Kauppapolitiikka 1/2015

KAAKKOIS-AASIAKUTSUU

›› Hanoi Rocks›› Luotsina Kazakstanin WTO-neuvotteluissa

KAUPPAPOLITIIKKAnro 1 | 2015

CECILIA MALMSTRÖM:

Vapaakauppa on hyvän

kierre ja vastaus EU:n

talousahdinkoon.Kehitysmaiden markkinat odottavat

Tyynellämerellä tiikerijahdissa

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutoswww.kauppapolitiikka.fi/tilaus

MCI

Yritykset ovat heränneet Kaakkois-Aasian mahdollisuuksiin. Kilpajuoksu on käynnissä.

2 Kauppapolitiikka nro 1|2015

VILLECANTELL

”Kehitysyhteistyö tukee Suomi-kuvan rakentamista maailmalla.”

Mitä sinulle tulee mieleen, kun Yhdysvallat mai-nitaan? Entä Ruotsi? Tai Turkki? Jokainen maa herättää meissä tiettyjä mielleyhtymiä ja ajatuk-sia. Usein nämä ovat sitä hatarampia, mitä kau-kaisemmasta ja vähemmän tutusta maasta on kyse.

Maakuvalla on merkitystä, koska se vaikut-taa ihmisten tekemiin päätöksiin. Onko maa

sellainen, johon haluaisin matkustaa, olisinko valmis sijoittamaan siihen tai voisinko ajatella tekeväni työtä siellä? Maailmanlaajuisen kilpailun koventuessa myös kilpailu valinnoista kiristyy. Kuten markkinoinnissa, on kielteistä mielikuvaakin huonompi vaihtoehto. Nimittäin se, ettei herätä lainkaan ajatuksia tai intohimoja.

Kuva maasta muuttuu äärettömän hitaasti. Vuonna 2013 Suomen sijoi-tus Nation Brand Index -tutkimuksessa oli 50 maan joukossa 17. Sijoitus nousi viidessä vuodessa yhdellä pykälällä. Tähänkin selitys löytyy siitä, ettei aiemmin edellä ollut Norja enää tilannut tutkimusta. Olemme muita pohjoismaita jäljessä myös maakuvatyöhön panostettavissa resursseissa. Köydellä on paha työntää.

Suomessa on viimeaikoina puhuttu varsin paljon kehitysyhteistyöstä. Sen hyödyistä tai hyödyttömyydestä. Keskustelussa olisi hyvä muistaa, että kehitysyhteistyö tukee Suomi-kuvan rakentamista maailmalla, avaa kaupallisia mahdollisuuksia yrityksillemme ja sitä kautta luo edellytyksiä maamme menestykselle.

Kun viime syksynä osallistuin elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johtamalle Team Finland -matkalle Vietnamiin, näin omin silmin, mitä Suomen 40 vuotta kestänyt kehitys yhteistyö oli saanut aikaiseksi. Suomen maine Vietnamissa on erinomainen. Vesiprojektien seurauksena käsitettä ”suomalainen vesi” käytetään lähes synonyymina puhtaalle vedelle. Suo-mea ei tarvitse erikseen myydä. Tämä antaa yrityksillemme etulyöntiase-man suhteessa kilpailijoihin.

Tämän numeron teemana on Kaakkois-Aasia. Vietnamin lisäksi valokeilassa on alueen muita nousevia maita: Indonesia, Filip-piinit ja Myanmar (s. 22). Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoo puolestaan, miten tiikerijahdissa menestytään (s. 31).

Olethan jo tutustunut Kauppapolitiikan uudistettuun verkkomaail-maan (kauppapolitiikka.fi)? Myös käsissä pitämäsi lehti on kokenut kas-vojenkohotuksen. Tavoitteena on ajassa pysymisen lisäksi entisestään parantaa lehden tarjoamaa lukukokemusta. Kerro mielipiteesi vastaa-malla sivun 38 lukijatutkimukseen. ›‹

Maineella on merkitystä

pääkirjoitus

päätoimittaja

3nro 1|2015 Kauppapolitiikkanro 1|2015 Kaup

14”Kyseessä on kaikkien aikojen laajin vapaakauppasopimus.”CECILIA MALMSTRÖM

nro 1 | 2015

sisä

ltö

3018

3 Pääkirjoitus

6 Kansainvälistymään kehitysmaihin Kehitysmaiden markkinoilla olisi tilaa

uusille toimijoille.

9 Anttonen Afrikassa taloutta oppimassa

10 Lyhyesti

14 VIP-vieras EU:n kauppakomissaari Cecilia

Malmström ponnistelee EU:n ja

Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelujen

onnistumiseksi.

18 Suomi luotsina Kazakstanin WTO-matkalla Suomi on luotsannut Kazakstania WTO:n

jäseneksi 19 vuotta.

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol


http://issuu.com/action/page?page=3








22 KAUPPAPOLITIIKKA

34

”Myanmar tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja, uutta teknologiaa, osaamista, palvelutarjontaa ja erikoistuotteita.”JARMO KUUTTILA

441 760

JULKAISIJA

Ulkoasiainministeriö

PÄÄTOIMITTAJA

Ville Cantell

puh. 0295 351847

[email protected]

TOIMITUSSIHTEERI

Riikka Harju

puh. 0295 351832

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Ilkka Saarinen (pj.), UM

Matti Anttonen, UM

Ville Cantell, UM

Simo Karetie, EK

Severi Keinälä, TEM

Jouni Mölsä, UM

Kari Hietanen, Wärtsilä

Outi Torniainen, Finpro

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

MCI Press Oy

ILMOITUKSET

Anu Liukkonen

puh. 044 313 0397

[email protected]

TILAAJAPALVELU JA

OSOITTEENMUUTOKSET

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

PAINOPAIKKA

Forssa Print

PAINOS

10 200 kpl

PAPERI

UPM Fine 90/170g/m2

Irtonumero 9 €

22 Kaakkois-Aasia kutsuu Myanmar, Indonesia ja Filippiinit

kuuluvat kiinnostaviin Aasian

kasvutalouksiin.

30 Tyynellämerellä tiikerijahdissa Konecranes näkee Aasiassa

merkkejä markkinoiden uusjaosta.

34 Kentän ääni Annina Barbosa

Suomen suurlähetystö, Hanoi

36 Lue

37 Kolumni Simo Karetie:

Vapaakauppa on elinehtomme

38 Ajassa 39 Q&A Saumaton yhteispeli

avainasemassa

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38

ja voit voittaa iPhone 6 -puhelimen!

nro 1 | 2015

5nro 1|2015 Kauppapolitiikka









Kansainvälistymään kehitysmaihin

PK-yritykset

Suuryritykset

589 kpl

143 kpl

YHTEENVETO FINNPARTNERSHIPIN MYÖNTÄMISTÄ LIIKEKUMPPANUUSTUISTA VUOSILTA 2006–2014

732 kpl

Yhteensä tukia myönnettiin

TUEN KESKIKOKO, €

2006 82 259

2007 49 251

2008 52 818

2009 53 953

2010 38 829

2011 34 116

2012 31 237

2013 37 350

2014 47 981

ENSISIJAINEN KOHDEMAA

1. KIINA

KIINA

5.3.20153. VIETNAM

7. BRASILIA

4. KENIA5. THAIMAA

6. TANSANIA2. INTIA

DESTINATION

GATE

DATE

OPEN RETURN

47 981 €Tuen keskikoko

vuonna 2014

17 %13 %

10 %

5 %4 %

4 %

3 %

21


Kehitysmaat kasvavat monen pro-sentin vuosivauhtia ja parantavat liiketoimintaedellytyksiään jatku-vasti. Yksityisyrittäjille avataan sektoreita, jotka ovat aiemmin olleet valtion monopoliasemassa.

Myös suomalaiset yritykset ovat kiinnos-tuneita kehitysmaista ja lähdössä hakemaan jalansijaa markkinoilta. Kehitysmaat tarjoavat hyvän mahdollisuuden kansainvälistyä, sillä markkinoille on mahdollista päästä ilman val-tavaa taistelua markkinaosuuksista.

Kansainvälistymisponnisteluihin liittyen olisi Suomessa vielä parannettavaa.

– Finnpartnershipin 120 asiakasta vuodessa ei ole vielä paljon suomalaisista yrityksistä, kertoo Finnpartnershipin Siv Ahlberg.

– Me puhumme kasvusta, emme pelkäs-tään viennistä. Tarkoitus on vahvistaa yritys-ten voimavaroja kansainvälistymisen suhteen ja annamme yrityksille resursseja siihen, mitä ne eivät ehkä muuten pystyisi saavuttamaan omin voimin. Tuemme pitkäaikaisia liike-kumppanuuksia, hän tarkentaa.

Tukea saaneista noin puolet päättää lopulta lähteä.

– Lähtijöistä taas noin puolet toteuttaa onnistuneesti sen, mitä alun perin oli suunni-teltu kansainvälistymisen suhteen.

Finnfund tekee investointeja ja Finnpartner-ship auttaa yritystä ennen investointivaihee-seen pääsyä. Investointeja ei voi saada ilman liiketoimintasuunnitelmaa.

– Siinä me olemme mukana auttamassa ihan alusta alkaen. Meiltä saa myös tukea työntekijöiden tarvitsemaan koulutukseen kohdemaasta riippuen, Ahlberg sanoo.

PERÄVAUNUJA VIETNAMISTAMikkeliläinen konepaja Siimet Oy, joka on toiminut vuodesta 1946, tarvitsi kumppania Vietnamista alihankkijaksi. Yritys löysi Finn-partnershipin tukeman hankkeen avulla Viet-namista hyvän ja kustannustehokkaan alihank-kijan erikoiskuljetusperävaunujen rungoille ja -osille. Yhteistyön myötä työpaikat ovat lisään-tyneet niin Mikkelissä kuin Vietnamissakin.

Onnistuneen pilottihankkeen jatkoksi yritys on nyt syventämässä yhteistyötä alihankkijan kanssa ja muun muassa kouluttaa kumppanin henkilökuntaa Vietnamissa lisää. Siimet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Häkkisen mielestä mahdollisuudet pitkäkestoiseen liike-kumppanuuteen näyttävät nyt hyviltä.

MATCHMAKING YHDISTÄÄ BISNEKSETFinnpartnershipin myöntämä liikekumppa-nuustuki on ensisijaisesti suomalaisille yrityk-sille tarkoitettua.

TEKSTI RIIKKA HARJU

”Kaikki asiakkaamme eivät edes tiedosta olevansa tekemisissä kehitysmaiden kanssa”, sanoo ohjelmajohtaja Siv Ahlberg Finnpartnershipiltä. Yritysten kasvumahdollisuudet lähialueilla ovat rajalliset. Nyt olisi aika löytää uusia toimijoita myös kehitysmaiden markkinoille.

Tieto- ja viestintä-teknologia

Metalli-teollisuus

Koulutus-palvelut

Tuotanto-tekniikka ja -laitteisto

Rakennusala

Muu

Ympäristö-ala

Energia-teollisuus

Tekstiili-teollisuus

Terveys- ja lääke-teollisuus

Käsityöt

Metsä-, puu- ja paperi-teollisuus

17 %

6 %

3 %

8 %

6 %

3 %

8 %

8 %

4 %

3 %

4 %

2 %

8 %

6 %

3 %

Palvelu-ala

Maatalous- ja elintarvike-teollisuus

Sähkö-tekniikka

MYÖNNETTYJEN TUKIEN TOIMIALAT

Elektroniikka

2 %


›› Finnpartnershipin tavoitteena on lisätä suo-malaisten ja kehitysmaiden yritysten ja toimijoi-den kaupallista yhteistyötä. Tavoitteena on saada aikaan myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa.

Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvaan, pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteis-työhön tähtäävän ja liiketaloudellisesti kannatta-vaksi suunnitellun toiminnan suunnittelu-, kehitys- ja koulutusvaiheisiin.

Lisätietoja: Finnpartnership.fi

›› Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannatta-viin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Rahoi-tus on tarkoitettu yksityisille hankkeille, joihin liittyy suomalainen intressi. Tavoitteena on kohde-maiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edis-täminen.

Lisätietoja: Finnfund.fi

– Siksi olemme kehittäneet myös Match-making-palvelun, joka on suunniteltu kehitys-maayrityksille, jotka etsivät puolestaan kumppa-neita täältä meiltä, Ahlberg jatkaa.

Näin saadaan kaikki mahdollisuudet hyödyn-nettyä. Matchmaking-palvelun kriteerejä on kui-tenkin tiukennettu vuosi vuodelta.

– Halukkuutta näyttää olevan enemmän kuin todellisia mahdollisuuksia toimia. Viime vuonna

vastaanotimme 222 hakemusta. Näistä seulotaan noin puolet, jotka pääsevät jatkotyöstöön ja joilla on realistiset mahdollisuudet onnistua, Ahlberg sanoo.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee kolum-bialaisyrityksen, joka tuo nykyisin kesäkenkiä Kolumbiasta Suomeen. Yhteistyötä syntyi erään helsinkiläisen pienyrittäjän kanssa, joka teetättää nyt Kolumbiassa omaa mallistoaan. Mallistoa jäl-leenmyydään sitten ympäri Suomen.

– Hollannissa on vastaavaa kumppanuus-toimintaa, ja yritykset suorastaan tappelevat näistä kumppaneista. Meillä Suomessa ollaan yhä hiukan arkoja ja suhtaudutaan varovasti kumppanuusehdotuksiin, Ahlberg kertoo.

Yhteydenotot tulevat pääasiassa lähetystöjen ja paikallisten ”bongareiden” kautta.

– Paikallisella toiminnalla on suuri merkitys. Kun siellä on aktiivinen henkilö, joka markkinoi, niin se poikii tietysti yhteydenottoja meille.

VALMISTA MENESTYSMALLIA EI OLEYritykset raportoivat vaikutuksista kohdemaissa, mutta tähän voi mennä vuosia, sillä vaikutukset eivät usein näy nopeasti käytännössä.

– Sellaista rajausta emme kuitenkaan tee, että tukisimme esimerkiksi vain tiettyä toimi-alaa, koska se työllistää parhaiten. Tällaista tie-toa emme tällä hetkellä edes kerää, koska sellaista evidenssiä ei ole, että vain jokin tietty ala tai alue olisi menestyksekäs ja jokin toinen sitten taas ei, Ahlberg muistuttaa ja jatkaa, että jos menestys tiedettäisiin ennalta, toiminta olisi todennäköi-sesti jo valmiiksi markkinavetoista.

– Me olemme tukemassa sellaista toimintaa, joka ei välttämättä muuten pääsisi alkuun.

Myöskään suuryritysten ja pk-yritysten välillä Ahlberg ei näe eroa.

KAUEMMAS KALAANToimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi Finn-fundilta (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) kertoo asiakkaiden palvelun laajemmilla markkinoilla

”Suomessa ollaan yhä hiukan arkoja.”

helpottuvan Finnfundin myöntämän rahoituksen avulla. Monissa Finnfundin hankkeissa paine kansainvälistymiseen tulee asiakkailta, jotka jo toimivat globaalisti ja edellyttävät sitä myös ali-hankkijoiltaan.

– Finnfund on investoija. Suuruusluokka mei-dän toiminnassamme on erilainen kuin Finnpart-nershipin toiminnassa. Finnfundin investointi-päätökset ovat tyypillisesti muutamia miljoonia.

Asiakkaillamme investointisuunnitelmat ovat jo pitkällä ja hankkeeseen tarvitaan riskinjakajaa.

Vuonna 2013 Finnfundin salkussa oli 149 investointia. Vuosittain tehdään noin 20 uutta sijoituspäätöstä, yhteensä noin 100 miljoonan euron edestä. ›‹


”Mosambikista ennakoidaan tulevan yksi suurimpia nesteytetyn maakaasun viejiä.”

Viikon matka reitillä Windhoek-Gaborone-Maputo ei tee kenestä-kään Afrikan tuntijaa. Mutta sil-miä se avaa.

Namibiassa Suomi on var-maan tunnetumpi maa kuin

monin paikoin Euroopassa. 150 vuotta vanha yhteistyösuhde oli esillä tapaamisissa. Moni kou-lutetusta väestä oli käynyt Suomessa. Hotellin siivoojakin tiesi Martti Ahtisaaren roolin maan itsenäistymisessä.

