatti-tautia tai ammattitautiepäilyä. Ne koskevat yleisimmin melu- tai rasitusvammoja ja hengitystie-, iho- ja asbestitauteja. Rasi-tusvammoja lukuun ottamatta niitä kaikkia pitäisi pystyä vähentämään käyttämällä suojaimia oikein.

Suuri ero tapaturma- ja ammattitauti-tilastojen tapausmäärissä johtuu siitä, että tapaturmatilastoissa on mukana pienetkin vammat, kun taas kaikkia työperäisiä saira-uksia ei tilastoida.

Mukaan riskien arviointiinHenkilönsuojainten käytöstä rakentamisessa määrätään valtioneuvoston asetuksessa ra-kennustyön turvallisuudesta vuodelta 2009. Siinä on eriteltynä näkyvä vaatetus, kypärät,

kuulonsuojaimet, turvajalkineet ja putoamis-suojaimet, jopa polvisuojukset. Mutta yksi siitä puuttuu kokonaan, nimittäin suojakä-sineet.

– Rakennustöissä hanskoja tarvitaan lä-hes joka tehtävässä. Turvallisuussuunnitte-luun kuuluvassa riskien arvioinnissa pitäisi hanskat ottaa mukaan. Käytännössä hans-

kojen käyttö monilla työmailla on valitetta-vasti mitä sattuu, jos niitä edes käytetään. Suojakäsineiden pitäisi ehdottomasti olla mukana asetuksessa, nyt ne on sieltä il-meisesti vain unohdettu pois, Erja Mäkelä harmittelee.

Mäkelä työskentelee Työterveyslaitok-sella henkilönsuojainten parissa, ja halu-aa hanskojen kohdalla nostaa esiin etenkin kemikaalien vaarat. Yllättävän harmittomil-takin vaikuttava työt – esimerkiksi polyure-taanin käsittely ikkunoiden tiivistyksessä – edellyttävät kemikaaleilta suojautumista. Suojakäsineiden pitää olla kyseiseen työ-tehtävään soveltuvat, mitkä tahansa hanskat eivät kemikaaleilta suojaa.

– Vähän ihottumaa, eihän se niin ka-malaa ole, ajatellaan. Mutta herkistyminen työssä käytetyille kemikaaleille voi johtaa ammattitautitutkimuksin, diagnoosiin, lääkityksiin ja sairaslomaan. Ensin tulee ihottuma, seuraavalla kerralla se on yleen-sä pahempi. Lopulta ollaan niin huonossa kunnossa, ettei voida enää jatkaa samassa työssä. Seuraa uudelleen koulutus, työpai-kan vaihto tai varhaiseläke. Työura saattaa lyhentyä useilla vuosilla, Mäkelä kertoo mahdollisista seurauksista.

Jos työntekijä ei hakeudu työterveys-huollon kautta tutkimuksiin vaan vaihtaa

itse työpaikkaa, hänen vammansa eivät myöskään päädy ammattitautitilastoihin.

varoitusteksteilletultu sokeiksiTyöterveyslaitoksella on tutkittu ihosuojauk-sen turvallisia työtapoja ja mitattu ihoaltistu-

Suojakäsineiden käyttö työmailla on vaihtelevaa. Jostain syystä lainlaatijat eivät liittäneet niitä mukaan vuoden 2009 asetukseen rakennustyön turvallisuudesta. Käsien suojauksen laiminlyönti

aiheuttaa vuosittain suuren määrän vammoja.

K

Teksti Tommi ahlberg. piirros pekka rahkonen.

ensin tulee ihottuma, seuraavalla kerralla

se on yleensäpahempi.

• Työterveyslaitoksen verkkosivuilta www.ttl.fi löytyy lisää tietoa muun maussa suojakäsineiden hankinnasta, huollosta ja suojakäsinestandardeista hakusanalla ”suojakäsineet”.

• Sivuilta löytyy myös malliratkaisuja henkilönsuojaimista saneerattaessa viemäreitä epokseilla ja uretaaneilla. www.ttl.fi/malliratkaisut

www.ttl.fi

15

mista MDI-uretaanitöissä. Alle puolet tutkituista käytti kemikaalisuojakäsineitä, vaikka MDI-isosyanaatti on iho- ja hengistytieherkistäjä. Ainetta käytetään paljon rakennustöissä. Viemäriputkien sukitus- ja pinnoi-tusmenetelmien yleistyminen on tuonut aihetta esiin entistä enemmän.

Tapaturmien taustalta löytyy usein virheellisiä menettelyjä, laiminlyöntejä riskien arvioinnissa, oh-jeistuksessa ja työn suunnittelussa. Tämä käy ilmi kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien TOT-tutkinnasta.

- Vaikka purkeissa varoitetaan, että tuote sisältää isosyanaatteja, ei varoitusmerkkejä ja vaarasta kertovia lausekkeita huomioida tarpeeksi. Haitallisimpien ai-neiden varoitusmerkit jäävät huomiotta, kun varoitus-merkkejä on totuttu näkemään kaikkialla, esimerkiksi tavallisissa tiskiainepurkeissa, Erja Mäkelä pahoitte-lee. •

Turvallisesti torninosturillaTyömaan suunnitteluvaiheessa päätetään, onko torninosturi oikea ratkaisu työmaan nostoihin, Pasi Pulkkinen Skanska Rakennuskone Oy:stä kertoo. Nosturi tuo työmaalle paljon etuja, kunhan turvalli-suudesta huolehditaan.

Suunnittelun pohjaksi

Nostettavien taakkojen kilot ja mitat määräävät, minkä kokoista nosturia tarvitaan. Parvekkeen laatta on monissa kohteissa haas-teellisin nostettava. Ennakkosuunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, onko taakka mahdollisesti pienennettävissä.

– Suunnitteluvaiheessa pitää huomioida nostosäde ja suurin tar-vittava puomin pituus. Koukkukorkeuden määritelmänä on totuttu pitämään talon harjan korkeutta lisättynä kymmenellä metrillä.

Suunnittelulla on todella suuri merkitys torninosturin turvalli-suudelle. Suunnitteluun pitää sisällyttää nosturin perustamistapa ja työmaan ympäristö.

Kasaus ja siirto

– Perustamistapaan vaikuttavat lähtötekijät kuten koneen nurkka-kuormat. Kallio- ja valujalat tekevät asennuksen turvalliseksi. Jos kone on alavaunulla, kannattaa miettiä tarvitaanko sille myös rataa. Koneen siirto tontilla tuo paljon etuja, Pulkkinen muistuttaa.

