JOKKAKOONTEJA | KiErTOON | NOSTOTUrVALLiSUUS | NAAPUriYHTEiSTYÖ | TUrVAPUiSTOT

BiODiVErSiTEETTi

Kasvit hotelliin rakentamisenajaksi. Biodiversiteetti tuo uutta ajattelua ja helpottaa rakentamista. s.6

KOSTEUS KUriiN

Kosteudenhallintaan löytyy keinotja nyt tieto on koottu yhteenpaikkaan kaikkien saataville. Sivut 14 - 19.

ASENNEONGELMA VAiVAA

Oikea asenne turvalliseentyöskentelyyn pitäisi oppia jokoulunpenkillä, sanovat oppilaatja opettajat. s.25

Lehti rakennusteoLLisuuden Laatu-, YMPÄristÖ- Ja turVaLLisuusasioista 2/2015

KIERTOTALOUDESSAkaikki on kuLtaa s. 12

02www.rakennusteollisuus.fi/jokka

RT Net -palvelu kokoaa eri tilojen suunnitteluun liittyvät ohjeet,

ajantasaiset määräykset sekä RYL-laatuvaatimukset ja helpottaa

ammattilaisen työtä. RT Net on rakennusalan monipuolisin

tietopalvelu kestävään rakentamiseen.

Virtuaalinen monitoimikeskus esittelee tilasuunnittelun RT-ohjeita

Tilasuunnitteluun liittyviin RT-ohjeisiin voit nyt tutustua lähtemällä

kierrokselle kuvitteelliseen monitoimikeskukseemme. Voit ladata

hyödyllisiä RT-ohjeisiin perustuvia tilasuunnitteluvinkkejä ja tutustua

muihin tietolähteisiin.

Kysy lisää RT Netistä Timo Hietala, puh. 0207 476 425 Kari Jokitalo, puh. 0207 476 422 Anna-Maija Oksanen, puh. 0207 476 411 Eva Petsalo, puh. 0207 476 494 Pasi Pulakka, puh. 0207 476 497

RT kirjakaupatHelsinki Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366

Kuopio Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494

Voit hankkia RT Net -palvelun lisenssin tai RT-ohjeita myös yksittäin verkkokaupastammewww.rakennustietokauppa.fi

Testaa myös tietosi tai äänestä suosikkitilaasi!

www.rakennustieto.fi/monitoimikeskus

Suunnittele tila kuin tila – RT Net on avain tietoonMonikäyttöisten ja muunneltavien tilojen rakentamiseen on yhä enemmän kiinnostusta. Kalliiden neliöiden käyttö on siten tehokasta vuorokauden ja vuoden ympäri. Suunnittelu- ja rakennushankkeena monitoimikeskus on vaativa. Samassa hankkeessa on tavanomaiseen rakennukseen verrattuna viiden tai kuudenkin eri projektin sisällöt.

OHJELMAT ASIAKIRJAT TUOTETIETO KAUPPA

Lataailmaiset tila-suunnittelu-

vinkit!

J O K K A | 3

SISÄLTÖ

JOKKA

022015

14 202426

25 ASENNEONGELMA VAIVAA EDELLEEN Työturvallisuuteen oppimisen pitäisi alkaa jo koulunpenkiltä, sanovat oppilaat ja opettajat.

26 KUULUMISIA TURVAPUISTOISTA Pian kuulumisia voidaan seurata kolmesta eri turvapuistosta, kun Kuopion turvapuisto kohta valmistuu.

6–13

SUUNNiTTELU ja val-vonta eivät yksistään riitä, kun kosteudenhal-lintaa tehdään tosissaan. Lauttasaaressa sijaitse-valla työmaalla kävi sel-väksi, kuinka kosteuden-hallintaa tarvitaan koko rakennusvaiheen ajan.

Ei VAiN UrHEiLUSSA pyritä korkeammalle. Nostintyössä työskentely korkealla ei ole ainoa vaara. Rakennusliike ja konevuokraaja kehittivät yhdessä puristumis- suojan turvallisuutta parantamaan.

NAAPUrEiDEN huomi-ointi on tärkeää etenkin kaupunkirakentamisessa. Harva ilahtuu siitä, että oman kodin vieressä on työmaa. Lapsia se voi pelottaakin. Tilanne hel-pottuu, kun kutsuu naa-purit kylään.

TUrVALLiSUUDEN kou-lutusradat ovat ahkeras- sa käytössä. Pian jo kol- me eri turvapuistoa eri puolilla maata kouluttaa kävijöitään parantamaan työturvallisuutta yrityk-sissä. Uusin turvapuisto nousee Kuopioon.

4 PääKIRjOITUS

5 KOONTEjA

6 KUN ANTAA NIIN SAA Monimuotoisuuden haaste kannattaa ottaa vastaan.

11 BISNES OTTAA MALLIA LUONNOSTA Kiertotalous tarjoaa rakenta- jille uusia mahdollisuuksia.

12 NCC HALUAA KAIKEN KIERTäMääN Rakennusliike haluaa kaiken uudis- ja korjausrakentami- sessa syntyvän jätteen kier- toon. Ja tehdä sen itse.

14 KOSTEUDENHALLINTA ON KAIKKIEN ASIA Lauttasaarelaisella työmaalla oppii, että kosteudenhallintaa ei tehdä mutu-tuntumalla.

18 MISSä ON KUIVAKETjUN HEIKOIN LENKKI? Oulun rakennusvalvonta on hoksauttanut jo pitkään kuivaketjun puolesta.

19 KOSTEUDENHALLINNAN TIETO KOOTTIIN YHTEEN kosteudenhallinta.fi-sivulta löytyy kosteusongelmia ja niiden ratkaisuja sekä tyypilli- simmät rakentamisen virheet.

20 NOSTOTURVALLI- SUUDESSA KORKEAMMALLE Rakennusyritys korjasi nostin- työssä huomaamansa puutteen.

23 RAKENTAMISEN jäTTEET MYLLERRYKSESSä Rakennussektori on nyt resurssitehokkuustarkastelun keskiössä.

24 NAAPURIYHTEISTYÖ LUjITTAA LUOTTAMUSTA Kutsu rakennustyömaalle poistaa pelkoja ja työmaalla vierailu on hauskaa.

KiErrÄTYKSESTÄ VAi KALLiOSTA? NCC:n Reetta Toivanen huolehtii, että luonto säilyy monimuotoisena Loviisan kiviainesmontulla. Rakentamisen raaka-aineet on totuttu ottamaan suoraan luonnosta, mutta tulevaisuudessa yhä useampi tuote on osa kiertotaloutta. Molemmissa vaihtoehdoissa yritysten ja luonnon etu kulkevat käsi kädessä.

Kannen kuva: NCC Roadsin aluejohtaja Johanna Rusasen mielestä kierrätysliiketoiminta sopii hyvin rakennusliikkeen muun liiketoiminnan oheen. (Valokuva: Tommi Ahlberg)

4 | J O K K A

PÄÄKIrJOITuS JOKKALehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvalli-suusasioista

JULKAiSiJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi

KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

TOiMiSTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

PÄÄTOiMiTTAJA: Tommi Ahlberg jokka@rakennusteollisuus.fi

iLMOiTUSMYYNTi: Esko Vartiainenesko.vartiainen@varparus.fiPuhelin: 0400 508 450

TAiTTO: Aku Räty, Akku Design

PAiNOPAiKKA: Painotalo Plus Digital, ISSN 1797-0717

"Jokka tarkoittaa rakennus-telineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta."(Vanhan rakentajan sanakirja)

Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmä-rekisteriin.

JALKAPALLOMAALiVAHDiN hans- kan jättisormi osoittaa suoraan si- nua kohti ja yläpuolella lukee teks- ti: Sinä olet jalkapallokulttuuri. Hans- kakäsi ja teksti on painettu Helsingin Sonera Stadiumin seinällä roikkuvaan banderolliin.

HJK:n kampanja on tehty pilke sil- mäkulmassa mutta tosissaan. Seura haluaa kertoa kannattajilleen ja jalkapalloa harrastaville, että pelien ja niiden katsomisen ympäriltä löytyy paljon arvokkaita asioita, kokonainen jalkapallokulttuuri. Ja sen muo-dostavat kaikki siinä toimivat henkilöt – sinä mukaan lukien.

Kampanjaan kuuluu joukko hauskoja käy-tännön vinkkejä siitä, miten jokainen voi itse edistää jalkapallokulttuuria. Vinkkien kakkos-osan aiheena on turvallisuus, nelosen pukeutu-minen (tietenkin seuran omiin väreihin).

Tutun kuuloisia asioita. Turvallisuuden pa- rantaminen on ollut rakennusalan yhteinen tavoite viime vuosina, tärkeä osa sitä on henki- lökohtaisten suojavarusteiden käyttö. Tur-vallisuudesta pitää huolehtia omassa työs-kentelyssä, mutta yhtä lailla huolehditaan työkaverin turvallisuudesta. Jos työpaikalle tu- lee vierailijoita, on kaikkien tehtävä pitää heis-

täkin huolta. Hyvä työpaikkakulttuuri muodos- tuu monesta eri osasta, kun jokainen toteut- taa niitä.

Samaa hyvää kulttuuria voi jatkaa työn ulko-puolellakin. Työnantaja voi kustantaa työnte-kijöilleen fillariin talvirenkaat, koska haluaa kannustaa heitä liikkumaan ekologisesti ja tur-vallisesti. Ja samalla viestiä, että arvostaa hei-dän työpanostaan. Jokainen voi omissa tekemi-sissään miettiä, kannattaako kotioloissakaan kiivetä keittiöjakkaralle työkoneiden kanssa.

HJK:n kampanjan kahdessa muussa osas- sa annetaan vinkkejä kansan sivistämiseen ja oi- keanlaiseen kannattamiseen. Niissä kehotetaan kertomaan positiivisia asioita omasta joukku-eesta ja olemaan siitä ylpeä. Kannattaa lainata.

Kaikenkokoisia juttuvinkkejä ja palautetta lehdestä otetaan mielellään vastaan sähköpostilla osoitteessa jokka@rakennusteollisuus.fi

Sinä olet

Turvallisuusviikko on joka viikko

Kevät ja turvallisuusviikko ovat jo ovella!jos et päässyt osallistumaan viime kevään rakennusalan yhteiselle turvallisuusviikolle, voit lukea poimintoja turvallisuusviikon tapah-tumista alla näkyvästä linkistä – ja alkaa jo suunnitella ensi kevään turvallisuusviikon tapahtumia omassa yrityksessäsi!

Tietoa turvallisuus- viikosta ja kooste viikon tapahtumista löytyy RT:n nettisivuilta osoit-teesta www.rakennus-teollisuus.fi/turvalli-suusviikko

Viisaatkypärät yhteen!TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

Poimintoja rakennusteollisuuden toiselta Turvallisuusviikolta 18.–22.5. 2015

• Monttumaanantai 18.5. • Tuotetiistai 19.5. • Viisaat kypärät yhteen 20.5.

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

Näillä toimenpiteillä kohti nollaa järjestäytyneet rakennusalan yritykset haluavat tehostaa työtapaturmien torjun-taa rakennustyömailla ja tehtaissa. Tavoit-teena on vähentää tapaturmien määrää tasaiseen tahtiin joka vuosi ja saada työta-paturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteen saavuttamista avittamaan tehty Rakennusteollisuus RT:n yhteinen tur-vallisuuskannanotto on nyt päivitetty vuo-sille 2016 - 2017. Kannanoton kaikki neljä kulmakiveä pitävät sisällään myös käytän-nön toimenpiteitä, joilla työturvallisuutta yrityksissä ja työpaikoilla voidaan viedä kohti nollaa tapaturmaa.

Kannanoton painettua versiota on lähe-tetty jäsenyrityksiin, ja kannanotto löytyy myös RT:n verrkosivuilta www.rakennuste-ollisuus.fi/Tietoa-alasta/Tyoturvallisuus/Oppaat-ohjeet-videot/

Rakennus- teollisuus

RT:n yhteinen turvallisuus- kannanotto

J O K K A | 5

KOONTEJA

Naulankantoja

1 Olemme jo 90-luvulta saakka koulut-

taneet VVO:n asuk-kaista ympäristö- ja energiaeks- perttejä. Nyt mennään asukkai- den kanssa kohti jakamistalout- ta osana ilmastonmuutosta. Helsingissä, Espoossa, Tampe-reella ja Jyväskylässä esimer-kiksi on tuotu asukkaiden käyt-töön yhteiskäyttöautoja.Toimitusjohtaja jani Nieminen, VVO-Yhtymä, Saving Planet A-miniseminaarissa

2 Ruotsin liiken-nevirasto eli Trafikverket

katsoo tarkkaan tar-joajien tapaturmalukuja, eikä heikon turvallisuuden yrityksiä oteta edes mukaan tarjouskil-pailuihin.Maajohtaja juha Helin, Peab Industri, Viisaat kypärät yhteen -seminaarissa

3 Ikkuna on tär-kein talotekni-nen kompo-

nentti. Miksi Suo-messa ei tehdä rakennuksiin valaistussuunnitelmia? Ei ikkuna talotehtaalta lähties-sään tiedä, millaiseen ympä-ristöön se on tulossa.Tekn.lis. Mika Vuolle, Equa Simulation Finland,Rakennusten Energia- seminaari 2015

4 Nykyisillä il- mastositou- muksilla il-

masto lämpenee lä- hes kolme astetta vuoteen 2100 mennessä. Päätökset seuraavien 15 vuoden aikana ovat ratkaisevia. Puheenjohtaja jouni Keronen, Climate Leadership Council,Saving Planet A-minisemi- naarissa

TEHOa tuotetietojen hallintaanRakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu varmis-taa, että valittua rakennustuo-tetta voidaan käyttää kyseisessä rakennuskohteessa. TEHO-hanke on kansallinen rakennusteollisuu-den, tuotevalmistajien ja kaupan kanssa yhdessä toteutettava kehi-

tyshanke. Tuotetiedon reaaliai-kainen rajapinta on yhdistettä-vissä urakoitsijoiden-, kaupan- ja IT -palveluntuottajien järjestel-miin. Toteutuksen pohjalla on RT tuotetieto ja Rasi-tieto. Hanke on valmistumassa loppuvuoden aikana.

