HELSINKI FINLANDLauttasaari

LauttasaariHELSINKI FINLAND

2

Lauttasaari on ainutlaatuinen. Se on niin lähellä Helsingin keskustaa, että sen luodoilta voi katsoa kaupungin valojen loputonta kimallusta. Toisaalta taas niin eristyksissä, että päätä kääntämällä voi nähdä sinistä merta silmänkantamattomiin.

Lauttasaaressa on kaikkea moderneista kerrostaloista idyllisiin pikkumökkeihin, luontoa ja rauhaa, mutta vain muutama minuutti pääkaupunkiseudun syvimpään sykkeeseen.

Saarta kansoittaa yhteisöllinen asukasjoukko, joka asuu usein samoissa kulmissa vauvasta vaariin. Samat paikat, joissa lapsena kirmaillaan, kutsuvat vanhana muistelemaan menneitä.

Sellainen on Lauttasaari. Kaupunginosa vailla vertaa.

LAUTTASAARI

Lauttasaari

Lauttasaari on merihenkinen kaupunginosa, jossa laineet liplattavat ja vedenpinta kimmeltää.

Saarelta löytyy monta pienvenesatamaa. Pajalahden satamassa on seitsemän laituria ja yhteensä 190 venepaikkaa.

Jos Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelma olisi toteutunut, suuri osa Lauttasaaresta olisi nyt satama-aluetta.

Rannoilta voi katsella ohilipuvia laivoja, jotka ovat matkalla ties minne.

Lauttasaari on noin 20 000 lauttasaarelaisen koti ja monen pääkaupunkiseutulaisen merellinen virkistysalue.

Uusi asuintalokokonaisuus, Kuunari, ottaa merellisyyden huomioon niin tyylissään kuin rakenteissaankin.

Pienvenesataman nokassa komeilee tyylikäs Blue Peter -ravintola.

Lauttasaareen alkoi kulkea lautta vuonna 1914. Ensimmäinen silta valmistui vasta 1935. 

12

KASINONRANTA Tuskin monikaan suomalainen uimaranta on niin suosittu ja rakastettu kuin Lauttasaaren Kasinonranta.

Se perustettiin jo 1900-luvun alussa viihdyttämään läheisen Drumsö Casino -kahvilan asiakkaita. Niin kahvila kuin sen rantakin saavuttivat oitis suuren suosion.

Nykyään Kasinonrannalle voi tulla paitsi uimaan ja palvomaan aurinkoa, myös leikkimään hurjalla merirosvolaivalla. Kuntoilijat viihtyvät kiipeily- ja kuntoilutelineissä, koripallokentällä tai Gymparkin kuntoilualueella. Kesäkeleillä nurmikentältä saattaa bongata jumppaajia, jotka osallistuvat Liikuntaviraston ulkoliikuntatunneille.

Rannan vakiovieraisiin kuuluvat myös läheisen melontaklubin asiakkaat. Tuulisina päivinä lahti taas on yksi Helsingin suosituimmista leijasurffauspaikoista.

Lauttasaari

Suojaisalla lahdella viihtyvät monet vesilintulajit. Matala Tiiraluoto on kokonaan rauhoitettu linnuille.

Uimaranta on kesäisin Helsingin kaupungin liikuntaviraston valvoma.

Saari ry:n lahjoittamilla soutuveneillä kuka tahansa voi lähteä soutelemaan ilmaiseksi.Kahvilasta saa lainaksi pelastusliivejä.

Uimarit pääsevät vaihtamaan vaatteensa pukukoppien suojissa. Uinnin jälkeen meriveden voi huuhdella suihkussa.

Valtavassa merirosvolaivassa lapset voivat kokea hurjia seikkailuja.

Vanhan historiallisen Drumsö Casino -kahvilan paikalle rakennetussa kahvilassa on wanhan ajan tunnelmaa.

Mikä olisikaan ihanampaa koleana kelinä, kuin istua lämpimän takkatulen loimussa, kuppi lämmintä kädessä ja maisemana aaltoileva meri?

Kasinonrannan kahvila on suloinen, nostalgista henkeä hönkivä kesäkahvila, jonka terassilla voi nauttia laadukkaita ja tuoreita herkkuja. Juomavalikoimissa on muun muassa Laitilan kotimaisella tuulivoimalla tuotettuja virvoitusjuomia, Kaffa Raosteryn erikoiskahveja ja Théhuoneen haudutettua teetä. Kyytipojaksi sopivat kahvilan herkulliset leivonnaiset, täytetyt leivät tai kevyet lounassalaatit.

Viileänä päivänä asiakkaita lämmittävät aidon takkatulen leiskunta, pehmoiset huovat ja höyryävät juomat. Isoista ikkunoista voi tiirailla meren lintuja ja ohilipuvia laivoja.

KAHVILA KASINONRANTA

Lauttasaari

Kahvilassa on tarjolla salaattilounas joka päivä klo 11.00-18.00.

Kahvila Kasinonrannassa palvelu on ystävällistä ja pullat syntisen hyviä.

Nykyään alue tunnetaan paremmin nimellä Kasinonranta tai Kassari 1900-luvun alussa paikalla sijainneenkasinon mukaan.

Mehiläistenhoitajalla on asiaankuuluvat, suojaavat varusteet.

