Jätkäsaari osayleiskaava

JätkäsaariosayleiskaavaSelostus

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3

Sarjassa aikaisemmin julkaistu:

2008:1 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2008–2010, Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät

2008:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2007

ISSN 0787-9024ISBN 978-952-223-063-8 (nid.)ISBN 978-952-223-064-5 (PDF)

JÄTKÄSAARI OSAYLEISKAAVA SELOSTUS

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3

9 789522 230638

Jätkäsaari, osayleiskaava

selostus

© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006

2. uudistettu painos

Teksti ja kuvatoimitus: Matti Kaijansinkko, Marjut Kivelä, Kirsi Rantama, Pekka Mäkelä, Maria

Jaakkola-Kivinen, Kaisa Lahti, Jukka Tarkkala, Kaarina Laakso, Tiina Mikkola-Tikkanen (KSV),

Timo Laitinen (TasKe)

Valokuvat: Matti Kaijansinkko, Maria Jaakkola-Kivinen, Kirsi Rantama, Max Haartman, Jussi

Tiainen

Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirsi Rantama

Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen

Pohjakartta: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 009/2008

Paino: Edita Prima Oy 2008

ISSN 0787-9024

ISBN 978-952-223-063-8 (nid)

ISBN 978-952-223-064-5 (PDF)

Osayleiskaavan selostus nro 11350päivätty 18.11.2004

Osayleiskaava koskee:

Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) alueita

Kaavan nimi:

Jätkäsaaren osayleiskaava

Laatija:

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

Vireilletulosta ilmoittaminen: 15.4.2003.

Kaupunkisuunnittelulautakunta: 25.11.2004, muutettu 2.2.2006.

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 21.6.2006 oikeusvaikutteisena

osayleiskaavana.

Tullut voimaan 18.8.2006.

Alueen sijainti:

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin kantakaupungin lounaisreunassa.

3

SISÄLLYSLUETTELO

4.5.2 Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti ........................................... 404.5.3 Kevyt liikenne ....................................................................... 414.5.4 Joukkoliikenne ...................................................................... 424.5.5 Huoltoliikenne ...................................................................... 424.6 Palvelut ................................................................................. 444.6.1 Julkiset palvelut ................................................................... 444.6.2 Kaupalliset palvelut ............................................................. 454.7 Yhdyskuntatekninen huolto ................................................. 464.71 Vesihuolto ............................................................................. 464.72 Energiahuolto ........................................................................ 464.73 Jätehuolto ............................................................................. 464.74 Tietoliikenne ......................................................................... 464.75 Väestönsuojelu ..................................................................... 464.8 Alueen käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet .................. 464.8.1 Maa ja vesirakentaminen, maanpinnan korkeusasema ...... 464.8.2 Pilaantuneet maa-alueet ....................................................... 484.8.3 Pohjarakentaminen ............................................................... 504.8.4 Meluntorjunta ....................................................................... 51

5 Osayleiskaavaehdotus .................................................... 525.1 Asuntoalueet (AK, A) ........................................................... 535.2 Lähipalvelujen alue / työpaikka-alue (PL/TP) ..................... 535.3 Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) ....................... 535.4 Työpaikka-alue (TP) ............................................................... 535.5 Puistoalue(V) ......................................................................... 535.6 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ............................ 535.7 Satama-alue (LS) ................................................................... 535.8 Satama-alue / työpaikka-alue (LS/TP) .................................. 535.9 Vesialue (W) ......................................................................... 535.10 Katualueet ............................................................................. 535.11 Suojelukohteet (sr) ja säilytettävät rakennukset ................. 53

6 Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ................... 56

7 Jatkosuunnittelu ja toteutus .......................................... 627.1 Jätkäsaaren kaavoituksen tavoiteaikataulu ......................... 637.2 Rakentamisen ajoitus ........................................................... 63

8 Suunnittelun vaiheet ...................................................... 64

9 Käsittelyvaiheet .............................................................. 66

LIITTEETTilastotiedotKatupoikkileikkauksetOsallistumis- ja arviointisuunnitelmaSelvitysluetteloOsayleiskaavakartta

TIIVISTELMÄ

1 Osayleiskaava-alue .......................................................... 61.1 Suunnittelualueen sijainti ..................................................... 71.2 Suunnittelualueen rajaus ...................................................... 81.3 Tausta ...................................................................................... 81.4 Historia .................................................................................. 11

2 Tavoitteet ........................................................................ 122.1 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet ........................................ 132.2 Asuminen ............................................................................. 13

3 Lähtökohdat .................................................................... 143.1 Suunnitelmat ja päätökset ................................................... 153.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................... 153.1.2 Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus ................................ 153.1.3 Yleiskaava ............................................................................. 163.1.4 Asemakaavat ......................................................................... 163.1.5 Rakennuskiellot .................................................................... 163.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset ......................................... 173.1.7 Pohjakartta ............................................................................ 183.1.8 Maanomistus ........................................................................ 183.2. Nykytilanne ........................................................................... 203.2.1 Alueen yleiskuvaus .............................................................. 203.2.2 Rakennettu ympäristö ja suojelukohteet ............................. 213.2.3 Liikenteen nykytilanne ......................................................... 223.2.4 Palvelut ................................................................................. 233.2.5 Luonnonympäristö ................................................................ 233.2.6 Yhdyskuntatekninen huolto ................................................. 233.2.7 Keskeiset ympäristötekijät .................................................... 23

4 Osayleiskaavasuunnitelma ............................................ 284.1 Kokonaisrakenne ................................................................... 294.2 Kokonaismitoitus .................................................................. 294.3 Osa-alueet ............................................................................. 304.3.1 Hietasaari ja Ruoholahden reuna ........................................ 304.3.2 Jätkäsaarenkallio .................................................................. 324.3.3 Valtamerenkaari ..................................................................... 324.3.4 Atlantinkaari ......................................................................... 334.3.5 Saukontorin keskus .............................................................. 344.3.6 Saukonranta .......................................................................... 344.3.7 Saukonnokka ......................................................................... 354.3.8 Kirkkosaari ............................................................................. 354.3.9 Matkustajasatama ja työpaikkarakentaminen ..................... 364.4 Julkiset ulkotilat ................................................................... 374.4.1 Kadut ja aukiot ...................................................................... 374.4.2 Rannat ................................................................................... 374.4.3 Puistot ................................................................................... 374.4.4 Liikunta-alueet ...................................................................... 394.5 Liikenne ................................................................................ 394.5.1 Liittyminen nykytilanteeseen ............................................... 39

4

Jätkäsaaren osayleiskaavan maa-alue on kooltaan 86 ha, jostavaltaosa on täyttömaata vanhojen saarien ympärillä. Lisätäyt-töjä on ehdotuksessa esitetty noin 14 ha, joten maa-ala on yh-teensä 100 ha. Helsingin vanhoihin kortteleihin Kampissa Jät-käsaari liittyy kapean kannaksen välityksellä. Jätkäsaari tuleeliittymään saumattomasti Ruoholahden alueeseen.

Matkustajasatama jää Jätkäsaareen. Keskustan suunnastaolevan ajoyhteyden lisäksi rakennetaan Ruoholahden ylittävänsillan kautta toinen ajoyhteys alueelle. Raitiovaunulinjat 6 ja 8on tarkoitus jatkaa Jätkäsaareen. Lisäksi Kampin terminaalinliikennesuunnitelman yhteydessä tutkitaan raitiolinjaa, joka yh-distäisi Katajanokan sataman ja Länsisataman ja kulkisi rauta-tieaseman ja Kampin terminaalin kautta.

Jätkäsaaren suunnittelussa on selvitetty mahdollisuuksia vä-hentää yksityisautoilua. Kyseeseen tulevat mm. julkisen liiken-teen palvelutason kehittäminen houkuttelevalle tasolle ja ke-vyen liikenteen toimivuuden korostaminen.Tavoitteena on identiteetiltään urbaani kaupunginosa, jossa onerilaisia omaleimaisia osa-alueita. Kaikkia osa-alueita yhdistää

tiivis kaupunkimainen rakenne, jossa rakennukset rajaavat ka-tutilaa. Silhuetti on tarkoitus pitää Helsingille tyypillisenä, melkotasakorkeana, n. 5–7 kerrosta. Lounaisrannalla rakentaminenon matalampaa. Keskeiseksi identiteettitekijäksi on kaavailtu laa-jahkoa kaupunginosapuistoa, joka palvelee myös lähialueidenvirkistysaluetarpeita. Samoin rantapuistot on ajateltu osaksi Hel-singin ympäri kulkevaa rantareittiä ja kaikkien kaupunkilaistenkäyttöön.

Työpaikkoja on tarkoitus sijoittaa asuinrakennuksiin ja -kort-teleihin kuten kantakaupungissa yleensä. Kokoojakatujen var-sille, missä maantasoon on tarkoitus rakentaa liiketilat, toinenkerros varattaisiin toimistoille. Korttelien varjoisimpiin nurkkiinrakennetaan erillisiä toimistotaloja. Matkustajasataman päällerakennettavalle kannelle esitetään työpaikka-aluetta.

Alueelle tulee normaalit päivittäispalvelut ja lisäksi varaudu-taan liikuntapuiston, terveysaseman ja kirjaston rakentamiseen.Ravintoloille ja erikoisliikkeille varataan tilaa rakennusten poh-jakerroksista. Matkailijoita palvelevaa liikekerrosalaa sijoitetaansataman läheisyyteen.

Tiivistelmä

5

Asuinrakentamisen kerrosala on n. 600 000 k-m2, mikä vas-taa n. 14 500 asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosala on yh-teensä n. 300 000 k-m2, eli n. 6 000 työpaikkaa.

Jätkäsaareen on tehty useita teknisiä selvityksiä koskien ra-kennettavuutta, maaperän pilaantumista, melua, laivojen pääs-töjä sekä tuulisuutta. Maaperän kunnostustoimenpiteitä jou-dutaan tekemään ja maanpintaa nostetaan. Laivojen päästötja melu on otettu suunnitelmissa huomioon.

Osayleiskaavan valmistelun osana on arvioitu suunnitelmantoteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, maisemaanja kaupunkikuvaan, luontoon, liikenteeseen, teknisen huollonjärjestämiseen, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiinoloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin.

Kaupunkimittausosasto

6

1 Osayleiskaava-alue

7

1.1 Suunnittelualueen sijaintiSuunnittelualue sijaitsee Helsingin kantakaupungin lounaisreu-nassa.


8

1.2 Suunnittelualueen rajausJätkäsaaren suunnittelualue käsittää 20. kaupunginosan (Län-sisatama) alueen, joka rajoittuu luoteessa Ruoholahden alu-eeseen. Koillisessa suunnittelualue rajoittuu Mechelininkatuunja Hietalahdenrantaan. Mechelininkadun liikennealue Itäme-renkadulta Laivapojankadulle muodostaa suunnittelualueen jaRuoholahden merkittävimmän liikenteellisen saumakohdan.Idässä ja kaakossa suunnittelualue rajoittuu mereen. Suunnit-telualueen itäreuna muodostaa alueen julkisivun kantakaupun-kiin. Alueella toimiva matkustajasatama on osa suunnittelu-aluetta.

Osayleiskaava-alue on kooltaan 130 hehtaaria, josta 86 haon tällä hetkellä maa-aluetta ja 44 ha vesialuetta.

1.3 TaustaHelsingin kaupunginvaltuusto teki 9.10.2002 päätöksen sata-man rakentamisen aloittamisesta. Eduskunta hyväksyi20.12.2002 Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien valtion-osuutta koskevan rahoitusesityksen. Tämä päätös oli pitkänja monimutkaisen prosessin viimeinen keskeisistä päätöksis-tä, joka samalla on myös käytännössä Vuosaaren sataman ra-kentamisen aloittamispäätös.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 nykyisille ta-varasatamien käytössä oleville alueille rakennetaan asuntojaja toimitiloja. Asumis- ja työskentelyolosuhteet paranevat myöskeskustassa, koska raskas liikenne johdetaan Vuosaaren uu-desta satamasta suoraan pääväylille. Uudet kaupunginosat li-

säävät keskustan elinvoimaisuutta ja parantavat kaupungin ke-hittämisedellytyksiä.Vuosaaren sataman rakentaminen tekee mahdolliseksi Jätkä-saaren muuttamisen osaksi Helsingin monipuolista kantakau-punkia. Vuosaaren sataman rakentaminen mahdollistaa, ettäsamanaikaisesti myös Sompasaaren satama-alueelle voidaanrakentaa uusi asuin- ja työpaikka-alue. Satamajunien poistu-essa Keski-Pasilasta vapautuu uusia alueita rakentamiselle.

Vuosaaren uuden tavarasataman on määrä valmistua syksyllä 2008.

9

10

Jätkäsaaren ensimmäinen asemakaava

ylh. Vapaa-ajanviettäjiä Jätkäsaaressa 1900-luvun alussa

oik. Rantaelämää Jätkäsaaren ja Hietasaaren välisessä salmessa

alh. Jätkäsaaren satamaa rakennetaan.

Kaupunginmuseo

11

1.4 HistoriaTavarasataman rakentaminen alueelle alkoi vuonna 1913. Sa-taman rakentamisen yhteydessä alueen kaikki alkuperäiset saa-ret, Jätkäsaari, Hietasaari Kellosaari, Saukko, Salmisaari (jostaennen käytettiin myös nimeä Tammasaari), Munkkisaari ja Her-nesaari, tasattiin ja liitettiin yhteen täyttömailla satama-, teolli-suus- ja varastointi tarpeisiin. Tätä ennen alueen saaret olivatlähinnä kesähuvila- ja virkistyskäytössä. Saarista on muistumiakadunnimistössä.

Länsisataman alueen vanhasta käytöstä jäljellä ovat Ruoho-lahdessa Kaapelitehdas, Alkon tehdas- ja varastorakennuksetja Salmisaaren voimalaitos, Jätkäsaaressa sataman tiilimaka-siinit ja toimistorakennukset ja Munkkisaaressa entiset viljama-kasiinit, Fordin toimistorakennus sekä telakkahallit.

Satamanosturi vuodelta 1924.

Kaupunginmuseo

ylh. Jätkäsaari 1960-70 -lukujen taitteessa

oik. Jätkäsaarenlaituri vuonna 1960.

Kaupunginmuseo

12

2 Tavoitteet

13

2.1 Kaupunkirakenteelliset tavoitteetHelsingissä on tavoitteena rakentaa luonteeltaan, tyyliltään jatehokkuudeltaan selkeästi erilaisia alueita. Jätkäsaari jatkaa kan-takaupungille ominaista tiivistä rakennetta.

Jätkäsaari on yksi Helsingin merkittävistä rakentamiskoh-teista 2010-luvulla. Tavoitteena on toiminnallisesti monipuoli-nen kaupunginosa, jossa työ, asuminen, vapaa-aika ja virkis-tys lomittuvat mahdollisimman paljon. Alueelle on tarkoitussijoittaa toimintoja, jotka palvelevat koko kaupunkiseutua. Esi-merkiksi kaupunginosapuisto ja liikuntapuisto tulevat palvele-maan muitakin keskustan kaupunginosia.

Matkustajasatama tulee säilymään alueella ja tavoitteena onparantaa sen toimintaedellytyksiä ja palveluita.

Yhtenäisen Helsinginniemeä kiertävän rantareitin jatkami-nen myös Jätkäsaaren osalla on tavoitteena.

2.2 AsuminenJätkäsaaren rakentamisessa on tavoitteena laadukaskaupunkiympäristö. Rakentamisessa tulee olla korkeatasoisiasuunnitteluratkaisuja ja materiaalivalintoja. Asumisen laadus-sa tullaan kiinnittämään huomiota rakennusten monikäyttöisyy-teen, tasokkaisiin, toimiviin ja muunneltaviin asuntojen poh-jaratkaisuihin, tekniseen laatuun sekä ekologisesti kestäviin ominaisuuksiin.

Kun Saukonpaaden alueen samanaikainen rakentaminen ote-taan huomioon, uudisalueella saavutettaneen 15 000 asukas-ta viimeistään vuonna 2023 ja kasvuvauhti tullee olemaan yli1 000 asukasta vuodessa.

Kaupunkiasumisen luonne sosiaalisesti ja fyysisiltä ominai-suuksiltaan: pyritään sosiaaliseen monipuolisuuteen, jossa kau-pungin eri väestöryhmät ovat rinnan.

Jätkäsaaren uusista asukkaista huomattava osa muuttanee naa-purialueilta alle kolmen kilometrin säteeltä, eli lähes koko eteläi-sen suurpiirin alueelta. Tätä ennustetta tukee vastaavien viimeai-kaisten alueiden asukkaiden keskuudessa tehdyt selvitykset.

Rakentamisella voidaan monipuolistaa kantakaupungin asun-tokannan ja väestön rakennetta.

Lähialueiden asuntokanta Ruoholahtea lukuun ottamatta onjonkin verran pienasuntovaltaisempaa kuin Helsingissä keskimää-rin. Yli puolet on yhden hengen talouksia, vajaa kolmannes kah-den hengen talouksia, kolmihenkisiä tai sitä suurempia asunto-kuntia eteläisissä kaupunginosissa on vain n. 16 prosenttia. Pää-osa kantakaupungin asukkaista on 20–35- ja yli 60-vuotiaita.

Ruoholahdessa oli rakentamisen alkuvuosina merkillepan-tavaa, että väestö oli nuorta ja koulutettua. Alle kouluikäisiäoli yli kaksi kertaa enemmän kuin koko kaupungissa keskimää-rin, myös kouluikäisiä oli enemmän kuin vertailualueilla. (Pek-ka Vehviläinen)

Jätkäsaari Lauttasaaresta käsin

14

3 Lähtökohdat

15

3.1 Suunnitelmat ja päätökset3.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteetJätkäsaarta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueiden käyt-tötavoitteet:– uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojenalueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntaraken-teesta– riittävien alueiden varaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkos-toja varten sekä verkostojen jatkuvuuden edistäminen– riittävän suuren etäisyyden jättäminen haitallisia terveysvai-kutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vai-kutuksille herkkien toimintojen välille– alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyt-töön– pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittäminen en-nen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin– melusta aiheutuvan haitan ehkäiseminen ja jo olemassa ole-vien haittojen vähentäminen– riittävän meluntorjunnan varmistaminen, kun uusia asuinaluei-ta tai muita melulle herkkiä toimintoja sijoitetaan melualueille

– olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maan-teiden ja vesiväylien jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuuk-sien turvaaminen sekä valtakunnallisesti merkittävien satami-en kehittämismahdollisuuksien turvaaminen– vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuu-den turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostami-nen vapaa-ajan alueista

Osayleiskaavaehdotus tukee edellä lueteltujen valtakunnal-listen alueiden käytön tavoitteiden toteutumista.

3.1.2 Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus

Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seu-dun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväy-lät ja -alueet, Jätkäsaari on taajamatoimintojen aluetta ja mat-kustajasataman osalta liikennealuetta.

Maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä maakunta-kaavassa Jätkäsaari on taajamatoimintojen aluetta, jonka kaak-koisreunassa on satamamerkintä. Osayleiskaava ei ole ristirii-dassa maakuntakaavaehdotuksen kanssa.

Maakuntakaavaehdotus

16

3.1.4 Asemakaavat

Jätkäsaaren alueella on voimassa 12.12.1979 vahvistettu ase-makaavan muutos nro 8043. Siinä alue on satama-aluetta jasatamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta.

Alueella on lisäksi voimassa 27.1.1981 vahvistettu korttelia20261 koskeva asemakaavan muutos nro 8337, 9.11.1984 vah-vistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 8894, jossasatama-aluetta on laajennettu, 16.1.1991 vahvistettu kortteleita20006 ja 20007 sekä katu- puisto- ja liikennealueita koskevaasemakaavan muutos nro 9590, 7.6.1993 vahvistettu kortte-

Jätkäsaari kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa

3.1.3 YleiskaavaKaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin yleiskaavan26.11.2003, missä Jätkäsaari on merkitty asuin- ja työpaikka-alueeksi. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu joidenkinalueiden osalta, joten yleiskaava ei niiltä osin ole voimassa.Jätkäsaaren osalta ei ole valitettu.

leita 20017–10019 sekä katu-, liikenne- ja suojaviheralueita kos-keva asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10030, sekä12.3.1997 vahvistettu korttelia 20017 koskeva asemakaavanmuutos nro 10451.

Vanhin alueella voimassa oleva asemakaava nro 117 on vuo-delta 1916 koskien Ruoholahdenrannan katualuetta. Korttelis-sa 4004 koskien myös katuja liikennealueita on voimassa6.10.1999 vahvistettu asemakaavan muutos nro 10748. Meche-lininkadun katuja liikennealueella on lisäksi voimassa 4.9.1992vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 9771. Kort-telissa 173 on voimassa 14.2.1975 vahvistettu asemakaavanmuutos nro 7148. Satama-alueen raideliikennettä koskee30.8.1968 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro6000.

3.1.5 Rakennuskiellot

Alue ei ole rakennuskiellossa.

17

3.1.6 Muut suunnitelmat ja päätöksetKaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12.1992 yleiskaavan yhteydessäkaksi toivomuspontta, jotka koskivat Jätkäsaaren suunnittelua.

nro 2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaarenkaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus soveltaa alu-eella olennaisesti normaalia alempaa pysäköintinormia.

nro 5 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaareentutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa ekologista asuntorakenta-mista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.4.2003 Jätkä-saaren osayleiskaavan suunnitteluohjelman ja merkitsi tiedok-si osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 29.4.2004 Jätkä-saaren osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.Esittelijä tarkensi ehdotustaan siten, että osayleiskaavatyön yh-teydessä selvitetään liikenneväyläratkaisut Jätkäsaaresta niin,että suunnittelutyö sisältää eritasoiset ratkaisut myös lähialu-eiden katuverkossa.

