Kauppapolitiikka 5 / 2009

Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

5 0

9

Kohti uusia markkinoita

2 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 0 9

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaJari SinkariPuh. (09) 160 [email protected]

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 [email protected]

ToimitussihteeriHarri KilpiPuh. (09) 160 [email protected]

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKPekka Huhtaniemi, UM/KPOMerja Paavola, TEMMatti Rasimus, FinproJukka Seppälä, MetsoPetri Tuomi-Nikula, UM/VKOJari Sinkari, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Press Oy, PL 739, 00043 EDITAwww.edita.fi/press, puh. 020 450 00fax 020 450 2750Toimitusjohtaja Rita Jussila

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Press Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyKia KangasPuh. (09) 7738 [email protected]

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 [email protected]

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2009ISSN 0783-490X

Painosmäärä11 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

5/20

09

Toimitukselta: Jari Sinkari ............................................................... 3

Uudet markkinat

Mistä ne löytyvät? .......................................................................... 4

Aasiassa kasvaa miljardi uutta kuluttajaa ....................................... 6

Eurooppa: Metsä nähtävä puilta ................................................... 9

Lähi-itä ja Afrikka imevät investointitavaroita ............................. 12

Amerikat: Tyynenmeren rannikko nousee .................................. 15

Itä-Eurooppa: Ei vain tahdon asia ................................................ 16

Unelmien vientituote ................................................................... 18

Kolumni: Dan Steinbock .............................................................. 21

Expo 2010: Ei Sampo vaan Kirnu ................................................. 22

VKE-rahoitus: Vähemmällä enemmän vai vähemmän? ............. 26

Ponsse: Kun metsuri lähtee, metsäkone tulee ........................... 30

VKE-matka mittatikkuna .............................................................. 32

Lyhyesti ................................................................................... 34–38

Ministerin mietteet ...................................................................... 39

Suomen Pankin Pekka Sutela kehittää verrattoman vientituotteen.

Kan

ne

n k

uva

: K

uva

pö

rssi

/Ju

pit

eri

mag

es

18

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 0 9 • 3

Mitkä ovat loppuvuoden tunnel-mat erikoisaikakauslehdessä, joka määrittelee ydinsisällök-

seen kauppapolitiikan ja viennin edis-tämisen? Annus horribilis 2009:n aika-na vienti kutistui kolmanneksen. Jos tä-mä oli saldo, kannattaisiko Kauppapoli-tiikka-lehden jatkossa keskittyä ikebana-vinkkeihin?

Aloitetaan ”helpommasta”. Kauppa-poliittisen valppauden merkitys on kas-vanut. Kun kulutus on ulkoistettu val-tioille elvytyksen kautta, on samalla noussut kotimaisen tuotannon tukemi-seksi viritettävien vippaskonstien riski. Silmät pidetään auki. Tästä on ollut osoi-tuksena muun muassa kauppapoliittisen osaston johdolla tehty kaupanesteselvi-tys, jonka etenemistä ja julkaisua on seu-rattu lehdessä ja verkkosivulla. Aihepii-riin liittyvien WTO-neuvottelujen ja va-paakauppasopimusten saaga jatkuu ensi vuonnakin.

Entä viennin ja tuonnin edistä-minen? Jotkut pitävät käsitteitä yritys-ten kannalta vanhentuneina. Onhan fir-moilla paletissaan paljon muitakin ta-poja kansainvälistyä. Ne voivat partne-roitua, tehdä yritysostoja tai myydä val-mistuslisenssejä. Totta, mutta kansanta-louden tasolla kauppa-, palvelu- ja inves-tointivirtojen vertailuun ei ainakaan vie-lä ole löytynyt vientiä ja tuontia käyttö-kelpoisempia käsitteitä. Samaan hengen-vetoon voisi kysyä, onko makrotaloustie-de vanhentunut, vai pitäisikö alkaa tutkia vain ”mikroa”. Tuskinpa näinä keynesiläi-syyden aikoina. Viennin ja tuonnin edis-täminen ovat käypiä termejä luultavasti vielä pitkään.

Niin, se edistäminen lehden kaut-ta? Esitän vastakysymyksen. Onko sattu-nut silmään yritysjohtajaa, joka haastat-telussa kertoo perustaneensa yritysimpe-riunsa mediasta saadun vinkin pohjalle? Ei minullekaan. Viestimet eivät yrityksiä perusta, jos jätetään mediayritykset las-kuista. Media luo henkeä, tarjoaa näkö-kulmia, vaikuttaa asenteisiin, paikallistaa epäkohtia, on puhaltamassa kuplia, mut-ta myös niitä puhkomassa.

Kun inves-tointituotteiden vienti vielä pari vuotta sitten ve-ti BRIC-maihin ja muualle, tun-nelmat olivat valoisia. Merkittävää ulko-kauppaa pidettiin vahvuutena. Sen aja-teltiin sparraavan Suomea dynaamisek-si. Sen sijaan mannereurooppalaiset me-nettäisivät kilpailukykyään uusiin kasvu-keskuksiin verrattuna myydessään vain toisilleen patonkia ja paakkelssia. Nyt on sitten saatu sellaista sparrausta ja höyky-tystä, ettei pahemmasta väliä. Suomi on edelleen yksi vähiten sisämarkkinoita hyödyntävä EU-maa. Pitäisikö Eurooppa löytää uudelleen?

Tähän numeroon ei ole lainattu löy-töretkeilijäkuvastoa sattumalta. Euroo-pan lisäksi koko maailmaa katsotaan ”sil-lä silmällä”. UM:n alueosastot skannaavat mahdollisuuksia. Passia, hammasharjaa ja kompassia tarvitaan. Ministeri Paa-vo Väyrynen rohkaisee entistä useampia pk-yrityksiä mukaan VKE-matkoille en-si vuonna.

Kannattaa myös muistaa Shanghain maailmannäyttely. Vääräleukojen mu-kaan valtio on aina myöhässä, ripottelee resurssejaan sinne tänne ja pelaa vajaalla pakalla tai napeilla. Tässä on toisin. TEM pani Expo-projektiin hulppeat kymme-nen miljoonaa euroa. Useat suomalais-toimijat puhaltavat kaupungissa yhteen hiileen. Ministereitä on menossa paikal-le roppakaupalla, joten valtiollista vipu-voimaa on yritysten käytössä yllin kyllin. Kiinassa tällä kattauksella on merkitys-tä. Kyse on Suomen oloissa jättimäisestä vienninedistämispanostuksesta strategi-sesti merkittävään maahan. On yrityksis-tä kiinni, miten ne sen hyödyntävät.

Ai niin, ne tunnelmat. Luonnollisesti hy-vät. Ensi vuosi on parempi. Sen on pak-ko olla.

Jari SinkariPäätoimittaja

Passi, hammasharja ja kompassi

Toimitukselta

22Maailmannäyttelyn

hyödyt kannattaa kotiuttaa.

26Miten käy

VKE-rahoituksen? TEM, Tekes, Finpro ja Fintra vastaavat.


Mistä


SUudet markkinat

Ku

va:

Ku

vap

örs

si /

Jup

ite

rim

age

s

Mistä ne löytyvät?

eminaari toisensa jälkeen pohtii kasvun

ihmettä: missä ja milloin?

Kun talouskasvu x-markkinoilla alkaa,

heijastuu se aikanaan Suomen y-sektorille

kysynnän kasvuna, joka puolestaan…

Jos merkittävä osa arvoketjuista on

murtunut, joutuvat suomalaisyritykset

suunnistamaan kokonaan uudessa

ympäristössä.

Ulkoministeriön alueosastot siivilöivät

tietoa edustustoista, jotka tarkkailevat

viiden mantereen poliittis-taloudellista

kehitystä.

Kysyimme niiltä, näkyykö kaukoputkel-

la markkinoita, jotka jäisivät valtajulkisuu-

den katveeseen.

Vastaukset ovat seuraavilla sivuilla.


Ku

va:

Ku

vap

örs

si /

Jup

ite

rim

age

s

Aasia

Aasian-Tyynenmeren alue toi-mi maailmantalouden tärkeä-nä dynamona jo ennen talous-kriisiä. Yhdysvaltain ja Kiinan

välinen tavaroita ja rahaa yli Tyynenme-ren pumppaava talouskone vastasi huo-mattavasta osasta maailmankaupan kas-vua – ja finanssikriisin valossa myös vaa-ralliseksi osoittautuneesta epätasapai-nosta, jonka seuraamukset ovat ulottu-neet reaalitalouteen lähes kaikkialla maa-ilmassa.

Vaikka mantereen keskeisten mai-den reaalitalous kärsi, ja Aasiassakin jou-duttiin turvautumaan merkittäviin elvy-tystoimiin, monien maiden talouskas-vuun kriisi vaikutti yllättävän vähän. Erot maittain ovat olleet suuria.

Kiina tavoittelee kuluvalle vuodel-le kahdeksan prosentin kasvua, ja koti-markkinoihin nojautuva Indonesia on selvinnyt monia vähemmällä. Vastaavasti vientivetoiset taloudet Etelä-Korea ja Ja-pani kärsivät tuntuvasti viennin romah-dettua ja valuutan vahvistuttua. Toisaal-ta jo loppuvuodesta 2009 monet hyöty-

Indonesia, Vietnam ja Intia nousevat. Kannattaisiko

Aasian valloittamiseksi kaivaa naftaliinista vanha

projektivientiosaaminen yritysliittoutumin?

vät erityisesti Kiinan kasvun tuomasta vetoavusta.

Nyt Aasia toimii entistä tärkeämpä-nä veturina, joka auttaa maailmantalout-ta nousemaan kriisistä. Sen painoar-vo maailmantaloudessa on entisestään noussut.

Maanosassa sijaitsevat maailman toiseksi ja kolmanneksi suurimmat talou-det Japani ja Kiina, ja sieltä löytyvät kor-keimmat talouden kasvuluvut. Eräiden arvioiden mukaan Aasiassa tulee seuraa-vien kymmenen vuoden aikana olemaan lähes miljardi uutta kuluttajaa. Infra-struktuuriin odotetaan samalla ajanjak-solla panostuksia satojen miljardien dol-larien edestä vuosittain.

Lisäksi Aasia nostaa määrätietoises-ti osaamistaan. Merkittävien aasialaisyri-tysten määrä kasvaa, alueen maiden in-vestointikyky kasvaa, miljoonia uusia insinöörejä koulutetaan, ja maanosaan nousee uusia osaamiskeskuksia. Suoma-laisyritysten kannattaa olla kiinnostunei-ta. Mahdollisuudet kasvavat, mutta sa-malla kilpailu kiristyy.

Tulevaisuus ei näy tilastoista

Kiina on tällä hetkellä suomalaisyrityk-sille Venäjää tärkeämpi investointikoh-de. Sen asema Suomen talouskumppani-na vahvistuu jatkossa. Kannattaa silti kar-toittaa mahdollisuuksia muuallakin.

Maailman 15 suurimmasta taloudes-ta peräti viisi sijaitsee Aasiassa – Austra-lia mukaan luettuna – neljä Amerikkojen alueella, kaksi Pohjois-Amerikassa ja kak-si Latinalaisessa Amerikassa ja viisi länti-sessä Euroopassa. Iso osa näistä talouksis-ta on kehittyneitä, voimakkaasti kilpailtuja markkinoita. Aasiassa erityisesti Japani ja

Aasiassa kasvaa miljardi uutta kuluttajaa


Etelä-Korea ovat maailmanlaajuisessa mit-takaavassakin keskeisiä innovaatiomaita.

Sen sijaan tilastot eivät kerro tulevai-suudesta. Juuri Aasiasta löytyy poikkeuk-sellisen paljon maita, joiden potentiaali on merkittävä.

Indonesia on väkiluvultaan yksi maailman suurimpia maita. Sen demo-kratia on vankistunut ja talous vankassa kasvussa. Maan ongelmana on kotimark-kinavetoisuudesta johtuva taipumus pro-tektionismiin, mutta vienti- ja investoin-tikohteena se on suurien mahdollisuuk-sien maa. Vietnam, suomalaisen kehitys-

yhteistyön menestystarina, on vauhdik-kaasti kehittyvä ja avautuva talous.

Etelä-Aasian jättivaltio Intia on kauppakumppanina yhä kokoonsa näh-den verrattain pieni mutta investointi-kohteena jo suuri. Kansainvälinen talous-kriisi vahingoitti Intiaa, mutta tulevai-suus näyttää jo paremmalta. Vaikka In-tia on maailman suurin demokratia, se alkoi avata talouttaan vasta 1990-luvulla, huomattavasti Kiinaa myöhemmin ja on edelleen Kiinaa köyhempi.

Mutta Intian potentiaali on valtava, ja koulutettu nuori väestö, halvat kustan-

nukset ja kasvavat markkinat tekevät In-tiasta kiinnostavan sijoitus- ja vientikoh-teen pitkälle tulevaisuuteen. Maan uusi hallitus aikoo investoida lähivuosina sa-tojen miljoonien dollarien arvosta maan perusrakenteisiin.

Uutena sektorina Intiassa avautuu siviiliydinenergiasektori, kun Yhdys-vallat ja Intia saivat sovittua yhteistyös-tä tällä alalla ja kansainvälinen yhteistyö-ryhmä hyväksyi Intiaa koskevan poik-keuksen. Alustavat kartoitukset osoitta-vat, että myös suomalaisyritysten parissa on kiinnostusta osallistua alan hankkei-

Mahdollisuudet kasvavat, mutta samalla kilpailu

kiristyy.


Aasia

siin Intiassa, etupäässä suunnittelupalve-luja, ydinturvallisuusasiantuntemusta tai alihankintoja tarjoten.

Projektiviennillä skaala sopivammaksi?

Toiminta aasialaisissa jättivaltioissa tarjo-aa suuria mahdollisuuksia – joskus liian suuria suomalaisyritysten toteutettavak-si. Esimerkiksi Kiina ja Intia panostavat infra struktuuriin määrätietoisesti, ja et-sivät ulkomaisia partnereita suunnitteli-joiksi ja toteuttajiksi. Jättihankkeet voivat olla liian suuri pala suomalaisyrityksille, jos ne toimivat yksin.

Onkin syytä kysyä eikö olisi tarvet-ta vahvistaa vanhaa kunnon projektivien-tiä, jossa suomalaiset yritykset yhdistävät resurssejaan ja toteuttavat suurhankkeita yhteistyönä?

Tämä onnistui vuosikymmeniä sit-ten entisessä Neuvostoliitossa ja Irakissa, ja melko samalla tavalla ollaan nyt liik-keellä Venäjällä Sotshin olympiahank-keessa. Samaa lähestymistapaa pk- ja suuryritykset voisivat jossakin muodos-sa soveltaa kaukaisempiinkin vientihank-keisiin.

Yritysten aloitteellisuus ja etunoja on tässä tarpeen, viranomaistukea ja -työn-töä annetaan mielellään niillä keinoilla, joita on käytettävissämme.

Suomen viennin suuri teema on cleantech, vihreä teknologia. Alan osaa-minen on kysyttyä kaikkialla maailmassa, ei vähiten Aasiassa ja Latinalaisessa Ame-rikassa. Sektori tarjoaisi suomalaisille yri-tyksille huomattavaa kasvupohjaa ulko-mailla. Kaikelle vihreälle on kysyntää, ai-na puhtaan energian tuotannosta ja ener-giatehokkuudesta vesien- ja jätteiden kä-sittelyyn sekä erilaisiin toimenpiteisiin il-mastonmuutokseen sopeuduttaessa.

Laajamittainenkin vientitoiminta olisi tällä alueella mahdollista, mutta se edellyttäisi panostamista osaamiseen ja varsinkin pienempien toimijoiden voimi-en yhdistämistä sekä tehokasta markki-nointia. Ala on jo nyt kilpailtu, ja kilpai-lu tiivistyy: sama sektori, joka on nous-sut viennin suoranaiseksi bränditeemaksi

meillä, on keksitty muuallakin, ja lukuisat maat ja yritykset mainostavat itseään juu-ri tämän alan osaajana.

Nykyistä paljon suurempikin suo-malaispanostus olisi tervetullutta, sillä kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Esimerkiksi energiatehokkuutta koskevista ratkaisuis-ta on Suomessa kertynyt kokemusta aina 1970-luvun öljykriisistä lähtien.

