Jyväskylä Human Tech Center Finland 1/2014 (suomeksi)

1

JYVÄSKYLÄH U M A N T E C H C E N T E R F I N L A N D K E V Ä T 2 0 1 4

www.humantechnology.fi

u TEEMANA ÄLYKKÄÄT RATKAISUT

18Taitava Tytti Hongisto, voitti WorldSkills-kultaa

121420

Rasvajätteistäbiopolttoaineita Romantiikkaa ja shrek’n’rollia

Kasvimaa jakaupungin valot

2 H U M A N T E C H C E N T E R F I N L A N D

K E V Ä T 2 0 1 4

ISSN 2342-1010

Yhteystiedot

Jyväskylän kaupunki,

PL193, 40101 Jyväskylä,

[email protected], www.jkl.fi

Päätoimittaja

Helinä Mäenpää

Jyväskylän kaupunki

Toimitustyö ja taitto

Viestintä-Paprico Oy, www.paprico.fi

Tämän julkaisun tarjoavat sinulle

Noin 135 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemän-

neksi suurin kaupunki ja yksi maan merkittävimmistä kas-

vukeskuksista. Arkkitehti Alvar Aallon kotikaupunki on

tunnettu myös monipuolisista koulutusmahdollisuuksis-

taan.

www.jyvaskyla.fi

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväsky-

län seudun neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muu-

ramen ja Uuraisten – omistama, vuonna 1996 perustettu

elinkeinoyhtiö. Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan

Jyväskylän seudun yrityksiä kehittämään toimintaansa ja

parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisil-

lä markkinoilla.

www.jykes.fi

Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontietei-

siin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittä-

vä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija.

Yliopisto on maamme johtava opettajankouluttaja, aikuis-

kouluttaja ja koulutusviejä. Liikuntatieteiden kokonaisuus

on maan ainoa. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiede-

kuntaa, joissa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa.

www.jyu.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja kan-

sainvälinen korkeakoulu, jossa on noin 8 500 opiskelijaa.

JAMK tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta,

ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkea-

kouluopintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimus-

tyyppistä täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille.

www.jamk.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on sivistyksen, taitami-

sen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

työelämän kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä järjestää kou-

lutusta noin 22 000 opiskelijalle. Koulutusta järjestäviä

oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän am-

mattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän oppisopi-

muskeskus ja kuusi lukiota.

www.jao.fi

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Jyväskylä – Human Tech

Center Finland -julkaisu esittelee Jyväskylän seudun

osaamista ja vetovoimatekijöitä.

Toimituskunta

Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki), Miikka Kimari

(Jyväskylän yliopisto), Taija Lappeteläinen

(Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy),

Niina Luttinen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä),

Heli Toivola (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)

Kansikuva: WorldSkills.

Jyväskyläläinen Tytti Hongisto voitti muodin ja vaatetuk-

sen maailmanmestaruuden WorldSkills Leipzig 2013

-tapahtumassa.

Sisältö

4

22

4 Informaatio on tulevaisuuden raakaöljyä

4 Koulutus työntää työuralla eteenpäin

6 Kyberuhkia torjutaan uusilla messuilla

7 Yrityksen on kestettävä pahinkin kyberuhka

8 Pelin supersankari tekee Jyväskylää tunnetuksi

10 Älykäs Kangas

11 Ideat nopeasti testattavaksi

12 Rasvajätteistä biopolttoaineita

13 Vauhtia kasvuun Kasvu Open -kilpailusta

14 Romantiikkaa ja shrek’n’rollia

18 Tytti on maailman taitavin ompelija

20 Kasvimaa ja kaupungin valot

22 Yrittäjyysopintoja varikolta ruutulipulle asti

24 Yksi kuva > tuhat vakuuttavaa markkinointisanaa

3

PÄÄKIRJOITUS

TAMMIKUU 2014

LÄNSIMAINEN YHTEISKUNTA käy läpi monitahoista muutos-

ta, joka pakottaa tarkastelemaan uudesta näkökulmasta elinkei-

noelämän perusrakenteita. Yli sata vuotta kukoistaneiden teolli-

suudenalojen, kuten metalli-, metsä- ja paperiteollisuuden, roo-

li toimeentulon lähteenä on hiipumassa.

Muutoksen aikoina on uudistuttava nopeasti. Vanha sanon-

ta, aikainen lintu napaa madon, koskee myös kaupunkiseutu-

ja. Katse on suunnattava tulevaisuuteen ja oivallettava, millaista

osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitkä tekijät lisäävät alu-

eiden vetovoimaa. Jyväskylän seutu on ennusteiden mukaan tu-

levaisuudessa edelleen yksi Suomen kasvukeskuksista. Olemme

aloittaneet rohkeasti investointihankkeita, joiden vaikutukset

ulottuvat vuosikymmenten päähän. Näemme muutoksen mah-

dollisuutena.

Kankaan kaupunginosan rakentaminen on mittava kaupunki-

kuvaan, Jyväskylän kaupungin imagoon ja vetovoimaan positii-

visesti vaikuttava tekijä. Noin 5 000 asukkaan ja yli 2 000 työ-

paikan alueeksi rakentuva Kangas sijaitsee kivenheiton etäisyy-

dellä Jyväskylän ydinkeskustasta. Kankaan alueen kehittämi-

nen on vuosikymmeniä kestävä kaupunkikehityshanke, jossa

luodaan ekologiseen elämäntapaan pohjautuvaa kaupunkiasu-

mista. Alueelle rakennettavat energia- ja ICT-ratkaisut mahdol-

listavat kokonaista kaupunginosaa koskevat tutkimus- ja kehi-

tysprojektit.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on alueen kehittä-

misessä kaupungin tiivis yhteistyökumppani. Toinen mittava ja

pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä hanke on uusi keskussairaala,

jossa tullaan hyödyntämään uusimpia teknologisia ratkaisuja.

UUDEN RAKENTAMINEN on näkyvästi esillä jo ensi kesänä

Jyväskylän asuntomessuilla. Valtakunnallinen tapahtuma tuo

Jyväskylään arviolta 150 000 messuvierasta. Kauniissa suoma-

laisessa järvimaisemassa, 10 minuutin ajomatkan etäisyydellä

kaupungin keskustasta sijaitseva Äijälänrannan asuntomessu-

alue esittelee asumisen ja sisustamisen viimeisimmät trendit.

Jyväskylän kompakti rakenne mahdollistaa asumisratkaisut,

joissa luonto, ihmisläheinen teknologia ja kaupunkimiljöö yh-

distyvät luontevasti tarjoten mahdollisuudet erilaisiin viher- ja

energiatehokkuuteen liittyviin kokeiluihin.

Muutos voi olla myös mahdollisuus

VIELÄ JOITAIN VUOSIA SITTEN sana ”kyberturvallisuus” ei

herättänyt suuria tunteita. Nyt kyberuhat ovat arkipäivää. Val-

tioiden ja pankkien tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäyk-

set ovat osoittaneet, miten haavoittuva tietoverkkoihin perustu-

va yhteiskunta voi olla ilman kyberturvallisuuden riittävää osaa-

mista.

Jyväskylällä on kansallinen koordinointivastuu Innovatiivi-

set kaupungit 2013–2020 -ohjelman kyberturvallisuuden osaa-

misalueesta. Alalle uskotaan syntyvän seuraavien vuosien aika-

na jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Jyväskylän ammattikorkea-

koulun ja Jyväskylän yliopiston koulutus- ja tutkimusosaami-

nen muodostavat vahvan kyberturvallisuusalan infrastruktuu-

rin, joka palvelee yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita.

Jyväskylän seudulla on kaikki edellytykset rakentua kybertur-

vallisuusosaamisen kansalliseksi ja kansainväliseksi osaamis-

keskittymäksi. n

Markku Andersson

Kaupunginjohtaja

Jyväskylän kaupunki

KUVA: PETTERI KIVIMÄKI


ÄLYKKÄÄT RATKAISUT, 4–11


5

SAMALLA KUN DIGITAALINEN TIETOYHTEISKUNTA on li-

sännyt hyvinvointia, on kehityksen kääntöpuolella riski erilai-

sista kybertoimintaympäristön uhkista. Potentiaalinen hyök-

käyskohde voidaan saavuttaa varsin pienin kustannuksin mistä

päin maailmaa tahansa.

Kyberuhkissa piilee mahdollisuus myös niille, jotka haluavat

tehdä työtä niiden torjumiseksi. Jyväskylä on profiloitumassa

Suomessa tämän työn edelläkävijäksi.

Jyväskylän kaupunkiseutu valittiin vuonna 2013 Suomessa

kansalliseksi kyberturvallisuuden koordinaattoriksi Innovatii-

viset kaupungit (INKA) -ohjelmaan vuosille 2014–2020. Jyväs-

kylän seudulle on luotu tutkimusta, tuotekehitystä ja testaus-

ON TULEVAISUUDEN RAAKAÖLJYÄJyväskylän seutu on noussut Suomen kärkikastiin kyberuhkien torjuntaan liit-

tyvässä koulutuksessa ja kehitystyössä. Jyväskylässä on tarjolla kansainvälisesti

kiinnostusta herättänyttä koulutusta ja tutkimusta sekä poikkeuksellisia kehitys-

ympäristöjä. Yritysten on menestyäkseen huolehdittava entistä tarkemmin arvok-

kaimmasta omaisuudestaan, tiedosta.Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki and Shutterstock

ta mahdollistavia kehitysympäristöjä. Ne muodostavat yrityk-

sille yhteisen ekosysteemin, jossa yritykset voivat kehittää ky-

berturvallisuuteen pohjautuvaa liiketoimintaa. Jyväskylässä toi-

mii jo nyt useita merkittäviä informaatioturvallisuusalan ICT-

veturiyrityksiä.

”Maineen menetys esimerkiksi tietomurron takia on yrityk-

sille nykyisin iso uhka. Tieto on arvoltaan tulevaisuuden raaka-

öljyä”, korostaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologia-

yksikön koulutus- ja T&K-päällikkö Jarmo Siltanen.

Jyväskylässä informaatioturvallisuuden tutkimuksella ja kou-

lutuksella on edistetty tieteellisiä läpimurtoja, innovaatioiden

syntymistä ja teknologista kehitystä.

