Kosek2014

1 Å R S B E R Ä T T E L S E

VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE 2014

2 V U O S I K E R T O M U S

ALIHANKINTAMESSUILLA 3D-TULOSTUSTA3D-PRINTNING PÅ UNDER-LEVERANTÖRSMÄSSAN

KAUPAN JA KULTTUURIN YÖ SAI MAAKUNNAN LIIKKEELLEHANDELNS OCH KULTURENS NATT LOCKADE FOLK FRÅN HELA LANDSKAPET

34

42

16

SISÄLLYS INNEHÅL

MUOTOILULLA PALVELU PAREMMAKSIDESIGN FÖR BÄTTRE TJÄNSTER

24

APUA OMISTAJAN-VAIHDOKSEEN!HJÄLP MED ÄGAR-SKIFTESPROCESSEN!

Minna Herlevi,KPMG

Teemu Tikka, Kulmakaappi

Johan Boholm,Raisoft,Anna Nurmi,Medirex

Kimmo Vesa, Canorama


KOSEKin vuosi 2014KOSEKs år 2014 4KOSEKin uudet saappaatKOSEKs nya stövlar 6KOSEKin tilastot vuonna 2014KOSEKs statistik år 2014 8Kohti Euroopan parasta työelämää!Mot Europas bästa arbetsliv! 14Omistajanvaihdosmittaristo ja Nextia Polku -sovellusÄgarskiftesmätaren och Nextia Polku -applikationen 15Kokkolan suurteollisuuden tunnettuus Karleby storindustriområdes välkändhet 18Locimap – The EU Low Carbon Industrial Manufacturing Parks project 19Suurhankkeet/Storprojekt 20IPR – Immateriaalioikeuksien outo viidakkoIPR – de immateriella rättigheternas underliga djungel 21Idealeipomosta uunituorettaUgnsfärskt från Idébageriet 22Kasvuinno 28Pienhankkeet julkisiksiSmå upphandlingar blir offentliga 28Kuntarahoitukselle yhteinen hakujärjestelmäEtt gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering 29

Seudulliset yrityspalvelutRegionala företagstjänster 30ElintarvikealaLivsmedelsbranschen 31Mekaaninen puuMekaniskt trä 32VaatetusteollisuusBeklädnadsindustri 33Turkistuotanto Pälsnäringen 33Kokkolalle kansallista näkyvyyttä Nationell synlighet för Karleby 38Vilkas kesäLivlig sommar 40SyystunnelmaaHöststämning 41Tuloslaskelma/Resultaträkning 1.1.2014– 31.12.2014 44Tase/Balansräkning 31.12.2014 45KOSEK on koordinoiva asiantuntijaKOSEK är en koordinerande expert 46KOSEKin organisaatiokaavioKOSEKs organisationsschema 47Hallituksen jäsenet vuonna 2014Styrelsemedlemmarna år 2014 48KOSEKin henkilöstö ja vastuualueet 2014 KOSEKs personal och ansvarsområden 2014 49


KOSEKIN VUOSI 2014KOSEKS ÅR 2014

V uosi 2014 oli KOSEKille uudistumisen aikaa. Vuosi sitten kirjoitin vuosikertomukseen tekstiä toimitus-johtajana, nyt hallituksen puheenjohtajana.

KOSEKin tulevaisuuden ja toiminnan kannalta iso asia on vuonna 2014 alkanut organisaatiouudistus, jonka myötä KOSEK ja Kokkolan Matkailu yhdistyvät. Yhdistymistä on suunniteltu huolella ja olemme päässeet hyvään alkuun. Uudistuksen myötä myös organisaation toimintatavat päi-vitetään vuoden 2015 vaatimusten mukaisiksi.

Viime vuosi oli alueellemme menestyksekäs ja lii-oittelematta voi sanoa, että Kokkolan seutu on Suomen kärkeä kaikilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kehitys on ollut vahvaa, alueemme vetovoima ja kilpailukyky ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuonna 2014 vietettiin muun muassa Bolidenin uuden hopeantalteenottolinjan sekä Woikosken vetytehtaan vihkiäisiä ja Kokkolan Satama ylsi uuteen ennä-tykseen. Mittavat investoinnit ja pitkäjänteinen kehitystyö luovat uskoa tulevaan.

Samaan aikaan vuosi 2014 toi mukanaan myös monia haasteita. Valtionhallinnon muutos ja tutkimus- & kehitys-toiminnan valtakunnalliset muutokset asettivat paineita niin Centria ammattikorkeakoululle kuin Kokkolan yliopistokes-kus Chydeniuksellekin. Tiukka kuntatalous näkyi resurssien niukkuutena monilla saroilla.

Viimeiset vuodet ovat olleet Kokkolassa – ja koko maa-ilmassa – nopean muutoksen ja kehityksen aikaa. Epävar-muus ja jatkuva muutos ovat pysyvästi osa jokapäiväistä elämää. Kymmenen vuoden takaiseen ei enää ole paluuta, toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti yhä globaalim-

K OSEKs år 2014 präglades av förnyelser. För ett år se-dan skrev jag text till årsberättelsen i egenskap av verkställande direktör, och nu som styrelseordförande.

Förnyelsen av organisationsstrukturen, som påbörja-des år 2014, där KOSEK och Karleby Turism slår ihop sina funktioner har stor betydelse för KOSEKs framtid och verk-samhet. Sammanslagningen är omsorgsfullt planerad och vi har kommit bra igång. I och med förnyelsen kommer också organisationens verksamhetssätt att uppdateras så att de motsvarar de krav som vi har år 2015.

Förra året var framgångsrikt för vår region och utan att överdriva kan man konstatera, att Karlebyregionen hör till de bästa i Finland, oberoende av vilka mätare man mäter med. Utvecklingen inom industrin har varit stark, vår regi-ons dragningskraft och konkurrenskraft har ökat kontinu-erligt. År 2014 firades bland annat invigningen av både Bolidens nya silverutvinningslinje och Woikoskis vätgasfa-brik, därtill nådde Karleby Hamn nytt rekord. Omfattande investeringar och långsiktigt utvecklingsarbete skapar tro på framtiden.

Samtidigt förde år 2014 med sig många utmaningar. Ändringarna i statsförvaltningen och riksomfattande änd-ringar i forsknings- och utvecklingsverksamheten ställde krav på såväl yrkeshögskolan Centria som universitetscen-tret Chydenius. Den strama kommunekonomin resulterade i knappa resurser på många håll.

De senaste åren har förändringarna och utvecklingen framskridit i rasande takt i Karleby och hela omvärlden. Osäkerheten och den ständiga förändringen har blivit en


maksi, halusimme tai emme.Organisaatiomme uudistuminen on samalla myös

valmistautumista tulevaan. Muutosten myötä KOSEK on entistä valmiimpi vastaamaan alueemme yritysten tarpei-siin ja muuttuvan maailman yllättäviinkin haasteisiin. Voi-mavaramme on motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta, joka tahtoo tehdä työtä alueemme parhaaksi – aivan kuten keskipohjalaisilla on tapana.

Jonne SandbergKOSEKin hallituksen puheenjohtajaKokkolan kaupungin kehitysjohtaja

permanent del av det dagliga livet. Det finns ingen åter-vändo till det som vi hade för tio år sedan, vår verksam-hetsmiljö blir allt mera global, vare sig vi vill det eller inte.

Förnyelsen av vår organisation är samtidigt också för-beredelser för framtiden. I och med förändringarna är KO-SEK mer redo än någonsin att tillgodose de i vår region etablerade företagens behov och samtidigt också anta även oväntade utmaningar i den föränderliga världen. Vår resurs är en motiverad och engagerad personal, som vill jobba för regionens bästa – precis som vi i Mellersta Öst-erbotten brukar göra.

Jonne SandbergKOSEKs styrelseordförandeUtvecklingsdirektör, Karleby stad


A loitin KOSEKin toimitusjohtajana syyskuun 2014 alussa. Organisaatio ja henkilökunta olivat onnek-seni minulle jo kohtuullisen tuttuja entuudestaan,

sillä siirryin tehtävään Kannuksen kaupungin kehitysjoh-tajan tehtävästä ja istuin Kannuksen edustajana KOSEKin hallituksessa.

Työntäyteistä syksyämme ovat leimanneet KOSEKin ja Kokkolan Matkailun yhdistymisvalmistelut. Samaan aikaan, kun olen perehtynyt taloon ja toimintaan olemme myös valmistelleet koko henkilökuntaa koskevaa isoa muutosta.

J ag började som KOSEKs verkställande direktör i bör-jan av september 2014. Organisationen och perso-nalen var till all lycka redan relativt bekanta för mig,

innan jag kom till KOSEK fungerade jag nämligen som ut-vecklingsdirektör i Kannus stad och representerade Kannus i KOSEKs styrelse.

Vår arbetsfyllda höst har präglats av KOSEKs och Karleby Turisms fusionsförberedelser. Samtidigt som jag har bekan-tat mig med huset och satt mig in i verksamheten har vi också förberett en stor förändring som berör hela personalen.

KOSEKIN UUDET SAAPPAATKOSEKS NYA STÖVLAR


Syksyn 2014 aikana on ollut vahvasti havaittavissa yleisen ilmapiirin ja alueemme yrittäjien aktivoituminen. KOSEKin yrityskehittäjät ovat vierailleet ahkerasti yrittäjien luona, ja kentällä on selkeästi nähtävissä se, että muuttu-vassa maailmassa yritysten haasteet ovat entistä moninai-sempia. Kysymyksiä herää ja KOSEKin panosta kaivataan, kun yrittäjät pohtivat rahoitusasioita, kasvumahdollisuuksia, kehittämistä, kansainvälisille markkinoille astumista ja myös omaa kotipesäänsä – esimerkiksi toimivaa ja oman väen hyvinvointia edistävää henkilöstöhallintoa.

KOSEK seuraa omaa toimintaansa esimerkiksi monil-la numeerisilla mittareilla. Ne kertovat, että vuoden 2014 aikana henkilökuntamme teki kaikkiaan noin tuhat yritys-vierailua ja yrityskohtainen aika kasvoi merkittävästi, kah-desta tunnista reiluun kolmeen. Nämäkin numerot kertovat siitä, kuinka tärkeää työtä KOSEK tekee, ja kuinka paljon henkilökuntamme panostaa alueemme yritysten asioiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen.

Olen erittäin ylpeä alueemme myönteisestä yritysilma-piiristä ja vahvasta tekemisen meiningistä, joka on nähtä-vissä kaikilla saroilla. Alueemme vetovoimaisuus kehittyy jatkuvasti, tunnuslukumme verrattuna muun Suomen ke-hitykseen ovat hyvät, elinvoima-analyysi ja bk-barometri kertovat Kokkolan seudusta pelkkää hyvää. Alueemme vahvuus ja elinvoimaisuus on noteerattu laajasti.

Suuret investoinnit, rakentaminen ja kehitys vaativat sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, päätökset ja toteutus ovat usein pitkissä kantimissa. Paljon on kuitenkin tapahtunut ja hyviä merkkejä on nähtävissä runsaasti. Tällä joukolla ja tässä maakunnassa työtä elinvoimaisen ja valoisan tulevaisuuden eteen on ilo tehdä.

Anne PesolaToimitusjohtaja

Under hösten 2014 har det varit väldigt märkbart att både det allmänna klimatet och regionens företag blivit aktivare. KOSEKs företagsutvecklare har besökt företagen flitigt, och på fältet kan man tydligt se att i den föränder-liga världen är företagens utmaningar allt mer varierande. Allt fler frågor väcks och KOSEKs insats behövs när företa-garna funderar på finansieringsfrågor, tillväxtmöjligheter, utveckling, tillträde på internationella marknader och även på sitt eget bo – till exempel på en fungerande perso-naladministration som befrämjar den egna personalens välbefinnande.