Amerikan ja Aasian osasto on jär-jestänyt viime vuosina useita tilaisuuk-sia, joissa on yhdessä Suomen Aasiassa toimivien suurlähettiläiden kanssa poh-dittu Suomen menestyksen eväitä, ja ky-symystä, miten Suomen suurlähetystöt ja muut edustustot voivat entistä tehok-kaammin tukea suomalaisyritysten vien-tiä ja investointeja. Mukana pohdinnois-sa on myös ollut maamme innovaatiopo-litiikasta vastaavia keskeisiä tahoja.

Yhtenä johtopäätöksenä on joka ker-ran ollut se, että erityisen tärkeää on ke-hittää niche-osaamista: syvällistä osaa-mista jollakin sellaisella, kapeallakin sek-torilla, jolla on mahdollista saavuttaa etu-

Edustustot käytettävissäSuomella on Amerikan ja Aasian mantereilla suurlähetystöjä ja pääkonsulinvirastoja yhteensä 29 kappaletta: Aasiassa 18, Pohjois-Amerikassa neljä ja Latinalaisessa Amerikassa seitsemän. Edustus-tot ovat yritysten käytettävissä erilaisia arvovaltapalveluja ja viran-omaistukea antamalla tai esimerkiksi promootiotapahtumia järjes-tettäessä. Finpron tehtävänä on huolehtia yritysten konkreettisis-ta toimeksiannoista.

Suomen edustustot toimivat useissa sellaisissa pääkaupungeis-sa, joissa Finpro ei ole suoraan läsnä. Näissä asemapaikoissa edus-tuston rooli on vieläkin keskeisempi. Kaikki Amerikkojen ja Aasian edustustomme voivat olla avuksi. Suomen nykyisessä taloustilan-teessa ja viennin takkuillessa edustustot on valjastettu tekemään entistä enemmän työtä suomalaistoimijoiden hyväksi.

Elina Kalkku

matkaa muihin. Etumatkan ylläpitämi-nen edellyttää innovaatiokykyä, eikä ky-se suinkaan ole välttämättä Nokia-mitta-kaavasta.

Viennin pienimuotoisemmat me-nestystarinat osoittavat, että vähinkin re-surssein tehdyt, joskus hieman erikoiset-kin keksinnöt ovat riittävien kansainvä-listen markkinoiden avulla tuoneet tar-peellisen tuloksen yritteliäille pk-yrityk-sille.

Vaikka Suomi on päihittänyt esimer-kiksi Ruotsin patentoitujen keksintöjen määrässä, keksintöjen markkinointi ei ole edelleenkään suomalaisessa vaatimat-tomuutta arvostavassa kulttuurissa suu-ri vahvuus. Vaurastuvissa Aasian maissa kysyntää kuitenkin riittäisi.

Elina KalkkuAmerikan ja Aasian osaston päällikkö

Ku

va:

Han

na

Ova

skai

ne

n


Ku

va:

Ku

vap

örs

si /

Jup

ite

rim

age

s

Eurooppa

Suomen vienninedistämisessä on viime vuosina pantu tehovaih-de päälle kaukomaiden kasvu-markkinoilla. Katseet on perus-

tellusti kiinnitetty Kiinan, Intian, Brasili-an ja Turkin kaltaisiin nouseviin talouk–siin, joita kansainvälinen taloustaantu-makaan ei tunnu pahemmin runnelleen.

Suomella ei ole varaa valita kauko- tai lähimarkkinoiden välillä. On toimittava molemmilla.

Pk-yritysten on löydettävä Eurooppa uudelleen.

Viennin laajentamiseen on järjestelmälli-sesti panostettu myös itänaapurimme Ve-näjän markkinoilla, jotka kuitenkin ovat kärsineet kysynnän laskusta.

EU-maat Saksa, Ruotsi, Britannia, Alankomaat ja Ranska ovat säilyttäneet paikkansa kauppakumppaniemme kärki-joukossa. Vuonna 2008 Suomen viennis-

tä 56 prosenttia oli sisäkauppaa eli suun-tautui euroalueelle ja muihin EU-mai-hin. Esimerkiksi Alankomailla sisäkau-pan osuus viennistä oli lähes 80 ja Tans-kalla 70 prosenttia.

Tärkein syy EU:n osuuden pienuu-teen Suomen ulkomaankaupassa on Ve-näjän suuri merkitys. Lama on koetellut

Metsä nähtävä puilta

Vuonna 2008 Suomen viennistä

56 prosenttia oli EU-sisäkauppaa.


Eurooppa

EU-maita pahemmin kuin kaukomaita. Vientimme kasvupotentiaali nähdään pi-temmän päälle yhä vahvemmin EU-Eu-roopan ulkopuolella.

On paikallaan pohtia, onko vienti-potentiaalimme sisämarkkina-alueelle täysin hyödynnetty, vaikka volyymit suu-rilta näyttävätkin. Voisimmeko tehdä jo-

tain paremmin lisätäksemme vientiä EU-alueelle, joka on erityisesti pk-yrityksille helpommin saavutettavissa kuin kulttuu-riltaan vieraammat kaukomaat?

Sisämarkkinat turvattava taantumassakin

EU tulisi viejän silmin nähdä kuin metsä puilta. Tärkeiden yksittäisten kohdemai-den rinnalla EU yhdessä Euroopan ta-lousalueen ETAn kanssa muodostaa 500 miljoonan ihmisen jättimarkkinat. Si-sä- eli yhteismarkkinat ovat 2012 toimi-neet 20 vuotta, ja tänä aikana syventyneet yhteisellä markkinalainsäädännöllä, yh-teisellä ulkoisella kauppapolitiikalla, yh-teisvaluutalla 16 EU-maassa ja viimeksi yhteisellä maksualueella. Sisämarkkinat ovat EU-integraation kova ydin.

Vientiriippuvaisena maana Suomen on välttämätöntä turvata toimivien sisä-markkinoiden ja niiden neljän vapauden säilyminen protektionismia, tukiaispoli-tiikkaa ja muunlaisia kilpailua vääristäviä kansallisia suojatoimia vastaan, joita val-litseva taloustaantuma ruokkii. Euroopan komission tulee olla vahva ja tiukka, jot-ta yhtäläiset pelisäännöt pätevät koko si-sämarkkina-alueella.

Ennen taantumaa oli kasvu pitkään voimakkainta uusissa jäsenmaissa, mutta myös ydin-Euroopan reuna-alueilla ku-ten Espanjassa, Irlannissa sekä Ruotsis-sa ja Suomessa. Taantuma tuntuu kurit-tavan juuri näitä maita kaikkein rankim-min, ja erityisesti Itämeren piiri Venä-jä mukaan luettuna kokee talouksien su-pistumisen ja rakennemuutokset ankara-na. Kun Baltian maissa kasvu pari vuotta sitten oli huikeinta Latviassa, on pudotus-kin ollut siellä syvin ja talouden tila nyt hyvin huolestuttava.

Laajempi tilanne ei ole näin yksioi-koinen. Itämeren piirissä pysynee Puo-lan talouskasvu tänäkin vuonna niukas-ti positiivisena. Myös sen naapurimaissa Tshekissä ja Slovakiassa nähdään jo nou-sun merkkejä. Puolan itäinen naapuri Valko-Venäjä on avaamassa markkinoi-taan. Tässä on yksi suunta, Suomesta suo-raan etelään vain 1,5 tunnin lentomatkan päässä, joka ansaitsisi ”kivien kääntämi-sen” vientimme lisäämiseksi.

Yritykset saatava puhaltamaan yhteen hiileen...

Yksittäin toimien suomalaiset pk-yritykset voivat jäädä näkymättömik-si, mutta yhteen hiileen puhaltamalla nostetaan huomioarvoa. Mitta-kaavaetujen ja kriittisen massan saavuttamiseksi yritysten tulisi muodos-taa hankeyhteenliittymiä, vientirenkaita, klustereita tai muutoin yhdis-tää voimansa.

Tärkeillä teemamessuilla tulisi tähdätä näkyvyyteen esimerkiksi suo-malaisten yhteisosastojen muodossa. Kun sellainen onnistuu Berliinin Grüne Woche -ruokamessuilla, tulisi vastaavan luonnistua Berliinistä 200 kilometriä itään sijaitsevan Poznanin vuosittaisilla ympäristöteknologian Poleko-messuillakin, joita pidetään itäisen Keski-Euroopan suurimpina.

Vienninedistämispalveluihimme tulisi sisällyttää maksuttomana sellai-nen ulottuvuus, joissa toimialan tai hankkeen kannalta relevantteja yri-tyksiä saatetaan pelaamaan yhteen ja saadaan näin volyymia. Jos suo-malaisyritysten voimavarat eivät riitä isojen hankkeiden voittamiseen, ei alihankintaakaan pitäisi kavahtaa.

Kun yritykset voimansa yhdistämällä saavat perusnäkyvyyden, voi-daan sitä entisestään tehostaa ministeriemme tuella. Ulkomaankauppa-ministeri, elinkeinoministeri tai elintarvikevientimme osalta maatalous-ministeri voi antaa arvokkaan panoksen ja lisätuen suomalaiselle messu-osastolle tai yritysten muulle yhteisesiintymiselle.

Sisämarkkina-alueella eivät välttämättä toimi ministerivetoiset laajat yritysvaltuuskunnat. Temaattisesti rajatut, terävän kärjen markkinointi-is-kut ministerin johdolla purevat paremmin.

...samoin VKE-toimijatVKE-menetelmiämme ja -toimijoitamme tulisikin tarkastella kriittisesti siitä lähtökohdasta, miten ne mahdollisimman tehokkaasti ja johdon-mukaisesti voisivat edistää pk-yritysten verkottumista ja toisaalta konk-reettisesti auttaa erilaisten EU:n sisämarkkinaviennin tukitoimien hyö-dyntämisessä muun muassa byrokratiaa madaltamalla ja hakumenetel-miä yksinkertaistamalla.

VKE sisämarkkinoilla vaatii toisenlaisen painotuksen kuin kauko-markkinoilla. Oppia voidaan ottaa läheisten kauppakansojen kuten ruotsalaisten ja hollantilaisten malleista ja käytännöistä. Kaupankäynti-hän hyödyttää molempia osapuolia, ja EU:n sisämarkkinat tarjoavat hy-vän kentän myös näkyvyyttä ja volyymia kasvattaviin kumppanuuksiin, joiden avulla voidaan suunnata vaikka kauemmaksikin.

Ari Tasanen


Kotimarkkinoiden ensi portaan laajennus

Vaikka sisämarkkinatkin voidaan nähdä kotimarkkinoina, edustaa Itämeren piiri suomalaisten viejien kannalta kotimark-kinoiden ensi portaan laajennusta, jossa kynnys erityisesti pk-yrityksille on ma-talin.

Itämeren talousalueen kehittyminen sai vauhtia EU:n laajentumisesta vuon-na 2004, ja sen syventämiseen luo uusia puitteita ja kannusteita EU:n Itämeren alueen strategiasta. Jopa Alankomaat ja etenkin sen pohjoisosa katsoo kuuluvan-sa Itämeren piiriin, ja maan yritykset ha-kevat aktiivisesti partnereita alueella.

Mikäli EU:n ja Venäjän suhteiden kemia kehittyy myönteisesti ja Venäjä sen seurauksena sitoutuu kansainvälisen kaupan pelisääntöihin WTO-jäsenyyden muodossa, hyötyisi Itämeren piiri suo-raan Venäjän markkinoiden avautumisen ja kasvun luomasta synergiasta.

Kuvaavaa painopisteidemme verk-kaiselle siirtymälle on, että Puola vasta viime vuonna nousi Viron ohi kauppa-kumppaniemme joukossa. Puola on vä-estöltään Viroa 30 kertaa suurempi ja si-jaitsee Itämeren rannalla sekin.

Puolassa rakennetaan EU-rahalla

EU:n vuosien 2004 ja 2007 laajentumisi-en vuoksi vallitsee sisämarkkinoilla alu-eittain merkittäviä vauraus- ja kehitys-eroja, joita unioni tasoittaa laaja-alaisel-la koheesiopolitiikalla. Se tähtää kehitys-kuilujen supistamiseen ja edistää proses-sia, jossa uudet jäsenmaat vähitellen ku-rovat kiinni kehityseroa.

Koheesiopolitiikan puitteissa EU ja-kaa rahoituskaudella 2007–2013 alue- ja rakennetukea 347 miljardia euroa, josta yli puolet vuosina 2004 ja 2007 liittyneille maille. Yksin Puolan osuus tästä kohee-siotukien 178 miljardin euron potista on vajaat 38 prosenttia eli 67 miljardia euroa. Kun tähän lisätään kansallinen rahoitus 12 miljardia euroa ja yksityisten yritysten suunniteltu osuus reilut kuusi miljardia euroa, kokonaissumma kohoaa 85,6 mil-jardiin euroon.

EU:n alue- ja rakennetuista suurin osa ohjautuu konkreettisiin hankkeisiin,

koska uusissa jäsenmaissa rakennettavaa ja korjattavaa on paljon.

EU:n Puolalle myöntämistä varois-ta on suunniteltu käytettäväksi infrastruk-tuuri- ja ympäristöohjelmaan lähes 28 mil-jardia euroa. Merkittäviä mahdollisuuksia luovat myös Puolan alueiden hallinnoimat ohjelmat, joihin on allokoitu 16,6 miljar-dia euroa. Nämäkin ohjelmat pitävät sisäl-lään infrastruktuurin parantamista.

Puolassa ja Ukrainassa 2012 jär-jestettäviä jalkapallon EM-kisoja var-ten käynnistetyt suuret rakennushank-keet vauhdittavat ja aikaistavat näiden rahojen käyttöä sekä kiihdyttävät yleis-tä investointitoimintaa. Lisäksi Puo-la on viime vuosina kyennyt houkutta-

maan miljardikaupalla ulkomaisia in-vestointeja.

Suomalaisten yritysten tulee luon-nollisesti päästä nykyistä paremmin kiin-ni tämän massiivisen tulonsiirron ansi-osta avautuviin ja kilpailutettaviin infra-struktuurihankkeisiin liikenne-, ympäris-tö-, energiainvestoinneissa, muussa raken-tamisessa ja aluekehityksessä – niin suun-nittelussa, toteutuksessa kuin tekniikka- ja laitetoimituksissakin.

Ari TasanenLähetystöneuvosEurooppa-osasto

EU:n sisäkaupan osuus Suomessa pieni

Sisäkaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta on selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2007 EU-maiden kokonaiskauppavaih-dossa vain Ison-Britannian, Italian, Bulgarian ja Kreikan ulkomaankau-passa EU:n osuus oli pienempi kuin Suomessa. Suurimmillaan – 80 pro-sentin tuntumassa – EU:n osuus oli Tshekin, Slovakian ja Luxemburgin kokonaiskauppavaihdossa.

Sama kehitys jatkui vuonna 2008. Viennissä vain Maltalla sisäkaupan osuus oli pienempi kuin Suomella. Tuonnissa Suomen lukuja pienempi sisäkaupan osuus oli Alankomailla, Isolla-Britannialla, Italialla, Bulgarial-la ja Liettualla.

Tärkein syy EU:n osuuden pienuuteen Suomen ulkomaankaupassa on Venäjän suuri merkitys. Suomi on toisaalta hyvin riippuvainen EU:n ulkopuolisista energia- ja raaka-ainetoimituksista, toisaalta Venäjällä on hyvin suuri merkitys Suomen viennissä.

Suomeen tuotujen ja täältä edelleen Venäjälle jälleenvietyjen kesto-kulutustavaroiden, muun muassa autojen, elektroniikan ja kodinkonei-den, osuus Suomen koko viennistä Venäjälle on ollut viime vuosina 30 prosentin paikkeilla.

Jälleenviennin ja energian tuonnin ansiosta Venäjä on hyvin tasaväki-sesti Saksan rinnalla Suomen tärkeintä kauppakumppania laskettaessa. Useimmilla muilla EU-mailla ei ole suhteelliselta merkitykseltään vastaa-vantasoista EU:n ulkopuolista kauppakumppania.

Matti HeiniemitulliylitarkastajaTullihallitus, tilastoyksikkö

Ku

va:

Han

na

Ova

skai

ne

n


Lähi-itä ja Afrikka

Potentiaalia on todella paljon, eikä kysynnän vakiintuminen

ole lähellä.


