Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

2 1

0

palveluksessanneSuomi

2 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaJari SinkariPuh. (09) 160 56350jari.sinkari@formin.fi

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 2548mikko.taivainen@edita.fi

ToimitussihteeriHarri KilpiPuh. (09) 160 55592harri.kilpi@formin.fi

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKPekka Huhtaniemi, UM/KPOMatti Rasimus, FinproJukka Seppälä, MetsoPetri Tuomi-Nikula, UM/VKOJari Sinkari, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Press Oy, PL 739, 00043 EDITAwww.edita.fi/press, puh. 020 450 00fax 020 450 2750Toimitusjohtaja Rita Jussila

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Press Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyTanja LauronenPuh. (09) 77 38 22 13tanja.lauronen@bookers.fi

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 2455rekisteripalvelut@edita.fi

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2010ISSN 0783-490X

Painosmäärä11 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

2/20

10

Pääkirjoitus: Manu Virtamo .......................................................... 3

VIP-haastattelu: Anna Hyvönen, Kone ......................................... 4

Kuinka koulutus paketoidaan ....................................................... 8

Saisiko olla arvoa ......................................................................... 12

Veroilla vai omilla euroilla? .......................................................... 15

Kolumni: Kari Liuhto .................................................................... 18

Suomalaiset palveluyritykset esittäytyvät .................................. 20

Kauas pilvet karkaavat ................................................................. 22

Kolumni: Dan Steinbock ............................................................. 25

Kazakstan – Paraatiovi arolle ....................................................... 26

Suoraa puhetta muotoilun viennistä ......................................... 30

Saapasmaa välttää potkuja palveluissa ....................................... 32

Kauppaa vai politiikkaa? .............................................................. 34

Lyhyesti .................................................................................. 36–38

Ministerin mietteet ..................................................................... 39

Panostamalla palveluihin voi haastaa laitevalmistajat, sanoo

Matti Rasimus Finprosta.

Kan

ne

n k

uva

: Th

inks

tock

12

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 3

Talouskriisin harvoja myönteisiä puolia on, että se on saanut suo-malaiset viennin ja kansainvälis-

tymisen edistämisen (VKE) parissa toi-mivat organisaatiot paitsi tehostamaan omia toimintojaan myös hakemaan voi-maa yhteistyöstä.

Rajoja on ylitetty epäortodoksisel-lakin tavalla, kuten cleantechin tiimoilla syntynyt UM:n, Finpron, EK:n ja Lahden tiede- ja yrityspuiston muodostama ”ne-liapila” osoittaa. Kun tavoitteet ovat yhtei-set, ”Team-Suomen” rakentamisessa voi-vat olla mukana niin valtiolliset, puolijul-kiset, teollisuuden kuin maakunnallisetkin organisaatiot.

Koko kansantaloutemme on riippu-vainen yritystemme menestymisestä kove-nevassa kansainvälisessä kilpailussa. Suo-malaisten yritysten viennin ja kansainvä-listymisen edistäminen tässä tilanteessa on tavoite, jonka eteen kaikki voimat tuli-si valjastaa.

Suomen VKE-toimijoita ohjaa kan-sallinen strategia, joka uudistetaan vuoden 2010 aikana. Strategia korostaa osaltaan eri toimijoiden saumattoman yhteistyön tärkeyttä ja tarvetta välttää päällekkäisyyk-siä. Eriseuraisuuteen ei Suomen kokoisella maalla ole varaa, sillä kunkin toimijan vah-vuus toteutuu vain sen osuutena kokonai-suudesta.

Ulkoasiainministeriö on osaltaan hi-onut yhteistyötään työ- ja elinkeinomi-nisteriön sekä sen ohjauksessa olevi-en VKE-organisaatioiden kanssa. Kehi-tystyö on koskenut erityisesti Finproa, jonka vientikeskusverkosto muodostaa UM:n tärkeimmän yhteistyökumppanin maailmalla.

Merkittävin saavutus on ollut mää-ritellä ne julkiset palvelut, joita Finprol-ta voidaan sen saaman valtionavun nojalla odottaa. Kysymys on tärkeä, koska se mää-rittää osaltaan UM:n omaa VKE-roolia. Tekesin kanssa hiotaan ennakointia ja Fin-Node-yhteistyöhön UM on tulossa mu-kaan entistä tiiviimmin yhtenä perusasia-kirjan allekirjoittajana TEM:in, Finpron ja Tekesin ohella.

UM:n VKE-toimintojen kol-me pilaria – ase-mamaan liiketoi-mintaympäris-tön seuranta ja analysointi, arvovalta- ja promootiopalvelut sekä laajat tietopalve-lut – ovat oleellinen osa Suomen VKE-tar-jonnan kokonaisuutta. UM:n palveluissa yhdistyy mahdollisuus seurata asioita laa-jimmalla maantieteellisellä kattavuudella ja raottaa ovia, joita kukaan muu ei kyke-ne avaamaan.

Omalla komennuksellani Kaliforni-assa saatoin samalla viikolla kolkutella ku-vernööri Arnold Schwarzeneggerin ovea, puhua Millenium-palkinnostamme use-an nobelistin läsnäollessa ja soitella blue-sia paikallisten studiopomojen kanssa. Pii-laakson FinNoden toimijat peesasivat mu-kana omien tarpeidensa pohjalta. Kaikki hyötyivät avaamistamme ovista ja kontak-teista, jotka olisivat muuten jääneet solmi-matta.

EU:n ulkosuhdehanke on herättänyt kysymyksen tarvitaanko enää kansallisia edustustoja. Eikö EU:n edustusto esimer-kiksi ajaisi suomalaisten yritysten etuja sii-nä missä hollantilaisten tai ranskalaisten-kin? Kansalliselle VKE-toimijalle kysymys on miltei provokatorinen. Sille ei ole pe-rusteita edes teoriassa.

Vienninedistäminen ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan, näin uskon, siirty-mässä unionin toimivaltaan. Vielä vähem-män perusteita on käytännössä. Miten yksi ja sama edunvalvoja kykenisi edustamaan tasapuolisesti lähes kolmeakymmentä sa-moista markkinoista keskenään kilpaile-vaa jäsenmaata?

Absurdia pelkkänä ajatuksenakin. Pitäkäämme siis oma ”Team-Suomemme” edelleen iskussa!

Manu VirtamoUlkoasiainneuvos, VKE-koordinaattori

”Team-Suomi” maailmalla

Pääkirjoitus

18Paraneeko suomalais-venäläinen parisuhde kylpylässä? Professori

Kari Liuhto vastaa.

4Kone tekee yli puolet

liikevaihdosta palveluilla, kertoo johtaja

Anna Hyvönen.

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

VIP-haastattelu

KUIN KONEYli 11 000 hissi- ja liukuporrasyhtiö

Koneen huoltomiestä ylläpitävät ja

huoltavat laitteita ympäri maailmaa

ja tekevät yli puolet yrityksen

liikevaihdosta.

MERKITYS

Palveluliiketoiminnan osuus Koneen liikevaihdos-ta oli viime vuonna 53 prosenttia. Koneen tapauk-sessa palveluliiketoiminta kattaa ylläpidon, joka oli 34 prosenttia liikevaihdosta, sekä laitteiden moder-nisoinnin, joka oli 19 prosenttia liikevaihdosta.

Uusien laitteiden osuus oli 47 prosenttia. Vii-meiset kymmenen vuotta palvelu- ja laiteliiketoi-minnan suhde on ollut suurin piirtein sama, muu-taman prosentin vuosittaista vaihtelua on ollut.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 5

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

6 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

HUOLTOSOPIMUKSET

Monissa maissa niin sanottu ensihuolto-sopimus tehdään laitteen ostamisen yh-teydessä, ja asiakas on tyypillisesti ra-kennusyhtiö. Varsinainen huoltosopimus solmitaan talo- tai huoltoyhtiön kanssa.

Mitä selkeämpi sopimus, sitä parem-pi. Palvelusopimuksissa on selkeästi mää-riteltävä, mitä palvelut pitävät sisällään ja mitä eivät. Näin vältytään yllätyksiltä.

Sopimukset kattavat myös muiden valmistajien laitteet, joten ostamme vara-osia kilpailijoilta ja päinvastoin. Markki-nat ovat sellaiset, että on pystyttävä tar-joamaan huoltosopimuksia kolmannen osapuolen laitteisiin.

Osaamisen kehittämisen näkökul-masta tämä tarkoittaa, että meidän on hallittava myös kilpailijoiden tuotteet.

LAKI JA LAATU

Huoltosopimusten lähtökohta on se, et-tä loppukäyttäjät voivat turvallisesti käyt-tää laitteita. Kansalliset lainsäädännöt edellyttävät huoltosopimuksia, eikä jois-sain maissa hissejä voi ottaa käyttöön il-man niitä.

Huoltotoiminnan on täytettävä ai-na lain vaatimat edellytykset mutta myös Koneen omat laatustandardit ovat pohja-na. Haluamme lähestyä huoltotoimintaa

globaalista lähtökohdasta, mikä tapahtuu laatuvaatimusten ja yhteisten huoltopro-sessien kautta.

Meillä on globaali palveluportfolio eli monistettava ja modulaarinen koko-naisuus, josta voidaan soveltaa paikalli-sia ratkaisuja.

Joissakin maissa laatuvaatimukset saattavat olla alle Koneen standardien, mutta näissäkin maissa toimimme omien kriteeriemme pohjalta.

SUHDANTEET

Huoltosopimuksia ei solmita viikoksi vaan pidemmäksi ajaksi. Asiakkaasta ja

– Olen ollut ikäni mukana palveluliiketoiminnassa, ja parasta siinä on, että tämä on ihmisten tuottamaa liiketoimintaa, sanoo Koneen Anna Hyvönen.

Profiili:Johtaja Anna Hyvösen vastuulla Kone Oyj:ssä on hissien ja liukuportainen huolto- ja ylläpitotoiminta. Hyvönen on ollut Koneen palveluksessa vuodesta 2008, jolloin hän muutti takaisin Suomeen.

Sitä ennen hän työskenteli 12 vuotta tietoliikennealan erilaisissa palveluliiketoimintaan liittyvissä tehtävissä Latinalaisessa Amerikassa, Itä-Euroopassa ja Aasiassa sekä lopuksi Englannista käsin globaalissa tehtävässä.

Koulutukseltaan Hyvönen on tekniikan lisensiaatti.

markkinasta riippuen sopimusten kesto vaihtelee 1–10 vuoteen.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa asiakkaat tarkastelevat sopimusten sisäl-töä entistä tarkemmin ja vaativat rahoil-leen vastinetta. Palveluiden on oltava te-hokkaita ja laadukkaita, niiden on täytet-tävä asiakkaiden vaatimukset ja lainsää-dännön edellytykset. Toimintaa on aina terästettävä, oli taloudellinen suhdanne mikä tahansa.

JOHTAMINEN

Olen ollut ikäni mukana palveluliiketoi-minnassa, ja parasta siinä on, että tämä

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 7

VIP-haastattelu

Ku

vat:

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Kone lyhyestiKone tarjoaa hissejä ja liukuportaita sekä ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Keskeisiä asiakkaita ovat raken­nusurakoitsijat, rakennusten omistajat, kiinteistönhallintayh­tiöt ja kiinteistöjen kehittämiseen keskittyvät toimijat.

Vuonna 2009 Koneen liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 000. Yhtiö on läsnä noin 50 maas­sa ympäri maailman. Koneella on kahdeksan tuotantolaitos­ta, jotka sijaitsevat kaikilla päämarkkinoilla ja seitsemän glo­baalia tutkimus­ ja tuotekehityskeskusta. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

Historia1910 Perustetaan Helsingissä1918 Aloittaa hissien valmistuksen1968 Tulee Pohjoismaiden markkinajohtajaksi1975 Aloittaa toiminnan Yhdysvaltojen markkinoilla1996 Keksii konehuoneettoman hissin1996 Tulee liukuportaiden markkinajohtajaksi2003 Huoltokanta saavuttaa 500 000 huollossa olevan laitteen rajan2008 Toimittaa Pekingin olympialaisiin 895 hissiä ja liukuporrasta2010 Viettää satavuotisjuhlavuotta

on ihmisten tuottamaa liiketoimintaa. Nämä ihmiset on saatava sitoutumaan. Kaikki lähtee liikkeelle yrityksen arvois-ta sekä johdosta globaalilla että maata-solla.

Koulutamme 11 000 hengen huolto-henkilökuntaa ja heidän esimiehiään glo-baalien koulutusohjelmien puitteissa.

Työnjohdolla on usein tekninen tausta, joten ihmisten johtamisessa tar-vittavien taitojen hiominen on tärke-ää. Huoltomiehet tapaavat loppukäyttä-jiä eniten, joten on tärkeää että he kyke-nevät tuottamaan parhaan asiakaskoke-muksen.

VINKIT

Saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta palveluliiketoiminnassa on tärkeää tietää, mitä tarjoaa. Näin ei aina ole.

Tarvitaan selkeä strategia: mitä tehdään, miten tehdään ja mitkä ovat laatuvaatimukset? Prosessien on ol-tava kustannusmielessä tehokkaita, mutta tehokkuutta ei voi luoda laa-dun ja turvallisuuden kustannuksel-la. Asiakasrajapinnan merkitys on tär-keä, eli miten palvelusta kerrotaan asi-akkaalle. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelun tuotteistamista. On hallitta-va se, mitä asiakas saa ja mikä on tuo-tettu lisäarvo.

Palveluliiketoiminta perustuu vuo-rovaikutukseen. Huolto- ja ylläpitotyö on usein näkymätöntä, eikä asiakas aina huomaa, mitä on tehty.

Siksi viestinnän merkitys on keskei-nen. Huoltohenkilökunta kannattaa kou-luttaa, jotta se osaa kertoa asiakkaalle pal-velun sisällöstä.

LOKAALI JA GLOBAALI

Kaikkea ei voi globalisoida, mutta palve-luilla pitää olla yhteinen pohja. Lokaali dimensio on aina mukana, sillä jokainen maa on erilainen.

Paikallisten ratkaisujen on oltava Koneen toimintamallien mukaisia, olipa

kyseessä yhden hissin taloyhtiö tai kan-sainvälinen hotelliketju. Palveluportfolio on globaali mutta huoltomies, joka pal-velun tuottaa, on aina asiakkaan lähellä.

Me tuotamme palveluita sekä omil-le että kilpailijan laitteille. Koneen kaltai-sen yrityksen on huolehdittava osaami-sen ylläpitämisestä, jotta se voi valmistaa kilpailukykyisiä laitteita ja asiakaskeskei-siä palveluita.

Siksi meidän on oltava innovatiivi-sia ja investoitava tuotekehitykseen. Uu-sien tuotteiden kehityksessä on huomioi-ta, että laitteet ovat helposti asennettavis-sa ja huollettavissa.

Mikko Taivainen

”Palveluliike-

toiminnassa on tärkeää tietää,

mitä tarjoaa. Näin ei aina ole.

8 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Koulutusvienti

Koulutusvienti on viimeisen vuoden aikana ol-lut tiiviin virallisen mielenkiinnon kohteena. Opetusministeriö asetti työryhmän valmiste-lemaan Suomen koulutusvientistrategiaa. Esiin

nousi tarve kartoittaa alan kansainvälistä kysyntää. Ulkoasiainministeriö teki vuoden 2009 marras-

kuussa laajan selvityksen kiinnostuksesta suomalais-ta koulutusjärjestelmää kohtaan eri puolilla maailmaa.