Miksi lähdit opiskelemaan englanninkielistä kyberturvallisuuden YAMK-tutkintoa?”Tutkinto parantaa mahdollisuuksia edetä työurallani. Valtionhallinnossa useisiin tehtäviin on vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto.”

KOULUTUS TYÖNTÄÄ TYÖURALLA ETEENPÄINMillaisia vahvuuksia koulutus antaa tuleviin työtehtäviin?”Koulutus tuo uusia näkökulmia kyberturvallisuuteen ja tarjoaa mahdolli-suuden tutustua eri opetusmenetelmiin, joita voi mahdollisesti hyödyntää sisäisissä koulutuksissa. Lisäksi koulutus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ver-kostoitumiseen.”

Mikä on ollut opinnoissa mielenkiintoisinta?”Suurin anti on eri aihepiireihin liittyvät keskustelut ja ryhmätyöt yhdessä eri yritysten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on ollut mielenkiintoista näh-dä, millaisia opetusmenetelmiä kyberturvallisuuteen liittyen kursseilla käy-tetään. On myös kiinnostavaa nähdä, kuinka opintojen loppusotaharjoitus käytännössä järjestetään.” n

uu

Tietoturvallisuustehtävissä Puolustusvoimissa työskente-levä Juha Saarisilta aloitti vuoden 2013 alussa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kyberturvallisuuteen painottuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnot. Hänellä on tavoitteena valmistua Suomen ainoasta kybertur-vallisuuden YAMK-koulutusohjelmasta vuoden 2014 aikana.

5


Keski-Suomessa työskentelee jo nyt tuhansia työnteki-

jöitä turvallisuuteen liittyvällä toimialalla.

”Työllisyysnäkymät kasvavat turvallisuusalalla ko-

ko ajan. Jo vuoteen 2018 mennessä Keski-Suomessa on

alalle arvioitu syntyneen noin 500 uutta työpaikkaa ja

alan arvon kasvaneen noin 60 miljoonalla eurolla”, Sil-

tanen kertoo.

Kehittämistyölle on antanut vauhtia Jyväskylän am-

mattikorkeakoulun koordinoima EAKR-rahoitteinen

JYVSECTEC-hanke, josta on syntynyt Keski-Suomeen

kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskes-

kus.

”Näkymät ovat sellaiset, etteivät nykyiset koulutuk-

sen sisäänottomäärät riitä tulevaan työvoimatarpeeseen.

Koulutuksesta itsestään on tulossa kansainvälisesti ky-

sytty vientituote”, Siltanen laskee. n

KYBERUHKIA TORJUTAAN UUSILLA MESSUILLA

Jyväskylän Paviljongissa järjestetään syyskuussa 2014 Suomen en-simmäiset kyberturvallisuuteen erikoistuneet messut.

Kyberturvallisuusalan messuilla esitellään ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen tieto- ja kyberturvallisuuden haasteisiin. Messuilla keskitytään erityisesti teollisuuden ja infrastruktuuria ylläpitävien laitosten tietoturvallisuuteen ja kyberuhkiin.

“Messuilla herätetään huomaamaan tämän ajan riskejä ja kerro-taan, miten niihin voidaan varautua ja niitä ehkäistä”, sanoo Jyväs-kylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen.

Potkosen mukaan messuille oli nyt tilausta, sillä turvallisuusasiat ovat nousseet pinnalle kaikkialla.

Samanaikaisesti kyberturvallisuusmessujen kanssa Paviljongissa järjestetään perinteiset Tekniikka- sekä Turvallisuus-messut. n


• Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi tammikuussa 2013 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutusohjelma, jonka keskeinen sisältö on kyberturvallisuus. Kaksivuotinen koulutus antaa valmiudet kyberturvallisuuden testaukseen sekä uhkien torjuntaan ja ennakointiin. Seuraavat opinnot alkavat syksyllä 2014. Koulutusohjelma on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

• JAMKin Dynamoon on rakennettu julkisista verkoista eristetty koulutus-, tutkimus-, harjoittelu- ja testausympäristö RGCE (Realistic Global Cyber Environment). Kyberharjoitusympäristön tuottamia palveluita tarjotaan yrityksille ja muille toimijoille näiden koulutukseen ja omien tietojärjestelmien testaukseen.

• Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan informaatioturvallisuuden maisteriohjelmassa on kaksi suun-tautumisvaihtoehtoa. Kybermaailmaa tarkastellaan yhteiskun-nallisesta, toiminnallisesta ja teknologisesta näkökulmasta.

• Syksyllä 2012 Jyväskylän yliopistossa käynnistetty CAP-tutki-mushanke (Cyber Attacks Protection of Critical Infrastructures) kehittää innovatiivista tietojärjestelmien turvaamiseen liittyvää menetelmää. Hankkeessa tutkitaan teknologioita, joiden avulla voidaan automaattisesti tunnistaa, havaita ja luokitella erilaisia haittaohjelmia. Truly Protect -hankkeen tavoitteena puolestaan on uuden innovatiivisen median suojausjärjestelmän kaupallis-taminen

JYVÄSKYLÄSSÄ TARJOLLA HUIPPUKOULUTUSTA JA -TUTKIMUSTA


u

7

Kyberuhkiin perehtyneet asiantuntijat kysyvät jokaisen yrityksen kannalta

olennaisen kysymyksen: mikä on pahinta, mitä yritykselle voisi tapahtua?

YRITYKSEN ON KESTETTÄVÄ PAHINKIN KYBERUHKA

Lisäksi Elisa on tehnyt menetelmäkehitystyötä Jyväs-

kylän yliopiston kanssa.

”Yritykset tarvitsevat tietoa esimerkiksi riskikartoi-

tusten tekemiseen. Omaa henkilökuntaa on koulutetta-

va kyberturvallisuuteen”, Peltomäki korostaa.

Antautumisen lippu ei liehuElisan asiantuntijat muistuttavat, että jokainen yritys

päättää itse, kuinka paljon on valmis satsaamaan ris-

kienhallintaan.

”Tämä ei ole vain yrityksen it-osaston asia, vaan kaik-

ki lähtee yrityksen johdosta”, Peltomäki sanoo.

Vaikka kyberuhkissa puhutaan globaalista, ammatti-

organisaatioiden johtamasta toiminnasta, Korhonen ei

ole valmis heiluttamaan valkoista lippua.

”Laitteiden hallinta, tiedon suojaaminen ja pahimman

mahdollisen tapauksen arviointi ovat hyvä pohja oman

toiminnan kehittämiseen ja uhkatekijöihin varautumi-

seen”, Korhonen listaa. n

KYBERUHKIEN JA -RIKOLLISUUDEN KASVUN syyt

ovat varsin yksinkertaiset. Kun tuottavuutta ja rahaa on

siirtynyt verkkomaailmaan, on sinne siirtynyt myös ri-

kollisuutta. Sähköisen asioinnin lisääntyessä yritysten

on huomioitava aiempaa enemmän riskitekijöitä.

”Tieto on yrityksille tärkein asia. Mitä tapahtuu, jos

yritykseltä viedään esimerkiksi asiakas- ja laskutustie-

dot”, kysyy liiketoimintajohtaja Pasi Korhonen Elisa

Oyj:stä.

”Luotettavuus on nykyisin olennaista kaikessa liike-

toiminnassa. Yrityksillä on pelko menettää maineensa.

Omia riskikohtia ei ole mietitty kaikissa yrityksissä riit-

tävän tarkasti eikä hahmotettu kokonaisuutta laitteista

verkon rajapintoihin”, jatkaa Elisan Keski-Suomen alue-

johtaja Juha Peltomäki.

Elisa on itse ollut mukana erilaisissa kyberturvalli-

suusharjoituksissa. Se on myös tehnyt yhteistyötä Jy-

väskylän ammattikorkeakoulun kanssa testatessaan ai-

dossa ympäristössä omia konseptejaan ja palvelujaan.

7



TIMO KOMPASSI on Jyväskylän seudun

uusi supersankari. Hänen seikkailunsa ja

tarinansa on kiinnostanut jo useita tu-

hansia ihmisiä.

Timo Kompassi on Jyväskylän seu-

tua markkinoivan Mighty Jyväsky-

lä -pelin seikkailijahahmo. Peli jul-

kaistiin lokakuussa 2013, ja heti

ensimmäisten viikkojen aikana se

herätti nettipelaajissa suurta mie-

lenkiintoa. Lisäksi sitä ladattiin

paljon mobiilipelinä.

Pelin supersankari tekee Jyväskylää tunnetuksiJyväskylässä toteutettu Mighty Jyväskylä -peli todistaa

kaksi asiaa. Ensinnäkin kaupunkiseutua voi markkinoida

onnistuneesti vähemmän jäykillä pelimaailman keinoilla.

Toisaalta se on konkreettinen osoitus siitä, että Jyväskylä

haluaa olla mukana pelialalla ja luomassa alan yrityksiä ja

työpaikkoja Keski-Suomeen.

Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Mighty Jyväskylä

Kuvamanipulaatio Martti Hänninen

”Peli oli iso haaste tekijöille, sillä yleensä yhtään peliä ei tehdä kolmessa kuukaudessa”, kertoo Expan hallituksen puheenjohtaja Jonne Harja

TIMO KOMPASSI ON JYVÄSKYLÄ SEUDUN UUSI SUPERSANKARI.


9

Pelin supersankari tekee Jyväskylää tunnetuksi”Halusimme valita poikkeavan tavan

markkinoida Jyväskylän seutua. Pelin

ja siihen liittyvien verkkosivujen avulla

nostetaan Jyväskylän imagoa nuorekkaa-

na ja ajassa elävänä kaupunkina. Verkko-

sivut yhdistävät viihteellistä sisältöä ja

tärkeitä, ajankohtaisia asioita”, Jyväsky-

län seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n

markkinointipäällikkö Taija Lappeteläi-

nen sanoo.

Varsinaisen pelin lisäksi Mighty Jyväs-

kylän verkkosivuilla muun muassa esi-

tellään avoimia ICT-alan työpaikkoja ja

pelialan koulutusta Jyväskylän seudul-

la sekä tehdään tunnetuksi peli- ja ICT-

aloja.

”Jyväskylään sijoittuvalla pelillä voi-

daan houkutella seudulle peli- ja ICT-

aloista kiinnostuneita opiskelijoita ja

yrityksiin uusia osaajia. Tavoitteena on

myös saada liikkeelle menestyviä peli-

yrityksiä”, Lappeteläinen toteaa.