Lähi-itä ja Afrikka imevät investointitavaroitaKulttuurituntemusta, pitkäjänteisyyttä ja iskunkestävyyttä

suhdannevaihteluihin tarvitaan. Vienti Pohjois-Afrikkaan

on kasvanut talouskriisistä huolimatta.

Vuoden 2008 kokonaisvien-ti Lähi-itään ja Afrikkaan oli noin neljä miljardia euroa, josta ylijäämää oli 3,2 miljar-

dia. Tämä vastasi Suomen koko kauppa-taseen ylijäämää viime vuonna. Tärkeim-mät vientimaat ovat Saudi-Arabia, Yh-distyneet Arabiemiraatit ja Etelä-Afrikka. Kaksi ensiksi mainittua ovat Suomen nel-jänneksi ja viidenneksi suurimmat vienti-

maat Euroopan ulkopuolella. Kaikki kol-me tulevat säilymään aivan keskeisinä vientimarkkinoina Suomelle.

Maailmantalouden kriisi on heijas-tunut tällekin alueelle, joskin Afrikkaan luonnollisesti enemmän kuin Lähi-itään. Myös vientimme on kärsinyt. Mielen-kiintoista on kuitenkin, että Pohjois-Af-rikan Maghreb-maihin menevä Suomen vienti on jatkanut kasvuaan taloustilan-

teesta huolimatta. Maghreb tuleekin var-masti jatkossakin olemaan todella tärkeä uusi vientialue Egyptin rinnalla.

Kun maailmantalous lähtee uudel-leen kasvuun, ovat Lähi-idän ja Afrikan markkinat varmasti niitä, joihin suoma-laisten viejien kannattaa paneutua entistä huolellisemmin. Ne ovat tosin keskenään hyvin erityyppisiä. Lähi-idässä ei ole os-tovoimasta puutetta. Afrikan manner

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s


Lähi-itä ja Afrikka

taas jakaantuu kahteen toisistaan huo-mattavasti eroavaan alueeseen, Pohjois-Afrikkaan ja Saharan eteläpuoliseen Af-rikkaan, jossa puolestaan Etelä-Afrikka on oma lukunsa.

Irak ja Libya avautumassa

Lähi-idän ja Afrikan talouskasvu on ol-lut viime vuosina maailmantalouden kes-kiarvoa korkeampaa, ja tulee luultavas-ti olemaan laman jälkeenkin. Potentiaalia on todella paljon, eikä kysynnän vakiin-tuminen ole lähellä. Muutamia erityisen tärkeitä markkinoita on lisäksi juuri avau-tumassa, kuten vaikkapa Irak ja Libya.

Lähi-idässä ja Afrikassa molemmis-sa investoidaan voimakkaasti. Varsinkin infrastruktuuria – satamia, teitä, lento-kenttiä ja kommunikaatioverkostoja – ra-kennetaan. Afrikka on suuri raaka-ainei-den ja metallien tuottaja, ja näillekin sek-toreille eli kaivostoimintaan kysytään ko-neita, laitteita ja teknologista osaamis-ta aloilla, joilla Suomella on tarjottavaa. Koneet ja laitteet sekä korkea teknolo-gia varsinkin Lähi-idässä ovatkin Suo-men päävientituotteita, ja tulevat sellaisi-na säilymään.

Suurista raaka-ainetuottajista mai-nittakoon Angola, Kongon demokraatti-nen tasavalta ja Nigeria. Mutta myös pie-nemmät ovat tärkeitä, kuten vaikkapa Namibia, jossa on globaalistikin merkit-tävää kaivostoimintaa.

Energiasektoria ei pidä unohtaa. Ym-päristön huomioivassa energiantuotan-nossa ja uusiutuvat energian kehittämi-sessä suomalaisilla yrityksillä on tarjot-tavaa niin Lähi-itään kuin Afrikkaankin. Myös vesihuolto on molemmilla alueilla kriittinen kysymys, ja suomalaisella osaa-misella ja tuotteilla on varmasti kysyntää. Ilmastoteknologialle tulee olemaan koko alueella monipuolista käyttöä.

Sekä Lähi-idässä että Afrikassa tär-keimmät vientimahdollisuudet löyty-

vät investointituotteista. Kuten on näh-ty, tämä tarkoittaa myös tiettyä suhdan-neherkkyyttä – sille ei voi mitään. Mutta samalla pitkäjänteinen toiminta on olen-naista hyvien asiakassuhteiden ja tuottei-den maineen vakiinnuttamiseksi.

Kun suhdanteet kohentuvat, on tär-keä olla hyvissä ajoin liikkeellä. Niin Lä-hi-idän kuin Afrikankin markkinoilla täytyy ottaa huomioon maiden kulttuu-ri sekä yhteiskunnan rakenteiden luonne ja kehitysaste. Tietynlainen segmentointi on tässäkin mielessä tärkeää.

Varsinkin Afrikassa on saavutettu parhaita tuloksia, kun investointihyödyk-keiden viennissä on ollut sillä tavalla ko-konaisvaltaista otetta, että investointeja tukevan infrastruktuurin heikkoudet on huomioitu tuotepaketissa ja siihen liitty-neissä palveluissa. Viejän kannattaa miet-tiä, mikä on ostajan ongelma, johon hän tuotetta tai palvelua etsii. Usein kannattaa myydä ratkaisua, eikä pelkästään konetta

tai laitetta. Olisikin hyvä tuoda esille suo-malaisten yritysten roolia investointeihin liittyvän teknologian ja palvelujen toimit-tajana.

Yleisemminkin ottaen Afrikan ja Lä-hi-idän kasvavilla markkinoilla ei vält-tämättä olla yhtä tietoisia suomalaisesta osaamisesta koko laajuudessaan kuin pe-rinteisten kauppakumppaniemme piirissä.

Monissa Afrikan maissa rahoite-taan etenkin infrastruktuuri-investoin-teja kansainvälisellä kehitysrahoituksel-la. Aktiivinen vientimarkkinointi edellyt-tääkin yhtäältä varsinkin suurimpien ke-hitysrahoituslaitosten toimintatapojen ja menettelyjen tuntemusta, ja toisaalta ak-tiivisuutta niiden suuntaan omien tuot-teiden ja tuotepakettien esittelyssä. Refe-renssit ovat tärkeitä.

Kirsti KauppiAfrikan ja Lähi-idän osaston päällikkö

Ku

va:

Han

na

Ova

skai

ne

n

Suomeen suuntautuvat vierailut hyödynnetään

Afrikan ja Lähi-idän osasto pohtii aktiivisesti yhteistyössä alueen edustustojen kanssa vienninedistämisen mahdollisuuksia. Finpron kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä varsinkin vienninedistämismat-kojen toteuttamisessa. Ne ovat Lähi-idän ja Afrikan alueella hyvin käyttökelpoinen väline.

Vienninedistämistoiminnan pitkäjänteisyyttä pyritään paranta-maan muun muassa niin, että hyödyntäisimme myös Suomeen suuntautuvia vierailuja paremmin, jotta Afrikan päättäjiä tutustu-tettaisiin suomalaisyrityksiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kirsti Kauppi


Ku

va:

Ku

vap

örs

si /

Jup

ite

rim

age

s

Amerikat

Amerikkojen taloutta hallitsee kriisistä huolimatta jättitalo-us Yhdysvallat, joka muodos-taa naapurimailleen suurim-

man vientikohteen. Yhdysvaltain talou-den todellinen vaikutus kansainväliseen ja Suomen talouteen oli otettu itsestään-selvyytenä, kunnes finanssi- ja talouskrii-si antoi muistutuksen maailman ylivoi-maisesti suurimman talouden merkityk-sestä – tällä kertaa hieman epämiellyttä-vällä tavalla.

Suomelle Yhdysvallat on suurin Eu-roopan ulkopuolinen vientimaa, ja ennen talouskriisiä vientimme Yhdysvaltoihin oli kaksinkertainen verrattuna vaikkapa Kiinan-vientiimme.

Yhdysvallat on innovaatiotoiminnan keskeinen dynamo, joka on hyödyttänyt suomalaista yhteiskuntaa ja taloutta mo-nin tavoin. Varsinkin Kalifornia ja länsi-rannikko ovat Suomesta katsottuna kau-kana, mutta innovaatiotoiminnan kan-nalta alue on tärkeä. Toisaalta Yhdysval-lat on kehittynyt ja saturoitu vientimark-

Tyynenmeren rannikko nousee

Amerikkalaista riskipääomaa kaivattaisiin Suomeen.

Vienti Latinalaiseen Amerikkaan ei laskenut kriisissä.

kina, jossa uusien avausten teko vaatii paljon työtä. Vastaavasti amerikkalaisin-vestoinnit olisivat tervetulleita Suomeen; jostain syystä Suomi on selvästi Ruotsin jäljessä tässä suhteessa.

Erityisen toivottavia olisivat riski-pääomainvestoinnit suomalaisyrityksiin. Yhdysvallat ja toinen Pohjois-Amerikan merkittävä talous Kanada tarjoavat va-kiintuneissa oloissa mahdollisuuksia, joi-ta ei kannata jättää hyödyntämättä Aasi-an kasvusta huolimatta.

”Lattarivienti” ei notkahtanut

Latinalainen Amerikka on suomalais-yritysten kauppa- ja investointikohteista etäisin. Se on kuitenkin juuri tällä hetkellä kiinnostava jo siksi, että Suomen viennin jyrkästä laskusta huolimatta kokonais-vienti Latinalaisen Amerikan maihin ei suinkaan romahtanut vastaavalla tavalla. Vienti Meksikoon putosi tuntuvasti mut-ta kompensoitui muulla viennillä alueelle.

Eteläisen Amerikan Tyynenmeren puoleisissa maissa – Chilessä, Perussa ja

Kolumbiassa – olot ovat vakaat tai vakiin-tumassa ja mahdollisuuksia riittää. Brasi-lia on kasvamassa yhä merkittävämmäk-si tekijäksi, ja se tarjoaa myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa mahdollisuuk-sia usealla alalla, erityisesti energiasekto-rilla. Brasilia näyttää nousevan merkittä-vään talouskasvuun ensimmäisenä Uu-den mantereen maista ja monien suoma-laisyritysten läsnäolo on siellä pitkällä.

Meksikon talous on kärsinyt Yhdys-valtain taantumasta, mutta se ei tee maa-ta vähemmän kiinnostavaksi pidemmäl-lä aikavälillä. Latinalaisessa Amerikassa on paljon kysyntää suomalaiselle osaa-miselle ja tuotteille: metsäteollisuudessa, cleantech-alalla ja energiasektorilla sa-moin kuin ilmastonmuutokseen sopeu-tumisessa ja kaivosteollisuudessa.

Kiinnostava manner, helpot valta-kielet, paljon mahdollisuuksia – ja pitkä välimatka.

Elina KalkkuAmerikan ja Aasian osaston päällikkö

Yhdysvallat on innovaatiotoiminnan

keskeinen dynamo.


Itä-Eurooppa, Keski-Aasia, Etelä-Kaukasia

Euroopan unionin itäisen naa-puruston kehittyvät markki-nat kiinnostavat yhä enemmän myös suomalaisyrityksiä. Kiin-

nostusta riittää Keski-Aasian Kazaks-tania myöten. Venäjän jälkeen Ukraina ja Kazakstan ovat Suomen tärkeimmät vientimaat IVY-alueella. Etelä-Kaukasian maista Georgia on yltänyt Finpron vuo-den 2008 yrityskyselyn 18. sijalle kiin-nostuksen kohteena.

Kansainvälisen talous- ja rahoitus-kriisin seuraukset ovat olleet erityisen vakavat Ukrainalle ja Kazakstanille, mikä selittyy maiden verrattain avoimilla talo-uksilla ja pankkisektoreilla. Kazakstanin tärkeimpien vientituotteiden eli energi-an ja metallien hinnat putosivat rajusti kriisin puhjettua. Maan pankkisektori oli joutunut vaikeuksiin jo tätä ennen raken-nuskuplan puhkeamisen seurauksena.

Molemmissa maissa vuosi 2009 on ollut haasteellinen, ja alueella toimivat suomalaisyritykset ovat joutuneet sopeu-tumaan kysynnän laskuun ja lykkäämään investointisuunnitelmiaan; useat suoma-laisfirmat ovatkin olleet odottavalla kan-nalla. Molempien maiden lamaa edeltä-nyt vahva talouskasvu ja voimakas tah-totila kehittyä markkinatalouksina anta-vat kuitenkin syytä uskoa, että ne tarjo-avat tulevaisuudessakin dynaamiset kas-vumarkkinat eurooppalaisille yrityksille.

Suomen vienti Ukrainaan on ennen tätä vuotta kasvanut vuosikausia keski-määrin 20 prosentin vauhdilla. On syy-tä olettaa, että nousu jatkuu lähivuosina.

Viime toukokuussa järjestettiin Kio-vassa Suomen ja Ukrainan välinen vien-ninedistämistapahtuma, jonka avasivat presidentit Halonen ja Justshenko. Use-amman kymmenen yrityksen osallis-tuminen oli selkeä kiinnostuksen osoi-tus. Ukrainan pitkään jatkunut sisäpo-

Ei vain tahdon asia

liittinen epävakaus on kuitenkin hidasta-nut markkinoiden toimivuuden kannalta olennaisia uudistuksia.

Vuonna 2008 voimaan tulleella WTO-jäsenyydellä ei ole toistaiseksi ol-lut vaikutuksia sijoitusilmapiiriin. EU:n ja Ukrainan väliset neuvottelut syvästä ja kat-tavasta vapaakauppa-alueesta (Deep and Comprehensive Free Trade Agreement, DCFTA) ovat edenneet, mutta neuvottelu-jen päättäminen odottaa tammikuun 2010 presidentinvaalien jälkeistä, toivottavasti vakaampaa sisäpoliittista ilmapiiriä.

Vaikka Ukrainan poliittisen johdon keskuudessa vallitsee yksimielisyys uu-distusten tarpeesta ja halusta lähentyä EU:ta, poliittinen konsensus uudistusten läpiviemisestä jättää toivomisen varaa. Joka tapauksessa Ukrainan kehitys ete-nee oikeaan suuntaan, ja suhteet EU:hun ja sen jäsenmaihin vahvistuvat. Kehitty-vät markkinat ja kehittyvä markkinata-lous tarjoaa lisääntyviä mahdollisuuksia suomalaisillekin yrityksille.

Kazakstanin ”Tie Eurooppaan”-oh-jelma ja vuoteen 2030 ulottuva kehitys-strategia kertovat tavoitteesta kehittää maan talouden kilpailukykyä ja harmoni-soida standardit ja lainsäädäntö euroop-palaisia normeja vastaaviksi. EU -maiden osuus maan ulkomaankaupasta on jo lä-hes 40 prosenttia.

Suomen kauppa Kazakstanin kans-sa on kasvanut kaksinumeroisin luvuin vuodesta 2003 lähtien. Yksityisyrittäjyy-den ja ulkomaankaupan vahvistaminen sekä kansainvälisten sijoitusten houkut-teleminen maahan ovat prioriteetteja, joi-hin Kazakstan on panostanut vaikeinakin aikoina –kiitos öljytuloilla kartutetun, tä-hän tarkoitukseen luodun rahaston. Ka-zakstan on luonut itselleen aseman alu-eellisena johtajana ja siltana Euroopan ja Aasian välillä.

Energiasektori on tuonut maahan vaurautta, ja kulutustavaroiden kysyntä kasvaa. Suomen-vierailullaan viime maa-liskuussa Kazakstanin presidentti korosti mahdollisuuksia rakennus- ja energiasek-torilla, maataloudessa, rakennusteollisuu-dessa sekä lääke- ja kemianteollisuudes-sa. Euroopan komissio suunnittelee in-vestointimekanismin luomista Keski-Aa-siaan rahoittaakseen alueellisia suurhank-keita ympäristö- ja energiasektoreilla.