Haluatko avata työmaasi nuorille?Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry edistää koko kiinteistö- ja rakennusalan tunnet-tuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa. Siinä työmaavierailut ovat parasta antia, ammatinvalinnan kynnyksellä ole-vat nuoret pääsevät konkreettisesti pohtimaan omaa tulevaisuuttaan, ja vierailuista on hyötyä myös yrityksille. Lokakuussa järjestettiin viisi avoimet työmaat -tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä yli 300 nuorta.

Kiinnostuitko olemaan mukana? Lisää tietoa osoitteesta themesta.net

Valtioneuvoston asetukseen työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaati-muksista tuli syksyllä muutoksia. Myös nos-totyön käsimerkit muuttuivat. Merkit on kaikkien nähtävissä asetuksen liitteenä osoitteessa www.finlex.fi ja kirjoittamalla hakukenttään 687/2015.

Muutoksia turvamerkkeihin Nostotyön turvallisuus

YLEISET MERKIT / ALLMÄNNA SIGNALER / GENERAL SIGNALS / ÜLDISED MÄRGUANDED / ОБЩИЕ СИГНАЛЫ (VNa 687/2015)

PYSTYSUORAT LIIKKEET / LODRÄTA RÖRELSER / VERTICAL MOVEMENTS / VERTIKAALSED LIIGUTUSED / ВЕРТИКАЛЬНЫЕ ДВИЖЕНИЯ

VAAKASUORAT LIIKKEET / VÅGRÄTA RÖRELSER / HORIZONTAL MOVEMENTS / HORISONTAALSED LIIGUTUSED / ГОРИЗОНТАЛЬНЫЕ ДВИЖЕНИЯ

ALOITA / STARTA / START / ALUSTA / НАЧИНАТЬ

SEIS / STOP / STOP / SEIS, Stop / СТОП

LOPPU / AVSLUTNING / END / LÕPETAMINE / ЗАКОНЧИТЬ

NOSTA / LYFT / LIFT /TÕSTA / ПОДНИМАТЬ (ВИРА)

PYSTYSUORA ETÄISYYS /LODRÄTT AVSTÅND / VERTICAL DISTANCE /

KÕRGSUUNAS KAUGUS / ВЕРТИКАЛЬНОЕ РАССТОЯНИЕ

LASKE / SÄNK NER / LOWER / LASE ALLA / ОПУСКАТЬ (МАЙНА)

LIIKU ETEEN /RÖR DIG FRAMÅT / MOVE FORWARDS /

LIIGU ETTEPOOLE / ДВИЖЕНИЕ ВПЕРЕД

LIIKU TAAKSE /RÖR DIG BAKÅT / MOVE BACKWARDS /

LIIGU TAHAPOOLE / ДВИЖЕНИЕ НАЗАД

OIKEALLE merkinantajasta /TILL HÖGER om signalgivaren /

TO THE RIGHT from the signalman /Märgiandjast PAREMALE /

НАПРАВО от командующего

VASEMMALLE merkinantajasta /TILL VÄNSTER om signalgivaren /TO THE LEFT from the signalman /

Märgiandjast VASAKULE / НАЛЕВО от командующего

VAAKASUORA ETÄISYYS /VÅGRÄTT AVSTÅND/HORIZONTAL DISTANCE

/HORISONTAALNE KAUGUS / ГОРИЗОНТАЛЬНОЕ РАССТОЯНИЕ

VAARA / FARA / DANGER / OHT /

ОПАСНОСТЬ

Nostotöissä on onnettomuuden vaara. Vaarat on aina arvioitava, ja vaikeita nostoja varten on laadittavaerillinen nostotyösuunnitelma. Pitää varmistaa, että nosto on turvallinen, taakkaa ei nosteta ihmisten yli,

nostoalueelle ei kuljeta eikä vaaratilanteita synny. Alamiehen ja kuljettajan välinen yhteistyö toimii,kun toimintatavat yhdessä sovittuja Ja keskinäinen luottamus toimii.

Tarkista onko torninosturin-kuljettajan ja ajoneuvo- nos turinkuljettajan ajolupa kunnossa!VNa 403/2008 14§

Onko päivittäinen ja viikko-tarkastus tehty torninosturiin ja ajoneuvonosturiin?VNa 205/2009 16§ ja 17§

Nostotyön ohjauksessa on käytettävä radiopuhelimia, joiden kanavat on varattu vain nostotyön ohjaukseenja suljettu muulta radio-liikenteeltä!VNa 205/2009 39§

Torninosturi on varustettava nosturikameralaitteistolla, kun ohjaamosta nostokohteeseen ei ole näköyhteyttä!VNa 205/2009 39§

www.rakennusliitto.  www.proliitto.  www.rakennusteollisuus. 

Ohjausradiopuhelimella• Paina tangenttia, varmista yhteys esim. kutsumalla kuljettajaa nimellä.

• Pidä tangentti pohjassa niin kauan, että jokainen sana kuuluu kokonaan.

• Varmista oikea ja vasen tai käytä muita suuntaa osoittavia määreitä (tarkka kohde, mihin taakan

on tarkoitus päätyä).

• Muista kohteliaat käytöstavat! Kohteliasta on myös pitää kuljettaja ajan tasalla

päivän aikatauluista.

• Muista antaa merkit selkeästi ja rauhallisesti!

Tilaa eJokkaRT on alkanut julkaista jäsenyrityksille turvalli-suuteen keskittyvää sähköistä uutiskirjettä. Uutiskirjeessä kerrotaan työturvallisuuteen liit-tyvistä ajankohtaisasioista, rakennusalan hyvistä

turvallisuuskäytännöistä sekä työtapaturmien eh- käisemisestä. eJokka il- mestyy 3 – 5 kertaa vuodessa.

Jäsenet voivat tila- ta uuden eJokan

osoitteesta www.ra- kennusteollisuus.fi/tilaauutiskirje

Kuva

: Jan

ne S

unti

o

6 | J O K K A

SAAKun antaa niin

6 | J O K K A

Metsään hakattu kalli- oinen aukeama kyl-pee syysauringossa. Silmiin erottuu vain komeita luonnonki- vilohkareita sekä alu-

een reunassa kasa puunrunkoja. Äkki-seltään näyttää, että kiviainesalueen karussa luonnossa ei juuri mikään kas- va eikä mitään tapahdu. Se ei pidä paik-kaansa.

Ennakointi kannattaa"Tältä biodiversiteettialue voi hyvin näyttää! Kiviainesalue perustettiin vii- me vuonna, ja nyt ollaan jo näin pitkäl- lä." Innostunut ääni kuuluu NCC Road-sin reetta Toivaselle, joka osoittaa – tai oikeammin halaa – yhtä alueelle pysty-tettyä lahopuuta. Reetta halusi tulla ku- vatuksi NCC:n neljästä biodiversiteetti-alueesta juuri Loviisassa, sillä lahopuu- alue on hänen suosikkinsa.

Biodiversiteetilla tarkoitetaan luon-non monimuotoisuutta, johon myös e- linympäristöjen monimuotoisuus kuu-luu.

”Idea on, että tehdään lahottajille ja lahopuuta hyödyntäville hyönteisille elintilaa. Tämä on samalla paahdeym-päristössä eläville kasvi- ja eläinlajeille sopiva avoin alue”, Reetta selventää. Lahopuu- ja paahdeympäristöalueet ovat molemmat katoamassa nykyisen tehokkaan metsänhoidon ja maanvil-jelyksen seurauksena. Siksi niitä pitää erikseen luoda. Ja siihen sopii kiviai-neksen ottoalue aivan erinomaisesti.

Luonnon monimuotoisuus otetaan NCC:n mallissa huomioon jo luvitusvai-heessa ja koko kiviaineksen oton ajan.

”Enää ei voi ajatella, että vasta kun kiviaineksen otto alueelta loppuu, ale-taan tehdä jotain ympäristön hyväksi. On järkevämpää tehdä asioita etukä-teen, miettiä tulevaisuutta ja tehdä mi- nimiä enemmän kuin rämpiä vanave-dessä”, Reetta Toivanen vakuuttaa.

Luonnon monimuotoisuuden huo-miointi kiviainesalueella ei Reetan mukaan vaadi mitään ihmeitä, jo pie-nellä panostuksella saa paljon aikaan. Taustalla on todella painavat syyt. Luonnonvarojen ehtyminen on tule-

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ilmastonmuutoksen rinnalla suurimpia haasteita. Myös rakennusalan yrityksille on kannattavaa ottaa haaste vastaan ja turvata luonnonvarojen riittävyys. NCC Roads on sillä tiellä jo pitkällä.TEKSTi JA KUVAT: TOMMi AHLBErG

SUOMESSA ON KiELTÄMiSEN KULTTUUri, asiat kielletään varmuuden vuoksi, ettei vaan satu mi- tään. Ympäristötyön pitää olla kuitenkin proaktii-vista, tätä pitää tehdä yhteistyössä, Reetta Toiva- nen pohtii NCC Roadsin Loviisan kiviainesmontulla.

BIODIVErSITEETTI

J O K K A | 7

LOViiSAN LAHOPUUALUE on Reetta Toivasen oma suosikki.

8 | J O K K A

BIODIVErSITEETTI

vaisuuden haaste ja uhkaa myös yritys-ten toimintaa. Haasteissa piilee myös uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

”Me tarvitsemme neitseellisiä luon-nonvaroja jatkossakin. Tiedostamalla o- ma vastuu turvataan, että voimme jat- kossakin louhia ja murskata kalliokiveä. Ja on se imagokysymyskin ja tärkeä viesti lähialueen asukkaille, että montulla toi-mii vastuullinen yrittäjä. Ei ole nykypäi-vää vain hakea lupia ja olla siellä sitten hiljaa ottamatta kontaktia ihmisiin," nuori ympäristösuunnittelija sanoo.

Ympäristösertifikaatti ei yksistään rii-

AVOiMET ALUEET TArViTSEVAT MYÖS PALJASTA maata joka imee lämpöä puoleensa. Perhoset ja hei-näsirkat viihtyvät. Kiviainesalueilla pintamaa kuo-ritaan pois ja paljasta maata on paljon näkyvillä.Pelissä yritysten oma hyöty

”Luonnon monimuotoisuuden suojelu hyö-dyttää yritystoimintaa pitkällä aikavälillä”, FIBS yritysvastuuverkoston toiminnanjoh-taja Mikko routti kertoo.

”Meillä on jo paljon hyviä yritystarinoita siitä, miksi biodiversiteettiasiat koetaan tärkeinä omalle yritystoiminnalle. Esimer-kiksi Stora Enso ja Metsä Group sekä Rudus rakennusalalta”, hän jatkaa.

Biodiversiteetti on Routtin mukaan yksi osa yritysten vastuullisuuspalettia.

”Näitä tehdään yhä enemmän myös siksi, että ne kiinnostavat sijoittajia, omistajia ja kuluttajia. Mistä raaka-aineet tulevat, mitä

tuotteiden takana on, Routti selventää.Ajatus on yksinkertainen. Jokainen yritys

on riippuvainen luonnon tarjoamista palve-luista suoraan tai välillisesti. Luonnonvaro-jen ehtyminen on tulevaisuuden haaste, mutta haasteissa nähdään myös liiketoimin-tamahdollisuuksia.

Vuonna 2014 käynnistetty Yritykset ja bio-diversiteetti –ohjelma tarjoaa yrityksille tie-toa ja työkaluja omien ympäristövaikutus-tensa kartoittamiseen. Sivuilla www.fibs.fi esitellään parhaita toteutuneita yritysten biodiversiteettiratkaisuja sekä keskeisiä työ-kaluja.

8 | J O K K A

J O K K A | 9

”Kyllä biodiversiteetti alkaa olla jo useimmille rakennusalalla työskenteleville tuttu juttu, vaikka

epäilijöitäkin riittää”

tä, sillä se ei kerro lähialueen asukkaalle mitään esimerkiksi siitä, miten aluetta on tarkoitus kehittää. Se täytyy kertoa itse.

