Kauppapolitiikka 1/2013

VAPAAN KAUPANTAHTO

EU puolustautuu protektionismin peikkoa vastaan neuvottelemalla vapaakauppasopimuksista.

›› Kauppaa ja kehitystä kännyköillä ›› 20 vuotta kasvanut Australia katsoo Aasiaan

www.kauppapolitiikka.fi

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTInro 1 | 2013 irtonumero 9 €

JAN STORE:

EU on jakautunut

kauppapoliittisissa

neuvotteluissa kahteen

leiriin.

Etelä-Korea:Yritykset hyötyvät vapaakaupasta

EU:n ja USA:n vapaakauppa-neuvottelut alkavat

Kontit kohti Yhdysvaltoja. EU ja Yhdysvallat aloittavat vapaakauppasopimusneuvottelut. Neuvottelut ovat tärkeät myös Suomelle.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

ESKOHAMILO

”Vanha kunnon kauppapolitiikka ei ole mihinkään hävinnyt.”

Minulta on kysytty, miksi ulkoministeriön kauppa-poliittisen osaston nimi muuttui tämän vuoden alusta taloudellisten ulko-suhteiden osastoksi.

Vastaus on yksinker-tainen: osasto astuu myös nimensä osalta nyky-päivään. Käytännön työssä tämä on tapahtunut jo vuosia sitten. Nimike ”taloudelliset ulkosuh-teet” kuvaa monessa mielessä paremmin teh-täväkenttää, joka tänä päivänä todella kattaa kaikki taloudelliset suhteet ulkomaailmaan, tie-tysti monelta osin yhdessä muiden viranomais-ten ja toimijoiden kanssa. Ja kun miltei asiaan kuin asiaan liittyy taloudellisia aspekteja, talou-dellisten ulkosuhteiden osaston lusikka on monessa sopassa mukana.

Vanha kunnon kauppapolitiikka ei tieten-kään ole mihinkään hävinnyt, vaan se on edel-leenkin tärkeä osa taloudellisia ulkosuhteita. Mutta eikö Euroopan unioni vastaa kauppa-politiikasta, kysyy joku.

Kyllä, kauppapolitiikka kuuluu komission toimivaltaan. Ja hyvä niin, koska vaikeaa on kuvitella, että Suomi kykenisi tarvittaessa yksin puolustamaan etujaan neuvotteluissa maailman suurten kauppamahtien kanssa.

Komissio ei kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan se hoitaa tehtäväänsä jäsenmaiden muodos-taman perustan pohjalta. Jäsenmaiden kautta komissiolle kanavoituvat näkemykset vaikkapa vapaakauppasopimusten pykälistä, pieniä yksi-tyiskohtia myöten, tai jäsenmaiden markkinoilla kohtaamista kaupan esteistä, jotka komissio pystyy suuremmalla painoarvollaan paremmin raivaamaan pois kauppavirtojen tieltä. Käytän-nön esimerkkejä riittää miten paljon hyvänsä. Tätäkin työtä taloudellisten ulkosuhteiden osasto tekee tiiviissä kontaktissa elinkeinoelä-män kanssa.

Jäsenmaiden ja komission vuorovaikutus toi-mii kauppapolitiikan kohdalla hyvin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö jäsenmailla olisi kauppa-politiikassa usein erilaisia näkemyksiä – Suo-men voimakkaasti tukema vapaan mutta sääntö-pohjaisen kaupan linja ei välttämättä aina käy täysin yksiin esimerkiksi joidenkin eteläisen Euroopan maiden katsannon kanssa. Suomen ja suomalaisten virkamiesten harteilla on näke-mystemme puolustaminen ja edistäminen.

Toisen herätteen osastomme nimenmuutok-selle juuri tässä vaiheessa antoi maan hallituk-sen hyväksymä taloudellisten ulkosuhteiden toi-mintaohjelma ja siihen niveltyvä Team Finland -toiminta. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kovaa, ja Suomen tulee jatkossa pystyä kokoa-maan, yhdensuuntaistamaan ja yhdistämään vientiä ja kansainvälistymistä edistävät voi-mansa siten, että saavutamme parhaan mahdol-lisen tuloksen. Tähän tähdätään Team Finland -toiminnalla, jonka ytimeen luontevasti asettuu myös ulkoministeriö verkostoineen.

Ministeri(ö)n ”ohjeen” mukaan jokaisessa esityksessä on oltava kolme pääpointtia. Niinpä saanen piakkoin tästä tehtävästä pois siirtyvän oikeudella painottaa kolmantena seikkaa, jota korostin jo muutama vuosi sitten tehtävään tul-lessani: Suomen tulee omilla toimillaan pystyä säilyttämään kilpailukykynsä muihin maihin verrattuna. Suomi on onneksemme sen verran pieni, että selvitäksemme maailmantalouden kisailussa meille riittää menestyksen kakussa kapeakin sektori – jos osaamisemme on huippu-tasoa. Mutta tällöinkin edellytyksenä on se, että tuotteidemme tai palvelujemme hintataso on sellainen, että ne ostajalle tai kumppanille kel-paavat.

Tältä pohjalta taloudellisten ulkosuhteiden osastolla on hyvät lähtökohdat toimia Suomen viennin, kansainvälistymisen ja hyvinvoinnin puolesta. ›‹

Minulta on kysytty

pääkirjoitus

Alivaltiosihteeri

3nro 1|2013 Kauppapolitiikka

3 Pääkirjoitus

6 VIP-vieras Jan Store seisoo aitiopaikalla, kun EU:ssa

neuvotellaan kauppapolitiikasta.

14 Minne mielit, suomalaisyritys? Yritykset tähyävät perinteisille markkinoille.

Siellä kohdataan myös eniten kaupan esteitä.

20 Kännykässä kehityksen siemen Mistral Mobile yhdistää kehitysmaissa

bisnestä ja kehitystä.

24 Protektionismin peikko Talouskriisi ja Kiinan nousu ovat johtaneet

uusien suojamuurien pystyttämiseen.

28 Vaihto vapaalle Etelä-Korean kanssa vapaakauppa-

sopimus jo on, nyt hierotaan sopua

Kanadan ja pian Yhdysvaltojenkin kanssa.

6”EU:ssa emme ole vielä täysin ymmärtäneet, mitä kaikkea palvelujen vapaa liikkuvuus voi tarkoittaa.”JAN STORE

nro 1 | 2013

sisä

ltö KESKIAUKEAMALLA

LIITE TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON HENKILÖKUNNASTA

20

24

››

4 Kauppapolitiikka nro 1|2013

http://issuu.com/action/page?page=3






10 Lyhyesti

17 Anttonen Energiavallankumous

18 Kentän ääni Juha Parikka

Canberra

36 Lue Blogi, nettikolumni ja pamfletti

37 Q&A Kauppapolitiikka on myös yritysten asia

38 50 vuotta sitten Euroopan integraatio käännekohdassa

39 Kolumni Vahva eurooppalainen talous

28

PALSTAT

JULKAISIJA

Ulkoasiainministeriö

PÄÄTOIMITTAJA

Anna-Kaisa Heikkinen

puh. 09 160 56350

[email protected]

TOIMITUSSIHTEERI

Riia Järvenpää

puh. 09 160 55814

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Matti Anttonen (pj), UM/TUO

Anna-Kaisa Heikkinen, UM/VKO

Esko Hamilo, UM/TUO

Simo Karetie, EK

Severi Keinälä, TEM

Jouni Mölsä, UM/VKO

Jukka Seppälä, Metso

Outi Torniainen, Finpro

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

MCI Press Oy

ILMOITUKSET

MCI Press Oy

puh. 09 2525 0250

[email protected]

TILAAJAPALVELU JA

OSOITTEENMUUTOKSET

Riia Järvenpää

[email protected]

PAINOPAIKKA

Scanweb Oy

PAINOS

9 000 kpl

PAPERI

UPM Fine 90/170g/m2

VASTAA LUKIJAKYSELYYN

s. 38ja voit voittaa

iPadin!

KAUPPAPOLITIIKKA

18

”Kauppapolitiikalla on suora yhteys talouskasvuun ja työllisyyteen.”MARJUT AKOLA

441 760









– On paljolti rohkeuskysymys, haluammeko olla avoimia ja uskoa siihen, että pärjäämme

kansainvälisessä kilpailussa, pohtii Jan Store, Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa.

– Lissabonin sopimuksen vaikutukset näkyvät kauppapolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa jo nyt. Asioita ei enää tarvitse hioa niin kauan, että kaikki ovat yksimielisiä, Kaisa-talossa kuvattu Jan Store toteaa.

6 Kauppapolitiikka nro 1|20136 Kauppapolitiikka nro 1|2013

Mitä kaikkea Euroopan unionin kauppapolitiikka voi Suomelle antaa? EU-suurlähettiläs Jan Store tekee Brysselissä töitä, jotta Euroopassa saataisiin kasvua talouskriisin jälkeen.

TÄMÄ TÄRKEÄ EU

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT VESA TYNI

7nro 1|2013 Kauppapolitiikka 7nro 1|2013 Kauppapolitiikka

PITKIEN PÄIVIEN AMMATTILAINEN

›› Suomen EU-edustuston ykkösmiehenä Jan Store toimii pysyvien edustajien komitean Coreper 2:n (Comité des Représentants Perma-nents) jäsenenä. Coreper 2 vastaa muun muassa ulko- ja turvallisuus-politiikkaan, ulkomaankauppaan, talouteen sekä oikeus- ja sisäasioihin liittyvien päätösten valmistelusta ennen ministerineuvoston käsittelyä.

– Suurin osa työajastani kuluu kokouksissa. Coreper kokoontuu pari kertaa viikossa, jolloin päivät venyvät helposti aamuvarhaisesta ilta-myöhään. Ministerineuvoston kokouksissa avustan tai tarvittaessa sijaistan ministeriä. Lisäksi osallistun Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Loput ajasta kuluu asioiden valmisteluun ja oman sadan hengen edus-tustomme pitämiseen trimmissä, Store kuvailee työtään.

Myös vieraiden isännöinti kuuluu olennaisena osana edustuston arkeen.

– Neljän ja puolen vuoden aikana pääministeri on vieraillut Brysse-lissä 35 kertaa. Kun jätän loppuraporttini, aion kertoa, että pääministe-rin osalta vierailutavoitteet täyttyivät täysin, Store sanoo ja muistelee lahjoittaneensa Matti Vanhaselle hänen viimeisellä pääministerivie-railullaan Brysseliä esittelevän kuvakirjan.

– Mielestäni kaupungissa yhtenään vierailleella henkilöllä on oikeus tietää, missä kaupungissa hän on käynyt. Auton ikkunasta lentoken-tältä kokouspaikalle nähty Bryssel jää kovin vieraaksi.

Jos ei ole määrä-enemmistössä, ei pysty vaikuttamaan asioihin loppuun asti.

EU:N YHTENÄ KESKEISENÄ tavoitteena kauppapolitiikassa on neuvotella unionin ulkopuolisten maiden kanssa monenkeski-sesti kaupan vapauttamisesta. Monenkeskiset neuvottelut Maailman kauppajärjestö WTO:n puitteissa – niin sanottu Dohan kierros – ovat jatkuneet kohta 12 vuotta. Hankalan talous-tilanteen vuoksi valtiot pyrkivät suojaamaan omia markkinoitaan kilpailulta. Myös näke-myserot esimerkiksi maatalous- ja teollisuus-tuotteiden markkinoille pääsyn edellytyksistä ovat hidastaneet neuvottelujen etenemistä.

Tässä tilanteessa Euroopan unioni on lähte-nyt solmimaan kahdenvälisiä kaupan vapaut-tamiseen ja tätä kautta talouskasvun luomi-seen sekä työllisyyden parantamiseen tähtääviä sopimuksia muun muassa eräiden maailman suurten talousmahtien, Latinalaisen Amerikan maiden, unionin lähivaltioiden ja Pohjois-Afri-kan maiden kanssa. Esimerkiksi hyvin tärkeä vapaakauppasopimus Etelä-Korean kanssa tuli voimaan toissa vuonna, ja sopimuksen vaiku-tukset ovat jo alkaneet näkyä kasvaneena kaup-pavaihtona.

– Neuvotteluissa on mukana myös poliitti-sia tavoitteita, ja sitä kautta laajemmat pyrki-mykset, Store huomauttaa.

Lissabonin sopimuksen myötä kauppa-politiikan osalta siirryttiin määräenemmistö-päätöksiin.

– Toki edelleen pyritään mahdollisimman suureen yksimielisyyteen. Mitä yhtenäisempi EU on, kun vapaakauppaneuvotteluja koskeva mandaatti hyväksytään, sitä suuremmalla pai-

On tärkeää, että Euroo-pan unionin sisämark-kinat saadaan hiottua loppuun asti. Esimer-kiksi palvelukaupassa on valtavasti potenti-aalia, mikä voisi syn-nyttää kasvua ja työ-paikkoja, Suomen

pysyvä edustaja, EU-suurlähettiläs Jan Store sanoo ja luonnehtii keskeneräisyyttä sisämark-kinapolitiikan suurimmaksi haasteeksi.

– Päätös palvelujen vapauttamisesta on tehty, mutta uuden lainsäädännön toimeen-pano on vaillinaista. EU:ssa emme ole vielä täysin ymmärtäneet, mitä kaikkea palvelujen vapaa liikkuvuus voisi Euroopalle antaa.

Olennaista on myös digitaalisten sisämarkki-noiden toteuttaminen, jotta loistaviin ideoihin pohjautuvat Angry Birdsin kaltaiset tuotteet pääsisivät laajoille markkinoille mahdollisim-man nopeasti.

– Eurooppa on tässä suhteessa edelleen liian pirstaloitunut. Käytännössä se tarkoit-taa, että markkinoille pyrkivällä yrityksellä täytyisi olla valmius sopia asiasta 27 jäsen-maan kanssa, koska kaikissa on erilainen lain-säädäntö. Esimerkiksi USA:ssa 250 miljoonaa kuluttajaa ovat välittömästi yrityksen ulottu-villa, Store vertaa.

Hän luonnehtii EU:n sisämarkkinoita hyvinvointimme peruspilariksi. Sisämarkki-noiden kautta on saatu jäsenmaiden keskuu-dessa aikaan tiiviyttä, joka puolestaan vahvis-taa vakautta ja rauhaa Euroopassa.

– Meidän täytyy kuitenkin seurata herkeä-mättä aikaamme ja ratkaista se, miten pysymme mukana kehityksessä, luomme eurooppalai-sille yrityksille edellytykset pärjätä kilpailussa ja tuomme uudet keksinnöt ja tuotteet tehok-kaasti kuluttajien ulottuville, hän kuvailee jat-kuvasti kehittyvien sisämarkkinoiden haasteita.


noarvolla pystymme neuvottelemaan vasta-puolen kanssa, Store painottaa.

Jäsenvaltiot tietävät, että määräenemmistö-päätöksissä prosessiin tulee tiettyjä pidikkeitä, eikä omasta kannasta ole hyödyllistä pitää kiinni hinnalla millä hyvänsä.

– Jos ei ole määräenemmistössä, ei pysty vaikuttamaan asioihin loppuun asti, Store huo-mauttaa.

LISSABONIN SOPIMUKSEN MYÖTÄ myös Euroopan parlamentti tuli tiiviimmin mukaan päätöksentekoon. Aiempaa useam-mista asioista, kuten kauppapolitiikasta, pääte-tään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli yhteispäätöksin neuvoston ja Euroopan parla-mentin kesken.

Storen mukaan tämän pelättiin hidastavan ja monimutkaistavan päätöksentekoa.

– Mikä tahansa uudistus vaikuttaa alussa juuri näin instituutioiden hakiessa yhteistyön muotoja, mutta pitkällä tähtäimellä toiminta tehostuu, 20 vuoden ajan EU-lainsäädäntö-prosessiin eri rooleissa tiiviisti osallistunut suurlähettiläs sanoo.