Tulliliitto edelleen kysymysmerkki

Hämmennystä on aiheuttanut Kazaks-tanin, Valko-Venäjän ja Venäjän vuon-na 2010 käynnistyväksi kaavailtu tulliliit-to, johon liittyy myös näiden maiden pyr-kimys liittyä WTO:hon yhtä aikaa – jä-senyysneuvotteluja ne tosin oman ilmoi-tuksensa mukaan kävisivät edelleen maa-kohtaisesti. Maat mainostavat tulliliittoa mahdollisuutena ulkomaisille yrityksil-le hyödyntää kolmen maan yhteismark-kinoita, joilla vallitsevat yhteiset sään-nöt. Epäselvää on vielä, miten ja millä ai-kataululla hanke konkreettisesti etenee ja mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan liiketoiminnan kannalta.

Valko-Venäjän ja EU:n pitkään jää-dyksissä olleiden poliittisten suhteiden paraneminen ja siihen liittyvä Valko-Ve-näjän ilmaisema valmius uudistuksiin vahvistaa yritysten uskoa yritys- ja inves-tointi-ilmapiirin kehittymisestä. Maan talouskehitys on pitkään nojannut hal-paan venäläiseen energiaan ja Venäjän markkinoiden imuun.

Kansainvälinen talouskriisi ja ener-gian hinnan nousu ovat johtaneet tilan-teeseen, jossa Valko-Venäjän on pak-ko uudistaa talouttaan ja houkutella ul-komaisia investointeja. Tämä tarjoaa ti-laisuuden myös suomalaisille yrityksille, mikäli luvatut varovaiset, mutta oikean

EU:n itänaapureilla on voimakas halu kehittää taloutta.

Toimintaympäristö on haastava, mutta onnistuminen palkitaan.


Ku

vat:

Han

na

Ova

skai

ne

n ja

Ku

vap

örs

si /

Jup

ite

rim

age

s

suuntaiset poliittiset ja talouspoliittiset reformit toteutuvat.

Suomen kauppa Etelä-Kaukasian maiden kanssa on vielä vähäistä, mutta maat itse korostavat kiinnostustaan kaup-paan ja investointeihin Suomesta. Georgi-an kanssa järjestettiin kesällä yrityssemi-naari, johon osallistui parisenkymmen-tä kiinnostunutta yritystä. Azerbaidjaniin on tehty ministerivetoinen VKE-matka. Myös Armenia on kiinnostunut yritys-tapahtumasta suomalaisfirmojen kans-sa. Toivottavasti kiinnostusta löytyy vas-tavuoroisesti suomalaisyritysten joukosta.

Kaupan ja viennin edistämistä alueen maissa tukee osaltaan Suomen Itä-Euroop-paan, Keski-Aasiaan ja Etelä-Kaukasiaan kohdistuvan kehityspoliittinen puiteohjel-ma Laajemman Euroopan aloite (2009–2013), joka on asteittain käynnistymässä. Esimerkiksi yhteistyössä UNDP:n kanssa toteutetaan kauppaa tukeva kehityshanke, jonka tavoitteena on edistää alueen mai-den kaupankäynti- ja kilpailukykyä.

Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC taas toimii yhteistyökumppanina yritys-sektorin tukiohjelmassa, joka kattaa sekä Etelä-Kaukasian että Keski-Aasian mai-ta. Tietoyhteiskuntakehityksen tukemi-seksi on valmisteilla Euroopan jälleenra-kennus- ja kehityspankin (EBRD) kans-sa viestintäyhteyksien toimintaedellytys-ten sekä syrjäseutujen viestintäverkosto-jen kehittämisohjelmat.

Suomalaista osaamista tullaan hyö-dyntämään hankkeissa mahdollisimman laajalti. Suomalaisyritysten on myös roh-keasti lähdettävä mukaan tarjouskilpai-luihin. Toimintaympäristö on haastava, mutta myös pa-lauma on sen mukainen!

Nina VaskunlahtiItäosaston päällikkö

Pietarista Moskovaan ja Uralille asti

Venäjälle asettuneista 600 suomalaisyrityksestä valtaosa toimii Pietarissa. Useille niistä siis uudeksi aluevaltaukseksi riittäisi Mos-kova, jonne on keskittynyt arviolta 80 prosenttia Venäjän rahasta – samoin kuin talouspoliittinen päätöksenteko.

Uusia mahdollisuuksia kannattaa etsiä Uralilta, joka on suo-malaisille laajalti tuntematon, mutta merkittävä teollinen keskitty-mä Euroopan ja Aasian rajalla. Jekaterinburgiin pääsee Suomesta Finnairin suoralla lennolla, ja liikekumppanit saavat helposti vii-sumit Suomeen Unkarin Jekaterinburgin-konsulaatista. Alueella Suomi jo tunnetaan Fortumin suurinvestoinnin ansiosta.

Kiinnostava alue on myös tuhatvuotinen Kazan, Tatarstanin pääkaupunki. Se valmistautuu isännöimään kesällä vuonna 2013 ”opiskelijoiden olympialaiset” eli universiadit.

Kolmas merkittävä alue on etelän Donin Rostov, joka on ete-läisen federaatiopiirin pääkaupunkina koko Etelä-Venäjän talou-den keskus. Olisi syytä myös kääntää katse Siperiaan ja alkaa kar-toittaa sen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia – onko niitä suomalaisyrityksille? Siperian suurkaupunkien – kuten Novosi-birsk ja Omsk – kohdalla voitaisiin hyödyntää mahdollisesti myös Kazakstanista syntyviä synergiaetuja.

Venäjän tavoitteena on talouden modernisointi ja kotimaisen tuotannon kehittäminen. Erityistä huomiota aiotaan kiinnittää muun muassa ICT-alaan – tietoja puhelinverkkojen sekä säh-köisten palvelujen kehitykseen. Näissä monet alueet ovat Mosko-vaa edellä.

Mannerjalustan energiaesiintymien käyttöönottoa valmistel-laan, ja suomalaisella laivanrakennuksen ja arktisten olojen osaa-misella on kysyntää. Energiaa säästävät ratkaisut teollisuudessa ja asumisessa ovat tulevaisuuden kasvava ala Venäjälläkin.

Marja LiivalalähetystöneuvosMoskovan suurlähetystö

Kazakstan on luonut itselleen aseman

siltana Euroopan ja Aasian välillä.



Innovaatiot

Suomen pankin johtava neuvon-antaja Pekka Sutela totesi täs-sä lehdessä (4/2007), ettei ke-hittyvien talouksien kasvu ole

pois Suomelta. Pohjolan perukoilla pärjä-tään, kunhan keksitään uusia hilavitkut-timia, jotka kiinnostavat kuluttajia ympä-ri maailmaa.

Nyt Suomen talouden perinteiset tu-kijalat horjuvat. Otetaan miehestä mittaa, ja pyydetään Sutelaa kehittämään uusi verraton vientituote, joka tuottaisi maksi-maalisen määrän hyötyä Suomelle. Sutela lähtee mukaan ajatusleikkiin, mutta halu-aa kuitenkin ankkuroida pohdiskelun to-dellisuuteen.

– Ilman mitään rajoitteita unelmien vientituote on sampo tai joku muu vas-taava mielikuvituksen tuote, hän huo-mauttaa.

Sutela kummastelee sitä, että moni suomalainen investointitavaroiden val-

Millainen olisi huikea vientituote,

joka palvelisi suomalaista

yhteiskuntaa ja kansantaloutta

parhaalla mahdollisella tavalla?

vientituote

mistaja on oman alansa huippuja, mut-ta vain yksi kuluttajatuotteiden valmistaja komeilee sarjakärjessä. Investointitavaroi-den valmistajat ovat erikoistuneet kapeille sektoreille, mikä lienee luonnollinen stra-tegia pienen kansakunnan edustajille.

– On turha kuvitella, että unelmien suomalainen vientituote olisi kuluttaja-tavara. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Kyl-lä uutukaisen pitäisi perustua olemassa olevaan osaamiseen. Sekin avittaisi, että tuotteelle löytyisi markkinoita myös ko-timaasta. Vienti on hankalaa ilman koti-maista kysyntää.

Keskustelevat tietojärjestelmät

Sutela pohtii, että julkisen sektorin uudis-tamisesta voisi poikia suomalaisille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hän muis-tuttaa, että monissa kehittyvissä talouk-sissa kuten Kiinassa ja Intiassa julkinen sektori on suuri ja byrokraattinen.

– Suomalaiset voisivat auttaa julki-sen sektorin tietojärjestelmiä keskustele-maan keskenään, esimerkiksi terveyden-huollossa.

Sutela antaa konkreettisen esimer-kin ongelmasta: kun hän marssii julkisel-le terveysasemalle, lääkäri ei pääse käsik-si yksityisen työterveyshuollon hoitotie-toihin.

Lisäksi kuntarajat tuovat oman pi-kantin lisänsä tiedonsiirron haasteisiin.

– Jokaisella pienellä kunnalla on Suomessa omat terveydenhuollon pal-velut, muun muassa terveyskeskukset ja vanhainkodit, joissa kaikissa omat tieto-järjestelmänsä. On helppo päätellä, et-tä Kiinassa ja Intiassa asiat ovat vieläkin huonommin, sanoo Sutela.

Julkisen sektorin järjestelmäinteg-raatio on Sutelan mielestä sopiva vienti-tuote Suomelle, koska kyseessä on tarpeellinen ratkaisu, jonka kehit-

Unelmien

Ku

va:

Ku

vap

örs

si /

Jup

ite

rim

age

s


Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Innovaatiot

täminen on vielä kesken. Tuotteen kilo-hinta on sen verran korkea, etteivät Suo-men korkeat työvoimakustannukset ase-ta esteitä.

Ylläpidosta lisää liiketoimintaa

Kun järjestelmät on myyty, niitä on käy-tettävä ja ylläpidettävä, joten erilaisilla huolto- ja ylläpitopalveluille olisi kysyn-tää. Sutela ei usko, että tällainen palvelu-liiketoiminta kertaheitolla ratkaisisi van-hojen teollisuuspaikkakuntien ongelmat, mutta selluprosessin valvoja oppisi luul-tavasti valvomaan myös tietojärjestelmi-en toimintaa.

Sutela ei innostu ajatuksesta, että jär-jestelmän ohjelmointityö ulkoistettaisiin halvemman kustannustason maihin. Hän haluaa varmistaa, että kohtuullinen mää-rä euroja jää Suomeen.

– Vientituotteen kehitystä ei voi ul-koistaa. Suomen kilpailuetu syntyy siitä, että teemme ensimmäisten joukossa jota-kin, jota muut eivät ole tehneet aikaisem-min, jolloin lopputuote voidaan myydä kovalla katteella.

Osaamisen tai teknologian puuttee-seen projekti ei ainakaan Sutelan mukaan kaadu. Haastavaksi sen tekee kuitenkin institutionaalinen toimintaympäristö, eli monessa pienessä kunnassa tehdään sa-moja asioita. Paikallisten intressien puo-lustaminen saattaa tällöin haitata järke-vää yhteistä teknistä kehitystä.

Kaiken kaikkiaan Sutela näkee Suo-men hyvänä kehitysalustana julkisen sek-torin tietojärjestelmille. Suomessa on pit-kät perinteet konsensuaalisesta päätök-senteosta. Paikallispolitikointi voi ehkä hidastaa, mutta ei kuitenkaan hänen mie-lestään kuitenkaan estä kehitystä.

Kenen pitäisi ottaa vastuu kehitys-projektista? Mille tahoille Sutela haluaa tehtävän antaa?

– Sitra, Tekes, HUS ja Kainuun sai-raanhoitopiiri. Tällöin saataisiin koke-musta sekä suurkaupunkimaisesta ym-päristöstä että harvaan asutusta aluees-ta, jossa pitää ratkaista etäisyyteen liitty-vät ongelmat, Sutela perustelee.

Ensin kotimarkkina, sitten maailma

Maailmanvalloituksessa kannattaa Sute-lan mukaan edetä klassisen mallin mu-kaan. Ensin hankitaan kotimarkkinoil-la riittävä massa, jonka avulla ponnahde-taan maailmalle. Menestyvä myyntitoi-minta luonnollisesti kansainvälistä ver-

kostoa ja läsnäoloa, mikä mahdollistaa markkina- ja kulttuurisidonnaisten eri-tyispiirteiden huomioimisen.

Sutela ei käyttäisi omia rahoja mark-kinointiin, koska nämä kustannuk-set ovat ulkoistettavissa. Hän valjastaisi Maailman pankin ja paikalliset kehitys-pankit tähän tehtävään. Mittakaava on suurempi, mutta perusidea on sama kuin esimerkiksi käsikäyttöisten pumppujen viennissä Afrikkaan.

Suomalaisten hyvä maine helpottai-si Sutelan mukaan käytännön myyntityö-tä. Suomi ei ole ollut siirtomaaherra, jo-ten sen kauden historialliset kaunat eivät myöskään häiritsisi järjestelmäkauppaa.

Sutela pitää mahdollisena, että jär-jestelmiin voitaisiin kytkeä Suomea hyö-dyttävää laitekauppaa eli mobiiliteknolo-giaa. Kylien välille on helpompi rakentaa langaton yhteys kuin vetää kuparikaape-lia maahan.

Lopuksi pitää kysyä, uskotko tällai-sen vientituotteen mahdollisuuksiin.

– En näe mitään syytä, miksei tällai-nen tuote menestyisi. Sille on olemassa hyvät perusteet, Sutela korostaa.

Hänen mielestään onnistumisen tiellä voi olla vain yksi este: suomalai-set tarrautuvat liikaa perusteollisuuteen ja haluun tehdä ”kovia” tavaroita. Sutela painottaa, että tulevaisuus on palvelujen tuotannossa.

Mikko Taivainen

Pekka Sutelan mielestä suomalaisten pitäisi irrottautua ajatuksesta, että Suomessa pitää valmistaa vain teollisia investointihyödykkeitä.


Kolumni

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

After the opening of the Philippines green sector conference by First Lady Amelita M. Ramos, the veteran

spokesperson for environmental protection and sustainable development, and Secretary of the Department of Trade and Industry, I argued that the time for finger-pointing was gone, and that we had no choice but to cooperate.

In the aftermath of the global economic recession, the greatest dilemma we face is this: “How to reconcile the vital post-crisis growth in the short term, while ensuring sustainability in the long-term?”

Typhoons in the Philippines

As I left the podium, I met Professor Neric Acosta, the principal author and sponsor of the Philippines Clean Air Act of 1999. He presented a series of slides which were based on simulations of the climate change impact in the Philippines.

The conference hall was located next to one of Asia’s largest malls, with a maximum capacity of 4 million people, and the beautiful Manila Bay. In the future, it could be covered by water.

Ever since late September, the damaging storms have come in waves across the Philippines. First, Tropical Storm Ketsana caused the country’s worst flooding in 40 years, displacing nearly half a million people in the Manila area and the province of Luzon. Then, Typhoon Parma caused additional flooding and landslides in the Cagayan Province. In late October, Typhoon Lupit weakened and veered away from the Philippines, but a fourth storm, Typhoon Minirae struck Central Luzon.

Already by mid-October almost 700,000 families had been affected by all

Toward the climate change crisis

From typhoons in the Philippines and the cold

spell in China to tornados in New York City, the

impact of climate change is accelerating.

of the storms in 27 provinces throughout the country’s northern region.

Due to the effect of recent typhoons on the economy, the Philippines’ GDP has been downgraded by 2.1 percent in 2009. The poverty rate is rising and will make the Millennium Development Goal on poverty impossible to meet.

But that’s only the beginning.

China’s Winter, New York’s Tornadoes

When I left Shanghai, the metropolis of East Asia bathed in beautiful sunshine and the temperature climbed close to 30 Celsius. A week later, President Barack Obama was greeted with extraordinarily warm hospitality, but historically cold weather.

Shanghai had stepped into its earliest winter for about 10 years as rain, strong winds and low temperatures prevailed with an exceptionally strong cold front from the north. The unusually early snow in northern China killed some 40 people and affected more than 9.6 million in seven provinces.

Reports of casualties, road closures, flight cancellations and soaring food prices reminded many of last year’s ice storm, which left 129 people dead and caused economic losses of $21 billion.

The typhoons in the tropical Philippines and the extreme winter weather in China are different sides of the same coin.

In the coming decades, global growth is critically dependent on the sustained growth of Asia. Coping with the impact of climate change is as critical in the West as it is in the East.

Last February, Mayor Michael Bloomberg offered grim warnings on climate change in New York City where water levels may rise by 2 feet or more in the coming decades and average temperatures will likely go up 4 to 7.5 degrees, according to a report by the NYC Panel on Climate Change.