– Päätimme laittaa toimeksiannon koskemaan kaikkia edustustoja. Vaikka kaupallisen viennin aspektit

Kuinka koulutus paketoidaan

Koulutusmarkkinat kasvavat maailmalla kovaa vauhtia.

Millaiset ovat suomalaisen osaamisen vientinäkymät?

eivät tulisikaan ilmi kuin osassa edustustoja, promotio-naalisen hyödyn kartoittaminen tuntui joka tapaukses-sa perustellulta, sanoo ulkoasiainneuvos Manu Virta-mo ulkoasiainministeriön kauppapoliittiselta osastolta

Jotakin koulutuksen merkityksestä kertoo jo se, et-tä joka ikisestä edustustosta vastattiin toimeksiantoon.

– Selvityksen raakaversio on tuommoinen viiden sentin paksuinen nivaska paperia, ja se antaa ajantasai-sen kuvan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja -osaa-miseen kohdistuvasta kiinnostuksesta, Virtamo kertoo.

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 9

10 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Kiinnostusta riittää koulutuksellises-ti pitkälle kehittyneissä maissa ja koulu-järjestelmiään vasta kehittävissä mais-sa. Taustana on tietysti Suomen hyvä PISA-menestys ja tämän tiedon kiirimi-nen maailmalle.

Virtamon mukaan on tarkoitus sel-vittää tarkemmin, mitkä tuotteet ja palve-lut ovat herättäneet eniten kiinnostusta ja mitkä maat tai alueet näyttäisivät poten-tiaaliltaan parhaimmilta vientikohteilta. Sekä peruskoulutus että tutkintoon johta-va koulutus nousevat esiin keskeisinä tee-moina. Jälkimmäistä tosin rajoittaa Suo-men osalta korkeakoulututkintojen mak-suttomuus.

Peruskoululla ja opet-tajakoulutuksella olisi aina-kin teoriassa paljon vientiä maihin, joissa koulutusjär-jestelmää vasta rakennetaan. Muista teemoista kaksikieli-syys, ammattikoulutus, ope-

tusteknologiat ja sähköiset oppimisympäristöt herättivät huomiota. Yksi vientimenestys Suomesta jo löytyy-kin, kielistudioteknologiaa ja -ohjelmia vievä Sanako.

Näitä tietoja käytettiin myös lähtee-nä ja taustamateriaalina opetusministe-riön koulutusvientistrategian valmiste-lussa.

Selvityksistä tekoihin

Ulkoministeriö on jatkossakin mukana koulutusviennin edistämisessä.

– Erillisiin markkinointikampanjoi-hin tai asiakashankintaan ei ulkoministe-riöllä näillä näkymin ole mahdollisuuk-sia, vaan niissä yritysten kannattaa hyö-dyntää Finpron vientikeskusverkoston palveluksia, Virtamo sanoo.

Sen sijaan UM:n viennin ja kansainvälistymien edistä-mistehtäviin (VKE) kuuluu markkinoiden seuranta yleen-sä ja Suomi-promootio, jotka soveltuvat hyvin myös koulu-tusviennin edistämiseen ja toi-mialan mahdollisuuksien seu-rantaan voimavarojen rajoissa.

– Arvovaltapalveluilla voidaan ava-ta ovia suomalaisille alan yrityksille, ja PISA:aa ja muita koulutusteemoja tuo-daan esiin maabrändityössä ja Suomi-promootiossa. Suomeen kutsutaan toi-

mittajia tutustumaan tarkemmin koulu-järjestelmämme eri osiin ja niin edelleen. Opetusministeriön hallinnoimien kult-tuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa teh-dään tiivistä yhteistyötä, juuri nyt Parii-sissa, Lontoossa ja Madridissa, Virtamo luettelee.

Go East...

Kuten niin monella muullakin alalla Kiinasta löytyy runsaas-ti mahdollisuuksia myös kou-lutusviennissä. Keskustan valta-

kunnassa ollaan uudistamassa koko koulutusjärjestelmää.

– Suomella on tässä suhtees-sa etulyöntiasema, sillä kiinalaiset ovat ottaneet uudistuksensa mal-liksi Suomen kurssimuotoisen ja luokka-asteettoman lukion, kertoo Juha Savolainen. Hän oli projek-

tisihteerinä Ressun lukion Suomen puolelta koordinoimassa suomalais-kii-nalaisten koulujen yhteistyöverkostoa vuosina 2002–2007.

Hanke poiki sivutuotteenaan yhden varsinaiseen koulutusvientiin kuuluvan kokonaisuuden, kiinalaisten rehtorien

tilauskoulutuksen Suomessa. Muuten Opetushallituksen ja Kiinan opetusmi-nisteriön sekä Helsingin opetusviraston tukema hanke ei julkisen puolen toimi-joiden yhteistyönä ollut varsinaista kou-

lutusvientiä. Toteutuessaan uusi koulutusvientistrategia voisi tuo-da tähän asetelmaan mielenkiin-toisia muutoksia, jotka sallisivat esimerkiksi rahoituksen hankki-misen muualta kuin verovaroista.

– Lisärahoitus olisi tärke-ää jo siksi, että nykyjärjestelmäl-

lä tiedon ja osaamisen kartuttaminen on veronmaksajille kallista. Kaikki yhteis-työ, mukaan lukien koulutusviennin ke-hittäminen, vaatii pitkäjänteistä kanssa-käymistä kumppanin kanssa molempien tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnista-miseksi ja niihin tarttumiseksi, Savolai-nen painottaa.

Kiinan kysynnän volyymi on poten-tiaalisesti todella suuri. Toisaalta Kiinan yhteiskunnallis-poliittinen rakenne edel-lyttää tiettyä virallisuutta ja julkisten auk-toriteettien tukea. On siis tärkeää, että Suomen valtio edustajanaan muun mu-assa Suomen suurlähetystö, on näkyvästi

Koulutusvientistrategia pähkinänkuoressa

Tahtotila

Suomen vahvuudet koulutuksen alalla on hyödynnettävä ja koulutuksesta luotava Suomelle menestyksekäs vientiala. Suomen koulutusjärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä on pidettävä yllä ja edistettävä. Tavoite on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista. Koulutuksen ja osaamisen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä on merkittävästi kasvanut nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. (s.29)

Perusperiaatteet toimenpiteitten taustalla

1. Toimivat kotimarkkinat ovat menestyvän viennin edellytys2. Koulutusosaamisen vienti vahvistaa muita viennin aloja3. Verkostotoiminta luo lisäarvoa4. Tavoitteellisuus on tärkeä osa kansainvälistymistä5. Tuotteistaminen on kansainvälisen markkinoinnin edellytys6. Vain laadulla voi menestyä7. Oma klusteri vauhdittaa vientiä8. Korkeakoulut toimivat viennin vetureina(s. 29–34)

Lähde: Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia (OPM 2010) www.minedu.fi

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 11

Ku

vat:

Th

inks

tock

Koulutusvienti

ja aktiivisesti tukemassa koulutusalan yh-teistyötä ja koulutusvientiä. Samalla jul-kisten toimijoiden koordinoitu läsnäolo tuo verkostotukea ja johdonmukaisuut-ta kaikille alan pienemmille toi-mijoille.

Kiinan koulutusjärjestel-män täysimittainen remontti poikii kysyntää useille eri aloil-le, sillä uudistuksen ydinkon-septina voidaan pitää elinikäis-tä oppimista. Näin reformissa ovat mukana kaikki asteet ja as-pektit peruskouluista ja keskiasteesta yli-

opistoon ja jatko- ja ai-kuiskoulutukseen

– Koulujen ja yliopis-tojen ydintehtävänä on tulevaisuudessakin sivis-tystyö, tutkimus, opetus ja kasvatus. Meidän pitää kuitenkin etsiä myös kei-noja, joilla tämän sivistys-työn rakenteita ja metode-

ja voisi tuotteistaa ja markkinoida, jotta voimme turvata hyvinvointimme nope-asti kansainvälistymässä maailmassa, Sa-volainen kiteyttää.

Savolainen katsoo, että Suo-men valttina koulutusviennissä on erityisesti kokonaisiin kou-lutusjärjestelmiin ja -ratkaisui-hin liittyvän osaamisen ja tie-don vienti.

– Tämä sopisi mainiosti yh-teen puhtaan teknologian ja ko-konaisvaltaisten ympäristörat-kaisujen viennin kanssa.

Asiakas, asiakas, asiakas

Koulutusviennin tuhannen taalan kysy-mys koskee tuotteistamista. Kuinka laaja, mutta usein vielä häilyvä kiinnostus saa-daan rohkaistua kysynnäksi? Millaisilla tuotteilla tuohon kysyntään voidaan par-haiten vastata?

Vaikka lupaavia tuote- ja palveluai-hioita on jo olemassa, paljon työtä tarvi-taan vielä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n johta-jan Pasi Sahlbergin mukaan asiakasläh-töisyys on avainasemassa koulutuksen viennissä.

– Ensin pitää valita asiakassegment-ti – peruskoulutus, toinen aste vai korkea aste, koulutuspalvelut vai opetustekno-

logiat – ja ottaa sitten selville, mitkä asi-akkaan tarpeet ovat. En usko, että yleisil-lä ja laajoilla ohjelmilla päästään mihin-kään.

– Esimerkiksi pelkät englan-niksi käännetyt, alun perin suo-malaisille tarkoitetut kurssit ei-vät varmasti pärjää kansainvälisil-lä markkinoilla. Koulutusviennin kärkimailla on toimialaa varten räätälöidyt ohjelmat ja instituuti-ot, joita tarjotaan asiakkaille tar-

koituksen mukaisilla tavoilla.Jotkin koulutuksen aspektit ovat

haastavampia tuotteistaa kuin toiset. Esi-merkistä käy Suomen hyvän maineen avain: peruskoulutus.

Haaste on melkoinen, sillä perus-koulutus on paljon syvemmällä paikal-lisissa kulttuureissa kuin kos-mopoliittiset korkeakoulut. Näin myös Suomessa. Täs-tä syystä suoraviivainen tuot-teistaminen voi olla hyvinkin hankalaa.

– Peruskoulumme ta-loudellinen hyöty löytyy nos-teesta, jonka se voi antaa Suo-

men koulutusmaineelle ja koko maabrändille, Sahlberg sanoo.

Sahlberg on itse lähdössä Yhdysvaltojen kiertueelle suoma-laisen koulutuksen viestinviejänä ja CIMO:n asiantuntijana. Voisi-ko jo tätä vaihetta kuitenkin aja-tella tuotteistamisen kannalta? Eikö koulutusjärjestelmästä ker-

tomisesta voisi tehdä myytävää konsulttituotetta?

– Aivan varmasti voi. Voisin itsekin ryhtyä konsultiksi ja menestyä todennä-köisesti hyvin, Sahlberg naurahtaa.

Suomessa vain se joukko, joka näin pystyisi toimimaan, on jäänyt hyvin ka-peaksi. Ei näet riitä, että tuntee suomalai-sen koulutusjärjestelmän, vaan täytyy tuntea syvällisesti kan-sainväliset verkostot, joissa täl-lä alalla toimitaan.

Sahlbergin mielestä suo-malaisen osaamisen ja koulu-tuksen vientiä edesauttaisi se, että kansainvälisiin järjestöi-hin, kuten Maailmanpankkiin, OECD:n, YK-järjestöihin rekrytoitaisiin suomalaisia koulutusalan asiantuntijoita.

Vaikka näillä paikoilla ei kaupallis-ta toimintaa harjoitetakaan, näitä reitte-jä pitkin pystytään vaikuttamaan Suomen maineeseen koulutusosaajana ja saamaan paremmin välitettyä laajat näköalat ja mahdollisuudet suomalaisille toimijoille.

– Nyt kun meillä ei ole näitä edusta-jia, meiltä ei näistä asioista kysellä, mai-neestamme huolimatta, Sahlberg huo-mauttaa.

Tehdään yhdessä

Haasteita siis riittää. Toisaalta innostusta-kin piisaa.

Alan sisäistä yhteistyötä pyritään edistämään muodostamalla toimijoista klusteri. Finpron ja Tekesin hanke Futu-re Learning Finland on jo tätä työtä teh-nyt ja kartoittanut suomalaisen elinkei-

noelämän muotoa ja tarjontaa koulu-tuksen alalla.

– Jatkossa ulkoministeriö on mukana ohjausryhmässä, joka koor-dinoi klusterin perustamista. Aivan kuten cleantechissä myös koulutus-viennissä pienten toimijoiden on ve-dettävä yhtä köyttä, muuten menes-

tystä ei tule, UM:n Manu Virtamo ko-rostaa.

Sahlberg yhtyy Virtamon arvioon ja toteaa, että koulutusmaineen hyödyntä-misellä alkaa olla kiire.

– Kymmenen vuotta ollaan jo päh-käilty hyvien PISA-tulosten kanssa. Mo-net ovat todenneet minulle, että missä ta-hansa muussa maassa tällainen menestys olisi jo aikaa sitten hyödynnetty kunnol-la. Liian kauan kukin on tykönään poh-tinut näitä asioita omissa pienissä ympy-röissään, Sahlberg sanoo.

Pikku hiljaa on Sahlbergin mukaan kuitenkin alettu ymmärtää, että yhdes-sä tekemällä ja kumppanuuksia luomalla voidaan pärjätä.

– Innovaatiotoiminta, joka on mie-lestäni keskeistä tulevaisuuden me-nestykselle, voidaan toteuttaa vain ryhmä- ja tiimityönä ja rohkeilla aloitteilla. Koulutuksen maailman-luokan innovaatio, joka tunnettai-siin suomalaisista juuristaan: siinä olisi tavoitetta suomalaiselle koulu-tusviennille, Sahlberg linjaa.

Harri Kilpi

12 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 13

Palveluliiketoiminta

arvoaSaisiko olla

On aika luopua tuote- ja hintakeskeisestä

ajattelusta, ja katsoa maailmaa palveluntarjoajan

linssien läpi ja tarjota asiakkaalle arvoa.

Kun Finpron valmistavan teollisuuden toimialajohtaja Matti Rasimus pääsee puhumaan teollisuuden palveluliike-toiminnasta, hän on täynnä intoa ja ai-

toa uskoa asiaansa. Vastaukset venyvät ja eksy-vät paikoin etäälle alkuperäisistä kysymyksis-tä. Laajan näkemyksen lopuksi Rasimus muis-taa aina antaa myös yksiselitteisen vastauksen esitettyyn kysymykseen. Päästetään asiantunti-ja ääneen, ja annetaan hänen kertoa, mistä teol-lisuuden palveluissa on oikein kyse.

– Konemyynnissä saadaan kaupasta tietty hinta ja kate. Palveluliiketoiminta voi kattaa ko-neen lisäksi kaikki tarvittavat lisätoimet ja pal-velut, joilla konetta voidaan käyttää koko elin-kaarensa ajan. Palveluissa on olennaista asiak-kaan saama kokonaishyöty ja se, että asiakas voi keskittyä ydinliiketoimintaansa eli omien tuot-teidensa myyntiin.