Lahopuu on inNCC Roadsin Loviisan kiviainesalueella alettiin runsas vuosi sitten murskata kal-liota ihmisen moninaisiin tarpeisiin. Kivi-aineskasat sijaitsevat montun ykkösalu-eella, vieressä on vielä paljon louhima-tonta kalliota. Mobiili murskauslaitos käy pari kertaa vuodessa jalostamassa kal-liosta louhitun kiviaineksen prosessissa eteenpäin.

”Täältä löytyy tarpeen mukaan kiviai-nesta esimerkiksi talonpohjiin, ratsastus-kenttien pohjaksi, kivituhkaa eri tarkoi-tuksiin. Paras laatu käytetään tienpohjissa

ja asfaltoinnissa. Ja talvella hiekoitus nielee paljon tavaraa”, Reetta kertoo.

Loviisassa maisemointisuunnitelman keihäänkärki oli meluvalliin pystytet-tävä lahokkoalue. Valli on rakennettu pääsääntöisesti alueelta kuorituilla puh-tailla maa-aineksilla, ja valliin pystytet-tiin Stora Ensolta lahjoituksena saadut lahopuutkin. Osa rungoista sojottaa pys-tyssä, jotta linnut löytävät niihin, osa taas makaa tarkoituksella maassa. Kun laho-amista alkaa tapahtua, tuodaan alueelle lisää uutta tuoretta puuta.

Lahoava puu on tärkeä osa luonnon kiertokulkua. Tähän luonnon omaan jät- teiden käsittelyyn on erikoistunut moni-nainen joukko eliöitä, jotka saavat kuol-leesta puuaineksesta ravintonsa ja suoja-paikkansa. Lahopuut ovat metsistä kui-tenkin vähentyneet, kun kaatuneet puut korjataan tehokkaasti pois. Uhattuna ovat monet hyönteiset, kovakuoriaiset ja eri-laiset puussa viihtyvät sienet.

Vuoden kokemuksen perusteella Reet- ta ei osaa vielä sanoa, mitä kaikkea laho-puissa on jo tapahtunut. Seurantasuun-nitelma on tarkoitus tehdä pian.

Uusia alueita jo suunnitellaanReetta Toivanen toimi aiemmin jätevesi-neuvojana Kokemäenjoen vesiensuojelu- yhdistyksessä, hoiti neuvontaa ja laati kaa- topaikkojen vesientarkkailun raportteja. Vajaassa kahdessa vuodessa on kiviaines- bisnes tullut jo tutuksi. NCC:n ympäris- tösuunnittelijana hän työskentelee paljon biodiversiteettiin kuuluvien asioiden pa- rissa.

”Kyllä biodiversiteetti alkaa olla jo u- seimmille rakennusalalla työskentele-ville tuttu juttu, vaikka epäilijöitäkin riit- tää”, Reetta kertoo.

NCC:llä on kolmisenkymmentä kallio-kiviainesaluetta maassamme. Neljässä on jo luonnon monimuotoisuutta käsitte-levä ohjelma, ja puolen kymmentä uutta

on suunnittelupöydällä. ”Uusia alueita kehitetään aluejohdon

kanssa. Parasta on, jos voidaan suunni-tella jotain suoraan lähialueen ihmisille, eikä vain jotain mikä toteutuu kymme-nien vuosien päästä. Tärkeä osa meidän visiota on kestävä kehitys ja siihen tämä sopii hyvin.”

Kehitteillä on myös uusia maisema-hoidon metodeja, kuten kivestä tehtyjä palokujia alueella, jota voi kulottaa.

J O K K A | 9

Kuorma-autollinen kiviainestaTalojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon kuluu paljon kiviainek-sia kuten soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä. Niitä käytetään 100 miljoo-naa tonnia vuodessa, kuorma-autollinen per asukas.

Yhteen kerrostaloasuntoon kuluu 100 tonnia kiveä, omakotitaloon 3–4 kertaa enemmän. Kilometri maantietä syntyy 17 000–24 000 tonnista kiviaineksia. Peli- ja urheilukenttien päällysteisiin kiveä menee arviolta 50 000 tonnia vuodessa. Talvella kiviaineksia tarvitaan liukkauden torjuntaan.

1 0 | J O K K A

Eikä kaikki uudet ideat tule aina länsi- naapurista.

”Ruotsin päässä ollaan ihan lieskois- sa, että mitä ne siellä Suomessa nyt taas ovat keksineet. Ruotsissa ei vielä vastaa-via alueita ole perustettu, mutta kyllä nii- tä kohta sielläkin nähdään, Reetta Toi-vanen uskoo.

Ekosysteemihotelli mahdollistaa rakennushankkeen toteutumisen

Ekosysteemihotelli on paikka, johon uhanalaisia kasveja voidaan siirtää väliaikaiseen turvaan esimerkiksi tie-hankkeen tieltä. Ruduksen ja alan asiantuntijoiden yhteinen pilottihanke onnistui hyvin.

Ekosysteemihotellin ideana on, että esimer-kiksi infra- ja talonrakennuksen työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan aikanaan siirtää takaisin alku-peräiselle paikalleen.

Ensimmäinen ekosysteemihotelli perus-tettiin viime syksynä Länsi-Uudellamaalla Raaseporiin, jossa Valtatie 25:lle rakennet-tava levennys jättäisi alleen arvokkaita har-julajiston esiintymiä. Valtatien läheisyy-dessä sijaitseva Ruduksen soranottoalue soveltui hyvin kokeilualueeksi. Sinne siir-rettiin 20 mätästä marraskuussa 2014, jol-loin kasvit olivat lepotilassa ja hyönteisten seuraava sukupolvi talvehti maassa.

Ekosysteemihotellin elämää on seurattu tämän vuoden aikana. Tulokset kasvien ja hyönteisten osalta ovat olleet lupaavia. Eko-systeemien siirtoa on siis perusteltua jat-

kaa. Ekosysteemien lajien levinneisyyttä tul-laan seuraamaan useamman vuoden ajan.

Vahvistusta kompensaatiolleEkosysteemihotellit sopivat hyvin yhteen Ruduksen LUMO-ohjelman tavoitteisiin eli luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.”Ekosysteemihotellit edistävät erinomai-sesti luonnon kompensaatiomenettelyjen käyttöönottoa Suomessa. Kompensaatioi-den käytössä olemme Eurooppaan nähden jälkijunassa”, toimitusjohtaja Lauri Kive-käs sanoo.

Kompensoinnilla tarkoitetaan, että esi-merkiksi rakentamisen vuoksi heikenty-neitä luonnonarvoja korvataan konkreet-tisilla toimilla joko paikan päällä tai muualla.

”Kompensaatiot ovat ratkaisevan tär-keitä luonnon monimuotoisuuden edistä-miselle. Niiden avulla rakennushankkeita voidaan toteuttaa siten, että uhanalaisten lajien tilanne paranee”, Kivekäs korostaa.

Kivekäs uskoo, että ekosysteemihotellin onnistunut pilotti johtaa paitsi uusiin hank-keisiin myös lainsäädännöllisten ja muiden

edellytysten luomiseen kompensaatioille. Näin ne saataisiin Suomessa laajasti käyt-töön.

”Pitkällä tähtäimellä toivon ekosystee-mihotellien tuovan Rudukselle uusia liike-toiminnan mahdollisuuksiakin. Kiviaines-alueittemme verkosto on laaja, joten voimme tarjota ”majoituspalveluja” koko maassa”.

Kaikki hyötyvät”Ekosysteemihotelli on rohkea ja onnistu-nut kokeilu. Se on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristöasioiden edistämiseksi kehitetään uusia toimintamalleja”, sanoo Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth SYKEstä.

Uudenlaisissa kokeiluissa on löydetty toi-mintatapoja, joista hyötyvät niin luonto kuin yrityskin. Uusissa keinoissa sovitetaan roh-keasti yhteen erilaisia tarpeita.

”Yritykset haluavat selvästi suunnitella toimintaansa ympäristön kannalta kestä-vällä tavalla. Kiinnostusta on lisännyt eri-tyisesti yhteisten hankkeiden saavuttamat säästöt ja hyödyt”, Petri Ahlroth toteaa.

KATSOTAAN ENSiN MiTEN ALUE KEHiTTYY luontai-sesti. Kaiken ei tarvitse olla niittyä ja heinikoita-kin tarvitaan, NCC Roadsin Reetta Toivanen näyttää Loviisan kiviainesalueella.

"Ruotsin päässä ollaan ihan lieskoissa, että mitä

ne siellä Suomessa nyt taas ovat keksineet."

1 0 | J O K K A

BIODIVErSITEETTI

J O K K A | 1 1

Bisnes ottaa mallia luonnon kiertokulusta

”KiErTOTALOUS on jo täällä, ja siihen kannattaa yritysten tarttua.”

Näin sanoo Helsingin yliopiston ympä- ristöpolitiikan dosentti ja Suomen Teol-lisen Ekologian Seuran puheenjohtaja Jouni Korhonen innostuneena. Kierto-talous alkaa olla jo monille tuttu termi, kun taas teollinen ekologia kuulostaa ou- dolta.

”Niillä viitataan samaan asiaan. Kier-totalous tulee bisnesmaailmasta ja sen taustalta löytyvät taloudelliset syyt. Teol-linen ekologia taas tulee tieteen puolelta, sen juuret ovat ympäristöasioissa”, Kor-honen tarkentaa.

Kaikki hyöty irti”Asian ydin siinä, että kun kerran otetaan luonnosta raaka-ainetta jotain tuotetta varten, niin synnytetty taloudellinen arvo käytetään mahdollisimman monta ker-taa uudestaan. Eikä vain kerran, minkä jälkeen tuote muuttuu jätteeksi”, Korho-nen kiteyttää.

Lähtökohtana on siis arvon mahdol-lisimman tehokas kierto ja jätteen syn-nyn ehkäisy. Siellä missä jätteen syntyä ei voida estää, on keskeistä sen hyödyntä-minen raaka-aineena tai energiana. Miksi sitten tarvitaan kiertotaloutta, eikö perin-teinen kierrätys riitä?

”Ei riitä. Perinteinen kierrätyskin kyllä kuuluu kiertotalouteen, mutta siinä kier-rätetään matalan arvon resurssia. Kier-totalous sanoo, että ota tuotteesta kaikki mahdollinen arvo irti jo ennen kuin siitä tulee matalan arvon jätettä.”

Siksi kiertotalous sopiikin Korhosen mukaan niin hyvin yritystoimintaan. Hän kehuu vuolaasti Sitraa, joka on jär-jestänyt aiheesta seminaareja ja kerän-

KIErTOON

Kiertotalous on talouden uusi malli, joka on jo synnyttänyt uutta liiketoimintaa. Paljon materiaaleja ja resursseja kuluttava rakennus-ala löytää sieltä paljon mahdollisuuksia, mutta vielä ollaan lähtökuopissa.TEKSTi JA KUVA: TOMMi AHLBErG

nyt hyviä esimerkkejä siitä, miten suo-malaisten yritysten kannattaa kiertota- loutta hyödyntää. Sitran selvityksen mu- kaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoi-nen mahdollisuus.

Hyvä esimerkki kiertotaloudesta löytyy Korhosen mukaan Suomen metsäsekto-rista, josta muu maailma voisi ottaa mal-lia. Aihe löytyy myös Korhosen omas- ta väitöskirjasta vuodelta 2000.

Korhonen listaa aiheeseen uppoutunee- na.

Myös rakentaminen on Korhosen mu- kaan keskeinen sektori kiertotaloudessa, mutta vielä ollaan lähtökuopissa.

”Rakennusteollisuus tuottaa pitkäi- käistä infrastruktuuria yhteiskunnalle. Sellaiset sektorit myös muuttuvat aika hi- taasti.”

Silti rakennusalalta löytyy paljon hyviä mahdollisuuksia.

”Tuotteiden suunnitteluvaiheessa pi- täisi miettiä elinkaaren päätä, miten pur-kuvaiheessa saadaan arvokkaat materi-aalit talteen mahdollisimman mielek-käästi. Jo nyt on syntynyt uusia liiketoi-mintamalleja kokonaan purkutoiminnan ympärille. Rakennusliikkeet voivat olla tässä itsekin aktiivisia”, hän sanoo.

Myös rakennuskannan nykyistä tehok-kaampi käyttö olisi kiertotalouden mu- kaista. Esimerkiksi se, miten tyhjät toi-mistotilat voitaisiin nykyistä paremmin muuttaa asuinkäyttöön, on kiertotalou-den ydintä.

Korhonen on vakuuttunut, että tulevai-suus tulee olemaan kiertotalouden aikaa, vaikka aiheesta ei vielä paljon tutkimusta olekaan tehty.

”Kaikki bisnes perustuu materiaalin käyttöön tavalla tai toisella. Uudet ideat murtautuvat väistämättä markkinoille.