KOSEK följer upp sin egen verksamhet med t.ex. flera numeriska mätare. Enligt dem gjorde vår personal under år 2014 allt som allt cirka tusen företagsbesök och den företagsspecifika tiden ökade markant, från två timmar till dryga tre timmar. Dessa siffror vittnar om hur viktigt det arbete som KOSEK utför är och hur mycket vår personal satsar på att ta hand om företagen i vår region på ett hel-täckande sätt.

Jag är väldigt stolt över det positiva företagsklimatet i vår region och det effektiva och målmedvetna arbetsklima-tet som kan skönjas på alla fronter. Vår regions dragnings-kraft utvecklas kontinuerligt, våra nyckeltal jämfört med det övriga Finlands utveckling är goda, livskraftanalysen och bk-barometern ger enbart goda resultat för Karleby-regionen. Vår regions styrka och livskraft har noterats på en bred front.

Stora investeringar, byggande och utveckling kräver uthållighet och tålamod, beslut och genomförande krä-ver ofta mycket tid. Mycket har dock hänt och positiva tecken finns det gott om. Med denna grupp och i detta landskap är det en glädje att arbeta för en livskraftig och ljus framtid.

Anne PesolaVerkställande direktör


KOSEKIN TILASTOT VUONNA 2014KOSEKS STATISTIK ÅR 2014


K OSEKin henkilökunnalle kertyi toimintavuoden 2014 aikana yhteensä 1 041 tapaamista yrityksien, alueen muiden toimijoiden ja kuntien edustajien kanssa sekä

eri projekteihin liittyen. Vastaavasti vuonna 2013 käyntejä kertyi yhteensä 1 243 kappaletta.

Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli noin 71,5 prosent-tia eli 744 kappaletta. Vuonna 2013 yrityskäyntejä oli 75,4 prosenttia eli 937 kappaletta. Uusia yrityskontakteja solmittiin vuoden aikana 48 kappaletta. Vuonna 2013 vastaava luku oli 136. Kokkolassa pe-rustettiin vuonna 2014 Keski-Pohjan-maan Uusyrityskeskus Firmaxin kaut-ta 72 yritystä. Firmaxilla oli yhteensä 277 asiakaskäyntiä ja 160 asiakasta Kokkolassa. Edellisvuonna Kokkolas-sa perustettiin 80 yritystä ja asiakas-käyntejä oli 313. Edellisvuonna Firma-xilla oli Kokkolassa 178 asiakasta.

Seuraavissa kuvioissa ja taulukois-sa KOSEKin käynnit on esitetty kun-nittain, toimijoittain ja käynnin tyypin mukaisesti. Lukuihin ei ole laskettu mukaan KOSEKin sisäisiä toimintoja.

K OSEKs personal höll under verksamhetsperioden 2014 totalt 1041 möten med företag, övriga aktörer i regionen samt representanter för kommunerna i

anslutning till olika projekt. Under år 2013 var antalet mot-svarande möten 1243 stycken.

Av alla besök utgjorde företagsbesöken circa 71,5 procent eller 744 stycken. År 2013 var antalet företagsbe-

sök 75,4 procent eller 937 stycken. Antalet nya företagskontakter som knöts under året var 48 stycken. År 2013 var motsvarande tal 136. Under år 2014 grundades 72 företag i Kar-leby genom Mellersta Österbottens Nyföretagarcentral Firmaxi. Firmaxi hade totalt 277 kundbesök och 160 kunder i Karleby. Föregående år grundades 80 företag och kund-besöken var 313. Firmaxi hade 178 kunder under det föregående året.

I följande figurer och tabeller presenteras KOSEKs besök enligt kommun, aktör och besökstyp. KO-SEKs interna funktioner ingår inte i siffrorna.

Kunta/Kommun Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2014 % 2013 % 2012 %

Kokkola/Karleby 736 70,7 808 65 1 675,5 48,8

Seutu/Region 17 1,6 20 1,6 132 3,8

Muu/Övriga 288 27,7 415 33,4 1 623,5 47,3

Yhteensä/Sammanlagt 1 041 1 243 3 431

Kuvio 1. KOSEKin käynnit kunnittain. Seudulla tarkoitetaan koko Kok-kolan seutua koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan Kokkolan seudun ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Tähän jaotellaan yritykset, toimijat ja projektit, jotka toimivat muun muassa koko Keski-Pohjanmaan maa-kunnan alueella.

Figur 1. KOSEKs besök kommunvis. Med Ekonomisk region avses all verksamhet som bedrivs i Karlebyregionen. Med Övriga avses verksam-het som riktar sig utanför Karlebyregionen. Till denna sektor hör företag, aktörer och projekt med verksamhet i bland annat landskapet Mellersta Österbotten i sin helhet.

Tabell 1. KOSEKs besök per kommun i antal och procent. Antalet tim-mar år 2014 ingår.

Taulukko 1. KOSEKin käynnit kunnittain kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2014.

K O S E K I N K Ä Y N N I T K U N N I T TA I N /K O S E K S B E S Ö K K O M M U N V I S

70,7% 27,7% 1,6% K O K K O L A /K A R L E B Y

M U U /Ö V R I G A

S E U T U /R E G I O N


71,5% 21,6% 5,9% 1,1% Y R I T Y S /F Ö R E T A G

T O I M I J A /A K T Ö R

P R O J E K T I /P R O J E K T

O M I S T A J A /Ä G A R E

K O S E K I N K Ä Y N T I E N K O H D E N T U M I N E N T O I M I J AT Y Y P E I T T Ä I N /K O S E K S B E S Ö K E N L I G T T Y P AV A K T Ö R

Kuvio 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin. Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittäjäorganisaatioita ja KOSEKin yhteis-työorganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntaa eli Kokkolan kaupunkia.

Figur 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör. Med aktör avses övriga ut-vecklingsorganisationer i området och KOSEKs samarbetsorganisationer. Med ägare avses KOSEKs ägarkommun, staden Karleby.

Toimija/Aktör Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2014 % 2013 % 2014 %

Yritys/Företag 744 71,5 937 75,4 1719 50,1

Toimija/Aktör 225 21,6 230 18,5 1 204,5 35,1

Projekti/Projekt 61 5,9 64 5,1 485,5 14,2

Omistaja/Ägare 11 1,1 12 1,0 22 0,6

1 041 1 243 3 431

Tabell 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör i antal och procent. Antalet timmar år 2014 ingår.

Taulukko 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin kap-palemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2014.


K O S E K I N K Ä Y N N I T T Y Y P E I T T Ä I N /K O S E K S B E S Ö K E N L I G T T Y P

U U S Y R I T Y S N E U V O N TA 1 . 1 . – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 4 /N Y F Ö R E TA G A R R Å D G I V N I N G 1 . 1 – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 4

Kuvio 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin. Figur 3. KOSEKs besök enligt typ.

Käynnin tyyppi/Besöktyp Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2014 % 2013 % 2014 %

Käynti/Besök 902 86,6 1 013 81,5 2 802 81,7

Seminaari/Seminarium 50 4,8 44 3,5 352,5 10,3

Toimistotyö/Kontorsarbete 26 2,5 89 7,2 62 1,8

Messut/Mässor 13 1,2 19 1,5 145,5 4,2

Puhelinneuvonta/Telefontjänst 41 3,9 60 4,8 26,5 0,8

Koulutus/Utbildning 9 0,9 18 1,4 42,5 1,2

1 041 1 243 3 431

Asiakaskäynnit kpl/ Asiakkaita kpl/ Perustetut yritykset kpl/ Kundbesök st. Kunder st. Grundade företag st. 2014 2013 2014 2013 2014 2013

Kokkola/Karleby 277 313 160 178 72 80

Tabell 3. KOSEKs besök enligt typ i antal och procent. Antalet timmar ingår.

Tabell 4. Nyföretagarrådgivningen och företag som enligt statistik från Mellersta Österbottens Nyföretagarcentral Firmaxi har grundats 1.1–31.12.2014.

Taulukko 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin kappalemäärinä ja prosenttei-na. Mukana tuntimäärät.

Taulukko 4. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset 1.1–31.12.2014 Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan.

86,6% 4,8%

2,5% 1,2%

3,9% 0,9%

K Ä Y N T I / B E S Ö K

S E M I N A A R I /S E M I N A R I U M

T O I M I S T O T Y Ö /K O N T O R S A R B E T E

M E S S U T /M Ä S S O R

P U H E L I N N E U V O N T A /T E L E F O N T J Ä N S T

K O U L U T U S /U T B I L D N I N G


M A K S E T U T K U N TA R A H O I T U S O S U U D E T V U O N N A 2 0 1 4 /B E TA L D A K O M M U N F I N A N S I E R I N G S A N D E L A R Å R 2 0 1 4

Kuntarahoitusosuudet toimialoittain vuonna 2014/ 4 Energia/ ICT Yleinen/ Kemia / Teknologia / Teollisuus / Elintarvike / Nanoteknologia / Rakennusteollisuus / Hyvinvointi / Metalli /Kommunfinansieringsandelar branschvis år 2014 Energi Allmän Kemi Teknologi Industri Livsmedel Nanoteknologi Bygnadsindustri Välbefinnande Metall

Teknologiakeskus KETEK Oy/Teknologicentret KETEK Ab 174 427,42 13 11 944,10 38 775,89 42 000 52 104,22 4 149,5 25 453,71

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/Karleby universitercenter Chydenius 126 039,61 10 15 274,71 3 537,69 52 915,73 29 686,11 19 675,36 4 950,01

KOSEK + yhteishankkeet/samprojekt 68 952,88 3 68 952,88

Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus 70 939,06 6 4 924,11 37 144,95 25 020 3 850

Centria Ammattikorkeakoulu/Yrkeshögskolan Centria 37 747,18 5 25 142,23 2 529,41 1 628,89 8 446,65

Muut/Övriga 86 107,17 8 60 122 7 500 18 485,21

564 213,32 45 15 274,71 8 461,80 231 079,62 75 962,00 61 675,36 107 216,46 4 149,5 25 453,71 6 379,41 20 114,10 8 446,65

31,0%

22,0%

13,0%

7,0%

12,0% 15,0%

T E K N O L O G I A K E S K U S K E T E K O Y /T E K N O L O G I C E N T R E T K E T E K A B

K E S K I - P O H J A N M A A N A I K U I S K O U L U T U S

K O K K O L A N Y L I O P I S T O K E S K U S C H Y D E N I U S / K A R L E B Y U N I V E R S I T E T C E N T E R C H Y D E N I U S

C E N T R I A A M M AT T I K O R K E A K O U L U /Y R K E S H Ö G S K O L A N C E N T R I A

K O S E K + Y H T E I S H A N K K E E T /K O S E K + S A M P R O J E K T

M U U T /Ö V R I G A


K U N TA R A H O I T U K S E T T O I M I A L O I T TA I N V U O N N A 2 0 1 4 /K O M M U N F I N A N S I E R I N G S A N D E L A R B R A N S C H V I S Å R 2 0 1 4

Kuntarahoitusosuudet toimialoittain vuonna 2014/ 4 Energia/ ICT Yleinen/ Kemia / Teknologia / Teollisuus / Elintarvike / Nanoteknologia / Rakennusteollisuus / Hyvinvointi / Metalli /Kommunfinansieringsandelar branschvis år 2014 Energi Allmän Kemi Teknologi Industri Livsmedel Nanoteknologi Bygnadsindustri Välbefinnande Metall

Teknologiakeskus KETEK Oy/Teknologicentret KETEK Ab 174 427,42 13 11 944,10 38 775,89 42 000 52 104,22 4 149,5 25 453,71

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/Karleby universitercenter Chydenius 126 039,61 10 15 274,71 3 537,69 52 915,73 29 686,11 19 675,36 4 950,01

KOSEK + yhteishankkeet/samprojekt 68 952,88 3 68 952,88

Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus 70 939,06 6 4 924,11 37 144,95 25 020 3 850

Centria Ammattikorkeakoulu/Yrkeshögskolan Centria 37 747,18 5 25 142,23 2 529,41 1 628,89 8 446,65

Muut/Övriga 86 107,17 8 60 122 7 500 18 485,21

564 213,32 45 15 274,71 8 461,80 231 079,62 75 962,00 61 675,36 107 216,46 4 149,5 25 453,71 6 379,41 20 114,10 8 446,65

13,0% 3,0%

4,0%

15,0%

22,0%

1,0%

42,0%

K E M I A / K E M I

I C T

E N E R G I A / E N E R G I

H Y V I N V O I N T I / V Ä L B E F I N N A N D E T E O L L I S U U S / I N D U S T R I

T E K N O L O G I A / T E K N O L O G I Y L E I N E N / A L L M Ä N


T yöelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hankkeen perusajatus on, että Suomen kilpailukyvyn perusta

ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työ-paikat. Jokaisella työpaikalla työn tekemisen tavat on so-vittava ja luotava itse, mutta hanke tarjoaa apua ja välineitä työelämän kehittämiseen.