Rasimus ottaa esimerkiksi valmistuslin-jan. Suomalaisten on vaikea kilpailla hinnalla, sillä esimerkiksi Kiinassa samanlainen valmis-tuslinja voidaan tehdä todennäköisesti halvem-malla. Sen sijaan palveluyritys voi ottaa vastuun

valmistuslinjan toiminnassa. Palvelu myydään asiakkaalle sillä, että tämä saa tietyn määrän tuotteita valmislinjan loppupäästä vaikkapa 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemänä päivää vii-kossa.

– Asiakkaalle myydään arvoa, eikä pelkkää konetta. Yrityksille on epäoleellista, miten tuot-teet valmistetaan, kunhan ne täyttävät laatuvaa-timukset ja niitä saadaan sopimuksen mukai-sesti.

Rasimus luottaa, että palveluliiketoimin-taan panostavat suomalaisyritykset pystyvät haastamaan pelkät kone- ja laitevalmistajat kansainvälisillä markkinoilla. Palvelut ovat siis keino parantaa Suomen kilpailukykyä ja huo-lehtia siitä, että tuotanto pysyy Suomessa myös tulevaisuudessa.

Palvelut parantavat tehokkuutta

Rasimus näkee teollisuuden palveluissa mer-kittävän mahdollisuuden suomalaisyrityksille. Viennin osuus Suomen bruttokansantuottees-ta on vajaat 40 prosenttia, josta teknologiateol-lisuuden lohko on noin 60 prosenttia.

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Ku

vat:

Fin

pro

ja T

hin

ksto

ck

14 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Palveluliiketoiminta

Huippuunsa vietynä teollisuuden palveluliiketoiminta voi tarkoittaa ko-konaisia ulkoistettuja tuotantolaitoksia, joissa palveluntarjoaja valmistaa tuotteet asiakkaan puolesta. Ensi askeleita voi-si olla jonkun yksittäisen toiminnan ku-ten vaikkapa logistiikan hoitaminen asi-akkaan puolesta.

– Useimpien tuotteiden yhteyteen voi kehittää palveluita. Palveluiden avul-la ansaintalogiikka voi kestää koko tuot-teen elinkaaren ajan.

Rasimus painottaa asiakkaan lii-ketoiminnan ymmärtämisen merkitys-tä. Kun palveluliiketoiminnassa otetaan osa asiakkaan prosessista haltuun, se on pystyttävä tekemään paremmin ja tehok-kaammin kuin asiakas itse.

Muutos on pitkä prosessi

Rasimuksen mukaan Suomessa on usei-ta hyviä esimerkkejä teollisesta palvelu-liiketoiminnasta: Fastems, Raute, Rocla, Wärtsilä, Kone ja Konecranes ja lukuisa joukko muita menestyjiä. Hän sanoo pal-veluilla olevan Suomessa jo pitkät perin-teet sillä jo 1980-luvulla rakennetut kun-nalliset lämpövoimalaitokset toimivat palveluliiketoiminnan logiikalla. Tuotan-

to oli automatisoitu niin pitkälle, että lai-tokset toimivat miehittämättöminä. Au-tomatiikka kutsui huoltomiehet paikalle tarvittaessa.

Perinteinen teollisuusyritys ei kui-tenkaan muutu palveluyritykseksi yhdes-sä yössä. Rasimus korostaa, että kyseessä on pitkä prosessi, johon koko yrityksen on osallistuttava. Muutos ei tapahdu niin, että koulutetaan myyntimiehet myymään palveluita ja sitten ollaan palveluyritys. Liikkeelle pitää lähteä perusasioista. Pi-tää tietää asiakkaasta enemmän ja ym-märtää tämän liiketoimintaa. Lisäksi pal-velut on kyettävä tuottamaan siellä, mis-sä asiakas on.

– Palveluissa asioita tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta. Kun osa asiak-kaan prosessista otetaan omalle vastuul-le, kyse on strategisesta kumppanuudes-ta. Palveluyritystä ei vaihdeta toiseen yhtä helposti kuin teknologiatoimittajaa.

Rasimus muistuttaa, että maailma on taloudellisesti moninapaisempi kuin

Onko Suomen elinkeino­ ja tuo­tantorakenne muuttunut pysy­västi? Matti Rasimus sanoo, et­tä on ja perustelee vastaustaan sillä, että perinteiset teollisuuden toimintatavat eivät yksinkertaises­ti enää riitä.

Suomalainen teollisuus on pe­rinteisesti ollut vahva investoin­tihyödykkeiden tuottajana. An­sainta on perustunut teollisiin in­vestointeihin, jolloin raha on tul­lut kone­ ja laitetoimituksista. Sa­moin metsäteollisuus on toimitta­nut paperia ja sellua sekä koneita yritysasiakkaille.

– Suomi tunnetaan maailmalla luksusristeilijöiden tekijänä. Maail­ma on kuitenkin muuttunut, eikä enää tilata risteilyaluksia Suomen ja Viron välille tai Karibian merel­le. Kiinassa ja muualla Aasiassa on yhä enemmän varakkaita, mi­kä mahdollistaa risteilykulttuurin syntymisen siellä.

Aika entinen ei palaa

– Aasiassa tarvitaan erilaisia risteilyaluksia kuin Karibianme­rellä, sillä kiinalainen ei istu ame­rikkalaisten tapaan neljää tuntia dinnerillä ja katsele show’ta siinä ohessa. Hän syö puoli tuntia näl­käänsä ja lähtee pelaamaan tai ostoksille.

Rasimus toteaa, että viimei­sen kahden vuoden aikana noin 80 prosenttia kaikista aluksista on rakennettu Aasiassa. Ne ovat ol­leet pääasiassa tankkereita ja rah­tialuksia, mutta tällä hetkellä Ete­lä­Korea satsaa vahvasti risteily­alusten tuotantoon. Ja Kiina tulee vauhdilla perässä.

Tuotanto siirtyy lähemmäs kulutusta– Teollisuuden painopiste on siirty­nyt. Paperia tuotetaan lähempänä kulutusta, ja siellä, missä raaka­ai­ne kasvaa nopeammin kuin Suo­men metsissä, Rasimus kertoo.

aikaisemmin. Kasvukeskukset ovat siir-tyneet muualle. Hän sanoo, että suoma-laisten kilpailukyky syntyy siitä, että ym-märretään asiakkaan tarpeet paremmin ja tuotetaan parempia ja tehokkaampia ratkaisuja.

– Työt eivät katoa Suomesta mihin-kään, ne vain muuttavat muotoaan.

Mikko Taivainen

– Myös Venäjän luoteisosiin on odotettavissa 5–10 vuoden kuluttua paperiteollisuuden in­vestointeja. Se jää nähtäväksi, olemmeko toimittamassa vain teknologiaa vai myös mukana in­vestoinneissa.

Rasimus korostaa, että talou­dessa pitää pystyä uusiutumaan.

Pelkän työn tuottavuuden nostamisella Rasimuksen mukaan Suomi ei pysty pitämään kilpailu­kykyään yllä, sillä tuottavuus kas­vaa myös halvemman kustannus­tason maissa.

– Tarvitaan vähän kulunees­ti ”innovatiivisuutta”. Jos haluaa pärjätä, pitää kyetä tuottamaan uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Kasvu, työpaikat ja tulevaisuuden menestys voidaan varmistaa yh­distämällä asiakasnäkökulma ja palvelut teknologiaan.

– Useimpien tuotteiden yhteyteen voi kehittää palveluja, korostaa Matti Rasimus.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 15

Suomen palvelumarkkinat

Ku

va:

Thin

ksto

ck

vai omilla euroilla?Julkisten palveluiden kuluttaminen on suomalaisille

luontaista, mutta samaa intoa yksityisten

palveluiden ostamiseen ei ole. Tämä jarruttaa

yksityisten palvelumarkkinoiden kehitystä.

Veroilla

16 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Kuluttajatutkimuskeskuksessa Jul-kiset ja yksityiset palvelut -tutki-musaluetta johtava Hannu Kytö näkee ilmiön takana kaksi pää-

syytä. Ensimmäinen löytyy historiasta. – Sotien jälkeen oli pulaa kaikes-

ta. Tarjolla ei ollut julkisia tai yksityisiä palveluita, ja kaikki tehtiin itse. 1960- ja 1970-luvuilla rakennettiin hyvinvointi-valtiota urakalla, eikä yksityistä palvelu-tuotantoa päässyt syntymään.

Toinen syy on Kydön mukaan se, et-tä yritykset ovat totuttaneet suomalai-set itse palveluun. Varsinkin kauppa- ja pankkisektorit ovat olleet aktiivisia itse-palvelun istuttamisessa.

– Itsepalvelumentaliteetti ehkäisee ajattelua, että palveluista voi maksaa. Kun tehdään asioita itse, kuvitellaan sen ole-van halvempaa. Aivan kaikissa tapauksis-sa asia ei ole näin.

Mielipideilmasto muuttuu

Erilaisissa mielipidemittauksissa on seu-rattu, miten ihmiset suhtautuvat julkisiin ja yksityisiin terveys- ja sosiaalisektorin palveluihin. Kytö sanoo, että mielipide-ilmastossa on viime vuosina tapahtunut selkeä muutos.

Aikaisemmin suurin osa halusi, että terveys- ja sosiaalisektorin palvelut tuote-taan julkisesti. Viimeisimmässä Kunnal-

lisalan kehittämissäätiön teettämässä ky-selyssä vastaajien enemmistön mielestä ei ollut väliä, tuottaako kunta vai yksityinen yritys nämä palvelut.

– Toisaalta vastaajat tiedostivat, et-tä eriarvoisuus lisääntyy. He suhtautuvat kriittisesti erilaisiin tuotantotapoihin.

Kytö arvioi, että suhtautumisessa palveluiden tuottamiseen on Suomessa tultu käännekohtaan. Kuntasektorin kus-tannuspaineet lisääntyvät, mikä nostaa esiin kysymyksen, onko palvelut tehok-kaampaa tuottaa yksityisellä sektorilla.

– Ihmisistä on tullut laatutietoisem-pia, ja he vertailevat saamaansa palvelua. Samaisessa kyselyssä 90 prosenttia yksi-tyisellä lääkäriasemalla käyneistä oli tyy-tyväisiä palveluun.

– Terveyskeskuksessa tyytyväisten määrää lienee vähäisempi, vaikka laatu ei välttämättä olekaan huonompi. Jonot-taminen ja vastaanottoajan saamisen vai-keus lisäävät tyytymättömyyttä.

”Ilmaisuus” jarruttaa kehitystä

Kydön mielestä julkisten palveluiden ”il-maisuus” jarruttaa omalta osaltaan pal-velumarkkinoiden ja mentaliteetin syn-tymistä Suomessa. Kuluttajat eivät pysty vertailemaan yksityisten ja julkisten pal-veluiden kustannuksia, sillä siihen eivät kykene aina kunnatkaan.

– Kun maksetaan veroja, halutaan niille vastinetta. Siksi valitaan helposti julkinen palvelu.

”

”

Suomalaisten asiakasosaaminen

on puutteellista.

Mielipideilmastossa on tapahtunut selkeä muutos.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 17

Ku

vat:

Th

inks

tock

Tällaisessa ajattelussa on Kydön mu-kaan mukana hieman historiallista rasi-tetta.

– Menneisyydessä lähes kaikki ve-rot menivät julkisten palveluiden tuotta-miseen. Nykyisin byrokratiaa on niin pal-jon, että on hankala tietää, mihin verora-hat oikeasti käytetään.

Kytö huomauttaa, että esimerkiksi yksityisten terveys- ja hoivapalveluiden tarjonta keskittyy kaupunkeihin. Siksi pienemmillä paikkakunnilla ei synny ai-toa kilpailuasetelmaa, kun kunta järjestää tarjouskilpailun. Kilpailutusosaaminen-kin vaihtelee.

– Isot kunnat osaavat hoitaa pro-sessin jollakin tavalla, pienillä osaamis-ta ei ole. Tällöin yksityisen palvelun osta-minen ulkoa voi tulla kalliimmaksi kuin oman terveyskeskuslääkärin palkkaami-nen.

Tottumukset muuttuvat hitaasti

Kytö ei pidä mahdottomana, että suo-malaiset oppisivat kuluttamaan yksityi-siä palveluita samalla luontevuuden kuin julkisia. Niin sanottu asiakasosaaminen on kuitenkin puutteellista. Ei ole totuttu ostamaan yksityisiä palveluita, jolloin nii-tä ei nähdä vaihtoehtona.

Jos osa kunnista ei hallitse kilpailus-ta, niin eivät kaikki kansalaisetkaan. Os-taminen voi juuttua siihen, ettei osata vertailla palvelutarjoajia.

– Kotitalousvähennyksen ansiosta kotitalouspalveluita käytetään aiempaa enemmän. Osa jättää silti remonttimie-hen kutsumatta paikalla, koska ei osaa vertailla tarjouksia keskenään, Kytö to-teaa.

Kytö uskoo, että suurien ikäluokki-en siirtyessä eläkkeelle etenkin yksityis-ten sosiaali- ja terveys sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kysyntä nousee. Suu-rilla ikäluokilla on enemmän varallisuut-ta ja kokemusta yksityisen sektorin palve-luiden käyttämisestä kuin sodanaikaisella sukupolvella.

– Suurten ikäluokkien elämäntyyli on erilainen kuin heidän vanhemmillaan. Halutaan enemmän elämyksiin ja nautin-toon perustuvia palveluja.

Kytö painottaa, että palveluiden käyttötottumukset ovat selkäytimessä, ja ne muuttuvat hitaasti. Toisaalta riittävän

merkittävät innovaatiot saattavat muut-taa useiden sukupolvien käyttäytymis-tä samanaikaisesti. Esimerkiksi känny-kät ovat mullistaneet sen, miten 3–4 su-kupolvea käyttää tietoliikennepalveluita lähes samalla tavalla.

Aivotyölle riittää kysyntää

Kytö toteaa, että kilpailun puute ja palve-lumarkkinoiden kehittämättömyys hei-kentävät Suomen kilpailuasetelmaa pal-veluviennissä kansainvälisille markki-noille. Toisin sanoen Suomi ei ole välttä-mättä kauhean hyvä alusta palvelutuot-teiden kehittämiselle.

– Suomella ei ole paljon mahdol-lisuuksia työhön perustuvien palvelui-den markkinoilla, mutta onneksi julki-nen sektori on pitänyt huolta suomalai-sesta osaamisesta. Korkeaan osaamiseen perustuvissa palveluissa sen sijaan mah-dollisuuksia on paljon.

” Halutaan elämyksiin ja

nautintoon perustuvia palveluja.

Suomen palvelumarkkinat

Kydön mielestä Kiinaan kannattaa satsata. Yksi hyvä esimerkiksi on suoma-laisen kaupunkisuunnittelu-, ICT, ym-päristö-, energia- ja rakennusteollisuu-den toimijoiden yhteishanke, joka osal-listuu seuraavien vuosikymmenien kulu-essa tuhansien pienten digieco-kaupun-kien rakentamiseen noin 400 miljoonal-le ihmiselle.

Kytö uskoo myös suomalaisten mah-dollisuuksiin ikääntyville ihmisille suun-natuissa palvelukonsepteissa. Erityises-ti Japanissa on kysyntää tämän tyyppisil-le palveluille.

Mikko Taivainen

18 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Kolumni: Venäjä

Tilastollisesti tarkasteltuna jokai-nen suomalainen vastaanottaa vuosittain vähintään yhden ul-komaalaisen matkaajan. Eli maa-

hamme saapuu joka vuosi kuutisen mil-joonaa ulkomaalaista. Näistä reilu kol-mannes on venäläisiä.

