KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS - Jyväskylä...JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, KAAVOITUS, Hannikaisenkatu 17, PL 233, 40101 Jyväskylä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS

KANKAAN OSAYLEISKAAVA

SELOSTUS 02.12.2012 16.04.2013 01.10.2013

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan

4.11.2013 oikeusvaikutteisena. Kaava on tullut voimaan 17.10.2014

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, KAAVOITUS, Hannikaisenkatu 17, PL 233, 40101 Jyväskylä

2

Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva kattaa melkein koko suunnittelualueen, vasemmasta alakulmasta suunnittelualue jatkuu vielä uuden Tourujoen ylittävän sillan kohdalle Tourujoen länsipuolelle ja edelleen Kinakujan sillan kohdalle itäpuolta.

TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin päävaiheet

- Suunnitteluun on ryhdytty kaupungin aloitteesta, kaavoitusohjelman mukaan. - OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu osallisille joulukuussa 2010. Sitä on

myöhemmin tarkistettu, viimeksi 02.11.2012. - Kaavan alueen suunnittelulle ja kehittämiselle asetetut tavoitteet on hyväksytty 31.5.2011

kaupunkirakennelautakunnassa ja 6.6.2011 kaupunginhallituksessa - Alkuvaiheen tiedotustilaisuus osallisille/yleisölle 21.2.2012 - Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 07.03.2012. - Kaava on laitettu vireille 07.12.2010, jolloin asiasta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalai-

sessa. Asiasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 15.12.2010. - Sisäinen aloituskokous on pidetty 20.09.2012 - Valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen esittely pidetään yleisötilaisuudessa 28.11.2012. - Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.11.- 20.12.2012. - Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 17.05.2013-17.06.2013 - Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 10.09.2013. - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 4.11.2013. - Kaava on tullut osittain lainvoimaiseksi 11.2.2014. Jyväskylän kaupunginhallitus on

20.1.2014 määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla Kankaan osayleiskaavan tulemaan voimaan ennen lainvoimaisuutta niiltä osin, joihin valituksen ei voida katsoa koh-distuvan. Kaupunginvaltuuston 4.11.2013 hyväksymästä osayleiskaavasta jäävät siten tule-matta voimaan valituksenalaiset osat eli uusi Tourujoen silta ja siihen liittyvä kevyenliiken-teen laatukäytävä (nopean pyöräilyn reitti/kevyen liikenteen reitti).

- Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen 02.09.2014.2011. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole määräajassa valitettu, joten kaupun-ginvaltuuston päätös on lainvoimainen 17.10.2014.

Osayleiskaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö

Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta


4

Kaavaselostus koskee Jyväskylän Kankaan alueelle laadittua Kankaan oikeusvaikutteista osayleis-kaavaa. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, ydinkeskustasta noin 1 km koilliseen Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu olevaan asutukseen ja etelässä Ailakinkatuun. Kaavan päätavoite on luoda edellytykset muuttaa alueen asemakaavaa uusien maankäyttötavoittei-den mukaisesti nopealla aikataululla kaupungin lähivuosien keskustarakentamista varten. Kaava mahdollistaa noin 32 hehtaarin suuruisen entisen tehdasalueen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisen ja ottamisen monipuoliseen asumis-, työpaikka- ja palvelukäyttöön. Kaava korvaa tälle alueelle laaditun oikeusvaikutuksettoman Jyväskylän yleiskaavan 1982. Samaan aikaa vireillä oleva koko kaupungin aluetta koskeva yleiskaava tulee alueelle voimaan, mikäli se tulee lainvoimaiseksi ennen tätä osayleiskaavaa; mutta se ei tule voimaan, jos järjestys on päinvastainen. Lutakon rakentamisen jälkeen tämä on seuraava tärkeä suuri keskustan laajentumisalue, jolle voi-daan sijoittaa asunnot n. 2900 asukkaalle ja 2100 työpaikkaa osayleiskaavan alueelle vuoteen 2025 mennessä. Kaavaan ovat vaikuttaneet keskeisesti myös seuraavat näkökohdat:

- alue sijaitsee kaupungin keskustan vieressä - alue mahdollistaa huomattavan uuden kerrostaloasumisen ja työpaikkojen määrän lisäyksen

keskeisellä alueella - alue voidaan toteuttaa aidosti ’autoriippumattomana’, alueen hyvien yhteyksien ja sijainnin

vuoksi - kevyen liikenteen hyvät luontevat ja helpot yhteydet alueelle ja alueelta ovat tavoitteena - alue sijaitsee tärkeiden virkistysreittien solmukohdassa, jossa Palokka-Tuomiojärven virkis-

tysreitit voidaan yhdistää Jyväsjärven rantaraittiin - alue on joukkoliikenteen piirissä - alueen on pääosin kaupungin omistuksessa ja tämä helpottaa suunnitelmallisen toteutuksen

ohjelmointia - tavoitteena on demografisesti tasapainoinen alue - kaavoitustyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia Tourujoen veden/ huleveden hyödyntä-

mistä vesielementin rakentamisessa alueelle

Alueen kuvaus Kankaan alueen suunnittelu ja kehittäminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta teollisuusalueesta monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen alueeksi, on Jyväskylän keskusta-alueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke. Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Sen kokonais- pinta-ala on n. 32 ha. Pääosa suunnittelualueesta on entistä paperiteollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on loppunut alkuvuodesta 2010. Tämä alue on nyt kaupungin omistuksessa. Tehdaskiinteistöt aiemmin omista-nut Sappi Finland I Oyj myi kiinteistöt M-Real Oyj:lle kesällä 2010, jolloin kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan. Päätös tuli lainvoimaiseksi 2.11.2010. Alueen rakennuskannasta vanhimmat ovat peräisin 1870-luvulta ja nuorimmat 1970-luvulta. Alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajautuu Tourujokeen, jonka länsirannalla on luonnonsuojelu-aluetta sekä hautausmaa. Tourujoen koski on valjastettu voimalaitoskäyttöön ja myös näillä raken-teilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen itäpuolella on Rantaväylä (VT4, VT9), joka mahdollistaa hyvät yhteydet alueelle.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, KAAVOITUS, Hannikaisenkatu 17, PL 233, 40101 Jyväskylä

5

Kaavan sisältö Osayleiskaavan ratkaisu perustuu alueen arkkitehtikilpailun v. 2012 voittaneeseen työhön ’Hjalmarin uni’, jonka on laatinut Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Sama toimisto on laatinut kaavarun-gon, joka vastaa osayleiskaava-aluetta v. 2025, pääosin kaupungin omistuksessa olevia alueita. Osayleiskaava-alueelle ajateltu rakenne mahdollistaa n. 145000 asuinkerrosalaneliötä ja noin 2900 asukasta. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi n. 80 000 k-m2 työpaikkarakentamista ja n. 2 100 työ-paikkaa. Rakennusoikeutta on yhteensä 230 000 k-m2. Jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnitteluun on erityisesti paneuduttu tavoitteena nopeat ja helppo-kulkuiset reitit keskustaan ja Seppälän alueelle. Autojen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa rakenteelli-sena. Em. rakennusoikeus ei sisällä pysäköintilaitoksien kerrosalaa. Virkistyskäytön osalta alueelle muodostuu ns. viherkehä sekä ulompi ns. toimintakehä, myös Touru-joen varsialueita kehitetään virkistyskäyttömielessä. Tourujoen uoman kehittämisen osalta kaavassa on esitetty ohjeellisena uoman linjaus. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan toteuttaminen tulee tapahtumaan useiden vuosien aikana vaiheittain ja maankäytön toteutusohjelman sekä kaavoitusohjelman mukaan laadittavien asemakaavojen kaut-ta. Kaavaselostuksen liitteenä on 1:5 000 mittakaavainen osayleiskaavakartta määräyksineen ja mer-kintöjen selityksineen, maanomistuskartta sekä havainnekuva alueesta. Kaava on laadittu Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimessa. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet, hankejohtaja Anne Sandelin, yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkos-ki, rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, suunnitteluavustaja Helena Miettinen ja suunnitteluavustaja Tuula Janatuinen. Lisäksi alueen suunnitteluun, kaavan arviointiin ja alueen selvityksiin on osallistunut useita kaupungin omia ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Jyväskylässä 02.11.2012, muutettu ja täydennetty 16.04.2013 ja 01.10.2013


6

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ………………………………………………………………………………………………. 3 1 ALUEEN SIJAINTI .............................................................................................................. 9 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ..................................................................................... 9

Yleiskaavan sisältövaatimukset ........................................................................................ 9 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................................. 10 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet ......................................................................... 11 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet .............................................................. 11 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet ............................................................. 13 2.5 Kaavoitustilanne ....................................................................................................... 13 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset .............................................................................. 15

3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE ......................................................................... 20 3.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................... 20 3.2 Maisema ja luonnonympäristö .................................................................................. 21 3.3 Rakennettu ympäristö............................................................................................... 25 3.4 Maanomistus ............................................................................................................ 26 3.5 Liikennejärjestelyt ..................................................................................................... 26 3.6 Liikennemelu ............................................................................................................ 29 3.7 Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö ............................................................... 29 3.8 Palvelut ..................................................................................................................... 29

4 SUUNNITTELUN VAIHEET .............................................................................................. 30 4.1 Osalliset .................................................................................................................... 30 4.2 Osallistumismenettelyt .............................................................................................. 30 4.3 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................. 31 4.4 Suunnittelun vaiheet ................................................................................................. 31

5 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTöLUONNOKSET ........................................................ 32 5.1 Kaavarunko .............................................................................................................. 32 5.2 Kaavaluonnos ........................................................................................................... 34 5.3 Kaavaehdotus .......................................................................................................... 34

6 KAAVA JA SEN PERUSTELUT ........................................................................................ 36 6.1 Yleiskaavan kuvaus .................................................................................................. 37 6.2 Yleiskaavan kaavamerkinnät ja – määräykset .......................................................... 38 6.3 Liikennejärjestelyt ..................................................................................................... 41

7 YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET ................................................................... 51 7.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät ........................................................................... 51 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ...................................................................... 51 7.3 Kaavaratkaisun vaihtoehtojen arviointi ..................................................................... 51 7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ...................................................................... 52 7.5 Vaikutukset luontoon ................................................................................................ 52 7.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön ........................... 55 7.7 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen ................................................................ 58 7.8. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen .............................................................. 59 7.9 Vaikutukset palveluihin ............................................................................................. 61 7.10 Kaupalliset vaikutukset ........................................................................................... 61 7.11 Liikenteelliset vaikutukset ....................................................................................... 62 7.12 Sosiaaliset vaikutukset ........................................................................................... 65 7.13 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ........................................................................... 65

8 KAAVAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................ 66


7

Kuvaluettelo Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan ehdotuksesta Kuva 6. Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa 6.6.2011 Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Kuva 12. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Kuva 13. Vanhaa paperitehdasta Kuva 14. Tehdasalue nykyisin Kuva 15. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Kuva 16. Nykyiset pyöräilyreitit Kuva 17. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin nykytilanteessa Kuva 18. Melualueet nykytilanne, päivä Kuva 19. Voittanut ehdotus Hjalmarin uni Kuva 20. Havainnekuva 2025 Kuva 21. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin Seppälän välivaiheessa Kuva 22. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2040 perusverkolla Kuva 23. Sillan ohjeellinen paikka. Kuva 24. Kinakujan sillan kautta nykyiset kevyen liikenteen reitit Kuva 25. Ote koko Jyväskylän kaupungin aluetta koskevan yleiskaavaehdotuksen teemakartasta Kävely ja pyöräily Kuva 26. Liikennekaavioluonnos, korjattu 1.10.2013 Kuva 27. Uomavaihtoehdot luonnosvaiheessa Kuva 28. Alueleikkausluonnos ja 3D mallinäkymiä Kuva 29. Laatukäytävän alkupää Tourulantieltä, vasemmalla on portti hautausmaalle. Kuva 30. Siltaa on esitetty paikkaan, jossa on korkeaa puustoa paljon molemmin puolin jokea Kuva 31. Välivaiheen liikenneverkko noin v. 2025 Kuva 32. Melualueet osayleiskaava-alueella sekä sen ympäristössä arviolta v. 2040 Kuva 33. Kankaan keskustori Kuva 34. Kankaan rantatori Liitekartat Liite 1. Maanomistuskartta Liite 2. Kankaan osayleiskaava v. 2013 määräyksineen Liite 3. Havainnekuva


8

Muu liiteaineisto Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali, jotka ovat erillisliitteinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm 2.11.2012 sisältää luettelon osallisista Kaavarunko 5.10.2012; Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Jyväskylä ; Ramboll 2011 Kankaan paperitehdas, Rakennusinventointiraportti; Keski-Suomen museo, Saija Silen, 2011 Kankaan maisema- ja viheralueselvitys; Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,

kaavoitus 2011; Kalle Räinä, Mervi Vallinkoski Kankaan alueen kaupalliset kehittämisedellytykset; FCG, 2011 Kankaan alue rakennettavuusselvitys, Ramboll 2011 Timo Raitanen Rakenneselvitykset ja haitta-ainetutkimus, Kangas, PK, Vanhempi osa 15.5.2011; Sirate Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy.

23.5.2011. Rantaväylä ja Kankaan alue, Meluselvitys ; Ramboll 2011 Kankaan osayleiskaava, Jyväskylä; meluselvitys; Ramboll 2012 Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen

2012 YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu; Strafica Oy 14.08.2012 Kankaan ja Seppälän ennustemuistio; Strafica 26.09.2012 Strafican lisäselvitykset 20. ja 21.08.2013, HCS-ohjelman raportit; Miikka Niinikoski Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvi-

tyksistä. 21.03.2013. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus; sisältää seuraavat selvitykset: o Saukkoselvitys. Tourujoki, Jyväskylä. Risto Sulkava. Maaliskuu 2011. o Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto, Ympäris-

töntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. Heikki Alaja & Kimmo T. Tolonen. o Tourujoen ja Kankaan kasviselvitys, Timo Kypärä 2012 o Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011; Timo Pylvänäinen o Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tulok-

set; Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti, Mikko Erkinaho 8.10.2012

Kankaan pysäköintiselvitys loppuraportti 30.6.2012; Sito Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kau-

punkirakennepalvelut. 2013; Mervi Vallinkoski. Yleiskaavan oikeusvaikutukset Geoteknisen asiantuntijan lausunto; Kari Seuranen Jyväskylän Kangas, Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasu-

päästöjen laskenta vuoteen 2050; Hannu Onkila 2013. Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet sekä korjausehdotukset Luettelo Kankaan esittelytilaisuuksista Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet ja korjausehdo-

tukset Ote kaupunginvaltuuston hyväksymispöytäkirjasta


9

1 ALUEEN SIJAINTI

Osayleiskaava-alue sijaitsee Jyväskylän keskustasta koilliseen, Tourujoen itärannalla. Vapaaherran-tie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu asutukseen ja etelässä Ailakinkatuun.

Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus

2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Yleiskaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset (MRL 39 §). Vaatimuk-set ovat luonteeltaan vähimmäisvaatimuksia, joita kaavan lainmukaisuus edellyttää. Yleiskaavarat-kaisun pohjana olevat laissa määritetyt sisältövaatimukset ja tavoitteet voivat kuitenkin olla jossain tapauksessa myös ristiriidassa keskenään. Tällöin yleiskaavan laatimistyön tärkeä tehtävä ja tavoite on sovittaa yhteen näitä keskenään erilaisia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisten sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympä-ristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;


10

7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Sisältövaatimuksissa esitetyt asiat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Maankäyttö- ja rakennusasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 Muuta keskeisiä yleiskaavan laadinnassa huomioon otettavaa lainsäädäntöä: Luonnonsuojelulaki ja –asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 Laki rakennusperinnön suojelemisesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498 Vesilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587 Ympäristösuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueidenkäytön suun-nittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: • Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä


11

2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet

Voimassa oleva maakuntakaava on Kankaan suunnittelualueen osalta pääkäyttötarkoituksen osalta vanhentunut. 4. vaihekaavan laadinta on käynnissä ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5. 2013 ja se on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Siinä on huomioitu suunnittelualuetta koskevat maankäytön muutostavoitteet. Alue on keskustatoimintojen aluetta C, jossa vähittäiskaupan suuryksikköä koski-en on seuraava lisämääräys: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. Alue kuuluu myös Kaupallisen vyöhykkeen sisälle (km-2), jota koskee suunnittelumääräys: Vyöhyk-keen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m2.

Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan ehdotuksesta

2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet

Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.6.2011 hyväksynyt Kankaan alueen suunnittelul-la ja kehittämiselle asetutut tavoitteet. Keskeiset teemat ovat: teemat SYDÄN ja JALKA:

- Elämyksellisyys, monipuolisuus ja yhteisöllisyys; Vanhasta Paperitehtaasta sykkivä SYDÄN alueelle; palvelujen, työpaikkojen ja asumisen kohtaaminen

- Vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JALKA - Virikkeellinen virkistys, vesi ja vihreys; hoidettua, hoitamatonta ja suojeltua luontoa; VIHREÄ - KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva

ympäristö ja rakentaminen, kohti hiilineutraaliutta


12

Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa 6.6.2011

Kaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia niitä tarkentava oikeusvai-kutteinen osayleiskaava alueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Alueelle järjestettiin v. 2011 arkkitehtikilpailu suunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää keskustan luontevasti Seppälän alueeseen. Kaupungin kasvun ja kehittymisen turvaami-seksi tulee kaupunginvaltuuston 7.6.2010 vahvistaman Maankäytön toteuttamisohjelman KymppiR 2010 mukaisesti pyrkiä voimakkaasti kerrostalotonttien kaavallisen varannon lisäämiseen. Kankaan alueen suunnittelun käynnistäminen vastaa tähän tavoitteeseen. Kaupungin valtuuston 27.8.2012 hyväksymän KymppiR 2012-ohjelman mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskusta-alueen asuntotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Alueen suunnittelussa painotetaan kerrostalo-asumista viihtyisässä ympäristössä jalankulkuetäisyydellä ydinkeskustasta alueella, jolla monipuoli-set lähipalvelut muodostavat sykkivän sydämen. Autoliikenteen haitalliset vaikutukset alueen sisällä pyritään minimoimaan ja autopaikoitus toteutetaan rakenteellisena maan alle tai pysäköintitaloihin. Kankaan alue on myös tärkeä tulevaisuuden työpaikka-alue n. 2100 uuden työpaikan muodossa. Tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Tou-rujoki on osa kaupungin viherpolitiikassa esitettyä Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on yhteyksien parantaminen Jyväs-, Palokka- ja Tuomiojärvien välillä. Viheryhteyksiä sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita on tavoitteena kehittää myös alueen sisäisesti sekä mahdollisuuksien mukaan edelleen Seppälään sekä Holstin suuntaan.


13

Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa myös Tourujoen uoman palauttaminen alueelle, vaikka vuosikymmenienkin päästä. Osayleiskaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto.

2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet

Kaavaprosessin aikana on ollut käynnissä Kankaan kehittämisprojekti Kytkin, jossa on tarkemmin tutkittu alueen yhteisjärjestelyjä ja hallintomallia niiden hoitamiseksi. Samassa yhteydessä on selvi-tetty tarkemmin väestönsuojien, pysäköinnin ja jätehuollon vaihtoehtoisia, resurssiviisaita ratkaisu-malleja sekä energia-asioita ja ICT-palvelujen järjestämistä.

2.5 Kaavoitustilanne

Maakuntakaavatilanne Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.

Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta. Tourulan alueella on maakuntakaavassa merkintä Kankaan paperitehtaan kohdalla merkintä T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Tältä osin maakunta kaava on vanhentunut. Alueen sivuitse kulkee moot-toritieksi merkitty tie. Ohjeellisena on varattu Kankaan paperitehdas-Keljo 110 kV:n voimalinja. Kan-kaan tehtaan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Tourujoen laakso on merkitty luonnonsuojelualueeksi SL. 4. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013 ja se on vahvistettavana ympäristömi-nisteriössa.


14

Yleiskaavatilanne Pääosalla aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna 1984. Sen mukaan suunnittelualue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T), suojelualueeksi (S), keskustatoimintojen alueeksi (C) ja virkistysalueeksi (V). Alueen itäpuolella on voimassa oikeusvaikutteinen Seppälän yleiskaavan muutos vuodelta 2002. Siinä suunnittelualuetta on varattu C-3 (keskustatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa maan-käyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä.) ja alueen kautta kulkee kevyen liikenteen reitti. Tältä osin ei ole olemassa yleiskaavan akuuttia muutostarvetta ennen kuin vt 4:n suunnittelu käynnistyy. Koko kaupunkia koskeva yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2012. Siinä alue on Jyväs-kylän kaupungin strategista keskusta-aluetta, johon on erikseen merkitty katkoviivalla keskustan kohdealue Kankaan sydän. Kankaan osayleiskaavan on tarkoitus tulla voimaan alueelle joka tapa-uksessa koko kaupungin yleiskaavan hyväksymistilanteesta riippumatta.

Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta

Suunnittelualueelle sijoittuu myös viherosayleiskaavassa tarkasteltuja alueita. Viherosayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2008.


15

Asemakaavatilanne Suunnittelualueella ovat voimassa 23.11.1987;19.1.1994; 16.9.1997, 17.4.2000, hyväksytyt asema-kaavat

Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta

2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset

Alueen lähtötiedot ja ympäristöselvitykset perustuvat jo olemassa oleviin selvityksiin sekä mittaviin tätä työtä varten tehtyihin uusiin selvityksiin. Kaupunki on teettänyt rakennusten kulttuurihistoriallis-ten inventointitietojen täydennys-, rakennusten käytettävyys-, liikenne-, virkistysreitti-, vesihuolto-, maisema-, luonto-, joen ennallistamis-, rakennettavuus- ja kaupallisen selvityksen. Aluetta koskevat tai siihen liittyvät kaavat

- Keski-Suomen maakuntakaava v. 2009 - 4. vaihemaakuntakaavaehdotus - Jyväskylän yleiskaava 1982 - Täydennysrakentamisen osayleiskaava v. 2001 - Läheisten alueiden asemakaavat mm. Seppälän alueen - Tekeillä oleva yleiskaava - viherosayleiskaavaluonnos (v. 2007)

Suunnitelmat, selvitykset ja ohjelmat Lähtötietoaineistot ja kaavan erillisliitteet on lueteltu sisällysluettelon ja selostuksen liiteluettelon jäl-keen.