Itse asiassa edistystä on tapahtunut paljon. Valtaosa, reilut 80 prosenttia lainsäädännöstä hyväksytään nykyisin jo neuvoston ja parla-mentin ensimmäisessä käsittelyssä. Ajallisesti tällöin puhutaan parista vuodesta, usein lyhy-emmästäkin ajasta. Vielä kymmenen vuotta sitten lain hyväksymiseen saattoi kulua kol-mesta neljään vuotta.

– Parlamentin mukanaolo tuo lainsäädäntö-prosessiin myös erilaisia näkemyksiä, vaikut-teita ja paineita. Kansalaisyhteiskuntaa ja eri eturyhmiä pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla. Saattaa olla, että toisinaan yksittäistä vaikuttajakuntaa kuunnellaan liiankin her-kästi, Store huomauttaa.

– Parlamentissa taas pohditaan, pystyykö se turvaamaan oman kädenjälkensä näkyvyyden lainsäädännössä. Jos minulta kysytään, pystyy kyllä, Store sanoo.

Niin ikään elinkeinoelämä pystyy vaikut-tamaan lainsäädäntöprosessiin. Uutta lain-säädäntöhanketta valmisteltaessa elinkeino-elämää ja muita sidosryhmiä konsultoidaan hyvinkin seikkaperäisesti ja useassa vaiheessa.

– Myös lobbarit osaavat asiansa. He toimi-vat proaktiivisesti ja syöttävät edustamiensa tahojen tavoitteita tukevia ideoita masiinaan hyvissä ajoin ja erityisesti uuden komission tai puheenjohtajamaan aloittaessa toimintaansa, Store kuvailee.

Lissabonin sopimus laajensi myös komis-sion roolia EU:n yhteisen kauppapolitiikan toteuttajana. Komissio voi esimerkiksi ehdot-taa uutta lainsäädäntöä kauppapolitiikan alalla, käsitellä investointeihin liittyviä kysy-myksiä sekä viedä asioita aiempaa tehokkaam-min eteenpäin.

KAUPPAPOLITIIKAN OSALTA on erityisen tärkeää huomioida valmisteilla olevien EU:n sisäisten päätösten vaikutus taloudellisiin suh-teisiin ulkovaltojen kanssa, jotteivät sisäiset säädökset rajoita kansainvälistä kauppaamme.

– Emme elä vakuumissa. EU:n sisällä olemme esimerkiksi säätäneet lentokoneiden päästöistä tavalla, joka on aiheuttanut pään-vaivaa vapaakauppaneuvotteluissa, Store tar-kentaa.

Hänen mukaansa EU:n jäsenvaltiot, mukaan lukien tuoreimmat 12, ovat käytän-nössä jakautuneet kauppapolitiikkaa koske-vissa asioissa kahteen leiriin. Toinen ryhmä, johon Suomikin kuuluu, haluaa mahdolli-simman avoimet ja vapaat suhteet ulkomaail-maan. Toinen puoli haluaa herkemmin suojata omia intressejään ja välttää rajojen avaamisen mukanaan tuomaa kilpailun kiristymistä koti-markkinoilla. Linjanveto ja neuvottelutavoit-teista sopiminen on jatkuvaa dialogia näiden kahden ryhmän välillä.

– Suomessa uskomme avoimuuteen ja sii-hen, että pärjäämme kansainvälisessä kilpai-lussa. Se edellyttää, että taloutemme on kun-nossa, pidämme kiinni kilpailukyvystämme, ja panostamme tutkimukseen ja kehitykseen, Store painottaa. ›‹

JAN STORE

• s.1948• ToiminutSuomenpysyvänäedustajana

jaEU-edustustonpäällikkönäBrysselissävuodesta2008.

• AikaisemmintyöskennellytneljävuottaSuomenVarsovan-suurlähettiläänäjaulkoministeriönEurooppa-osastonpäällikkönä.

• MittavanuranEurooppa-asioidenparissatehnytStoretoimiBrysselinedustustonkakkosvirkamiehenäSuomenEU-jäsenneuvottelujenajanjajatkoivuoteen2000astipysyvänedustajansijaisena.

• Vapaa-ajallakuunteleeklassistamusiikkiajalukee.–Uranitässävaiheessauskallanmyöstunnustaapelaavanigolfiaviikonloppuisinjalomilla.Tosinkierroksenjälkeenrankaisenitseäniuseinkovallatyöllä,Storehymyilee.

– Suomen kansallinen kannanmuodostus toimii hyvin. Kanssakäyminen elinkeinoelämän, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on avointa ja vaivatonta, Store sanoo.


KIVINET kiertää Team Finland -teemalla

SUOMI KIVINET-verkoston viides valtakunnallinen kier-tue käynnistyy Helsingistä 19. maaliskuuta. Sen tee-mana on ”Team Finland – Yhdessä maailmalle”.

KIVINET (kilpailukykyä kansainvälistymisestä ja viennistä) on EK:n koordi-noima verkosto, joka tarjoaa pk-yrityksille käytännön-läheistä tietoa kansain-välistymiseen liittyvistä palveluista ja rahoitusmah-dollisuuksista.

KIVINET-kiertue sisältää kaikkiaan 14 maakunnallista tapahtumaa, jotka kannus-tavat pk-yrityksiä etsimään kasvua kotimaan ulkopuo-lelta ja valottavat yritys-esimerkein niitä mahdolli-suuksia ja haasteita, joita kansainvälistyminen tuo mukanaan.

www.kivinet.fi

lyhyesti”Suomen Afrikka-viennillä on vain yksi este: olemme pelanneet liian paljon Afrikan Tähteä. ” PEKKA LÄHTEENMÄKI Talouselämä 4/2013

Menneitä vienninedistämismatkoja

Joulukuu: Algeria; ministeri Stubb. Tammikuu: Intia; ministeri Kiuru. Tammikuu: Myanmar, Vietnam; ministeri Hautala. Tammikuu: Chile; pääministeri Katainen. Tammikuu: Ranska (Midem, Cannes); ministerit Arhinmäki ja Stubb.

Tietoa tulevista vienninedistämis-matkoista...

... ja muista tulevista Team Finland -tapahtumista löydät team.finland.fi -verkkosivuston tapahtumakalenterista. Yritysdelegaatioiden johdossa on vierailun teemasta riippuen eri ministereitä.

TEAM.FINLAND.FI

SUOMI Team Finlandin verkkosivusto team.finland.fi avattiin helmikuun alussa. Sivusto sisältää muun muassa tietoa Team Finlandin toiminnoista ja palveluista, yhteystiedot ulkomaan ja koti-maan verkostoon sekä tapahtumia ja uutisia.

Myös Team Finland -verkoston toiminta maailmalla käynnistyi virallisesti 1.2.2013. Verkoston toiminta ja palvelut järjestyvät neljäksi suureksi asiakokonaisuudeksi: Suomen taloudelliset ulkosuhteet, suomalaisten yritysten kansainvälistyminen, Suomeen suuntautuvien ulkomais-ten investointien edistäminen sekä Suomen maakuva.

Team Finland -toiminnassa keskeisessä roolissa on 72 paikallisesta tiimistä koostuva ulko-maanverkosto. Kukin paikallinen tiimi kokoaa yhteen kyseisessä maassa toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat.

Myös Team Finlandin visuaalinen ilme on uudistunut ja sosiaalisen median kanavat siirty-neet uusiin osoitteisiin. Uudet osoitteet heijastelevat kokonaisvaltaisemmin Team Finlandin toiminnan koko profiilia.

team.finland.fiwww.facebook.com/teamfinlandfiwww.twitter.com/teamfinlandfi


Uusi osastonimi ja nimityksiä

Ulkoministeriön kauppa-poliittisen osaston nimi muuttui 1.1.2013 taloudel-listen ulkosuhteiden osas-toksi (lyhennettynä TUO). Samalla myös sen yksiköi-den nimiä hiottiin: yksiköt ovat nyt kauppapolitiikan yksikkö (TUO-10), markki-noillepääsy-yksikkö (TUO-20) ja vientivalvontayksikkö (TUO-30).

Osastolla on tehty myös päällikkönimityksiä. Osasto-päällikkö Matti Anttonen siir-tyy 1.7.2013 taloudellisista ulkosuhteista vastaavaksi alivaltiosihteeriksi. Aiempi kauppapoliittisen yksikön päällikkö Ilkka Saarinen siir-tyi 15.2.2013 osaston apu-laisosastopäälliköksi.

WTO:n pääjohtaja vaihtuu

Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtaja Pascal Lamyn virkakausi päättyy 31.8.2013. Seuraaja-ehdokkaita ilmoittautui vuodenvaihteen määrä-aikaan mennessä yhdeksän. Uusi pääjohtaja on määrä valita toukokuun loppuun mennessä. Rans-kalainen Pascal Lamy on toiminut WTO:n pääjohta-jana kaksi nelivuotiskautta, vuodesta 2005 lähtien.

Kauppapolitiikan ABC. Mikä ACTA, mikä GSP, mikä NAMA? Haluaisitko lisätietoa kansainvälisen kaupan ja talouden käsitteistä? Tutustu verkkosivuillamme www.kauppapolitiikka.fi julkaistuun kansainvälisen kaupan ja talouden sanaston aakkoselliseen hakemistoon ja täydennä tietosi!

PALVELUKAUPAN ESTEITÄ PURKAMAAN

Tavarakaupan vapauttamiseen on kauppaneuvotteluissa pyritty vuosikymme-niä, mutta palvelukauppa on neuvotteluissa uudempi tulokas – ensimmäinen palvelukauppaa koskeva kansainvälinen sopimus, GATS, syntyi vuonna 1995. Palvelut ovat yksi WTO:n Dohan kehityskierroksen neuvotteluaiheista, mutta kierroksen junnatessa paikallaan neuvottelut ovat siirtyneet pienempien ryh-mittymien hankkeisiin.

Viime vuonna nousi esiin ajatus monenkeskisestä palvelukauppasopimuk-sesta. Hanke etenee vahvasti kohti neuvotteluja, ja näillä näkymin mukaan olisi lähdössä 21 WTO-jäsentä – EU:n lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Japani, Australia, Sveitsi, Norja ja Etelä-Korea.

Sopimuksella pyritään ”lukitsemaan” palveluja tarjoavien yritysten toi-mintaedellytykset nykyiselle tasolle eli luomaan oikeusvarmuutta siitä, ettei ulkomaisiin yrityksiin kohdistu tulevaisuudessa uusia syrjiviä vaatimuksia. Neuvotteluissa katetaan kaikki palvelut kuluttajapalveluista yrityksille suun-nattuihin asiantuntijapalveluihin, sekä kaikki palveluntarjonnan muodot kuten sähköisesti toimitettavat palvelut, palvelujen käyttö ulkomailla, toimi-pisteen perustaminen toiseen maahan ja palveluja tarjoavien työntekijöiden liikkuminen.

Suomessa palvelukauppaa koskevien sopimusten toimeenpanosta vas-taa ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kauppapolitiikan yksikkö. Se toimii myös kontaktipisteenä kolmansien maiden suuntaan.

Tadžikistanista WTO:n 159. jäsen

TADŽIKISTAN Tadžikistan hyväksyttiin WTO:n jäse-neksi joulukuussa 2012. Liittyminen on määrä rati-fioida kesäkuussa 2013. Tadžikistanista tulee WTO:n toinen keskiaasialainen jäsenmaa Kirgisian jälkeen.

Jäsenyyden myötä Tadžikistanin teollisuustuot-teiden tullit laskevat keski-määrin seitsemään prosent-tiin ja maataloustuotteiden 12,6 prosenttiin. Maa on uudistanut lainsäädäntöään WTO-yhteensopivaksi.

Tadžikistan on asettanut yleisiksi kehitysprioriteeteik-seen energiavarmuuden ja kulkuyhteyksien varmista-misen muuhun maailmaan. Se on nyt sitoutunut avaa-maan markkinoitaan myös palveluille, mukaan lukien tietokone-, televiestintä-, rakennus-, jakelu- ja ympä-ristöpalvelut sekä tutkimus- ja kehitystyön.

Tadžikistanin viennistä 60 prosenttia koostuu puu-villasta ja alumiinista. Maalla on mittavia luonnonvaroja kuten uraania, elohopeaa, ruskohiiltä, lyijyä, sinkkiä, volframia, hopeaa ja kultaa. Tadžikistanista on vastikään löydetty myös huomattava öljy- ja kaasukenttä. Luon-nonvaroja ei ole tähän men-nessä voitu hyödyntää täysi-painoisesti lainsäädännön ja infrastruktuurin puutteista johtuen.

Suomen ja Tadžikistanin välinen kauppa on ollut vähäistä; vientimme on kes-kittynyt rauta- ja terästuot-teisiin, paperiin sekä konei-siin ja sähkölaitteisiin.

4Puuvilla on tärkeä WTO-asia Cotton 4 -ryhmälle, jonka muodostavat Be-nin, Burkina Faso, Tšad ja Mali.


lyhyesti”Suomi on aurinkosähkön lilliputtivaltio. EU:ssa ainoastaan Baltian maat ja Puola ovat satsanneet siihen yhtä vähän.” KATRI MERIKALLIO Suomen Kuvalehti 5/2013

Uusi tuloverosopimus Marokon kanssa

Uusi Suomen ja Marokon väli-nen tuloveroja koskeva sopi-mus kaksinkertaisen verotuk-sen välttämiseksi ja verojen kiertämisen estämiseksi astui voimaan 19.10.2012. Sitä on sovellettu vuoden 2013 alusta lähtien. Sopimus neuvoteltiin jo vuonna 2006, mutta Maro-kon sisäiset menettelyt mah-dollistivat sen voimaanastumi-sen vasta nyt.

Sopimus rakentuu pääosin OECD:n malliverosopimuksen pohjalle. Se sisältää määräyk-siä muun muassa kansainvä-lisen kaksinkertaisen tulove-rotuksen välttämiseksi sekä syrjintäkieltoa ja verotustieto-jen vaihtoa koskien.

Lisätietoa EU:sta

EU ja sen luomat sisämarkkinat ovat meitä kaikkia koskettava asia. Hyödymme niistä kansa-laisina, työntekijöinä ja kulutta-jina. Yrityksemme hyötyvät EU-alueen yhteisistä pelisäännöistä sekä 500 miljoonan kuluttajan yhtenäisistä markkinoista.

EU on suomalaisen yritys-elämän kannalta keskeinen toi-mija myös maailmankaupassa. Suuri osa kauppapolitiikas-tamme on EU:n yhteistä kauppa-politiikkaa.

Kansalaistiedotusta EU- asioista hoitaa ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastoon kuuluva Eurooppatiedotus. Sen uusiutuneilla verkkosivuilla on monipuolista perustietoa paitsi itse unionista, myös Suomen roolista EU:ssa sekä EU:n roo-lista maailmassa.

www.eurooppatiedotus.fi

Suomi oli teemamaana Saudi-Arabian pääkau-punki Riadissa 18.–22.2. järjestetyillä IEFE-mes-suilla. Kyseessä oli Persianlahden alueen suurin opetus- ja koulutusalan messutapahtuma. Suo-mesta messuille osallistui paitsi koulutusalan viranomaisia, myös koko joukko yrityksiä.

120 000

TOIMINTAOHJELMA LATTAREIHIN

Ulkoministeriö julkaisi helmikuussa ensimmäisen Latinalai-sen Amerikan ja Karibian alueen maita koskevan toiminta-ohjelmansa. Sen tavoitteena on laajentaa ja syventää Suomen suhteita alueen maihin sekä tiivistää alueen suomalaistoimi-joiden yhteistyötä Team Finland -hengessä.

Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansainvälinen rooli on kasvamassa. Alueen poliittisesti ja taloudellisesti vakaiden val-tioiden vaikutusvalta on kasvanut sekä kaupallis-taloudelli-sina yhteistyökumppaneina että kansainvälisinä toimijoina. Alueella on merkittävää kasvupotentiaalia, jota ei Suomessa ole vielä täysin havaittu; meillä olisi sekä annettavaa että saa-tavaa. Ulkomaankaupastamme vain noin 3 prosenttia suun-tautuu tällä hetkellä Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle.

20%Kiinan suurkaupungeissa asuntojen vuokrataso on kasvanut viimeisen vuoden aikana yli 20 prosenttia.

New Yorkissa on yli 120 000 teknologiasektorin työpaikkaa.


KUNNIAKONSULIT

Suomen New Delhin -suurlähetystön toiminta-alue kattaa pinta-alaltaan ja varsinkin väkimäärältään valtaisan alueen: jo Intia itsessään on väestöltään, uskonnoiltaan, kieliltään ja kulttuu-reiltaan jättimäinen mosaiikki. Jalkamaat Bangladesh, Bhutan, Malediivit ja Sri Lanka värittävät edustuston toimintakenttää entisestään.

Suomalaiselle osaamiselle on täälläkin kysyntää – mutta mikä avuksi, jos edes suurlähetystön, Finpron, FinNoden tai muiden Team Finland -toimi-joiden tuntosarvet eivät ennätä kaikkialle? Pelastava voimavara ovat paikal-liset kunnia- ja kunniapääkonsulimme, joiden hyödyntämiseen tulisi Team Finland -hengessä panostaa entistä enemmän.

Intia on monelle pienemmälle suomalaisyrittäjälle yhä edelleen tutus-tumiskäyntien kohde: matka kohti kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa on vasta alkamassa ja näyttäytyy usein kovin kiemuraisena. Suurlähetystöjen ja muiden julkisrahoitteisten suomalaistoimijoiden yhtenä Team Finland -perustehtävänä on avata suomalaistoimijoille paikallisen liiketoiminta-ympäristön ominaispiirteitä. Kunniakonsuleilla on tässä tärkeä tukeva rooli: asemamaan tuntijoina heillä on etukäteisvainu vaikkapa paikallisen politii-kan käänteistä, ja heillä on myös valmiit suhteet paikallisiin päättäjiin. Kunnia-konsulimme voivat tarjota näkemyksiä suomalaistoimijoiden oman paikallis-analyysin mausteeksi – tai sen todellisuuspohjan varmentamiseksi.

Yksi Team Finland -työn näkyvimmistä osista on viennin ja kansain-välistymisen edistäminen, kuten vienninedistämismatkat. Intian tapaisissa maissa arvostetaan korkean poliittisen tason vierailuja ja ministerivetoisilla matkoilla on edelleen merkitystä. Kunniakonsuleillamme on Intian toiminta-ympäristössä usein ollut ratkaiseva rooli korkean tason vienninedistämis-matkojen onnistumisessa.

Suomen New Delhin -suurlähetystö on lisäksi tehnyt maan eri kolkkiin suurlähettilään vetämiä pienempimuotoisia vienninedistämismatkoja, joista kokemukset ovat olleet hyviä. Näillä paikallisilla matkoilla täydennetään harvemmin toteutuvien ministerivierailujen luomaa kaarta. Kunniakonsu-lit ovat paikallisella tasolla avainasemassa vierailujatkuvuuden takuunaisina ja -miehinä; he ovat Suomen käyntikortteja matkojen, tapahtumien ja kam-panjoiden välillä.

Kauppa on kahdensuuntainen tie, minkä lisäksi investointien houkuttelu Suomeen on nostettu tervetulleella tavalla keskeiseen rooliin Team Finland -työssä. Investointien houkuttelussa – ”liidien” metsästyksessä – on osal-taan kyse heikkojen signaalien lukemisesta ja ehkä vähemmänkin tallattujen teiden kulkemisesta. Kunniakonsuleitamme tulee muistuttaa kiinnostukses-tamme myös tähän työsarkaan. Kunniakonsulit ovat useimmiten itse jon-kin liiketoimintasektorin paikallisia suurtoimijoita, minkä myötä heillä on tuntumaa ja näkemystä paikallisesta kiinnostuksesta Suomea kohtaan inves-tointikohteena.

Myös maakuvatyö on aina ollut suurlähetystöjen leipätyötä – olipa sitä sitten kutsuttu millä nimellä tahansa. Selkeiden perusviestien lisäksi Suo-men brändäykseen tarvitaan myös paikallista jakeluvolyymiä, ja myös tässä kunniakonsuliverkosto on arvokas lisä suodattaessaan suomalaista viestiä paikallisyhteisöön. ›‹

Suomella on kunniakonsulit New Delhin -suurlähetystön toiminta-alueella Intian Mumbaissa, Kolkatassa, Chennaissa ja Bangaloressa, Bangladeshin Dhakassa, Sri Lankan Colombossa sekä Malediivien Maléssa.

Kunniakonsulit kunniaan!

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ

New Delhi, Intia

Maailman suurin ostoslista. Suomalais-yritysten arktiselle osaamiselle on kasva-vaa tarvetta Venäjällä. FinNoden tuoreen raportin mukaan Venäjän investoinnit arktisen alueen kehittämiseen sekä Koil-lisväylän avautuminen luovat kysyntää paitsi laivanrakennusteollisuuden osaa-miselle, myös rakennusteollisuudelle.

EU JA USA VAPAAKAUPPANEUVOTTELUIHIN

Euroopan unioni ja Yhdysvallat aloittavat vapaakauppasopi-musneuvottelut. EU:n ja Yhdysvaltojen edustajista koottu työ-ryhmä päätti helmikuun puolivälissä suosittaa neuvottelujen käynnistämistä. Varsinaiset neuvottelut on tarkoitus käynnis-tää myöhemmin tänä vuonna.

Suomi tukee sopimuksen syntymistä. Yhdysvallat on Kii-nan ja Venäjän jälkeen Suomen kolmanneksi suurin EU:n ulkopuolinen vientimaa. Vuonna 2011 Suomen vienti Yhdys-valtoihin oli 2,6 miljardia euroa ja tuonti 1,4 miljardia euroa. Vapaakauppasopimuksen myötä muun muassa tullit poistuisi-vat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, ja esimerkiksi stan-dardeja yhtenäistettäisiin. Eurooppalaisten yritysten mark-kinoillepääsy helpottuisi palvelukaupan alalla, ja julkisissa hankinnoissa yrityksemme olisivat samalla viivalla amerikka-laisten kanssa.

Alustavien arvioiden mukaan tullien ja muiden kaupan esteiden poistaminen voisi kasvattaa Euroopan unionin brut-tokansantuotetta yli prosentilla. EU-komissio on arvellut vien-nin Yhdysvaltoihin lisääntyvän sopimuksen seurauksena jopa 18 prosenttia.


TÄNNE SUOMALAISYRITYKSET HALUAVAT TOP 10Kaupaneste- ja kansainvälistymiskysely, syksy 2012 (vienninedistämismatkatoiveet)

Venäjä

Kiina

Norja

Saksa

2.1.

7.

Brasilia8.

Lähi-itä9.

Yhdysvallat3.

6.

Intia4. Ruotsi

5.

Minne mielit, suomalaisyritys?

Puola10.


syntöihin ja sertifiointeihin. Tältä osin tilannetta helpottaa Maailman kauppajärjestö WTO:n tek-nisten kaupanesteiden poistamiseen tähtäävä sopimus, johon kuuluu ennakkoilmoitusvelvolli-suus. WTO:n jäsenet tekevät – eräin poikkeuksin – ennakkoilmoituksia tuotemääräyksistään, joi-hin on mahdollisuus antaa myös kommentteja.

Esimerkiksi Venäjä on WTO-jäsenyytensä myötä alkanut ilmoittaa suunnitelmistaan. Suoma-laiset yritykset voivat seurata teknisistä määräyk-sistä tehtyjä ilmoituksia Suomen Standardisoi-misliiton WTO-tiedotuskeskuksen verkkosivulta www.sfs.fi/wto-tiedotus.

Myös EU:n kolmansien maiden kanssa neu-vottelemat vapaakauppasopimukset ovat hyvin keskeinen mahdollistaja suomalaisyritysten kau-panesteiden poistamisessa. Niiden puitteissa pys-tytään laskemaan tulleja, jotka ovat edelleen yksi yleisimmistä kaupanestekyselyssä ilmoitetuista ongelmista.

MATERIAALIA TEAM FINLAND -TYÖHÖNKonkreettisten kaupanesteiden ratkomisessa ja niiden synnyn ehkäisemisessä tärkeässä asemassa ovat edelleen Suomen ja kohdemaan kahdenväli-set kontaktit etenkin laajan edustustoverkkomme kautta.

Yhtä tärkeää on aktiivinen toiminta EU-yhteis-työssä. Suomen intresseissä oleville kaupan-esteille on taattava tarvittava huomio EU:n prio-risoinneissa.

Ulkoministeriö analysoi kaupanesteselvityk-sen tulokset ja edelleen kehittää palveluja ja toi-mintatapoja yhdessä muiden vastuuviranomaisen kanssa. Vuoropuhelu yritysten kanssa kaupan-esteiden poistamistyössä tulee jatkumaan.

Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen tuloksia hyödynnetään myös Team Finland -ver-koston työssä. Selvityksestä saadaan osviittaa sille, mihin maihin yritykset haluaisivat suunnata esimerkiksi viennin ja kansainvälistymisen edis-tämismatkoille.

Vuoropuhelu yritysten kanssa tulee jatkumaan.

CASE ALV-PALAUTUKSETUkrainan markkinoilla pitkäaikainen ongelma on ollut alv-palautusten saaminen. Vuosien mittaan suomalaisyrityksillä on ollut merkittäviä summia saamatta Ukrainan valtiolta.

Yhteistyössä yritysten kanssa asiaa on viety eteenpäin sekä EU-tasolla että kahdenvälisesti ukrainalaisten kanssa. Suomen Kiovan-suurlähe-tystö on toiminut aktiivisesti paikan päällä.

Suurlähetystön myötävaikutuksella on onnis-tuttu saamaan suomalaisyritysten alv-palautuk-sia takaisin tähän mennessä neljän–viiden miljoo-nan euron edestä. Keväällä 2011 voimaan astunut

uusi verolaki on parantanut tilannetta siltä osin, että käytössä on nyt automaattinen alv-palautus-järjestelmä, johon useat suomalaisyritykset ovat päässeet mukaan.

Ongelmana ovat kuitenkin edelleen vanhat, ennen vuotta 2010 kertyneet alv-palautukset, joita suomalaisyrityksillä on edelleen merkittävä määrä saamatta. Vanhojen palautusten saami-seksi tehdään edelleen töitä myös viranomais-tasolla.

1. Tekniset kaupan esteet

2. Tullitariffit ja muut maksut

3. Tullausmenettelyt

4. Henkilöiden liikkuvuus

5. Verot ja verolainsäädäntö

6. Julkiset hankinnat

7. Teollis- ja tekijänoikeudet

8. Muut esteet ja ongelmat

9. Pääoman vapaa liikkuvuus

10. Yritysilmasto

11. Yrityksen oikeudellinen asema

12. Määrälliset rajoitukset ja lisensointi

13. Kilpailuolosuhteet

14. Polkumyyntitullit, tasoitustullit sekä suojatoimenpiteet

%-osuus

15 %

14 %

12 %

9 %

9 %

9 %

7 %

7 %

6 %

4 %

3 %

3 %

2 %

1 %

KAUPAN JA INVESTOINTIEN ESTEET – ESTETYYPEITTÄINProsenttiosuus

Lähd

e: U

lkoa

siai

nmin

iste

riö


MATTI ANTTONEN

Taloudellisten ulkosuhteiden

osaston päällikkö

”Energialöytöjä seuraavat investoijat ja raha.”

Vallankumous on kulunut ilmaisu, mutta parempaakaan ei ole kuvaamaan sitä muutosta, joka energiamarkkinoilla on menossa.

Asuessani Washingtonissa 2002–2006 Yhdysvaltojen ener-

giamarkkinoiden suuri kysymys oli energian ja kaasun tuonnin kasvu. Nyt pohdiskellaan sitä, milloin Pohjois-Amerikasta tulee omavarainen energian suhteen ja kuinka paljon nesteytettyä kaasua Yhdysvallat tulee viemään Eurooppaan ja Aasiaan.

Vastaukset näihin kysymyksiin ovat: joskus ensi vuosikymmenellä ja paljon. Ensimmäinen suuri nesteytetyn kaasun vientiterminaali on rakenteilla Meksikonlahden rannalle. Jokainen sen suunnitellusta viidestä moduulista nesteyt-tää kaasua reilusti Suomen vuosittaista kaasun-kulutusta enemmän.

Nopeasti kasvanut tuotanto on romahdut-tanut kotimaiset kaasun hinnat. Tämä selittää innon viedä sitä paremmin maksaville markki-noille, mutta myös menossa olevan maan uus-teollistamisen. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on Outokummun Alabamaan valmistuva teräs-tehdas.

Kaasusta on tulossa öljyn rinnalle globaa-listi kaupattava tuote. Nykyisten suurten alu-eellisten hintaerojen voi odottaa kaventuvan merkittävästi. Alueellisten hintaerojen tasaami-sesta huolehtivat Korean telakoilla lähivuosina rakennettavat 90 nesteytetyn kaasun kuljetuk-seen tarkoitettua supertankkeria.

Vallankumous leviää myös öljyntuotantoon. Liuskekaasun tuotannossa käytettyä teknolo-giaa soveltavat yhtiöt nostivat Pohjois-Dakotan viime vuonna Alaskan ohi Yhdysvaltojen toi-seksi suurimmaksi öljyntuottajaksi.

Liuskekaasun ja -öljyn vaikutukset ovat tois-taiseksi olleet Yhdysvaltojen sisäisiä jo siksikin, ettei kuljetusinfrastruktuuri ole pysynyt tuotan-non perässä. Tämä selittää sen, miksi Yhdysval-tojen keskilännessä noteerattavan öljyn tynnyri-hinta on ollut parhaimmillaan parikymmentä dollaria halvempi kuin Euroopan markkinoiden öljyn viitehinta Brent.

Kaasumarkkinoille on rynnistämässä mui-takin uusia toimijoita. Australian ennustetaan ohittavan Qatarin maailman suurimpana nes-teytetyn kaasun viejänä vuosikymmenen lop-puun mennessä. Irakin öljykenttien rehabili-tointi etenee ja maan tuotanto kasvaa. Kiina, Ukraina ja monet muut mielivät liuskekaasun tuottajiksi. Itäisen ja läntisen Afrikan maista ja niiden rannikoilta on löydetty suuret mää-rät öljyä ja kaasua. EU:n markkinoilla Norja on noussut liki Venäjän kokoiseksi kaasun toimit-tajaksi.

Energialöytöjä seuraavat investoijat ja raha. Mannerjalustan kenttien hyödyntäminen tar-joaa työsarkaa osaaville meriteollisuuden toimi-joille. Suomen kannalta erityisen kiinnostavaa on kasvava aktiviteetti arktisilla merillä. Esimer-kiksi Exxon ja Rosneft tarvitsevat Karanmeren öljynetsintään ja siitä mahdollisesti seuraavaan tuotantoon monenmoista teknologiaa ja palve-lua.

Maamme etelärannikolle suunniteltu kaa-sun tuontiterminaali mahdollistaisi jakelun esi-merkiksi Pohjanlahden rannikon teollisuus-keskuksiin, minne kaasuputkea ei kulutuksen pienuuden vuoksi kannata rakentaa. Eikä mer-kityksetön ole myöskään kysymys, kuinka ener-giamarkkinoiden muutokset vaikuttavat öljyn ja kaasun viennistä riippuvaan naapuriimme Venäjään. ›‹

Energiavallankumous

antt

onen


maanantaiAustralian kesä tuoksuu lämpimälle. Pyöräi-len töihin. Parempaa aamun avausta ei voisi olla. Ihailen Forrest-kaupunginosan omakoti-taloja ja niiden runsaita puutarhoja. Laaja, hyvinvoiva keskiluokka ilmentää australia-laisten keskimääräisesti korkeaa elintasoa. Asunnot ovat avaria, maailman isoimpia per henkilö. Kokoa ei ilmoiteta neliömetreissä vaan makuuhuoneiden ja kylpyhuoneiden lukumäärässä. Yleensä niitä on yhtä monta, eikä 4–5 ole ihmettelyn aihe.