Vahvasti ajan hermolla oleva hanke virisi hyvään käyn-tiin vuonna 2014. Esiselvitysten kautta muodostui kuva alueemme yritysten työhyvinvoinnin tilanteesta ja ensim-mäisten luentojen ja vierailujen myötä on virinnyt hyviä ideoita. Kiinnostuneille järjestettiin mm. mahdollisuus vierailuun Atrian Nurmon tehtaalle, jossa työhyvinvointia on kehitetty menestyksekkäästi. Edessä on aktiivinen toi-meentarttuminen. Hanke tarjoaa samalla myös alueemme työhyvinvointipalveluita tarjoaville yrityksille mahdollisuu-den verkostoitua ja kehittää yhteistyötään alueemme työ-paikkojen ja työntekijöiden parhaaksi.

M ålsättningen för projektet Arbetsliv 2020 är att utveckla Finlands arbetsliv till det bästa i Europa. Grundtanken i projektet är att välfungerande, re-

sultatproducerande arbetsplatser som skapar nytt arbete utgör grunden för Finlands konkurrenskraft. På varje ar-betsplats ska man själv komma överens om arbetssätten och genomförandet av dem, men projektet erbjuder hjälp och verktyg för att utveckla arbetslivet.

Projektet som ligger helt rätt i tiden kom bra igång un-der år 2014. Genom preliminära utredningar skapades en bild av välbefinnande i arbete gällande företag i vår region och efter de första föreläsningarna och besöken har många fina idéer uppstått. För de som var intresserade ordnades bl.a. en möjlighet att besöka Atrias fabrik i Nurmo, där välbefinnande i arbete har utvecklats framgångsrikt. Nu gäller det att skrida till verket. Projektet erbjuder samti-digt regionens företag som erbjuder arbetshälsotjänster en möjlighet att bilda nätverk och utveckla samarbetet för att uppnå det bästa resultatet för arbetsplatser och anställda i vår region.

Kohti Euroopan parasta työelämää! Mot Europas bästa arbetsliv!


V uoden 2012 alussa alkanut, kolmivuotinen Omista-janvaihdosmittaristo-projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli luoda tapoja,

joilla saadaan omistajanvaihdosten sujuvuutta lisättyä sekä rakentaa samalla mittaristo, jolla vaihdosten etenemistä voidaan seurata ja kehittää vaihdosta entistä sujuvammaksi, oli kyseessä sitten sukupolvenvaihdos tai yrityksen myyn-ti. Tärkeä osa projektia oli KOSEKin ja Firmaxin yhteistyö, jossa keskityttiin myyjien ja ostajien yhteyden löytämiseen.

Projektin aikana yrittäjille järjestettiin infoiltoja, joiden aikana omistajanvaihdoksen eri vaiheiden asiantuntijat ker-toivat omistajanvaihdosprosessista. Yleisiä infotilaisuuksia tehokkaammaksi tavaksi koettiin kuitenkin yrittäjien ja asiantuntijoiden väliset henkilökohtaiset tapaamiset, kli-nikkapäivät.

Vuoden 2014 lopulla projektin lähestyessä loppuaan syntyi Nextia Polku -sovellus, jota kehittämässä olivat Omistajanvaihdosmittaristo-projektin projektipäällikkö, KOSEKin yrityskehittäjät sekä projektikoordinaattori. Nex-tia Polku -sovelluksen idea on selkeä ja yksinkertainen: siinä omistajanvaihdosprojekti on pilkottu selviksi askeleiksi, joi-ta pitkin omistajanvaihdos etenee. Yrityksen kanssa polkua kulkemaan lähtevä yrityskehittäjä voi myös lisätä polulle uusia askeleita, jos ne koetaan tarpeellisiksi. Sovellusta voi käyttää myös mobiilisti.

Nextia Polku toimii samalla myös seurantatyökaluna KOSEKille. Kun omistajanvaihdospolkua asteleva yrittäjä kuittaa askeleita suoritetuiksi ja arvioi saamaansa apua, KOSEKissa nähdään tilanteen edistyminen – ja myös se, jos askeleet hiipuvat ja tukea tarvitaan lisää.

D et treåriga projektet Ägarskiftesmätaren som star-tades i början av år 2012 avslutades i slutet av år 2014. Målsättningen med projektet var att skapa

sätt med vilka smidigheten i ägarskiftesprocesserna kun-de ökas och samtidigt bygga en mätare med vilken man kan följa processernas utveckling och se till att de blir allt smidigare, vare sig det rör sig om generationsbyte eller att sälja ett företag. En viktig del av projektet var KOSEKs och Firmaxis samarbete, där man koncentrerade sig på att styra samman försäljare och köpare.

Under projektets gång hade företagare möjlighet att delta i infokvällar, där experter på de olika skedena i ägarskiftesprocessen berättade om processen. Personliga möten mellan företagare och experter, klinikdagar, upp-levdes dock som ett effektivare sätt att agera än allmänna infotillfällen.

I slutet av år 2014, när projektet närmade sitt slut, startades Nextia Polku -applikationen, som utvecklades av projektchefen för Ägarskiftesmätaren, KOSEKs företags-utvecklare samt projektkoordinator. Nextia Polku -applika-tionens idé är tydlig och enkel: i den har ägarskiftesprojek-tet delats i tydliga steg, enligt vilka ägarskiftesprocessen framskrider. Företagsutvecklaren som ska följa stigen med företaget kan också tillägga nya steg på stigen ifall de upp-levs nödvändiga. Applikationen kan även användas mobilt.

Nextia Polku -applikationen fungerar samtidigt också som ett uppföljningsverktyg för KOSEK. När företagaren som går på ägarskiftesstigen registrerar sina steg som av-klarade och utvärderar den hjälp han fått, ser man på KO-SEK hur situationen framskrider – men man ser också om det behövs mera stöd i och med att stegen inte kvitteras.

Omistajanvaihdosmittaristo ja Nextia Polku -sovellusÄgarskiftesmätaren och Nextia Polku -applikationen


APUA OMISTAJAN-VAIHDOKSEEN!HJÄLP MED ÄGARSKIFTES-PROCESSEN!

Pk-yrityksissä veroseuraamukset eivät yleensä ole kovia ja vaihtoehtoja on monia.


APUA OMISTAJAN-VAIHDOKSEEN!HJÄLP MED ÄGARSKIFTES-PROCESSEN!

K OSEKin Omistajanvaihdosmittaristo-hankkeen yh-teistyökumppani, KPMG:n Kokkolan toimiston joh-taja, KHT Minna Herlevi on vetänyt useita klinikka-

päiviä omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.– Ensimmäinen tapaaminen on yrittäjälle ilmainen ja

yleensä se kestää noin tunnin. Keskeisiä aiheita ovat taval-lisesti omistajanvaihdoksen verovaikutukset sekä juridiikka. Yleensä pyydän asiakasta toimittamaan minulle materiaalia ennakkoon tutustuttavaksi, niin tapaamisesta saa mahdol-lisimman paljon irti. Monet ovatkin kommentoineet saa-neensa niin paljon tietoa, että sulateltavaa riittää pitkäksi aikaa.

Yrittäjäperheen tyttärenä ja taloushallinnon kokeneena ammattilaisena Minna Herlevi rohkaisee yrittäjiä ottamaan omistajanvaihdosasioista selvää hyvissä ajoin. Nuorenkin yrittäjän kannattaa miettiä sitä, kuka kantaa vastuun, jos oma toimintakyky yllättäen heikkenee.

– Kokemukseni mukaan klinikkapäivään tulevat yrittäjät saattavat olla omistajanvaihdospolullaan hyvin eri vaiheis-sa. Toisilla suunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä, toiset ovat vasta alkaneet ajatella asiaa. Yleensä kaikille on kuitenkin tärkeää päästä avaamaan tilannettaan asiantuntijan kanssa ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

– Uutiset yritysverotuksen kovuudesta ja suurten per-heyritysten perillisten maastamuutosta antavat pk-yrittäjil-le väärän kuvan. Omistajanvaihdoksen vaihtoehdoista ei oteta edes selvää, kun luullaan sen tulevan niin kalliiksi. Pk-yrityksissä veroseuraamukset eivät yleensä ole kovia ja vaihtoehtoja on monia.

Herlevi oli asiantuntijana mukana myös Nextia Polku -sovelluksen kehittämisessä.

– Sovellus syntyi projektin loppuvaiheissa, joten en ole vielä itse konsultoinut ketään sen käyttäjää, mutta hyvältä se vaikuttaa. Sovellus avaa projektin eri vaiheita, ne ovat aina lähellä ja tallessa omassa puhelimessa, josta niitä on helppo tutkia omassa rauhassa.

K OSEKs samarbetspartner i projektet Ägarskiftesmäta-ren, CGR Minna Herlevi, direktör för KPMG:s Karleby kontor, har agerat ledare på flera klinikdagar där före-

tag som planerar att påbörja en ägarskiftesprocess deltagit.– Den första träffen är kostnadsfri för företagaren och

varar cirka en timme. Centrala teman är vanligtvis skatte-mässiga påföljder vid ägarskiftet samt juridik. Vanligtvis ber jag kunden skicka material till mig på förhand så att jag kan sätta mig in i ärendet och då har kunden större nytta av träffen. Många har också kommenterat att de fått så mycket information att det räcker en lång stund att smälta allt.

Som dotter i en företagarfamilj och erfaren expert inom ekonomiförvaltning uppmuntrar Minna Herlevi företagare att ta reda på ägarskiftesärenden i god tid. Även för en ung företagare lönar det sig att fundera över vem som bär an-svaret ifall den egna funktionsförmågan plötsligt försvagas.

– Enligt mina erfarenheter kan företagare som deltar i klinikdagen vara i väldigt olika skeden på sina ägarskiftess-tigar. En del har redan planerat en hel del medan andra bara har börjat tänka på saken. I allmänhet är det dock viktigt för dem alla att prata om sin situation med en expert inom området och få svar på frågor som man grubblar på.

– Nyheter om den stränga företagsbeskattningen och utflyttningen av arvtagarna till de stora familjeföretagen ger fel bild åt sm-företagare. Man tar inte ens reda på alterna-tiven med ägarskiftet eftersom man tror att det kommer att bli för dyrt. I sm-företag blir skattepåföljderna vanligtvis inte hårda och det finns flera alternativ.

Herlevi var också med som sakkunnig i utvecklingen av Nextia Polku -applikationen.

– Applikationen blev klar under projektets slutskede, så jag har ännu inte själv konsulterat dess användare, men den verkar fungera fint. Applikationen öppnar de olika skeden i processen, de finns alltid nära till hands och i säkert förvar i den egna telefonen, där det också är lätt att undersöka dem i lugn och ro.

I sm-företag blir skatte-påföljderna vanligtvis inte hårda och det finns flera alternativ.


K okkolan suurteollisuusalue (KIP – Kokkola Industrial Park) on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen ke-mian keskittymä. Viime vuodet KIP on elänyt vah-

vaa kasvun aikaa. Viimeisen viiden vuoden aikana KIPillä toimivat yritykset ovat investoineet alueelle yhteensä 350 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 alueella avattiin muun muas-sa Woikosken uusi vetytehdas ja Bolidenin hopean talteen-ottolinja ja Kokkolan Satama nuiji uuden ennätyksen.