16

Kankaan paperitehdasalueen historia Tiivistelmä Kankaan tehdas on Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Sen teollisuushistoriallinen merkitys pe-rustuu tämän lisäksi asemaan Jyväskylän ja Keski-Suomen varhaisena teollisuuslaitoksena. Kulttuu-riympäristönä sen ydinaluetta on nykyinen keskusvarasto lähirakennuksineen (osastoineen). Alueella ovat toimineet seuraavat yhtiöt: Lohikoski Pappersbruk - Lohikosken paperitehdas vuosina 1872-1891 Kangas Aktiebolag 1891- 1894 Aktiebolaget Kangas 1894 - 1902 Kangas Pappersbruk Aktiebolag 1902 -1935 Kankaan Paperi Osakeyhtiö 1935 - 1940 G.A. Serlachius Oy Kangas 1940-1986 Metsä-Serla Oy (Oyj) Kankaan paperitehdas 1987-2001 M-real Oyj Kankaan paperitehdas 2001 - 2008 Sappi 2008-2010 Alueella on tehty: sahatavaraa vuosina 1877 – 1878 hioketta 1899 - 1838 paperia 1874-2010

Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Alueen aikaisemmat vaiheet: Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730-luvulta alkaen. Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet koh-distuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Ensimmäisenä kauppias Gustaf Henrik Gro-nov, joka sai 1854 – 1855 valmiiksi tullimyllynsä ja tamppilaitoksensa. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan.


17

Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Alueen kulttuurihistorialliset arvot Kankaan tehtaan alue on maakuntakaavassa vaalimisen arvoinen maakunnallisesti, teollisuushisto-riallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas teollisuusympäristö Jyväskylän Touru-jokivarressa. Varsinaisessa tehdaskompleksissa kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ovat punatiiliset paperiteh-taan ja puuhiomon rakennukset ja niihin liittyvät oheisrakennukset Tourujoen puoleisella sivustalla. Nykyinen keskusvarasto vuosilta 1892-1897 ja puutyöpaja kertovat parhaiten ajasta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Keskusvarasto viereisine ja alapuolisine tiloineen ovat tehtaan vanhinta osaa ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Punatiilisen tehdas-kiinteistön sisällä on rakenteita 1890-luvulta ja tiettävästi jopa 1870-luvulta. Vuosina 1923-1951 to-teutetut läntisimmät puna-tiiliset tehdasosat muodostavat edelleen hyvin säilyneen, rikaspiirteisen länsijulkisivun, jonka yhtenäisen ilmeen taustalla on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vaikutus. Klassisti-set ja tyylitellyt detaljit toistuvat eritoten ikkunamuodoissa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosina 1921 ja 1951 rakennettu entinen pergamenttiosasto. 1970-luvun tehdasosastoa sivuaa paperitehdas vuodelta 1897 paperikonesaleineen. Tämä teh-dasosa on saanut nykyisen muotonsa ja laajuutensa useiden rakennusvaiheiden tuloksensa. Myös vuoden 1997 tulipalo on aiheuttanut muutoksia. Tehdasosalla on ensisijassa teollisuushistoriallista merkitystä. Tehdasrungosta ulkonevien rakennusosiin liittyy teollisuus-historiallisesti mielenkiintoista käyttöhistoriaa tai ne ovat jäänteitä vanhemmasta 1800-luvun vaiheen rakennusosasta uudistu-neessa julkisivussa. Tällainen vaalimisen arvoinen rakennusosa on esimerkiksi teknisen osaston vuonna 1920 rakennettu yksikerroksinen siipiosa tai kone- ja massaosaston julkisivu pajan puolella. Rakennushistoriallisesti arvokkaat eri-ikäiset rakennuskerrostumat lisäävät teollisuusympäristöjen ajallisesti kerroksellista ilmettä. Erityisesti Kankaan tehtaan ominaispiirteisiin kuuluu monikerroksi-nen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia, joka näkyy 100 vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa. Voimalarakennuksella ei nykyasussaan ja teknisessä varustuksessaan ole erityisiä kulttuurihistorial-lisia arvoja. 1936 rakennetun tiilipiipun säilyttämistä harkitaan, jotta Kankaan paperitehtaan alueesta säilyisi näkyvä teollisuushistoriallinen maamerkki Jyväskylän kaupungin silhuetissa. Tourujoessa sijaitsee niin ikään teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä voimakanava vuodel-ta 1898-1899. Tehdasympäristön vesirakenteet sisältävät elementtejä koko tehtaan olemassaolon ajalta. Yhtenäisesti hoidettavasta ja vaalittavasta pienmaisemasta on kysymys konttorin, muunto-


18

aseman ja vesivoimalan välimaastossa sekä suppeammin myös vanhimman tehdasosan eli puutyö-verstaan kulmalla. Kyseessä on sekä Jyväskylän seudun että maakunnan mitassa merkittäväksi arvioitava teollinen vesimaisema. Voimakanavan rannalla sillan pielessä sijaitsee jo asemakaavalla suojeltu, arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelema entinen muuntamo vuodelta 1924-1925. Ra-kennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävällä tiilirakennuksella on sähkönsiirron kannalta tärkeä seudullinen teollisuushistoriallinen merkitys. Tehdasalueella tärkeä yksittäinen säilyttämisen arvoinen rakennus on arkkitehti Jarl Eklundin suun-nittelema funktionalistinen konttori vuodelta 1941. Sen sisätiloissa ootratut ovet ja lasiseinät ovat alkuperäistä kiinteää sisustusta. Vuonna 1980 tehty sisätilamuutos ei ole heikentänyt oleellisesti sisätilojen ilmettä. Konttorin edustalla oleva muistomerkkinä toimiva lumpunkeittokuula nro 2. Muis-tomerkki on suojelemisen arvoinen teollisuushistoriallinen laite. Muita yksittäisiä merkittäviä rakennuksia tehdasalueella edustaa vuonna 1916 rakennettu hevostalli, joka on 1920-luvulla muutettu tehtaan autotalliksi, sittemmin paloasemaksi ja lopulta portti-rakennukseksi ja valvomoksi. Punatiilisellä klassisia aiheita tyylillisesti toistavalla rakennuksella on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa tehtaan aputilana 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä. Tehtaan vesirakenteet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Tourukosken vesivoimaa ohjattiin Kankaan paperitehtaan turbiinien pyörittämiseen puuruuhilla ja puuputkilla. Vanhaan tehtaaseen liittyi aluksi 60-metrinen vesiränni ja maakanava. Eli Lahomyllyn yläpuolella sijaitsevalta kanavalta joen vesi johdettiin suo-raan tehtaaseen. Tämä linjaus on vanhojen karttojen mukaan (1905) lähestulkoon sama kuin nykyi-sen betoniuoman. Sittemmin tehtaan itäpuolinen joenmutka jäi toiminnan kannalta tarpeettomaksi, kun prosessivettä ryhdyttiin johtamaan lähialueen kaivoista. 1940-luvulla joenuoma täytettiin ja osa siitä jäi VPT:n laa-jennusosan alle. Vettä johdettiin pergamenttitehtaan ja puuhiomon turbiineille aina vuoteen 1966 saakka, eli kivetyn uoman alkuosa (VPT:n ja voimalaitoksen välinen osa) oli käytössä siihen saakka. Nykyiset voimalaitosrakenteet (betoniuoma ja sulkuportit) valmistuivat paikalle vuonna 1941. Nykyi-sistä modernin rakennusperinnön tutkimuksen näkökulmasta sekä jo ajallisesta perspektiivistäkin johtuen (yli 70-vuotta vanha rakenne), nykyisillä betonisillakin uomarakenteilla on itsessään huomat-tavaa historiallista merkitystä. Peruskorjaus vuonna 2005 ei olennaisesti muuttanut 1940-luvun ka-navarakenteen peruselementtejä. Betonisella voimalaitosuomalla voidaan katsoa olevan huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä vaikka rakenteet ja materiaali ovat muuttuneet ajan mittaan puuputkista betoniuomaksi, niin uoma sijainniltaan on säilynyt samalla paikalla nyt jo toista sataa vuotta. Kokonaisuus on ainoa Jyväskylän kaupunkialueella säilynyt teollinen pienvesistömaisema. Tourujo-en ja Lohikosken tarjoama vesivoima oli syy tehtaan rakentamiselle. Vesivoimalaitos rakenteineen on keskeinen osa alueen historiallista paperiteollisuusmaisemaa. Kankaan tehdasalueen vesistöra-kenteista ja niiden arvoista on Keski-Suomen museo todennut erillisselvityksessä (2011 ): "Voima-laitos ja siihen liittyvät vesirakenteet avokanavia ja siltoja myöten muodostavat keskeisen osan Kan-kaan historiallista maisemaa ja ovat näin 1.1uokan kohteita." Tourujoen varrella tiedetään olleen vesimyllyjä, joista osa on mahdollisesti jopa 1700-luvun alkupuo-lelta. Näiden 1700-luvun alun myllyjen jäänteiden mahdollisesti säilyneet osat ovat muinaismuisto-lain (295/1963) tarkoittamia suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nykyisessä Tourujoen uomassa näitä rakenteita ei ole havaittavissa, mutta ns. vanhan uoman kohdalla on mahdollisesti säilyneitä rakenteita.. Mikäli Tourujoen vanhalle uomalle tullaan jatkossa suunnittelemaan käyttöä tai uoma tullaan ennallistamaan, tulee varautua tehtävän selvityksen pohjalta mahdollisiin arkeologisiin tutkimuksiin.


19

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa

Kuva 12. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassis-min monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. RKY-alueen rajaus ulottuu osayleiskaava-alueelle pienen puistoalueen kulman osalta Tourukadun varressa hautausmaan aidan eteläpuolella. Lähdeluettelot: Historia osuus sisältää suoria lainauksia Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inven-toinnin raportista (Timo Kantonen 15.8.2002) ja Keski-Suomen museon 29.1 2010 antamasta lausunnosta: ”Lausunto Jyväskylän Kankaan paperitehdasalueen rakennusperinnön suojeluarvoista ja teollisuusmaiseman suojeluun vaikuttavista arvoista.” K-S:n museon lausunto osayleiskaavaluonnoksesta RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa sisältää Museoviraston KIOSKI palvelusta kopioitua paikka-tietoaineistoa 2/2013.

Kuva 13. Vanhaa paperitehdasta


20

3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

3.1 Alueen yleiskuvaus

Kankaan osayleiskaava-alue on pääosin entistä paperiteollisuuden aluetta, jolla on paperitehdaskiin-teistö siihen liittyvine teollisuus- ja toimistorakennuksineen sekä rakenteineen. Alueen itäpuolella kulkee Vapaaherrantie, jonka varrella on myös vähittäiskaupan suuryksikkötoiminnassa oleva Mini-manin liikerakennus, sekä polttoaineen kylmäasema ja kesäisin toiminnassa oleva puutarhamyymä-lä.

Kuva 14. Tehdasalue nykyisin Kaava-alueen itäpuolella kulkee valtatie 4 (E75), jonka yli on yhteys Seppälän alueeseen Merasin nimisen kadun kautta. Valtatien yli on myös yksi teollisuusraidekäytössä ollut silta ja yksi käyttämä-tön tähän tarkoitukseen aikoinaan varattu silta. Kaava-alueen länsireuna rajautuu pääosin Tourujokeen, jonka toisella rannalla on luonnonsuojelu-aluetta sekä Vanha Hautausmaa. Pohjoisessa alue rajautuu Lohikoskentien ja Vapaaherrantien välisellä alueella olevaan rivitaloalu-eeseen ja etelässä Ailakinkatuun. Suunnittelualueella on osoitteessa Kympikatu 3 yksi vanha asuin-talo ja samoin Ailakinkadun varrella on vanha omakotitalo ja rautakaupan varastotiloja sekä pysä-köintialueita. Kadun eteläpuolella on liiketiloja sekä asuinkerrostaloja. Vapaaherrantien ja Tourulan-tien risteyksessä toimii urheilu- ja kodinsisustusliikkeitä sekä pikaruokaketjun ravintola.


21

Suunnittelualueella asuu kaksi henkilöä ja Ailakinkadun varrella kaikkiaan n. 460 henkilöä. Alueesta 2 km:n säteellä asuu nykyisin n. 26 000 henkilöä ja on n. 20 000 työpaikkaa.

3.2 Maisema ja luonnonympäristö

Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuori-maat, keskiosan alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Kankaan alue sijaitsee näistä keski-osan alavalla alueella. Sisä-Suomen reunamuodostuma kulkee alueen pohjoispuolelta Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. Kankaan alue on kanjonin muotoista laaksoaluetta, jonka korkeuserot vaihtelevat + 79 metristä + 101 metriin (Vapaaherrantien ja Rantaväylän risteysalue). Alueen maanpintaa on muokattu voimak-kaasti teollisen toiminnan aikana ja mm. Tourujoen luonnollinen reitti on muutettu kulkemaan kana-vaa pitkin voimalaitokselle. Maisemaa hallitsevat vanhan voimalaitoksen punatiilinen piippu sekä uudemman paperikone 4:n harmaan betonin ja sinisen pellin väriset teollisuus- ja varastohallit. Aluetta halkovat voimalinjat itä-länsisuunnassa. Ympäristöstä näkyvät hyvin Taulumäen kirkko sekä rivitaloasutus Tourujoen ja Va-paaherrantien välissä ja joen korkealla töyräällä oleva vanha konttorirakennus ns. Valkoinen talo. Tourujoki virtaa Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Tourujoki on aikoinaan virrannut vanhan paperitehtaan toiselta puolelta vapaana koskena, jota pitkin mm. lohet ovat nousseet Palokkajärveen. Tourujoki virtaa kanjonimaisen laaksomuodostelman poh-jalla, jota reunustavat jyrkkärantaiset länsirannaltaan luonnontilaiset ja eroosioherkät jyrkänteet. Jo-kiuoma on pääosin luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueen poikki kulkee joen länsirannalla luontopolku, joka on hautausmaan kohdalla ollut sortuneen rinteen vuoksi käyttökiellossa, kunnes sortuma-aluetta vahvistettiin 2011. Kankaan alueen luontoarvot keskittyvät Tourujoen luonnontilaiseen ympäristöön. Alueelta on tehty seuraavat luontoselvitykset:

Kalasto ja pohjaeläimet (2011) Saukot (2011) Liito-oravat ja linnut (2011) Putkilokasvit ja sammalet (2012) Lepakot (2012)

Kalaston ja pohjaeläinten kannalta Tourujoki on voimakkaasti muokattu kaupunkijoki, jossa on voi-malaitospato. Säännöstely aiheuttaa eroosiota ranta-alueille ja nostaa veden kiintoainepitoisuutta. Joessa ei ole nykyään taimenelle sopivia kutupaikkoja. Joella on kuitenkin vähäistä virkistyskalas-tuskäyttöä. Saukko vierailee toisinaan Tourujoella, joka on satunnaisesti käytetty elinpiirin osa. Tourujoki on melko suurelta osin erinomaista ympäristöä saukolle; kuitenkin se on liian lyhyt kokonaiseksi elinpii-riksi. Tourujoen alue on hyvä lintuympäristö etenkin talvisin ja muuttoaikoina. Alueelta on havaintoja 110 lintulajista (neljännes Suomessa tavatusta lajimäärästä). Pesimähavaintoja on tehty seuraavista uhanalaisista lajeista:

VU-lajit: kivitasku, virtavästäräkki NT-lajit: käenpiika, sirittäjä, punavarpunen, mustaleppälintu, rantasipi

Talvehtimishavaintoja uhanalaisista lajeista:

VU: koskikara


22

Lisäksi paljon ”satunnaishavaintoja”, mm. merikotka Liito-oravasta on tehty havaintoja pääosin jokivarresta ja Tourukeskuksen puoleisesta metsiköstä on ylivuotisia jätöshavaintoja. Nämä hajanaiset löydökset ovat vain varsinaiselta reviiriltään harhautu-neiden/ kuljeskelevien yksilöiden, ilmeisesti koiraiden, jättämiä. Näyttäisi siltä, että koiraat liikkues-saan tällä alueella päätyvät selkeiden puustoisten viheryhteyksien päähän ja pysähtyvät sinne olei-lemaan. Naaraan reviiri on luonnonsuojelualueella. Lajin asettumista lehdon ulkopuolisiin metsäkais-taleisiin ei kannattane edistää, koska lajin selviytyminen niissä pitemmän päälle on epävarmaa. Lepakot on tarkistettu 16 eri rakennuksesta alueella eri vuodenaikoina. Kuollut lepakko on löytynyt PK4-hallista, ilmeisesti harhailija, joka ei ole osannut takaisin ulos. Valkoisen talon ullakolta on myös tehty havaintoja. Tourujoen yltä on tehty paljon detektorihavaintoja lepakoista ja Tourujoen suojaisa vesiympäristö on lepakoille tärkeä ja samoin pienet puistomaiset aukiot. Valaistuksen suunnittelu koko alueella on tärkeää lepakoiden kannalta. Säännöstelyllä voi olla vaikutuksia vesisiippojen saalistukseen (viihtyvät rauhallisilla jaksoilla). Putkilokasveista ja sammalista merkittävät havainnot painottuvat jokivarteen sekä tehtaan ja Ailakin-kadun väliseen metsikköön. Tutkimusalueella esiintyy seuraavia uhanalaisia lajeja:

VU: isonauhasammal (kaava-alueen ulkopuolella suojelualueella) NT: rantanukkasammal, kellotalvikki RT: kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö Suomen vastuulaji: katvesammal (kaava-alueen ulkopuolella suojelualueella)

Esiselvitys Tourujoen ennallistamismahdollisuuksista tehtiin vuonna 2011 ennen arkkitehtikilpailua. Suunnittelun pohjaksi on tutkittu mm. vanhan uoman historiaa, uoman palauttamisen lähtökohtia sekä erillisenä selvityksenä myös vesivoimalaitoksen kuntoa (Jyväskylän Energia Oy, Empower 2012). Kaavarungon suunnitteluvaiheessa tutkittiin osana muuta suunnittelua useita uoman raken-tamisvaihtoehtoja, joista on laadittu erillinen uomaraportti: Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut 2013; Mervi Vallinkoski. Tourujoki on aiemmin kulkenut Kankaan kohdalla nykyisen tehdasalueen halki. Teollisuuden kehit-tyessä on sen voima valjastettu paperiteollisuuden tarpeisiin, ja lopulta osa vanhasta uomasta hävisi kokonaan alueelta ja Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla 1900-luvun puolivälistä alkaen pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut mo-nikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva.


23

Kuva 15. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven- Palokka-järven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla. Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km, ja sen kautta Tuomiojärven ja Palokkajärven valuma-alueen vedet laskevat Jyväsjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Uoman keskivirtaama on noin 3,2 m³/s ja putouskorkeus noin 16 metriä. Tourujoen keskivirtaama jaksolla 1970-2010 on 3,12 m³/s, ylin havaittu 30,5 m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Tourujoki on luokiteltu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa voi-makkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Lohikosken säännöstelypato sijaitsee runsaan kilometrin Palokkajärven luusuasta alavirtaan. Voimalaitoksen ylä- ja alapuolella Tourujoen vesi on ohjattu betonoituun kanavaan. Voimalaitoksella on lupa Palokkajärven säännöstelyyn (vaihteluväli 90 cm). Ennen kevättulvia pinta lasketaan alarajalle. Laitoksen minimijuoksutuksista on omat sääntönsä. Lohikosken pato estää tällä hetkellä täydellisesti Päijänteen ja Tourujoen vesistön yläpuolisten alu-eiden vaellusyhteyden. Tämänkin esteen yläpuolella Puuppolassa ja Luonetjärvellä on täydellisesti tai pääosin vaelluksen estäviä patoja. Näin ollen potentiaalisten lisääntymis- ja poikastuotantoaluei-den käyttöönottomahdollisuudet ovat rajoitetut. Vesipuitedirektiivi määrää, että kun voimalaitostoiminnasta mahdollisesti luovutaan, on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma palautettava hyvään ekologiseen tilaan kunnostustoimenpitein. Näistä velvoitteista vastaa haitan aiheuttaja eli Tourujoen tapauksessa Jyväskylän Energia Oy.