Kiireisen päivän – aamu ei kertonut mitä iltapäivä tekee – päätteeksi pyöräilen takaisin kotiin pimeässä. Noteeraan paikalliselle life-stylelle tyypillisen lähiökeskukseni Manukan terassien olevan täynnä. On maanantai ja par-lamentti ei istu, mutta ravintolakauppa käy.

tiistaiLuen aamun lehdet – talouslehti Financial Review’n, Sydney Morning Heraldin ja Murdochin The Australianin. Canberra Times kertoo pääkau-pungin uutiset. Financial Review uutisoi hallituk-sen uusimmista dumppauksenestotoimista.

Australian kauppapoliittisessa his to-rias sa protektionismiin on turvauduttu

usein. Pahassa tilanteessa hyvänä konstina on pidetty saaren sulkemista ulkopuoliselta tuonnilta. Se tuo nopeaa helpotusta, mutta tulokset ovat hämärän peitossa. Legendaa-risten pääministerien Bob Hawken ja Paul Keatingin vetämät 80- ja 90-lukujen hallituk-set ymmärsivät lopulta, etteivät suojatoimen-piteet johda muuhun kuin taantumiseen. Tul-lit ja esteet saivat kyytiä, Australiasta tuli vapaakauppias.

Protektionismin henki kuitenkin elää ja nos-taa päätään aina välillä. Silloin helpotusta hae-taan poppaskonsteista tuottavuuteen ja kilpai-lukykyyn panostamisen sijasta. Hyvä esimerkki on Melbournen alueen autoteollisuus, joka

pysyy pystyssä tekohengityksen voimin. Dumppaus on vanha perinteinen mörkö ja sen kontrolloimiseksi on nyt luotu uusi järjes-telmä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, WTO:n sääntöjä ei ole rikottu.

keskiviikkoSaunadiplomatian päivä. Se toimii sittenkin, vaikka perinteiset brittiläiset siveyskäsityk-set ovat voimissaan. Täytyy olla varovainen, ketä kutsuu. Saksan, Itävallan, Brasilian ja Chi-len Helsingissä palvelleet kollegat ovat sauna-hulluja. Mukaan liittyy Australian ykkösyli-opisto ANU:n investment manager Michael Peel. Usein saunaseurassa on paikallisen ulko-ministeriön virkamiehiä tai Australian Capi-tal Territoryn senaattori Gary Humphries, joka on innokas saunamies. Koska on joulu, laitamme päähän tonttulakit. Ulkolämpötila on +30 C.

Lounaaksi pyöräilen kotiin. Vaimoni Päivi saapuu maalaustunneiltaan, joita vetää suo-malaisperäinen Christel Charpentier-Lerche. Annoimme uusimman taulun nimeksi ”Happy Leaves”. Se ilmentää hyvin ”aussien” myön-teistä elämänasennetta ja identiteettiä.

Australia on kehittymässä uusiin suuntiin, ja erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueen vaikutus maassa kasvaa. ”Made by Britain”

Elämää Eldoradossa

Juha Parikka Suomen Canberran-suurlähetystöstä pohtii aussien identiteettiä ja kullalla vuoltua lupausta.

JUHA PARIKKAKirjoittajatoimiiministerineuvoksenaSuomen

Canberran-suurlähetystössä.


KENTÄN ÄÄNI

-leima laantuu ja selkä kääntyy Euroopalle. Kehitys on hidasta mutta varmaa. Moni-kulttuurisuuden arvellaan syrjäyttävän pari sataa vuotta dominoineen eurooppalaisuu-den. Mutta muuttuuko myös aussien identi-teetti? Mielestäni ei. Lähtökohtaisesti rento tapa suhtautua elämään on jatkossakin aust-ralialaisten merkittävin panostus maailman-kulttuuriin. Monikulttuurisuus kyllä heijas-tuu monissa asioissa, kuten ruokakulttuurissa,

perhejärjestyksessä ja uskonnollisessa kirjossa. Mutta traditiot, koulut, pihapiiri ja ihmisen oma halu kasvattavat jo seuraavan sukupol-ven sekä sisäisesti että ulospäin pesunkestä-väksi aussieksi.

torstaiSuuntaamme Sydneyyn. Edessä ovat Finland–Australia Chamber of Commercen hallituk-sen kokous ja Marimekon Sydneyn-liikkeen avajaiset. Pohdin kumpi on mahtavampi, San Francisco vai Sydney. Mahtoiko kapteeni James Cook ymmärtää, mitä tuli tehneeksi avatessaan väylän tähän luonnonsatamaan pari vuosisataa sitten?

Australia on menestystarina. Viimeiset 20 vuotta ovat olleet katkeamatonta talous-kasvun juhlaa. Läntisen talousjärjestelmän köhinästä huolimatta se etenee vakaan kol-men prosentin tahtiin, mikä OECD-tasolla on ainutlaatuista. Se tarkoittaa noin 40 miljardin Australian dollarin vuosi-injektiota uutena rahana. Kehityksen selittävät Kiinan ja Intian veto sekä Australian omat ehtymättömät mineraalivarat. Australian Team Finland -toi-mijat ovatkin arvioineet, että yrityksille, jotka uskaltavat tarttua Australian tarjoamiin mah-dollisuuksiin, kyseessä on Eldoradon omainen, kullalla vuoltu lupaus.

Marimekon avajaisissa on kova meno. Näyttäviä ihmisiä, kunnon suomalaista rockia ja Finlandia Vodka Bar. Mika Ihamuotilalla on huipputrendikkäät vaaleanvihreät housut. Minulla on khakia. Facebookissa saan kuitin: ”Juha, nyt meni värivalinta pieleen.” Lupaan korjata virheen ensi kerraksi. Ehkä pinkkiä? Marimekon naapuri Sydneyssä on Louis Vuit-ton. Eldoradon kutsu on kova.

perjantaiOlen yhteydessä Canberran EU-delegaation kollegoihin, kuten niin usein. Yhteistyö pelaa,

näkemykset ja tieto vaihtavat omistajaa. WTO:ssa ja Dohan-kierroksella Australia on toiminut aktiivisesti multilateraalisen vapaa-kauppajärjestelmän puolustajana.

Uusin koetinkivi ovat USA-vetoiset Trans-Pacific Partnership (TPP) -neuvottelut. Aust-ralialle kyse on suurimman tärkeysluokan asi-asta, sen markkina-asemien puolustamisesta ja kehittämisestä Aasian ja Tyynenmeren alu-eella. Neljäsosa maan ulkomaankaupasta käydään TPP-partnereiden kanssa. Noin 20 prosenttia maatalousviennistä menee TPP-maihin. Sama mittakaava koskee investoin-teja: vuonna 2011 TPP-jäsenmaat vastasivat kolmanneksesta Australiaan tehdyistä ulko-maisista investoinneista. Australian meren-takaisista investoinneista TPP-alue kattaa puolet. Australia haluaa sopimuksen, mutta ei millä ehdoilla tahansa.

Illalliset EU-delegaation kauppapoli-tiikka-asiantuntija John Tuckwellin kotona. Mukana myös Pankhurst Wineryn omistaja-pariskunta. Canberra on ihmeellinen kau-punki. Viiniviljelmiä löytyy aivan kaupungin kupeesta. Canberraa alettiin rakentaa keskelle ”bushlandia” tasan sata vuotta sitten. Ensim-mäiset viiniviljelmät istutettiin vasta 20–30 vuotta sitten. Jostain syystä hyräilen mieles-säni kappaletta ”Singin’ in the Rain”. Sadetta ei näy missään. ›‹

Nuoret aussiet oppimassa perustaitoja ikonisella Bondi Beachilla Sydneyn sydämessä.

Viimeiset 20 vuotta ovat olleet Australialle katkeamatonta talouskasvun juhlaa.

Kuv

a: J

uh

a Pa

rikk

a


Gardenia-Helsingissä kuvattu Mistral Mobilen markkinointijohtaja Peter Ollikainen luottaa kehitystä tukevaan kauppaan.


Tuleeko länsimaalaiselle välttämättä mie-leen, että noin 2,5 miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole pankkitiliä? Lainoista tai sijoituksista puhumattakaan.

Matkapuhelimen käyttäjiä sen sijaan arvioidaan olevan jo yli kolme miljar-

dia ja matkapuhelinliittymiä kaikkiaan peräti kuusi miljardia. Kehitysmaissa matkapuhelin on ihmisten ensimmäinen ja usein ainoa tekniikkahankinta.

Bisnesnenät ovatkin haistaneet valtavat mahdolli-suudet kehittyvissä – jopa kaikkein köyhimmissä – maissa. Muutamassa vuodessa näihin on syntynyt mobiilimaksujärjestelmiä, jollaisia ei lännessä tun-neta. Esimerkiksi Filippiineillä tai Ugandassa voi avata agentin kautta pankkitilin, joka toimii pelkällä kännykällä, ilman kallista data- tai nettiyhteyttä.

Näille markkinoille päätti lähteä myös Mistral Mobile, neljän entisen Nokia-johtajan perustama tek-nologiayritys. Se syntyi alkuvuonna 2012, ja parhail-laan yritys kylvää ”tulevan ison bisneksen siemeniä”, kuten toimitusjohtaja Ludwig Schulze muotoilee.

OPERAATTORIPAKKO POISTUUKehittyvien maiden mobiilirahajärjestelmät ovat olleet tähän asti kytköksissä teleoperaattoreihin.

Ex-nokialaiset kehittävät alalle täysin uutta teknologiaa.Mistral Mobilen ohjelmistojen ansiosta loppukäyt-

täjä ei tarvitse pankkipalveluihin operaattoria: pelkkä kännykkä riittää. Raha-asioiden hoitaminen helpot-tuu, palvelumaksut saadaan minimoitua ja alan toi-mijat voivat tavoitella asiakkaikseen koko väestöä, ei vain tietyn operaattorin asiakkaita.

Kun teknologia ja tietoturva on rakennettu veden-pitäviksi, kännykällä voi hoitaa kaikki pankkipalve-lut: rahalähetykset, nostot ja talletukset, sijoitukset ja jopa lainanhoidon.

Palveluntarjoajan kulut jäävät niin pieniksi, että köyhimmät pienviljelijätkin kannattaa houkutella asiakkaiksi. Samalla Mistral Mobile edistää yhteistä hyvää, kun elinolosuhteet paranevat ja yhteiskunnat alkavat toimia paremmin.

NOKIAN KOKEILU TAUSTALLAMistral Mobilen tarina sai alkunsa, kun Nokia päätti vetäytyä kolmen vuoden kokeilujakson jälkeen mobiilimaksumarkkinoilta Intiassa. Johtajanelikko oli työskennellyt hankkeessa alusta saakka ja halusi jatkaa yhdessä.

Parhaillaan Mistral Mobile rakentaa omaa kump-paniverkostoa ympäri maailman ja käy neuvotteluja

Kännykässä kehityksen siemenTEKSTI HANNA RUSILA KUVAT VESA TYNI

Köyhissä maissa kännykkä on jo miltei jokaisella, pankkitiliä ei monellakaan. Mistral Mobile näkee siellä yhtä aikaa valtavan markkinaraon ja mahdollisuuden edistää kehitystä.


useassa maassa. Rahoitus on kunnossa, ja pian koittaa varsinaisen bisneksen aika.

– Erityisen kiinnostavilta näyttävät Indone-sia, Bangladesh, Intia, Etelä-Afrikka, Nigeria ja Brasilia. Kiina on tietysti aina mielenkiintoi-nen, mutta samalla myös hyvin vaativa kohde, Schulze luettelee.

Mistral Mobilen toimipisteet ovat Helsin-gissä, Oulussa ja New Yorkissa, mutta yhteis-työkumppaneita ja talon ulkopuolista työvoi-maa on ympäri maailmaa. Seuraava konttori avaa ovensa todennäköisesti Dubaissa.

– Olemme juuri aloittamassa neuvotteluja Finnpartnership-kumppanuusohjelman kanssa löytääksemme lisää kontakteja. Liiketoimin-

– Intohimo on avainsana. Silloin täl-lainen bisnes kantaa hedelmää ja hyödyttää molempia osapuolia, hän kiteyttää.

ä. ›‹

Mistral Mobile haluaa saada miljardeille ihmisille

maailman köyhimpiinkin nurkkiin mahdollisuuden

pankkipalveluihin.

”PYRAMIDIN PERUSTA” VAURASTUU

›› Keskusteluun kaupan ja kehitys-yhteistyön yhdistämisestä on tullut jäädäkseen käsite base-of-the-pyramid- eli BOP-liiketoiminta.

Nimi havainnollistaa sitä, että kaksi kolmannesta maapallon väestöstä elää alle viidellä dollarilla päivässä. Vain pyramidin huipulla ihmisillä on varaa kuluttaa.

BOP-mallilla pyritään kehittämään vähävaraisten ihmisten markkinoista yrityksille kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa hankkeen pioneerityötä on tehnyt Aalto-yliopisto. Myös kansa-laisjärjestö World Vision on näkyvästi mukana.

– Vuoteen 2030 mennessä jopa kolme miljardia köyhää nousee niin sanottuun uuteen keskiluokkaan. He tulevat nimenomaan pyramidin poh-jalta ja haluavat elämäänsä paran-nusta, Mistral Mobilen Ludwig Schulze selittää yritysten BOP-intres-siä.

Malli on otettu osaksi Suomen virallista kehityspolitiikkaa. Ideana on, että liiketoiminnalla osallistetaan köyhien maiden ihmisiä eli sitä teh-dään yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa.

– Seuraamme kiinnostuneina, mitä malli alkaa tuottaa. Kannattavalta vai-kuttaville hankkeille löytyy varmasti tukea ja rahoitusta, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kaupallinen sihteeri Sari Laaksonen kertoo.

Moni yritys haluaa vilpittömästi yhdistää liiketoiminnan kehityskysymyksiin.

INTOHIMO VIE ETEENPÄINSchulze käyttää monesti puheessaan sanaa ”intohimoinen”. Sitä koko Mistral Mobilen johto työssään on.

Liiketoiminta ja yhteiskuntien kehitystaso ovat niin toisenlaiset kehittyvissä ja köyhissä maissa, että länsimaalaisille kyse on tavallaan seikkailusta. Esimerkiksi pankki- ja luotto-kortit tai nettiyhteys ovat harvinaista luksusta, mutta samalla kehitys ja elintason nousu on niin nopeaa, että yritysten on tarjottava uusia innovaatioita jatkuvasti.

nan käynnistämiseen olemme saaneet arvo-kasta tukea muun muassa Tekesiltä ja paikalli-selta ELY-keskukselta, Schulze mainitsee.

– Suomi tekee todella hienoa työtä tuke-malla kotimaisten yritysten lähtöä haastaville markkinoille. Moni yritys ei varmasti tiedä-kään tukimuodoista, hän pohtii.

KAUPPAA JA KEHITYSTÄMistral Mobilella on syy mennä juuri vähä-varaisten kuluttajien markkinoille: siellä on huima piilevä kysyntä palveluille, jotka ovat sen ydinosaamista.

– Nokian Intia-hankkeen aikana tajusimme, ettei kukaan oikeastaan etsinyt ratkaisua sii-hen, miten miljardeille ihmisille maailman syr-jäisimpiinkin kolkkiin saataisiin mahdollisuus pankkipalveluihin. Niinpä me tartuimme toi-meen, Schulze kertoo.

