Kokemuksen puute voi kolhaista - Liikenneturva · 2017. 4. 28. · Kokemuksen puute voi kolhaista s. 16 Vaarallinen väsymys s. 12 Tekniikka valvomaan nuorten ajamista s. 24 3 2010

Kokemuksen puute voi kolhaista s. 16

Vaarallinen väsymys s. 12

Tekniikka valvomaan nuorten ajamista s. 24

20103

Hirvellä on hirven reititHirvi ei valitettavasti osaa tulkita liikennemerk-

kejä, eikä aina ymmärrä ylittää tietä niistä

kohdista, jotka autoilijalle on kolmiomerkein

merkitty varovaisuutta vaativiksi tieosuuksik-

si. Toki hirvivaaramerkit pyritään laittamaan

sellaisille paikoille, jotka on todettu hirvien

kulkuväyliksi, mutta etenkin nuoret hirvet saat-

tavat kimmahtaa tielle mistä kohdasta metsää

tahansa – myös vakioreittien ulkopuolella.

Tienkäyttäjältä vaaditaan siis taas äärim-

mäistä tarkkaavaisuutta ja vireää tien ja metsän

reunojen seuraamista, kun hirvenmetsästysaika

alkaa ja hirvet liikkuvat aktiivisesti. Auringon

nousun ja laskun aika on tyypillistä liikkumisai-

kaa hirvieläimille. Puolet kaikista onnettomuuk-

sista sattuu kolmen tunnin sisällä auringonlas-

kun jälkeen, mutta metsästysaikana hirvet ovat

liikkeellä myös päiväsaikaan.

TeksTi: TuijA HolTTinen kuvAT: TuulA TAskinen, PAuliinA sjöHolm jA sHuTTersTock

Suonenjoella Lempyyn metsästysseuralaiset virit-telivät jo keväällä keltaista muovinauhaa 9-tielle hirvikolareiden estämiseksi. Pauli Konttinen tietää, että hirvi joutuu ainakin pysähtymään nauhan koh-dalla ennen tien ylitystä. Keltainen nauha saa myös autoilijan pudottamaan ajonopeuttaan.

2 LIIKENNEVILKKU 3 | 2010

TIEN pääLLä

Näin vähennät hirvikolarin mahdollisuutta:

• vähennä nopeutta tuntuvasti hirvivaara-alueilla.

• käytä kaukovaloja pimeällä.

• Tarkkaile tien vierustoja.

• jos havaitset jotain poikkeavaa, osoita se muille autoilijoille

jarruttamalla ja vilkuttamalla ajovaloja.

• mikäli hirvi juoksee ajoradalle, yritä väistää eläimen takaa.

3 | 2010 LIIKENNEVILKKU 3

SISäLLyS

3 | 2010

8

16

26

2 | Hirvet liikkuvat taas

12 | Väsymys on vakava ongelma

15 | Nuorten YOURS-järjestö

16 | Mikä avuksi nuorten liikenne- kuolemien vähentä- miseen?

22 | Esimerkit toimivat valistuksessa

24 | Teknologiasta turvaa nuorille kuljettajille

26 | Ajokorttiuudistus etenee

VAKIOT 5 | Pääkirjoitus:

Matti Järvinen

6 | Lyhyesti

8 | Henkilö: Anna Puusniekka

29 | Näkökentässä: Mikko Palosuo

30 | Svensk resumé

12 22©

PA

uli

inA

sjö

Ho

lm

© j

oH

An

nA

kA

nn

Asm

AA

© s

Hu

TTer

sTo

ck

© T

uu

lA T

Ask

inen


liikenneTurvA

Julkaisijaliikenneturvasitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: [email protected]

Päätoimittaja matti järvinen

Toimituskunta matti järvinen, kare ojaniemi, Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen, kaisa Hara, sirpa rajalin, Antero lammi, Tuija Holttinen

Toimitusliikenneturva ja legendium oy

Taittolegendium oy / Pauliina sjöholmmelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. (09) 6824 420

Kansikuva: Pauliina sjöholm

Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutoksetliikenneturva Tarja HämäläinenPl 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: [email protected]

PainatussP-Paino oy

Jakelusuomen Posti oyPl 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578

ISSN 0355-668957. vsk. suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

pääKIrjoITUS

Kovat haasteet, vähän villojaLiiKenne

ViLkkU EU:n jäsenmaiden tieliikenteessä kuoli viime vuonna yhteensä 35 000 ihmistä. Vuosille 2001–2010 asetettu tavoite puolittaa liikenneuhrien määrä ei näytä toteu tuvan. Vuoden 2009 loppuun mennessä vähennys on ollut vasta 36 prosenttia. Nyt EU:n komissio on asettanut uuden puolittamistavoitteen tähtäimessään vuosi 2020. Tarjottu keinovalikoima ei kuitenkaan anna riittävää lisäpotkua.

Neljäs EU:n tieliikenteen turvallisuusohjelma sisältää paljon selvitysten tekoa ja esitysten valmistelua. Uusi avaus on halu parantaa liikenteessä loukkaantuneiden asemaa. Luvassa on toimintaohjelma, jossa loukkaantuneille kiteytetään yhteinen määritelmä tilastointia varten ja parannetaan onnettomuusuhrien ensihoitoa.

Ohjelman seitsemän tavoitteen rypäleessä työn kohteina ovat ajo-opetuksen kehittä minen, rajojen ylittävän tieliikenteen valvonta, tiestön rahoitus turvallisuusperustein, ajoneuvojen katsastuksen yhdenmukaistaminen, älytekniikka ajoneuvojen ja liikenneympäristön tiedonvaih-dossa, moottoripyöräilijöiden turvallisuus ja em. loukkaantuneiden asia.

Esityksistä osa on Suomessa jo toteutettu tai toteutumassa. EU-ohjelma tarjoaa omalle työl-lemme hyvän vertailukohdan. Se avaa myös näkymiä tulevaisuuteen. Ohjelman antama tuki jää kuitenkin heikoksi, kun halutaan ratkoa kolmea Suomen ja koko Euroopan pahinta tieliikenteen turvallisuusongelmaa eli rattijuopumusta, ylinopeuksia ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntejä. Ohjelmassa olisi toivonut linjauksia promillerajoista, keskinopeuksien valvonnasta sekä yltyvistä kipupisteistä kuten huumeista, väsymyksestä ja työliikenteen turvallisuudesta.

Nuoret kuljettajat ovat aiemmin olleet EU:n ohjelmien polttopisteessä. Nyt heidän turvak-seen tarjotaan lähinnä ajo-opetuksen kehittämistä. Outoa on, että näin nollavision aikakaudella tienkäyttäjien vastuuta korostetaan. Eikö pääpainon tulisi olla tienkäyttäjien tarpeista lähtevän lainsäädännön, valvon-nan, tieympäristön ja ajoneuvotekniikan kehittämisessä? Valistuksella ja koulutuksella niitä voidaan toki tukea, mutta valistus ei korvaa tehokkaimmiksi koettuja keinoja.

Ohjelman tärkein merkitys on siinä, että se antaa mallin ja puhtia etenkin uusien jäsenmaiden turvallisuustyölle. Se tuo ja on jo tuonut aiemmin heikon turvallisuu-den maita lähemmäs perinteisiä turvallisuusmaita ja vienyt jopa ohi. Suomikin on putoamassa liikenteen 10 turvallisimman maan listalta ellei työhön saada lisäpontta.

mATTi järvinen

ToimiTusjoHTAjA

16


© s

Hu

TTer

sTo

ck

Suomalaisilla nuorilla realistinen kuva ajotaidostaan

SamI myNTTINeN selvitti toukokuun alussa julkaistussa

väitöskirjatutkimuksessaan nuorten kuljettajien osaamista sekä

käsityksiä omasta ajotaidostaan kuljettajauran alkaessa.

Trafin tutkimuspäällikkönä toimiva mynttinen toteaa aikaisempi-

en tutkimustulosten osoittavan, että realistinen käsitys omasta kul-

jettajaosaamisesta voi auttaa uusia kuljettajia vähentämään riskiä

joutua liikennevahinkoon onnettomuusalttiin kuljettajauran alussa.

vasta julkaistussa tutkimuksessa taas vertailttiin ajokokeen

suorittajien ajotaitoja eri maissa. Ajotaitoa arvioi kuljettaja ja kul-

jettajantutkinnon vastaanottajat. vertailumaina käytettiin ruotsia,

itävaltaa ja Hollantia.

Tulosten mukaan suomalaisista ajokokeen suorittajista

suurempi osuus välttää yliarvioimasta omaa kuljettajaosaamistaan

verrattuna ruotsalaisiin tai hollantilaisiin ajokokeen suorittajiin.

lisäksi tutkinnon vastaanottajat arvioivat kuljettajatutkinnon

läpäisseiden osaamista kymmenen vuoden ajalta. Ainoa tunnis-

tettu muutos kuljettajatutkinnon läpäisseiden osalta oli ajoneuvon

käsittelyn osaamisen väheneminen 1990-luvulla.

suomalaista ja itävaltalaista kuljettajaopetusta vertailtaessa

keskityttiin erityisesti toisen vaiheen kurssin suorittamisen vai-

kutuksiin. Tutkimuksessa vertailtiin kurssin suorittaneita kurssia

käymättömiin uusiin kuljettajiin. vertailu osoitti, että suomalainen

toisen vaiheen kuljettajakoulutus oli hyödyllinen vain taloudellisen

ajamisen osaamisalueella.

FinnisH novice Drivers’ comPeTences– comPAreD To THe sweDisH, DuTcH AnD AusTriAn novicessAmi mynTTinen, liikenTeen TurvAllisuusvirAsTon TuTkimuksiA 1/2010.

© P

Au

liin

A s

jöH

olm

© s

Hu

TTer

sTo

ck

suomalaiset haluavat tehokkaampia ratti juopu-muksen vastaisia toimiaTuoreeN eurobarometri-tutkimuksen

mukaan 93 prosenttia suomalaisista

piti rattijuopumusta merkittävänä

tieliikenteen ongelmana. kyselyyn

vastanneista 78 prosenttia

toivoi valtion tekevän enemmän

rattijuopumuksen torjumiseksi.

osuus on korkea verrattuna eu:n

keskiarvoon.

sen sijaan suomalaiset suhtautuivat matkapuhelimen

käyttöön ajon aikana muita eurooppalaisia lepsummin.

eu-maiden vastaajista 76 prosenttia piti ajon aikana matka-

puhelimeen puhumista ilman hands free -laitetta merkittä-

vänä liikenteen turvallisuusongelmana. suomessa vastaava

osuus oli 47 prosenttia.

eurobarometri-tutkimusta varten haastateltiin viime vuo-

den kesäkuussa 25 629 kansalaista 25 eu-maassa. suomes-

sa kyselyyn osallistui 1 000 henkilöä.