24

Maaperä Alueen maaperästä on tehty useita tutkimuksia vuosien kuluessa, joita on käytetty lähtötietoina. Tä-män työn yhteydessä on laadittu kolme selvitystä:

- Kankaan alueen rakennettavuusselvitys; 2011, Ramboll OY - Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen

2012 - YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012

Alueen maaperä on pääosin hiekkaista silttiä, jonka alla on savista silttiä. Alueella on runsaita täyttöjä. Rakennettavuusselvityksessä todetaan: ”Vanhalla tehdasalueella länsiosa viettää vaihtelevalla jyrkkyydellä kohti Tourujokea. Tourujoen uoman vesipinta vaihtelee tutkimusalueella olevan vesivoimalaitoksen yläpuolella noin välillä +93,9…+95,1 NN (Tuomiojärven vesipinta) ja voimalaitoksen alapuolella +77,2…+79,2 NN (Jyväsjärven vesipinta). Jokiuoman aiheuttamasta padotuksesta johtuen ajoittain veden pinnan korkeus voi jonkin verran poiketa liittyvän järven vesipinnasta. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee Tourujoen voimalan alapuolisen vesipinnan (noin +78 NN) ja tutkitun alueen koillisosan (noin +98,5 NN) välillä. Pohjaveden pinta on Tourujoen läheisyydessä lähellä joen veden pinnan tasoa ja nousee siitä poispäin liikuttaessa. Voimalan kohdalla on joen vesipinnantasossa huomattava tasoero, minkä vaikutuksesta etenkin vanhassa täytetyssä jokiuomassa tapahtunee veden suotautumista täyttökerroksissa alajuoksun suuntaan. Alueen perusmaa on routivaa, tärinän ja veden vaikutuksesta häiriintyvää ja tiiveydeltään vaihtelevaa. Alueen rakennettavuus vaihtelee alueen osien välillä huomattavasti. Alueen maankäytön suunnittelussa tulee huomioida mm. luontaiset pohjasuhteet, Tourujoen rantatöyräiden riittämätön stabiliteetti, alueella suoritetut massansiirrot, vanha rakennuskanta ja joen taipumus ajansaatossa siirtää uomaansa. Alue soveltuu pohjasuhteiltaan pääosaltaan hyvin talonrakentamiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida Tourujoen reunan riittämätön stabiliteetti, maan pintakerroksen suuressa osassa aluetta muodostavat vanhat sekalaiset täytöt ja olevat rakennukset/rakenteet. Myös alueella olevat ympäristöriskit tulee huomioida. Ympäristötekniset tutkimukset/ kunnostukset on suositeltavaa suorittaa ennen varsinaista rakentamista. Merkittävää talonrakentamista ei tule ulottaa lähelle nykyistä Tourujokea etenkään alueella missä jokiuoma on syvässä jyrkkäpiirteisessä uomassa. Stabiliteetiltaan riittämättömän alueen alustava raja on esitetty rakennettavuuskartassa. Rakennettavuusalueiden rajat tarkentuvat täydentävien tutkimusten yhteydessä” Alueen pohjoisosassa yksityisen omistamalla maalla tehtiin maaperäselvitys v. 2012. Sen mukaan: “Alueen etelä- ja lounaisosa viettää kohti vanhaa tehdasaluetta. Alueen pohjois-puolella sijaitseva Vapaaherrantie on leikkauksessa ko. tontin kohdalla. Pohjoisrajalla maanpinta on luonnollisessa tasossa ylimmillään tasolla n.102, josta se laskee nykyiselle täyttöalueelle, ollen pääosin tasossa n. 95. Alueen itäosan täyttöalueella, Kympinkadun puolella maanpinta on tasolla n. 98,5…99. Alueen länsiosa laskee kohti vanhaa jokiuomaa ollen tasolla n. 95. Suurimmalla osalla tutkimusaluetta nykyinen maanpinta on täyttöä. Täytön paksuus ulottuu vanhan jokiuoman kohdalla vähintään 5 m syvyyteen. Täytön alapinta ulottuu pääosin tasoon 90 tai hieman sen alapuolelle. Täyttö on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja viimeisimmät osat siitä on tehty 2000 luvun alussa. Täytemaa on suunnittelemattomasti rakennettua ja saattaa sisältää myös eloperäisiä


25

aineksia tai sekalaisitakin materiaalia eikä sen laatua pysty luotettavasti varmistamaan kuin laaja-alaisin koekuopin. Pohjaveden pinnan tason mittaamista varten asennettiin 2 pohjavesiputkea. Tutkimuspisteessä 10 vesipinta oli 27.3.2012 tasolla +89.01(N2000) ja tutkimuspisteeseen 6 asennetusta pohjavesiputkesta havaittiin vesipinta 27.3.2012 tasolla +90,57 (N2000).” Alueen pohjoisosasta pieni kaistale kanavan kohdalta kuuluu Taulumäen pohjavesialueeseen. Maaperän pilaantuneisuus Alueelta on tehty Kankaan paperitehtaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys Ram-boll/Harri Görman 2010. ”Kohteessa on havaittu ylempien ohjearvojen ylityksiä, jotka edellyttävät maaperän kunnostamista. Alueella ei ole kuitenkaan havaittu merkittäviä pitoisuuksia helposti kul-keutuvia yhdisteitä, jonka johdosta kunnostuksilla ei ole välitöntä kiirettä. Tätä tukee pohjavesiputkis-ta tehdyt havainnot. Havaittujen pilaantumien kunnostustarve ja tavoitepitoisuudet voidaan tarvitta-essa arvioida ns. kohdekohtaisella riskinarvioinnilla. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu, tulee arvi-ointi suorittaa uudestaan. Lisäksi on huomioitava, että kynnysarvopitoisuudet ylittävillä maa-aineksilla voi olla käyttörajoituksia, vaikka pitoisuudet eivät edellyttäisi alueen puhdistamista. Alem-mat ohjearvot ylittävät maa-ainekset luokitellaan pilaantuneiksi ja kaivettuna ne ovat jätettä, joka on toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Pohjavesinäytteissä ei ole todettu erityisen merkit-täviä haitta-ainepitoisuuksia, eikä pohjavedellä ole siten kunnostustarvetta. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen parantaa pohjaveden laatua pitkällä aikavälillä. Kankaan paperitehtaan pilaantu-neeksi tunnistetut maa-alueet on esitetty liitteenä olevissa tutkimuspiirroksessa Y1 ja Y2: • Selluvaraston länsipuolella olevan tankkauspisteen alueella on mineraaliöljyn keskitisleillä pilaantunutta maata arviolta 100-300 m3 • VPT-rakennuksen korjaamotilojen alapuolella on metalleilla pilaantunutta maata vähintään 200 m3. Pilaantuneen täyttömaan laajuutta ei ole kuitenkaan tehdyillä tutkimuksilla voitu rajata. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu koko korjaamon alapuoliseen maakerrokseen, voi pilaantunutta maa-ainesta olla alueella jopa 1000 m3 • Turbiinirakennuksen takana oleva öljyllä pilaantunut maa-alueen laajuus on tehtyjen tutkimusten perusteella korkeintaan 100 m3 ” • Hiilimontun alueella on vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan öljy-yhdisteillä pilaantunutta maata noin 600 m3”

3.3 Rakennettu ympäristö

Kankaan paperitehdas on rakennettu useassa eri vaiheessa raskaan teollisuuden käyttöön. Alueella sijaitsee vanha ja uusi paperitehdas, joita yhdistää putkimaiset kulkusillat. Ns. Valkoinen talo on vanha toimistorakennus ja se sijaitsee erillään joen töyräällä. Alueella on myös porttirakennus, voimala ja joen toisella rannalla vanha muuntamorakennus. Ailakinkadun varrella on vanha asuinrakennus ja toinen Kympikatu 3:ssa. Vanhan punatiilisen paperitehtaan rakennukset ovat vanhimmilta osiltaan vuodelta 1874. Nykyinen keskusvarasto ja puutyöpaja vuosilta 1892-1897 ovat ajalta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Vuosina 1923-51 toteutetut läntisimmät punatiiliset tehdasosat muodostavat klassisia piirteitä omaavan läntisen julkisivun. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös pergamenttiosasto. Uusi paperitehdas sekä uusi voimala on rakennettu pääosin 1970-luvulla, viimeisimmät osat ovat 1990-luvulta. Ailakinkadun varrella on asuinkerrostaloja, palvelutalo ja toimistorakennuksia sekä Vapaaherrantien ja Tourulantien varrella liikerakennuksia, jotka ovat osayleiskaava-alueen ulkopuolella.


26

Vesijohtoverkosto Alueella kulkevat vesijohto- ja viemärilinjat Vapaaherrantien varressa ja Ailakinkadun suunnasta. Tehdas on ottanut raakavettä Pupuhuhdan pohjavesialueelta sekä Palokkajärvestä pintavettä. Pa-lokkajärven vedenoton putki sijaitsee Tourujoen pohjalla. Tehdasalueella omassa jätevedenpuhdis-tamossa puhdistetut vedet on johdettu purkukanaalia pitkin Tourujokeen. Alueella on useita öl-jynerottimia ja öljynerotuskaivoja. Sähkölinjat Alueelle tulee 110 kV:n voimalinja idästä vanhan ja uuden paperitehtaan väliselle muuntamokentäl-le. Tehdasalueen ulkopuolella sijaitsee vanha muuntamoasema, joka tulee säilymään sähkönjakelun käytössä. Sähkö tulee maanpäällisiä johtoja pitkin alueelle. Muuta Alueelle tulee höyryputki Rauhalahden voimalasta. Höyryputki on osittain maanpinnalla. Alueella sijaitseva lämpövoimala ja öljykattilat on poistettu käytöstä Rauhalahden höyryenergian käytön myö-tä. Alueella on Unibase Oy:n telemasto. Maarakentamisen yhteydessä tulee huomioida, että alue oli toisen maailmansodan aikana lento-pommitusten kohteena ja siten räjähtämättömien pommien löytyminen on edelleen mahdollista.

3.4 Maanomistus

Suurin osa kaava-alueesta on kaupungin omistuksessa. Alueella maata omistavat myös Jyväskylän energia ja rakennusliike. Maanomistuksesta on erillinen liitekartta.

3.5 Liikennejärjestelyt

Kankaan alue sijaitsee liikenteellisesti helposti saavutettavalla alueella, tullaan sitten pohjoisesta tai etelästä, koska valtatie 4 (E75) sivuaa aluetta itäpuolelta. Valtatie on osa Suomen päätieverkkoa ja kansainvälistä TEN-t ydinverkkoa. Keskustasta autolla tultaessa voidaan tulla joko Tourulantien kautta Vapaaherrantielle ja edelleen Kympinkadun kautta alueelle. Taulumäen kautta on Kankaan-katua pitkin suora huoltoajoyhteys tehdasalueelle. Tehtaan henkilökunnan pysäköintialueelle on myös suora yhteys Vapaaherrantieltä. Vapaaherrantieltä on yhteys valtatien yli Seppälän alueelle Merasin nimisen kadun kautta. Joukkoliikennereitti kulkee Tourulantietä pitkin, jonka varrella ovat pysäkit. Tehdasalueen raideliikenne on johdettu Vapaaherrantien ja valtatien yli Seppälän alueen kautta edelleen päärautatielinjoille. Tehdasraide on tarkoitus purkaa. Jalkakäytävät ovat kaupungin keskusta-alueella kaikkien katujen varsilla ainakin yhdellä puolella. Alueella kevyenliikenteen väylät kulkevat Tourulantien, Vapaaherrantien, Rusokinkadun ja Ailakin-kadun varrella. Pyöräilylle sallitut reitit on esitetty kuvassa 16. Tourujoen yli on kaksi kevyenliiken-teen siltaa, joiden kautta on kevyenliikenteen reitit Kinakujan kautta Eskilstunan aukiolle, Touruka-dun ja Vapaudenkadun risteykseen sekä Tourujoen rantareitille. Lisäksi Kankaankadulta on yhteys Tourujoen ylittävän sillan kautta alueen pohjoisosaan. Silta on tarkoitettu kevyelle liikenteelle ja huol-


27

toajolle, mutta sitä käytetään jonkun verran myös luvattomasti läpiajoon Kympinkadun kautta Va-paaherrantielle.

Kuva 16. Nykyiset pyöräilyreitit. Punaisella ovat kaikki reitit ja sinisellä palloviivalla valtakunnallisiksi luokitellut pyöräilyreitit. Nykytilanteen liikennemäärät Strafican liikennemallin 8/2012 mukaisina Jyväskylän seudun liikennemalli on periaatteeltaan muutosmalli. Ennusteet tuotetaan muutoksina tähän ns. kalibroituun nykytilanteeseen. Seppälän alueen tarkasteluja varten on mallin nykytilanteen liikennekysyntää kalibroitu Rantaväylän kohdalta. Seppäläntiellä liikennemäärät vastasivat pitkälti liikennevalosilmukoista saatuja liikennelaskentatietoja, joten lisäkalibrointia ei näille väylille tehty. Mallin nykytilanteen liikennemäärät on esitetty kuvassa 17. Vapaaherrantien liikenne on sijoittelumallin kannalta ongelmallinen, sillä paikallinenkin liikenne ha-keutuu mallissa vastukseltaan pienemmälle reitille Rantaväylälle. Näin Vapaaherrantie ei saa mallis-sa yhtä paljon liikennettä kuin todellisuudessa. Vapaaherrantien liikennettä ei voida kuitenkaan mal-lissa kalibroida. Kalibrointi kasvattaisi Vapaaherrantien liikennemäärän todelliselle tasolle nostamalla Vapaaherrantien varrelta alkavan ja sinne päättyvän liikenteen määrää eikä mallissa puuttuvan läpi-ajoliikenteen määrää. Tämä vääristäisi jatkossa mallilla tehtävien tarkasteluiden tuloksia Vapaaher-rantien osalta.


28

Kuva 17. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin nykytilanteessa Nykytilanteessa liikenteen toimivuuden ja sujuvuuden kannalta ongelmallisia kohtia ovat Lohikos-kentien ja Seppäläntien liittymä sekä Tourukadun ja valtatien 4 eritasoliittymä, erityisesti etelän suunnan liikennevirran osalta. Samoin toimivuusongelmia on Lohikoskentien ja Vapaaherrantien liittymässä. Tourulan eritasoliittymässä merkittävän ongelman ja liikenneturvallisuusriskin aiheuttaa peräkkäisten erkanevien ja liittyvien ramppien sekoittumisalueiden lyhyys.


29

3.6 Liikennemelu

Nykytilanteen liikennemelusta alueella on laadittu selvitys v. 2011, Ramboll / Tiina Kumpula. Selvityksen mukaan päiväajan melutaso 55 dB(A) ylittyy Vapaaherrantiestä länteen päin n. 50-60 m:n levyisellä vyöhykkeellä sekä Tourulantien ja Rusokinkadun varrella.

Kuva 18. Melualueet nykytilanne, päivä

3.7 Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö

Tehdasalueella asui vuoden 2010 lopussa 2 asukasta. Ailakinkadun kerrostaloalueella asui n. 460 henkilöä. Alueella oli työpaikkoja n. 80 kpl.

3.8 Palvelut

Alueella ei ole julkisia palveluita. Lähimmät palvelut sijaitsevat Jyväskylän keskusta-alueella käve-lymatkan päässä. Lähimmät päiväkodit ovat Tapiolan päiväkoti Kalervonkatu 12 ja Päivärinteen päi-väkoti Kansakoulukadun varrella arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman Puistokoulun vieressä, joka on tarkoitettu 1-6 luokan oppilaille


30

4 SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Osalliset

Suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saat-taa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitel-lään (MRL 62 §). Maanomistajaluettelo on saatavissa Jyväskylän kaupungin kaavoituksesta ja tontti-tuotannosta. Jyväskylän kaupungin toimialat, osastot ja vastaavat

- Maankäyttö - Liikenne- ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Kulttuuri- ja liikuntapalvelut - Kasvun ja oppimisen palvelut - Jyväskylän Tilapalvelu - Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö - JE Siirto Oy / sähköverkko - Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta - Keski-Suomen pelastuslaitos

Muut viranomaiset

- Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo

Muut asianosaiset tahot

- Elisa Oyj - Telia Sonera Finland Oyj - Unibase Oy - Keski-Suomen kauppakamari - Jyväskylän pyöräilyseura ry - Jyväskylän Liikenne Oy - Jyväskylän yrittäjäyhdistykset

4.2 Osallistumismenettelyt

Kaava on vireille joulukuussa 2010, jolloin siitä ilmoitettiin erillisellä ilmoituksella Keskisuomalaises-sa sekä Jyväskylän tiedotuslehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu vuoden 2010 lopulla. Sitä on tämän jälkeen tarkistet-tu ja käsitelty tarkistuksia sisäisissä palavereissa Sillissä sekä viranomaisneuvottelussa. Aloitusvaiheen tiedotustilaisuus osallisille on pidetty 21.2.2012 Aalto-salilla. Kaava-aineistoa on esitelty viranomaisneuvottelussa ja maankäyttöryhmässä. Internetissä kaupungin kaavoitussivuilla kerrotaan ajantasaisesti kaavavaiheista ja kaavan etenemi-sestä. Kaupunkilaisten uudenlainen osallistumiskokeilu käynnistyi Kaupungin Kangas-projektilla keväällä 2011. Se oli kansainvälisen CLIQ-hankkeen tuottama osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottiprojek-ti, johon otti osaa noin 600 henkilöä. Uudenlainen osallistuminen jatkui myös Kankaan arkkitehtikil-pailun aikana. Kilpailuohjelman luonnos avattiin internetissä kaupunkilaisille kommentoitavaksi ja myös kilpailutyöt olivat kommentoitavina kilpailun ajan. Kilpailun aikana internetsivuilla vieraili yli 100 000 kävijää.


31

Vuorovaikutteinen yleisö- ja tiedostustilaisuus laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä on pidetty 28.11.2012. Muistio yleisötilaisuudesta on erillisenä liitteenä. Kaavan ehdotusvaiheessa aineistoa esitellään kesäkuun 9. päivänä alueella pidettävässä avoimien ovien tilaisuudessa. Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet sekä korjausehdotukset ovat liitteenä.

4.3 Viranomaisyhteistyö

Kaupungin hallintokuntien sisäinen ensimmäinen tätä kaavaa koskeva aloituskokous eli Silli on pi-detty 20.9.2012. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 07.03.2012. Kaava on myöhemmin ollut esillä myös viranomaisneuvottelussa 14.02.2013. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 10.09.2013. Lisäksi on pidetty kaksi työneuvottelua ELY-keskuksen kanssa, joista toiseen osallistui myös Liiken-neviraston edustaja.

4.4 Suunnittelun vaiheet

Osayleiskaava on laitettu vireille joulukuussa 2010, ilmoitus vireilletulosta on julkaistu 7.12.2010 sanomalehti Keskisuomalaisessa. OAS on lähetetty osallisille kommentteja varten 7.12 2010. Kaava on ollut aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 7.3.2012. Kankaan maankäytön suunnittelun etenemistä on esitelty kunnanvaltuustolle 20.2.201.2 Kaavasta on pidetty alkuvaiheen yleisötilaisuus 21.2.2012 Aalto-salilla, kuulutus tilaisuudesta on julkaistu 19.2.2012 sanomalehti Keskisuomalaisessa. Osayleiskaavan sisäinen aloituskokous on pidetty 20.9.2012. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.11.-20.12.2012. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi omalta osaltaan kaavaehdotusaineiston kokouksessaan 23.04.2013 ja kaupunginhallitus päätti 29.04.2013asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 17.05.-17.06.2013. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 9.6.2013 Kankaan avoimien ovien päivänä. Ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja on laadittu tiivistelmä ja yhteenveto, joka on pää-töksenteon liiteaineistoa. Kaavaehdotusvaiheen muistutuksia ja lausuntoja on käsitelty viranomaisneuvottelussa 10.9.2013.


32

5 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTöLUONNOKSET

Alueen suunnittelu käynnistettiin osallistumisprojektilla Kaupungin Kangas keväällä 2011. Projektin aikana kerättiin satoja yksityishenkilöiden ja yhteisöjen esittämiä ajatuksia ja näkemyksiä Kankaan alueen suunnittelun tueksi, osallistujia oli kaikkiaan n. 600 henkilöä. Kerättyä aineistoa hyödynnettiin arkkitehtikilpailun ohjelman laatimisessa ja Kankaan kehittämisen teemojen muodostamisessa. Kaupunginhallitus hyväksyi Kankaan kehittämisen teemat kokouksessaan 5.6.2011.

5.1 Kaavarunko

Kankaan alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2011 yleinen arkkitehtikilpailu. Kilpailuun osallis-tui 32 ehdotusta, joista tuomaristo kuultuaan asiantuntijoista koostuvaa raatia ja kaupunkilaisten internet-sivuilla kommentointia valitsi voittajaksi Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n työn ’Hjal-marin uni’. Kilpailu ratkaistiin 3.2.2012. Tavoitteena oli muodostaa alueelle asuinpainotteinen, noin 3000 asukkaan uusi kaupunginosa ja uusia työpaikkoja 1300–1500 kpl. Voittaneessa ehdotuksessa rakennusoikeutta oli osoitettu yhteensä noin 300 000 k-m2, josta asumisen osuus noin 210 000 k-m2. Uusia asukkaita oli esitetty noin 4000 henkilöä.

Kuva 19. Voittanut ehdotus ’Hjalmarin uni’ Kilpailun tulosten pohjalta on jatkettu Kankaan alueen suunnittelua kaavarunkotasoisena voittaneen arkkitehtitoimiston toimesta. Sito Oy toimi PR Oy:n alikonsulttina liikenne- ja maisema-asioiden suunnittelussa. Kaavarunko noudattelee kilpailun voittaneen ehdotuksen päälinjoja. Alueen keskeltä kulkee ren-gasmainen vihervyöhyke, jonka keskelle jää vanhan paperitehtaan ympärille muodostuvat ”sydän-korttelit” ja ulkopuolelle reunakorttelien vyöhyke. Sydänkortteleita kiertävälle vihervyöhykkeelle tutkittiin mahdollisuuksia sijoittaa uusi uoma, joka kul-kisi osan matkaa vanhaa joen reittiä pitkin ja purkautuisi vanhan kanavan kautta takaisin jokeen.


33

Kuva 20. Havainnekuva 2025 (ei mittakaavassa) Kaavarunkotyövaihe poikkeaa toimintojen sijoittelun kannalta voittaneesta ehdotuksesta, koska työpaikka- ja liikerakentaminen on keskitetty kokonaisuudessaan sydämen alueelle. Ratkaisu tukee alueellisten lähipalvelujen syntymistä Kankaan sydämeen. Rakentamista on myös tuotu VPT:n eteläpuolella lähemmäksi Tourujokea luonnonsuojelulliset ja maan stabiliteettiin liittyvät reu-naehdot huomioiden. Katuverkkoa on muutettu siten, että kauttakulkuliikenne on ohjattu kulkemaan sydänkortteleiden kautta. Samalla eri suunnista tulevat kokoojakadut on koostettu sydämeen kehä-mäiselle kadulle, joka hidastaa ja rauhoittaa ajonopeuksia. Viherkehän kautta kulkee uusi nopean pyöräilyn reitti keskustan ja Seppälän alueiden välillä. Kaava-alueen ulkopuolisen päätie- ja katuver-kon ratkaisut ja vaiheittain toteuttaminen suunnitellaan erikseen. Kaavarunkotyössä on myös luonnehdittu alueen ulkotiloja ja puistoja. Viherkehästä on tarkoitus tulla luonnonmukainen, oleskelua ja muuta vähäistä toiminnallisuutta sisällään pitävä vihervyöhyke. Ul-kokortteleiden keskelle sijoittuu ns. toimintakehä, jonka varrelle sijoittuvat rakennetut puistoalueet ja aktiivitoiminnot, esim. tuleva Kankaan perhepuisto. Tourujoen varsialueelle on varattu reitti Jyväsjär-veltä Palokkajärvelle kulkevalle virkistysreitille, joen varsialueita on tarkoitus hoitaa luonnonmukai-sena puistoalueena. Sydämen alueen on tarkoitus muodostaa yhtenäinen oleskelualue katutiloi-neen, aukioineen ja pienine puistikoineen. Asuntorakentamisen määrä on pystytty lisäämään keskitetyn pysäköinnin mahdollistamana.