Lähetystyö ja kehitysyhteistyö ovat luoneet kuvaa Suomesta luotettavana maana, joka välit-tää. Tämä on hyvä pohja myös talouden yhteyk-siä rakennettaessa. Eikä haittaa sekään, että Namibiasta on tullut henkeä kohti laskettuna yksi Afrikan vauraimmista maista. Maan talouden sel-kärankana on kaivostoiminta, joka tuottaa muun muassa korutimantteja. Lähivuosina Namibiasta on tulossa maailman toiseksi suurin uraanin tuot-taja. Kaivossektorin osaajille löytyy markkinoita.

Namibian yliopistossa on aloitettu lääkäri-koulutus, ja ensimmäiset kotimaassa koulutetut lääkärit valmistuvat vuoden kuluessa. Parhaillaan suunnitellaan hammaslääkärikoulutuksen aloitta-mista. Suomen kanssa pyritään yhteistyöhön täl-läkin saralla.

Botswanassa pääsimme katsomaan muuta-maa viikkoa aiemmin valmistunutta uutta yli-opistollista sairaalaa. Vaikka aurinko porotti pil-vettömältä taivaalta, hyvin eristetyt seinät pitivät rakennuksen lämpötilan siedettävänä. Sairaalan toiminnasta tulee vastaamaan kansainvälisinen sairaalaoperaattori. Myös hankittavat laitteet tule-vat olemaan kansainvälistä tasoa.

Botswana on Namibiaakin vauraampi maa. Se on maailman toiseksi suurin timanttien tuottaja, ja muutakin kaivostoimintaa kehitetään. Meille kerrottiin maasta löytyvän muun muassa 200 miljardin tonnin hiilivarat. Suurin ongelma on se, miten hiili saadaan markkinoille. Alkuvaiheessa kuljetus hoituu Etelä-Afrikan kautta, mutta suun-

nitteilla on rautatie länteen Namibiaan Walvis bay’n satamaan. Toteutuessaan rata tekisi sata-masta alueen logistisen keskuksen.

Teiden ja ratojen lisäksi tarvitaan lisää sähkön-tuotantoa ja siirtoverkkoja. Nämä asiat olivat vahvasti esillä jokaisessa kolmessa maassa.

Mosambik on henkeä kohti laskettuna huo-mattavasti Botswanaa ja Namibiaa köyhempi maa. Myönteinen uutinen on se, että talouskas-vun odotetaan jatkuvan 7–8 prosentin tasolla myös lähivuosina. Rannikolta löydettyjen suurien kaasuesiintymien hyödyntäminen on pääsemässä liikkeelle, ja maasta ennakoidaan tulevan kymme-nen vuoden kuluessa yksi suurimpia nesteytetyn maakaasun viejiä maailmassa. Myös hiilivarojen hyödyntäminen on alkanut, mutta ennen nykyistä parempien ratayhteyksien valmistumista vienti-määrät eivät voi merkittävästi kasvaa.

Metsäteollisuuden saralla Mosambikissa on lähdössä liikkeelle suurisuuntainen metsän-istutushanke, jonka tavoitteena on kasvattaa riittävästi puuta suuren sellutehtaan tarpeisiin. Namibia ja Botswana pyrkivät kehittämään nau-danlihan tuotantoaan ja vientiään. Namibian ran-nikkovesien kalantuotantoa voisi kasvattaa mer-kittävästi.

Afrikka ei ole mikään taloudellisesti yhtenäi-nen manner. Sieltä löytyy kehitystasoltaan hyvin erilaisia kansantalouksia, joiden markkinat ja kysyntä poikkeavat toisistaan. Monilla aloilla Afrikassa on nähty valtavaa edistystä, mistä hyvänä esimerkkinä käy matkapuhelinten yleis-tyminen ja niiden rooli esimerkiksi pankkipal-veluiden levittäjänä. Samoin meneillään oleva nopea kaupungistuminen tarjoaa paljon mahdol-lisuuksia.

Paikalla olevat suomalaisfirmat suhtautui-vat näkymiinsä optimistisesti. Afrikan dynaami-nen kasvu antaisi monelle muullekin toimijalle mahdollisuuksia. Aloittaa voisi vaikka käymällä Afrikassa. ›‹

Afrikassa taloutta oppimassa

antt

onen

MATTI ANTTONEN

alivaltiosihteeri,

taloudelliset ulkosuhteet


lyhyesti”Tasapainoinen TTIP-sopimus hyödyttää koko EU:ta: jäsenvaltioita, eurooppalaisia yrityksiä ja kansalaisia niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin.” JYRKI KATAINEN JA CECILIA MALMSTRÖM 5.2.2015 HS Vieraskynä

Suomalainen koulutusosaaminen esillä Dubaissa

Suomalainen koulutusosaaminen oli esillä helmikuun lopussa Dubain GESS -messuilla, Yhdistyneissä Arabi-emiirikunnissa. Mukana olivat Finpro ja viisi Future Learning Finland -verkoston jäsenyritystä.www.gessdubai.com

KAUPPAPOLITIIKKA.FI UUDISTUI

KAUPPAPOLITIIKKA-lehden verkkosivusto on uudistunut. Tuoreen, raikkaan ilmeen lisäksi tavoit-teena on palvella verkkolukijoita entistä paremmin.

Sivuston selkeyteen on panostettu ja aineisto ryhmitelty teemoittain. Sivustolta pääsee myös kätevästi ulkoministeriön blogisivustolla julkaistavaan Vapaasti kaupasta -blogiin.

Myös lehden sosiaalisen median kanavat on uudistettu. Tykkää meistä Facebookissa ja seu-raa Twitterissä. Muista myös viittaus @kauppapol-tunnukseen Twitterissä käytävissä keskuste-luissa.

Jatkossa osa lehden haastatteluista videoidaan, ja ne ovat nähtävissä lehden verkkosivuilla ja Youtube-kanavalla.

›› Twitter: www.twitter.com/kauppapol›› Facebook: www.facebook.com/Kauppapolitiikka

Finnish Internet Forum 2015

SUOMI Järjestyksessään kuudes Suomen kansallinen internetin hallintofoorumi, Finnish Internet Forum, jär-jestettiin 25. helmikuuta eduskunnan Pikkuparla-mentissa.

Tapahtuman järjesti kan-sallinen monitoimijaryhmä yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa.

Tämän vuoden foorumilla keskusteltiin digitalisaati-osta, teollisesta internetistä ja pankkeihin kohdistuneista palvelunestohyökkäyksistä.

Teollisella internetillä tar-koitetaan koneiden ja lait-teiden älyratkaisuja sekä niiden pohjalta kehitet-tyä globaalia liiketoimintaa. Teollinen internet on tämän hetken suurimpia murrok-sia niin Suomessa kuin maailman-laajuisesti-kin ja sitä on kuvattu kol-manneksi teolliseksi vallankumouk-seksi.

Katja Anttila @KatjaAnttila

#FocusOnFinland 2015 is ready! Get a print / focus.finland.fi


Pohjoismainen profilointi ensi vuonna Suomen käsissä

Pohjoismaisen ministeri-neuvoston puitteissa kehi-tetään parhaillaan yhteistä strategiaa ja toimintasuunni-telmaa, jonka avulla pyritään viestimään Pohjoismaista aiempaa määrätietoisem-min.

Suomi on ministerineu-voston puheenjohtajamaa vuonna 2016, ja nyt mieti-tään ulkoministeriössä sijait-sevan Pohjoismaisen yhteis-työn sihteeristön johdolla, mitä teemoja Suomen kau-della nostetaan esiin ja min-kälaisia yhteispohjoismaisia profilointihankkeita toteu-tettaisiin.

Ulkoministeriön blogisivustolla Suomen Kiinan edustustot kirjoitta-vat yhteisessä Chinese takeaway -blogissaan Kiinan ajankohtaisista ilmiöistä. Arto Haapea Shanghain pääkonsulaatista kertoi helmi-kuussa, kuinka kiinalaiset ovat hurahtaneet ulkomaanmatkailuun ja miten Suomi voisi saada osansa kiinalaisturistien törsäyksestä.blogit.ulkoministerio.fi/kiina

UUDENLAISET KUMPPANUUDET PK-YRITYSTEN TUKENA KEHITYSMAISSA

AASIA JA AFRIKKA Suomalaiset pk-yritykset ovat aiempaa rohkeampia kansain-välistymään. Valtaosa pk-yrityksistämme on kuitenkin edelleen arkoja lähte-mään uusille markkinoille toisin kuin pohjoismaiset kilpailijansa. Yrityksiltä puuttuu rohkeuden lisäksi tarvittava kokemus, tieto ja ymmärrys paikallisesta kontekstista esimerkiksi Aasian tai Afrikan markkinoilla. Tämän vuoksi mah-dollisuudet jäävät käyttämättä esimerkiksi IT-, ympäristö-, opetus-, vesi- ja sani-taatiosektoreilla.

Yritykset voisivat hyödyntää myös kehitysyhteistyöjärjestöjen kokemusta. Moni suomalainen järjestö on toiminut vuosikymmeniä niillä samoilla alueilla, joihin yritykset ovat vasta menossa. Järjestöille on kertynyt hyvä tuntemus paikallisista oloista ja tarpeista sekä laajat yhteistyöverkostot. Järjestöt tekevät yhä enemmän työtä innovaatioiden, uusien teknologisten mahdollisuuksien ja köyhiä ihmisiä hyödyttävän liiketoiminnan rajapinnassa.

Yrityksiä ja järjestöjä on erilaisia. Kokemus osoittaa, että toimiva kumppa-nuus syntyy, kun arvopohjat kohtaavat ja avoin keskustelu kumppanuuteen liittyvistä odotuksista ja riskeistä toimii. Luottamusta pitää rakentaa, jotta yhteistyö voi onnistua.

Järjestöt odottavat kumppaneiltaan vastuullisuutta ja halua parantaa pai-kallisten ihmisten elämänlaatua liiketoiminnan kautta. UNICEF vetää esimer-kiksi yliopistojen ja yritysten yhteishanketta Ugandassa kehittääkseen uuden-laisia vesi-, saniteetti- ja hygieniaratkaisuja kouluihin. Yhteistyössä on mukana Biolan, ugandalaisia pk-yrityksiä, Aalto- ja Helsingin yliopisto sekä Makere-ren yliopisto Ugandasta. Järjestöjen ja yritysten yhteishankkeilla voidaan edis-tää positiivista kehitystä, hyödyntää osapuolten vahvuuksia sekä luoda pitkän aikavälin kestävää liiketoimintaa.

Lisätietoja: Irene Leino, Suomen UNICEF ry, [email protected]

Palvelujen kasvava merkitys Suomen taloudelle – seminaari 5. maaliskuuta

SUOMI Suomi on palvelujen sääntelyssä monia OECD-maita suljetumpi talous. Tämä vaikuttaa palveluelin-keinon toimintaedellytyksiin, kansainväliseen kilpailuky-kyyn ja Suomen kansanta-louteen.

Muita keskeisiä kysymyk-siä ovat myös kansainvälisen kaupan palveluvaltaistumi-nen, työvoiman kansainvä-linen saatavuus ja sille ase-tetut rajoitukset sekä uuden teknologian, kuten teollisen internetin ja robotisaation vaikutus suomalaiselle elin-keinoelämälle.

Ulkoministeriön ja Elin-keinoelämän keskusliiton järjestämässä seminaarissa 5.3. puhujina olivat muun muassa eurooppa- ja ulko-maankauppaministeri Lenita Toivakka sekä OECD:n apu-laispääsihteeri Mari Kivi-niemi.

Edustustojen raportteja luettavissa

SUOMI Ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistaan suurlähetystöjen laatimia talousraportteja.

Raporteissa löytyy tietoa eri maiden taloustilanteesta, markkinoista ja kauppa-politiikasta.

formin.finland.fiEtusivu->Ajankohtaista ->Edustustojen raportit

Kuv

a: Ir

ene

Lein

o

Finpro @FinproRy

Suomalaisen ruoan viennillä hyvät näkymät Kiinassa. HKScan, Lignell & Piispanen, Pekan Leipä mukana #FoodfromFinland

Biolan vierailulla Tonnet Agro –yrityksessä, joka on yksi kuudesta ugandalaisesta kumppaniyrityksestä UNICEFin vetämässä UniWASH-hankkeessa.

Chinese takeaway kertoo Kiinasta


lyhyesti

Me2We tarjoaa yrityksille kanavan korkeakouluihin

Yritykset voivat lähettää omia projektejaan korkeakoulukurs-seille ja hyödyntää korkeakou-luopiskelijoiden osaamista, kielitaitoa ja verkostoa omien palveluidensa ja tuotteidensa kehittämiseen sekä kansainvä-listymiseen.

Lisätietoa palvelusta: Petri Tuomela, [email protected]

Ota yhteyttä Team Finlandiin

TEAM FINLAND Yritykset voi-vat nyt lähestyä Team Finland -toimijoita entistä helpommin Tekesin ylläpitämän yhtey-denottolomakkeen avulla.

Yritykselle luvataan etsiä parhaiten sopivat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ja yhteis-työverkostot Team Finland -verkoston sisältä.

Yhteystiedot jättäneisiin luvataan olla yhteydessä vii-kon sisällä lomakkeen täyt-tämisestä. Linkki lomakkee-seen löytyy Team Finlandin kansainvälistymispalveluita esittelevältä verkkosivulta osoitteesta palvelut. team. finland.fi.

Finnvera @FinnveraFi

Vientikauppojen rahoitusratkaisut tutuiksi. Haku Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan on käynnissä. finnvera.fi

KAAKKOIS-AASIAKutSuu

›› Hanoi Rocks

›› Luotsina Kazakstanin WTO-neuvotteluissa

KauppapolitiiKKanro 1 | 2015

ceciLia maLmsTRöm:Vapaakauppa on hyvän kierre ja vastaus EU:n talousahdinkoon.

Kehitysmaiden markkinat odottavat

Tyynellämerellä tiikerijahdissa



MCI

Tilaa Kauppapolitiikan uutiskirje ja maksuton lehti

Oletko jo tilaaja? Onko tuttavasi kiinnostunut tilaamaan oman lehden? Tilauksen voit tehdä vaivattomasti internetissä osoitteessa kauppapolitiikka.fi/tilaus.

FINLAND

Lenita Toivakka @toivakka

TTIP-sopimus ei ole mörkö #EU @KauppalehtiFi Kaikkein kipeimmin talouden piristysruisketta kaipaavat EU-maat!

UUSIA KASVUOHJELMIA

TEAM FINLAND Team Finlandin piirissä on lanseerattu kaksi uutta kasvuohjelmaa.

Finland Maritime and Offshore -hanke pyrkii lisäämään meriteollisuusalan kansainvälistä liiketoimintaa 500 miljoo-nalla eurolla kahdessa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tukema hanke on Finpron vientiohjelma.

Kaivosalan kasvuohjelma pyrkii puolestaan auttamaan suomalaisyrityksiä tarttumaan kaivosteollisuuden kasvun avaamiin mahdollisuuksiin. Ohjelman takana ovat Export Fin-land ja Invest in Finland.

Lisätietoa ohjelmista:www.exportfinland.fi/finland-maritime-andoffshorewww.exportfinland.fi/kaivosteollisuudenkasvuohjelma


”Suomalaisissa yrityksissä on valtavasti potentiaalia.” TOIMITUSJOHTAJA LARS LÖNNQVIST,

PRO FASHION OY 16.2.2015 Suomen Yrittäjät, verkkouutiset

Filippiinit on tällä hetkellä eräs mielenkiintoisimmista nousevista talouksista Kaakkois-Aasiassa. Viime vuonna BKT kasvoi 6,1 prosenttia, toiseksi nopeimmin Aasiassa Kiinan jälkeen. Presi-dentti Benigno Aquinon ajama talouskasvuohjelma ja kansain-välisiltä luottoluokittajilta saavutetut investointiluokitukset ovat lisänneet ulkomaisten sijoittajien luottamusta Filippiinien talou-

teen. Ulkomaiset investoinnit saavuttivat viiden miljardin USD:n rajan viime vuonna.