Tärkeä rooli alueen kehityksessä on ollut KOSEKin vetämä KIPin tunnettuutta lisännyt hanke. Toimiva suur-teollisuusalue on houkuttanut alueelle viime vuosina uu-sia toimijoita ja Kokkolan kaupungin maine teollisuuden tarpeisiin nopeasti reagoivana isäntänä on kiirinyt laajal-le. Kaava- ja lupa-asiat etenevät Kokkolassa jouhevasti ja alueemme kyky reagoida yritysten koulutustarpeisiin on erinomainen. Esimerkiksi uusi akkutestauslaboratorio on loistava esimerkki siitä, kuinka alueemme oppilaitoksissa on satsattu merkittävästi Tutkimus & Kehitys -ympäristön rakentamiseen. Yhteistyö oppilaistosten ja yritysten välillä on erittäin vahvaa.

K arleby storindustriområde (KIP – Kokkola Industrial Park) är Nordens största koncentration på oorganisk kemi. Under de senaste åren har KIP upplevt stark

tillväxt. Under de fem senaste åren har företagen som ver-kar i KIP investerat sammanlagt 350 miljoner euro i områ-det. År 2014 togs bland annat Woikoskis nya vätgasfabrik och Bolidens silverutvinningslinje i bruk på området och Karleby Hamn klubbade igenom ett nytt rekord.

Det av KOSEK styrda projektet som ökat KIPs väl-kändhet har haft en viktig roll i områdets utveckling. Ett fungerande storindustriområde har lockat nya aktörer till området under de senaste åren och Karleby stad har redan fått vida beröm för sin snabba reaktionsförmåga gällande industrins behov. Plane- och tillståndsärenden framskri-der smidigt i Karleby och vår regions förmåga att reagera på företagens utbildningsbehov är utmärkt. Till exempel det nya laboratoriet för testning av ackumulatorer är ett lysande exempel på hur man i vår regions läroanstalter har satsat avsevärt på att skapa en forsknings- och utveck-lingsmiljö. Samarbetet mellan läroanstalter och företag är ytterst starkt.

Kokkolan suurteollisuuden tunnettuus Karleby storindustriområdes välkändhet


K IP oli mukana marraskuussa 2014 päättyneessä LOCIMAP-projektissa. Mukana oli kaikkiaan 14 eurooppalaista toimijaa, joista neljä oli suurteolli-

suusalueita ja kymmenen muita toimijoita. KIP oli mukana ainoana suomalaisena alan toimijana.

LOCIMAP oli suoraan EU7-puiteohjelmasta rahoitettu kaksivuotinen projekti. Hankkeen tavoitteena oli elvyttää ja edesauttaa Euroopan vähähiilisen teollisuuden kilpailuky-kyistä kasvua. Hankkeessa sekä kartoitettiin nykytilannetta että luotiin malli kemianteollisuuden kilpailukyvyn kehittä-miseksi. Yksi tulevaisuuden päätavoitteista on saavuttaa paljon tiiviimpi integraatio teollisuuskeskittymissä, jotta ne voivat toimia tehokkaammin energian ja materiaalin käytön suhteen ja pienemmillä päästöillä. Hankkeen päätteeksi valmistui kymmenen kohdan ohjelma asetettujen tavoit-teiden saavuttamiseksi.

Hanke oli erittäin onnistunut. Eri puolilla Eurooppaa – Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Englannissa, Puolassa, Ranskas-sa ja Espanjassa – olosuhteet ovat hyvin erilaiset, mutta perustarpeet ja tavoitteet samanlaiset. Mielenkiintoista oli huoma-ta, että tanskalaista suurteollisuusaluet-ta esiteltiin malliesimerkkinä teollisesta symbioosista – samoilla periaatteilla Kokkolassa on toimittu jo yli 50 vuotta!

K IP medverkade i LOCIMAP-projektet som avsluta-des i november 2014. I projektet deltog allt som allt 14 europeiska aktörer, fyra storindustriområden

och tio andra aktörer. KIP deltog som den enda finländska aktören i branschen.

LOCIMAP var ett tvåårigt projekt som finansierades med EU:s sjunde ramprogram för forskning. Målsättningen för projektet var att stimulera och främja konkurrenskraften för lågkolindustrin i Europa. I projektet kartlades nuläget och skapades en modell för utvecklingen av konkurrens-kraften för kemiindustrin. En av de centralaste målsätt-ningarna är att åstadkomma en mycket tätare integration i industriklustren för att de ska kunna fungera effektivare med tanke på energi och material och samtidigt ge min-dre utsläpp. När projektet avslutades färdigställdes ett

program med tio punkter för att nå de uppställda målsättningarna.

Projektet var mycket lyckat. Förhållande-na i Europa – i Finland, Sverige, Tyskland,

Danmark, England, Polen, Frankrike och Spanien – är mycket varierande, men de grundläggande behoven och målsätt-ningarna är likartade. Det var intressant att se att ett danskt storindustriområde presenterades som ett modernt exem-

pel på industriell symbios – i Karleby har man redan agerat med samma principer i

över 50 år!

Locimap – The EU Low Carbon Industrial Manufacturing Parks project


S uurhankkeiden koordinointihankkeen ensimmäinen vaihe päättyi heinäkuun 2014 lopussa. Hankkeen ai-kana KOSEKin alueen yritysten osallistuminen suur-

hankkeiden toteuttamiseen pääsi erinomaiseen alkuun. Ensimmäisen vaiheen aikana ponnistusten pääpaino oli pohjoisessa. Perehdyttiin erityisesti Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa meneillään oleviin suurhankkeisiin. Hank-keen myötä monet KOSEKin alueen yritykset ovat saaneet jalansijaa pohjoisessa ja toimintatapa jatkoa varten on selvillä. Hankkeen myötä KOSEKin alueelta on lähetet-ty pohjoiseen runsaasti tarjouksia, kauppoja on syntynyt mukavasti ja myös tytäryhtiöitä naapurimaihin on syntynyt osittain hankkeen myötävaikutuksesta.

Toinen vaihe alkaa vuoden 2015 alussa. Silloin näkökul-maa laajennetaan globaalimmaksi, panostetaan alueemme yritysten entistä vahvempaan verkostoitumiseen ja varmis-tetaan, että myös yritysten sisäiset järjestelmät ovat rajoja ylittävän toiminnan edellyttämällä tasolla.

D et första skedet i koordineringsprojektet för stor-projekt avslutades i slutet av juli 2014. I KOSEKs re-gion verksamma företags delaktighet i förverkligan-

det av storprojekt fick under projekttiden en ypperlig start. Under det första skedet låg tyngdpunkten för satsningarna i norr. Vi bekantade oss speciellt med storprojekt som är i gång i Norra Sverige och Nordnorge. I och med projektet har ett flertal företag i KOSEKs område fått fotfäste i norr och tillvägagångsätten för framtiden är redan klara. I och med projektet har man från KOSEKs område skickat en stor mängd anbud till norr, många har lett till affärer och det har också bildats dotterbolag i grannländerna delvis tack vare projektet.

Det andra skedet startas i början av år 2015. Då kom-mer man att utvidga perspektivet åt ett mera globalt håll, satsa på allt starkare nätverk för regionens företag och sä-kerställa att också företagens interna system är på den nivå som gränsöverskridande verksamhet förutsätter.

SuurhankkeetStorprojekt


I mmateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet ovat yksi nykypäivän yrittäjän uusista haasteista. Harva tie-tää niistä kovinkaan paljon, todelliset asiantuntijat ovat

kiven alla ja samaan aikaan ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Haastava yhtälö. Yrittäjän täytyy samaan aikaan sekä osata suojata omat oikeutensa että olla varma siitä ettei loukkaa muiden oikeuksia.

KOSEKin aloitteesta Kokkolan yliopistokeskus Chyde-nius aloitti vuonna 2014 hankkeen yritysten IPR-tietoisuu-den lisäämikseksi. Tavoitteena on, että alueemme yritykset tulisivat aiempaa paremmin tietoisiksi immateriaalisten oi-keuksien merkityksestä ja sen eri näkökulmista.

On tärkeää suojata oma osaamisensa ja oma tekemi-sensä: hakea patentit keksinnöilleen, rekisteröidä tavara-merkkinsä, hakea mallioikeutta suunnittelemansa tuotteen ulkomuodolle. Samalla täytyy selvittää myös se, ettei ku-kaan muualla maailmassa ole kenties jo suojannut itselleen kuuluvaksi jotakin aivan – tai liian – samanlaista.

Nykypäivän globaalissa maailmassa voi liian helposti käydä niin, että yrittäjä saa jonakin päivänä täytenä yllä-tyksenä puhelun, jossa asianajaja ilmoittaa yrityksen louk-kaavan asianajan edustaman yrityksen IPR-oikeuksia. Asi-anajajan edustama yritys voi olla vaikka toisella puolella maapalloa. Jos omaa selustaansa ei ole varmistanut, voi tilanne halvaannuttaa yrityksen toiminnan ja johtaa jopa toiminnan lopettamiseen.

IPR-hankkeen myötä alueemme yritysten toivotaan oi-valtavan oman IPR-strategian luomisen tärkeyden ja omien innovaatioidensa suojaamisen merkityksen. IPR on koko-naisuutena laaja, monitahoinen ja globaali kokonaisuus, jonka merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Keski-Pohjanmaa on innovatiivisten pienyrittäjien maakunta – niinpä IPR-oikeu-det ovat meille erityisen tärkeitä.

I mmateriella rättigheter är en av de nya utmaningarna för dagens företagare. Få vet särskilt mycket om dem, de verkliga experterna är svåra att hitta och samtidigt

är immateriella rättigheter ytterst viktiga. En utmanande ekvation. Företagaren måste samtidigt både kunna skydda sina egna rättigheter och vara säker på att han inte kränker andras rättigheter.

På initiativ av KOSEK startade Karleby universitetscen-ter Chydenius år 2014 ett projekt för att öka företagens IPR-medvetenhet. Målsättningen är att företagen i vår re-gion ska få större medvetenhet om betydelsen av immate-riella rättigheter och de olika perspektiven på dem.

Det är viktigt att skydda sitt eget kunnande och ar-bete: ansöka om patent för sina uppfinningar, registrera sitt varumärke, ansöka om mönsterrätt för produkten man planerat. Samtidigt måste man även kontrollera att ingen annan någon annanstans i världen kanske redan har skyd-dat någonting helt – eller för – likadant.

I dagens globala värld kan det alltför lätt bli så att fö-retagaren en vacker dag får ett överraskande samtal, där en advokat meddelar att företaget kränker det företags IPR-rättigheter som advokaten representerar. Företaget som advokaten representerar kan finnas var som helst, även på andra sidan av världen. Om man inte sett till att ha ryggen fri, kan situationen lamslå företagets verksamhet och även leda till att man tvingas lägga ner verksamheten.

Genom IPR-projektet hoppas vi att regionens företag inser vikten av att skapa en egen IPR-strategi och bety-delsen av att skydda sina egna innovationer. Som helhet är IPR en omfattande, mångfacetterad och global helhet, vars betydelse ökar år för år. Mellersta Österbotten är de innovativa småföretagares landskap – således är IPR-rät-tigheter särskilt viktiga för oss.

IPR – Immateriaalioikeuksien outo viidakkoIPR – de immateriella rättigheternas underliga djungel


V uonna 2013 menestykseksi osoittautunut Idealei-pomo järjestettiin uudelleen lokakuussa 2014, tällä kertaa KOSEKin omin voimin.

Idealeiri 2014 oli toteutustavaltaan KOSEKille ensim-mäistä kertaa haastavampi, sillä leirille ei ollut enää omaa projektirahoitusta, mutta ensimmäisen leirin menes-tyksen ja suosion myötä halu toteuttaa tapahtu-ma uudelleen oli vahva. Niinpä leiri toteutettiin KOSEKin omalla joukolla ilman ulkopuolisten konsulttien panosta.