Maaperä voi vaatia paalutusta tai maa-aineksen vaihtoa. Mah-dollisia kellaritiloja pitää ehkä tukea. Kasauksen suunnittelussa apu-koneen paikka usein unohtuu suunnittelusta, Pulkkinen kertoo.

Nosturin ympärillä olevat kulkuväylät, talot, vesistöt, kaikki pitää huomioida. Lista on pitkä: milloin katuja pitää sulkea, milloin viran-omaisille - etenkin palo- ja pelastuslaitokselle - pitää tehdä ilmoi-tus, mitä viranomaiskuvia tarvitaan, kuka valvoo että liikenne sujuu.

Nostureille sattuvista työtapaturmista noin 20 prosenttia tapah-tuu kasaamisen ja siirron aikana.

Kuljettaja

– Hyvä torninosturin kuljettaja sanoo vaikka vastaavalle mestaril-le, jos on eri mieltä jostain asiasta. Kuljettajan paikalta näkee lähes kaiken työmaalla. Kuljettaja osaa ennakoida asioita ja sijoittaa tava-rat oikeaan järjestykseen. Hyvä kuljettaja tietää rakennustyömaan eri vaiheet. Jos koukku jää tyhjäksi, osaa hän kääntää sen valmiiksi oikeaan suuntaa odottamaan seuraavan työvaiheen alkamista, Pasi Pulkkinen luettelee.

Kuljettaja ja apumies ovatkin nosturiturvallisuuden tärkein lenk-ki. Siksi Pulkkinen ottaa torninosturin kuljettajakoulutuksen vaka-vasti. Kuljettajakoulutuksesta keskustellaan tällä hetkellä paljon. Riittääkö kirjekurssi vai onko oltava puolen vuoden koulutus. Pulkki-nen kallistuu puolen vuoden koulutuksen kannalle.

– Kaikille kuljettajille kuuluisi olla yhdenmukainen, saman tasoi-nen kuljettajantutkinto. vain se takaa, että kortin omaava on var-masti ammattitaitoinen henkilö.

Apumies

Torninosturissa tarvitaan maahan alamiestä, jonka tehtävät eivät jää vain merkinantoon. Alamieheksi ei Pulkkisen mukaan pidä sijoit-taa ketä tahansa kesätyöntekijää.

– Alamies on kuljettajan oikea käsi. Hänellä pitää olla yhteys kul-jettajaan kunnon vHF-puhelimella. Alamies huolehtii noston rajoi-tuksista, että nostoalueella ei liiku vierasta väkeä.

Alamies on apuna torninosturin viikkotarkastuksessa. vaije-rit, köysipyörät, sokat ja pultit tarkistetaan ja huolletaan. Alamies tarkistaa rummulta vaijerit kun kuljettaja ajaa ne laidasta laitaan, samoin kärkipyörän kun kuljettaja ajaa kissan keulaan, Pulkkinen kuvaa.

valtaosa torninostureille sattuvista työtapaturmista tapahtuu taakan sitomisen yhteydessä. Se on alamiehen tärkeimpiä tehtäviä. Yli puolet näistä onnettomuuksista saataisiin pois pelkästään sillä, että käytettäisiin oikeanlaisia apuvälineitä, eikä nosteta epämääräi-siä läjiä hirttosilmukoilla, Pulkkinen uskoo.

Tulevaisuus

ilmassa on tällä hetkellä paljon torninosturien turvallisuutteen kuu-luvia asioita.

Euroopan unionin säädökset tuovat muutospaineita. Tällä het-kellä puhuttaa torninostureiden rungon viereen kaavaillut hissit kul-jettajille. Näillä näkymin ne eivät ole mahdollisia, koska esteetöntä poistumistietä ei niihin saada.

Pienillä työmailla nopeasti siirrettävät, helposti kasattavat, link-kuun taittuvat kevyet nosturit voivat olla tulevaisuutta. Niitä ajetaan alhaalta, ja kuljettaja osallistuu yleensä työmaalla muihinkin töihin.

Tulevaisuudessa rakennetaan entistä korkeampia rakennuksia. Perustamistavat ja tukemiset korostuvat, suunnittelijan ammattitai-to korostuu turvallisuuden saavuttamisessa entisestään.

Esimerkki suunnittelusta Torninosturi on sijoitettu aluesuunnitelman keskelle. Sillä on ellip-sinmuotoinen nostoalue, sillä lyhyt rata mahdollistaa torninosturin tehokkaamman käytön kahden kerrostalon työmaalla. Punainen paksu viiva on työmaan pelastustie. Kun käytetään torninosturia, saadaan purkupaikka yhteen kohtaan työmaalla, mikä parantaa turvallisuutta. Siitä voidaan turvallisesti nostaa niin elementit kuin ilmanvaihtoko-neetkin. Ajoneuvonosturilla työmaan toteuttaminen toisi monta mut-kaa matkaan: mistä nostot tehtäisiin, kun yläreunassa kulkee julkinen tie? Nyt kaikki nostot on ratkaistu yhdellä liikkuvalla torninosturilla.

– Suojakäsineiden luokituksia on paljon, ja monil-

la hankintapaikkana on rautakaupan käsinehylly,

kertoo myyntijohtaja Ken Löfgren suojavarusteita

valmistavasta Ejendalsista.

Harva rautakaupan myyjä tuntee vaikkapa ke-

mikaalisuojakäsineiden ominaisuuksia. Löfgrenin

mukaan oikeiden suojakäsineiden löytäminen vaatii

asiakkaalta paljon, eikä kyse ole vain välinpitämät-

tömyydestä jos käsissä on väärän hanskat.

– Aiemmin riitti, että tuotteet täyttivät standar-

dit ja suojasivat hyvin, mutta kukaan ei miettinyt

niiden käyttömukavuutta. Sitten ihmeteltiin kun ih-

miset eivät halunneet käyttää suojaimia, hän kuvaa.

Turvallinen ja mielekäs työ edellyttää, että riskit

ovat hallinnassa eikä työtapaturmia ja niistä joh-

tuvaa sairastumista esiinny. Oikein käytettynä henki-

lönsuojaimet lisäävät työviihtyvyyttä ja siksi hyviin

suojaimiin kannattaa myös satsata.

Työterveyslaitoksella on yli 200 akkreditoitua testime-netelmää henkilönsuojaimille. Työterveyslaitos laatii suojainten tyyppihyväksynnät, jotta niitä saa myydä EU:ssa. Lisäksi teemme yhteistyötä työturvallisuuden parantamiseksi suojainvarusteita valmistavien ja myy-vien yritysten kanssa, kertoo Erja Mäkelä Työterveyslai-tokselta vierellään Ken Löfgren Ejendalsista.