TuTusTu eurobAromeTriin:

HTTP://ec.euroPA.eu/Public_oPinion/FlAsH/Fl_301_en.PDF

LIIKeNNeTurva osallistui tänä vuonna mannerheimin

lastensuojeluliiton Hyvä alku koulutielle -kampanjaan

tarjoamalla pienten koululaisten vanhemmille pienen turval-

lisuusoppaan. koulujen kautta jaettavat maksuttomat koulu-

tiepussit evästävät lapsia hyvään alkuun koulutiellään.

www.mll.Fi

Turvallista koulumatkaa


LyhyESTI

LIIKeNNeTurva SIJoITTuI toiseksi kansainvälisen ciecAn (the interna-

tional commission for Driver Testing) ja kumppaneiden euroopanlaajuises-

sa moottoripyöräkoulutuksia vertailevassa kilpailussa.

liikenneturvan ”mitä moottoripyöräilijöiden kuolonkolareista voidaan

oppia” -aineisto sai kiitosta pedagogisen osuutensa vahvuudesta. ciecA

totesi perusteluissaan, että koulutus antaa kuljettajille paremmat valmiudet

välttää kriittisiä tilanteita.

liikenneturvassa materiaalin kehittämiseen osallistuivat antero Lammi,

Laura Loikkanen ja Toni vuoristo sekä kouluttaja mika Hatakka.

kärkisijan nappasi avp-institut für angewandte verkehrs pädagogik

e.v.industry in euro.

www.ciecA.be

© P

Au

liin

A s

jöH

olm

nTF: uudet nopeusrajoitukset ovat vähentäneet kuolemia 19 %:lla

toimitusjohtaja Jan Sandberg.

Alempi keskinopeus vähentää

teoreettisesti katsottuna kuole-

mien määriä 19 prosentilla ja vai-

keasti loukkaantuneiden määrää

13 prosentilla.

www.nTF.se

KuN NoPeuSraJoITuSTa

lasketaan 10 km/h, keskinopeus

laskee keskimäärin noin 4 km/h.

Tämän vahvistaa nTF:n ruotsissa

suorittama tutkimus.

– se ei luonnollisesti ole vielä

riittävää, mutta on kuitenkin askel

oikeaan suuntaan, toteaa nTF:n

Turvapupu uudistuiaLLe KouLuIKäISILLe lapsille tarkoitettu Turvapupu-nettisivusto

uudistui. Turvapupu jatkaa liikennevalistustehtäväänsä uusien pelien,

tehtävien ja turvatiedon siivittämänä.

www.TurvAPuPu.neT

kuukauden shokki palkittiin

onnettomuuksien taustoista ja

seurauksista. Palsta on herättänyt

mielenkiintoa liikenteen turval-

lisuusaiheisiin ja siten edistänyt

merkittävästi yleistä turvallisuus-

tietoisuutta.

Palkinnon luovuttavat liikenne-

turvan toimitusjohtaja matti

Järvinen sekä liikenneturvan

tiedotusalan neuvottelukunnan

puheenjohtaja toimittaja Kari

Pitkänen Helsingissä 15.6.2010.

LIIKeNNeTurvaN tiedotuspal-

kinnon saivat toimittajat Tapani

Iivari ja Tapio Ketonen Tuulilasi

-lehdessä vuodesta 1972 ilmes-

tyneen kuukauden shokki -sarjan

tuottamisesta. Tuulilasi-lehti

palkittiin sarjasta kunniakirjalla,

jonka vastaanotti lehden vastaava

päätoimittaja Lauri Larmela.

kuukauden shokki -palstalla

Tuulilasi-lehti tarjoaa lukijoilleen

kuvauksia vakavien tieliikenne-

www.FAcebook.com/liikenneTurvA

Liikenneturva on nyt myös Facebookissa!

liikenneturvan moottoripyörä koulutukselle toinen sijaKouluttajat Toni Vuoristo ja Mika Hatakka Lahden MP-messuilla.

© k

Ais

A T

An

skA

nen

/ l

iiken

neT

urv

A©

kA

isA

TA

nsk

An

en /

liik

enn

eTu

rvA


Jos teini ei suostu käyttämään pyöräillessään kypärää tai hän ylittää kadun mistä sattuu, vanhemman on syytä katsoa peiliin. Hyvä esimerkki ja johdonmukaisuus toimivat myös liikennekasvatuksessa. TeksTi: mArjo TiirikkA | kuvAT: joHAnnA kAnnAsmAA

Vanhemman esimerkki ratkaiseeMLL:n Anna Puusniekka näkee liikennevalistuksen osana kasvatusta.


hENKILö

Lapset ja nuoret omaksuvat helposti vanhemmilta mallia niin hyvässä kuin pahassa.

– Vanhemman oma esi-merkki ja mallioppiminen on

puhetta voimakkaampaa. Kasvatuksessa ei vain toimi käsky ”Älä tee niin kuin minä teen vaan kuten sanon”. Mikäli vanhemmat eivät piittaa, sitä ei voi odottaa jälkikasvul-takaan, kertoo Anna Puusniekka Man-nerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL).

Nuoriso imee vanhemmilta myös asen-teita – silloinkin – kun aikuinen ei vält-tämättä sitä huomaa. Takapenkiltä kuulee mainiosti, kun äiti tai isä menettää malt-tinsa ja haukkuu muita kuskeja.

Puusniekka kertoo esimerkin perhees-tä, jossa isännän kaasujalka ei tahdo py-syä kurissa. Jopa lapset naureskelevat yli-nopeussakoille.

– Entäpä millaisen asenteen isä välittää pojalleen, jos hän virittää tämän mopoon lisäkierroksia?

Puusniekka näkee liikennevalistuk-sen osana kasvatusta, ei minään erillisenä osana. Työssään MLL:n lasten, nuorten ja vanhempien auttavien puhelinten ja net-tipalveluiden suunnittelijana Puusniekka kertoo liikenneasioiden pulpahtavan esiin joskus, kun nuori hakee muitakin rajoja.

– Sama nuori, joka ei noudata kotiin-tuloaikoja, saattaa törttöillä myös liiken-teessä. Jos kotona ei aseteta rajoja, nuori hakee niitä ulkopuolelta: ensin koulusta ja pahimmassa tapauksessa niistä on kerto-massa poliisi.

Päävastuu kasvatuksesta on aina van-hemmilla, mutta koulu toimii kodin tär-keänä kasvatuskumppanina. Koulu tukee oppimista muodollisemmin, ja siellä koko ikäluokka tavoitetaan kerralla.

– Kun olin viidennellä tai kuudennella, meillä oli koko koulun liikennepäivä. Pyö-räilimme tietyn reitin ja opettajat arvioi-vat puskissa suoritustamme. Ainoa virhee-ni oli, etten taluttanut pyörää suojatien yli


vaan ajoin, koska autoa ei tullut. Muistan tilanteen aina.

Johdonmukaisuus ykkösasia

Kasvatuksessa keskeisintä on johdonmu-kaisuus: opit eivät saa olla ristiriidassa kes-kenään. Jos ne jostain syystä ovat, koti toi-mii yleensä ensisijaisena mallina.

– Asiat on hyvä perustella: ”Sinun on tultava kotiin yhdeksään mennessä, kos-ka myöhemmin kaupungilla voi olla tur-vatonta.” Lasta tai nuorta on hyvä haastaa keskustelemaan, jotta hän ymmärtää rajo-jen syyt.

Parasta on aina vahinkojen ennalta eh-käiseminen. Jos nuorelle hankitaan vaik-

nuoren liikennevalot- mistä nuori saa päättää tai ei saa

Punainen – vanhempi päättää

• Asiat, jotka suojaavat nuorta liian rajuilta kokeiluilta, ja joista

vanhempien tulisi ottaa viime kädessä vastuu. rajoitukset

perustuvat siihen, että nuori on vielä kypsymätön ja tarvitsee

aikuisen suojaa.

• ikärajoista ei neuvotella (lait ja asetukset).

• nuori vaatii ja hänellä on oikeus saada rajoille perusteluja.

Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä rajoja perustellaan

rakkaudella ja välittämisellä.

• liikenteessä: jos nuori ei mopoillessaan noudata liikennesään-

töjä, virittää mopoaan tai vaarantaa muuten muita ja itseään,

vanhemmat ovat vastuussa ja voivat hyvin rajoittaa mopoilua.

Keltainen – asiat, joista voi neuvotella yhdessä

• Perheillä on erilaisia käytäntöjä ja sääntöjä. Pohditaan yhdes-

sä, mikä on juuri meidän perheellemme hyväksi koettu tapa

toimia (kotityöt, kotiintuloaika, tv ja tietokone, kavereiden

luona yöpyminen).

• liikenteessä: hankitaanko nuorelle mopoa ja jos hankitaan,

millä ehdoilla: millaiseen liikkumiseen sitä käytetään, voiko

sitä lainata kavereille jne.

vihreä – nuori voi päättää itse

• Persoonallisuuden ja yksityiselämän kunnioittamiseen liittyvät

asiat, joissa vanhemman on hyvä vetäytyä taka-alalle (esim.

mielipiteet, oma ulkonäkö, musiikkimaku, millainen ihminen

olen, tunteiden ilmaisu).

• liikenteessä: nuori voi itse päättää moponsa merkin tai värin.

lisää tietoa ja tukea vanhemmille mll:n vanhempainnetti -sivustolta: www.mll.fi/vanhempainnetti

Ajattelu ja moraali jatkavat kehittymistään aikuisuuteen saakka.

kapa mopo, säännöt ja ehdot on hyvä käy-dä huolella läpi ennakkoon turvallisuuden varmistamiseksi. Nuori mopoilija on siinä iässä, että hän hakee jännitystä eikä aina muista ottaa toisia huomioon.

Sääntöjen rikkomisesta pitää tulla seu-raamus tai muutoin se menettää merkityk-sensä.

– Luonnolliset seuraamukset opetta-vat kantapään kautta. Muutaman kerran bussista myöhästyminen kouluaamuna tai harrastukseen lähtiessä on tehokkaam-pi opettaja kuin jokapäiväinen jankutus ja hoputtaminen. Hikiset urheiluvaatteet löytyvät kassista, jos niitä ei ole huolehdit-tu pesuun. Seuraavalla kerralla muisti toi-mii varmasti paremmin.