Idealeiriä ei markkinoitu yhtä laajasti kuin aiemmin, joten hakijamäärä jäi aiempaa pie-nemmäksi, mutta kova taso yllätti. Leirin haku-kriteerejä laajennettiin siten, että mukaan saivat hakea myös jo toimivat yritykset uusilla ideoillaan.

I débageriet som visade sig vara en succé år 2013 ord-nades igen i oktober 2014. Denna gång stod KOSEK ensam för arrangemangen. Idélägret 2014 var för första gången mera utmanande

för KOSEK på grund av sitt genomförandesätt, eftersom lägret inte längre hade egen projektfinansiering, men

med tanke på det första lägrets framgång och po-pularitet var viljan att förverkliga evenemanget

på nytt väldigt stark. Således förverkligades lägret med KOSEKs egen personal utan in-satser från utomstående konsulter.

Idélägret marknadsfördes inte lika om-fattande som tidigare, vilket medförde att

antalet sökande var färre än tidigare, men den höga nivån överraskade. Lägrets sökkriterier

Idealeipomosta uunituorettaUgnsfärskt från Idébageriet


Hakemusten laatu oli selvästi ensimmäistä kertaa kor-keampi. Isoin selitys lienee siinä, että mukana oli joukko hakijoita, jotka olivat saaneet kipinän jo edellisestä kerrasta ja hioneet ideaansa uuden leirin toivossa.

Idealeiri oli intesiivinen, nopea ja tehokas paketti, jon-ka tavoitteena oli antaa leiri-läisille lisävauhtia ideansa saattamisessa markkinoi-den saataville. Ensim-mäisestä kerrasta otet-tiin oppia ja konseptia uudistettiin siten, että leiriltä lähtiessään jo-kainen osallistuja sai mukaansa selvät toi-mintaohjeet, kuinka edetä hankkeessaan eteenpäin askel aske-leelta. Leirillä hyvin-leivottujen ideoiden ympärille on jo perus-tettu useampi yritys. Ja jatkoa seuraa…

utvidgades så att redan verksamma företag kunde ansöka om plats med sina nya idéer.

Nivån på ansökningarna var klart högre än tidigare. Största förklaringen torde ligga i att

det bland de sökanden fanns så-dana som hade fått blodad tand redan under förra lägret och sedan slipat sin idé i hopp om ett nytt lä-

ger.Idélägret var ett intensivt,

snabbt och effektivt paket, där målsättningen var att lägerdeltagarna skulle få sin idé snabbare ut på marknaden. Man tog lär-dom från det första lägret och konceptet förnyades genom att vid lägrets slut ge alla deltagare kla-ra instruktioner om hur de ska framskrida med sitt projekt, steg för steg. Det har redan grundats flera företag kring de på lägret välbakade idéerna. Och fortsättning följer…


P alvelumuotoilun päätavoite on asiakaskokemuksen parantaminen. Sen myötä kasvavat sekä asiakkaan tyytyväisyys, uskollisuus että alttius suositella yritystä

myös muille. Helmikuussa 2014 KOSEK järjesti luennon, jonka veti oululainen Palvelumuotoilu Palo.

Yhteisen luentopäivän jälkeen työtä jatkettiin kahdella klinikkapäivällä, jolloin yritykset saivat täsmäapua toivo-miinsa aiheisiin. Tapahtumaan osallistuivat myös Oy Raisoft Ltd. ja Medirex Oy.

– Me keskityimme miettimään omaa palvelupolkuam-me. Astuimme asiakkaittemme saappaisiin ja katsoimme prosessiamme heidän näkökulmastaan. Loimme viisi eri-laista asiakaspersoonaa ja pohdimme sitä, kuinka voim-me palvella heitä entistä paremmin, Raisoftin tietojohtaja Johan Boholm kuvailee.

Boholm ja kontrolleri Niklas Kankkonen toteavat, että koulutus pisti ajattelemaan asioita uudella tavalla. Koulu-tuksen vaikutukset näkyivät ensimmäisenä Raisoftin netti-sivuilla. Niiden uudistus sai uutta pontta asiakasnäkökulman

T jänstedesignens huvudsakliga målsättning är att förbättra kundupplevelsen. Med det ökar både kundtillfredsställelsen, lojaliteten och villigheten att

rekommendera företaget även för andra. I februari 2014 ordnade KOSEK en föreläsning med Palvelumuotoilu Palo från Uleåborg.

Efter den gemensamma föreläsningsdagen fortsattes arbetet med två klinikdagar, där företagen fick detaljerad hjälp till valfria teman enligt egna önskemål. Också Oy Raisoft Ltd. och Medirex Oy deltog i evenemanget.

– Vi koncentrerade oss på att reflektera över vår egen tjänstestig. Vi vände på perspektivet och såg på processen ur våra kunders synvinkel. Vi skapade fem olika kundperso-ner och funderade på hur vi kan betjäna dem ännu bättre, beskriver Raisofts direktör för informationshantering Johan Boholm.

Boholm och controllern Niklas Kankkonen konstaterar att skolningen gav dem ett nytt perspektiv på saker. Skol-ningens direkta följder syntes först på Raisofts hemsida. Hemsidans förnyelse fick ny fart när kundperspektivet för-stärktes. Detta arbete har hjälpt hela personalen att i ännu större grad kunna möta kundernas önskemål.

– Det är bra att denna intervju påminde mig om tjän-stedesign. Jag känner ett stygn i mitt hjärta över att vi inte förädlat detta ännu längre. Vi fick en bra början med hjälp av KOSEK, tackar Boholm.

Nöjd är också Anna Nurmi, Medirex verkställande di-rektör.

– Tack vare skolningen öppnade vi för att undersöka steg för steg våra kunders heltäckande tjänsteupplevelse.

Tunnen viillon sydämessäni, että asiaa ei ole jalostettu vielä pitemmälle. Pääsimme KOSEKin avulla hyvään alkuun!

MUOTOILULLA PALVELU PAREMMAKSIDESIGN FÖR BÄTTRE TJÄNSTER


Jag känner ett stygn i mitt hjärta över att vi inte förädlat detta ännu längre. Vi fick en bra början med hjälp av KOSEK!


Vuoden 2014 aikana entistä asiakaslähtöisempi näkökulma on juurtunut vahvasti selkärankaan. Pertti-julistekin on uskallettu jo ottaa seinältä alas.


vahvistuksesta. Tehty työ on auttanut koko henkilökuntaa vastaamaan entistä paremmin asiakkaitten toiveisiin.

– Hyvä, että tämä haastattelu muistutti palvelumuotoi-lusta. Tunnen viillon sydämessäni, että asiaa ei ole jalos-tettu vielä pitemmälle. Pääsimme KOSEKin avulla hyvään alkuun, Boholm kiittelee.

Tyytyväinen on myös Medirexin toimitusjohtaja Anna Nurmi.

– Koulutuksen ansiosta herkistyimme tutkimaan askel askeleelta asiakkaittemme kokonaisvaltaista palvelukoke-musta. Loimme ”Pertin”, ja pohdimme yhdessä, kuinka kohtaamme uuden asiakkaan ja miten voimme tehdä sen entistä paremmin. Klinikkapäivien jälkeen järjestin henki-lökunnallemme yhteisen iltapäivän, jossa kävimme Pertin polkua läpi, Nurmi kertoo.

Vuoden 2014 aikana entistä asiakaslähtöisempi näkö-kulma on juurtunut vahvasti selkärankaan. Pertti-julistekin on uskallettu jo ottaa seinältä alas.

– Pyrimme ensimmäisestä kontaktista alkaen anta-maan asiakkaallemme enemmän kuin hän osaa odottaa ja vastaamme kysymyksiin ennen niiden esittämistä. Net-tisivuillemme on myös tullut uusi ”Ennen ensimmäistä hoitokertaa” -alasivu, johon olemme koonneet asiakkaita askarrutavat asiat pukeutumisesta parkkeeraukseen ja hoi-toon ilmoittautumiseen.

Vi skapade ”Pertti”, och funderade tillsammans på hur vi bemöter en ny kund och hur vi kan göra det ännu bättre. Efter klinikdagarna ordnade jag en gemensam eftermid-dag för vår personal där vi gick igenom Perttis stig, berättar Nurmi.

Under år 2014 har det allt mera kundinriktade perspek-tivet rotat sig starkt i ryggmärgen. Vi har till och med vågat ta ner Pertti-planschen som vi hade på väggen.

– Vi strävar efter att redan från första kontakten med kunderna ge dem mera än vad de kan förvänta sig och vi svarar på frågor redan innan de ställs. På vår hemsida finns redan en ny ”Innan den första behandlingen” -undersida, dit vi har samlat fakta som kunderna ofta funderar på, allt från klädsel till parkering och hur man anmäler sig till be-handlingarna.

Under år 2014 har det allt mera kundinriktade perspektivet rotat sig starkt i ryggmärgen. Vi har till och med vågat ta ner Pertti-planschen som vi hade på väggen.


K asvuinnon puitteissa KOSEK on räätälöinyt jo toi-miville yrityksille heidän kasvuhakuisuuttaan tukevia kehitysprojekteja. KOSEK on antanut tukeaan muun

muassa johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen ja yrityksen strategian työstämiseen.

K okkolan kaupunki tekee vuositasolla miljoonien eu-rojen edestä pienhankintoja (alle 30 000€), joiden kilpailutusta ei ole määrätty lailla. Tiiviisti yrittäjien

kanssa toimiva KOSEK on jo vuosia sitten päättänyt julkais-ta myös kynnysarvon alittavat hankinnat julkisesti antaen kaikille yrittäjille mahdollisuuden tarjota tuotteitaan ja pal-veluitaan. Samaa toimintatapaa KOSEK on esittänyt myös Kokkolan kaupungin pienhankintaryhmälle.

Vuonna 2014 toteutettiin selvitys, miten kaupungin pienhankinnat voidaan tuoda toimivalla tavalla julkisiksi ja antaa kaikille toimijoille mahdollisuus tarjouksensa jättämi-seen. Kaupungin pienhankintaryhmä kartoitti yhteistyössä Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan yrittäjien kanssa sopivaa työkalua asian toteuttamiseen. Ryhmä päätyi valitsemaan Cloudia Oy:n pienhankintajärjestelmän, jonka käyttöönotto tapahtuu jo vuoden 2015 alkupuolella.

I nom ramarna för Kasvuinno har KOSEK skräddarsytt utvecklingsprojekt för redan verksamma företag för att stöda deras tillväxtorientering. KOSEK stöder bland an-

nat utveckling av ledningsgrupps- och styrelsearbete och bearbetning av företagsstrategier.

K arleby stad gör på årsbasis små upphandlingar (un-der 30 000€) för flera miljoner euro, för vilka konkur-rensutsättning inte förutsätts i upphandlingslagen.

KOSEK som har ett tätt samarbete med företagen har re-dan för flera år sedan beslutat att offentliggöra även såda-na upphandlingar som underskrider tröskelvärdet för att ge alla företagare en möjlighet att erbjuda sina produkter och tjänster. Samma förfaringssätt har KOSEK också föreslagit för Karleby stads grupp för små upphandlingar.

År 2014 genomfördes en utredning om hur stadens små upphandlingar kan offentliggöras på ett fungerande sätt och därigenom ge alla aktörer en möjlighet att läm-na in anbud. Stadens arbetsgrupp för små upphandlingar kartlade i samarbete med företagare i Karleby och Meller-sta Österbotten ett lämpligt verktyg för ändamålet. Grup-pen valde Cloudia Oy:s system för små upphandlingar, systemet kommer att tas i bruk redan i början av år 2015.