Tietoturvaltaan aukottoman mobiilimak-sujärjestelmän luominen on teknisesti haasta-vaa, mutta mahdollista. Entisten nokialaisten tiimillä on paras mahdollinen kokemus alalta, kullakin nelikosta yli 20 vuotta.

Bisnes ja raha eivät kuitenkaan ole Mistral Mobilen ainoa motivaattori. Schulze sanoo, että moni yritys haluaa vilpittömästi yhdistää liiketoiminnan kehityskysymyksiin.

– Me kaikki tiimissä näemme asian näin. Mobiiliraha tuo mukanaan valtavia hyötyjä yhteiskunnalle ja ihmisten elintasolle: rahoitus-järjestelmät kehittyvät, verotus tehostuu, kor-ruptio vähenee, ihmisten kyky käydä kauppaa ja elättää itsensä kohenee, lainojen saanti hel-pottuu, hän mainitsee esimerkkejä.

Viiden ja etenkin viidentoista vuoden päästä maailman vauraustaso on luultavasti aivan toi-nen kuin nykyisin.

– Kehitysmaihin lähtö ei sovi joka yritykselle. Ennen kaikkea tarvitaan kärsivällisyyttä, empa-tiaa ja halua ymmärtää erilaisuutta, sillä bisnes ei välttämättä noudata sovittua logiikkaa.

Työ onkin Schulzen mukaan samalla sekä äärimmäisen haastavaa että antoisaa. Haas-tattelua seuraavina kahtena viikkona hän on aikeissa matkustaa seitsemään maahan kol-melle mantereelle, muun muassa Nigeriaan.›‹


Pyrimme kehitys- ja kauppapolitiikan keinoin vähentämään korruptiota ja rajakaupan ongelmia.

Kehitysyhteistyö ei enää ole pelkkää avun jakamista, vaan kuvaan on tullut mukaan aid for trade, kaup-paa tukeva kehityspolitiikka. Muuttuvassa maail-massa kehitys ja kauppa voivat lyödä kättä ja kie-toutua toisiinsa.

Suomi lanseerasi hiljattain uuden kauppaa tuke-van kehitysyhteistyön toimintasuunnitelman vuosille 2012–2015. Suunnitelma on toinen laatuaan, ja uudessa versiossa korostetaan erityisesti ihmisoikeuksia ja reilujen työpaikkojen luomista.

– Taustalla oli hallituksen uusi kehityspoliittinen ohjelma, jossa keskitytään näihin teemoihin. Tärkeitä ovat lisäksi kestävä talous ja ympäristökysymykset, kaupallinen sihteeri Sari Laaksonen ulko-ministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta kertoo.

– Vanha suunnitelmamme ei enää kaikilta osin vastannut näitä tavoitteita, joten päätimme päivittää sen.

AVUNSAAJISTA OSALLISTUJIKSIAid for trade -ajattelun ytimenä on, että köyhät maat kehittyvät parhaiten tekemällä itse kauppaa ja parantamalla omia elinolo-suhteitaan.

Aloite syntyi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa vuonna 2005, ja vuodesta 2007 se on ollut osa myös EU:n virallista politiikkaa. Suomi on ollut mallin toteutuksessa edelläkävijänä.

– Lähtökohtana on, että työpaikat ja yrittäjyys vähentävät köy-hyyttä ja mahdollistavat ihmisille paremman elämän. Ulkominis-teriön kauppaa tukevan kehitysyhteistyön rahoitus yrityksille ja jär-jestöille ohjataan jatkossa tällä periaatteella, Laaksonen selittää.

Toimintasuunnitelma sisältää neljä päätavoitetta. Nämä ovat kehitysmaiden liiketoimintaympäristön ja yksityisen sektorin tuke-minen, kansainvälisen kaupan ja investointien edistäminen, luon-nonvarojen kestävä käyttö sekä innovaatioiden ja ihmisten osaami-sen hyödyntäminen.

PERUSASIOISSA TEKEMISTÄKehitysmaiden liiketoimintaympäristössä on vielä paljon paran-nettavaa.

– Pyrimme kehitys- ja kauppapolitiikan keinoin esimerkiksi vähentämään korruptiota ja rajakaupan ongelmia. Yritystoimintaa vaikeuttaa monissa maissa myös sähkön ja veden kaltaisten perus-hyödykkeiden kalleus, Laaksonen valottaa ensimmäistä tavoitetta.

Kakkostavoitteen mukaisesti kauppaa tukevalla kehityspolitii-kalla autetaan köyhiä maita laatimaan kauppasopimuksia ja hou-kuttelemaan investointeja.

– Vihreän talouden periaate merkitsee, että kauppaa on käy-tävä hyödyntämällä luonnonvaroja mahdollisimman säästeliäästi. Innovaatioita taas korostamme siksi, että suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa kehitysmaiden haastavissa olosuhteissa.

Yhtenä innovaatiosuuntana suunnitelmassa mainitaan mobiili-maksaminen, joka kuuluu suomalaisten tietotaitovaltteihin.

Paikallisen väestön ammatillista koulutusta voidaan puoles-taan tukea, jos suomalaisyritys tarvitsee vaikkapa tehdastaan var-ten osaavaa työvoimaa.

USEITA TUKIKANAVIAVastuullista yritystoimintaa kehitysmaissa tuetaan useita kanavia pitkin.

Rahoitusta myöntää esimerkiksi Finnfund, joka on nostanut mobiilimaksamisen tärkeiden hankkeidensa joukkoon. Kultaakin arvokkaampia kontakteja yritykset voivat puolestaan etsiä Finn-partnership-kumppanuusohjelman kautta.

Laaksonen korostaa, että tukea saavan yritystoiminnan on luo-tava niin sanottuja hyviä työpaikkoja – sellaisia, joissa ihmisoikeu-det ovat etusijalla.

– Emme voi kannustaa polkemaan palkkoja tai luomaan epä-inhimillisiä työolosuhteita. Kaupan on oltava moraalista, ja sen pitää tuottaa myönteisiä kehitysvaikutuksia.

Osana ihmisoikeuksia Suomen linjauksissa keskitytään muun muassa naisten, nuorten ja vähemmistöjen aseman kohentami-seen. ›‹

Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelma 2012–2015: formin.finland.fi > Kehityspolitiikka > Julkaisut ja aineistot

Kehitystä ja ihmisoikeuksia kaupan avulla

Kuv

a: M

arja

-Lee

na K

ulta

nen

Kuv

a: M

arja

-Lee

na K

ulta

nen


PROTEKTIONISMIN PEIKKO

Keskustelu jatkuu Facebookissa

facebook.com/kauppapolitiikkaja Twitterissä

twitter.com/kauppapol


TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Vuonna 2013 mertemme kauppalaivat seilaavat protektionismin ristiaallokossa.

Maailmantaloudessa puhalsivat 1990-luvun puolivälissä lep-peät pasaatituulet. Kylmän sodan aikainen vastakkainaset-telu oli päättynyt. Maailman-kaupan vapautuminen siirtyi

uuteen vaiheeseen, kun Maailman kauppajär-jestö WTO vuonna 1995 perustettiin. Monet kehitysmaiksi aiemmin luokitellut maat aloit-tivat nousunsa kohti uutta vaurauden aikaa. Edessä oli vapaakaupan kulta-aika.

Tai niin luultiin. Vuonna 2013 mertemme kauppalaivat seilaavatkin protektionismin risti-aallokossa, kun maailmalla kaupan vapautta-misen sijaan pystytetään uusia kaupan esteitä. WTO:n Dohan-neuvottelukierros polkee pai-koillaan, ja eri puolilla maailmaa syntyy uusia alueellisia kauppajärjestelyjä. Mitä ihmettä oikein on tapahtunut?

Tartuin puhelimeen ja soitin kauppapolitii-kan pääkallonpaikoille Geneveen ja Pariisiin. Genevessä puhelimeen vastasi WTO-asioita hoitavan Suomen pysyvän edustuston kauppa- ja taloussektorin vetäjä, ministerineuvos Juha Niemi ja Pariisissa OECD-edustustomme ministerineuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa. Molemmat ovat työskennelleet merkittävän osan ulkoministeriöurastaan nimenomaan monenvälisen kauppapolitiikan parissa.

PROTEKTIONISMIN MONET KASVOTProtektionismi tarkoittaa tiivistettynä kotimai-sen talouden ja tuottajien suojelemista ulko-

Protektionismi nostaa päätään, kun talouskriisin kolhimat taloudet suojelevat kotikenttiään. WTO:n kauppaneuvottelukierros junnaa paikoillaan. Onko tästä tilanteesta ulospääsyä?

maista kilpailua rajoittamalla. Protektionisti-siin toimiin luetaan muun muassa tuontitullien korotukset, vientirajoitukset, kaupan suojatoi-met (kuten polkumyynnin vastaiset toimet ja tasoitustullit), SPS-määräykset (sanitary and phytosanitary measures, terveys- ja kasvin-suojelutoimet) sekä TBT-toimet (technical barriers to trade, tekniset kaupanesteet). Kan-sainvälisen kaupan sääntöjärjestelmä antaa sinänsä oikeuden suojatoimiin, jos niitä toi-meenpannaan sääntöjen puitteissa. Kaikki suojatoimet eivät siis ole protektionismia; muun muassa SPS-toimet voivat olla myös tär-keä kuluttajasuojan väline.

Protektionismia on ollut aina. Sen viimeisin aalto liitetään usein vuonna 2008 alkaneeseen globaaliin talouskriisiin. Taloudellisesti vai-keina aikoina huoli kotimarkkinoista, omasta tuotannosta ja omista kansalaisista nostaa pää-tään – ja antaa joko syitä tai tekosyitä omien intressien korostettuun puolustamiseen.

Toinen maailmantalouden pelimerkkejä sekoittanut asia on ollut nousevien talouksien nopea loikka kansainvälisen talouden keski-öön. Maailmankaupan valtasuhteet ovat muut-tuneet. Tässä kehityskulussa kaikkein keskei-sin rooli on ollut Kiinalla. Tämä on saanut monet kysymään: miten meidän tässä uudessa tilanteessa käy? Vastausta on ollut turvallisinta mennä miettimään suojamuurien taa.

Protektionismi on viime vuosina lisäänty-nyt, mutta sitä ei ole aina helppo mitata eikä tilastoida. Esimerkiksi tullitasojen nostaminen on vain toimien näkyvin huippu; suuri osa pro-tektionismista on näkymättömämpää, vähem-män kouriintuntuvaa. Yksittäiset toimet ovat vaikutuksiltaan myös hyvin eritasoisia. Huo-mionarvoista on toki se, että myös kauppaa helpottavia toimenpiteitä on pantu toimeen. Liikettä sekä protektionistiseen että kaup-paa vapauttavaan suuntaan on siis tapahtunut samanaikaisesti.

Ketkä sitten johtavat maailman protekti-onistien rintamaa? Suurin osa viime vuosien protektionistisista toimista ei suinkaan ole peräisin esimerkiksi Kiinan jalkoihin jäänei-den pienten valtioiden suunnalta, vaan maa-ilman johtavien talouksien muodostaman G20-ryhmittymän leiristä, johon lukeutuvat muun muassa Intia, Argentiina, EU, Brasilia, Indonesia, Yhdysvallat, Venäjä – ja Kiina itse. Niiden kaikki suojatoimet eivät tosin ole vain viime vuosien tuotoksia, vaan periytyvät osin pidemmältäkin ajalta.

ALUEELLISET JÄRJESTELYTProtektionismin nousun rinnalla toinen aikamme ilmiö ovat alueelliset vapaakauppa-sopimukset. Kauppaa siis kyllä vapautetaan,


Monenkeskisyys on pienten paras turva.

mutta sitä tehdään monenkeskisen järjestel-män ulkopuolella. Maailmassa on tällä het-kellä voimassa lähes 350 alueellista vapaa-kauppasopimusta, joiden osapuolten kesken kauppaa käydään vapaammin – mutta joiden ulkorajoilla on jonkin korkuinen kaupankäyn-nin muuri.

Yksi syy alueellisten järjestelyjen leviämi-seen on eittämättä ollut monenkeskisen kaup-pajärjestelmän jumittunut tila; WTO on käy-nyt Dohan kauppaneuvottelukierrostaan jo vuodesta 2001 saakka. Alueelliset järjestelyt eivät kuitenkaan aina edes pyri Dohan neu-votteluagendan ambitiotasolle; monet rajoit-tuvat varsin kapea-alaisesti vain teollisuus-tuotantoon.

Myös maailmankaupan suuret pelurit ovat alkaneet neuvotella kahdenvälisiä, varsin kat-taviakin sopimuksia kaupan vapauttamisesta. Näiden välinen kauppa siis vapautuu – mutta ulkopuolisten kannalta niiden sisäinen sään-tely kehittyy monimutkaisempaan suuntaan.

EU ja Yhdysvallat ilmoittivat helmikuun puolivälissä olevansa valmiita aloittamaan kahdenväliset vapaakauppaneuvottelut vielä

• WTO:n raportteja maailmankaupan esteistä: www.wto.org -> Trade topics -> Trade monitoring

• Kansainvälisen tutkijaverkoston seurantaa maailmankaupan esteistä: www.globaltradealert.org

• OECD:n ja WTO:n Trade in Value Added -tietokanta: www.oecd.org/trade/valueadded

• OECD:n tietokanta palvelukaupan esteistä: www.oecd.org/trade/stri

TIEDON LÄHTEILLE

tänä vuonna. Niille se on hyvä uutinen – mutta onko muilla toimijoilla, erityisesti kaikkein pienimmillä, kuitenkin syytä huoleen? Kuten eri yhteyksissä on usein todettu: monenkeski-syys on pienten paras turva.

MITEN WTO VOI?Kaksitoista vuotta käynnissä ollut Dohan kier-ros on nimetty ”kehityskierrokseksi”, koska sen tavoitteena on ottaa huomioon erityisesti kehitysmaiden huolet. Sen junnaaminen on heittänyt varjon koko WTO:n toimivuuden ylle. Katseet ovat kohdistuneet jo tulevaan jou-lukuuhun, jolloin Indonesian Balilla järjeste-tään WTO:n seuraava ministerikokous. Siltä toivotaan läpimurtoa pattitilanteeseen – pai-neet konkreettisiin tuloksiin ovat kovat. Mutta ongelmia on voitettavana.

Kehityskysymykset ovat Dohan kierrok-sen ydin, mutta silti jo ”kehityksen” peruskä-sitteestä vallitsee erilaisia näkemyksiä. Ja mikä on kehityksen suhde kauppaan? Keskittyminen kaupan ja kehityksen väliseen suhteeseen puo-lestaan tarkoittaa erityisesti maatalouskysy-mysten keskeistä roolia neuvottelupöydässä.


Yritysprotektionismi maailmankaupassa

›› Kaupan vapauttaminen on yksi maailmantalouden toistelluimmista iskulauseista. Sen merkitystä pidetään usein itsestään selvänä: kyse on tullimaksujen ja muiden valtion asettamien esteiden poistamisesta. Kun nämä protektionismin pirulaiset on nujerrettu, päästään oletetta-vasti taloustieteen perusopintojen kuvaamaan vapaaseen markkina-tilanteeseen, jossa kysynnän ja tarjonnan lait tuottavat yhteistä hyvää.

Valtioprotektionismin purkamishankkeissa jää yleensä vähälle huo-miolle se, miten merkittävä osa maailmankaupasta käydään monen-laista sääntelyä harjoittavien suuryritysten sisällä. Protektionistinen suunnitelmatalous ei suinkaan ole valtioiden yksinoikeus. Valtio- protektionismin vähentämistä saattaa reaalikapitalismissa seurata vapaiden markkinoiden irvikuva. Kauppapolitiikassa olisikin syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota yritysprotektionismiin.

