KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS - energia.fi · * Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä todetaan, onko asbestia. * Asbestieristeiden ollessa rikki tarkastustyötä ei tehdä. Kiinteistön

Suositus K3 / 1995

KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS

Lämpölaitosyhdistys ry

©Lämpölaitosyhdistys ry 1995

ISSN 0784-0217

Viite: LLY-kansio 1/5

LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K3/1995

Kaukolämmityslaitteiden kunnon ja toiminnan tarkastuksen tarve on kasvamassa.Kaukolämmitys laajeni voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla; tuolloin asennettujenlämmönjakokeskusten taloudellinen käyttöikä alkaa olla täyttymässä. Monillapaikkakunnilla vanhojen lämmönjakokeskusten uusinnat ylittävät lukumääräisestijo nyt uusien liittymien määrän.

Kaukolämmityslaitteiden katselmustoiminta edesauttaa hallituksen asettamiaenergiansäästötavoitteita. Suositusta laadittaessa on otettu huomioon valtiovallanedistämät energia- ja kuntokatselmusmenettelyt. Lämpö- ja energialaitostensuorittama kaukolämmityslaitteiden katselmus täydentää edellä mainittuja katsel-muksia.

Lämpö- ja energialaitosten henkilöstöllä on hyvä asiantuntemus tarkastaa lämmön-jakokeskusten kunto ja toimivuus. Lisäksi heillä on historia- ja perustietoja raken-nuksesta, joita voidaan käyttää katselmuksen pohjatietoina.

Suositus on pääasiassa suunnattu lämpö- ja energialaitoksille, mutta myös muutlämmitysalan yritykset voivat suorittaa tämän suosituksen mukaisia katselmuksia.Katselmusten suorittamiseen järjestetään koulutusta. Suosittelemme vain koulutet-tujen katselmoijien käyttöä.

Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n suosituksen K3/88 "Kuluttajalaittei-den kunnon tarkastaminen".

Suositus kaukolämmityslaitteiden katselmuksista on hyväksytty Lämpölaitosyhdis-tys ry:n hallituksessa 26.10.1995

Katselmustyöryhmä

Timo Pesonen Tampereen kaupungin sähkölaitosKalle Koivula Hämeenlinnan Energia OyTimo Neira Helsingin EnergiaTerjo Nieminen Valkeakosken EnergiaTuomo Toivanen Hyvinkään Lämpövoima OyMirja Tiitinen Lämpölaitosyhdistys ry

LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K3/1995Lämmönkäyttötoimikunta


SISÄLTÖ

1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

3. PERUSTIETOJEN SELVITYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

4. MITTAUKSET JA TARKASTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34.1 Mittaus- ja menettelyohjeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34.2 Tarvittavat mittalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44.3 Asbesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44.4 Lämmitystehojen mittaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54.5 Kaukolämpökiertoveden paine-eron mittaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64.6 Siirtimien tiiviys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

4.6.1 Sisäiset ja ulkoiset vuodot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74.6.2 Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

4.7 Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84.8 Säätölaitteiden toiminnan tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84.9 Lämpöenergian mittauksen toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

5. TULOSTEN ANALYSOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95.1 Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella . . . . . . 9

5.1.1 Lämmityksen ja ilmastoinnin siirtimet . . . . . . . . . . . . . . . . . 105.1.2 Käyttövesisiirtimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

5.2 Lämmitystehon laskenta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135.3 Paine-erojen tarkastelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145.4 Säätölaitteiden toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165.5 Sopimustehon/-vesivirran tarkistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165.6 Lämmitysverkoston tasapainotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165.7 Laiteuusinnan mitoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

6. RAPORTTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

7. JATKOTOIMENPITEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

LIITTEET 1 ... 7Liite 1 Markkinointikirje . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19Liite 2 Tilauslomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Liite 3 Katselmuspöytäkirjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Liite 4 Asbestin esiintymisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Liite 5 Käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Liite 6 Veden ominaisuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Liite 7 Katselmusraportti, esimerkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

1

1.TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS

Tämä suositus on tarkoitettu ohjeeksi lähinnä asuinrakennusten tai niihin lämmi-tysjärjestelmiltään verrattavien muiden rakennusten kaukolämmityslaitteidenkatselmusten suorittamiseen. Katselmussuositus sisältää sekä kuntoarvion ettäenergiankäytön tason tarkastelun. Suositusta voidaan soveltaa suppeampana tailaajempana kokonaisuutena tekijän resurssien puitteissa.

Katselmuksen tarkoituksena on selvittää kaukolämmityslaitteiden kunto jatoimivuus siten, että kiinteistö voi annettujen ehdotusten mukaisesti parantaalämmitysjärjestelmän toiminnan taloudellisuutta, toimintavarmuutta ja jäähdytystä.Katselmuksessa

* selvitetään rakennuksen perus- ja kulutustiedot * suoritetaan laitteiden tarkastus ja mittaukset (siirtimien lämpötekninen

toiminta, siirtimen tiiviystarkastus, säätölaitteiden sekä paisunta- ja varolait-teiden toiminnan ja kunnon tarkastus, jne.)

* analysoidaan mittaustulokset* raportoidaan tulokset ja annetaan ehdotukset jatkotoimenpiteiksi.

Asiakas voi tarvittaessa laatia annetun katselmusraportin perusteella korjaus-suunnitelman.

Lämpölaitoksen tekemä kaukolämmityslaitteiden katselmus voi samalla ollapohjana asiakkaan kanssa sovittavalle jatkuvalle huoltotoiminnalle. Huoltosopi-muksen mukaan lämpölaitos tarkastaa ja huoltaa asiakkaan kaukolämmityslait-teet määräajoin, esim. kerran tai kaksi kertaa vuodessa.

2.KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI

Katselmusten hinnoittelussa tulee ottaa huomioon vuonna 1992 voimaan tullutkilpailulaki, joka painottaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Hinnoitteluperusteidentulee olla julkisia ja asiakkaan on pystyttävä seuraamaan niitä. Hinnoittelun onperustuttava todellisiin kustannuksiin, katselmuksia ei saa subventoida kauko-lämmön hinnalla. Katselmus-palvelun tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa.

Katselmusten markkinointi aloitetaan kartoittamalla kaukolämpöyrityksen omathenkilöstö- ym. resurssit. Asiakkaat segmentoidaan ja katselmuksia markkinoi-daan kohderyhmittäin. Katselmukset voidaan tarjota kokonaan kaukolämpöyrityk-sen toteuttamana tai yhteistyössä esim. alueen LVI-urakoitsijoiden kanssa.

Katselmus koostuu esim. seuraavista osa-alueisista:* kaukolämmityslaitteiden kuntoarvio* kaukolämmityslaitteiden toimintatarkastus* kaukolämmityslaitteiden käytön opastus* kaukolämmityslaitteiden laitetietojen päivitys* kaukolämpöenergian kulutusselvitys* sopimusvesivirran/-tehon mittaus ja tarkastus* kaukolämmityslaitteiden mitoitus laiteuusintaa varten.

2

Markkinointi kohdennetaan kaukolämpöyrityksen asiakastietorekisteristä saatavi-en tietojen perusteella esim. seuraavasti:* suuret kuluttajat* normaalia enemmän kuluttavat* huonot jäähdyttäjät* kuluttajalaitteiden ikä yli 10 vuotta* määrätty laitetyyppi.

Katselmusten markkinoinnista tehdään suunnitelma, jonka edistymistä seurataansäännöllisesti. Markkinatutkimuksella voidaan kartoittaa kaukolämpöasiakkaidentarpeet kaukolämmityslaitteiden katselmukseen jo ennen suunnitelman laatimis-ta.

Markkinoinnissa käytetään kaikkia markkinointiviestinnän keinoja, kuten järjestä-mällä katselmusten info-tilaisuuksia, ottamalla asiakkaisiin yhteyksiä henkilökoh-taisesti tapaamalla tai puhelimitse, lähettämällä markkinointikirjeitä tai ilmoitta-malla paikallisissa viestimissä. Hyvä ja luotettava keino on esitellä katselmuksentehneiden talojen saamia etuja ja hyötyjä.

Kaukolämpöyritys sopii asiakkaan kanssa katselmuksen laajuudesta ja siihenliittyvistä töistä. Liitteessä 1 on esimerkki markkinointikirjeestä ja liitteessä 2katselmuksen tilauslomakkeesta.

3.PERUSTIETOJEN SELVITYS

Katselmus alkaa perustietojen selvityksellä. Tilauslomakkeella kartoitetaankiinteistön esitiedot täydentämään ja varmistamaan lämpölaitoksen asiakastieto-rekisteriä. Myös mahdolliset kiinteistön tiedossa olevat ongelmat voidaan selvittääjo tässä yhteydessä (vrt. liite 2, katselmuksen tilauslomake).

Tilauksen yhteydessä asiakkaalta pyydetään seuraavat kiinteistötiedot:* yhteystiedot* rakennustiedot: tilavuus, rakentamisvuosi, asuin- ja liikehuoneistojen luku-

määrät* käyttöveden kulutustiedot* mahdolliset tiedossa olevat lämmitystekniset ongelmat* suoritetut energiansäästötoimenpiteet* tiedot asbestin esiintymisestä.