Toiminnalla korjaaminen opettaa vas-tuuta. Rikottu tavara on korvattava ja omat sotkut on siivottava. Sopimuksilla ennakoidaan sääntöjen rikkomista.

– Jonkin etuoikeuden menetys on te-hokas tapa muistuttamaan säännön nou-dattamisen tärkeydestä. Esimerkiksi raha,


mannerheimin lastensuojeluliittomannerheimin lastensuojeluliitto (mll) on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka

edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näky-

vyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon.

mll on suomen suurin lastensuojelujärjestö. liitossa on yli 92 000 jäsentä ja

565 paikallisyhdistystä ympäri suomea. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 13

piiri järjestöä.

mll luottaa kumppanuuteen. mll on liikenneturvan jäsenjärjestö ja tekee

yhteistyötä monien muidenkin koti- ja ulkomaisten järjestöjen, yhteisöjen ja ver-

kostojen kanssa. liiton keskustoimisto pitää yhteyksiä ministeriöihin, viranomai-

siin ja järjestöihin, piirit ja paikallisyhdistykset paikallisiin tahoihin.

peliaika, kavereiden kanssa oleskelu, kau-pungille lähteminen, TV:n katselu ja tie-tokoneen käyttö ovat sopivaa sopimusva-luuttaa, Puusniekka luettelee.

miten nuori voi ottaa vastuun?

Keskinuoruudessa eli 15–18-vuotiaana nuori etsii identiteettiään ja irtautuu pik-ku hiljaa vanhemmistaan. Pienestä asti ke-hittyvä ajattelu ja moraali jatkavat kehitty-mistään aikuisuuteen saakka.

– Yhteiskunnassamme 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Toisaalta se on myöhään, mutta toisaalta taas varhain, koska aivot kehittyvät pitkäl-le yli 20-vuotiaaksi. Joskus olen pohtinut, johtuuko nuorten miesten onnettomuus-alttius siitä, että he ovat kortin saadessaan usein vielä aavistuksen verran kypsymät-tömämpiä kuin tytöt.

Vanhempien vastuu ei pääty nuoren 18-vuotissyntymäpäiviin. Jotkut tarvitse-vat vanhemman ohjausta ja tukea pidem-pään kuin toinen. Sisarusten välilläkin voi olla suuria eroja.

Liikennekasvatuksessa kyse on lopulta omasta ja toisen turvallisuudesta.

– Kaikki mitä teet, vaikuttaa myös muihin. Huolimattomuudesta tai ajatte-lemattomuudesta voi olla ikävät seurauk-set. Vanhemmat asettavat rajoja vain, kos-ka ovat huolissaan lapsistaan ja rakastavat näitä niin paljon.


väsymys

Tutkija Igor Radunin ja kumppanien tutkimuk-set antavat perusteellisen kuvan väsymyksestä suo-malaisen tieliikenteen on-gelmana. Viimeisimmässä osassa kuultiin lainsovel-

tajien, eli poliisien ja syyttäjien käsityksiä väsy-myksestä tieliikenteessä ja päästiin yhä lähem-mäs sitä arkipäivän problematiikkaa, joka vä-symykseen liittyy. Väsymyksen määritelmän puuttuessa rangaistusten määrääminen ja val-vonta on vaikeaa.

Liikenneturvan kyselytutkimukset kertovat, että Suomen teillä on paljon väsyneitä kuljet-tajia. Joka viides suomalaisista kuljettajista ra-portoi nukahtaneensa rattiin jossain vaiheessa ajouraansa ja joka kuudes kertoi olleensa lähellä nukahtamista tai kokeneensa ajaessaan hereillä pysymisen vaikeaksi viimeisten 12 kuukauden aikana (Radun & Radun, 2008).

Väsymyksen vaarallisuuden tiedostivat myös Radunin työryhmän haastattelemat po-

on vakava tieliikenteen ongelma

Liikenneturva on jo useamman vuoden nostanut esiin väsy myksen merkitystä liikenneturvallisuudelle. Valistuksen tueksi julkaistun kolmiosaisen väsymystä ja tieliikennettä käsittelevän tutkimussarjan viimeinen osa saatiin kansiin kesällä 2010. TeksTi: igor rADun | kuvAT: sHuTTersTock, mArkku verkAsAlo jA liikenneTurvA

väsymysväsymysväsymysväsymys

liisit ja syyttäjät. Tulokset osoittivat, että lain-soveltajien mielestä rattiin nukahtaminen ei ole hyväksyttävää ja siten sen tulisi myös olla rangaistavaa. Vaikka laki kieltääkin väsynee-nä ajamisen, tiedetään myös, että keskimäärin vain yhtä väsyneenä ajanutta kuljettajaa ran-gaistaan päivässä.

arviointi vaikeaa

Väsyneiden kuljettajien arviointi ja rankaise-minen ei ole viranomaisille helppoa. Siksi ky-selyyn vastanneet poliisit pitivät tarpeellisina saada erityisohjeet, kuinka tunnistaa väsymyk-seen liittyviä onnettomuuksia. Poliiseista 72 prosenttia kertoi, ettei ollut saanut minkään-laista koulutusta väsymyksestä liikenteessä. Suuri enemmistö poliiseista kuitenkin arvioi tällaisen koulutuksen olleen (95 %) tai olevan hyödyllistä (80 %).

Eräänä mahdollisuutena poliiseille ja syyt-täjille esitettiin ns. ”Maggien lain” soveltamista eli väsymyksen tason määrittämistä peräkkäis-ten valvottujen tuntien määrällä. Poliisit suh-



voisiko mielestäsi laissa liiallisen väsymyksen määritellä ennen ajoa valvottujen tuntien perusteella? Esimerkiksi asettaa rajaksi 24 tuntia yhtäjaksoisesti valveilla (X2=38.14, df=8, p<0.05)

Liikkuvapoliisi Paikallispoliisi Syyttäjät n=129 n=99 n=96

Täysin eri mieltä 5 (3,9 %) 8 (8,1 %) 17 (17,7 %)

Jokseenkin eri mieltä 41 (31,8 %) 23 (23,2 %) 47 (49,0 %)

Siltä väliltä 27 (20,9 %) 28 (28,3 %) 16 (16,7 %)

Jokseenkin samaa mieltä 51 (39,5 %) 38 (38,4 %) 14 (14,6 %)

Täysin samaa mieltä 5 (3,9 %) 2 (2,0 %) 2 (2,1 %)

maggien laki:

new jerseyn osavaltiossa, yhdysvalloissa

syntynyt ”maggie’s law” määrittelee väsymyk-

sen ennen tapahtumaa valvottujen tuntien

perusteella. sen mukaan kuljettaja, joka aihe-

uttaa kuolemaan johtaneen onnettomuuden

oltuaan hereillä yli 24 tuntia peräkkäin, voi-

daan tuomita erityisestä ajoneuvolla tehdystä

henkirikoksesta ja hänet voidaan tuomita

enintään 10 vuoden vankeustuo mioon ja

enintään 100 000 dollarin sakkoihin.

oTe TuTKImuKSeSTa


liikenneturvallisuustyössä puhutaan yhä

enemmän osallistamisesta. nuoret toimivat

yhdessä maailman liikenneturvallisuuden

puolesta.

nuoria halutaan mukaan liikenneturval-

lisuustyöhön. He tuntevat vaikuttavimmat

mediat ja osaavat rakentaa valistusviestin

jota kuunnellaan. näin uskoo muun muassa

osallistaminen on päivän sana

Liikenneonnettomuudet ovat nuorten yleisin kuolinsyy maailmassa. Päivittäin yli 1000 nuorta kuolee ja tuhansia loukkaantuu liikenteessä.

Igor Radunin tutkimuksen mukaan väsymys on merkittävä ongelma tieliikenteessä.

tautuivat tähän mahdollisuuteen varauk-sellisen positiivisesti. Syyttäjät sen sijaan poissulkivat tämän mahdollisuuden. Kak-si kolmasosaa syyttäjistä ei uskonut, että tällaisen väsymyksen tason määrittely oli-si mahdollista laissa.

ei muutosta lakiin

Monien kyselyyn vastanneiden mielestä nykyistä väsyneenä ajamista kieltävää la-kia ei tulisi muuttaa. Silti väsymys liiken-teessä tulisi heidän mukaansa tunnistaa nykyistä tärkeämmäksi ongelmaksi ylei-sessä kriminaalipoliittisessa keskustelus-sa. Moni vastaaja myös ajatteli, ettei vä-syneenä ajamisen kieltävää lakia sovelleta tarpeeksi usein.

Sama varautuneisuus koski myös suh-tautumista rattijuopumuksen promillera-

jan alentamiseen 0,5 promillesta 0,2 pro-milleen sekä alkolukkojen asentamiseen vakiovarusteeksi kaikkiin uusiin autoihin. Lainsoveltajien varauksellinen asenne uu-teen lainsäädäntöön ei ole uusi asia. Polii-si suhtautui kriittisesti myös väsymyksen tieliikenteessä kieltävään lakiehdotukseen 20 vuotta sitten, tuolloin lain toimeenpa-noon liittyvien ongelmien takia. Väsynee-nä ajaminen päätettiin kuitenkin kieltää yleisellä tasolla. Heikosti valvottavissa ole-va lainsäädäntö on osoittautunut ongelmal-liseksi.

Radun ja kumppanit uskovat, että vä-symystä voidaan kitkeä myös valistuksen keinoin. Lain noudattamisen edellytykse-nä on, että ihmiset tuntevat lain sisällön. Noudattamista parantaa myös tieto siitä, miten väsymys lisää onnettomuusriskiä. Li-

yours – youth for road safety -järjestö, joka

on perustettu parantamaan nuorten liikenne-

turvallisuutta. yours toimii maailmanlaajuisesti

ja sen perusidea on, että nuoret itse johtavat

järjestöä ja suunnittelevat sen toiminnan.

kolme vuotta sitten 400 nuorta liikennetur-

vallisuuden kannattajaa eri puolilta maailmaa

kokoontui yk:hon geneveen keskustelemaan.