Tuskin monessakaan paikassa saa nauttia näin lähellä tuotettua hunajaa. Kasinonrannan kahvilan katolla nimittäin asustaa ihan ikioma mehiläisyhdyskunta.

Näiden citymehiläisten työskentely tuottaa herkullista lähiluomuhunajaa, mutta tuo hyötyä myös läheiselle SAARiPuutarhalle. Tärkeä pölytystyö nimittäin lisää sadon määrää ja laatua.

Monikaan lauttasaarelainen ei mehiläispesästä tiedä, niin ovelassa paikassa se on. Ja kun pörröiset ystävät jättää rauhaan, ne saavat tehdä rauhassa työtään, eivätkä käy pistämässä viattomia lauttasaarelaisia.

HUNAJA

Usein mehiläinen sekoitetaan kimalaiseen tai ampiaiseen.

Lauttasaari

Hunaja on vähiten luontoa kuormittava makeutusaine, jota ei käsitellä kemiallisesti ollenkaan.

Loppukesällä on hunajan sadonkorjuuaika. Silloin hunajakennot poistetaan pesästä linkousta varten ja hunaja siivilöidään. Hunaja on valmista heti käytettäväksi.

Rantakahvila ei olisi rantakahvila ilman hyvää jäätelö- ja pehmisvalikoimaa.

Rauhallisia hetkiä rannalla… 

…Tai ei ehkä kuitenkaan.

37

Kaupunkiviljely liittää ihmiset yhteen, tuottaa harrastajilleen mielihyvää, tekee kaupungista vihreämmän ja viihtyisämmän ja tuo terveellistä ja tuoretta lähiruokaa sinne, missä sen käyttäjätkin ovat: keskelle asutusta.

Viljelyn ilosanomaa levittää myös lauttasaarelaisten oma SAARiPuutarha. Sen perustivat vuonna 2012 tuotantoyhtiö Saari ry, Kahvila Kasinonranta, Liikuntavirasto ja lauttasaarelainen K-60-ryhmä. Ensimmäisenä toimintavuotenaan puutarhan viisi istutuslaatikkoa täyttivät Kasinonrannan kahvilan jokapäiväisen yrttien tarpeen.

Kesällä 2013 puutarha laajeni Rakennusyhtiö Hartelan avulla koko saaren kohtaamispaikaksi. Siellä kuka tahansa voi maistella lauttasaarelaista lähiruokaa ja tutustua samalla saaren muihin asukkaisiin.

SAARiPUUTARHA

Lauttasaari

Lauttasaaren puutarhalle luonnollinen sijainti on Kahvila Kasinonrannan välittömässä läheisyydessä.

SAARiPuutarhassa kasvavat istutukset ja yhteisöllisyys.

Tuotantoyhtiö Saaren Tommi ja Johanna istutuspuuhissa.

Omenapuu istutetaan lämpimälle ja aurinkoiselle paikalle, multavaan maahan.

Yhteisvoimin voidaan siirtää vaikka multavuoria.

Kesällä 2013 Hartela tuli mukaan projektiin, jossa SAARiPuutarhasta tehtiin yhteisöllinen kohtaamispaikka.

Hartela sai nimensä istutuslaatikon kylkeen.

Hartela on rakentanut monen lauttasaarelaisen kodin. Nyt myös SAARiPuutarhan kodinomaisen tunnelman.

Myös lapset saavat osallistua puutarhan rakennuspuuhiin.

Kivet saivat uudet ilmeet.

Istutuspuuhissa ollaan mukana koko sydämellä.

Lauttasaarelaiset pitävät puutarhastaan hyvää huolta.

Puutarhasta päävastuussa on lauttasaarelainen K-60-ryhmä, johon kuuluvat Maija Rautala, Kiia Renko, Jaana Toikkanen, Aira Väisänen ja Anja Nurmela.

Aurinkoisella paikalla kasvit lähtevät nopeasti kasvuun.

Istutuslaatikoissa on tilaa myös silmänruoalle.

SAARiPuutarhan yrttilaatikko on ollut monen lauttasaarelaisen käytössä.

Taimia odottamassa innokasta puutarhuria. Oletko se sinä?

Multasormia siellä täällä.

Siemenet ovat täynnä lupauksia.

Karviaismarjapensas luo kehykset ja varjoa aurinkoiseen puutarhaan.

Todellinen viherpeukalo, tai oikeastaan viherkäsi.

”Mitä tuossa kasvaa?”, tutustumista kasveihin ja lauttasaarelaisiin.

Lauttasaarelaisia rakennuspuuhissa.

Ruohosipulin kauniit nuput.

Pienet maalarit innostuivat kivien koristelusta.

Tomaatti nauttii merellisestä ja aurinkoisesta kasvupaikastaan.

Laatikoissa kasvaa myös mansikkaa.

Retiisit antavat useamman sadon kesän aikana, kun niitä muistaa istuttaa tasaisin väliajoin.

74

Länsimetro tuo tullessaan paitsi matkustajia mantereelta, myös uudistuksia asemakaavoihin ja vanhoihin rakennuksiin.70-luvulla rakennettu Lauttasaaren ostoskeskus on yksi näkyvimmistä uudistusvimman kohteista. Parhaat päivänsä nähnyt perinteinen lähiöostari harmaine sementtiseinineen antaa tilaa modernille liiketoimintakeskukselle, jonka visuaalisen ilmeen teemana ovat lauttasaarelaisille tutut meri ja jää.