Lämpölaitos kerää omista tiedostoistaan tiedot* energiankulutuksesta ja sen kehityksestä* jäähdytyksestä* rakennuksesta* laitteista* mahdollisesta asbestista.

Näiden tietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys asiakkaan energiankulu-tuksen ja laitetekniikan tasosta.

3

4.MITTAUKSET JA TARKASTUKSET

Katselmukset tehdään lämmityskaudella, jolloin voidaan tarkastaa lämmitys- jailmastointisiirtimien toiminta. Ulkolämpötilan tulisi olla mittauksia tehtäessä alle0 �C. Laskennan tarkkuus huononee huomattavasti, kun ulkolämpötila on sitäkorkeampi.

Kiinteistössä suoritetaan kaukolämmityslaitteiden toiminnan tarkastukset jamittaukset sekä laitteiden kunnon selvitys. Tarkastuksista ja mittauksista laadi-taan pöytäkirjat.

Kiinteistön edustajan tulisi olla läsnä katselmustilaisuudessa. Samalla voidaanantaa myös laitteiden käytön opastusta.

4.1Mittaus- ja menettelyohjeet

Lähtötietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys kohteesta ennen katselmus-käyntiä. Tällä perusteella määritellään ennakkoon katselmuskäynnin ajankohtaja tarvittavat mittalaitteet.

Oleellisena osana katselmuskäyntiin kuuluu kiinteistön käyttöhenkilökunnanhaastattelu.

Katselmuskäyntiin sisältyvät toimenpiteet suoritetaan seuraavassa järjestykses-sä:

1. Mitataan ulkolämpötila ja merkitään se pöytäkirjaan ennen lämmönjakohuo-neeseen siirtymistä.

2. Arvioidaan lämmönjakohuoneen ja siellä olevien laitteiden yleiskunto sekäselvitetään asbestin esiintymistä (kpl 4.3).

3. Luetaan lämmönjakolaitteiden lämpömittarit ja kirjataan pöytäkirjaan.Samalla tarkistetaan ko. mittareiden yleiskunto.

4. Selvitetään ja kirjataan pöytäkirjaan säätölaitteiden asetukset ja toimintasekä kiinteistön ilmanvaihtoon ja laitteiden kytkentään liittyvät toimintatilat.Sisälämpötila pyritään selvittämään mittaamalla.

5. Lämmitystehon mittaukset (kpl 4.4). Mittausten aikana voidaan tehdäseuraavat kohdat 6 ja 7.

6. Luetaan ja kirjataan pöytäkirjaan lämmönsiirtimien, säätölaitteiden, pump-pujen, paisuntalaitteiden yms. laitteiden tiedot. Samalla arvioidaan em.laitteiden kunto. Lämmönsiirtimien osalta arvioidaan yleiskunto ja eristykset.

7. Tarkistetaan ja kirjataan putkistojen ja varusteiden kunto ja toimivuus sekäarvioidaan niiden huolto- ja uusimistarve.

4

8. Luetaan ja kirjataan painemittarien lukemat pöytäkirjan mukaisesti kauko-lämpökiertoveden paine-eron selvittämiseksi (kpl 4.5).

9. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti (kpl 4.6.2).

10. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen mahdollinen kuormituskoe (kpl 4.7)ja kirjataan arvot pöytäkirjan kohtaan "Lämmitystehon mittaukset".

11. Tarkistetaan ja kirjataan pöytäkirjaan tiedot mittauskeskuksesta ja mittauk-sesta (kpl 4.9).

12. Annetaan tarvittaessa käytönopastus.

13. Tarkistetaan, että venttiilien yms. käyttöasennot ja laitteiden asetusarvotovat alkutilanteen mukaiset.

14. Tarkistetaan poistuttaessa ovien lukkiutuminen ja avainasiat.

15. Mitataan ulkolämpötila tarvittaessa uudestaan ja merkitään se pöytäkirjaan.

Katselmuspöytäkirjoista on esimerkki liitteessä 3. Pöytäkirjat voidaan sellaisinaanliittää raporttiin.

4.2Tarvittavat mittalaitteet

Kohteessa tehtäviä mittauksia varten tarvitaan vähintään seuraavat mittalaitteet:* digitaalinen lämpötilamittari (tarkkuus 0,1 �C)* digitaalinen sekuntikello* painemittarit, 2 kpl

Laajemmissa mittauksissa tarvitaan myös* virtauksen mittauslaitteet.

4.3Asbesti /5/.../12/

Katselmuksen yhteydessä tehdään arvio asbestin esiintymisestä lämmönjako-huoneessa ja niissä tiloissa, joissa katselmustoimintaa suoritetaan. Mikäli tiloissaon rikkinäistä, pölyävää asbestia, katselmusta ei voida suorittaa. Tällöin asiakas-ta kehotetaan tekemään tarvittavat asbestipurkutyöt. Liitteessä 4 on lisätietoaasbestin esiintymisestä.

Katselmusten yhteydessä huomioitavat asbestityöt:

* Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä todetaan, onko asbestia.

* Asbestieristeiden ollessa rikki tarkastustyötä ei tehdä. Kiinteistön omistajalleilmoitetaan asbestista ja pyydetään poistamaan tai paikkaamaan eristeet.Asbestityön voi tehdä vain työsuojelupiirin valtuuttama liike.

5

* Katselmus voidaan suorittaa asbestieristeiden ollessa pinnaltaan ehjää,jolloin se ei aiheuta pölyämistä. Raporttiin kirjoitetaan, että eristemateriaalion asbestia.

* Kiinteistössä suoritettavien asbestipurkutöiden yhteydessä puretaan myöslämpölaitoksen laitteiden ja putkien asbestieristeet. Asiasta ja kustannustenjakamisesta sovitaan lämpölaitoksen kanssa ennen purkutöitä. Tällöinsovitaan myös uudelleeneristämisestä.

4.4Lämmitystehojen mittaukset

Ennen mittauksen aloitusta selvitetään, että tarvittavat mittausyhteet ovatolemassa.

Mitattavan lämmitysverkon/siirtimen toiminta tulee olla vakaata ja säätö ei saahuojua. Säätöjen asetuksiin, käyttökytkimiin ja säätö- ja sulkuventtiileihin ei tästäsyystä kosketa ennen mittauksia.

1. Jos lämmityssiirtimiä on kaksi (esim. lämmitys- ja ilmanvaihtosiirrin), mita-taan ensin molempien siirtimien ensiövirta ja sen jälkeen ilmanvaihtosiirtimenvesivirta sulkemalla lämmityssiirtimen kesäsulkuventtiili. Samalla varmiste-taan, että toimenpide ei aiheuta häiriöitä ilmanvaihtosiirtimen toiminnalle.Vastaavasti menetellään myös, jos lämmityspiirejä/siirtimiä on enemmänkuin kaksi.

2. Käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili suljetaan ja lukitaan se kiinni.Säätöventtiilin pitävyys voidaan tarkistaa vasta mittausten jälkeen.

3. Mittauskeskuksen virtausanturista luetaan ja kirjataan mittauksen alkuluke-ma, mittauskello käynnistetään tietyn selkeästi luettavan lukeman hetkellä.

4. Lämmönsiirtimen ensiö- ja toisiopuolien alku- ja loppulämpötilat mitataan jakirjataan pöytäkirjaan. Mittauksissa tulee pyrkiä mahdollisimman tarkkoihinlukemiin.

Mittaus suoritetaan asettamalla lämpötilamittarin tuntoelin lämpömittarinsuojataskuun, johon on laitettu lämpöä johtavaa väliainetta lämmönjohtumi-sen parantamiseksi. Mittaritaskun suu tukitaan lämpömittarin tuntoelimenympäriltä kankaanpalalla tms. ilman jäähdyttävän vaikutuksen estämiseksi.Lämpömittari luetaan ja kirjataan vasta sitten, kun lämpötila on tasaantunutja mittarin näyttämä ei enää muutu.

Kaikki lämpötilat mitataan samalla mittarilla. Suositeltava mittausjärjestys onkuumimmasta lämpötilasta matalimpaan lämpötilaan mittarin tuntoelimenlämpötilatasaantumisen takia.

6

5. Kun lämpötilat on mitattu, pysäytetään mittauskello virtausanturista luettavanselkeän lukeman hetkellä. Virtausanturin lukema kirjataan muistiin. Vähentä-mällä loppulukemasta alkulukema saadaan virtausmäärä, joka kirjataanpöytäkirjaan. Pöytäkirjaan kirjataan myös mittauskellon osoittama mittausai-ka. Mittausjakson pituus tulisi olla vähintään 15 minuuttia.

Virtausmäärä voidaan mitata myös virtausanturista saatavan testipulssin jaoptisen lukijan avulla.

6. Mittausjakson aikana seurataan, että kaukolämpöveden lämpötilat pysyvätvakioina ja että säätö ei huoju.

7. Mittauksen jälkeen tarkistetaan käyttöveden säätöventtiilin pitävyys sulke-malla lämmityssiirtimien kesäsulkuventtiilit ja katsomalla virtausanturistamahdollinen virtaus. Virtaus on tällöin joko käyttöveden säätöventtiilin vuototai lämmönsiirtimen vuoto, mikäli kesäsulkuventtiilit ovat tiiviitä. Vuotovirtausvoidaan vähentää mittaustuloksista, tulosta on kuitenkin tällöin tarkasteltavaepäluotettavana.