Pienhankkeet julkisiksiSmå upphandlingar blir offentliga

Kasvuinno


K okkolan ja Kannuksen kau-pungit, KOSEK ja Kaustisen seutukunta ottavat käyt-

töön yhteisen kuntarahoituksen hakujärjestelmän: kpkuntaraha.fi. Järjestelmä on helppokäyt-töinen ja se ohjaa rahoitusha-kemuksen täyttämisessä. Yhtei-nen kuntarahoituksen hakujär-jestelmä mahdollistaa hankkeen toteuttajalle kuntarahan hake-misen yhdellä sähköisellä lomak-keella joko yhdeltä tai hankkeen laajuudesta riippuen useammalta taholta.

Tähän saakka Keski-Pohjanmaan alueen kuntarahoituksen myöntäjillä on kaikilla ollut omat järjestelmänsä kuntarahan hakemiseksi. Hankkeen toteuttaja on voinut joutua hakemaan kuntarahoitusta erik-seen niin Kokkolan ja Kannuksen kaupungeilta, KOSEKilta kuin Kaustisen seutukunnaltakin. Kuntarahoituksen myön-täjiä yhteinen järjestelmä helpottaa niin hakemusten kä-sittelyssä kuin hankkeiden seurannassakin. Järjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaa kokkolalainen Kosila Di-gimedia.

K arleby och Kannus städer, KOSEK och Kaustby ekono-miska region tar i bruk ett

gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering: kpkuntaraha.fi. Systemet är lätt att använda och det ger instruktioner i ifyllandet av en finansieringsansökan. Ett ge-mensamt ansökningssystem för kommunfinansiering gör det möj-

ligt för den som genomför projektet att ansöka om kommunfinansiering

med en elektronisk blankett från ett eller beroende på projektets omfattning

flera olika håll. Hittills har alla instanser som beviljat kom-

munfinansiering i Mellersta Österbottens område haft egna system för ansökning av kommunfinansiering. Den som genomför projektet har kunnat tvingas att an-söka om kommunfinansiering skilt från både Karleby och Kannus städer, KOSEK och Kaustby ekonomiska region. Det gemensamma systemet underlättar situationen för de beviljande organen när det gäller både behandlingen och uppföljningen av olika projekt. Kosila Digimedia från Kar-leby ansvarar för det tekniska förverkligandet av systemet.

Kuntarahoitukselle yhteinen hakujärjestelmäEtt gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering

Vuonna 2014 Pohjanmaan ELY-Keskuksen yritysosasto myönsi KO-SEKin alueelle yritystukea kaikkiaan 631 769€. Yrityksen kehittämis-avustusta haki 11 yritystä ja sitä myönnettiin kahdeksalle. Valmis-telurahoitusta haki yksi ja energiatukea seitsemän yrittäjää hyvällä menestyksellä.

År 2014 beviljades företag i KOSEKs region allt som allt 631 769€ i företagsstöd av Österbottens NTM-central. Understöd för utvecklande av företag ansöktes av 11 företag, och beviljades för åtta företag. Ett företag ansökte om förberedande finansiering och sju företag ansökte om energistöd, alla med framgång.


K okkolan, Kannuksen ja Kaustisen seudulliset yritys-palvelut tiivistivät yhteistyötään yhdistämällä aluei-den seudullisten yrityspalvelujen ohjausryhmät

vuonna 2014. Mukana kattavassa alueellisessa sopimuk-sessa ovat kaikki alueelliset yrityspalveluita tuottavat toi-mijat. Vuoden 2014 aikana järjestettiin neljä ohjausryhmän kokousta, joissa puitiin ajankohtaisia asioita. Tieto orga-nisaatiosta toiseen kulkee hyvin ja yrittäjät saavat parasta mahdollista palvelua, kun yhteisessä ohjausryhmässä ovat mukana kaikkien toimijoiden edustajat.

Pontta seudullisten yrityspalveluiden kehittämiseen on saatu myös ulkopuolisilta innovaattoreilta. Helmikuussa 2014 Aalto yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmä-ki luennoi yrityskehittäjille ja antoi heille ”Luvan toimia eri tavalla”. Seudullisen yrityspalveluverkoston koordinoinnis-ta vastaavat KASE ja KOSEK.

D e regionala företagstjänsterna i Karleby, Kannus och Kaustby har intensifierat sitt samarbete genom att sammanslå styrgrupperna för områdenas regionala

företagstjänster år 2014. Med i det omfattande regionala avtalet är alla aktörer som producerar regionala företags-tjänster. Under år 2014 ordnades fyra styrgruppsmöten, där man dryftade aktuella ärenden. Kommunikationen mellan organisationerna fungerar bra och företagarna får den bäs-ta möjliga servicen när representanter för alla aktörer är med i den gemensamma styrgruppen.

Utomstående innovatörer har också bidragit i utveck-lingen av de regionala företagstjänsterna. I februari 2014 föreläste Aalto-universitetets överinnovationsaktivist Anssi Tuulenmäki för företagsutvecklare och gav dem ”tillåtelse att agera annorlunda”. För koordineringen av det regionala nätverket för företagstjänster ansvarar KASE och KOSEK.

Seudulliset yrityspalvelutRegionala företagstjänster

Euroopan Unionin rakennerahastojen sekä maaseu-turahaston rahoittamissa kehittämisprojekteissa on pää-sääntöisesti oltava päärahoittajan ja hankkeen toteuttajan oman rahoituksen lisäksi kuntarahoitusta. Kuntaraha on noin 20 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta. Kunta-rahan maksaa se kunta, jonka alueella kehittämishanketta toteutetaan. Laajemmalla alueella toteutettavan hankkeen kuntarahoituksen maksu jakautuu esimerkiksi asukasluvun tai hankkeen osallistujien perusteella eri kuntien huoleh-dittavaksi.

Utvecklingsprojekt finansierade av Europeiska Unio-nens strukturfonder samt landsbygdsfonden bör i regel ha i tillägg till finansieringen från den huvudsakliga finansiären och projektets egen finansiering även kommunfinansiering. Kommunfinansieringen utgör cirka 20 procent av stödet som beviljats för ett projekt. Kommunfinansieringen betalas av den kommun där utvecklingsprojektet genomförs. När ett projekt genomförs på ett större område delas kommun-finansieringen på de kommuner som det berör, till exempel utgående från invånarantalet eller projektets deltagare.


K esällä 2014 päättynyt elintarvikealan maakunnalli-nen kehityshanke keräsi valtavasti tietoa alueemme elintarvikealan tilanteesta ja kartoitti elintarvikealan

uusia mahdollisuuksia alueellamme. Nyt on aika yhdistää alueemme toimijoiden voimat!

Keskipohjalainen elintarvikeala tarvitsee uusia yrityksiä, rohkeaa innovaatiota ja näkemystä, askelia kohti suurem-pia markkinoita. Keski-Pohjanmaa Ruokamaakunta 2020 -tavoite edellyttää toimeen tarttumista ja tavoitteellista kehitystyötä. Maakuntamme elintarvikeala kaipaa vahvan, puhtaasta luonnosta kumpuavan elintarviketuotannon rin-nalle monipuolisempaa jalostustomintaa.

Suomen suurimman maidontuottajakunnan viljavilla pelloilla ja rikkaissa metsissä kasvaa runsaasti loistavia raa-ka-aineita – niitä ei tarvitse tuoda muualta. Me itse pidäm-me luontomme antimia itsestäänselvinä, mutta maailmalla ne ovat suuremmassa arvossa kuin ymmärrämmekään. Täy-tyy herkällä korvalla kuunnella, mitä maailmalla kaivataan, vastata huutoon ja löytää väylä asiakkaiden luo!

S ommaren 2014 avslutades livsmedelsbranschens utvecklingsprojekt som genomfördes i landskapet. Projektet samlade väldigt mycket information om

livsmedelsbranschens situation i vår region och kartlade nya möjligheter för branschen i regionen. Nu är det dags att förena aktörernas krafter i vår region!

Livsmedelsbranschen i Mellersta Österbotten behöver nya företag, modiga innovationer och synsätt, steg mot allt större marknader. Mellersta Österbotten Matlandskap 2020 -målsättningen förutsätter konkret arbete och målin-riktat utvecklingsarbete. Livsmedelsbranschen i vårt land-skap behöver en mångsidigare förädlingsverksamhet vid sidan av den starka livsmedelsproduktionen som har sitt ursprung i den rena naturen.

I de bördiga åkrarna och rika skogarna i Finlands störs-ta mjölkproducentkommun växer det rikligt med utsökta råvaror – de behöver inte hämtas någon annanstans ifrån. Vi själva betraktar våra naturprodukter som självklarheter, men ute i världen uppskattas de i en mycket större skala än vi kan ana. Vi måste vara lyhörda för vad som är eftertraktat ute i världen, svara på efterfrågan och hitta vägen till kunderna!

Elintarvikeala Livsmedelsbranschen


M ekaanisen puun toimialalla ajat ovat olleet vai-keita. Alueellamme toimii muun muassa monia valtakunnallisesti merkittäviä talotehtaita, joiden

tuotanto on hiipunut viime vuosina rajusti. Pienempiä tuot-teita valmistavissa puusepänliikkeissä tilanne on parempi. Aiempinakin taantuma-aikoina on aina ollut nähtävissä se, että uusien talojen rakentamisen hiipuessa kuluttajat pyrki-vät kohentamaan olemassaolevaa. Isompien investointeja kartetaan, mutta remontteihin ja pienempiin uudistuksiin uskalletaan edelleen panostaa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että omakotirakentamisen selkeää kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Ala kaipaa uusia avauksia ja innovaatioita! Työn alla on muun muas-sa puukerrostalorakentamisen kehittäminen, Seinäjoelle ollaan perustamassa puualan kaupallista professuuria ja maakuntamme yhteistyö Etelä-Pohjanmaan ja Kalajokilaak-son kanssa kehittyy jatkuvasti. Uusi hankkeita työstetään. Ala kaipaa uteliaisuutta uuteen!

T iderna har varit svåra inom branschen för mekaniskt trä. I vår region verkar bland annat många stora, riksomfattande husfabriker vars produktion har

minskat kraftigt under de senaste åren. I snickerier som tillverkar mindre produkter är situationen bättre. Även un-der tidigare recessioner har det alltid varit tydligt att när byggandet av nya hus minskar strävar konsumenterna efter att förbättra det befintliga. Man undviker större investe-ringar, men renoveringar och mindre förnyelser vågar man fortfarande satsa på.

I dagens läge är situationen den, att vi inte kan förvän-ta oss någon tydlig ökning i byggandet av egnahemshus. Branschen behöver nya öppningar och innovationer! Ut-vecklingen av trähöghusbyggande är på agendan, man tillsätter en professur i träbyggande i Seinäjoki och vårt landskaps samarbete med Sydösterbotten och Kalajoki-dalen utvecklas kontinuerligt. Nya projekt utarbetas. Bran-schen behöver nyfikenhet för allt det nya!

Mekaaninen puu Mekaniskt trä


T urkistuotanto on ehdottomasti yksi alueemme van-koista tukijaloista. Ilahduttavasti näyttää siltä, että turkisten myyntihinnan notkahdus jää odotettua

lyhyemmäksi. Kiinan ja Venäjän kylmät talvet ovat kas-vattaneet sekä miesten että naisten kiinnostusta lämpimiä turkkeja kohtaan. Hinnat kääntyivät nousuun.

Vuoden 2014 aikana on valmisteltu oman kettunahottamon rakentamista Keski-Pohjanmaalle. Nyljetyt ruhot jää-vät ilmaiseksi raaka-aineeksi nahotta-moon. Kun turkistuottajat omistavat itse sekä nahottamon että rehusekoit-tamon, saadaan nahottamosta valta-vasti ilmaista raaka-ainetta, joka tällä hetkellä karkaa oman alueemme ulko-puolelle. Ei karkaa kauan.

