ProAgria Maito-valmennus/RantasipiAirport Congress Center 7–8.9.2016

Karjanhoitotyön tuottavuus, työvoima ja johtaminen

pihattotiloilla

Erikoistutkija, MMT Janne KarttunenTTS TyötehoseuraPL 5 (Kiljavantie 6)

05201 Rajamäkijanne.karttunen@tts.fi

Ku

va: J

ann

e K

artt

un

en

Mitä tiedettiin entuudestaan ja mitä tuli selvittää?

● Lypsykarjataloutta on tutkittu kansainvälisesti erityisesti lehmän näkökulmasta.1–3

Suomessa on tuotettu viime vuosina tietoa myös navettasuunnitteluun.4–7

● Edelliset seikat ovat tärkeitä karjanhoitajan ammattitaidolle ja tuotannon kannattavuudelle. Lisäksi ne voivat edistää välillisesti karjanhoitajan hyvinvointia.

● Automaattilypsyn koetaan vaikuttavan monin positiivisin tavoin karjanhoitajanhyvinvointiin verrattuna tavanomaiseen parsi- ja asemalypsyyn.8–11

● Automaattilypsyn koetaan lisäävän karjanhoitotyön tuottavuutta (l/h), mutta 1–3 lypsyrobotin tiloilla on suuria eroja vuosittain tuotetussa maitomäärässä.11

● Lypsykarjatalouden työn tuottavuutta on käsitelty muutamissa raporteissa. 12,13

Maidontuotannon kannattavuuden parantaminen edellyttää lisätietoa aiheesta.

● Tämän tutkimuksen päätarkoitus oli selvittää päivittäisten karjanhoitotöiden työn tuottavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä automaatti- ja asemalypsytiloilla.

Keitä tutkittiin ja miten?

● Kyselyn kohderyhmän muodostivat ProAgrian tuotosseurantatilat, joilla oli vuonna 2015 vähintään 50 lypsylehmää sekä pihattonavetta automaatti- tai asemalypsyllä.

● Anonyymissä sähköisessä Webropol-kyselyssä oli pakotettuja monivalinta-kysymyksiä (ml. jätän vastaamatta -vaihtoehto) ja vapaita avoimia kysymyksiä.

● Kysymykset koskivat mm. omaa ja palkattua työvoimaa, työvoiman johtamista, tilan töiden organisointia sekä karjan ja tuotantorakennuksen ominaispiirteitä.

● Kysely testattiin automaatti- ja asemalypsytiloilla, jotka vastasivat siihen 30–35 minuutissa. Joitakin kysymyksiä muokattiin palautteen perusteella.

● Työn tuottavuus selvitettiin jakamalla vuonna 2015 tilalta meijeriin myydyn maidon määrä päivittäisiin karjanhoitotöihin vuodessa kuluneilla työtunneilla.

● Automaatti- ja asemalypsytiloista verrattiin parasta ja heikointa neljännestä eri seikkojen esiintyvyyden suhteen (Fisherin eksakti -testi, p < 0,10).

Tulokset 1/5: Yleisiä piirteitä tiloista, työvoimasta, johtamisesta ja töiden organisoinnista

● 110 käyttökelpoista vastausta automaattilypsytiloilta ja 59 asemalypsytiloilta,lehmämäärän ja peltoalan mediaanit 70 kpl ja 120 ha / 74 kpl ja 116 ha.

● Karjanhoitotöissä tyypillisesti 2 hlöä (1–15 hlöä), jotka yleensä päätoimisiayrittäjiä (1–8 kpl). 56 %:lla oli ≥ 1 koko- tai osa-aikainen työntekijä (1–8 kpl).

● Työntekijöistä valtaosa oli suomalaisia, loput ukrainalaisia, virolaisia ja muita. 92 %:lla oli saatu pidettyä lomitetut vuosilomat hyvin tai melko hyvin 2010-luvulla.

● 41 %:lla oli suullinen perehdytys ja työnopastus, opastaulut/-listat sekä ohjekansio. Työrutiinit sovittu ja valvottiin 49 %:lla, ei valvottu 41 %:lla ja ei sovittu 9 %:lla.