Lisätietoa kiertotaloudesta:www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous

www.teollinenekologia.fiSuomen Teollisen Ekologian Seura vastaa kiertotaloutta koskeviin kysy-myksiin sähköpostiosoitteessa j.antero.korhonen@gmail.com

KiErTOTALOUS VOi ratkaista monia tulevaisuuden haasteita, mutta sen hyödyl-lisyys pitää tapauskohtaisesti aina arvioida. ja myös kierrätys kuluttaa ener-giaa ja tuottaa jätteitä, dosentti jouni Korhonen muistuttaa.

Kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin

euron kokoinen mahdollisuus.

Luontoäiti mallinaKiertotaloudessa teollinen ekosysteemi mukailee luonnon kierrätysjärjestelmää. Luonto on äärimmäisen tehokas ja sen energiankierto on lähes suljettua. Korho- nen ja tohtori J.P. Snäkin ovat tutkineet tästä lähtökohdasta Uimaharjun Stora Enson selluintegraatin materiaali- ja ener-giavirtatehokkuutta.

”Kiertotaloudelle kuvaavaa on, että kat-sotaan sellutehtaan lisäksi myös muita alueella sijaitsevia toimintoja ja proses-seja. Näitä voivat olla esimerkiksi paperi-tehdas, saha, energiantuotanto, jätehuol-toprosessit, liikenteen polttoaineiden valmistus, lannoitteiden valmistus, kun- nallisten jätevesien puhdistusproses-sit tai nanosellun, erikoiskuitujen ja lig-niinin hyödyntäminen esimerkiksi lää-keteollisuudessa tai ruoan tuotannossa ",

1 2 | J O K K A

NCC haluaa kaiken kiertämään – ja tehdä sen itseJätteiden kierrättämisellä tähdätään kestävään tuotantoon. Rakennusliikkeen kohdalla se voi kannattaa parhaiten menemällä itse mukaan jätebisnekseen.TEKSTi JA KUVAT: TOMMi AHLBErG

NCC Recyclingin Nokian kier-rätysterminaalissa on lop-pusyksystä rauhallista, eikä kohti taivasta kurottavia suu-ria murskekasoja juuri näy.

Mutta siihen on hyvä syy.”Tampereen seudulla osataan - ja saa-

daan - betonimursketta käyttää, ja kaup- pa on käynyt hyvin koko syksyn”, kertoo syyksi NCC Roadsin aluejohtaja Johanna rusanen tyytyväisenä.

KIErTOON

Tavoitteena koko jätevirtaKiviainesdivisioonan alla toimiva NCC Recycling on lähdössä vauhdilla mukaan jätebisnekseen. Koko Pohjoismaiden ta- solla avataan lähivuosien aikana noin kym-menen uutta kierrätysterminaalia. Nyt Suomessa toimii kaksi omaa terminaalia, Nokialla ja Mäntsälän Ohkolassa.

Tällä hetkellä oma kierrätysbisnes on Suomessa vielä perinteisen oloista ja kes-kittyy mineraalijätteisiin. Nokiallekin tulee murskattavaksi lähinnä betonia

ja tiiltä, lisäksi otetaan vastaan puhtai- ta maa-aineksia. Ohkolassa otettaan vas-taan myös lasia ja puuta. Mutta muutok-sen tuulet puhaltava jo kovaa aukeilla kierrätysterminaaleilla.

”Tanskassa ja Ruotsissa ollaan tällä het- kellä Suomea edellä. Laajan rakennusjät-teen terminaaleja on jo toiminnassa ja uusia tulossa”, Rusanen kertoo. Tarkoitus on Suomessakin perustaa kierrätystermi-naaleja palvelemaan koko rakennusjäte-virtaa, siis kaikkea jätettä mikä uudisra-kentamisesta tai purkamisesta tulee.

Taustalla on jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus, jonka mukaan raken-nus- ja purkujätteestä 70 prosenttia tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä.

Yritys hyötyy”Rakentamisessa liikkuu paljon materiaa-lia ja syntyy jätettä. Ajatus on, että tulevai-suudessa NCC käsittelee kaiken oman jät-teensä”, Rusanen sanoo napakasti.

Ja tämä kannattaa Rusasen mielestä toteuttaa rakennusliikkeen omana toi-mintana. Kiertotalouden haasteita ei voi jättää pelkästään jätehuoltoyhtiöiden rat-kaistaviksi.

” Recycling on nyt osa NCC Roadsin ki-

OTAMME VASTAAN betonia erilaisessa muodossa, lähinnä purkubetonia, kertoo Nokian kierrätysase-man hoitaja Harri Tuo-minen. Tavaran pitää olla puhdasta muusta jätteestä, eikä rautoja saa betonista tör-röttää, aluejohtaja johanna Rusanen täydentää. Taustalla näkyy murskausta odottavia valotolpan jalkoja yhdeltä Suomen vilkkaimmalta väy-lältä, Tampereen Urho Kekkosen tieltä.

J O K K A | 1 3

viainestoimintaa. Ajatus on, että se jat-kossa nousee omaksi divisioonakseen kiviaines-, asfaltti- ja tienhoitotoimin-tojen rinnalle. Koko sen palvelureper-tuaaria tullaan Roadsin oman toiminnan lisäksi tarjoamaan myös NCC Rakennuk-selle ja ulkopuolisille asiakkaille.”

Rusanen esittää yksinkertaisen esi- merkin suunnittelun merkityksestä. Uu- disrakentamisessa rakennusmateriaali on puhdasta. Jos siinä syntyvä jäte lai-tetaan sekajätteen sekaan, on haastavaa enää erotella sitä sieltä talteen.

”Miksi emme panostaisi syntypaikka-lajitteluun. Sieltä saadaan hyviä materi-aaleja kiertoon suoraan. Kun asiat mie-titään uudella tavalla, pystytään vähen-tämän rakentamisen kustannuksiakin.”

Mutta se edellyttää, että asenteet ja toi- mintatavat muuttuvat ensin kiertota-loutta suosiviksi.

Johanna Rusanen ei näe mielekkäänä, että rakennusliikkeet ryhtyisivät harjoit-tamaan perinteistä jätehuoltoyritystoi-mintaa.

”Haluamme tuoda markkinoille jotain uutta. Kun meillä on jo tätä muuta raken-nustoimintaa, tuomme siihen rinnalle kiertotalouden, mietimme eri vaihtoeh-toja ja sitä, miten voimme jätettä parhai-ten hyödyntää omassa bisneksessämme.”

Alku- ja loppupää ratkaisevatRusasen mukaan rakennustuotteen elin-kaaren loppupään lisäksi pitää kiertota-loudessa panostaa tuotannon alkupää-hän ja etenkin suunnitteluun.

”Jo tuotteen suunnitteluvaiheessa mie-titään, mitä tuotteelle tehdään sitten kun se on elinkaarensa päässä. Se voidaan esi-merkiksi ottaa takaisin raaka-aineeksi. Jos jokin kuitenkin päätyy jätteeksi, pitää

KAiKKEiN TÄrKEiNTÄ juuri nyt on, että yleinen tietous kiertotaloudesta lisääntyy asiakkaiden ja suunnittelijoiden keskuudessa, NCC Roadsin alue-johtaja johanna Rusanen painottaa.

siinäkin olla innovatiivinen.”Lainsäädännön pitäisi kuitenkin muut-

tua joustavammaksi, että jätteelle voidaan keksiä uusia käyttötapoja, että se voidaan tuotteistaa uudelleen, ja että kiertotalous toimisi kunnolla.

Rakennusteollisuudessa mietitään jo nyt, miten voimme rakentaa tulevaisuu-dessa rakennuksia siten, että elinkaaren- sa päässä niistä tulee mahdollisimman vähän jätettä.

”NCC Recycklingillä on 10 vuoden pääs- tä useita terminaaleja auki kokopäiväi- sesti laajamittaisen rakennusjätteen kä- sittelyssä. Niiden kautta saadaan oman yrityksen sisällä useat materiaalit hyvin kiertoon. Siihen mennessä olemme tuo-neet markkinoille jotain uutta, ja olemme siinä Suomen ykkösiä”, Johanna Rusanen sanoo luottavaisena.

JÄTEASEMALLA TEHDÄÄN betonimursketta jota myy- dään teiden ja kenttien alle kalliomursketta korvaa-maan. Kauppa on käynyt syksyllä hyvin ja kasat ovat vähissä NCC Recyclingin Nokian terminaalissa.

KiErrÄTYSTErMiNAALi toimii myös maapankkina. Puhtaat maa-ainekset kiertävät sen kautta uusiin käyttökohteisiin. Nokian kierrätysterminaaliin tava-raa tulee jopa 30 kilometrin päästä.

1 4 | J O K K A1 4 | J O K K A

J O K K A | 1 5

Hyvä, että on nostettu framille", vastaavat työ-päällikkö Ulla Kangas-maa ja vastaava mestari Pekka Avonius kysymyk-seen, miltä julkisuuden

rummutus kosteudenhallinnasta tun-tuu työmaan näkökantilta. "Kos-

teudenhallinta on kaikkien asia. Kaikki tieto pitää ottaa käyttöön. Myös asenteissa on edelleen pet-rattavaa", he toteavat.

Rakennusosakeyhtiö Hartelan Ulla Kangasmaan ja Pekka Avo-

niuksen uusi työpäivä on läh-tenyt käyntiin Asunto Oy La-

run Portin työmaalla Hel-singin Lauttasaaressa lo- kakuun alkupäivinä.

Työmaa käynnis-tyi huhtikuussa 2014.

Asukkaat 57 asun-non ja yhden lii-ketilan kerrosta-

lokohteeseen muuttavat

alkuvuodesta 2016. Kella-

rin ja kuuden asuinkerroksen

talon vaakarakenteet on valettu paikalla, pystyrakenteet

ovat paikallavalua ja elementtejä. Beto-

niset kuorielementtijulkisivut eristetään, muurataan ja rapataan paikalla. Sokke-leissa ja tukimuureissa on graniittia.

Kosteudenhallintasuunnitelma on osa laatujärjestelmääHartelassa kosteudenhallintasuunnitel-man tekeminen on ollut osa laatujärjes- telmää ja laatukansiota jo yli kymmenen vuotta.

"Kosteudenhallinta on otettu vakavasti. On hyvä, että vaatimus sen tekemisestä on tullut nyt myös viranomaispuolelta. La- run Portissakin rakennusvalvonta edel-lytti kosteudenhallintasuunnitelmaa jo rakennuslupavaiheessa", Kangasmaa ja Avonius kertovat.

"Laatutoimenpiteet käydään meillä ai- na läpi jo ennen tavoitepalaveria. Niihin kuuluvat paitsi rakentamisen aikaiset kosteudenhallintatoimenpiteet aina myös suunnitelma siitä, miten toteutu-mista valvotaan."

Peruslähtökohta on se, että jo yleisai-

katauluvaiheessa varataan rakenteille riittävä kuivumisaika. Yhtä tärkeää on rakentamisvaiheen aikainen valmius tar- kistaa tarvittaessa aikatauluja muuttu- vien olosuhteiden mukaan.

Nimetty vastuuhenkilöLarun Portin vastaava työnjohtaja Pekka Avonius on myös nimetty kosteudenhal-lintasuunnitelman toteutumisen vastuu-henkilöksi rakennusvalvonnan suuntaan.

Hän kertoo, että suunnitelman toteu-tuminen käydään läpi rakennusvalvon-taviraston seurantakokouksissa.

Erillistä kosteudenhallintapäiväkirjaa Larun Portin työmaalla ei pidetä. Kosteu-denmittaajan raportista tilanne ja toi-menpiteet selviävät hyvin. Raportit arkis-toidaan laatujärjestelmän mukaisesti.

Sade- ja sulamisvedet heti pois holviltaRakenteet vaikuttavat Avoniuksen ja Kan-gasmaan mukaan luonnollisesti myös kos-teudenhallintatoimenpiteisiin.

"Paikalla rakennettaessa rakenteiden ja pintojen kosteutta pitää tarkkailla eri tavalla kuin elementtirakenteissa. Ele-menttipuolella korostuvat puolestaan ontelolaattojen sekä eristeitä sisältävien elementtien kuivana pitäminen."

Kun holvit valetaan paikalla, kuten Larun Portissa, on huolehdittava, ettei-

KOSTEUDEN-HALLiNTA ON KAiKKiEN ASiA

KOSTEuDENHALLINTA

Kosteudenhallintasuunnitelma jo rakennuslupavaiheessa. Laatutoimet läpi aina ennen tavoitepalaveria. Nimetty vastuuhenkilö. Kosteusraportit jämptisti. Konstit kosteudenhallintaa ovat olemassa, todistaa käynti Larun Portin työmaalle.TEKSTi: SirKKA SAAriNEN KUVAT: MATTi MATiKAiNEN PiirrOSKUVA: PEKKA rAHKONEN

Rakennusvalvonta edellytti kosteuden-

hallintasuunnitelmaa jo rakennuslupavaiheessa.

1 6 | J O K K A

vät sade- ja sulamisvedet jää holville ma- kaamaan.

"Mies tai tarvittaessa miehiä ja kolat. Lumet poistetaan käsityönä ennen kuin ne ehtivät sulaa holville", Avonius toteaa.