Mighty Jyväskylä -kampanjan toteut-

tivat yhteistyössä Jykes, Jyväskylän kau-

punki, Jyväskylän seudun koulutusorga-

nisaatiot sekä lukuisat yksityiset yrityk-

set. Mighty Jyväskylä -pelin peliajan pää-

tyttyä joulukuussa pelaajien kesken ar-

vottiin 5 000 euron pääpalkinto.

Pelialan osaajat eivät jää yksinMighty Jyväskylän käytännön toteutta-

misesta vastasi Peliosuuskunta Expa. Ex-

pa on uudenlainen avoin yhteisö Keski-

Suomessa kaikille pelialasta kiinnostu-

neille, niin pelien tekijöille, tutkijoille,

opiskelijoille kuin opettajillekin.

”Peli oli iso haaste tekijöille, sillä

yleensä yhtään peliä ei tehdä kolmessa

kuukaudessa. Tapahtumapaikaksi mää-

riteltiin Jyväskylä, mutta muuten saim-

me melko vapaat kädet tehdä hyvä pe-

li”, Expan hallituksen puheenjohtaja Jon-

ne Harja sanoo.

Pelin projektipäällikkönä toiminut

Harja muistuttaa, että valtakunnallisten

markkinointiponnistelujen lisäksi Migh-

ty Jyväskylä -projekti oli tärkeä viesti pe-

lialalle globaalistikin siitä, että Jyväsky-

lässä tehdään tosissaan alan kehitystyötä.

Expa kehittää ja julkaisee pelejä. Sen

tarkoituksena on toimia erityisesti ver-

kostona yksittäisille pelinkehittäjille ja

peliyrityksille. Expa järjestää myös kurs-

seja ja koulutuksia kysynnän mukaan.

Expa on IGDA:n (International Game

Developer Association) paikallishubi,

mikä tarjoaa pelinkehittäjille paikallisen

yhteisön lisäksi laajan kansallisen ja kan-

sainvälisen tukiverkoston.

Expa Game Lab on kokeellinen pelin-

kehityskerho, jossa on aloitettu useita

peliprojekteja syksyllä 2013. Viikoittai-

sissa tapaamisissa vaihdetaan kokemuk-

sia ja ratkaistaan ongelmia yhdessä.

”Alkuvuoden ajan hiotaan osa-aikai-

sesti proof-of-conceptia tai demoa, joka

on tarkoitus esitellä rahoittajille ja julkai-

sijoille. Tähtäimessä on neljä uutta rahoi-

tettua pelialan yritystä Labin kautta tai

vähintään rahoitettuja projekteja osuus-

kunnan sisään”, Harja kertoo. n

www.mightyjyvaskyla.fi



YLI 100 VUOTTA PAPERITEOLLISUUDEN alueena toi-

minut Kankaan alue Jyväskylän ydinkeskustan kupees-

sa on muovautumassa kaupunginosaksi, jossa näkyvät

älykkään kaupunkirakentamisen megatrendit ja paikal-

linen innovatiivisuus.

”Tavoitteena on rakentaa mittaava Kangas. Uusim-

man teknologian avulla meillä on mahdollisuus kerä-

tä tietoa kokonaisen kaupunginosan toiminnasta palve-

luiden kehittämisen ja uusien innovaatioiden pohjaksi”,

kertoo Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne San-

delin.

Syiden ja seurausten lähteilläÄlykkään Kankaan suunnittelussa on mukana kaupun-

gin ja Jyväskylän yliopiston lisäksi useita yrityksiä.

Digitaalisen median professori Pasi Tyrväinen Jyväs-

kylän yliopistosta kertoo, että Kankaalle jo kunnallis-

tekniikan rakentamisen yhteydessä asennettava valo-

kuituverkko luo perustan datan keräämiselle.

Mobiiliteknologia sekä katuihin ja kiinteistöihin asen-

nettavat sensorit mahdollistavat laajan data-aineiston

keräämisen kaupunginosan arjesta. Menetelmästä käy-

tetään nimitystä Open Data Living Lab.

”Voimme esimerkiksi tutkia, millaiset sää- ja kosteus-

olosuhteet altistavat kaatumisille, mitkä tekijät lisäävät

huoneistojen energiankulutusta tai miten senioriasumis-

ta voidaan kehittää”, Tyrväinen luettelee.

Tyrväisen mukaan tärkeintä on löytää kaupunkiym-

Älykäs KangasKangas on lähivuosikymmeninä Jyväskylän merkittävin aluekehityshan-

ke. Entisestä paperitehdasmiljööstä jalostuu asumisen, työpaikkojen ja

palvelujen keskittymä, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja kestä-

vään kehitykseen pohjautuvia ratkaisuja.Teksti Timo Sillanpää Kuvat Tommi Salo ja Jyväskylän kaupunki

päristöstä erilaisia syy-seuraussuhteita, jotka hyödyttä-

vät kaupunkirakenteiden ja palvelujen kehittäjiä. Kerät-

tävien tietojen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, mil-

laisten palvelujen tuottaminen on taloudellisesti kestä-

vää, millaisia uusia palveluja kaupunkilaiset tarvitsevat,

miten asumisviihtyvyyttä ja energiataloudellisuutta voi-

daan parantaa ja millaisia älykkäitä ratkaisuja voidaan

luoda vaikkapa jätehuoltoon.

Älykkään Kankaan suunnittelussa on mukana myös

jyväskyläläisyritys Firstbeat Technologies, jonka kehit-

tämä menetelmä tuottaa henkilökohtaista tietoa esimer-

kiksi liikunnan vaikuttavuudesta, stressin hallinnasta ja

levon palauttavista vaikutuksista.

”Firstbeatin ratkaisujen ansiosta Kankaalla voidaan

tutkia esimerkiksi erilaisten ympäristötekijöiden vaiku-

tusta ihmisen hyvinvointiin. Omaan stressitasoon vai-

kuttavien tekijöiden tiedostaminen auttaa tekemään hy-

vinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja”, Tyrväinen sa-

noo.

Kyberturvallinen kaupunginosaJyväskylän vahvaa kyberturvallisuusosaamista hyödyn-

netään myös Kankaan alueella. Tutkimuskäyttöön kerä-

tään suuri määrä tietoa, mikä on tarkoitus suojata par-

haalla mahdollisella tavalla.

”Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda Kankaasta

maailman kyberturvallisin kaupunginosa”, toteaa han-

kejohtaja Anne Sandelin. n

Jyväskylän Kangas

• Noin 30 hehtaarin laajuinen Jyväskylän kaupungin ydin-keskustan vieressä

• Kankaan alueen arkkitehtikilpailun voittaja ”Hjalmarin uni” valittiin keväällä 2012

• Kankaan rakentaminen alkaa 2014–2015• Ensimmäiset asukkaat muuttavat 2016• Ennuste vuodelle 2025: asukkaita 3 000, työpaikkoja 2 100

Kankaan alueelle suunniteltuja ratkaisuja

• Kulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittäminen• Vahva asema kevyellä liikenteellä, ekologista elämäntapaa

tukeva ympäristö• Resurssiviisaat ratkaisut pysäköintiin ja jätehuoltoon• Älyn ja mittausdatan käyttö • Aurinkosähkön hyödyntäminen

10

11

Vanhan paperitehtaan rakennukset muodostavat alueen sydämen. Vanhaa rakennuskantaa jää alueelle noin 30 000 kerrosneliömetriä. Vanhan miljöön ympärille rakentuu sydän, asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, jossa tiivistyy Kankaan alueen identiteetti.

Sydämen ulkopuolella on vihreä vyöhyke, ”Kankaan keuhkot”.

Uloin kehä on varattu asuinrakennuksille.

Koulujen ylijäämäruokaa myyntiin. Ratkaisuja lämpimän käyttöveden vähentämiseen. Palve-luja syrjäseuduilla asuvien arkiaskareisiin. Muun muassa näitä ratkaisuja testattiin syksyllä 2013 Jyväskylän seudulla kaupunkilaisten esittämi-en ideoiden pohjalta. Kokeilut liittyvät Resurssi-viisas alue -hankkeeseen, jonka Suomen itsenäi-syyden juhlarahasto Sitra käynnisti keväällä 2013 Jyväskylän kaupungin kanssa.

Resurssiviisauden tavoitteena on luoda ratkai-suja, joilla vastataan luonnonvarojen hupenemi-sesta, väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuviin haasteisiin.

Kokeilujen tavoitteena on luoda monistetta-via malleja kaupunkien ekologisesti resurssivii-saan elämäntavan pohjaksi.

IDEAT NOPEASTI TESTATTAVAKSI”Saimme avoimeen ideariiheen yli 200 eh-

dotusta, joista viittätoista testattiin jo syksyn 2013 aikana. Kokeilujen aloittamisen kynnys oli matala, mikä sai vauhtia ideointiin. Ideoita, jotka eivät saaneet kokeiluvaiheen rahoitusta, käytiin läpi vielä loppusyksyllä järjestetyissä ideajameis-sa”, kertoo Jyväskylän kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusanen.

Kokeilukulttuuria tarvitaanMonet hyvät ideat kaatuvat siihen, että kansa-laiset pelkäävät omien innovaatioiden juuttuvan lakien ja lupakäytäntöjen viidakkoon.

”Julkisella sektorilla tarvitaan kokeilukulttuu-ria, jonka avulla voidaan nopeasti selvittää, mit-kä ideat toimivat, mitkä eivät”, Rusanen sanoo.

Jyväskylän seudun yrityksille on annettu haaste luoda teollisia symbiooseja, joissa yrityk-set hyödyntävät toistensa käyttämätöntä kapa-siteettia, jätteitä tai raaka-aineiden sivuvirtoja. Näin kustannuseräksi koettu tekijä voi muuttua rahanarvoiseksi tuotteeksi. Esimerkiksi biopolt-toaineiden tuotanto jätteistä voisi olla yksi mah-dollisuus korvata fossiilisia polttoaineita.

Vuonna 2014 lupaavimmista kokeiluista jalos-tetaan 3–5 hanketta, joissa tavoitellaan pysyviä toimintamalleja ja uutta yritystoimintaa.