8. Mittauksen päätteeksi vapautetaan käyttöveden säätöventtiili automaattikäy-tölle ja tarkistetaan, että säätötulos asettuu oikein. Lämpömittarit ym. laite-taan ennalleen alkuperäiseen tilaansa.

Mikäli käyttöveden lämmönsiirrin osoittautuu myöhemmissä selvityksissä vuota-vaksi (kts. 4.6), mittaus on mitätön.

4.5Kaukolämpökiertoveden paine-eron mittaus

Jos lämmönjakokeskuksessa olevien kaukolämmön tulo- paluuputkissa olevienpainemittarien toiminta ja tarkkuus ovat kunnossa, paine-eron tarkastelu voidaansuorittaa käyttämällä näitä mittareita. Tällöin painemittarien näyttämät luetaan jakirjataan "Toimintakatselmuspöytäkirjaan" seuraavassa järjestyksessä:

1. alkutilanne (sen hetkinen normaali toimintatila)2. tuloputken venttiili suljettuna3. paluuputken venttiili suljettuna.

Em. tietojen perusteella käytettävissä oleva paine-ero voidaan selvittää pöytäkir-jassa esitetyllä tavalla.

Paine-erojen selvitys kuvaa tilannetta alkutilanteen mukaisen tilanteen virtaamilla.

Jos kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäiriöitä paine-eron suhteen, tehdään paine-eron mittaus erillisillä tarkkuuspainemittareilla jalisäksi alkutilanteen mukainen ensiöpuolen virtaama luetaan virtausmittarista.Näiden mittausten perusteella lasketaan paine-erot ja -häviöt sopimusvesivirtaavastaavissa olosuhteissa. Tällöin täytyy huomioida myös muut muuttujat ennenpitkälle menevien johtopäätösten tekoa. Asiaa on selvitetty kohdassa 5.3.

7

4.6Siirtimien tiiviys

4.6.1Sisäiset ja ulkoiset vuodot

Käyttöveden lämmönsiirtimen sisäisessä vuodossa virtaa joko käyttövesi kauko-lämpöverkkoon tai kaukolämpövesi käyttövesiverkkoon painesuhteista riippuen.Useimmissa tapauksissa vesijohtoverkon paine on kaukolämpöverkon paluu-painetta korkeampi, jolloin kaukolämpöverkkoon virtaa happipitoista vettä.Asiakkaan vesi- ja lämpölaskut kasvavat.

Kaukolämpöverkon paineen ollessa vesijohtoverkoston painetta korkeampi,kaukolämpövettä virtaa lämpimään käyttöveteen tai takaiskuventtiilin kautta jopakylmävesiverkostoon. Mikäli lämpölaitos lisää väriainetta kaukolämpöverkostonveteen, käyttövesisiirtimen sisäinen vuoto ilmenee lämpimän käyttövedenvärjäytymisestä.

Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimen sisäinen vuoto ilmenee varoventtii-lin vuotamisena, koska kaukolämpöverkon paine on lämmitysverkostojen painettakorkeampi. Lämmitysverkoston varoventtiilin vuotaessa tulee tarkistaa ensinlämmitysverkoston täyttöventtiilin asento ja kunto.

Kumitiivisteiset levylämmönsiirtimet vuotavat yleensä siirtimestä ulospäin.Suoraputkisiirtimen ulkoinen vuoto voi löytyä eristeiden alta: käyttövesisiirtimenavattavan päädyn pultit löystyvät ajan myötä.

Asiakkaan tulee uusia vuotava siirrin ensitilassa. Jos vuoto on suuri, siirrinvoidaan sulkea heti tai rajoittaa käyttöveden saantia esim. pariksi tunniksiaamulla ja illalla.

4.6.2Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus

Käyttöveden lämmönsiirtimen tiiviys tarkistetaan seuraavasti:

* Tulo- ja paluuputkien sulkuventtiilit suljetaan, tulopuolen venttiili suljetaanensin paineiskun välttämiseksi.

Ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat tasaisesti nollaan, jos käyttöve-den lämmönsiirrin on ehjä.

Mikäli painemittarien näyttämät eivät laske, tarkistusta jatketaan seuraavasti:

* Käyttöveden lämmönsiirtimeen tulevan kylmän veden ryhmäventtiili sulje-taan.

* Käyttövesiverkoston paine lasketaan pois avaamalla lämpimän käyttövedenhana.

8

* Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat, avataan kylmän vedenryhmäventtiili ja seurataan, nouseeko paine ensiöpuolen painemittareissa.Jos paine nousee, lämmönsiirin on todennäköisesti vuoto.

* Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, paine päästetään poiskaukolämpöputkista avaamalla hetkeksi kaukolämpöputkessa olevatyhjennys- tai ilmanpoistoventtiili. Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämäteivät laske, siirtimessä on vuoto tai sulkuventtiilit eivät pidä.

Jotta siirtimen sisäinen vuoto voidaan varmasti todeta edellä esitetyllä tavalla,lämmönjakokeskuksen pääsulkuventtiilien tulee olla tiiviit.

Vuototesti on esitetty kaaviona tarkemmin liitteessä 5.

4.7Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus

Käyttöveden lämmönsiirtimelle tehdään tarvittaessa kuormituskoe. Kaukolämpö-veden kierto lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimien kautta suljetaan.Tarvittaessa suljetaan myös käyttöveden kierto. Lämminvesihanoja avataan niinmonta, että toisiopuolen virtaama vastaa mitoitusvirtaamaa. Käyttöveden lämpöti-laksi säädetään n. 50 �C (tai uusilla siirtimillä 55 �C), jonka jälkeen odotetaantilanteen tasaantumista. Ensiö- ja toisiopuolen lämpötilat kirjataan ja lasketaankaukolämpöveden jäähdytys. Jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saata-vaan arvoon.

Toisiopuolen lämpötilojen tulisi tarkastelussa olla mahdollisimman lähellä mitoi-tuslämpötiloja 5-50�C (tai 10-55 �C). Mitä korkeampi on tulevan kaukolämpöve-den lämpötila, sitä enemmän kaukolämpöveden tulisi jäähtyä mitoitusvirtaamalla.

4.8Säätölaitteiden toiminnan tarkastus

Pöytäkirjaan kirjataan toimintatilanne: lämpötilat ja säätimien asetusarvot.

Säätölaitteista tarkastetaan säädön asetukset sekä mahdolliset yö- ja viikonlop-pupudotukset. Lämmitys- ja käyttövesipiirin säätötulosta (mitattuja arvoja)verrataan asetusarvoihin.

Säätöjärjestelmän tulee täyttää seuraavat vaatimukset normaaleissa käyttöolo-suhteissa /2/:

1. Suurin pysyvä poikkeama asetusarvosta � 2 �C.

2. Suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta * käyttöveden säätöjärjestelmät � 10 �C

* lämmityksen säätöjärjestelmät � 5 �C* ilmanvaihdon säätöjärjestelmät � 10 �C

9

3. Sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi* käyttöveden säätöjärjestelmät � 2 �C* muut säätöjärjestelmät: � 0,5 �C

4. Sallittu palautumisaika muutoksen alkuhetkestä siihen hetkeen, kun kohdas-sa 1 esitetty vaatimus täyttyy.* kaikki järjestelmät � 2 min

Säätölaitteiden asetusarvoja ei saa muuttaa asiakkaan tietämättä katselmuksenyhteydessä, mahdolliset virheelliset asetusarvot raportoidaan asiakkaalle.

4.9Lämpöenergian mittauksen toiminta

Katselmuksen yhteydessä luetaan mittarin lukemat ja kirjataan ne pöytäkirjaan.Lisäksi tarkistetaan, että:* lämmönkäyttöilmoitus on oikein täytetty ja ilmoitetut lukemat vastaavat

mittarin lukemia* lämpömääränlaskimen lämpötilanäyttämät vastaavat toimintalämpötiloja* mittauksen sinetöinnit ovat ehjät* mahdollinen virtauksen rajoitin on kunnossa ja toimii.

Mekaanisesta virtausanturista voidaan tarkista lisäksi, että:* mittari käy tasaisesti* mittarista ei tule epätavallista ääntä.

Tarkemmin lämpömääränmittauksen kenttätestauksen mahdollisuuksia onesitetty LLY:n suosituksessa K13/1994 "Kaukolämmön mittaus". /4/

5.TULOSTEN ANALYSOINTI

Asiakkaalla tehtyjen mittausten perusteella tulokset analysoidaan toimistotyönälaskemalla. Apuna voidaan käyttää tarkoitusta varten tehtyjä ohjelmia.

Liitteessä 6 on taulukko laskennassa tarvittavista veden ominaisuuksista: tiheysja ominaislämpökapasiteetti lämpötilan funktiona.

5.1Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella

Siirtimen toimintalämpötilojen tarkastelun perusteella pyritään löytämään huonos-ti jäähdyttävät lämmönsiirtimet. Tällaiset siirtimet aiheuttavat lämmönjakokeskuk-sen läpi kulkevan kaukolämpövesimäärän ja painehäviön lisääntymisen sekähuonomman kaukolämpöveden keskijäähdytyksen.