Already in 2007, every household in New York City received a brochure on how to prepare for hurricanes. Around then, Brooklyn was hit by a tornado.

Copenhagen Crossroads

Only days before the UN Copenhagen conference on climate change, a treaty no longer looks possible. Now the goal is likely to be a two-step process: a non-binding political agreement calling for reductions of emissions and aid for developing nations, and a binding global pact in 2010.

In his new book on climate change, Our Choice, Al Gore envisions a turning in the year 2009 as the United States shifts priorities to “focus on building the foundation for a new low-carbon economy.”

Today, both the United States and China seek to be at the forefront of developing policies, strategies and technologies that reduce emissions of carbon dioxide (CO2) and other greenhouse gases. As the emerging low-carbon industries are clustering globally, it is imperative for Finnish companies to follow in the footprints.

The problem is that time is running out.

Dr. Dan Steinbock is Research Director of International Business at the India, China and America Institute.


Ku

va:

Xxx

xxxx

xxxx

xxx

JKMM-arkkitehtien suunnittelema Kirnu-paviljonki ammentaa voimansa luonnosta ja suomalaisesta mytologiasta. Jättiläisvaltio Kiinaan ja sen nouseviin markkinoihin sopii mainiosti ajatus ”hiiden” mittaluokan rakennuksesta. Kiinassa rakennus tunnetaan muotonsa vuoksi ”jääkulhona”, jonka odotetaan olevan ”cool” Shanghain helteessäkin.


Expo 2010

Ku

va:

Fin

lan

dat

exp

o2

01

0

Muun maailman kärvistellessä Kiinalla menee edelleen lu-jaa. Talouskriisi on kohenta-nut maan suhteellista asemaa.

Yhdysvaltojen tapaisten keskeisten vienti-markkinoiden kehityksellä on merkitystä, mutta kasvuennusteet tälle vuodelle pysy-vät kahdeksan prosentin tietämissä. Ensi vuonna tahti sen kuin paranee.

Suomen Shanghain pääkonsulilla Matti Heimosella on eturivin näköala-paikka Kiinan nousuun.

– Vientimarkkinoille haluavan suo-malaisen yrityksen kannattaa näkyä Kii-nassa. Maailmanlaajuista kauppaa käyvil-le yrityksillemme se on tällä hetkellä mer-kittävin kasvualue. Kiinasta ei useimmilla ole varaa jäädä pois, Heimonen painottaa.

Shanghain alue on yksi Kiinan kas-vukeskuksista.

– Itä-Kiina ja erityisesti Jangtse-jo-en suisto on Kiinan talouden moottori. Talouskriisi näyttää vaikuttaneen siihen maltillisemmin kuin kulutustavaravien-nistä riippuvaisempiin Etelä-Kiinan kes-kuksiin. Kiinan suurin kaupunki Shang-hai ei ole kustannuksiltaan edullisin,

Kiina on talouskasvun keskus. Shanghai on Kiinan

talouden keskus. Maailmannäyttely on Shanghain keskus.

Sen hyödyt kannattaa kirnuta kotiin.

mutta se tarjoaa yhdet Aasian parhaat lo-gistiikkamahdollisuudet satamineen ja lentoyhteyksineen, Heimonen kertoo.

– Siksi useimmilla kansainvälisil-lä yrityksillä onkin kehityskeskuksensa täällä. Ja monet hyödyntävät lähialueen, esimerkiksi Jangtse-joen varren suurkau-punkien mahdollisuuksia. Suomalaisia yrityksiä on koko alueella jo toista sataa.

Historian suurin maailmannäytte-ly luo valokeilan alueen mahdollisuuk-siin tuomalla eräänlaisen suurennusla-sin maailman merkittävimpään kasvu-keskukseen.

Expo 2010 nousee horisontista

Vielä viime talvena kansainvälisessä leh-distössä spekuloitiin, vesittääkö talous-kriisi Kiinan maailmannäyttelyn. Kan-sallisten matokuurien arvioitiin johtavan säästöihin ja jopa peruutuksiin näyttely-projekteissa. Nyt noita puheita ei muista kukaan.

– Yksikään maa ei ole peruuttanut osallistumistaan, päinvastoin, sanoo Hei-monen. Lisää maita on ilmoittautu-nut mukaan. Shanghain Exposta tu-

Kirnu

Ei Sampo vaan


Expo 2010

lee selkeästi historian suurin maailman-näyttely. Itse asiassa kiristynyt talousti-lanne vain korostaa Kiinan ja siellä näyt-täytymisen tärkeyttä, Heimonen pohtii.

Tämä näkyy Yhdysvaltain osallistu-misessa. Maalla on perinteisesti ollut vai-keuksia löytää kiinnostuneita yrityksiä ja rahoitusta maailmannäyttelyprojektille. Se ei esimerkiksi ollut lainkaan mukana Hannoverissa vuonna 2000. Heimosen mukaan Shanghaihin nouseva amerikka-laisten paviljonki on voitto isäntämaalle.

Expossa riittää isännille haastet-ta. Jos olympialaisissa piti hallita kahden viikon mittainen ajanjakso, täytyy maa-ilmannäyttelyn momentumia pitää yllä puoli vuotta. Myös yleisömäärät ja bud-jetti tulevat olemaan eri suuruusluokkaa kuin olympialaisissa.

– Kiinalle maailmannäyttely on kul-minaatiopiste suurien näyttöjen sarjas-sa. Ne alkoivat olympialaisilla, jatkuivat lokakuussa kansantasavallan 60-vuotis-juhlilla ja saavuttavat huippunsa maail-man suurimmassa tapahtumassa eli kuu-si kuukautta kestävässä Expossa, Heimo-nen tähdentää.

– Kiina pyrkii esittäytymään kyvyk-käänä organisaattorina sekä avoimena ja kansainvälisesti salonkikelpoisena maa-na. Panokset ovat korkeat. Kiinalaisvi-ranomaiset tekevät kaikkensa varmis-taakseen, että hanke etenee aikataulun mukaisesti.

Osallistuminen on investointi

Poliittinen tahto maailmannäyttelyn merkityksestä on valuuttaa, jonka merki-tys Kiinaan hamuavien ulkomaisten yri-tysten kannattaa ymmärtää.

– Kiinalaiset reagoivat herkästi ulko-mailta tuleviin viesteihin, jotka liittyvät tärkeisiin kansallisiin projekteihin, Hei-monen selventää.

Kun presidentti Sarkozy väläytti mahdollisuutta olla osallistumatta olym-pialaisten avajaisiin, kielteiset seuraukset ranskalaisten yritysten toimintaympäris-töön Kiinassa näkyivät heti. Myös Expol-la on suuri kansallinen ja vertauskuvalli-nen merkitys.

– Kiinalaiset yrityspartnerit ja muut sidosryhmät arvostavat ulkomaisen yri-tyksen tukeutumista maailmannäytte-lyyn. Jotkut pitävät sitä välttämättömänä, Heimonen huomauttaa.

– Pienelläkin panoksella hoidetaan suhteita paikallisiin partnereihin ja ero-tutaan kilpailijoista. Expoon osallistumi-nen osoittaa sitoutumista Kiinan markki-noille.

Suomella on hyvä maine Kiinassa. Suomen paviljonki maailmannäyttelyssä tarjoaa yrityksille ensiluokkaiset puitteet käyttää hyväksi jo olemassa olevaa Suo-mi-brändiä omien liikesuhteiden edistä-misessä.

Useat erikokoiset yritykset ovat jo mukana.

– Kansallisen tason yhteistyökump-paneita ovat pääkaupunkiseutu, Kone ja Nokia. Lisäksi on suuri määrä muita yri-tyksiä pienemmällä panoksella. Suomen Expo-organisaatio on halunnut tehdä osallistumisen mahdollisimman helpok-si eikä taloudellinen kynnyskään ole ko-vin korkea, Heimonen kertoo.

Varaus Kirnu-paviljongin VIP-tiloi-hin on kuitenkin syytä tehdä nopeasti, sillä kalenterit alkavat täyttyä.

Kattavin Suomi-toimijoiden verkosto

Suomen oman osuuden valmistelut aloi-tettiin kolme vuotta sitten. Vastuuminis-

Expo ja cleantechJatkossa ympäristöteknologian klusteri on nousemassa tärkeälle sijalle Kiinassa.

– Suomen Expo-paviljongi Kirnu on itsessään osoitus suomalaisesta clean-tech-tietotaidosta. Sen julkisivu on suun-niteltu kierrätetyistä materiaaleista. Ra-kennus voidaan purkaa ja koota uudel-leen, eli sen elinkaari tehdään mahdolli-simman pitkäksi. Energiankulutus ja hii-lipäästöt on minimoitu. Rakennukseen on suunniteltu muotoja, jotka parhaiten edistävät kanssakäymistä. Tämä tukee ajatusta sosiaalisesti kestävästä kehityk-sestä, Matti Heimonen toteaa.

Heimosen mukaan paviljongilla on jo nyt korkea profiili. Kiinan korkein johto-kin on kiinnostunut Kirnun muotoilusta, joka on noteerattu myös kiinalaismedi-assa. Kirnu valmistuu joulukuussa. Sen jälkeen alkaa näyttelyn kokoaminen.

– Finnish Environmental Cluster for China FECC on tuonut yhteen ympäris-töalan suomalaisia toimijoita Kiinassa. Vain yhteistyöllä saadaan aikaan volyy-mi, jota voidaan uskottavasti tarjota kii-nalaisille, Heimonen painottaa.

– Yhtenä esimerkkinä on digiecocity-hanke, joka on siunattu myös ministeri-tasolla. Suomalaiskonseptissa yhdistyvät digitaalinen ja kestävä teknologia. Ta-vallisen ekokaupunki- ja ekosuunnitte-lukonseptin lisäksi mukaan on saatu in-tegroitua toimiva ICT-infrastruktuuri. Tä-mä yhdistelmä kiinnostaa kiinalaisia.

Valmistelut on aloitettu kahdessa Itä-Kiinan kaupungissa.

HK

Kirnun ainutlaatuinen muotoilu näkyi jo rakennusvaiheessa lokakuussa. Suomen pääkomissaari Pertti Huitu (vas) on yksi maailmannäyttelyn kokeneimmista ja siksi valittu pääkomissaarien neuvoston varapuheenjohtajaksi edustamaan Eurooppaa. Vieressä tärkeä kumppani, pääkonsuli Matti Heimonen.


Ku

vat:

Fin

lan

dat

exp

o2

01

0

Teema: Better City, Better LifeKesto: 184 päivää (1.5.–31.10.2010)Vierasarvio: 70 miljoonaaMaita: 239Koko: 5,28 km2

teriönä toimii työ- ja elinkeinoministe-riö, mutta projektin ohjausryhmässä on edustajat myös muun muassa ulkominis-teriöstä ja opetusministeriöstä sekä elin-keinoelämän keskusjärjestöstä, joka on järjestänyt hankkeelle elintärkeän yritys-rahoituksen.

– Näyttelyn järjestelyjen ja käytän-nön pyörittäminen on Finpron rakenta-man expo-organisaation harteilla. Vuo-denvaihteeseen mennessä organisaa-tio on siirtynyt lähes kokonaisuudessaan Shanghaihin FinChi-innovaatiokeskuk-sen tiloihin, mistä toiminta siirtyy pavil-jonkiin.

Shanghaissa valttinamme on kattava Suomi-toimijoiden verkosto. Ulkominis-teriön pääkonsulaatti on Suomen viral-linen edustaja Itä-Kiinassa ja tärkeä ver-kottaja. Finpro ja Tekes ovat Shanghaissa osa pääkonsulaattia.

Nämä toimivat FinChi innovaatio-keskuksen tiloissa, jossa työskentelee Ex-po-organisaatiomme lisäksi parikymmen-tä yritystä ja muun muassa Valtion teknil-linen tutkimuskeskus, Jykes, Finnish Envi-ronmental Cluster for China (FECC) sekä opetusministeriön korkeakouluasiantunti-ja. Yhteistyö takaa, että maailmannäytte-

Expo 2010 pähkinänkuoressa

lyllä edistetään yritystalouden ja viennin li-säksi laajempaa Suomi-promootiota ja jul-kisuusdiplomatiaa. Siinä tieteellä ja kult-tuurilla on tärkeä panos.

– Olemme osallistuneet Expo-val-misteluihin alusta lähtien, erityisesti hoi-tamalla viranomaisyhteistyötä. Kiina-laisten kanssa toimiessa korostuvat se-remoniat, status ja valtion edustajuuden tuoma arvovalta, Heimonen sanoo.

– Tähän perustuvia arvovaltapalve-luita haluamme tarjota myös suomalai-sille yrityksille. Ilmapiiriä kuvaa hyvin se, että Suomen Expo- pääkomissaari, sa-moin kuin Tekesin ja Finpron paikalliset päälliköt, listataan pääkonsulaatin diplo-maattiseen henkilöstöön. Näin heillä on kiinalaisten silmissä mahdollisimman ar-vovaltainen virallinen status, Heimonen selittää.

Harri Kilpi

Vapaita aikataulupaikkoja suomalais-yritysten promootiotarpeisiin on Kirnussa vielä jäljellä (lehden mennessä painoon).

Varaus- ja lisätiedot: www.finlandatexpo2010.fi

Kirnun edessä rakennuspäällikkö Jouni Lehtonen, pääkonsuli Matti Heimonen, suurlähettiläs Lars Backström, pääkomissaari Pertti Huitu sekä Lemconin Teemu Lahti ja Mika Laukkanen.

Kirnu ei ole aivan pieni pytinki. Valmiina se on Helsingin Ateneumin kokoinen rakennus.

Suomen teema: Hyvinvointi, osaaminen ja ympäristö

Suomen slogan: Sharing InspirationSuomen paviljongin vierasarvio: 15 000 / pvä

Suomen Expo-hankkeen kumppaneita ovat mm.: Aki Choklat, Buildercom, Durat, Greater Helsinki Promotion, Haaga-Helia, Halton, Huopaliike Lahtinen, Itella, Kemira, Keraplast, Kone, Lemcon, Mercuri urval, Metso, Nokia, Teknikum, ja UPM-Kymmene.

Kumppanuuspaketit: alk. 5 000 e

Suomi-päivä: 27.5.2010

Kirnu auki: joka päivä klo 9.30–22.30


VKE-rahoitus

Suomessa vallitsee laaja konsensus siitä, että maassamme tarvitaan lisää kasvuyrityksiä, joiden täh-täin on maailman markkinoilla.

Valtio on perinteisesti tukenut yrityksiä kansainvälistymisponnistuksissa, vaikkei yhtä runsaskätisesti kuin kilpailijamaat.

Kiristyvä valtiontalous panee poh-timaan, miten resurssit jaetaan tule-vaisuudessa. Edessä on siis arvottamis-

ta ja valintoja, toisin sanoen leikkauksia. Vientivalmentaja Fintralla on jo oma-kohtaista kokemusta resurssien uudel-leen jaos ta. Ensi vuoden budjettiesityk-

Valtiontalouden säästöpaineet haastavat

viennin ja kansainvälistymisen rahoituksen.

enemmänVähemmällä

vai vähemmän?

– Mahdollisuutemme tarjota näin kokonaisvaltaista palvelua pk-yrityksille ovat käytännössä mitättömät, sanoo Fintran Heikki Tikkanen.


Ku

vat:

An

tero

Aal

ton

en

ja K

uva

pö

rssi

/Ju

pit

eri

mag

es

sen mukaan sen valtionavustusta leika-taan peräti 70 prosenttia.

Fintra on voinut tarjota pk-yrityk-sille kansainvälistymispakettia, johon on kuulunut koulutuksen lisäksi konsul-tointia ja matka markkina-alueelle. Val-tionapu on kattanut osan kustannuksis-ta, joten osallistuminen on ollut yrityk-sille markkinaehtoista valmennusta edul-lisempaa. Leikkaukset vaikuttavat dra-

maattisesti Fintran tarjontaan ja toimin-taan.

– Mahdollisuutemme tarjota näin kokonaisvaltaista palvelua pk-yrityksille ovat käytännössä mitättömät. Viimeiset tuetut ohjelmat alkoivat tänä vuonna, en-si vuonna ei ala yhtään uutta tuettua oh-jelmaa. Joudumme myös sopeuttamaan omaa organisaatiotamme, sanoo Fintran toimitusjohtaja Heikki Tikkanen.