Vaikka henkeä kohden laskettuna venäläiset kuluttavat Suomen-lomansa aikana vähemmän kuin esimerkiksi ame-rikkalaiset tai saksalaiset, kokonaisuudes-saan venäläisten kulutus on ylivoimaises-ti suurin.

Venäläiset muodostavat ulkomaa-laisten matkustajien kokonaiskulutuk-sesta kolmanneksen, ja he tekevät yli 90 prosenttia kaikista tax free -ostoksista maassamme. Venäläisten shoppailuturis-mi onkin jo perinteeksi muodostunut il-miö, jota ilman Kaakkois-Suomen ostos-keskukset ja matkailukohteet eivät tuli-si toimeen.

Teollisen tuotantomme siirtyminen ulkomaille ja sitä myötä tavaravientimme kutistuminen pakottaa miettimään uusia tulonhankkimiskeinoja. Eräs tälläinen li-sätulonlähde voisi olla venäläisille suun-natut terveys- ja kuntolomat. Maamme

Rauhaa rakentamassa Venäjän luoteisrajalle

sijainti, puhdas luonto, rauha ja osaava terveydenhoitohenkilökunta ovat kilpai-luvaltteja houkuteltaessa ikääntyvää ve-näläisväestöä vierailemaan maassamme.

Suomen maabrändiä suunnittele-va työryhmä voisi pohtia, olisiko osa tu-levasta hyvinvoinnistamme mahdollista rakentaa palveluviennin varaan. Akilleen kantapääksi voi muodostua kansainvä-lisen markkinointiosaamisemme puute, palvelukulttuurimme jäykkyys ja mah-dolliset asennearpemme venäläisiä koh-taan.

Toisaalta englantilaisen jalkopallo-tähden David Beckhamin akillesjänteen korjausoperaatiosta tulisi ottaa irti kaik-ki kansainvälinen medianäkyvyys. Vaik-ka pietarilaissyntyisen ja Arsenalissa täl-lä hetkellä pelaavan huippujalkapalloilija Andrei Arshavinin operoiminen Turus-sa olisi ollut Beckhamiakin suurempi me-diavaltti Venäjällä, toivon mukaan venä-läiset löytävän maamme terveydenhoito-palvelut muulla tavoin.

Terveysmatkailun kohderyhmäksi ei tulisi valita venäläismiljardöörejä, joita Forbesin maaliskuun listauksessa Venä-jältä löytyi kuutisenkymmentä, vaan pa-

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 19

Ku

vat:

Th

inks

tock

rempi kohderyhmä on miljonäärit, julk-kikset ja nykyporvaristo. Moskovan ohel-la viisimiljoonainen Pietari on sijaintin-sa puolesta luonnollinen markkinointi-kohde.

Toivoa sopii, että Allegro-juna al-kaa jo tämän vuoden lopulla kiidättää pietarilaisturisteja Helsinkiin kolmes-sa ja puolessa tunnissa. Vastaavanlaisen suurnopeusyhteyden rakentaminen Ve-näjän hyvinvoinnin keskukseen, Mosko-vaan, edesauttaisi liikesuhteittemme ke-

hittymistä. Suurnopeusjuna Sapsan on jo aloittanut liikennöinnin Moskovan ja Pietarin välillä. Toivottavasti Allegron ra-kennus- ja liikennöintiaikataulut pitävät, sillä muuten juna voi hyvinkin saada kan-san keskuudessa pilkkanimen Adagio.

Lentoyhtiön löytäminen Turku-Pie-tari -välille palvelisi venäläismatkailun kokonaisvaltaista kehittämistä maassam-me. Selvä osoitus kehitystarpeesta on se, että Tuurin kyläkaupan tax free -myynti on suurempi kuin kaikkien Turun liikkei-den tax free -myynti yhteensä. Ideaalita-pauksessa Turusta voisi tulla Pietarin yh-teyskenttä länteen.

Venäläisten terveysmatkailu maas-samme ei toki ole mikään uusi keksin-tö. Esimerkiksi Venäjän vallan viimeisi-nä vuosina Rauhaan perustettiin terveys-kylpylä, jossa vieraili kreivejä, prinsse-jä ja ruhtinaita sekä säveltäjiä, taiteilijoi-ta ja kirjailijoita. Myös Aleksanteri II kä-vi paikkakunnalla.

Rauha on palaamassa juurilleen, kun paikalle suunnitellaan avattavaksi kyl-pylähotelli ensi vuoden aikana. Jos kun-nianhimoiset suunnitelmat kaikkine lo-ma-asuntoineen toteutuvat, tämän vuo-sikymmenen lopussa Rauhassa on jopa 8 000 vuodepaikkaa.

Mikäli nimi on enne, tämä Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva ky-lä olisi mitä otollisin paikka myös valtio-miestapaamisille. Kahdeksantoista en-simmäistä elivuotta paikkakunnalla elä-neenä voin henkilökohtaisesti suositel-la valtiojohtajille Rauhaa – sekä isolla et-tä varsinkin pienellä alkukirjaimella kir-joitettuna.

Kari LiuhtoProfessoriTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

20 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Palveluita voi kehittää niin logistiikkayhtiö ja laitevalmistaja kuin

tietoliikennetalo ja ohjelmistoyhtiö. Hyvät suomalaiset esimerkit esittäytyvät.

Palveluista liiketoimintaa

Vientiyrityksiä

SE Mäkinen LogisticsSE Mäkinen Logistics tarjoaa asiakkail-leen laajan valikoiman ajoneuvologistii-kan palveluita Suomessa, Venäjällä ja Bal-tian maissa. Palveluvalikoima sisältää sa-tama- ja terminaalipalvelut, laatutarkas-tukset, ajoneuvojen tekniset työt, maan-tie- ja raidekuljetukset sekä joukon hal-linnollisia palveluita liittyen ajoneuvojen maahantuontiin ja huolintaan.

SE Mäkisestä kerrotaan, että jake-lujärjestelmä ja sen ohjaamisen kehite-tyt koordinaatiojärjestelmät ovat vuosien varrella ansainneet useita kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja. Yritys ilmoit-taa jatkavansa systemaattista kehitystyö-tä ollakseen toimialansa parhaita asiakas-tyytyväisyydessä ja operatiivisessa tehok-kuudessa.

www.se-makinen.fi

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 21

Ku

vat:

Yri

tyst

en

om

at k

uva

pan

kit

The SwitchThe Switch on johtava megawattiluokan kestomagneettigeneraattoreiden- ja te-honmuokkainpakettien valmistaja uusiu-tuvien energian lähteiden käyttöön. Ge-neraattori- ja tehonmuokkainpaketti, The Switch Drive, on yhtiön mukaan räätälöity kohtaamaan jokaisen asiakkaiden erityiset vaatimukset ja tekee mahdolliseksi tehok-kaamman energian talteenoton tuulivoi-masta ja näin tukee asiakkaiden vuotuisen energiantuotannon kasvua.

The Switch kertoo, että tuotetarjon-nan viimeistelee kokonaisvaltainen huol-topalvelu, joka kattaa palvelun läpi pro-jektin erivaiheet. Palveluun kuuluu The Design Switch, eli tietotaito sovellus- ja ohjelmistokehityksestä; The Production Switch, eli tuki tuotannon nopeaan käyt-töönottoon kokolaajuudessaan; ja The Proactive Switch, henkilökohtainen pal-velu, joka on räätälöity vastaamaan asiak-kaiden tarpeita – mikä takaa yhtiön mu-kaan paremman käytettävyyden ja tehok-kuuden, sekä pidemmän elinkaaren jär-jestelmille.

SmilehouseSmilehouse Oy on Suomen johtava sähköisen kau-pan asiantuntija, joka auttaa yrityksiä menesty-mään verkkokaupan avulla. Yritys toimittaa järjes-telmäratkaisuja ja sähköisen kaupankäynnin pal-veluja strategisesta konsultoinnista verkkokaup-pojen markkinointiin.

Kansainväliseen kauppaan Smilehouse on toimittanut järjestelmäratkaisuja muun muassa Suunto USA:lle, Iittalalle Euroopan b2b-myyntiin sja Philips Respironicsille Iso-Britanniaan. Lisäksi Smilehousen Wosbee.com-palvelu kokoaa yhteen tuhansia pienverkkokauppiaita ympäri maailman tarjoamalla kauppiaille ilmaisen verkkokauppaoh-jelmiston ja kansainvälisen yhteistyöverkoston.

Suomessa Smilehousen asiakkaina on yli 200 alojensa johtavaa toimijaa, kuten S-ryhmä, Budget Sport, Konebox, Sanoma-konserni ja Orion.

www.smilehouse.fi

TelesteTeleste on kansainvälinen teknologiakon-serni, joka on erikoistunut laajakaistaisen tietoliikenteen järjestelmiin ja ratkaisui-hin. Konsernin liiketoiminta on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, video- ja laajakaistaratkaisuihin sekä verkkopal-veluihin.

Verkkopalvelut -yksikkö toimittaa kattavia palveluratkaisuja pääasiassa Eu-roopan suurille kaapelioperaattoreille. Palveluratkaisuesimerkkejä ovat kaapeli-televisioverkkojen uudisrakentamis-, päi-vitys- ja ylläpitopalvelut.

Vuoden 2009 aikana Saksasta han-kitut neljä kaapelioperaattoreille palvelu-liiketoimintaa tarjoavaa yhtiötä nostivat Telesten Euroopan suurimmaksi ja johta-vaksi kaapeliverkkomarkkinan tekniseksi palveluyhtiöksi.

Teleste kertoo, että palveluliiketoi-minnasta on muodostunut yhtiölle mer-kittävä uusi tukijalka. Palveluliiketoimin-nassa Telesten mukaan yhdistyy yrittä-jyys ammattimaisiin prosesseihin, ja yh-tiö rakentaa riittävän vahvat paikalliset resurssit, jotta asiakkaat kokevat sen po-tentiaaliseksi pitkän tähtäimen kumppa-niksi.

22 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Internet

Kauas pilvet karkaavatYhä useampi

palveluinnovaatio

käyttää alustanaan

internetiä,

jonka toimivuus

kiinnostaa myös

kauppapoliittiselta

kannalta. Kenen

sääntöjä sovelletaan

esimerkiksi

”pilvipalveluihin”?

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 23

Ku

va:

Thin

ksto

ckTieto- ja viestintäteknologinen murros muokkaa maailmaa en-nen näkemättömällä tavalla. Maailmantalous on jo täysin riip-

puvainen internetistä. Talouskasvu nojaa tieto- ja viestintä-

teknologiaan sekä yhä vahvemmin niihin liittyviin palveluihin. EU:ssa ICT-sekto-rin arvioidaan vastaavan viittä prosent-tia bruttokansantuotteesta, mutta siihen kohdistuu jopa neljännes yksityisen sek-torin t&k-investoinneista. Työn tuotta-vuuden kasvu Euroopassa selittyy pitkälti ICT:n hyödyntämisellä.

Haasteena Euroopalle tulee olemaan sisämarkkinoiden laajentaminen katta-maan myös digitaaliset palvelut. Näin eu-rooppalaisyrityksetkin voisivat sähköi-sessä kaupankäynnissä hyödyntää inter-

netin rajattomuuden suomat mittakaava-edut ja kykenisivät kilpailemaan globaa-lilla markkinalla. Tällä hetkellä vain seit-semän prosenttia sähköisestä kaupan-käynnistä EU:ssa on rajat ylittävää.

Verotuksen, pankkipalveluiden ja sähköisen laskutuksen kaltaiset verkko-palvelut lisäävät tuottavuutta. Riippuvuus infrastruktuurista tuo samalla haasteita.

Verkon toimintavarmuus, tietoturvalli-suus sekä kysymykset tekijänoikeuksista ja yksityisyyden suojasta korostuvat, kun palvelusektorin merkitys kasvaa. Tuotta-vuuden kasvusta on turha puhua, mikäli sähköpostin toimintavarmuus ei ole toi-votulla tasolla, piratismi kukoistaa tai yk-sityisyys tuntuu olevan uhattuna verkko-palveluissa.

24 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Käynnistymässä oleva ICANN­proses­si laajentaa ylätason verkkotunnusten määrän periaatteessa rajattomaksi ja mahdollistaa nykyisiä pääsääntöisesti kolmikirjaimisia tunnuksia pidemmät tunnukset.

Kansainvälisten suuryritysten ni­met, englanninkieliset yleisnimet ja suurkaupungit lienevät ensimmäisiä tulijoita. Esimerkkeinä tyypillisistä uu­sista potentiaalisista tunnuksista käy­tetään usein .disney, .sports ja .blog ­tyyppisiä tunnuksia. Ensiksi mainitun oikea omistaja on helppo määrittää, mutta jälkimmäisten jo merkittävästi vaikeampaa.

Yksi mielenkiintoinen haaste nou-see niin kutsutun pilviteknologian kehit-tymisestä. Käytettävät ohjelmistot ja yksi-tyistä koskevat tiedot voivat sijaita palve-limilla ympäri maailmaa. Kenen sääntöjä sovelletaan, jos ”palvelualustan” käytöstä tulee ongelmia?

Osoiteavaruus laajenee

Internetin ”hallinto” on demokratisoi-tunut. Syyskuussa 2009 netin nimistö-arkkitehtuuria hoitava ICANN (Inter-net Corporation for Assigned Names and Numbers) irtautui Yhdysvaltain kauppaministeriön ohjauksesta. Jatkos-sa ICANN toimii tilivelvollisesti koko in-ternet-yhteisölle, joka arvioi sen toimin-taa säännöllisin väliajoin suoritettavin tarkasteluin.

Kuluvana vuonna ICANN:n piirissä otetaan todennäköisesti käyttöön ensim-mäiset kansainväliset ylätason kansalliset verkkotunnukset. Ensi vaiheessa hake-muksia on tullut kuudella eri merkistöl-lä, näiden joukossa muun muassa Venä-jä tunnuksella .рф (Venäjän federaatio). Muutos on merkittävimpiä sitten verkon synnyn, mutta se ei juuri länsimaista pe-ruskäyttäjää kosketa. Kehittyvissä talouk-sissa mahdollisuus käyttää internetiä il-

hitystä. Vaikuttaisi houkuttelevalta ajatel-la askelta pidemmälle; eli että ITA-sopi-muksen uudistamisen ohella haettaisiin ratkaisuja myös ICT-sektorin palveluiden ja e-kaupan vapauttamiseksi.

Ulkoministeriö osallistuu osana tie-toyhteiskunta- ja ICT-kokonaisuutta in-ternetin hallintoa koskevaan työhön kan-sainvälisissä järjestöissä. Taloudellises-ti tukemamme Internet Governance Fo-rum on esimerkki siitä, mihin suuntaan kehityksen tulee viedä. YK:n tietoyhteis-kuntahuippukokouksen (WSIS) loppu tulemana syntynyt IGF on kaikki sidos-ryhmät osallistava keskustelualusta, jol-la huomisen haasteista keskustellaan yh-denveroisina. Vuosittain kokoontuva IGF saa lähes 2000 osallistujaa yli sadasta maasta pohtimaan internetin hallinnon nousevia teemoja.

Neuvotteluja ei käydä, vaan kukin päättää omat kotiin viemisensä itse. Eräät valtiot näkevät ongelmia IGF:n avoimes-sa luonteessa, minkä vuoksi sen toimi-kauden jatko ensimmäisen viisivuotis-kauden jälkeen ei ole itsestäänselvyys.