34

5.2 Kaavaluonnos

Kaavarunko oli pohjana osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa. Pääosa Kankaan alueen liike- ja toimistorakentamisesta oli sijoitettu ns. Sydän-kortteleiden alueelle (C-1 ja C-2 alueet), jossa se yhdistyy hybridimäisesti asumiseen. Asumista on noin puolet raken-nusoikeudesta. Vanhan paperitehtaan yhteyteen C-1 alueelle oli mahdollista sijoittaa myös vähit-täiskaupan suuryksikkö, joko kokonaan tai osittain uudisrakennukseen. C-2 alueelle ei kaupan suur-yksiköitä sallittu. Sydänaluetta aluetta kiersi kehämäinen puistovyöhyke, jonka kautta kulki kevyenliikenteen laatukäy-tävä uuden Tourujoen ylittävän sillan kautta keskustan suunnasta Seppälään. Risteämiset ajoneuvo-liikenteen kanssa oli tarkoitus toteuttaa pääasiassa eritasossa. Kehälle oli ohjeellisena merkitty uusi uoma kolmen eri vaihtoehdon mukaisesti. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty uomasta sijainnil-taan kolme perusvaihtoehtoa: 1) viherkehälle sijoittuva pitkä uusi uoma vaihtoehto, 2) viherkehä, jolla viivytetään hulevettä sekä 3) sekä ”sydämen” kautta kulkeva lyhyempi kaupunkivesiaihe. Osayleiskaavan viheralueratkaisu toimi myös ilman vesiaiheen tuomista viherkehälle. Ulkokehälle oli sijoitettu pääasiassa asumista sisältävät alueet sekä lähipalveluille (esim. päiväkoti-koulu) varatutut alueet. Puistoalue reunusti myös Tourujoen ranta-aluetta pohjois-eteläsuuntaisesti. Sen kautta kulki tärkeä kevyenliikenteen reitti, joka yhdistää Jyväsjärveä ja Palokka- sekä Tuomiojärveä kiertävät reitit tule-vaisuudessa ja on osa tärkeää virkistysaluetta ns. Kehä Vihreää. Osayleiskaavaluonnoksen katuverkko oli kaavarunkoluonnoksen mukainen. Säteettäiset kokoojaka-dut yhdistyivät sydänaluetta kiertävällä kehällä, joka toimi myös joukkoliikennereittinä. Osayleiskaavaluonnoksessa oli osoitettu ET-merkinnällä alueet muuntamorakennusta ja vesivoima-laitosaluetta varten. Alueelta oli tarkoitus poistaa 110 kV:n ilmassa olevat johdot ja korvata ne maa-kaapeloinnilla alueen pohjoisosan virkistysalueen kautta. Ilmajohdon päätepylväälle tutkittiin vaihto-ehtoisia paikkoja. Koska tällä hetkellä valtatien lisäkaistojen tilavarausta ei ole vielä suunniteltu tar-kasti, oli tavoitteena tehdä päätepylväs Holstin alueelle valtatien toiselle puolelle.

5.3 Kaavaehdotus

Osayleiskaavaehdotus oli pitkälti perusratkaisujen osalta luonnosvaiheen mukainen. Kaavaluonnos-ta oli ennen ehdotusvaiheen julkista nähtäville panoa muutettu seuraavalla tavalla: Kaavakartalle oli merkitty:

- ohjeellinen maanalainen 110 kV:n sähkölinja Holstin suunnalta Kankaankadun muuntoase-malle ja sieltä edelleen Ailakinkadulle

- RKY-alueen raja hautausmaan eteläpuolelle - pohjavesialueen raja alueen pohjoiskulmaan - virkistysalueet on jaettu kahteen päätarkoitukseen lähivirkistysalueisiin VL ja virkistysaluee-

seen V-1, lisätty suojelukohde merkinnät vanhaan kivettyyn kanavaan, betoniseen vesikana-vaan ja siihen liittyviin pato-, silta ym. rakenteisiin sekä vesivoimalaitokseen

- kevyenliikenteen reittiä Kinakujan osalle sekä alueen poikki - kaavaan on merkitty yksi ohjeellinen uomalinjaus, kaavaluonnosvaiheen kahden ohjeellisen

linjauksen sijaan - suojelukohdemerkintöjä on täydennetty ja lisätty suojelukohdemerkintöjä vesivoimarakenteil-

le sekä paperitehtaan vanhan osan kiertävälle kivetylle tehdasuomalle Kaavamääräyksiä on täydennetty mm. suunnittelumääräyksillä sekä tehty mm. seuraavat muutok-set:

- C-1 määräykseen on lisätty seuraava teksti:


35

Vähittäiskaupan suuryksikkö ei voi kuitenkaan olla seudullisesti merkittävä. Yksikön merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon kulloinkin voimassa olevan maakunta-kaavan määräykset.

- Virkistysaluemääräyksiä oli muutettu Kaavaehdotukseen on julkisen nähtävillä olon aikana saatujen muistutusten ja lausuntojen perus-teella tehty vähäisiä muutoksia kaavakarttaan ja täydennetty ja korjattu selostusta.


36

6 KAAVA JA SEN PERUSTELUT

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kaavassa otettu huomioon seuraavasti: Toimiva aluerakenne Rakenne tukee Jyväskylän keskustan tasapainoista kehittämistä ja laajentamista ja edistää elinkei-noelämän kilpailukykyä tarjoamalla hyvät edellytykset monipuoliselle toiminnalle. Alueen toteuttami-sessa hyödynnetään hyvin olemassa olevia rakenteita. Liittymät nykyisiin teknisiin verkostoihin ovat lyhyitä ja saavutettavuus eri suunnista mahdollistaa vaiheittain rakentamisen. Hyvät joukko- ja kevy-enliikenteen toimintaedellytykset ovat olleet lähtökohtana suunnittelussa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen sijainti Jyväskylän keskusta-alueen tuntumassa antaa mahdollisuudet erinomaisella tavalla eheyttää yhdyskuntarakennetta tulevina vuosina ja sijoittaa alueelle merkittävän osan kerrostalotuo-tannosta, työpaikka- ja palvelurakentamisesta. Sekoittunut yhdyskuntarakenne vähentää liikkumis-tarvetta näiden toimintojen välillä ja vahvistaa lähipalvelujen toimintaedellytyksiä. Elinympäristön laatutekijät on huomioitu sijoittamalla virkistysalueet ja -reitit sekä kevyenliikenteen reitit ja -laatukäytävä palvelemaan asukkaiden arkipäivän toimintoja ja ensisijaista liikkumista. Tur-valliset yhteydet ympäristön virkistysalueille on turvattu. Henkilöautoliikenteen pysäköintipaikkojen keskittäminen ja vuorottaiskäytön hyödyntäminen on mahdollistanut paikkamäärän minimoinnin. Paikoitus toteutetaan rakenteellisena. Sillä on positiivis-ta vaikutusta viihtyisyyteen, turvallisuuteen sekä alueen ilman laatuun ja melutasoon. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään luotaessa ainut-laatuista elinympäristöä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja samalla muodostuu alueelle voimakas ominaisidentiteetti. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat osat entisen Kankaan paperitehtaan rakennuksista ja rakennelmis-ta on merkitty suojeltaviksi. Suojeluarvot huomioidaan asemakaavatasolla ja tarkka sisältö määritel-lään ja määräykset annetaan rakennus ja rakennelma kohtaisesti. Kaava-alueen luontoarvoiltaan arvokkaimman Tourujokilaakson rinnealueet on osoitettu säilytettä-väksi mahdollisimman luonnontilaisena viheralueena. Läheisen, kaava-alueen ulkopuolelle sijoittu-van luonnonsuojelualueen kulutuspainetta on pyritty minimoimaan kohdentamalla houkuttelevia ja riittäviä virkistysreittejä kaava-alueelle, Tourujoen itärannalle ja suojelualueen ulkopuolisille alueille. Arkeologinen selvitys tulee tehdä vanhan uoman kohdalta asemakaavavaiheessa, jos tälle alueelle suunnitellaan rakentamista. Alueen kautta kulkee tärkeä virkistysreitti, joka yhdistää tulevaisuudessa Jyväsjärven ja Palokka- sekä Tuomiojärven rantareitit toisiinsa ja toimii osana ns. Kehä Vihreitä ja Kehä Sinisiä muodostaen toimivia viheryhteyksiä eri alueiden välille Luonnonvaroista alueella hyödynnetään vesivoimaa Jyväskylän Energian voimalaitoksella, joka tuot-taa puhdasta energiaa.


37

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueen rakenne on suunniteltu siten, että se vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja luo edellytyk-siä toimivalle, nopealle ja turvalliselle jalankulku- ja pyöräilyreitistölle. Suunnittelualue on rajattu siten, että valtakunnallisesti merkittävien maanteiden kehittämismahdolli-suudet on turvattu jättämällä valtatie 4:n reuna-alueelle riittävästi tilaa uuden eritasoristeyksen suunnittelua varten. Valtatie 4 on osa Suomen päätieverkkoa ja kansainvälistä TEN-T ydinverkkoa. Alueen läpi on osoitettu katureitti, joka toimii myös valtatie 4:n rinnakkaistienä. Suunnittelualueen rajaus mahdollistaa myös muiden vaihtoehtoisten rinnakkaistiejärjestelyjen tutkimisen. Valtatien 4 ja pääkatuverkon ratkaisut selvitetään erikseen myöhemmin. Alue on kytkettävissä Jyväskylän Energian kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö tuotetaan pääosin energiataloudellisesti hyvän hyötysuhteen omaavassa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa osittain uusiutuvilla polttoaineilla, joiden osuutta on tulevaisuudessa tarkoitus nostaa n. 70 %:n. Alueen rakentamisessa on noudatettava uusia energiamääräyksiä ja osa energiasta voidaan tuottaa hyödyntämällä aurinkoenergiaa alueella jo toimivan puhdasta energiaa tuottavan vesivoimalaitoksen lisäksi. Alue on helposti liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Alueella suunnitellaan otettavaksi käyt-töön myös ns. kaukokylmä rakennusten viilennykseen hyödyntämällä alueelle putkella tulevaa Pu-puhuhdan pohjavettä ja Palokkajärven pohjan viileää vettä. Alueen suunnittelussa on varauduttu lisääntyviin rankkasateisiin ja tulviin. Tourujokiuomaa hyödyn-netään ohijuoksutuksin myös kevättulvien aikana. Jätehuollossa tutkitaan uusien innovatiivisten ja energiaa säästävien ratkaisujen käyttöönottoa alu-eella.

6.1 Yleiskaavan kuvaus

Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutukselliseksi. Kaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava, joka on tarkoitus vaiheittain asemakaavoittaa. Osayleiskaava-alue käsittää pääasiassa voimassa olevan yleiskaavan T-alueen, jolla on muutostarvetta. Voimakkaat korkeuserot, suojeltavat rakennukset, keskeinen sijainti ja rakentamisen tehokkuuden tavoitteet tekevät alueen suunnittelusta erittäin vaativan, kun otetaan huomioon vielä maaperän ja eroosioherkkien jokipenkkojen asettamat haasteet. Kaavarunkotyössä on voitu tutkia näitä ja erityis-kysymyksiä rakenteellisen pysäköinnin, jokiuoman ja hulevesien käsittelyn sekä liikenteen ja kunnal-listeknisten verkostojen osalta tarkemmin. Kaavan asetetut tavoitteet on suunnitelmassa pyritty sovittamaan yhteen. Tavoitteina ovat olleet:

- hyödyntää alueen keskeinen sijainti kaupungin ydinkeskustan vieressä - mahdollistaa huomattavan uuden kerrostaloasumisen ja työpaikkojen määrän lisäyksen kes-

keisellä alueella - kevyen liikenteen hyvät luontevat ja helpot yhteydet alueelle ja alueelta - yhdistää tärkeät virkistysreitit niiden solmukohdassa, jossa Palokka-Tuomiojärven virkistys-

reitit voidaan yhdistää Jyväsjärven rantaraittiin - autoriippumattomuus - joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen - alue on pääosin kaupungin omistuksessa ja tämä helpottaa suunnitelmallisen toteutuksen

ohjelmointia - energiatehokkuuden vaatimusten huomioiminen ja ilmastovaikutusten minimoiminen - Tourujoen uoman palauttamisen mahdollistaminen


38

6.2 Yleiskaavan kaavamerkinnät ja – määräykset

Osayleiskaavan alueella on tarkoitus muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa vaiheittain ennen ra-kentamista. Asemakaava noudattaa tämän osayleiskaavan havainnekuvassa esitettyä ratkaisua vain pääpiirteissään. Kortteleiden, yksittäisten rakennusten ja katujen tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavavaiheessa. Tämä osayleiskaava on perinteinen aluevarausyleiskaava, jossa alueraja-ukset on esitetty kaavakartassa mustin paksuhkoin viivoin. Alueiden sisälle on kirjainmerkinnöin merkitty niiden käyttötarkoitukset, jotka selitetään samassa kaavakartassa yleiskaavamerkintöjen selitykset osiossa. Kaavamerkinnät ja -määräykset: AK Kerrostalovaltainen alue, jolle saa rakentaa pääosin asuintaloja.

Asemakaavassa asuinrakennusten alimpiin kerroksiin saa osoittaa palveluja, toimitiloja ja liiketiloja. Aluetta kehitetään lisäksi palvelujen, virkistyksen ja asuinympäristöön so-veltuvien toimitilojen ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Suunnittelumääräys: - Asemakaavoituksessa tulee turvata alueen kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen to-teutus sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kokonaisuuden säilymi-nen. - Jatkosuunnittelussa tulee huomioida erityisesti alueen sisäiset sujuvat kevyen liiken-teen reitit. - Suunnitteluratkaisujen tulee edistää kaupunkiympäristön monimuotoisuutta sekä hu-levesien luonnonmukaista hallintaa.

C-1 Keskustatoimintojen alue. Alueelle voi asemakaavassa osoittaa MRL 71 a § mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön, joka ei kuitenkaan voi olla seudullisesti merkittävä. Yksi-kön merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon kulloinkin voimassa olevan maakun-takaavan määräykset. Suunnittelumääräys: - Asemakaavoituksessa tulee turvata alueen kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen to-teutus sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kokonaisuuden säilymi-nen. - Suunnitteluratkaisujen tulee edistää kaupunkiympäristön monimuotoisuutta sekä hu-levesien luonnonmukaista hallintaa. – Jatkosuunnittelussa on alueen kautta osoitettava tulvareitti

C-2 Keskustatoimintojen alue. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikköä.

Suunnittelumääräys: - Asemakaavoituksessa tulee turvata alueen kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen to-teutus sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kokonaisuuden säilymi-nen. - Jatkosuunnittelussa tulee huomioida erityisesti alueen sisäiset sujuvat kevyen liiken-teen reitit. - Suunnitteluratkaisujen tulee edistää kaupunkiympäristön monimuotoisuutta sekä hu-levesien luonnonmukaista hallintaa. - Jatkosuunnittelussa on alueen kautta osoitettava tulvareitti

PL Lähipalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa yksityisiä tai julkisia lähipalveluja, kuten koulu, päiväkoti, vanhusten palvelutalo. Alueelle sallitaan myös toimistojen rakentaminen.


39

Suunnittelumääräys: - Asemakaavoituksessa tulee turvata alueen kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen to-teutus sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kokonaisuuden säilyminen. - Suunnitteluratkaisujen tulee edistää kaupunkiympäristön monimuotoisuutta sekä hu-levesien luonnonmukaista hallintaa.

VL Virkistysalue.

Suunnittelumääräys: - Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. - Asemakaavoituksessa tulee huolehtia jalankulkureittien luontevasta jatkumisesta korttelialueiden läpi virkistysalueille. - Alueen jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa ohjeellisena esitetyn vesiuoman raken-taminen myöhemmin padon yläpuolelta vanhan paperitehtaan historiallisten kanavara-kenteiden kautta takaisin Tourujokeen. - Alueen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sujuviin virkistysyhteyksiin, toiminnallisesti ja tilallisesti vaihtelevan viherympäristön luomiseen sekä esteettisesti korkeatasoiseen ilmeeseen. - Suunnitteluratkaisujen tulee edistää kaupunkiympäristön monimuotoisuutta sekä hu-levesienluonnonmukaista hallintaa. - Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriym-päristönalue (RKY) sekä viereinen luonnonsuojelualue.

V-1 Virkistysalue, jolla oleva puusto pyritään säilyttämään.

Suunnittelumääräys: -Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. -Alueella sallitaan vain joen penkan eroosionsuojaustoimenpiteiden ja sillan rakenta-misen kannalta välttämätön puiden poisto ja maaston muokkaus. -Toimenpiteiden jälkeen on alue pyrittävä mahdollisimman pian maisemoimaan maas-toon sopivalla tavalla. - Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriym-päristön alue (RKY) sekä viereinen luonnonsuojelualue.

ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. Merkinnällä on osoitettu muuntamon ja vesivoimalaitoksen alueet. W Vesialue.

10 m osayleiskaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Alueen raja. Kaupunginosan raja. Ohjeellinen vesiuoma. Uoman jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee tehdä tarvittavat arkeologiset tutki-mukset rakennettaessa vanhan uoman osalle. Asiassa on kuultava museoviranomai-sia.


40

Katu. Kevyen liikenteen reitti. Ohjeellinen silta. Nopean pyöräilyn reitti/kevyen liikenteen reitti. Ohjeellinen maanalainen 110 kV:n voimalinja. Pohjavesialue. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue. Meluntorjuntatarve.

Suojelukohde. Asemakaavassa määritellään rakenteiden suojeltavat osat. sr Suojeltava rakennus. Asemakaavassa määritellään rakennuksen/rakennusten ja ra-

kenteiden suojeltavat osat. YLEISKAAVAOHJEET JA YLEISET MÄÄRÄYKSET:

Tähän osayleiskaavakarttaan liittyy selostus, jossa on esitetty tärkeimmät kaavan läh-tökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut, sekä kuvaus osayleiskaavanvaikutuksista. Asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asettamat melutason oh-jearvot. Pysäköinti on sijoitettava keskitetysti yleisiin pysäköintilaitoksiin tai maanalaisiin tiloihin inva-pysäköintiä ja vähäistä lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä lukuun ottamatta. Uudisrakentamisen osalta pysäköintipaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: - 1 ap /120 k-m2 AK- alueilla - 1 ap /140 k-m2 C-1- ja C-2 alueilla - 1 ap /100 k-m2 liike-, palveluja toimistorakennusten osalta Asemakaavoituksessa on otettava huomioon osayleiskaavan selostuksen liiterapor-teissa mainitut rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamaan ryhtymistä. Alueen hulevesiä tulee pääsääntöisesti käsitellä niiden syntypaikoilla niitä hyödyntäen ja viivyttäen.

pv

rky


41

Liito-oravaselvitys on tehtävä ennen asemakaavan laatimista Ailakinkadun pohjoispuo-len metsäalueelle. Väestönsuojat tulee toteuttaa mahdollisuuksien mukaan resurssitehokkaasti alueellisi-na keskitettyinä väestönsuojina. Aurinkoenergian hyödyntämistä tulee edistää asemakaavassa. Polkupyöräpysäköinnin järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota asemakaava-tasolla. Materiaalivalinnoissa tulee suosia puuta. Arkeologinen selvitys tulee tehdä vanhan uoman kohdalta asemakaavavaiheessa, jos tälle alueelle suunnitellaan rakentamista.

6.3 Liikennejärjestelyt

Ennen alueen arkkitehtikilpailun käynnistämistä pidettiin alueen liikenneverkon ideoinnista kutsukil-pailu, jonka rahoittivat Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus. Kilpailun voitti Ramboll Oy. Suunnittelualue käsitti Rantaväylän liikennekäytävän Aholaidan liittymän eteläpuolelta Lohikos-ken liittymän pohjoispuolelle, Tourulaakson alueen (Kankaan tehtaan alue lähiympäristöineen) sekä Tourulan alueen, Seppälän alueen länsilaidan ja Holstin. Ideasuunnitelman ratkaisuille asetettiin seuraava perustavoite: Rantaväylälle ja alueen muulle pääliikenneverkolle etsitään toimiva, toteut-tamiskelpoinen ja tulevaan kaupunkiympäristöön soveltuva pitkän aikavälin liikenneratkaisu. Laadittu ehdotus palveli Kankaan alueen arkkitehtikilpailua ja myöhemmin suunnittelualueen muuta kaavoi-tusta sekä pääväylästön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaavarunkovaiheessa tutkittiin uuden eritasoliittymän paikkaa tarkemmin valtatien yli Seppälän alu-eelle. Uusi eritasoristeys tarvitaan nimenomaan poistamaan Seppälän ja Tourulan alueen liikenteen ruuhkautumisesta johtuvia ongelmia, joiden ennakoidaan lisääntyvän erityisesti Seppälän kaupalli-sen alueen voimakkaan lisärakentamisen johdosta. Kankaan alueen aiheuttama liikenteen lisäys pystytään hoitamaan nykyiseen katuverkkoon tukeutumalla. Osayleiskaavan suunnittelun aikana ilmeni tarve selvittää vielä laajemmin valtateiden järjestelyjä Jyväskylän keskustan alueella. Valta-teiden 4 ja 9 kehittäminen Jyväskylän kohdalla onkin nyt Livin/Elyn suunnitteluohjelmassa vuodelle 2013 ja sille on varattu määräraha. Uusi eritasoristeys on huomioitu myös koko kaupunkia koske-vassa yleiskaavassa. Kankaan osayleiskaava-alueesta valtatiealue jätettiin ulkopuolelle em. suunnit-telutyön vuoksi.