Rakentamisessapaljon uretaania

nosturien turvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita: valtioneuvoston ”uusi konepäätös” vnP 856/1998

• CE-merkintä• valmistajan nimi tai tunnus• käsineen nimi tai tuotekoodi• koko • standardin numero, vaaraa tai käyttöaluetta osoit-

tava kuvatunnus, suojausluokat, infomerkki ja van-henemispäivä tarvittaessa.

käsineen kiinteässämerkinnästä taipakkauksesta tulee löytyä seuraavat tiedot:

Oikeaa vaikea löytää

Rakennusalalla uretaania käytetään kaukolämpöput-

kien eristyksessä, ikkuna- ja ovipuitteissa, tiivisteissä,

viemäriputkien saneerauksessa, saumausvaahdoissa, lat-

tiapäällysteissä, liimoissa, maaleissa ja lakoissa. Raken-

nusalalla puhutaan usein uretaaneista ja uretaanityöstä.

valokuva Jyrki vesa

16

Työmatkatapaturmien suhteellinen osuus on kasvanutTilastot paljastavat, että sitä mukaa kun varsinaisessa työssä tapahtuvat tapaturmat on saatu entistä paremmin hallintaan, työmatkatapaturmien suhteellinen osuus on kasvanut. vaikka osuus on rakennusalalla pienempi kuin vaikkapa toimihenkilövaltaisilla aloilla, se on huomattava: 10–20 pro-senttia tapaturmista. Työmatkatapaturmat ovat usein vakavia: niistä aiheu-tuu paljon pitkäaikaisia sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä.

f Vahinkovakuutusyhtiön riskienhallinta-asiantunti-jan Kari Häkkisen mukaan rakennusalan alhaisempaa työmatkatapaturmariskiä

selittää pitkälle se, että työmatka-tapaturmissa korostuu jalankulun ja kevyen liikenteen osuus.

– Rakennustyömaalle liiku-taan käytännön syistä enemmän autoillen. Meidän toimialakohtai-sessa vertailussa palvelusektorilla ja toimihenkilövaltaisilla aloil-la työmatkatapaturmia on jopa puolet kaikista työtapaturmista. Teollisuudessa ja rakentamisessa työmatkatapaturmien osuus on 10–20 prosenttia, hän toteaa.

Matka- ja keikkatyöt ovat rakentamisessa yleisiä. Niiden tapaturmat eivät kuitenkaan ti-lastoissa kirjaudu työmatkatapa-turmiksi vaan työtapaturmiksi. Varsinkin infrapuolella on paljon liikenteeseen liittyviä tapaturma-riskejä. Myös niistä aiheutuneet tapaturmat tilastoidaan työtapa-turmiksi.

Kaatumisia ja liukastumisiaVuonna 2013 korvatuista tapatur-mista noin 21 500 oli työmatka-tapaturmia eli tapaturma sattui matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin. Työmatkatapaturmia sattui noin 4 prosenttia edellisvuotta vä-hemmän. Työmatkatapaturmissa kuoli 12 työntekijää, vuotta aiem-min 20 työntekijää.

Tapaturmavakuutuslaitos-ten liitto TVL:n tilastot kertovat selvästi, että jalan kulkevien ja pyöräilijöiden osuus työmatkata-paturmista on suurin. Jalankulki-joiden prosenttiosuus oli vuosien 2008–2012 työmatkatapaturmista

lähes 60 prosenttia ja pyöräilijöi-den yli viidennes.

Työmatkatapaturmien muuta-man vuoden sinänsä ilahduttava, lievä lukumäärän lasku selittyy osin suhdannetilanteella. Raken-tamisessakin volyymien pienene-minen näkyy työmatkojen ja siten myös työmatkatapaturmien vähe-nemisenä.

Suurin osa työmatkatapatur-mista on kaatumisia, liukastumi-sia ja kompastumisia. Vammat ovat tavallisimmin jäsenten, usein käden tai jalan, sijoiltaan menemi-siä, luunmurtumia ja ruhjeita.

Autoilijakin kulkee jalan Riskejä luetellessaan Häkkinen muistuttaa, että autoilijakin on käytännössä aina myös jalankul-kija. Ainakin hetken aikaa.

– Vähintään kulkiessaan park-kipaikalta työpaikalle. Rakennus-työmaallahan pysäköintialueet ovat lähes aina väliaikaisia. Liu-kastumis- ja kompastumisriski verrattuna lämpimään parkkihal-liin tai hyvin hoidettuun pysä-köintialueeseen on iso.

Kelien muuttuminen on työ-matkojen osalta aina riski, joka näkyy myös tapaturmatilastoissa selvinä piikkipäivinä. Häkkinen näyttää sattumispäivämäärän mu-kaista työmatkojen tapaturmapyl-väikköä, jossa marraskuun lopun lumipyry ja jäinen keli vuonna 2008 aiheutti peräti 1109 korvat-tua työmatkatapaturmaa. Nor-maalisti luku on kymmeniä.

Myös kustannuskannustin Sekä työ- että työasiamatkalla työntekijälle sattunut tapaturma korvataan työnantajan pakollisesta

tapaturmavakuutuksesta. Työmat-katapaturmien vähentämiseen on yrityksellä siten myös rahallinen kannustin, koska vakuutusmak-sut määräytyvät pitkälti omista vahinkokustannuksista eritoten suuryrityksillä.

Työmatkaturvallisuudessa, ku-ten kaikessa työturvallisuudessa, avainasioihin kuuluu Häkkisen mukaan asenteisiin vaikuttami-nen.

– Työmatkan tekevät kaik-ki jollakin tavalla. Siinä pitää noudattaa samoja huolellisesti, suunnitelmallisesti ja turvallises-ti -periaatteita kuin varsinaisessa työssäkin.

Tapahtuma- jateemapäivien aiheeksi– Keinoja on, kuten riskikartoituk-sen tekeminen, työmatkaturvalli-suuden ottaminen keskustelujen ja turvallisuustapahtumien ai-heeksi, henkilökohtaisesta tur-vavarustuksesta huolehtiminen, johdon esimerkki, Häkkinen vas-taa mitä voitaisiin tehdä -kysy-mykseen.

– Työmatkaliikenteen riskejä hallitaan samalla tavalla kuin työ-turvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä riskejä, hän tiivistää.

