Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri

Jouni Tuomisto, THL, Kuopio

Sisältö

• Kokonaisarkkitehtuurin (KA) taustatekijät

• Megatrendit ja kolme kriteeriä: Avoimuus, kritisoitavuus, jatkokäytettävyys

• Kytkennät Tekaisu-hankkeeseen

• Kytkennät YHTI-hankkeeseen

• Organisoituminen: ohjausryhmät, kytkentä

• Synergia muiden KA:ien kanssa: THL:n, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen, ympäristöterveydenhuollon kansallinen

Kokonaisarkkitehtuurin perusrakenne

Kokonaisarkkitehtuurin ydinviesti

• Tavoitteena on tehokas ja vaikuttava TOIMINTA

• Tätä tukemaan tarvitaan TIETOA

• Tämän organisoimiseen tarvitaan

TIETOJÄRJESTELMIÄ

• Näiden toteuttamiseen tarvitaan TEKNOLOGIOITA

• Sen lisäksi, että tarkastelemme nykyisiä toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä, meidän on välttämättä tarkasteltava myös sitä tulevaisuuden toimintaa, jonka haluamme tehdä mahdolliseksi.

KA-projektin vaiheet (JHS179) ja tilanne YTH:n osalta

• Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen (kuvaukset)

• Kehittämiskohteiden tunnistaminen

• Esiselvitys

• Vaatimusmäärittely

• Hankinta

Ympäristöterveyden alalla olemme jo pitkällä kehittämiskohteiden tunnistamisessa, koska toiminnan ja tiedon suhdetta on THL/YMTOssa tutkittu 6 vuotta.

Tilanne ympäristöterveydenhuollossa

• THL/YMTO on ympäristöterveyden alalla tutkinut– tiedon ja toiminnan yhteyttä– päätöksenteon tukemista ja – vaikutusarviointien kehittämistä.

• Kehittämiskohteet on jo tunnistettu muuta kautta kuin kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kartoituksella:

– State of the art of benefit-risk assessment: Environmental health (Pohjola et al., Food and Chemical Toxicology 2012)

Kehittämiskohteet (Pohjola et al., 2012)

• Painetta ja pyrkimystä on kehittää vaikutusarviointeja

– Osallistavammiksi ja avoimemmiksi– Laajemmin eri näkökulmia huomioonottaviksi– Arvioinnin ja päätöksenteon yhteyttä parantaviksi– Monenlaisia arvoja ja tietoa paremmin

huomioonottaviksi ja yhdistäviksi.• Ympäristöterveydenhuolto on mitä suurimmassa

määrin vaikutusten arviointia ja huomiointia päätöksenteossa.

Kokonaisarkkitehtuurin tulisi tukea näitä kehityssuuntia.

Megatrendejä, jotka vaikuttavat kokonaisarkkitehturiin

• Avoin data ja avoimuus

• Kritisoitavuus ja osallistuminen

• Jatkokäytettävyys

Avoin data ja avoimuus

– Vaatimus tiedon avoimuudesta on radikaalisti lisääntynyt 1-3 vuoden aikana ja on tullut jäädäkseen.

– Vaikka kaikki tieto ei tietenkään voi olla avointa, merkittävä osa voi olla.

Tietojärjestelmien ja käytäntöjen on siis pystyttävä vastaamaan avoimuuden vaatimukseen perinteisten eheyden ja suojattavuuden lisäksi.

Kritisoitavuus ja osallistuminen

• Asiantuntijuuden roolissa on tapahtunut iso muutos:– Asiantuntijuuden erityisasema on heikentynyt.– Kansalaisten oma koulutustaso ja luottamus omiin tietoihin on

lisääntynyt.– Vaatimus osallistumismahdollisuuksista on lisääntynyt.– Jos jokin menee pieleen, suurin kritiikki tulee siitä että on

pimitetty tietoa tai estetty osallistumista tai ettei kuunnella.

• On tehtävä mahdolliseksi se, että tarvittaessa asiantuntijatyötä ja sen perustana olevaa tietoa pääsee kritisoimaan.

Käytäntöjen ja tietojärjestelmien on tuettava tätä.

Jatkokäytettävyys

• Asiantuntemustiedon jäsentäminen sidosryhmittäin on vaikeaa, koska käyttökohteita on paljon, eivätkä ne kaikki ole asiantuntijaorganisaation tiedossa.

Järjestelmät on rakennettava siten, että tiedosta saadaan lisähyötyä mahdollistamalla sen käyttö ennakoimattomiin tarkoituksiin.

YHTI-hanke (Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä)

• Kerää kunnista olennaista tietoa tupakka-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalitoimialalta.