Yritysprotektionismin voisi hieman yksinkertaistaen määritellä toi-menpiteiksi, joilla yritykset pyrkivät suojautumaan sekä markkina- kilpailulta että demokraattiselta valvonnalta. Toimenpiteet voivat vaihdella palkkasoturiarmeijoista suosiollisen patenttilainsäädännön lobbaukseen. Kauppapolitiikassa yksi yritysprotektionismin tärkeim-mistä ilmentymistä on se, kun suuryritys suojaa tuotteidensa hintoja markkinoilta ostaessaan itseltään ja myydessään itselleen.

Siirtohinnoittelulla yritykset pyrkivät ohjaamaan voitot verotukselli-sesti edullisimpiin paikkoihin. Esimerkiksi Yhdysvaltain tullitilastoissa on satojen dollareiden yksikköhintaan Trinidadista ostettuja kuula-kärkikyniä. Koska yritysten kansainvälistä kauppaa koskeva maakoh-tainen kirjanpito on usein salaista, tarkkoja lukuja siirtohinnoittelun laajuudesta ei ole. OECD:n arvion mukaan selvästi yli puolet maailman-kaupasta käydään kansainvälisten konsernien eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden sisällä.

Maailmankaupan periaatteiden kannalta yksi ydinkysymys on se, missä määrin yritysten sisäisen kaupan hinnoittelussa sovelletaan OECD:n suosittelemaa markkinaehtoperiaatetta. Sen mukaan itsensä kanssa kauppaa käyvän tulee suhtautua itseensä ”käsivarren mitan” päässä olevana markkinaosapuolena ja määrittää kauppatavaroiden hinnat sen mukaisesti. Viimeaikainen uutisointi laajamittaisesta maailmankaupan siirtohinnoitteluun perustuvasta veronkierrosta on osoit-tanut, että kiusaus määritellä hinnat markkinaehtojen vastaisesti on usein vastustamaton.

Suomalaisessakin verokeskustelussa on vihdoin herätty siirto-hinnoittelun olemassaoloon. On käynyt selväksi, ettei kyse ole vain parista kirjanpitokoukkauksia verokeitaisiin tekevästä kaukomaiden banaaniyrityksestä. Arviolta puolentoista miljardin euron vuosittai-siin veromenetyksiin havahtunut verohallinto on perustanut 40 työn-tekijän ryhmän selvittämään asiaa. Sen sijaan yritysprotektionismin merkitystä maailmankaupan peruskysymyksille ei ole tietääkseni juuri-kaan pohdittu. ›‹

VASTAKOMMENTTI

TEIVO TEIVAINEN

Maailmanpolitiikan professori

Helsingin yliopisto

[email protected]

Twitter @TeivoTeivainen

Kuten jo EU:nkin piirissä on nähty, eivät maa-talouskysymykset yleensä ratkea ensimmäisinä.

WTO:n sisällä pääjakolinja kulkee kehittynei-den ja kehittyvien maiden välillä. Mutta minne esimerkiksi Kiina kuuluu? Onko se rikas maa, jossa asuu paljon köyhiä ihmisiä vai köyhä maa, jossa asuu paljon rikkaita ihmisiä? WTO:ssa kehitysmaastatus on maan itsensä määriteltä-vissä. Niinpä jopa Etelä-Korea on lukenut itsensä haavoittuvaisen maataloutensa osalta WTO:n kehitysmaihin.

Dohan kierroksen harteita painaa myös peri-aate siitä, ettei mistään ole sovittu ennen kuin kai-kesta on sovittu. Eri tahoilta on esitetty toiveita siitä, että Balilla tästä periaatteesta tingittäisiin, jotta edes jonkinlaisesta ”minipaketista” päästäi-siin sopuun ja Dohan kierros pääsisi jatkumaan.

WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy on toivo-nut, että ministerikokouksesta lähtisi maailmalle ennen kaikkea vahva protektionismia vastustava ja monenkeskistä kauppajärjestelmää tukeva viesti.

Dohan kierroksen vaikeuksista huolimatta koko WTO ei toki ole henkitoreissaan, vaan työ monilla muilla sektoreilla jatkuu normaalisti – muun muassa riitojenratkaisumekanismin arvo tunnustetaan laajasti. WTO myös kasvaa: sen jäsenmäärä on nyt jo 159. WTO:n työtä kaupan-esteiden monitoroinnissa arvostetaan – ja osin WTO:n ansiona pidetään myös sitä, että protek-tionismin uudessa aallossa on vältytty kaikkein pahimmilta skenaarioilta.

KUKA VIE, KUKA VIKISEE?Kun maailmantalouden valtasuhteet ovat muut-tuneet, keneltä nyt voidaan odottaa johtajuutta? Kuka voisi saada kaikki mukaan monenkeskisen kauppajärjestelmän elvytystalkoisiin? Vaikuttaa siltä, ettei siihen ole kykyä tai halua sen enem-pää vanhoilla kuin uusillakaan talousmahdeilla. Vahvimmatkin vapaakaupan kannattajat ovat val-miita kompromisseihin vain, jos muutkin niihin suostuvat.

Uusi käänne voi kuitenkin tulla toiminta-ympäristön muutoksen myötä. Elämme nyt vai-hetta, jossa talouskriisi ja nousevien talouksien voimistuminen ovat saaneet protektionistit liik-keelle – mutta ehkä seuraavana on edessä vaihe, jossa nähdään pidäkkeiden avaamisen hyöty? Keskinäisriippuvaisessa maailmassa protektio-nismi iskee ennemmin tai myöhemmin myös omaan nilkkaan.

Tuotannon hajaantuminen ja arvoketjujen monimutkaistuminen on muuttanut kansainväli-siä kauppavirtoja. Esimerkiksi: kasvava osa maa-ilmankaupasta on välivaiheen tuotteiden kuten komponenttien kauppaa. Tuotteella voi olla val-mistusketjun aikana useita rajanylityksiä, jolloin pienilläkin tulleilla on kumulatiivista merkitystä. Ja kuka tämän kaiken sitten maksaa? Yhä useam-mat toimijat saavat huomata, että kaupan rajoi-tukset haittaavat niiden omaa toimintaa arvoket-jussa. ›‹


Vaihto vapaalleEtelä-Korean kanssa se jo on, Kanadankin kanssa pian, Yhdysvaltojen kanssa siihen käydään kohta käsiksi. Kansainvälistyvät suomalaisyritykset hyötyvät EU:n vapaakauppasopimuksista.

TEKSTI ANTTI J. LAGUS KUVAT THINKSTOCK, ISTOCKPHOTO

Itseensä käpertyvässä maassa kärsii luovuus, ja maa, joka ei ole luova, ei menesty”, kiteytti ruotsalainen kirjailija David Lagercrantz Helsingin Sanomissa 8.2.2013. Sama tapahtuu myös maalle, joka luottaa vain itseensä kaupassa.

Vapaakauppasopimukset parantavat suo-malaisten yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille, luovat talouskasvua ja sitä kautta hyvinvointia suomalaisille. Sopimusten ansiosta yrityksillä on ennakoitavampi liiketoimintaym-päristö, joka takaa niille tasapuolisen ja syrji-mättömän kohtelun markkinoilla. Kaupankäyn-nin kustannukset laskevat, kun tulleja ja muita kaupan esteitä poistetaan. Tämä kaikki on eri-tyisen tärkeää nyt, kun kansainvälinen yhteisö talouskriisin myötä etsii uusia kasvunlähteitä.

EU alkoi neuvotella kahdenvälisiä vapaa-kauppasopimuksia laajassa mittakaavassa muu-

tamia vuosia sitten. Tuolloin tunnustettiin ensimmäisen kerran se, että Maailman kaup-pajärjestö WTO:n vuonna 2001 aloitettu niin sanottu Dohan kierros ei ollut edennyt toivo-tulla tavalla.

EU pitää sinänsä erittäin tärkeänä sitä, että WTO-maiden kesken päästäisiin sopuun uudesta vapaata kauppaa ja yhteisiä sääntöjä edistävästä sopimuksesta. Koska näin ei ole tois-taiseksi käynyt, EU on avannut tärkeiden kaup-pakumppaniensa kanssa kahdenvälisen väylän.

Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhtei-den osaston lähetystöneuvos Marjut Akola muistuttaa, että sopimukset ovat monitahoisuu-dessaan varsin kunnianhimoisia: ne eivät kata pelkästään tulleja, vaan niillä pyritään paran-tamaan yritysten markkinoillepääsyedellytyk-siä myös palvelukaupassa ja julkisissa hankin-noissa. Palveluiden kaupan merkitys kasvaa

”


Busan on Etelä-Korean suurin ja yksi maailman suurimmista

satamakaupungeista.


Busanin satamasta löytyy historiankirjojen merkintöjä ainakin vuodesta 1368 lähtien. Satama kuului vuonna 2011 rahtimäärältään maailman 15 suurimman sataman joukkoon.

SOPIMUKSET OVATMONITAHOISUUDESSAAN VARSIN KUNNIANHIMOISIA.

jatkuvasti, ja sopimuksilla halutaan varmis-taa kaikille tasapuoliset kilpailuedellytykset. Vapaakauppasopimusten avulla parannetaan myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua vaikkapa toisen maan julkisen sek-torin hankintojen tarjouskilpailuihin.

– Sopimusneuvotteluihin kuuluvat lisäksi teollis- ja tekijänoikeudet sekä kaupan tek-niset esteet, kuten erilaisten sertifiointikäy-täntöjen yhtenäistäminen sopijapuolten kes-ken. Esimerkiksi sähkölaitteiden vieminen kolmansien maiden markkinoille voi käytän-nössä olla hyvin hankalaa, kallista ja aikaa vievää siksi, että vientimarkkinoilla on tar-vitaan erilaiset sertifikaatit kuin kotimaassa, Akola havainnollistaa.

USEITA VERKKOJA VEDESSÄEU neuvottelee vapaakauppasopimuksia laa-jalla rintamalla. Japanin kanssa neuvottelut aloitetaan kesään mennessä. Intian kanssa neuvotteluratkaisua etsitään edelleen. Merkit-tävä uutinen on se, että myös Yhdysvaltojen kanssa päästään neuvottelupöytään viimeis-tään syksyyn mennessä.

EU:lla on vireillä vapaakauppasopimus-neuvottelut lisäksi muun muassa Malesian ja Vietnamin kanssa. Singaporen kanssa neuvot-telut on saatettu loppuun, mutta sopimus ei ole vielä voimassa. Etelä-Amerikan maista on neuvoteltu Mercosur-maiden (Argentiina, Bra-silia, Uruguay, Paraguay ja Venezuela) kanssa, mutta neuvottelujen päättyminen ei ole lähiai-koina näköpiirissä. Neuvottelut ovat käynnissä myös Georgian, Armenian ja Moldovan sekä Persianlahden maiden kanssa.


KATTAVA SOPIMUSEU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimus on ollut voimassa heinäkuusta 2011 lähtien. Yli 50 miljoonan asukkaan maa on Suomen kolmanneksi suurin aasialainen kauppakump-pani. Kauppavaihto on vähän suurempi kuin Intian kanssa. Edellä ovat vain Kiina ja Japani.

– EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopi-mus on kattavin tähän asti solmituista EU:n vapaakauppasopimuksista. Näemme, että sopimus helpottaa huomattavasti myös Suo-men ja Etelä-Korean välistä kauppaa, sanoo lähetystösihteeri Kaisa Leidy Suomen Soulin-suurlähetystöstä.

13 %

Leidy kertoo, että vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen EU:n vienti Etelä-Kore-aan kasvoi vuonna 2011 lähes 12 prosenttia. Suurta kasvua selittää vapaakauppasopimuk-sen lisäksi tosin myös vuoteen 2011 osunut len-tokoneiden vienti. Viime vuonna EU:n vienti maahan kasvoi kuusi prosenttia. Suomen vienti taas kasvoi 13 prosenttia ja ylitti miljar-din US-dollarin rajan.

SÄÄSTÖJÄ JA YHDENMUKAISUUTTASopimuksen voimassaolon ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana eurooppalaisille yrityksille laskettiin kertyneen säästöjä 350 mil -

Korean tasavallan pääkaupungissa Soulissa on yli

kymmenen miljoonaa asukasta.

Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi vuonna 2012


CASE VAISALA

– Aktiivinen, kiinnostava ja suuri, Vaisalan Etelä-Korean maajohtaja Chanseok Park kuvailee maan talouden tilannetta.Vaikka suomalaiset yritykset saattavat pitää Etelä-Koreaa hanka-lana bisnesalueena esimerkiksi kielimuurin vuoksi, on suomalainen Vaisala nähnyt Korean-markkinoiden mahdollisuudet.

Vaisala kehittää, valmistaa ja markkinoi tuotteita ja palveluja ympäristönmittaukseen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Etelä-Koreassa Vaisalalla on ollut toimisto yhtä kauan kuin vapaakauppa-sopimus on ollut voimassa, heinäkuusta 2011 lähtien. Vaikka ajan-kohta on sama, ei Vaisalan tulo Etelä-Korean markkinoille johtunut vain vapaakauppasopimuksesta.

– Toimistomme keskittyy täällä Koreassa säähavaintolaitteisiin. Asiakkaitamme ovat erilaiset viranomaiset, kuten maan ilmatieteen ja hydrologian laitokset, ja tällä hetkellä toimimme pääasiassa pai-kallisten integraattoreiden kautta, Park kertoo.

Vuodet Korean-markkinoilla ovat olleet Vaisalalle menestyksek-käitä. Eurooppaa vaivaava talouskriisi ei ole iskenyt Vaisalan pää-asiakaskuntaan. Vapaakauppasopimus on vähentänyt paineita hin-noittelussa, kun tuontitullit ovat jääneet pois.

Nykyään tulliprosessit ovat pääosin hyvin yksinkertaisia. Pelkkä toteamus ”Tehty EU:ssa” riittää tullille. Välillä Vaisala tosin on joutu-nut painimaan tullin kanssa, koska pakkausmateriaali onkin tehty esimerkiksi USA:ssa, vaikka itse tuote on kotoisin Euroopan unio-nista.

Vapaakauppasopimuksella on ollut myös kiintoisia käytännön vaikutuksia – esimerkiksi korealaiseen katukuvaan. Seitsemän pro-sentin tuontiveron poistuttua saksalaiset autot ovat vallanneet mer-kittävän siivun autoteollisuudestaan tunnetun maan markkinoista.

– Nykyään kaduilla näkyvistä autoista joka kymmenes on saksa-lainen, Park havainnollistaa.

joonan euron arvosta muun muassa alentunei-den ja poistuneiden tullimaksujen ansiosta.

EU-maat vievät Etelä-Koreaan muun muassa elektroniikkatuotteita, lääketuotteita, elintarvikkeita ja alkoholia. Etelä-Koreasta tuodaan EU-alueelle elektroniikkaa, autoja sekä koneita ja laitteita. Suomesta Etelä-Kore-aan viedään koneita ja laitteita sekä metsä-teollisuustuotteita.

– Vapaakauppasopimus on yhdenmukais-tanut myös standardisointikäytäntöjä, Leidy sanoo.

Tämä on ollut yrityksille suuri käytännön helpotus. Aiemmin vaaditut sertifiointi- ja standardisointimenettelyt olivat pitkäkestoisia ja kalliita.

EU:n ja Etelä-Korean neuvottelut aloitet-tiin vuonna 2007. Kuten vapaakauppaneuvot-teluissa yleensäkin, myös näissä sovittiin paitsi poistettavista kaupan esteistä, myös toimeen-panon mahdollisista siirtymäajoista. Esimer-kiksi koneiden ja laitteiden tuontitulleista Etelä-Koreaan poistui 70 prosenttia heti sopi-muksen voimaantulon myötä. Etelä-Korealle tärkeissä henkilöautoissa sekä autonrenkaissa siirtymäaikaa kuitenkin annettiin kolmesta vii-teen vuotta.

KANADAN KANSSA NEUVOTELTAVA VAPAAKAUPPASOPIMUS VALMISTUU KESÄÄN MENNESSÄ.