Strafica Oy on tutkinut liikenneverkon toimivuutta Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu- raportissa (muistio 26.9.2012). Mallin nykytilanteen (1.) liikennemäärät iltahuipputunnin mukaisina on esitetty kuvassa 17 selostuksen kohdassa 3.5 Liikennejärjestelyt. Nykytilanteessa pahiten ruuh-kautunut on vt 4 Tourulan eritasoliittymästä etelään, jonka kapasiteetin käyttöaste on 80-90 %. Seu-raavaksi ruuhkautuneimpia ovat koko valtatie, Tourulan sillat, Seppäläntie, Vaajakoskentie ja Va-paaherrantie Lohikoskentieltä valtatien ramppiin.

Strafica on tehnyt lisäselvityksiä 20. ja 21.08.2013. HCS-ohjelman raportit ovat liiteaineistos-sa,(Miikka Niinikoski) Arvioinnissa on tarkasteltu lisäksi seuraavia skenaarioita: 2. Seppälän välivaihe


42

Liikenneverkko vastaa nykytilannetta, mutta maankäyttöluvut on korjattu vastaamaan tilannetta uu-den kauppakeskuksen rakentamisen ja Prismakeskuksen laajennuksen jälkeen. + Lisätarkastelu: uusi yhteys Lohikoskentieltä Seppälään (Pääskyntien jatke) 3. Ennustetilanne 2040 Sisältää yleiskaavan mukaiset maankäyttöluvut ja kaavarungon mukaiset maankäyttöluvut Kankaan alueella. + Lisätarkastelu: Tourulan eritasoliittymä ilman eteläramppeja + Lisätarkastelu: ei Koilliskehää + Lisätarkastelu 2040 kysyntä nykyverkolla

Kuva 21. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin Seppälän välivaiheessa

Kuva 22. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2040 perusverkolla.

Vuoden 2040 perusverkossa on oletettu toteutetuksi seuraavat hankkeet: Koilliskehä (Vaajakoski-Palokka)


43

Seppäläntien 2+2-kaistaistus Uusi yhteys Lohikoskentieltä Seppälään (Pääskyntien jatke) Vaajakosken moottoritien ja Rantaväylän liittymän pohjoisrampit eli Aholaidan eritasoliittymän

täydentäminen rampeilla pohjoisen suuntaan, jolloin keskustaan saadaan uusi sisääntuloyhteys Vapaudenkadulle ja vastaavasti uusi poistumisyhteys keskusta pohjoiseen

Rantaväylällä uusi eritasoliittymä Lohikoskentien ja Tourulantien välillä (nykyisen Merasimen läheisyydessä) Vt 4:n jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään Tourulantien eritasoliittymän ramppien ja Vapaaherrantien rampin poistaminen.

Perusverkko ei sisällä Tourulan eritasoliittymää. Suunnittelualueen liikenteeseen vain vähän vaikut-tavia toteutetuksi oletettuja hankkeita ovat lisäksi Kuokkalan kehäväylä, Vaajakosken ohitustie (vt 4 parantaminen moottoritienä) sekä Nelostien muuttaminen moottoritieksi (Kirri–Tikkakoski–Vehniä). ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon johdosta Straficalla teetettiin lisäselvityksiä koskien Vapaaherrantien erkanemisrampin ja uuden eritasoliittymän liittymisrampin välisen lyhyt-matkaisen liikenteen vaikutuksesta sekoittumisalueen palvelutasoon. Laskelma tehtiin sekoittumis-alueen liikenne-ennusteen 2040 mukaisilla liikennemäärillä. Laskelmassa on vt4:n suoraan ajavien määränä käytetty 1100 ajoneuvoa tunnissa ja molempien sekoittuvien virtojen liikennemääränä 400 ajoneuvoa tunnissa. Rampilta rampille ajavien määrän oletettiin olevan 0. Näillä liikennemäärillä palvelutasoksi tuli B. Lisäksi kokeiltiin kasvattaa liikennemäärää 1,5-kertaiseksi edellä olevista. Näil-lä liikennemäärillä palvelutaso on vielä luokassa C. Molemmissa laskelmissa käytettiin päätien no-peutena 80 km/h ja sekoittumisalueen pituutena 410 m. Lisäksi tarkasteltiin vielä tilannetta, jossa liikennemäärät ovat edellisen kohdan mukaiset 1,5-kertaiset ja rampilta rampille suuntautuvaa liikennettä on 200 ja 300 ajoneuvoa tunnissa. Näillä ole-tuksilla sekoittumisalueen palvelutaso on C ja D. Liikennevirasto ja ELY-keskus eivät hyväksy valta-kunnalliselle päätielle, joka on osa TEN-T verkkoa, palvelutasoa C/D. Vapaaherrantien rampin pois-tamisen tutkiminen on osa myöhemmin käynnistyvää koko vt 4:n suunnittelua. Jalankulku ja pyöräily Alueen sisäistä liikennesuunnittelua on tavoitteiden mukaisesti tehty erityisesti kevyenliikenteen nä-kökulmasta. Tavoitteena on ollut luoda autoriippumatonta ympäristöä, jossa vilkkaat ajoväylät ja näkyvät pysäköinnin järjestelyt eivät hallitse katukuvaa ja kortteleiden sisäpihoja. Tavoitteiden mukainen kevyenliikenteen laatukäytävä, jossa nopean pyöräilyn väylä on erotettuna jalankulusta, yhdistää alueen ydinkeskustaan ja Seppälän alueeseen. Se kulkee hautausmaan ete-läpuolelta uuden Tourujoen ylittävän sillan kautta viherkehää pitkin Vapaaherrantielle ja ensimmäi-sessä vaiheessa siitä edelleen tehdasraiteen siltaa pitkin Seppälään. Väylän alkupää Tourulantieltä länteen sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (RKY: Taulumäen kirkko ja Jyväs-kylän vanha hautausmaa) rajauksen sisäpuolella. Puistoalueella jo olevaa kevyenliikenteenväylää jouduttaisiin hiukan leventämään laatukäytäväksi ja ehkä siirtämään sen alkupäätä hiukan eteläm-mäksi, jotta hautausmaalle johtava reitin ja laatukäytävän yhtymäkohtaan ei muodostu törmäysvaa-raa. Tourujoen ylittävä uusi silta ei varsinaisesti sijoitu RKY-alueelle, mutta sillä on vaikutuksia alu-eelle. Uuden sillan mahdollisia rakennuspaikkoja on vähän, koska vain n. 70 m:n matka Tourujoen rantaa on käytettävissä. Pohjoisessa rakentamisen estää luonnonsuojelualue ja etelään päin Touru-lantien varsi on rakennettu. FCG on tehnyt alustavan selvityksen kevyenliikenteensillan vaihtoehdoista. Olemassa olevan Kina-kujan sillan kautta, joka on n. 220 m:ä etelämpänä, on mahdollista rakentaa vain mutkikas ja kapea väylä rakennetun kerrostaloalueen halki autoliikenteen rinnalle. Myös itse Kinakujan silta on kapea ja muodostaa vaarallisen pullonkaulan liikennemäärien kasvaessa. Yhteys tätä kautta ei siten täytä laatukäytävälle asetettavia vaatimuksia. RKY-alueen huomioiminen ja vaikutusten minimointi edellyttävät sillan hienovaraista sovittamista maastoon ja ympäröivän puuston säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan. Vaikutuksia voidaan myös vähentää sillä, ettei siltaan tule korkeita pyloneita tai vastaavia kannatusrakenteita, jotka näkyisivät


44

kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta alueelta. Kevyestä liikenteestä ei aiheudu melu- tai pöly- yms. haittaa, joka ylittäisi ympäröivän ajoneuvoliikenteen aiheuttamat vastaavat haitat. Lisääntyvä liiken-ne aiheuttaa kuitenkin alueelle vilinää, joka näkyy hautausmaalle metallisen aidan läpi paikoitellen kohdista, joissa ei ole suojaavaa puustoa tai muuta kasvillisuutta. Sillan muotoilulla ja välttämällä pitkiä pengerryksiä voidaan sillasta tehdä alueelle hyvin sopiva uusi elementti. Asemakaavatasolla tutkitaan ja ohjeistetaan tarkemmin sillan kaupunkikuvallisista arvoista.

Kuva 23. Sillan ohjeellinen paikka

Kuva 24: Kinakujan sillan kautta olevat nykyiset kevyenliikenteen reitit

Kaava-alueelle on suunniteltu mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa kokonaisuudessaan toteu-tettava ns. ulompi kevyen liikenteen kehäreitti, joka muodostaa myös luoteis-kaakkoissuunnassa kevyen liikenteen yhteyden alueen poikki pyöräilyn laatukäytävälle. Tärkeitä virkistysreittejä yhdis-tävä reitti kulkee Tourujoen rannan läheisyydessä mahdollistaen pääsyn alueelta Palokka-, Tuo-mio- ja Jyväsjärven rantareiteille pääosin turvallisia ja viihtyisiä viheralueita pitkin. Ramoninkadun eteläpuolella oleva Tourujoen ylittävä rautatiesilta muodostaa vaikean esteen siirryttäessä Jyväs-järveä kiertävälle rantaraitille.

0 100


45

Kuva 25. Ote koko Jyväskylän kaupungin aluetta koskevan yleiskaavaehdotuksen teemakartasta Kävely ja pyöräily (reitit on merkitty yhteystarpeina, niiden leveys ja sijainti ovat ohjeellisia) Ajoneuvoliikenne Voittaneessa arkkitehtikilpailutyössä alueen läpi oli yksi selkeä läpiajoliikennettä palveleva kokoo-jakatu, joka ohjasi ajoneuvoliikenteen ydinalueen ohitse. Jatkosuunnittelussa kaavarunkovaihees-sa liikenneratkaisua muutettiin tuomalla katuverkkoon useampia keskenään tasa-arvoisia reittejä, jotka kootaan alueen ytimessä yhteen kehämäisellä kadulla. Ratkaisu jakaa liikennevirtoja tasai-semmin eri suuntiin ja rauhoittaa liikennettä, mutta tuo myös ydinalueelle kaivattua elävyyttä ja helppoa saavutettavuutta eri suunnista sekä mahdollistaa myös joukkoliikenteelle hyvän koko alu-etta palvelevan reitin. Ajoneuvoliikenteen pääverkon lisäksi alueelle on osoitettu kaavarungossa muutama sisäinen tonttikatu, jotka palvelevat pääasiassa yhteyksiä keskitettyihin pysäköinteihin.


46

Kuva 26. Liikennekaavioluonnos, korjattu 01.10.2013 ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon johdosta on alueen läpi kulkevat kadut Lohikoskentien suunnasta Tourulantielle ja uuteen eritasoristeykseen muutettu tavanomaisiksi ko-koojakaduiksi kaavion mukaisesti. Muutos shared space -kokoojakadusta (20 km/h) mahdollistaa sujuvamman ja nopeamman reitin, joka palvelee paremmin valtatien rinnakkaistienä. Läpiajoreitin nopeusrajoitukseksi tulee 40 km/h, mikä on kaupunkiolosuhteissa välityskyvyltään paras nopeus. Myös reitin teknisessä suunnittelussa otetaan jatkossa paremmin huomioon läpiajoliikenne. Huoltoliikennereitit sydänalueelle on tarkoitus yhdistää rakenteellisen pysäköinnin ratkaisuihin. Huoltoliikennereitit tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa, kun alueen jätehuollon ratkaisut ovat tarkentuneet. Alueen pysäköinnin järjestämistä on tutkittu Kytkin-projektin yhteydessä. Kaavarunkotyössä on laskettu tarkkaan korttelialueille tulevien pysäköintipaikkojen määrä ja sijoitus. Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa alueella rakenteellisina ratkaisuina pysäköintilaitoksiin ja pihakan-sien alle. Maantasopaikkoja osoitetaan muutamia sydänkortteleiden katujen varsille ja alueen päi-väkotien yhteydessä saattoliikenteen, vieraspysäköinnin ja invapysäköinnin tarpeisiin. Kaavarunko-työssä 2025 on esitetty myös väliaikaiseen käyttöön tarkoitettu maantasopysäköintialue Vapaaher-rantien varressa. Pysäköinnin sisäänajoyhteydet on pyritty järjestämään selkeinä palvelemaan sekä alueen kaupallisia tarpeita että asukkaiden pysäköintiä. Sydänalueen pysäköinnin suunnittelussa on lähdetty työpaikkojen ja asuntojen autopaikkojen vuo-rottaiskäytöstä, mikä tarkoittaa sitä, että käyttäjillä ei ole omia nimikkopaikkoja. Näin on saavutettu


47

muualla päin Suomea hyviä pysäköintipaikkojen käyttöasteita. Kankaan pysäköinnin mitoitusta ja tarpeita on selvitetty Kytkin-projektin pysäköintiselvityksessä. Polkupyöräpysäköinnin mitoitusta määritellään asemakaavatasolla. 6.4 Asuinalueet Asumista on osayleiskaavan alueelle mahdollista sijoittaa sekä keskustatoimintojen alueelle (C-1 ja C-2) sydänkortteleihin yhdessä työpaikkojen kanssa ns. hybridirakenteena että ulkokehän pääpai-notteisesti asumisella varatuille alueille (AK). Osayleiskaava-alueelle tulee asuinrakennusoikeutta yhteensä n. 145 000 k-m2. Asukasmitoitusluku on 50 as-kem2/asukas ja asukkaita n. 2900 ja asuntoja n. 2000 kpl. Asukkaita / asunto on 1,45 henkeä ja asuntojen keskikoko on 73 k-m2. Osayleiskaavan alustava vaiheistus perustuu mm. kaupunkirakennepalvelujen KymppiR-ohjelman 2013 mukaisiin tavoitteisiin kerrostalotuotantoon varautumisesta vuosittain. Kerrostaloasuntoja on v. 2000-2011 rakennettu kaupungin alueelle 8422 asuntoa eli keskimäärin 700 asuntoa/v. Kankaan alueelle on tavoitteena saada v. 2014 n. 5000 k-m2 eli n. 68 asuntoa ja 100 asukasta ja seuraavina vuosina 2015-25 n. 10-15 000 k-m2/v eli 130-200 asuntoa ja n. 200-300 asukasta vuodessa. 6.5 Palvelujen järjestäminen Pääosa julkisista palveluista sijoittuu alueen ulkopuolelle keskustaan kävelyetäisyydelle. Useita päiväkoteja ja ala-asteen koulu sijaitsevat Tourujoen länsipuolella Puistokadun läheisyydessä. Ta-pionkadun terveyskeskus on n. 1,5 km:n päässä. Kankaan alueelle on mahdollista sijoittaa yksityisiä tai julkisia palveluja lähipalveluiden alueelle (PL), kuten päiväkoti, koulu, palvelutalo ja myös keskustatoimintojen (C) alueille sekä AK-alueille. Kaupallisia palveluja on mahdollista sijoittaa keskustatoimintojen alueelle ja vähäisessä määrin myös asuinrakennusten alimpiin kerroksiin. C-1 alueelle on mahdollista sijoittaa myös vähittäis-kaupan suuryksikköjä, joilla ei ole seudullista merkitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (71a §) suuryksikön koko on yli 2 000 k-m2. Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi olla kui-tenkin kerrosalaltaan suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä vä-estömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Laadittavana olevan Keski-Suomen 4. maakuntakaavan selvitysten mukaan Jyväskylän kaupungin alueella seudullisen yksikön alaraja on päivittäistavaras-sa 3000 k-m2 ja erikoistavarakaupassa 10 000 k-m2. Kankaan C-alueelle sijoittuvan suuryksikön merkitystä tulee arvioida näihin alarajoihin peilaten. Lähtökohta on, ettei C-alueelle sijoittuva suur-yksikkö ylitä näitä rajoja. Tästä seudullisuuden rajasta voidaan myöhemmin asemakaavan yhtey-dessä tehtäviin selvityksiin perustuen poiketa, jos myöhemmin vahvistuva maakuntakaava alueelle muuta osoittaa. Kankaan alue on 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osa Jyväskylän keskustatoimintojen (C) aluetta, jolle ei ole asetettu suuryksiköihin sijoittuvalle kaupalle enimmäisrajaa. VPT:n nykyisestä noin 37 000 k-m2 pinta-alasta kulttuurihistoriallista arvoa on noin 26 500 k-m2 suuruisella osalla, joka tullaan asemakaavaprosessin aikana esittämään suojeltavaksi tehtyjen inventointien mukaisesti. Asemakaavoituksen myötä tullaan tutkimaan mahdollisuus laajentaa vanhaa paperitehdasta purettavien osien tilalle ja rakennuksen päälle. Tämän hetken arvion mukaan laajennusmahdollisuus on 13 500 k-m2, jolloin VPT:n kokonaisrakennusoikeus tulisi ole-maan 40 000 k-m2. Laajennusvarasta päätetään asemakaavaprossin edellyttämässä järjestykses-sä. Liikerakentamista on vanhaan paperitehtaaseen arveltu sijoittuvan kaikkiaan n. 20 000 k-m2, josta osa on muuta kuin vähittäiskauppaa. Kaupallisen selvitykseen mukaan Kankaan lähivaiku-


48

tusalueen ostovoiman kasvun mahdollistama uuden liiketilan lisätarve on vähittäiskaupassa vuo-teen 2030 mennessä 10 600 k-m², josta päivittäistavarakauppaan ja muuhun kuin tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuu noin 7 700 k-m². Varsinaisten vähittäiskaupan palveluiden lisäksi uusi alue synnyttää kysyntää ravintola- ja kahvilapalveluille sekä muille yksityisille palveluille, kuten kampaamo- ja kauneushoitoloille. Näiden palvelujen liiketilatarpeen voidaan arvioida olevan noin 10 prosenttia vähittäiskaupan liiketilatarpeesta. 6.6 Työpaikka-alueet Työpaikat sijoittuvat pääasiassa keskustatoimintojen alueelle. Jonkin verran työpaikkoja voidaan asemakaavassa osoittaa myös asuinrakennusten alimpiin kerroksiin. Työpaikat tulevat olemaan palvelu- toimisto- ja toimitilarakentamista. Myös pienimuotoinen, asumista häiritsemätön tuotannol-linen toiminta on mahdollista esim. vanhan paperitehtaan tiloissa. Osayleiskaava-alueelle tuleva kokonaisrakennusoikeus on kaavarunkotyön mukaan n. 227 000 k-m2, josta on liike-, toimisto-, ja palvelurakentamista n. 83 000 k-m2. Työpaikkoja alueelle tulee n. 2100. 6.7 Kunnallistekniikka Tehdasalueen nykyiset verkot eivät palvele uutta rakentamista, ne puretaan uuden paperitehtaan myötä. Keskeinen sijainti mahdollistaa alueen kytkemisen kunnallisteknisiin verkostoihin lyhyillä uusilla linjoilla monesta suunnasta. Maaston korkeuserot aiheuttavat jonkin verran hankaluutta ja alueelle tarvitaan ainakin yksi uusi jäteveden pumppaamo. Myös hulevesiä voidaan joutua kiinteis-tökohtaisesti pumppaamaan. Kaavarunkotyön yhteydessä on laadittu alustava vesihuollon yleis-suunnitelma Sito Oy:n toimesta. Pumppaamojen paikkoja ei ole esitetty osayleiskaavassa, ne tar-kentuvat asemakaavavaiheessa. Alueelta puretaan höyryputkiverkosto ja alue liitetään kaukolämpöverkkoon. Kaukokylmän käyttöä alueella tutkitaan hyödyntämällä alueella olevia putkia, jotka tuovat prosessikäyttöön raakavettä Pupuhuhdan pohjavesialueelta sekä Palokkajärvestä pintavettä. Palokkajärven vedenoton putki sijaitsee Tourujoen pohjalla. Kylmäaseman paikkaa ei ole esitetty osayleiskaavassa. Alueella on tavoitteena luoda mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoenergiaa integroimalla aurinko-paneeleita rakennusten kattopintojen osaksi tai julkisivuihin. Asemakaavavaiheessa tutkitaan tar-kemmin rakennusten suuntaamista ja korkeutta aurinkoenergia näkökulmasta. Tuuliolosuhteet ovat alueella huonot tuulienergian hyödyntämistä ajatellen. JE on lausunut, että vesivoimalaitos voidaan säilyttää alueella ainakin seuraavat 50 - 60 vuotta. Mahdollisella automatisoinnilla saataisiin veden pinnan vaihtelua kuriin ja eroosio-ongelmia vähen-nettyä sekä sähköntuotantoa lisättyä n. 20 % enemmän. Käyttöaika on nyt jaksottaista n. ¾ osaa ajasta. Samassa yhteydessä tulisi tutkia Palokkajärven säännöstelyluvan ehtojen muuttamista si-ten, että vesimäärien juoksutus tasaantuisi. Alueen poikki kulkevat 110 kV:n voimalinjat puretaan ja korvataan maakaapeleilla välillä Holsti- muuntoasema-Ailakinkatu. Päätepylväälle on esitetty paikkaa Holstin alueelta valtatie 4:n toiselta puolelta. Vanha muuntamorakennus Kankaankadun varrelta otetaan käyttöön JE:n kytkinasemana. Ailakinkadun varressa olevalle puistomuuntamolle katsotaan mahdollisesti asemakaavavaiheessa uusi sopiva paikka. Alueella oleva telemasto sijoittuu puistoalueelle, mutta se voidaan joutua sijoittamaan uudelleen kaupunkikuvallisesti sopivaan paikkaan. Telemastot pyritään sijoittamaan osaksi uusia rakennuk-sia.