Riittävä kuivumisaika riippuu myös olosuhteistaRakenteiden pinnoitusajankohdan mää-rittäminen on periaatteessa helppoa: laa-toittaminen ja parketin asennus voidaan aloittaa, kun alusrakenteen suhteellinen kosteus laskee alle 85 prosenttia RH.

Riittävät kuivumisajat on ennakoitu kosteudenhallintasuunnitelmassa. Avo- nius ja Kangasmaa korostavat, että ne ovat hyvä lähtökohta. Lopulliset päätök-set tehdään kuitenkin toteutuneen tilan-teen mukaan.

Jos rakenteen suhteellinen kosteus on liian korkea, sen kuivumista nopeutetaan ja/tai aikataulua muutetaan. Larun Por-tissakin on tehty molempia.

"Runkorakenteet kuivuivat suunnitel-lussa aikataulussa. Märkätilalattiavalu-jen kuivumista edistettiin kaatovaluilla ja käyttämällä erikoisbetoneita. Asuntojen lattialämmitys on otettu käyttöön heti, kun se on saatu kytkettyä. Ennen sitä käy-tettiin työnaikaisia kaukolämmityksellä toimivia puhaltimia", Avonius listaa toi-menpiteitä.

"Kosteusmittausten perusteella siir-simme ensimmäisessä ja viimeisessä portaassa lattioiden parkettiasennuksia. Betoniholvi kuivui ennakoidusti, mutta sen päälle valetun kipsivalukerroksen kuivuminen on kestänyt odotettua pi- dempään."

Kipsivalukerroksen kuivumista on no- peutettu hiomalla pinnan huokosia auki samalla tavalla kuin betonisissa märkä-tilalattioiden valuissa. Huokosten auki hiomisen toimimisesta kuivumisen e- distäjänä kipsirakenteesta ei ole yhtä tut-kittu asia kuin saman toimenpiteen aut-taminen betonirakenteissa. Mutta työ-maalla tehdyt mittaukset näyttäisivät tukevan ajatusta, että kipsikin kuivuu nopeammin pinnan hionnan jälkeen.

Kosteusmittausraportti numero 9Rakenteiden kosteuden mittaa Larun Por-tissa ulkopuolinen konsultti. Lokakuussa

Riittävät kuivumis- ajat on ennakoitu

kosteudenhallinta- suunnitelmassa.

LArUN POrTTi TEHDÄÄN paikalla rakentaen arvok-kaalle tontille Lauttasaaren sillan kupeeseen.

J O K K A | 1 7

Avoniuksella ja Kangasmaalla oli tarkas-teltavana järjestyksessä yhdeksäs mit-tausraportti.

Näytteiden ottopaikat ja -ajankohdat työmaa ja kosteusmittauskonsultti suun-nittelevat yhdessä. Lähtökohtana on kos-teusmittauskonsultin tekemä kosteus-mittaussuunnitelma. Mittaussyvyydet määräytyvät rakenteen paksuuden ja kui- vumissuuntien mukaan. Rakennekos-teusmittaukset tehdään pora- tai näy-tepalamenetelmällä rakenteesta ja mit-tausolosuhteista riippuen.

Lattiarakenteen kosteutta Larun Portis- sa mitataan kolmelta ja paksuimmista kipsivalukerroskohdista neljältä syvyy-deltä.

"Kipsirakenteen mittauskohdat mää-ritellään lämpökameran avulla sellaisiin kohtiin, joissa ei rikota lattialämmitys-putkia", Avonius tarkentaa.

Väliaikainen räystäs suojaa julkisivutöitä

Larun Portin julkisivutöiden kosteuden-hallintaan on varauduttu rakentamalla räystäiden päälliset työn ajaksi lopullista jonkin verran pitemmälle seinästä ulot-tuviksi. Rakenteen suojapressujen yläpää saadaan paremmin sateelta suojaan, jol-loin sade ei kastele eristeitä ja suojaa tar-vittaessa myös muurausta ja rappausta.

Olosuhteita ennakoidaan ja seurataan. Eristeistä on varauduttu ottamaan kos-teusnäytteitä. Koska sää on suosinut,

näytteitä ei ole tarvinnut ottaa.Entä merenrantarakentaminen, jossa

olosuhteet ovat sisämaata ankarammat? Larun Portin tiilet ovat normaaleja tiiliä, sen sijaan muurauslaasti on normilaastia tiiviimpää. Rappauslaastin päälle tulee puolestaan pinnoituskerros.

Ovet kiinniOnnistunut kosteudenhallinta on työ-maallakin kaikkien asia. Kangasmaa to- teaa, että aliurakoitsijoiden sitouttaminen on toki haasteellista. Työmaalla on hä- nen mielestään sitouttamisessa kuitenkin onnistuttu hyvin."

Petrattavaa on silti asenteissakin. "Ul- ko-ovien auki jättäminen on kosteuden-hallinnan kannalta melkeinpä se ongel-mallisin juttu", Avonius kertoo.

"Auki olevien ovien takia lämmitys ja tuuletus ei toimi suunnitellusti", hän tar- kentaa.

Lähtökohtana on kosteusmittauskonsultin tekemä kosteusmittaus-

suunnitelma.

LArUN POrTiN rakennekosteusmittauksissa käytetään myös näy-tepalamenetelmää. Näytteet otetaan usealta, tässä kohdassa nel-jältä eri syvyydeltä.

KOSTEUDENHALLiNNASSA ei vastaava mestari Pekka Avoniuksen ja työpäällikkö Ulla Kan-gasmaan mukaan toimita mutu-tuntumalla. Esimerkiksi parkettiasennukset aloitetaan vasta sitten, kun ulkopuolisen konsultin tekemät kosteusmittaukset osoittavat, että lattia-alustan suhteellinen kosteuspitoisuus on laskenut vaadittavaan 85 prosenttiin tarkastelusyvyydellä. Pinta on silloin jo reilusti kuivempi.

LATTiArAKENTEEN kuivattamisessa hyödynnetään asunnon lopul-lista päälle saatua lattialämmitystä.

KOSTEuDENHALLINTA

VÄLiAiKAiNEN tarkoi-tuksella reilusti ylileveä räystäsrakenne suojaa julkisivua sateelta villoi-tus-, muuraus- ja rappa-usvaiheessa.

1 8 | J O K K A

TEKSTi: SAArA KErTTULA KUVA: VENNi AHLBErG

Oulu on tehnyt paljon pio-neerityötä rakentamisen kosteudenhallinnassa. ”Aloitimme työmaan kos-teudenhallinnalla noin 15 vuotta sitten. Sittemmin

olemme huomanneet, että se on tavallaan jälkijättöistä. Se ei yksin riitä”, sanoo Ou- lun kaupungin rakennusvalvonnan joh-taja Pekka Seppälä.

”Julkisuudessa ongelmakohdaksi usein nostetaan rakenteiden suojaaminen ja sitä pidetään työmaan ongelmana, mutta asia on paljon laajempi. Voi olla, että ti- laaja ei ole edellyttänyt rakenteiden suo-jaamista. Voi myös olla, että on paljon sel- laisia detaljeja, joita ei ole edes suunnitel-

tu ja ne ratkotaan sitten työmaalla, vaikka siihen ei välttämättä ole riittävää osaa-mista. Myös kiinteistön huollolla ja yllä-pidolla on suuri vaikutus kosteudenhal-lintaan”, Seppälä luettelee.

Seppälä puhuukin rakentamisen kuiva-ketjusta: ” Samalla tavalla kuin elintarvik-keiden kylmäketju ei saa katketa, tarvitaan rakentamisessa katkeamatonta kuivaket-jua.” Ongelmien ja niiden syiden tunnis-taminen edellyttää hänen mielestään ket-jun heikoimman lenkin löytämistä. Se taas edellyttää sitä, että kaikki tekemi-nen ja sen eri vaiheet dokumentoidaan ja toiminta tehdään läpinäkyväksi. ”Muu-ten vain toistetaan samoja virheitä ja teh-dään niin kuin on aina ennenkin tehty.”

Yhteinen tehtäväEnsimmäinen osatekijä ketjussa on Seppä-län mukaan tilaaja, joka asettaa askelmer-kit koko rakennusprosessille ja määrittelee muun muassa aikataulun. ”Aikataulusta ei saisi tehdä liian tiukkaa ja ainakaan nopeudesta ei pitäisi palkita, jos siihen liittyy riskejä ja rakennusfysiikan lait tule-vat vastaan”, Seppälä huomauttaa. ”Aika-taulua ei voi tehdä esimerkiksi vain sillä perusteella, että valmista pitää olla silloin kun koulut alkavat.”

Seppälän mukaan hankkeen loppuvai-heessa pitäisi olla riittävästi aikaa huoleh- tia siitä, että kaikki tekniikka saadaan toi-mimaan niin kuin pitää. ”Prosessin lop-puun pitäisi varata yksi kuukausi sää-

Kuivaketju10-toiminta-mallilla kosteudenhallinta uudelle tasolleOulun rakennusvalvonnalla on meneil-lään ympäristöministeriön kanssa yhteis-hanke, jonka tarkoituksena on viedä rakentamisprosessin kosteudenhallinta aivan uudelle tasolle. Hankkeessa on kehi-tetty Kuivaketju10-toimintamallia, jossa ideana on löytää kosteudenhallinnan kym-menen tärkeintä riskialuetta ja luoda koko rakennusprosessille ohjeet. Toimintamal-lin yhtenä keskeisenä osana on ajatus siitä, että kosteudenhallinta on koko rakentamisprosessin ja sen eri osapuol-ten yhteinen tehtävä, joka alkaa tilaami-sesta ja päättyy rakennuksen käytön vii-meiseen päivään.

Nykyisen rakennuksen elinkaaripro-sessin heikkouksina Seppälä pitää sitä, että tiedonsiirto on pääosin yksisuun-taista, prosessissa ja tiedonsiirrossa on katkoksia ja heikkoja kohtia ja vuorovai-kutus on vähäistä.

Hankkeessa tehdään riskitilanteita var-ten ohjekortit. ”Ohjeita ja tuoretta tietoa on kyllä paljonkin, mutta kyse on siitä, miten se saadaan kompaktiin muotoon”, Seppälä sanoo. Ajatuksena on kertoa hyväksi havaituista käytännöistä ja kan-nustaa onnistumisten kautta muitakin niiden käyttöön.

Kuivaketju10 voitti lokakuussa Raken-nusfysiikkapäivien kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon yhdessä Helsin-gin rakennusvalvonnan ehdotuksen kanssa.

KOSTEuDENHALLINTA

Missä on kuivaketjun heikoin lenkki?

KOSTEUSONGELMAT aiheuttavat 6 - 9 miljardin euron kulut vuositasolla. 70 prosentissa kouluista ja 50 prosentissa asunnoista on sellaisia kosteusvaurioita, jotka olisi syytä panna kuntoon, sanoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Kaikki sitä haluavat, mutta silti se on vaikeaa: katkeamaton kuivaketju rakentamisessa ja sen seurauksena rakennukset vailla kosteusongelmia. Mistä löytyy ketjun heikoin lenkki?

J O K K A | 1 9

döille ja mittauksille. Meillä on valitetta- van paljon hyvää tekniikkaa, jota ei ole säädetty oikein.”

Tilaaja myös määrittää niin suunnit-telun kuin työmaankin toteutuksen ta- son. Tilaajan on osattava tilata ja vaatia vaikka niitä sääsuojauksia työmaalle. ”Rakentamisen jatkuva perisynti on se, ettei tunnisteta uusien komponenttien aiheuttamia vaatimuksia.”

Esimerkkinä Seppälä mainitsee uudet mattoliimat ja sen, miten ne reagoivat betonin kanssa. ”Jos tilaaja ei näitä asi- oita tunne ja osaa niitä vaatia, ne eivät tule suunnitelmiin eikä urakoitsija osaa niitä tehdä”, hän huomauttaa.

Vuorovaikutusta suunnitteluunSeuraava osatekijä on suunnittelu, johon Seppälä peräänkuuluttaa interaktiivisuutta työmaan kanssa. ”Suunnittelijan on käy-tävä työmaalla ja työmaan ja suunnitteli-jan on tehtävä yhteistyötä. Lisäksi suun-nittelijan pitää kartoittaa esittämiensä rat-kaisujen riskikohdat, esimerkiksi mihin vuodenaikaan ja millaisissa sääoloissa työ-maalla suunnitelmia toteutetaan.”

Kolmas osa-alue on työmaa ja toteutus. ”Työmaan onnistuneeseen kosteuden- hallintaan on kaikki välineet olemas- sa”, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että työ-maalla laatu lähtee työntekijätasolta. ”Jos esimerkiksi työnjohdon tasolta on pai-netta tehdä liian nopeassa aikataulussa, sehän syö miestä. Kyllä siinä äkkiä oppii, ettei tässä mitään laatua tehdä, vaan pis-tetään vain pakettiin.”

Kuivaketjun hallinta toteutuu hänen mielestään parhaiten niin, että kaikki osallistuvat sen dokumentointiin. ”Do- kumentointia tehdään täydentyvästi ja vaiheittain ja jokainen osapuoli vie oman osuutensa eikä vain työmaa”, hän sanoo.