Talouden näkymä on positiivinen, Filippiineille ennustetaan 6–7 prosent-tia kasvua lähivuosien ajan, ja HSBC:n ennusteen mukaan saarivaltio tulee olemaan maailman 16:nneksi suurin talous 2050 mennessä. Kasvava, keski-iältään nuori (23,5 vuotta) 100 miljoonainen väestö luo vahvan pohjan kas-vulle työvoiman ja kuluttajamarkkinan muodossa.

Suomalaisille yrityksille Filippiinien kasvu avaa liiketoimintamahdolli-suuksia useilla toimialoilla. Infrastruktuurihankkeita on vireillä runsaasti: teitä, satamia, lentokenttiä sekä julkista liikennettä kehitetään hallinnon public-private partnership -ohjelman voimin. Näissä hankkeissa suoma-laisyrityksille on tarjolla mahdollisuuksia teknologian toimittajina. Sama pätee rakentamiseen yksityissektorilla, toimisto- ja asuinrakennuksia nou-see Manilassa ja alueellisissa kasvukeskuksissa kovaan tahtiin.

Filippiinien talouden kasvu luo mahdollisuuksia myös energia-alalla, eri-tyisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden saralla. Kasvava ener-gian tarve edellyttää innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi kotitalous- ja maatalousjätteen hyödyntämisessä energiantuotantoon. Tässä yhteydessä suomalaisille cleantech-yrityksille on tarjolla runsaasti mahdollisuuksia.

ICT-alalla on tarve kehittyneille tietojärjestelmille ja ohjelmistoille verti-kaalisissa toimialoissa: terveydenhuollossa, koulutuksessa, tietoliikenteessä sekä julkishallinnossa. Lisäksi Filippiinit on Intian jälkeen maailman toi-seksi suosituin kohdemaa IT- ja asiakaspalvelukeskuksille, joiden avulla pal-vellaan yrityksen sisäisiä ja ulkoisia toimintoja.

Osaavan ja runsaslukuisen työvoiman ansiosta Filippiinit toimii myös alueellisena tuotanto- ja palvelukeskuksena, jonka kautta on mahdollista avata uusia markkinoita. Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) integ-raatio luo 600 miljoonan ihmisen yhteismarkkinan ensi vuonna. Tämä on maailman seitsemänneksi suurin talous, jonka mahdollisuuksien hyödyntä-misessä Filippiinit toimii tärkeänä väylänä.

Hyvänä esimerkkinä suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostuksesta Filip-piinejä kohtaan toimi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vierailu Manilaan 13 yrityksen delegaation kanssa 9–10. helmikuuta. Yritysvaltuuskuntaan osallistui pitkään Filippiineillä toimineita yrityksiä, kuten Eltel Networks, Kone, Nokia, Pöyry, Sandvik ja Wärtsilä. Mukana oli myös yrityksiä, joka ovat hiljattain etabloituneet markkinoille: Comptel, Konecranes ja Outotec. Pk-yrityksistä matkassa olivat Gigamare, Nocart Oy, Opteam Yhtiöt Oy ja Pajat Solutions Oy. Valtuuskuntaan osallistuneiden yritysten kirjo osoittaa, että kiinnostus Filippiinejä kohtaan on kasvavaa ja laaja-alaista.

Vierailun innoittamana rohkaisen lisää suomalaisyrityksiä tarkastele-maan Filippiinien liiketoimintamahdollisuuksia, huomioiden samalla, että mahdollisuuksien avaaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kohdemark-kinaan. Avainasemassa ovat vahvan paikallistuntemuksen sekä luotettavan sidosryhmäverkoston rakentaminen. Oikea yhteistyökumppani on tässä prosessissa usein menestyksen edellytys.›‹

Filippiinit – Aasian nouseva tiikeri

JOONA SELIN

Executive Director

Nordic Business Council of the Philippines Inc.

Maaliskuun 10. päivä starttaa järjestykses-sään kuudes Arctic Business Forum Rova-niemellä. Foorumi on tarkoitettu arktisten alueiden liiketoiminnan kehittämisestä kiin-nostuneille.www.arcticbusinessforum.com

Arctic Business Forum Rovaniemellä

SUOMELLA EDELLYTYKSET EUROOPAN DIGITAALISEKSI KESKUKSEKSI

SUOMI Google julkaisi helmikuun alussa raportin ”Finland’s Giant Data Center Opportunity - From the Industrial Heart-land to Digital Age”, jonka mukaan Suomella olisi mahdol-lisuus kehittyä Euroopan digitaaliseksi keskukseksi muun muassa osaavien suomalaisten, tehokkaiden nettiyhteyksien ja infrastruktuurimme ansiosta.

Globaalien datakeskusten määrän uskotaan kasvavan niin, että läntiseen Eurooppaan rakennetaan 60 uutta datakeskusta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa dataklusterin ympärille voisi syntyä tarve jopa 32–50 000 henkilötyövuodelle seuraa-van kymmenen vuoden aikana.

Raportti suosittelee Suomea laatimaan toimintasuunnitel-man, jolla datakeskusten ympärille synnytetään laaja klusteri. Suomen pitäisi houkutella investointeja, erityisesti datakes-kuksia, aiempaa huomattavasti tehokkaammin.

Raportti julkistettiin Haminassa Googlen datakeskuksessa pääministeri Alexander Stubbin ja eurooppa- ja ulkomaan-kauppaministeri Lenita Toivakan vierailun yhteydessä.


Vapaakauppa takaa todistetusti kehitysmaiden ja miljoonien köyhien ihmisten pääsemisen globaalin kaupan piiriin, sanoo kauppakomissaari Cecilia Malmström.


Euroopan unionin tuore kauppakomissaari Cecilia Malmström tekee kaikkensa, jotta vapaakauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välillä johtavat maaliin.

TUHANNEN TAALAN PAIKKA

TEKSTI ANNIKA NURMIRANTA KUVAT ERIK CRONBERG


HELPOTUSTA PK-YRITYKSILLE

›› Standardien ja erilaisten lupakäytäntöjen yhtenäistäminen hyödyt-täisi erityisesti pk-yritysten pääsyä uusille markkinoille.

– Investointisuojaa ei olla poistamassa neuvottelupöydältä, mutta sen mallia pitää parantaa, sanoo kauppakomissaari Cecilia Malmström.

Arvostetun CSIS-tutkimuslaitoksen mukaan investointisuoja-sopimukset riitojenratkaisumenettelyineen eivät suosi monikansallisia yrityksiä, vaan ovat toimivia myös valtioiden näkökulmasta.

kysynnästä syntyy Euroopan ulkopuolella.

un Euroopan unionin kauppa-komissaari Cecilia Malm-ström neljä kuukautta sitten siirtyi unionin sisäasioista vas-taavan komissaarin pestiltä nykyiseen tehtäväänsä, hän tiesi joutuvansa melko tuuli-seen paikkaan. Kysymys kun on EU:n ja Yhdysvaltojen neu-vottelemasta TTIP- kauppa- ja investointisopimuksesta (Tran-

satlantic Trade and Investment Partnership).Euroopan taloutta kuvaavat luvut, millä

mittarilla tahansa mitattuna, ovat olleet lattian-raossa jo kahdeksatta vuotta. Nyt olisi mahdol-lisuus nousta suosta ja päästä kiinni kasvuun.

Tällä asenteella Malmström on tehtävä-kenttäänsä sitoutunut. Silti hänellä riittää ymmärrystä niille, jotka marssivat jäsenmaissa vastustamassa sopimusta.

– Onhan kysymyksessä kaikkien aikojen laajin vapaakauppasopimus. Globalisaatio herättää edelleen pelkoja, kuittaa Malmström.

Monet selvitykset lukuineen puhuvat sopi-muksen puolesta. On laskettu, että EU:n talous voisi kasvaa jopa 0,48 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2027 asti. Vuositasolla tämä tekisi 86 miljardia euroa. Tätä ei ole varaa menettää.

Malmström pelkää, että Euroopan vaikutus-valta murenee, jos se menettää kilpailukykyään suhteessa esimerkiksi Kiinaan ja Brasiliaan. Kaupan painopiste on väistämättömästi siir-tymässä nouseviin talouksiin. Tulevaisuudessa jopa 90 prosenttia kysynnästä syntyy Euroo-pan ulkopuolella.

Tähän on herätty, ja kauppapolitiikka on palautunut politiikan keskiöön. Lukuisat maat neuvottelevat kahdenvälisistä sopimuksista saadakseen kilpailuedun suhteessa muihin.

– Jos EU ei nyt ota ohjaksia, muut teke-vät sen. On syytä luoda kumppanuudet niiden kanssa, joilla on samanlaiset arvot demokra-tiassa, lainsäädännössä ja ihmisoikeuksissa.

Malmström ajattelee vapaakauppaa hyvän kierteenä ja vastauksena EU-maiden talous-

ahdinkoon. Oman kortensa kekoon on anta-nut myös Euroopan komissio julkistamalla 315 miljardin euron investointisuunnitelman seu-raavaksi kolmeksi vuodeksi.

TTIP-SOPIMUS ANTAISI MAAILMALLE vahvan signaalin siitä, että kasvu ja vaurastu-minen ovat saavutettavissa vapaalla kaupalla ja investoinneilla. Se lisäisi Malmströmin mukaan myös uskottavuutta euroäänestäjien silmissä.

– Korkea työttömyys euroalueella on vienyt monelta uskoa politiikkaan.

Transatlanttinen vapaakauppasopimus sitoisi toteutuessaan piiriinsä puolet maailman bruttokansantuotteesta ja kolmanneksen kau-pasta. Takarajana neuvotteluille on alun perin pidetty tämän vuoden loppua.

– Tarkkaa aikataulua neuvottelujen kulusta on vaikea ennustaa, sanoo Malmström.

Edessä on työntäyteisiä päiviä jo sen vuoksi, että sopimuksen runko pyritään lyömään luk-koon kuluvan vuoden aikana. Sisältö menee aikataulun edelle.

– Hyvä ja huolella tehty sopimus voittaa kii-reessä kasatun, sanoo kauppakomissaari.

TTIP:n Brysselissä pidetty kahdeksas neu-vottelukierros oli helmikuussa, ja ennen kesä-lomia on suunnitteilla vielä kaksi lisää. Seuraa-vat kuukaudet on varattu neuvottelun piiriin kuuluvien asioiden edistämiselle. Tämä pitää sisällään myös väärien mielikuvien oikomista.

Nykyisessä tehtävässään Malmström on ehtinyt käydä Washingtonissa jo kolme kertaa. Tapaamisia Yhdysvaltojen kauppa edustaja Michael Fromanin kanssa hän kuvaa hedel-mällisiksi.

– Pidän tätä hyvänä merkkinä sille, että TTIP-sopimus saadaan tehtyä vielä presidentti Barack Obaman kauden aikana.

EU-KOMISSIO ON KOKO vapaakauppa-neuvottelujen ajan ollut muun muassa eri kansalaisjärjestöjen ryöpytyksen kohteena. Omansa siitä on saanut myös Malmström.

Keskeisiä kysymyksiä, jotka täyttävät kaup-pakomissaarin lähikuukaudet ovat investointi-

K90 %Tulevaisuudessa


suoja sekä siihen liittyvä sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely ISDS (Inves-tor–State Dispute Settlement). Sopimuksen vastustajat pelkäävät, että kansallinen lain-säädäntö ja oikeuslaitos alistetaan ylikansal-liseen välimiesmenettelyyn. Pahimmillaan yhtiöt voisivat vetää valtion oikeuteen.

Komissio järjesti viime vuoden keväällä avoimen verkkokuulemisen ja on julkais-sut siitä nyt raportin. Vastauksia tuli valtava määrä, yhteensä yli 150 000. Suurin osa oli Malmströmin mukaan odotetusti kielteisiä, mutta seassa oli myös rakentavia ehdotuksia.

– Kuuleminen osoitti, että vallalla on syvä epäluulo riitojenratkaisumenetelmää koh-taan. Ennen kuin mistään päätetään, on käy-tävä avointa ja suoraa vuoropuhelua eri taho-jen kanssa, sanoo Malmström.

Hän on Euroopan komission puheenjoh-taja Jean-Claude Junckerin tavoin epäileväi-nen nykymallin suhteen.

– Välimiesmenettely kaipaa uudistamista, jotta se olisi kaikkien etujen mukainen. Mutta investointisuoja riitamenettelyineen on osa normaalia kansainvälistä kauppasopimusta, ja EU:lla on jo ennestään kokemusta 1 400 kah-denvälisestä investointisuojasopimuksesta.

Mallia voisi Malmströmin mukaan ottaa esimerkiksi kunnianhimoisesta CETA-sopi-muksesta EU:n ja Kanadan välillä (Compre-hensive Economic and Trade Agreement). Se sisältää välimiesmenettelyn valvonnan ja täy-den läpinäkyvyyden asiakirjoissa.

Toteutuessaan se kasvattaisi EU:n brutto-kansantuotetta 12 miljardilla vuodessa. Sopi-musluonnos on nyt juridisessa tarkastuksessa.

– EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on löydyt-tävä vastaavanlainen tasapaino investointi-suojan ja valtion oikeuksien välillä kuin CETA-sopimuksessa. Se ei saa heikentää elin-tarviketeollisuuteen, ympäristönsuojeluun tai kansanterveyteen liittyviä normejamme tai horjuttaa lainsäädäntöjärjestelmäämme.

Malmström vannoo avoimuuden nimiin. Komissio on järjestämässä lukuisia kuulemisia ja tilaisuuksia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana eri osapuolten kanssa.

VAIKKA KÄRKI ON TÄLLÄ HETKELLÄ kahdenvälisissä sopimuksissa, ihanteena neu-votteluissa on monenvälisyys. Balin onnistu-nut kierros toissa joulukuussa on luonut uutta uskoa Maailman kauppajärjestö WTO:n Doha-kierroksen loppuun viemiseksi. Nämä neuvot-telut olivat Malmströmin mukaan läpimurto.

Vuonna 2001 alkanut Dohan neuvottelu-kierros on tuottanut monta pettymystä, joten saavutusta on pidetty jopa historiallisena. 160 valtiota onnistui neuvottelemaan ja sopimaan joistakin kierroksen aiheista. Helmenä on sopi-mus kauppamenettelyjen helpottamisesta.

Vihreää valoa on muutenkin näkyvissä, sillä runsas kuukausi sitten Davosin neuvottelu-

pöydässä olivat koolla kaikki jäsenmaat ”nyt tai ei koskaan” -asenteella. Tästä Malmström on selvästi tyytyväinen.

VAIKKA TALOUDEN ALAVIRE saattaa näyttää lopulliselta, se ei sitä tilastojenkaan valossa ole: laskua seuraa aina nousu. Sen sijaan digitalisoituminen on pysyvä ilmiö, ja sitä on pidetty myös teollisuuden uutena vallan kumouksena.

Digitalisointi on pienentänyt ja yhdistänyt maailmaa. Tuotteita ja palveluita ei enää val-misteta yhdessä paikassa eikä edes yhdessä yhtiössä.

– Tuotanto on organisoitunut globaalien arvoketjujen avulla.

Tämä asettaa paineita EU:lle ja sen kauppa-kumppaneille siitä, miten näitä ketjuja pitäisi tukea. Tullien ja muiden esteiden karsiminen ja kaupan ja investointien helpottaminen on Malmströmin mukaan oikea vastaus uudelle globaalille kauppaympäristölle.

Digitaalinen sisämarkkina on yksi komis-sion avainpainopisteistä, jotta yritykset pää-sisivät mutkattomammin EU:n ulkopuolisille markkinoille.

Kauppakomissaari vertaa yrityksiä joukkue-urheilijoihin.

– Yhteispeli on tulosta jokaisen osallistu-jan suorituksesta. Parhaan tuloksen saavuttaa joukkue, joka on karsinut pelikentältä kaikki esteet. Tämä on myös kauppapolitiikan teh-tävä, sanoo Malmström. ›‹

CECILIA MALMSTRÖM

• Euroopanunioninkauppakomissaarivuodesta2014

• Koulutus:politiikantutkimuksentohtori• Kansanpuolueliberaali• Syntynytvuonna1968• Työura:EU:nsisäasioistavastaava

komissaarivuosina2010–2014• Ruotsineurooppaministerivuosina

2006–2010• Euroopanparlamentinjäsenvuosina

1999–2006• Perhe:aviomiesjakaksitytärtä


SUOMI LUOTSINA KAZAKSTANIN WTO-MATKALLA


TEKSTI VESA HIMANEN

KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Kyse on Team Finland -työstä, joka alkoi ennen käsitteen keksimistä.