49

6.8 Viher- ja virkistysalueet, luonnonsuojelu Alueen virkistysalueen rungon muodostavat Tourujoki ympäristöineen ja Kankaan sydämen ympä-rillä olevat viherkehäalueet. Virkistysalueet yhdistyvät toisiinsa myös korttelipihojen kautta. Kan-kaan alueella on tavoitteena toteuttaa uudenlaista kaupunkivihreää, joka ei rajoitu vain erillisiin puistoalueisiin vaan tunkeutuu kokonaisvaltaisesti myös rakentamisen sisälle sekä katuja liiken-nealueille. Maankäyttöratkaisun yhtenä periaatteena on synnyttää alueelle lenkkimäisiä, erimittai-sia reittiyhteyksiä, jotka synnyttävät alueelle monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Tourujoen luonnonsuojelualue alueen vieressä on sekä vahvuus että haaste suunnittelussa. Tou-rujoki ympäristöineen on luonnonympäristön helmi, joka tuo omanlaisensa mahdollisuuden mm. virkistäytymiseen. Toisaalta uuden, monen tuhannen asukkaan asuinalueen sijoittaminen luonnon-suojelualueen tuntumaan aiheuttaa myös uhan sen arvojen säilymiselle. Haitallisia vaikutuksia on pyritty välttämään mm. siten, ettei uusia siltayhteyksiä suoraan Kankaan alueelta luonnonsuojelu-alueelle ole osoitettu. Tourujokeen kohdistuu myös muita virkistyskäyttötoiveita, kuten kalastusta ja melontaa. Virkistys-kalastus on mahdollista tulevaisuudessa monesta kohtaa. Sen sijaan melonnan osalta Tourujoen luonnonsuojelualueen käsittävä kohta soveltuu huonosti melontakäyttöön. Tourujoen keskivirtaama (3,2 m²/s) on niin vähäinen, että se tarjoaa heikot lähtökohdat melonnan kehittämiselle. Lisäksi luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset rajoittavat puuston raivausta, mikä tekee mm. jokeen kaatuvien puiden raivaamisen käytännössä erittäin hankalaksi. Kaatuneet puut ovat myös joen virtauksen ja sitä kautta eroosiohaittojen kannalta tärkeitä. Kaava-alueen arvokkaimpana luontokohteena Tourujoen itärannan eteläosa on osoitettu V-1-alueeksi, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ja jolla oleva puusto pyritään säilyt-tämään. Itärannan puistojen kehittämisen ajatuksena on, että niiden luonnontilaisuus lisääntyy ete-lään päin mentäessä, kun Kankaan vanhan paperitehtaan kohdalla on rannan luonne rakenne-tuimmillaan. Tourujoen itärannalle osoitetaan reittejä myös ihmisten virkistyskäytön aiheuttaman kulumisen ohjaamiseksi pois herkältä luonnonsuojelualueelta Tourujoen länsirannalla. Kaava-alueelta on havainto todennäköisimmin alueella satunnaisesti liikkuneesta liito-oravauroksesta. Koska kaava-alueen käyttöä liito-oravan levähdys- ja ruokailualueena voidaan pitää satunnaisena tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan, esiintyvyystilanne tulee tarkastaa kevääl-lä ennen asemakaavoituksen aloittamista metsäisellä Ailakinkadun pohjoispuolen alueella. Lajin esiintymätiedon varmistamiseksi kaavaehdotukseen on kirjattu yleismääräys: ”Liito-oravaselvitys on tehtävä ennen asemakaavan laatimista Ailakinkadun pohjoispuolen metsäalueelle.” Yleisten virkistysalueiden määräksi jää alueella n. 30 m2/asukas (asukasmääränä laskelmassa käytetty osayleiskaavaluonnoksen mahdollistamaa 2900 asukasta), mikä on yleisten suositusten mukaisesti melko vähän. Kuitenkin autojen sijoittaminen keskitettyihin pysäköintitaloihin tai kansien alle lisää pihoille tulevaa viherrakentamisen ja kaupunkivihreän määrää Kankaalla. Alueelta lähte-vät hyvät yhteydet Tourujoen vartta sekä Tuomio- ja Palokkajärven että Jyväsjärven suuntiin, joten virkistysolosuhteiden voi sanoa olevan keskusta-asumiselle hyvät. Alueen pohjoisosasta pieni kaistale kanavan kohdalta kuuluu Taulumäen pohjavesialueen rajauksen sisäpuolelle, sitä ei ole merkitty osayleiskaavakarttaan, koska se ei mittakaavan vuoksi erottuisi kartalta. Viherkehä jakaa alueen vanhaan paperitehtaan ympärille muodostuvaan ”sydämeen” ja viherke-hän ulkopuolelle jääviin kehämäiseen reunakorttelien vyöhykkeeseen. Viherkehälle sijoittuu myös palautettavan vesiuoman ohjeellinen linjaus.


50

Uudesta uomasta on tutkittu kaavan pohjaksi useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnos mahdollisti sijainnin kannalta kolme erilaista vaihtoehtoa: viherkehää pitkin kulkevan pitkän ’uusi uoma’ vaih-toehdon, ’viherkehä’ vaihtoehdon, jossa viivytetään hulevettä sekä ”sydämen” kautta kulkevan ly-hyen ’kaupunki vesiaihe’ vaihtoehdon. Lyhyen vaihtoehdon osalta oli vielä mahdollista tuoda vesi-aihe hieman eri kohdista ”sydämen” halki. Uoman vaihtoehdoista, toteuttamisen reunaehdoista sekä kustannuksista on kerrottu enemmän erillisessä uomaraportissa: Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut. 2013. Mervi Vallinkoski.

Kuva 27. Uomavaihtoehdot luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa päädyttiin esittämään vaihtoehdoista vain ns. pitkä uusi uoma, joka sai eniten kannatusta osallisilta luonnosvaiheen kuulemisen aikana. Se osoittautui myös tarkempien korke-ussuhteiden tarkastelun sekä kustannusvertailun perusteella parhaimmaksi vaihtoehdoksi, kun puhutaan ”kunnon” joen rakentamisesta Kankaan alueen sisälle. Osayleiskaavan mukainen Kan-kaan kaupunkirakennerakenne jättää uudelle uomalle tilaa viherkehälle ja mahdollistaa sen toteut-tamisen. 6.9 Erityisalueet Erityisalueiksi on osoitettu muuntamokäyttöön otettava rakennus tontteineen Kankaan kadun var-relta sekä vesivoimalaitoksen alue.


51

6.10 Kulttuuriympäristö Rakennetun ympäristön suojelu itse alueella Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennusten osat on merkitty sr-merkinnällä: muuntamo Kankaankadun varrelta, pääkonttori ns. Valkoinen Talo, pääporttirakennus sekä vanha paperitehdas. Mm. uudempia osia vanhasta paperitehtaasta on tarkoitus purkaa. Tehtaan piippu, vesivoimalaitos ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vesivoima- ja kanavarakenteet patoja sulkura-kenteineen ja altaineen on merkitty kohdemerkinnällä suojeltavaksi. Asemakaavatasolla määritel-lään suojelun laajuus ja määräysten tarkka sisältö yksityiskohtaisesti. RKY-alueen rajaus (Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa), joka ulottuu osayleis-kaava-alueelle Tourukadun varressa hautausmaan aidan eteläpuolella, on merkitty kaavaan.

7 YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET

7.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät

Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin, niiden perusteella tehtyihin analyyseihin sekä suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Arvioinnin suorittamistapa on asian-tuntija-arviointi. Arviointi on tapahtunut kaavaprosessin aikana yhteistyössä, johon on osallistunut kaavatyöryhmän lisäksi muiden hallintokuntien edustajia sekä viranomaistahoja. Kaavan ilmasto-vaikutuksia arvioidaan vielä ennen hyväksymisvaihetta erityisen Ecocity Evaluator –ohjelman avul-la. Tourujoen uoman palauttamisvaihtoehtojen osalta on laadittu erillinen arviointiraportti. Arviointi on osa kaavasuunnitteluprosessia. Sen päämääränä on auttaa löytämään eri intressitaho-ja tyydyttävä ja eri tavoitteista muodostuva yhteinen näkemys ja paras mahdollinen vaihtoehto alu-een toteuttamiseksi. Osallisten kuulemisen yhteydessä on otettu huomioon myös alueen asukkai-den ja maanomistajien antamaa palautetta. Alueen sosiaalisten vaikutusten arviointi perustuu tietoihin alueen ja muun kaupungin välisestä sosiaalisesta tilasta.

7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen

Mahdollisia haittavaikutuksia on pyritty tunnistamaan etukäteen ja niihin on etsitty ratkaisuja. Mah-dollisten haitallisten vaikutusten ehkäisyyn tullaan kiinnittämään huomiota myös edelleen asema-kaavoitusvaiheessa sekä alueen katuja ja viheralueita sekä muita yleisiä alueita suunniteltaessa. Seuraavissa kappaleissa, jossa kuvataan kaavan vaikutuksia, on kunkin osa-alueen osalta esitetty haitallisten vaikutusten lieventämiseksi jo tehtyjä ratkaisuja tai suosituksia jatkosuunnitteluun.

7.3 Kaavaratkaisun vaihtoehtojen arviointi

Osayleiskaava perustuu alueen suunnittelun voittaneeseen arkkitehtityöhön ja muina suunnittelu-vaihtoehtoina ovat olleet muut kilpailutyöt, joiden arviointi on suoritettu osana kilpailun arvostelua. Ilmastovaikutusten arvioinnissa on tutkittu erilaisia skenaarioita. Arvioinnissa on esitetty ns. pe-russkenaario sekä lisäksi erilaisia variaatioita tähän perusskenaarioon. Näitä variaatioita on esitetty esim. puurakentamisen osuuden, energiantuotannon tai liikkumisen osalta.


52

Tourujoen uoman palauttamisen osalta on tutkittu suunnittelun kuluessa useita erilaisia vaihtoehto-ja. Uomavaihtoehtojen arvioinnista ja suunnittelusta on laadittu erillinen raportti, jonka yhteenveto on esitetty tässä kaavaselostuksessa (ks. myöhemmin).

7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Kankaan alueen erinomainen sijainti Jyväskylän ydinkeskusta-alueen vierellä tarjoaa ainutlaatui-sen mahdollisuuden tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Suljetun tehdasalueen muuttumi-nen avoimeksi keskustatoimintojen alueeksi lyhentää välimatkoja keskustan ja pohjoisten kaupun-gin osien välillä, sekä tarjoaa uudenlaisia haluttuja asumisen paikkoja ja virkistysalueita keskustan viereen. Alue voidaan liittää edullisesti lyhyiden rakennettavien osuuksien kautta olemassa oleviin katuja kunnallistekniikan verkostoihin.

7.5 Vaikutukset luontoon

Suunnittelualue jakautuu maisema- ja luontokuvaltaan kolmeen toisistaan poikkeavaan elinympä-ristötyyppiin. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua entistä tehdasaluetta ja luontoarvoiltaan melko merkityksetöntä. Alueen länsireunalla Tourujokilaakson varressa luonnonympäristö sen si-jaan on paikoin luonnontilaiseen verrattavaa monimuotoista lehtorinnettä, jossa esiintyy monipuoli-sesti erilaisia luontoarvoja. Tehdasalueen ja Ailakinkadun välisellä kapealla vyöhykkeellä ympäristö on kulttuurivaikutteista vanhan asuinalueen pohjille muodostunutta metsää, mistä on myös havain-toja harvinaisista kasvilajeista. Kasvillisuustyypit suunnittelualueella vaihtelevat ruderaateista leh-toon.

Alueen merkittävimmät luontoarvot keskittyvät Tourujoen lehtipuuvaltaisille jyrkille rinteille. Jokivar-ren tuntumassa esiintyy kosteaa suurruoholehtoa ja ylärinteillä tuoretta lehtoa. Koko maan tasolla lehdot on arvioitu uhanalaisena luontotyyppinä vaarantuneiksi (VU) (Raunio ym. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus). Tourujoen jyrkältä itärinteeltä on havainto valtakunnallisesti silmällä-pidettävästä (NT) rantanukkasammalesta sekä alueellisesti uhanalaisesta (RT) kantohohtosamma-lesta. Länsirinteellä esiintyy paikoin lähteisyyttä ja tihkupintoja. Vesilain 2. luvun 11 § mukaan läh-teen luonnontilan vaarantaminen on kielletty, ja pykälästä poikkeaminen vaatii vesilain mukaisen poikkeusluvan. ELY-keskuksen vesilain tulkinnasta vastaavan viranomaisen kanssa on sovittu että kohteen tarkka sijainti suhteessa alueen tulevaan maankäyttöön sekä luonnontila suhteessa vesi-lain säädöksiin arvioidaan maastokäynnillä toukokuussa 2013, ja tämän pohjalta arvioidaan poik-keusluvan tarve.

Tourujoen rinnealuetta on osoitettu kaavassa V-1 –merkinnällä: ”Virkistysalue, jolla oleva puusto pyritään säilyttämään”. Ja tarkempina suunnittelumääräyksinä: ”Alue tulee säilyttää mahdollisim-man luonnontilaisena. Alueella sallitaan vain joen penkan ja eroosionsuojaustoimenpiteiden ja sil-lan rakentamisen kannalta välttämätön puiden poisto ja maaston muokkaus. Toimenpiteiden jäl-keen on alue pyrittävä mahdollisimman pian maisemoimaan maastoon sopivalla tavalla.” V-1 alu-eelle osoitettu uusi silta ja kevyen liikenteen reitti tullaan tarkemman suunnittelun vaiheessa huo-mioimaan mahdollisimman kevytrakenteisena, luontoarvot huomioonottavana ja eroosioriskit mini-moivana yhteytenä.

Muut harvinaisten lajien, ja tässä kasvi- ja sammallajien, havainnot keskittyvät tehdasalueen ja Ailakinkadun väliselle kulttuurivaikutteiselle metsäalueelle ja kaavaehdotuksessa VL-alueelle. Alu-eellisesti uhanalaisia (RT) pikkuhiippasammalta ja kyläkellukkaa on löydetty sekä Tourujokilaakson tuntumasta että lähempää tehdasaluetta. Pikkuhiippasammalen osalta kyseessä on toinen havain-to Keski-Suomessa. Tehdasalueen tuntumasta metsänreunasta on havainnot valtakunnallisesti


53

silmälläpidettävästä (NT) kellotalvikista, alueellisesti uhanalaisesta (RT) puistohiippasammalesta sekä maakunnallisesti uhanalaisesta (M) keltanokitkeröstä. Uhanalaisista lajeista keltanokitkeröille säilyy kasvupaikkoja, jos alueella säilyy avoimia piennar-alueita, ja/tai osa suunnittelualueen viheralueista toteutetaan niittyinä. Pikku- ja puistohiippasam-malten säilyminen edellyttää niiden kasvupaikkoina toimivien puiden sekä tarvittavan pienilmaston säilyttämisen alueella. Rantanukkasammalesiintymä vaatii säilyäkseen avointa jokipengertä. Irto-naisella pölkyllä kasvava kantohohtosammal voidaan siirtää tarvittaessa rakentamiselta turvaan luonnonsuojelualueen puolelle, jossa pienilmasto ja maaperä vastaavat lajin nykyistä kasvupaik-kaa. Kyläkellukkaesiintymistä sijaitsevat Kankaan puolisessa metsikössä. Kellotalvikin osalta teh-dasalueen ruohovartinen kasvupaikka lienee satunnainen ja lyhytaikainen kasvupaikka. Nykyises-sä kaavaehdotuksessa edellä esitellyt kasvi- ja sammallajien esiintymät sijoittuvat VL-alueelle. Lepakoille, liito-oravalle, saukolle ja useille lintulajeille Tourujokilaakso on tärkeä ympäristö, mutta tehdasalue ei ole niille soveliasta elinympäristöä. Näin ollen itse tehdasalueen rakentamisella on näille lajeille lähinnä vain välillistä merkitystä. Tourujokilaakson osalta suunnittelualueelle sijoittuvat arvokkaimmat alueet on huomioitu kaavassa V-1 merkinnällä, ja tullaan huomioimaan edelleen tarkemmassa suunnittelussa, muun muassa häiriövalaistuksen estämisen osalta. Tavoitteena on, että Tourujokilaakso tulee myös jatkossa säilymään soveliaana elinympäristönä siellä nyt havaituil-le eläinlajeille. Liito-oravasta on tehty havaintoja pääosin jokivarresta ja Tourukeskuksen puoleisesta metsiköstä on ylivuotisia jätöshavaintoja. Nämä hajanaiset löydökset ovat laajoilla alueilla kuljeskelevien yksi-löiden, luultavimmin koiraiden, jättämiä. Näyttäisi siltä, että koiraat liikkuessaan tällä alueella pää-tyvät selkeiden puustoisten viheryhteyksien päähän ja pysähtyvät sinne oleilemaan. Naaraan reviiri on luonnonsuojelualueella. Tilanteen varmistamiseksi tarkemman suunnittelun vaiheessa kaava-ehdotukseen on kirjattu yleismääräys: ”Liito-oravaselvitys on tehtävä ennen asemakaavan laatimis-ta Ailakinkadun pohjoispuolen metsäalueelle.” Suunnittelualueen ulkopuolella, Tourujokilaakson länsirinteellä on vuonna 1981 perustettu luon-nonsuojelualue. Osayleiskaavan luontovaikutuksista etenkin luonnonsuojelualueen näkökulmasta on keskusteltu ELY-keskuksen ja kaupungin edustajien muodostamassa asiantuntijatyöryhmässä. Ennen luonnosvaihetta tulevalle kaava-alueelle oli suunnitteilla kaksi kevyenliikenteensiltaa, joista toinen oli osoitettu kulkemaan luonnonsuojelualueella luontopolun varrella olevaan saareen. Tästä sillasta on luovuttu luonnonsuojelualueelle kohdistuvan virkistyskäytön lisääntymisen aiheuttavan luonnonympäristön kulumisen takia. Luonnonsuojelualueen suojelupäätöksen mukaan liikkuminen on kiellettyä luontopolun ulkopuolella eikä alueella saa ulkoiluttaa koiria lainkaan. Koirien mahdol-lista liikkumista alueella voidaan vähentää mm. rakentamalla puuportaiden sijasta teräsritiläportai-ta, joissa koirat eivät liiku mielellään. Ihmisen liikkumista voidaan ohjata pois luonnonsuojelualueel-ta tekemällä itse kaava-alueelle houkuttelevia lähivirkistysalueita ja reittejä, mm. Tourujoen itäran-nalle on suunniteltu helppokulkuista reittiä, jolta avattaisiin näkymiä joelle. Kankaan alueelle voi-daan myös rakentaa koirapuisto vähentämään koirien ulkoiluttamisen painetta jokivarressa. Kaa-vassa edelleen oleva kevyenliikenteensilta sijoittuu noin 40 metriä suojelualueen eteläpuolelle. Näillä kohdin, kuten yleisestikin Tourujokilaakson alueella, penkereet ovat jyrkät ja eroosion kan-nalta riskialttiit. Tarkemman vaiheen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden riskiteki-jöiden minimoimiseen. Tourujoen uoman palauttamisesta on laadittu erillinen raportti ja ohjeellinen vesiuoma on merkitty kaavakarttaan. Vesieliöstön, esim. uhanalaisen järvitaimenen kannalta uoman ennallistamisella tai voimalan ohittavan uuden uoman luomisella olisi positiivisia vaikutuksia nykytilaan verrattuna. Kaavatyön tarkentuessa Kankaan alueelle rakentuvilla uusilla viheralueilla voidaan lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja tukea Tourujokivarren luontoarvojen säilymistä. Monimuotoisuutta


54

lisääviä keinoja ovat mm. niittyjen perustaminen, olemassa olevan siemenpankin hyväksikäyttö, vesiaiheet, ja hulevesien hyötykäyttö. Tourujoen uuden uoman vaihtoehdot Tourujoen uuden uoman rakentamisesta on esitetty suunnittelun kuluessa erilaisia vaihtoehtoja, jotka ovat kehittyneet alueen suunnitteluratkaisujen kehittymisen myötä. Ennen arkkitehtikilpailua tutkittiin uoman palauttamisen reunaehtoja ja mahdollisuuksia erillisessä selvityksessä ”Tourujoen ennallistamisen esiselvitys” (v. 2011). Kaavarunkotyön aikana (v. 2012) erilaisia uomavaihtoehtoja tutkittiin useita, ja näistä laadittiin myös erillinen selvitys ”Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi”. Tämä ns. uomaraportti on päivitetty osayleiskaavan luonnosvaiheen jäl-keen vastaamaan kaavaehdotuksen ratkaisua. Uoman palauttaminen entiselle paikalleen osoittau-tui mahdottomaksi paperitehtaan rakennuttua vanhan uoman päälle. Uusien uomavaihtoehtojen suunnittelu on ollut kiinteä osa alueen kunnallisteknistä suunnittelua, ja niitä tutkitaan edelleen osana ensimmäisen vaiheen asemakaavoituksen pohjaksi käynnistynyttä yleissuunnittelua. Osayleiskaavaluonnos mahdollisti useiden erilaisten uomavaihtoehtojen toteutumisen. Osayleis-kaavaluonnoksessa esitettiin kaksi ohjeellista uomavaihtoehtoa eli ns. pitkä uoma viherkehää pitkin sekä lyhyempi Kankaan ”sydämen” kautta kulkeva vaihtoehto. Näiden lisäksi, kaavamerkinnän ohjeellisuuden vuoksi, on uoma mahdollista toteuttaa myös muuta reittiä pitkin. Kaavaehdotusvai-hetta varten arvioitiin tarkemmin sekä laskettiin uuden uoman rakentamisen kustannukset kolmes-ta erilaisesta uomavaihtoehdosta:

- ns. kaupunkivesiaiheesta - ns. kompromissivaihtoehdosta sekä - ns. pitkästä uomasta

