Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia ?
Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015
Ossi Ikävalko
Kuva:H.Kutvonen, 2013
Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia Helsingin Insinöörit Ry:n julkaisemassa
Uudenmaan alueen insinööri UAI lehdessä. Humoristinen Tallinnan silta Pölyteknikkojen Kamrat –lehdessä 1871.
1
”Strait crossing” –tekniikat, miten ylittää vuono
jonka leveys on 3700 m ja syvyys 1300 m
Strait Crossing Symposium 2013 Bergen, Norway
Helsinki-Tallinna -tunnelin “historiaa”
• Helsinki – Tallinnatunnelin idea syntyi 1992 (Suomen geotekninen yhdistys), Usko
Anttikoski (Helsingin kaupunki)
• Puolestapuhujia Suomi-Talinna –seura ja Baltic Rail -yhdistys
• Ensimmäinen toteutettavuusselvitys, Usko Anttikoski, 2007
• Keskustelu on ollut vilkasta, kriittisiä mielipiteitä on paljon mutta ajatus on saanut
vähitellen yhä enemmän hyväksyntää. Myöskin poliittista mielenkiintoa on herännyt
• Helsingin ja Tallinnan kaupunginjohtajat 2012 aloittivat yhteistyön aiheen tiimoilta ja
perustivat sitä varten työryhmän 2012
• Helsinki -Tallinn Transport and Planning Scenarios Project (H-TTransPlan),
loppuraportti 2012
• TALSINKIFIX –selvitys 2015 (prefeasibility study, Helsingin kaupunki, Harju -
maakunta)
• Maakunnallinen ja valtakunnallinen ”organisoituminen” käynnissä
Itämeri - Baltia -korridori
Tulevaisuuden matka –
aikavyöhykkeet
6 million yearly passangers
12 000 weakly commuters from Estonia
20 daily connection
Twin City of Talsinki (or Hellinna)
TALSINKIFIX –esiselvitys 2015
• Tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä
• Toteuttamiskelpoisin ratkaisu rautatietunneli nykyisten
joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin (lyhyt matka-aika
kaupunkien keskustojen välillä)
• Edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja nopea
raideyhteys Eurooppaan
• Valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen
• Tunnelin ja liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9-13 mrd.
Kalliorakentamisen osuus n. 3 – 3.5 mrd €
• Tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja
ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista
• Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) tarvittaisiin noin 40-50
prosenttia (Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt Fixed
link –projektissa EU-rahoitus 40 %)
The 1.5 Million International Geological Map of Europe And Adjacent Areas – IGME 5000
East European Craton
Fennoscandian Shield
East Europan Platform
http://www.bgr.de/karten/igme5000/igme5000_finalversion2005_g.jpg
Merenpohjan syvyys ja kambri -muodostumat
10.11.2015 10
Esitykse
n nimi /
Tekijä
”Paljastumia” Estonia
Finland
Blue Caly of Lontova http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html
Photo: http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html
Photo: O. Ikävalko
1 2 3 4 5
G/Cm3 Mpa % m/2 m
Precambrian gneisses A 2.65 - 2.75 110 - 240 0.1 - 0.2 6000 - 6300
Rapakivi granites B 2.65 100 - 200 0.1 6000 - 6500
Weathered crystalline besement C 2.0 - 2.6 1 - 100 1 - 20 2000 - 5000 1 - 20
Sandstones D 2.0 - 2.3 1 - 25 10 - 20 2000 - 3000 n. 60
Siltstone E 2.25 - 2.35 5 - 25 10- 15 2500 - 3500 1 - 2
Sandstones F 2.1 - 2.2 1 - 5 Mpa 20 - 25 2500 - 3000 15
Blue clay G 2.3 - 2.4 2 - 4 Mpa 8 - 10 2000 - 2500 45
Limestone H 2.55 - 2.65 100 - 150 0.1 - 5.5 4000- 5500 20
Glauconite sandstone I 1.95 - 2.1 1 - 20 1 - 10 2500 - 3000 2
Alum shale J 1.9 - 2.0 40 - 50 1 - 10 3500 - 4000 3.5
Sandstones K 2.1 - 2.8 1 - 40 1 - 20 2500 - 3500 3- 8
Quaternary loose sediments L 1.5 - 2.2 < 1 10 - 30 1500 - 2000 0 - 60
A= Rocks of Jägala complex, B= Naissaar and Neeme rapakivi, C= Weathered crystalline rocks. D= Ediacaran
sandstones, E= Ediacaran siltstone, F= Cambrian quartzose sandstones of the Tiskre formation, G= Cambrian
blue clay of the Lontova formation, H= Ordovician limestone, I= Ordovician glauconite sandstone of the
Leetse formation, J= Ordovician alum shale of the Türisalu formation, K= Ordovician sandstones of the
Kallavere and Ülgase formations, L= Quaternary deposits
Physical‐mechanical properties of different formations
along the Tallinn-Helsinki tunnel
1= volumetric weight, 2= compressive strength, 3= porosity,
4= P‐wave velocity ca. 6000‐6500 m/s, 5= thickness of formation.
Ossi Ikävalko 17.11.2008
HT-tunneli ja toteutetut kalliotunnelit Helsingin seudulla
Cross-section of the Gulf of Finland based on
the 3D -model
1.5 %
Merialueen alustavat geologiset tutkimukset
käynnistetään 2016 - 2017
High-frequency multibeam
• Provide for high-resolution bathymetric data
• Coverage is around 6 x depth of water (maximum 12x)
• Recognize topography and individual targets, as well as seabed substrate.
•Kaksi vaihtoehtoa: 70 km (58 km meren alla)
Kirkkonummi-Tallinn tunneli ja 85 km pitkä (73 km
meren alla) Helsinki – Tallinna tunneli
•Toteutuessaan maailman pisin merenalainen
rautatietunneli
•Molemmilla puolilla käytetään hyväksi matalikkoja,
joille rakennetaan pystykuilut (tekosaaria)
•Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 9 – 13 mrd €
(TALSINKIFIX, 2015) josta kalliorakentminen 3 –
3.5 mrd €
•Kaksi raidetunnelia (2 x 80 m2) ja erillinen huolto-
ja ilmastointitunneli (30-40 m2) (yht. n. 200 m2)
•Alin kohta n. 220 meren pinnan alapuolella
(Anttikoski 2007), maksimi kaltevuus 1.2 – 2.0 %.
•TBM –porauksella (120 m/viikko) 6 - 13 vuotta
(pystykuiluja hyödyntämällä jopa 3 – 4 v)
Usko Anttikoski, 2007
Tunneli pähkinänkuoressa
Louhittavat massat
• 3-tunnelin profiili yht. n 200 m2
• Pituus 85 km
• Massat, n. 17 milj. k-m3 , 46 milj. tn
• Vastaa n. puolta koko maan vuosittaisesta tarpeesta
• Vastaa n. 2 v kiviaineskäyttöä Uudellamaalla
• Vastaa n. 50 vuoden kalliotilojen louhintaa Helsingin kaupungissa
• Massat jakautuvat Suomen ja Viron kesken
Ossi Ikävalko
Kiitos!
7.8.2012 19
Ossi Ikävalko
Tel: 029 503 2121
GSM: 050-349 2982