10

Mahdollisia syitä huonoon jäähdytykseen ovat:

* lämmönsiirtopintojen likaantuminen* siirtimen sisäisissä rakenteissa tapahtuneet muutokset, jolloin siirtimessä voi

olla lämpöpintojen ohivirtausta* siirtimen alimitoitus* siirtimen virheellinen kytkentä myötävirtaan.

Siirtimen lämmönsiirtokykyä (hyvyyttä) voidaan karkeasti tarkastella tarkastelu-hetken toimintalämpötilojen avulla. Ensiö- ja toisioverkoston paluulämpötilojeneroa, asteisuutta, verrataan siirtimen toimintalämpötilakäyrästöstä saatavaanarvoon.

T = ensiöverkoston tulolämpötila1T = ensiöverkoston paluulämpötila2T = toisioverkoston paluulämpötila3T = toisioverkoston menolämpötila4

Kuva 1. Siirtimen toiminta-lämpötilat tarkasteluhetkel-lä.

Kuvan 1 merkinnöillä siirtimen asteisuus on T - T .2 3

Kukin lämpölaitos voi tehdä omat käyrästönsä, kuvissa 2 ja 3 esimerkkinäilmastovyöhykkeelle I laaditut lämmitys- ja käyttövesisiirtimen toimintalämpötila-käyrästöt. Kuvassa 2 on mitoituslämpötiloille 115-45/40-70 �C mitoitetun lämmi-tyssiirtimen toimintalämpötilat. Kuvassa 3 oleva käyrästö on laadittu vanhoillekäyttöveden lämmönsiirtimille, jotka on mitoitettu lämpötiloilla 70-25/5-50 �C.

Jos siirtimen toimintalämpötilakäyrästöltä saatava kaukolämpöveden paluuläm-pötila on yli 5 �C korkeampi kuin käyrä edellyttää ja toisioveden lämpötilat javirtamaat vastaavat suunniteltuja arvoja, voidaan suositella siirtimen uusimista.

5.1.1Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimet

Lämpötilojen tarkastelussa on huomattava, että siirtimen toisiopuolen menoläm-pötila ei ole korkeampi kuin toimintalämpötilakäyrä edellyttää ja kaukolämpöve-den tulolämpötila ei alita asiakkaalle tulevan kaukolämpöveden lämpötilakäyrää.

11

ESIMERKKI 1

ulkolämpötila = -12 �Ckaukolämpöveden tulolämpötila = 97 �Ckaukolämpöveden paluulämpötila = 37 �Clämmitysverkoston menolämpötila = 54 �Clämmitysverkoston paluulämpötila = 34 �C

Siirtimen asteisuus on tällöin 37 �C - 34 �C = 3 �C, eli siirtimen mitattu asteisuusvastaa käyrästöstä (kuva 2) saatavaa arvoa.

5.1.2Käyttövesisiirtimet

Mitatuista toimintalämpötiloista laskettua jäähdytystä verrataan toimintakäyräs-töstä saatavaan arvoon.

Jos kylmän veden lämpötila on korkeampi kuin 5 �C, kaukolämpöveden paluu-lämpötila nousee. Kylmän veden lämpötilan muutos 2 �C:lla vaikuttaa kaukoläm-pöveden paluulämpötilaan noin 1 �C kaikissa olosuhteissa.

ESIMERKKI 2

kaukolämpöveden tulolämpötila = 80 �Ckäyttöveden lämpötila = 50 �Ckylmän veden lämpötila = 5 �Ckaukolämpöveden paluulämpötila = 23 �C

Jos kylmän veden lämpötila on 11 �C, kaukolämpöveden paluulämpötila nouseenoin 26 �C:seen.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

-30-25-20-15-10-505101520ulkolämpötila °C

°CASIAKKAALLE TULEVAN

KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA

LÄMMITYKSEN MENO- LÄMPÖTILA

SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN

LÄMPÖTILA

LÄMMITYKSEN PALUU- LÄMPÖTILA

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120°C

KÄYTTÖVEDEN MENO- LÄMPÖTILA

SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN

LÄMPÖTILA

KYLMÄN VEDEN LÄMPÖTILA

SIIRTIMELLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN

LÄMPÖTILA

12

Kuva 2. 115-45/40-70 �C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat ulkoläm-pötilan funktiona ilmastovyöhykkeellä I.

Kuva 3. 70-25/5-50 �C mitoitetun käyttövesisiirtimen toimintalämpötilat.

� ��Ve × CP × � × (T1 � T2 )

�Vt ��

CP × � × (T4 � T3 )

� �

0,1 m 3

911 s× 4,181 kJ

kg �C× 986,35 kg

m 3× (90,4 �C � 53,6 �C)

� 17 kJs

� 17 kW

13

5.2Lämmitystehon laskenta

Kohdassa 4.4 esitettyjen mittausten (lämpötilat, vesivirta) perusteella voidaanlaskea lämmönsiirtimen teho kaavasta

� = siirtimen lämpöteho, kWV� = kaukolämpövesivirta, m /he

3

c = veden ominaislämpö, kJ/kg�Cp� = veden tiheys, kg/m3

T = kaukolämpöveden tulolämpötila, �C1T = kaukolämpöveden paluulämpötila, �C2

Liitteessä 6 on taulukko tiheydestä ja ominaislämmöstä veden eri lämpötiloilla.

Lasketun tehon perusteella voidaan määritellä toisiopuolen virtaus

V� = toisiopuolen vesivirta, m /ht3

T = toisiopuolen paluulämpötila, �C3T = toisiopuolen menolämpötila, �C4

ESIMERKKI 3 (vrt. malliraportin mittaustulokset liitteessä 7)

virtaama V� = 100 dm = 0,1 me3 3

mittausaika = 15 min 11 s = 911 skaukolämpöveden tulolämpötila T = 90,4 �C1kaukolämpöveden paluulämpötila T = 53,6 �C2

Koska virtaus on mitattu kaukolämmön paluupuolelta, veden ominaisuustiedoiksiotetaan arvot veden paluulämpötilalla, eli lämpötilassa 53,6 �C.

c = 4,181 kJ/kg �Cp� = 986,35 kg/m3

Lämpöteho on

�Vt �17 kW

4,18 kJkg �C

× 988,52 kgm 3

× (59,2 �C � 38,5 �C )� 0,2 dm 3/s � 0,7m 3/h

�tu1�

ts� tu1

ts� tu2

× �tu2

��29�C �

22�C� (�29�C)22�C� (�8,1�C)

× 17kW � 29 kW

14

Toisiopuolen virtaus voidaan laskea, kun tiedetään teho ja lämpötilat.

toisiopuolen paluulämpötila T = 38,5 �C3toisiopuolen menolämpötila T = 59,2 �C4

Veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot toisiopuolen veden keskilämpötilalla, elilämpötilassa 48,9 �C.

c = 4,180 kJ/kg �Cp� = 988,52 kg/m3

Lämmönsiirtimen teho voidaan redusoida vastaamaan mitoitusulkolämpötilaaseuraavasti:

Esimerkin arvoilla siirtimen mitoitusteho on siis

Tehon redusointi lämpötilaerojen suhteessa antaa sitä oikeamman tuloksen mitälähempänä mitoitusulkolämpötilaa mittaukset on tehty. Em. lasketantapa voiantaa huomattavastikin todellisuudesta poikkeavan tuloksen, kun ulkolämpötilamittaushetkellä on ollut yli 0 �C.

5.3Paine-erojen tarkastelu

Katselmuskohteessa pöytäkirjaan kirjattujen painemittareiden lukemien perus-teella voidaan selvittää kaukolämpökiertoveden paine-ero esimerkin 4 mukaises-ti.

KAUKOLÄMPÖKIERTOVEDEN PAINE-ERO ( bar )Painemittareidennäyttämät

Alkutilanne

Paluu suljettu

Tulo suljettu

Tulo ja paluusuljettu

Tuloputkenmittari

Paluuputkenmittari

Paine-ero( tulo - paluu )

Käyttö-vesisiirtimenvuototestitehty

= käytettävissä oleva paine-ero

-

-

=

=

9,4

9,1 6,4 2,7- 0,25,8 6,0

X

=

-A B

C D

E F 9,6 2,9

tulo

paluu

Asiakkaan laitteet

15

ESIMERKKI 4

1. Paine-ero asiakkaalla ko. virtauksella (A-B) - (C-D) 2,9 bar = 290 kPa

2. Paine-ero "jakojohdossa" E-C tai F-D 3,6 bar = 360 kPa

3. Liittymisjohdon + mittauskeskuksen painehäviö 0,7 bar = 70 kPa

- Tuloputken (+lianerottimen) painehäviö E-A 0,3 bar = 30 kPa

- Paluuputken (+mittarin ja rajoittimen) painehäviö B-D 0,4 bar = 40 kPa

Em. paine-erot vastaavat mittareiden lukuhetkellä vallinneen kaukolämpövirtauk-sen mukaista tilannetta.

Mikäli kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäriöitä paine-eron suhteen, mittaustilanteen mukaiset tulokset voidaan redusoida vastaamaanhaluttua tilannetta (esim. sopimusvesivirtaa) seuraavasti:

* Tulojohdon + mittauskeskuksen painehäviö redusoidaan kertomalla sehalutun tilanteen ja mittaustilanteen mukaisten virtauksen suhteiden neliöllä.