Neljäs osa-alue on käyttö ja huolto, joka sekin on saatava haltuun, jotta rakennuk-sen kuivaketju säilyy. Ketju päättyy vasta kun rakennuksen elinkaarikin päättyy eli rakennuksen viimeisenä käyttöpäivänä.

Seppälä peräänkuuluttaa ennen kaik-kea korjausliikettä asenteisiin. ”Kärjis- täen nykytilanteesta voisi sanoa, että suunnittelu, mittaus ja dokumentointi on kallista, mutta jälkipiikkaaminen on lähes ilmaista”, hän toteaa. Hän ei halua hakea syyllisiä tai osoitella tehtyjä virheitä, vaan painottaa yhteistyön ja yh- teisen tavoitteen tärkeyttä. ”Kuivaketju on täsmälleen niin luja kuin on sen hei-koin lenkki.”

Kosteudenhallinnan tieto koottiin yhteenTietoa rakentamisen kosteusongelmista on ollut riittävästi jo pitkään saa- tavilla, mutta sitä on pitänyt etsiä monista eri lähteistä. Nyt tieto on koottu yhteen kosteudenhallinta.fi-sivustolle.

KÄYTTÄJÄ VOi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta uudessa maksuttomassa nettipalvelussa, Satu Sahlstedt näyttää.

”UUTTA MATEriAALiA ei hankkeessa tarvinnut tuottaa, vaan tehtiin tiivis pa- ketti etenkin uudisrakentamista var-ten”, kuvaa lokakuun alussa auennutta sivustoa sen kokoamiseen osallistunut Satu Sahlstedt Mittaviivasta.

”Sivustolla käydään läpi koko raken-nushankkeen kosteudenhallintaprosessi aina hankesuunnitteluvaiheesta alkaen. Myös pientalorakentajalle on tietoa, pal-velussa kerrotaan pientalorakentajalle että tee ainakin nämä asiat kosteusvau-rioiden estämiseksi”, hän jatkaa.

Kosteudenhallinta on palvelussa ja- ettu neljään osaan ja tietopankin käyt-täjä voi lähestyä kosteudenhallintapro-sessia itselleen tutuimman näkökulman kautta. Ensimmäinen osa käsittelee ra- kennushankkeen eri vaiheita. Toisessa kerrotaan tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja muiden hankkeen osapuolten vastuista. Kolmas osa kes-kittyy rakenteisiin ja neljäs osa kertoo mihin toimiin kannatta ryhtyä kosteus-vaurioiden ehkäisemiseksi.

Löytääkö käyttäjä sitten etsimänsä uudestakaan palvelusta, kun tietoa on edelleen runsaasti?

”Sama tieto löytyy eri kohdista, ja sa- maan artikkeliin pääsee montaa kautta. Käyttäjä voi lukea helposti kunkin nel-jän osion etusivuilta, mitä ne pitävät sisällään”, Sahlstedt kertoo.

Sivustolta löytyvät myös tyypillisim-män virheet, jotka rakentamisessa ovat

johtaneet kosteusvaurioihin. Kohdasta paljastuvat muun muassa rossipohjan, salaojan, sokkelin tai kellarin kriittiset seikat. Joka kohdasta löytyy myös ra- kenteeseen liittyviä työohjeita, lyhyt laadunvarmistus, ohjeistava kuva ra- kenteesta ja tarkistuslista.

”Vaikka riskirakenteistakin kerrotaan, on tässä tarkoitus lähestyä asiaa positii-visesta näkökulmasta, ohjeistaa parem-paan rakentamisen laatuun”, Sahlstedt vakuuttaa.

Ohjeet pystyy helposti myös tulosta-maan tai lataamaan pdf-tiedostona kos-teudenhallinta.fi-palvelusta omaa käyt-töä varten.

TEKSTi JA KUVA: TOMMi AHLBErG

www.kosteudenhallinta.fiKosteudenhallintaprosessin onnistu-minen edellyttää, että hankkeen kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä heiltä itseltään edellytetään. Kosteusvaurioiden ehkäisyyn liittyvä tieto on koottu yhteen kosteuden-hallinta.fi-sivustolle. Sitä tullaan kehittämään käyttäjäpalautteiden pohjalta ja käyttäjiltä toivotaankin sinne omia kommentteja.

Kosteudenhallinta.fi-sivuston ovat teettäneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön koko- amisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy.

2 0 | J O K K A

TEKSTi JA KUVAT: iLONA SAViTiE

NostoturvallisuudessaKORKEAMMALLE

rAKENTAMISEN PELLEPELOTTOMAT

Skanska päätti siivota henkilönostimien tapaturmatilastoja ja tarttui toimeen. Yhdessä Rami- rentin kanssa alkoi muutosprosessi, jossa kaikkiin puominostimiin lisätään älykäs turvalaite.TEKSTi JA KUVAT: iLONA SAViTiE

J O K K A | 2 1

Skanskalla on tällä hetkellä Suomessa noin 200 työ-maata. Lokakuun alussa niillä oli käytössä noin 70 puominostinta. Vaikka nos- tintapaturmat eivät ole on-

nettomuustilastojen kärjessä, niitä ei haluta yhtään enempää.

Skanskan työmailla Iso-Britanniassa, USA:ssa ja Norjassa on menehtynyt kol- me henkilöä nostimen käyttöön liitty-vissä puristumistapaturmissa vuoden 2008 jälkeen. Siinä oli Skanskalle kolme henkilöä liikaa.

“Kun Iso-Britanniassa sattui kuo- lemantapaus puominostimen kanssa vuonna 2008, rakennusalan suurten yri- tysten välillä tehtiin sopimus, että lait-teissa otetaan käyttöön puristumis-suoja”, Skanskan turvallisuuspäällik- kö Antti Leino sanoo. Leinon mukaan sama yhteinen päätös olisi suositeltava myös täälläkin.

Käytäntö vakiintuu nyt myös Suo-messa. Yhtiön uuden ohjeen mukaan kaikissa Skanskan käyttämissä liikku-va-alustaisissa puomillisissa henkilö-nostimissa tulee olla puristumisen tai väliin jäämisen riskiä vähentävä turva-laite viimeistään keväällä 2016.

Laite voi olla valmistajasta riippuen SkyGuard, SkySiren, SiOPS tai muu vas-taava lisälaite. Vaihtoehtona on myös lisäkaide, jolla puristumisen voi estää.

Ramirentille turvalaitteet vakionaRamirentin tuotepäällikkö Jussi Muho-nen on tänä syksynä perehdyttänyt Skanskan henkilöstöä puristumisenes-

tolaitteen käytössä. Samalla on käyty läpi muutkin henkilönostimien turvalait-teet ja nostimien oikeaoppinen käyttö.

Muhosen vetämän koulutustilai- suuden alussa on nähty videopätkiä, joissa henkilönostimen varomaton käyttö saa käyttäjän sinkoamaan nos- timen häkistä kaaressa ilmaan ja alas. Putoamisriskin ehkäisyyn on jo ole- massa kohtalaisen helpot varotoi- menpiteet: turvavaljaat ja varovaisuus koneen siirtämisessä.

Putoamiseen ja nostimen kaatumi-seen liittyviin riskeihin on kiinnitetty turvallisuusohjeissa huomiota ennen-kin. Sen sijaan ylhäältä päin kohdistu-vat riskit ovat jääneet vähemmälle huo-miolle, vaikka ne ovat henkilönostimiin liittyvissä tapaturmissa myös koh- talaisen yleisiä.

Kaikki vuokrakalusto Skanskalle tu- lee Ramirentiltä. Vuoden 2015 alussa Skanska ehdotti Ramirentille yhteis-työtä puominostimien turvallisuuden parantamiseksi.

Yhdessä Ramirentin kanssa on tänä vuonna otettu käyttöön SkyGuard, äly-käs puominostimen käyttäjän turvalaite.

Vaikka turvalaite ei ole pakollinen eikä vielä yleisesti käytössä muissa ra- kennusalan yrityksissä, Ramirent asen-nuttaa sellaisen kaikkiin liikkuva-alus-taisiin puominostimiinsa. Ramirentin uusin laitteisiin sellainen tilataan täst-edes vakiovarusteena.

Paneeli reagoi käyttäjän painoonMuhonen nousee puominostimeen, sul-kee oven perässään ja kiinnittää turva-valjaat. Sitten onkin aika nousta yläil-moihin ja testata, miten turvalaite toi-mii käytössä.

Nostintyön turvallisuus

1. Suunnittele nostintyön vaiheet, tun- nista vaarat ja vähennä työn riskejä.

2. Valitse työhön sopiva nostin.

3. Hanki osaaminen nostimen käyttöön ja pidä kirjallinen lupa mukanasi.

4. Tarkasta nostin, kun se tuodaan työ- maalle ja päivittäin aina ennen työs- kentelyn aloittamista.

5. Käytä oikeaa putoamissuojainta korissa.

6. Valmistaudu toimintaan häiriö- ja hätätilanteessa.

Lähde: Skanska rAMirENTiN TUOTEPÄÄLLiKKÖ jussi Muhonen näyttää, miten puominostimeen asennettu keltainen turvapaneeli reagoi töytäykseen.

KAiKKiiN rAMirENTiN liikkuva- alustaisiin puominostimiin asennetaan puristumisenestolaitteet.

2 2 | J O K K A

Turvalaite näihin laitteisiin SkanskallaSkanskan työmailla on jo otettu käyttöön SkyGuard-lisälaitteella varustetut nosti-met. Kaikissa Skanskan itse käyttämissä nostimissa laite on oltava viimeistään vuo-den 2015 loppuun mennessä.

Aliurakoitsijoita määräys koskee myös, heille siirtymä-ajan takaraja on 1.4.2016.Sen jälkeen turvalaitteettomien nosti-mien käyttö Skanskan työmailla on kiel-letty.

Määräys koskee liikkuva-alustaisia puomillisia henkilönostimia (kategoria 3b): siirrettävät puomi- ja nivelteleskoop-pipuomi-henkilönostimet, joissa kuor-man painopisteen pystysiirtymä voi olla kaatumisreunojen ulkopuolella, ja jotka liikkuvat omalla käyttövoimalla.

rAKENTAMISEN PELLEPELOTTOMAT

Kun puominostimen käyttäjä heilah-taa päin ohjauspaneelia, paneelin edessä oleva anturi reagoi töytäykseen, pysäyttää nostimen ja tekee korjausliikkeen tulos-uuntaan. Samalla hälytysvalo alkaa vilk-kua ja soida niin, että muutkin henkilöt

“Kun Iso-Britanniassa sattui kuolemantapaus puominostimen kanssa vuonna 2008, rakennusalan

suurten yritysten välillä tehtiin sopimus, että laitteissa otetaan käyttöön puristumissuoja.”

“Investoinnin kokoluokasta saa käsi-tyksen siitä, että meillä on toimintaa kymmenessä maassa ja henkilönosti-mia on yli 10 000”, Muhonen muotoilee.

Edelläkävijänä turvallisuudessaTurvapaneeli ei ole Suomessa pakollinen lisävaruste. Skanska on toistaiseksi ainoa suurista rakennusyrityksistä, joka ottaa SkyGuardin pakolliseksi käyttämiinsä puominostimiin viimeistään 1.4.2016.

Puominostimien puristumisenestoon vaikuttavia turvalaitteita on saatavilla jo alan suurimmilla konevalmistajilla.

“Ainakin Genie, JLG Manitou, Haulot- te”, Muhonen listaa.

Pienillä laitevalmistajilla vastaavia li- sävarusteita ei välttämättä vielä ole tuo-tannossa. Ramirentiä lukuunottamatta suomalaiset laitevuokraajat eivät vielä laajamittaisesti ole asentaneet turvalai-

työmaalla huomaavat tilanteen olevan päällä ja osaavat tulla avuksi.

Muhonen on JLG:n puominostimessa, jossa valmistajan mukaan turvapaneeli reagoi noin 23 kilon paineeseen. Käyttä-jän kehon oma paino ja kevyeltä näyttävä heilahdus paneelia vasten riittää käyn-nistämään turvatoiminnot.

Puominostimien valmistajille turvapa-neeli ja hälytyskello ovat helppo keino turvata nostimen käyttäjän työskentelyä. Ne eivät vie tilaa tai ole esteenä työsken-telyssä. Lisävarusteet eivät rasita mah-dottomasti myöskään laitteen vuokraa-jan lompakkoa.

Turvapaneelilla varustettu Ramiren-tin puominostin maksaa asiakkaalle 7 euroa vuorokaudessa enemmän kuin ilman paneelia oleva vastaava laite.

Ramirentille investointi turvalaittei-siin on Muhosen mukaan “merkittävä”.

HAVAiNNEKUVA puominostimen käyttäjän puristumisesta nostimen ja katon väliin. (Kuva: Skanska)

J O K K A | 2 3

Rakentaminen, etenkin infrarakentami-nen, kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kiin-teistö- ja rakennussektori on nyt suurten volyymiensa takia resurssitehokkuustar-kastelun, eli luonnonvarojen kestäväm-män käytön keskiössä. Siihen kuuluu olen-naisesti jätemäärän vähentäminen.

Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jät-teen kierrätystä. Uusia tavoitteita on odotet-tavissa, kun komissio joulukuun alussa julkai-see kiertotalouden toimenpideohjelmansa. Sen seurauksena jätteiden hyödyntämisas-tetta nostetaan uudistettavan jätedirektiivin muodossa.

Puuta ei enää kaatopaikalleRakennus- ja purkujätteen osalta tavoitteena on vuonna 2020 saavuttaa 70 prosentin mate-riaalikierrätyksen taso. Siihen ei lasketa kal-lio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviai-neksia, eikä vaarallisia jätteitä.

Vuoden 2012 jätelaki ja sen pohjalta anne-tut asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuk-sia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrä-tykseen. Uusi kaatopaikka-asetus sulkee kaa-topaikat asteittain orgaanista ainesta sisältäviltä jätteiltä, kuten puulta. Parhaillaan laaditaan vuosien 2017–2022 valtakunnallista jätesuunnitelmaa, jossa rakennus- ja purku-jäte on yksi painopistealueista. Rakennusteol-lisuus on linjannut, että tavoitteiden tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti ilman turhaa hallinnollista lisätaakkaa. Kiertotalou-dessa markkinalähtöisyys ja vapaaehtoisuus pitää olla kierrätystoiminnan keskiössä.

Suomessa rakentamisen jätetilastoja hal-litsee 90 prosentin osuudellaan irrotetut maa- ja kallioainekset, jotka tapauskohtaisesti las-ketaan tilastoihin jätteinä. Talonrakentami-sesta syntyvä jätemäärä on lopulta pieni, vajaa 2 miljoonaa tonnia. Siitä mineraalipoh-jaisia jätteitä kierrätetään jo hyvin, kun puu-jätteet taas päätyvät energiaksi.

Rakentamisen jätevirrat korjaamisesta ja purkamisestaKorjausrakentamisessa ja purkamisessa jäte-

virrat ovat merkittävämmät kuin uudisraken-tamisessa, jossa jätteet lisäksi ovat koostumuk-seltaan tunnettuja ja ”puhtaita”. Haasteellis-ten korjausten ja purkamisen yhteydessä käsitellään vuosikymmenien takaisia materi-aaleja, jotka myöhemmin ovat osin voineet tulla luokitelluksi haitallisiksi ja ongelmallisiksi. Rakennusteollisuus on tätä tosiasiaa korosta-nut eri vaiheissa selvästi. Uudisrakentamiselle sekä toisaalta korjausrakentamiselle ja purka-miselle tulisi asettaa omat tavoitteensa.

Tiukentuvan EU-ohjauksen ikeessä jäsenval-tioilla tulisi olla myös kansallista liikkumati-laa. Esimerkiksi jäteluokituksen tulkitseminen voi pahimmillaan haitata joidenkin jätteiden hyödyntämistä, vaikka niiden hyödyntäminen ei aiheuttaisikaan ympäristön tai terveyden kannalta merkittävää haittaa.

Liikkumatilaa tarvitaan myös niin jäsenval-tioiden paikallisten olosuhteiden kuin yksit-täisten jätejakeiden ja tavoitteiden osalta, sillä kaikkea ei järkevästi pystytä hyödyntä-mään. Tämä on todettu etenkin korjaus- ja purkurakentamisen yhteydessä. Komission pian julkaistavasta kiertotalouden toimenpi-deohjelmasta julkisuuteen vuotaneet tiedot kertovat ainakin osan teollisuuden viesteistä menneen perille.

Kansallisestikin muuttuu paljonPaljon tapahtuu myös kansallisella tasolla. Vuoden 2006 asetusta jätteiden käytöstä maa-rakentamisessa ollaan uusimassa. Soveltami-salaan tulee uusia materiaaleja, ilmoitusme-nettelyä tarkistetaan, ja laadunvarmistusta tiukennetaan. Uuden asetuksen on arvioitu tulevan voimaan kesällä 2016. Uuden asetuk-sen maa-ainesten hyötykäytöstä on määrä tulla voimaan vuonna 2017.

Lait ja asetukset asettavat kiinteistö- ja rakennussektorin toimijoille haasteita, mutta myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuk-sia jätteiden hyödyntämiselle. Rakentamisen jäte kiertotalouden arvokkaana raaka-aineena on sekin osa kansallista varallisuuttamme ja yhteisen edunvalvonnan arvoinen.

Pekka Vuorinen, ympä-ristö- ja energiajohtajaRakennusteollisuus RT ry

Yleisimmät henkilönostintapaturmat

1. Putoaminen2. Laitteen kaatuminen3. Puristuminen4. Isku tai törmääminen 5. Toimintahäiriö6. Sähköisku

Lähde: IPAF

tetta puominostimiinsa.“Meille työturvallisuus on ykkösasia.

Markkinajohtajana haluamme tuoda saa-taville entistä työturvallisempia laitteita. Toki näemme tämän myös selkeänä kil-pailutekijänä markkinoilla”, Muhonen lisää.

Muihin nostintyyppeihin ei Ramiren-tin tietojen mukaan ole vastaavia turva-laitteita tulossa. Henkilönostimien tur-vallisuuteen Ramirentillä on kuitenkin uusia suunnitelmia.

“Olemme tuomassa Suomen markki- noille ensimmäisten joukossa korttiluki-jaa, joka tarkastaa RamiSmart-järjestel-mästä onko käyttäjällä nostimen käyttö-lupaa. Käyttöluvalla parannamme käyt- töturvallisuutta”, Muhonen kertoo.

Nostimen korin ympärille rakennet-tuja kehikkoja näkee silloin tällöin hen-kilönostimien kuvissa ulkomailla. Sel-laisia Ramirentillä ei ole käytössä, aina-kaan vielä.

“Olemme harkinneet niidenkin tuo-mista markkinoille, mutta päätökset ovat vielä auki. Kehikko voi jonkun mielestä olla häiritsevä työskentelyn kannalta, toi- selle sillä ei ole mitään merkitystä”, Mu- honen pohtii.

Puristumistapaturmien syitä

• Liikkumisreitin huono suunnittelu• Nostinlaitteen valinta• Huono perehtyminen laitteeseen• Epätasainen alusta• Huono näkyvyys• Käyttäjän virhe nostimen operoinnissa• Ohjauspaneelin päälle lasketut esineet• Liian suuri käyttövauhti• Ohjausasetusten manuaalinen ohittaminen • Laitteen huollon ja kunnon laiminlyönti

Lähde: IPAF

rakentamisen jätteet myllerryksessä

ASIAA JÄTTEISTÄ

2 4 | J O K K A

Naapuriyhteistyö lujittaa asukkaiden luottamustaKun naapuritontin työmaa pelottaa tai sen melu harmittaa, voi vierailu työmaalla auttaa. TEKSTi: TUOMO TArVAS KUVA: KiMMO rÄiSÄNEN

KUN HELSiNGiN PUKiNMÄESSÄ tehtiin puukerrostalokohteen maanrakennus-töitä, pääurakoitsija SRV:n projektipääl-likkö Antti Aaltonen kuuli, että viereisen päiväkodin lapset kokivat rakennustyö-maan jännittävänä ja hiukan pelottavana. Päiväkodin henkilökunta taas pelkäsi, että paalutus- ja maanrakennustöiden melu haittaa lasten päiväunia.

Aaltonen käveli päiväkodin johtajan juttusille.

”Johtaja kertoi, että lapset olivat kurk-kineet kakkoskerroksen ikkunoista, kun sieltä näkee aidan ylitse työmaalle. Pää-tin kutsua lapset ja henkilökunnan tu- tustumiskäynnille”, Aaltonen kertoo.

Toukokuun lopulla kaksikymmentä lasta hoitajineen ylitti tien ja tuli kylään. Tarjolla oli pillimehua, keksiä ja kahvia. Lapset saivat tutustua kypäröiden, turva-liivien ja -kenkien sekä muiden turvalli-

suusvälineiden ihmeelliseen maailmaan.– Lapsia vähän jännitti aluksi. Monelle

kohokohta oli päästä hetkeksi kaivinko-neen ohjaamoon, Aaltonen sanoo.

Asukastilaisuuksilla voitetaan luottamusTavoitteena oli Antti Aaltosen mukaan voittaa päiväkotilaisten ja lasten van-hempien luottamus: lapsille ei koituisi työmaasta vaaraa. Tutustumiskäynnit ovat Aaltosen mukaan hyvä tapa voit-taa rakennustyömaan lähellä asuvien ih- misten luottamus.

”Englannissa siitä on pitkät perinteet. Siellä isot rakennusliikkeet järjestävät eri- laisia iltatilaisuuksia, infoja ja kahvihetkiä lähellä asuville. Tieto luo luottamusta.”

Britannian rakennusalan yritysten kat-tojärjestö UKCG (UK Contractors Group) on julkaissut oppaan yrityksille asukas-

toimintaan. Opas (Good Neighbour Site Guide) tarjoaa eri kokoisille yrityksille tietoa siitä, miten laatia strategia hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämiseen ra- kennusprojektien yhteydessä.

Työmaatapaamisia kannattaisi Aalto-sen mukaan järjestää nykyistä enemmän myös Suomessa.

”Naapurit tulisi ottaa huomioon eten-kin kaupunkirakentamisessa. Kukaan ei pidä siitä, että oman kodin vieressä on työmaa. Yritän benchmarkata tällaista toimintaa myös meillä SRV:ssä.”

SRV on järjestänyt muitakin vastaavia turvallisuustempauksia. Esimerkiksi syk-syllä 2013 yritys jakoi Espoossa ja Van-taalla yrityksen logolla varustettuja huo-mioliivejä päiväkotilapsille, jotka asuivat SRV:n rakennuskohteiden läheisyydessä.

Eskolantie 4-6:n puukerrostalot val-mistuivat alkukesästä 2015.

KUVA ON Helsingin Kaupunginteatterin perus-korjauksen työmaalta viime heinäkuulta. Vieressä olevan päiväkoti Arlan lapsia oli tutustumassa työmaahan. Suuret työkoneet olivat erityisen kiinnostuksen kohteina.

J O K K A | 2 5

NuOrET JA rAKENTAMINEN

Asenneongelmavaivaa edelleen rakennusalaaLähes joka päivä rakennustyömailla sattuu onnettomuuksia, jotkut pienempiä haavereita, jotkut kuolemaan johtavia tapaturmia. Oppimisen työturvallisuuteen pitäisi alkaa jo koulunpenkillä.

EiVÄTKÖ rAKENNUSALAN opiskelijat saa tarpeeksi tie-toa ja koulutusta työturvalli-suudesta, Metropolia Ammat-tikorkeakoulun lehtori Mar-kus immonen?

”Kyllä saavat”, Immonen vakuuttaa. "Olit sitten tuleva insinööri, mestari tai ark-kitehti, on orientoiviin opin-toihin sisällytetty paljon erilaista turvallisuuskoulutusta ja esimer-kiksi tutustumiskäynti Ruduk-sen turvapuistoon. Insinöö-reille ja mestareille on tar-jolla NCC:n luentosarja erityisesti työnjohdon vas-tuista. Rakennusmesta-riopiskelijoille järjestetään vielä erillinen opintojakso työturvallisuudesta”.

”Kolmannella luokalla mes-taripuolella painotus siirtyy työturvallisuussuunnitelmiin ja koneiden käyttöön. Insi- nööriopiskelijoiden opinto-jen painoalue keskittyy työ-maalle”, Immonen täydentää.

Immosen mukaan koulussa siis kyllä panostetaan työturvallisuuden ope-tukseen. Hän haluaisi kiinnittää enem-män huomiota siihen, millainen tausta uudella oppilaalla on kouluun tullessaan.

”Lukio- ja ammattikoulupohjaiset opiskelijat asennoituvat työturvallisuu-teen eri tavoin. Suoraan lukiosta tulevilla opiskelijoilla, jotka eivät ole työskennel-leet rakennuksilla, ei yleensä ole ennak-koasenteita. He ovat kiinnostuneita myös työturvallisuusasioista. Sen sijaan ne,

joilla on jo enemmän työmaakokemusta, omaavat valitettavan usein jonkinasteisia asennoitumisongelmia. Osalla ei aina ole työturvallisuudesta riittävää tietoa, eikä sitä haluta ottaa edes vastaan”, Immonen pahoittelee tilannetta.

Vastuu opettaa”Pääsääntöisesti suuret rakennusfirmat osaavat pelisäännöt ja toimivat niiden puitteissa. Moni opiskelija havahtuu tar-

kistamaan asennettaan työturvallisuu-teen, kun he harjoittelujaksoilla ja kesä-töissä joutuvat ottamaan muista työnte-kijöistä vastuun. Tätä yritetään painottaa myös opetuksessa, oivallusta siitä, että heidän kontollaan saattaa olla ihmis-henki”, Immonen kertoo.

Kolmannen vuoden opiskelijoilla, rakennusmestariopiskelija Arttu Vaini-orannalla sekä insinööriopiskelija Juho ruususella, on molemmilla takanaan kesätöiden lisäksi useampi koulun työ-harjoittelujakso erikokoisilla työmailla. Metropolian turvallisuusopetukseen molemmat nuoret ovat pääosin tyyty-väisiä, mutta parannettavaakin löytyy.