”Havainnollinen kokeilu voi vahvistaa kansa-laistoimintaa, uudistaa kaupungin toimintatapo-ja ja tuoda esille uuden yrittäjyyden mahdolli-suuksia – parhaimmillaan jopa samanaikaisesti”, Rusanen pohtii. n

RESURSSIVIISAUS TOI KOKEILUKULTTUURIN

11


RASVAJÄTTEISTÄbiopolttoaineita

BioGTS Oy:ltä uusi teknologia jätteiden hyödyntämiseen

BioGTS:n perustaja ja toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki tarkastelevat uudella teknologialla tuotettua biodieseliä. Rautiainen on kehittänyt biojalostamon teknologiaa vuodesta 2009 lähtien.



13

KAATOPAIKOILLE KULJETETAAN tonneittain rasvajätettä, jo-

ka voitaisiin BioGTS:n kehittämän teknologian avulla muuttaa

biopolttoaineeksi. Lähivuosina useissa maissa kielletään orgaa-

nisen jätteen vienti kaatopaikoille, mikä lisää uusiin teknologi-

oihin perustuvien biojalostamojen kysyntää.

”Tarjolla on jäteraaka-ainetta ja jalostetulle tuotteelle kova

kysyntä”, tiivistää kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki BioGTS

Oy:stä.

Yrityksen oma biojalostamo valmistuu keväällä 2014. Laitos

toimii teknologian testi- ja esittelylaitoksena, jossa muunnetaan

vuosittain miljoona kiloa rasvajätettä biodieseliksi ja -kaasuksi.

Raaka-aineena on ravintolarasvoja, teollisia rasvajakeita ja liete-

kaivojen rasvapitoista jätettä.

”Miljoonasta rasvajätekilosta syntyy noin 850 000 litraa bio-

dieseliä, mikä vastaa 700–800 henkilöauton vuosittaista poltto-

aineen kulutusta”, Lehtomäki kertoo.

Päätuote teknologinen osaaminenBioGTS ei aio ryhtyä biodieselin tuottajaksi, vaan tavoitteena

on rakentaa ja kehittää helposti monistettavaa ja paikallisiin

tarpeisiin skaalattavaa biojalostamoteknologiaa.

”Uuden menetelmän avulla voidaan hyödyntää myös veteen

sekoittunutta rasvaa. Jalostusprosessi ei kuluta puhdasta vettä,

minkä ansiosta se soveltuu myös vesipulasta kärsiville seu-

duille.”

Bop

BioGTS sai kunniamainin-nan vuoden 2013 Kasvu Open -kasvuyrityskilpailussa. Kasvu

Open on Jyväskylässä kehitetty kasvuyrityskilpailu ja yritysten

sparrausprosessi, jonka tavoit-teena on synnyttää uusia yri-tyksiä ja vauhdittaa olemas-sa olevien yritysten kasvua.

Mukaan valitut yritykset saa-vat maksuttomasti sparraus-

ta kokeneilta kasvuyrittäjyyden asiantuntijoilta sekä mahdolli-suuden luoda kontakteja pää-omasijoittajiin ja hallituspart-nereihin.

”Kasvu Open osui yrityksem-me kannalta juuri oikeaan ai-kaan: teknologiamme oli valmis

markkinoille. Saimme asiantuntijoilta arvokkaita neuvoja myynnistä, markkinoinnista, kansainvä-listymisestä ja yrityksen kehittämisestä”, kertoo BioGTS:n Annimari Lehtomäki.

BioGTS oli mukana myös lokakuussa 2013 Pie-tarissa järjestetyssä Kasvu Openin kiitoratapäi-vässä, jossa keskisuomalaiset yritykset tapasivat venäläisiä sijoittajia ja Venäjän-markkinoiden asiantuntijoita.

Uusia menestystarinoita luomassaVuoden 2013 Kasvu Open -kilpailun Start again -sarjan voitti VRT Finland Oy ja Start up -sarjan Music.info Finland Oy.

”Uusia menestystarinoita syntyy, kun yrittäjät haastavat rohkeasti itsensä ja saavat sparrausta kokeneilta yritysjohtajilta. Lisäksi mahdollisuu-det uusiin rahoitus-, jakelu- ja verkottumiskana-viin kannustavat yrityksiä kasvuun”, toteaa Kasvu

Open -metodin koordinaattori Matti Härkönen.Kasvu Open syntyi nelisen vuotta sitten kas-

vuyritystoiminnan professorin Marko Sepän ide-oiden pohjalta. Kasvuyrittäjyyden missiota lähti viemään eteenpäin Keski-Suomen kauppakama-rin kasvuyritysvaliokunta.

”Vuonna 2014 järjestyksessään neljäs Kasvu Open astuu suuren askeleen eteenpäin. Kasvu Openin finalistien määrä moninkertaistuu: mu-kaan tulee sata finalistia eri puolelta Suomea.”

”Haluamme haastaa koko Suomen yritykset mukaan kasvuun. Kasvuun liittyviä sparrausta-pahtumia järjestetäänkin eri puolilla Suomea. Vuosi huipentuu Jyväskylän Paviljongissa järjes-tettävään suureen Kasvu Open -tapahtumaan”, Härkönen kertoo.

www.biogts.comwww.kasvuopen.fi

VAUHTIA KASVUUN KASVU OPEN -KILPAILUSTA

BioGTS toimittaa biojalostamot avaimet käteen -periaatteel-

la ja hyödyntää komponenttien valmistuksessa Keski-Suomen

maakunnan konepajaosaamista. Reaktorit rakennetaan moduu-

leista, jotka kuljetetaan kontissa tilaajamaahan. Laitos valmis-

tuu käyttökuntoon parissa kuukaudessa.

Biodiesel sopii tavalliseen dieselmoottoriin, mutta sitä voi-

daan sekoittaa myös fossiiliseen dieseliin. Sen kasvihuonepääs-

töt ovat nollatasoa ja hiukkaspäästötkin vain 10 prosenttia fos-

siiliseen liikennepolttoaineeseen verrattuna.

Kiinnostusta eri puolilla maailmaaBioGTS julkisti teknologiansa kesällä 2013. Loppuvuoden aika-

na yritys teki biojalostamoistaan tarjouksia eri puolille maail-

maa, muun muassa Aasian maihin ja Brasiliaan.

Yritys kehittää uutta teknologiaa myös biokaasun tuotan-

toon. Perinteisesti biokaasun tuotannossa on käsitelty runsaas-

ti vettä sisältäviä maatalouslietteitä, mikä on tehnyt prosessis-

ta tehottoman.

BioGTS:n prosessi soveltuu erityisesti kuivempien jätejakei-

den käsittelyyn. Uuden menetelmän energiatase on perinteisiä

menetelmiä parempi.

”Esimerkiksi kotitalouksista kerättävän biojätteen vesipitoi-

suus on noin 70 prosenttia. Sen kompostoiminen ei tuota ener-

giaa, mutta teknologiamme avulla se voidaan muuttaa biokaa-

suksi.” n

Jyväskyläläinen BioGTS Oy on kehittänyt teknologian, jolla voidaan tuottaa

kustannustehokkaasti biodieseliä ja -kaasua. Raaka-aineeksi kelpaavat eloperäiset

jätteet, kuten ravintoloiden rasvajäämät.Teksti Timo Sillanpää Kuva Petteri Kivimäki

13


Shrek-musikaali suomennettiin Jyväskylän kaupunginteatteriin

ROMANTIIKKAAJA SHREK’N’ROLLIA

Vihreä jätti Shrek on oman elämänsä rohkea sankari. Suurta rohkeutta kysyttiin myös Shrek-musikaalin teki-jöiltä, kun amerikkalainen menestysmusikaali taivutettiin suomen kielelle ja Jyväskylän kaupunginteatterin lavalle.Teksti Tommi Salo Kuvat Jyväskylän kaupunginteatteri ja Petteri Kivimäki


15

ROMANTIIKKAAJA SHREK’N’ROLLIA

Shrek-musikaali on tarina ystävyydestä ja rakkaudesta.

Fiona (Maria Lund) tanssii aamulla rottien kanssa

onnellisena siitä, että on yön jälkeen palautunut takaisin

kauniiksi prinsessaksi.

uu15


Shrek ei ole vain vihreä lastenhahmo. Se ei ole myöskään vain aikuismaista huumoria vilje-

levä antisankari. Se on vähintään niitä molempia. Syksystä 2013 lähtien Shrek on ollut ni-

mikkomusikaalinsa päätähti Jyväskylän kaupunginteatterin lavalla. Jyväskylässä nähtiin 7.

syyskuuta maailmaa valloittaneen Shrek-musikaalikomedian Suomen kantaesitys.

”Etsin tietoisesti uusia musikaaleja lavalle. Näin Shrekin Lontoossa muutamia vuosia sit-

ten ja sain silloin idean tuoda sen Suomeen”, musikaalin suomentaja ja ohjaaja Kari Arff-

man kertoo.

Jyväskylän kaupunginteatterin teatterinjohtajana toimiva Arffman myöntää, että uusi

musikaali oli riski.

”Pelkona oli, että tätä pidetään vain lasten musikaalina. Musikaali on aina todella suuri-

töinen, mutta Shrekissä extrana oli vielä suomentaminen.”

Hyvän palautteen ja katsomojen korkean täyttöasteen perusteella pelko lastenmusikaa-

lista on osoittautunut turhaksi.

Illuusio syntyi lavalleShrek keräsi katsojia 2000-luvun alussa animaatioelokuvana. Sen jälkeen siitä tuli amerik-

kalainen menestysmusikaali, johon sävellettiin siinä kuultavat kappaleet. Tekijöillä riitti

kuitenkin tarpeeksi pohdiskeltavaa vielä Jyväskylässäkin.

”Kysymys kuului, millä keinoilla luomme illuusion teatterilavalle. Musikaalin tuli olla

tunnistettava elokuvaan värimaailmaltaan ja hahmoiltaan. Estetiikka tulee elokuvasta”,

Arffman muistuttaa.

Ohjaajan kannalta musikaalin suurin haaste on lukuisten eri elementtien yhteensovitta-

misessa. Työtä tehdään kellontarkasti valtava määrä katsojien silmien ulottumattomissa.

”Kaiken on toimittava lavan ulkopuolella asujen vaihdoista lavojen nostamiseen. Kello-

timme kaikki tekniset asiat tarkasti. Iso musikaali vaatii kaikilta yhteistä kommunikoin-

tia”, Arffman korostaa.