Nykyaikainen liiketoimintakeskus nousee metroaseman yläpuolelle ja toimii myös sisäänkäyntinä metromatkustajille. Keskuksen kellarikerroksiin tulee pysäköintihalli noin 300 autolle, ja päälle kohoaa kolme asuinkerrostaloa. Rakennukseen on suunniteltu tiloja myös kirjastolle ja musiikkiopistolle.

OSTOSKESKUS

Lauttasaari

Ostoskeskuksen sisäpihalta löytyvät kauden herkut.

Kojuissa myydään niin sieniä, marjoja kuin kukkasiakin.

Lauttasaarentien varrelta on pieni rautakauppa isolla valikoimalla. Lauttasaarentie 27.

Lauttasaaressa on kaksi picnic-kahvilaa osoitteista Lauttasaarentie 29 ja Melkonkatu 28.

Lauttasaarentie 15 on Helsingin Sukelluskeskuksen osoite.

Lauttasaarenranta on suosittu leijasurffauskohde. Surfpiste sijaitsee osoitteessa Lauttasaarentie 11.

Pyörähuolto löytyy internetistä ja livenä osoitteesta Lauttasaarentie 11.

Thaimailaiset herkut voit käydä maistelemassa osoitteessa Melkonkatu 28.

Haltin isosta outlet-myymälästä löydät mallikappaleet, edellisen kauden mallit ja poistoerät. Vattuniemenkatu 23.

Kiinalainen ravintola Meng Loong on tutustumisen arvoinen lounaspaikka. Itälahdenkatu 27.

Pääasiassa kierrätysmateriaaleilla sisustettu Oranssitori on itsepalvelukirpputori, jossa toisen roskasta tulee toisen aarre. Myymälän masentava betoninen kuori kätkee sisäänsä modernit tilat, joissa on käytetty rekvisiittana  muun muassa entisen Alepan purettuja väliseiniä ja euroviisuvoittaja Lordin musiikkivideon lavasteita.

Kekseliäisyydellä ja luovuudella vanhasta voi loihtia uudenveroista – ellei parempaakin. Käy katsomassa, inspiroidu ja kierrätä!

OranssitoriVattuniemenkuja 6, 00210 Helsinkihttp://www.oranssitori.fi/

ORANSSITORI

Lauttasaari

Liikennemerkit opastavat, jos asiakas eksyy tavarapaljouteen.

Oranssitori on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Museot ja Oranssitori pitävät ovensa lukossa maanantaisin.

91Cafe Mutteri pitää pintansa, vaikka maailma sen ympärillä muuttuu.

Kahvila Mutteri on pieni mutta merkittävä muisto menneiltä ajoilta. Se on Helsingin vanhimpia samalla paikalla yhtäjaksoisesti toimineita kahviloita. Erikoisen pikkukahvilan piirsi arkkitehti Bertel Liljequis, ja se rakennettiin vuonna 1927.

Aikoinaan Mutterissa myytiin muun muassa tikkunekkuja, tupakkia ja punaista mehua, joka oli sen ajan kahvia. Kahvilan tiskiltä kaupiteltiin myös lippuja Drumsö-lautalle, joka kuljetti matkustajia Lauttasaaren ja Helsingin välillä.

Tänä päivänä Mutteri on Lauttasaaren herttaisin maamerkki. Lauttalipuille ei ole enää tarvetta, mutta hyvät pullakahvit maistuvat aina, vuodesta toiseen.

MUTTERI KAHVILA

Lauttasaari

Vaikkei lauttalipuille ole enää tarvetta, hyvät pullakahvit maistuvat vuosisadasta toiseen.

Mutteri on Helsingin vanhimpia samalla paikalla yhtäjaksoisesti toimineita kahviloita.

Mutterista saa pikkusuolaisen, leivosten ja kahvin lisäksi pehmiksiä.

Cafe Mutteri on puristuksissa talon ja tien välissä. Mutta Mutteri kestää kovempaakin painetta.Se on pieni ja pippurinen. Ja sokerinen.

Ikkunoista voi seurata, kuinka tuhannet ihmiset matkustavat Lauttasaaren ja Helsingin mantereen väliä.

100

Teoston talo on kahvila Mutterin lailla tärkeä maamerkkilauttasaarelaisille. Veikko Malmion suunnittelema betonirakennuson ollut osa saaren siluettia vuodesta 1972 lähtien.

Nyt talovanhus puretaan huonokuntoisena ja tekniikaltaanvanhentuneena. Tilalle nousee korkeatasoinen asuinkerrostalo,"Lauttasaaren Helmi", jossa on noin 50 huoneistoa. Lähes kaikistaasunnoista avautuu merinäköala.

Talon yhteissaunasta on kulku terassille, josta on mukava katsellamerta ja maan alle louhitaan autoparkki, josta on hissiyhteysasuinkerroksiin. Talon kivijalkaan sijoitetaan liiketiloja.

Asuntojen ennakkomarkkinointi alkaa arviolta alkuvuodesta 2014.Rakentamisen arvioitu aloitusajankohta on keväällä 2014.