MERKITTÄVÄT HYÖDYT KANADA-SOPIMUKSESTAKanadan kanssa neuvoteltava vapaakauppaso-pimus valmistuu kesään mennessä. Kanada on EU:lle tärkeä maa monessa mielessä, vaikka se on EU:n vasta 11. tärkein kauppakumppani. EU puolestaan on Kanadan toiseksi tärkein kauppakumppani – luonnollisesti Yhdysval-tojen jälkeen. Kymmenesosa Kanadan ulko-maankaupasta käydään EU:n kanssa. Kana-dan pääministeri Stephen Harper on edistänyt vapaakauppaneuvotteluita aktiivisesti.

EU vie Kanadaan koneita, kuljetusvälineitä ja kemikaaleja, ja tuo sieltä samoja tuotteita. Mutta tavarakauppa ei ole koko kuva. Atlan-tin yli liikkuu myös palveluja ja suoria sijoituk-sia. EU:sta tehtiin suoria sijoituksia Kanadaan vuonna 2010 lähes 200 miljardia euroa, ja Kana-dasta EU:n alueelle lähes 150 miljardia euroa.

EU:n vienti YhdysvaltoihinVuosi

1. USA

2. Kiina

3. Venäjä

7. Japani

8. Intia

10. Etelä-Korea

11. Kanada

1. EU27

2. Kanada

3. Kiina

4. Meksiko

5. Japani

6. Etelä-Korea

9. Intia

EU:n tuonti Yhdysvalloista

(mrd. euroa) (mrd. euroa)

2009

2010

2011

155

173

191

203

242

264

EU JA YHDYSVALLAT KÄYVÄT MAAILMAN SUURINTA BILATERAALISTA KAUPPAA

EU:N PÄÄKAUPPAKUMPPANIT (2011)

YHDYSVALTAIN PÄÄKAUPPAKUMPPANIT (2011)

Lähd

e: E

uroo

pan

kom

issi

o


The Blue Water Bridge.

Vapaakauppasopimuksen suurimpien hyötyjen odotetaan osuvan juuri palvelu-kaupan alueelle. EU:n komission vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan EU hyö-tyisi vapaakaupasta Kanadan kanssa noin 12 miljardia euroa vuodessa, ja puolet tästä hyödystä tulisi nimenomaan palvelukau-pasta. Tavaravienninkin ennustetaan kas-vavan vajaan neljänneksen.

KANADASSA ODOTETAAN VAPAAKAUPPAAMolok North America on toiminut Kana-dassa vuodesta 1997 lähtien. Toimitusjoh-taja Marja Hillis sanoo, että yritys olisi varmasti kasvanut nopeammin, jos vapaa-kaupan suoma tullittomuus olisi ollut voi-massa jo toiminnan alussa.

– Meidän tuotteillamme tulli on seitse-män prosenttia. Varsinkin aluksi meillä oli

12 mrd. €vuodessa hyötyisi EU Kanadan kanssa solmittavasta vapaakauppasopimuksesta.

Noin kolmasosa kanadalaisista asuu viiden tunnin ajomatkan

säteellä Torontosta.

Molok North America on toiminut Kanadassa vuodesta 1997 lähtien.


asiakkaina kuntia, joille jokainen dollari on tär-keä – ja hinnoittelu teki meille tiukkaa, kun tul-limaksujen päälle piti tietysti laskea myös omat ja jälleenmyynnin katteet, Hillis sanoo.

Nyt yritys on saanut Kanadan-liiketoimin-tansa hyvään vauhtiin, sillä kolmen viime vuo-den aikana liikevaihto on lähes kolminkertais-tunut vajaaseen kolmeen miljoonaan Kanadan dollariin. Hilliksen isän Suomessa 1980-luvulla tekemään keksintöön perustuva maahan kai-vettava jäteastia oli vielä toiminnan alkuvuo-sina kierrätykseen tottumattomille kanadalai-sille uusi asia.

TAVARAN TUONTI YKSINKERTAISTUUYmpäristötietoisuuden ja säiliöiden tyhjennyk-seen pystyvien laitteiden yleistymisen myötä markkinat ovat alkaneet vetää. Molok tekee yhteistyötä Pohjois-Amerikan suurimman jätteidenkäsittely-yritys Waste Management Inc:n kanssa, joka toimii yrityksen jälleenmyy-jänä myös Yhdysvaltain-markkinoilla.

– Olemme selvitelleet viennin aloittamista myös Meksikoon, Hillis lisää. EU:n ja Kana-dan vapaakauppasopimuksen Hillis odot-taa yksinkertaistavan tavaran tuontia. Hillis toteaa, ettei hänelle ole kaikkina Kanadan-toiminnan vuosina muodostunut täysin sel-

vää kuvaa viranomaisten ja huolintaliikkeiden käytännöistä. Muodollisuuksiin on uponnut paljon aikaa ja vaivaa. Nyttemmin Molok val-mistaa suurimmat säiliöiden osat Kanadassa ja tuo Suomesta vain pienemmät osat.

YHDYSVALTOIHIN KANADAN KAUTTAMyös vuonna 2011 Kanadassa toimintansa aloittaneen Lumon Oy:n Kanadan-tytäryri-tyksen toimitusjohtaja Olli Vänskä näkee, että vapaakauppasopimuksesta olisi ollut hyötyä jo aiemminkin. Yrityksellä on Kanadassa omaa tuotantoa, mutta tuotteiden osia tuodaan myös Suomesta.

Tuontitullien lisäksi Lumon on joutunut painimaan standardisointikäytäntöjen kanssa. Erilaisten lupien hankkimiseen on mennyt melkoisesti aikaa.

– Tuotteemme – parvekelasitukset ja parveke-julkisivut – sopivat hyvin täkäläisiin ilmasto-olosuhteisiin. Vaikka tämä onkin erittäin kilpailtu markkina-alue, ei täällä ole ollut vas-taavaa ratkaisua kuin meillä, Vänskä sanoo.

Lumon on lähtenyt myös Yhdysvaltain-markkinoille paikallisen edustajan kautta. Yri-tyksen perustaminen Kanadaan ei Vänskän mielestä ollut erityisen vaikeaa. Apuna Lumon käytti Finpron palveluita. Nykyään yrityksellä

ATLANTIN MOLEMMIN PUOLIN TARVITAAN YHTEISIÄ TOIMIA TALOUSKASVUN VAHVISTAMISEKSI.

EU-komissio on laskenut, että vapaakauppasopimuksen seurauksena vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi jopa 18 prosenttia.


on Kanadassa 14 omaa työntekijää ja lisäksi jälleenmyyjiä.

KOLMANNES MAAILMANKAUPASTAEU:n ja Yhdysvaltojen välillä on väläytelty vapaakauppa-alueen mahdollisuutta jo 1990-luvulta lähtien. EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat talousalueet kattaen mel-kein puolet maailman bruttokansantuotteesta ja noin kolmanneksen maailmankaupasta.

Käytännön tasolla vapaakauppa-alue astui askeleen eteenpäin, kun osapuolet perustivat marraskuussa 2011 korkean tason työryhmän pohjustamaan asiaa. Sen tarkoituksena on ollut arvioida, mitä yhteisiä toimia Atlantin molemmin puolin tarvitaan talouskasvun vah-vistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.

Työryhmä julkaisi lopullisen raporttinsa helmikuussa. Raportti suositteli neuvottelujen aloittamista laaja-alaisesta kauppa- ja inves-tointikumppanuussopimuksesta.

Seuraavissa toimenpiteissä ei aikailtu. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti helmikuun puolivälissä pitämässään kansakunnan tilaa käsitelleessä puheessa Yhdysvaltojen olevan valmis kauppa- ja inves-tointikumppanuusneuvotteluihin EU:n kanssa. Puhetta seuranneena päivänä Yhdysvallat ja EU ilmoittivat tähtäävänsä vapaakauppaneu-vottelujen käynnistämiseen vielä tänä vuonna.

Neuvottelujen ytimessä tulevat tullien ohella olemaan markkinoillepääsyn paranta-minen palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä ennen kaikkea sääntelyyn liittyvät kau-pan esteet.

EU:n ja Yhdysvaltain välisen tavarakau-pan tullit ovat tällä hetkellä keskimäärin vain kolmen prosentin tasolla, joten mahdollisen vapaakauppasopimuksen hyödyt piilevät mui-den kaupan esteiden raivaamisessa. Keski-näistä kauppaa vaikeuttavat lähinnä tullin raja-muodollisuudet sekä rajan takaiset määräykset ja rajoitteet.

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä hidastavat EU:n ja Yhdys-valtojen toisistaan poikkeavat standardit, jotka liittyvät muun muassa terveyteen, ympäristöön ja kuluttajansuojaan. Merkittävä este Yhdys-valtain suunnalla ovat julkisiin hankintoihin ja palvelukauppaan liittyvät rajoitukset. Esimer-kiksi Buy American Act -lain lakkauttaminen suojalausekkeineen helpottaisi liitto- ja osaval-tiotason tarjouskilpailuihin osallistumista ja toisi EU-toimijat samalle viivalle paikallisten kanssa.

Toki kaupan esteiden purkaminen helpot-taisi myös yhdysvaltalaisten yritysten mai-hinnousua Suomeen, mikä osaltaan lisäisi kilpailua kotimarkkinoilla – ja parantaisi eurooppalaisen kuluttajan asemaa.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimuk-sen hyödyt olisivat mittavat. EU:n komissio on laskenut, että vapaakauppasopimuksen seu-

rauksena vienti Yhdysvaltoihin voisi lisääntyä jopa 18 prosenttia. Lisäksi sopimus kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta vuositasolla puoli prosenttia.

KAUPPA LUO UUSIA TYÖPAIKKOJAVapaakauppasopimusten ansiosta kotimai-set yritykset asetetaan kilpailullisesti samaan asemaan kuin ulkomaiset yritykset. Viennistä hyvin riippuvaiselle Suomelle tämä on tärkeää. Niinpä ulkoministeriön taloudellisten ulkosuh-teiden osaston Marjut Akola ei pidä kysymystä vapaakaupan tarpeellisuudesta lainkaan naii-vina.

– Maailman talouden ja kansainvälisen kau-pan kehitys on ollut varsin epävakaata vuonna 2008 puhjenneen rahoitus- ja sitä seuranneen talouskriisin jälkeen. Protektionismi nostaa helposti päätään, kun taloudessa menee huo-nosti ja työllisyys heikkenee. Kauppapolitii-kalla onkin suora yhteys talouskasvuun ja työllisyyteen. Kauppa on yksi keskeisistä teki-jöistä, joiden avulla talouskasvua voidaan vah-vistaa ja työllisyyttä parantaa, Akola sanoo.

Ulkoministeriössä valmistui loppuvuo-desta 2012 selvitys yritysten kokemista kau-pan esteistä eri markkina-alueilla (selvityk-sestä lisää s. 14). Akolan mukaan esteet ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta ylei-sesti ottaen esteet liittyvät tullien lisäksi muun muassa kaupan teknisiin määräyksiin, henki-löiden vapaaseen liikkuvuuteen ja julkisten hankintojen avoimuuteen. Myös verolainsää-däntö ja pääoman liikuteltavuus hoituvat eri puolilla maailmaa eri tavoin.

– Ulkoministeriö on aktiivisesti tekemisissä yritysten kanssa. Pyrimme ratkomaan yritys-ten ongelmia ottamalla niitä esille kahdenväli-sissä tapaamisissa kolmansien maiden kanssa sekä viemällä niitä EU-tasolle, Akola sanoo. ›‹

St. Clair -joen ylittävä Blue Water Bridge vie

Kanadasta Yhdysvaltoihin.

CASE VACON

Vacon valmistaa taajuusmuuttajia, joita käytetään raskaassa teollisuudessa, nos-tureissa ja esimerkiksi hisseissä. Lähes 20-vuotias Vacon on ollut Koreassa läsnä partnereiden kautta jo vuodesta 2004 ja omalla tytäryhtiölläkin jo neli-sen vuotta.

Yhtiön Etelä-Korean-toimitusjohtaja Jussi-Pekka Sampola kertoo, että vapaa-kauppasopimus on tuonut yritykselle kil-pailuetua kiinalaisiin, kaakkoisaasialai-siin ja pohjoisamerikkalaisiin verrattuna.

– Pääsimme nopeasti hyödyntämään vapaakauppasopimuksen mukanaan tuomaa tuontitullien poistumista.

Pääkilpailijat kuitenkin tulevat Euroopasta, joten heillä on samat edut. Talouden laskusuhdanne on tuonut omat haasteensa.

Korea on erittäin haastava mark-kina, jolla bisnestä tehdään ensisijaisesti ”kavereiden kesken”. Etelä-Korean naa-purustossa sijaitsevat niin maailman hin-tajohtaja Kiina kuin perinteisenä laatu-johtajana pidetty Japanikin.

– Koreassa pyritään tekemään japa-nilaista laatua kiinalai-sella hinnalla, Sampola valottaa.

Hinta on maassa erit-täin tärkeä kilpailutekijä. Siksi tuontiveron pois-tuminen helpotti Vaco-nin kilpailua paikallisten tuotteiden kanssa.


Lue

Maailmaa diplomaattien silmin

BLOGI. ”Diplomaateilta vaaditaan virka-miehen pätevyyden ohella piirimyyjän asenne ja seurapiiritoimittajan suhde-verkko”, toteaa Suomen Jakartan-suur-lähettiläs Kai Sauer blogissaan Kartalla, Jakartalla.

Viime syksynä avatussa ulkominis-teriön blogiportaalissa julkaistaan tällä hetkellä noin kymmentä blogia. Useim-mat kirjoittajat ovat suurlähettiläitä. Maantieteellinen haitari ulottuu Kataja-nokalta aina etäisimpiin edustustoi-himme saakka.

Taloudellisia ulkosuhteita käsittele-vät muun muassa Madridissa, Dar-es-Salaamissa ja Jakartassa työskentelevien suurlähettiläidemme kirjoitukset. Mad-ridin-suurlähettiläs Markku Keinäsen kirjoituksissa on valotettu esimerkiksi Team Finlandin toimintaa Espanjassa. Dar-es-Salaamin-suur-lähettiläs Sinikka Antila puolestaan kertoo, kuinka Tansa-niassa jo valmistellaan toukokuista kah-den ministerin vierailua.

Blogit tarjoavat suurlähetystöjen verk-kosivujen rinnalle vapaamman ilmai-sukanavan ja samalla paikan muuta sosiaalista mediaa syvällisemmälle ana-lyysille. Ulkoministeriön blogeja voi luonnollisesti – ja mielellään – kommen-toida.

blogit.ulkoministerio.fi

Pelasta Suomi

PAMFLETTI. ”Toisella meistä oli huppari ja lätsä, ja se en ollut minä”, kirjoittaa EVA:n johtaja Matti Apunen ensitapaa-misestaan Sami Kuuselan kanssa. Kuu-sela on kirjoittanut EVA:lle startup-kult-tuurin ymmärtämiseen tarkoitetun pamfletin ”hupparihörhöstä ja bisnes-miehestä”.

Apusen esipuheen mukaan pamfletti on tarkoitettu kulttuuriseksi käsikirjaksi, jossa ”avataan toisilleen outojen heimo-jen tapoja kaaviokuvin ja rituaaliselos-tuksin”.

Pamfletin synnyn taustalla oli kaksi seikkaa. Ensiksi, suomalaiset pääoma-sijoitukset suomalaisiin startup-yrityk-siin putosivat puoleen vuodesta 2007 vuoteen 2011. Toiseksi, perinteiset teol-lisuudenalat ja startup-yritykset eivät kohtaa. Näihin Suomella ei pamfletin mukaan ole varaa.