* Paine-ero asiakkaalla halutun tilanteen mukaisella virtaamalla saadaanvähentämällä em. tavalla laskettu painehäviö mittaustilanteen mukaisesta"jakojohdon" paine-erosta.

360 kPa � ( 3,01,5

)2� 70 kPa � 80 kPa

16

ESIMERKKI 5

Mittaustilanteen virtaus = 1,5 m /h3

Sopimusvesivirta = 3,0 m /h3

Paine-ero sopimusvesivirralla on

5.4Säätölaitteiden toiminta

Käyttöveden lämpötilan tulee olla 50 - 55 �C ja lämmitysverkoston menolämpöti-lan tulee vastata asetusarvoja. Säätötuloksen huojunta ei saa ylittää määräystenmukaisia arvoja /2/.

Huonon säätötuloksen syynä voi olla:* virheellinen viritys* virheellinen asetusarvo* säätökeskuksen tai tuntoelimien rikkoutuminen* säätöventtiilin jumiutuminen tai venttiilin vuoto* väärin mitoitettu säätöventtiili (mitoitusohje LLY:n julkaisussa K1/92 /2/).

5.5Sopimustehon/-vesivirran tarkistus

Asiakkaan sopimusvesivirta tarkistetaan tarvittaessa katselmuksen yhteydessä.

5.6Lämmitysverkoston tasapainotus

Lämmitysverkoston toimintalämpötiloilla on oleellinen merkitys kaukolämpövedenjäähdytykseen.

Jos lämmitysverkosto ei ole tasapainossa, rakennus ei ole tyydyttävästi säädettä-vissä ja se kuluttaa tarpeettomasti energiaa. Koko kiinteistöä lämmitetäänkylmimmän tilan mukaan, jolloin muut tilat ovat liian lämpimiä. Huoneistojenvälillä on suuret (yli 2 �C) lämpötilaerot. Lämmitysverkoston meno- ja paluuläm-pötilan ero on pieni, jolloin myös kaukolämpöveden jäähdytys on pieni.

Mahdollinen perussäädön tarve selvitetään kiinteistön hoitajalta katselmuksenyhteydessä.

Lämmitysverkoston perussäätö suositellaan tehtäväksi myös aina lämmönjako-keskuksen uusintatyön yhteydessä, koska uusien siirtimen ja säätölaitteidenominaisuudet (painehäviöt, lämpötilat) ovat erilaiset kuin vanhoilla laitteilla.

17

5.7Laiteuusinnan mitoitus

Katselmuksen tuloksena voidaan laskea myös laitteiden mitoitusarvot laiteuusin-taa varten. Lämmönjakokeskuksen taloudellinen käyttöikä on n. 20 vuotta.Pelkästään säätölaitteiden uusiminen yli 15 vuotta vanhoissa lämmönjakokeskuk-sissa ei ole taloudellisesti perusteltua.

Asiakkaan edun mukaista on, että laitteet uusitaan hallitusti, jolloin rahoitus,suunnittelu ja asennustyö aikatauluineen voidaan valmistella huolella.

Laitteiden mitoitus perustuu todellisiin toiminta-arvoihin, jotka on selvitettykatselmuksen yhteydessä. Lämmityksen lämmönsiirtimen tehontarve lasketaankulutustietojen perusteella. Käyttövesisiirtimen virtaama mitoitetaan SuomenRakentamismääräyskokoelman osan D1 "Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot"mukaisesti.

Laiteuusinnan menettelytavoista ja mitoituksesta on ohjeita LLY:n julkaisussaK1/92 /2/.

6.RAPORTTI

Kiinteistön kaukolämmityslaitteiden kunnosta ja toiminnasta annetaan raportti.Raportti sisältää vähintään seuraavat kohdat:* kiinteistön perustiedot* yhteenveto havaituista vioista ja puutteista* toimenpide-ehdotukset* pöytäkirjat* energiankulutuksen selvitys.

Raportti tulisi luovuttaa katselmuksen tilaajalle henkilökohtaisesti.

Liitteessä 7 on esimerkki katselmusraportista, joka sisältää myös mitoitustiedotlaiteuusintaa varten.

7.JATKOTOIMENPITEET

Kaukolämmityslaitteiden katselmuksen jälkeen voidaan asiakkaalle tarjotalaitteiden jatkuvaa huoltoa. Asiasta laaditaan tällöin huoltosopimus, jonkaperusteella asiakkaan laitteet tarkistetaan määräajoin esim. kerran vuodessa.

Lämpölaitokset voivat katselmusten yhteydessä päivittää asiakasrekisteriinsäkiinteistötiedot sekä tarvittavia tietoja asiakkaan kaukolämmityslaitteista. Rekiste-riä voidaan hyödyntää mm. neuvonnassa, laitteiden vikaantumisen seurannassa,jne.

18

KIRJALLISUUTTA

/1/ Lämpölaitosyhdistys ry, Kaukolämpöpalvelut, Helsinki 1993

/2/ Lämpölaitosyhdistys ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet,julkaisu K1/92, Helsinki 1992

/3/ Lämpölaitosyhdistys ry, Käytä kaukolämpöä oikein, Helsinki 1994

/4/ Lämpölaitosyhdistys ry, Kaukolämmön mittaus, suositus K13/1994, Helsinki 1994

/5/ Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet kiinteistössä. LVI 00-10119 ja RT 08-10378. Rakennustietosäätiö, Helsinki 1988

/6/ Asbestijätteen käsittely, Nro 548. Kaupunkiliitto, Helsinki 1990

/7/ Asbestikomitean mietintö. 1989:66

/8/ Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas. Lääkintöhallitus, Helsinki 1990

/9/ Riala,R., Pirhonen, P. & Heikkilä, P.: Asbesti purkutöissä. Työolot 70. Työterveys-laitos, Helsinki 1989

/10/ Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistämenetelmistä ja laitteista 231/90

/11/ Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 1380/95

/12/ Vikström Kari, Asbesti asuinkerrostalossa, Rakennustieto Oy, Helsinki 1993

/13/ KH 90-00183 Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, suoritusohje, Rakennustietosää-tiö, Helsinki 1993

19

LIITE 1 (1/2)MARKKINOINTIKIRJE

LÄMPÖ OYLämpöosasto

Arvoisa asiakkaamme


Kaukolämpölaitteet ovat hyvin käyttäjäystävällisiä ja vähän huoltoa vaativia.Järkevän energiakäytön takia olisi kuitenkin hyväksi tarkistaa siirtimien, säätimi-en ja näiden oheislaitteiden toiminta ja kunto määräajoin. Säännöllinen kunnonja toiminnan tarkastus on syytä aloittaa jo yli 5 vuotta vanhoille laitteille.

Tarjoamme Teille kaukolämmityslaitteiden katselmusta hintaan mk.

Katselmuksen tarkoituksena on selvittää kaukolämmityslaitteiden kunto jatoimivuus. Katselmuksen sisältämät työt on esitetty tarjouksemme liitteenä.Katselmuksen perusteella Teille annetaan raportti toimenpidesuosituksineen.Niiden avulla kiinteistön kaukolämmityslaitteet saadaan sellaiseen kuntoon, ettätoimintavarmuus, käytön taloudellisuus ja jäähdytys ovat parhaat mahdolliset.

Mikäli tarjouksemme kiinnostaa Teitä, pyydämme ottamaan yhteyttä KariKatselmoijaan, puh. 111 22.

Kaukolämpöterveisin

LÄMPÖ OY

Kauko Lämmittäjä Kari Katselmoija

LIITTEET Katselmuksen sisältö

20

LIITE 1 (2/2)

KATSELMUKSEN SISÄLTÖ

TARKASTUSKOHTEET:

1. Lämpötilojen ja paineiden luenta ja kirjaaminen.

2. Lämmönjakohuone* sisäänpääsy ja lukitus* laitteiden huoltotila ja valaistus* ilmanvaihto ja viemäröinti* kytkentäkaaviopiirustus ja laitteiden käyttöohjeet

3. Mittauskeskus* Mittarinluku/lämmönkäyttöilmoitukset* Mittarit, laitteet ja varusteet* Paine-ero

4. Lämmönsiirtimet* tekniset tiedot, mitoitus* tiiviys* toiminta, lämmitysteho, jäähdytys

5. Säätölaitteet* tekniset tiedot* säätöventtiilien toiminta ja mitoitus

6. Sulkuventtiilit* toiminta ja tiiviys* yleiskunto

7. Pumput* tekniset tiedot ja mitoitus* yleiskunto ja käyntiääni, toiminta

8. Paisunta- ja varolaitteet* toiminta* paisuntasäiliön esipaine* hälytyslaitteet

9. Putkistot ja eristykset* yleiskunto ja tuenta* eristykset

10. Varusteet* lämpö- ja painemittarit, ilmanpoistot, tyhjennykset* liitokset

KÄYTÖN OPASTUS

RAPORTOINTIAsiakkaalle toimitetaan katselmusraportti, joka sisältää katselmuspöytäkirjat,selvityksen energiankulutuksesta, yhteenvedon havaituista vioista ja puutteistasekä toimenpide-ehdotukset.