Kelimuutoksiin varautumises-sa auttaa Ilmatieteen laitoksen säävaroituspalvelut, joiden käytön Häkkinen ennakoi yrityksissä li-sääntyvän.

vaihtoehtoisiatyömatkareittejäMyös vakiintuneena tapaturma-päivänä ”Perjantai 13. päivä” työmatkat ovat olleet näyttäväs-ti esillä. ”Työmatka on päivän

vaarallisinta aikaa” -teemalla on herätelty sekä kansalaisia että työnantajia.

– Ainakin pääkaupunkiseu-dulta on laadittu kartta, jossa näkyy seudun työmatkojen on-nettomuuspaikat. Sen perusteel-

la yrityksessä - myös työmaalla - voidaan miettiä vaihtoehtoisia työmatkareittejä, joilla välte-tään riskipaikat, Häkkinen kertoo konkreettisen esimerkin. •

i

• Työmatkojen turvallisuuteen voi jokainen itse käytöksellään vai-kuttaa

• Työmatkaliikunnan hyödyt ovat varmasti haittoja suuremmat • Fyysinen kunto ja motoriikka vaikuttavat liikkumisen turvallisuu-

teen, työpaikoilla voidaan kannustaa yleiskunnon ja tasapainon harjoitteluun

• Työmatkoilla sattuu vuosittain paljon pitkän työkyvyttömyyden aiheuttavia tapaturmia

• Työntekijä tekee itse paljon turvalliseen liikkumiseen vaikuttavia valintoja (maltti, joustavuus, reitti, liikkumistapa, tilannenopeus,

kelin mukaiset jalkineet, riittävä aika, heijastin, pyöräilykypärä, turvaväli, turvavyö, liikennevalokuri, kulkupelin huolto, ym.)

• Työnantaja vaikuttaa milloin ja missä työ alkaa ja miten joustava aloitusaika on (esim. työpaikalla voi sopia työvuoron aloitusai-kaan lisäjoustoja niihin aamuihin jolloin keli on erityisen vaikea)

• Työnantaja vaikuttaa työpaikalla ja sen pihalla valaistukseen, liukkaudentorjuntaan, lumitöihin (ja myös näiden toimien ajoi-tukseen)

• Kunta ja muut väylänpitäjät huolehtivat merkittävät liikkumis-väylät kelvolliseen kuntoon jo ennen työmatkaliikenteen vilk-

kaimpia ajanhetkiä, myös pysäkit, jalkakäytävät ja pyörätiet • Sääennusteet ja kelivaroitukset auttavat useimmin varautumaan

olosuhteisiin ennakolta (lisää matka-aikaa, varusteiden valinta) • Työpaikalla voidaan jakaa tietoa ja varusteita (esim. heijastimia,

oppaita..) • Liukkaudentorjuntaan voi jokainen osallistua, ei kannata odottaa

tapaturmaa sattuvaksi (työpaikalla voi esim. sijoittaa hiekoitu-sämpärin sekä lumilapion soveltuviin paikkoihin)

• Opasmateriaalit ovat ajan tasalla, ne pitää saada käyttöön työ-paikoilla

Teksti sirkka saarinen. valokuva: sanna liimatainen. piirros pekka rahkonen.

TvL:n suosituksia työmatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn

Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008–2012

kaatuminen, liukastuminen kompastuminen; 72,8 %

esineiden päälle astuminen ; 0,5 %

ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen ; 6,1 %

yhteentörmäys auton kanssa; 13 %

kiskoilla kulk. kanssa; 0,1 %

muut sattumistavat; 5,7 %

väkivalta; 0,3 %

yhteentörmäys pp:n mopon tai kmp:n kanssa; 1,5 %

17

tse kullekin lienee tuttua automaat-tiohjaukselle päätyminen. Varsin-kin rutiinitehtävissä, joita on tehnyt lukemattomia kertoja, vaaratilanne jää huomaamatta. Ajatukset ovat ihan

muualla kuin tässä hetkessä ja tekemisessä. Sama ilmiö voi toistua myös vastakkaises-ta syystä: stressi iskee, kun on liian paljon tehtävää ja ajateltavaa.

Jaksatko, ottaako kaaliin– Työturvallisuus ja työn laatu syntyvät aivoissa, kiteyttää aivotutkimukseen eri-koistunut psykologi Ville Ojanen Aivokun-to Oy:stä.

Hänen mukaansa työn tekijään liittyvät työturvallisuuden kaksi selkeintä riskiteki-jää ovat henkilön jaksaminen ja fiilis. Siis yleinen vireystila ja se ottaako kaaliin.

Jaksamisessa tärkeintä on riittävä uni, liikunta ja stressinhallinta.

– Fiilis taas on kokemuksellinen tila. Voimakkaasti tapaturmille altistava tila syntyy, jos ottaa kaaliin, työ ei voisi vä-hempää kiinnostaa, life sucks, Ojanen konkretisoi.

– Toimistotyössä ei tuolloinkaan ole yleensä turvallisuus uhattuna. Rakentami-sessa sen sijaan se, että ottaa päähän, on myös turvallisuusriski, hän toteaa.

Tunnista tilasi, toimi sen mukaan Entä parannuskeinot? Sekä yksilö- että työyhteisötasolla on tärkeintä tunnistaa aivojen toimintatila ja toimia sen mukai-sesti. Jos huomaa, ettei kykene työskente-lemään, vireystilaa voi parantaa tekemällä jotakin muuta.

– Voi vaikkapa siivota välitöntä työym-päristöään. Tai hakeutua muiden seuraan tai soittaa jollekin; keskusteleminen toi-sen ihmisen kanssa antaa energiaa. Höyry-jä voi puolestaan päästää ulos muutenkin kuin kiroilemalla, esimerkiksi tekemällä aktiivisesti jotakin kropallaan, jolloin saa itsensä toisenlaiseen toimintatilaa, Ojanen luettelee käytännön esimerkkitilanteita.

Käskyttämisensijasta keskustelemalla Äkkiseltään tuntuu, että Ojasen luettele-mat vinkit on kohtuuhelppo ottaa käyttöön vapaa-aikana. Entä työyhteisössä, paranee-ko asenne käskyttämällä?

– Rakennusalalla aivovalmennus on varsin uutta. Olemme kuitenkin tehneet jo yhteistyötä, työmaakoutsausta myös parin rakennusliikkeen kanssa, Ojanen kertoo.

Kun työyhteisössä lähdetään sisäl-tä käsin puhumaan omasta kulttuurista, vallitsevia käytäntöjä kyllä tunnistetaan. Ryhmädynamiikka toimii kuitenkin siten, että asioita jäädään herkästi vain päivittele-mään. Tuntuu, ettei vallitsevalle olotilalle voi tehdä mitään. Ulkopuolisen mukaantu-

lo loksauttaa aivot toiseen asentoon: pysty-tään objektiivisemmin näkemään, millaiset tavat ovat totta meidän työyhteisössä ja avaamaan uusia näkökulmia.