Näistä kaksi viimeistä vaihtoehtoa ovat sellaisia, että ne mahdollistavat vesimäärältään sellaisen uoman, jonka osalta voidaan puhua ”kunnollisesta” uoman rakentamisesta. Ensimmäisessä ns. kaupunkivesiaiheessa on kyse ratkaisusta, joka ei mahdollista kuin n. 0,5-1 kuution vesimäärän eikä tässä vaihtoehdossa ole kyse varsinaisesta uoman tuomisesta alueen sisälle vaan nimensä mukaisesti kaupunkikuvallisen ja virkistyksellisen vesiaiheen rakentamisesta kulkemaan kaupunki-rakenteen halki. Kaavaehdotuksessa on esitetty yksi ohjeellinen uoman sijainti, ns. pitkä uoma viherkehälle. Osayleiskaava mahdollistaa edelleen ns. kaupunkivesiaiheen toteuttamisen, mutta ns. kompromis-sivaihtoehdosta luovuttiin luonnosvaiheen jälkeen tehtyjen tarkempien tarkastelujen perusteella. Sen toteuttaminen olisi mm. aiheuttanut enemmän massankaivuutarpeita ja sen sovittaminen mm. rakenteelliseen pysäköintiin olisi aiheuttanut suurempia teknisiä haasteita. Tarkemmin näitä aiemmissa suunnitteluvaiheissa tutkittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on kuvattu erillisessä uomaraportissa. Kaavaehdotuksen mahdollistaman ns. pitkän uoman arviointi Uoman on arvioitu jossain määrin aiheuttavan estevaikutusta alueen sisälle. Tätä vaikutusta voi-daan lieventää ja jopa poistaa suunnittelemalla kulkureitit huolella sekä varaamalla uoman ylitys-kohtia varten riittävästi siltoja. Uoma rajoittaa maanalaisen pysäköinnin ratkaisumahdollisuuksia. Uomaa ei teknisten ratkaisujen vaativuuden ja sitä myötä kalleuden vuoksi voida ajatella sijoittaa pysäköintialueen päälle. Myös kunnallisteknisten verkostojen rakentamiselle uoma asettaa rajoituksia. Toisaalta uoma voi toimia osana hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Tourujoen uuden uoman rakentaminen vaikuttaisi myönteisesti alueen kaupunkikuvaan, viihtyisyy-teen sekä virkistyskäyttöön. Tutkimustietojen pohjalta voidaan arvioida myös uoman tuovan konk-


55

reettista lisäarvoa läheisille kiinteistöille. Uusi uoma toisi merkittävää imagoarvoa Kankaan alueelle ja loisi omaleimaista identiteettiä Kankaan viherkehälle. Kulttuuriympäristön kannalta uuden uoman rakentaminen voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia vesivoimamiljöön kannalta, jos vesivoimasta luovutaan ja vesivoimaan liittyvät rakennukset ja ra-kenteet jäävät käyttämättömiksi. Vanha vesivoimalaitosrakennus voidaan silti säilyttää alueella. Uoman rakentamisvaihtoehdoissa on otettu huomioon olemassa olevat vanhat kiviset kanavara-kenteet, eli ne tulevat alueella säilymään. Uomavaihtoehtoja on arvioitu myös sen perusteella (uo-maraportissa), noudattavatko ne kuinka hyvin vanhaa uoman linjausta. Luonnon monimuotoisuuden sekä erityisesti vesieliöstön kannalta uuden uoman rakentamisella olisi positiivisia vaikutuksia nykytilaan verrattuna. Uoman toteuttamistavalla on myös suuri merki-tys. Luonnonmukaista uomaa jäljittelevä toteuttamistapa on monimuotoisuuden parantamisessa paras ratkaisu. Ns. pitkä uoma mahdollistaa suurimmalta osalta nimenomaan luonnonmukaisen toteuttamistavan. Uoman rakentaminen ”kunnon” jokena tarkoittaa luopumista vesivoimalaitoksesta. Vesivoimalaitos tuottaa n. 1,5 – 3,5 GWh/vuosi. Mikäli tätä määrää ei ole käytettävissä jatkossa – jos vesivoimasta luovuttaisiin – tarkoittaisi tämä energiantuotannon vuosikustannusten kasvua n. 100 000-200 000 eurolla. Pitkän uoman rakentamiskustannuksiksi on arvioitu n. 3,5-4 M€ miljoona euroa (alv 0). Kustannus-arvioissa on itse uoman rakentamisen osuus n. 1,8 miljoonaa euroa, muut kustannukset syntyvät mm. silloista, esirakentamiskustannuksista (massojen lisä kaivuutarve) sekä ns. tilaajatehtävistä. Laskelmat uoman rakentamisen kustannuksista tarkentuvat kunnallistekniikan yleissuunnittelun edetessä. Välillisiä taloudellisia vaikutuksia ovat vesivoimalaitoksen toiminnan purkamisesta ja yläpuolisten vesistöjen säännöstelyvastuun siirtymisestä kaupungin vastuulle aiheutuvat kustan-nukset, n. 6-8 M€. Uuden uoman toteuttamisen vaikutukset Kankaan kokonaistalouteen sekä alueen käytettävyyteen ja viihtyisyyteen erityisesti alueen vuosikymmeniä kestävän rakentumisen aikana ovat merkittävät. Osayleiskaavan mukainen Kankaan kaupunkirakennerakenne jättää uudelle uomalle tilaa viherke-hälle ja mahdollistaa sen rakentamisen myös 50 vuoden päästä, kun vesivoimalaitoksen elinkaari päättyy. Myös uoman toteuttamisen ajankohdalla on monia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuk-sia. Vaikka vesivoimalaitos päätettäisiin lopettaa välittömästi, jokiveden ohjaaminen uudelle reitille onnistuisi toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevästi vasta noin 17 vuoden jälkeen, alueen raken-tumisen edettyä Kankaan pohjoisosiin. Jos joki siirretään uudelle paikalle Kankaan rakentumisen alkuvaiheessa, joudutaan investoimaan koko alueen rakentamisen kunnallistekniikkaan ja katuihin merkittävästi etupainotteisesti, koska uoman ylittää ja alittaa kunnallisteknisiä rakenteita ja katuja. Samoin etukäteen valmiiksi virtaavan uoman asettamat rajoitukset myöhemmin tulevalle talonra-kentamiselle nostaisivat koko alueen rakentamisen kustannuksia. Päätös uuden uoman rakenta-misesta voidaan tehdä kunnallistekniikan yleissuunnittelun ja asemakaavoituksen edetessä ja mm. taloudellisten vaikutusten tarkentuessa.

7.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön

Merkittävin muutos on alueen muuttuminen laajoja kenttiä ja suuria pitkiä yhtenäisiä rakennuksia sisältäneestä teollisuusalueesta keskustamaisesti rakennetuksi asuntoja työpaikka-alueeksi, jon-ka korkeimmat rakennukset näkyvät myös kaukomaisemassa sekä keskustan että Seppälän suun-tiin. Korkeat rakennukset tulevat myös luomaan uuden maamerkin kaupungin siluettiin ja sisääntu-lomaisemiin.


56

Kuva 28. Alueleikkausluonnos ja 3D mallinäkymiä

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusrakennukset/rakennusten osat säilyvät uudessa käytös-sä alueella ja tuovat alueelle ainutlaatuisen historiallisen tunnelman ja teollisuusalueen rosoisuu-den. Katunäkymän linjauksilla on pyritty avaamaan näkymiä vanhaan paperitehtaaseen ja sen ole-ville aukioille. Alueen kerroskorkeudet vaihtelevat 1-15 kerroksen välillä luoden monimuotoista ja vaihtelevaa kaupunkirakennetta. Rakennusten kerrosluvut tutkitaan asemakaavatasolla mm. käyn-nissä olevan aurinkokaava-selvityksen pohjalta. Uuden paperitehtaan rakennusten purku näkyy maisemassa melko pian ja tuo vanhan paperiteh-taan paremmin esille. Alueella tehtävät voimakkaat maastoleikkaukset ovat tarpeen tasaamaan korkeuseroja alueella ja saattamaan katulinjojen pituusleikkaukset oikealle tasolle. Tourujoen yli kulkevan uuden sillan vaikutuksia kulttuuriympäristöön on arvioitu osana seuraavaa kappaletta. Tourujoen yli kulkevan uuden sillan vaikutukset Taulumäen kirkon ja Jyväskylän vanhan hautausmaan muodostama valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (eli ns. RKY-alue) ulottuu pieneltä osin kaava-alueelle sen lounai-osissa, Tourujoen länsirannalla. Tourujoen yli kulkeva uusi siltalinjaus sekä reittien kehittäminen tulee vaikuttamaan kyseisen puiston osan ilmeeseen. RKY-alueen (ks. kuva 12 RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa) huomioi-minen ja vaikutusten minimointi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen edellyttävät sillan hienovaraista sovittamista maastoon ja ympäröivän puuston säilyttämistä mahdollisuuksien mu-kaan. Vaikutuksia voidaan myös vähentää sillä, ettei siltaan tule korkeita pyloneita tai vastaavia kannatusrakenteita, jotka näkyisivät kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta alueelta. Kevyestä liiken-teestä ei aiheudu melu- tai pöly- yms. haittaa, joka ylittäisi ympäröivän ajoneuvoliikenteen aiheut-tamat vastaavat haitat. Lisääntyvä liikenne voi aiheuttaa kuitenkin alueelle vilinää, joka näkyy hau-


57

tausmaalle metallisen aidan läpi paikoitellen kohdista, joissa ei ole suojaavaa puustoa tai muuta kasvillisuutta. Sillan muotoilulla ja välttämällä pitkiä pengerryksiä voidaan sillasta tehdä alueelle hyvin sopiva uusi elementti.

Kuva 29: Laatukäytävän alkupää Tourulantieltä, vasemmalla on portti hautausmaalle.

Kuva 30: Siltaa on esitetty paikkaan, jossa on korkeaa puustoa molemmin puolin jokea

Arvioitaessa sillan rakentamisesta aiheutuvia haittoja ja hyötyjä yksilön ja yhteiskunnan kannalta, voidaan todeta, että pyöräilyn edistäminen kulkumuotona edellyttää nopeita ja helppoja yhteyksiä, jotta se tulee valituksi autoilun sijasta. Tourujoen uusi silta lyhentäisi ja nopeuttaisi yhteyksiä Kan-kaalta keskustan suuntaan ja toisaalta myös keskustasta Seppälään ja edelleen eteenpäin. Kysei-nen pyöräreitti on yksi Jyväskylän pyöräilyverkon pääreiteistä. Pyöräilyn edistäminen on valtakun-nallisesti keskeinen tavoite pyrittäessä vähentämään liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ja auttaa osaltaan pääsemisessä EU:n asettamiin päästötavoitteisiin. Pyöräilyn edistämisestä on mo-nenlaista hyötyä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta alkaen myönteisistä terveysvaikutuksista ja kunnon kohenemisesta, päästöjen vähenemisen kautta myönteisiin ilmastovaikutuksiin ja talou-dellisiin säästöihin. Sillan rakentamisesta voidaan arvioida olevan jonkin verran haittaa luonnonsuojelualueen rauhalle. Luonnonsuojelualue tulee ikään kuin paremmin esille ja siten saattaa lisätä liikkumista alueella. Pyöräilijät tuskin kovin usein jalkautuvat pyöriensä selästä luonnonsuojelualueen vaikeaan maas-toon. Tekemällä Tourujoen itärannalle tarpeeksi hyvä ja vetävä ulkoilureitti joen rantamaisemiin sillalta tulevan reitin jatkeeksi, voidaan toisaalta saavuttaa myös luonnonsuojelualueen kautta ta-pahtuvan kulkemisen vähentymistä nykytilanteesta. Tourujoen itäranta on uuden sillan kohdalta erittäin jyrkkä ja alueella on sattunut jo aikaisemmin useita rinteen sortumisia eroosion seurauksena. Ellei mitään tehdä, on tulevaisuudessa odotetta-vissa lisää sortumia, jotka voivat ulottua jopa läheisten asuinrakennusten piha-alueille. Tästä voi aiheutua suoranaista henkilövahingon vaaraa aineellisten vahinkojen lisäksi, mm. kaatuvien puiden vuoksi. Vuonna 2014 käynnistettävän Tourujoen kokonaissuunnittelun yhteydessä selvitetään, voidaanko eroosion suojaustoimenpiteiden tekeminen yhdistää sillan perustusten tekemiseen, jol-loin tällä saavutettaisiin monia etuja. Alustavien suunnitelmien mukaan silta toteutetaan pilareiden päällä kansirakenteena, jolloin joen rannan luiskia ei sillan vuoksi tarvitse pengertää. Joen ranta vesirajassa vaatisi mutkakohdassa tukemista, jotta virtaavan veden eroosiota aiheuttava vaikutus ja luiskan syöpyminen saadaan jat-kossa estettyä. Eroosiosuojaus joudutaan toteuttamaan sillan rakentamisesta riippumatta. Suoja-ukset tulevat vaikuttamaan jossain määrin joen rantoihin, joihin siltarakenteella ei kuitenkaan suo-ranaisesti ole vaikutusta. Rakennustöiden aikana on odotettavissa veden samentumishaittoja.


58

Sillan rakentamisessa ja rannan eroosiosuojauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kau-punkikuvalliseen korkealaatuisuuteen sekä siihen, että vaikutukset luonnonympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Uuden sillan rakentaminen todennäköisesti edellyttää vesilain mukaista lupaa, vesilain lupatarpeen harkintaa tarkennetaan jatkosuunnittelussa (asemakaavoituksessa ja kunnallisteknisiä suunnitel-mia laadittaessa), jolloin silta ja eroosionsuojaratkaisut tarkentuvat. Vesilain mukaan lupaa tarvi-taan, jos hanke mm. muuttaa rantaa ja tämä muutos esim. aiheuttaa luonnon vahingollista muut-tumista tai vesistön tilan huononemista tai vähentää melkoisesti luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Hanke on luonteeltaan yleishyödyllinen eikä sen voida olettaa loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Sillan hyödyt ovat huomattavia toteutuksesta koituviin haittoihin ja menetyksiin nähden. Pyö-räilyä ja jalankulkua palveleva silta yhdistää Kankaan alueen osaksi Jyväskylän kaupungin keskus-taa, jolloin sillä on suuri yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen merkitys. Se lyhentää keskus-tan ja Seppälän välistä välimatkaa, jolla on mm. työmatkaliikenteen kannalta suuri merkitys, ja myös mm. kaupungin itäosissa asuvien opiskelijoiden ja koululaisten matkaa Rajakadun ja Viita-niemen kampusalueille. Sillan rakentaminen myös edistää merkittävästi kestävien kulkutapaosuuk-sien kasvutavoitteiden ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden toteutumista.

7.7 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen

Suljetun ja aidatun tehdasalueen ottamisella rakentamisen myötä kaupunkilaisten käyttöön on myönteisiä vaikutuksia viheralueiden ja virkistysmahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Kaavarun-kotyössä on erityisesti paneuduttu toimivien virkistysreittiyhteyksien muodostamiseen sekä Touru-joen ranta-aluetta pitkin pohjois-eteläsuuntaisesti että viher- ja toimintakehää pitkin. Kehiä tukevat puolijulkiset korttelipihat, jotka tuovat elävän lisän viherrakenteen perusrungolle. Kehät yhdistyvät toisiinsa korttelipihojen lisäksi myös viherkatujen ja ”solmujen” kautta. Kokonai-suutena Kankaan alueella on tavoitteena toteuttaa uudenlaista kaupunkivihreää, joka ei rajoitu vain erillisiin puistoalueisiin vaan tunkeutuu kokonaisvaltaisesti myös rakentamisen sisälle sekä katuja liikennealueille. Kaava-alueella tulee olemaan yleisiä puistoja keskimäärin n. 30 neliötä per asukas. Tämä on kes-kustankin mittakaavassa varsin vähän, mutta virkistysalueiden vähäisyyttä kompensoidaan panos-tamalla niiden laatuun ja monipuolisuuteen sekä tarjoamalla sujuvia yhteyksiä muille Jyväskylän virkistysalueille. Erityisesti tärkeitä ovat virkistysreittiyhteydet Tourujoen vartta pitkin sekä pohjoi-seen Tuomiojärvelle ja Palokkajärvelle sekä etelään Jyväsjärven rantaraitille. Viherpalveluverkos-ton osalta Kankaan uusi tarjonta tulee parantamaan myös nykyisen asutuksen palvelutarjontaa, esim. Holstin asukkaat tullevat varmasti käyttämään myös Kankaan alueelle suunniteltuja puisto-toimintoja, kuten uutta perhepuistoa. Kaavoitusprosessin kuluessa on tuotu esille näkemyksiä tarpeesta kehittää koko Tourujokea ja sen varsialueita. Tourujoen kokonaiskuvaa on tutkittu osana koko kaupungin yleiskaavaa. Koko Touru-joen osalta tullaan laatimaan tarkempi kehittämissuunnitelma esim. osana Kehä Vihreän kehittä-mistä, kunhan Tourujoen tavoitetilanne Kankaan alueen kohdalla on selvinnyt. Tourujoen vesialu-een käyttöä virkistystarkoituksiin on tarkoitus tutkia samassa yhteydessä: mm. melonta, kalastus, uinti ym.


59

7.8. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen

Alueen aikaisemmassa teollisuuskäytössä paperinvalmistuksessa on suorastaan tuhlattu energiaa, koska sen hinnalla on ollut vain kuin marginaalinen merkitys tuotantokustannuksissa. Toisaalta tuotantoprosessi on ollut sellainen, että teollisuusrakennuksiakaan ei ole suunniteltu energiaa säästämään, prosessin liikalämmöstä on haluttu päästä eroon myös rakenteiden läpi. Näin ollen alueen ottamisella pääasiassa asumiskäyttöön ja uudisrakentamisen piiriin on positiivisia vaikutuk-sia energian säästöön ja sitä kautta ilmastoon. Myös jäljelle jäävä rakennuskannan korjaamisella on positiivisia vaikutuksia. Kasvihuonekaasupäästöt ovat yleensä pieniä silloin, kun rakennuskanta on kerrostalovaltaista ja rakennukset ovat energiatehokkaita ja rakennusten lämmitysmuodot ovat vähäpäästöisiä. Maan-käyttö on suunniteltu liikenteen määrä minimoiden ja liikkuminen tapahtuu pääasiassa kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Alueen peruslämpö on tarkoitus tuottaa kaukolämmöllä, jolloin alueen höyryputki voidaan poistaa. Kaukolämpö alueelle tuotetaan pääasiassa yhteistuotantolaitoksessa, jossa kaukolämpöä tuote-taan edullisesti sähkön tuotannon yhteydessä yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita käyttäen. Aurinkoenergian hyödyntäminen sähkön tuotannossa alueella olevan puhdasta energiaa tuottavan vesivoiman lisäksi vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksia vielä entisestään. Vesivoima-laitoksen tuotantoa on tarkoitus nostaa n. 20 % nykyisestä automatisoinnilla lähivuosina. Kankaan alueen tulevaa ilmastorasitetta arvioitiin erillisselvityksessä: Jyväskylän Kangas – Alueen rakentamisen energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050. Selvityksen keskeiset asiakysymykset olivat: Kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvi-huonekaasupäästöjä? Miten päästöjen määrää voidaan vähentää alueelle laaditun kaavarungon mukaisen maankäytön puitteissa? Kokonaispäästöjen laskentaa varten Kankaan kehityksestä määriteltiin ajan henkeä ja nykyisiä tulevaisuusodotuksia noudattava todennäköinen toteutumisen malli (perusskenaario). Lisäksi las-kettiin variaatioita, jotka eroavat perusskenaariosta ja toisistaan rakennusten runko- ja julkisivuma-teriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä rakennusten tarvitseman energian tuotantotapojen suhteen. Yhdistämällä vaikuttavimmat variaatiot saatiin yleispiirteinen käsitys siitä, kuinka paljon nykyisillä valinnoilla voidaan enintään vaikuttaa alueen tuleviin päästöihin. Laskenta kattoi rakennusten ja kunnallistekniikan rakentamisesta (kadut, vesi-, viemäri- ja kauko-lämpöverkko), liikenteestä sekä rakennusten tarvitseman energian tuotannosta aiheutuvat päästöt Kankaan rakentamisen aikana 2014-2025 ja sen jälkeen vuosina 2026-2050. Laskenta perustui osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Laskenta tehtiin Ecocity Evaluator -sovelluksessa ja sen ulkopuolella Excel-laskentana. Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet päästötekijät jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Tällaisia osa-alueita olivat muun muassa alueen to-teuttamisen ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen. Laskennan ulkopuolelle jäivät myös suunnittelualueen nykyiset hiilinielut ja alueen potentiaali nie-luna, mikä tulee vähenemään alueen rakentumisen myötä. Näiden näennäisten nettonielujen me-netyksen voidaan arvioida olevan merkitykseltään marginaalinen, kun otetaan huomioon yhdys-kuntarakenteellisesti erittäin keskeisen alueen monipuolisella rakentamisella pitkällä aikavälillä saavutettavat päästövähennykset. Päästövähennyspotentiaalin osalta tulee muistaa, että arviointi perustui yhden yhdyskuntarakenteellisen ratkaisun (kaavarungossa esitetty maankäyttö) ja sille määritellyn toteutusaikataulun sisällä tehtyihin variaatioihin. Jos työssä olisi tutkittu keinoja vähen-tää päästöjä alueen tehokkuuteen vaikuttavilla rakenteellisilla ratkaisuilla ja rakentamisen toteu-tusajankohtaa muuttamalla, olisi oletettavasti löydetty uusia päästövähennysten keinoja.