“Liikkumisen ohjauksen soveltuvuus Jätkäsaaressa” -selvi-tys on valmistunut vuonna 2005. Siinä on tutkittu keinoja jul-kisen liikenteen ja kevyen liikenteen osuuden lisäämiseksi, jol-loin yksityisautoilu vähenee.

Asunto-ohjelma 2004–2008

Asunto-ohjelmassa asetetaan vuosittaiseksi tuotantotavoitteeksivuosille 2004-2008 keskimäärin 3500 asunnon rakentaminen.Pääosa, 56 % ohjelmakauden asuntotuotantopotentiaalista si-jaitsee viidellä projektialueella, joista osan rakentaminen jatkuuvielä ohjelmakauden jälkeenkin. Asuntotuotannon tavoitteidensaavuttaminen myös jatkossa edellyttää projektialueilla jo oh-

Konttipinoja ja -nostureita Jätkäsaaressa

jelmakauden aikana tiettyjä toimenpiteitä, joilla mahdolliset ra-kentamista estävät tekijät saadaan poistettua ja rakentamise-dellytykset varmistettua, vaikka asuntotuotanto käynnistyisikinvasta 2009 tai myöhemmin.

Asuntorakentamista tulee kehittää siten, että asunnontarvit-sijoille on tarjolla erilaisia, persoonallisia talo- ja asuntotyyppejä.

Kerrostalorakentamista tulee monipuolistaa kehittämällä ta-loja, joissa on yksilöllisiä huoneistoja, esimerkiksi pohjakerroksenrivitaloasuntoja, kattokerroksen asuntoja, kaksikerroksisia asun-toja jne. Tärkeää on myös kehittää kerrostalojen muunnelta-vuutta.

Kaupunkimaisia pientaloja tulisi suunnitella ja rakentaa sel-laisille täydennysrakentamisalueille, joille ne luontevasti voidaansijoittaa samoin kuin muille kantakaupunkiin tukeutuville alu-eille.

Edistetään asuntokortteleihin ja talojen pohjakerroksiin si-joittuvien liike-, työ-, palveluja harrastustilojen toteuttamista.

Alueiden ainutlaatuisuutta ja identiteettiä korostetaan kau-punkirakennustaiteellisilla ratkaisuilla ja korkeatasoisella suun-nittelulla.

Kaupunki osaltaan huolehtii julkisten alueiden, katujen, au-kioiden, rantavyöhykkeiden ja puistojen laatutasosta. Asuinym-päristön kuntoon saattamisen, mm. istutuksien ja muiden ym-päristörakennelmin, tulee edetä asuntorakentamisen tahdissa.Palvelu- ja ympäristörakentamisen investointivarojen tulisi ollakäytettävissä samanaikaisesti alueen asuntorakentamisen kans-sa. Julkiset palvelut ja asuntoalueiden katuja puistorakenta-minen pyritään toteuttamaan asuntorakentamisen edellyttämäs-sä aikataulussa. Suunnittelussa ja toteutuksessa painotetaanlaadukkuutta, omaleimaisuutta ja alueen hyvän mielikuvan muo-dostusta.

18

NimistöNimistötoimikunta päätti kokouksessaan 15.10.2003 alustavastiesittää Jätkäsaaren osayleiskaava-alueelle seuraavia nimiä:

Osa-alueet: Jätkäsaarenkallio, Hietasaari, Atlantinkaari, Val-tamerenkaari, Saukonranta, Saukonnokka ja Kirkkosaari. Ka-dunnimet: Valtamerenkatu, Atlantinkatu, Länsisatamankatu jaVälimerenkatu. Suurimmille puistoille esitetään nimiksi: Län-sisatamanpuisto, Poseidoninpuisto ja Jätkäsaaren liikuntapuisto(ei kaavanimeksi) Nimistötoimikunta edellyttää, että Jätkäsaa-ren nimistö tuodaan asemakaavoituksen yhteydessä uudelleennimistötoimikunnan käsiteltäväksi.

Lähiympäristön muutosnäkymät

Munkkisaaressa sijaitsee Aker Finnyardsin telakka, joka jatkaatoimintaansa. Telakalta vapautuville alueille Hernesaaressa laa-ditaan osayleiskaava, joka käynnistyy 2006.

Entiselle Munkkisaaren puhdistamotontille kaavoitetun Ei-ranrannan asuinalueen asuntorakentaminen alkaa vuonna 2006.

Keskustatunnelin asemakaavan muutos on tekeillä ja raken-tamiseen varaudutaan myös Lapinlahden alueen kaavoituksenyhteydessä.

Salmisaaren hiilivarastoalueen toimisto- ja työpaikka-alueenrakentaminen alkaa vuonna 2006.

Saukonpaaden rakentaminen Länsisatamankadun varressa al-kanee aikaisintaan 2007, koska rakennuksia ei voida ottaa käyt-töön ennen tavarasatamatoiminnan siirtämistä Vuosaareen. Sau-konpaaden alueelle suunniteltujen asuinkortteleiden rakentami-nen edellyttää suurelta osin myös meritäyttöjen tekemistä. Täyt-

tötyöt voidaan aloittaa vasta tavarasatamatoiminnan päätyttyä v.2008. Alueelle on suunnitteilla asuntoja, uusi nykyistä isompi ra-kennus kansainväliselle koululle sekä jonkin verran työpaikkoja jaliiketilaa.

Telakkakadun ja rannan välissä sijaitsevan ns. Telakkakadunkiilan käyttö on vielä avoin. Telakan kanssa käydyissä keskus-teluissa on ilmennyt, että telakka ei välttämättä tarvitse kyseistäaluetta enää telakkatoimintaan, joten alue voi siirtyä kaupun-gin hallintaan erikseen sovittavan aikataulun mukaan. Alueenkäyttötarkoitus on vielä avoin, mutta alustavasti on kaavailturantakävelytien avaamista Hietalahden altaalta monitoimitaloNosturin ja rannan välistä Munkkisaarenkadulle. Tähän aluee-seen liittyy kiinteästi myös Hietalahden konepajan ja siihen liit-tyvien tilojen tuleva käyttö. Konepaja tontteineen on Wärtsi-län konkurssipesän omistuksessa.

Lauttasaaressa Jätkäsaaren puoleisella rannalla asuinraken-taminen lisääntyy. Lähivuosina tullaan rakentamaan asuinkäyt-töön Pajalahden alue ja Merimiesammattikoulun tontti. Paja-lahden alueeseen liittyy myös muutoksia venesatamassa, jot-ka edellyttävät täyttötöitä vesialueella.

3.1.7 Pohjakartta

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosas-to on laatinut pohjakartan.

3.1.8 Maanomistus

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

19

20

3.2 Nykytilanne3.2.1 Alueen yleiskuvausOsayleiskaava-alueella on sijainnut alkuaan kolme saarta: Jätkäsaari,Hietasaari ja Saukko. Vanhojen saarien alue on yhteensä 15.5 ha.Sataman kasvaessa aluetta on täytetty ja rakennettu vähitellen. Täyt-töalue on yhteensä 70.5 ha. Täyttötyöt on tehty vuosien 1913 ja1996 välisenä aikana. Alue on tavara- ja matkustajasatamakäytös-sä.

Jätkäsaari on osa suurempaa Länsisataman kaupunkikoko-naisuutta, johon kuuluu myös jo lähes valmiiksi rakennettu Ruo-holahti. Koko Länsisataman alue on yli 200 hehtaarin laajui-nen ja sijaitsee kävelymatkan päässä Helsingin liikekeskustas-ta. Tavarasatamatoiminnan siirryttyä pois Jätkäsaaresta alueellerakennetaan keskustan uusi merellinen kaupunginosa.

Helsingin vanhoihin kortteleihin Kampissa Jätkäsaari liittyyvain kapean kannaksen välityksellä. Jätkäsaari ei ole läpikul-kureittien varrella, mutta sijainti kaupunkirakenteessa on kes-keinen: Helsingin rautatieasemalle alueen Mechelininkatuunliittävästä kannaksesta on vain noin puolitoista kilometriä. Vas-taavasti Jätkäsaaren äärimmäiseen rantaan lounaassa on samaetäisyys, mikä osaltaan kertoo alueen suuresta koosta.

Jätkäsaari tulee liittymään saumattomasti 1990-luvulla ra-kennettuun Ruoholahden alueeseen. Tilannetta voi verrata Töö-

löön: Kymmenen vuoden rakentamiskatkos ei juuri erotu kau-punkirakenteessa. Jätkäsaari tulee olemaan Ruoholahden met-roaseman vaikutuspiirissä, maksimikävelyetäisyys asemalle Jät-käsaaresta on n. 1,5 km. Jätkäsaareen pääsee tulevaisuudes-sa myös länsisuunnalta sekä raitiovaunulla että autolla Ruo-holahden ylittävää uutta Crusellinsiltaa pitkin. Silta on suun-nitteilla ja sen on tarkoitus valmistua ennen kuin Jätkäsaarenrakennustyöt alkavat. Ruoholahdessa Laivapojankadun reunassanyt pysäköintikäytössä oleva alue tullaan osittain suunnittele-maan uudestaan.

Jätkäsaareen johtava satamarata tullaan purkamaan Vuosaa-ren sataman valmistuttua, jolloin tulee mahdolliseksi järjestääMechelininkadun liikennejärjestelyt sujuvammiksi ja turvallisem-miksi Itämerenkadun eteläpuolella. Tavoitteena on ollut raken-taa Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteys ja tut-kia myös vaihtoehtoisia ratkaisuja.Matkustajasatama jää Jätkäsaareen. Matkustajasataman kehit-täminen rinnan muun alueen kanssa on erityisen tärkeää, jot-ta synergiavaikutuksista saadaan mahdollisimman suuri hyö-ty. Matkustajasataman laivaliikenne suuntautuu etupäässä Bal-tian maihin. Säännöllinen bussilinja yhdistää terminaalin Ruo-holahden metroasemalle. Tällä hetkellä lähin raitiovaunupysäkkion noin kilometrin päässä.

Ruoholahden asuintalot rakennettiin 1992-98. Ruoholahti tulee liittymään saumatto-

masti Jätkäsaareen.

Ruoholahden kanavan ylittävä Crusellinsilta suunnitellussa yövalaistuksessa.

21

3.2.2 Rakennettu ympäristö ja suojelukohteetJätkäsaaren olemassa oleva rakennuskanta koostuu pääosin sa-tamaa palvelevista 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista halleis-ta ja varastorakennuksista. Näistä suurin osa puretaan rakenta-misen edetessä. Lars Sonckin vuosina 1935 ja 1923 suunnitte-lemat rakennukset L2 (Hietasaarenkuja 4) ja L3 (Hietasaaren-kuja 6) sekä Laivapojanaukiolla sijaitseva Lars Sonckin vuonna1929 suunnittelema sataman hallintorakennus on jo suojeltunykyisissä asemakaavoissa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihis-toriallisesti arvokkaina. Kaupunginmuseon kirjeen mukaan suo-jeltavia rakennuksia ovat lisäksi matkustajasataman Länsitermi-naaliksi muutettu entinen makasiini L4 (1938, arkkitehti Gun-nar Taucher, Hietasaarenkuja 8) ja “huutokonttori” (1937, ark-kitehti Gunnar Taucher, laajennusosa 1955, A. Hytönen & R.-V.Luukkonen, Hietasaarenkuja 1), jossa nykyisin on pääasiassa sa-taman sosiaalitiloja. Muita käyttökelpoisia rakennuksia ovat Tar-monkujalla sijaitseva 38 800 k-m2 suuruinen kappaletavarava-rasto (“Bunkkeri” 1970, arkkitehti Luukkonen) ja matkustajasa-taman toimintaan liittyvä autotullausrakennus sekä Finnstevenpääkonttorin toimisto-osa.

vas. L2 jaL3,

alh. Huutokonttori ja

Finnsteven pääkonttori (taustalla),

Bunkkeri

ylh. Sataman hallintorakennus

oik. Länsiterminaali L4

22

3.2.3 Liikenteen nykytilanneTällä hetkellä Jätkäsaaresta on kaksi katuyhteyttä ympäröiväänkatuverkkoon. Yhteydet ovat Laivapojankatu ja Tullaajankuja,jotka molemmat liittyvät Mechelininkadulle. Laivapojankadul-ta on myös yhteys Saukonpaaden alueelle ja Selkämerenka-dun kautta Ruoholahteen. Satamarata haarautuu Ruoholahden-rannassa Jätkäsaareen tavarasatamaan ja Munkkisaareen Masa-Yardsin telakalle. Tällä hetkellä sataman junaliikenne osaltaanruuhkauttaa Mechelininkadun liikennettä.

Jätkäsaaren ajoneuvoliikenteestä suuri osa on tällä hetkelläraskasta liikennettä. Sataman lisäksi alueelle tuovat raskastaliikennettä Saukonpaadessa sijaitsevat yritykset. Vuoden 2000liikennelaskennassa Laivapojankadun liikenteestä 57 % ja Tul-laajankujan liikenteestä 16 % oli kuorma- ja rekka-autoja.

Länsiterminaalin kautta kulkee noin kolme miljoonaa mat-kustajaa vuodessa. Satama on selvittänyt Länsisataman mat-

kustajien kulkutapaa vuonna 1999. Selvityksen mukaan tila-usbussi oli yleisin kaikista käytetyistä kulkutavoista. Satamaantullessa sitä käytti lähes 40 % matkustajista ja satamasta poislähdettäessä yli neljännes kaikista vastaajista. Kulkutapatutki-mukseen osallistuneista 14 % ilmoitti tulleensa omalla autollaja 12 % aikoi lähteä satamasta ajaen. Pääkaupunkiseudulta tu-levista suurin osa, 41 %, käytti linjaa numero 15.

Matkustajasatamaan on Jätkäsaaressa jalankulku- ja pyö-räily-yhteys Mechelininkadulta. Tavarasataman alueelle ei ul-kopuolisilla ole pääsyä.

Länsisatamaa palvelee bussilinja 15, jonka reitti kulkee Elielin au-kiolta Ruoholahden metroaseman kautta matkustajaterminaalille. Jät-käsaaren itäpuolelle, Ruoholahdenrantaan, päättyy raitiolinja 6. Ruo-holahden puolella on metron ja raitiolinja 8 pääteasemat. Porkkalan-katua kulkevat Lauttasaareen menevät bussit, länsisuunnan seutu-linjat sekä joitain pääkaupunkiseudun ulkopuolelle meneviä linjoja.

Alueen nykyinen liikenne (autoja arkivuorokautena).

23

3.2.4 PalvelutTavara-sataman alueella on lähinnä satamaa palvelevia ra-vitsemuspalveluita ja vastaavia, jotka muuttavat satamanmuuttaessa sen mukana. Matkustajaterminaalissa on kah-vila.

3.2.5 Luonnonympäristö

Alueen luonnonympäristö on alkujaan koostunut erillisis-tä saarista, Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko sekä Saukon-paasi nimisestä luodosta. Saarien kalliot on louhittu ta-saiseksi ja välillä oleva merialue sekä saarien eteläpuolion täytetty vähitellen sataman rakentumisen myötä. Luon-nonympäristöstä ei ole näin ollen enää mitään näkyvissä.

3.2.6 Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on nykyisiä toimintoja palvelevat yhdyskuntateknisenhuollon verkostot. Satamalaitureita on rakennettu 1930-luvultalähtien ja osa niistä on jätetty täytemaiden alle.

3.2.7 Keskeiset ympäristötekijätMaaperän ja merialueiden rakennettavuusRakennettavuus on laajalla alueella täyttömaiden ja louhepen-kereiden takia melko huono ja alueella joudutaan paalutuksiintai sitä taloudellisempaan syvätiivistykseen. Alue on pääosintäytemaata, jota ei ole rakennettu rakennuspohjaksi. Osalla aluet-ta luonnonmaakerrokset ja louhittu kallion pinta ovat lähellänykyistä maanpintaa, mutta pääosin kantavat maakerrokset ovatsyvemmällä. Täytteissä on käytetty runsaasti louhetta. Osallaaluetta sekä louhepenkereiden, että välitäytteiden alla on hie-norakeisia maakerroksia. Jätkäsaaren lounaispuoleisella vesi-alueella on suunniteltujen täytemaa-alueiden kohdalla tällä het-kellä 8–12 m vettä ja 2–15 m savea. Jätkäsaarenkallion raken-nuskortteleiden alueella on laajempi kallioalue, johon voidaansijoittaa hallimaisia kalliotiloja. Saukonrannan alueella on mah-dollista rakentaa kalliokaivantoja.

Vanhojen saarien kohdalla on kallio lähellä pintaa ja raken-nettavuus hyvä. Näillä alueilla maan tai kallionvarainen perus-taminen on yleensä mahdollista.

Jätkäsaari

HietasaariSaukko

ylh. Rantaviivan sijainti eräinä vuosina. Geotekninen osasto/Kiinteistövirasto

oik. Maaperän rakennettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

24

Maaperän haitta-ainetutkimuksetMaankäytön muutoksiin liittyvä rakennustoiminta aikaisemminmuussa käytössä olleilla on lisääntynyt huomattavasti parin-kymmenen vuoden aikana. Näillä alueilla on maaperässä ylei-sesti erilaisia haitta-aineita ja maa-alueita pidetään pilaantuneina.Pilaantuminen aiheuttaa tutkimustarpeen, jotta suunnittelu, kun-nostaminen, lupakäsittely ja taloussuunnittelu voidaan hoitaariittävällä tarkkuudella. Jätkäsaaren osayleiskaava-alueella pi-laantuneisuutta on tutkittu yli 500 pisteessä. Alueen laajuuson noin 70 ha ja tutkimuspisteiden keskimääräinen väli noin35 m. Asemaakaavavaiheissa tutkimustiheyttä tulee edelleenlisätä.

Maanäytteitä on otettu 460 pisteestä ja erillisten näyttei-den lukumäärä on 1360. Näistä näytteistä on hankittu yli 35000 analyysitietoa. Maanäytteistä on tutkittu eniten alkuaineiden(etenkin raskasmetallien), öljyhiilivetyjen ja PAH- yhdisteidenpitoisuuksia. Kemiallisten haitta-aineiden lisäksi on selvitettypaikoin mm. asbestin esiintymistä. Osa maanäytteistä on otettukoekuopista, jolloin on luotettavasti selvitetty myös maaker-rosrakenne. Myös poraamalla otettaessa maakerrosrakennesaadaan yleensä melko luotettavasti selvitettyä.

Pohjavettä on tutkittu 15 havainto- ja näyteputkesta ja huo-koskaasua 20 pisteessä. Perusselvittelyn jälkeen on siirrytty pi-dempiaikaiseen seurantatutkimukseen kaatopaikalla ja sen reu-na-alueilla. Pohjavesistä seurataan mm. fysikaalisia ominaisuuk-sia sekä metallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuuk-sia. Suunnitellun uimaranta-alueen ja entisen kaatopaikan vä-liseltä alueelta on tutkittu myös veden mikrobiologista laatua.Huokoskaasuputkista seurataan kaatopaikkakaasujen ja haih-

Haitta-aineiden tutkimuspisteitä maa- ja merialueella.

tuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymistä. Satamatoimintahaittaa jonkin verran seurantaa kun laitteistot vaurioituvat.Sedimenttinäytteitä on otettu 26 pisteestä. Orgaanisia tinayh-disteitä on tutkittu 39 näytteestä. Sedimenteistä on tutkittu li-säksi niiden fysikaalisia ominaisuuksia ja raskasmetallien, öljy-hiilivetyjen, PCB- ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Haitta-aine-analyysien tuloksia on noin 450 ja fysikaalisia määrityksiä yli100. Myös Helsingin Satama ja ympäristökeskus ovat tutkineetmerialueen sedimenttien ominaisuuksia ja eri tutkimusten tu-lokset ovat loogisia keskenään.

Maaperän kunnostaminen

Alueelle tuodun täytemaan joukossa on haitta-aineita, lisäksiaikaisempi toiminta on aiheuttanut jonkin verran pilaantumis-ta. Haitta-aineet ovat pääasiassa raskasmetalleja, mutta myösorgaanisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista on todettu. Pi-laantuminen on täytteen rakentamistavan takia pääasiassa pis-temäistä. Entisten saarten rannoille on yhtenäisempiä pilaan-tuneita alueita. Laajin yhtenäinen pilaantunut maa-alue on kap-paletavaravaraston eteläpuolella sijaitseva vanha yhdyskunta-jätteen kaatopaikka, joka on aiheuttanut myös pohjaveden pi-laantumista. Jäte on kipattu painuvien savikerrosten päälle jajätetäyttö ulottuu paikoin 15 m syvyyteen. Muussa täytteessäon mm. rakennusten purkujätteitä ja 4-6 puurunkoista 20-30m pituista proomua. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti on syytäarvioida rakennuskortteleiden maaperä pilaantuneeksi siihenasti, että todellinen tilanne on selvitetty riittävällä tutkimusti-heydellä. Mikäli rakennuksissa ei ole pysäköintikellaria, raken-netaan tuuletettu alapohja.