– Keskustelemalla, Ojanen vastaa miten -kysymykseen.

– Esimerkkitapauksessa kokoamme työ-maan duunariporukan yhteen ja kysymme mikä on päivän fiilis. Ja mitkä ovat asioita, jotka vaikuttavat fiilikseen. Ja mitä niille pitäisi ja voisi tehdä - myös jokainen itse.

välittäminen välittyyVarsin usein työmaan huonojen fiiliksien syy juontaa kuvitelmasta, että eihän työn-johto tällekään asialle ole tehnyt mitään.

– Ajatellaan, että joku tekee asioita pa-huuttaan. Näinhän ei toki ole. Vaikka itse asiaa ei pystyttäisikään muuttamaan, aut-taa paljon, jos tiedetään, mikä on ongelman syy ja mitä sen ratkaisemiseksi on tehty. Välitetään.

Ojanen vertaa toimintatapaa ”yhteiseen hiileen puhaltamiseen”. ”Tunnistetaan, että tiukat aikataulut, suunnitelmamuu-tokset, pitkät urakkaketjut, laatu, kus-tannukset, turvallisuus ovat kaikkien yhteinen haaste. Ainoa toimiva lääke mielensisäisille tuntemuksille on asioista puhuminen.

Erityisesti työnjohto ja sen jaksaminen on nykytyömaalla valtavan kovilla. Riskinä on, että ihmiset lähtevät - joko sairaslomal-le tai vaihtavat firmaa projektien kriittises-sä vaiheessa. •

Työturvallisuuteen vaikuttavat prosessit ja järjestelmät tunnistetaan jo hyvin ja niiden parantamiseksi on myös rakennusalalla tehty paljon. Se viimeinen tur-

vallisuussteppi tapahtuu kuitenkin ihmisen aivoissa. Matalavireisenä ja huonolla fiiliksellä ihminen on altis tapaturmille. Aivojakin voi onneksi valmentaa.

i

Aivotutkimukseen erikoistunut psykologi Ville Ojanen korostaa kokemisen merkitystä työelämässä. - Kaikki kokemamme on aivojen toiminnan tulosta. Kokemus puolestaan määrittää miten kulloinkin toimit, se on siis myös työturvallisuutta ja laatua.

rakennusalallaaivovalmennus on

varsin uutta

Aivot valmennukseenSKARPPiNA TuRvALLiSESTi TÖiSSä

yiT:ssäaivo-

valmennus-pilotti

käynnissä

YiT:n Länsimetron Otaniemi -työ-

maalla käynnistyi alkutalvesta

uudenlainen työturvallisuuskoulu-

tus. Aivovalmennus-periodi, jonka

kuluessa työntekijät ja työnjohtajat

kokoontuvat kuukauden välein kes-

kustelutilaisuuksiin. Tavoitteena on

asenteiden muuttumisen kautta sekä

työturvallisuuden että jaksamisen

parantaminen.

Hanketta viedään YIT:ssä eteenpäin hen-

kilöstö- ja työturvallisuuspuolen yhteis-

projektina. Vetovastuu on henkilöstön

kehittämispuolella, työturvallisuuspääl-

likkö ville Sivunen kertoo.

- Positiivisuuden ja välittämisen

kautta, Sivunen kuvaa keinoja, joilla

YIT:ssä edetään kohti vaativaa nolla ta-

paturmaa tasoa.

- Kun määräyksillä, säännöksillä ja

ohjauksella on saavutettu tietty turval-

lisuustaso, tulosten parantuminen edel-

lyttää entistä enemmän vaikuttamista

ihmisten käyttäytymiseen, asenteisiin,

hän toteaa.

YIT:n aivovalmennus-pilottityömaa

on Länsimetron Otaniemen työmaa.

Suunnitelmat valmennuksen etenemi-

sestä ja sisällöstä tehtiin syksyllä 2013.

Konkreettinen valmennus käynnistyi al-

kuvuodesta 2014 koko työmaaporukalle

pidetyllä parin tunnin tilaisuudella.

- Se osui ja upposi, siis myönteises-

sä mielessä, Sivunen kertoo kuulijoiden

palautteesta.

Pilottijakson pituus on puoli vuotta:

joka toinen kuukausi järjestetään työn-

tekijöiden ja joka toinen kuukausi työn-

johdon pienryhmäkeskustelut.

Sivunen korostaa, että fokuksessa

ovat sekä työnjohtajat ja heidän jaksa-

misensa että työntekijät ja heidän konk-

reettinen tekemisensä.

Vaikka valmennus on vielä kesken,

Sivunen pitää tuloksia jo nyt lupaavina.

- Ulkopuolinen valmentaja on tuonut

tilaisuuksiin sopivasti neutraliteettia.

Uskalletaan puhua avoimemmin kuin si-

säisissä palavereissa.

- Työnjohtajatilaisuuden antina oli

aika pitkä lista asioita, joita kollegat läh-

tivät heti käymään läpi ylimmän johdon

kanssa. Esimerkiksi resursointiin liitty-

viä asioita arvioidaan niiden henkilöiden

kanssa, jotka pystyvät myös päättämään

asioista.

ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen ; 6,1 %

yhteentörmäys auton kanssa; 13 %

kiskoilla kulk. kanssa; 0,1 %

muut sattumistavat; 5,7 %

väkivalta; 0,3 %

yhteentörmäys pp:n mopon tai kmp:n kanssa; 1,5 %

Teksti sirkka saarinen. piirros pekka rahkonen.

valokuva Jaakko Lukumaa

18

auno Vuorisalon työelämän mo-net eri tapahtumat johdattivat hänet vähitellen tekemään töitä työturvallisuuden eteen. Tär-keä käännekohta oli vuosi 1994,

kun hänet nimettiin Suomen suurimman rakennustyömaan, Metsä-Rauman selluteh-taan, pystytysprojektin päätoimiseksi työ-suojeluvaltuutetuksi. Sellutehdasprojektin jälkeen päätoimisen työsuojeluvaltuutetun työt jatkuivat Rauman UPM- paperitehtaan 4-koneprojektilla.

– Turvallisuuden järjestelmällinen suun-nittelu oli tuolloin vielä harvinaista, mutta me mietimme turvallisuusjohtamista ja turvallista ajattelutapaa yhdessä työmaa-johdon kanssa. Sellutehdas-projektilla päästiin 20 vuotta sitten harvinaisen hy-vään tulokseen, tapaturmataajuus oli 19 ja paperikoneprojektilla tapaturmataajuudeksi muodostui 9.