60

Kankaan energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat noin 260 450 t CO2-ekv. Merkittävin ilmastorasite aiheutuu rakennusten tarvitseman lämpö- ja sähköenergian tuotannosta. Energiantuotannon osuus perusskenaarion mukaisesta ko-konaispäästöjen kertymästä on 45,3 prosenttia. Seuraavaksi merkittävin päästösektori on liikenne 30,0 prosentin osuudella. Rakentamisen elinkaaripäästöt kattavat kertymästä 24,7 prosenttia ja vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkon sekä katujen rakentaminen vain 0,4 prosenttia. Päästöt vaih-televat ajassa, mihin vaikuttavat muun muassa alueen rakentamisen ajoitus, väestökehitys ja odo-tettavissa oleva myönteinen päästökehitys. Suurimmillaan vuotuiset absoluuttiset päästöt ovat alu-een rakentamisen viimeisinä vuosina. Asukasta kohti lasketut suhteelliset päästöt ovat suurimmil-laan tarkastelujakson ensimmäisinä vuosina, jolloin rakentamisen suuri määrä ja painotus liike- ja toimistorakentamiseen kasvattavat päästöjä suhteessa alueen asukasmäärään. Perusskenaarion varioinnin tulokset osoittavat, että päästöjä voidaan alentaa merkittävästi kor-vaamalla kaukolämmöntuotanto maalämmöllä ja kattamalla sen käytöstä aiheutuva sähkönkulu-tuksen kasvu aurinko- ja vesisähkön tuotannolla. Näillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa 18,6 pro-sentin vähennys perusskenaarion päästökertymään. Maalämmön sekä aurinko- ja vesisähkön edut konkretisoituvat erityisesti 37 vuoden tarkasteluaikajänteen alku ja keskivaiheilla, jolloin päästövä-hennykset ovat suurimmillaan. Jakson lopulla kaukolämmön ja ostosähkön laskennan päästöole-tukset lähenevät maalämmön ja uusiutuvan sähköntuotannon päästöoletuksia, jolloin ero peruss-kenaarion ja variaatioiden päästöjen välillä pienenee. On huomattavaa, että maalämmön suhteelli-nen edullisuus riippuu kaukolämmön polttoainekehityksestä, mutta myös mahdollisen ostosähkön tuotannossa käytettävien tekniikoiden tulevasta kehityksestä. Mikäli kaukolämmön tuotannossa ei saavuteta Jyväskylän energian strategian mukaista siirtymää uusiutuviin polttoainejakeisiin, maa-lämmön päästövähennyspotentiaali olisi arvioituakin suurempi. Alueen jatkosuunnittelun kannalta on hyvä muistaa, että maalämmön hyödyntäminen tuottaa myönteisiä päästövaikutuksia myös silloin, kun sillä tuotetaan vain osa alueen tarvitsemasta lämpöenergiasta. Myös aurinko- ja ve-sisähkön tuotannolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia kokonaispäästöihin. Energiavalintojen lisäksi alueen ilmastorasitetta voidaan alentaa myös vaikuttamalla alueen asuk-kaiden ja muiden käyttäjien liikkumistottumuksiin. Jos Kankaan alueen henkilöautosuoritteesta 20 prosenttia ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja-autoilla, vähenisivät alueen kokonaispäästöt noin 5 prosenttia. Liikenteen päästöjen leikkaaminen vaatii kaavoituksen lisäksi rinnalleen pitkäjän-teistä ja tavoitteellista työtä liikkumisen ohjauksen laajalla tehtäväkentällä. Kankaan alueelle suun-niteltu toiminnallinen monimuotoisuus, alueen keskeinen sijainti ulkoisiin työpaikka-alueisiin, palve-luihin ja joukkoliikenneyhteyksiin nähden sekä kaavaluonnoksen kestävää liikkumista edistävät suunnitteluratkaisut antavat erinomaiset edellytykset kestävien kulkumuotojen osuuden kasvulle ja siten kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Sillä, rakennetaanko Kankaan alueen tuleva rakennuskanta pääasiassa puusta vai kivipohjaisista materiaaleista, ei laskennan perusteella ole merkittävää vaikutusta alueen päästöihin. Esimerkiksi 5,0 GWh/v aurinkosähkön tuotannolla voidaan saavuttaa moninkertainen kokonaispäästöjen vä-hennys verrattuna puurakentamisen osuuden kasvuun 7 prosentista 60 prosenttiin. Ero on merkit-tävä erityisesti, kun otetaan huomioon suuren puurakentamisen osuuden myötä kerrostaloraken-tamisessa eteen tulevat käytännön haasteet. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että puu- ja betonirakentamisen elinkaaripäästöistä on olemassa vähän kattavaa ja puolueetonta tietoa. Monet arviot viittaavat siihen, että suomalainen puurakentaminen tukee nykyisellään ja erityisesti tulevaisuudessa kiviainespohjaista rakentamista paremmin kansallisia ja kansainvälisiä päästövä-hennystavoitteita. Näin ollen puurakentamisen päästövähennyspotentiaali voi olla arvioitua suu-rempi. Kankaan suunnittelu on edennyt pitkälle ja tulevaisuus ei ehkä enää ole avoin kaikkien tässä työs-sä käsiteltyjen suunnitteluvaihtoehtojen osalta. Mikäli alueen kehityksen todennäköinen tulevaisuus tulee olemaan esimerkiksi perusskenaarion mukainen kehitys lisättynä aurinkosähkön tuotannolla,


61

päästöjen kannalta on erittäin tärkeää huolehtia elinkaarivaikutuksiltaan nollapäästöisiksi luettavien kaukolämmön polttoaineiden nopeasta käyttöönotosta. Merkittävin keskimääräistä vähähiilisemmän arjen tavoitetta tukeva tekijä on Kankaan sijainti. Se mahdollistaa suhteellisen vähäisen liikkumistarpeen sekä sen, että vähäpäästöisten ja päästöttö-mien liikkumismuotojen käyttö voi monissa tapauksissa olla aidosti ylivertaisen houkuttelevaa tai riittävän kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna. Osayleiskaavaluonnoksen suunnitteluratkai-sut, kuten kävelyä ja pyöräilyä tukeva sisältö, täydentää hyvin tätä Kankaan luontaista potentiaalia kestävänä asuin ja työpaikka-alueena. Osayleiskaavan vaikutuksia voidaan myös pitää myönteisi-nä silloin, kun vaihtoehtona olisi kaupan-, toimisto- ja asuinrakentamisen kasvun toteutuminen yh-dyskuntarakenteellisesti epäkeskeisemmillä alueilla. Kaavan vaikutus on ilmastomyönteinen sil-loin, mikäli kaavaehdotuksen mukaista maankäyttöä verrataan alueella olevaan teollisuuskaavaan ja sen mahdollistaman energiaintensiivisen raskaan teollisuuden ilmastorasitteeseen. Arviointitulosten perusteella Kankaan aluetta on mahdollista kehittää kohti Jyväskylän kaupungin-hallituksen 6.6.2011 asettamaa kestävyyden ja hiilineutraaliuden tavoitetta. Laskentatulosten pe-rusteella on kuitenkin selvää, että hiilineutraalina toteutuakseen alueen kehittäminen vaatii rohkeita päätöksiä ilmastotavoitteiden hyväksi. Matalammat nopeudet ja siirtyminen kevyeen liikenteeseen vähentävät melua ja ilmansaasteita lähiympäristössä. Kankaan Kytkin-projektin yhteydessä tutkitaan myös kulutuksen vähentämistä kiinteistötekniikassa älykkäillä verkko- ja ICT-ratkaisuilla. Pysäköintipaikkojen käytön ja väestönsuojien tehostaminen ovat resurssiviisautta pienentäen käytettyjen rakennusmateriaalien määrää sekä käyttökustannuk-sia alueen elinkaaren ajan.

7.9 Vaikutukset palveluihin

Alueelle on mahdollista sijoittaa tarvittavia yksityisiä tai julkisia palveluja, kuten päiväkoti, koulu, palvelutalo. Vanhaan paperitehdas rakennukseen on tarkoitus sijoittaa myös uudenlaisia palveluja alueen asukkaille. Palvelut voivat olla esim. hyvinvointipalveluja, yhteisautojen vuokrausta, lähiruu-an toimituksia, erilaisia kierrätykseen liittyviä palveluja jne., Vaikutukset palvelutarjonnan lisäänty-misen myötä ovat siten positiivisia. Alueen pihat on tarkoitus toteuttaa yhteispihoina, jolloin voidaan toteuttaa erilaisina teemapihoina palvelemaan monipuolisesti alueen eri-ikäisten asukkaiden ulko-oleskelua, pelaamista leikkimistä jne. Yhteispihajärjestelyjen toivotaan myös lisäävän alueen yhteisöllisyyttä.

7.10 Kaupalliset vaikutukset

Kankaan osayleiskaavan rakenne sijoittaa työpaikat vanhan paperitehtaan ympärille. Tavoitteena on yhdessä riittävän asukas- ja työssäkävijämäärän myötä synnyttää Kankaan sydämeen elinvoi-mainen lähipalvelujen keskittymä. Alue rakentuu kuitenkin vaiheittain, joten rakentamisen alkuvuo-sina Kangas tukeutuu alueen vieressä olevaan kaupalliseen tarjontaan sekä keskustan että Sep-pälän puolella. Vanhasta paperitehtaasta jää kaikkiaan käyttöön n. 37 000 k-m2 tiloja. Kankaan sydämeen sijoittu-vien kaupallisia palvelujen määrä tullee kokonaisuudessaan ylittämään 2000 k-m2, joka on vähit-täiskaupan suuryksikön alaraja. Näistä ei kuitenkaan muodostu seudullisesti merkittävää vähittäis-kaupan suuryksikköä, eikä Kankaan kaupunkirakenne kannusta sinne sijoittumaan sellaista kau-pallista toimintaa, joka kilpailisi suoraan Jyväskylän ydinkeskustan tai Seppälän hypermarket-alueen tarjonnan kanssa. Suuri tehdas tarjoaa kuitenkin monenlaisia vaihtoehtoja vetovoiman ke-


62

hittämiseksi ja erilaisten toimintojen yhdistämiseksi. Vähittäiskaupan palveluiden osalta Kankaan sydäntä tulee kehittää joustavasti, pitkäjänteisesti ja eri kehityspolkuja mahdollistaen. Kaupan pal-velujen toteuttaminen keskuksessa mahdollistetaan vaiheittain, jolloin alueen väestömäärän kas-vaessa sen yhteyteen voi sijoittua uutta liiketoimintaa ja esimerkiksi päivittäistavarakaupan palvelut voivat kehittyä asteittain. Tavoitteena on houkutella alueelle sijoittumaan lähipalveluja sekä vanhan tehtaan punatiili-imagoa hyödyntäviä pieniä erityiskaupan yksiköitä, kahviloita, luomuruokaravinto-loita. Kankaan alueen rakentaminen ei ole vahvistamassa Kankaan ja Tourulan alueen kaupallista ase-maa merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Toisaalta osayleiskaava vaiheessa ei ole tarkoituk-senmukaista myöskään rajoittaa vähittäiskaupan kehittymistä Kankaan sydämessä. Kankaan sy-dämen tulee vastata hyvin asukkaan arjen palvelutarpeisiin ja mahdollistaa myös arjen sujuminen autoriippumattomasti.

7.11 Liikenteelliset vaikutukset

Nopeat ja lyhyet kevyenliikenteen yhteydet erityisesti ydin keskustan suuntaan tekevät kävelystä ja pyöräilystä todellisen vaihtoehdon liikkumistapaa valittaessa ja kun palvelut ovat hyvin näin tavoi-tettavissa, näiden osuus kulkutapajakautumassa voi kasvaa. Julkisen liikenteen reitit kulkevat alueen poikki kokoojakatua, joka mahdollistaa lyhyet etäisyydet pysäkeiltä asuntoihin ja työpaikoille. Kankaan alue on kytkettävissä olemassa olevaan katuverkkoon lyhyillä uusilla kokoojakaduilla ja alueen rakentamisesta aiheutuva liikenteen lisäys ei vaadi uusia suuria investointeja ympäröivässä verkossa. Suunnittelun aikana nousi esille ajoneuvoliikenteen yhteyden salliminen Kankaankadun kautta ny-kyistä osittain vain huoltoliikenteelle sallittua yhtyettä pitkin kaava-alueelle ja sitä esitti myös ELY-keskus luonnosvaiheen lausunnossaan. Kankaankadulta ei ole osayleiskaavassa esitetty ajoneu-voliikenneyhteyttä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) halki Kan-kaan alueelle, koska se lisäisi alueen läpiajoa ja heikentäisi sen kulttuuriympäristöä. Ajoyhteys tätä kautta aiheuttaa myös ei-toivottuja risteämisiä kevyenliikenteen väylien kanssa paikassa, johon eritasoon rakentaminen on vaikeaa Tourujoen ylittävän sillan takia. Kankaan sisäisen liikenteen sujuvuuden kannalta voidaan kuitenkin tutkia asemakaavavaiheessa ajoneuvoyhteyttä pysäköinti-laitokseen ja huoltoyhteyttä. Kankaan alue tulee rakentumaan vaiheittain. Oheisessa kuvassa on esitetty alustavat rakentamis-vaiheet vuosittain. Uusi katuverkko liittyy etelässä Rusokinkadun jatkeen kautta nykyiseen verk-koon v. 2014. Osa liikenteestä ohjautuu vielä tässä vaiheessa myös pohjoisesta Kympinkadun kautta vanhan paperitehtaan länsipuolelle. Vuonna 2016 on tavoitteena aukaista uusi yhteys kaa-revan keskuskadun kautta pohjoiseen.


63

Kuva 31. Välivaiheen liikenneverkko noin v. 2025. Valtatien suunnittelulle ja uudelle eritasoristeykselle järjestelyineen on tilavaraus osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Kankaan alueen rakentamisen vaiheistuksen mukaan kokoojakatureitti alueen läpi valmistuu v. 2017, se toimii myös valtatien rinnakkaistienä. Tilavaraukset uudelle eritasoliitty-märatkaisulle mahdollistavat myös muiden vaihtoehtoisten rinnakkaistiejärjestelyjen toteuttamisen tarvittaessa esim. valtatien suuntaisesti. Myös Vapaaherrantien säilyminen nykyisellä paikallaan tutkitaan osan valtatie 4:n suunnittelua ja Kankaan alueen rakentumisen aikana. Katuverkon toimi-vuutta parantaa myös se seikka, että kadunvarsipysäköintiä eikä tavanomaista tonttiliikennettä ei ole, koska pysäköinti on keskitetty pääosin kahteen pysäköintilaitokseen tonttien sijaan. Strafica on tehnyt Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelun (muistio 26.9.2012), jossa on tutkittu laajemman alueen liikenneverkon vaiheittaista rakentamista. Lähtötilanteen tiedot on selos-tettu kohdassa 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE/ 3.5 Liikennejärjestelyt. Liikenneverkon välivaiheen ja lopputilanteen skenaariot on esitetty kohdassa 6 KAAVA JA SEN PERUSTELUT/ 6.3 Liikennejärjestelyt. Kankaan liikennetuotos jakautuu tasaisesti eri suunnille, eikä näyttäisi ai-heuttavan kapasiteetin merkittävää kuormituksen lisäystä. Seppälän alueen lisärakentamisesta aiheutuva liikennemäärien lisäyksen vaikutuksia voitaisiin vähentää rakentamalla Pääskyntie - Lo-hikoskentien yhteys, joka keventäisi välivaiheessa, jolloin uutta eritasoristeystä ei ole vielä raken-nettu, Seppäläntien/Lohikoskentien liittymän ja Vapaaherrantien kuormitusta ruuhka-aikoina. 0-skenaariossa, jossa vuoden 2040 kysyntä on sijoiteltu nykyverkolle, ruuhkautuminen on voimak-kainta vt4:lla, Seppäläntiellä ja Vapaaherrantiellä. Liittymien toimivuus heikkenee ja Lohikosken-tien / Seppäläntien liittymän välityskyky ylittyy (palvelutaso F). Rantaväylällä sekoittumisalue Aho-laidan ja Tourulan eritasoliittymien välillä ruuhkautuu. Tässä tilanteessa Pääskyntien jatke Lohi-koskentielle helpottaisi ruuhkautumista varsinkin Vapaaherrantiellä ja jossain määrin myös Seppä-läntien pohjoispäässä. Tavoitetilanteen mukaisella liikenneverkolla voidaan poistaa valtatien 4 sekoittumisalueongelmat ja sekoittuminen uuden eritasoliittymän ja Aholaidan eritasoliittymän välillä pysyy hyvänä (palvelu-tasoluokka B). Suurimmat haasteet liikenteen toimivuuden kannalta painottuvat Vasarakadulle, jonka liikennemäärä uusien liikennejärjestelyiden myötä kasvaa. Vasarakadun riittävän kapasitee-tin varmistaminen tulee turvata. Vt 4/vt 9 ratkaisut suunnitellaan yksityiskohtaisesti myöhemmin. Osa Ailakinkadun varressa olevien kerros- ja toimistotalojen pysäköinnistä joudutaan järjestele-mään uudelleen, kun nykyinen maantasopaikoitus poistuu.


64

Haitallisten liikenteellisten vaikutusten lieventäminen Haittavaikutuksista merkittävimpiä ovat rakentamisen myötä syntyvä liikenne ja sen oheishaittavai-kutusten lisääntyminen. Itse Kankaasta aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset ovat kuitenkin suhteel-lisen pieniä verrattuna Seppälän alueen maankäytöllisiin muutoksiin, joiden vaikutukset säteilevät myös Kankaalle asti. Hyvien kevyenliikenteen yhteyksien ja joukkoliikenteen mahdollistamisella alueella on pyritty henki-löautoliikenteen käytön vähentämiseen sekä kannustamaan liikkumiseen kävellen tai polkupyöräl-lä. Valtateiden meluvaikutuksen vuoksi on esitetty meluntorjuntatoimenpiteitä mm. yhdistämällä rakennuksia parvekkeilla. Asuntoalueilla ja virkistykseen käytettävillä lähiviheralueilla tulee rakentamisen tapahtua siten, että valtioneuvoston meluohjearvot (klo 7 - 22 välillä yli 55 dB) eivät ylity. Melun ja äänivaikutusten pienentämiseen on mahdollista vaikuttaa paitsi rakennussuunnittelulla ja pihojen suuntaamisella, myös katujen ja muiden pintamateriaalien valinnoilla sekä melulähteiden vaimentamismenetelmien ja teknisen kehityksen myötä. Myös alhaiset nopeudet alueen sisäisellä katuverkolla alentavat melua. Hybridi- ja sähköautojen käytön lisääntyminen tulee vaimentamaan tulevaisuudessa liikennemelua.

Kuva 32. Melualueet osayleiskaava-alueella sekä sen ympäristössä arviolta v. 2040 Rakenteellinen, keskitetty pysäköinti lisää viherrakennettavia ja viihtyisiä pihoja ja luo turvallisia jalankulkualueita sekä vähentää autoilusta aiheutuvia haittoja, kuten melua ja päästöjä alueella.


65

7.12 Sosiaaliset vaikutukset

Kankaan alue tarjoaa sekä sijainnin, että uusien asumismuotojen kautta uusia mahdollisuuksia asukkaille ja lisää näin asumisviihtyisyyttä. Monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille. Tavoitteena on 30 %:n osuus sosiaalisel-le asuntotuotannolle. Toimitilarakentaminen alueella lisää työpaikkaomavaraisuutta ja siltä osalta vaikuttaa liikennettä vähentävästi ja myös arkipäivää helpottavasti. Tiivis kaupunkimainen rakenne tuo palvelut lähelle ja mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen. Arki-liikuntaan kannustavalla yhdyskuntarakenteella ja elinympäristöllä on positiivista merkitystä myös terveydelle. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikuntaan erimittaisten, viihtyisien ja turvallisten reit-tien muodossa ja siten kaiken ikäiset voivat liikkua omin voimin lähiympäristössään. Lyhyillä etäi-syyksillä omin voimin liikkuminen on monesti myös helpompi ja nopeampi tapa siirtyä paikasta toi-seen. Alueelta on myös mahdollista toteuttaa hyvät ulkoilureittiyhteydet ympäröivien alueiden rei-teille ns. Kehä Vihreiden ja Kehä Sinisten kautta. Suojeltavat rakennukset ja rakenteet tuovat osaltaan ajallista kerrostuneisuutta ja historiaa ympä-ristöön. Kankaan alueen rakentaminen parantaa koko keskustan alueen elinvoimaisuutta tuomalla alueelle lisää asukkaita, työpaikkoja ja palveluita. Rakenteellinen pysäköinti tuo alueelle lisää viihtyisyyttä, kun laajat pysäköintialueet eivät hallitse näkymää. Pihat ja vapaat alueet on varattu ihmisille.

7.13 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Kangas on yhdyskuntataloudellisesti edullista täydennysrakentamista. Liittyminen olemassa oleviin kunnallistekniikan verkostoihin onnistuu helposti, eikä isoja kunnallisteknisiä investointeja kuten ylävesisäiliöitä tarvita. Kaupunki hankki alueen omistukseensa ja rakentaa sen kadut ja kunnallis-tekniikkaa. Kaupungin lisäksi investointikustannuksia aiheutuu myös veden ja viemäröinnin sekä sähkön, kaukokylmän ja -lämmön osalta Jyväskylän Energia Oy:lle. Kaupungin tulot muodostuvat tonttien myynnistä, maankäyttösopimusmaksuista sekä myöhemmin kiinteistöverotuloista ja tontin-vuokratuloista. Alustavien kokonaistaloudellisten laskelmien mukaan kaupungin maanmyynnistä saamat tulot ylit-tävät alueen hankinnan, suunnittelun ja rakentamisen kustannukset. Kokonaisuudessaan Kankaan alueen rakentuminen on noin 1 miljardin euron hanke. Kankaan rakentumisen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät seuraavien 25 vuoden aikana. Kankaan alueen muuttuessa asumisen ja työpaikkojen hybridialueeksi voidaan siirtää muiden kau-empana olevien ja kynnyskustannuksiltaan kalliiden alueiden käyttöönottoa ja saada siten säästö-jä. Alueen edullinen sijainti säästää niin asukkaiden kuin kaupunginkin liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia ja myös ajansäästö työmatkojen osalta on merkittävä osalle asukkaita arjelle hybridi-rakenteen vuoksi.


66

Kuva 33. Kankaan keskustori

8 KAAVAN TOTEUTTAMINEN

Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan v. 2013. Alue asemakaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäinen asemakaavaa hyväksytään. v. 2014 ja infran rakentaminen alkaa. Tavoitteena on, että ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle v. 2015-2016. Seuraavien osa-alueiden asemakaavoitusta jatketaan välittömästi. Osayleiskaavan mukaisen alu-een rakentaminen ajoittuu vuosille 2014-2025.

Kuva 34. Kankaan rantatori

Documents

KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS - Jyväskylä...JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, KAAVOITUS, Hannikaisenkatu 17, PL 233, 40101 Jyväskylä