Kokonaisvaltainen koulutus päättyy

Tikkanen on huolissaan pk-yri-tyksille sopivien osaamisen ke-hittämispalveluiden tarjonnan supistumisesta. Hän toteaa, et-tei yhtä kattavaa pakettia ole

saatavilla muualta. Toinen kysymys on hinta, eli

mitä yritykset ovat valmiita maksa-maan koulutuksesta. Vuonna 2007 sil-

loinen kauppa- ja teollisuusministeriö ar-vioi Fintran toimintaa haastattelemalla asiak kaita

76 prosenttia yrityskyselyyn vastaa-jista oli lähtenyt mukaan Fintran ohjel-maan juuri julkisen tuen kannustamana.

– Olemme saaneet pk-yrityksiä liik-keelle, ja kynnys lähteä maailmalle on las-kenut. Leikkaukset osuvat arkaan paik-kaan. Suomi tarvitsee vientiyrityksiä, mutta meidän auttavat kätemme ovat jat-kossa entistä enemmän sidotut. Ilman ra-haa ei ole tuettuja ohjelmia.

Tikkanen pitää osaamisen kehittä-miseen käytettyjä euroja hyvänä inves-tointina. Hän varoittaa, että ilman julkis-ta tukea erityisesti pk-yrityksien inves-toinnit osaamisen kehittämiseen ovat vä-hemmän suunniteltuja.

– Kannattaako yrityksille antaa ra-haa, jotta ne menevät ja ostavat kalaa, vai kannattaako yrityksiä opettaa itse kalas-tamaan?

Kannattaako yrityksiä opettaa itse kalastamaan?

”


VKE-rahoitus

Valtiollisessa kansainvälistymisen rahoituksessa on käynnissä pa-radigman muutos, jossa seinien sijasta rahoitetaan suoraan yri-tystason hankkeita. Näin sanoo Merja Paavola, joka vastaa työ- ja elinkeinoministeriössä yritys-ten kansainvälistymisestä ja vien-nistä.

– Leikkaukset tekevät aina ki-peää, mutta kokonaisuudessaan yritysrahoituksen määrä kasvaa ensi vuoden budjetissa 25 pro-senttia, hän muistuttaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa marraskuun aikana sy-nergia-analyysin, jossa käydään läpi kaikki valtiollista rahoitus-ta saavat yksityiset kansainvälis-tymispalveluita tarjoavat orga-nisaatiot. Analyysin on tarkoi-tus valmistua ensi vuoden tou-kokuussa.

Ensi vuoden aikana uudiste-taan myös kansallinen vke-stra-tegia. Paavola kertoo, että ta-voitteena on tuottaa johtopää-töksiä siitä, miten kansainvälis-tymisen rahoitus olisi tarkoituk-senmukaista järjestää tulevaisuu-dessa. Hän ennakoi merkittäviä muutoksia, sillä toimintaympäris-tö on muuttunut ja mukaan on tullut uusia toimijoita innovaatio-kentältä.

TEM miettii synergiaa ja strategiaa

– Julkisen rahoituksen pai-notus siirtyy markkinoiden ym-märtämisen puolelle. Maailma on muuttunut, ja toimijoiden on muututtava sen mukana.

Resurssit puutteellisiaPaavola pitää itsestään selvyy-tenä, että Suomen kaltaisessa maassa tarvitaan valtiollisia tuki-toimia kansainvälistymisen edis-tämiseksi. Laajasta kansallisesta konsensuksesta huolimatta vke-toiminta on kilpailijamaihin ver-rattuna aliresursoitua.

– Pienien kotimarkkinoiden vuoksi yrityksien on pakko läh-teä maailmalle. Kasvu edellyttää kansainvälistymistä ja kansainvä-listymisen kasvua. Me tarvitsem-me julkisia instrumentteja, joilla kannustetaan ja autetaan yrityk-siä kansainvälistymään.

Paavolan mukaan suomalais-ten ei pidä tuudittautua ajatuk-seen, että aivotyö pysyy Suomes-sa ja tuotanto tapahtuu muualla. Hän huomauttaa, että osaamista on muuallakin, ja siksi suomalais-ten on pystyttävä verkottumaan ja täydentämään omia vahvuus-alueitamme maailmalta löytyväl-lä osaamisella entistä paremmin.

– Supistukset ovat epäloogisia. Vai-keina aikoina valtion kannattaisi käyttää enemmän resursseja pk-yritysten tuke-miseen. Leikkaukset eivät ainakaan no-peuta yritysten kasvua ja kansainvälisty-mistä.

Turunen toteaa, että juuri pk- ja kas-vuyritykset kärsivät leikkauksista eniten. Ne tarvitsevat julkista tukea, jotta kasvu ja kansainvälistyminen lähtevät liikkeelle.

– Finnveralle on myönnetty miljar-dien lisävaltuudet. Eikö kansainvälisty-misen edistämiseen olisi voinut irrottaa muutaman miljoonan?

Kysyntä kasvaa, rahoitus ei

Finpro saa valtiolta yleisavustusta ja tu-kea kansainvälistysprojekteihin. Projek-tirahoitus kasvaa ensi vuonna viisi mil-joonaa, mutta yleisavustus on pysynyt sa-malla tasolla viimeiset seitsemän vuotta.

Turunen muistuttaa tämän tarkoitta-van sitä, että tuki on reaalisesti laskenut joka vuosi, mutta Finpron palveluiden kysyntä sen sijaan kasvaa.

– Palveluidemme käyttöaste on 20–25 prosenttia yli kapasiteetin. Uusien hankkeiden ja avauksien määrä lisääntyy. Joudumme siirtämään rahaa taskusta toi-seen, koska valtioavun määrä on sama. Perusleipälajimme kärsii tästä.

Turunen ei näe tarvetta kasvattaa Finpron omien toimipisteiden määrää maailmalla. Sen sijaan hän uskoo läsnä-

Rahat tehokkaampaan käyttöön

Finpron toimitusjohtaja Jorma Turunen on samoilla linjoilla. Hän korostaa, et-tä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen käytetyllä rahalla on merkittävä vipuvai-kutus: yksi sijoitettu euro voi tuottaa par-haimmillaan kaksi euroa.

Liiketoimintaosaaminen vaikuttaa siihen, miten yritykset osaavat käyttää muut resurssinsa. Siksi Turusen mielestä liiketoimintaosaamiseen kehittämiseen käytettäviä resursseja pitäisi lisätä, koska se nopeuttaisi yritysten kasvua ja vähen-täisi riskejä.


Kuva

t: A

nte

ro A

alto

nen

, Pas

i Hyt

ti ja

Ku

vap

örs

si /

Jup

iter

imag

es

Jorma Turunen kertoo, että Finpron palveluidemme käyttöaste on 20–25 prosenttia yli kapasiteetin.

– Taloudellisten realiteettien vuoksi joudutaan miettimään, mitkä ovat parhaat keinot edistää kansainvälistymistä, toteaa Tekesin Veli-Pekka Saarnivaara.

Turunen peräänkuuluttaa, että kan-sainvälistymisen edistäminen toimialana ja markkinana pitäisi saada toimimaan paremmin. Hän kaipaa Finpron rinnalle ja samalle puolelle pöytää lisää yksityisiä konsultteja.

– Public-private -yhteistyö on saa-tava toimimaan vieläkin paremmin. Toi-minnan vaikuttavuutta voidaan lisätä niin, että me tarjoamme oman osaami-semme yksityisten konsulttien käyttöön.

Kotimarkkinat eivät elätä Suomea

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarni-vaara pitää yrityksien kansainvälistymis-tä ja innovaatiopolitiikka Suomen kan-santalouden ja yhteiskunnan kehittymi-sen ehdottomana edellytyksenä. Siksi valtion pitää omalla toiminnallaan edis-tää kansainvälistymistä.

– Me autamme yrityksiä menesty-mään kansainvälisillä markkinoilla. Ko-timarkkinoilla toimivat yritykset kokevat myös kansainvälisen kilpailun.

Tekesin rahoitustilannetta Saarni-vaara luonnehtii kaksijakoiseksi. Hän pi-tää järkevänä päätöksenä, että tänä vuon-na myöntövaltuuksia lisättiin kymmenen prosenttia, mutta samalla Tekesin omia toimintamenoja leikattiin neljä prosent-tia. Samanaikaisesti kysyntä on kasvanut 40 prosenttia. Lisääntyvät vastuut vievät aina resursseja, joten joitakin toimintoja on jouduttu leikkaamaan, muun muassa kansainvälisiä aktiviteetteja.

Saarnivaara muistuttaa, että elvy-tys on kasvattanut valtion velkaa, jota on muutaman vuoden kuluttua lyhennettä-vä. Tulevaisuudessa odottaa arvokeskus-telu siitä, mitä julkisen vallan tehtäviin kuuluu.

– Taloudellisten realiteettien vuok-si joudutaan miettimään, mitkä ovat par-haat keinot edistää kansainvälistymistä ja miten resurssit allokoidaan. Tässä on syy-tä soveltaa tarkkaa harkintaa.

Yleisellä tasolla Saarnivaara katsoo, että kaikki valtiolliset interventiot liike-toiminnan alueelle, kun ei ole olemassa selkeää markkinapuutetta, on parasta to-teuttaa asiakkaan kautta. Toisien sanoen tuki annetaan suoraan yrityksille, jotka hankkivat tarvittavat palvelut parhaaksi katsomiltaan palveluntarjoajilta.

– Kilpailu häiriintyy, jos tuetaan suo-raan koulutuspalvelujen tarjoajia. Lopul-linen tavoite on viime kädessä se, että ke-hittyy yksityinen palvelumarkkina.

Mikko Taivainen

Yksi sijoitettu euro voi tuottaa

kaksi euroa.”

olon lisääntyvän tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa paikallisten yhteistyökumppa-nien käyttöä. Näin on jo toimittu esimer-kiksi Australiassa ja Indonesiassa.


Yritys-case

Metsäkoneyhtiö Ponssen toi-mitusjohtaja Juho Numme-la kertoo, että oma organi-saatio on tärkein tietolähde,

kun yhtiö kerää tietoa potentiaalisista uu-sista markkinoista. Ponsse toimii kuudel-la strategiseksi katsomallaan markkina-alueella, jotka kattavat maapallon muka-vasti.

– Organisaatiomme ei ole suuri mut-ta olemme läsnä kaikkialla. Omien tun-tosarvien kautta saamme tietoa, miten meille tärkeät asiat kehittyvät.

Kun metsuri lähtee,

Ponsse haravoi maailman metsiä ja tarkkailee,

missä seuraavaksi siirrytään manuaalisesti

puunkorjuusta koneelliseen.

Uusien markkinoiden etsintä on osa normaalia liiketoimintaympäristön seu-rantaa ja analyysiä. Ponssea kiinnostaa hakkuu- ja koneellistamispotentiaalin ke-hitys, johon voivat vaikuttaa esimerkiksi uuden sellutehtaan rakentaminen tai sa-hojen investoinnit.

Metsäkoneille riittää tilaa

Noin puolet maailman puista korjataan käsin muun muassa moottorisahalla ja puolet koneellisesti. Aina, kun siirrytään manuaalisesta puunkorjuusta mekaa-niseen, avautuu Ponsselle mahdollisuus myydä metsäkoneita.

– Olemme läsnä siellä, missä puuta ja metsää korjataan. Liiketoimintamah-dollisuuksia on vielä runsaasti, ar vioi Nummela.

Puola ja Kiina ovat hyviä esimerk-kejä potentiaalisista kasvumarkkinois-ta. Molemmissa maissa tehdään mitta-via hakkuita metsurien voimin. Toimiala työllistää paljon ihmisiä, joten koneelli-seen puunkorjuuseen siirtyminen herät-tää poliittisia intohimoja.

– Etenemme tällä hetkellä rauhalli-sesti, emmekä tee mitään salama-avauk-sia. Uusia markkinoita seurataan, ja ne nähdään tulevaisuuden kasvun lähteinä, korostaa Nummela.

Maltillisuuden taustalla on globaa-li talouskriisi, jolta kukaan ei ole voi-nut välttyä. Nummela sanoo, että Ponsse on keskittänyt voimansa vahvoihin pää-

metsäkonetulee

– Olemme läsnä siellä, missä puuta ja metsää korjataan, sanoo Juho Nummela.


Ku

vat:

Po

nss

e

markkinoihin, jotka tuottavat merkittä-vän osan liiketoiminnan volyymistä.

Kasvu houkutteli maailmalle

Vuonna 1970 perustettu Ponsse aloitti kansainvälistymisen 1990-luvun puolivä-lissä Ruotsista ja lähialueilta. Seuraavak-si olivat vuorossa muu Eurooppa ja Poh-jois-Amerikka. Vuoden 2005 tienoilla olivat vuorossa Venäjä ja Etelä-Amerik-ka, jonne Ponsse lähti eukalyptuksen ja sellutehtaiden houkuttelemana.

Nummela toteaa, että kasvuhakui-suus ajoi Ponssen kansainvälistymään. Lähtökohtana oli myös se, että yhtiö ha-lusi tasoittaa talouden syklejä: jos yksi

markkina ei vedä, niin silloin voi myydä jollekin toiselle.

Nummela kertoo, että Ponsse raken-taa aina paikallisen huoltotoiminnan etu-painotteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden tai kahden metsäkoneen myymi-nen ei riitä, vaan tarvitaan laajempi ka-lustopohja, jotta huoltoliiketoiminta pys-tyy tekemään liikevaihtoa.

– Uusille markkinoille on men-ty maltillisesti. Ei koko markkinaa val-loiteta kerralla, esimerkiksi tytäryhtiön perustaminen on aina riskialtista. Tuot-teen on oltava kunnossa. Riski on liian suuri, jos tuote kehitetään vasta paikan päällä.

Nummela rohkaisee suomalaisia yri-tyksiä kansainvälistymään, mutta muis-tuttaa, että ensin pitää olla vahva koti-markkinoilla. Se luo hyvän perustan, sillä kansainvälisen myyntiverkoston rakenta-minen on kallista puuhaa.

– Ei pidä olla liian kiire rikastua, vaan tehdä asiat systemaattisesti ja har-kiten. Nöyrä mieli ja kotiläksyjen tekemi-nen auttavat eteenpäin. Maailma on kova koulu, ja monesti joutuu maksamaan op-pirahat. Riskejä pitää kuitenkin ottaa, jos haluaa menestyä.

Mikko Taivainen

Maailman puunkorjuusta 50 prosenttia hoidetaan koneellisesti.


Arkangel

Suomen Venäjä-osaamisen ja talo-ussuhteen syventämistä pohdit-tiin korkeatasoisessa foorumissa 26. marraskuuta. Paikalla olivat

ykkösrivin asiantuntijat. Lokakuun alus-sa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen veti viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen matkan Arkangeliin. Miltä marraskuisessa fooru-missa kuullut teesit näyttäytyivät maalli-kolle lokakuisen Arkangel-kokemuksen valossa?

Venäjä-osaaminen keskittyy Suomessa harvoille. Se on eräänlainen elinikäinen ”tartunta”. Samalla, kun harvojen osaa-minen syvenee, muut organisaatiossa tun-tuvat saavan luvan ulkoistaa Venäjä-asiat näiden eksperttien harteille.

Näyttää pitävän paikkansa, myös ul-koministeriössä. Arkangelin-matkaan osallistuneet yritysten edustajat olivat etupäässä konkareita, jotka ovat reissan-neet maata ristiin rastiin. Isot yritykset olivat tietoisia potentiaalisten kumppa-neiden tarpeista ja suunnitelmista yksi-tyiskohtaisesti.

Vaikka itselle Arkangel vaikutti mat-kakohteena mahdollisimman eksoottisel-ta, monikaan yritys ei sitä ”löytänyt”. Esi-merkiksi telakka-alalla suomalaisilla oli ollut liiketoimintaa jo neuvostoaikoina.

Löytämiseen oli sitä paitsi ollut ai-kaa jo yli 300 vuotta. Pietari Suuri perus-ti maan ensimmäisen telakan juuri Ar-kangeliin. Myös metsäsektorin yrityksil-lä oli ollut yhteyksiä. Arkangel oli Venä-jän ulkomaankaupan keskus ennen Pie-tarin perustamista.