Perusteet kahdella opetusdiallaKun paperikonelinja kolme vuotta myö-hemmin valmistui, antoi Raumalla saatu työturvallisuusoppi Raunolle pontta aloit-taa työt Siikaranta-opistossa työturvalli-suuskouluttajana.

Rauman aikana hänelle oli valjennut työturvallisuudesta pari perusasiaa, jotka myös siirtyivät omiin työturvallisuuskou-lutuksen opetusdioihin. Ne mahtuivat kah-teen diaan, ja samat asiat ovat näkyvästi esillä tänä päivänä, kun työturvallisuutta koko rakennusalalla edistetään.

Yksi diojen keskeinen aihe on sitoutu-minen.

– Raumalla projektin johto ja valvojat olivat täysin sitoutuneita työturvallisuuden edistämiseen ja tukivat kaikessa työmaan toimia. Saimme mukaan myös eri urakoit-sijat ja laitetoimittajat. Keksimme uraa uurtavia juttuja työmaalle, kuten pieniä

räätälöityjä turvallisuusinfoja, joita järjes-tettiin työmaan eri vaiheissa, hän kertoo. Tärkeää oli pitää työturvallisuus koko ajan näkyvillä.

Sitoutumisen takana on oltava koko yri-tysjohto, linjajohto, työnjohtajat ja esimie-het työntekijöiden lisäksi. Sitoutumisen on lähdettävä ylimmästä johdosta.

– Sitoutuminen taas liittyy suoraan asenteisiin. Sitoutunut työntekijä on moti-voitunut kaikilla tavoin, myös työturvalli-suudessa, työturvallisuuskouluttuja sanoo.

Yhdessä tekemisen taitoToinen kahdelle opetusdialle päätynyt työturvallisuuden perusasia on yhdessä te-keminen, että työturvallisuus on kaikkien yhteinen juttu työmaalla ja tehtaissa. Siinä Rauno nostaa mielellään esiin työsuojelu-valtuutetun aseman.

– Kun nuori työnjohtaja tulee ammatti-korkeasta työmaalle töihin, ei hänelle juuri ole kokemusta työturvallisuuden edistä-miseen tai käytännön asioihin? Silloin kannattaisi nykyistä enemmän hyödyntää työsuojeluvaltuutettujen koulutusta ja ko-kemuksia. He pystyvät tekemään tapatur-matutkintaa, riskinarviointia, kehittämään perehdyttämistä, tuntevat kone- ja laite-

turvallisuutta ja myös turvallisuusjohta-mista, Rauno luettelee.

Raunon mielestä valtuutetut ovat kovia ammattilaisia, joiden osaaminen jää tällä hetkellä usein hyödyntämättä. Yhteistyö-tä lisäämällä työturvallisuus paranisi, hän uskoo.

Työturvallisuuden edistäminen työmaa-tasolla on Raunon mielestä tällä hetkellä liiaksi insinöörivetoista.

– Helposti unohtuu, miksi tätä työtä tehdään. On menty liikaa suorittamiseen, täytetään kuponkeja ja tehdään TR-mit-tauksia. Ne on hyviä asioita mutta eivät yksistään riittäviä. Niiden lisäksi pitää kaivaa kaikkien oma näkemys ja kokemus turvallisuutta edistämään.

Raunon työturvallisuuskursseilla opis-kelleille halu ja tahtotila ovatkin tuttuja käsitteitä työturvallisuuden taustalla.

Työmaalla tehtävä perehdytys harvoin yksistään riittää sitouttamaan ja motivoi-maan työntekijää turvallisuuden edistämi-seen. Perehdytystä antavalla henkilöllä on onnistumisessa suuri merkitys.

– Kaikista valtuutetuista ei ole pereh-dyttäjiksi, samoin kuin ei kaikista työnjoh-tajistakaan. Siihen valitun henkilön tulee olla tehtävään sopiva muutenkin kuin vain asemansa puolesta.

Jäljet johtavat aliurakointiin – Rakentamisessa tapaturmat sattuvat usein sähläämisen seurauksena, kun eri tekijöis-sä esiintyy samanaikaisia puutteita. Etenkin jos suunnittelu ja logistiikka pettävät li-sääntyvät riskit nopeasti, Rauno selventää.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle, työturvalli-suudessa valitettavan usein aliurakointiin.

– Aliurakoinnin hallitsemattomuus on tällä hetkellä suurin yksittäinen työturvalli-suutta rassaava tekijä. Pahimmassa tapauk-sessa aliurakoitsija vain saapuu työmaalle,

ilman että kukaan panostaa yhtään mitään työturvallisuuteen, Rauno manaa tilannetta.

Hän uskoo, että ammattirakentamisessa ongelmaa esiintyy vähemmän, mutta kerta-rakentamisessa sitäkin enemmän. Ja siellä-kin kohteet voivat olla suuria ja vaativia.

– Suuret rakennuttajat ja teollisuus kiin-nittävät jo nyt huomiota yritysten tapatur-mahistoriaan ja turvallisuusjohtamiseen. Samalla tavalla päätoteuttajien pitäisi kysyä vastaavia asioita aliurakoitsijoilta, pyytää myös arvio aliurakoitsijan tekemän työn työturvallisuusriskeistä. Kriteerinä ei saa olla vain halpa hinta, hän sanoo.

– Kun päätoteuttaja tavallaan käyttää ali-urakoitsijaa, voisi hän reilusti vastapalvelu-na tarjota omaa työturvallisuusosaamistaan aliurakoitsijalle. Turvallisuusosaaminen löytyy yleensä päätoteuttajan organisaatios-ta. Miksi sitä ei siis annettaisi aliurakoitsi-jan käyttöön, hän miettii ratkaisua asiaan.

Aliurakoinnin hallintaan on tulossa parannusta, kun uuden UPA-arviointime-netelmän avulla päätoteuttajan työturval-lisuusvastuuta levitetään aliurakointiin. Rauno on itse ollut mukana kehittämässä uutta pk-yritysten työturvallisuusarvioin-nin menetelmää. •

Työturvallisuus on tänä päivänä työmailla kaikkien yhteinen asia. Joillekin siitä tulee vielä enemmän, ammatti ja elämäntehtävä. Näin kävi Rauno vuorisalolle.

RTeksti ja kuva Tommi ahlberg.

rokotettujo pienenä

Siikarantaopiston saunan terassilla on syntynyt moni hyvä työturvallisuusidea, Rauno Vuorisalo muistelee eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä.