IGF:n formaatin menestystä kuvas-taa sen monistuminen alueellisen tason foorumeiksi, joita on järjestetty kaikil-la mantereilla. Euroopassa tällaiseksi on muodostunut Euroopan neuvoston tuel-la EuroDIG, joka kokoontuu kolmannen kerran Madridissa vapun alla. Myös kan-sallisia foorumeja on syntynyt. Suomen ensimmäinen kansallinen IGF on määrä järjestää syyskuussa.

Juuso Moisander

Tietoyhteiskunta-asioista kauppapoliittisella osastolla vastaava kaupallinen neuvos.

Lisätietoja:Internetin hallinnon ajankohtaisia tapahtumia voi seurata muun muassa twitterissä liittymällä käyttäjän ’igfsuomi’ -seuraajiin. Linkkejä:twitter.com/igfsuomiitu.int/wsisicann.org/en/topics/idn/fast-track/

man tarvetta hallita latinalaisia aakkosia on kuitenkin merkittävä helpotus.

Myös ”perinteisen” osoiteavaruuden on määrä kasvaa. Tällä hetkellä ylätason tunnuksia on reilut parikymmentä, jois-ta tunnetuin on .com. Internet-yhteisö on työskennellyt jo vuosia käynnistääk-seen hakuprosessin, mutta tuntuu aina törmäävän uusiin haasteisiin, kuten tava-ramerkkien kohteluun verkkotunnuksis-sa. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin jo mahdollista rekisteröidä esimerkiksi yri-tyksen nimi tai tuotemerkki omaksi ylä-tason verkkotunnuksekseen.

Verkko haastaa regulaattorit

Valmiita ratkaisumalleja tietoyhteis-kunnan kehityksen tuomiin tilanteisiin ei ole, vaan eri toimijat joutuvat miet-timään paitsi haasteita myös vastauk-sia niihin. Yhtenä kantona kaskessa on ITA-sopimus, joka maailman kauppa-järjestö WTO:n piirissä neuvoteltiin va-pauttamaan informaatioteknologiatuot-teiden kauppaa. Sen tuotekatetta pitäisi laajentaa, koska teknologian kehittyessä on yhä hankalampaa määritellä tuotteita sen mukaan, ovatko ne kulutus- vai infor-maatioteknologiaa. Erilainen tullikohtelu uhkaa jo hybridilaitteiden innovaatioke-

Internet

Kiinnostaisiko .omanimi?

Bisnesmahdollisuuksien etsijöiden intoa tehdä spekulatiivisia ylätason rekisteröintejä hillinnee lystin kalleus: uuden ylätason tunnuksen hakemi­sen kokonaiskustannukset nousevat lähelle 200 000 dollaria, minkä lisäk­si tunnuksen säilyttäminen toiminnas­sa tulee maksamaan useita kymmeniä tuhansia dollareita vuodessa.

Näiden alle tulee kuitenkin synty­mään runsaasti toisen tason domai­neja, joilla on kaupallista arvoa. Yri­tysten ja tuotemerkkien omistajien on syytä valvoa etujaan, ettei synny uu­sia mahdollisuuksia jo aiemmin näh­tyyn rahastukseen uusilla internet­osoitteilla.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 25

Kolumni

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

On April 15, the U.S. Treasury Department was expected to issue the highly-anticipated semiannual report on the

management of currencies around the world.

For months, the pressure had been mounting on the Obama administration to act on China’s alleged “currency manipulation.”

Historical Collapse of World Trade

During the past two years, the world has been undergoing an economic shock whose magnitude is not that different from the Great Depression of 1929–30.

As indicated by the rapidly escalating economic tensions in Europe, the current situation remains alarming. With the impending exit strategies and record-high debt levels, the pressures have barely surfaced.

Additionally, the dramatic collapse of world trade was initially worse than in 1929-30, measured by volume.

The downward spiral in global trade volume has abated since summer 2009, but the Baltic Dry Index – a broad measure of world trade - remains more than 70 percent below its all-time high.

A historical precedent should make one wary. In 1930, the  Smoot–Hawley Tariff Act led to retaliatory tariffs by U.S. trading partners and contributed to the Great Depression.

Valuation Dilemma

Between July 2005 and September 2008, the renminbi appreciated more than 20 percent against the dollar. Since the onset of the global crisis, China has pegged its currency with the U.S. dollar.

High Tension in World TradeDuring the global crisis, the world’s leading

exporters have suffered a dramatic contraction.

In the coming months, they could face new turmoil.

According to the influential Washington Post, there is broad agreement that the renminbi is undervalued “perhaps by as much as 25 percent.” In fact, consensus on the degree of misalignment remains open to differing interpretations.

Economists Nicholas Lardy and Morris Goldstein suggest that the renminbi was probably undervalued by 12–16 percent at the end of 2008.

Recently the dollar has been appreciating against other major currencies, while the dampening European growth prospects have caused the euro to plunge.

The peg has strengthened the renminbi, in terms of its real effective rate.

Currency Rates and Trade Friction

For sustained recovery, the U.S. economy needs to generate some 100,000–120,000 new jobs on a monthly basis. Would appreciation make a difference?

If China engaged in significant currency appreciation, Chinese exports in the U.S. would be quickly replaced by those from other low-cost countries, such as Vietnam and India.

What about a more restrained appreciation? It would probably allow China to continue to export at higher prices but lower profits.

The revaluation would not result in new U.S. jobs, but it would increase inflation. U.S. consumer welfare would suffer from higher prices, and the export competitiveness of U.S. multinationals operating in China would deteriorate. Monetary policy would have to be tightened. U.S. recovery would be slower and employment prospects dimmer.

The appreciation of the renminbi would not correct global imbalances, but it could contribute to increasing protectionism and trade friction, possibly even a “trade war.”

Time Out

In early April, Timothy Geithner, U.S. Treasury Secretary decided to “delay” the exchange report to Congress, due on April 15. As he pledged to raise the issue in several international forums, the delay would seem to last until early to mid-summer 2010.

Reportedly, China is preparing the ground for a shift in exchange rate policy, while President Hu Jintao shall attend a summit on nuclear security in Washington on April 12–13.

The bad news: While the Obama administration has opted for a time out, many lawmakers on Capitol Hill will continue to push for a “tougher stance” on the renminbi.

Yet, the global financial crisis did not originate from the renminbi. In the long term, U.S. consumption must decrease, and Chinese consumption will increase. But as Keynes used to say, in the long run we’re all dead.

In the short term global growth depends critically on China’s growth and international cooperation.

Dan SteinbockDr. Dan Steinbock is Research Director of International Business at the India, China and America Institute.

VKE-matkat

Paraatiovi arolleMaaliskuisella vienninedistämismatkalla

Kazakstaniin varmistui kauppa

ovijärjestelmistä. Ovien avaamista voi

käyttää koko matkan symbolina.

Suomi on pop Kazakstanissa. Maan pitkäaikai-nen presidentti Nursultan Nazarbajev mää-räsi tammikuun lopulla hallituksen televisioi-dussa istunnossa, että oppia tulee hakea Suo-

mesta erityisesti opetus- ja innovaatioasioissa. Keskusjohtoisessa maassa toive ei kaikunut kuu-

roille korville. Siitä lähtien Suomen suurlähettilästä Mikko Kinnusta on viety haastatteluista toiseen, ja delegaatioita Suomeen on valmisteilla useita.

Suomen saama valokeila seurasi ulkomaankaup-pa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen johtamaa vienninedistämisvierailua Kazakstanissa 3.–5. maalis-kuuta. Sen aluksi Kazakstanin pääkaupungissa Asta-nassa avattiin virallisesti Suomen 98. ulkomaanedus-tusto.

Suurlähetystön aulaan pakkautui kolmisenkym-mentä toimittajaa ja enemmän tv-kameroita kuin maassa on valtakunnallisia kanavia. Lähetystö toimii samoissa tiloissa Norjan suurlähetystön kanssa.

Medianäkyvyydestä on hyötyä maassa, jon-ka bruttokansantuote lähes kaksinkertaistui vuosina 2000–2008 ja jossa kasvun hedelmien poimijoita riit-tää. Ennen Suomea oli maassa avannut suurlähetys-tönsä jo 18 EU-maata.

26 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Astana on toiminut Kazaks-tanin pääkaupunkina vuodes-

ta 1997. Tärkeimmän maamer-kin Baiterek-tornin kuvakielen tausta on kansantarussa. Se kuvaa elämän puuta ja mu-naa, jonka taikalintu Samruk muni puun oksille. Näköala-tasanteella on kultainen laatta, johon on valettu presidentti Nazarbajevin kädenjälki.

Ku

vat:

Jar

i Sin

kari

Viime vuonna Kazakstanin talouden kasvukäyrään tuli lovi, mutta tavoitteena on päästä pian takaisin seitsemän prosen-tin uralle. Maan sisällä epäilyjä nousukii-toon kipuamisesta ei ole, pikemminkin päinvastoin.

Enemmän esitetään huolia siitä, et-tei kasvuprosentti karkaisi suuremmaksi, koska silloin esimerkiksi rakennussekto-ri alkaisi kuumentua liikaa 16 miljoonan asukkaan taloudessa.

”Älkää unohtako WTO:ta”

Jokaisella vierailuun osallistuneella suo-malaisyrityksellä oli matkalla omat ta-voitteensa. Yksi valtiollisista pääviesteistä koski Kazakstanin WTO-jäsenyyttä. Maa valmistelee tulliliittoa yhdessä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Suomen ja mui-den EU-maiden hartaana toiveena on, et-tei Kazakstan kääntäisi selkäänsä WTO-jäsenyyden valmistelulle.

Maa oli nimittäin aivan hilkulla liit-tyä maailman kauppajärjestöön ennen kuin prioriteetiksi vaihtui tulliliittot-roikka, jonka sisäiset valmistelut ja suh-teen järjestely WTO:hon – yhdessä, erik-seen vai koordinoidusti yhdessä erikseen – ovat olleet ulkoapäin katsottuna varsin värikästä seurattavaa.

Jos hieman kärjistää, WTO-jäsenyys integroisi Kazakstanin liiketoimintaym-päristön 153 maan maailmanliigaan, kun taas tulliliittotroikka painii vielä toistai-seksi maakuntasarjassa, josta aikatau-lu pääsarjaan nousulle on vielä hämärän peitossa. Tulliliiton sääntöjä sorvataan edelleen kovalla kiireellä, vaikka ”ottelu-kausi” alkaa jo 1. heinäkuuta.

Eräs kazakstanilainen liike-elämän edustaja sanoi yksityisesti suoraan, että tulliliitto saattaa aiheuttaa heidän yrityk-sensä toiminnalle riskejä. Kaukana meri-reiteistä sijaitsevan, ja taloudeltaan lähes täysin luonnonvarojen vientiin perustu-van maan kilpailukykyä on osittain ra-kennettu alhaisten tuontitullien varaan.

Suomen kompakti Astanan-suurlähetystö sijaitsee toimistotornissa, jota kutsutaan kansankielellä ”porkkanaksi”. Ablai Khan oli yksi kazakkivaltion perustajista ja vartioi myös Finpron yritysseminaaria almatyläisessä hotellissa. Suurlähetystön avajaiset Astanassa oli mediatapahtuma.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 27

Tulliliiton myötä tullit harmonisoidaan, mikä Kazaksta-nin kohdalla tarkoittaa usein niiden nousua, ja samalla ko-hoavia tuontikustannuksia. Kun tavoitteena on talouden mo-nipuolistaminen, modernisaation työvälineitä pitäisi saada maahan sujuvasti.

Investointitavaroiden kallistuminen ei välttämättä sa-da Kazakstanin laariin. Venäjän rautatietariffien käyttöön ot-taminen saattaa myös tehdä raaka-aineiden tuonnista Suo-meen saakka liian kallista.

Laaja kirjo yrityksiä mukana

Finpro oli järjestänyt yritysseminaarin VKE-matkan molem-piin etappeihin eli pääkaupunki Astanaan ja talouskeskus Al-matyyn. Maiden talouksia valottaneiden luentojen jälkeen viitisenkymmentä yritysten edustajaa tapasi niissä potenti-aalisia kazakstanilaiskumppaneita. Välillä kontaktointi näytti vilkkaalta kuin pikatreffeillä.

Kazakstanissa on paljon potentiaalia. Energia- ja malmi-varat ovat mittavat.

– Yhdeksän prosenttia Neste Oilin raaka-aineista tu-lee Kazakstanista, kertoi yhtiön hankinnoista vastaava Veli-Matti Latola. Hän mainitsi, ettei kaikkea raaka-ainetta oste-ta maasta suoraan, vaan välittäjäyritysten kautta. Silti VKE-matka tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua yhteistyö-kumppaneihin.

Suomen Akatemian Paavo Löppösellä riitti keskustelu-kumppaneita. Kazakstanilla on kunnianhimoiset tavoitteet kouluttaa maahan osaajia. Tarkoituksen on muun muassa muodostaa vaativia kouluja, joissa noin 9 000 oppilasta saisi huippuoppia. Suomalaiset korostivat viesteissään tasa-arvoi-sen koulutuksen merkitystä Suomen Pisa-tulosten taustalla.

LJBBERGMANNA t t o r n e y s a t L a w

Tilaa maksuton tietopakettimme:

BJL Bergmann Attorneys at LawEteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki

helsinki@bjl-legal.comp. +358 9 696207 0

Made in FinlandSuomalaisen yrityksen laki- ja veroasiain vientikompassi

Kansainvälisten transaktioidenasiantuntijat Helsingissä

www.bjl-legal.com

- Kansainvälistyminen ja omistajaohjaus (ilmestynyt)

Kansainvälinen sopimusosaaminen (ilm. 4/2010)

Jakeluverkot ja myynti ulkomaille (ilm. 6/2010)

Työsuhteet ja lähetetyt työntekijät (ilm. 8/2010)

Riitojen hallinta ja ratkaisu (ilm. 10/2010)

Verotuksen kansainväliset ulottuvuudet (ilm. 12/2010)

-----

Kazakstanin­vierailulle osallistunut No­kia Siemens Networksin (NSN) yhteis­kuntasuhdejohtaja Lauri Kivinen siir­tyy toukokuussa YLE:n toimitusjohtajak­si. Hän on osallistunut useille viennin ja kansainvälistymisen edistämismatkoille.

Mitä niistä on jäänyt käteen NSN:lle, joka on toiminut nykymuodossaan kol­misen vuotta?

Kivinen muistuttaa, että NSN toimii sektorilla, jossa hallinnolla ja viranomai­silla on suuri merkitys. Koska yritys toi­mii maailmanlaajuisesti, lähes jokaiselle VKE­matkalle on löydettävissä osallistu­misperusteluita.

Lauri Kivinen esitteli Kcell-yhtiön Askar Nauryzbayevin ministeri Väyryselle.

NSN on hyötynyt VKE-matkoista

– Ja usein mukana ollaankin oltu, hän sanoo.

Ministerien ja muun valtiojohdon imussa on tavattu kohdemaan päättäjiä korkeinta tahoa myötä. Se profiloi yritys­tä vakavasti otettavaksi toimijaksi.