• Tietosisällöt on vastikään määritelty.• Tietojärjestelmän toteutus ja sisäänajo kunnissa on

parhaillaan alkamassa. • Automaattiset rajapinnat kuntien omiin järjestelmiin

(Tarkastaja, TerveKuu) tehty tai tekeillä.• Varsinainen käyttöönotto 2013-2014.• Kytkentöjä elintarvikevalvonnan KUTI-hankkeeseen. • Vastuuhenkilö Kaisa Mäntynen/Valvira

Yhteydet YHTIn ja YTH-kokonaisarkkitehtuurin välillä• Kansallisena tietojärjestelmänä YHTI on olennainen osa YTH-KA:ta.• YHTI tarkoitettu toiminnan seurannan ja tilastoinnin välineeksi.• Kuitenkin sitä voisi ehkä käyttää myös toiminnan kehittämisen

välineenä – tätä potentiaalia ei ole järjestelmällisesti arvioitu.• Ehdotus: YHTI väliarvioidaan KA:n ja toiminnan tukemisen

näkökulmasta kesällä/syksyllä 2012 osana Tekaisu-hanketta.– Evaluointi tuo tuoretta tietoa

• Konkreettisista haasteista KA-työn tekemisessä, kun peilataan käytäntöön.

• Tärkeän tietojärjestelmän toimivuudesta YTH-alueella.– Evaluointi mahdollistaa toteutuksen loppuvaiheen

• paremman kytkemisen strategiseen ja KA-johtamiseen, jos siihen ilmenee tarvetta.

– Esimerkiksi avoimuuden, kritisoitavuuden ja jatkokäytettävyyden arviointi.

• On jo riittävän konkreettinen evaluoitavaksi mutta edelleen STM:n ohjattavissa jos parannettavaa ilmenee.

Tekaisu-hanke

• Vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen ”Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa”.

• Hankkeen kesto 2012 – 2015 (rahoitus 2013- on haussa).

• Tukee päätöksentekoa kunnissa tutkimalla ja kehittämällä päätöksenteon tapoja ja tukemalla vaikutusarviointien tekoa ja käyttöä päätöksenteossa.

• Vastuuhenkilö Jouni Tuomisto/THL.

Tekaisun yhteydet kokonaisarkkitehtuuriin

• Tekaisun kohde (ympäristöterveydenhuollon alainen ja siihen liittyvä toiminta kunnissa) on juuri se, mitä YTH-KA-työlläkin pyritään parantamaan.

• Tekaisu tuottaa tietoa kokonaisarkkitehtuurin osiin TOIMINTA ja TIETO.

• Se myös tuottaa / jalkauttaa TIETOJÄRJESTELMIÄ.

• Tekaisu tuo käytännön tietoa, jotta kansallinen KA saadaan johdonmukaiseksi ja toimivaksi osaksi kuntien käytäntöjä.

STM:n hallinnonalan hallintamalli

Tiina Pesonen, Klaus Halla21.04.23

Kanslia-päällikköKanslia-päällikkö

konserni-johtoryhmäkonserni-

johtoryhmä

STM-JorySTM-Jory

- Hallinnonalan strategianpainopisteet, strateginen hanke-salkku, mittarit, vuosibudjetti-Hallinnonalan prosessit japalvelut

THL-joryTTL-Jory

Valvira-Jory

jne …

- Projektisalkku, mittarit, vuosibudjetti- Prosessien ja palveluiden kuvaukset- Toteutukset ja seuranta

Hall.alan KA koord.ryhmäHall.alan KA koord.ryhmä

arkk.ryhmäarkk.

ryhmäarkk.

ryhmäarkk.

ryhmä

STM:n arkk.ryh

mä

STM:n arkk.ryh

mä

prosessitpalvelut

SH-piirit, Kela,Avit,

Kunnat

SH-piirit, Kela,Avit,

Kunnat

KOHDEALUESTMHALLINNONALA

P

P + tulos-ohjaus

P

V

P=päätöksentekoV= valmistelu

17

Tekaisun ohjausryhmät

• Seurantaryhmä sopisi ohjaamaan myös YTH-KA-työtä.

Kokonaisarkkitehtuurin tasot

Tiina Pesonen, Klaus Halla

1) Kohdealueen KA-rajaus ja KA-hankkeiden priorisointi2) Kohdealueen KA-työryhmä*)

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaaliturva

Ympäristöterveydenhuolto

MinisteriöTHL - AVItTTL - SH-Fimea piiritValvira - Kela STUK - kunnat,lautakunnat k-liitot

Ydinprosessitsäädösvalmistelutulosohjauskv-toimintatoiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta

KOHDEALUE *)

STM:n HALLINNON-ALAja TOIMIJAT

MINISTERIÖ

virastojen ja laitosten omat KA- omistajat ja -työryhmät

STM:n KA-omistaja ja -työryhmä sekä prosessin avustajat

-eSOTE- hanke

- Sos.vak. järj.

- Työsuojelu

esim:

- Kansal.terv.suoj.ohj

21.04.2319

Eri kokonaisarkkitehtuuriprosessien yhteenkytkeminen

• THL:ssä tekeillä kolme merkittävää arkkitehtuuria– Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon KA– Kansallinen ympäristöterveydenhuollon KA– THL:n oma KA

• Näitä prosesseja on hyvä tehdä myös yhdessä tietoja jakaen.

• YTH-KA voisi tarjota kuvattuja näkökulmia muillekin KA:ille.