Laulu ja tunne yhdessäRomanttinen musikaalikomedia Shrek puolustaa ystävyyttä, erilaisuuden hyväksymistä ja

todellista rakkautta. Tarinassa on lapsenomaisuutta, mutta myös aikuismaista huumoria.

Vihreä jätti Shrek lähtee matkakumppaninsa Aasin kanssa pelastamaan kaksikymmentä

vuotta tornissa virunutta prinsessa Fionaa.

”Fiona on tavallaan kiltti ja hyvin käyttäytyvä prinsessa, mutta hänestä kumpuilee välil-

lä hävytöntä ja röyhkeää käytöstä”, Fionaksi muuntautunut laulaja ja näyttelijä Maria Lund

kuvaa.

”Oli todella suuri kunnia päästä tekemään Shrekin ensi-iltaa Suomessa. Ja kun se vielä

tehdään Jyväskylässä, eikä esimerkiksi Helsingissä”, Lund lisää.

Hänen mukaansa musikaalin tekeminen on yhtä lailla viihdyttävää itselle kuin yleisöl-

lekin. Monipuolinen lavaesiintyjä pääsee Shrekissä yhdistämään laulua, näyttelemistä ja

tanssia.

”Laulaessa voi näyttää tunteita samalla lailla kuin näytellessäkin”, Lund muistuttaa.

Hän myöntää liikuttuvansa aina, kun Shrek keskeyttää Fionan häät ja tunnustaa tälle rak-

kautensa.

”Hauskinta musikaalissa on tanssia rottatanssia yhdessä rottien kanssa. Hengästymises-

tä huolimatta on pystyttävä laulamaan ja tanssimaan.”

Riskinottajia tarvitaanMoni tuntee menestysmusikaalit My Fair Ladysta West Side Storyyn ja Famesta Oopper-

an kummitukseen. Uusia musikaaleja sävelletään kuitenkin maailmalla koko ajan, varsin-

kin Yhdysvalloissa ja Englannissa.

Niiden tuomisessa suomalaisille lavoille on Kari Arffmanin mukaan se ongelma, että niis-

sä käsitellään usein vahvasti paikallisia ilmiöitä.

”Kuka ottaa riskin ja tuottaa uuden suomalaisen musikaalin? Näyttelijöiden ammattitaito

tehdä musikaaleja on Suomessa kasvanut huimasti”, Arffman sanoo.

Uutta odotellessa Jyväskylässä nautitaan vihreähenkisestä tarinasta rajoja rikkovasta ys-

tävyydestä ja aidosta rakkaudesta kauniiden balladien ja rytmisen shrek’n’rollin tahdissa. n

uu


17

Musikaalin ohjaaminen itsessään on jo iso työ. Miten suureksi työmäärä kasvaa, kun amerikkalaisen musikaalin suomen-taa ennen muiden töiden alkamista?

”Onhan se iso työ. Esimerkiksi tavu-määrien osuttamisessa suomen kieleen on oma haasteensa. Tekstissä on myös amerikkalaisia termejä, joille täytyi löytää osuva suomenkielinen käännös”, Shrek-musikaalin kääntänyt ja ohjannut Kari Arffman miettii.

Arffman korostaa, että musikaalissa kappaleiden on toimittava kiinteänä osa-na tarinaa. Laulu ja puhe eivät ole irral-laan toisistaan. Katsojalle on luotava tun-ne, että laulajana on musikaalin hahmo.

”Tekstin täytyy olla ymmärrettävää ja yksinkertaista laulettavaksi. Istuin pianon ääreen ja lauloin kaikki kappaleet läpi.”

Hyväksyntä tuli YhdysvalloistaShrek on alun perin yhdysvaltalaisen elo-kuvastudio DreamWorksin luoma tietoko-neanimaatioelokuva. Oli siis luonnollista, että DreamWorksissa oltiin kiinnostu-neita myös musikaalin suomenkielises-tä tekstistä.

Suomennos, samoin kuin pääroolin maskit ja esityksen lavasteet, kävi tarkis-tettavana Yhdysvalloissa.

”Omalla tavallaan ammatillinen itse-tuntoni nousi siitä, että iso yhtiö hyväksyi käännöksen. Olennaista heille oli, että sanat sopivat hahmojen suuhun myös suomen kielellä. Lakimiehiä ei tarvinnut mennä tapaamaan minnekään”, Arffman hymyilee. n

SUOMEN KIELESTÄ LÖYTYIVÄT OSUVAT SANAT

YLEMPI KUVAMaria Lundin esittämä Fiona (vas.) ja Otto Kanervan esittämä Shrek kisaavat välillä siitä, kummalla on ollut onnettomampi lapsuus.

ALEMPI KUVALaulaja ja näyttelijä Maria Lund pitää suu-rena kunniana, että pääsi tekemään Jyväs-kylässä Shrekin Suomen ensi-iltaa.

17

Shrekin esitykset Jyväskylän kaupunginteatterissa jatkuvat 17.5.2014 saakka.


HARVA NUORI AMMATTILAINEN voi kutsua itseään

maailman parhaaksi, mutta Tytti Hongistolla (22) on

siitä todisteena kultamitali. Hongisto osallistui kesällä

2013 ammattitaidon MM-kilpailuihin Leipzigissä Sak-

sassa ja ylsi ensimmäisenä suomalaisena muoti ja vaa-

tetus -lajin voittoon.

Voiton varmistivat erinomainen keskittymiskyky,

nopea ompelutahti ja monipuolinen työkokemus. Hon-

gisto kiittää myös koulutuksen tuomaa ammattitaitoa.

Hongisto on valmistunut Jyväskylän ammattiopistosta

pukuompelijaksi ja vaatturiksi sekä suorittanut ompeli-

jakisällin ammattitutkinnon Jyväskylän aikuisopistossa.

”Suomalaisen koulutuksen vahvuutena on monialai-

suus. Opinnoissa käydään läpi suunnittelua, kaavoitta-

mista ja vaatteen valmistusta. Muissa maissa keskity-

tään enemmän yhteen osa-alueeseen.”

Kilpailussa on onnistuttava kerrallaMM-kilpailua edelsi puolen vuoden mittainen tiivis val-

mennusjakso, jonka aikana Hongisto hioi osaamistaan

valmentajien sparraamana ja osallistui Suomen maa-

joukkueen leireille. Samaan aikaan Hongisto työskente-

li päivät Jyväskylän kaupunginteatterissa ja jatkoi illalla

suunnittelua ja mallin treenausta kotona.

Kaupunginteatterissa Hongisto pääsi mukaan mielen-

kiintoiseen produktioon. Teatteri valmisteli amerikka-

laisen menestysmusikaali Shrekin Suomen ensi-iltaa ja

puvustamon harteilla oli yli sadan rooliasun valmista-

minen.

”Rooliasut olivat tietysti hyvin erilaisia kuin kilpailu-

työt, mutta teatterissa sain hyvää ompelurutiinia päivit-

täin ja myös uusia ideoita mallin suunnitteluun.”

Hongisto kertoo, että mielenkiintoinen ja haastava

työ tutustutti erityisesti erikoismateriaalien työstämi-

seen.

”Rooliasuissa oli myös erikoisia rakenteita ja puvut

usein moniosaisia. Oman haasteensa toi se, että teatte-

rissa puvut täytyy voida riisua ja pukea vauhdissa.”

”Innostun kierrätysmateriaaleista ja vaatteista, joissa on ideaa”, sanoo Suomen

ensimmäisen ammattitaidon MM-kullan muoti ja vaatetus -lajissa voittanut

Tytti Hongisto. Nuori taitaja on määrätietoisesti edennyt urallaan ja valmistelee

parhaillaan työn ohessa ensimmäistä omaa mallistoaan.Teksti Pia Tervoja Kuvat WorldSkills ja Petteri Kivimäki

MM-kilpailuissa kilpailijoiden tehtävänä oli valmis-

taa naiselle Military Chic -teeman mukainen asukoko-

naisuus, johon kuuluivat suorat housut, jakku tai pääl-

lystakki sekä pusero tai toppi.

”Jos aikaa on loputtomasti, voi tehdä kuinka hienon

työn tahansa, mutta kilpailussa haastavinta on suoriu-

tua tehtävästä tietyssä ajassa. Kilpailussa ei ole aikaa vir-

heille tai purkamiselle vaan siellä pitää onnistua kerral-

la”, Tytti Hongisto kuvaa kisakokemusta.

Kilpailuja seurasi kaikkiaan noin 200 000 kävijää,

mutta yleisön läsnäolo ei tuonut Hongistolle lisäpaineita.

”Laitoin korvatulpat korviin ja keskityin vain työhöni.

En oikeastaan huomannut yleisöä ollenkaan.”

Hongisto lähti kilpailuun ensisijassa haastamaan itse-

ään ja tekemään onnistuneet kilpailutyöt. Voitto oli mu-

kava yllätys, sillä kilpailijat eivät saaneet kilpailun aika-

na tietoa välipisteistä.

Oma mallisto työn allaTytti Hongisto asuu tällä hetkellä Tanskassa. Kööpenha-

mina valikoitui asuinpaikaksi hiukan sattumalta, mutta

ompelijalle design-kaupunki, jossa on lukuisia muoti- ja

vaatetusalan yrityksiä, sopii hyvin.

”Minulla ei ollut tiedossa töitä, kun muutin kaupun-

kiin, mutta työllistyin nopeasti paikalliseen ompeli-

moon. Tällä hetkellä työskentelen miesten pukujen pa-

rissa.”

Vapaa-ajallaan Hongisto työstää omaa mallistoaan.

Yrityksen perustaminen on unelma, jota nuori taita-

ja vie nyt määrätietoisesti eteenpäin. Hongisto ei halua

vielä paljastaa, millainen ensimmäisestä mallistosta on

tulossa, mutta vihjaa, että erityisesti kierrätysmateriaa-

lien käyttäminen vaatteissa tuntuu omalta.

”Innostun materiaaleista ja vaatteista, joissa on jotain

ideaa. Sillä ei ole niin suurta merkitystä, mikä vaatekap-

pale on kyseessä. Jokainen vaate voi olla kiinnostava.” n

www.skillsfinland.fi

TYTTI ON MAAILMAN TAITAVIN OMPELIJA

”LAITOIN KORVA-

TULPAT KORVIIN

JA KESKITYIN

VAIN TYÖHÖNI.