Maaperän kunnostustoimenpiteitä joudutaan tekemään lä-hes koko alueella. Alueelle on laadittu alustava kunnostussuun-nitelma, riskinarviointi ja pintamaan tavoitepitoisuudet. Pääosallaaluetta maanpinnan nosto täyttämällä näyttää tällä hetkellä var-teenotettavalta ratkaisulta lievästi metalleilla pilaantuneilla alu-eilla. Voimakkaimmin metalleilla pilaantuneilla alueilla tehdäänmassanvaihtoja ja eristämistä. Kaatopaikka-alueen reunaosatkunnostetaan massanvaihdoilla ja eristämällä. Liikuntapuistonalueella kaatopaikkakaasujen muodostuminen jatkuu edelleen.Jätetäytön määrä alueella on huomattava ja jätteen poistami-nen olisi myös maanrakennusteknisesti lähes mahdoton teh-tävä. Kaatopaikka-alue kunnostaminen eristämällä mukaan lu-kien kaatopaikkakaasujen hallittu keräys näyttää varteenotet-tavimmalta toimenpiteeltä. Kunnostussuunnittelussa otetaanhuomioon myös liikunta-alueen tulevat rakenteet ja käyttö.Kaatopaikan vesien haitallinen virtaus uimarannan suuntaanestetään altistusriskin vähentämiseksi.

Merialueen sedimenttien pintaosassa on alusten suojamaa-leista peräisin olevia orgaanisia tinayhdisteitä niin paljon, ettäniitä ei voida viedä normaalille meriläjitys-alueelle. Pilaantuneetsedimentit käsitellään ja eristetään siten, että niistä ei tapah-du liukenemista.

25

Päästöt ilmaanMatkustajasataman laivat aiheuttavat päästöjä ilmaan. Leviä-mismallilaskelmien perusteella pitoisuudet pysyvät reilusti oh-jearvotasojen alapuolella. Laivojen pakokaasut aiheuttavat jonkinverran myös hajuhaittaa lähiympäristössään. Telakka-alueellakäytetään mm. maaleja, joiden liuottimet aiheuttavat toisinaanhajua Jätkäsaarenrannan alueella.

Melu

Tällä hetkellä alueen melulähteitä ovat tavarasataman liiken-ne, toiminta ja alukset, matkustajasataman liikenne ja aluksetsekä Hernesaaren helikopterikenttä. Päiväaikana ei ole varsi-naisia meluongelmia nykyisillä asuinalueilla. Helikopterit aihe-uttavat meluhaittaa teollisuus- ja satama-alueella, mutta kau-empana sijaitsevilla asuinalueilla meluhaitta on vähäisempää.Kesäaikana laivapaikkojen tarve on suurin ja nykyistä asutustalähinnä sijaitsevat Hietalahden laituripaikat ovat käytössä. Tal-viaikana apukoneita käytetään eniten, koska energian tarve onsiiloin suurinta. Apukoneen käytön on todettu häiritsevän osaaympäristön asukkaista. Mikäli satamassa yöpyvä laiva ottaaenergian sataman sähköverkosta, ei apukonetta tarvitse käyt-tää. Jätkäsaaren uusissa asuinkortteleissa ei suunnitella sata-man lähistöllä siihen suuntaan avautuvia parvekkeita tai ulko-oleskelualueita. Suurimman meluhaitan aiheuttaa kokoojaka-tujen ajoneuvoliikenne ja se kohdistuu näiden katujen vieres-sä sijaitseviin puistoihin ja rakennusten alakerroksiin.

= päästölähde

= maksimi = 53.6 µg/m3

= kattoterassilla

+29 m korkeudessa

noin 70 µg/m3 (28 %

ohjearvosta)

Pitoisuus [µg/m3]

Ohjearvo = 250 µg/m3

> 2015 - 2010 - 15 5 - 10< 5

Rikkidioksidin korkeintuntiohjearvoon verran-nollinen pitoisuus +22 mtasolla kun laivoista mak-simipäästöt.

Helsingin Länsisataman matkustajalaivojen päästövaikutusten arviointi leviämislas-

kelmin. Ilmatieteen laitos 2002

26

Vallitseva tuulensuunta ja nopeus Helsingissä heinä-joulukuussa 2004.

Ilmatieteen laitos

Alimmat korkotasotAlueen nykyinen maanpinnan korkeusasema on pääosin +2,2… +3,5. Kun rakennetaan meren rantaan uutta aluetta, pide-tään katujen alimpana korkeusasemana tasoa +2,6 ja raken-teiden alimpana korkeustasona +3,0, ellei rakenteita ole suo-jattu vesitiiviillä rakenteilla. Vähäisempiä erillisiä rakenteita voi-daan tarvittaessa rakentaa alemmalle tasolle. Korkeustasojensuunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheissa korttelialueiden,yleisten alueiden ja kunnallistekniikan suunnittelun myötä.

Tuulisuus

Lausunnon “Ohjeita tuulisuuden huomioon ottamiseksi Jätkä-saareen suunniteltavaa asuinaluetta varten” (VTT/tuotteet ja tuo-tanto 12.03.2002) mukaan suunnittelun kannalta merkittävin-tä on suojata alue kylmiltä luoteis- ja pohjoistuulilta. Yleisiä alu-eita, joita käytetään pääosin kesällä, voidaan sijoittaa eteläran-taan. Pohjoisesta, koillisesta ja idästä tulevilta tuulilta suurin osaon kaupunkirakenteen suojaama. Paikallisia tuuliongelmia voikuitenkin olla alueen koillisosassa, jossa on avointa Hietalah-dentorin ja Jätkäsaaren välillä. Samoin pohjoisesta Mechelinin-kadulta ja rautatielinjaa pitkin tuuli puhaltaa erityisesti Jätkä-saaren risteykseen.

Tuuliongelmia esiintyy yleisesti suurten erillisten rakennus-ten ympärillä ja pitkillä suorilla kaduilla, joiden varrella on tii-viisti suuria rakennuksia. Katutilan ja rakennusten suunnitte-lussa tulee välttää sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät tuulen pyör-teisyyttä. Tuulisimpiin paikkoihin tulee suunnitella rakennetta-vaksi tiheästi matalahkoja rakennuksia.

Matkustajasatamassa talvella yöpyvien laivojen aiheut-

tama keskiäänitaso yöllä 2 m laskentakorkeudessa. Hel-

singin satama ja Akukon Oy

Alueen tuulisuus tullaan erityisesti ottamaan huomioon suun-nittelussa ja ensimmäisen asemakaavanmuutoksen yhteydes-sä tehdään koko osayleiskaava-alueen kattava tuulisuusselvi-tys pienoismallikokeena.

27


28

4 Osayleiskaavasuunnitelma

29

4.1 KokonaisrakenneJätkäsaaren kaupunkirakenteen keskeinen tekijä on kaareutu-va Länsisatamanpuisto, joka johtaa Selkämerenpuiston ja Ruo-holahden tärkeimmän jalankulkuakselin jatkeena meren ran-taan. Pääosa rakentamisalueista ryhmittyy tämän keskuspuis-ton ympärille. Läntisin ja eteläisin osa, Saukonranta ja Saukon-nokka sijaitsevat molemmin puolin Poseidonin puistoa. Mat-kustajasatama sijaitsee nykyisellä paikallaan Jätkäsaaren lou-naisrannalla ja silleon varattu laajentumistilaa lisätäytöillä.

Pääasialliset sisääntuloreitit keskustan suunnasta ovat lähelläRuoholahden puoleista reunaa sijaitseva Välimerenkatu, ja mat-kustajasatamaan johtava Valtamerenkatu. Lännestä ja Ruoho-lahden suunnalta Jätkäsaareen johtaa Länsisatamankatu, kunCrusellinsilta lahden yli saadaan rakennettua.

Jätkäsaaren keskus muodostuu Saukontorin ympärille, kos-ka molemmat sisäiset pääkadut risteävät sen kohdalla. Tästä alkaamyös Atlantinkatu, joka seuraa Länsisataman puiston muotoa.

Jätkäsaaren liikuntapuisto sijaitsee sataman kohdalla Valta-

merenkadun länsipuolella. Sijaintiin on vaikuttanut ratkaisevastialueella vuoteen 1943 toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaik-ka, jonka päälle ei voida rakentaa rakennuksia.

Kirkko rakennetaan omalle saarelle, joka yhdistyy Atlantin-katuun ja Valtamerenkatuun silloilla.

Saukonrannan ja Saukonnokan poikki kulkee kapeat kana-vat jotka yhdistyvät Poseidonin puiston kohdalla olevaan ve-nesatamaan.

4.2 KokonaismitoitusAlueella on asuinrakentamista yhteensä noin 600 000 k-m2 jauusia työpaikkoja ja palveluita yhteensä 300 000 k-m2. Asu-kasmääränä tämä tarkoittaa 14 500 henkeä ja noin 6 000 työ-paikkaa. Säilyviä rakennuksia kerrosalasta on yhteensä 55 000k-m2. Aluetehokkuus on e= 0,88-0.93.

Kunkin osa-alueen kerrosaloista päätetään asemakaavoituk-sen yhteydessä.

30

4.3 Osa-alueetOsayleiskaavaehdotuksen pohjaksi on laadittu suunnitelma, jos-sa on tarkasteltu muun muassa alueen kaupunkirakennetta, kau-punkikuvaa ja toimintojen sijoitusta.

Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa monenlaisia suunnitte-luratkaisuja asemakaavoja laadittaessa.

4.3.1 Hietasaari ja Ruoholahden reuna

Hietasaaren osa-alue ja Ruoholahtea vasten oleva reuna-alueliittävät alueen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Hietalah-den rannasta alkava sisäinen pääkatu, Välimerenkatu kulkeenäiden alueiden välistä nykyisen Laivapojankadun eteläpuolella.Reuna-alueen korttelirakenne on puoliavoin ja rakennustenkorkeudet ovat pääosin 5½–6½ kerrosta. Kaupunginosapuis-ton reunaan ja Valtamerenkadun päätteeksi on esitetty näitäselvästi korkeammat asuinrakennukset. Uusien rakennustensekä nykyisen Ruoholahden väliin jää kävelykuja. Osa Laiva-pojankadun varren pysäköintitonteista on havainnekuvassaesitetty säilyviksi, osa esitetään sijoitettavaksi uudelleen.

Hietasaaren alue muodostuu lähes kantakaupunkimaisista

umpikortteleista, joiden välissä kulkee polveileva kävelykujaavautuen välillä pieniksi aukioiksi. Kujan toisella puolella olevarakennusmassa on kantakaupungin ratkaisuista poikkeava noin2-kerroksinen rakennus, joka tuo valoa ja väljyyden tuntua ka-pealle kujalle. Muuten rakennukset ovat noin 6½ kerrosta, paitsialueen hotelli, joka on korkeampi ja selvästi erottuva muodos-taen porttiaiheen yhdessä Välimerenkadun kulmassa olevan kor-kean asuinrakennuksen kanssa. Muutamien korttelien pohjois-nurkissa on pieniä toimitilarakennuksia.

Jätkäsaaren arvokkaimmat vanhat suojelurakennukset, maka-siinit L2 ja L3 sijaitsevat tällä alueella ja niille etsitään sopiva käyt-tö. . . . . Sataman kappaletavaravarastoa esitetään liikuntatiloiksi. Jätkä-saaren toista koulurakennusta on esitetty kappaletavaravaraston jaliikuntapuiston viereen, jolloin koulu ei tarvitse omia liikuntatiloja.

Hietasaaren kerrosala on yhteensä 217 000–241 000 k-m2 .Asuinkerrosala on 112 000–124 000 k-m2 , toimitilakerrosala47 000-52 000 k-m2, koulu 6 000 k-m2, lastentalo 3 000 k-m2

ja säilyviä rakennuksia on 55 500 k-m2.Ruoholahden reunan kerrosala on yhteensä 42 000–47 000

k-m2. Asuinkerrosala on 30 000–33 000 k-m2 ja toimitilaker-rosala 12 000–14 000 k-m2.

Tulevaisuuden näkymä Jätkäsaareen keskustan suunnasta (Neobeat).

31

32

4.3.2 JätkäsaarenkallioJätkäsaarenkallio sijaitsee vastapäätä Hietasaaren aluetta kes-kuspuiston vastakkaisella puolella. Alueen korttelirakenne kä-velykujineen ja pienine aukioineen muistuttaa Hietasaaren kort-telirakennetta, mutta korttelit ovat suurempia ja niihin on si-joitettu ympäröiviä 6½ kerroksisia rakennuksia matalammatasuinrakennukset myös korttelin sisälle. Pienet toimitilaraken-nukset sijaitsevat korttelien pohjoisnurkissa Välimerenkadun var-rella.

Jätkäsaarenkallion kerrosala on yhteensä 97 000-108 000k-m2. Asuinkerrosala on 78 000-87 000 k-m2 ja toimitilakerrosalaon 19 000-21 000 k-m2.

Alueen kallioperään rakennetaan pysäköinnin, väestönsuo-jelun ja huollon tiloja, joista on porras- ja hissiyhteydet raken-nuksiin ja kaduille.

4.3.3 Valtamerenkaari

Valtamerenkaari-alue sijoittuu Jätkäsaaren liikuntapuiston län-sipuolelle ja Länsisatamanpuiston reunaan. Asuinkorttelit kier-tävät uimarannan, ja osa kortteleista rajoittuu satamaan johta-vaan Valtamerenkatuun. Korttelirakenne tulee suunnitella Jät-käsaaren kalliosta ja Hietasaaren alueesta poikkeavalla tavalla.Kortteleiden pohjoissivuilla voi esimerkiksi olla korkeampi por-rastettu rakennusmassa, jolta järjestetään näkymät puistoon.

Havainnekuva Jätkäsaarenkalliolta

Tonttikatuja alueella ei tarvita vaan tonttiliittymät voidaan jär-jestää suoraan Länsisatamankadulta. Jalankulkuyhteydet lii-kuntapuistosta kaupunginosapuistoon tulee suunnitella useastakohdasta alueen läpi, kuitenkin siten tuulisuus otetaan huomi-oon, eikä tuulisolia muodosteta. Valtamerenkadun ja Atlan-tinkadun liittymäkohdassa oleva kapea kortteli toteutetaan toi-mitiloina.Valtamerenkaaren kerrosala on yhteensä 105 000–117 000 k-m2.Asuinkerrosala on 83 000–92 000 k-m2 ja toimitilakerrosala22 000–25 000 k-m2.

Havainnekuva Länsisatamanpuistosta kohti Jätkäsaarenkalliota

33

4.3.4 Atlantinkaari

Atlantinkaari sijoittuu Länsisatamanpuiston reunaan ja Atlan-tinkadun varteen. Korttelit ovat suuria umpikortteleita joidensisällä voi olla rakennusmassoja ja joiden pihat on porrastettuympäröivän maanpinnan nousun mukaan. Asukaspuisto ja-kaa alueen korttelit kahteen ryhmään. Asukaspuiston pohjois-puolisissa kortteleissa sijaitsee lastentalo ja palvelukortteli. Kes-kimääräinen kerrosluku on noin 6½ kerrosta mutta alueelle tuleesuunnitella selvästi tätä korkeampi rakennusosa LauttasaarenTallberginkadun akselin päätteeksi. Kirkkosaaren vastaisellarannalla rakentamisen tulee olla selkeästi matalampaa kuinmuualla korttelissa, noin 3–4 kerrosta.

Atlantinkaaren kerrosala on yhteensä 90 000–100 000 k-m2.Asuinkerrosala on 69 000–77 000 k-m2 ja toimitilakerrosala19 000-21 000 k-m2, lastentalo 2 000 k-m2 .

Pienoismallissa Atlantinkaari, Valtamerenkaari sekä etualalla Kirkkosaari.

Havainnekuva uimarannasta

34

Havainnekuva Saukonrannasta

Havainnekuva Saukontorin keskuksesta

Alueleikkaus

4.3.5 Saukontorin keskus

Saukontorin keskuksessa on alueen suurin palveluiden keskit-tymä ja 1–2 suurinta elintarvikemyymälää. Keskuksesta raken-netaan vetovoimainen liikealue jossa on myös julkisia palve-luita mm. kirjasto. Keskukseen rakennetaan kaupallisten pal-veluiden lisäksi toimitilakerrosalaa. Keskukseen liittyy Saukon-paaden asemakaavassa oleva Saukontori joka on rantatori jaaukeaa ilta-aurinkoon. Pysäköinti on kellaritasossa.

Saukontorin toimitila- ja liikekerrosala on yhteensä noin40 000 k-m2.

4.3.6 Saukonranta

Saukonrannan asuinalue sijoittuu Jätkäsaaren luoteiskulmaan,aluekeskuksen länsipuolelle. Alueen sydämenä toimii alueeneteläosan poikki kulkevan kapean kanavan satama-allas torei-neen. Tori rajautuu kolmelta sivultaan suojaisaksi ja intiimiksitilaksi ja sen ympärille sijoittuu usean korttelin laajuinen auto-ton alue. Toinen Jätkäsaaren kouluista sijoitetaan Saukonran-taan, Poseidoninpuiston reunaan. Rakentaminen on alueen reu-noilla kolmikerroksista ja alueen keskellä 5–6 kerroksista. Poik-keuksena Atlantinkadun varsi, jossa rakennukset ovat n. 7 ker-roksisia. Rakentaminen rajautuu etelässä Poseidoninpuistoon.Alueen rakennukset ovat vaihdellen rivi-, kerros- ja kytkettyjäpienkerrostaloja sekä niiden yhdistelmiä. Kanavan varrella si-jaitsevat rakennukset ovat kerros- ja pienkerrostaloja. Raken-taminen ulottuu myös kanavan yli.

Venesatama sijoittuu Saukonrannan ja Saukonnokan väli-selle alueelle. Venepaikkoja satamaan mahtuu noin 300 kpl jatalvisäilytyspaikkoja voidaan varata tämän alueen tarpeisiin ve-nesataman läheisiltä alueilta noin 100–150 kpl. Kokemuksenmukaan noin 50 % veneilijöistä tarvitsee mahdollisuutta lähi-alueen talvisäilytyspaikkaan ja muut vievät veneensä muuallekunnostettavaksi tai säilytettäväksi.

Saukonrannan kerrosala on yhteensä 124 000–138 000 k-m2.Asuinkerrosala on 95 000–106 000 k-m2 ja toimitilakerrosala21 000–24 000 k-m2 ja koulu 8 000 k-m2.

35

Mallikuva Saukonnokasta

4.3.7 Saukonnokka

Saukonnokan alue sijaitsee Jätkäsaaren eteläisimmässä osas-sa ja sen jakaa kahteen osaan luode-kaakko suuntainen kana-va. Korttelirakenne jäsentyy pienimittakaavaiseksi miljööksi, jos-sa suojaiset pihat, kapeat kujat ja pienet aukiot muodostavatvälimerellistä ilmettä. Alueen keskelle muodostuu kahden erikoordinaatiston kohdatessa mielenkiintoinen aukiotilasarja, jossakulkee myös jalankulkuakseli kanavan yli rantapuistoon. Alu-eella voi olla sekä pienimittakaavaista kerrostalorakentamistaettä tiivis- ja matala tyyppistä kytkettyä noin 3 kerroksista pien-talo- ja rivitalorakentamista. Kanavan lounaisrannalla rakennuk-set sijoittuvat pääosin kiinni kanavan reunaan. Atlantinkaarenläheisyydessä kerrosluvut nousevat jonkin verran.

Saukonnokan kerrosala on yhteensä 83 000–92 000 k-m2.Asuinkerrosala on 78 000–87 000 k-m2 ja toimitilakerrosala 4 500–5 000 k-m2.

4.3.8 Kirkkosaari

Jätkäsaaren merikirkko sijoittuu omalle saarelleen Saukonno-kan ja uimarannan tuntumaan. Saarelle pääsee siltoja pitkin sekäAtlantinkaarelta että Valtamerenkadulta. Kirkon kerrosala on1 500 k-m2. Kirkkosaaren ja uimarannan väliin voidaan tehdävedenalaisia täyttöjä, jolloin uimarannan edusta saadaan ma-dallettua ja helpotetaan myös pohjarakentamista ja massatalo-utta.

36

4.3.9 Matkustajasatama ja työpaikkarakentaminen

Matkustajasatamaa laajennetaan täytöillä lounaaseen. Alue ra-jautuu Valtamerenkadun ja rannan väliselle alueelle ja sen pinta-ala on noin 18 ha. Uuden keskeisen terminaalin rakentamiseenvaraudutaan siten, että yhteydet laituripaikoille molempiin suun-tiin ovat mahdollisimman samanpituiset. Muita terminaalira-kennuksia ei tällöin tarvita. Osa satamaa on mahdollista kat-taa kannella nykyisen L4-terminaalin eteläpuolella ja työpaik-karakentamista esitetään kansirakenteen päälle siten, että sa-tamakentän kohdalla on keskimäärin 4-kerroksisia toimistora-kennuksia ja ryhmän päissä on korkeammat noin 8-kerroksi-set korostusosat. Satamaan kulku tapahtuu Valtamerenkadul-ta ja Länsisatamankadun päästä siten, että laivoihin meneväautoliikenne johdetaan kannen alle ja saattoliikenne kannentasoon nostetun kadun kautta samaan tasoon rakennettuunterminaaliin.

Matkustajasataman työpaikkakerrosala. Matkustajasatamanalueella saa olla sataman toimintaan kuulumatonta työpaikka-rakentamista 55 000-65 000 k-m2, joka on rakennettava kan-nelle satamakentän päälle.

Havainnekuva Mechelininkadun alikulusta

Melkinlaituri, Jätkäsaari 2003

37

4.4 Julkiset ulkotilat4.4.1 Kadut ja aukiotAlueen kadut ja aukiot on tarkoitus suunnitella kaupunkimai-siksi ja korkeatasoisiksi. Pääkatuja reunustavat puukujanteet.Jätkäsaaressa katukuva muodostuu pääasiassa tiiviin kortteli-rakenteen rajaamista katutiloista. Kaupunkimaiseen katukuvaankuuluvat myös aukiot, joita on alustavasti kaavailtu mm. ran-tojen tuntumaan ja asuinalueiden sisäosiin. Suurin ja merkit-tävin aukio on osaksi Saukonpaaden alueeseen kuuluva Sau-kontori keskuksen pohjoispuolella merenrannassa.