TEOSTON TALO

Lauttasaari

Tuskin mikään muu rakennus Lauttasaaressa aiheuttaa niinpaljon odotuksia kuin Lauttasaaren sillan kupeeseen, vanhanmaamerkin paikalle rakennettava uusi asuintalo.

Sen pitää tarjota jotain uusille asukkaille, lauttasaarelaisille jakaikille niille, jotka suuntaavat katseensa kaupungista kohti saarta.Suunnittelijoina hankkeessa ovat arkkitehdit Kristiina Hannunkari jaVeikko Mäkipaja, Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy:stä.

”Suunnittelumme lähtökohtana on kehittää korkeatasoinenasuinkerrostalo ainutlaatuiseen kaupunkiympäristöön. Kuten nytpurettava Teoston talo, myös uusi asuinrakennus tulee toimimaanporttirakennuksena Lauttasaareen saavuttaessa, arkkitehtuuriltaankuitenkin hyvin erilaisena. Rakennus myös täydentääLauttasaarensalmen rantarivistön vaaleiden asuinrakennustensarjaa.”

Rakennukseen tulee erikokoisia korkeatasoisia asuntoja. Vajaapuolet niistä on perheasuntoja, joista Lauttasaaresssa onkin kovakysyntä.

"LAUTTASAAREN HELMI"

Lauttasaari

LINJA-AUTOT

Lauttasaari

Lauttasaari on sopivan eristyksissä pääkaupungin melskeestä, mutta kuitenkin vain kolmen kilometrin päässä keskustan palveluista. Linja-automatka Lauttasaaresta Kampin asemalle kestää keskimäärin kymmenen minuuttia.

Saarta liikennöivät linjat 20, 21v, 65A, 66A sekä T-kirjaimella merkityt bussit, jotka kulkevat Lauttasaaren kautta Espooseen.

106

Kaukana ovat päivät, jolloin Lauttasaari oli vain Helsingin hienoston hiljainen kesähuvilakohde, johon pääsi lautalla tai omalla veneellä. Kohta Lauttasaari kiitää uuteen aikakauteen metroradan valmistuessa vuoden 2015 lopussa.

Vuonna 2011 alkaneen projektin aikana Lauttasaaren peruskallioon, noin 30 metrin syvyyteen, on louhittu suunnilleen neljän kilometrin verran ratatunnelia. Meluisa ja pölyinen urakka on edennyt viiden metrin päivävauhtia, muutamasta kohdasta samanaikaisesti.Syntynyt kiviaines on kuljetettu parhaimmillaan sadan rekkakuorman päiväannoksin Jätkänsaaren täytemaaksi.Kun rata valmistuu, se kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Tätä päivää lauttasaarelaiset odottavat innolla ja jännityksellä.

Metrotunnelin louhijat tekevät arvokasta työtä pimeässä, kosteissa, kivisissä, pölyisissä ja meluisissa olosuhteissa. Vaarapaikkojen tiedostaminen ja varominen on tärkeää.

LÄNSIMETRO

Lauttasaari

Lauttasaaren metrorataosuus alkaa itärannalta ja päättyy länsirannalle.

Louhimisesta syntyy päivittäin keskimäärin viisikymmentä rekkalastillista kiviaineista.

Louhinta on pölyistä ja meluista työtä.

Työalueella on oltava asianmukaiset turvavarusteet, kuten kypärä ja kuulosuojaimet.

Tunnelin lisäksi Lauttasaareen louhitaan maanalaisia asematiloja, yhteys maan pinnalle ja avoleikkaukset, joihin rakennetaan metroaseman rakennukset.

Maan alla työskennellessä jokaisella tulee olla henkilökohtainen valaisin.

Lauttasaaren metrorata kulkee noin 30 metrin syvyydessä.

Tunnelilouhinnassa tehdään samat työvaiheet aina tietyssä järjestyksessä. Ensin porataan kallioon tunnelinsuuntaisesti noin viiden metrin pituisia reikiä, joihin asetetaan räjähteitä. Räjäytyksen jälkeen lastauskone kuormaa louheen kuljetusautojen kyytiin.

Louhinnan jälkeen kallio lujitetaan kohtisuoraan asetetuilla teräksisillä lujituspulteilla. Sitten pintaan ruiskutetaan ruiskubetonia.Romahtaminen on käytännössä mahdotonta, mutta katosta voi aina putoilla kiviä. Siksi lujittamattomille alueille menemistä on vältettävä.

METROTUNNELI

Lauttasaari

Noin 30 metrin syvyydessä työskenteleminen tekee sen, ettei kallioperää voida täysin tuntea. Kallioperäolosuhteet tuottavat louhijoille yllätyksiä.

Maan alla on pimeää ja kosteaa työskennellä.

Tunneliin valuva vesi on suolaista. Merivettä.

Maan pinnalle on pitkä matka.

Tunnelin liikennesääntöihin kuuluu, että isompaa ajoneuvoa tai työkonetta väistetään.

Louhinnasta tiedetään melkoisen vähän. Joskus louhijoilta kysytään omituisiakin kysymyksiä, kuten sitä, tehdäänkö louhintaa hakut kädessä.

Kun louhinta on tehty, alkaa rataosuuden rakentaminen.

Tunneliolosuhteisiin tottumaton voi järkyttyä syvällä maan sisällä.