EN OIKEASTAAN

HUOMANNUT

YLEISÖÄ

OLLENKAAN.”

19

Ammattitaidon MM-kilpailut WorldSkills 2013 keräsi yli 1 000 kilpailijaa 52 maasta näyttämään taitonsa 46 eri lajissa. Suomi sai kisoista kuusi mitalia. Jyväskylän ammattiopistosta valmistu-nut Tytti Hongisto oli Suomen joukkueen ainoa kultamitalisti ja Suomen kautta aikojen ensim-mäinen muoti ja vaatetus -lajin kultamitalisti.

19


JYVÄSKYLÄ TUNNETAAN maailmankuulun arkkitehti Al-

var Aallon (1898–1976) kotikaupunkina. Aallon perinne nou-

see vahvasti esille kesällä 2014 Jyväskylässä järjestettävillä val-

takunnallisilla asuntomessuilla. Messujen teema ”Aalto” viittaa

Alvar Aallon elämäntyöhön. Aalto tunnetaan funktionalistina,

joka tähtäsi yksinkertaisiin, geometrisiin ja kauniisiin mutta sa-

malla toimiviin rakennuksiin.

”Funktionalistiset vaikutteet näkyvät monien omakotitalojen

suunnittelussa. Useissa taloissa on Aallon suunnittelulle tyypil-

linen atriumpiha ja hänen käyttämänsä sisustusmateriaalit ovat

myös rakentajien suosiossa”, projektipäällikkö Anu Hakala ker-

too.

Aallolle oli leimallista pienten, sisustukseen saakka ulottu-

vien yksityiskohtien suunnittelu. Hakalan mukaan myös mes-

suilla nähdään suunnitteluratkaisuja, joissa pienetkin detaljit

on huomioitu.

Puu-TarhaÄijälänrannan asuntomessualue on osoitus siitä, miten kom-

paktisti rakennetussa Jyväskylässä voidaan toteuttaa luonnon-

Arkkitehti Alvar Aallon muotokieltä,

energiateknologiaan ja vihertehokkuu-

teen liittyviä kokeiluja, uusia ideoita

asumiseen. Jyväskylän asuntomessuille

saapuu kesällä noin 150 000 messuvie-

rasta. Messujen olemus kiteytyy osu-

vasti tapahtuman tunnuslauseeseen,

Kasvimaa ja kaupungin valot.

Teksti Timo Sillanpää Kuva Petteri Kivimäki

KASVIMAA JA KAUPUNGINVALOT

ASUNTOMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 2014

KUVITUS: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Taiteilijan näkemys Äijälänrannan alueesta, kun se on täysin valmis. Jyväskylän keskustaan on matkaa noin 5 kilometriä.

21

läheistä omakotiasumista

vain viiden kilometrin etäi-

syydellä kaupungin ydin-

keskustasta.

Messujen teema Puu-Tar-

ha juontaa juurensa alueen

historiaan ja viittaa mes-

suilla nähtäviin ratkaisui-

hin. Äijälänrannan historia

maanviljelysseutuna ulot-

tuu 1500-luvun tietämille ja

1900-luvun alkupuoliskolla

alueelle syntyi kauppapuu-

tarhakeskittymä.

Vihertehokkuuden Green

Factor -korttelissa pilotoi-

daan ensimmäistä kertaa Suomessa viherrakentamisen tehok-

kuutta mittaavaa työkalua.

”Yksi asuinkortteli toteutetaan siten, että tonttien viherte-

hokkuusluku ylittää tietyn, ennalta asetetun tavoitearvon. Vi-

hertehokkuusajattelun tarkoituksena on saada tonteille enem-

män kasvillisuutta, koska kasvipeitteiset alueet parantavat kau-

punkiympäristön monimuotoisuutta, toimivat ilmansaasteiden

suodattimina ja parantavat hulevesien laatua”, Hakala sanoo.

Pieniä ja suuria talojaAsuntomessualueen monimuotoisuus tarjoaa ratkaisuja erilai-

siin elämänvaiheisiin. Talojen koot vaihtelevat 76 neliöstä yli

300 neliöön.

Alueen maamerkki on 13-kerroksinen, 44 metriä korkea

Maailmanpylväs. Tornitalon asuntoihin tulee huoneistokohtai-

nen jäähdytysjärjestelmä ja lattialämmitys. Parvekeovena on la-

siliukuovi, joka integroi parvekkeen perinteistä kerrostaloparve-

ketta kiinteämmin asuintiloihin.

Vastakohtana Maailmanpylväälle ovat alueen pienimmät

omakotitalot, kaksi 76-neliöistä Noppakotia. Asuntomessuille

rakentuvat noppakuution muotoiset minitalot ovat prototyyp-

pejä, joille uskotaan syntyvän kysyntää pientalomarkkinoilla. n

www.asuntomessut.fi

ASUNTOMESSUT TAPAHTUMANA• Suomen Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua

Suomessa yhteistyössä kumppanien kanssa edistämällä asumistietoutta ja alan osaamista sekä järjestämällä vuosittain asunto- ja loma-asunto-messuja.

• Asuntomessut on yhteishanke, jossa mukana ovat Osuuskunta Suomen Asuntomessut, isäntäkunta sekä rakennuttajat ja rakentajat.

ASUNTOMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 11.7.–10.8.2014• Asuntomessujen sydämen muodostavat 37 pientaloa sekä

13-kerroksinen tornitalo, Maailmanpylväs. • Tulevaisuudessa Äijälänrannassa asuu 800–1 000 asukasta.• Esteettömyyttä korostetaan asumisen laatutekijänä.• Ympäristösuunnittelun keskeisenä lähtökohtana on ollut alueen luonto

ja nykyiseen ilmeeseen leimansa jättänyt taimistoviljelytoiminta.• Keskeiset messuteemat, Puu-Tarha sekä Aalto, näkyvät myös

Äijälänrannan taiteessa. Pääteoksen Puutarhurin taivas on suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Jylhä. Alueen historia näkyy puistonpenkkien ja valaisinpollareiden muotoilussa ja grafiikassa. Suunnittelijoina ovat taidegraafikot Tuomas Hallivuo ja Jyrki Markkanen sekä muotoilija Jonas Hakaniemi.

• Korttelileikkipuiston suunnittelussa ovat olleet mukana läheisen Väinölän päiväkodin lapset.

• Messualueen pientalokortteli numero 222 on nimetty vihertehokkuus- eli Green Factor -kortteliksi.

• Alueella on energiaa säästävä led-valaistus ja detaljeihin ulottuva valaistussuunnitelma.

t HauHaus-nimen saanut omakotitalo valmistui jo marraskuussa 2013. Talon materiaaleissa on huomioitu erityisesti perheen lemmikkien, vesikoirakaksosten Turcan ja Carloksen, vauhdikkaat elämäntavat. Myös takapihan aidattu pihapiiri on suunniteltu koirien ehdoilla. Kuvassa Liisa Kuparinen Turcan ja Carloksen kanssa.

Maailmanpylväs.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI


Kampaamoyrittäjä Diana Pimanovalle Sepän yrityspaja oli oikea paikka ryhtyä yrittäjäksi. ”Olen hidas oppija ja tekijä. Täällä voin rauhassa keskittyä taitojen kehittämiseen ja asiakaspalveluun, kun osuuskunnan puolesta hoidetaan esimerkiksi talous ja kirjanpitoasiat.” Pimanovan käsittelyssä opiskelija Vilma Hassinen.


Yrittäjyyskoulu Kääntöpisteessä yrit-

täjyysopinnot on nimetty rallitermein.

Jokainen nuori käy varikon kautta tun-

nustelemassa kiinnostustaan yrittä-

jyyteen. Ne, jotka todella innostuvat

yrittäjyydestä, etenevät ruutulipulle asti.

Jyväskylän ammattiopistossa yrittäjyys-

kasvatus on lähellä nuorten arkea.

Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki

23

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO:TÄYSI TARJOTIN YRITTÄJYYSOPINTOJA

Jyväskylän yliopistossa kaikille opiskelijoille valinnaiset yrittäjyyden opinnot on koottu työelämäopintotarjot-timelle, josta opiskelija voi valita kursseja lähes sivuai-neen opintopistemäärän verran.

”Suurin osa akateemisista opiskelijoista ei ajattele yrittäjyyttä aktiivisesti, mutta haluamme kannustaa ja herätellä opiskelijoita miettimään yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona”, sanoo koulutussuunnittelija Niina Pitkänen.

Jyväskylän yliopistossa yrittäjyys on yksi pääaineis-ta. Sivuaineena liiketoimintaosaamisen perusteet ovat kaikille avoimia. Opinnot antavat työkaluja yrittäjyy-teen. Keväällä 2014 uutena kurssina alkaa sisäisen yrittäjyyden kurssi. Siellä yrittäjyys nähdään laaja-alaisesti yrittäjämäisenä toimintana ja asenteena, joka voi omistajayrittäjyyden ohella toteutua myös toisen palveluksessa. n

VARIKOLTA RUUTULIPULLE ASTI

YRITTÄJYYSOPINTOJA

u Saara Jussila (vas.), Janette Jutila ja Ronja Ratilainen ovat vastavalmistuneita kosmetologeja, jotka toimivat nyt yrittäjinä Sepän yrityspajan tiloissa. ”Yrittäjyys on opettanut oma-aloitteisuutta. Uskallan tuoda omia ideoita ja mielipiteitä esiin sekä soveltaa opittua”, kertoo Ronja Ratilainen.

SEPÄN YRITYSPAJALLA leijailee hius- ja kynsilakan tuoksu. Parturi-kampaamo-

ja kosmetologiyrittäjät siistivät paikkoja asiakkaita varten ja selaavat tilauskir-

joja.

Tila näyttää oikealta hius- ja kauneusalan yritykseltä, vaikka tosiasiassa se on

Jyväskylän ammattiopiston yrittäjyyden oppimispaikka. Nuoret ammattilaiset

ovat silti oikeita yrittäjiä. He kuuluvat osuuskunta Taitolaan, joka on ammatti-

opiston sisällä toimiva osuuskunta.

Kesästä 2013 asti Jyväskylän ammattiopistosta valmistuneet nuoret ovat voi-

neet toimia tiimiyrittäjinä Sepän yrityspajalla. Kahden vuoden jälkeen yrittäjät

lentävät kotipesästä omille siivilleen.