4.4.2 Rannat

Rannat tulevat matkustajasatamaa lukuun ottamatta olemaanjulkisessa käytössä. Vaikka seudullinen ulkoilureitti Helsinginrantoja pitkin kulkeekin varsinaisesti alueen mantereeseen yh-distävän kannaksen kautta,,,,, muodostaa Jätkäsaaren alue sii-hen aikanaan puoleensavetävän lenkin. Tällä ns. maisemarei-tillä on mahdollista niin kävely, pyöräily kuin oleskelukin.

Tavarasataman jäljiltä jäävät laiturirakenteet on tarkoitus sääs-tää mahdollisuuksien mukaan sellaisenaan, merkintöineen japollareineen.

4.4.3 Puistot

Julkiset ulkotilat, kuten puistot, aukiot ja rannat ovat merkit-tävä identiteettitekijä uuden kaupunginosan suunnittelussa. Jät-käsaaressa ne ovat kaupunkimaisia, korkeatasoisia ja toimin-nallisesti monipuolisia. Yleisilme on merelliseen rantamaise-maan sopiva, omaleimainen ja moderni.

Havainnekuva ja leikkaus Länsisatamanpuistosta. Länsisatamanpuiston pintavedet voi-

daan kerätä vesiaiheeksi.

Jätkäsaaren puistojen vaikutus koko kantakaupungin rakennet-tujen puistojen määrälle on merkittävä. Alueen puistot tulevatvastaamaan paitsi Jätkäsaaren osayleiskaava-alueen asukkai-den, myös lähialueiden, varsinkin Ruoholahden ja Kampin asuk-kaiden viheraluetarpeisiin. Tämän lisäksi puistot täydentävät vir-kistysaluetarjontaa koko kantakaupungin osalta.

Rantoja kiertävälle, seudulliselle kevytliikenteen reitille syn-tyy vaihtoehtoreittejä Jätkäsaaren kautta. Näin ollen varsinkinranta-alueen viheralueilla tulee olemaan myös seudullista mer-kitystä.

Alueen keskeiset julkiset ulkotilat muodostavat verkoston,jota pitkin on mahdollista rakentaa turvalliset ja miellyttävät ke-vytliikenteen yhteydet alueen läpi rantaan. Asuinalueilla on li-säksi korttelipuiston luonteisia, pienempiä oleskelupuistoja.

Puistojen kokonaismäärä on n. 19,8 ha, josta Länsisataman-puiston pinta-ala on n. 8,7 ha, liikuntapuisto n. 5 ha, rantapuistotn. 3,5 ha ja Poseidoninpuisto n. 2 ha. Tämä on asukaslukuunsuhteutettuna n. 13 m² asukasta kohden (9,6 ilman liikunta-puistoa) ja n. 23 % maapinta-alasta. Helsingin kaupunginosis-ta lähinnä vastaava on Ullanlinna, jossa puistoa on n. 14 m² /asukas.

Lisäksi Mechelininkadun alituksen kohdalla on 1 ha laajuinenpuistovyöhyke, jota ei ole laskettu käyttöpuistojen kokonaismäärään.

38

LänsisatamanpuistoKeskeisin puistoista on alueen kaarevalinjaisena halkaiseva, n. 1100 metriä pitkä ja 88 metriä leveä Länsisatamanpuisto. Se yh-distää Ruoholahden asuinkorttelit rantaan osayleiskaava-alu-een eteläpäässä, ja on samalla alueen kenties tärkein tunnis-tettavuustekijä.

Puiston läpi on linjattu nopea, esteetön pääreitti, joka joh-taa alueen muihin puistoihin ja meren rantaan. Puisto on ryt-mitetty maisematilojen sarjaksi, hahmottuen kuitenkin yhtenäi-senä siten, että puiston läpi avautuu pitkiä näkymiä. Maaston-muotoilu on veistoksellista. Puisto on kaavailtu kauttaaltaan nos-tettavaksi täyttömailla nykyistä maanpinnan tasoa n. 1–7 m kor-keammalle. Korkeimmillaan puisto on kohdassa, jossa kevyt-liikenteen pääreitti ylittää Länsisatamankadun.

Puistoon sijoitettavat toiminnot, kuten leikkialueet, ovat osapuiston visuaalista ilmettä ja maisemallista kokonaisuutta. Pe-riaatteena on monikäyttöisyys ja joustavuus eri käyttötarpei-siin. Puiston toimintoihin kuuluu mm. koira-aitaus, uimaranta,pieni sorakenttä ja kaksi julkista leikkialuetta. Länsisataman-puiston kokonaisuuteen kuuluu siitä länteen ulkoneva n. 0,4ha suuruinen asukaspuisto, jonka sisätilat sijoittuvat lähikort-telin yhteyteen. Puiston eteläpäähän merenrantaan on osoitettupaikka uimarannalle. Puiston sommitelmaan on mahdollista in-tegroida valumavesien keräys pintavesiaiheena ja/tai kosteik-kona.

Poseidoninpuisto

Poseidoninpuiston suunnittelussa on tärkeää puiston keskiak-selilta avautuva näkymä merelle. Puisto voidaan jakaa toimin-ta-alueisiin, joissa on mahdollista oleskelu, kauttakulku, leikki

ja pienimuotoiset pelit. Kasvillisuuden avulla vaimennetaan tuu-lisuuden vaikutusta.

Rantapuistot

Rantapuistoihin kuuluvat Jätkäsaaren lounaisrannat, Saukon-rannan ja Saukonnokan kärjet. Rantapuistojen kautta kulkeeosa seudullista rantareittiä. Niissä on oleskelualueita ja mah-dollisesti pienimuotoisia leikkinurkkauksia. Erityisesti näissäpuistoissa merenrannan ja avomeren läheisyys ohjaavat suun-nittelua. Suojaisia oleskelualueita on mahdollista järjestää maas-tonmuotojen ja istutusten avulla.

Puistoissa tulee käyttää merellisiin olosuhteisiin sopeutuviakasvilajeja. Suunnitteluperiaatteena on käyttää saaristomaise-man elementtejä ja luoda niiden avulla uudenaikaista puisto-taidetta.

Periaateleikkaus rantapuistoista osoittaa, että alue voidaankarkeasti jakaa kahteen vyöhykkeeseen, joista sisempi suun-nitellaan siten, että siellä kulkeminen on turvallista kaikkina vuo-denaikoina. Ulommassa käytetään aallokkoa ja tuulta kestäviäsuunnitteluratkaisuja. Näkymiä merelle avataan sektoreittain,mutta tuulen vaikutusta sisäosalla tulee vaimentaa maaston-muodoin ja istutuksin sekä kulkureittien linjauksella. Myös olo-suhteisiin sopeutetun kasvillisuuden tarjontaan on syytä val-mistautua hyvissä ajoin.

Korttelipuistot

Lisäksi alueelle suunnitellaan asemakaavoitusvaiheessa kort-telipuistoja, jotka ovat korttelirakenteen sisällä ja mahdollista-

Havainnekuva Poseidoninpuistosta.

39

vat paitsi silmänilon, myös pienten lasten leikin ja eri-ikäistenoleskelun. Niiden tarkoituksenmukaisena minimikokona näidentoimintojen järjestämiseksi voidaan pitää noin 1 000 m².

4.4.4 Liikunta-alueet

Keskeisen liikunta-alueen tulee muodostamaan urheilupuisto,joka tulee sijoittumaan sataman tavaravarastosta liikuntakes-kukseksi muutettavaan “bunkkerin” eteläpuolella. Urheilupuis-toon on sijoitettu kaksi täysimittaista jalkapallokenttää, jääkiek-kokaukalo, pesäpallon harjoituskenttä ja useita pienempiä pal-loilukenttiä. Nuorisolle suunnatut toiminta-alueet, kuten skeit-tipuisto sijoitetaan tälle alueelle.

Alueelle rakennetaan myös pieniä tiloja, joita käytetään alu-eelle eristetyn entisen yhdyskuntajätteen kaasunkeräysjärjes-telmän suodattimien ja ympäristöseurannan havaintojärjestel-mien sijoituspaikkoina.

4.5 Liikenne4.5.1 Liittyminen nykytilanteeseenLiikenne-ennusteen mukaan Jätkäsaaren synnyttämä liikenneon lopputilanteessa noin 30 000 ajoneuvoa/vrk. Liikenne kas-vaa rakentamisen myötä vähitellen. Tällä hetkellä JätkäsaarestaMechelininkadulle tuleva liikenne on noin 12 000 autoa hen-kilöautoyksikköinä (sataman suuri raskaan liikenteen määrä onmuutettu vastaamaan henkilöautoja). Jos Jätkäsaaren raken-taminen kestää noin 15 vuotta, saavuttaa Mechelininkadulletuleva liikennemäärä nykyisen tasonsa kymmenessä vuodessa.

Jätkäsaaren liikenteestä runsas puolet suuntautuu Meche-

Havainnekuva ja leikkaus rantapuistosta.

lininkatua pohjoiseen, noin kuudesosa Mechelininkatua eteläänja loput Länsisatamankadulle, kun Keskustatunneli on toteu-tettu. Mikäli Keskustatunnelia ei toteuteta, suuntautuu Jätkä-saaren liikenteestä suurempi osa, noin neljäsosa Mechelinin-kadun kautta eteläiseen Helsinkiin ja Mechelininkatua pohjoi-seen menevä liikenne vähenee vastaavasti.

Mechelininkadun tasausta on nostettu jonkin verran ja esi-tetty väljää aukiomaista alikulkua kevyelle liikenteelle (kuva si-vulla 38). Mechelininkadun toimivuutta iltahuipputuntina sel-vitettiin tilanteessa, missä koko Jätkäsaari on rakennettu.Mechelininkadun ja Jätkäsaarenlaiturin liittymä toimi hyvin,koska satamaradan poistuttua Mechelininkadun liikennejärjes-telyt voidaan rakentaa toimivammiksi Itämerenkadun eteläpuo-lella. Nykyisin Jätkäsaaren satamaliikenne suuntautuu suurim-

40

4.5.2 Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti

Osayleiskaavassa Jätkäsaari liittyy matkustajasatamasta alka-van Länsisatamankadun ja Crusellinsillan kautta Ruoholahteenja edelleen Länsiväylälle. Itäpuolella alue liittyy Jätkäsaarenlai-turin kautta Mechelininkatuun.

Toinen katuyhteys Mechelininkadulle jää pois. Länsisataman-katu ja Valtamerenkatu ovat alueellisia kokoojakatuja. Paikalli-sia kokoojakatuja ovat Välimerenkatu sekä alueen länsilaidas-sa oleva Atlantinkatu.

Alueellisilla kokoojakaduilla raitiovaunut erotetaan ajoneu-voliikenteestä omille kaistoilleen. Kaupunkimaisen ympäristönluomiseksi katualue kuitenkin halutaan pitää mahdollisimmantiiviinä.

Satama varautuu Länsiterminaalin matkustajamäärän kas-vuun. Nopeiden alusten suosio on viime vuosina erityisesti kas-vanut. Matkustajalaivoissa kuljetetaan myös raskasta liikennettä.Tällä hetkellä matkustajalaivojen mukana kulkee noin 300 rekka-ja kuorma-autoa vuorokaudessa, joten raskasta liikennettä jääJätkäsaareen tavarasataman poistuttua.

Sataman päälle kaavaillun toimistorakentamisen kohdalla Val-tamerenkadun tasausta nostetaan. Sataman sisäinen liikennejää nykyiselle maantasolle uuden betonikannen alle.Alueen asukkaiden ja työntekijöiden pysäköintipaikat Atlantin-kadun pohjoispuolella sijoitetaan alueellisiin laitoksiin. Pysä-köinnin suunnittelussa on lähdetty työpaikkojen ja asuntojenautopaikkojen vuorottaiskäytöstä, mikä tarkoittaa sitä, että käyt-täjillä ei ole omia nimikkopaikkoja. Länsi-Pasilassa on vastaa-valla ratkaisulla saavutettu pysäköintilaitokseen 160 % käyt-töaste. Saukonnokan ja Saukonrannan alueilla pysäköintipai-kat ovat tonttikohtaisesti pihan alla. Lisäksi kaikilla kaduilla onvieras- ja asiointipysäköintipaikkoja. Asemakaavoitusvaihees-sa kiinnitetään huomiota yhteiskäyttöautojen pysäköintipaik-kojen tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen.

Autopaikkamäärien laskentaohjeina käytetään kaupunkisuun-nittelulautakunnan vuonna 1994 hyväksymiä ohjeita muilta kuinasukaspysäköinnin osalta. Alueen keskeisellä, tiiviisti rakenne-tulla alueella käytetään Ruoholahden laskentaohjetta 1 ap / 150k-m2. Länsiosan pienkerrostaloalueilla käytetään kaupunkisuun-

ylh. Jätkäsaaren kalliotilojen alustava suunnitelma

alh. Alueelliseen pysäköintilaitosjärjestelmään kuuluvat autopaikat. Saukonrannassa

ja -nokassa paikoitus järjestetään tontti- tai korttelikohtaisesti.

maksi osaksi Mechelininkadulta Länsiväylälle. Pohjoiseen me-nevälle liikenteelle Porkkalankadun liittymässä on kapasiteet-tia. Ennustetilanteessa Mechelininkadulta etelästä vasemmal-le Porkkalankadulle kääntyvän liikenteen määrä ei juuri kasvanykytilanteesta. Mechelininkatua suoraan menevä liikenne sensijaan lisääntyy yli kaksinkertaiseksi. Mechelininkadun liiken-teen todettiin simuloinnilla toimivan kohtuullisesti myös Pork-kalankadun liittymässä. Eniten ruuhkautui Mechelininkatua poh-joisesta tuleva liikenne.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu mahdollisuutta ajo-neuvoliikenteen kaksitasoratkaisuun Mechelininkadun ja Jät-käsaaren liittymässä. Ratkaisuun ei ole järkevää investoida, koskase ei tule lisäämään Mechelininkadun välityskykyä kokonaisuu-tena. Tätä ratkaisua ei esitetä osayleiskaavaan. Keskustatun-nelin rakentamisen jälkeen Jätkäsaaresta tulee olemaan jous-tava yhteys keskustatunneliin Crusellinsillan kautta, joka hel-pottaa Mechelininkadun ruuhkaisuutta.

41

nittelulautakunnan hyväksymää ohjetta 1 ap / 125 k-m2.Kadunvarsipaikkoja yleiseen pysäköintiin koko alueella on

noin 850 paikkaa.

4.5.3 Kevyt liikenne

Jalankulusta erotellut pyörätiet ovat useimmiten kokoojakatu-jen molemmin puolin, poikkeuksena Valtamerenkatu, jolla pyö-rätie on vain asuinkorttelien puolella. Länsisatamanpuistoonsuunnitellaan kevyen liikenteen pääväylä, joka ylittää Välime-renkadun ja jatkuu edelleen Ruoholahteen ja metroasemalle.Lisäksi yhteys matkustajasatamasta metroasemalle on johdettuliikuntapuiston kautta Länsisatamanpuiston pääreitille ja tehtymahdollisimman luontevaksi. Helsingin rantoja kiertävä kevy-en liikenteen verkosto tulee laajentumaan myös Jätkäsaareen.Aluetta suunnitellaan “Esteetön Helsinki” –projektin tavoittei-den mukaisesti siten, että liikkuminen mm. polkupyörällä, rul-laluistimilla ja pyörätuolilla sekä lastenvaunujen kanssa on vai-vatonta. Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteyskantakaupungin suuntaan on mahdollista rakentaa, kun sata-marata poistuu käytöstä.

alh. Jätkäsaaresta Mechelininkadulle tulevan liikenteen ennustettu muutos.

oik. Ennustetut liikennemäärät Jätkäsaaressa ja lähialueella (autoja arkivuorokautena).

42

4.5.4 JoukkoliikenneJätkäsaaren joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunuilla. Alueellesuunnitellun asukas- ja työpaikkamäärän perusteella tarvitaan kol-me raitiovaunulinjaa. Nykyiset linjat 6 ja 8 jatkavat Jätkäsaareenja lisäksi tarvitaan linja, joka palvelee satamaa ja sen yläpuolel-le rakennettavaa toimitila-aluetta. Tämä on nimetty linjaksi 2,joka kulkisi Katajanokan terminaalista rautatieaseman kautta Län-sisataman terminaalille.

Linjan 8 päätepysäkki on tällä hetkellä Itämerenkadun pääs-sä. Ruoholahden puolella jo rakennetulla Länsisatamankadullaon tilavaraus jatkaa raitiotietä Itämerenkadulta etelään. Saukon-paaden asemakaavassa raitiotievaraus on mukana.

Raitiovanulinjoja suunniteltaessa tutkittiin eri linjausvaihtoeh-toja. Raitiotieverkostossa painotetaan asuinalueen joukkoliiken-teen palvelutasoa. Suurimmalla osalla asukkaista on 300 met-rin kävelyetäisyys lähimmälle raitiovaunupysäkille. Maksimietäi-syydeksi tulee 400 metriä.

4.5.5 HuoltoliikenneAlueen huoltoliikennereitit tarkentuvat asemakaavoitusvaihees-sa. Periaatteena on, että huoltoliikenne hoidetaan suoraan tont-tikaduilta. Jätehuollon järjestämiseksi esitetään alueellista jätteenimukeräysjärjestelmää, jota on tutkittu yhdessä YTV:n kanssa.Jäteasema sijoitetaan kalliotilaan pysäköintilaitoksen ja huolto-kadun yhteyteen. Tällöin jäteautojen liikkuminen alueen tontti-kaduilla poistuu lähes kokonaan. Nykyisen Bunkkerissa sijaitse-van rakennusviraston kunnossapidon tukikohdan korvaamistapysäköintilaitoksen ja jäteaseman yhteyteen tutkitaan ensimmäi-sen asemakaavamuutoksen yhteydessä.

43

ylh. Jätteen imukeräys (piirros: Envac Ab)

alh. Jätteen tonttikohtainen lajittelupiste ja jäteasema kalliotilassa,

Hammarby-Sjöstad Tukholma (katso myös s. 49)

44

4.6 Palvelut4.6.1 Julkiset palvelut

Opetustoimi

Jätkäsaaren alueella on osoitettu paikat kahdelle peruskoululle.Toinen kouluista sijaitsee Hietasaaren alueella liikuntapuiston vie-ressä ja on kooltaan 5 400 k-m2. Toinen kouluista sijaitsee Sau-konrannan alueella Poseidonin puistoon rajautuen ja on kooltaan7 400 k-m2. Tässä mitoituksessa on oletettu että Ruoholahdes-sa toimivan Kansainvälisen koulun tilat siirtyvät kaupungin hal-tuun koulun saatua uudet tilat Saukonpaaden alueelta. Tällöin si-joitetaan osa Jätkäsaaren oppilaspaikoista nykyisen kansainvä-lisen koulun tiloihin. Mikäli näin ei jostain syystä tapahtuisi, tu-lee koulujen kerrosalaa lisätä yhteensä 3 800 k-m2.

Lisäksi opetustoimintaa tulee kahteen lastentaloon, joihin si-joittuu peruskoulun alkuopetusta ja päiväkotitoimintaa. Näidenkerrosalat ovat 3 000 k-m2 ja 2 000 k-m2. Lastentaloista toinensijaitsee asukaspuiston vieressä Atlantinkadun varressa ja toinenalueen pohjoisosassa entisen Huutokonttorin tiloissa.

Lisäksi tarvittaneen tilapäisiä parakkikouluja lapsimäärän ol-lessa maksimissaan rakentamisen jälkeisinä vuosina.

Sosiaalitoimi

Jätkäsaaren palvelujen suunnittelun lähtökohtana on pidetty sitä,että peruspalvelut tuotetaan monipuolisesti sekä kunnallisina ettäyksityisinä palveluina. Yksityiset ja kaupalliset palvelut tulevatolemaan merkittävä osa palvelutarjontaa. Julkisen ja yksityisenvälimaastossa olevat palvelut lisääntyvät. Palveluja tuotetaan jat-kossa yhä enemmän viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja asuk-kaiden yhteistyönä. Sosiaalipalvelujen rakenne tulee olemaanavohuoltopainotteinen ja asiakaslähtöinen.

Ruoholahden ja Jätkäsaaren aluetta tarkastellaan yhtenä ko-konaisuutena. Suunnittelutavoitteeksi asetetaan väestön moni-puolinen ikäjakautuma ja sosiaalinen rakenne mukaan lukienmonikansallinen väestö. Alkuvaiheessa alle kouluikäisten suhteel-linen osuus väestöstä saattaa olla huomattavan korkea.

Tulevaisuuden asuinympäristö on nykyistä enemmän ympä-ristö, jossa ollaan myös päivisin. Kotona oleskelevien ja kotonatyötä tekevien määrä lisääntyy. Sosiaali- ja terveydenhuollon pal-velut kytketään tulevaisuudessa entistä enemmän kotiin (vanhuk-set, vammaiset ja kehitysvammaiset). Asuinympäristöä on aja-teltava erilaisten ihmisten ja monenlaisen tekemisen ympäristö-nä.

Kaupunkisuunnittelussa varaudutaan uusiin tulevaisuuskuviin.Suunnitteluratkaisujen tulee olla monipuolisia ja tilojen muun-neltavia mm. huomioiden uuden asuinalueen alkuvaiheissa ko-rostuvat lasten ja nuorten tarpeet.