Usein opitaan ensin teoriaa

ennen kuin sitä sovelletaan

käytäntöön. Entä toisinpäin?

Modernisaatio ei synny käskyttämällä. Tehokkaimmin teknologia ja osaaminen siirtyvät ulkomaisten investointien kautta. Venäjä muuttuu yhdessä työtä tekemällä.

Maallikon silmiin Arkangelissa näh-dyt siviilipuolen pari telakkaa eivät näyt-täneet kulkevan teknologian eturivissä. Osa halleista oli rähjäisessä kunnossa, ja työturvallisuus kaukana läntisestä stan-dardista.

Usko tulevaisuuteen oli kuitenkin kova. Optimist oli yhtiön nimi, joka käy-tännössä jatkaa työtä Venäjän vanhim-man telakan muutaman vuoden takaisen

konkurssin jälkeen. Toisen yhtiön Despe-rado-lotjilla näytti olevan kysyntää Eu-roopassa. Niiden suunnittelu tuli kuiten-kin muualta.

Ydinbisnekseksi näyttäisi kahdel-la käydyllä telakalla muodostuvan laivo-jen kunnostus- ja korjaustyöt, ei niinkään uuden rakentaminen. Sen sijaan itävalta-laisomisteista puunjalostuslaitosta oli uu-sittu modernimmalla teknologialla.

Innovaatio vai imitaatio?Venäjä-foorumin kiinnostavin kes-

kustelujännite syntyi väittelystä innovaa-

mittatikkuna

Arkangelin oblast kattaa Ranskan kokoisen alueen.

VKE-matka


tioiden merkityksestä Venäjän taloudel-le. Toiset katsoivat, ettei maan resursse-ja kannata ylimitoitetusti haaskata inno-vaatioiden hakemiseen, vaan sen tulisi si-vakoida Japanin, Etelä-Korean ja pienem-pien Aasian tiikereiden viitoittamallä pe-rässähiihtäjän ladulla. Eli soveltaa mui-den kehittämää teknologiaa. Toiset taas paaluttivat, että kyllä pitäisi ainakin yrit-tää ja että Suomella on tässä paljonkin annettavaa.

Kompastumatta asiantuntijoiden rintamalinjoihin tähän kontekstiin sopii mainiosti anekdootti Arkangelista. VKE-valtuuskunnassa tiedettiin, että erääs-sä tuotantolaitoksessa oli kaksi suoma-laisperäistä linjaa. Vanhempi oli ostettu suoraan Suomesta. Uudempi, tosin sekin 1970-luvulta, oli ostettu alueelliselta toi-mijalta, joka oli puolestaan kopioinut sen Suomesta.

Hyvät suhteet alue- ja paikallishallintoon ovat investointien kannalta välttämättömiä.

VKE-matkalla ei ollut mukana yrit-täjää, joka olisi voinut antaa todistajalau-sunnon oblastin investointi-ilmapiiristä. Arkangelin hallinto vakuutti kuitenkin varsin uskottavasti investointimyöntei-syyttään. Kalvorallissa käytiin läpi kaikki ydinasiat: energian saanti, tontit, vuokra-taso, työvoiman hinta ja koulutetun työ-voiman tarjonta.

Kesällä tuli voimaan aluetason laki, jolla investoijat saavat noin kolmen vuo-den vapautuksen alue- ja paikallisverois-ta. Tavoitteena on yhden luukun palvelu investoijille. Myyntipuheen uskottavuut-ta lisäsi se, että tilaisuudessa olivat läsnä aluehallinnon päättäjien ja suomalaisval-tuuskunnan lisäksi alueen keskeiset yri-tykset ja myös tiedotusvälineet.

Suomalaispäättäjillä on tärkeä rooli myös yksittäisten yritysten etujen edistäjänä.

Tähän teesiin kulminoituu koko VKE-matkojen ideologia. Useimmille

Arkangelissa käyneille yrityksille oli tär-keä osoittaa kiinnostuksensa aluepäät-täjien terävimmälle kärjelle. Ne pääsivät myös esittämään suoraan toiveitaan.

Yritysdelegaation puheenjohtaja, STX Finlandin toimitusjohtaja Martin Landtman kannusti meriteollisuusyri-tyksiä yhteistyöhön suomalaistelakoiden kanssa. Suomesta löytyy huipputeknolo-giaa muun muassa kelluviin kaasuntuo-tantolaitoksiin.

Ministeri toimi vetonaulana yritys-seminaarissa, jolla suomalaisyrityksiä verkotettiin potentiaalisten kumppanien kanssa. Ministeri veti paikalle kuvernöö-rin, ja kuvernöörin läsnäolo viimeistään todisti tilaisuuden tärkeydestä. Partne-rointia kätilöineen Finpron mukaan osal-listumisprosentti oli kutsujen määrään verrattuna harvinaisen korkea.

Ensi vuonna Venäjän eri alueille suuntautuu todennäköisesti ennätysmää-rä VKE-matkoja.

Aika entinen ei koskaan enää palaa – suuruusluokassa.

Venäjä-foorumissa muistutettiin, et-tä maan talous on vain kolme prosenttia

maailman kokonaisbruttokansantuot-teesta. Nykyluvuilla isompi kuin Hollan-nin mutta pienempi kuin Espanjan.

Isot suomalaisyritykset ovat jo niin mittavia globaaleita toimijoita, ettei neu-vostoaikojen riippuvuus Venäjän-mark-kinoista ole niille edes teoriassa mahdol-lista. Useille pienemmille yrityksille Ve-näjä voi kuitenkin olla merkittävä mah-dollisuus.

Ainakin yksi suomalaisyritys ilmoit-ti Arkangelissa jo matkan aikana olevan-sa hyvin kiinnostunut käynnistämään lii-ketoiminnot, kun rakentaminen alueella hieman piristyy.

Venäjän läheisyys on Suomen taloudelle ainoa pysyvä kilpailuetu verrattuna länti-siin viiteryhmämaihin.

Ehkä näin, jos ei mainitse Norjaa Venäjän pohjoisessa. Samaan aikaan sa-massa hotellissa majaili norjalainen yri-tysvaltuuskunta. Googlaamalla löytyi paljon yhteistyörakenteita Norjan ja Ar-kangelin alueen väliltä.

Jari Sinkari

VKE-matkoilla tähystetään uusia markkinoita. VR-Trackin Harri Lukkarista kiinnostivat Arkangelin alueelle suunnitellut ratahankkeet.

Ku

vat:

Jar

i Sin

kari


Lyhyesti

Intiassa tilaa ydinenergian asiantuntemukselle

Sijoitus-Invest 2009: Palveluissa tulevaisuus

Pörssin sanotaan ennustavan tulevaa ke-hitystä. Siksi viime vuoden marras-

kuussa Sijoitusmessuilla olivat tunnelmat äärimmäiset synkät: kurssit tuntuivat tuol-loin hinnoittelevan maailmanloppua. Tänä vuonna Wanhassa Satamassa tunnelma oli kääntynyt varovaisen positiiviseksi.

Kurssikristallipallon mukaan vientiyri-tystenkin tulevaisuudessa pilkottaa valoa. Ålandsbankenin analyytikon Matti Riiko-sen mukaan tietotekniikkasektorilla ovat pärjänneet ne yritykset, jotka ovat pysty-neet tuottamaan asiakkailleen selkeimmät kustannussäästöt. Myös ICT-palvelujen vienti tuntuu vetävän edelleen, vaikka kil-pailu kiristyykin koko ajan. Erityisesti in-tialaiset firmat ovat kasvaneet viime aikoi-na aggressiivisesti ja muodostavat haasteen TietoEnatorinkin kokoisille suomalaisille toimijoille.

Vientipainotteiset konepajat ja me-talliteollisuus ovat viime aikoina yhdisty-neet lähinnä lomautus- ja irtisanomisuuti-siin. Vaikka orastavaa kasvua näkyy tällä-kin sektorilla, ennusti pankkiiriliike Öhma-nin analyytikko Jari Harjunpää kustannus-säästöjen ja rakennemuutoksen jatkuvan vielä vuonna 2010. Laman globaalius ja lii-kevaihdon jatkuva lasku pakottavat tähän. Ydintoimintoja siirretään kehittyviin mai-hin lähelle asiakkaita, joita ei enää Suomes-ta ja Pohjoismaista löydy riittävästi.

Tilanne on jo johtanut toimialajärjeste-lyihin, joiden selkein trendi vaikuttaa ole-van teollisuudelle tarjottavien palvelujen vahvistaminen. Outotecin ja Laroxin sekä Metson ja Tamfeltin yrityskaupat tarjoavat tästä selkeimmät esimerkit, ja Harjunpään mukaan lisää tullaan näkemään. Myös val-tioiden elvytyspaketit ja niiden avulla toteu-tettavat infrastruktuuri-investoinnit avaa-vat kasvu-uria konepajasektorille ja pönkit-tävät talouden nousua yleisesti.

Haasteena on maailmanlaajuinen yli-kapasiteetti, joka saattaa johtaa kivuliaa-seen hintakilpailuun. Lisäksi dollarin kurs-sikehitys tuo mukaan oman jokerielement-tinsä. Mikäli vihreäselkäinen jatkaa heiken-tymistään, koituu siitä monenlaista pään-särkyä vahvan euron vientimaille.

Intian nopea talouskasvu imee ener-giaa, ja ydinenergian roolia on tar-

koitus kasvattaa merkittävästi. Atomi-voiman osuus Intian energiapaletista on tällä hetkellä noin kaksi prosenttia, ja suunnitelmien mukaan sitä on tar-koitus lisätä noin kymmeneen prosent-tiin lähivuosina. Luvassa on siis mah-dollisuuksia myös suomalaisille yrityk-sille sekä uuden ydinvoiman rakenta-misen yhteydessä että vanhojen voima-loiden peruskorjausten johdosta.

Maassa on muun muassa neuvos-toaikaista ydinteknologiaa, jonka kun-nossapito- ja tarkastuspalveluihin suo-malaiset tahot voisivat myydä asiantun-temustaan. Suomessa alan asiantunte-musta on useilla yrityksillä. Niitä ovat muun muassa Pöyry Oyj, ÅF-Consult Oy, Platom Oy, Fortum Nuclear Servi-ces ja TVO Nuclear Services.

Ydinalan yhteistyö oli lyhyesti esil-lä lokakuussa Suomen ja Intian välisis-sä talous-tiede ja teknologia-sekakomi-tean konsultaatioissa Helsingissä.

Siviiliydinenergiayhteistyöhän In-tian kanssa aukeni uusia uria, kun ydinalan viejämaiden ryhmä – NSG, Nuclear Suppliers Group – hyväksyi syyskuussa vuonna 2008 vientisääntöi-hinsä Intiaa koskevan poikkeuksen. Se mahdollistaa siviiliydinenergiayhteis-työn Intian kanssa Kansainvälisen ato-

mienergiajärjestön (IAEA) valvonnas-sa olevissa laitoksissa, vaikka maa on edelleen ydinsulkusopimuksen ulko-puolella. Poikkeuksen jatkumisen eh-tona on muun muassa, että Intia pi-dättäytyy ydinkokeista sekä noudattaa omassa viennissään NSG:n mukaista vientivalvontaa.

Eräät maat ovat jo liikkeellä. Kah-denvälisiä ydinalan sopimuksia Intian kanssa ovat tehneet muun muassa Yh-dysvallat, Ranska ja Venäjä. Suomella ei vielä ole bilateraalisopimusta, mutta vientiä voidaan harjoittaa hankekohtai-sella noottienvaihdolla.

Käytännössä viennistä kiinnostu-nut yritys toimittaa hakemuksen vien-nistä ulkoministeriön kauppapoliit-tisen osaston vientivalvonta-asioiden yksikköön (KPO-30). Asiantuntija-viranomaisten konsultoinnin jälkeen ulkoasiain ministeriö toimittaa Intial-le nootin, jossa sitä pyydetään vahvis-tamaan muun muassa, että tuote tai palvelu liittyy siviilikäyttöön – ja on IAEA:n valvonnassa. Kun vakuutus on saatu, yritys saa vientiluvan.

Jos sopimusneuvottelut In tian kanssa päätettäisiin aloittaa siviili-ydinenergiayhteistyöstä, ne hoidet-taisiin työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiain ministeriön yhteistyönä.


Millennium-palkitut washingtonilaisten tentattavina

Tim Berners-Lee (vas.), Robert Langer ja Shuji Nakamura osallistuivat ensimmäistä kertaa samaan tilaisuuteen.

Ku

va:

Mill

en

ium

-pal

kin

tosä

ätiö

/ M

ich

ael G

. St

ew

art.

Huipputiedemiehet ja lehdistö oli-vat runsaslukuisia paikalla 8. loka-

kuuta, kun Suomen suurlähetystö ja Tek-niikan Akatemia -säätiö järjestivät Was-hingtonissa Next Decade Technologies Changing the World -tapahtuman.

Tapahtuman tavoitteena oli tehdä Millennium-teknologiapalkintoa tunne-tuksi ja korostaa innovaatioiden suurta merkitystä menestyvän talouden kannal-ta. Samalla pyrittiin myös tuomaan esiin palkinnon lanseerannutta Suomea inno-vaatioiden kärkimaana.

Noin miljoonan euron suuruinen Millennium-teknologiapalkinto, joka jaetaan joka toinen vuosi elämänlaatua parantavan teknologin kehittämisestä, on tähän mennessä annettu kolme kertaa.

Vuonna 2004 Tim Berners-Lee pal-kittiin World Wide Web -innovaatios-taan. Led-valon keksijä Shuji Nakamura vastaanotti palkinnon vuonna 2006. Kol-mannella kerralla, vuonna 2008, palkinto annettiin Robert Langerille, joka on ke-hittänyt uusia biomateriaaleja lääkeainei-den annosteluun ja keinokudosten kas-vattamiseen. Seuraavan kerran palkinto jaetaan kesäkuussa vuonna 2010.

Kaikki kolme palkinnonsaajaa osal-listuivat nyt ensimmäistä kertaa samaan tilaisuuteen. He kertoivat keksinnöistään ja siitä, miten ne ovat kehittyneet palkin-non saamisen jälkeenkin. The New York

Times -lehden toimittaja Steve Lohr toi-mi paneelikeskustelun moderaattorina ja haastatteli voittajia erikseen. Voittajat myös vastasivat yleisön kysymyksiin, joi-den kirjo oli laaja.

Tilaisuuteen osallistui yhteensä yli sata ihmistä, jotka edustivat tiede- ja tut-kimusmaailmaa, hallintoa ja yrityksiä. Li-säksi lehdistön edustajia oli runsaasti pai-kalla. Tilaisuutta pidettiin erittäin onnis-tuneena.

Useissa kommenteissa kiitettiin sitä, että paneelikeskustelun avulla hyvin eri aloja edustavat keksinnöt avautuivat pa-remmin laajalle yleisölle ja että keskuste-lusta muodostui mielenkiintoinen.

Tilaisuuden isäntinä toimivat suur-lähettiläs Pekka Lintu ja Tekniikan Aka-temian hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson.


Lyhyesti

Italialaiset hermostuivat laa-jakaistalykkäyksestä. ICT-

infraa piti parantaa 800 miljoo-nalla eurolla ja nostaa sitä kaut-ta yritysten ja kansalaisten toi-mintaedellytyksiä. Rahat pää-tettiin jättää odottamaan talous-kriisin lääkintätarpeita. Teolli-suus- ja työtekijäjärjestöt her-mostuivat.

Venäjän talous lähtee kunnolla kas-vuun vuoden 2010 jälkimmäisellä

puoliskolla. Näin kertoo Suomalais-Ve-näläisen kauppakamarin julkaisema Ve-näjän-kaupan barometri yritysten odo-tuksista. Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 302 yritysedustajaa.

Jo vuoden ensimmäisellä puoliskol-la viennin, tuonnin ja Venäjän liiketoi-mintojen kasvukäyrien povataan nouse-van maltillisesti. Kauppa ja palvelualat odottavat kasvun kiihtyvän jo lähimmän puolen vuoden aikana, mutta teollisuus ennustaa kasvun lähtevän todella käyn-tiin vasta vuoden 2010 toisella puoliskol-la, jolloin investoinnit lisääntyvät vähi-tellen.