Päätettiin, että nuoret pitää ottaa mukaan

ennaltaehkäisytyöhön. 200 virallista liikenne-

turvallisuuden edustajaa sadasta eri maasta

ehdotti kansainvälisen nuorten järjestön

perustamista.

järjestön nimi yours syntyi yhteistyönä. se

kuvaa järjestön omistajuutta: you (sinä), ours

(meidän) ja yours (teidän). sanat viittaavat sekä

yksilölliseen että yhteisölliseen omistajuuteen ja

vastuuseen liikenneturvallisuusasioissa. yoursin

tavoitteena on, että se on nuorten johtama

maailmanlaajuinen järjestö, joka pyrkii ehkäise-

mään nuorten liikenneonnettomuuksia. järjestö

uskoo vahvasti, että nuorissa on voimaa ja lii-

kenneonnettomuudet ovat ehkäistävissä kunhan

nuoret saavat itse olla edelläkävijöitä muutok-

sessa. Positiivinen lähestymistapa ja vertaisvai-

kuttaminen nuorten kesken toimivat.

kuka saa suojella kansalaista?ideaalidemokratiassa kansalaiset päättävät, mitä haluavat ja toteutus jää

hallinnolle eli virkamiehille. Turvallisuustyössä lähtökohta on usein kuitenkin

ollut toisinpäin. viranomaiset ovat läpi vuosien joutuneet ajamaan tiukempia

rajoittavia toimia suojellakseen kansalaisia, usein itseltään. yleinen etu on

ajanut yli yksilön.

lainsäädännöllä on ollut iso rooli liikenneturvallisuuden parantumisessa.

lainsäätäjä on rajoittanut alkoholin käyttöä, kiinnittänyt ihmiset turvavöihin ja

asettanut terveysvaatimuksia ajoneuvon kuljettajille. lainsäädännöllä tehty-

jen muutosten läpiviemiseen on aina tarvittu myös valvontaa. valvonnan ja

valistuksen yhteiskäyttö onkin tehnyt monista rajoittavista liikenneturvallisuus-

toimista hyväksyttyjä käyttäytymisnormeja. Harva mesoaa yleisöosastoilla tur-

vavyön käytön rajoittavan yksilönoikeuksia. lainsäätäjä on kuitenkin määrännyt

jotain kansalaisen iholle ja vieläpä niin, että turvavyön turvaava vaikutus koskee

vain sen käyttäjää. yleinen hyöty on olemassa vain siltä osin, että autossa mat-

kustava on yhteisön jäsen, jonka suojeleminen häneltä itseltään on tärkeää.

viimeaikaiset kyselytulokset eri turvallisuustoimenpiteiden toteuttamises-

ta ovat tässä valossa hämmentäviä. enemmistö suomalaisista olisi valmis

hyväksymään turvallisuuden parantamiseksi tiukempia toimenpiteitä. Turvalli-

suustoimenpiteet, kuten alkolukon käyttöönotto tai promillerajan alennus, ovat

nyt suositumpia kansalaisten kuin toimeenpanevien virkamiesten keskuudes-

sa. mistä käänteinen asetelma johtuu? osaksi lainsoveltajat ovat huolissaan

valvonnan rajallisista mahdollisuuksista puuttua eri ilmiöihin. olettamus voi olla,

että työmäärät kyllä lisääntyvät, mutta tulokset voivat jäädä heikohkoiksi. Tämä

ei tarkoita, ettei kansalaisten tarpeita ja haluja tulisi toteuttaa. on vain keksittä-

vä keinoja puuttua kansalaisia huolestuttaviin ongelmiin.

PAsi AnTeroinen

KommeNTTI


säksi väsyneenä ajamisesta pitäisi tulla so-siaalisesti paheksuttavaa. Valistuksella voi-daan lisätä ihmisten kykyä tunnistaa väsy-myksensä ja antaa tietoa väsymyksen vas-tatoimista.

lisäTieTojA:

Liikenneturvan tutkimusmonisteita 110/2010

Väsymys tieliikenteessä ja laki

– Lainsoveltajien näkökulma

Igor radun, Jussi ohisalo ja Jenni radun.

kyselyyn vastasi 96 syyttäjää, 129 liikkuvan poliisin edus-

tajaa ja 100 paikallispoliisin edustajaa, joilla on kokemusta

liikenteenvalvontatyöstä tai onnettomuustutkinnasta. kysely

suoritettiin vuonna 2009.

liikenneturvan tutkimukset -sarjassa julkaistun tutkimuksen

ovat rahoittaneet Liikenneturva, Ajoneuvohallintokeskus

(AKE), Liikennevakuutuskeskus (VALT), Suomen Kuljetus ja

Logistiikka ry (SKAL) ja Taksiliitto.

verkostoituminen on tärkeääjärjestön yhtenä tavoitteena on olla merkit-

tävä nuorten liikenneturvallisuusasioiden

puolestapuhuja maailmanlaajuisesti, jotta

asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota

kansainvälisesti. Toisena tavoitteena on yhdis-

tää eri maiden nuorten johtamat liikennetur-

vallisuusjärjestöt kansainväliseksi verkostoksi,

jossa voidaan työskennellä yhdessä ja jakaa

kokemuksia ja tietoa. kolmantena tavoit-

teena on kehittää nuorten taitoja projektien

vetämisessä ja viestinnässä, jotta he voisivat

tehokkaasti toteuttaa liikenneturvallisuus-

kampanjoita maissaan.

Tällä hetkellä on menossa ensimmäinen

maailmanlaajuinen kampanja: world crossing

campaign. kampanjaan voi osallistua kuka

tahansa nuori ja siinä on mahdollisuus voittaa

1 000 euroa omaan liikenneturvallisuuskam-

panjaan.

TeksTi: kAisA HArA

lisäTieToA

http://www.youthforroadsafety.org/

myös Facebookissa, Twitterissä, vimeossa ja linkedin:ssä

lähde: youth and road safety, wHo, 2007

Kesäinen alkuilta Porin Tiilimäen Nesteen pysäköintialueella on vielä rauhallinen. Pihaan lipuu hiljalleen auto toisensa perään. Iltaa kohden tunnelma vilkastuu, kun nuoret kaasuttavat autoillansa tuttuun tukikohtaan, josta jatketaan korttelirallia keskustaan. TeksTi: joHAnnA vuori | kuvAT: PAuliinA sjöHolm

korttelirallissaKatujen kesyttäjät ja kokemuksen puute kohtaavat


Korttelirallin paluupaikka-na toimivan huoltoaseman pysäköintialue tunnetaan ”Kespana” vuosia sitten pai-kalla toimineen Kesoilin

mukaan. Täällä iltansa aloittavat porilai-set teinit mopoautoillaan ja parikymppiset korttelinkiertäjät omilla tai vanhempien-sa autoilla. Samaa reittiä on kaupungis-sa kierretty vuosikymmeniä. Karvanopat ovat vaihtuneet vilkkuvalollisiin vaihde-

Sakottaminen puree heikosti.

keppeihin ja mopoautojen miniläppärei-hin. Asenteet ja ajokulttuuri ovat kuiten-kin ennallaan.

Katujen kesyttäjät ja kokemuksen puute kohtaavat


aIvoTuTKIJa Dagfinn moe toivoo, että

aivojen toiminnan parempi tuntemus

auttaisi tulevaisuudessa nuorten kuskien

onnettomuuksien vähentämisessä.

kuusivuotiaan lapsen aivot ovat kehitty-

neet jo 95-prosenttisesti. Pelkkä aivojen ke-

hittyminen ei silti tarkoita automaattisesti ns.

järjellistä, harkittua toimintaa. moni esikoulu-

ikäinen – ja reilusti vanhempikin – huimapää

on valmis juoksemaan suinpäin tielle, syök-

symään potkulaudalla hurjaan alamäkeen tai

kaahaamaan autolla jyrkkään mutkaan.

viisastuminen ja järjen käyttö kehittyvät

ja lisääntyvät ajan, kokemusten ja oppi-

misen myötä. nuoret autoilijat tietävät

liikenteen riskit – ja silti käyttäytyvät niistä

välittämättä.

Käyttäytyminen on monen asian summanorjalaisen tutkimuslaitos sinTeFin liiken-

neturvallisuuteen keskittynyt asiantuntija

Dagfinn moe on tutkinut, voisiko aivojen

tarkemmalla tuntemisella oppia paremmin

ymmärtämään nuorten liikennekäyttäy-

tymistä.

– luontoa vastaan ei voi taistella, hän

toteaa aivan aluksi.

– jos puhutaan nuorista ja heidän käyt-

täytymisestään liikenteessä, täytyy ymmär-

tää, että heidän käyttäytymisensä on sosio-

logisista syistä, psykologisista kehityksestä

ja ympäristön vaikutuksesta muodostuva

kokonaisuus. ja tietenkin perinnölliset ja

yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat myös.

– neurologian paremman tuntemisen

avulla voimme kuitenkin pyrkiä näkemään

laajemman kokonaiskuvan ja toivottavasti

pääsemään lähemmäksi ymmärrystä siitä,

miksi nuoret käyttäytyvät siten kuin käyt-

täytyvät. Aivoissa tapahtuu muutoksia, joita

haluan oppia ymmärtämään. siksi sanon, et-

tei luontoa vastaan taistelu kannata: on aina

asioita, joihin

emme voi

vaikuttaa.

Aivojen

”arkkiteh-

tuurin”

Aivotutkinnasta apua ajo-opetukseen?

”Albert Einstein on sanonut ameban pitävän elintilanaan olevaa vesi-tippaa koko maailmana. Uteliaisuuteni aivoja kohtaan on loputonta; aina on jotain mielenkiintoista, mistä haluan ottaa selvää. Enkä aio tyytyä amebamaiseen olotilaan jatkossakaan”, Dagfinn Moe nauraa.

Huoltamon pihaan kurvaavat kullan-hohtoisella Citroënilla myös 21-vuoti-as Riku Vuorenmaa ja 24-vuotias Pete Viitanen. Autot ja päämäärätön kortte-liralli keskustasta Kespalle ja takaisin on merkittävä osa näiden nuorten miesten so-siaalista elämää. Rundaamisen takana on halu tavata kavereita. Nuoret miehet eivät ole untuvikkoja auton ratissa, mutta kort-teliralli kiehtoo edelleen. Kortteleita kier-tävät Rikun ja Peten mukaan myös muu-tama yli kolmikymppinen.

– Jos ei hävetä, niin mikäs siinä, Riku miettii. Ikä siis ei ole este, muttei myös-kään hidaste.

Pete Viitanen (vas.) ja Riku Vuorenmaa ovat kokeneet korttelirallin karummatkin kasvot. Raskas kaasujalka ja liikennerikkomukset ovat kuuluneet kuvaan, vaikka niillä onkin miesten mukaan turha leveillä.


vauhtia ja vaarallisia tilanteitaRaskas kaasujalka on vienyt Peteltä kortin hyllylle kokonaiseksi vuodeksi ja punainen BMW odottaakin tänään kotona.