”kun muut lapsenasaivat rokotteen

turberkuloosia vastaan, minut rokotettiin

vastustamaan tapaturmia”raunon pointit:• Työsuojeluyhteistyön parantaminen yri-

tyksissä, kaikki työntekijät mukaan tur-vallisuuden kehittämiseen.

• Turvallisuuskoulutus kattavaksi amma-tillisesta opetuksesta alkaen. Etenkin ammattikorkeakouluissa nykytilannetta parannettava merkittävästi.

• Alihankintatöissä turvallisuuden johtaminen selkeämmäksi ja uusia menetelmiä käyttöön pk-yritysten työ-turvallisuuden parantamiseksi.

konkarin vinkit

Espoo HelsinkiVantaa

Lohja

Turku

Mikkeli

Kuopio

Vaasa

Oulu

KouvolaLahti

Tampere

Hämeen- linna

Lappeenranta

Joensuu

Ylivieska

Jyväskylä

Seinäjoki

Hyvinkää

Forssa

Järvenpää

Kotka

ILMOITTAUDU, OTA YHTEYTTÄ

010 320 5772k o u l u t u s @ a l e r t u m . f i

www.alertum.fi

Eikö löytynyt sopivaa koulutusaikaa? Järjestämme koulutuksia myös tilauksesta.

Katso kaikki kurssit: Lataa QR-koodi

Koodin alta löytyy kurssihaku-sivu, josta pystyt hakemaan kaikkien paikkakuntien avoimet koulutukset ja ilmoittautumaan kurssille.

Kurssien kielivaihtoehdot:

JOENSUU, KUOPIO, PIEKSÄMÄKI

Sähkötyöturvallisuus

20.5. TI 8-16 Oulu

Tulityökortti

25.4. PE 8-16 Ylivieska

27.5. TI 8-16 Oulu

OULU, YLIVIESKA

MIKKELI, LAPPEENRANTA, KOTKA

LAHTI, KOUVOLA, JÄRVENPÄÄHELSINKI, VANTAA

Tulityökortti

28.4. MA 8-16 Helsinki

8.5. TO 8-16 Vantaa

15.5. TO 8-16 Vantaa

22.5. TO 8-16 Vantaa

23.5. PE 8-16 Helsinki

5.6. TO 8-16 Vantaa

12.6. TO 8-16 Vantaa

16.6. MA 8-16 Helsinki

19.6. TO 8-16 Vantaa

26.6. TO 8-16 Vantaa

Kattotulityökortti

6.6. PE 8-16 Vantaa

27.6. PE 8-16 VantaaTieturva 1 -kortti

2.5. PE 8-16 +CAP Vantaa

23.5. PE 8-16 +CAP Vantaa

28.5. KE 8-16 +CAP Helsinki

13.6. PE 8-16 +CAP Vantaa

18.6. KE 8-16 +CAP Helsinki

Sähkötyöturvallisuus

16.5. PE 8-16 Vantaa

Työturvallisuuskortti

29.4. TI 8-16 Vantaa

6.5. TI 8-16 Vantaa

7.5. MA 8-16 Helsinki

9.5. PE 8-16 +CAP Vantaa

13.5. TI 8-16 Vantaa

20.5. TI 8-16 Vantaa

27.5. TI 8-16 Vantaa

3.6. TI 8-16 Vantaa

6.6. PE 8-16 Helsinki

10.6. TI 8-16 Vantaa

17.6. TI 8-16 Vantaa

24.6. TI 8-16 Vantaa

26.6. TO 8-16 Helsinki

JYVÄSKYLÄ, VAASA, SEINÄJOKIFORSSA, HÄMEENLINNA, TAMPERE,

TURKU

Työturvallisuuskortti

6.5. TI 8-16 Turku

12.5. MA 8-16 +CAP Tampere

15.5. TO 8-16 Hämeenlinna

22.5. TO 8-16 Tampere

26.5. MA 8-16 +CAP Turku

28.5. KE 8-16 +CAP Forssa

10.6. TI 8-16 +CAP Tampere

18.6. KE 8-16 +CAP Hämeenlinna

18.6. KE 8-16 Turku

26.6. TO 8-16 Tampere

Tulityökortti

5.5. MA 8-16 Forssa

6.5. TI 8-16 Tampere

16.5. PE 8-16 Hämeenlinna

16.5. PE 8-16 Turku

28.5. KE 8-16 Tampere

12.6. TO 8-16 Turku

17.6. TI 8-16 Tampere

Kattotulityökortti

21.5. KE 8-16 Tampere

Tieturva 1 -kortti

28.4. MA 8-16 +CAP Tampere

17.5. LA 8-16 +CAP Tampere

23.5. PE 8-16 +CAP Turku

30.5. PE 8-16 +CAP Tampere

3.6. TI 8-16 +CAP Hämeenlinna

16.6. MA 8-16 +CAP Tampere

17.6. TI 8-16 +CAP Forssa

Sähkötyöturvallisuus

15.5. TO 8-16 Tampere

HYVINKÄÄ, LOHJA

+CAP = Kurssi soveltuu ammattikuljettajien jatkokoulutuspäiväksi (Trafi, direktiivipäivä)

Alertum kouluttaa kaikkialla Suomessa

Työturvallisuuskortti

5.5. MA 8-16 +CAP Oulu

19.5. MA 8-16 +CAP Ylivieska

28.5. KE 8-16 Oulu

24.6. TI 8-16 +CAP Oulu

Tieturva 1 -kortti

6.5. TI 8-16 +CAP Oulu

13.5. TI 8-16 +CAP Ylivieska

23.6. MA 8-16 +CAP Oulu

Jännitetyökoulutus, alle 1 kv

21.5. KE 8-16 Oulu

Avoimet koulutukset alk. 110 euroa + alv. Hinta sisältää koulutuksen, materiaalin, lounaan, kahvitukset ja kortin toimitettuna. Kysy meiltä myös tilauskurssia omiin tiloihisi tai meidän tiloihimme haluamallesi ajankohdalle.