”Osuuskuntamalli sopii hyvin oppilaitosmaailmaan. Se on yhteisöllinen tapa

oppia yrittäjyyttä. Erityisesti hius- ja kauneusalan yrittäjät tekevät työtään yksin.

Täällä he pääsevät oppimaan tiimiyrittäjyyttä ja verkostoitumaan”, kertoo yrittä-

jyyden kehittämispäällikkö Satu Mursula.

Oma-aloitteisuutta ja uskoa omiin ideoihinJyväskylän ammattiopistossa yrittäjyys nähdään niin tärkeänä, että oppilaitok-

sen sisään on rakennettu systemaattinen yrittäjyyskasvatuspolku. Rallitermein

nimetty polku on nimeltään Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste.

”Ensimmäisen Varikko-vaiheen tavoitteena on omaehtoisen ja sisäisen yrittä-

jyyden herättäminen. Nämä viiden opintoviikon yrittäjyysopinnot kuuluvat jo-

kaiselle opiskelijalle”, Satu Mursula toteaa.

Toisen opiskeluvuoden aikana nuoret siirtyvät Lämmittelyajoihin, joiden ai-

kana voi perustaa lukuvuoden ajaksi NY-harjoitusyrityksen. Kolmantena opiske-

luvuonna on Ajot-vaihe, jolloin opiskelija voi liittyä tiimiyrittäjäksi Osuuskun-

ta Taitolaan.

Ruutulippu-vaihe on valmistumisen jälkeinen vaihe, jolloin nuoret voivat jat-

kaa osuuskunnassa joko Sepän yritys-

pajalla tai muissa oppilaitoksen tiloissa.

”Kaikista nuorista ei voi eikä tarvit-

se tulla yrittäjiä, mutta työpaikoilla tar-

vitaan aina yritteliäitä työntekijöitä”,

Mursula toteaa. n

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU: OPISKELIJOILLE MAISTIAINEN YRITTÄJYYDESTÄ

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yrittäjyyskasvatus on osa jokaisen aloittavan opiskelijan opintoja. Viiden opintopisteen yrittäjyys- ja innovaatio-opinnot ovat maistiainen yrittäjyydestä.

”Jokaisella opiskelijalle on mahdollisuus tunnustel-la, mitä mahdollisuuksia yrittäjyyden maailma hänelle tarjoaa. Samalla koko ammattikorkeakoulun henkilö-kunta pääsee lähestymään yrittäjyyttä ja pohtimaan, mitä uutta se voi tuoda omaan työhön”, lehtori Juha Hautanen kertoo.

Opiskelijat suorittavat yrittäjyys- ja liiketoiminta-osuudet omissa yksiköissään. Innovaatio-opinnot teh-dään monialaisissa, koulutusalat ylittävissä opiskelija-ryhmissä.

”Toteutamme Design thinking -metodia, jossa lähdetään liikkeelle todellisesta asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Opiskelijat lähtevät ulos luokkahuoneista asiakkaan luokse ja tuottavat uusia ideoita ja konsep-teja asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi. Ideat jäävät asiakkaille, mutta myös opiskelijat voivat työstää niitä eteenpäin ja miettiä, voisiko ideasta syntyä tuote tai oma yritys”, Hautanen mainitsee. n

23


JYVÄSKYLÄLÄINEN HAPPEE on maail-

man seuratuin salibandyseura. Mittarina

on tällöin seuraajien määrä Twitterissä ja

Facebookissa. Sosiaalisen median eri ka-

navissa Happeen seuraajamäärät kipusi-

vat syksyllä 2013 reilusti yli 10 000 seu-

raajan rajan.

”On oleellista löytää toimivin kanava

kunkin tilanteen mukaan. Nuoret esi-

merkiksi siirtyvät aina niihin kanaviin,

joissa heidän vanhempansa eivät ole.

Brändiä voi nykyisin rakentaa sosiaali-

sen median kautta”, Happeen markki-

nointi- ja viestintäkoordinaattorina toi-

miva Lasse Riitesuo korostaa.

Riitesuo sanoo sosiaalisen median

kiinnostuksen tuovan myös lisää live-

yleisöä Happeen otteluihin.

”Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan

laumaeläin, joka haluaa olla siellä, mis-

sä muutkin.”

Entinen Happeen ja Suomen maajouk-

kueen pelaaja suosii esimerkiksi Twit-

teriä sen nopeuden ja reaaliaikaisuuden

vuoksi. Mikroblogipalvelu tarjoaa mah-

dollisuuden tuoda esimerkiksi saliban-

dypelaajat entistä lähemmäksi yleisöä.

”Pelaajat liikkuvat nykyisin omana it-

senään Twitterissä, joten arkiminä ja

Sosiaalinen media tarjoaa yrityksille huikeat markkinointimahdollisuudet erityi-

sesti silloin, kun rahaa toiminnan tunnetuksi tekemiseen on niukasti. Visuaalisessa

maailmassa tuotteiden käyttäjien omat kuvat ovat tehokkaita viestinviejiä.Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki

työminä sekoittuvat yhä enemmän kes-

kenään. Sosiaalisessa mediassa menes-

tyy se, jolla on parhaat tyypit tarjolla”,

Riitesuo laskee.

Instagramin kuvilla on markkina-arvoaSosiaalinen media on tuonut urheilun

supertähdet lähelle katsojia, mutta se on

tuonut myös tavalliset käyttäjät lähelle

urheiluseuroja ja yrityksiä.

Riitesuo on yrittäjänä mukana jyväs-

kyläläisessä Zero Point Finland Oy:ssä.

Vuoden 2010 alussa toimintansa käyn-

nistäneen yrityksen tuotevalikoimassa

on kompressiosäärystimiä ja -sukkia.

Zero Pointin tuotteilla on käyttäjiä ai-

van urheilumaailman huipulta. Yrityksen

markkinointia ja tunnetuksi tekemistä

on kuitenkin tehty pitkälti sosiaalisessa

mediassa tavallisten kuluttajien käyttäjä-

kokemusten kautta.

”Sosiaalinen media on hyvä kanava,

kun lähdetään luomaan brändiä ilman

suuria markkinointiresursseja. Tunnet-

tuutta syntyy käyttäjien tarinoiden ja

suositusten avulla”, Riitesuo sanoo.

Zero Point hyödyntää muun muassa

Facebookia, Twitteriä ja Pinterestiä. Rii-

>TUHAT VAKUUTTAVAAMARKKINOINTISANAA

tesuo laskee kuvien jakopalvelun ja so-

siaalisen verkoston Instagramin olevan

kuitenkin kaikista sosiaalisin media tiet-

tyjen aihealueiden ympärillä.

”Esimerkiksi fitness-urheilussa moni

asia perustuu kuviin. Zero Pointin netti-

sivuilla oleva Meet Our Heroes -osio on

luotu tavallisten käyttäjien Instagram-

kuvien pohjalta.”

Yrittäjänä sitoutuu kehittämistyöhönRiitesuo valmistui vuonna 2011 trade-

nomiksi Jyväskylän ammattikorkeakou-

lusta. Ideat Happeen uusista markki-

nointimahdollisuuksista syntyivät juuri

opiskelujen aikana.

”JAMKin Tiimiakatemia oli oppimis-

ympäristönä hyvä ja Happee sopiva tes-

tiympäristö, jossa pystyi kokeilemaan

kaikkea uutta.”

Korkeakoulututkinnon hankkimisen

jälkeen idealinko Riitesuo näkee oman

tulevaisuutensa yrittäjänä. Happeen ja

Zero Pointin lisäksi espoolaisessa Ente-

trainer Ltd:ssä toimiva Riitesuo sanoo

haluavansa sitoutua kaikkeen tekemi-

seensä myös omistuksen kautta.

”Monissa lajeissa käytetään kompres-

siotuotteita, joten Zero Pointilla on mah-

dollisuus laajentaa lajirepertuaariaan ja

liiketoimintaansa. Verkkokauppa toi-

mii suomen kielen lisäksi jo englanniksi

ja saksaksi. Tulevaisuudessa haluamme

mukaan ranskan, italian ja venäjän.” n

YKSI KUVA

”Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin, joka haluaa olla siellä, missä muutkin.”

25

Salibandyseura Happeen markkinointi- ja viestintäkoordinaattorina toimiva Lasse Riitesuo haaveilee Aasian-kiertueen tekemisestä Happeen kanssa. Salibandy on lajina kovassa kasvussa juuri Aasiassa.

25


LYHYESTI

Timo Sillanpää

Nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämi-nen on yksi länsimaisen yhteiskunnan tärkeim-piä haasteita. Kymmenen Itämeren kaupunkien liittoon (Union of the Baltic Cities, UBC) kuulu-vaa suomalaista kaupunkia on laatinut konkreet-tisia ehdotuksia ja esimerkkejä sisältävän oh-jelman työllisyyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä.

”Maailma on monimutkaistunut ja monien nuorten on aikaisempaa vaikeampaa työllistyä ja löytää itselleen hyvän elämän rakennusaineksia. Siksi on tärkeää, että eri kaupunkiseudut jakavat verkostoissaan tietoa hyviksi koetuista käytän-nöistä mahdollisimman laajasti nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille”, kertoo Jyväsky-län kaupungin edustajana UBC:n työryhmässä mukana ollut tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Korhonen.

Konkreettisia toimenpide-ehdotuksiaSyksyllä 2013 julkaistu ohjelma sisältää 17 toi-menpide-ehdotusta, jotka on jaettu kuuteen eri teemaan. Ehdotukset ja esimerkit toimivat poh-jana, kun kunnat ja organisaatiot tekevät toimin-tasuunnitelmia nuorison työllisyyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi.

”Päättäjien on vaikeinakin talousaikoina pi-dettävä huoli lasten ja nuorten koulutukseen ja

NUORTEN HYVINVOINTI EDELLYTTÄÄLAAJAA YHTEISTYÖTÄ ITÄMEREN ALUEELLA

kasvattamiseen liittyvien palvelujen saatavuu-desta. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa ole-ville nuorille pitäisi olla nykyistä enemmän yh-den luukun -periaatteella toimivia palveluja, joi-den kautta he löytäisivät vaivattomasti ohjausta ja tukea tärkeiden valintojensa pohjaksi ja avuksi elämänsä solmukohtiin”, Korhonen toteaa.