● 91 % oli ulkoistanut töitä ja 79 % teki tilayhteistyötä: lietteen levitys, säilörehun korjuu tai sen osia, kasvinsuojelu, puinti, jne. Vain 2 % ei tehnyt kumpaakaan.

● Työn tuottavuudeltaan parhaat ja heikoimmat automaatti- ja asemalypsytilateivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi em. seikkojen suhteen.

5

Tulokset 2/5: Päivittäisten karjanhoitotöiden työn tuottavuus automaatti- ja asemalypsytiloilla

R² = 0,2341

R² = 0,3529

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300 325 350

Työ

n t

uo

ttav

uu

s, li

traa

/tu

nti

Lehmiä, kpl

Automaatti

Asema

Parhaat AMS 191–411 ja asema 132–253, heikoimmat AMS 50–100 ja asema 49–81 l/h.

Tulokset 3/5: Työn tuottavuuteen yhteydessä olevat seikat automaattilypsytiloilla, osa 1/2

Tarkasteltu seikka

Työn tuottavuus

Korkein 25 % (n=27)

Matalin 25 %(n=27)

P-arvo1

Lehmien kokonaismäärä (suuri/pieni)2 21/6 12/15 0,0244

Kokonaispeltoala (suuri/pieni)3 22/5 8/19 0,0003

Pihaton ikä (uusi/vanha)4 19/8 10/17 0,0281

Meijerimaitomäärä/lehmä (korkea/matala)5 17/10 7/20 0,0129

Tuotosta alentaneita tapahtumia (ei/kyllä)6 23/4 15/10 0,0611

Automaattisten lypsypaikkojen määrä (≥2/1) 17/10 4/23 0,0006

Lypsykerrat vuorokaudessa (korkea/matala)7 17/10 9/18 0,0556

Pihatossa takakierto (on/ei ole) 15/12 7/20 0,05141 Alle 0,05 P-arvo: alle 5 % riski sille, että ero ryhmien välillä johtuu sattumasta.2 Lypsyssä ja ummessa olevien keskimäärä v. 2015. Suuri: vähintään 70 kpl (mediaani).3 Oma, vuokra- ja sopimuspeltoala yhteensä. Suuri: vähintään 120 ha (mediaani). 4 Uusi: uudisrakennettu tai viimeksi peruskorjattu/laajennettu vuonna 2010 tai sen jälkeen (mediaani).5 Meijerimaitomäärä jaettu lehmien keskimäärällä vuonna 2015. Korkea: vähintään 9031 kg (mediaani).6 Oliko tuotosta merkittävästi alentaneita tapahtumia (esim. rehut, eläintaudit) vuonna 2015?7 Korkea: vähintään 2,7 krt/vrk (mediaani).

Tulokset 4/5: Työn tuottavuuteen yhteydessä olevat seikat automaattilypsytiloilla, osa 2/2

Tarkasteltu seikka

Työn tuottavuus

Korkein 25 % (n=27)

Matalin 25 %(n=27)

P-arvo1

Seosrehuruokinta (on/ei ole) 23/4 13/14 0,0084

Seos-/karkearehujen jako tehokas (on/ei ole)2 25/2 13/14 0,0007

Laiduntaa lypsyssä olevia lehmiä (ei/kyllä) 23/4 16/11 0,0664

Yöpoikimisia valvotaan (ei/kyllä) 19/8 8/19 0,0060

Luonnollinen ilmanvaihto (on/ei ole) 19/8 9/18 0,0135

Vasikoilla (0–2, 2–6 kk) oma ilmatila (on/ei ole) 14/13 17/20 0,0929

Vesialtaat pääroolissa (on/ei ole)3 21/6 11/16 0,0119

Kuivike tuodaan parsiin konevoimin (kyllä/ei)4 13/13 (+1) 6/20 (+1) 0,0828

Siemennetään (myös) itse (kyllä/ei) 20/7 11/16 0,02671 Alle 0,05 P-arvo: alle 5 % riski sille, että ero ryhmien välillä johtuu sattumasta.2 Tehokas jako tarkoittaa joko hinattavaa tai ajettavaa seosrehuvaunua tai automatisoitua jakolaitetta.3 Yli puolet laskennallisista juomapaikoista on tarjolla vesialtaista (kuppi: 1 paikka, allas ≥ 2 paikkaa). 4 Kuten (yleisimmät) pienkuormain, traktori, ohjastettava kuivituskone, ajettava harja/kuivituskone.