21

LIITE 2Tilauslomake

As Oy AsiakasTauno TeikäläinenKuluttajakuja 399100 KAUKOLÄMPÖKYLÄ

TILAUS

Kiitämme tarjouksestanne ja tilaamme sen mukaan kaukolämmityslaitteiden katselmuksenhintaan mk

/ 199 Allekirjoitus

Nimen selvennys

KIINTEISTÖTIEDOTKIINTEISTÖ:

Nimi:

Osoite:

RAKENNUKSET:Rakennustilavuus m Rakennusten lkm kpl3

Huoneistojen lkm kpl Liikehuoneistojen lkm kpl

Asukkaiden lkm kpl Valmistumisvuosi kpl

LISÄTIETOJA:Käyttöveden kulutus m /vuosi Lämpimän käyttöveden3

kulutus (jos tiedossa) m /vuosi3

Onko olemassa todettuja ongelmia, esim.: kyllä ei* Lämmitysjärjestelmään joudutaan lisäämään vettä viikoittain * Huoneistojen sisälämpötilojen välillä on huomattavia eroja (yli 3 �C) * Onko kiinteistössä tehty asbestikartoitus? * Suoritetut energiansäästötoimenpiteet (mitä ja milloin?):

MUUTA:

YHTEYSTIEDOT:Henkilö jonka puoleen Lämpölaitos voi kääntyä jatkotoimenpiteitä varten: Isännöitsijä ( ), huoltoliike ( ), kiinteistön hoitaja ( )

Nimi Puh. toimeen

Osoite Puh. kotiin

22

LIITE 3 (1/2)Katselmuspöytäkirjat

Ensiöpuolen pääsulkuventtiilit

Putkiston eristykset

Ilmanvaihto ja viemäröintiLaitteiden huoltotilat ja valaistus

Hälytykset

TARKASTUSKOHDE HUOMAUTUKSIAon ei

LÄMMÖN-JAKO-HUONE

Sisäänpääsy ja lukitus

LÄMPÖLAI-TOKSENMITTAUS-KESKUS

PUTKISTOJAERISTEET

Lämmönkäyttöilmoitukset / luenta

Lianerotin (tarvittaessa puhdistettu)Mittarit, laitteet ja varusteet

SULKU- JARYHMÄ-VENTTIILIT

Ensiöpuolen kesäsulkuventtiilitToisiopuolen sulkuventtiilit

MITTARITJA VA-RUSTEET

Ensiöpuolen lämpö- ja painemittaritEnsiöpuolen ilman- ja vedenpoistot

Putkisto ja liitokset

Kiinteistö

Osoite

Asiakas n:o

Asiakkaan edustaja

Putkiston tuenta

Lisätietoja

Katselmuksen suorittajan allekirjoitusKuntoarvio: 1 = Uusittava ensi tilassa2 = Korjauksen / huollon tarpeessa3 = Uusimiseen varauduttava4 = Käyttökelpoinen useita vuosia5 = Uusi / lähes uutta vastaava

Kuntoarvio

Kunnossa

Kytkentäkaaviopiirustus ja ohjeet

Putkisto ja eristykset

-------

Toisiopuolen lämpö- ja painemittaritToisiopuolen ilman- ja vedenpoistotToisiopuolen säätölaitteet

Lämmönsiirtimien eristykset

LAITEKATSELMUSPÖYTÄKIRJA

____.____.19____ klo ___.___

Malli / valmistusvuosiTeho kWLämpötilat ensiö/toisio

ensiö/toisioC

Painehäviö kPa

Käyttövesi Lämmitys IlmastointiValmistaja

/ //

//

//

//

_ _ _ _ _ _

LÄMMÖNSIIRTIMET

ValmistajaSÄÄTÖ-VENT-TIILIT DN / kvs / / /KIERTO-VESI-PUMPUT

Valmistaja

PAISUNTA-JA VARO-LAITTEET

Malli / juoksup.

/ /Verkon paine / esipaineTuotto / / /

/ / /

/ /kpaPaisuntas. tilav. / varov. av. pain.kPa

// /Täyttöventt. kunnossa / lisävesitarve normaali

dm³/s / kPa

Malli

/ -

Eristeissä asbestia

KuntoarvioKuntoarvio

Kuntoarvio

KuntoarvioKuntoarvioKuntoarvio

Kuntoarvio Kuntoarvio Kuntoarvio


dm3

onononon

23

LIITE 3 (2/2)Katselmuspöytäkirjat

24

LIITE 4Asbestin esiintymisestä

Asbestia on käytetty rakennuksissa sekä eristeenä että rakennusmateriaa-lina ennen vuotta 1979 sekä jonkin verran aina vuoteen 1985 asti, jonkajälkeen käyttö on osittain lopetettu.

Asbestin esiintyminen kiinteistössä sijoittuu useampaan erityyppiseenkohteeseen. Rakennusmateriaalina asbestia alettiin käyttää 1920-luvulla jasen käyttö oli laajinta 1960-1970 lukujen vaihteessa. Asbestia käytettiinmm. seuraavissa rakennusmateriaaleissa:* ruiskutetut eristeet: katot, ilmanvaihtokanavat* lämmöneristemassat: putket, kattilat varaajat* asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, vesi- ja viemäriputket,

ilmanvaihtokanavat* lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamas-

salaatat* bitumituotteet; liimat, huopakatteet, vedeneristysaineet, bitumimaalit* tasoitteet; julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit ja asbestipahvi

Haitallisimpia ovat ruiskutus ja eristemassat. Niistä vapautuu asbestikuitujahelpommin kuin muista tuotteista, joissa asbestikuidut ovat sidosaineisiinsidottuja.

Asbesti, ehkä ruiskutusmassoja lukuunottamatta, on usein vaikea tunnis-taa silmämääräisesti. Asiantuntijat tunnistavat mahdolliset asbestia sisältä-vät kohteet (esim. putkieristeet) ulkonäön, tuotetyypin ja rakennustietojenperusteella. Varmuus asbestin olemassaolosta saadaan materiaalinäyt-teen asbestianalyysilla. Analyyseja tekee mm. Työterveyslaitos. Selvänäpikatunnistuksena voidaan pitää sitä, että asbestieristeen pinta on kovaeikä se jousta kevyesti puristettaessa.

KÄYTTÖVEDEN LÄMMÖNSIIRTIMEN VUOTOTESTI

Sulje kaukolämpöputkien pääsul-kuventtiilit mittauskeskuksesta.Ensin suljetaan tuloputken sulku-venttiili paineiskun välttämiseksi.

Kauko-lämpöpuolenpainemittarin

osoittamapaine


osoittamapaine


osoittamapaine


osoittamapaine

Päästä paine pois kaukolämpö-putkista, avaamalla hetkeksi kaukolämpöputkessa oleva tyh-jennys- tai ilmanpoistoventtiili.Varo kuumaa vettä!

Avaa käyttöveden lämmönsiir-timeen tulevan kylmän vedensulkuventtiili, seuraten saman-aikaisesti kaukolämpöpuolenpainemittaria.

Käyttöveden lämmön-siirtimessä on toden-

näköisesti vuoto.

Tee tarvittavat ilmoitukset

Tarkista painemitta-reiden ja venttiilientoiminta.

Sulje käyttöveden lämmönsiirti-meen tulevan kylmän vedensulkuventtiili ja laske paine poiskäyttövesiverkosta avaamallalämminvesihana.

Käyttöveden lämmön-siirrin on todennäköi-

sesti kunnossa.

Uusi testi määräajoin.

Laskee tasai-sesti alas

Ei laske

Ei laske Laskee alas

Eilaske

Nousee

Ei nouse

Nouseeuudestaan

Kaukolämpöputkien pää-sulkuventtiilit eivät pidä

tai siirtimessä on vuoto.

Laskee

Ei nouse uudestaan

Selvitä mahdollisen vuodon suuruus ja anna ohjeetasiakkaalle. Jos vuoto on suuri, on lämmönsiirrin sul-jettava pois käytöstä tai sen käyttöä on rajoitettava.

Tarkista asiat varmistaaksesi oikeat johtopäätökset!

25

LIITE 5Käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti

26

LIITE 6Veden ominaisuuksia: tiheys � ja ominaislämpö cp

Lämpötila Tiheys Ominaislämpö�C � c

kg/m kJ/kg�C3p

0 999,84 4,218

5 999,97 4,203

10 999,70 4,192

15 999,10 4,185

20 998,21 4,181

25 997,05 4,179

30 995,65 4,177

35 994,03 4,177

40 992,22 4,177

45 990,21 4,178

50 988,04 4,180

55 985,69 4,182

60 983,20 4,184

65 980,55 4,187

70 977,77 4,190

75 974,84 4,193

80 971,79 4,197

85 968,61 4,201

90 965,31 4,206

95 961,89 4,211

100 958,41 4,216

105 954,67 4,223

110 950,85 4,230

115 946,95 4,237

120 942,90 4,245

27

LIITE 7 (1/9)Katselmusraportti, esimerkki

LÄMPÖLAITOS RAPORTTILämpöosastoMatti Meikäläinen 29.03.1995

As Oy AsiakasTauno TeikäläinenKuluttajakuja 333101 KAUKOLÄMPÖKYLÄ

KAUKOLÄMPÖLAITTEIDEN KATSELMUS

PERUSTIEDOT

KohdeNimi As Oy AsiakasOsoite Kuluttajakuja 3Tontti/kortteli 12/6621Asiakas no 987600

KiinteistötiedotRakennusvuosi 1977Rakennustilavuus 1930 m3

Kerrosala 565 m2

Asuntojen määrä 3 kpl

KaukolämpöliittymäLiittymisvuosi 1977Tilausvesivirta 0,6 m /h on rajoittamaton3

Kaukolämpöenergian kulutus

Kiinteistön normeerattu (=sääkorjattu) kaukolämpöenergian kulutusvuosina 1992 - 1994 on ollut keskimäärin 123,4 MWh/a ja vastaavaominaiskulutus 63,9 kWh/m /a.3

KATSELMUKSET KOHTEESSA

Kiinteistön kaukolämpölaitteiden katselmus on tehty 28.03.1995 liittee-nä olevien toiminta- ja laitekatselmuspöytäkirjojen mukaisesti.