Toimin edustuston WTO-sektorin vanhimpana virkamiehenä kun Suomen Geneven suurlähettiläs Björn Ekblom valittiin 29.1.1996 Kazakstanin WTO-liittymistyö-ryhmän ensimmäiseksi puheenjoh-

tajaksi. Uuden EU-maan pysyvällä edustajalla oli sopiva tausta ja tehtävä vaikutti rutiinilta. Kazakstan oli tuolloin melko tuntematon, vastikään itsenäistynyt maa.

En osannut aavistaa, että olen projektissa mukana vielä 19 vuoden päästä. Neuvottelu-prosessi on vasta nyt loppumetreillä ja viralli-nen liittymispäätös tehtäneen loppukeväästä.

JÄSENMAKSU EI RIITÄ WTO-JÄSENYYTEENJäsenyyttä valmistelevan työryhmän tehtävä on paljon laajempi kuin ensi kuulemalta vai-kuttaa. Sen tehtävänä on valmistella jäsenyys-sopimus; lopullisen päätöksen jäsenyydestä tekee järjestön ministerikokous tai yleisneu-vosto.

Jäsenyysprosessi muistuttaa EU-jäsenyys-neuvotteluja. Liittyvän maan kanssa on sovit-tava siitä, miten se toimeenpanee kymmenet eri alojen WTO-sopimukset. Samoin on neu-voteltava siitä, millä ehdoilla tuonti tapahtuu. Tuhansia nimikkeitä käsittävän tullitariffin neuvottelu tai palvelujen tuontiehtojen täsmen-täminen eivät ole rutiiniasioita. WTO:hon liit-tyminen ei normaalisti ole etusivun juttu ulko-puolisille, mutta liittyvälle maalle se on sitä.

Suomi on luotsannut Kazakstania maailman kauppajärjestön jäseneksi 19 vuotta. Vesa Himanen kuvaa kokemuksiaan Geneven ”Suomi-projektista”.

Kyse on pääsystä osaksi monenvälistä kauppa-järjestelmää.

PUHEENJOHTAJUUS TEAM FINLAND -TYÖTÄ WTO on jäsenvetoinen organisaatio, jossa päätökset tehdään konsensuksella. Puheen-johtajan merkitystä ei sen vuoksi pidä liioi-tella. Hän on kuitenkin koko jäsenistöä edus-tava hahmo, jonka rooli on tärkeä erityisesti liittyvälle maalle.

Ei ole merkityksetöntä, että puheenjohtajan paikalla on koko prosessin ajan ollut suomalai-nen. Kymmenet Kazakstanin valtuuskunnan jäsenet, ministerit ja eri hallinnonalojen edus-tajat ovat vuosien varrella panneet merkille, että heidän jäsenyysprojektinsa on suomivetoi-nen. Kyse on Team Finland -työstä joka alkoi paljon ennen tämän käsitteen keksimistä.

Puheenjohtajuuksia ei ole etukäteen allo-koitu millekään maalle eikä Suomi ole ennen vuotta 2012 aktiivisesti esittänyt edustajiaan tälle paikalle. Aloite on tullut EU-komissiolta joka hoitaa puheenjohtajien valintaneuvotte-luja unionin puolesta. Oli kuitenkin luonte-vaa että Pekka Huhtaniemi, allekirjoittanut ja Hannu Himanen ottivat vuorollaan tämän teh-tävän hoitaakseen tullessaan pysyväksi edusta-jaksi Geneveen.

Palatessani Puolasta kesällä 2012 Kazaks-tanin WTO-neuvottelut olivat juuri aktivoitu-neet muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ja tavoitteeksi oli asetettu sen päättäminen vuo-den loppuun mennessä. Hannu Himanen oli siirtymässä Moskovaan, jolloin joku keksi, että ryhtyisin uudestaan työryhmän puheenjohta-jaksi. Tiiviissä loppuvaiheessa olisi eduksi, että olin aiemmin toiminut viisi vuotta puheenjoh-tajana ja tunsin ”failin” ennestään. Olin EU:n ehdokas ja tulin valituksi, vaikka puheenjoh-tajia ei aiemmin ole valittu Geneven ulkopuo-lelta. Kazakstanin kauppaministerin mielestä ”hevosta ei kannattanut vaihtaa kärryn eteen kesken virranylityksen”. Näin tulimme turvan-neeksi Geneven Suomi-projektin jatkuvuuden.

MIKSI JÄSENYYSNEUVOTTELU ON NÄIN MUTKIKAS? Voi kysyä, miksi tällainen jäsenyysprosessi on niin mutkikas ja kestää näin kauan. Perussyy on se, että jäsenyys edellyttää paljon muutok-sia liittyvän maan lainsäädäntöön eri aloilla mikä merkitsee vaikeita poliittisia päätök-siä. Kazakstan joutuu esimerkiksi luopumaan maatalouden vientituista ja rajoittamaan maa-taloudelle annettavia kansallisia tukia. Monet myönnytykset ovat hinta siitä, että maa pääsee globaalin vapaakaupan ja sääntöjärjestelmän piiriin. Etujen ja myönnytysten tasapainoon tähtäävä neuvottelu lukuisten vastapuolten kanssa on hakijamaalle työläs ja monimutkai-nen prosessi.


Kazakstan joutui Ukrainan kriisin synnyttämän turbulenssin pelinappulaksi.

Mitä se saa vastineeksi? WTO-jäsenyys vakiinnuttaa maan aseman kauppakump-panina. Viejät tietävät, ettei jäsenmaa voi muuttaa tuonnin ehtoja miten tahtoo. WTO-sopimukset ovat juridisesti sitovia ja sopimus-rikkomukset voidaan viedä järjestön ratkais-tavaksi. WTO-maa on myös luotettavampi investointikohde kuin ”villi” toimija. Myös jäsenmaan viejillä on turvatumpi asema ja ne saavat esimerkiksi saman tullikohtelun kuin muutkin WTO-jäsenet. Osallistumisoikeus kauppaneuvotteluihin ei sekään ole pikkuasia ja jäsenyys takaa maalle pääsyn monenlaisen informaation lähteille.

ERITYISTAPAUS JA GEOPOLIITTISEN TURBULENSSIN UHRIKazakstanista tuli erityistapaus sen vuoksi, että se liittyi kesken WTO-neuvottelujen Euraasian tulliliittoon, jonka muina jäseninä ovat Venäjä, Valko-Venäjä ja Armenia. Tulli-liitto on vuoden alusta osa laajempaa Euraa-sian talousliittoa. Asian teki ainutlaatuiseksi se, että kauppajärjestön säädökset ja menette-lyt perustuvat siihen, että tulliliittoon liittyvä maa on jo WTO:n jäsen eikä ole olemassa ennakkotapauksia päinvastaisesta marssijärjes-tyksestä. Kukaan ei kyennyt arvioimaan, mitä poikkeavasta järjestyksestä seuraa. Jos vaikeu-det olisi osattu ennakoida, jäsenyys olisi neu-voteltu ennen tulliliittoon menoa.

Kun neuvottelujen loppuvaihe käynnis-tyi kesällä 2012, todettiin varsin pian, että Kazakstan oli ennen tulliliittoon menoa ehti-nyt tehdä paljon tuontitulleja koskevia sitou-muksia, jotka poikkesivat Venäjän vastikään WTO:ssa tekemistä sitoumuksista. Ja tulli-liitollahan tulee olla yhteinen tullitariffi. Eri-tyisongelmana oli se, että Kazakstan oli noin 3 000 nimikkeen osalta sitoutunut alhaisem-piin tulleihin kuin Venäjä. Tullien sopeutta-minen samaan tasoon olisi edellyttänyt myös Venäjän sitoumusten muuttamista, mihin se ei ollut valmis.

Vastaavia ongelmia tuli vastaan muilla-kin tulliliiton toimivaltaan kuuluvilla alueilla. Näytti jopa siltä, ettei tästä ongelmasta päästä yli ja Kazakstanin jäsenyys lykkääntyy epä-määräiseen aikaan. Mutta kauppajärjestö ei

›› Ulkoasiainneuvos Vesa Himanen tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1978. Hän on toiminut useissa kauppapolitiikan tehtävissä ministeri-össä, viimeksi Kauppapoliittisen osas-ton apulaisosastopäällikkönä vuoteen 2003.

Siirryttyään pysyväksi edustajaksi Geneveen (2003–2008) hän toimi muun muassa Maailman kauppajärjes-tön (WTO) tavarakauppaneuvoston ja kauppapolitiikan maatutkintaelimen puheenjohtajana. Hän oli myös viisi vuotta Kazakstanin WTO-liittymistyöryhmän puheen-johtaja.

Palattuaan Varsovan suurlähettilään tehtävästä vuonna 2012 ulkoministeriöön hänet valittiin uudestaan Kazakstan-työryhmän puheenjohtajaksi.

Prosessi oli määrä saada päätökseen pikaisesti mutta se mutkistui Euraasian integraation ja Ukrainan kriisin vuoksi ja siitä tuli osa geopoliittista turbulenssia. Neuvot-telut ovat tällä hetkellä vasta loppuvaiheessaan.

VESA HIMANEN


Euraasian talousliitto: ei aivan menestystarinan luokkaa

›› Euraasian talousliiton (jäljempänä ’talousliitto’) perustamissopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Siihen kuuluu nyt Venäjän lisäksi Armenia, Valko-Venäjä ja Kazakstan. Kirgisian on määrä liittyä myö-hemmin tänä vuonna.

Pintapuolisesti tarkastellen talousliiton luominen näyttää suu-relta läpimurrolta Neuvostoliiton jälkeisen ajan integraatioprosessissa, jonka keskiössä on Venäjä. Analysoitaessa tilannetta kuitenkin pal-jastuu, että osapuolten välisten suhteiden helpot ajat saattavat olla jo menneisyyttä. Jatko ei tule olemaan ollenkaan mutkatonta ja lukui-sat ongelmat tulevat vähentämään – eivät lisäämään – maiden haluk-kuutta lähentyä toisiaan.

Venäjän kumppanien ensisijainen intressi on taloudellinen. Mutta nyky-Venäjä, joka itse on vajoamassa kriisiin, tuskin kykenee toimi-maan alueen taloudellisen kehityksen moottorina. Se voi silti tuottaa halpaa energiaa ja muutamia muita tukia, mutta tämä ei korvaa yleistä talouden kasvun hidastumista. Lisäksi Venäjän ruplan heikkeneminen on jo nyt vähentänyt kaikkien muiden jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen arvoa ja samalla alentanut niiden väestön elintasoa ja teh-nyt työllistymisestä Venäjällä paljon vähemmän houkuttelevaa.

Mutta vaikka ei olisi olemassa mitään kriisiä, talousliiton rakenteel-linen heikkous olisi itsestään selvä. Yli 85 prosenttia koko alueen talou-desta tapahtuu Venäjällä. Tämän takia muut valtiot pelkäävät Venäjän valta-asemaa omilla markkinoillaan; toisaalta Venäjälle vastavuoroi-sesta markkinoiden avautumisesta talousliiton sisällä koituvat edut tulevat aina olemaan marginaalisia. Tämän takia sisäiset esteet pois-tuvat hyvin hitaasti. Tällä hetkellä vain työvoima voi liikkua vapaasti. Yhteiset energiamarkkinat tulisi luoda vasta 2025 eikä palveluja vapau-teta sittenkään. Ei ole yllättävää, että vuonna 2013 talousliiton jäsenval-tioiden välinen kauppa laski lähes viisi prosenttia ja tammi–marras-kuussa 2014 edelleen 10 prosentilla.

Toisaalta on jo selvää, että talousliitosta ei tule Venäjälle geopoliit-tista välinettä, kuten jotkut läntiset huomioitsijat pelkäsivät ja Kreml ehkä toivoi. Ei Astana eikä edes Minsk seurannut Moskovaa sen kon-fliktissa Ukrainan ja lännen kanssa. Päinvastoin – sekä Valko-Venäjä että Kazakstan yrittivät toimia konfliktissa välittäjinä. Ne eivät liitty-neet Venäjän kauppasaartoon lännen tuotteita kohtaan. Valko-Venä-jän presidentti Aljaksandr Lukašenka vieraili Kiovassa joulukuussa ja ilmaisi solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, mitä ei varmasti odotettu Venäjän lähimmältä liittolaiselta.

Talousliiton laajentuminen ei ole myöskään suunnitelmissa. Mah-dollisten ehdokkaiden lista rajoittuu ainoastaan Tadžikistaniin, mutta avoin raja tämän maan kanssa muodostaisi pikemminkin turvallisuus-riskin muille.

Läntiset yritykset voivat satunnaisesti hyötyä talousliiton yhtei-sestä tullimenettelystä. Olisi ehdottoman ennenaikaista odottaa, että se – nimestään huolimatta – kasvaisi pian itsenäiseksi talousliitoksi toimivine ja selkeine ylikansallisine sääntöineen.

KOMMENTTI

ARKADY MOSHES

ohjelmajohtaja, EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma

Ulkopoliittinen instituutti

ole niin dogmaattinen kuin luulisi. Jos jäse-nistö on yksimielinen, voidaan tehdä innova-tiivisiakin ratkaisuja. Lopulta päädyttiin sii-hen, että osa ongelmien ratkaisusta siirrettiin jäsenyyden jälkeiseen aikaan. Tämä merkit-see sitä, ettei Euraasian tulliliitolla ole Kazaks-tanin jäsenyyden alussa täysin yhtenäistä, WTO:hon sidottua tullitariffia.

Kaiken kukkuraksi Kazakstan joutui Ukrai-nan kriisin synnyttämän geopoliittisen tur-bulenssin pelinappulaksi, ikään kuin tikun nokkaan laajemmassa kriisissä. Venäjän suh-teet EU:hun ja Yhdysvaltoihin viilenivät ja pakotteet otettiin käyttöön, mikä ei tieten-kään edesauttanut liberalisointiin tähtäävää jäsenyysneuvottelua. Venäjän edustajat eivät myöskään enää voineet osallistua Washingto-nissa tai Brysselissä pidettyihin neuvotteluihin yhdessä Kazakstanin kanssa. Mutkikas suk-kulointi vei aikaa ja aina oli ilmassa epäilys siitä, että ”isompi kuvio” on pelissä mukana. Oli kuitenkin ratkaisevaa, että kaikki osapuolet haluavat saada Kazakstanin WTO:n jäseneksi. Tällä hetkellä ollaan siis aivan kalkkiviivoilla – mutta ei vielä maalissa.

PITKÄN PROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖKSETRutiinilta tuntuvasta tehtävästä tulikin siis kaikkea muuta kuin rutiinijuttu. Kazakstanin WTO-jäsenyysneuvottelu on esimerkki siitä, että kauppapoliittiset neuvottelut ovat entistä enemmän osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Neuvotteluja ei ole pitkään aikaan voitu käydä erillisenä kauppapoliittisena prosessina, vaan Euraasian talousliiton poliittiset tavoitteet ovat olleet tärkeä osatekijä. Ukrainan kriisi tuli myös huonoon aikaan neuvottelujen kannalta. Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne mut-kisti ja pitkitti niitä.

Neuvottelu on kuitenkin ollut esimerkki myös siitä, että multilateraalisia neuvotte-luja voidaan käydä epäsuotuisissakin oloissa, jos intressit ovat yhteiset. Venäjä on halunnut Kazakstanin WTO:n jäseneksi vahvistaakseen Euraasian talousliittoa, jonka priimusmoot-tori se on. EU ja Yhdysvallat ovat puolestaan halunneet tukea Kazakstanin pyrkimyksiä monipuolistaa talouttaan ja kasvattaa riip-pumattomuuttaan WTO-jäsenyyden avulla. Kazakstan nähdään myös tärkeänä tulevaisuu-den kauppakumppanina.