Työturvallisuuskortti

26.4. LA 8-16 +CAP Jyväskylä

28.4. MA 8-16 Vaasa

8.5. TO 8-16 Jyväskylä

22.5. TO 8-16 +CAP Seinäjoki

3.6. TI 8-16 +CAP Jyväskylä

5.6. TO 8-16 +CAP Vaasa

27.6. PE 8-16 Jyväskylä

Tulityökortti

29.4. TI 8-16 Vaasa

7.5. KE 8-16 Jyväskylä

2.6. MA 8-16 Jyväskylä

26.6. TO 8-16 Jyväskylä

17.6. TI 8-16 Tampere

Kattotulityökortti

30.4. KE 8-16 Vaasa

28.5. KE 8-16 Jyväskylä

Tieturva 1 -kortti

10.5. LA 8-16 +CAP Jyväskylä

23.5. PE 8-16 +CAP Seinäjoki

26.5. MA 8-16 +CAP Jyväskylä

6.6. PE 8-16 +CAP Vaasa

16.6. MA 8-16 +CAP Jyväskylä

Sähkötyöturvallisuus

4.6. KE 8-16 Jyväskylä

Työturvallisuuskortti

14.5. KE 8-16 Lohja

16.5. PE 8-16 Hyvinkää

7.6. LA 8-16 +CAP Lohja

16.6. MA 8-16 +CAP Hyvinkää

Tulityökortti

30.4. KE 8-16 Lohja

19.5. MA 8-16 Lohja

27.5. TI 8-16 Hyvinkää

Kattotulityökortti

5.5. MA 8-16 Lohja

Tieturva 1 -kortti

5.5. MA 8-16 +CAP Hyvinkää

21.5. KE 8-16 +CAP Lohja

11.6. KE 8-16 +CAP Hyvinkää

Sähkötyöturvallisuus

6.5. TI 8-16 Lohja

ESPOO

Työturvallisuuskortti

26.4. MA 8-16 +CAP Espoo

30.4. KE 8-16 Espoo

5.5. MA 8-16 Espoo

15.5. TO 8-16 +CAP Espoo

16.5. PE 8-16 Espoo

24.5. LA 8-16 +CAP Espoo

26.5. MA 8-16 Espoo

30.5. PE 8-16 Espoo

31.5. LA 8-16 Espoo

14.6. LA 8-16 +CAP Espoo

14.6. LA 8-16 Espoo

18.6. KE 8-16 Espoo

26.6. TO 8-16 +CAP Espoo

27.6. PE 8-16 Espoo

Tulityökortti

14.5. KE 8-16 Espoo

16.5. PE 8-16 Espoo

22.5. TO 8-16 Espoo

2.6. MA 8-16 Espoo

2.6. MA 8-16 Espoo

24.6. TI 8-16 Espoo

Kattotulityökortti

13.5. TI 8-16 Espoo

11.6. KE 8-16 Espoo

Tieturva 1 -kortti

7.5. KE 8-16 +CAP Espoo

17.5. LA 8-16 +CAP Espoo

4.6. KE 8-16 +CAP Espoo

28.6. LA 8-16 +CAP Espoo

Sähkötyöturvallisuus

3.6. TI 8-16 Espoo

25.6. KE 8-16 Espoo

Jännitetyökoulutus, alle 1 kv

4.6. KE 8-16 Espoo

Ympäristöturvallisuus

3.5. LA 8-16 +CAP Espoo

23.5. PE 8-16 +CAP Espoo

Työturvallisuuskortti

28.4. MA 8-16 +CAP Joensuu

16.5. PE 8-16 +CAP Pieksämäki

20.5. TI 8-16 +CAP Kuopio

9.6. MA 8-16 Kuopio

12.6. TO 8-16 Joensuu

Tulityökortti

29.4. TI 8-16 Joensuu

21.5. KE 8-16 Kuopio

10.6. TI 8-16 Kuopio

13.6. PE 8-16 Joensuu

Kattotulityökortti

22.5. TO 8-16 Kuopio

Pieksämäki

Tieturva 1 -kortti

30.4. KE 8-16 +CAP Joensuu

15.5. TO 8-16 +CAP Pieksämäki

19.5. MA 8-16 +CAP Kuopio

11.6. KE 8-16 +CAP Kuopio

Sähkötyöturvallisuus

28.4. MA 8-16 Kuopio

Jännitetyökoulutus, alle 1 kv

29.4. TI 8-16 Kuopio

Työturvallisuuskortti

6.5. TI 8-16 Kotka

12.5. MA 8-16 Mikkeli

20.5. TI 8-16 Lappeenranta

27.5. TI 8-16 +CAP Kotka

4.6. KE 8-16 +CAP Mikkeli

Tulityökortti

13.5. TI 8-16 Mikkeli

16.5. PE 8-16 Lappeenranta

28.5. KE 8-16 Kotka

6.6. PE 8-16 Mikkeli

17.6. TI 8-16 Lappeenranta

Kattotulityökortti

22.5. TO 8-16 Kuopio

Tieturva 1 -kortti

5.5. MA 8-16 +CAP Kotka

15.5. TO 8-16 +CAP Mikkeli

6.6. PE 8-16 +CAP Lappeenranta

17.6. TI 8-16 +CAP Mikkeli

Työturvallisuuskortti

6.5. TI 8-16 Lahti

9.5. PE 8-16 Järvenpää

10.5. LA 8-16 +CAP Lahti

13.5. TI 8-16 +CAP Kouvola

20.5. TI 8-16 +CAP Lahti

2.6. MA 8-16 +CAP Järvenpää

11.6. KE 8-16 Lahti

18.6. KE 8-16 Kouvola

27.6. KE 8-16 Lahti

Tulityökortti

12.5. MA 8-16 Lahti

16.5. PE 8-16 Järvenpää

27.5. TI 8-16 Lahti

3.6. KE 8-16 Järvenpää

9.6. MA 8-16 Kouvola

25.6. KE 8-16 Lahti

Kattotulityökortti

29.4. TI 8-16 Kouvola

14.5. KE 8-16 Lahti

Tieturva 1 -kortti

29.4. TI 8-16 +CAP Lahti

17.5. LA 8-16 +CAP Lahti

21.5. KE 8-16 +CAP Kouvola

23.5. PE 8-16 +CAP Järvenpää

12.6. TO 8-16 +CAP Lahti

Just work, we care.Ergonomiset työkalut turvallisempaan työskentelyyn.

Leborgne® Nanovib®

sarjan työkalut on suunniteltu tarjoamaan ratkaisuja, jotka alentavat riskitekijöiden vaikutusta tehokkaasti. Ammattilaisen valinta.

Leborgne® on osa Fiskars-konsernia.

www.leborgne.com

Vertailevat testit osoittavat, että Leborgnen®

Nanovib® -vasara vaimentaa tärinää 50 %

enemmän kuin parhaat vertailukelpoiset

vasarat.

Vähemmän tärinää -pienempi riski saada

rasitusvamma.

Saatavilla hyvinvarustetuista alan erikoisliikkeistä.

50%Vähemmän tärinää

tärinä Rasitus Kuormitus Turvallisuus Ääni Asento

Rakentajan Nanovib®-vasara1 HA210N (100210)

ELV-testi 2002/44/CE m/s²