Lokakuussa suoritetun kyselyn mu-kaan vienti, tuonti ja liiketoiminta ovat kuluneen puolen vuoden aikana alkaneet huomattavasti kasvaa viime talven ja ke-vään luvuista, vain investoinnit ovat vä-hentyneet. Pienet yritykset ovat pärjän-neet paremmin kuin suuret, ja kauppa ja palvelut ovat menestyneet paremmin kuin teollisuus.

Vastaajista 45 prosenttia arvioi, et-tä Venäjän talous kehittyy jonkin verran seuraavien kuuden kuukauden aikana. Seuraavien 12 kuukauden aikana 73 pro-

Yritykset odottavat kasvuvuotta Venäjällä

senttia uskoo sen kasvavan melko paljon ja neljä prosenttia paljon.

Barometrin mukaan 51 prosenttia odottaa viennin kehittyvän jonkin ver-ran ja neljä prosenttia paljon seuraavan puolen vuoden aikana. Koko vuoden ai-kana 63 prosenttia arvioi viennin kehitty-vän jonkin verran ja 11 prosenttia paljon.

Tuontiaan Venäjältä aikoo kasvattaa 45 prosenttia vastaajista seuraavien kuu-

den kuukauden aikana, ja vuoden sisällä tuonti kasvanee jo 59 prosentilla vastaa-jista. Liiketoiminnan kasvua odottaa Ve-näjällä 55 prosenttia, ja vuoden kuluessa kasvuun luottaa 77 prosenttia. Seuraavi-en kuuden kuukauden aikana investoin-teja suunnittelee 21 prosenttia vastaajista, vuoden sisällä 28 prosenttia.

Lisätietoja: www.finruscc.fi.

Mitä näyttää Tshekin talou-den parikymmenvuotinen py-rähdys samettivallankumouk-sen jälkeen. Entä Pohjois-Sak-san tai Liechtensteinin talous? Yhdysvalloissa väännetään kät-tä sellun sivutuotteen saamasta energiatuesta, jolla maan met-säteollisuus tekee miljarditilin.

Suurlähetystöjen ja pää-konsulaattien talousraporteissa esiintyy aiheita, joita harvem-min osuu valtavirran talous-uutisiin. Raportteja kootaan www.kauppapolitiikka.fi-sivulle

Laajakaistasta mustalipeään


Design-pääkaupungin titteli muotoilee myös taloutta

Helsinki on vuonna 2012 maailman muotoilupääkaupun-ki. Voitto selvisi 25. marraskuuta Icsid World Design -kon-

gressin yhteydessä Singaporessa. Noste suomalaiselle muotoilul-le, kulttuurille, tuote- ja palvelusuunnittelulle tulee olemaan huo-mattava.

Kytkennät talouteen ovat vahvat

Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja ja WDC2012-hakuryh-män puheenjohtaja Pekka Timonen muistuttaa, että designin merkitys on viime aikoina kasvanut kaikilla talouden aloilla.

– Designin kautta tuotetaan toimivia ratkaisuja niin tuote- ja palvelukehittelyssä kuin kaupunkisuunnittelussakin. Sen avul-la sopeudutaan erilaisiin kulttuurioloihin ja vientimarkkinatilan-teisiin. Ei siis ole ihme, että yritykset ovat erittäin kiinnostuneita designista. Nokia, Kone ja Konecranes ovat olleet aktiivisesti mu-kana koko hakuprosessin ajan, ja nyt mukaan saadaan varmasti lisää myös pk-tason yrityksiä, Timonen summaa.

Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden yhtymi-nen designin näyttämöksi tarjoaa Timosen mukaan yrityksille tuhannen taalan paikan näkyä, kuulua ja verkottua.

Taideteollisen korkeakoulun rehtori Helena Hyvönen on sa-moilla linjoilla.

– Design-pääkaupunki on huomattava etu. Erityisesti Hel-singin kaupungilla niin sanottu ”embedded design” eli sisäänra-kennettu design on monissa ratkaisuissa viety niin pitkälle, että siinä voisi nähdä mahdollisuuksia tulevaisuuden vientituotteek-si, Hyvönen pohtii

Hyötyä maabrändille

Design-pääkaupun-kititteli tuo myös etu-ja Suomen maabrän-dille. Matkailun edistä-miskeskuksen ylijohta-ja Jaakko Lehtonen pi-tää erityisesti designista saatavaa hyötyä merkit-tävänä.

– Muotoilu on maabrändimme terä-vintä kärkeä. Emme voisi koskaan uskot-tavasti kilpailla maail-man parhaat hiekkaran-nat -luokassa, mutta designiimme uskotaan jo maailmalla. Hel-singin saama huomionosoitus tulee lisäämään paitsi designin myös kulttuurin vientiä yleisemminkin ja tuo selvää imagoetua maabrändillemme. Tästä goodwillista puolestaan hyötyvät nekin vientiyritykset, jotka eivät näillä aloilla varsinaisesti toimi, Leh-tonen tähdentää.

Finland Promotion Boardin puheenjohtaja Petri Tuomi-Ni-kula ei salannut tyytyväisyyttään uutisen johdosta.

– Helsingin asema Maailman Design-pääkaupunkina tar-joaa ainutlaatuisen mahdollisuuden markkinoida koko Suomea yhtenä maailman johtavana design-maana. Samalla se tukee Hel-singin ja pääkaupunkiseudun mainetta pohjoiseurooppalaisena

luovuuden keskuksena.

Muotoilu myi Madridissa

Helsingin muotoiluvoit-to toi välittömästi lisänä-kyvyyttä Madridiin, jos-sa suomalaista muotoilua esittelevä, Helsinki Mad-rid FinDesign, avautui marraskuun alussa Mad-ridin nykytaiteen keskuk-sessa Mataderossa. Monia-laisessa ja interaktiivisessa näyttelyssä on esillä pitkälti toistasataa tuotetta suoma-laisilta yrityksiltä ja suun-nittelijoilta. Tammikuul-

le asti avoinna oleva näytte-ly lukeutuu vuoden 2009 merkittävimpiin kulttuurivientiponnis-tuksiin. Se sai hyvän mediakatteen maan valtalehdissä.

Näyttely on osa Mes del Diseño Finlandés -muotoilukuu-kautta, jonka ovat valmistelleet yhdessä Suomen Madridin-insti-tuutti, Suomen Madridin suurlähetystö sekä Madridin kaupunki.


Lyhyesti

”Maailmalla on edessä uusi teolli-nen vallankumous. Teollistu-

neet yhteiskunnat on seuraavina vuosi-kymmeninä rakennettava uudelleen niin, että päästöt saadaan leikattua murto-osaan.” Näin todetaan Valtioneuvoston torstaina 15. lokakuuta hyväksymässä il-masto- ja energiapoliittisessa tulevaisuus-selonteossa. Selonteossa asetetaan tavoit-teeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 ta-sosta vuoteen 2050 mennessä osana kan-sainvälistä yhteistyötä.

Monitahoinen teema ulottuu useilla eri tavoilla myös talouden alueille. Selon-teon mukaan ”vallankumous on samal-la sekä valtava haaste että mahdollisuus. Se edellyttää radikaaleja muutoksia ja tu-lee myös maksamaan. Toisaalta se mer-kitsee investointeja, teknologiaharppa-uksia ja uusia työpaikkoja. Tälläkin teol-lisella vallankumouksella on voittajansa, ja Suomen kannattaa pyrkiä olemaan nii-den joukoissa.”

Näitä mahdollisuuksia nähdään kil-pailukyvyn, viennin ja kansainvälisty-misen edistämisen alueilla ja erityisesti cleantech-sektorilla. Selonteon tiivistel-mässä todetaan näin:

”Ilmastonsuojelu ja kilpailukyky on mahdollista sovittaa yhteen. Tärkein-tä on saada aikaan kansainvälinen sopi-mus, jossa rajoitukset kattavat mahdolli-

simman suuren osan maailman päästöis-tä. Kilpailukykyhaittoja voi myös torjua harjoittamalla kustannustehokasta ilmas-topolitiikkaa ja tukemalla haavoittuvien teollisuusalojen sopeutumista.”

”Paljon mahdollisuuksia piilee kestä-vässä teknologiassa. Uusi teknologia voi helpottaa päästöjen vähentämistä ja las-kea sen kustannuksia. Samalla sen avul-la voidaan luoda uutta osaamista, vienti-tuloja ja työpaikkoja. Teknologian käyt-töönottoa ja kaupallistamista tulee edis-tää vahvoilla ohjauskeinoilla.”

Selonteon elinkeinoelämää tarkaste-levan Vaurautta ilmastoa kuormittamatta -luvun lopuksi valtioneuvosto hahmotte-lee linjausta:

”Rahoitusta ilmastoa säästävän ja kestävän teknologian sekä palveluiden kehittämiseen lisätään. Erityisesti satsa-taan teknologian kaupallistamiseen ja käyttöönottoon. Ilmasto- ja energiapoli-tiikalla tuetaan kestävän teknologian ko-timarkkinoiden syntymistä. Pyritään te-kemään kestävästä teknologiasta Suomen talouden uusi tukijalka.”

Selonteko, tiivistelmä, tiedotteet, kalvo-sarjat ja muut aineistot löytyvät Valtio-neuvoston kanslian verkkosivuilta.

Lisätietoja: www.vnk.fi

Hallituksen tulevaisuusselonteossa cleantechistä Suomen tukijalka

Namibia panostaa lähivuosi-na voimakkaasti kaivosteol-

lisuuteen, kertoi Suomessa loka-kuussa vieraillut kaivos- ja ener-giaministeri Erkki Nghimtina. Maa on jo maailman neljännek-si suurin uraanintuottaja kymme-nen prosentin markkinaosuudel-laan. Samalla Namibian on vah-vistettava säädöspohjaansa maan-käytön, kaivostoiminnan ja ym-päristönäkökulmien tasapainotta-miseksi. Nghimtinan johtama Na-mibian kaivos- ja energiaministe-riö tekee yhteistyötä Suomen Geo-logian tutkimuskeskuksen kans-sa. Afrikan ja Lähi-idän osasto ja Windhoekin suurlähetystö ovat olleet mukana kätilöimässä han-ketta.

Nghimtinaan tekivät kaivos-osaamisen lisäksi vaikutuksen metsien monipuolinen käyttö se-kä BMH-yhtiön Bronttosaurus-murskaimet, jotka rouhivat kaa-topaikkajätteestä ”pellettejä”, jotka soveltuvat mm. sementtitehtaiden polttoaineeksi.

Kiinnostunut kaivosmahti

Ministeri Nghimtina tutustui Sähköä uraanista -näyttelyyn Olkiluodossa. Etualalla TEM:n energia-asiantuntija Jorma Aurela.

Ku

va:

Jari

Sin

kari


Ulkoministeriön osalta esimerk-kinä on suurlähetystön avaa-minen Astanaan, Kazaksta-niin. Lisää rahaa ei valtion

budjetissa tähän avaukseen saatu, vaan varat uuden VKE-toiminnankin kannal-ta tärkeän suurlähetystön avaamiseen on säästettävä muualta.

Resurssien puutetta on ollut pak-ko paikata innovatiivisuudella ja pionee-rihengellä. Ulkoasianministeriö ja sen edustustoverkko on ollut osaltaan kar-toittamassa uusia vientimahdollisuuksia erityisesti kahdella lupaavaksi uskotul-la toimialalla, ympäristöteknologiassa ja koulutusviennissä.

Ympäristöteknologia on kiistatta tu-levaisuuden ala, johon liittyvä kysyntä tulee kasvamaan. Kilpailu markkinoista ja alan osaamisesta on kovaa, mutta Suo-mella on hyvät mahdollisuudet siinä me-nestyä. Avainsana tässäkin on yhteistyö, jota UM tekee erityisesti Elinkeinoelä-män keskusliiton, Finpron ja alan johta-van osaamiskeskuksen, Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa.

Suomalaiselle koulutusosaamiselle on kysyntää erityisesti hyvien Pisa-tutki-mustulostemme valossa. Opetusministe-riön valmistellessa kansallista koulutus-vientistrategiaa UM:n edustustoverkol-la on keskeinen tehtävänsä alan markki-noiden kartoittamisessa yhteistyössä Fin-pron ja muiden VKE-toimijoiden kanssa. Kun koulutusvienti konkreettisemmin käynnistyy, edustustomme voivat toimia ovenavaajana ja paikallisena tukena kou-lutusviennin käytännön toteuttajille.

Kulunut vuosi on ollut niin viejille kuin viennin- ja kansainvälistymisen

edistäjille haasteellinen. Samalla kun laskevat vientiluvut ovat

pakottaneet VKE-toimijoita tehostamaan työtään, toimintaan

käytettävissä olevat voimavarat ovat jopa pienentyneet.

Vienninedistämismatkoilla on ollut talouslamankin varjossa kysyntää. Mat-koja on tehty lukumääräisesti jokseen-kin sama määrä kuin normaaliaikoina ja myös matkoille osallistuneiden yritysten määrä on pysynyt korkeana. Haasteena on ollut uusien, erityisesti pienten ja kes-kisuurten yritysten saaminen mukaan. Kyse on sekä henkilöresursseista että kus-tannuksista.

Finpro myöntää PK-yrityksille jon-kin verran alennusta vienninedistämis-matkojen osanottajamaksuista. Erillisestä hakemuksesta työ- ja elinkeinoministeriö

Ministerin mietteet

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

PK-yritykset ja viennin ja kansain-välistymisen edistäminen

voi lisäksi myöntää tukea PK-yritys-ten osallistumiseen näille matkoille. Alennukset eivät kuitenkaan vält-tämättä riitä ja tukia jää joskus ha-kematta yksistään hakuproses sien monimutkaisuuden vuoksi.

Esitinkin muutama viikko sit-ten Lapin TE-keskuksen Kemin-maalla järjestämässä Kasvua vien-nistä -seminaarissa, että Finpro har-kitsisi vienninedistämismatkojen osanottajamaksun nykyistä suu-rempaa porrastusta. Maksua voitai-siin porrastaa myös pienten ja kes-kisuurten yritysten välillä. Lisäksi ehdotin keskusteluja työ- ja elinkei-noministeriön ja Finpron kanssa sii-tä, miten PK-yritysten osallistumis-ta vienninedistämismatkoille voitai-siin muutoinkin edistää.

Meillä on perustaltaan hy-vä ja monia erilaisia tarpeita katta-va VKE-koneisto. Sitä voidaan kui-tenkin aina hioa tehokkaammaksi,

myös kentältä saatujen kokemusten va-lossa. Toimijoiden välillä on myös mah-dollista löytää uusia tehokkaampia toi-mintamuotoja. Tästä yhtenä esimerk-kinä on Finpron, Suomalais-venäläisen kauppakamarin ja ulkoministeriön yh-teistyö Venäjälle ja sen eri alueille suun-tautuvien VKE-matkojen toteutuksessa. Yhdessä tehokkaasti toimien tarjoamme parhaat edellytykset myös PK-yritysten vientiponnisteluille.

Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Paikka Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston pressitila, Kanavakatu 3 C, Katajanokka, Helsinki

Aika Maanantai, 14. joulukuuta 2009 kello 8.30–12.00

suomalaisen cleantechin

Ympäristöystävällisen teknologian markkinat kasvavat maailmalla nopeasti. Samanaikaisesti kilpailu kiristyy. Onko suomalainen Cleantech-osaaminen kupla vai talousnousun ydin? Mikä rooli on valtiollisella vienninedistämisellä? Mitä voidaan tehdä yhdessä? kysytään VKE-seminaarissa 14. joulukuuta.

Ulkoasiainministeriö on yhdessä Finpron, EK:n ja Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa selvittänyt Cleantech-alan markkinoita ja kysyntää maailmalla. UM järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa yrityksille suunnatun VKE-seminaarin Cleantech Finlandin taustasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Mukana on eturivin yrityksiä kertomassa siitä, mikä myy maailmalla. Tule kuuntelemaan asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.

Kantavatko

siivet?

Kysy jäljellä olevia paikkoja: [email protected] tai (09) 1605 5524.

Tilaisuus on maksuton, mutta osallistujamäärä rajoitettu tilojen vuoksi.

Seminaariohjelma www.kauppapolitiikka.fi

Documents

Kauppapolitiikka 5 / 2009