Kazakstanin WTO-jäsenyydellä tulee ole-maan myös seurausvaikutuksia. Euraasian talousliitto on vajavainen toimija kauppa-järjestössä ilman Valko-Venäjää, jonka jäse-nyysprosessi on jo nyt saanut uutta vauhtia. Vuonna 1993 alkanut neuvottelu ei toistai-seksi ole edennyt poliittisista syistä. Poliittinen ympäristö on nyt suotuisampi Valko-Venäjälle ja sille on aukeamassa parempi mahdolli-suus WTO-jäsenyyteen. Tätä helpottaa se, että monet vaikeat tulliliittojäsenyyteen liitty-vät ongelmat on ennakkotapauksena ratkaistu Kazakstanin neuvottelujen yhteydessä. ›‹


Kaakkois-Aasia kutsuuMyanmarissa, Indonesiassa ja Filippiineillä talous kasvaa nopeasti. Mailla on suuri tarve kehittää esimerkiksi infrastruktuuria ja koulutusta. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, vaikka markkinoille pääsy ei aina olekaan yksinkertaista.

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO

Myanmaria pitkään hallinnut soti-lasjuntta luopui vallastaan vuonna 2011. Myanmarin nykyhallitus on alkanut määrätietoisesti moderni-soida maan taloutta, purkaa sotilas-vallan aikaista säädösviidakkoa sekä

helpottaa ulkomaisten yritysten ja investoijien toimintaa.Suomen Bangkokin suurlähetystön alaisen Myan-

marin konsulaatin johtava virkamies Jarmo Kuuttila kertoo, että Myanmarilla on valtava tarve kehittää inf-rastruktuuriaan. Tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille:

– Kehityksen keskeisiksi alueiksi ovat nousemassa esimerkiksi liikenne- ja kuljetus, tietoliikenne, energia ja sen siirtotekniikka, rakennussektori, koneet ja laitteet sekä moderni- ja vihreä teknologia.

Myanmar on maailman köyhimpiä valtioita. Sen yli 53 miljoonaisesta väestöstä reilut 70 prosenttia on edel-leen vailla sähköä. Liikenneolot ovat päätietä lukuun ottamatta surkeita. Terveyssektorillakin on edessään suuren kehityksen kausi.

– Oikeastaan listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Infra, joka maassa oli entuudestaan, raunioitui pahoin pitkän sotilasvallan aikana.

Mutta jos tarpeet ovat suuret, niin suuret ovat luonnonvarat ja resurssitkin.

– Energiavarantojen lisäksi maassa on runsaasti mineraaleja, metsiä sekä melkoinen maaseutu-kehityksen ja maatalouden potentiaali. Myanmar, silloinen Burma, oli aikoinaan maailman riisiaitta. Se pyrkii samaan nytkin.

EU on tällä hetkellä yksi Myanmarin suurim-mista vientikohteista. Vienti muodostuu pääasiassa tekstiileistä ja vaatteista, puutavarasta, kalatuotteista ja vihanneksista.

KILPAJUOKSU MYANMARIIN Ulkomaalaisten toimijoiden kilpajuoksu Myanmariin on täydessä vauhdissa. Maan vanhat aasialaiskumppa-nit ovat muita edellä.

– Kiina on ollut perinteisesti merkittävin inves-toija Myanmarissa ja se tullee sellaisena pysymään.


1. FILIPPIINITBkt per capita 4 700 USDBkt:n kasvu 6,8 % Valtion velka: 50,2% bkt:staTyöttömyysaste 7,4 %

2. INDONESIABkt per capita 5 200 USD Bkt:n kasvu 5,3%Valtion velka 24,2% bkt:staTyöttömyysaste 6,6%

3. MYANMARBkt per capita 1 700 USDBkt:n kasvu 6,8%Valtion velka 42,7% (?)Työttömyysaste 5,2%

Lähde: CIA World factbook

Bagan temppelitorneineen on Myanmarin kuuluisin nähtävyys.

1


Jakarta

YangonManila

MYANMAR TARVITSEE INNOVATIIVISIA RATKAISUJA.

Seuraavina, kaukana takana, tulevat Japani ja Korea.

Länsimaat ovat olleet Myanmarin markki-noilla aasialaisia selvästi varovaisempia ja mal-tillisempia.

– Länsimaat ovat odottaneet kaupan ja investointien edellytysten kohenemista. Ris-kejä on pidetty suurina.

Kuuttila arvioi, että suomalaisten on vaikea kilpailla Aasian jättien kanssa perusteollisuu-den tai suurten sarjojen tuotteilla.

– Mutta täällä riittää markkinoita jousta-valle muuntautumiskykyiselle huippuosaa-miselle. Myanmar tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja, uutta teknologiaa, osaamista, pal-velutarjontaa ja erikoistuotteita.

Näkyvissä on myös merkkejä siitä, että Myanmarista on tulossa kansainvälisen yhtei-sön suosikkiavustettava. Tämä saattaa avata osaltaan myös kaupallisia mahdollisuuksia. Paljon riippuu myös ADB:n eli Aasian kehi-tyspankin sekä Maailmanpankin ratkaisuista.

Ulkomaalaisten mielenkiintoa Myanmaria kohtaan lisää myös maan hyvä sijainti Kiinan ja Intian välissä.

RAHOITUSSEKTORI EI TOIMIKuuttila kertoo, että ulkomaisten yritysten toimintaa helpottava lainsäädäntötyö edis-tyy kohtuullisen ripeästi. Ongelmia aiheuttaa muun muassa maan kehittymätön pankki- ja rahoitussektori.

Riisi on tärkein viljelyskasvi Myanmarissa.

Aamuliikennettä Myanmarissa.

– Talouden pyörät pyörivät vielä pitkälti vanhaan malliin. Yritystoiminta on keskitet-tyä; vanha talouseliitti ja vakavaraiset suuret yritykset dominoivat markkinoita.

Rahoitusvaikeuksien vuoksi moni kasvuyri-tys joutuu yhä odottamaan suunnitelmiensa kanssa.

– Esimerkiksi ulkomaiset pankit eivät saa vielä toimia Myanmarissa, Kuuttila huomauttaa.

YRITYSVASTUU KOROSTUUMyanmar on kansainvälisessä vertailussa yksi maailman korruptoituneimmista maista.

– Korruptioon törmää säännöllisesti niin hallinnossa kuin liike-elämässäkin. Se on ollut vallitseva tapa toimia erittäin vaikeissa olosuh-


teissa eikä muista menettelytavoista ole vält-tämättä edes tiedetty. Korruptio pystytään kitkemään vain määrätietoisella työllä, juur-ruttamalla hyviä menettelytapoja yhteiskun-nan kaikille tasoille.

Kuuttila arvioi, että myanmarilaiset halu-avat irtautua vanhoista käytännöistä ja oppia länsimaisia kauppa- ja yrityshallintotapoja.

– Yritykset voivat tuoda mukanaan sellaista uutta, jota täällä onkin jo toivottu. On kui-tenkin selvää, että kulttuurin muuttuminen ei tapahdu hetkessä.

Hän huomauttaa, että myös länsimaisten yritysten näkökulmasta on elintärkeää, että niillä ja niiden myanmarilaisilla yhteistyö-kumppaneilla on yhteinen arvopohja:

70%Myanmarin väestöstä on vailla sähköä.

– Yritysvastuu ulottuu Suomesta Myanma-riin. Taustatyö tulee tehdä huolellisesti. Kou-lutuksen ja yhteisten mekanismien avulla voi-daan päästä pitkälle, varmistaa esimerkiksi se, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa.

KOULUTUS RETUPERÄLLÄMyanmarissa on viime aikoina, taloudelli-sen kasvun myötä, herätty myös osaamison-gelmiin. Poliittisia opiskelijaliikkeitä pelännyt sotilashallitus vaikeutti aikoinaan rajoituksil-laan monin tavoin maan yliopistolaitoksen toimintaa. Lisäksi Myanmarin keskiasteen ammattikoulutus on ollut varsin vaatimatonta ja vanhanaikaista.


SIMULAATTOREILLA MERENKULKUOPPIA

›› Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili liikemiesvaltuuskunnan kanssa Myanmarissa, Indonesiassa ja Filippiineillä helmikuussa. Suo-malaisyritykset Nocart Oy ja ImageSoft Oy osallistuivat matkalle.

Imagesoft valmistaa merenkulkualan koulutussimulaattoreita. Yri-tyksellä on jo jonkin verran vientiä Filippiineille.

– Filippiinit on merenkulun alalla merkittävä tekijä, sillä peräti 6,5 prosenttia maailman laivojen merimiehistä on filippiiniläisiä. Maassa on pitkät merimiesperinteet ja toisaalta varsin alhainen palkkataso, toimitusjohtaja Matti Suuronen kertoo.

Hänen mukaansa koulutussimulaattorien kysyntää maailmalla nos-taa esimerkiksi se, että merenkulkusäännökset tiukkenevat koko ajan. Opetusvälineiden pitää olla ajan tasalla.

– Me kilpailemme ennen kaikkea laadulla ja innovatiivisuudella.Suuronen toivoo, että Imagesoft löytää alueelta hyviä paikallisia

kumppaneita.– Myös esimerkiksi Myanmar on tässä mielessä erittäin kiinnostava

kohde. Sieltäkin tulee paljon merimiehiä.

JÄTTEISTÄ SÄHKÖÄNocart Oy on erikoistunut pienvoimalaitosten sähköntuotantoratkai-suihin; sen järjestelmissä käytetään voimalähteenä etenkin uusiutu-vaa energiaa.

– Alun perin toiminta-ajatuksenamme oli ”musta laatikko”, joka tekisi laadukasta käyttösähköä melkein mistä vaan. Nyt olemme kui-tenkin toimittaneet esimerkiksi Afrikkaan kokonaisia aurinkosähkölai-toksia ja biokaasulaitoksia. Aasian suunnassa olemme toimineet aikai-semmin jo Nepalissa ja meillä on neuvottelut pitkällä myös Malesiassa, toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo.

Hän näkee, että yhtiön ratkaisuilla voisi olla runsaasti kysyntää myös matkakohteena olevissa maissa, joilla on kaikilla tarvetta infra-struktuurinsa kehittämiseen.

– Alueella on tarjolla paljon aurinkoenergiaa. Mutta Kaakkois-Aasiassa on myös valtavasti esimerkiksi muovia, orgaanista jätettä ja ruokajätettä, jonka käsittelyä ja keräämistä voitaisiin huomattavasti tehostaa ja hyödyntää sitä sähköntuotannossa.

Korhonen näkee, että vaikeuksia voivat aiheuttaa rahoitus ja kau-pankäynnin tielle tulevat rakenteelliset ongelmat. Nyt työn alla ovat uudet kontaktit alueella.

Nykyhallitus onkin kertonut panostavansa erityisesti koulutuksen kehittämiseen. Opetus on esillä myös monissa kansainvälisissä kehi-tysyhteistyöhankkeissa.

Myanmarin lainsäädännön mukaan maassa toimivien ulkomaalaisten yritysten pitää hyö-dyntää paikallista työvoimaa. Halpaa, nuorta – mutta kouluttamatonta – työvoimaa on tar-jolla yllin kyllin.

– Yritysten on syytä varautua koulutta-maan itse henkilökuntansa. Myanmarilla ei ole tähän tarvittavia resursseja.

VUOKRATASO KUIN NEW YORKISSAKiinnostus Myanmaria kohtaan on johta-nut myös siihen, että asuntojen ja toimitilojen vuokrat ovat kivunneet suurin piirtein Hong Kongin tai New Yorkin tasolle.

– Myanmar on kustannustasoltaan poikke-uksellisen kallis. Tänne asettuminen ja toimin-nan aloittaminen on muuta Aasiaa kalliim-paa. Muutosta ei ole odotettavissa ainakaan lähivuosina.

Myanmarin pankkisektori ei kykene vastaa-maan tilanteeseen. Rahaa ei ole saatavilla laa-jamittaiseen uudisrakentamiseen.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MYANMARISSA ON KALLIIMPAA KUIN MUUALLA AASIASSA.

Suurten monikansallisten aasialaisten rakennus yritysten rinnalle tarvittaisiin uusia pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä moni-puolistamaan alaa.

– Tornitaloja nousee pikku hiljaa sinne tänne. Kiinteistöalan arvioiden mukaan hinnat kyllä tasaantuvat, mutta pysyvät korkeina vielä vuosia.

INDONESIA – NOUSEVA JÄTTILÄINENIndonesia on valtavan kokoinen maa, monel-lakin mittarilla tarkasteltuna. Valtion väkiluku on yli 250 miljoonaa. Se koostuu yli 17 500 saaresta. Indonesia on myös maailman suu-rin muslimienemmistöinen maa ja väkiluvul-taan maailman kolmanneksi suurin demokra-tia Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Vuonna 2014 maassa järjestettiin onnistu-neesti sekä parlamentti- että presidenttivaalit.

Lähetystöneuvos Janne Heiskanen Suomen Jakartan suurlähetystöstä kertoo, että Indone-sian vaalivoittajat lupailivat kehittää erityisesti taloutta ja julkisia palveluja sekä auttaa ulko-maisten yritysten maahantuloa.


– Toisaalta ilmassa on kuitenkin henkeä, että iso maa hoitaa itse asiansa. Indonesia ei ole ollut kovin innokas avaamaan oviaan vapaakaupalle.

Kansainvälisten sijoittajien mielenkiin-toa Indonesiaa kohtaan on lisännyt muun muassa se, että kustannustaso Kiinassa on noussut.

– Indonesiassa tuotantokustannukset ovat edullisemmat kuin monessa muussa Kaakkois-Aasian maassa.

Indonesian talouskasvu on ollut kovaa, pari viime vuotta tosin hieman maltillisem-paa 5–6 prosentin tasoa.

– Maan suurkaupungeissa rakennetaan tornitaloja seitsemän päivää viikossa kellon ympäri, Heiskanen kuvailee.

Indonesialla on myös huomattavat luon-nonvarat, joihin kuuluu esimerkiksi metsää, raakaöljyä, maakaasua, tinaa ja kultaa.

INFRASTRUKTUURIA MAALLE JA MERELLEIndonesia tarvitsee ennen kaikkea infra-struktuurinsa kehittämistä.

– Tarpeiden kirjo on valtava, alkaen vaikkapa teiden kunnostamisesta ja joukko-liikenteen kehittämisestä. Keskeinen alue on myös yhteiskuntasuunnittelu, se miten suuret kaupungit ja esimerkiksi niiden jäte-huolto saataisiin toimimaan paremmin.

Indonesiassa on puhuttu viime aikoina paljon myös käsitteestä nimeltä Maritime Highway.

– Indonesia haluaa hyödyntää entistä paremmin merellistä potentiaaliaan. Tähän liittyy esimerkiksi saarten välisen liiken-teen, kaupankäynnin ja logistiikan kehittä-minen. Keskeiseen rooliin nousevat myös muun muassa satamat ja tiet. Internet on leviämässä Indonesiassa, mutta suurkau-punkien ulkopuolella nopeudet ovat vielä vaatimattomia.

– Mobiilinetti saattaa olla Indonesian ratkaisu.

Heiskanen arvioi, että suomalaiselle osaamiselle voisi olla kysyntää erilaisissa infrastruktuuri-hankkeissa, muun muassa Maritime Highway -projekteissa.

– Ehkäpä yksi potentiaalinen alue olisi myös koulutus, jonka kehittäminen kuuluu uuden hallituksen päätavoitteisiin. Suurin osa lapsista aloittaa täällä koulun, mutta ei käy sitä loppuun asti. Voisi olla hyvinkin hyödyllistä tarkastella koko koulutusjärjes-telmää uudella tavalla, ja tässä opettajakou-lutus on keskeisessä asemassa.

VAKIINTUUKO DEMOKRATIA?Suuriin kysymyksiin kuuluu se, kuinka vakaa ja ennustettava Indonesia on jat-kossa.

– Siitä on vaikea sanoa mitään var-maa. Viime vuoden vaalit antoivat kuiten-

6,5%maailman laivojen merimiehistä on filippiiniläisiä.

Yllä: Jakartan yksi suurimmista perinteisistä markkinoista Etelä-Jakartassa. Alla: Indonesialaiset satamatyöntekijät purkavat sementtilastia Sunda Kelapan satamassa Jakartassa.


kin uskoa, että demokratia olisi vakiintumassa maahan.