Katselmus on rajoittunut pääasiassa lämmönjakohuoneessa sijaitsevi-en kaukolämpölaitteiden kunnon ja toiminnan selvittämiseen.

28


HAVAITUT VIAT JA PUUTTEET

Kohteessa suoritetun katselmuskäynnin yhteydessä havaitut viat ja puut-teet on kirjattu liitteenä oleviin katselmuspöytäkirjoihin.

Katselmuskäynnin sisältämien mittauksien perusteella totesimme, ettälämmityksen lämmönsiirrin ei toimi sille asetettujen vaatimusten edellyttä-mällä tavalla. Sen lämmönsiirtokyvystä on jäljellä vain n. 60 % (siirrin eijäähdytä kaukolämpövettä tarpeeksi).

Lämmönsiirrin on tyyppiä, jolle on ominaista likaantumisesta johtuva läm-mönsiirtokyvyn heikkeneminen eikä sen puhdistamiseksi ole löydetty käyt-tökelpoista menetelmää.

Lämmönjakokeskuksen säätölaitteiden toiminnassa on puutteita ja niidenkunto on huono.

Lämmönjakokeskuksessa olevan uima-allaslämmitysjärjestelmän säätö eitoimi. Toimivan säädön aikaansaaminen edellyttäisi säätölaitteen uusimi-sen lisäksi kytkentämuutoksia.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Lämmityksen lämmönsiirrin on uusittava ennen seuraavan lämmityskau-den alkua, mikäli haluatte välttyä lämmityshäiriöiltä. Kokemustemme mu-kaan kyseinen lämmönsiirtimen lämmönsiirtokyvyn heikentyminen eteneekiihtyvällä vauhdilla ja aiheuttaa lopulta lämmön puutetta.

Koska myös säätöventtiilit ovat uusimisen tarpeessa, on tarkoituksenmu-kaista ja taloudellisti perusteltua, että koko lämmönjakokeskus (lämmön-siirtimet, säätöventtiilit, pumput ja näihin kuuluvat varusteet) uusitaan ns.kokonaisuusintana.

Lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä lisätään tällä hetkellä puut-tuvat lämpö- ja painemittarit kaukolämpöjohdon tulo- ja paluuputkeen pää-sulkujen jälkeen sekä korjataan puutteet ilmanpoistolaitteissa.

Em. ehdotuksemme mukainen lämmönjakokeskuksen kokonaisuusintaasennustöineen maksaa arviolta 35.000 mk.

Ehdotamme myös, että kiinteistön uima-allaslaitteiden kytkentä, asetusar-vot ja toiminta tarkastetaan ja tarvittaessa saatetaan kuntoon. Lämmönja-kohuoneessa sijaitsevien uima-allaslämmityslaitteiden osalta se tarkoittaavähintään säätölaitteen uusimista ja kytkennän muuttamista. Ohessa onesitys uima-allaslaitteiden kytkennäksi.

29

LIITE 7(3/9)Katselmusraportti, esimerkki

LAITTEIDEN MITOITUSTIEDOT

Liitteenä olevat taulukot, "Lämmönjakokeskuksen laitteiden mitoitus" ja"Lämmitystekniset tiedot" on täytetty niiden mitoitustietojen osalta, jotkakatselmuksessa tehtyihin mittauksiin ja lämmönkulutustietoihin perustuvillalaskelmilla on selvitetty.

Em. mitoitustietoja voi käyttää hyväksi laiteuusintojen laitemitoituksessa.

Kaukolämmityslaitteiden kytkentäkaavio on myös liitteenä.

LÄMPÖLAITOKSEN LAADUNVALVONTA

Lämmöntoimitusehtojen mukaisesti lämpölaitos tarkastaa kaukolämpölait-teita (myös muutostöitä) koskevat suunnitelmat ennen asennustöidenaloittamista ja asennustyön ennen käyttöönottoa.

Laadunvalvonnan ja tarkastustoiminnan tavoitteena on taata kaukolämpö-asiakkaalle korkealaatuinen ja turvallinen lämmitysjärjestelmä.

Lisätietoja antavat:

Matti Meikäläinen puh. 1234 567Hannu Heikäläinen puh. 1234 568

Asiakaspalvelutoimisto

Matti MeikäläinenMatti Meikäläinen

LIITTEET Toimintakatselmuspöytäkirja 28.03.1995Laitekatselmuspöytäkirja 28.03.1995Taulukko "Lämmönjakokeskuksen laitteiden mitoitus"Taulukko "Lämmitystekniset tiedot"Kaukolämmityslaitteiden kytkentäkaavioUima-allaslämmityslaitteiden kytkentäsuositus

KAUKOLÄMPÖKIERTOVEDEN PAINE-ERO ( bar )Painemittareidennäyttämät

Alkutilanne

Paluu suljettu

Tulo suljettu

Tulo ja paluusuljettu

Tuloputkenmittari

Paluuputkenmittari

Paine-ero( tulo - paluu )

= käytettävissä oleva paine-ero

MITTAUSKESKUSLämpö-määräKiertov.määrä

MWh

Virtauksenrajoitin

Virtauksenrajoitt.toiminta tarkastettu

TOIMINTAKATSELMUSPÖYTÄKIRJA

Katselmuksen suorittajan allekirjoitus

LÄMMITYS-TEHON MIT-TAUKSET Paluu (T3) Meno (T4)Paluu (T2)Tulo (T1)

Määrä

Kaukolämpöveden virtaus

Aikamin. sek.

Mitatut lämpötilat ( °C )

Ulkoilmanlämpötila

Ensiö Toisiodm³m³

1.

2.

3.käyttöv.

TOIMINTALÄMPÖTILAT ( °C ) KÄYTTÖVESI

LÄMMITYS

ILMASTOINTI

KAUKO-LÄMPÖVESI

ULKOILMANLÄMPÖTILA

Lämminvesi Lämm. kiertovesi Kylmävesi

Tulo

Paluu

Ensiöpaluu

Ensiöpaluu

Ensiöpaluu

Meno

Meno

Meno Paluu

Paluu

Paluu

ILMASTOINTIVERKON SÄÄTÖASETUKSETLÄMMITYSVERKON SÄÄTÖASETUKSET

Kiinteistönlaitteet saatettualkutilanteeseen

Lisätietoja

Laitteiden käytön opastus annettu

Kiinteistö

Osoite

Asiakas n:o

Asiakkaan edustaja

Käyttöveden läm-pötilan asetusarvo

Ilmanvaihto:

ASETUKSET JA TOIMINTATILAKeskimääräinensisälämpötila

Säätötapa:suhteell.1/11/1 / 1/2

pakkasraja- ____ °C

Käyttöveden esilämmitin

PainovoimainenKoneell. poisto

Koneell. ilmanv.

Lämm. talteenottokäy ei käy

käy ei käy

on eilämm. ilmast.

Käyttö-vesisiirtimenvuototestitehty

m³oneionei

on ei

lämm.ilmast.

lämm.ilmast.

Yöpudotus ____ °C klo ___ - ___ Yöpudotus ____ °C klo ___ - ___

°C °C

-=

==

-

-

80

70

50

60

40

30

20 - 30- 20- 1001020Ulkoilman lämpötila ( °C )

90

Men

oved

en lä

mpö

tila

( °C

)

80

70

50

60

40

30

20 - 30- 20- 1001020Ulkoilman lämpötila ( °C )

90

Men

oved

en lä

mpö

tila

( °C

)

Tauno Teikäläinen987600As Oy Asiakas

Kuluttajakuja 3

28 03 95 10 20

63

60 38

mittari puuttuu

9149

- 8,1 --

n. 22 n. 60

X

- Lämmityksen lämmönsiirrin ei toimi mitoitusarvojensa mukaisesti ?- Käyttöveden lämpötila ja asetusarvo korkeat ?