Sosiaalitoimen keskuksen tilatarve on yhteensä noin 5 000 m2

ja se on sijoitettu Atlantinkadun pohjoispäähän raitiovaunuase-man ja Saukontorin keskuksen välittömään läheisyyteen. Samaankortteliin voidaan sijoittaa myös yksityisen palveluasumisen ti-loja, jolloin muodostuu ns. palvelukortteli ja on mahdollista saadasynergiaetuja tilojen käyttöön ja palvelujen tuottamisen.

Päivähoito

Vakiintuneeksi lapsimääräksi alueella on arvioitu 9 % asukasmää-rästä eli 1 350 alle kouluikäistä lasta, joista 1–6-vuotiaita olisi yh-teensä 1 150 lasta. Tilapäiseksi lapsimäärän huipuksi arvioidaan14 % asukasmäärästä, jolloin Jätkäsaaren alueella olisi enimmil-

lään 2 100 alle kouluikäistä lasta.Päivähoitopaikkojen tarpeeksi alueella arvioidaan muodostu-

van 64 %, pysyvien hoitopaikkojen tarve on 740. Maksimissaanhoitopaikkojen tarve on 1 150.

Päiväkotipaikkojen tarpeeksi arvioidaan 90 % päivähoitopai-koista, jolloin pysyvien päiväkotipaikkojen tarve on 670 ja vas-taavasti tilapäinen päiväkotipaikkojen huipputarve 1 030. Tilapäis-tä tarvetta palvelevat päiväkotipaikat voivat olla esim. kahden ryh-män yksiköitä, joista voidaan helposti luopua tai joiden käyttö-tarkoitusta voidaan muuttaa esim. sosiaalitoimen asunnoiksiasuntorakentamisen yhteydessä.

Pysyviä päiväkoteja tulee alueelle molempiin lastentaloihin janäiden lisäksi 6. Tilapäisiä päiväkoteja tarvitaan 3. Lisäksi varau-dutaan 15–20 ryhmäperhepäiväkotiin.

Pysyvät päiväkodit alueella• 2 x 4 ryhmän yksikköä / lastentaloissa• 3 x 5 ryhmän yksikköä / oma tontti• 3 x 3 ryhmän yksikköä / korttelissa

Asukaspuistot

Länsisatamanpuiston osana Atlantinkadun varressa on asukas-puisto, johon sijoitetaan esim. koululaisten iltapäivähoitoa ja leik-kitoimintaa sekä asukkaiden ja järjestöjen toimintaa. Tarvittavatsisätilat sijoitetaan viereisen korttelin pohjakerrokseen. Asukas-puiston koko on n. 4 500 neliömetriä.

Asukastilat

Erilaiset harrastus- ja kulttuuriyhteisöjen ylläpitämien vapaa-ajantoimitilojen lisäksi varataan asukastiloja asukkaiden omaehtoistatoimintaa varten vähintään 1 % asuntokerrosalasta. Asukastiloistavähintään puolet suunnitellaan kaikkien asukkaiden yhteisiksi jaloput talokohtaisina.

Palveluasuminen

Palvelukortteli sijaitsee Atlantinkadun pohjoispäässä vastapää-tä Saukontorin keskusta, julkisten ja kaupallisten palvelujen lä-hituntumassa sekä raitiovaunuaseman vieressä. Kortteliin sijoit-tuu kunnallisia, yksityisiä sekä järjestöjen ja yhteisöjen palveluitaja toimintaa.

Vanhuspalveluiden korttelissa sijaitsee palvelutaloja, joissa onpalveluasuntoja sekä tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Kort-teliin varataan tilat myös päivätoiminta- ja kuntoutuskeskustavarten sekä kotihoidonkeskus (kotipalvelun ja kotisairaanhoidonpalvelujen tarjoaminen korttelissa ja lähialueella). Viihtyisän jaturvallisen korttelipihan tulee tarjota monipuoliset liikuntamah-dollisuudet. Palvelukorttelissa voi lisäksi olla muita palveluja taiavoimia asukastiloja sekä asuntoja, jolloin eri ikäryhmien välinenvuorovaikutus on mahdollista.

Kehitysvammaisten asumisyksikkö ja päivätoimintakeskus

Jätkäsaaren alueelle tarvitaan kehitysvammaisille 15-paikkainenasumisyksikkö, joista 10 paikkaa muodostaa ympärivuorokau-tisen hoitopaikan ikääntyville. Tämä yksikkö voi sijoittua vanhus-ten palvelukortteliin tai asuntokortteliin.Lisäksi alueelle tarvitaan 15 -20 -paikkainen päivätoimintakeskusvaikeasti kehitysvammaisille liikuntavammaisille asiakkaille.

Terveyspalvelut

Terveyspalvelut sisältävät terveysaseman, hammashoitolan ja

45

kotihoidon palvelut. Terveysasema voi palvella Jätkäsaaren jaRuoholahden asukkaiden lisäksi myös muiden lähialueiden asuk-kaita. Terveyspalvelujen tilat sijaitsevat palvelukorttelissa ja tilan-tarpeeksi varataan yhteensä 7000 k-m2.

Liikuntapalvelut

Sataman nykyiseen kappaletavaravarastoon (“bunkkeri”) esite-tään erilaisten liikuntapalvelujen ja palloilutilojen sekä uimahal-lin sijoittamista. Liikuntakeskus liittyy luontevasti rakennuksenläheisyyteen kaavailtuun liikuntapuistoon.

Nuorisotoimi

Nuorisotoimen keskeinen kohderyhmä on 10–17-vuotiaat. Toi-minnan tilatarve Jätkäsaaressa on nuorisopuisto sekä täysimit-tainen nuorisotalo (800 k-m2). Nuorisotiloiksi esitetään entistäsataman huoltorakennusta, huutokonttoria, jonne mahtuu myösmuuta kaupungin toimintaa.

Kaupunginkirjasto

Alueelle sijoitetaan kirjasto, jonka palvelualue on Jätkäsaaren li-säksi Ruoholahti, Munkkisaari sekä osin Punavuori ja Kamppi.Nykyisen Punavuoren kirjaston palvelut siirtyvät Jätkäsaareen.Lähimmät muut kirjaston toimipisteet ovat Rikhardinkadun- jaTöölön kirjastot. Kirjaston tilantarve on 2 000 k-m2 ja se sijoite-taan Saukontorin keskukseen.

Kirkolliset palvelut

Jätkäsaaren - Ruoholahden alueelle muodostuva väestöpohjapuoltaa evankelis-luterilaisen kirkon rakentamista Jätkäsaareen.Seurakuntayhtymän toivomuksena on merelle avautuva, noin 1 500k-m2 suuruinen ns. merikirkko, joka myös toimisi erityisesti kau-punkilaisten vihki- ja muiden perhejuhlien pitopaikkana. Kirkonyhteyteen tulisi lisäksi monitoimitiloja vanhuksille ja nuorille. Mui-den uskontokuntien mahdollisiin tilatarpeisiin varaudutaan tar-vittaessa.

4.6.2 Kaupalliset palvelut

Jätkäsaaren kaupallisten palveluiden mitoituksen lähtökohtanaon alueella asuvan väestön ostovoima sekä alueelle sijoittuvientyöpaikkojen luomat tarpeet. Kaupunginosa, joka toimii aktiivi-sesti kantakaupungin reuna-alueiden tavoin, ylläpitää monenlais-ta toimintaa. Kaupallisten palveluiden mitoitusta ja rakennetta ontutkittu alueen väestön ja muiden kuluttajaryhmien ostovoima-analyyseilla. Hyvä palvelutaso saavutetaan, kun peruspalveluista60–90 % saadaan omalta alueelta. Erikoispalveluissa ostovoimansiirtymät keskustaan ovat suurempia, mutta oma alue voi tavoit-taa 10–30 % ostovoimasta. Kauppaan ja ravitsemispalveluihinkohdistuvasta Jätkäsaaren asukkaiden ostovoimasta lasketaanjäävän noin 40 % alueelle ja suurin osa ostovoimasta siirtyy Hel-singin keskustaan.Länsisataman matkustajamäärät ovat korkeat, ja määrä on olluttasaisesti kasvussa. Lähinnä Viroon suuntautuva matkailu tuovuositasolla sataman kautta tällä hetkellä 3 miljoonaa matkus-tajaa. Näistä suuri osa on risteilymatkustajia, jotka pistäytyvätmaissa kaupunkilomalla yhden vuorokauden ajan. Päiväkävijöistävoidaan laskea noin 500 000 matkustajan saapuvan HelsinkiinLänsisataman kautta. Päivässä matkailijoita on keskimäärin 1 400henkeä. Määrä kasvaa vuositasolla noin 3%, jolloin vuoteen 2020

Julkisten palveluiden sijoittuminen.

mennessä matkailijoita tulee olemaan noin 2 400 henkeä päiväs-sä.

Saukontorin keskus tulee rakentaa monipuoliseksi palvelukes-kukseksi. Keskukseen on tarkoitus sijoittaa yksi tai kaksi suur-ta päivittäistavarakauppaa (á 1 200–1 500 k-m²), suurimmat eri-koiskaupat sekä osa julkisista palveluista. Alueella asuva väes-tö edellyttää kaupallisten palveluiden tilaa 35 000 k-m2, josta osatulee sijoittumaan Jätkäsaaren keskukseen ja muut sijoittuvat ka-dunvarsille katutasoon. Matkailijat tarvitsevat erilaisia palvelut-iloja noin 8 000 k-m2, jotka sijoittuvat lähinnä terminaalialueenpohjoispuolelle Valtamerenkadun varteen. Toimistojen ja muidentyöpaikkojen kautta syntyy lisätarvetta kaupallisille palveluilla 13 000k-m2. Yhteensä paikallisen väestön, matkailijoiden ja työpaikkojenedellyttämä kaupallisten palveluiden tilantarve on noin 56 000k-m2.Keskusta lukuun ottamatta kaupalliset palvelut sijoitetaan katu-tasoon katujen varsille. Keskittämällä toimintoja tiettyihin pistei-siin luodaan kaduille asiointipaikkoja. Niiden toimivuus ja vah-vuus perustuu tarjonnan riittävään määrään, laatuun ja omalei-maisuuteen. Keskus luo vetovoimaa, mikä tukee ympärille raken-tuvia kadunvarsimyymälöitä. Saukontorin keskuksen ympärille

46

muodostetaan kadunvarsiin palvelukeskittymä, joka osin tukeu-tuu keskukseen. Kadunvarsitilat tarjoavat vaihtoehdon kauppa-keskuksessa sijaitseville liikepaikoilla, mutta samalla laajentavatkauppakeskittymää keskuksen ympärillä.

Matkailu tulee olemaan merkittävä alueen toimintoja leimaavatekijä. Virolainen matkailijan kulutuksesta kolmannes kohdistuuravitsemispalveluihin ja loput vähittäiskauppaan. Laajenevaanmatkustajasatamaan saattaa tulevaisuudessa siirtyä myös mui-den suuntien laivaliikennettä. Länsisataman terminaalin pohjois-puolelle muodostetaan Valtamerenkadun varteen rakennustenalakertaan matkailijoita houkutteleva ja palveleva kaupallinenkeskittymä. Ravintoloiden ja kahviloiden sekä erikoiskauppojenmäärä tulee olemaan alueella suurempi kuin muualla Jätkäsaa-ressa. Matkailualueella on tarpeen varaus hotellitoiminnalle. Sa-taman vanhat rantamakasiinit voidaan varata matkailupalveluilleja niiden lähialueiden kortteleiden katutason liiketilat osoitettai-siin kaupallisille palveluille, jotka tukeutuvat matkailutoimintaan.

4.7 Yhdyskuntatekninen huolto4.71 VesihuoltoRuoholahden nykyiseen asuinalueeseen liittyvä osa voidaan liittäänykyisiin vesihuollon verkostoihin. Muuta aluetta varten tarvi-taan uusi vesihuoltoverkosto. Nykyinen satamassa sijaitseva jä-tevedenpumppaamo joudutaan korvaamaan tehokkaammalla.Samalla se siirretään sopivampaan paikkaan.

4.72 Energiahuolto

Alue ei tarvitse omaa sähköasemaa. Sähkönsiirtoverkkoa vahvis-tetaan merkittävästi ja sähkönjakeluverkosto rakennetaan koko-naan uudestaan. Liittyminen kaukolämpöverkostoon rakennetaanCrusellinsillan ja Tullaajankujan kautta. Kampin suunnasta joh-detaan alueelle kaukojäähdytysverkosto Valtamerenkatua pitkinja se palvelee pääasiassa hotellia, liikuntakeskusta ja matkusta-jasataman alueen toimistokortteleita. Myös muiden asuin- jatoimistorakennusten liittäminen jäähdytysjärjestelmään on mah-dollista

4.73 Jätehuolto

Jätkäsaarenkallion maanalaisen pysäköintilaitoksen yhteyteenesitetään rakennettavaksi myös kalliotilaan sijoittuvia huoltoti-loja esimerkiksi keskitettyä jätteenkeräysjärjestelmää varten.Tällöin jätteiden kerääminen asuinkortteleista vähenee huomat-tavasti. Laitos tarvitsee oman poistoilmakanavan, jossa on te-hokas äänenvaimennus ja jäteilman suodatus. Lisäksi laitoksenkeräysputkistoille tulee varata tila katu-, puistoja korttelialueilta.Järjestelmällä voidaan kerätä bio-, seka- ja paperijäte eli noin 80% jätteestä. Metallin, lasin pakkauskartongin ym. keräys järjes-tetään nykyiseen tapaan alueellisesti.

4.74 Tietoliikenne

Alueen suunnittelussa varaudutaan nykyaikaisen tietoliikenne-verkoston rakentamiseen.

Kaupallisten palveluiden sijoittuminen.

4.75 VäestönsuojeluKalliossa sijaitseva pysäköintilaitos voidaan varustaa osin väes-tönsuojiksi, jotka kattavat noin 2/3-osaa alueen asukkaiden suo-japaikkatarpeesta. Näiden väestönsuojien kertymä-alue kattaanoin puolet osayleiskaava-alueen pinta-alasta, kun väestönsuojientuloteiden maksimipituutena käytetään 250 m. Saukonnokan,Saukonrannan ja Valtamerenkaaren etäisimpiin osiin rakennetaantalokohtaiset väestönsuojat.

4.8 Alueen käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet4.8.1 Maa- ja vesirakentaminen, maanpinnan korkeusasemaSuunnitelmaan sisältyy huomattava määrä uutta täytemaa-aluettanykyisellä merialueella. Sen kohdalla olevat nykyiset hienorakei-set maa-ainekset ruopataan pois ja tilalle tuodaan rakennuspoh-jan laatuvaatimukset täyttävä täytemaa. Koko alueen maanpinnankorkeusasemaa joudutaan korottamaan, jotta alueelle saadaan kui-vatuksen vaatimat kaltevuuserot ja suojatäyttö pilaantuneille maa-alueille. Maanpinnan korkeusaseman vaihtelu lisää myös viihty-vyyttä. Ruoppauksia tulee noin 2,0 Mm3 ja täyttöjä vesialueelle noin4,5 Mm3. Täyttöjä maa-alueella tehdään noin 1,4 Mm3.

47

ylh.vas. Vesihuolto, kaukolämpö ja kaukojäähdytys

alh.vas. Jätteen imukeräys, sähkönsiirto ja tietoliikenne

48

4.8.2 Pilaantuneet maa-alueetToimenpiteitä on käsitelty myös kohdassa 3.2.7.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikka eristetään ja suojataan nykyi-selle paikalleen ja sen päälle rakennetaan liikuntapuisto. Raken-nuskortteiden alle voidaan jättää epäorgaanisilla aineilla lieväs-ti pilaantuneita maa-aineksia tietyin rajoituksin. Viheralueeltavarataan alueita rakennustoiminnasta tulevan epäorgaanisillaaineksilla lievästi pilaantuneen maan sijoittamiseen. Maa-ainekseteristetään viherrakenteista, jotta haitta-aineet eivät kerry kasveihin.Sedimenttien pilaantuneet pintaosat edustavat noin 9% ruopat-

Jätkäsaari, entisen kaatopaikan alue. Leikkauspiirustus. Yhdyskuntajätteen kaatopai-

kan aluetta ei voida ottaa korttelialueeksi, koska jätetäyttö ulottuu syvälle. Alueen

päälle rakennetaan eristys-, kaasunkeräys- ja suojakerrokset, jonka jälkeen se voi-

daan viimeistellä liikunta-alueeksi. Jätetäytön reuna-alueilla voidaan tehdä myös mas-

sanvaihtoja.

49


Maaperän kunnostuksen periaatteet, kun rakennukset

perustetaan paaluperustuksille, SCC Viatek Oy 8.5.2002

50

ylh. Jätkäsaaren nykyisiä korkeusasemia

alh. Jätkäsaaren tulevia korkeusasemia

4.8.3 PohjarakentaminenAlueella käytetään perustamistapana maanvaraista perustamistaluonnonmaan tai kallion varaan, maanvaraista perustamista vah-vistetun täytemaan varaan tai paaluperustusta. Pohjarakennus-kustannukset ovat noin 35 - 505 euroa kerrosneliömetriltä riip-puen kerrosten lukumäärästä. Edullisimmat rakennuspaikat si-jaitsevat saarien alueella ja kalleimmat rakennuspaikat paksujenlouhetäyttöjen alueella. Osalla paaluperustusta edellyttävääaluetta voidaan käyttää maanvaraista perustamista täytemaan va-raan, mikäli alueella on tehty laaja-alaisempi pohjanvahvistus esi-merkiksi syvätiivistyksenä ja ennen täytteen rakentamista hieno-rakeiset maakerrokset on poistettu. Kunnallistekniikka voidaanrakentaa maanvaraisesti.

51

4.8.4 MeluntorjuntaAjoneuvoliikenne aiheuttaa meluhaittaa kokoojakatujen varsilla.Rakennuskorttelit on suljettu katujen suuntaan ja niiden pihoil-le liikenteen äänet eivät juuri yllä. Liikuntapuiston pohjoisosaanleviää melua sekä Valtamerenkadulta että Länsisatamankadulta.Liikuntapuiston länsi- ja eteläosassa keskiäänitaso on päivällä yli55 dB mikäli melun leviämistä ei rajoiteta. Suurimmassa osas-sa liikuntapuistoa keskiäänitaso on kuitenkin alle 55 dB, joka onohjearvotaso ulko-oleskelualueilla, ja koulun lähistöllä 45-50 dB.Päiväaikana matkustajasataman laivat eivät aiheuta merkittäväämeluhaittaa.

Yöllä keskiäänitason ohjearvot ovat alemmat kuin päivällä.Ajoneuvoliikenne aiheuttaa meluhaittaa samoilla paikoilla kuinpäivällä eli lähinnä virkistysalueilla. Matkustajasatamassa yöpyväalus aiheuttaa melua liikuntapuistossa, mikäli apukonetta käy-tetään. Kortteleiden sisäpihoille melu ei yllä, mutta lähimpienkortteleiden ylimmissä kerroksissa parvekkeet tulee sijoittaasuojaiselle puolelle. Näissä kortteleissa sataman puolelle voidaanrakentaa toimitiloja. Julkisivuihin kohdistuva melu ei ole niinvoimakasta, ettei sitä voitaisi normaaleilla seinärakenteilla vai-mentaa.

Koneellinen ilmanvaihto rakennetaan kaikkiin uusiin kerros-taloihin ja ilmanvaihtokojeet aiheuttavat jonkin verran ääntä.Matkustajasataman lähistöllä kaukojäähdytysverkostoa voidaankäyttää tuloilman jäähdytyksessä, mikä vähentää kiinteistökoh-taisten jäähdytyskoneiden käyttöä ja niiden meluhaittaa. Kiinteis-tökohtainen jäähdytys vähentää myös tarvetta rakentaa tuuletus-ikkunoita matkustajasataman puolelle.

Ensimmäisen asemakaavamuutoksen suunnittelun aluksi ontarkasteltu Länsisataman matkustaja-alusten melupäästöjä ta-vanomaista tarkemmin. Työhön kuului melumittauksia, melusel-vityksen tarkistus mittaustulosten ja maankäytön muutostenpohjalta, laivamelun äänieristysluvun määritys, esitys äänieris-tyksen arviointimenettelyksi sekä ehdotus äänieristyksen toteut-

vas. Ajoneuvoliikenteen keskiäänitaso päivällä 2 m laskentakorkeudessa.

oik. Satamassa yöpyvän aluksen ja ajoneuvoliikenteen keskiäänitaso 22 m laskenta-

korkeudessa, kun alus käyttää apukonetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Akukon Oy

tamiseksi. Laivat aiheuttavat lähimpien asuinrakennusten julki-sivuille noin 56 dB(A) keskiäänitason. Sisällä asuinhuoneissakeskiäänitaso saa yöllä olla korkeintaan 30 dB, mutta asumis-terveysoppaassa on annettu yöaikaisen pientaajuisen musiikki-melun ohjearvoksi 25 dB. Laivamelun ollessa pientaajuista, voi-daan ohjearvotasona käyttää yöllä 25 dB ja äänitasojen erotuk-sen tulee olla vähintään 31 dB. Lähimpien toimistorakennustenjulkisivuihin kohdistuu noin 65 dB(A) keskiäänitaso. Sisällä kes-kiäänitaso saa olla päivällä enintään 40 dB ja äänitasojen erotuk-sen on oltava vähintään 25 dB. Seinärakenteiden ääneneristävyyson heikompi laivamelun taajuusalueella kuin esimerkiksi ajoneu-voliikenteen melun taajuusalueilla. Umpinainen 120 mm paksubetonirakenne täyttää ääneneristävyysvaatimuksen, mutta kevyt-rakenteiset ulkoseinät eivät täytä. Asuinrakennuksen ikkunoidenja parvekeovien sijaitessa melulähteen puolella, tulee rakentaaerillinen levyseinä kiviseinän sisäpuolelle. Toimistorakennuksessalevyseinää ei tarvita vaikka ikkunoita olisikin, mutta täyslasijul-kisivu ei sovellu. Ikkunoissa tulee myös olla tavanomaista pak-sumpi lasi ja lasivälin tulee olla tavanomaista suurempi. Asuin-huoneistojen parvekeovet sataman puolella ovat mahdollisia,mutta niiden tulee olla kaksinkertaiset. Laivamelun puolelle eipitäisi rakentaa raitisilmaventtiileitä tai tuuletusikkunoita.