Indonesian haasteisiin kuuluu myös huo-mattava byrokratia. Toimintamallit eivät ole vakiintuneita ja korruptiotakin löytyy yhteis-kunnan eri tasoilta.

Uutisia seuranneet saattavat muistaa myös Indonesian separatistiset liikkeet. Maassa on koettu takavuosina myös terrori-iskuja.

– Valtavan kokoisessa maassa on pari levo-tonta kolkkaa. Terroriuhkiakin on ollut, mutta viime aikoina on ollut hiljaista.

Heiskanen korostaa jälleen, että suureen maahan mahtuu paljon moninaisuutta ja eri-laisia ilmiöitä.

– Täällä puhutaan esimerkiksi satoja eri kie-liä. Indonesian kieli toimii keskinäisenä kie-lenä, mutta kaikki eivät osaa sitäkään. Koulu-tetut ihmiset puhuvat englantia, mutta sillä ei aina pärjää, kun lähdetään syrjemmälle.

– Ihmiset korostavat myös paikallista taus-taansa, sitä, ovatko he jaavalaisia tai vaikkapa sumatralaisia. Ja muslimien lisäksi maassa asuu paljon myös esimerkiksi kristittyjä ja hin-duja.

SUOMALAISILLA HYVÄ MAINESuomalaiset ovat olleet Indonesiassa läsnä jo kymmeniä vuosia, esimerkiksi metsä- ja kai-vosteollisuusprojekteissa. Myös Nokia on luo-nut osaltaan suomalaisille hyvää mainetta.

– Suomalaisyritysten markkinoille tuloa helpottaa, että maamme ja yrityksemme tun-netaan yllättävänkin hyvin. Meitä pidetään luotettavina ja asiallisina toimijoina.

Suomen suurlähetystö ja Finpron toimisto avustavat osaltaan markkinoille tulossa, ne

tarjoavat esimerkiksi neuvontaa ja kontakteja viranomaisiin.

Heiskanen muistuttaa, että Indonesiaa kos-kee sama kuin Aasiaa yleensäkin:

– Markkinoille tulijoilta vaaditaan ennen kaikkea valmiutta sitoutua ja kykyä toimia pitkäjänteisesti. Heidän on ymmärrettävä, että kauppoja ei synny päivissä eikä ehkä kuukau-sissakaan, vaan se voi vaatia vuosia. Tärkeää on läsnäolo ja henkilökohtaiset kontaktit.

FILIPPIINIEN KILPAILUKYKY KOHENTUNUTFilippiineillä väkiluku on suuri, yli 100 mil-joonaa. Maan kansantalous on silti pienehkö, samaa luokkaa kuin Suomen. Suomen kaup-pavaihto Filippiinien kanssa on pysynyt tois-taiseksi varsin vaatimattomalla tasolla.

Kasvuennusteet Filippiineillä näyttävät kui-tenkin erittäin lupaavilta.

Matti Pullinen, Suomen suurlähettiläs Kuala Lumpurissa, kertoo, että tänä ja ensi vuonna Filippiinien bruttokansantuotteen odotetaan nousevan jopa yli kuudella prosen-tilla. Pullinen toimii paitsi Filippiinien myös Malesian ja Brunein suurlähettiläänä.

– Filippiinien kansainvälinen kilpailukyky on kehittynyt huimasti: vuoden 2010 sijalta 85 vuoden 2014 sijalle 52 maailmanlaajuisessa vertailussa.

Muutos on ollut alueen nopeinta, vaikka kehittyneemmät ASEAN-kumppanit Male-sia (20), Thaimaa (31) ja Indonesia (34) ovat-kin pysyneet edellä, puhumattakaan maailman kärjessä olevasta Singaporesta.

– Maksutase on vahva ja valuutan arvo on pysynyt vakaana. Kansantalouden kaikki olen-naiset tunnusluvut näyttävät hyviltä. Filippii-

FILIPPIINIEN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY ON KEHITTYNYT HUIMASTI.

Historiallisella Intramuroksen alueella Manilassa katukuva on vilkas.


nien luottoluokitus on noussut tasolle BBB jo viime vuonna, ja maa säilyttänee tämän tason ainakin toistaiseksi.

YES, WE SPEAK ENGLISHFilippiinien valtteihin kuuluu kielitaito: suuri osa väestöstä osaa englantia. Kansainvälisessä kielitaitovertailussa Filippiinit sijoittuu sijalle 35 yhdessä Malesian kanssa.

Filippiiniläisiä työskenteleekin paljon ympäri maailmaa. Maa kouluttaa runsaasti esimerkiksi sairaanhoitajia sekä merimiehiä.

– Filippiiniläiset vierastyöntekijät kotiutta-vat vuosittain summan, joka vastaa noin 10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, Pul-linen mainitsee.

Filippiiniläisten hyvällä englannin kielen taidolla ja toisaalta maan alhaisella palkkata-solla lienee vaikutusta siihenkin, että monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet sinne puhelinpalvelukeskuksiaan. Palvelualan työ-paikkojen lisäksi Filippiineillä on myös run-saasti elektroniikkatuotteiden kokoonpanoa ja testausta. Yli 30 prosenttia filippiiniläisistä saa kuitenkin edelleen elantonsa maanvilje-lyksestä.

Filippiiniläisten englanninkielen taito ja lisäksi uskonto ovat länsimaalaisesta näkökul-masta tuttuja elementtejä, jotka helpottavat esi-merkiksi tapakulttuuriin sopeutumista. Noin 90 prosenttia filippiiniläisistä on kristittyjä ja viisi prosenttia muslimeja.

MITÄ TAPAHTUU BENIGNO AQUINO III:N JÄLKEEN?Filippiinit on tällä hetkellä poliittisesti melko vakaa. Se, että tilanne jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa, ei ole Pullisen mielestä kirkossa kuulutettua.

– Presidentti Benigno Aquino III on vuo-desta 2010 alkaneella kaudellaan onnistunut hyvin monella alueella: talouskehitys, Min-danaon rauhanprosessi ja hallinnon puhdis-taminen pahimmasta korruptiosta ovat kaikki edenneet lupaavasti. Suuri kysymysmerkki on myönteisen ja vakaan kehityksen jatkuminen Aquinon toimikauden päättyessä toukokuussa 2016. Presidentin toimikaudet on Filippiinien perustuslaissa rajattu yhteen.

– Näyttää jokseenkin varmalta, ettei Aquino jatka, vaikka spekulaatioita siitäkin on liikkunut. Ne ovat nyt vaimenneet.

Presidentti Aquino tunnetaan myös muun mussa Public-Private-Partnership -ohjelman isänä. Siinä ideana on houkutella ulkomaista pääomaa laajojen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi, niin, että sijoittajille annetaan valtiolliset takuut siitä, että pelisäännöt eivät muutu kesken sopimuskauden.

KÖYHYYTTÄ JA KORRUPTIOTAMuitakin haasteita on. Esimerkiksi Filippii-nien infrastruktuurin kehittäminen on jo usean

7 000 saarellaan Filippiinit ei yllä aivan Indonesian saarimäärään, mutta on joka tapa-uksessa mahtava saarivaltio. Teiden lisäksi maa tarvitsee siis paljon merikuljetuksia ja merialan logistiikkaa.

SUOMALAISOSAAMISELLE KYSYNTÄÄPullinen arvioi, että Filippiineillä on kysyntää monellekin Suomen vahvalle osaamisalueelle.

– Tärkeimpiä ovat infrastruktuuri ja eten-kin tietoliikenne, koulutus useilla eri tasoilla: peruskoulutus, ammatillinen koulutus, korkea-koulut, energiasektori laajasti ymmärrettynä mukaan lukien uusiutuva energia, cleantech, kaivosteknologia, rakentaminen ja satamat.

Filippiineille etabloituneita suomalaisia yri-tyksiä on vain kymmenkunta, joukossa glo-baalisti vahvat toimijamme Nokia, Wärtsilä, Kone, Outotec, Tieto, Pöyry, Eltel, Comptel, Opteam, Lemcon, Kemwater.

– Suomesta on aina viety Filippiineille paperia ja viedään nytkin. Nokia oli aikanaan matkapuhelimissa hyvin vahva, verkoissa se on sitä edelleen. Suomalaisilla on vanhastaan hyvä maine ja Suomea pidetään jopa jonkin-laisena esikuvana, etenkin koulutussektorilla.

Matti Pullinen huomauttaa, että Filippiinei-hin pätee sama kuin alueen muihinkin maihin.

– Paikan päälle pitää mennä riittävällä ajalla. Paikallisen kumppanin valintaan pitää kiinnittää aivan erityistä huomiota. Henki-lösuhteilla on suuri merkitys. ›‹

KAUPPOJA EI SYNNY PÄIVISSÄ EIKÄ EHKÄ KUUKAUSISSAKAAN.

vuosikymmenen ajan ollut ponnetonta – tär-keimpinä syinä heikot hallitukset ja korruptio. Liike-elämän alueista kaivos- ja metsäsektorin on arvioitu olevan erityisen korruptoituneita sektoreita.

– Hallinnon korruptio on edelleen merkit-tävä ongelma, vaikka Aquinon hallitus onkin asiassa ryhdistäytynyt.

Filippiinien köyhyys ei ole talouskehityk-sestä huolimatta helpottanut useaan vuosi-kymmeneen. Kolmasosa filippiiniläisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

– Maan alueelliset erot ovat suuria ja todel-lista nälänhätääkin esiintyy.

Filippiinien koulutustasoa voidaan pitää kaakkois-aasialaisittain melko hyvänä, mutta Pullinen näkee koulutuksen alalla myös hälyt-täviä merkkejä:

– Köyhyys ja hallitsematon väestönkasvu ovat johtaneet romahduksen peruskoulutuk-seen pääsevien määrissä: vuoden 1990 varsin hyvästä 98 prosentin peruskoulun suorittami-sen tasosta on tultu alas noin 85 prosenttiin vuonna 2010. Yläasteen koulutukseen yltää noin 60 prosenttia.

Oppilaiden suoritustaso on eri mittauksissa todettu heikoksi.

– Tässä on todella merkittävä kehityskohde.

TAIFUUNIEN RIEPOTELTAVANAPullisen mukaan Filippiinien ainoa merkittävä ulkopoliittinen haaste on aluekiista Etelä-Kii-nan merestä, vastapuolena etenkin voimaansa näyttävä Kiina. Ratkaisua ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa.

Mutta kun voimannäytöistä puhutaan, ei sovi unohtaa myöskään luontoa. Säännön-mukaisesti joka syksy Filippiineihin iskey-tyy kymmenkunta taifuunia. Hirmumyrskyt aiheuttavat kuolonuhrien lisäksi huomatta-via taloudellisia menetyksiä. Filippiinit kuu-luu myös alueeseen, jossa maanjäristyksiä on usein. Maassa on myös parikymmentä aktii-vista tulivuorta.

Filippiinit onkin luokiteltu luonnontuho-jen suhteen maailman toiseksi haavoittuvim-maksi maaksi – sen edelle kirii vain lounaisen Tyynenmeren piskuinen Vanuatu, jota uhkaa merenpinnan nouseminen ilmastonmuutok-sen myötä. Myös Suomi ja Suomen Punainen Risti ovat osallistuneet Filippiinien taifuunien uhrien auttamiseen sekä maan katastrofivalmi-uden kehittämiseen.

Filippiinien pääkaupungin Manilan asukasluku on Metro-Manilassa noin 12 miljoonaa.


Iso teollisuusnosturitilaus Singaporeen, täysauto-matisoitu konttipiha indonesialaiseen rahtisata-maan, voimalaitosnosturikauppa Filippiineille, tukku uusia huoltosopimuksia.

Moni Konecranesin viime vuosien hyvistä uutisista on tullut idästä. Jo viidennes konsernin

2,1 miljardin euron liikevaihdosta syntyy Aasian-Tyynenmeren liiketoiminta-alueella. Henkilöstöstä sinne sijoittuu neljännes, reilut 2 900 työntekijää.

Toistaiseksi Konecranesilla on paikallista toimin-taa yhdessätoista alueen maassa Australiasta Japa-niin ja Bangladeshiin. Tuorein jalansija on Filippii-nit, jonne yhtiö avasi toimipisteen toissa vuonna.

Seuraavana saattaa tulla idän eldoradoksi kutsuttu Myanmar.

– Vientimme Myanmariin on aukeamassa nyt, kun kansainväliset pakotteet väistyvät. Maa kiin-nostaa meitä kovasti, vaikka päätöstä paikallisesta läsnäolosta ei vielä ole, kertoo toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

MUUTTUVAT MARKKINATKehittyviin markkinoihin voimakkaasti panostava Konecranes seurailee globaalia kehitystä. Lundmark näkee Aasian elintasokirissä merkkejä myös jonkin-asteisesta markkinoiden uusjaosta.

– On erittäin kiintoisaa nähdä, ketkä nousevat menestyjiksi. Elintason ja tuottavuuden kohenemi-nen idässä tuo luultavasti uusia pelureita markki-

noille ja heittää vanhojen osuuksia ylösalaisin, Lund-mark povaa.

Yhtiön taival Aasiassa juontaa juurensa vuoteen 1976, jolloin Kone Oy perusti toimipisteen Singa-poreen. Tuohon aikaan länsimaat pyrkivät tyypilli-sesti Aasian-markkinoille edistyksellisen pikkuval-tion kautta.

Nostolaiteliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiök-seen 1990-luvun alkupuoliskolla. Jossain vaiheessa konecranesilaiset huomasivat, että itäinen fokus kan-natti siirtää Kiinaan.

– Kiinan valloitus omasta toimipisteestämme käsin alkoi vuonna 2002. Aasian-pääkonttorikin siirtyi pian Singaporesta Shanghaihin, Lundmark kertaa.

Samana vuonna Konecranes sai jalansijan Japa-niin. Jo aiemmin konttoreita oli perustettu muihin alueen maihin, esimerkiksi Malesiaan vuonna 1986 ja Thaimaahan vuonna 1993.

Sittemmin vaakakupit ovat jälleen heilahdelleet. Nykyisin yhtiön Aasian-Tyynenmeren alue on jaettu kahtia: Kiina on oma kokonaisuutensa, loput kym-menen maata omansa.

INDONESIA INVESTOIKiina on yhä Konecranesin päämarkkina idässä. Lundmark kuitenkin korostaa, että Aasia on myös paljon muuta.

– Useat maat ovat parhaillaan nosteessa. Esimer-kiksi Intiassa vallan vaihtuminen on tuonut intoa ja

Tyynellämerellä tiikerijahdissaTEKSTI HANNA RUSILA KUVAT VESA TYNI

Kun lännen puhti hiipuu, idässä vasta valmistaudutaan suureen loikkaan. Nostolaiteyhtiö Konecranes kasvattaa pala palalta reviiriään Aasian–Tyynenmeren markkinoilla.


Aasian markkinoille on odotettavissa uusia pelureita,

pohtii Pekka Lundmark.


toiveita siitä, että talouden jähmeys helpottaisi, hän mainitsee.

Konecranesille keskeisiä ovat myös niin sanotut tiikerimaat, Indonesia etunenässä. Indonesialaisten kanssa on syntynyt merkittä-viä kauppoja satamanostureiden ja -automaa-tiojärjestelmien saralla.

– Odotamme uteliaana, mihin täysauto-maatioon perustuva satamainvestointi vielä johtaakaan. Indonesia on yksi kiinnostavim-mista kehittyvistä markkinoista 250-miljoonai-sen väestönsä ansiosta. Väki on nuorta ja työ-voima edullista, Lundmark summaa.

Taloustiikerit saivat nimensä siitä, että ne kehittyivät hurjaa vauhtia etenkin 1990-luvun alkuvuosina. Vuosikymmenen lopulla tuli romahdus, joka muistetaan Aasian talouskrii-sinä.

Tiikerit ovat nousseet kukin omaa tahtiaan. Useimmissa talous on kasvanut viime vuosina, vaikka länsimaat ovat rämpineet suossa. Kehi-tystaso vaihtelee Singaporen ja Etelä-Korean vauraudesta Filippiinien vaatimattomuuteen.