Vaikka louhimisessa tulee vastaan kaikenlaisia yllätyksiä, ne liittyvät lähinnä kallioperäolosuhteisiin, eivätkä niinkään dinosauruksen luiden löytymiseen.

Louhiminen vaatii monenlaista osaamista ja välineistöä, Timo Kinnunen kertoo.

Metrotunneliin on pääsy kielletty asiattomilta. Asialliset pääsevät sinne vuonna 2015, kun länsimetro viimein valmistuu.

129

Vattuniemen Puistotielle nouseva Kuunari ottaa merellisyyden ja saaren erityispiirteet huomioon niin tyylissään kuin rakenteissaan. Ulkonäöltään talon ilme sopii viereisen pienvenesataman ilmeeseen, ja talo toimiikin sataman sisääntulona.

Kuunari muodostuu kolmesta 4–5-kerroksisesta asuintalosta, jotka yhdistyvät toisiinsa yhteisellä pihakannella. Kannen alta löytyy autopaikoituspaikkoja talon asukkaille.

Ylimmissä kerroksissa on yli 100 neliön terassiasuntoja, joista aukeaa upeat näkymät merelle. Myös alempien kerrosten asunnoista suurin osa avautuu lahdelle.

Talon asukkailla ei ole pitkä matka lähimpään päiväkotiin, sillä se sijaitsee lähimpänä rantaa olevan rakennuksen alakerrassa.

KUUNARI

Lauttasaari

Aarrepaikka merkitty.

Kuunarin ulkoasu kunnioittaa Lauttasaaren merihenkisyyttä ja historiaa, mutta on moderni ja maanläheinen.

Ulkonäöltään talon ilme sopii viereisen pienvenesataman ilmeeseen.

Luonnonvalo tulvii sisään isoista ikkunoista.

Kuunarin pihalle rakennetaan lasten leikkipiha, jolta löytyy tietysti merirosvolaivoja.

Asunnoista on avarat maisemat merelle.

Meri rauhoittaa töidenkin keskellä.

Kuunarin rakentamisessa on käytetty paljon ilmavaa tunnelmaa ilmentävää lasia.

Valoisat rappukäytävät on varustettu isoilla ikkunoilla.

Työt etenevät suunnitelmien mukaan.

Tiloihin tulee myös lasten päiväkoti.

Päväkodista tulee iloisen värinen.

155

Lauttasaari pitää lapsistaan huolta. Käytettävissä on jopa seitsemäntoista päiväkotia, joista neljä on yksityisessä omistuksessa.

Valikoimasta löytyvät omat päivähoitopaikat myös englannin-, saksan ja ruotsinkielisille.  

Kielikylvystä haaveileville on tarjolla muun muassa ruotsinkieliset Bamses språkbad sekä Språkbadet Sälen.

Pienet koululaiset voivat aloittaa opintiensä joko suomen- tai ruotsinkielisessä alakoulussa. Yläaste ja lukio taas löytyvät Lauttasaaren yhteiskoulusta.

KOULUT JA PÄIVÄHOITO

Lauttasaari

Lauttasaaren ala-asteella on kaksi rakennusta, Pajalahti, sekä Myllykallio.

Pajalahden koulussa on 1.–2. vuosiluokan oppilaita.

Oppilaita on koulussa vuosiluokilla 1.–6. noin 630.

Pohjoinen, itä, etelä ja länsi. Koulu antaa suunnan elämälle.

Koulurakennuksia on monelta eri aikakaudelta.

Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu sijaitsevat vierekkäin.

Pajalahden koulun vanhin osa on rakennettu 1920-luvulla.

164

Jos tekee mieli hypätä volttia, paras opettaja löytyy varmasti Woltista.

Woltti on iloinen ja vauhdikas sirkus ja sirkuskoulu, joka on yli kymmenen vuoden ajan ilahduttanut tuhansia lapsia ja aikuisia.Sen kursseilla kuka tahansa ikään tai kokoon katsomatta voi opetella sirkustemppuja, kuten akrobatiaa ja jongleerausta.Woltti järjestää myös ohjelmaa ja tapahtumia, kuten sirkussynttäreitä tai -polttareita.

Woltissa uskotaan, että rohkeus ja nauru ovat ihmisen perusoikeuksia. Uskallatko olla eri mieltä?

WOLTTI SIRKUS Tallbergin Puistotie 10Lauttasaari

SIRKUSKOULU WOLTTI

Lauttasaari

166

Lauttasaaren Liikuntapuisto Nuori Suomi on lähiliikuntapaikkakaikenikäisille. Se syntyi monen tahon yhteistyönä, ja senprimus motorina oli Nuori Suomi ry.

Puisto on kaikkien käytettävissä, ilmainen ja se houkuttelee liikkumaan. Lauttasaaren liikuntapuisto on ensimmäinen niin sanottu Nuori Suomi-puisto ja valtakunnallinen esimerkki urbaanista lähiliikuntapaikasta.

Puisto koostuu kahdesta osasta, ja sieltä löytyy pelitiloja jaleikkivälineitä joka lähtöön.

LIIKUNTAPUISTO

Lauttasaari

Puisto avattiin yleisölle Lauttasaari-päivänä 1.9.2007.

Toimintavälinealueella voi kokeilla voimiaan ja harjoitella tasapainoa.

Hurjasti pyörivät laitteet saavat lapset innostumaan.