– Kaverit kyselivät että kulkeeko, ja pi-tihän sitä näyttää, että kulkeehan se. Mit-tari osoitti satasen alueella 230. Mootto-ripyöräpoliisi lähti rampista perään, Pete kertaa iltaa, jolloin viritetty BMW kyydit-si kavereita vauhdilla. Autoa ei noin vain

ymmärrys on tärkeää, kun halutaan selvittää

mitä päässä oikeastaan tapahtuu ihmisen

ajaessa autoa. kuinka aivot käsittelevät tietoa,

joka tulee eri aistien kautta? mitä tapahtuu

kun näkö- ja kuuloinformaatioon sekoittuu

tunteita, ajatuksia, stressiä? Aivot eivät kos-

kaan toimi täysin kontrolloidusti.

moe myöntää, että aivojen tutkiminen on

päättymätön retki. ja juuri se tekee siitä niin

äärimmäisen mielenkiintoista. kyky oppia ja

arvioida ympäröivää maailmaa säilyy koko

elämän ajan.

Hyvä kuski on sosiaalinen

mikä voisi olla aivotutkijan näkökulmasta pa-

ras tapa pyrkiä vaikuttamaan nuoren ihmisen

ajotavan muuttamiseen?

– nuori ihminen ja nuori kuljettaja on sekä

kokematon liikenteessä että usein vielä myös

tietyllä tavalla epäkypsä ihmisenä. Hän tarvit-

see koulutusta kehittääkseen niitä taitoja, joi-

ta liikenteessä tarvitaan. mutta ajo-opetuksen

lisäksi pitää ottaa huomioon myös jokaisen

yksilölliset ominaisuudet ja arvot, jotka vaikut-

tavat sosiaalisten taitojen muodostumiseen,

moe muistuttaa.

– Autolla ajaminen on sosiaalista kanssa-

käymistä. Parhaiten liikenteessä pärjäävillä

on yleensä myös hyvät sosiaaliset taidot, sillä

he osaavat tulkita muita liikenteessä liikkuvia

kanssaihmisiään. ja suhteuttaa omat toimin-

tansa muiden liikkeisiin.

aivot esille autokoulussa

moen mukaan jokaisessa autokoulussa pitäisi

olla ihmisaivojen malli esillä. samalla tavalla

kuin ajo-opetuksessa käydään läpi jarrujen

mekaniikkaa tai moottorin rakennetta, esillä

oleva aivojen malli muistuttaisi opettajaa

miettimään myös niiden merkitystä ajo-

opetuksessa.

– Ajokoulu kaipaa enemmän yksilöllisyyttä

ja ajallisesti lisää pituutta. mielestäni paras

tapa on autokoulun opetuksen yhdistäminen

henkilökohtaiseen ajo-opetukseen. Ajokortin

myöntämisen jälkeen tulisi 1–3 kuukauden jäl-

keen olla pakollinen lisäkoulutus, jossa ajajan

siihen mennessä kertyneitä omia kokemuksia

käytäisiin syvällisesti läpi. liikenneonnetto-

muuksista ja riskeistä puhuttaessa nuoret olisi

hyvä saada miettimään ja näkemään hurjaste-

lun konkreettisia seurauksia. ei pelkästään ro-

muttuneiden autojen kuvia näyttämällä vaan

tarjoamalla oikeita kokemuksia ja kertomuk-

sia. miten elämä ja unelmat voivat musertua

yhden holtittoman ajovirheen seurauksena.

Dagfinn moe puhuu pojista, mutta toteaa,

että vaikka tytöt kehittyvät samanikäisiä poi-

kia aiemmin, eivätkä hakeudu niin innokkaasti

vauhdin maailmaan, hekin kuitenkin ovat

valmiita ottamaan melkoisia riskejä.

– nuorten 18–19-vuotiaiden nuorten

miesten kyydissä istuu takapenkillä usein

14–16-vuotiaita tyttöjä matkustajina.

jätetty, sillä jo seuraavana päivänä Pete ajeli kortitta tutulle parkkipaikalle.

– Poliisi tunnisti auton ja vei kilvet. Mutta mikä saa nuoren kaahaamaan?

Kyse on poikien mukaan auton rajo-jen hakemisesta ja näyttämisen halusta. Nykyautojen tekniikkaakin voi kyseen-alaistaa.

– Autoissa on liikaa tehoa. Kun tehoa löytyy, sitä pitää myös käyttää, Pete sanoo.


Sakkolappuja on sadellut ylinopeudesta myös Rikulle, ja auto on kovassa vauhdis-sa syöksynyt ulos tieltä rajuin seurauksin.

– Auto oli lopulta solmussa pellolla. Kavereita ei onneksi ollut kyydissä. Olisi-han siinä voinut itsellekin käydä huonosti, Riku miettii.

Syinä tieltä suistumiseen oli Rikun mu-kaan kiire, musta jää ja kesärengas.

– Alkoholiakin oli tullut nautittua, hän myöntää.

Tapaus pysäytti nuoren kuskin, ja hu-malassa hän ei ole tapauksen jälkeen rat-tiin tarttunut.

– Eniten harmitti neljän tonnin auto, josta ei saatu enää kalua, mies sanoo.

Sakottaminen puree heikosti

Itsesuojeluvaisto ei ole kaksikon määrit-televin piirre. Molemmat ovat kokeneet lähes kaikki liikennerikkomukset yliajoa lukuun ottamatta. ”Pikkukaupungin Ja-mes Deanit”, saattaisi joku todeta miehis-tä. Sankaritarinoita he eivät kuitenkaan myönnä tavoittelevansa. Humalassa aja-misen jälkeen miesten mielissä on käynyt, mitä olisi voinut sattua, jos joku olisi kävel-lyt suojatiellä.

– Ei itseään niin mieti, vaan enemmän-kin si tä, jos olisi ajanut jonkun päälle, Riku pohtii.

liikenneministeri vastaanotti nuorisotyöryhmän esityksen LIIKeNNe- Ja vIeSTINTämINISTerIö

asetti syksyllä 2009 työryhmän selvittä-

mään konkreettisia mahdollisuuksia

vai kuttaa nuorten liikenneturvallisuuteen.

Työ ryhmä luovutti mietintönsä liikenne-

ministeri anu vehviläiselle 3. kesäkuuta

2010.

Työryhmä ehdottaa muun muassa

ajo-opetuksen määrän lisäämistä auto-

kouluissa sekä pakollista koulutusta mo-

pokortin saamiseksi. uusien kuljettajien

valvontaa olisi tehostettava ja rikkomuk-

siin puututtava herkemmin. Työryhmä

ehdottaa tiukempaa puuttumista muun

muassa rattijuopumukseen.

ministeri kiitti työryhmää ansioitu-

neesta panostuksesta selvitystyöhön.

Hän pitää nuorten liikenneturvallisuuden

parantamista erittäin tärkeänä kehittämis-

kohteena.

– liikenneturvallisuuskärki edellä men-

nään kaikissa uudistuksissa, joita olemme

tekemässä, Anu vehviläinen totesi kom-

mentoidessaan työryhmän esitystä.

Työryhmän ehdotuksia:• ajo-opetuksen määrää lisätään

kuljettajakoulutuksessa

• mopokortin saamiseksi pakollinen

koulutus ja laajempi tutkinto

• uusien kuljettajien valvonnan ja

rikkomusten tehoseuranta kaksi

vuotta

• turvalaitteiden käyttämättömyys

mukaan ajokieltorikkomuksiin

• uusien kuljettajien puhuttelu-

menettelyn kehittäminen kokeiluna

• uusille kuljettajille alko-

lukon käyttöpakko

ensimmäisestä

rattijuopumuksesta

• kaikille kuljettajille 0,2 promillen

rattijuopumusraja

• liikennekasvatuksen asema perus-

opetuksessa ja toisen asteen

opetuksessa varmistetaan

• nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan

vaikuttamaan liikkumisen

turvallisuuteen


Tyttöjä viehättää vauhti yhtä lailla kuin poikiakin. Välillä liikkeellä ollaan polkupyörillä.

Vaikka molemmat ovat menneet rattiin myös humalassa ja myöntävät, että promil-lerajoilla saatetaan hiukan pelata, tieten tahtoen kännissä ajavan kyytiin ei kumpi-kaan omien sanojensa mukaan nouse.

Rangaistukset purevat heikosti, vaikka Riku kertookin, että viime aikoina on tul-lut harmiteltua suurta määrää, jonka hän on maksanut sakkoina valtiolle. Virkavalta järjestää lähinnä kaivattua viihdettä tulles-saan sakottamaan huoltoasemalle tuttuja.

Korttelikierrosta kaasuttelevat myös tytöt, joita on mukana kymmenkunta. Tyttöjenkin vauhti on toisinaan yllättä-vän kova.

– Aika surutta mennään. Joukossa on myös pari sellaista, jotka kisailevat mui-den kuskien kanssa, Riku ja Pete kertovat huomanneensa.

Muovikorillisilla autoillaan ovat katu-ja kesyttämässä myös yhä nuoremmat mo-poautokuskit. Porilaiseksi muoti-ilmiöksi nousseet mopoautot saavat kokeneemmil-ta kuskeilta tylyn tuomion, miesten oman ajohistorian tuntien hieman yllättäen – lii-kenneturvallisuuteen vedoten.

– Kolaritilanteessa ei ole juuri mitään mahdollisuuksia selviytyä. Niillä ajetaan holtittomasti, ja vielä ilman inssiä, autoi-lijanuorukaiset perustelevat.

Kortteliralli on nuorten sosiaalista elämää: hengailua ja tuttujen tapaamista.


Vuonna 1997 yhteistyössä Invalidiliiton kanssa aloi-tettu Menossa mukana -toiminta on saanut tut-kimusten mukaan hyvää

palautetta. Liikenteessä vammautuneen nuoren omakohtainen kertomus saa nuoret ajattelemaan liikenteessä tehtyjen valinto-jen merkitystä uudella tavalla. Ja vaikka Menossa mukana -toimintaan on osallis-tunut ainoastaan muutamia liikenteessä vammautuneita nuoria, heidän ansiokkaan toimintansa johdosta on tavoitettu varsin mittava määrä nuoria. Esityksiä on räätä-löity tarpeen mukaan, pienemmistä tilai-suuksista aina useiden satojen opiskelijoi-den tavoittamiseen. Aihe on ollut hienosti esillä myös mediassa. Sitä kautta on tavoi-tettu tienkäyttäjiä myös varsinaista kohde-ryhmää laajemmin.

Menossa mukana -toiminnan perus-ideaa on hyödynnetty vuosina 2005–2007 toteutetussa Ehjänä elämässä -kiertuees-sa, jonka yhteydessä järjestettiin 109 ti-laisuutta eri puolilla Suomea. Tuolloin ta-voitettiin yhteensä noin 19 000 lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta. Ideaa hyödynnettiin myös vuonna

2008 Pohjanmaalla toteutetussa Priimaa menoa -hankkeessa. Hankkeen yhteydes-sä järjestettiin yhteensä 29 liikenneturval-lisuustapahtumaa nuorille.