XMatti Meikäläinen

8,46,8

8,4

460344

128364

X

X

X - 8,1 90,4 53,6 59,238,5 100 15 11

XX

-

X

X

X X

X

mittari puuttuu

mittari puuttuu

--

--

Ei mitta

ria--

-

X

30


Ensiöpuolen pääsulkuventtiilit

Putkiston eristykset

Ilmanvaihto ja viemäröintiLaitteiden huoltotilat ja valaistus

Hälytykset

TARKASTUSKOHDE HUOMAUTUKSIAon ei

LÄMMÖN-JAKO-HUONE

Sisäänpääsy ja lukitus

LÄMPÖLAI-TOKSENMITTAUS-KESKUS

PUTKISTOJAERISTEET

Lämmönkäyttöilmoitukset / luenta

Lianerotin (tarvittaessa puhdistettu)Mittarit, laitteet ja varusteet

SULKU- JARYHMÄ-VENTTIILIT

Ensiöpuolen kesäsulkuventtiilitToisiopuolen sulkuventtiilit

MITTARITJA VA-RUSTEET

Ensiöpuolen lämpö- ja painemittaritEnsiöpuolen ilman- ja vedenpoistot

Putkisto ja liitokset

Kiinteistö

Osoite

Asiakas n:o

Asiakkaan edustaja

Putkiston tuenta

Lisätietoja

Katselmuksen suorittajan allekirjoitusKuntoarvio: 1 = Uusittava ensi tilassa2 = Korjauksen / huollon tarpeessa3 = Uusimiseen varauduttava4 = Käyttökelpoinen useita vuosia5 = Uusi / lähes uutta vastaava

Kuntoarvio

Kunnossa

Kytkentäkaaviopiirustus ja ohjeet

Putkisto ja eristykset

--------

Käyttövesipuolen ryhmäventtiilit

Toisiopuolen lämpö- ja painemittaritToisiopuolen ilman- ja vedenpoistotToisiopuolen säätölaitteet

Lämmönsiirtimien eristykset

LAITEKATSELMUSPÖYTÄKIRJA

____.____.19____ klo ___.___

Malli / valmistusvuosiTeho kWLämpötilat ensiö/toisio

ensiö/toisioC

Painehäviö kPa

Käyttövesi Lämmitys IlmastointiValmistaja

/ //

//

//

//

_ _ _ _ _ _

LÄMMÖNSIIRTIMET

ValmistajaSÄÄTÖ-VENT-TIILIT DN / kvs / /KIERTO-VESI-PUMPUT

Valmistaja

PAISUNTA-JA VARO-LAITTEET

Malli / juoksup.

/ /Verkon paine / esipaineTuotto / / /

/ / /

/ /kpaPaisuntas. tilav. / varov. av. pain.kPa

// /Täyttöventt. kunnossa / lisävesitarve normaali

dm³/s / kPa

Malli

/ -

Eristeissä asbestia

KuntoarvioKuntoarvio Kuntoarvio

Kuntoarvio

Kuntoarvio

Kuntoarvio

Kuntoarvio

Kuntoarvio

Kuntoarvio


dm3

onononon

31


Urakoitsijan merkinnät Lämpölaitoksen merkinnät

Kohteen tunnistetiedot

Kaukolämpöenergian kulutus / vuosi MWh/a

LÄMMITYSTEHON ERITTELY ( kW )

Johtumisja vuoto

Ilman-vaihto YhteensäMitoitusLaiteryhmä Johtumis

ja vuotoIlman-vaihto Yhteensä

Täyden ilmanvaihdon alimmas-sa ulkolämpötilassa

Paikkakunnan mitoitusulkoläm-pötilassa- -

KAUKOLÄMMITYKSEN LÄMMITYSTEHOTLAITERYHMÄKOHTAISESTI ERITELTYNÄ

Käyttövesipiiriin liitetyt lämm. laitt.

Lämmityspatterit

Kiertoilmapatterit

Ilmanvaihtopatterit

--

---

-

____ kpl

____ kpl

Rakennustilavuus normin RT 120.12 mukaan

Asuntojen lukumäärä, (Liikehuoneistojen yms. lukumäärä)Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama

LÄMMITYSTEHOT YHTEENSÄ

+ Teho lämmön talteenotosta

TARVITTAVA KAUKOLÄMPÖTEHO

LISÄTIETOJA:

LÄMMITYSTEKNISET TIEDOT

m

kpldm /s

3

3

Rakennuksen käyttötarkoitus

Sisälämpötila

kpl

C

Rakennusten lukumäärä

-

Jälkilämmityspatterit ____ kpl

Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä)

-

dm /s3 dm /s3

C - C

_____ C _____ C

+ Muu lämmitysteho

ASUINRAKENNUS ( VALM. VUOSI 1977 )1

1 930

0,52

29

45 558045

1329

42

-42

0,16

322

-

MITOITUKSEN PERUSTANA ON NORMEERATTU ENERGIANKULUTUS ( v. 1991 - 93 )

123 MWh/a JA TODETUT LÄMMITYSVERKON TOIMINTALÄMPÖTILAT 45 - 80 °C.

1118 11

2220

2220

123

2

29.03.1995 LÄMPÖOSASTO/MMnenAS OY ASIAKAS, Kuluttajakuja 3

32


LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUSLÄMMÖNSIIRTIMET

SÄÄTÖVENTTIILIT

KIERTOVESIPUMPUT

VERKOSTO, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET

ensiö toisio

ValmistajaMalliTeho

VirtausLämpötilatPainehäviö

Koko / kvs-arvo

Nostokorkeus

Moottorin ottama teho

Verkon tilavuus / Verkon painehäviö

Paisuntasäiliön tilavuus / - esipaineVaroventtiilin koko / - avautumispaine

Laite Mitoitus

LISÄTIETOJA:

kplN:o

RakenneaineSuunnittelupaine

Käyttövesi P 1 Lämmitys P 2 Ilmastointi P 3

Lämmitysverkko Ilmastointiverkko

ValmistajaMalliVirtausPainehäviö

ValmistajaMalli / - lisätiedotVirtaus

Yksikkö

Käyttövesi TV 1

Käyttövesi LS 1

Lämmitys TV 2

Lämmitys LS 2 Ilmastointi LS 3

Ilmastointi TV 3

ensiö toisio ensiö toisio

Yksikkö

kW

kPa

MPa

kPa

kPaW

DN / kvs / / /

//

//DN / kPa

- - - - - -

dm / s3

dm / s3

dm / kPa3

dm / s3

C - C

/ / / /

dm / kPa3 / /

LÄMPÖLAITOKSEN ILMOITTAMA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PAINE-ERO : kPa

97 29

0,52 0,52 0,11 0,2070 25 10 55 115 50 8045

20 20 10 101,6 1,0 0,6

0,52 0,1131 38

20 3,4 15 0,63

0,30 0,2030 35

300 2225 5015 250

1,6

60

Esim.

29.03.1995 LÄMPÖLAITOS/MMnen

33


a

TE2B

TV1

TV2

P2

PI TI

PI TI

PI

TI

PI

TI

TI

M

PS

aH

LS 2

LV

KV

HSOhjauskeskus

Säätölaitekeskus TC2KIS

Lm

Lp

Pj

KL

TE1

TE2A

Läm

pöla

itos

Asi

akas

H

P1 M

TI

LVK

KL

HS

LS 1

KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KYTKENTÄKAAVIO

AS OY ASIAKAS, Kuluttajakuja 3

LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ

LÄMMITYSVERKON MENOVEDEN LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ

Omavoimainen säätöventtiili TV 1 säätyy käyttövedenlämpötilan tuntoelimen TE 1 mittausarvon perusteella,pitäen käyttöveden lämpötilan vakiona. Ohjearvo 55 C.

Säätökeskus TC 2 ohjaa säätöventtiiliä TV 2 menovedenlämpötilan tuntoelimen TE 2A ja ulkoilman lämpötilan tun-toelimen TE 2B mittausarvojen perusteella, pitäen lämmi-tysverkkoon lähtevän menoveden lämpötilan säätökeskuk-sen asetusarvojen mukaisena.

LÄMMITYSVERKON TOIMINTALÄMPÖTILAT

80

70

50

60

40

30

20

CM

eno-

ja p

aluu

vede

n lä

mpö

tila

- 30- 20- 1001020Ulkoilman lämpötila C

34


UIMA-ALLASLÄMMITYSLAITTEIDEN KYTKENTÄ(lämmönjakohuoneessa sijaitseva)

TV

TI

H

LV

LVK

UIMA-ALLAS

TI

TI

TI

TE

M

P

Suodatin

Lämmönsiirrin

LÄMMÖNJAKO-KESKUS

TI

H

LV

LVK

UIMA-ALLAS

TI

TI

TI

TE

M

P

Suodatin

Lämmönsiirrin

LÄMMÖNJAKO-KESKUS

TV

Nykyinen

Suositus uudeksi(periaate)

sääto-laitteistopurettuosittain

As Oy Asiakas, Kuluttajakuja 3

TOIMINTASELOSTUSOmavoimainen säätöventtiili TVsäätyy uima-allasveden lämpötilan tuntoelimen TE mittausarvon perus-teella.

Lämpötilansäädön asetusarvoksiasetetaan haluttu uima-allasvedenlämpötila.

Tuntoelin sijoitetaan uima-altaaltalämmönsiirtimelle tulevaan putkeenmahdollisimman lähelle lämmönsiir-rintä siten, että se tuntee lämmön-siirtimessä tapahtuvan lämpenemi-sen silloinkin, kun pumppu P on py-sähtyneenä.

35


Documents

KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS - energia.fi · * Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä todetaan, onko asbestia. * Asbestieristeiden ollessa rikki tarkastustyötä ei tehdä. Kiinteistön