52

5 Osayleiskaavaehdotus

53

Koska osayleiskaava- alueen rakentaminen kestää kauan, pari-kymmentä vuotta, on osayleiskaava laadittu yleispiirteisenä. Osa-yleiskaavassa määritellään rakentamisalueet, mutta muutokseteri alueiden sisällä ovat mahdollisia.

5.1 Asuntoalueet (AK, A)Alueella on kaksi erityyppistä asuntoaluemerkintää, kerrostalo-valtainen asuntoalue (AK) ja matalamman rakentamisen asun-toalue (A). Merkinnät kuvaavat alueen yleistä luonnetta ja mo-lemmilla saattaa olla suurtakin vaihtelua yksittäisten korttelienrakentamistavoissa. Asuinkorttelien merkintöihin sisältyvät myöspalvelut, liiketilat, tonttikadut, kevyen liikenteen kadut, pysäköin-nin tarvitsemat tilat, korttelipuistot sekä yhdyskuntateknisenhuollon alueet.

Osayleiskaavan määräykset asuntoalueille ovat seuraavat:Kerrostalovaltainen alue (AK), jolle saadaan rakentaa pääosin

asuintaloja. Asemakaavassa asuinrakennusten alimpiin kerrok-siin saa osoittaa palvelutiloja, toimitiloja ja liiketiloja. Aluettakehitetään lisäksi palvelujen, virkistyksen ja asuinympäristöönsoveltuvien toimitilojen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntatek-nisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asuntovaltainen alue (A), jolle saadaan rakentaa pääosin 3-5-kerroksisia rakennuksia. Asemakaavassa asuinrakennustenalimpiin kerroksiin saa osoittaa palvelutiloja, toimitiloja ja liike-tiloja. Aluetta kehitetään lisäksi palvelujen, virkistyksen ja asuin-ympäristöön soveltuvien toimitilojen sekä alueelle tarpeellisenyhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

5.2 Lähipalvelujen alue / työpaikka-alue (PL/TP)Lähipalvelujen alueeksi/ työpaikka-alueeksi on osoitettu maka-siinien L2 ja L3 alue, hotellille kaavailtu alue, Saukontorin kes-kus ja sitä vastapäätä sijaitseva palvelukortteli.

5.3 Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY)Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi on osoitettu koulut, lii-kuntahalli ja kirkko sekä siihen liittyvä alue.

5.4 Työpaikka-alue (TP)Työpaikka-alueeksi on osoitettu Saukonpaaden keskukseen liit-tyvä Ruoholahden reunan lounaisosa.

5.5 Puisto (V)Puistoksi on osoitettu keskuspuisto (Länsisatamanpuisto), Po-seidonin puisto, asukaspuisto ja rantapuistot. Korttelipuistot si-

sältyvät asuntoaluemerkintöihin. Puiston täytemaana käytetäänmyös lievästi pilaantuneita maa-aineksia.

5.6 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi on osoitettu Jätkäsaarenliikuntapuiston alue. Alue rakennetaan eristettävän yhdyskunta-jätteen kaatopaikan kohdalle.

5.7 Satama-alue (LS) Alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia ti-loja ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja.

5.8 Satama-alue / työpaikka-alue (LS/TP)Alue varataan matkustajasatama-, työpaikka- ja palvelutoimin-tojen alueeksi. Lisäksi alueelle saa rakentaa liikenteen hoidonkannalta tarpeellisia tiloja ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja.Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-,toimisto- ja näihin verrattavia tiloja ja se tulee toteuttaa kansiratkai-suna satamakentän päälle.

Kahteen viimeksi mainittuun alueeseen sisältyy matkustajasata-man alue ja sille toteutettava työpaikkarakentaminen kansiratkai-suna.

5.9 Vesialue (W)Vesialueeksi on osoitettu Jätkäsaaren rantoja ympäröivät alueetja alueella kulkevat kanavat sekä Poseidonin puiston päätteenäoleva venesatama. Vesialueelle saa rakentaa tarpeellisia siltoja.

5.10 KatualueetKatualueeksi on osoitettu ainoastaan pääkadut, alueelliset koko-ojakadut ja paikalliset kokoojakadut. Tonttikadut sisältyvät kort-telialueiden merkintään.

5.11 Suojelukohteet (sr) ja säilyvät rakennuksetSuojelukohteiksi on merkitty jo aikaisemmin asemakaavalla suo-jellut makasiinit L2 ja L3 sekä entinen sataman huoltorakennus,Laivapojanaukiolla, jotka kaikki on suunnitellut arkkitehti LarsSonck. Kaupunginmuseon aloitteesta on suojeltaviksi rakennuk-siksi merkitty lisäksi huutokonttori Valtamerenkadun ja Välime-renkadun risteyksessä ja Länsiterminaali. Lisäksi aiotaan säilyttääilman suojelumerkintää Tarmonkujan talletusvarasto eli “bunk-keri” sekä Finnsteven toimistorakennus.

54

55

56

6 Osayleiskaavan toteuttamisenvaikutukset

57

Uuden kaupunginosan rakentamisen ympäristövaikutusten ar-viointi on osa normaalia kaavaprosessia. Vaikutusten arviointiatäydennetään vuorovaikutuksessa saatujen näkökohtien perus-tella. Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia on toistaiseksiarvioitu seuraavasti:

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekävirkistysalueverkostoon

Osayleiskaava edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita,koska uusi merkittävä asuin ja toimitila-alue sijoittuu yhdyskun-tarakennetta eheyttävästi. Virkistysalueverkoston jatkuvuus ei oleuhattuna vaan päinvastoin täydentyy. Virkistysalueiden saavu-tettavuus nykyisille kantakaupungin asukkaille parantuu, koskaalueelle rakennetaan uusi keskuspuisto, jota pitkin pääsee ran-noille ja rantojen virkistysreitille.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön; vaikutuksetkaupunkikuvaan ja -siluettiin

Jätkäsaaren kaupunkirakenne tulee piirtämään mereltä katsottunamerkittävän osan Helsingin uutta silhuettia. Alue ulottuu merelleniin, että rakennetut rannat tulevat näkymään hyvin mm. Suo-menlinnan lauttasatamaan ja Lauttasaareen. Jätkäsaaresta onhyvät näkymät horisonttiin asti, ennen avomerta väliin jäävät vainPihlajasaaret ja Melkki. Tällöin myös Jätkäsaaren uusi rantakau-punginosa tulee näkymään laajalta alueelta mereltä Helsinkiälähestyttäessä. Rakentaminen tulee näkymään myös keskustansuunnasta, erityisesti Bulevardin päästä katsoen. Kalevankadunakseli on pidetty nykytilanteen mukaisesti avoimena merelle kes-kustasta katsottaessa.

Vaikutukset naapurikaupunginosiin

Osa Jätkäsaaren palveluista tulee myös naapurikaupunginosienkäyttöön. Näitä ovat kirjasto, terveysasema, liikuntapuisto, kau-punginosapuisto, rannat ja rantoja (satama-aluetta lukuun otta-matta) kiertävä yhtenäinen kevyen liikenteen reitti. Mechelinin-kadun ja Länsisatamankadun liikenne lisääntyy, katso kohta vai-kutukset liikenteeseen.

Vaikutukset luontoon

Jätkäsaaren länsirannan edustan merialueen lisätäyttöjen laajuu-den määrittämiseksi on tutkittu eri täyttövaihtoehtojen pysyviävaikutuksia veden vaihtuvuuteen, joka edelleen vaikuttaa suoraanveden laatuun. Veden vaihtuvuutta on selvitetty virtaamalaskel-min käyttäen pohjana merialueen tietokonemallinnusta. Mallikattaa koko Suomenlahden ja kantakaupungin läntisellä merialu-eella sen tarkkuus riittää myös maankäytön muutosten arvioin-tiin.

Virtaamalaskelmien tuloksena on selvitetty alue, jonka sisä-puolella tehtävien täyttöjen vaikutukset veden laadun heikkene-miseen ovat niin pieniä, että niitä on käytännössä vaikea havai-

ta. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetyt täytöt ovat tämän raja-uksen mukaisia. Jätkäsaaren suunnittelun yhteydessä suunni-teltavien täyttöjen pysyviä vaikutuksia tarkistetaan edelleen.

Rakennustöiden aikana Jätkäsaaren meritäyttöjen vaikutuk-set veden laatuun ovat pienet, kun ruoppaukset toteutetaan oi-keina ajankohtina. Kiintoainepitoisuudet jäävät pääosin kalastollehaitallisia pitoisuuksia pienemmiksi. Myös näkyvät samennus-haitat jäävät pieniksi. Koska ruoppaukset ovat lyhytkestoisia jaruoppauksen aikaisen sedimentoitumisen voidaan olettaa ole-van vähäistä, ruoppausten kasvisto- ja pohjaeläinvaikutukset ovatvähäisiä. Läjitysalueilla tapahtuvat muutokset luonnonympäris-tössä arvioidaan vesilain mukaisen ruoppaus- ja läjitysluvan ha-kemuksessa.

Merialuetäyttöjen vuoksi Jätkäsaaren länsipuolitse kiertävälaivaväylä on siirrettävä lännemmäksi.

Sedimenttien pintaosissa on alusten suojamaalista liuenneitaorgaanisia tinayhdisteitä. Yhdisteet ovat haitallisimmillaan veteenliuenneessa muodossa. Pilaantuneiden sedimenttien poistaminentäyttötöiden yhteydessä vähentää veteen liukenevan tinayhdis-teen määrää ja parantaa veden laatua tältä osin pysyvästi. Sijoi-tuspaikassa tinayhdisteet ovat kiinnittyneenä kiintoainekseen eikäliukenemista tapahdu.

Jätkäsaaressa ei juuri ole säilynyt luonnon elementtejä me-rellisyyttä lukuun ottamatta. Jätkäsaaren luonnonvarat on pää-osin tuhottu jo silloin, kun tavarasatama rakennettiin ja kallioi-set saaret louhittiin mataliksi. Alueelle rakennetaan keskuspuisto,jossa täyttömailla muotoillaan maaston korkeustasoihin vaihte-lua vastaavasti kuin alueen vanhoilla saarillakin on ollut. Alueel-lisesti korkotasot suunnitellaan siten, että muodostuu luontevasadevesikuivatusjärjestelmä ja tulvareitistö.

Rakennettavilla virkistysalueilla pilaantuneet maa-aineksetsijoitetaan siten, etteivät haitta-aineet kulkeudu maaperässä taikerry kasveihin.

Vaikutukset maisemaan

Alueesta on laadittu pienoismalli ja perspektiivikuvia. Näidenavulla voidaan arvioida maisemassa tapahtuvia muutoksia. Mer-kittävin muutos maisemassa on avoimen tilan muutos rakenne-tuksi. Tämän havaitsee selvimmin mereltä Lauttasaaren suun-nasta ja keskustan suunnasta.

Vaikutukset liikenteeseen, erityisesti joukkoliikenteeseen

Jätkäsaaren sijainti on erinomainen raitiovaunuliikenteen jatka-miseksi alueelle. Kolme raitiovaunulinjaa palvelee aluetta kuljet-taen matkustajia sekä keskustan suuntaan ja edelleen Arabian-rantaan että Töölön kautta edelleen Kallioon. Lisäksi raitiovau-nulla on yhteys matkustajasatamaan ja metroon. Myös kävely-matka metroasemalle on suurelta osalta aluetta kohtuullisenmittainen.

Sataman liikenne kasvaa vain sen verran mitä sataman toiminta

58

laajenee. Autolauttoihin lastattavien henkilöautojen ja saattolii-kenteen lisäksi samoihin laivoihin lastataan tavaraa kuljettaviarekkoja jo tälläkin hetkellä.

Liikennemäärät Mechelininkadulla ja Länsisatamankadulla li-sääntyvät. Länsisuunnan liikenteeseen vaikuttavat rakentamisenlisäksi suunnitteilla olevat merkittävät liikenneratkaisut, kutenlänsimetro ja keskustatunneli. Ruuhka- ajat todennäköisesti pi-tenevät Mechelininkadulla. Länsisatamankatu on suunniteltualueelliseksi kokoojakaduksi ja se johtaa liikenteen mahdollisim-man suoraan Länsiväylälle tai Länsiväylältä matkustajasatamaan.Ruoholahden liikenteeseen Jätkäsaaren rakentaminen ei muu-ten tule suuresti vaikuttamaan. Selkämerenkadun liikenne saattaakuitenkin kasvaa jonkin verran.

Toisaalta toimitila-, asuntoja palvelualueiden sijoittaminensamalle alueelle ja lähelle toisiaan lyhentää matkapituuksia. Tä-män tyyppinen maankäyttö suosii kevyttä liikennettä ja lisää näi-den matkojen osuutta.

Polkupyörämatkat Ruoholahden metroasemalle tulevat kas-vamaan ja polkupyörien säilytystarve metroaseman läheisyydes-sä tulee lisääntymään suuresti. Tähän tullaan varautumaan.

Ruoholahden ja kantakaupungin esimerkki on osoittanut, ettäkeskeisillä alueilla asuvat perheet omistavat keskimäärin vähem-män autoja kuin esikaupunkialueella asuvat. Sen vuoksi asun-tojen autopaikkavaatimus on Jätkäsaaressa sama kuin Ruoho-lahdessa ja alhaisempi kuin vuonna 1994 kaupunkisuunnittelu-lautakunnan keskusta- alueelle määrittelemä asuntojen vähim-mäis- autopaikkamäärä. Tämän arvioidaan riittävän, koska alu-een sijainti on keskeinen ja sille on suunniteltu erityisen hyväjoukkoliikenteen palvelutaso.

Yhteiskäyttöautojärjestelmä tulee käyttöön myös Jätkäsaares-sa, mutta sillä ei ole toistaiseksi havaittavaa vaikutusta liikenne-määriin ja pysäköintipaikkatarpeen mitoitukseen. Järjestelmä onyksi ekologisesti erittäin kannatettava palvelumuoto asukkailleja yhteisöille, jotka eivät katso tarvitsevansa autoa jatkuvasti.

Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen

Teknisen huollon verkostojen järjestelmärakennetta, vaiheittaistatoteuttamista ja vaikutusta tilavaraukseen korttelialueiden sisälläon tutkittu laatimalla alustavat yleissuunnitelmat. Suunnittelussaon otettu huomioon vesihuolto ja kuivatus, sähkö-, lämpö- jajäähdytysenergia, puhelin- ja tietoliikenne sekä jätteenkeräysput-kistot.Alueen reunoilla on riittävä määrä liityntäpisteitä nykyisiin vesi-ja energiahuollon ja tietoliikenteen verkostoihin. Lähes koko Jät-käsaaren alueella tekninen huolto rakennetaan uudestaan. Mat-kustajasataman alueella voidaan säilyttää jonkin verran nykyisiäverkostoja, mutta niidenkin uusiminen samassa yhteydessä saat-taa olla aiheellista teknisistä syistä.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Länsisataman tavarasatamatoimintojen muutettua Jätkäsaarestapois jäljelle jää laaja asfalttipäällysteinen alue valaisinpylväineenja harvoine rakennuksineen. Jätkäsaaren muuttaminen asuin- jatoimitila-alueeksi edellyttää kunnallistekniikan rakentamisen ohel-la maatäyttöjen rakentamista ja ympäristön valmistumista sa-massa tahdissa kelvollisen asuinympäristön aikaansaamiseksi.

Koska Jätkäsaaren osayleiskaava-alue ja Saukonpaaden ase-makaava-alue muodostavat toteuttamiskokonaisuuden, niidentoteuttamiskustannuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Uudis-

rakentamisen investointikustannukset on määritetty asiantuntija-arvioihin tai yksikköhintoihin perustuen soveltamalla kussakintapauksessa tarkinta käytettävissä olevaa arviota.

Kaupungin investointien yhteissummaan ei sisälly HelsinginVeden, Helsingin Energian eikä Helsingin Sataman investointi-kustannuksia, mutta ne on kuitenkin esitetty erikseen. Laskelmis-sa ei ole otettu huomioon tietoliikenteen eikä Helsingin Satamanalueelle tehtävien rakennusinvestointien kustannuksia.

Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa18.11.2004 esitetyn yhdyskuntataloustarkastelun jälkeen laskel-mia on tarkastettu seuraavilta osin:

- Crusellinsillan, raitiotien ja kunnallistekniikan rakentamisenajoitus- Crusellin sillan kustannukset sisältyvät Jätkäsaaren alueenkustannuksiin- vesihuollon yksikköhintaa on tarkistettu paremmin olosuh-teita vastaavaksi- meritäyttöjen vuoksi tehtävien meriväyläsiirtojen kustannukseton lisätty- pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelykustannuksia ontarkistettu- venesataman ja liikuntapuiston kustannuksia on tarkistettu- nykyisten rakennusten muutostöiden kustannukset on esitettyerikseen- kalliopysäköintisuojan kustannukset siirretty pois kaupunginkustannuksista- Valtamerenkadun katukannen kustannukset lisätty.

Kaupungin investoinnit:

- Saukonpaaden alue 47,9 milj.e 530 e/k-m2- Jätkäsaari 210,3 milj.e 233 e/k-m2yhteensä 258,2 milj.e 260 e/k-m2

Kaupungin investoinnit jakautuivat seuraavasti:

Rakentamisen valmistelu 66,6 milj.e(pilaantuneen maan kunnostaminen, ruoppaus, läjitys, täyt-tö, purkutyöt ja esirakentaminen)

kunnallistekniikka 66,9 milj.e(kaup. inv. 41,51 milj.e + liikelait.inv. 28,94 milj.e)kadut, sillat, raitiotie, vesihuolto ja energiahuolto)

palveluhankkeet 83,9 milj.e(lasten päiväkodit, lastentalot, koulut, nuorisotilat ja sosiaalitoimen hankkeet)

virkistysalueet ja rantarakenteet 36,8 milj.e(puistot, liikuntapaikat ja –kentät, uimaranta ja venesatamat)

liikenneväylät 4,00 milj.e(alustava arvio Mechelininkadun liittymäjärjestelyistä)

Muita investointeja on 78,0 milj.e,,,,, joka koostuu säilytettävien ra-kennusten muutostöistä ja kalliotilan rakentamisesta. Koska ai-nakin valtaosa (mm. kalliopysäköintilaitos) em. kustannuksistaei kuulu kaupungin suoran budjettirahoituksen piiriin, investoin-teja ei ole sisällytetty kaupungin investointeihin. Kalliotilaan kaa-vaillun rakennusviraston tukikohdan kustannus sisältyy kunnal-listeknisiin investointeihin. Toteutuksen valmistelun edetessäselviää, miltä osin nämä kustannukset sisällytetään kaupungintulevien hankkeiden kustannuksiin.

59

muut investoinnit:

- Jätkäsaaren rakennusten muutostyöt 49,9 milj.e- Maanalainen pysäköinti ja väestönsuoja 28,1 milj.e

Alueella välttämättä tarvittavan vesi- ja energiahuollon rakenta-vat kaupungin liikelaitokset muun rakentamisen mukaisessa ai-kataulussa. Ne eivät sisälly kaupungin budjettirahoitukseen ja onesitetty erikseen. Lisäksi kolmas liikelaitos (Helsingin Satama)vastaa oman satama-alueen maa-alueen muutostöistä, jotka onsisällytetty alla oleviin kustannuksiin. Uusien terminaalirakennus-ten, satama-alueelle rakennettavien toimitilarakennusten ym.kustannuksia ei ole mukana. Sataman ja toimitila-alueen pysä-köinti- ja huoltotiloja sijoitetaan katualueelle kannen alle, kannenkustannukset ovat kaupungin kustannuksissa.

Helsingin Energian, Helsingin Veden ja Helsingin Sataman inves-tointi:


Investointien yhteenlaskettu määrä (sis. Helsingin Energian,Helsingin Veden ja Helsingin Sataman investointikustannukset):


Vuosina 2009 – 2016 kaupungin vuosittaiset investointisummatvaihtelevat alustava toteuttamisjärjestystarkastelun perusteellavälillä n. 13 – 45 milj.e ja pienenevät oletettua valmistumisvuotta2023 kohden tasolle n. 5 – 25 milj.e. Investointien etupainottei-suus on olosuhteista johtuen väistämätön, mutta toteuttamis-järjestystä tarkennetaan edelleen pyrkimällä pienentämään etu-painotteisuutta edellä esitetystä sekä tasaamaan vuosittaisiavaihteluita.

Helsingin yleiskaavan 2002 yhdyskuntataloudellisten vaiku-tusten selvityksen mukaan Jätkäsaari kuuluu hintaluokkaan “kal-lis”, koska rakentamisen hintaa nostavat lähinnä alueen esiraken-tamisesta (ruoppaus, täytöt ja tiivistys) ja pilaantuneen maape-rän kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset.

Kaupungin talouteen kohdistuvien rakennuskustannustenosalta Jätkäsaaren osayleiskaava-aluetta voidaan kuitenkin ku-vata keskihintaiseksi koska kaupunkiin kohdistuvien kustannus-ten osuus rakentamisen kokonaiskustannuksista on em. selvi-tyksen mukaan keskimäärin 334 e/k-m2.