8

”Syvennyksen” (44 %:lla AMS:sta) koetut edut: parantaa työergonomiaa mm. puhdistuksessa,

huollossa, tarkkailussa, avustamisessa, lääkityksessä, lettupannutestissä. Koetut haitat:

liukastumis-, kompastumis- ja putoamisvaara (vs. syvennyksen toiminnalliset vaatimukset).

Kumipäällysteisten lattiapintojen (47 %:lla tiloista oli kumipintoja) koetut edut: turvallisuus ja työergonomia paranevat (pitävä ja pehmeä alusta jalan ja sorkan alla), kiimat erottuvat.

Koetut haitat: hinta, lannanpoisto, kestävyys. Ku

vat:

Jan

ne

Kar

ttu

nen

, Lea

Pu

um

ala

ja M

arkk

u L

ätti

Maidon erottelulinjaston (22 %:lla AMS:sta) koetut edut: parantaa

työergonomiaa ja säästää aikaa maitojen käsittelyssä. Koetut haitat: linjaston pesu kuluttaa robotin kapasiteettia, tonkkien

nostelu raskasta (ratkaisu ”maitotaksi”?), hankaloittaa yksittäisten maitoerien

tarkastusta.

2/3 kokee erottelumaitojen käsittelyn rasittavan heitä fyysisesti.11

Tulokset 5/5: Työn tuottavuuteen yhteydessä olevat tekijät asemalypsytiloilla

Tarkasteltu seikka

Työn tuottavuus

Korkein 25 % (n=15)

Matalin 25 %(n=15)

P-arvo1

Lehmien kokonaismäärä (suuri/pieni)2 13/2 4/11 0,0025

Kokonaispeltoala (suuri/pieni)3 13/2 6/9 0,0209

Lypsy-yksikköjen määrä (suuri/pieni)4 13/2 6/9 0,0209

Autotandemasema (ei ole/on) 0/15 10/5 0,0421

Erillinen kokoomatila (on/ei ole) 11/4 5/10 0,0656

Luonnollinen ilmanvaihto (on/ei ole) 10/5 3/12 0,0253

Vesialtaat pääroolissa (on/ei ole)5 13/2 5/10 0.00781 Alle 0,05 P-arvo: alle 5 % riski sille, että ero ryhmien välillä johtuu sattumasta.2 Lypsyssä ja ummessa olevien keskimäärä v. 2015. Suuri: vähintään 74 kpl (mediaani).3 Oma, vuokra- ja sopimuspeltoala yhteensä. Suuri: vähintään 116 ha (mediaani). 4 Suuri: yli 12 kpl, pieni: korkeintaan 12 kpl.5 Yli puolet laskennallisista juomapaikoista on tarjolla vesialtaista (kuppi: 1 paikka, allas ≥ 2 paikkaa).

Harja-kuivituskoneen (5 %:lla, myös 2:lla AMS-tilalla)

koetut edut: parantaa työergonomiaa ja vähentää työnmenekkiä puhtaanapitotöissä.

Ku

vat:

Jan

ne

Kar

ttu

nen

ja M

arkk

u L

ätti

Koetut haitat: soveltuvuus (vs. raapat, käytävät, parret, portit, kynnykset ja AMS?),

hinta, tarvitsee seisonta- ja lastaustilan.

Korostettiin: tilanteen ja ohjaajien rauhallisuus, rehulla houkuttelu,

2 henkilöä, sekä oma-aloitteinen että ohjattu totuttelu, suljettava odotusalue.

Hiehojen opetus lypsylle: joko ennen poikimista (asema 47 %, AMS 19 %), sen jälkeen (asema 34 %, AMS 65 %), tai sekä

että (asema 15 %, AMS 14 %).

Tuloksien yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

Tutkimuksessa saatiin käyttökelpoiset vastaukset suureen määrään kysymyksiä. Toisaalta vastaajien pieni määrä ja tilojen heterogeenisyys heikensivät tuloksia.