– Monen kehittyvän maan infrastruktuuri on vielä alkeellista. Pikkuhiljaa investoiminen niihin alkaa kannattaa, Lundmark toteaa.

IHMISTYÖSTÄ TUOTTAVUUTEENAasian talouskasvu on pitkään perustunut juuri halpaan työvoimaan. Merkkejä ilmiön taittumisesta on kuitenkin ilmassa.

Kiinassa yhden lapsen politiikka on jo joh-tanut siihen, ettei työtä etsiviä köyhiä valu kaupunkeihin entiseen tapaan. Työvoiman kallistuminen merkitsee, että teollisuuden on alettava panostaa tuottavuuteen.

”Paikallinen tapakulttuuri pitää ottaa tosissaan.”

olevan omanlainen. Kulttuureja ja bisnesta-poja on yhtä monta kuin markkinoita. Siksi kannattaa keskittyä ensin yhteen maahan ja pohjustaa sillanpääasema kunnolla.

– Vaikka taloudelliset rahkeet riittäisivät moneen suuntaan kerralla, inhimilliset eivät välttämättä riitä, Lundmark huomauttaa.

Suomalaisten mahdollisuudet menes-tyä idässä hän arvioi hyviksi. Kotimaan mai-neella ei tosin pääse ratsastamaan, sillä harva aasialainen tietää mitään Suomesta. Neutraa-liksi koetusta maasta tulevan on kuitenkin hel-pompi saavuttaa aasialaisten hyväksyntä kuin suurvaltaa edustavan.

– Myös suomalainen vaatimattomuus toi-mii. Meitä ei koeta niin päällekäyviksi kuin vaikkapa amerikkalaisia, Lundmark tietää.

TÄRKEÄ TAPAKULTTUURIHyvistä lähtöasemista huolimatta toimitusjoh-taja kehottaa suomalaisia tekemään huolella kotiläksynsä ennen Aasiaan lähtöä.

– Paikallinen tapakulttuuri pitää ottaa tosis-saan. Asiakasta, kollegaa tai yhteistyökump-pania ei saa koskaan arvostella julkisesti, jotta tämä ei menettäisi kasvojaan. Muuten kaupat voi unohtaa.

Toinen muistisääntö on hierarkioiden kun-nioittaminen. Korkean tason kontakteista on Lundmarkin mukaan Aasiassa paljon hyötyä.

– Konecranesin kokemukset Team Finlan-dista ja suurlähetystöjen palveluista ovat erit-täin myönteisiä. Etenkin Indonesiassa teimme taannoin läheistä yhteistyötä suurlähettilään kanssa. Näistä palveluista valtion pitäisi pitää kiinni, hän painottaa. ›‹

taansa. Konsernin liikevaihdosta kunnossapi-don osuus on noussut 40 prosenttiin. Aasiassa osuus on vasta 15, mutta sen uskotaan kipua-van nopeasti.

SINGAPORE AVASI SILMIÄLundmarkin puheessa vilahtelee usein pik-kuinen Singapore. Eikä ihme, sillä mies vietti maassa vastikään kaksi vuotta.

Konecranes siirsi toimitusjohtajansa ase-mapaikan väliaikaisesti maailmalle, tukemaan kehittyvien markkinoiden strategiaa. Lund-mark on kokemukseen silmin nähden tyyty-väinen.

– Vastuualueeni pysyi samana, eikä yksi ihminen voi tehdä ihmeitä. Mutta koskaan ennen en ollut tavannut niin paljon asiakkaita kasvotusten.

Hän suosittelee kokeilua lämpimästi muille-kin yrityksille. Asemapaikkaa voi vaihtaa muu-kin avainhenkilö kuin toimitusjohtaja.

– Kentältä näkee asiat eri tavalla kuin pää-konttorista, eikä henkilökohtaisten asiakas-kontaktien merkitystä voi korostaa liikaa, var-sinkaan Aasiassa.

Lundmark vinkkaa Aasiaan mieliviä yri-tyksiä keskittymään ennen kaikkea asiakkaa-seen. Idässä kauppa perustuu kaupallisia fak-toja enemmän henkilökohtaisiin kontakteihin.

– Asiakkaan rooli korostuu vielä selvem-min kuin muualla. Kasvokkain kohtaamisiin on panostettava työaikaa. Niitä ei voi korvata sähköpostilla tai puhelimella, hän painottaa.

VAATIMATTOMUUS TOIMIIVaikka Aasian markkinoista puhutaan usein yhtenä, Lundmark muistuttaa jokaisen maan

Lundmarkin mukaan suomalainen vaatimattomuus

on Aasiassa eduksi.

Tässä Lundmark näkee markkinaraon.– Tilanne luo kysyntää moderneille, auto-

maatioon ja digitaalisuuteen perustuville rat-kaisuille. Intiassa ja Bangladeshissakin näkyy orastavia merkkejä tästä. Paikalliset yritykset heräilevät hiljalleen vastuulliseen toimintaan, kuten työturvallisuuteen.

Enää ei päde nyrkkisääntö, jonka mukaan länsimaihin kaupataan hienoja laitteita ja köy-hempiin riisuttuja halpaversioita.

– Molemmilla markkinoilla kysytään nykyi-sin molempia, Lundmark kertoo.

Konecranesin asiakastoimialoista suurin Aasian-Tyynenmeren alueella on konepaja-teollisuus. Kakkosena tulevat satamat, kolmo-sena prosessiteollisuus.

Laitemyynnistä alkujaan ponnistanut yhtiö on laajentanut voimakkaasti huoltotoimin-


Painopiste siirtyy valmistuksesta palveluun.

Talouden megatrendeistä ylivertaisesti merkittävin on Pekka Lundmarkin mukaan digitalisaatio – ja sen myötä teollisuuden jalostuminen yhä enemmän pal-veluksi.

Pankit, matkailu, media ja monet muut toimi-alat siirtyivät hyvissä ajoin verkkoon. Automaation

myötä valmistava teollisuus ottaa nyt samoja askeleita.– Digivallankumous on tälläkin saralla väistämätön. Koneista ja

laitteista tulee verkottuneita, älykkäitä sekä tietoisia omasta tilas-taan ja vioistaan, Lundmark uskoo.

Kun ihmisen ei enää tarvitse valvoa laitteita, esimerkiksi mate-riaalinkäsittely voi toimia turvallisesti vuorokauden ympäri. Tämä tuo tuntuvia parannuksia tuottavuuteen.

KUNNOSSAPITO ULKOAKonecranesille teollinen internet onkin yksi keskeisistä strategi-oista. Tulevaisuuden visioissa miljoonat sen valmistamat tai huol-tamat nosturit ja työstökoneet valvovat itse itseään.

Näin toiminnan painopiste siirtyy valmistuksesta palveluun. Ennakoiva kunnossapito on jo nyt yksi yhtiön myyntivalteista.

– Modernien laitteiden huolto on yleensä järkevää ostaa ulkoa. Suuntaus voimistuu myös kehittyvillä markkinoilla, kun laitekanta uusiutuu. Osissa Aasiaa teollisuus hyödyntää digitaalisuutta jo pal-jon. Lisäksi 1990-luvun talousbuumissa hankitut laitteet ovat par-haillaan tulossa käyttöikänsä päähän, Lundmark kuvaa.

Siirtyminen täysautomaatioon ei välttämättä tapahdu Aasiassa paljon länsimaita myöhemmin. Esimerkiksi Kiina saattaa hypätä joidenkin kehitysvaiheiden yli.

– Niin tapahtui puhelinverkkojen kohdalla, miksei siis teolli-suudessa. Kiinalaiset alkavat ehkä panostaa esimerkiksi työturval-lisuuteen ja tuottavuuteen suoraan digitaalisin ratkaisuin, Lund-mark uumoilee.

OIKEA HETKI ON NYTPalvelullistumisessa piilee Lundmarkin mukaan runsaasti mah-dollisuuksia suomalaisyrityksille. Digitaalisuus sulattaa yhteen koneenrakennus- ja it-teollisuuden, ja markkinat vasta hakevat muotoaan.

– Digivallankumous ei koske pelkästään nostureita vaan yhtä lailla kaivos-, paperi- ja metsäkoneita tai hissejä. Samalla se madal-taa pienten yritysten kynnystä päästä markkinoille.

Aasian-Tyynenmeren alueella etenkin Singapore kulkee kehi-tyksen kärjessä huippumoderneine laitoksineen. Markkina on kui-tenkin pieni. Niinpä Konecranes suuntaa alkuvaiheen suurimmat paukkunsa Kiinaan.

– Täysautomaatio lyö ensin läpi siellä. Kiinasta käsin lähdemme laajentumaan muualle, toimitusjohtaja ennakoi. ›‹

Teollisuus muuntuu palveluksi


Perinteisessä maanantaiaamun viikko kokouksessa näkyy selvästi, että vuosi 2015 on tammikuun puolessa

välissä lähtenyt vauhdilla käyntiin. Kalente-rit ovat pullollaan kokouksia ja reissuja, priori-teetteja pohditaan, tehtäviä jaetaan.

Tehtävälistalla on tänään muun muassa ulkoministeri Tuomiojan tulevan Kam-bodzhan matkaan liittyvien taustojen viimeis-tely. Hanoin pöydällä on Etelä-Kiinan meren turvallisuuspoliittinen tilanne sekä Mekongin alueellisia kysymyksiä, kuten kehitysyhteistyö ja ilmastonmuutos. Vastuu Mekongin alueen kehitysyhteistyöstä on vasta hiljattain siirty-nyt Bangkokin edustustosta Hanoihin.

Kehitysyhteistyötiimi on myös vahvasti mukana niin kutsutussa transitiotyössä, joka on edustuston kaiken tekemisen punainen lanka. Se tarkoittaa, että Vietnamissa pyritään varmistamaan, että maiden välinen yhteis-työ jatkuu ja vahvistuu myös sen jälkeen, kun kehitysyhteistyö lähivuosina päättyy. Halu-taan luoda mahdollisimman hyvät edellytyk-

set sille, että Suomi, suomalaiset toimijat ja suomalaiset yritykset pystyisivät hyödyntä-mään vuosikymmenten aikana luotua Suo-men hyvää mainetta Vietnamissa.

Tiistain Team Finland -kokouksessa käydään läpi ajankohtaiset asiat ja suunnitellaan vuoden 2015 aktiviteet-

teja. Team Finland Vietnamia on viime vuosien aikana kehitetty toimivaksi verkostoksi.

Hanoin suurlähetystön työviikkoon mahtuu turvallisuuspolitiikkaa, vapaakauppaneuvotteluja, ihmisoikeuksia ja jopa James Bondia! Team Finlandin puitteissa tehtävä vienninedistämistyö on kuitenkin pääroolissa, ja yritysten asialla ollaan laajalla rintamalla.

Tiimissämme ovat edustuston ja Finpron lisäksi vahvassa roolissa myös kolmen kehi-tysyhteistyöohjelman asiantuntijat, ja heidän kauttaan vesi-, metsä- ja innovaatio sektorit pysyvät erikoistarkastuksessa. Esimerkiksi innovaatiokumppanuusohjelma IPP:n kautta Suomi tukee vietnamilaisia start-up-yrityk-siä ja on mukana luomassa Vietnamiin pohjaa innovaatioyhteiskunnan kasvulle. IPP:n avulla Team Finland Vietnamille syntyy vahva linkki TEKES:iin sekä Vietnamin tiede- ja teknologia-sektoriin.

Päivän aikana meille käy kertomassa kuu-lumisiaan myös WSP Finland. Yritys tekee yhä aktiivisemmin töitä Vietnamissa muun muassa suunnitellen siltoja. Team Finlan-dille on tärkeää, että yritykset haluavat pitää meihin suoraa yhteyttä. Yritykset löytävät tii-mimme entistä paremmin, ja edustuston perusleipätyöhön kuuluvat nykyään vahvasti erilaiset viranomaisvierailut yritysten kanssa.

ANNINA BARBOSAulkoasiainsihteeriSuomen suurlähetystö,

Hanoi Vietnam

Uusi vuosi Tet on vuoden tärkein juhla.


TI

MA

EU-kollegojen kanssa keskustellaan kuukausittaisessa kaupallisten neu-vosten kokouksessa EU:n ja Vietnamin

välisistä vapaakauppasopimusneuvotteluista. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen kevään kuluessa, mutta ratkaisemattomia kysymyksiä riittää vielä. Vietnam neuvottelee samaan aikaan Tyynenmeren maiden kanssa TPP-vapaakauppasopimusta, joka tuo peliin lisämaustetta. Edistystahti myös hidastuu, kun Vietnamissa samat pääneuvottelijat hoitavat molempia prosesseja.

Keskiviikkoon sopii vielä toinen EU-kokous. EU-delegaation tiloissa meidän onkin nyky-ään helppo kokoustaa, kun Suomen suurlähe-tystö ja EUD muuttivat viime syksynä yhteen! Upouuden Lotte-pilvenpiirtäjän 24. kerroksesta kolme neljäsosaa on EU-delegaatiolla ja neljäs-osa edustustolla. Edustustilaisuuksiin sopiva, kaunis Sky Garden, vastaanotto ja sisään-käynti sekä kokoushuoneet ovat yhteisiä.

Tänään suureen kokoushuoneeseen kokoontuu poliittisten neuvosten ihmisoikeus-

työryhmä. Ihmisoikeustilannetta seurataan Vietnamissa tarkalla silmällä, ja valitettavasti kehitys on huolestuttavaa. Esimerkiksi vääriä mielipiteitä ilmaisevia bloggareita heitetään helposti vankilaan.

Energia-asiat ovat nousseet alku-vuonna keskeiseksi keskusteluaiheeksi Vietnamissa. Torstaipäivä alkaakin

viikon jo toisella energiakeskustelulla kauppa-kamari Eurochamin järjestämässä aamiais-tilaisuudessa. Paikalla on asiantuntijoita, yri-tysedustajia ja muita asiasta kiinnostuneita tahoja.

Vietnamissa kansallinen sähköyhtiö EVN kontrolloi sähkön hintaa ja pitää sitä keino-tekoisen alhaisena. EVN tekee vuosittain sato-jen miljoonien eurojen tappioita ja sähköä myydään 25–30 prosenttia tuotantokustan-nuksia halvemmalla. Hallituksen mukaan hin-toja ei voi inflaatiopaineen takia nostaa, mutta sähkön hinnan kontrollointi on tapa pitää kansa tyytyväisenä ja hiljaisena.

Samaan aikaan sähkönkulutus kasvaa yli kymmenen prosenttia vuodessa, eikä maa mitenkään pysty lisäämään kapasiteettia samassa tahdissa. Ainakin tulevan 5–7 vuoden aikavälillä sähkön riittämättömyys tulee ole-maan Vietnamissa varteenotettava ongelma, ja tästä syystä energia-asiat ovat nyt vahvasti ulkomaisten investoijien agendalla. Tällä kes-kipitkällä aikavälillä vain uusiutuvien ener-giamuotojen käyttö voisi tuoda riittävän nope-asti lisäkapasiteettia. Hallitus ei kuitenkaan ole ollut valmis tekemään riittäviä päätöksiä tähän suuntaan, ja investoinnit sektorille jää-vät uupumaan.

Energiasektorille kaivataan vuoteen 2020 mennessä yli 50 miljardin investoinnit, josta puolet toivotaan tulevan ulkomailta. Inves-tointeja tarvitaan sekä energian tuotantoon että kipeästi myös siirtoverkkoihin, mutta tällä hetkellä Vietnam ei kuitenkaan pysty tarjoa-maan ulkomaisille investoijille mitään järkeviä tuottonäkymiä.

Perjantaiaamun perinteisillä henkilö-kunnan aamukahveilla puhutaan tänään James Bondista! Kyseessä

on työhyvinvointitapahtuma, jossa saamme kuulla, miksi James Bond ei stressaavasta työstään huolimatta koe työuupumusta.

Luennoitsijana on Norjan suurlähetystön kakkosvirkamies, joka on koulutukseltaan psy-kologian tohtori. Hän on itse kehittänyt James Bond -teorian ja soveltaa Bondilta opitut nik-sit edustustotyöympäristöön. Ragnhild muis-tutti meitä tänä aamuna muun muassa siitä, että kollegoilta kannattaa aina pyytää apua – eihän sen James Bondinkaan tekemisistä tulisi yhtään mitään ilman Ms. Moneypennyn ja Q:n tukea.