Crusellinsilta on tarkoitus rakentaa 2010-2011 (Suunnittelukortes oy)

60

Vaikutukset terveyteen (ympäristöhygienia, melu)

Alueen melulähteitä ovat asuinalueen ajoneuvoliikenne, raitiotie-liikenne sekä matkustajasataman liikenne ja alukset. Munkkisaa-ren helikopterikentän liikenne aiheuttaa myös alueelle melua.Helikopterikentällä on määräaikainen sijoituslupa ja luvan jatka-mista tutkitaan muulle maankäytölle syntyvien häiriöiden perus-teella.Päiväaikana meluisimpia ovat pääkatujen varret. Rakennuskortteliton suljettu katujen suuntaan ja niiden pihoille liikenteen ääneteivät juuri yllä. Pääkatuihin rajoittuvilla virkistysalueilla on me-luisampaa, varsinkin jos virkistysalue on leveä. Ajonopeuden pi-täminen alhaisena on tärkeää myös meluhaitan takia. Päiväaikanamatkustajasataman laivat eivät aiheuta merkittävää meluhaittaa.

Yöllä keskimelun ohjearvot ovat alemmat kuin päivällä. Ajo-neuvoliikenne aiheuttaa meluhaittaa samoilla paikoilla kuin päi-vällä eli lähinnä virkistysalueilla. Matkustajasatamassa yöpyvätlaivat aiheuttavat melua lähinnä liikuntapuiston pohjoisosaan janykyisestä kappaletavaravarastosta koilliseen sijaitsevien kort-teleiden julkisivuilla. Korttelin itäisin rakennus on toimitilaa. Lii-kuntapuistossa ei ole yöllä toimintaa. Julkisivuihin kohdistuvamelu ei ole niin voimakasta, etteikö sitä voitaisi normaaleilla sei-närakenteilla vaimentaa.

Rakennusten energian käytön tehostaminen johtaa siihen, ettäkaikkiin asuinrakennuksiin rakennetaan koneellinen ilmanvaih-to. Jäähdytysjärjestelmiä rakennetaan yhä enemmän myös asuin-rakennuksiin. Suurimpia toimitilarakennuksia varten voidaan ra-kentaa kaukojäähdytysverkko, joka parantaa energian käytön te-hokkuutta ja vähentää jäähdytyslaitteiden meluhaittoja. Kaikis-ta rakennusten omista lauhduttimista ei kuitenkaan päästä eroonja ne aiheuttavat jonkin verran ääntä. Nykyinen rakentamismää-räyskokoelman vaatimus ilmanvaihtokojeiden keskiäänitasolle ontiukka.

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen japalveluihin

Vaikutuksista on jo laaditut selvitykset Kantakaupungin uudet ranta-alueet, rakentamisen sosiaalisia ulottuvuuksia ja Rantojen Helsinki(Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisut 2000:1 ja 2002:14).

Jätkäsaari luo sekä sijainnin, että uusien asumismuotojen kaut-ta uusia mahdollisuuksia asukkaille ja lisää näin asumisviihtyisyyt-tä.

Monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaanvalinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille.

Toimitilarakentaminen alueella lisää työpaikkaomavaraisuuttaja siltä osalta vaikuttaa liikennettä vähentävästi.

Tiivis kaupunkimainen rakenne tuo palvelut lähelle ja mahdol-listaa toimivan joukkoliikenteen.

Suojeltavat rakennukset ja muut säilyvät rakennukset sekä säi-lytetyt laivalaiturit muuallakin kuin matkustajasatamassa tuovatosaltaan ajallista kerrostuneisuutta ympäristöön.

Jätkäsaari on osa Helsingin eteläistä suurpiiriä, johon kuulu-vat Etu-Töölö, Kruununhaka ja alueet näistä etelään. Suurpiirin asu-kasmäärä on pudonnut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikanavajaasta 150 000:stä 96 000:een eli yli 50 000 henkeä. Ruoho-lahden rakentaminen nosti asukasmäärän hetkellisesti. Muutto-tappio on kuitenkin jatkunut: esimerkiksi vuonna 2003 eteläisestäsuurpiiristä muutti 539 henkeä enemmän pois kuin muutti sisään.Jätkäsaaren rakentaminen parantaa kantakaupungin elinvoimai-suutta.

61

Jätkäsaari 2004 (Kaupunkimittausosasto) ja visio vuodelle 2024 (Neobeat)

62

7 Jatkosuunnittelu ja toteutus

63

Vuosaaren rakentaminen on aloitettu vuoden 2003 alussa ja lii-kenneyhteyksien rakentaminen alkaa vuonna 2004. Uusi sata-ma ja liikenneyhteydet valmistuvat vuonna 2008, jolloin tavara-satama-alue vapautuu ja Jätkäsaaren sekä Saukonpaaden alu-een rakentaminen alkaa.

7.1 Jätkäsaaren kaavoituksen tavoiteaikataulu:

– Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan04/2006

– Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ensimmäisenasemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi

09/2006

– Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ensimmäistä asema-kaava ehdotusta

03/2007

– Kaupunginvaltuusto hyväksyy ensimmäisen asemakaavan03/2008

– Ensimmäinen asemakaava saa lainvoiman viimeistään10/2008

Seuraavien kuuden osa-alueen asemakaavoitusta jatketaan vä-littömästi kaupunkisuunnittelulautakunnan puollettua edellisenosa-alueen asemakaavoitusta.

7.2 Rakentamisen ajoitusOheisessa kuvassa (s. 62) on esitetty rakentamisen ajoitus. Asemakaavoituksen tavoiteaikataulu

64

Kirjalliset mielipiteet olivat hyvin samansuuntaisia sekä osallis-tumis- ja arviointisuunnitelmasta että osayleiskaavaluonnokses-ta. Tämä johtunee osittain siitä, että alustava havainnekuva oliesillä jo suunnitteluohjelmaa julkistaessa. Mielipiteitä esitettiinseuraavista aihepiireistä:– liian suuri tehokkuus, liikaa asukkaita ja työpaikkoja, pihat var-joisia– tiivis kaupunkirakenne on perusteltu Jätkäsaaressa– puistoja ja kevyen liikenteen yhteyksiä pidettiin yleensä hyvi-nä, pulkkamäkeä lapsille pidettiin tärkeänä.– rantoja haluttiin luonnonmukaisemmiksi ja loivemmiksi ja ran-tapuistoa leveämmäksi sekä uimarantaa suuremmaksi– liikuntatilojen sijaintiin puututtiin ja merellistä toimintakeskustasekä kylpylän sijoittamista toivottiin– raitiovaunulinjojen kaavailtuihin reitteihin esitettiin muutok-sia– sataman matkustajaliikenteeseen esitettiin muutoksia– kevyen liikenteen alikulusta Mechelininkadulla esitettiin toisil-leen vastakkaisia mielipiteitä.– Ruoholahden reunaan ja alueen sisääntuloon haluttiin muu-toksia– palveluiden rakentamista pidettiin tärkeänä– kirkon sijainnista esitettiin vastakkaisia mielipiteitä– merialueen täytöistä ja maamassojen sijoituksesta esitettiintehtäväksi lisäselvityksiä.– hulevesiä ei saa johtaa mereen– pysäköintipaikkojen lukumäärää pidettiin liian pienenä, mut-ta toisaalta viitattiin valtuuston päätökseen pienemmästä pysä-köintipaikkamäärästä.– maaperän pilaantuneisuuden, ilman epäpuhtauksien ja haju-jen osalta arviointeja on täydennettävä.

Mielipiteitä on otettu osayleiskaavaehdotuksessa huomioon seu-raavasti:– työpaikkarakentamista on vähennetty, jolloin liikennemäärätpienenevät– Ruoholahden reunan osalta rakentamista on kevennetty ja pää-osa rakennetuista pysäköintipaikoista Laivapojankadun varres-sa on säilytetty.– sisääntuloa alueelle on väljennetty ja muutettu hotelli asuin-rakennukseksi– uimarantaa on suurennettu realististen mahdollisuuksien mu-kaan– kunnollinen pulkkamäki on lisätty täyttömaita muotoilemallakeskuspuistoon– korttelien valoisuutta ja varjoisuutta tullaan tutkimaan tarkem-min asemakaavoissa, jotka tehdään osayleiskaavan jälkeen. Osa-yleiskaavassa ei päätetä kortteleiden muotoa eikä kokoa eikä ker-roslukua. Mitoituksessa on otettu huomioon matalampia raken-nusosia asuntokatujen toisella reunalla, jolloin aurinkoa saadaan

8 Suunnittelun vaiheet

8.1 Vireilletulo, osallistumis- jaarviointisuunnitelma ja vuorovaikutusKaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluvi-raston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiinosallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.4.2003). Asi-asta ilmoitettiin myös sanomalehdissä.

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2003 kaavoituskat-sauksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Jätkäsaaren osayleis-kaavan suunnitteluohjelman 15.4.2003

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevanosallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä osa-yleiskaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin keskustelutilaisuu-dessa 7.5.2003.

Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnos, pienoismalli ja muuta ai-neistoa oli esillä 16.2.-5.3.2004 kaupunkisuunnitteluvirastossamielipiteitä varten. Suunnittelukansioon saattoi lisäksi tutustuavastaavana aikana kirjastoissa (Pasila, Töölö, Rikhardinkatu, Laut-tasaari, Punavuori, Ruoholahti). Keskustelutilaisuus osayleiskaa-valuonnoksesta oli kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa25.2.2004. Asiasta ilmoitettiin osallisille kirjeellä sekä yleisöllelehti-ilmoituksella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Jätkäsaaren osayleis-kaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi 29.4.2004.

8.2 ViranomaisyhteistyöMaankäyttö- ja rakennuslain edellyttävä viranomaisneuvottelupidettiin 7. marraskuuta 2003.

Jätkäsaaren suunnittelua ja mitoitusta käsitteleviä kaupunginhallintokuntien välisiä seminaareja on pidetty puolen vuodenvälein. Seminaareissa on ollut edustus Helsingin Satamasta, kau-punginkirjastosta, liikennelaitokselta, liikuntavirastosta, nuoriso-asiainkeskuksesta, opetusvirastosta, rakennusvirastosta, sosiaa-livirastosta, terveysvirastosta, työväenopistosta sekä Helsinginseurakuntayhtymästä.

Osayleiskaavan valmistelutyössä on tehty lisäksi yhteistyötäkiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston kanssa.

Saatujen lausuntojen johdosta pidettiin toinen viranomaisneu-vottelu 1.12.2005

8.3 Esitetyt mielipiteetOsayleiskaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastollesaapunut kirjeitse 41 mielipidettä, joista 11 koski osallistumis-ja arviointisuunnitelmaa ja 30 osayleiskaavaluonnosta. Lisäksisuullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa. Kes-kustelutilaisuuksissa esitetyt mielipiteet on kirjattu ja julkistet-tu kaupunkisuunnitteluviraston kotisivuilla.

65

paremmin kapeillekin kaduille ja kortteleiden sisäosiin.Lisäksi on todettava, että osayleiskaavakarttaan ei merkitä yk-

sittäisiä hankkeita, joita mielipiteissä on tullut esiin. Eräät toiveetkoskevat alueen sisäisiä yksityiskohtia ja ovat sen vuoksi ennen-aikaisia. Niistä voidaan keskustella uudelleen kunkin osa-alueenasemakaavoituksen yhteydessä.

Alustava osayleiskaavaehdotus pienoismalleineen ja selostuk-sineen sekä muuta aineistoa on ollut esillä 4.-22.10.2004 kau-punkisuunnitteluvirastossa mielipiteitä varten. Suunnittelukan-sioon on lisäksi voinut tutustua vastaavana aikana kirjastoissa(Pasila, Töölö, Rikhardinkatu, Lauttasaari, Punavuori, Ruoholahti)Keskustelutilaisuus osayleiskaavaehdotuksesta on pidetty kau-punkisuunnitteluviraston auditoriossa 12.10.2004. Asiasta onilmoitettu osallisille kirjeellä sekä yleisölle lehti-ilmoituksella.

Alustavan osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen onsaatu yhteensä 6 kirjettä ja yksi erikseen kirjattavaksi pyydettysuullinen mielipide. Lisäksi kaksi osayleiskaavaluonnoksen kä-sittelyn jälkeen saatua kirjettä on kirjattu. Keskustelutilaisuudessaesitetyt mielipiteet on merkitty muistiin. Tilaisuudessa todettiin,että ehdotus on parantunut luonnosvaiheeseen verrattuna. Li-säksi esitettiin samansuuntaisia mielipiteitä kuin luonnosvai-heessa jo tuli esille. Nämä koskivat pääasiassa alueen asukas-määrää ja liikennettä.

8.4 Lausunnot sekä nähtävilläolon jälkeen tehdytmuutoksetOsayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 25.2-31.3.2005.Osayleiskaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia.

Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotuksesta saatiin runsaat 30 lau-suntoa, joihin on annettu vastineet. Missään lausunnossa ei vas-tusteta osayleiskaavan hyväksymistä. Lausunnoissa puututtiinmuun muassa ympäristön häiriötekijöiden (melu, maaperän pilaan-tuneisuus) huomioimiseen, uimarannan sijoittamiseen, sisääntu-loväylän leveyteen, satamamiljöön ominaispiirteiden säilyttämiseen,liikekeskustan sijaintiin, rakentamisen tiiviyteen (osa halusi esitet-tyä tiiviimpää ja osa väljempää), autopaikkojen määrään, tuulisuu-den huomioon ottamiseen ja rakennusaikaisiin häiriötekijöihin.

Useissa lausunnoissa ei rajoituta yleiskaavatasoisiin kannan-ottoihin vaan kannanotot ovat monesti asemakaavatasoon liit-tyviä. Kaikkiin eri lausunnoissa esitettyihin oleellisiin kannanot-toihin on kuitenkin esitetty vastine.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.2.2006, että osayleis-kaavaehdotusta muutetaan lausuntojen johdosta seuraavasti:

Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutoksetOsayleiskaavakarttaan tehdyt muutoksetOsayleiskaavakarttaan on lisätty seuraavat määräykset:-Asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvostonasettamat melutason ohjearvot.

-Pilaantuneet maa-alueet on asemakaavoituksen yhteydessäselvitettävä ja ennen rakentamiseen ryhtymistä kunnostettava.

PL/ TP-määräyksen sisältö on muutettu seuraavaksi:-Alue varataan lähipalveluille, asunnoille ja työpaikoille. Työ-

paikkojen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- janäihin verrattavia tiloja.

Uimaranta merkintään on lisätty “ tai uimala”, joka antaa enem-män mahdollisuuksia jatkosuunnittelulle.

Lisäksi pohjoisimman kortteliin määräys Hietalahden pohju-kassa on muutettu kerrostalovaltaisesta alueesta (AK) merkin-näksi PL/TP, joka sallii enemmän lähipalveluja ja työpaikkoja.Tarkoitus on lisätä tähän kortteliin Helsingin Sataman lausunnos-saan ehdottamaa matkustajasataman turisteja palvelevaa toimin-taa.

Suojelumerkintä (sr) on lisätty osayleiskaavakarttaan länsiter-minaalin kohdalle ja suojeltavien rakennusten nykyiset osoitteeton lisätty selostukseen. Sisääntuloväylää keskustan suunnasta(Jätkäsaarenlaituri) on levitetty muutamalla metrillä ja tila toisellepuuriville on lisätty. Valtamerenkadulle on lisätty tilavaraus sa-taman eritasoiselle liittymälle.

Teollisuusraide on poistettu.

Osayleiskaavaselostukseeen tehdyt muutokset ja täysdennykset

Selostuksen kohta, terveyspalvelut, on muutettu terveyslautakun-nalta saadun lausunnon ehdottamaan muotoon.

Eri ympäristötekijöiden selvitysten ja suunnitelmien kuvauksiaselostuksessa on lisätty. Myös asemakaavan muutosta vartenaloitettuja selvityksiä on kuvattu selostuksessa.

Taloudellisia vaikutuksia on tarkistettu. Kaupungin ja laitos-ten investointikustannusten tasossa ei ole merkittävää muutostaja yhteenlaskettu investointitarve on noin 319 e/k-m2. Tärkeim-mät taloudellisten vaikutusten muutokset ovat:-vesihuollon yksikköhintaa alennettu-meriväyläsiirtojen kustannukset lisätty-sataman maapohjan rakentaminen lisätty-pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelykustannuksia ontarkistettu-venesataman ja liikuntapuiston kustannuksia on tarkistettu-nykyisten rakennusten muutostöiden kustannukset on arvioitu-kalliopysäköintisuojan kustannukset siirretty pois kaupunginkustannuksista- Valtamerenkadun katukannen kustannukset lisätty

Jätkäsaaren suunnittelun kuluessa tehdyt selvitykset on listat-tu selostuksen loppuun erillisenä liitteenä. Lisäksi on tehty pie-nempiä, lähinnä teknisiä tarkennuksia.

66

9 Käsittelyvaiheet

Osayleiskaavaehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnal-le 18.11.2004. Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti asian pöydäl-le ja päätti 25.11. 2004 puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväk-symistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.2.2006 muuttaa osa-yleiskaavaehdotusta lausuntojen johdosta.

Helsingissä 02.02.2006

Anneli Lahti

Liitteet

TILASTOTIEDOT

Käyttö- tarkoitus

pinta-ala ha

Kerrosala k-m2

Kerrosalan lisäys k-m2

AK 23.5 493 800 - 543 900 490 400 - 540 500 A 19.4 204 100 - 227 600 204 100 - 227 600 PL/TP 4.1 69 900 - 79 300 69 900 - 79 300 PY 3.3 51 700 14 700 TP 0.6 4 500 - 5 000 4 200 - 4 700 V 14.8 - - VU 5.3 - - LS 12.9 4000 +vähäinen lisäys* vähäinen lisäys LS/TP 4.2 55 000 - 65 000 55 000 - 65 000 kadut 14.1 - - yhteensä 102.2 879 000 - 972 500 838 300 - 931 800W 27.9 - - alue yh-teensä

130.1

*Matkustajasataman toimintaan (LS) liittyviä matkustajaterminaalien ym. kerrosaloja ei ole laskettu kokonaiskerrosalaan.

Merialueen täytöt yhteensä 14 ha

341-00/03 15.4.2003

JÄTKÄSAAREN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnittelualue

Jätkäsaari sijaitsee Länsisa-

tamassa (20. kaupungin-

osa). Osayleiskaavan

suunnittelualuetta rajaavat

Ruoholahti, Mechelininkatu,

Hietalahdenranta sekä meri.

Alueen pinta-ala on noin

129 ha, josta maa-aluetta

on 86 ha ja vesialuetta

43 ha.

Mitä alueelle suunnitellaan

Jätkäsaaren satama- ja varastoalue muuntuu kantakaupunkimaiseksi, merihenkiseksi ja viihtyisäksi me-renrantakaupunginosaksi. Kaupunginosaan tulee noin 15 000 asukasta ja 4 000 työpaikkaa, kaupungin-osapuisto, liikuntapuisto ja venesatama. Rannat jätetään asukkaiden käyttöön matkustajasatamaa lu-kuun ottamatta. Liikenneratkaisut perustuvat joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen. Ruoho-lahdesta tulee uusi siltayhteys Länsisatamankatua pitkin. Suuret varastohallit puretaan rakentamisen edetessä. Käyttökelpoiset vanhat rakennukset säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Niiden kokonais-pinta-ala on noin 60 000 neliömetriä.

JÄTKÄSAAREN OSAYLEISKAAVA 2 (4) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15.4.2003

Aikataulu

Suunnittelu aloitetaan laatimalla alueelle osa-yleiskaava, jossa määritellään rakentamisen määrä ja sijoittuminen, olennaiset liikenne- ja py-säköintiratkaisut, toimintojen (asuminen, työ, pal-velut ja virkistys) sijoittuminen alueella sekä mah-dolliset meren täytöt. Aluksi laaditaan osayleiskaavaluonnos. Tavoit-teena on, että se on kaupunkisuunnittelulauta-kunnassa keväällä 2004. Suunnittelua jatketaan valmistelemalla osayleis-kaavaehdotus. Lautakunnan puoltama ehdotus etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ar-violta syksyllä 2005. Osayleiskaava ohjaa alueen yksityiskohtaisem-paa kaavoitusta. Asemakaavat laaditaan osa-alueittain niin, että ensimmäisen kaavan laatimi-nen alkaa arviolta vuonna 2004 kaupunkisuunnit-telulautakunnan hyväksyttyä osayleiskaavaluon-noksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Joistakin osa-alueista järjestetään asemakaavatasoisia arkki-tehtikilpailuja ennen kaavoitusta. Jätkäsaaren rakentaminen alkaa arviolta vuoden 2008 lopulla sen jälkeen kun tavarasatamatoi-minnot ovat siirtyneet Vuosaareen. Voimassa olevat kaavat Nykyisessä asemakaavassa Jätkäsaari on mer-kitty satama-alueeksi sekä satamatoimintaa pal-velevien varastorakennusten korttelialueeksi. Lars Sonckin suunnittelemat satamamakasiinit L2 ja L3 Jätkäsaarenlaiturilla on suojeltu. Voimassa olevassa yleiskaavassa Jätkäsaari on merkitty liikennealueeksi, joka muutetaan asun-toalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu toimin-ta siirtyy alueelta pois. Matkustajasataman alue on merkitty liikennealueeksi. Lisäksi alueelle on merkitty virkistysalueita. Valmisteilla olevassa Yleiskaava 2002 -ehdotuksessa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi ja virkistysalueeksi. Matkustajasataman alue on merkitty satama-alueeksi.