Kivisen mielestä yritys saa parhaan li­säarvon, kun se tekee kotiläksynsä hyvin – valmistelemalla esimerkiksi jonkin itse tehdyn ”jujun”, joka kohdistetaan asi­akkaille niin, että hyödynnetään yrityk­sen paikallisen johdon osaamista ja VKE­matkan tuomaa arvovaltaa.

Hän pitää VKE­matkoja mallikkaas­ti valmisteltuina. Parannusehdotuksena hän ehkä pyrkisi suuntaamaan lisähuo­miota yritysten valintaan matkoille.

– Joskus valikoiduista yrityksistä koostuva pienikin porukka voi olla te­hokas saavuttamaan yhteiset tavoitteet.

JS

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 29

VKE-matkat

Ku

vat:

Jar

i Sin

kari

Nivalalaisen Champion Door Oy:n Nadezda Pet-runinalla (vas.) ja Mika Hosiolla oli syytä hymyyn, kun kauppa kolmesta ovijärjestelmästä varmistui. Mukana skoolaamassa KPM Engineeringin Natalia Luoma-Keturi ja GTK:n Elias Ekdahl.

Myös kazakstanilainen ja suomalai-nen määritelmä innovaatioista eroaa jon-kin verran toisistaan. Kazakstanilaiset mieltävät sen tarkoittavan toimintaa, jol-la parannetaan tuottavuutta. Suomen jär-jestelmä herättää kuitenkin paljon kiin-nostusta, ja Kazakstanin innovaatiora-haston presidentti Aidyn Kulseitov vie-raili Suomessa jo maaliskuun lopulla

Ehkä leveimmin VKE-matkan vii-meisenä päivänä hymyilivät Champi-on Door Oy:n Mika Hosio ja Nadezda Petrunina. Almatyn lentoasema päät-ti 5. maaliskuuta ostaa kolme yhtiön ovi-järjestelmää lentokonehangaareihinsa. Merkkipäivä osui yhteen hääpäivän kans-sa. Yritys on aiemmin saanut Suomessa huomiota siitä, että toimittaa ovijärjes-telmiä myös Airbusin lentokonetehtaisiin Ranskaan, Espanjaan ja Saksaan.

Ovi uusiin menestyksiin Keski-Aasi-an vauraimpaan ja vakaimpaan val tioon on auki. Ministeri Väyrysen mukaan Suo-men saama huomio Kazakstanissa li-sää kotimaisten yritysten mahdollisuuk-sia kiinnittyä maan talouden monipuo-listamishankkeisiin. Useilla sektoreilla on käynnissä monivuotisia ohjelmia, joilla taloutta pyritään modernisoimaan.

Jari Sinkari

Lisätietoa Kazakstanista: formin.finland.fi –> maat ja alueet

30 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

VKE

Suomalaisen muotoilun vyörytys Yhdysvaltoihin jatkuu tänäkin keväänä. Viime vuosien Hardcoren ja Playfulin tyyliin STRAIGHTFORWARD New Finnish Design esittelee oivaltavia ratkaisuja yksittäisiltä suunnittelijoilta ja muotoilualan yrityksiltä. Suomalaisten tapaa toimia kuvaillaan usein suoraan asiaan meneväksi. Uuden näyttelyn muotoilutöissä tämä piirre näkyy käytännöllisinä ja tarkoituksenmukaisina ratkaisuina.

Tyhijn käsin nuoria kykyjä maail-malle ei lähetetä. Näyttelyyn osal-listuville yrityksille ja muotoili-joille järjestettiin 10.–11.3. De-

sign Boot Camp -vientikoulutusseminaa-ri, jossa lähtijöitä valmennettiin myyn-nissä, verkostoitumisessa sekä oman osaamisen tuotteistamissa ja kansainvä-listämisessä. Näitä taitoja tarvitaan Yh-dysvaltojen markkinoilla, joilla kilpai-lua on tungokseen asti ja erottautuminen erittäin haastavaa.

– USA on valtava markkina-alue ja saattaa kestää jonkun aikaa ennen kuin onnistuminen tulee. Siksi pitää olla se-kä kärsivällinen että peräänantamaton. Ei saa luovuttaa. Verkostoituminen ja itsen-sä markkinointi on kaiken A ja O. Kai-ken kaikkiaan vienti on kovaa työtä, to-tesi Suomen New Yorkin kulttuuri-insti-tuutin johtaja Juulia Kauste.

Markkinointia harjoiteltiin konk-reettisen pariharjoituksen kautta, jossa

Suoraa puhetta muotoilun viennistä

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 31

Ku

va:

Mar

co M

ela

nd

er

Holistista designia. Tilaisuudessa puhunut World Design Capital 2012 Helsingin johtaja Pekka Timonen korosti mahdollisuuksia, joita designin sovittaminen helsinkiläisten jokapäiväiseen elämään tarjoaa.

kumppanin työ ja designfilosofia piti esi-tellä mahdollisimman vetävästi 30 sekun-nissa, eli niin sanottuna hissipuheena.

Näyttelykuraattori Paula Bellon ja Huippu Design Managementin Laura Sarvilinnan mukaan liika teoria ja jargo-ni kannattaa unohtaa, sillä tuloksen pitäi-si olla ymmärrettävä ja kiinnostava vaik-kapa omalle äidille. He kiteyttivät tär-keimmiksi sisällöiksi todet henkilökoh-taiset tarinat, joita voi ja tekee mieli ker-toa eteenpäin.

Yksi tällainen tarina liittyy Teija Lo-soin näyttelytyöhön. Hänen innovaation-sa voi tiivistää iskulauseeseen ”uusi iho vanhalle pöydälle.” Losoi on kehittänyt päällyskankaan, jolla pöydän voi muuttaa visuaalisesti joksikin aivan muuksi. Rat-kaisu on paitsi halpa myös ekologinen.

Kun halutaan vaihtelua sisustukseen, raaka-aineita ei tarvitse kuluttaa koko-naiseen uuteen pöytään, pelkkä päällinen riittää. Uusi päällys mahtuu myös hyvin pieneen tilaan, mikä pienentää varastoin-ti- ja kuljetuskustannuksia.

Losoin mukaan Boot Camp -päivä tuli tarpeeseen

– Minulla ei ole oikeastaan yhtään kokemusta myynnistä, joten siinä mieles-sä laastari tuli juuri oikeaan paikkaan. It-se asiassa, kun tässä on oma yritys perus-teilla, kaikenlainen kaupallinen ohjaus on enemmän kuin tervetullutta. Tämän pro-jektin kanssa kustannukset ovat kasva-neet melkoisesti ja sitä haluaisi, ettei yö-unia ihan kokonaan menetä, Losoi tote-si naurahtaen.

Osallistujille tarjottiin myös tietoa CV:n ja ”bion” kirjoittamisesta, näyttelyn PR:n ja viestinnän aikataulutuksesta ja deadlineista sekä kansainvälisen tekijän-oikeuslainsäädännön perusteista. Tietois-kuina kuultiin Aalto-yliopiston IDBM-ohjelman ja Helsinki World Design Capi-tal 2012:n tarjoamista mahdollisuuksista.

Koulutuksen järjestivät Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti ja pää-konsulaatti sekä Huippu Design Manage-ment. Yhteistyökumppanina olivat Aal-to-yliopiston TKK Dipoli ja IDBM Inter-national Business Design Management -ohjelmat. STRAIGHTFORWARD New Finnish Design näyttely on osa New Yor-kin Meatpacking District Design 10 -ta-pahtumaa 14.–17.5.2010.

Harri Kilpi

www.straightforward-design.netwww.huippu.fiwww.ficultureny.org/www.finland.org/enidbm.aalto.fi

32 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Italia - palvelusektori

Italian pankkitoiminta on maailman vanhinta. Ensimmäiset talletuspankit perustettiin myöhäiskeskiajan Geno-vaan ja Toskanan kaupunkivaltioihin.

Yksi näistä, sienalainen Monte dei Paschi, toimii edelleen, 539 vuotta perustamisen-sa jälkeen.

Sen huomaa. Astuminen roomalai-seen pankkikonttoriin palauttaa mieleen kaiken sen, mikä Suomessa on rationali-soitu pois aikoja sitten: säästökirjat ja she-kit, pankkisiirtolomakkeet ja kolikkolas-kurin rummutuksen.

Ei ihme, että Italia säästyi finanssi-kriisin ensimmäiseltä aallolta puolitoista vuotta sitten. Traditionaalinen ja sirpaloi-tunut pankkilaitos – tuhat paikallista tal-letuspankkia –s säästyi pahimmalta, kos-ka ei ollut kiinnostunut muodikkaista ja monimutkaisista investointi-instrumen-teista. Valtiovarainministeri Giulio Tre-montin tokaisun mukaan Italian pelasti pankkiirien huono englanti.

Sama palvelujen pittoreski vanhan-aikaisuus näkyy Italiassa kaikkialla. Rää-täleitä, vihanneskauppiaita ja tabacche-rioita on melkein joka korttelissa. Sadan asiakaspaikan ravintolassa saattaa pyöriä toistakymmentä työntekijää.

Jokainen matkailija lienee ihmetel-lyt, miksi kahvikuppi pitää ensin mak-saa kassalle ja sen jälkeen marssia kuit-ti kädessä baaritiskille. Suomalainen kat-selee tätä työnjakoa kuin Hannu Raitti-

Saapasmaa välttää potkuja palveluissaNäennäisen tehottomissa palveluissa piilee

yllättävää bisnesjärkeä.

lan romaanihahmo, insinööri Marrasjär-vi. Miksi ihmeessä kassanhoitajan ja ba-ristan tehtäviä ei voi yhdistää?

Aineeton lisäarvo ei näy konsulttilaskelmissa

Monen mielestä vanhanaikaisuus on yk-sinkertaisesti tehotonta. Vaikka ihmislä-heiset pienpalvelut työllistävät ja tekevät kaupunkikuvasta elävän – ja vaikka nii-den keskellä on kiva asua – pitkän pääl-le järjestelyssä ei voi olla liiketaloudellista järkeä. Työvoimaintensiivinen pienyrittä-minen kahlitsee sitä paitsi tuottavuuske-hitystä.

Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Ensinnäkin, osalla korttelipalveluista me-nee huonosti, mutta osalla pyyhkii varsin hyvin. Lähikaupat ovat kriisin aikana jo-pa vieneet markkinaosuutta hypermarke-teilta.

Toiseksi, näennäisessä tehottomuu-dessa voi piillä yllättävää bisnesjärkeä. Italian pienet ja vanhanaikaiset palvelu-yritykset voivat tarjota myös aitoja ope-tuksia. Yksi näistä on aineettoman lisäar-von merkitys.

Otan kaksi esimerkkiä. Firenzeläi-sen Pineiderin paperikauppa myy kirje-paperia, käyntikortteja ja täydellisen kau-niita kartonkirasioita. Myyjät on tark-kaan koulutettu ottamaan asiakas vastaan eleettömän ja tungettelemattoman ystä-vällisesti.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 33

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Pineider on hätkähdyttävä esimerkki vaikkapa siitä, miten puunjalostuksen li-säarvo viedään äärimmilleen. Kun Aasi-an ja Pohjois-Amerikan uudet asiakkaat tilaavat käyntikorttinsa samasta liikkees-tä kuin Ingrid Bergman, he maksavat ennen kaikkea jostain aineettomasta: es-tetiikasta, mielikuvista tai ”tarinasta”, ei-vät paperitavarasta. Voitto ja vauraus syn-tyvät aineettomasta lisäarvosta.

Vaikka vertaus onkin yksinkertais-tava, kotimaan kemiallisen metsäteolli-suuden kamppailu ylikapasiteetin ja ha-

vupuun kantohintojen kanssa tulee väis-tämättä mieleen. Kummalla mallilla Suo-men hyvinvointi ja vauraus jatkossa tuo-tetaan: Serlachiuksen vai Pineiderin?

Toinen esimerkki löytyy turismista. Italia on kaunis maa, jossa aurinko pais-taa, mutta se on myös osannut rakentaa matkailuelinkeinonsa mallikelpoisesti. Turismi on kasvanut orgaanisesti. Raken-netun ympäristön kauneudesta on pidet-ty huolta, kaupan ja maatalouden keskit-tyminen on pysynyt hallinnassa eikä pai-kallista elintarviketuotantoa ole säädelty

hengiltä. Tuloksena on monimuotoisuus, joka sellaisenaan vetää puoleensa matkai-lijoiden jatkuvaa virtaa.

Matkailuinnovaatio: eletään kuin ennenkin

Italian turismi on klassinen esimerkki ai-neettomasta lisäarvosta. Samalla se on osoitus siitä, miten lisäarvo voi syntyä maan ja maiseman omilla ehdoilla, ilman ylimääräisiä suurinvestointeja. Jossain Toscanan Montalcinossa ei tarvitse tehdä juuri muuta kuin elää entiseen malliin. Kokonaisten kaupunkien toimeentulo on sillä turvattu sukupolviksi eteenpäin.

Montalcinon reseptiä ei tietenkään voi sellaisenaan siirtää Parkanoon tai Sa-vukoskelle. Italian orgaanisesti kehitty-nyt turismi tarjoaa kuitenkin mallin, jo-ta sietäisi ajatella Suomessakin. Ainakin se kertoo siitä, miten näennäisen tehot-tomilla palveluilla voidaan luoda huikean menestyvää liiketoimintaa.

Ei tosin joka alalla. Pankkitoimin-nan konservatiivisuus saattoi auttaa Ita-liaa välttämään rahoitusmarkkinoiden pahimmat ylilyönnit, mutta se tuskin on suuri valtti uutta nousua odotellessa. Las-kua maksavalle asiakkaalle sujuva verk-kopankkipalvelu on sittenkin olennai-sempaa kuin 1400-luvulle ulottuva yri-tyshistoria. Siinä Italian pankit voisivat hakea oppia vaikkapa Suomesta.

Jussi Tannerlähetystösihteeri, sl Rooma

34 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Ajankohtaista

Kauppapolitiikalla on merkittä-vä rooli yritysten kilpailuedelly-tysten luonnissa. Toisaalta poli-tiikan osuus kasvaa EU:n kaup-

papolitiikassa, ja kilpailukyvyn vahvista-minen saattaa jäädä jopa taka-alalle. Täl-laisia teemoja nousi keskusteluun, kun EU:n kauppapolitiikan haasteita luodat-tiin UM:n, EK:n ja kansainvälisen kaup-pakamarin seminaarissa Helsingissä 10. maaliskuuta.

Unionin kauppapolitiikan päätök-senteko muuttuu entistä haastavammak-si. Yli satapäinen seminaariyleisö höräh-ti ääneen, kun komission asiantuntija heijasti seinälle kaksi peräkkäistä kalvoa. Ensimmäinen kuvasi kauppapoliittista valmistelua ennen Lissabonin sopi-muksen voimaantuloa. Päätösket-ju oli ennen: Komission aloite => Työryhmäkäsittely => EU-suur-lähettiläiden komitea => Neuvos-ton päätös.

Lissabonin sopimuksen myö-tä päätöskaavioon tulee uutta il-mettä ja haastetta, kuten kuvasta näkyy.

Sopimuksen yhtenä motiivina oli lisätä johdonmukaisuutta uni-onin ulkosuhteissa. Kauppapolitii-kassa haasteena on sovitella yhteen kilpailukyvyn lisäämistä painotta-

politiikkaa?Yrityksiä jännittää, käpertyykö valtioiden katse

sisäänpäin samalla, kun toimintaympäristö

jatkaa kansainvälistymistä.

vat tavoitteet ja toisaalta ulkoisten talous-suhteiden välinearvoa korostavat poliitti-set pyrkimykset.