Illalla onkin sitten vuorossa lisää työuupu-musta torjuvaa toimintaa eli mukavaa vapaa-ajanviettoa kollegojen kesken, pikku Tet-juhlat. Myöhemmin Vietnamissa vietetään vuoden tärkeintä juhlaa, uutta vuotta Tet’iä. Tänä vuonna varsinainen Tet-päivä oli 19.2., jonka yhteydessä Vietnam hiljeni miltei pariksi vii-koksi. ›‹Energia-asioiden ajankohtaisuudesta muistuttavat

myös sähköjohdot katukuvassa.

Edustuston uusissa tiloissa kahvipöydässä voi ihailla kotoista koivikkoa.

KE

TO

PE


Hanoi 21°01’27˝N, 105°51’17˝E Asukkaita 7 100 000 Asukastiheys 2 100/km2

KENTÄN ÄÄNI

Lue

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi ker-taa vuodessa pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritys-ten toimintaa ja taloudellista toiminta-ympäristöä.

Kevään 2015 pk-yritysbarometri julkaistiin helmi-kuussa sekä valtakunnallisena että alueellisina raport-teina. Barometri perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vasta-uksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutok-

sista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tänä vuonna pk-yritysten odotukset lähiajan suhdanne kehityksestä ovat selkeästi aiempaa heikom-pia. Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana, ja vain viiden-nes uskoo niiden paranevan. Yritysten kasvuhalukkuus on kuitenkin edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009.

›› www.yrittajat.fi

Team Finland -verkoston toiminta kehit-tyi viime vuoden aikana vauhdikkaasti. Yksi verkoston edistysaskeleista oli yri-tyksille suunnattujen kansainvälistymis-palvelujen selkeyttäminen ja kokoa-minen yhteen sivustolle palvelut.team.

finland.fi.Vuoden aikana syvennettiin myös yhteistyötä esimer-

kiksi viestinnässä sekä tapahtumien ja matkojen toteu-tuksessa. Loppuvuodesta saatiin maaliin kotimaan alu-eellista palvelumallia ja verkoston yhteistä Team Finland -taloa koskevat valmistelut.

Hallinnonalojen rajat ylittävä vuosisuunnittelu on osoittautunut toimivaksi työkaluksi, joka on tuonut jär-jestelmällisyyttä ja yhdenmukaisuutta Suomen toimin-taan eri puolilla maailmaa. Myös monissa maissa eri organisaatioiden työntekijät ovat hioutuneet yhtenäi-simmiksi tiimeiksi, ja esimerkiksi ulkoasiainhallinnon ja Finpron yhteistyö on tiivistynyt ulkomailla.

Vuosikooste on ladattavissa verkkosivuilta ja saatavilla myös englanniksi.

›› team.finland.fi

Team Finlandin vuosikooste 2014

Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri 1/2015

Ulkoministeriöstä eläkkeellä oleva suur-lähettiläs Matti Kääriäinen kirjoittaa kehitysapubisneksen todellisuudesta tammikuussa julkaistussa kirjassaan Kehitysavun kirous. Urallaan Kääriäi-nen työskenteli 40 vuotta ulkominis-teriössä kehitysavun parissa.

Kääriäisen mielestä kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole joh-tanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Kirjassa Kääriäi-

nen toteaa, että kiitos köyhyyden vähenemisestä maail-massa kuuluu melkein kokonaan Kiinalle, joka on onnis-tunut nostamaan satoja miljoonia omia kansalaisiaan köyhyydestä. Tästä ei kuitenkaan juuri puhuta. Hän kir-joittaa myös siitä, kuinka edes kehitysavun ammattilai-

set eivät tiedä, kuka kehitysapulaivaa lopulta ohjaa ja mihin suuntaan.

Kirjassa annetaan kuva siitä, että rikkaat maat ovat antavinaan apua ja kehitysmaiden eliitti on ottavinaan sitä vastaan. Osansa kritiikistä saavat myös suomalais-poliitikot. Kirja sisältää myös katkelman Kääriäisen Mosambikin-komennuksensa jälkeen laatimasta loppu-raportista, jossa hän ehdottaa oman asemapaikkansa lakkauttamista.

›› Into Kustannus, 2015

Matti Kääriäinen: Kehitysavun kirous

”Edes kehitysavun ammattilaiset eivät tiedä, kuka laivaa lopulta ohjaa.”


SIMO KARETIE

johtava asiantuntija, EK

”Kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyyttä vasta tarvitaankin.”

Suomi tarvitsee avointa ja aktiivista kauppapolitiik-kaa. Yhteisymmärrys tällä politiikanlohkolla, halli-tuskokoonpanosta riippumatta, on Suomessa vahva. Linjamme on vuosikymmeniä tähdännyt maamme ja yritystemme kansainväliseen menestykseen vahvista-malla avointa ja tasapuolista, yhteisiin pelisääntöihin pohjautuvaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla.

Vapaakauppa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa tehdään selkeät peruslinjaukset, joiden nojalla hallitus ja kaikki minis-teriöt hallinnonaloillaan voivat aktiivisesti puolustaa ja viedä eteenpäin intressejämme kansallisesti, EU:ssa ja maailmalla.

Kansainvälisen kaupan hyödyt voivat kuitenkin jäädä toteutumatta, jos emme samalla pidä huolta kilpailuky-vystämme. Toimintaympäristömme tulee tarjota yri-tyksille nykyistä parempi pohja ponnistaa kauppasopi-musten myötä avautuville markkinoille. Pakkovoiton paikkoja ovat muun muassa joustavat työmarkkinat, ennakoitava ja kannustava verotus, sujuvampi sääntely ja kevennetyt lupamenettelyt sekä tutkimus- ja koulu-tuspanoksista huolehtiminen. Laajapohjainen yhteis-ymmärrys yrittäjyyden ja omistajuuden merkityksestä on koko hyvinvointimme perustana. Jokaiselle vientiyri-tykselle on itsestään selvää, että kansainvälisillä markki-noilla yrittäjyyttä vasta tarvitaankin.

Kauppapoliittisissa ratkaisuissa on katsottava ennak-koluulottomasti eteenpäin. Vapaakauppasopimukset, erityisesti TTIP Yhdysvaltojen kanssa, avaavat markki-noita, tuovat meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistavat yhteistä sääntöpohjaa. Venäjän naapuruus on käännettävä eduksi myös tulevaisuudessa. On Suo-men etu edetä kohti vapaakauppasopimusta myös Kii-nan kanssa.

Valtion taustatuki toimivien Team Finland -kansain-välistymispalveluiden ja vientirahoituksen muodossa ratkaisee paljon. Kehitysyhteistyön keskeiseksi tavoit-teeksi tulee asettaa yritysvetoisen talouskasvun vah-vistaminen satsaamalla avoimiin markkinoihin, yritys-yhteistyöhön ja kehitysrahoitusinstrumentteihin.

Talouden kehityskulut edellyttävät myös kauppa-politiikan uusiutumista. Sääntely-yhteistyö nousee entistä tärkeämmäksi sen varmistamiseksi, ettei sään-tely tarpeettomasti hankaloita kauppaa. Talouden pal-veluistuminen ja digitalisoituminen, liiketoiminnan kansainväliset arvoketjut, ympäristöteknologian kasvu-mahdollisuudet sekä julkisten hankintojen avaaminen vaativat uusiutumista. Kotimaiseen sääntelyyn monissa maissa levinnyt protektionismi on täysin epäonnistunut valinta näissä olosuhteissa.

Euroopan unionin jäsenmaiden ja Yhdysvaltojen on aika edetä kauppa- ja investointineuvotteluissa. Yrityk-set odottavat sopimuksen avaavan uusia mahdollisuuk-sia, alentavan keskinäisen kaupan kustannuksia ja luo-van uusia työpaikkoja. Sopimuksen hyödyt riippuvat viime kädessä siitä, kuinka tehokkaasti yritykset pysty-vät sitä hyödyntämään.

Avauksia tarvitaan varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden vientiä vaikeuttavat tällä hetkellä eri-laiset standardit ja hyväksyntämenettelyt sekä rajoitukset julkisissa hankinnoissa. Sopimuksen tulee karsia pääl-lekkäisen sääntelyn aiheuttamaa tarpeetonta kustannus-taakkaa sekä taata mahdollisuus kilpailla Yhdysvaltojen palvelumarkkinoilla ja julkisissa hankinnoissa.

TTIP on herättänyt laajasti kriittistäkin keskustelua. On tärkeätä varmistaa, että keskustelu perustuu fak-toihin. Esimerkiksi paljon keskustelua herättäneeseen investointisuojaan ja välimiesmenettelyyn voidaan löy-tää ratkaisut, joilla samanaikaisesti aiempaa paremmin turvataan suomalaisten yritysten etu sekä valtion ja kan-salaisten intressit.

Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovaa kauppapoli-tiikkaa. Laaja-alaiset ja kunnianhimoiset vapaakauppa-sopimukset, etunenässä TTIP, ovat tärkein väline tämän politiikan toimeenpanossa. Nyt on aika tarttua näihin mahdollisuuksiin, sillä vapaakauppa on hyvinvoinnin, kasvun ja työllisyyden edellytys. ›‹

Vapaakauppa on elinehtomme

kolum

ni


KAAKKOIS-AASIAKutSuu

›› Hanoi Rocks

›› Luotsina Kazakstanin WTO-neuvotteluissa

KauppapolitiiKKanro 1 | 2015

ceciLia maLmsTRöm:

Vapaakauppa on hyvän

kierre ja vastaus EU:n

talousahdinkoon.

Kehitysmaiden

markkinat odottavatTyynellämerellä

tiikerijahdissa



MCI

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka2. Merkitse tunnus KP.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus

osallistua

Team Finland @teamfinlandfi

Kuva-albumi #cleantech & #biotalous -vientimatkasta Turkkiin nyt @teamfinlandfi -flickr-tilillä

Suomen Yrittäjät @suomenyrittajat

Pk-yritysbarometri: Kasvuhalukkuus on edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009. #yrittäjät #työn_tekijä

Lenita Toivakka @toivakka

Vienti EU:n ulkopuolelle kasvoi 13 prosenttia – ekonomistikin melkein innostuu verkkouutiset.fi

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 2/2015: Teemamaana Meksiko

Seuraava lehti ilmestyy

4.6.

Ajassa

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPhone 6!

Arvottava palkinto on

noin 800 euron arvoinen

Applen iPhone 6 -puhelin.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osal-listua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmes-tyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevät-kaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Libanonin ranskankielisessä pää-lehdessä L’Orient le Jourissa julkais-tiin 19. tammikuuta 2015 artikkeli Suo-men Joutsenen vierailusta Beirutiin 80 vuotta sitten tammikuussa 1935.

Kyse oli vienninedistämismatkasta, jolla oli edustettuina monia suomalais-yrityksiä, jotka ovat nykyisinkin Liba-

nonin markkinoilla, kuten Valio, UPM ja Stora Enso. Laivaan oli koottu näyt-tely suomalaisista vientituotteista. Mukana oli esimerkiksi paperia, huo-nekaluja sekä maitotuotteita ja kalaa. Tuotteet kiinnostivat 80 vuotta sitten, ja osaa saa edelleenkin Beirutista tuolloin luotujen suhteiden ansiosta. ›‹

Suomen Joutsen valtiovierailulla

80 vuotta sitten

@kauppapol

Tutustu Kauppapolitiikan uuteen verkkosivustoon. Tilaa myös maksuton lehti ja uutiskirje. kauppapolitiikka.fi


Mitkä ovat Team Finland -verkoston suurimmat saavutukset tähän asti?

Verkostossa tapahtui hurjasti vuoden 2014 aikana. Yksi tärkeimmistä saavutuk-sista on valtiorahoitteisten kansainvälisty-mispalveluiden kokoaminen yhteen. Ne koottiin yhteen, jotta yrittäjät löytäisivät pal-velut ja helpommin saisivat käsityksen koko-naisuudesta.

Team Finland -organisaatioiden on myös helpompi uudistaa palveluita, kun niitä käsi-tellään kokonaisuutena: näin mahdollisia päällekkäisyyksiä pystytään karsimaan ja paikkaamaan puuttuvia. Palveluiden uudis-taminen oli tärkeää, koska vuosien saatossa alan palveluista oli kehittynyt monimut-kainen ja hajanaisesti ohjattu kokonaisuus, joka on ollut yritysten näkökulmasta vaikea-selkoinen.

Myös verkoston sisäisesti tapahtui paljon – Team Finlandin koneistoa pantiin kuntoon ja toimintoja selkiytettiin. Sisäisesti merkit-tävää on myös se, että ennen joulua päätet-tiin Team Finland -talosta, joka kokoaa suu-ren osan verkoston toimijoista saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Kasvotusten työskentelemällä yhteinen toiminta tehos-tuu, ja se varmasti näkyy myös asiakkaiden suuntaan.

Yleisesti ottaen voisi sanoa, että Team Finlandin perustaminen on Suomelle mer-kittävää. Eri tahojen saumaton yhteispeli on erityisen tärkeää Suomessa. Olemme riip-puvaisia viennistä eikä meillä ole varaa toi-mia koordinoimattomasti. Yhdessä saamme aikaan enemmän.

Mitä on odotettavissa tästä eteenpäin?

Yrityksille suunnattuja palveluja kehi-tetään edelleen. Vuonna 2015 parannetaan

myös palvelua – tavoitteena on, että pal-velu on niin kotimaassa kuin ulkomailla-kin sujuvaa ja tieto yrityksen tarpeista siir-tyy jouhevasti toimijalta toiselle. Tätä varten on perustettu alueelliset palvelutiimit, jotka aloittavat työnsä alkuvuoden aikana.

Yrityspalveluiden kehittämisen lisäksi yksi vuoden 2015 painopisteistä on tehostaa investointien edistämistä Suomeen. Suomi tarvitsee investointeja ja mahdollisuuksia pitää tutkia maailmalla järjestelmällisesti. Tämän vuoden aikana kehitetään työkalut siihen, miten ja millaisia investointeja Suo-meen houkutellaan.

Myös viestintää Suomesta houkuttele-vana maana kehitettiin. Suomen maine tehokkaana ja luotettavana maana auttaa omalta osaltaan yrityksiä kansainvälistymis-pyrkimyksissä ja investointien houkuttelussa Suomeen. Tarkoituksena on tuottaa työväli-neitä Suomea työssään esitteleville ihmisille, esimerkiksi videoita ja muuta materiaalia Suomesta yleisesti ja Suomen vahvuuksista. Lisäksi teemme muutamia pienempiä ja kohdistettuja viestintäkampanjoita ulko-mailla. Tekemistä siis riittää.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää suomalaisille p&k-yrittäjille?

Hyödyntäkää rohkeasti Team Finlandin palveluja (palvelut.team.finland.fi). Ne on tehty teitä varten ja Team Fin-land on olemassa, jotta yritys-ten kansainvälistyminen olisi helpompaa. ›‹

team.finland.fi

palvelut.team.finland.fi

viestintäpäällikkö, Team Finland

Mari-Kaisa Brander

Mari-Kaisa Brander (40) on toiminut syyskuun

2014 alusta Team Finland -viestintäpäällikkönä

valtioneuvoston kansliassa.

Saumaton yhteispeli avainasemassa

TEKSTI VILLE CANTELL KUVA VESA TYNI

Team Finland -palveluiden tarjontaa on uudistettu ja yrityksille suunnattuja palveluja kehitetään edelleen. Viestintäpäällikkö Mari-Kaisa Brander kertoo verkoston tuoreet kuulumiset.


Katso video haastattelusta

osoitteessa kauppapolitiikka.fi

on ulkoministeriön julkaisema taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti

Seuraamme Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeitä kansainvälisen kaupan ja talouden tapahtumia ja muutosprosesseja.

Avaamme niitä sekä maantieteellisten alueiden että kauppapolitiikan eri sektoreiden kautta.

Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tilaaminen on maksutonta.www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Kauppapolitiikka

SeuraavaKauppapolitiikka-lehti

ilmestyy 4.6.2015

www.kauppapolitiikka.fi

Documents

Kauppapolitiikka 1/2015