Kuuselan mukaan Suomi on kasvu-yritysten kehitysmaa, vaikka vain start-upit ovat ”tarpeeksi vapaita ja rentoja tekemään jotain radikaalisti uutta, ilman jähmettävää pelkoa epäonnistumisesta”. Samalla Kuusela kritisoi Suomessa esiin-tyvää startup-yrittäjyyden hampaatonta ihannointia ja muistuttaa, että myös startupien tulee harjoittaa suunnitelmal-lista ja tuloksellista liike-toimintaa.

Miten bisnesmies sitten voi arvioida kynnykselleen ilmestynyttä huppari-hörhöä? Kuusela opastaa peruskysy-mysten äärelle: Ymmärrätkö mitä yri-tys tekee? Missä vaiheessa yritys on? Keitä muita on mukana? Tykkäätkö tyy-peistä?

Sami Kuusela: EVA Pamfletti: Hupparihörhö ja bisnes-mies – Opas startup-kulttuurin ymmär-tämiseen.Taloustieto Oy 2013

Pullopostia

NETTIKOLUMNI. Pulloposti on Centrum Balticum -keskuksen Itämeri-aiheinen viikkokolumni, jossa käsitellään Itäme-ren alueen ajankohtaisia asioita. Pullo-posteja kirjoittavat johtavat akateemi-set ajattelijat ja muut Itämeri-asioiden huippuosaajat.

Tammikuun 2013 pullopostissaan Euroopan komission varapuheenjoh-taja Olli Rehn kirjoitti: ”[...] Itämeren alueen jäsenvaltiot ovat rohkaiseva valopilkku muuten alavireisessä talous-tilanteessa.” Mutta: ”Itämeren alueen EU-jäsenmaista olen kuitenkin eniten huolissani Suomesta. Suomi on ollut etunenässä vaatimassa EU:n jäsen-mailta, että yhdessä sovituista talous-tavoitteista pidetään kiinni. Tämä on ollut aivan oikea linja. Silloin kun esit-tää vaatimuksia muille, olisi itse tosin hyvä elää niin kuin opettaa.”

Suomen Tukholman-suurlähetti-läs Harry Helenius puolestaan totesi tammikuisessa kirjoituksessaan: ”[Itä-meren] merireitti on meille tärkeämpi kuin ehkä koskaan ennen, jopa tär-keämpi kuin muille Itämeren valtiolle. Yli 80 prosenttia ulkomaankaupas-tamme kulkee meritse.” Suomen asema logistiikkareittien solmukohtana ei ole itsestään selvä, muistuttaa Hele-nius. ”Ruotsissa hallitus on päättänyt kehittää rautatielogistiikkaa Götebor-gin/Malmön satamien ja Tukholman/Gävlen satamien välillä. Myös EU:n ja Aasian viennin välivarastointikapasi-teettia kasvatetaan Etelä-Ruotsissa.”

www.centrumbalticum.org/pulloposti”Suomi on

kasvuyritysten kehitysmaa.”


Kauppapolitiikka on myös yritysten asia

Asiantuntijana

johtaja

Leena Mörttinen

TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

Miksi yritysten tulisi ylipäätään olla kiinnostuneita kauppapolitiikasta?

Suomen kaltainen pieni, avoin talous on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Ulkomaankaupan sujuvuus edellyttää sitä, että kauppapoliittiset sopimukset ja yhteis-työsuhteet keskeisten kauppakumppanimai-den kanssa ovat kunnossa. Kauppapolitiikka on paljon muutakin kuin tullien alentamista. Se on myös ulkomaankauppaan vaikuttavan sääntelyn harmonisaatiota ja epäsuorien kau-panesteiden purkua.

Jokaisen ulkomaankauppaa käyvän yrityk-sen tulisi ymmärtää oman alueensa kaupan-käynnin esteet. On mahdotonta ajatella, että viranomaiset automaattisesti tietävät kaiken kaikesta. Yritysten tulisikin huolehtia myös itse siitä, että sopimusneuvotteluja käyvät viranomaiset ja edunvalvontajärjestöt ovat hyvin informoituja mahdollisista kaupankäyn-nin ongelmista.

Viranomaiset tekevät parhaansa, mutta kukaan ei voi tietää esteiden yksityiskohdista yhtä paljon kuin yritys, joka painii niiden kanssa päivittäin.

Miten arvioit suomalaisten yritysten kauppapoliittisen osaamisen tasoa?

Suurimmassa osassa keskeisiä vientiyri-tyksiä osaaminen on osa liiketoimintaosaa-mista ja siis hyvällä tasolla. Osaaminen on kuitenkin ohentunut EU-jäsenyyden myötä ja hyvän taloussuhdanteen vuosina. Lisäksi meillä on kasvava määrä pk-yrityksiä, jotka vasta pohtivat maailman valloitusta. Näiden yritysten osaamisen tason nostaminen ja infor-maation saannin tukeminen on hyvin tärkeää suomalaiselle vientimenestykselle.

Miten tilannetta tulisi parantaa?

Tiivis yhteys ja dialogi viranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten välillä on tärkeää. Tarvitaan myös jatkuvaa koulu-tusta ja informaation jakamista sekä jo etab-loituneitten yritysten informaation ja osaami-sen parempaa hyödyntämistä. Suomessa on valtava määrä osaamista. Nyt kysymys on se, miten saisimme tämän tiedon kaikkein tehok-kaimmin jakoon ja ymmärrettävään muo-toon. Verkostomalli ja yleisemmin Team Fin-land -toimintatapa voivat olla tässäkin se oikea tapa.

Mitkä ovat tällä hetkellä suomalaisten yritysten kannalta tärkeimmät kauppa-politiikan megatrendit?

Talouskriisin jälkeinen – olettaen, että kriisi vihdoin on väistymässä – maailma on vaarallinen, sillä kasvun notkahdettua ja kil-pailukyvyn heikettyä moni maa tuntee houku-tusta kaupan esteiden tiukentamiseen. Myös paineet erilaisten kansallisten tukien käyttöön kasvavat, mikä osaltaan heikentää kilpailun tasavertaisuutta.

Vapaakauppa ei ole enää itsestäänselvyys. Uusprotektionismia vastaan taistelua on prio-risoitava kaikilla tasoilla. Tämä mielessä EU:n kauppaneuvottelujen alkaminen Yhdysvalto-jen ja Japanin kanssa on entistäkin tärkeäm-pää. Niiden onnistumiseen on panostettava, jotta protektionismin aalto saadaan kukis-tettua. Tavoitteena tulisi olla kahdenvälisissä sopimuksissa sovittujen periaatteiden levittä-minen jälleen monenvälisiksi, hyvässä WTO-hengessä. ›‹

Valtiotieteiden tohtori

Leena Mörttinen on EK:n

Kilpailukyky ja kasvu

-vastuualueen johtaja

ja johtoryhmän jäsen.

Aikaisemmin hän on muun

muassa vastannut Nordea-

konsernissa Eurooppa-

asioiden yksiköstä, toiminut

vanhempana ekonomistina

Euroopan keskuspankissa

sekä neuvonantajana

Suomen Pankissa.

Kauppapolitiikka ei ole vain viranomaistyötä, vaan se vaikuttaa jokaisen kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen elämään. Yritykset itse voivat vaikuttaa siihen, miten niiden ääni pääsee kuuluville.


VAPAAN KAUPANTAHTO

EU puolustautuu protektionismin

peikkoa vastaan neuvottelemalla

vapaakauppasopimuksista.

›› Kauppaa ja kehitystä kännyköillä ›› 20 vuotta kasvanut Australia katsoo Aasiaan

www.kauppapolitiikka.fi

KauppapolitiiKKaTALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

nro 1 | 2013 irtonumero 9 €

JAN STORE:

EU on jakautunut

kauppapoliittisissa

neuvotteluissa kahteen

leiriin.Etelä-Korea:

Yritykset hyötyvät

vapaakaupastaEU:n ja USA:n

vapaakauppa-

neuvottelut alkavat

50 vuotta sitten

Anna palautetta lehdestä ja voita

iPad!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osal-listua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmes-tyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevät-kaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden 2012 lukijapalkinnon, iPhonen voitti Kauppapolitiikka-lehden lukija Anne Myllykorpi Seinäjoelta.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka2. Merkitse numerosarja 764287.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus

osallistua

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen iPad.K

auppapoliittisista kysymyksistä kiinnostuneelle ovat viime aiko-jen tapahtumat antaneet run-saasti ajattelemisen aihetta”, kerrottiin jaostopäällikkö Paul

Gustafssonin esitelmään pohjautuvassa artikkelissa syksyllä 1962.

”Koko maailmankauppa on uudelleen muotoutumassa. Kokonaiskuvan saaminen kaikista näistä tapahtumista on erinomaisen vaikeata.”

Sysäyksen maailmankaupan mullistuk-selle oli antanut Euroopan talousyhteisö EEC:n tiivistyvä integraatio. Euroopan talousyhteistyön tarkoituksena oli luoda kuuden jäsenmaan – Ranskan, Italian, Länsi-Saksan, Belgian, Luxemburgin ja Hollannin – kesken seitsemässä ja puolessa vuodessa yhteiset markkinat. Neuvottelut Englannin liittymisestä Talousyhteisöön olivat juuri ajautuneet karille, epäilijöiden mukaan jopa lopullisesti.

Integraation pyrkimyksenä oli stabi-lisoida ja toisaalta myös suojella alueen

markkinoita. 60-luvulla EEC:n järjestelmän piiriin kuului etenkin maatalouspolitiikka.

Gustafssonin ennustukset EU:n kehityk-sestä osuivat osin oikeaan, osin odottavat vielä toteutumistaan:

”EEC:n maatalouspolitiikka ei sinänsä ole protektiivinen tai liberaalinen, vaan sen on tarkoitus suojella maataloutta maail-mantalouden hintavaihteluilta. Tarkoituk-sena on siirtyä häiriöttömästi yhteiseen järjestelmään luomalla samanaikaisesti yhteinen hintataso.

Täydellinen taloudellinen integraa-tio edellyttää muun muassa rahapolitiikan ja veropolitiikan yhtenäistämistä sekä yli-kansallisten elimien asettamista tekemään jäsenvaltioita sitovia päätöksiä.

Tässä vaiheessa on luonnollisestikin mahdotonta ryhtyä ennustelemaan tulevai-suuden kehitystä: näyttäisi kuitenkin oikeu-tetulta sanoa, että Englannin ja Talous-yhteisön välisten neuvottelujen loppuun saattaminen vaatii vielä runsaasti työtä.” ›‹

Euroopan integraatio käännekohdassa


”Sveitsi on EU:n alueella suuri investoija.”

Vahva eurooppalainen talous

kolum

ni

ALPO RUSI

suurlähettiläs

Suomen Bernin-suurlähetystö

Sveitsi on noussut useissa vertailuissa joko maailman parhaaksi maaksi asua tai kilpailukykyisimmäksi taloudeksi. Vaikka mittauksia ei tule yliarvioida, ”Sveitsin malli” herättää syystäkin kiinnostusta. Sveitsi on maailman yhdeksänneksi suurin talous ja per capita yksi maailman rikkaimmista maista.

Sveitsin vahva asema yhtenä suurista finanssi-keskuksista on herättänyt viime aikoina sekä arvos-tusta että kritiikkiä. Sveitsin suurpankit ovat ryh-tyneet reformoimaan pankkitoimintojaan sekä toteuttamaan niin sanottua ”valkoisen rahan” stra-tegiaa. EU:ssa Sveitsiä puolestaan on arvosteltu pyr-kimyksistä kerätä ”rusinat pullasta”. Tämän syytök-sen Sveitsin hallitus on torjunut ja tarjonnut EU:lle ehdotuksen suhteiden kehittämisestä; Sveitsin koh-talohan on kaikessa olennaisessa sidoksissa Euroop-paan, ehkä paljon selvemmin kuin asian laita on Nor-jan kohdalla.

Sveitsin kansa torjui niukasti ETA-jäsenyyden vuonna 1992, minkä seurauksena maan EU-jäsenyys-hakemus jäädytettiin. Kansanäänestyksen jälkeen Sveitsi oli eräänlaisessa eksistenssikriisissä. Vuonna 1994 Sveitsi ja EU palasivat neuvottelupöytiin, ja yhteisymmärrys kahdenvälisistä sopimuksista saavu-tettiin suhteellisen nopeasti. Euroopan unionilla oli yksi ehto: jotta sektorikohtaisista sopimuksista pääs-täisiin neuvottelemaan, tuli Sveitsin ensin hyväksyä vapaata liikkumista koskeva sopimus. Tänään kah-denvälisiä sopimuksia on jo noin 120.

Sveitsin talous ajautui 1990-luvun puolivälissä stagnaatioon. Talouden kääntämiseksi kasvu-uralle tarvittiin rakenteiden reformeja etenkin työmarkki-noilla. Lisäksi valtiontalouden velkaantumiselle ase-tettiin rajat vuoden 2001 kansanäänestyksessä, jossa perustuslakiin kirjattiin niin sanottu velkajarru. Vaikka EU:ssa luotiin yhteinen valuutta, frangi oli

edelleen jopa aiempaa houkuttelevampi reservi-valuutta.

Useimmat Sveitsiin lähtötasoltaan verrattavat maat ovat menettäneet viime vuosina asemiaan, eivätkä vain velkakriisin seurauksena. Sveitsi on Suo-men lailla ulkomaankaupasta ja viennistä vahvasti riippuvainen kansantalous. Vaikka Sveitsi on jäänyt EU:n ulkopuolelle, on se hyödyntänyt globalisaatiota taitavasti.

Maahanmuutto on ollut samanlainen talouden moottori kuin Yhdysvalloissa; väestön ikärakenne on pysynyt tasapainossa ja turvannut huoltosuhteen myös tulevaisuudessa. EU:n kanssa solmitut kahden-väliset sopimukset ovat taanneet molemminpuolisen hyödyn integraatiosta.

Sveitsissä asuu tai työskentelee 1,2 miljoonaa EU-maiden kansalaista. Viennistä 65 prosenttia suuntau-tuu EU-alueelle, ja Sveitsi on EU:n neljänneksi tär-kein kauppakumppani. Vuonna 2012 Sveitsiin muutti 73 000 ulkomaalaista, joista 12 prosenttia tuli uusista EU-maista ja 62 prosenttia vanhoista jäsenmaista. EU:n ulkopuolelta tulleita muuttajia oli alle kolmannes.

Sveitsissä toimivat vahvat yritykset eivät hae koh-teita investoinneille vain nousevilta markkinoilta vaan myös lähempää. Sveitsi on EU:n alueella suuri inves-toija. Hyvän esimerkin tarjoaa Puola, minne sveitsi-läiset yritykset ovat investoineet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kuusi miljardia frangia, eivätkä investointihanat ole vielä kiinni. Puola on sillanpää-asema sveitsiläisille suur- ja kasvuyrityksille myös Venäjän ja Ukrainan markkinoille.

Suomen on vakuutettava kansainväliset investoijat aiempaa paremmin siitä, että Suomi on taloudellisesti ja poliittisesti vakaa investointikohde, josta on myös lyhyt matka etenkin Venäjän markkinoille ja arktiselle alueelle. ›‹


kauppapolitiikka.fi

twitter.com/kauppapol

facebook.com/kauppapolitiikka

SeuraavaKauppapolitiikka-lehti

ilmestyy 30.5.2013

Julkaisemme ulkoministeriön kauppa- ja talouspoliittista raportointia myös verkossa. Muutamia otsikoita helmikuulta:

• Norjan öljy- ja kaasuala – Suomen pohjoisrajan tuntumassa paisuu investointipotti

• Green Deal – Britannian uusi energiatehokkuusohjelma kotitalouksille ja yrityksille

• Saudi-Arabia satsaa valtavasti koulutukseen• Laosin talouskasvu – vesikuplako vain?• Hongkongin kilpailulaki ja toimeenpanoaikataulu• Täällä New York: Teknologiasektorin nousu

Tutustu näihin ja muihin raportteihin verkkosivuillamme www.kauppapolitiikka.fi.

Documents

Kauppapolitiikka 1/2013