Pienestä virheestä suuri muutos elämään

Tamperelainen Matti Marjamäki, 27, on tuore Liikenneturvan Menossa mukana -kouluttaja. Hän vammautui vakavasti neljä vuotta sitten moottoripyöräkolarissa, jossa ajoi reipasta ylinopeutta ja arvioi vää-rin haasteellista tieympäristöä.

– Olen malliesimerkki arviointivirhees-tä. Luulin tien kääntyvän hyvin loivasti oi-

kealle, jossa oli metsässä ns. tien mentävä aukko, mutta todellisuudessa päädyinkin omakotitalon pihaan. Tie kääntyi hyvin jyrkästi ennen pihaa vasemmalle, ja kun tilanteeseen yhdistetään vielä liian suu-ri nopeus, paketti oli valmis ja tulokset on nähtävissä tässä nykyisessä olomuodossani, Matti Marjamäki kertoo.

Onnettomuuden seurauksena Marja-mäen selkäydin vammautui niin pahasti, että hän on alaraajahalvaantunut. Lisäksi hän kärsi heti onnettomuuden jälkeen useista murtumista ja sisäelinvaurioista.

– Havaintomateriaalina olen käyttänyt kypärää, joka oli päässäni vahingon sattu-


Kun liikenneonnettomuudessa vammautunut nuori kertoo omista kokemuksistaan toisille nuorille, nämä hiljentyvät kuuntelemaan. TeksTi: minnA HuoPAlAinen jA TuulA TAskinen | kuvAT: mATTi joki jA TuulA TAskinen

omakohtaiset kertomukset pysäyttävät

essa sekä kuvia tapahtumapaikalta. Kuvi-en kanssa olen käynyt kohta kohdalta läpi, miksi vahinko sattui ja mitä sen jälkeen ta-pahtui eli millaisia sairaala- ja kuntoutus-jaksot ovat olleet.

– ”Elämä on liian lyhyt siihen, että pi-täisi ehtiä tekemään kaikki virheet itse. Pi-tää pystyä oppimaan myös toisten teke-mistä virheistä.” Näin on joku viisas jos-kus sanonut, ja se on minun tärkein vies-tini nuorille. Toivon, että omalla tavallani muistutan, kuinka pienestä asiat on kiin-ni ja kuinka pienillä teoilla voi itse vaikut-taa omaan selviytymiseensä, Marjamäki sanoo.

Jarmo Tolonen

Itse onnettomuudessa vammautunut Matti Marjamäki käyttää havaintomateriaalina päässään ollutta kypärää.

Alkolukko on saatava nuorten autoihinJarmo ToLoNeN vieraili siilinjärven Ahmon koululla kesäkuun alussa kertomassa

oman tarinansa, kuinka hän nuorena miehenä lähti humalassa rattiin ja ajoi itsensä

pyörätuoliin. jälleen kerran esitys hiljentää saliyleisön, ja salista poistuu vakavailmeisiä

nuoria. jarmo itse on sitä mieltä, että nuorten asenteisiin vaikuttaminen on haastava

tehtävä. Hän itse toivoo alkolukkoja nuorten autoihin, kun valistuskaan ei näytä autta-

van.

Ahmon auditorioon kokoontuneilta 200 oppilaalta hän kysyy kuinka moni tietää

kaverin ajaneen humalassa. yli 20 kättä nousi ylös. oppilaat olivat 14–15-vuotiaita.

– koulu on oikea paikka pitää näitä esityksiä, koska tänne on kaikkien pakko tulla ja

katsoa esitys alusta loppuun. minusta tämä kyllä pistää ajattelemaan. matkustajankin

pitää itse arvioida, onko kuski ajokunnossa vai ei, mopoikäinen Juha rekola sanoo.

jarmon tarinaa kuunnelleet aleksi makkonen ja Johannes Soranta pitivät

jarmon kertomusta kiinnostavana. He ovat molemmat sitä mieltä, että alkoholi ei

kuulu liikenteeseen. Aleksi kertoi olevansa kaveripiirissä sellainen kaveri, että ylipää-

tään katsoo toisten perään ja huolehtii muista.

– kyllä se oli viina syypäänä tuohonkin, mitä jarmo teki. itse suhtaudun ihan ehdot-

toman kielteisesti kaikkiin päihteisiin, Aleksi makkonen sanoi.

TeksTi: TuulA TAskinen | kuvA: TuulA TAskinen

Aleksi Makkonen ja Johannes Soranta tietävät, että alkoholi ei kuulu liikenteeseen.


Teknologiasta turvaa nuorille kuljettajille

Onnettomuustilastojen valossa nuorten kuljettajien riski joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen on moninkertainen muihin ikä-luokkiin verrattuna. Ratkaisua haetaan nykyaikaista turva-laitteista, joiden avulla nuoria voidaan ohjata turvalliseen ajokäyttäytymiseen.

TeksTi: Ari ryTsy | kuviTus: HAnnu lukkArinen

Siinä, missä muiden ikäryhmien liikenneturvallisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana paran-tunut, se on 18–24-vuotiaiden nuorten kohdalla polkenut pai-

koillaan. Myös onnettomuusresepti nou-dattaa edelleen totuttua kaavaa. Siihen kuuluvat perinteisesti reilu ylinopeus, tur-vavöiden käyttämättömyys ja kova näyttä-misen halu. Monen nuoren riskikuljetta-

jan ongelmana on todellisuuden ja omien taitojen välinen kuilu, joka yleensä kape-nee vasta kokemuksen karttuessa. Kuljet-tajakoulutuksen kehittämisen sekä kotona tapahtuvan asennekasvatuksen ohella ris-kialttiiseen liikennekäyttäytymiseen voi-daan puuttua nykyisin myös älykkäillä jär-jestelmillä. Niiden avulla on mahdollista kerätä luotettavaa tietoa uuden kuljettajan liikkeistä ja ajotavasta. Riskikäyttäytymis-


Valvonnalla on

myös kasvatuksellinen aspekti.

Teknologiasta turvaa nuorille kuljettajille

tä rajoittaa se, että kotona tiedetään mah-dollisista ylinopeuksista.

– Valvonta on hyvä asia silloin, kun se toteutetaan yhteisellä suostumuksella van-hemman ja nuoren välillä. Seuranta voi parhaimmillaan mahdollistaa ajokäyttäy-tymisestä keskustelemisen. Valvonnalla on siis myös kasvatuksellinen aspekti, sanoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi.

Lisäetuna hän pitää nuorten mahdol-lisuutta käyttää yhteisellä sopimuksel-la vanhempien uudempia ja turvalaitteil-la varustettuja autoja.

– Tällä hetkellä nuorison suo-sima autokanta on valtaosin 1990-luvun tuotantoa. Mo-net ovat tehokkaita, mut-ta eivät läheskään niin tur-vallisia kuin nykyajan au-tot.

autonvalmistajalta älyavain

Kesästä 2010 lähtien joihinkin Fordin hen-kilöautoihin on kuu-lunut vakiovarusteena MyKey-avain. Tek-nologian perusajatuk-sena on tehdä nuorten kuljettajien liikkumi-sesta turvallisempaa. Auto tunnistaa avai-men ja kytkee au-tomaattisesti tietyt ominaisuudet päälle. MyKeyn tehostettu turvavyömuistutin pitää radion äänet-tömänä kunnes tur-vavyö on kiinni. Jär-

jestelmä myös varoittaa polttoaineen lop-pumisesta normaalia aikaisemmin, eikä salli pysäköinnin apujärjestelmän pois-kytkemistä. Vanhemmat voivat valita li-säominaisuuksina huippunopeudenrajoit-timen, automaattisen luistoneston, ste-reoiden äänenvoimakkuuden rajoittimen sekä vauhdinvaroitusäänen, joka ilmoittaa tietyn tuntinopeuden ylittämisestä. Tä-män lisäksi markkinoilta löytyy erilaisia

ajoneuvon merkistä ja mallista riippumat-tomia paikannusjärjestelmiä, jotka tuotta-van tietoa muun muassa ajoneuvon kiihty-vyydestä GPS-tietojen perusteella. Tois-taiseksi näiden laitteiden hyödyntäminen on kuitenkin keskittynyt yrityssektorille.

musta laatikko valvoo liikennekäyttäytymistä

Pohjois-Savon Liikenneturvallisuustyö-ryhmä käynnisti kesän 2010 aikana hank-keen, jossa seurataan älykkäiden järjestel-mien vaikutusta nuorten ajotapaan. Puoli vuotta kestävässä kokeilussa nuorten kul-jettajien autoihin kytketään telemaattiset keskusyksiköt, jotka valvovat kuljettaji-en liikennekäyttäytymistä. Tämä ”musta laatikko” rekisteröi muun muassa auton käyttämät reitit sekä sen ajokilometrit ja -nopeudet. Järjestelmä lähettää tiedon yli-nopeuksista ja aggressiivisesta ajotavas-ta suoraan tutkijalle. Laite sisältää myös muita turvallisuutta edistäviä ominai-suuksia. Näitä ovat esimerkiksi euroop-palaisen eCall-standardin mukainen, on-nettomuustilanteesta automaattisen hä-lytyksen tekevä tiedonsiirtojärjestelmä sekä ajoneuvon GPS-satelliittipaikannus. Pohjois-Savon Liikenneturvallisuustyö-ryhmän puheenjohtaja, komisario Heikki Mansikka-Aho Kuopion Poliisista toivoo projektin tuottavan uusia keinoja nuori-en kuljettajien kaasujalan hillitsemiseen. Kokeiluun osallistuvia autoilijoita on tar-koitus hankkia autokoulujen kautta.

– Pakollisesta liukkaan kelin ajohar-joittelusta huolimatta nuorten onnetto-muusmäärät eivät ole ottaneet laantuak-seen. Miesten suurin ongelma on ylino-peus ja siitä aiheutuvat tieltä suistumiset. Naiset ajavat puolestaan aikaisempaa use-ammin päihtyneinä.


Kuljettajaopetus uuteen kuosiin


Suomalaista ajokorttilainsäädäntöä uudistetaan EU:n ajokorttidirektiivin pohjalta. Suunnitellut uudistukset vaikuttavat muun muassa ajokorttien voimassaoloaikaan ja luokitukseen sekä opetuksen kestoon, määrään ja aloittamisikään. TeksTi: vesA ville mATTilA | kuvAT: sHuTTersTock

Uuden ajokorttilain sorvaa-minen on loppusuoralla, sillä lain on tarkoitus tul-la voimaan tammikuussa 2013. Kuitenkin esimer-

kiksi mopo-opetusta koskevia säännöksiä aiotaan soveltaa jo vuoden 2011 aikana.