”Perusasiat koulussa opetetaan hyvin”, Ruusunen vakuuttaa. Tutuiksi tulevat suojaimet, lainsäädäntö ja ennen kaik-kea se, miten työturvallisuus vaikuttaa kustannuksiin.

”Mutta ekskursioita pitäisi olla enem-män. Että pääsisi tutustumaan lähietäi-syydeltä siihen miten asiat oikeasti toi-mivat sekä työn että työturvallisuuden kannalta, etenkin vaarallisissa työvai-heissa. Esimerkiksi päästä seuraamaan rungon pystytystä”, Vainioranta jatkaa.

Turvallisuus on myös imagokysymysVainioranta ja Ruusunen ovat samaa mieltä siitä, että suurten ja pienten raken-nusyritysten toimintatavoissa työturval-lisuuden suhteen on eroja.

”Suurilla rakennusalan yrityksillä ei kerta kaikkiaan ole varaa suhtautua tur-

vallisuuskysymyksiin vähättelevästi”, Ruusunen toteaa. Hänen mukaansa myös sanktioita tarvitaan. Silloin

työnjohtajat, työntekijät ja aliurakoit-sijat miettivät kahdesti, puuttuako vai

olla puuttumatta havaittuihin turvalli-suusrikkomuksiin.

”Pienemmät yrittäjät valitettavan usein kuitenkin ohittavat turvallisuusseikat olankohautuksella. Tarjoukset tehdään halvimman kaavan mukaan, eikä työtur-vallisuuteen ole enää varaa panostaa. Läh-detään ajatuksella, että kun mitään ei ole sattunut, niin ei satu nytkään. Riskiin tottuu”, Ruusunen sanoo.

Tämä lehtijuttu syntyi, kun luokkahuoneessa alettiin miettiä, onko työturvallisuuden ope- tus oppilaitoksissa kunnossa. jutun lehteen on koostanut työryhmä Tuomo Suorsa, Mar- kus Immonen, Arttu Vainioranta ja juho Ruu- sunen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

2 6 | J O K K A

Kuulumisia turvapuistoistaTUrVAPUiSTOA KÄYTETÄÄN muun muassa oman henkilöstön Turvallista työpäivää -tapahtumiin, kertoo ISS:n Samuli Liuska. Kuva: Venni Ahlberg

Pohjois-Suomen Turvapuistossa otetaan oppia muilta toimialoiltaOulussa aloitettiin syksyllä uusi käytäntö, jossa puiston jäsenyritykset oppivat toisil-taan hyviä turvallisuuskäytäntöjä. Koska jäsenet edustavat eri toimialoja, opitaan ristiin muiden toimialojen työturvalli-suustyöstä. Uuden käytännön aloitti loka-kuussa ISS Palvelut, joka tarjoaa asiak-kailleen esimerkiksi kiinteistöpalveluja. Tilaisuuksia tullaan järjestämään noin kuu- kauden välein.

ISS Palvelut on ollut vuoden 2014 alus- ta lähtien mukana Pohjois-Suomen Tur-vapuistossa, jonka jäsenille palvelujoh-taja Samuli Liuska ISS Palveluiden Poh-jois- ja Itä-Suomen yksiköstä kävi loka-

kuussa esittelemässä ISS:n kokemuksia. Paikalla oli noin 15 kuulijaa, myös raken-tajia.

”Kehitys on ollut huikeaa sekä tapatur-mien määrässä että tapaturmataajuudes- sa, mutta ei tämä työ ole valmis koskaan”, hän kertoi kuulijoille

Työturvallisuuden tunnusluvut ovat kehittyneet todella huimalla tavalla ISS Palveluilla kiinteistöjen ylläpitopalve-luissa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella - onneksi suotuisaan suuntaan. Tapatur-

mia oli sattunut tänä vuonna lokakuu-hun mennessä 12, kun viime vuoden kokonaismäärä vastaavana ajankohtana oli 38. Tapaturmataajuutta mittaava LTIF-luku puolestaan on vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden jälkeen pudonnut 4,2:een, kun viime vuoden lukema syys-kuun lopussa oli 37,6.

Oulun alueen erityispiirteenä on ISS:llä se, että henkilöstö on maantieteellisesti varsin hajallaan. Lisäksi työntekijät teke-vät paljon kertaluonteisia palveluita, jois-

TurVAPuISTOT

Maassamme toimii pian kolme turvapuistoa, kun Kuopion Pelastusopiston yhteyteen on kohoa- massa uusin turvallisuuden harjoitusrata. Espoon Ruduksen turvapuisto on ehtinyt toimia jo kuusi vuotta, Oulun Pohjois-Suomen Turvapuistossa turvallisuuden asiaa on viety eteenpäin runsas vuosi.

TEKSTi: SAArA KErTTULA

Tapaturmia oli sattunut tänä vuonna lokakuuhun mennessä 12, kun viime vuoden kokonaismäärä

vastaavana ajankohtana oli 38.

J O K K A | 2 7

sa he menevät johonkin kohteeseen tai tilaan ensimmäistä kertaa. ”Tällöin hen-kilökohtainen riskienarviointi korostuu. Sitä tarvitaan koko ajan ja jokaisessa työ-vaiheessa.”

Sitä saa mitä johto edellyttääLiuskan yksikössä yleisimpiä työtapatur-mia ovat liukastumiset. Siksi myös ISS:n oma rasti turvapuistossa keskittyy liukas-tumisiin. Aikaisemmin yleisiä tapaturmia ovat lisäksi olleet silmävammat ja pää-vammat, mutta molemmat ovat vähen-tyneet huomattavasti. Ratkaiseva tekijä on ollut suojainpakko. Liuskan mielestä asenteen ja henkilökohtaisen riskienar-vioinnin lisäksi tärkeä tekijä työturvalli-suudessa onkin suojavälineiden käyttö.

Liuskan mukaan tarvitaan myös toi-mintasuunnitelma, joka elää ja jota päi-vitetään jatkuvasti. Liuskan yksikössä on kahden viime vuoden aikana mm. tehos-tettu palkitsemista, otettu käyttöön suo-jain- ja työturvallisuuskorttipakko. Esi-miehiä ja työtekijöitä on valmennettu. Lisäksi tapaturmien tutkintaa on tehos-tettu ja Liuska haastattelee kaikki tapatur-miin joutuneet henkilöt. Hän muistuttaa-kin, että hyvä kehitys lähtee johtamisesta. ”Mitä johto edellyttää, sitä se myös saa.”

”Meillä on ollut turvapuistossa tähän mennessä jo yhteensä arviolta 1 500 käyn-tikertaa. Olemme pitäneet siellä kaksi Turvallista työpäivää -tapahtumaa hen-kilöstölle. Lisäksi kaikki työturvallisuus-korttikoulutukset Oulun alueella toteute-taan turvapuistossa”, Liuska kertoo.

Espoon turvapuisto perehdyttää kausityöntekijätEspoossa sijaitseva Rudus-turvapuisto on toiminut jo kuusi vuotta. Suomen en- simmäinen turvapuisto oli samalla Euroopan ensimmäinen rakennusalan työturvallisuuden koulutusrata. Kuu-dessa vuodessa Espoon turvapuisto on vakiinnuttanut paikkansa ja kävijöitä riittää etenkin kesäkaudella tasaiseen tahtiin.

”Kävijämäärissä ollaan viime vuoden tasolla”, kertoo työturvallisuuspäällikkö Kari Lohva Rudukselta. Kävijöitä tulee turvapuiston yhteistyökumppaneiden kautta sekä oppilaitoksista. ”Olemme tarjonneet kouluille oppilaitospäiviä, ja esimerkiksi lokakuun alussa järjestim- me AMK-opiskeilijoille päivän, johon osallistui yhden päivän aikana 450 AMK- opiskelijaa.”

”Kesäkauden alussa perehdytykset tuovat kävijöitä. Turvapuisto on erino- mainen paikka perehdyttää kaikki kau-sityöntekijät, vaikka se ei tietenkään

korvaa kohdeperehdytystä”, Lohva to- teaa.

Lohvan mukaan työturvallisuus ja turvapuistot ovat jatkuvasti kasvava trendi. Se näkyy myös yhteistyökump- paneissa, joita tulee koko ajan lisää. Kesän aikana uusiksi kumppaneiksi tulivat Consti ja Liikennevirasto. ”Ai- na kun saamme uuden kumppanin, yri-tämme miettiä jonkin uuden alueen rastille. Näin myös vanhemmat kump-panit hyötyvät ja oppivat uutta.”

rUDUSLAiSET saavat 12 tuntia turvallisuuskoulu- tusta vuosittain. Rudus-turvapuistoon tutustumas- sa Henri Kylä-Utsuri, jouni Kahila ja Sini Ruokonen Rudukselta (vasemmalta oikealle). Kuva: Rudus

Kuopioon Suomen kolmas turvapuistoItä-Suomi on saamassa oman turvapuis-tonsa, sillä Pelastusopisto rakentaa Kuo-pioon Itä-Suomen työturvallisuuden har-joitusaluetta. Valmisteluhanke on par-haillaan käynnissä. Tavoitteena on, että työturvallisuuden harjoitusalue raken-tuu vuoden 2016 aikana ja että se on laa-jamittaisessa käytössä vuoden 2017 alusta lähtien.

”Ensimmäisten harjoituskohteiden ra- kentaminen alkaa jo tänä syksynä. Nyt haemme yhteistyökumppaneita sekä har-joituskohteiden rakentajiksi että tulevan alueen käyttäjiksi”, kertoo valmisteluhan-ketta vetävän Kuopio Innovation Oy:n asiantuntija Maarit Manninen.

Työturvallisuuden harjoitusalue raken- tuu Pelastusopiston harjoitusalueen yh- teyteen. Pelastusopisto on valtakunnal-linen turvallisuusalan oppilaitos, jonka harjoitusalue on kansainvälisestikin tun-nettu.

Hanke sai alkunsa loppuvuodesta 2014, kun Talonrakennusteollisuus ry teki Kuo- pio Innovation Oy:lle aloitteen selvittää mahdollisuudet saada työturvallisuu- den harjoitusalue Kuopioon. ”Totesim-

me, että kohderyhmänä pelkästään Itä- Suomen alueella on noin 500 yritystä, jotka voisivat hyödyntää työturvallisuu-den harjoitusaluetta. Lisäksi sitä voivat hyödyntää mm. kuntatoimijat ja oppilai-tokset opiskelijoidensa koulutuksessa”, Manninen kertoo.

Valmisteluhankkeen rahoittavat Eu- roopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY- keskus, Pelastusopisto, Kuopion kau- punki, Rakennusteollisuus ry/Talonra- kennusteollisuus ry, Rakennusteolli- suus ry/INFRA ry sekä Rakennusliitto ry. Hankkeen toteuttavat Kuopio Innova- tion Oy ja Pelastusopisto. Valmisteluhan- ke päättyy toukokuun lopussa 2016.

Lisätietoa hankkeesta ja valmistelusta verkkosivuilla: www.kuopioinnovation.fi /tyoturvallisuuden-harjoitusalue

Ensimmäisten harjoituskohteiden rakentaminen alkaa

jo tänä syksynä.

Rudus-turvapuisto on toiminut jo kuusi vuotta.

RAKENTAJAIN KALENTERI | 2016

www.rakennustieto.fi

100 vuotta Suomea rakentamassa

Osta nyt historiallinen teos päivittäiseen käyttöön!

Ensimmäinen Rakentajain kalenteri vuodelle 1917 ilmestyi syksyllä 1916. Vuoden 2016 kalenteri on siis järjestyksessään 100. vuosikerta! Uusi kalenteri on laaja teos, joka mm. esittelee 13 vanhaa artikkelia, joihin tämän hetken asiantuntijat ovat kirjoittaneet kommentaarin. Muut artikke-lit ovat uusia ajankohtaisia kirjoituksia, mm. rakentamiseen, suunnitteluun, tuotteisiin, säännöksiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen liittyen.

Rakentajain kalenteri 2016 on vireä, teoriaa ja käytäntöä yhdistelevä teos, joka kannustaa hyvään rakentamiseen - oiva esimerkki kestävistä arvoista.

Tilaa kalenteri verkkokaupastamme www.rakennustietokauppa.fi.

773 sivua, 128 €, kesto- ja ennakkotilaushinta 108 €.

RAKENTAJAIN KALENTERI | 2016

www.rakennustietokauppa.fi

Helsinki Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki Puh. 0207 476 366 kirjakauppa@rakennustieto.fi

Kuopio Kauppakatu 40–42, 70110 KuopioPuh. 0207 476 494 kuopio@rakennustieto.fi

RT kirjakaupat

Tilaukset:

Katso video: Sata vuotta Suomea rakentamassa. www.rakentajainkalenteri.fi

RAKENTAJAIN KALENTERI | 100

Hyödynnä ennakkotilaajan hinta!

(norm. 128,-)

108 €26.11.2015 asti