Näihin niin kutsuttuihin Kauppa ja …-aiheisiin kuuluvat muun muassa kauppa ja ympäristö ja kauppa ja kehitys. Kilpailukyvyn ja maailmanparannuksen painotukset pitäisi tasapainottaa viimeis-tään unionin ulkoministerin eli Catheri-ne Ashtonin ”tontilla”.

Vaikka päätöksenteko muuttuu mo-nipolvisemmaksi, samalla lisääntyy avoi-mempi keskustelu. Sen lähtökohdaksi nousee komission edustajien mukaan pe-rustelujen merkitys. Tähän vaikuttaa en-nen muuta EU-parlamentin roolin kasvu. Europarlamentaarikoille pitää perustella,

miksi esimerkiksi vapaakauppasopimus-valmisteluja kannattaa viedä eteenpäin. Mitä hyötyä niistä kulloinkin on? Aiem-min unionissa väiteltiin enemmän me-nettelytavoista, kun lähtökohta eli kau-pan vapauttaminen oli lähtökohta.

Tosin menettelytavoistakin riittää palaveerattavaa. Edellisessä Kauppapoli-tiikka-lehdessä (1/2010) ounasteltiin, et-tä Lissabonin sopimuksen käytäntöön hiominen veisi kauppapolitiikassa noin vuoden. Komission edustajat sanoivat 10. maaliskuuta, että odotettavissa on vuosi-kausia kestävä sisäinen hienosäätö siitä, miten päätösvalmistelu reititetään unio-nin toimielinten välisissä ”uomissa”.

”WTO seisoo pyörillään”

Jos haasteet kasvavat unionin sisällä, helppoa ei ole unionin ulkopuolellakaan. Maailman kauppajärjestö WTO:n Do-han neuvottelukierros ei näy-tä etenevän. Samalla yrityk-set kohtaavat entistä tiheäm-män kansainvälisen kaupan säädösviidakon. Uudet tullilii-tot, alueelliset vapaakauppa-sopimukset ja entistä kekseli-äämmät markkinoillepääsyes-teet vaativat uusia lähestymis-tapoja.

Kauppaa vai

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 35

Ku

va:

Jari

Sin

kari

– Liialliseen pessimismiin WTO:n suhteen ei pidä sortua, muistutti alival-tiosihteeri Pekka Huhtaniemi.

Ennen WTO:n syntyä maailman-kaupan vapauttamista verrattiin polku-pyörällä ajamiseen. Neuvotteluissa piti olla liikettä eteenpäin, muuten koko jär-jestelmä uhkasi kaatua.

– Koska WTO:n taustalla on laa-ja sopimuspaketti, se seisoo polkupyörää tukevammin vähintään neljällä pyörällä, Huhtaniemi kuvaili. Siksi Dohan neuvot-telukierroksen pitkittyminen ei ole koh-talokasta. Saavutettuihin tuloksiin kuu-luu järjestön riitojenratkaisumenettely, joka ehkäisee kauppakiistojen kärjisty-mistä.

Huhtaniemi kuitenkin varoitti, että ”WTO-auto” voidaan ohittaa kahta kais-taa. Alueellisten vapaakauppahankkei-den ”moottoreissa” näyttää olevan enem-män tehoja. WTO-auto voi myös van-hentua uusien haasteiden myötä. Neuvot-telujen pitkittyessä on vaarana, ettei Do-han kierroksen asialista enää kelpaa ”os-tajille” eli jäsenmaille ja yksityissektorille.

WTO on laajentunut jäsenistönsä intressien kirjon kannalta niin raskaak-si, että horisontaalisten ratkaisujen sijaan voisi olla aika tutkia sektorikohtaisia so-pimuksia. Nokian edustaja Ilkka Laka-niemi kertoi IDEAsta eli ICT-alan sekto-rikohtaisesta sopimushankkeesta.

Perinteisissä kaupan vapauttamis-neuvotteluissa tuotteet ja palvelut käsitel-lään erikseen. Nokian näkökulmasta läh-tökohta on osittain vanhentunut. Mobii-liliiketoiminnan bisneslogiikka sisältää sekä päätelaitteen että siihen kytkeytyvät palvelut. Kyse on laitteen ja palveluiden yhdistelmästä. Siksi tarvittaisiin mahdol-lisimman kattavia sopimuksia laitteiden ja palveluiden markkinoillepääsylle. Näin bisnesmallin kehittämisestä koituisi suu-rin hyöty.

Lakaniemi oli huolestunut siitä, et-tä valtiot näyttävät kääntyvän nykytaan-tuman vaikutuksesta sisäänpäin. Ne kri-tisoivat globalisaatiota ja hakevat ratkai-suja menneisyydestä samaan aikaan, kun yritykset joutuvat katsomaan tulevaisuu-teen ja muokkaamaan toimintojaan en-tistä kansainvälisemmiksi.

Laaja näkökulma korostui myös Neste Oy:n Simo Honkasen esitykses-sä. Hän painotti EU:n sisämarkkinoiden merkitystä, kun kehitetään biopolttoai-neiden käytön säädöspohjaa. Jos jokai-nen jäsenmaa sorvaa omat sääntönsä, si-sämarkkinoiden etu jää hyödyntämättä.

– Riskinä on, että EU-markkinat sir-paloidaan, ja unionin yritykset margina-lisoituvat toimialalla, jossa EU:lla on suu-ren ympäristötietoisuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet nousta johtavaksi teki-jäksi. On tärkeää, ettei kaupanesteitä pys-tytetä ja että raaka-aineiden saanti oli-si mahdollisimman vapaata, totesi Hon-kanen.

”Virsikirjat esiin”

Komissio esitteli seminaarissa uusia pai-notuksia, joilla se pyrkii auttamaan EU-yritysten tuotteiden pääsyä unionin ulko-puolisten maiden markkinoille.

Pyrkimys on kohti joustavampaa ja nopeampaa toimintaa ja hoitaa ongelmia suorilla keskusteluilla kauppakumppani-en kanssa välttäen raskaita konsultaatioita ja kiistojen viemistä WTO:hon. Esimer-kiksi EU:n uusiin alueellisiin kauppasopi-muksiin upotetaan säädökset kahdenväli-sen riitojenratkaisun menettelyistä.

Tavoitteena on myös laatia priori-teettilistoja ja tehdä parempaa yhteistyö-tä jäsenmaiden edustajien kanssa. Yksi työkaluista on nimetty hauskasti virsileh-deksi (hymn sheet). ”Virsikirjan” avulla sekä komission, ulkosuhdepalvelun että jäsenmaiden edustajat veisaisivat tavoit-teitaan ja argumenttejaan harmonisesti kuorossa painostaen näin joukkovoimal-la kolmansien maiden viranomaisia.

Seminaariin osallistui myös tulevai-suuden tekijöitä. Helsinki toimi maalis-kuussa ensimmäistä kertaa näyttämönä kilpailussa, jossa oikeustieteen opiskelijat ratkaisivat kauppapoliittisia kiistoja.

ELSA:n (The European Law Stu-dents´ Association) organisoimassa mit-telössä 11 eurooppalaista joukkuetta kil-pailee toisiaan vastaan suullisessa käsit-telyssä pyrkien simuloimaan maailman kauppajärjestö WTO:n riitojenratkai-sujärjestelmää mahdollisimman hyvin. Helsingin yliopiston joukkue osallistui kisaan Belgiassa, muttei päässyt jatkoon maailmanlaajuisessa koitoksessa.

Jari Sinkari

Nokian Ilkka Lakaniemi pelkää, että valtiot kääntyvät kauppapolitiikassaan sisäänpäin. Yritykset tarvitsevat mahdollisimman laajoja ratkaisuja. Hän kannattaa ICT-alan maailmanlaajuista sektorisopimusta kaupan ja palveluiden vapauttamiseksi.

36 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Lyhyesti

Maanjäristyksestä pahoin kärsineessä Haitissa

tarvitaan kaikki mahdollinen apu. Toistaiseksi suunnittelu-asteella oleva jälleenrakennus tarjoaa suomalaisille yrityksil-le mahdollisuuksia, erityisesti infrastruktuurin ja uudisasun-tojen rakentamisessa.

Avustuksia ja jälleenra-kennusta koordinoi YK, jo-ka järjesti yhdessä Haitin hal-lituksen kanssa ensimmäisen kansainvälisen jälleenraken-nuskonferenssin maaliskuun lopussa. Alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde ilmoitti, että Suomi osallistuu jälleenraken-nukseen lähivuosina yhteensä 12,7 miljoonalla eurolla. Apu-panokseen sisältyy 2,5 miljoo-naa euroa vuosittaista tukea jälleenrakennukseen vuosien 2010–2013 ajan.

Jo ennen jälleenraken-nuskokousta ulkoministeriö on aktiivisesti seurannut tilan-netta ja piti asiasta yrityksille suunnatun tiedotustilaisuuden 23. helmikuuta. UM on saa-nut runsaasti kyselyjä yrityk-

Haitin jälleenrakennus kiinnostaa yrityksiä

siltä. Niillä on monia mahdol-lisuuksia päästä mukaan.

– Nyt on kuitenkin tärke-ää selvittää, mitä Haitissa tar-vitaan ja kenelle suomalaiset yritykset voivat tarjota tuottei-taan ja osaamistaan, totesi yri-tystilaisuudessa puhunut kehi-tyspoliittisen osaston päällik-kö Jorma Julin.

Julin muistutti, että maan hallinto on saatava toimimaan, jotta se pystyy vastaanotta-maan apua. Myös pääkaupun-gin perusrakenteet on saatava kuntoon. Hätämajoitusta tar-vitaan miljoonalle ihmiselle. Lisäksi on rakennettava väliai-kaisia kouluja, terveydenhuol-toa ja saniteettijärjestelyjä se-kä jatkettava raivaustyötä. Uu-disrakennukset yritetään tehdä sellaisiksi, että ne kestävät tule-via järistyksiä ja tulvia.

Suomalaisyritysten kan-nattaa pyrkiä mukaan jälleen-rakennukseen hankkeita tote-uttavien kansainvälisten rahoi-tuslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen sekä maassa toimi-vien kansalaisjärjestöjen kaut-

ta. Näitä ovat muun muassa Maailmanpankki, Latinalaisen Amerikan kehityspankki, YK-järjestöt ja EU:n komissio sekä Suomesta muun muassa Kir-kon Ulkomaanapu ja Suomen Punainen Risti.

Finpro puolestaan seu-raa Washingtonin toimistos-taan Haitin jälleenrakennuk-sen etenemistä suomalaisyri-tysten näkökulmasta.

– Kunkin jälleenraken-nuksesta kiinnostuneen yri-tyksen kanssa käydään läpi sopivimmat avustusmahdol-lisuuden ja -kanavat, Helena Sarén Finprosta totesi. Kysely-jä on tullut paljon muun muas-sa puutalojen toimittamisesta.

Sarén painotti, että ensin on kuitenkin saatava haitilaiset innostumaan hirsitaloista, sil-lä he tekevät hankinnat itse ke-hityspankeilta saamallaan ra-hoituksella. Rakentaminen on myös sopeutettava paikallisiin tarpeisiin.

– Haitiin mahdollises-ti toimitettavien puutalojen on oltava kevytrakenteisia ja

niiden on kestettävä tuholai-sia. Jälleenrakennuksessa oli-si käytettävä teknologia, jo-ta haitilaiset pystyvät itse so-veltamaan, totesi Haitin enti-nen kunniapääkonsuli Kim-mo Pohjanpalo.

Finpron johdolla järjes-tettiin Haitiin yritysvierailu 8.-14. huhtikuuta. Syksyksi suunnitellaan myös yritysten ja YK-järjestöjen yhteistapaa-mista.

Lisätietoja:

hankeseurannasta www.finpro.fihelena.saren@finpro.fi tapani.kaskeala@finpro.fi

yritysten välisestä yhteistyöstäkimmo.pohjanpalo@kolumbus.fi erpo.heikkila@kolumbus.fi reima.sutinen@tem.fi

Suomen avusta Haitiinpekka.puustinen@formin.fi juha.virtanen@formin.fi ingmar.strom@formin.fi

Oivalluksen kipinöitä Japaniin

Suomalaisosaamista arvostetaan Japa-nissa, ja nousevan auringon maasta

on tullut yhä tärkeämpi markkina muo-toilutuotteille. Esimerkistä käy Mitsubi-shi-jätti, joka hiljattain osti lastinkäsitte-lylaitteita valmistavan Roclan. Se perusti Suomeen tuotteiden muotoilusta vastaa-van yksikön.

Design Forum Finlandin (DFF) joh-dolla Japanin imu on päätetty ottaa hal-tuun laajalla rintamalla. DFF toteuttaa syksyllä Tokion Designviikolle Hirameki Design × Finland -näyttelyn.

Suomen designmainetta esitellään vientinäyttelyn teemoitettujen ”oivallusten kipinöiden” eli hiramekien avulla. Niiden

alta löytyy suomalaisen muotoilun laaja skaala teknologiaratkaisuista aina yksittäi-siin muotoilijoihin. Mukana on 20 yritys-tä, kuusi designtoimistoa ja 38 yksittäistä muotoilijaa.

DFF:n johtaja Mikko Kalhama koros-taa, että läsnäolonsa lisäksi näyttely toimii alustana muille designin ja kulttuurivien-nin edistämisen tapahtumille ja aloitteille. Näyttelyn ajalle on aikataulutettu liiketoi-mintaan liittyviä B2B-tapahtumia, kuten matchmaking-tapaamisia. Suomessa läh-tijöille järjestetään vientiosaamiskoulutus-ta. Itse näyttely on avoinna Tokion design-viikon ajan, 29.10.–7.11.2010.

DFF:n lisäksi hanketta tukevat  Ope-tusministeriö, Työ- ja elinkeinoministe-riö,  Ulkoasiainministeriö, Suomen Tai-deteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö, Visit Finland ja Aalto-yliopisto. 

Olli Sallinen ja Saana Sipilä valmistavat ekologisia tekstiilejä. He ovat mukana Hirameki Design -näyttelyssä.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 37

Uusiutuva energia on vah-vasti kasvava tulevaisuu-

den ala. Suomesta löytyy alan osaamista ja laaja pk-sektori. Keskimääräinen kasvuvauhti ei kuitenkaan vastaa alan maa-ilmanlaajuista kehitystä. Kan-sainvälinen verkottuminen on heikkoa, eivätkä alan yrityk-set houkuttele kansainvälisiä toimijoita ja sijoittajia, katsoo teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Tätä kantaa kompataan yrityselä-män puolelta.

– Suomessa uusiutuvan energian markkinat eivät ole isot, ja kasvu edellyttää vien-tiä. Kansainvälistyminen puo-lestaan edellyttää valtion ja Tekesin tukea. Perusosaamis-ta Suomesta löytyy, mutta laa-jempaa yhteistyötä eri yritys-ten välillä, tuotekehitystä ja näiden tukemista tarvitaan. Kasvumahdollisuuksia löytyy globaaleilta markkinoilta, to-teaa WinWinD Oy:n toimi-tusjohtaja Ilkka Hakala Teke-sin sivuilla.