Erityisesti korkean työn tuottavuuden automaattilypsytilat edustavat 2010-luvun pihattorakentamista (koko, rakenteet), tuotantotekniikkaa ja töiden organisointia.

Tuotosta alentavat tapahtumat (rehut, taudit) olivat melko yleisiä matalan työntuottavuuden tiloilla, mutta tapahtumien vaikutus jäi nyt osittain hämäräksi.

Automaattilypsyn on aiemmin todettu edistävän työhyvinvointia ja alanhoukuttelevuutta. Myös korkea työn tuottavuus edistänee maidontuotannonkannattavuutta ja siten sen jatkuvuutta.

Tuloksia kannattaa hyödyntää tiedotuksessa sekä kaikkien alalla työskentelevienammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa ja myös navettasuunnittelussa.

Lähteet ja lisätietoa1. Jacobs, J.A. ja Siegford, J.M. 2012. Invited review: the impact of automatic milking systems on dairy cow

management, behavior, health, and welfare. J Dairy Sci 95(2): 2227-2247. doi: 10.3168/jds.2011-49432. Barkema, H.W., ym. 2015. Invited review: Changes in the dairy industry affecting dairy cattle health and welfare.

J Dairy Sci 98: 7426–7445. doi: 10.3168/jds.2015-9377.3. Hovinen, M. ja Pyörälä, S. 2011. Invited review: udder health of dairy cows in automatic milking. J Dairy Sci 94(2):

547–562. doi: 10.3168/jds.2010-3556. 4. Alasuutari, S. ja Palva, R. 2014. Kuivitusopas. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (654) 3: 1–16. Saatavana:

http://www.tts-nyt.fi/images/julkaisut/tiedostot/mati654.pdf5. Puumala, L., Morri, S. ja Mäntyharju, J. 2014. Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen. TTS:n tiedote. Maa-

taloustyö ja tuottavuus (658) 7: 1–20. Saatavana: http://www.tts-nyt.fi/images/julkaisut/tiedostot/mati658.pdf6. Kivinen, T., Hovinen, M., Norring, M., ym. 2011. Lehmän mittainen pihatto. Maito ja me -lehden liite 1. 16 s.

Saatavana: http://www.mtt.fi/julkaisut/maitokoneet/lehman_mittainen_pihatto.pdf7. Kivinen, T., Hovinen, M., Norring, M., ym. 2014. Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely. Maito ja me -lehden liite 1.

24 s. Saatavana: https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/37484252/MaitojaMe_ryhmittelyliite_FINAL.pdf 8. Karttunen, J. 2015. Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä. TTS:n tiedote. Maataloustyö

ja tuottavuus (660) 2: 1–12. Saatavana: http://www.tts-nyt.fi/images/julkaisut/ tiedostot/mati660.pdf9. Mathjis, E. 2004. Socio-economic aspects of automatic milking. Teoksessa: Meijering A, ym. (toim.) Automatic

milking: a better understanding. Wageningen Academic Publishers. s. 46–55.10. Gustafsson, M. 2009. Arbetstid i mjölkproduktionen. JTI-rapport, Lantbruk & Industri 379: 1–39. Saatavilla:

http://www.jti.se/uploads/jti/r-379%20magu_korr.pdf 11. Karttunen, J.P., Rautiainen, R.H., ja Lunner-Kolstrup, C. 2016. Occupational health and safety of Finnish dairy

farmers using automatic milking systems. Front Public Health 4: 147. doi: 10.3389/fpubh.2016.0014712. Karttunen, J. ja Lätti, M. 2009. Karjanhoitotöiden työnmenekki ja työn tuottavuus laajentavilla maidontuotanto-

tiloilla. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (614) 5: 1–12.13. Manninen, A. ja Lappalainen, R. 2016. Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta. Opinnäytetyö.

Savonia-ammattikorkeakoulu. 70 s. Saatavana: https://www.theseus.fi/handle/10024/108340

Kuva: Janne Karttunen

Kiitokset Maatalouskoneiden tutkimussäätiölle, Työsuojelu-rahastolle sekä arvon yleisölle!

Kysyttävää?