Puistossa on kaksi aidoilla rajattua pelikenttää ja korit koripalloiluun.

Nopeakätiset voivat pelata pöytätennistä Lauttasaaren liikuntapuistossa.

Puistossa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin.

Kai siellä voi parkouriakin harrastaa.

Puiston alueelta löytyy myös oma alue skeittareille.

Monen ikäiset skeittaajat ja skoottaajat viihtyvät puistossa.

Reilit vahataan kynttilävahalla, jotta ne luistavat mahdollisimman hyvin.

Kaiken kaikkiaan liikuntapuisto on hyvä harjoittelupaikka monen eri lajin harrastajille.

178

UFO:a muistuttava Lauttasaaren vesitorni on vuodesta 1958 lähtien ollut lauttasaarelaisten oma futuristinen maamerkki.  Sen matka maan päällä on tullut kuitenkin päätökseensä, sillä se on kertakaikkisen huonossa kunnossa.

Tornin kohtalosta on keskusteltu vuosia. Milloin on haaveiltu näkötornista, milloin ravintolasta.

Korjauksen kustannusarviot olivat ikävä kyllä niin korkeat, ettei kukaan halunnut tarttua haasteeseen. Niinpä purkutyöt aloitetaan keväällä 2014.

Tornia jäävät varmasti kaipaamaan scifin ja futuristisen rakennustaiteen ystävien lisäksi kaikki lauttasaarelaiset.

VESITORNI

Lauttasaari

Hieno tai ei, siitä voidaan kiistellä. Vaikuttava se silti on!

Vesitorni on valmistunut vuonna 1958 ja sen purkutyöt aloitetaan vuonna 2014.

Lauttasaaren ympäri kulkee noin kymmenen kilometrin pituinen vehreä ulkoilureitti. Se kiertää lähes koko matkan merellisissä maisemissa, ainutlaatuisen luonnon keskellä.

Matkan varrelle sijoitetuilla penkeillä voi levähtää tai rentoutua ja seurata rannan runsaan linnuston puuhia.

Ulkoilureitti ohittaa myös saaren korkeimman kohdan, Myllykallion. Lähes luonnontilassa oleva käkkyrämäntyjen valtaama kukkula yltää 35 metrin korkeuteen merenpinnasta. Puisesta lintutornista avautuu upea näkymä kaupunkiin ja merelle. Mäen päällä on myös jatkosodan aikaisten ilmatorjuntapattereiden raunioita.

ULKOILUREITIT

Lauttasaari

Lauttasaari oli Krimin sodan aikaan Venäjän sotavoimien käytössä.

Sodasta muistuttavat vanhat vallit ja tykit.

Lauttasaarelaisilla lapsilla riittää paikkoja, joita tutkia...

ja saarelta löytyy leikkeihin monta kaunista paikkaa luonnon keskeltä.

187

Särkiniemen SAARiLaituri on osoitus lauttasaarelaisten aktiivisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Se syntyi tuotantoyhtiö Saaren ja lauttasaarelaisen talkooväen yhteistyön tuloksena korvaamaan vanhaa laituria, jonka jäät ja myrskyt veivät mennessään talvella 2011.

Kaupunki ei voinut nykyisten rakennusmääräysten vuoksi rakentaa paikalle kevytlaituria. Niinpä ahkerat saarelaiset tarttuivat naulaan ja vasaraan ja rakensivat rakastetun laiturin vanhalle paikalleen.

Rauhallinen SAARiLaituri ja sen lähellä oleva vaatteidenvaihtokoppi ovat kaikkien, niin lauttasaarelaisten kuin muidenkin uimareiden, käytettävissä.

SAARiLAITURI

Lauttasaari

Kun Helsingin kaupunki ei rakentanut Särkiniemeen uutta laituria, lauttasaarelaiset tekivät sen itse.

Laituri pystytettiin vanhalle paikalleen, suosituille länsirannan kallioille.

SAARiLaiturin rakennusprojektin käynnisti Tuotantoyhtiö Saari. Kuvassa vasemmalla on Saaren Tommi Leppälä.

Uutta laituria olivat rakentamassa alan ammattilaiset.

Yhteisöllinen laituri toivoo yhteisöllistä asennetta myös silloin, jos lankku repsottaa tai naula harottaa.

Perustustyöt tehtiin hyvin, ettei talvi veisi enää uutta laituria mennessään.

Auringonpaisteessa ja laineiden liplatuksessa ei ollut hullumpaa työskennellä.

Rantakalliolta on upeat näköalat avomerelle. Rantakalliot ovat monen mielestä parasta Lauttasaarta.

SAARiLaituri sai arvoisensa avajaiset äitienpäivänä 2013. Tilaisuudessa kuunneltiin puheita, nautittiin karjalanpiirakoita sekä kahvia ja laulettiin yhteislauluja Kalle Keltakankaan haitarin säestämänä.

Tuotantoyhtiö Saaren Tommi Leppälä vihki saaren kummiksi henkilön, joka jäi kiinni laiturin kokeilusta ennen virallisia avajaisia. Risto Ainasoja myönsi käyneensä salaa pulikoimassa laiturin nokasta ja otti täten nöyrin, mutta iloisin mielin tehtävän vastaan.Tästä lähtien laiturille valitaan joka vuosi uusi kummi.