V aatetusteollisuudessa kelkka on pikkuhiljaa kään-tymässä ja tuotanto on alkanut palata Suomeen. Syitä on monia; halpatuotannon maissa tuotanto-

kustannukset ovat kääntyneet nousuun ja samaan aikaan kuluttajat sekä kotimarkkinoilla että maailmalla arvostavat aiempaa enemmän suomalaista tuotantoa ja ovat valmiim-pia maksamaan paremman hinnan. Erityisesti arvokkaam-milla tuotteilla, kuten korkeatasoisilla poron- ja hirvennah-katuotteilla on kysyntää.

P älsnäringen är definitivt en av vår regions stabila grundpelare. Nedgången i försäljningspriserna för pälsar verkar förbli kortare än förväntat vilket är gläd-

jande. De kalla vintrarna i Kina och Ryssland har ökat både kvinnornas och männens intresse för varma pälsar.

Priserna har börjat stiga.Under år 2014 har man förberett byg-

gandet av en egen pälsningsanläggning till Mellersta Österbotten. De pälsa-de kropparna blir kvar i pälsningsan-läggningen som kostnadsfri råvara. När pälsproducenterna själva äger både pälsningsanläggningen och fo-derblandningsanläggningen får man enorma mängder råvaror, vilka i nuläget

försvinner ur vår region. Det ska vi få en ändring på.

I nom beklädnadsindustrin håller vinden småningom på att vända och produktionen har börjat återvända till Finland. Orsakerna är många: i lågprisländerna har

produktionskostnaderna ökat och samtidigt värdesätter konsumenterna på både den inhemska marknaden och ute i världen allt mera den finländska produktionen och är beredda att betala ett bättre pris. Efterfrågan på de i synnerhet mera dyrbara produkterna, såsom högklassiga ren- och älgskinnsprodukter har ökat.

Turkistuotanto Pälsnäringen

Vaatetusteollisuus Beklädnadsindustri


Alihankintamessuille osallistuminen oli oikea ratkaisu. Ne ovat isot, hyvät messut ja osastollamme oli paljon kävijöitä!


ALIHANKINTAMESSUILLA 3D-TULOSTUSTA3D-PRINTNING PÅ UNDERLEVERANTÖRSMÄSSAN

K OSEK on jo vuosien ajan järjestänyt alueen yrittä-jille mahdollisuuden osallistua vuosittain syyskuus-sa Tampereella järjestettäville Alihankitamessuille.

Ensimmäistä kertaa yhteisosastolla oli mukana Canorama.– Solmimme vuoden 2014 alussa 3D Systemsin kanssa

yhteistyösopimuksen heidän 3D-tulostintensa maahantuon-nista ja myynnistä Suomessa. Tampereen messut oli ensim-mäinen tilaisuus, jossa olimme virallisesti esillä 3D-tulostuk-sen kanssa, Canoraman aluepäällikkö Kimmo Vesa kertoo.

Canorama oli messuihin todella tyytyväinen. Yritys sai paljon arvokkaita kontakteja ja yhteistyö virisi moneen suuntaan.

– Alihankitamessuille osallistuminen oli oikea ratkaisu. Ne ovat isot, hyvät messut ja osastollamme oli paljon kä-vijöitä. 3D-tulostus herätti paljon kiinnostusta. Monet ovat siitä kuulleet, mutta harvat nähneet. Messuille oli myös helppo lähteä KOSEKin matkaan. Järjestelyt toimivat hie-nosti ja Kokkola-teemainen yhteisosasto oli todella näyttä-vä. Myös taukojen pito oli helppoa yhteistyön myötä, Vesa kiittelee.

3D – pienoismalleja, koekappaleita, varaosia....Kimmo Vesa uskoo lujasti 3D-tulostuksen monipuolisiin mahdollisuuksiin. Monilla teollisuuden aloilla tulostusta

K OSEK har redan under flera år gjort det möjligt för regionens företag att delta på Underleverantörs-mässan som arrangeras årligen i Tammerfors. Cano-

rama deltog i sammontern för första gången.– Vi ingick i början av år 2014 ett samarbetsavtal med

3D Systems om import och försäljning av deras 3D-printrar i Finland. Mässan i Tammerfors var det första evenemang-et där vi officiellt presenterade 3D-printningen, berättar Canoramas regionchef Kimmo Vesa.

Canorama var mycket nöjd med mässan. Företaget fick många värdefulla kontakter och påbörjade samarbetet med flera olika aktörer.

– Beslutet att delta på underleverantörsmässan var rätt. Mässan är stor och bra, och vår monter hade många besökare. 3D-printningen väckte mycket intresse. Många hade hört om det, men få hade sett det. Det var också lätt

Beslutet att delta på underleverantörsmässan var rätt. Mässan är stor och bra, och vår monter hade många besökare.


käytetään esimerkiksi prototyyppien ja pienoismallien tu-lostukseen.

– Meillä oli messuilla mukana paljon erilaisia tulostettu-ja malleja ja mukanamme oli tulostin,jolla voi tulostaa kap-paleita kolmesta erilaisesta muovilaadusta ja myös vahasta, jolloin tulosteen pohjalta voidaan tehdä myös muotti. Myös erilaisia metalleja tulostavia laitteita on jo tarjolla, 3D-tulos-tus kehittyy huimaa vauhtia!

– 3D-tulostus on helppo, nopea ja halpa tapa testata suunnitellun kappaleen muotoilun toimivuutta ennen tuot-teen lopullista valmistusta. Päivällä suunnitellusta uudesta mallista voi vaikka yön aikana tulostaa prototyypin, Vesa kuvailee ja toteaa, että 3D-tulostus voi mullistaa esimerkiksi varaosamarkkinat.

– Tulevaisuudessa varaosien hankkiminen voi toimia esimerkiksi niin, että asiakas lähettää varaosia valmistavalle paikalliselle yritykselle halutusta tuotteesta 3D-tiedoston ja noutaa tulostetun tuotteen seuraavana päivänä. Logistiikka mullistuu.

att delta i mässan via KOSEK. Allt fungerade fint och sam-montern med Karleby-temat var mycket imponerande. Att ta pauser var också lätt tack vare samarbetet, tackar Vesa.

3D – miniatyrmodeller, provexemplar, reservdelar…Kimmo Vesa tror hårt på 3D-printningens mångsidiga möjligheter. Inom många branscher i industrin används 3D-printning t.ex. för printning av prototyper och minia-tyrmodeller.

– På mässan hade vi med oss många olika slags mo-deller som vi printat ut samt en printer, som möjliggör printning av modeller av tre olika plasttyper och även av vax, vilket gör att man också kan laga en form utgående från utskriften. På marknaden finns det redan också printrar som printar ut olika metaller, 3D-printningen utvecklas med enorm fart!

– 3D-printning är ett enkelt, snabbt och billigt sätt att testa designens funktionalitet hos det planerade fö-remålet innan produktens slutgiltiga tillverkning påbörjas. En prototyp av en ny modell som planerats under dagen kan t.ex. printas ut under följande natt, beskriver Vesa och konstaterar att 3D-printning kan revolutionera till exempel reservdelsmarknaden.

– I framtiden kan anskaffning av reservdelar gå till t.ex. så, att kunden skickar en 3D-fil av den önskade produkten till ett lokalt företag som tillverkar reservdelar och hämtar sedan den utprintade produkten under följande dag. Lo-gistiken kommer att revolutioneras.



K OSEK on aina panosta-nut vahvasti viestintään, alueemme markkinoin-

tiin sekä alueemme yritysten markkinoinnin tukemiseen – usein nämä asiat nivoutuvat yhteen eri muodoissaan. Vuo-sien saatossa monet käytännöt ovat vakiintuneet. KOSEKin vuoden kiertokulkuun kuulu-vat vakituisesti muun muassa Matkamessut, Kaupan ja Kult-tuurin yö sekä syksyiset Alihan-kintamessut. Tärkeä, säännöl-linen ja arvostettu elementti on myös kerran kuukaudessa ilmestyvä Yristystalo Evaldin uutiskirje.

Toistuvien elementtien rinnalla tapahtuu paljon uutta ja vuosittain syntyy myös sel-laisia uusia asioita, joiden toivotaan kehittyvän vakituiseksi osaksi KOSEKin vuotta. Tuoreena esimerkkinä vuoden 2013 lokakuussa ensimmäisen kerran järjestetty Meeting Point -tapahtuma, joka osoittautui välittömästi menestykseksi. Meeting Point 2014 keräsi Kokkolaan huhtikuussa yli 170 henkilöä yli sadasta yrityksestä sekä noin 20 kehitys- ja koulutusorganisaatiota. Tapahtuma kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta ja tapahtumapaikaksi vaihtui erin-omaiset puitteet tarjonnut Snellman-sali. Mahtavaa Match Makingiä!

Huhtikuussa vietettiin myös yritysten viestintä- ja mediapäivää, joka antoi yrityksille tilaisuuden kuulla me-dia-alan ammattilaisten mielipiteitä niin alueellisen kuin valtakunnallisenkin uutiskynnyksen ylittämisestä. Yrittäjät saivat myös neuvoja oman viestintänsä ja markkinointinsa

K OSEK har alltid satsat mycket på kommuni-kation, marknadsfö-

ring av vår region samt gett stöd för marknadsföringen av regionens företag -ofta sam-manknyts dessa ärenden tätt i sina olika former. Under årens lopp har många händelser bli-vit återkommande traditioner. Bland annat är Resemässan, Handelns och kulturens natt samt Underleverantörsmässan som ordnas på hösten nume-ra bestående inslag i KOSEKs verksamhetsår. En viktig, regel-bunden och uppskattad ele-ment är också Företagshuset Evalds nyhetsbrev som utkom-mer en gång i månaden.

Vid sidan av de återkom-mande elementen händer det mycket nytt och årligen till-kommer också sådana nya evenemang som förhoppningsvis utvecklas till en permanent del av KOSEKs år. Som ett färskt exempel kan nämnas Meeting Point-evenemanget som ord-nades i oktober 2013 och visade sig omedelbart vara en succé. Meeting Point 2014 samlade i april över 170 personer från över hundra företag samt cirka 20 utvecklings- och utbild-ningsorganisationer till Karleby. Evenemanget växte avsevärt från föregående år och platsen för evenemanget byttes till Snellman-salen som erbjöd utmärkta utrymmen för ändamå-let. Magnifik Match Making!

I april arrangerades också kommunikations- och medi-adagen för företag. Företagen fick möjlighet att lyssna på när experter inom mediebranschen berättade om hur man tar sig över nyhetströskeln, såväl regionalt som riksomfat-

Kokkolalle kansallista näkyvyyttä Nationell synlighet för Karleby


tande. Företagarna fick också råd om hur de kan utveckla sin egen kommunikation och marknadsföring, och som ett intressant exempel berättades om faktorerna bakom fenomenet Tiikerit. I slutet av dagen utdelades Keskipo-hjanmaa-tidningens Tiedonjyvä-pris till KPO:s före detta verkställande direktör Arttu Laine.

Våren 2014 utkom också Talouselämäs Elinvoima-bila-ga som berättade om Karleby – den mycket framgångsrika lilla staden.

kehittämiseen ja mielenkiintoisena esimerkkinä pureudut-tiin Kokkolan Tiikerit -ilmiön syntyyn. Päivän päätteeksi jaettiin Keskipohjanmaa-lehden tiedonjyväpalkinto, jonka sai KPO:n entinen toimitusjohtaja Arttu Laine.

Keväällä 2014 ilmestyi myös Talouselämän Elinvoi-ma-liite, joka kertoi Kokkolasta – pienestä suuresta me-nestyjästä.


K esä 2014 oli tapahtumarikas. KOSEK koordinoi kampanjaa, jossa MTV Huomenta Suomi jalkautui Kokkolaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Viikon

aikana MTV Huomenta Suomen kautta koko Suomelle tutuksi tuli iso joukko Kokkolan helmiä: Tankar, Neristan, Centrian 3D-skannerit ja sähköauto, alueemme veneteol-lisuus, Sakari Oramo ja Anu Komsi, foley-artisti Heikki Kossi ja Tiikeri-junnut. Suorassa lähetyksessä julkistettiin myös Kokkolan uusi tervaporvari, Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen.