Miten voit osallistua

Suunnittelun eri vaiheissa järjestetään kaikille avoimia vuorovaikutustilaisuuksia, näyttelyitä, kes-kustelutilaisuuksia ja seminaareja. Tavoitteena on, että osalliset ja muut kiinnostuneet saavat tietoa suunnittelun etenemisestä ja tuovat valmisteluun näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Tilaisuuksiin liittyy aina mahdollisuus antaa palautetta ja aineis-toa on esillä kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä lähikaupunginosissa esimerkiksi kirjastoissa. Aloitusvaihe Lähtökohdat ja vuorovaikutus • Valmisteluaineisto esillä 28.4.–21.5.2003 • Keskustelutilaisuus ke 7.5.2003 klo 18–20,

kaupunkisuunnitteluviraston auditorio • Mielipiteet viimeistään 21.5.2003

Luonnosvaihe • Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto esillä • Keskustelutilaisuus, seminaari • Mielipiteet (jotka esitellään kaupunkisuunnittelu-

lautakunnalle luonnoksen esittelyn yhteydessä)

Ehdotusvaihe • Alustava kaavaehdotus esillä mielipiteitä varten

ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitte-lyä

• Lautakunnan puoltama ehdotus julkisesti nähtä-villä (mahdollista jättää muistutuksia, pyydetään lausunnot)

• Lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen osayleiskaavaehdotus kaupunginvaltuuston hy-väksyttävänä

Viranomaisyhteistyötä varten järjestetään erillisiä neuvotteluja. Hallintokuntien välisiä seminaareja toimintojen mitoituksesta ja sijoittamisesta järjeste-tään tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. Lisäksi järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia viranomaisneuvotteluja.


Ketkä ovat osallisia Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomista-jat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai mui-hin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikut-taa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Jätkäsaaren suunnittelussa osallisia ovat ainakin: Suunnittelun vaikutusalueen asukkaat: Eira, Kamppi, Lauttasaari, Munkkisaari, Punavuo-ri, Ruoholahti, Töölö, Ullanlinna Asukkaita edustavat yhdistykset: Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA, Eteläiset Kaupunginosat, Kampin kau-punginosayhdistys, Lauttasaari-Seura, Munkki-saari–Hernesaari-Seura, Pro Eira, Punavuori-Seura, Ruoholahti – Gräsviken asukasyhdistys, Töölö-Seura Muut yhdistykset ja seurat: Autoliitto, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Hel-singin kauppakamari, Helsingin polkupyöräilijät ry, Helsingin Yrittäjät ry, Invalidiliitto, Kynnys ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Stadin ran-nat, Suomen arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Lii-kenneliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto Helsingin kaupungin hallintokunnat: Helsingin Energia, Helsingin Satama, Helsingin Vesi, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kiin-teistövirasto, kulttuuriasiainkeskus, liikennelaitos, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, opetusviras-to, pelastuslaitos, rakennusvalvontavirasto, ra-kennusvirasto, sosiaalivirasto, terveysvirasto, ympäristökeskus Muut viranomaiset: Helsingin seurakuntayhtymä, Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos, Ratahallintokeskus, Tullilaitos, Uudenmaan ympäristökeskus, VR-Yhtymä Oy Alueella nykyisin toimivat yritykset ja laitokset: Containership Ltd Oy, Eckerö Line Ab Oy, Finns-teve Oy Ab, Kværner Masa-Yards Oy, Ruoholah-den pysäköinti Oy, Tallink Finland Oy

Vaikutusten arviointi Taustaksi on selvitetty teknisiä reunaehtoja, kuten maaperän rakennettavuutta ja puhtautta, matkusta-jasataman ympäristövaikutuksia sekä mahdollisten täyttöjen vaikutuksia meriveden virtausolosuhteisiin. Selvityksiä päivitetään suunnittelun edetessä. Osayleiskaavan valmistelun osana arvioidaan suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia: • Yhdyskuntarakenteeseen. Yleiskaavaehdotuk-

sen 2002 yhteydessä tehtyä arviointia täyden-netään tarvittaessa.

• Maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kau-punkikuvaan ja -siluettiin. Muutoksia maise-maan ja kaupunkikuvaan arvioidaan pienoismal-lilla, alueleikkauksilla ja perspektiivikuvilla.

• Luontoon. Selvitetään täyttöjen vaikutukset (ra-kentamisen aikaiset ja pysyvät) Seurasaarense-län veden vaihtuvuuteen.

• Liikenteeseen. Selvitetään Jätkäsaaren liiken-teen vaikutukset ympäröivän kaupunkirakenteen katuja kevyen liikenteen verkkoon (erityisesti Töölö, keskusta sekä Ruoholahti).

• Teknisen huollon järjestämiseen. Laaditaan yleistasauksen ja teknisen huollon verkostojen alustavat yleissuunnitelmat.

• Yhdyskuntatalouteen. Selvitetään kaupunkirakenteen toteuttamiseen vaikuttavatekijät ja kustannukset kaup

t ungille.

• Terveyteen. Selvitetään maaperän pilaantumi-nen, kunnostustarve ja menetelmät eri alueilla sekä pilaantumisen vaikutus maankäyttöön.

• Sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin. Vaikutuksista on julkaistu raportit "Kantakaupungin uudet ranta-alueet, rakenta-misen sosiaalisia ulottuvuuksia" ja "Rantojen Helsinki". Arvioidaan virkistysalueiden riittävyys, palvelujen saatavuus sekä satamahistorian ja säilyvien rakennuksien vaikutuksia syntyvään kaupunkikuvaan.

Ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia esitellään suunnittelun kuluessa. Arvioinneista laaditaan yh-teenveto osayleiskaavaselostukseen.


Osalliset voivat osallistua kaavan valmisteluun ja heille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä. Mistä saat tietoa Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumis-mahdollisuuksista tiedotetaan: • Kirjeet: alueella nykyisin toimivat yritykset,

asukkaita edustavat yhdistykset, muut seurat ja yhdistykset sekä suunnittelualueeseen ra-jautuvien kortteleiden asuinosakeyhtiöt

• Kirjeet ja muu yhteydenpito: Helsingin kau-pungin hallintokunnat, muut viranomaiset,

• Ilmoitukset: Helsingin Sanomat, Hufvudstads-bladet, Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset ja Alueuutiset, City-lehti

• Kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivut: www.hel.fi/ksv (kohta: Mitä Helsingissä suun-nitellaan, Projektialueet, Länsisatama)

• Helsingin kaavoituskatsaus

Osayleiskaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolos-ta tiedotetaan: • kuulutus em. lehdissä (ei City-lehti) • kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivut:

www.hel.fi/ksv

Anna mielipiteesi Suunnittelusta voi antaa mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet toimitetaan osoit-teeseen: kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 Helsingin kaupunki telekopio: 169 4484 sähköposti: [email protected]

Yhteystiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto Länsisatama-projekti Kansakoulukatu 3 PL 2100, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI telekopio: 169 4243 sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected] Maankäytön suunnittelu Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö puh. 169 4211 Marjut Kivelä, arkkitehti puh. 169 4226 Kirsi Rantama, arkkitehti puh. 169 4213 Liikennesuunnittelu Kaisa Lahti, DI puh. 169 3529

Maisemasuunnittelu Maria Jaakkola-Kivinen, maisema-arkkitehti puh. 169 4290 Teknistaloudellinen suunnittelu Jukka Tarkkala, DI puh. 169 4338 Osallistuminen Maija Mattila, vuorovaikutussihteeri puh. 169 4379 Suunnittelun ja rakentamisen koordinointi Kaupunginkanslia, kehittämistoimisto Pohjoisesplanadi 11–13 PL 1, 00099 Helsingin kaupunki telekopio: 169 3772 Timo Laitinen, projektinjohtaja puh. 169 2402 [email protected]

Jätkäsaaren osayleiskaava-alueen tai ensimmäisen asemakaavamuutosalueen suunnittelunyhteydessä tehtyjä selvityksiä tai muita alueen suunnitteluun liittyviä selvityksiäovat:

Vesialueen täytöt:1) Selvitys Jätkäsaaren kärjen täytön vaikutuksista vesistön tilaan ja kalas-

tukseen. Kala- ja vesitutkimus Oy 31.3.19992) Ruoholahden, Jätkäsaaren ja Munkkisaaren kärkien sedimenttien ympäristöhy-

gieeninen selvitys. Vesihydro 22.4.1999.3) Jätkäsaaren - Lauttasaaren merenalaisten töiden vaikutukset merialueella.

Juha Sarkkula ja Minna Kuusisto, Suomen ympäristökeskus, Jorma Koponen YVAOy 23.4.1999

4) Lausunto Jätkäsaaren rannan täytön vesistövaikutuksista. Jorma Koponen,Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy 24.8.2000

5) Selvitys Jätkäsaaren kärjen täytön vaikutuksista vesistön tilaan ja kalas-tukseen. Kala- ja vesitutkimus Oy 24.8.2000

6) Jätkäsaaren meritäyttöjen vaikutukset merialueelle, YVA Oy, Suomen ympäris-tökeskus, 2.9.2002

7) Jätkäsaaren 6. tutkimukset: sedimenttitutkimukset. Golder Associates Oy 04-3848. 27.12.2004

Pohjarakentaminen ja kallioperätutkimukset:8) Geo 3953 10.10.1980, pohjatutkimuksia9) Geotekninen rakennettavuusselvitys. Saukonpaaden kaava-alue. Geotekninen

osasto 24.10.2001 GEO 10136.10) Jätkäsaaren rakennettavuusselvitys. GEO 10209 15.3.200211) Pudotustiivistys Saukonpaaden täyttöalueella. Jari Viljanen, Osmo Korhonen.

Geotekninen osasto, julkaisu 85/2002 joulukuu 2002.12) Jätkäsaaren kallioresurssiselvitys. GEO 10471. 20.10.200313) Jätkäsaaren pysäköintilaitoksen ja huoltokadun porakonekairaukset. GEO

10962 2005.

Liikenne ja pysäköinti:14) Silta Hietalahden yli Munkkisaaresta Jätkäsaareen. Jouko Salonen Oy ja

Ins.tsto Heimo Kakko Oy 14.2.199015) Kallioon rakennettujen pysäköintilaitosten tilaratkaisut ja rakennuskustan-

nukset. Ksv:n julkaisu 1991:1, Maa ja Vesi Oy Simo Rapeli16) Pysäköintimuodon vaikutus kustannuksiin, case Ruoholahti, Vesihydro 199817) Maanalaiset pysäköintitilat kaupunkien keskustoissa: vaikutusten arviointi.

Kimmo Rönkä, Heimo Rintamäki, Juha Vehmas ja Kari Rauhala. Lyyli-raporttisarja 7 8.3.1999

18) Kantakaupungin rantaprojektit, pysäköintilaitosten vaiheittainrakentamis-selvitys, arkkitehtitoimisto V-P Tuominen Oy, 29.11.1999

19) Kantakaupungin uudet ranta-alueet, asuinkortteleiden pysäköintiselvitys.Ksv:n julkaisu 2000:8 18.5.2000

20) Jätkäsaaren joukkoliikenneselvitys, Helsingin kaupungin liikennelaitos14.5.2001

21) Jätkäsaaren kalliotilat. Kalliosuunnittelu Oy, työ 430. 16.12.2005

Ympäristöterveys ja -pilaantuminen:Ympäristömelumittaus Länsisatamassa 15.9.1992. Suomen Akustiikkakeskus Oy TR 1490-2,lokakuu 1992

22) Arvio Kværner Masa-Yards Oy:n Munkkisaaren telakkatoiminnasta aiheutuvistailman liuotinainepitoisuuksista. Ilmatieteen laitos, Ilmanlaatuosasto28.10.1994

23) Konttinosturin melu. Melutason arviointi Saukonpaadessa. InsinööritoimistoAkukon Oy 108/2 26.9.1995

24) Melumittaukset Länsisatamassa. Ins. tsto Paavo Ristola Oy 10470 9.10.199525) Saukonpaaden alueen turvallisuusselvitys. Osa 1. onnettomuuksien tunnista-

minen. Risto Lautkaski, ENE6/15/97 VTT Energia 22.12.199726) Saukonpaaden alueen turvallisuusselvitys. Osa 2. seuraustarkastelut ja

maankäyttö. Risto Lautkaski, ENE6/3/98 VTT Energia 22.12.199727) Vaarallisten aineiden onnettomuuksiin varautuminen. Kaupunginjohtajan aset-

taman kemikaalionnettomuustyöryhmän loppuraportti 30.9.1999

28) Helsingin Länsiterminaalin rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiilimonoksidi- jahiukkaspäästöjen leviämisselvitys. Ilmatieteen laitos 15.12.1999

29) Jätkäsaaren alustavat maaperähygieeniset tutkimukset. Geologian tutkimus-keskus 29.3.2000.

30) Jätkäsaaren (Länsisataman) maaperähygieeniset tutkimukset lisäanalyyseintäydennettynä. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen aluetoimisto20.6.2000

31) Helsingin Satama, Länsiterminaali, Ympäristömeluselvitys, Akukon Oy nro 98212/2000 29.12.2000

32) Jätkäsaaren maaperän toinen pilaantuneisuustutkimus ja kunnostuksen jatko-toimenpidesuositukset. Y 6356.00 SCC Viatek 26.1.2001

33) Hajun ja hajuhaitan kartoittaminen Jätkäsaaressa. VTT Kemiantekniikka, Pro-sessit ja Ympäristö KET945/01 2.10.2001

34) AutoExpress 2, melupäästö- ja melutasomittaukset. Helsingin satama, AkukonOy 1256-1. 3.1.2002

35) Jätkäsaaren riskinarvio. Esko Rossi Oy 16.1.200236) Jätkäsaaren (Länsisatama) kolmannet lisätutkimukset sekä riskinarviointiin

perustuva alustava kunnostussuunnitelma. SCC Viatek G6061 23.5.200237) Jätkäsaari ja Länsisatama, Ympäristömeluselvitys, Insinööritoimisto Akukon

Oy nro 1307-1 11/2002 14.11.200238) Jätkäsaari ja Länsisatama, Ympäristömelusuunnitelma, Insinööritoimisto Aku-

kon Oy nro 1307-2 11/2002 14.11.200239) Jätkäsaaren maankäytön suunnittelu, Helsingin Länsisataman matkustajalaivo-

jen päästövaikutusten arviointi leviämislaskelmin, Ilmatieteen laitos1.10.2002

40) Länsisataman matkustajasataman ympäristömeluselvitys, melutilanne vuoden2002 lopussa. Helsingin satama, Akukon Oy 1466-1. 27.2.2003.

41) Pilaantuneen maaperän kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu ja periaatesuunni-telma. Tutkimusraportti. Neljännet lisätutkimukset. Jätkäsaari (Länsisata-ma), entisen kaatopaikan alue, Helsinki. Golder Associates Oy 22-328814.7.2003.

42) Saukonpaaden kaava-alue ja Tammasaarenlaituri. Ympäristömelu vuoden 2008jälkeen. Akukon Oy 1444-2.1 2.9.2003

43) Jätkäsaaren (Länsisataman) 4. maaperän pilaantuneisuustutkimukset. Osa-alue: saaren reuna. SCC Viatek 82102820 29.8.2003

44) Länsisataman ympäristömeluselvitys, matkustajasataman melu 2003. Helsinginsatama, Akukon Oy 1466-3.2. 31.8.2003.

45) Jätkäsaaren 5. pilaantuneisuustutkimukset (osa-alueet saaren reunat 2 ja 4,ranta 1 ja entinen kaatopaikka). SCC Viatek Oy 82106068. 7.4.2004

46) Jätkäsaaren lisälaiturialueen sedimenttinäytetutkimus. Helsingin Satama, Kala- jaVesitutkimus Oy. 10.12.2004.

47) Jätkäsaaren 6. tutkimukset: huokoskaasu ja pohjavesi (kaatopaikan alue).Golder Associates Oy 04-3848. 28.12.2004

48) Jätkäsaaren osayleiskaava. Meluselvityksen päivitys. Insinööritoimisto Aku-kon Oy 1910-01. 31.12.2004.

49) Länsisataman karikkojen sedimenttinäytetutkimus. Helsingin Satama, Kala- ja Vesi-tutkimus Oy. luonnos 9.3.2005

50) Jätkäsaaren entisen kaatopaikan huokoskaasu- ja pohjavesitutkimukset (maas-tohavainnointi jatkuu 2/2006 saakka)

51) Jätkäsaaren aloitusalueen maaperän pilaantuneisuustutkimukset. Suomen IP-Tekniikka Oy H21603. 19.12.2005

52) Selvitys seinärakenteista laivamelun piirissä Jätkäsaaressa. Insinööritoi-misto Akukon Oy 2110. 31.12.2005

Rakennukset:53) Raportti Jätkäsaaren talletusvaraston soveltuvuudesta pysäköintilaitoksek-

si. Ins.tsto Jouko Salonen Oy 15.3.199054) Länsisataman talletusvarasto, selvitys varaston soveltuvuudesta liikunnan

keskukseksi. Reijo Jallinoja, Ins.tsto Bertel Ekengren Oy ja Ins.tsto ReijoPatronen Oy 1992

55) Rakennusten alimmat rakentamisen korkotasot. Muistio 14.2.2001 pidetystäkokouksesta, 27.2.2001, Anna-Maija Pajukallio

56) Munkkisaaren tukikohta. Siirto Jätkäsaareen. Varastorakennus L2. Soveltu-vuusarviointi. rakennusvirasto, arkkitehtuuriosasto 26.6.2001

57) Länsisataman talletusvarasto Bunkkeri, muutos liikunta- opetus- ja kirjas-totiloiksi. Esisuunnitelma. Pro-Ark Oy 13.9.2001

58) Länsiterminaaliin liittyvien pysäköintitilojen ja rakennusviraston työtuki-kohdan toteuttaminen Länsisataman Bunkkeriin. Hanke-esittely. Rakennusvi-rasto/arkkitehtuuriosasto 22.4.2002

Ilmasto:59) Ohjeita tuulisuuden huomioon ottamiseksi Jätkäsaareen suunniteltavaa asuin-

aluetta varten -lausunto. VTT/tuotteet ja tuotanto VAL34-023402 12.03.2002.60) Perusselvitys Kruunuvuorenrannan kaavoituksen merenpinnan suunnitteluohjet-

ta varten. Merentutkimuslaitos 2002.61) Jätkäsaaren tuulisuusselvitys. WSP Suunnittelukortes Oy, Teknillinen kor-

keakoulu. 2006.

Muut:62) Kantakaupungin uudet ranta-alueet, rakentamisen sosiaalisia ulottuvuuksia.

Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000:1 18.5.2000 Erkki Korhonen, Ma-ria Lindblom, Annukka Lindroos, Jon Maury, Pasi Mäenpää, Mikael Sundman,Timo Vuolanto

63) Liikkumisen ohjauksen soveltuvuus Jätkäsaaressa, raportti 2006, Motiva Oy,(Strafica Oy, Taik)

64) Jätkäsaaren ja Saukonpaaden kaupunkivalaistuksen periaatteet, raportti2006, WSP LT-Konsultit Oy

TekijätMatti Kaijansinkko, Marjut Kivelä, Kirsi Rantama, Pekka Mäkelä, Maria Jaakkola-Kivinen, Kaisa Lahti, Jukka Tarkkala, Kaarina Laakso, Tiina Mikkola-Tikkanen (KSV), Timo Laitinen (TasKe)

NimikeJäTKäSAARI, OSAyLEISKAAVA, OSAyLEISKAAVAN SELOSTuS 2. uuDISTETTu PAINOS

Sarjan nimikeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3

Sarjanumero 2008:3 Julkaisuaika 27.2.2008 Sivuja 66 Liitteitä 5 kpl ISBN 978-952-223-063-8 (nid) ISSN 0787-9024 978-952-223-064-5 (pdf) Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN

TiivistelmäVuosaareen rakennettava uusi tavarasatama mahdollistaa Jätkäsaaren muuttamisen asuin- ja työpaikka-alueeksi. Osayleiskaavan maa-alue on kooltaan nyt 86 ha ja val-taosa siitä (70,5 ha) on täyttömaata vanhojen saarien ympärillä ja eteläpuolella. Lisä-täyttöjä on kaavailtu noin 12 ha, joten maa-ala on yhteensä 98 ha. Matkustajasata-ma jää Jätkäsaareen.

Tavoitteena on identiteetiltään urbaani kaupunginosa, jossa on erilaisia omaleimaisia osa-alueita. Silhuetti on tarkoitus pitää Helsingille tyypillisenä: melko tasakorkea 5-7 kerrosta, lounaisrannalla matalampi 3-4 kerrosta. Keskeiseksi elementiksi on kaavail-tu laajahkoa kaupunginosapuistoa.

Asuinrakentamisen tavoitekerrosala on 600 000 k-m². Työpaikka- ja palvelukerrosala-tavoite on yhteensä 300 000 k-m².

Jätkäsaareen on jo tehty useita teknisiä selvityksiä, koskien rakennettavuutta, maa-perän pilaantumista, melua, laivojen päästöjä sekä tuulisuutta.

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavaan kuuluvat osayleiskaava-kartta ja selostus vaikutusarvioineen.

AsiasanatHELSINKI, KAuPuNKISuuNNITTELu, yLEISKAAVOITuS, JäTKäSAARI, LäNSISATAMA, TOIMIPAIKAT, TyöPAIKAT, ASuMINEN

Kuvailulehti

JätkäsaariosayleiskaavaSelostus

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3

Sarjassa aikaisemmin julkaistu:

2008:1 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2008–2010, Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät

2008:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2007

ISSN 0787-9024ISBN 978-952-223-063-8 (nid.)ISBN 978-952-223-064-5 (PDF)

JÄTKÄSAARI OSAYLEISKAAVA SELOSTUS

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3

9 789522 230638

Documents

Jätkäsaari osayleiskaava