Laituri sai myös siunauksensa, kun kirkkoherra rukoili, ettei sille koituisi onnettomuuksia ja vahinkoja.

Lopuksi vielä SAARiLaituri testattiin käytännössä, kun parikymmentä rohkeaa pulahti noin kahdeksanasteiseen veteen.

LAITURIN AVAJAISET

Lauttasaari

Yhteisöllisen laiturin avajaisiin osallistui parisataa yhteisön jäsentä.

Tohtori Sanna Lehtinen tuli nauttimaan avajaisista ja auringonpaisteesta.

Tuontantoyhtiö Saaren Tommi Leppänen ja Johanna Nordblad luovuttivat laiturin saarelaisten käyttöön.

Kirkkoherra Juha Rintamäki rukoili, ettei uudelle laiturille sattuisi onnettomuuksia.

Laiturin ensimmäiseksi kummiksi valittiin henkilö, joka jäi kiinni laiturin kokeilusta ennen virallisia avajaisia.Risto Ainasoja myönsi ja otti pestin vastaan.

Johanna Nordblad kastoi laiturin perinteiseen malliin.

Vain yksi mies uskaltautui kahdeksanasteiseen veteen.

Kymmenkunta rohkeaa naista sinetöivät laiturin käyttöön pulahtamalla sen rapuilta veteen.

Illalla laituri sai myös romanttisia vieraita.

Jalanjäljet todistivat, että laituri oli löytänyt käyttäjänsä.

Laituri kylpee auringossa aamusta iltaan saakka.

Rauhallinen sijainti, rauhallinen maisema, rauhallinen mieli.

Tuontantoyhtiö Saaren Johanna Nordblad on tyytyväinen valmiiseen laituriin: toivottavasti se tuo iloamahdollisimman monelle.

Kuin kaukana saaristossa, vaikka laituri on lauttasaarelaisten omalla takapihalla.

215

Lauttasaaressa järjestetään joka kevät Suomen suurimmat kylätalkoot. Ohjelmassa on paitsi siivousta, myös festaritunnelmaa Kasinonrannalla.

Parhaimmillaan mukana on ollut yli 2000 talkoolaista, jotka ovat yhteisvoimin keränneet satoja pusseja roskia. Tupakantumpit, muovipussit, pyöränromut ja jopa pusikkoon heitetyt sohvat ovat päätyneet sinne, minne ne kuuluvatkin: kaatopaikalle.

Siivouksen jälkeen talkoolaiset ovat perinteisesti juhlistaneet siistiä saartaan Kasinonrannan festareilla. Viihdyttäjinä on ollut toinen toistaan kovimpia tähtiä: Paleface, Smak, Jore Marjaranta, Pelle Positiivi, Lenni-Kalle Taipale, Kalle Ahola, Antti Tuisku ja Riki Sorsa. Talkookansaa on myös hemmoteltu herkuin. Tarjolla on ollut muun muassa Ben & Jerry´s -jäätelöä, kolmioleipiä, hedelmiä, Laitisen limonadia ja Blue Peterin höyryävän lämmintä lohikeittoa.

KYLÄTALKOOT

Lauttasaari

Jokaiselle talkoolaiselle jaetaan talkoopassit, joita vastaan he saavat naposteltavaa Kasinonrannan festareilla.

Vuosien varrella roskalavoille on kumottu säkeittäin tupakantumppeja ja pientä muoviroskaa, mutta myös polkupyöriä, hetekoita, sohvia, nojatuoleja, Björn Borgin kalsarit, kaljatölkkejä, pizzalaatikoita ja paljon muuta.

Kylätalkoot ovat saaneet lauttasaarelaiset tarkkailemaan ympäristöön uusin silmin.

Vielä talkoiden jälkeenkin asukkaita näkee keräämässä roskia puistoista, rannoilta ja omilta piha-alueiltaan.

WWF:n sivuilla esitellään Lauttasaaren kylätalkoot esimerkkinä onnistuneesta yhteisöllisesti toiminnastaItämeren puolesta.

Siivotessa voi tehdä löytöjäkin. Lumilautailija Risto Mattila (oikealla) löysi pusikon keskeltä juhlakolikon vuodelta 1967.

Siivouksessa syntynyttä onttoa vatsaa täytetään mm. Ben & Jerry´s -jäätelöllä, kolmioleivillä, hedelmillä jaBlue Peterin lohisopalla.

Laitilan limonadit ovat talkoolaisista makea juttu.

Lauttasaaren musiikkitarjonnasta ovat neljän vuoden ajan vastanneet Suomen ykkösmuusikoihin kuuluva Vellu Maurola eli DJ Slow ja yksi Suomen käytetyimmistä studio- ja livemuusikoista, Ako Kiiski.

Rannalla on tanssittu, jumpattu zumban tahtiin ja tutustuttu muihin lauttasaarelaisiin iloisissa tunnelmissa.

Lavan juonnosta ovat perinteisesti vastanneetsuosikkijuontajat Jenni Pääskysaari ja Sanna Stellan.

Lauttasaaren Liikuntakeskuksen järjestämä zumba saa lantiot liikkeelle ja hymyn naamalle.

Riki Sorsa esiintyi ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen Lauttasaaren kylätalkoissa.

Koskettimissa pimputtelee Lenni-Kalle Taipale.