Liikenneturvan mielestä kaavailtu ajo-korttilain kokonaisuudistus selkeyt tää lainsäädäntöä ja tukee toimia tieliiken-

ajokortin vaiheita Suomessa

1907

ensimmäiset

ajokortit myönnetään

Helsingissä.

1915

Automobiilin kuljettajan

kurssi edellytykseksi

ajokortin saamiseksi

Helsingissä.

1926

kuljettajaopetus pakolliseksi

koko maassa, seitsemän

erilaista ajokorttia.

1937

neljä ajokortti-

luokkaa.


teen turvallisuustavoitteiden saavutta-miseksi.

mopokortti edellyttää koulutusta

Suunnitelman mukaan mopojen ja kevyi-den nelipyörien eli mopoautojen ja -mönki-jöiden kuljettajaopetus tulee Suomessa pa-kolliseksi. Opetus sisältää teoria- ja käsit-telyopetusta sekä ajo-opetusta liikenteessä.

Uusi mopot ja kevyet nelipyörät kattava AM-ajokorttiluokka korvaa nykyisen mo-pokortin. Sen voi saada 16-vuotiaana.

AM-luokan rinnalle aiotaan ottaa käyttöön kansallinen MO-luokka, joka oikeuttaa ajamaan kaksipyöräistä mopoa 15-vuotiaana. Tämä arveluttaa Liikenne-turvaa.

– Mopoilun suosio ja riskitaso ovat nousseet huomattavasti kuluneen vuosi-kymmenen aikana. Mopoilu on nykyään 15-vuotiaalle vaarallisempaa kuin autoilu 18-vuotiaalle, muistuttaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi.

19981941-42

väljennyksiä

ajokorttivaatimuksissa

sodan takia.

1957

Ajokortit

rekisteriin.

1972

keskitetty ajokorttirekisteri

perustetaan, uusille kuljettajille

80 km/h:n nopeusrajoitus.

1989

kaksivaiheinen

ajokorttijärjestelmä

käyttöön.

1996

uusia kuljettajia

koskevat erityisehdot

poistetaan.

eu-ajokortti

käyttöön.

– Lakiehdotuksessa mopoauton kul-jettajille suunnitellaan ajokoetta, mopoi-lijoille ei. Onnettomuustilastojen mukaan mopoilijoilla on risteysajossa ongelmia, joita ajokokeen avulla varmistetut perus-taidot voisivat vähentää, Lammi arvioi.

uusia ajokorttiluokkia

Moottoripyöräluokkia olisi jatkossa kol-me: A1, A2 ja A.

Uusi A2-luokka vastaa nykyistä al-kuvaiheessa tehorajoitettua A-luokkaa. A2-luokan ajokortin voisi saada 18-vuoti-aana. Kahden vuoden ajokokemuksen ja li-säkoulutuksen jälkeen 20-vuotias kuljettaja pystyisi korottamaan A2-luokan moottori-pyörän ajo-oikeuden A-luokkaan. Muuten A-luokan vähimmäisikä on 24 vuotta.

Nykyinen traktoreita koskeva luokitus jaettaisiin T- ja LT-luokkiin.

T-luokkaan sisältyvät maa- ja metsäta-loustraktorit, moottorityökoneet ja moot-torikelkat. Ikävaatimus T-luokassa on 15

vuotta ja kortin saaminen edellyttää teo-riakokeen suorittamista. LT-luokkaan kuuluvan liikennetraktorin ajokortti edel-lyttää teoriakokeen lisäksi käsittelykoetta ja 18 vuoden ikää.

C-luokan kuorma-auton ajokortin vä-himmäisikä nousee 21 vuoteen ja D-luo-kan linja-auton 24 vuoteen. Ammattipä-tevyyskoulutus mahdollistaa joustamisen vähimmäisikävaatimuksissa.

Lisää henkilöauton ajoharjoittelua

Henkilö- ja pakettiauton kuljettajaopetus korostaa jatkossa kuljettajan vastuuta lii-kenteen turvallisuudesta. Myös ajonaikai-siin ympäristövaatimuksiin tulisi kiinnit-tää entistä enemmän huomiota.

Kuljettajaopetuksessa oppilaan tulee pitää oppimispäiväkirjaa ja osallistua pa-lautejaksoon autokoulussa.

Opetuslupaopetukseen lisätään ope-tuksen ohjausta ja valvontaa. Opetuksen

ruotsissa laajennettiin riskikoulutusta keväällä 2009 ruotsissa astui voimaan

ajokorttilain muutos, joka laajensi ajo-

opetukseen kuuluvaa riskikoulutusta.

riskettan-nimisen uudistuksen

tarkoituksena oli parantaa tulevi-

en kuljettajien tietoja ja käsityksiä

alkoholin, huumeiden sekä väsy-

myksen ja muun riskikäyttäytymisen

vaikutuksista liikenteessä. se täydensi

jo käytössä ollutta nopeuteen ja vai-

keissa olosuhteissa ajamiseen liittyvää

riskikoulutusta.

riskikoulutus toteutetaan ruotsis-

sa keskusteluina ja itsearviointeina,

joissa pohditaan, mikä lisää riskejä

liikenteessä ja miten niitä voidaan

välttää. Tavoitteena on motivoida

uusia kuljettajia pitämään pelivaraa

ja sisäistämään riskikäyttäytymisen

vaikutukset ajo kykyyn.

Alunperin uudistuksen piti koskea

vain henkilöautojen kuljettajia, mutta

moottoripyöräonnettomuuksien kas-

vun myötä myös moottoripyöräilijät

tulivat sen piiriin

TeksTi: PiA gäsTrin | kuvA: sHuTTersTock

läHTeeT:

mitt i trafiken 3/2008

www.korkortsportalen.se


alussa oppilas ja opetuslupaopettaja osal-listuvat autokoulun teoria- ja ajo-ope-tukseen. Myös liukkaan kelin ja pimeäs-sä ajamisen opetus tapahtuu autokoulus-sa. Opetusluvan saa jatkossa muukin kuin perheenjäsen.

Kuljettajaopetuksen aloittamisikää eh-dotetaan laskettavaksi 17 vuoteen.

ajokorttien voimassaoloaika lyhenee

Ajokorttilain myötä henkilö- ja paketti-autojen, moottoripyörien ja mopojen sekä traktorien ajokortit ovat jatkossa voimas-sa 15 vuotta. Noin 70-vuotiaan henkilön ajokortti on voimassa korkeintaan viisi vuotta.

Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen ajokortit ovat voimassa viisi vuotta. Noin 70-vuotiaana ajokortin uu-sintaväli tihenee kahteen vuoteen.

Ajokorttilakiesitykseen sisältyy ehdo-tus laajennetun lääkärintarkastuksen käyt-töönotosta ajokortin uusimisen yhteydessä. Raskaissa ajokorttiluokissa se koskisi al-kaen 70-vuotiaita, kevyemmissä alkaen 75-vuotiaita.

– Ehdotamme, että 80-vuotiaille ikä-kuljettajille vielä räätälöitäisiin liikentees-sä tehtävä arviointi, Lammi sanoo.

ajokieltojärjestelmä tiukkenee

Ajokorttiuudistuksen yhteydessä aiotaan tehostaa ajokieltojärjestelmääkin.

Jatkossa poliisi voisi määrätä ajokiel-lon myös toistuvasta turvavyön tai lasten turvalaitteen käytön laiminlyönnistä sekä ilman hands free-laitetta tapahtuneesta matkapuhelimen käytöstä.

Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuk-siin ja taksinkuljettajan ammattipätevyys-säännöksiin liittyvät rikkomukset aiheut-tavat entistä herkemmin ajokiellon.

NäKöKENTäSSä

Valistus ja valistaja

Mikko Salasuo on Nuorisotutkimusverkostossa toimiva valtiotieteiden tohtori ja talous- ja sosiaali-historian dosentti.

Ystäväni tutkija Matti Piispa pitää itseään va-listajana. Hänen näke-

myksensä mukaan kaikki valveutuneet ihmiset ovat valistajia. Yhdyn täysin Matin lausumaan, joka viittaa valistuk-sen dualistisuuden laajempaan tulkinta-kehykseen. Valistus ei ole auktoriteetti-aseman legitimoimaa tiedon ruiskut-tamista toisen ihmisen mieleen – tapa joka usein liitetään sanaan valistus. Itse asiassa valistusfilosofia merkitsi aikoi-naan järjen ja epäilyn voittoa auktori-teettiuskosta.

Valistus on tietoista pyrkimystä syn-nyttää ajatuksia ja keskustelua tai tuo-da niihin olennaisia aineksia. Valistajaa ei kiinnosta jaella valmiiksi pureskeltu-ja sanomia tietylle kohdeyleisölle, joka ei pääse edes viestiä pakoon (esim. ar-meija ja koulu). Edellinen tiivistys on päihdevalistaja Markku Soikkelin kä-sialaa. Hän on auttanut minua ymmär-tämään, että pohjimmiltaan valistus on keskustelua. Kyse on lopulta siitä, että kyetäkseen tekemään viisaita ratkaisuja elämässään, ihminen tarvitsee kestäviä vakaumuksia. Ne eivät synny kuin itse ajattelemalla.

Nykyajan projektimaailma asettaa kansalaisjärjestöjen tekemälle valistuk-selle eettisen haasteen. Ruiskuttamal-la jokin viesti, sisällöstä sen kummem-min välittämättä, mahdollisimman

moneen ihmiseen, saadaan rahoittaji-en kaipaamia iso-ja numeraalisia ar-voja. Tällöin me-netetään kuitenkin jotain aivan olen-naista valistuksen ylevästä perintees-tä. Valistus on sivis-tyneen yhteiskun-nan velvollisuus eikä sitä ole oikeutta jät-tää tekemättä kun-nolla. Valistuksen oikeutus löytyykin koko länsimaisen si-vilisaatiokehityksen peruspremisseistä. Il-man valistusta ei oli-si myöskään kehitty-vää sivilisaatiota.