Tekesin uusi ohjelma Groove pyrkii tehostamaan pk-sektorin kasvua ja kansain-välistymistä. Vuosina 2010–2014 toimivassa ohjelmassa

Uutta ”gruuvia” uusiutuviin

Taloussuhdetta Intiaan vahvistetaan

Intian kauppa- ja teollisuusministeri Anand Sharma ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyry-

nen allekirjoittivat 26. maaliskuuta uuden sopimuksen talousyhteistyön edistämiseksi. Sopimuksella vauhdite-taan muun muassa tietojenvaihtoa talouteen ja kauppaan vaikuttavista säädöksistä.

Jo ennen allekirjoitusta ministerit päättivät perus-taa kolme työryhmää sopimusrakenteen alle. Niillä edis-tetään yhteistyötä innovaatioissa, puhtaissa teknologiois-sa ja koulutuksessa.

Suomen vahvuudet Intian näkökulmasta ovat erityi-sesti informaatioteknologiassa ja biolääketieteessä. Mi-nisteri Sharma näki myös ammattikoulutuksen kehit-tämisessä lisäarvoa. Väyrynen lupasi Sharmalle saapua vastavierailulle myöhemmin tänä vuonna yritysvaltuus-kunnan kanssa.

Suomen ja Intian välinen kauppa on kasvanut voi-makkaasti 2000-luvulla, mutta on edelleen pientä po-tentiaaliinsa nähden. Viime vuonna viennin arvo oli 450 miljoonaa euroa ja tuonnin 230 miljoonaa euroa.

Smolnassa allekirjoitettiin myös Finpron ja Inti-an kauppakamareiden liiton FICCIn yhteistyöasiakirja. Se avaa suomalaisyrityksille uusia verkottumismahdol-lisuuksia.

– FICCIllä on laaja alueorganisaatio, ja sen avulla voidaan seuloa suomalaisyrityksille potentiaalisia yh-teistyökumppaneita, korostivat Finpron toimitusjohta-ja Kari Häyrinen ja Intian-toimintojen vetäjä Ilpo Sa-rikka.

Uuden sopimuksen toivotaan lisäävän yhteistyötä mm. innovaatioissa, puhtaissa teknologioissa ja koulutuksessa.

rahoitetaan t&k-toiminnan ohella myös liiketoiminta-osaamisen ja kaupallistami-sedellytysten parantamista. Kokonaisbudjetti on noin 95 miljoonaa euroa, josta puolet Tekesin ja puolet ohjelmaan osallistuvien yritysten rahoi-tusta.

– Piilaaksossa sanotaan, että mistä tahansa tuotteesta on 10 prosenttia teknologiaa. 90 prosenttia on muuta, kuten tyyliä, designia, imagoa, brän-diä ja markkinointia. Suomes-sa tätä ei vielä ole sisäistetty tarpeeksi hyvin. Markkinoilla ei vietetä tarpeeksi aikaa. Siksi ei tiedetä tarpeeksi tarkkaan, mitä asiakkaat haluavat, Teke-sin liiketoiminta-asiantuntija Kari Herlevi analysoi.

Asiakasnäkökulmaa tuo-daan FinNode-verkosto-jen kautta. Lisäksi on tarjolla markkina-arvioita ja markki-nointineuvontaa. Tekesin Pii-laakson toimisto on Suomen Los Angelesin pääkonsulaatin ohella mukana myös uusiutu-van energian pohjoismaisessa esittäytymisessä Nordic Gree-nissä Kaliforniassa 27.–28. huhtikuuta.

Vientiosaamisella on paikkansa myös Grooven ra-hoittaja-asiantuntijaohjaus-ryhmässä. Strategisen huippu-osaamisen keskittymien, ku-

ten energia- ja ympäristö-alan Cleen Oy:n lisäk-

si ryhmässä ovat mu-kana Finpro ja Clean-tech Finland, jotka tarjoavat yrityksille viestinnän osaamis-ta sekä yhteisten esit-täytymis- ja verkottu-

mistilaisuuksien järjes-tämistä.

tekes.fi/groove

38 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0

Lyhyesti

Vajaassa 30 vuodes-sa Kiinan avautu-

minen ja talouskasvun maailmanennätysvauh-ti ovat saaneet maahan etabloitumaan jo 260 suomalaisyritystä. In-vestointien arvo on 7–8 miljardia euroa. Vapun-päivänä avataan Shang-haissa jättimäinen maail-mannäyttely, johon odo-tetaan 70 miljoonaa kävi-jää. Suomelle osallistuminen Kirnu-pavil-jonkeineen on suurin yksittäinen viennin-edistämispanostus.

Tätä taustaa vasten ei ollut yllättä-vää, että kauppasuhteiden suuri merkitys korostui ulkomaankauppa- ja kehitysmi-nisteri Paavo Väyrysen isännöimällä juh-laillallisella perjantaina 26. maaliskuuta.

”Tiikerin rohkeudella eteenpäin”

Onko Afrikan väkirikkain maa maineensa vanki vai

lisänumero osaavalle viejälle? Kysymystä pohtii Metson Juk-ka Seppälää, joka toimi yritys-valtuuskunnan puheenjohtaja-na ulkomaankauppa- ja kehi-tysministeri Paavo Väyrysen vetämällä maaliskuisella Nige-rian-vierailulla.

Nigerian maine kauppa-kumppanina ja yritysten toi-mintaympäristönä on ollut huono. Toisaalta maassa on noin 150 miljoonaa asukasta, ja se on öljyn ja kaasun merkittävä tuottaja ja viejä. Talouskasvu öl-jyn ja kaasun ulkopuolisilla sek-toreilla oli noin kahdeksa pro-senttia ”taantumavuonna” 2009.

Matka antoi hyviä eväitä arvioida riskejä, asettaa vanhoja ennakkoluuloja kyseenalaiseksi sekä toisaalta luoda käsitys siitä, mitkä voisivat realistiset tavoit-teet olla tuleville vuosille.

Riittääkö vetoketjuperiaate?

Suomalais-hollantilainen kauppakilta nimitti suurlähettiläs Klaus Korhosen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajak-

seen helmikuussa. Nimitys vahvistaa suurlähetystön ja kauppa-killan hyvää yhteistyötä ja painottaa taloussuhteiden tärkeyttä.

Alankomaat on yksi Suomen tärkeimpiä kauppakump-paneita EU:ssa. Korhosen mielestä kehitettävää riittää muun muassa innovaatioihin ja ympäristöliiketoimintaan liittyväs-sä yhteistyössä. Kauppakilta perustettiin runsaat kaksikym-mentä vuotta sitten, ja siihen kuuluu noin sata yritystä mo-lemmista maista.

Korhosesta kunniapuheenjohtaja

Energia nousi tapaamis-ten aiheiden joukossa toistu-vasti esille. Vaikka maa on öl-jyn ja kaasun tuottaja, vallit-see suurimmassa osassa maata krooninen energiapula. Tilan-ne on luonut kysyntää erilai-sille energiansäästöteknologi-oille ja vaihtoehtoisille energia-muodoille alkaen jätteenpolton hyödyntämisestä. Rakennus-toiminta, tienrakennus, asun-torakentaminen ja erilaisten virastojen rakentaminen on myös vilkasta ja merkille pan-tavaa oli hyväkuntoinen ja run-sas rakennuskonekanta.

Vierailuun sisältyi Lago-sissa pidetty yritysseminaari, jossa löytyi runsaasti keskuste-lukumppaneita mukana olleille 14 yritykselle.

Viimeaikaiset uskonnol-liset levottomuudet, jotka ovat johtaneet useisiin satoihin kuolonuhreihin, ovat huoles-

tuttavia. Väestöstä noin 50 pro-senttia on muslimeja, 40 pro-senttia kristittyjä ja 10 prosent-tia animisteja.

Kaikessa hallinnossa hen-kilöiden uskontoryhmä ote-taan huomioon ja valta pyri-tään jakamaan täysin tasapuoli-sesti vetoketjuperiaatteella, vuo-ron perään molemmilta puolil-ta. Maan väkiluku ja monissa muissakin maissa vallitsevat us-konnolliset ja muut sisäiset jän-nitteet huomioon ottaen voi-si Nigerian sisäinen tasapaino-

tilanne olla hyvin paljon hei-kompikin ilman näitä vakavia yhteisiä ponnisteluja.

Yritysten toimintaympä-ristö Nigeriassa ei ilmeises-ti tule kovin nopeasti helpot-tumaan, mutta toisaalta valp-pautta ja harkintaa edellytetään toimittaessa monilla muillakin kehittyvillä markkinoilla.

Jukka SeppäläMetson sidosryhmäsuhteista ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja

Finlandia-talolla kohotettiin maljoja 60-vuotisten diplomaattisuhteiden kun-niaksi. Kunniavieraana oli varapresident-

ti Xi Jinping, jonka mittava yli 150 hen-gen yritysvaltuus-kunta osoitti, et-tä myös Suomi kiin-nostaa Kiinassa talo-udellisesti. Xin tieto-jen mukaan suoma-laisyrityksillä on Kii-nassa käynnissä 373 investointihanketta.

Hän toivoi, et-tä kiinalaisen horo-skoopin mukainen

tiikerin vuosi vauhdittaa suhteita edelleen ”tiikerin mahdilla ja rohkeudella”. Tiikeri symbolisoi rohkeutta ja pyrkimystä eteen-päin.

Kiina on erityisen kiinnostunut suo-malaisosaamisesta informaatio- ja kommu-nikaatiosektorilla sekä metsä-, kone- ja ym-päristöosaamisessa.

Juhlavuoden logossa yhdistyvät vesi ja jade

Suomen ja Kiinan dip-lomaattisuhteiden juh-lavuoden kunniaksi on myös valittu logo. Suun-nittelukilpailun voitti China Central Academy of Artsin opiskelija Jiang Lu.

– Halusin yhdistää toisiinsa suomalai-sen ja kiinalaisen kulttuurin keskeiset ele-mentit - veden ja jaden”, Jiang mainitsee.

Tunnuksessa vesi aaltoilee sinisen eri vivahteissa pyö-reän jaden ra-jaamana. Pyö-reä muoto ku-vastaa jatku-vuutta ja viittaa lukuun 60, joka on Kiinassa hy-vin merkityksel-linen.

Xi Jinping odottaa suhteilta uutta tiikerinloikkaa. Vasemmalla VNK:n valtiosihteeri Risto Volanen.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 1 0 • 39

Kun vierailin näissä kahdessa maassa, tulin useaan kertaan sanoneeksi, että Suomea on siunattu vaikeilla olosuhteil-

la. Tämä ajatus tuli mieleen kahdesta-kin syystä.

Yhtäältä öljyrikkauksilla on ollut haitallisia vaikutuksia molempien mai-den kehitykseen. Molempien talouselä-män rakenne on yksipuolinen. Vienti koostuu miltei pelkästään öljystä. Nige-rian osalta öljyn haitallinen vaikutus voi-daan todeta hyvin havainnollisesti, sillä maassa oli ennen öljyvarojen löytymis-tä varsin hyvin kehittynyttä teollisuus- ja maataloustuotantoa. Molemmat ovat vii-me vuosina ja vuosikymmeninä pikem-minkin taantuneet. Myös sosiaalisekto-rilla on kertoman mukaan menty taak-sepäin.

Öljyrikkaudet johtavat helposti sii-hen, että muun talouden kehittäminen laiminlyödään. Öljyntuotanto ja öljyte-ollisuus työllistävät vähän, ja niiden syn-nyttämä vauraus ei hevin leviä muuhun yhteiskuntaan. Erityisen omituinen on Nigerian tilanne, kun maassa kulutetaan muissa maissa valmistettuja öljytuotteita.

Vaikeiden olosuhteiden siunauksel-lisuus näkyy toisaalta Suomen kehityk-sessä. Kun meillä ei ole ollut öljyn kaltais-ta kansallisvarallisuutta, olemme kehittä-neet talouttamme monipuolisesti. Kylmä ilmasto, harva asutus ja haavoittuva luon-to ovat pakottaneet meidät kehittämään

Viimeisimpien vienninedistämismatkojeni kohdemaiden joukossa ovat olleet Kazakstan ja Nigeria. Maat ovat olosuhteiltaan hyvin erilaisia. Kazakstanissa on hyvin ankara talvi, Nigeriassa ilmasto on trooppisen kuuma ympäri vuoden. Molemmat maat tunnetaan runsaista öljy- ja kaasuvaroistaan, mutta niillä on runsaasti myös muita luonnonvaroja – sekä uusiutuvia että uusiutumattomia.

huipputeknologiaa esimerkiksi energian säästämiseksi, uusiutuvan energian tuot-tamiseksi ja ympäristön suojelemisek-si. Tätä teknologiaa voimme nyt myydä muihin maihin. Erityisen hyviä kohtei-ta ovat Kazakstanin ja Nigerian kaltaiset maat, joilla on öljyrahaa ja jotka pyrki-vät nyt sijoittamaan sitä hyödyntääkseen myös muita luonnonvarojaan.

Ministerin mietteet

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Monenlaista rikkautta

Molemmilla matkoilla oli mukana yrityksiä, jotka voivat tarjota huipputek-nologiaa myös öljyteollisuudelle. Kaspi-anmerelle tarvitaan muun muassa jään-murtajia ja muuta arktista teknologiaa, Nigeriaan muunlaista meriteollisuuden osaamista.

Suomalaiset yritykset voivat toimit-taa kaivoksiin koneita ja laitteita, joilla maaperän rikkauksia voidaan hyödyntää ympäristöä pilaamatta. Metsätalouden ja -teollisuuden osaamista tarvitaan mo-lemmissa maissa.

ICT -alalle on kehittynyt Nokian ja muiden suurten toimijoiden rinnal-le pienyrityksiä, jotka ovat lyömättömiä omalla kapealla alallaan. Energiatehok-kuudessa ja uusiutuvan energian tuotta-misessa yrityksemme ovat maailman va-lioita. Terveydenhuolto ja -opetusalojen tietotaitoa ja laitteita viedään jo moniin maihin.

Valtiovalta tukee yritysten vienti-ponnistuksia molemmissa maissa muu-toinkin kuin VKE -matkojen muodossa.

Astanaan perustettiin äskettäin suurlähetystö, jonka tärkein tehtävä on kaupallis-taloudellisten suhteiden kehit-täminen Suomen ja Kazakstanin välillä. Almatyssa on Finpron toimipiste.

Nigerian suurlähetystöä oltiin jos-sakin vaiheessa sulkemassa. Onneksi se päätettiin säilyttää. Nyt sitä on hyödyn-nettävä vientiponnistuksissa. Abujan lä-hetystön yhteyteen harkitaan myös Fin-pron projektitoimiston perustamista. Ni-geriasta käsin voidaan hoitaa laajemmin-kin Länsi-Afrikan aluetta.

Saadaksemme kansantaloutemme taas vahvaan kasvuun on sekä yritysten että valtiovallan tehostettava vientipon-nistuksiaan myös perinteisten markkina-alueiden ulkopuolella. Olosuhteet ovat usein haastavat, mutta suomalaiset pär-jäävät siinä missä muutkin tai jopa pa-remmin. Tästäkin saamme kiittää sitä, et-tä meitä on siunattu vaikeilla olosuhteilla.

Suomalaiset vientimiehet ja -naiset näyttävät menestyvän mitä erilaisimmis-sa olosuhteissa. Suomalaisesta sisustakin näyttää olevan usein hyötyä.

Paavo VäyrynenUlkomaankauppa- ja kehitysministeri