Itämeren kaupunkien liittoon kuuluu yli sata

kaupunkia kymmenestä Itämeren alueen maas-ta. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on nous-sut yhdeksi liiton kehittämistyön keskeisimmistä teemoista.

Verkoston suomalaiskaupunkien toimenpide-ohjelmassa esille nousseita hyviä käytäntöjä on jaettu myös muiden Itämeren kaupunkien liiton jäsenille. n

Pia Tervoja

Sosiaali- ja terveysala on suurten muutosten edessä. Taloudelliset resurssit vähenevät ja väes-tö ikääntyy. Alalle tarvitaan uudenlaisia palvelui-ta, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi mobii-liteknologiaa.

”Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan uusia toimintamalleja, tietoutta ja asennemuutosta. Potilaita ja asiakkaita tulisi tukea kohti omaeh-toista hyvinvoinnin edistämistä”, toteaa Jyväs-

HYVINVOINTIALOJEN OSAAJAT OPPIVAT UUSILLA MENETELMILLÄ

Kymmenen suomalaista Itämeren kaupunkien liiton (UBC) jäsenkaupunkia on laatinut ohjelman käytän-nön toimenpiteistä, joilla voidaan edistää nuorison työllisyyttä ja hyvinvointia. Kuvassa Jyväskylän am-mattiopistossa suurtalouskokiksi opiskellut Annukka Haukkala.

kylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön johtaja Eila Latvala.

Työelämän muuttuessa myös koulutuksen on uudistuttava. JAMKin hyvinvointiyksikössä otet-tiin syksyllä 2013 käyttöön aloittaville opiskeli-joille tiimioppimisen malli, joka korostaa opiske-lijoiden omaa vastuuta oppimisesta, vuorovaiku-tuksellisuutta ja moniammatillista tiimityötä.

”Aikaisemmin esimerkiksi sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat opiske-livat omissa ryhmissään. Uudessa mallissa he

opiskelevat sekaryhmissä ja ratkaisevat käytän-nön caseja moniammatillisesti. Myös tiloja on uudistettu niin, että ne tukevat tiimityöskentelyä ja dialogia.”

Tiimioppimisen mallissa on hyödynnetty JAMKin yrittäjyyden huippuyksikössä Tiimiakate-miassa kehitettyjä tiimioppimisen menetelmiä. Tiimiakatemiassa opitaan yrittäjyyttä perusta-malla osuuskuntamuotoinen yritys heti opinto-jen alussa. n

PETTERI KIVIMÄKI

27

ASUNTOMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 11.7.–10.8.2014Alvar Aalto oli mestari liittämään klassisia aiheita moderniin rakentamiseen. Aallon henkeä jatketaan Äijälänrannassa, missä nykypäivän monimuotoinen asuminen yhdistetään rajoja rikkovaan kekseliääseen arkkitehtuuriin.

21.–22.1. TalvitiepäivätTalvikunnossapidon sekä talviliikenteen ja -liikkumisen kansainvälinen tapahtuma. Paikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.tieyhdistys.fi

25.1. Keski-Suomen YrittäjäjuhlaPaikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.yrittajat.fi/fi-FI/keski-suomi/yrittajajuhla

5.–7.2. Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014Sähkön, tietoliikenteen, valo- ja AV-tekniikan kansainväliset erikoismessut.Paikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.paviljonki.fi

7.2. Martti Ahtisaari -luentoPaikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Center, Martti Ahtisaari -sali

23.2.–6.3. Ilmari Hannikainen -pianokilpailuwww.jyvaskylanmusiikkikilpailut.fi

14.–16.3. Rakentaminen ja Talotekniikka 2014 -messutRakentamisen, remontoinnin ja kodin sisustamisen erikoismessut.Paikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.paviljonki.fi

26.–27.4. Vapaalla 2014 -messutPaikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.ainavapaalla.fi

12.–14.5. AILA-Europe/AFinLA:The 6th Junior Research meeting in Applied LinguisticsThe conference will focus on first and second/foreign language learning and teaching.www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/tutkimus/hank-keet/jrm2014/

22.–23.5. EJTA conferenceHow to teach for the new social media environ-ment of journalism?Paikka: Jyväskylän yliopistoejta.eu/events

12.–14.6. Parliaments and Methodology: Anthropological, Discourse-Oriented and Digital Approaches to Parliamentary HistoryThe 3rd International Conference of the European Information and Research Network on Parliamen-tary History.Paikka: Jyväskylän yliopisto

POIMINTOJA TAPAHTUMISTA

Pia Tervoja

Jyväskylän ammattikorkeakoulu aloittaa kou-lutusyhteistyön kiinalaisen Beihua Universi-tyn kanssa. Kiinalaisyliopistoon rakennetaan eu-rooppalaisen mallin mukainen kansainvälinen sairaanhoitajakoulutus. Beihua University on pe-rustettu 1906 ja se sijaitsee Jilin Cityssä, Song-hua joen varrella Koillis-Kiinassa.

”Kiinalaisyliopisto ostaa JAMKilta asiantunti-juutta. Meillä on pitkä kokemus kansainvälisestä sairaanhoitajakoulutuksesta jo yli 20 vuoden ta-kaa. Koulutuksen pääpaino tulee olemaan muun muassa perheiden hyvinvoinnissa, terveyden edistämisessä sekä uudenlaisissa verkko-oppi-misteknologioissa”, kertoo yksikönjohtaja Eila Latvala JAMKin hyvinvointiyksiköstä.

Suomalaista koulutusta arvostetaanLatvalan mukaan suomalainen sairaanhoitaja-koulutus on kansainvälisesti arvostettua. Sai-raanhoitajakoulutuksen laatu ja ammatin ar-vostus on korkea myös kansallisesti. JAMKin laatujärjestelmä on sekä kansallisesti että kan-sainvälisesti auditoitu.

Kymmenvuotinen koulutusvientisopimus on JAMKille tärkeä päänavaus Kiinan suuntaan. So-pimus mahdollistaa jatkossa yhteistyön laajenta-misen. Yhtenä tavoitteena on tarjota myöhem-min Beihuan sairaanhoitajaopiskelijoille yhtä opintovuotta Jyväskylässä.

Kiinalaisille tarjotaan lisäksi JAMKin muita opintoja sekä maisteriopintoja Jyväskylän yli-opistossa. Koulutusvientikaupan paketoinnista ja uusien avauksien tekemisestä vastaa koulu-tusvientiyhtiö EduCluster Finland Oy. n

Sairaanhoitajakoulutus suuntaa Aasiaan

K I I N A

Jilin City

SonghuaRiver

15.–18.6. Sociolinguistics Symposium 20Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Centerwww.jyu.fi/en/congress/ss20

7.–10.7. Eurooppalainen kemian opetuksen tutkimuksen konferenssi (ECRICE2014)Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agorawww.jyu.fi/kemia/en/research/ecrice2014/

8.–13.7. Jyväskylän KesäPohjoismaiden vanhin kaupunkifestivaali.Paikka: Useita tapahtumapaikkoja Jyväskylässäwww.jyvaskylankesa.fi

11.7.–10.8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014Paikka: Äijälänrannan asuntomessualuewww.asuntomessut.fi

31.7.–3.8. Neste Oil Ralli 2014Legendaarinen ralli on tullut kuuluisaksi nopeista sorateistään, näyttävistä hypyistään sekä mahtavista järvimaisemistaan. Tapahtuma on Pohjoismaiden suurimpia vuosittaisia yleisötapahtumia ja kilpailija-määrältään yksi MM-sarjan suurimmista. Paikka: Jyväskylän seutuwww.nesteoilrallyfinland.fi

25.–27.8. EARLI SIG 5 ConferencePaikka: Jyväskylän yliopistowww.jyu.fi/edu/en/earli-sig5-2014

3.–5.9. KyberTurvallisuusmessut 2014, Tekniikka 2014 ja Turvallisuus 2014Suomen ensimmäisillä KyberTurvallisuuden messuilla on esillä ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen tieto- ja kyberturvallisuuden haasteisiin.Paikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.paviljonki.fi

9.–12.9. CILC II 2nd International Conference on Interactivity Language and CognitionPaikka: Jyväskylän yliopistowww.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/en/research/cilc2014

8.–11.10. KoneAgria 2014KoneAgria on valtakunnallinen maatalouskoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely. Paikka: Jyväskylän Paviljonkiwww.koneagria.fi

12.–14.11. The Nordic Interdisciplinary Conference on Discourse and Interaction (NorDIsCo)www.jyu.fi/en/congress/nordisco2014

KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA OSOITTEESTA WWW.JKL.FI


nimi on annaja tehtäväni on auttaa YRITYSTÄSI KASVAMAAN. Jyväskylän seudulla se onnistuu.

Kun mietit yrityksesi toiminnan laajentamista Suomessa, soita Annalle. Hän osaa kertoa sinulle saman tien, miksi Jyväskylään tuleminen on järkevää. Jos innostut seudusta, Anna innostuu tilanteesta ja laittaa tapahtumaan: hän tekee sinulle kartoituksen mah-dollisuuksistasi Jyväskylän seudulla. Samalla hän auttaa sinua käytännön asiois sa, ku-ten löytämään fiksut toimitilat ja sopivat sepät sorviin.

Soita ja ota Annasta mittaa.

Anna EtkaloSijoittumispalvelut040 559 [email protected]

Miksi Jyväskylän seudulle?

Jyväskylästä löytyy sitoutuneita huippuosaajia ja yrityksesi tarpeisiin soveltuvaa toimitilaa on heti tarjolla. Jyväskylän seudulla saat ammattilaisten tuen taaksesi, mikä tarkoittaa käytännön tekoja kuten yritysverkostoja, kehitystyötä ja jatkuvaa sparrausta.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kautta saat kontaktit myös valtakunnanrajojen ulkopuolelle, esimerkiksi Pietariin ja Shanghaihin. Siellä sinua palvelevat samaan tapaan kuin Suomessa Jykesin omat asiantuntijat.

Perheesi viihtyy seudulla. Jyväskylä on tutkitusti turvallinen paikka asua ja hyvä ympäristö lapsille kasvaa.

1 2 3

Lue lisää:htjyvaskyla.fijykes.fi

Documents

Jyväskylä Human Tech Center Finland 1/2014 (suomeksi)