Peesaan vielä hetken Soikkelia. Har-voin kysytään, kannattaako laillisuus-kasvatus kun nuoret kuitenkin syyllisty-vät rikoksiin? Pitääkö liikenne kasvatus lopettaa, koska nuorille sattuu joka ta-pauksessa onnettomuuksia? Oman ajat-telun ja tiedon puute eivät vähennä va-listuksen tarvetta, vaan korostavat sitä. Nuorten on saatava kohdata maailma valmiina sen tuomiin haasteisiin. Tätä valmiutta emme ehkä kykene mittamaan numeraalisin arvoin jatkuvan muutoksen yhteiskunnassa. Se ei kuitenkaan oikeu-ta meitä lopettamaan, vaan pikemmin-kin lisäämään valistustyötä.

Projektiyhteiskunnan silppumaises-sa maisemassa jatkuvuus, hitaasti nä-kyviin tulevat tulokset ja tulosten mit-taamattomuus aiheuttavat paradoksin. Eettisesti kestävää valistusta on lähes mahdotonta toteuttaa pitkäjänteises-

Valistus on sivistyneen

yhteiskunnan velvollisuus.

ti. Erilaiset hyvät käytännöt ja laatukri-teerit toki parantavat huomattavasti va-listuksen tasoa, mutta muutaman vuo-den pätkinä tehtävä työ katoaa nopeasti menneiden mappien hautuumaalle.

A-klinikkasäätiön entinen tiedotus-johtaja Teuvo Peltoniemi puhui silpus-ta joskus valistuksen perusinfrastruk-tuurina. On jollakin tavoin masentavaa ajatella, että Teuvo oli täysin oikeas-sa ja silppu on todella eräs nuorten kas-vatuksen perusinfrastruktuuri. Silppua tai ei, valistajan rooli korostuu kuih-tuvassa hyvinvointivaltiossa. Suoritus-perustainen lapsuus ja nuoruus vaativat rinnalleen aiempaa enemmän eettises-ti kestävää valistustyötä. Itse aion pysyä elämäntapavalistajana ja -valistettavana läpi koko elämäni.

mikko sAlAsuo


SVENSK rESUmé

I kvartersrallyt vill man synas

SommarKväLLeN på nestes

parkeringsområde i Tiilimäki i björ-

neborg är ännu lugn. en bil efter

en annan glider i långsam takt in

på gården. under kvällens gång blir

det livligare då de unga anländer

med sina bilar till den bekanta träff-

punkten, varifrån man fortsätter

kvartersrallyt in mot centrum.

också 21-åriga riku vuoren-

maa och 24-åriga Pete viitanen

kurvar in på bensinmackens gård

i en guldskimrande citroën. bilar

och det planlösa kvartersrallyt

från centrum till den närbelägna

bensinmacken och tillbaka är en

betydande del av dessa unga mäns

sociala liv. bakom viljan att köra

runt finns lusten att träffa kamrater.

Duon har inte alltid följt reglerna i

trafiken. På grund av överhastighet

vilar Petes körkort på hyllan i ett år

och den röda bmw:n väntar därför

hemma idag.

– kompisarna frågade om bilen

går hårt och då måste jag ju visa

att den gör det. mätaren visade 230

översäTTning ocH merA inFormATion: PiA gäsTrin

på ett område där begränsningen

var 100. en motorcykelpolis kom

efter från en ramp, berättar Pete om

kvällen, då den trimmade bmw:n

skjutsade kompisarna i hög fart.

men vad får en ung förare att

vansinnesköra? enligt pojkarna är

det fråga om att söka bilens gränser

och visa kompisarna vad man går för.

straffen biter dåligt, trots att riku be-

rättar att han under den senaste tiden

ondgjort sig över den stora mängd

pengar han betalat staten i böter.

också allt yngre förare drar fram

över gatorna med sina mopedbilar

med kaross av plast. mopedbi-

larna, som blivit ett modefenomen i

björneborg, döms ut av mer erfarna

förare – med hänvisning till trafiksä-

kerheten.

– i en krocksituation har man näs-

tan ingen möjlighet att klara sig. man

kör vårdslöst med mopedbilarna, och

utan att ha avlagt körprov, motiverar

de unga bilisterna.

TexT: joHAnnA vuoriFoTo: PAuliinA sjöHolm

Trafikministern tog emot ungdomsarbetsgruppens förslagkommunikationsministeriet tillsatte på hösten 2008 en arbets-

grupp för att utreda konkreta möjligheter att påverka ungas

trafiksäkerhet. Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande till

trafikminister anu vehviläinen 3 juni 2010.

Arbetsgruppen föreslår bland annat att körundervisningen

i bilskolor skall utökas och att det skall krävas obligatorisk

undervisning för att få mopedkörkort. man borde effektivera

övervakningen av unga förare och lättare ingripa vid förseel-

ser. Arbetsgruppen föreslog tuffare ingripande vid bland annat

rattfylleri.

ministern tackade arbetsgruppen för en förtjänstfull satsning

på utredningsarbetet och ansåg att förbättring av ungas trafik-

säkerhet är ett mycket viktigt utvecklingsobjekt.

– Trafiksäkerheten är spjutspetsen i alla pågående reformer,

konstaterade Anu vehviläinen då hon kommenterade arbets-

gruppens förslag.

• körundervisningen utö-

kas i förarutbildningen

• för att få mopedkörkort

skall krävas utbildning

och en bredare examen

• en tvåårig effektiverad

uppföljning av unga

förare och förseelser

• försummelse att använda

säkerhetsanordningar in-

kluderas bland förseelser

som leder till körförbud

• utveckling av tillrättavis-

ningsförfarande för unga

förare som ett försöksprojekt

• alkolåstvång för unga förare

efter den första rattfyllan

• införande av promillegräns

på 0,2 för alla förare

• tryggande av trafikforstrans

ställning i grundutbildningen

och andra stadiets utbildning

• unga och ungdomsorgani-

sationer får vara med och

påverka hur man rör sig

tryggt i trafiken

Pete Viitanen och Riku Vuorenmaa träffar kompisar på gatan.

arbetsgruppens förslag:


I eu:S meDLemSLäNDer dog i fjol samman-

lagt 35 000 människor i vägtrafiken. Den för åren

2001 – 2010 uppställda målsättningen om att

halvera antalet trafikoffer verkar inte uppfyl-

las. nu har eu-kommissionen ställt upp en ny

halveringsmålsättning med sikte på år 2020.

Det urval av medel som erbjuds ger dock inte

tillräckligt underlag.

eu:s fjärde säkerhetsprogram för vägtrafi-

ken innehåller mycket utredningsarbete och

beredning av förslag. i programmets sju punkter

riktas arbetet till utveckling av förarutbildningen,

gränsöverskridande övervakning av vägtrafiken,

finansiering av vägnätet på säkerhetsbasis,

förenhetligande av fordonsbesiktningen, smart-

teknik i informationsutbytet mellan fordon och

trafikomgivningen, säkerhet för motorcyklister

och den tidigare nämnda förbättringen av skada-

des situation.

en del av förslagen har redan förverkligats

i Finland eller håller på att förverkligas. eu-pro-

grammet ger vårt eget arbete en bra jämförelse-

punkt. Det stöd som programmet ger blir dock

svagt, då man strävar till att lösa de tre största

säkerhetsproblemen i vägtrafiken i Finland och

i hela europa, det vill säga rattfylleri, överhastig-

heter och försummelse att använda säkerhets-

anordningar. man hade hoppats att program-

met gjort linjedragningar om promillegränser,

övervakning av medelhastigheter samt ökande

smärtpunkter som droger, trötthet och säkerhet

inom arbetstrafiken.

Programmets viktigaste betydelse är att det

ger en modell och uppmuntran särskilt åt de

nya medlemsländernas säkerhetsarbete. Det

för och har fört länder där säkerheten tidigare

varit svag närmare de traditionella säkerhetslän-

derna och till och med förbi. också Finland hotar

att falla från listan över de tio säkraste länderna

om arbetet inte får ett uppsving.

TexT: mATTi järvinen

ledareTuffa utmaningar, för lite verktyg

kan hjärn-forskning vara till hjälp i förarut-bildningen?HJärNforSKare Dagfinn

moe, som inriktat sig på trafik-

säkerhet vid det

norska forsk-

ningsinstitutet

sinTeF, har

undersökt

om man

genom att

noggrannare

känna till

hjärnan bättre

kunde förstå ungas

trafikbeteende.

– unga förare är medvetna om

riskerna i trafiken – men bryr sig

ändå inte om dem. genom tid,

inlärning och erfarenhet blir man

klokare och användningen av

förnuft utvecklas och ökar.

beteende är alltid en helhet

baserad på sociologiska faktorer,

psykologisk utveckling och

inverkan av omgivningen. själv-

klart påverkar också ärftliga och

individuella egenskaper.

– genom en bättre kännedom

av neurologi kan vi dock sträva

till att se en bredare helhetsbild

och hoppeligen komma till en

närmare insikt om varför unga

beter sig som de gör.

Att förstå hjärnans ”arkitektur”

är viktigt då man vill utreda vad

som verkligen sker i en männis-

kas huvud då han eller hon kör

bil. Hur behandlar hjärnan infor-

mation som kommer in via olika

sinnen, vad händer då syn- och

hörselförnimmelser blandas ihop

med känslor, tankar och stress?

TexT: TuijA HolTTinenFoTo: sHuTTersTock

Förarutbildningen förnyas


DeN fINLäNDSKa körkortslagstiftningen

förnyas utgående från eu:s körkortsdirektiv.

De planerade reformerna påverkar bland an-

nat körkortens giltighetstid och klassificering

samt undervisningens längd, mängd och tid för

inledande.

Arbetet med den nya körkortslagen är på

slutrakan eftersom avsikten är att lagen träder i

kraft i januari 2013. Trafikskyddet anser att den

planerade helhetsreformen av körkortslagen gör

lagstiftningen tydligare och stöder åtgärderna

som strävar till att uppnå vägtrafikens säker-

hetsmålsättningar.

Till moped-, motorcykel- och traktorkörkorten

kommer tilläggsklasser. Förarutbildningen för

person- och paketbilar förnyas genom att betona

förarens ansvar för trafiksäkerheten. körkortens

giltighetstider förkortas och intervallen för när

seniorförares körkort skall förnyas blir kortare.

i samband med körkortsreformen kommer

man också att effektivera systemet med körför-

bud. i fortsättningen kan polisen utfärda körbud

bland annat för upprepad försummelse att an-

vända bilbälte eller säkerhetsanordning för barn,

försummelse att använda skyddshjälm samt för

att hålla mobiltelefon i handen under körning.

TexT: vesA ville mATTilAFoTo: sHuTTersTock

Documents

Kokemuksen puute voi kolhaista - Liikenneturva · 2017. 4. 28. · Kokemuksen puute voi kolhaista s. 16 Vaarallinen väsymys s. 12 Tekniikka valvomaan nuorten ajamista s. 24 3 2010