“Somebody up there likes me”, Don Huonot -yhtyeestä tunnetuksi tullut Kalle Ahola kommentoi, kun aurinko sattumoisin pilkisti juuri, kun hän nousi lavalle.

Kylätalkootunnelmaa rannalta. Hyvä musiikki ei katso ikää.

KIITOSTekijät

ORANSSITORI

SAARI RY

242

Tekijät

Minä olen aina ollut se, joka tykkää katsella ihmisiä. Voisin tehdä sitä vaikka koko päivän. Haluan "nähdä" ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat, ilon mikä lapsilla on, rakkauden perheenjäsenten välillä. Se, että voin antaa sen takaisin asiakkailleni työni kautta tekee minut iloiseksi. Rakastan iloa, värejä, hymyjä, ulkoilmaa ja kaunista luonnonvaloa. Matkusteluni ovat avanneet silmäni näkemään kaiken kauniin tavallisissa jokapäiväisissäkin hetkissä ja auttaneet minua näkemään valon eri puolilla maailmaa. Siihen pyrin kaikessa työssäni, teen sitä sitten perheiden kanssa tai mainostyössäni.

Jos en ole siskoni Johannan kanssa jossain päin maailmaa tekemässä jotain mielenkiintoista projektia taas kerran, kuvaan lapsia, perheitä, lasten muotia ja mainoskuvauksia. Kuvaan erityisesti kaunista lifestyle kuvaa, joka on täynnä elämää, tunnelmaa, luonnonvaloa ja toivottavasti myös tarinoita.

Olen asunut yhteensä 8 vuotta Australiassa ja Uudessa Seelannissa ja tällä hetkellä olen Helsingissä. Hauskinta mitä tiedä, on tehdä projekteja siskoni Johannan kanssa. Näissä projekteissa pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään maailman hetken heidän silmiensä kautta.

elinamanninen.com

ELINA MANNINEN P H O T O G R A P H E R

Tekijät

Rakastan piirtämistä ja maalaamista, hahmojen ja tarinoiden kehittelyä ja jopa toiminnalisten käyttöliittymien loputtoman tuskaista suunnittelua. Pidän lehtien taittamisesta, verkkosivujen koodaamisesta ja pelien suunnittelusta. Käsilaukustani löytyy aina lyijykynä, luonnoslehtiö ja muutama tussi. Olen työskennellyt täysipäiväisesti vuodesta 1997 digitaalisen median, painotuotteiden ja lapsiperhemarkkinoinnin parissa graafisena suunnittelijana, tuottajana, Art Directorina ja luovana johtajana, välillä piirtäen karvaisia pikku otuksia ja välillä vastaten kokonaisista konsepteista, projekteista ja henkilöstöstä.

Jos olet nähnyt S-ryhmän Onni Oravan, Hiihtokeskusten Werneri-jäniksen tai vaikka Helsingin kaupungin matkailutoimiston Helppi-hahmon, olet tavannut osan omista rakkaista "lapsosistani".

Vapaa-aikana vapaasukellan, ajan motocrossia, alamäkipyöräilen, lumilautailen tai teen meriretkiä kajakilla tai RIB-veneellä. Vapaasukellusta harrastan toisinaan tavoitteellisesti, ja sukellusurani aikana olen tehnyt maailmanennätyksen ja voittanut useita mitaleja maailmanmestaruuskilpailuissa.

Parhaiten viihdyn siis meressä tai piirtämässä tai siskoni Elina Mannisen kanssa tekemässä dokumenttiprojekteja ympäri maailmaa, milloin mistäkin aiheesta.

johannanordblad.com

JOHANNA NORDBLAD D E S I G N E R

Merja Forsman on markkinoinnin KTM ja toimittaja, joka pakenee todellisuutta kirjoittamalla siitä. Hänen erityisalaansa ovat lapset ja lapsiperheet.

Siinä missä Elina Manninen kertoo tarinoita kuvilla, Merja Forsman kertoo niitä mediariippumattomasti siellä, missä niitä suostutaan julkaisemaan. Merjan kertomuksia on voinut katsella televisiosta, lukea lehdistä ja kirjoista sekä pelata netissä.

Merja rakastaa kotona olemista, rauhaa ja rakkautta.  Hän mielellään matkustelee ja kokee jännittäviä asioita – turvallisesti muistivihkon takaa.

Lauttasaari on ollut Merjalle työpaikka, vapaa-ajanviettopaikka ja monien toimituksellisten keikkojen kohde. Vaikka se on hänen mielestään Helsingin hienoimpia seutuja, Vuosaari vie voiton.

www.mediakeiju.fi

MERJA FORSMAN

Tekijät

Copyright ©ISBN 978-952-7007-01-3

Johanna Nordbladjohannanordblad.com Elina Manninenelinamanninen.com

Käy katsomassa kaikki kirjamme osoitteesta elinaandjohanna.com. Siellä voit kurkistaa muihin yhteisiin projekteihimme tai lukea kirjamme HTML-muodossa. Useimmat projektimme ovat vielä kesken, joten kirjoja tulee jatkossa lisää. Jos sinulla on mielenkiintoinen projekti tai tunnelmallinen paikka, jonka tunnelman haluat tallentaa ja välittää eteenpäin, voit pyytää meidät avuksi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen: johanna.nordblad@gmail.com elina@elinamanninen.com. ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––