Aamuvarhaisella ensiesitetyt ohjelmaosuudet uusittiin AVA-kanavalla päivittäin kahteen kertaan ja lisäksi niitä oli noin puolen vuoden ajan mahdollista katsoa netin kautta MTV:n Katsomon kautta. Huomenta Suomi -näkyvyyden myötä havaittiin mm. vahva kävijäpiikki Kokkolan Matkailun nettisivuilla, Visit Kokkola -tunnus jäi mieleen!

Heti juhannuksen jälkeen KOSEK aloitti uuden pon-nistuksen, kun Kalajoen lo-ma-asuntomessut alkoi-vat maanantaina 23. kesäkuuta. Kahden viikon ajan KO-SEKin, Kokkolan kaupungin, Kok-kolan Matkailu Oy:n ja Centrian näyttävä osasto piti alueemme lippua korkealla Kalajoen hiekoilla – säässä kuin sääs-sä. Yhteisenä teemana osastolla olivat kauppa, tapahtumat ja opiskelu Kokko-lassa. Osastona jo edellisvuodesta tuttu, Elina Warstan ku-vittama ja Kasper Tammelan suunnittelema ”kasvihuone”.

S ommaren 2014 var händelserik. KOSEK koordinerade kampanjen där MTV:s Huomenta Suomi tog sin an Karleby under den första veckan i juni. Under veckan

fick hela Finland via MTV:s Huomenta Suomi bekanta sig med en stor mängd av Karlebys absoluta pärlor: Tankar, Neristan, Centrias 3D-scanners och elbil, regionens båtin-dustri, Sakari Oramo och Anu Komsi, foley-artisten Heikki Kossi och Tiikerit-junionerna. Karlebys nya tjärborgare år-gång 2014, Halpa-Hallis verkställande direktör Janne Yli-nen, offentliggjordes också i direktsändning.

Programinslagen som sändes tidigt på morgnarna vi-sades i repris på AVA-kanalen två gånger dagligen och därtill fanns det möjlighet att se dem via internet i MTV:s Katsomo under cirka sex månader. I och med synligheten i Huomenta Suomi observerades bl.a. en kraftig ökning av besökare på Karleby Turisms webbsida, Visit Karleby -symbolen hade effekt!

Genast efter midsommaren började KOSEK med en ny satsning, när fritidsbostadsmässan i Kalajoki öppnade 23 juni. KOSEKs, Karleby stads, Karleby Turism Ab:s och Centrias representativa monter höll under två veckors tid vår regions flagga i topp på Kalajokidynerna – i alla väder. Det gemensamma temat i montern var handel, evenemang och studier i Karleby. Montern, ”växthuset”, illustrerat av Elina Warsta och planerad av Kasper Tammela, var redan bekant från föregående år.

Vilkas kesäLivlig sommar


S yksyllä KOSEK oli monessa mukana. Syyskuiseen Kaupan ja Kulttuurin yöhön KOSEK järjesti linja-au-tokyytejä maakunnasta. Suuren suosion myötä

Pietarsaaresta linja-autoja tuli peräti neljä, Kaustisen ja Kalajoen suunnista yksi, kaikki kuusi ääriään myöten täyn-nä Kokkolan kaupan ja kulttuurin syysöisestä tarjonnasta kiinnostuneita.

Alihankintamessuille KOSEK organisoi jälleen hyväk-si havaitun, näyttävän yhteisosaston, jolle mukaan lähti merkittävä joukko kokkolalaisyrityksiä. Vuodesta toiseen vahvasti kasvava messutapahtuma veti Tampereelle jälleen noin tuhat näytteilleasettajaa 20 maasta.

U nder hösten var KOSEK delaktig i flera projekt. Till Handelns och kulturens natt i september ordnade KOSEK busstransporter från landskapet. På grund

av den enorma populariteten kom det till och med fyra bus-sar från Jakobstad, en från Kaustby och likaså en från Kala-joki – alla sex proppfulla med folk som var intresserade av utbudet under Handelns och kulturens höstnatt i Karleby.

På Underleverantörsmässan använde KOSEK igen det välfungerande konceptet med en representativ sammonter där ett flertal företag från Karleby deltog. Mässevenemang-et som växer kraftigt år för år samlade igen cirka tusen utställare från 20 länder till Tammerfors.

SyystunnelmaaHöststämning


S yyskuun 12. päivä vietettiin jo kolmannen kerran Kokkolan keskustassa Kaupan ja Kulttuurin yötä. KOSEK otti tapahtumajärjestelyissä aktiivisen asiak-

kaiden hankintaroolin ja organisoi bussikyydityksen, joka osoittautui jättimenestykseksi: Pietarsaaresta busseja piti alunperin tulla kaksi, mutta määrä tuplattiin suuren kiin-nostuksen vuoksi. Niinpä Pietasaaresta busseja tuli peräti neljä, Kaustiselta ja Kalajoelta yksi – kaikki kuusi ääriään myöten täynnä.

Kokkolan keskustan yrittäjät ovat olleet tapahtumaan hyvin tyytyväisiä. Yksi heistä on Kulmakaapin Teemu Tuikka, joka toteaa, että heidän sijaintinsa tapahtuman kannalta on erinomainen.

– Tapahtumaan osallistujista iso osa kulkee edesta-kaisin Tehtaankatua Halpa-Hallin ja Chydenian väliä, me olemme sopivasti matkan varrella!

Tapahtumaan saapuvat shoppailijat olivat tullessaan sopivasti liikkeellä iloisella humputtelumielellä, ja kun val-taosa keskustan liikkeistä piti houkuttelevat ovensa yötä myöten auki, tapahtui Kaupan ja Kulttuurin yössä runsaasti mukavia kohtaamisia. Mainioita tarjouksia, yllättäviä löytö-jä, uusia tuttavuuksia.

– Kaupan ja Kulttuurin yö on hyvä piristys arkeen. Jokai-nen tapahtuma on ollut myös myynnillisesti hyvä, erityisesti ensimmäinen ja kolmas. Toisella kerralla 2013 myynnin not-kahdus oli oma vikamme. Emme onnistuneet kampanja-tuotteiden valinnassa. Syksyn 2014 Kaupan ja Kulttuurin yö oli erittäin onnistunut ja KOSEKin ajatus tarjota bussikyytejä maakunnasta oli tosi hyvä idea!

Hyvät kokemukset jalostuvat uusiksi suunnitelmiksi tu-leville vuosille!

D en 12 september firade man redan för tredje gång-en Handelns och kulturens natt i Karleby centrum. KOSEK tog en aktiv roll i arrangemangen genom

att organisera busstransporter för att skaffa kunder till eve-nemanget, vilket visade sig vara en dundersuccé: Från Ja-kobstad skulle det ursprungligen komma två bussar, men antalet bussar fördubblades på grund av det stora intresset. Således kom det rentav fyra bussar från Jakobstad, en från Kaustby och likaså en från Kalajoki – alla sex proppfulla.

Företagarna i Karleby har varit mycket nöjda med eve-nemanget. Ett av dem är Kulmakaappis Teemu Tuikka, som konstaterar att företagets läge med tanke på evenemanget är förträfflig.

– En stor del av evenemangets deltagare går fram och tillbaka på Fabriksgatan mellan Halpa-Halli och Chydenia, och lämpligt nog finns vi där längs med vägen!

De som kom till evenemanget var på ett glatt shop-pinghumör, och när största delen av centrumbutikerna höll sina inbjudande dörrar öppna långt in på natten, inträffade det ett flertal roliga möten. Fina erbjudanden, överraskan-de fynd, nya bekantskaper.

– Handelns och kulturens natt ger vardagen ett skönt lyft. Varje evenemang har också varit bra rent försäljnings-mässigt, speciellt det första och tredje evenemanget. Försäljningssvackan år 2013 får vi skylla på oss själva. Vi lyckades inte i valet av kampanjprodukter. Handelns och kulturens natt på hösten 2014 var mycket lyckad och KO-SEKs tanke om att erbjuda busstransporter från landskapet var en väldigt bra idé!

Goda erfarenheter förädlas till nya planer för komman-de år!

KAUPAN JA KULTTUURIN YÖ SAI MAAKUNNAN LIIKKEELLEHANDELNS OCH KULTURENS NATT LOCKADE FOLK FRÅN HELA LANDSKAPET


Kaupan ja Kulttuurin yö on hyvä piristys arkeen.Handelns och kulturens natt ger vardagen ett skönt lyft.


2014 2013

Liikevaihto 1 314 163,21 1 438 885,37 Omsättning Liiketoiminnan muut tuotot 187 575,98 339 945,42 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut - 441 933,22 - 579 775,24 Material och tjänster Henkilöstökulut - 746 450,99 - 721 470,80 Personalkostnader Poistot - 4 829,64 -5 505,45 Avskrivningar Liiketoiminnan muut kulut - 303 374,53 - 461 651,00 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto (-tappio) 5 150,81 10 428,30 Rörelsevinst (-förlust)

Rahoitustuotot ja kulut 4 757,42 9 226,26 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (-tappio) Vinst (-förlust) ennen satunnaisia eriä 9 908,23 19 654,56 före extraordinära poster Voitto (-tappio) Vinst (-förlust) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 9 908,23 19 654,56 före bokslutsdispositioner och skatter Tuloverot - 3 358,03 - 21 011,61 Direkta skatter

Tilikauden voitto (-tappio) 6 550,20 - 1 357,05 Räkenskapsperiodens vinst (-förlust)

TULOSLASKELMARESULTATRÄKNING 1.1.2014– 31.12.2014


VASTAAVAA 2014 2013 AKTIVA

Pysyvät vastaavat Bestående aktiva Aineelliset hyödykkeet 14 488,94 16 516,34 Materiella tillgångar Sijoitukset 16 731,84 16 731,84 Placeringar Pysyvät vastaavat yhteensä 31 220,78 33 248,18 Bestående aktiva

Vaihtuvat vastaavat Rörliga aktiva Saamiset 182 964,62 392 590,92 Fordringar Rahat ja pankkisaamiset 1 280 086,28 1 322 425,44 Kassa och bank

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 463 050,90 1 715 016,36 Rörliga aktiva

VASTAAVAA 1 494 271,68 1 748 264,54 AKTIVA

VASTATTAVAA 2014 2013 PASSIVA

Oma pääoma Eget kapital Osakepääoma 50 000,00 500 000,00 Aktiekapital SVOP-rahasto 419 262,74 SVOP-fond Edellisten tilikausien voitto (tappio) - 29 380,21 Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkneskapsperioder Tilikauden voitto (tappio) 6 550,20 - 1 357,05 Räkneskapsperiodens vinst (förlust) Oma pääoma yhteensä 475 812,94 469 262,74 Eget kapital

Vieras pääoma Främmande kapital Lyhytaikainen yhteensä 1 018 458,74 1 279 001,80 Kortfristiga Vieras pääoma yhteensä 1 018 458,74 1 279 001,80 Främmande kapital

VASTATTAVAA 1 494 271,68 1 748 264,54 PASSIVA

TASEBALANSRÄKNING 31.12.2014


K OSEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy, on kaikille yrit-täjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu mo-nipuolinen elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä

yritysneuvonnan tarjoaja. Kokkolan kaupungin omistama kehitysyhtiö on perustettu syksyllä 2002, ja siitä lähtien sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut yritysten ja yhteisö-jen toimintaedellytysten kehittäminen Kokkolan seudulla. Tehtävänä on lisäksi edistää kuntien ja talouselämän kes-kinäistä yhteistoimintaa, valvoa alueen etua ulkopuolisen rahoituksen ja resurssien hankinnassa sekä tehdä alueen yrityksiä ja elinkeinoelämää tunnetuksi.

KOSEKilla on tärkeä rooli koordinoivana asiantuntija-na. Yrittäjän ei itse tarvitse miettiä, minkä alueella toimivan kehittäjäorganisaation puoleen hän kääntyisi. Yrittäjä voi aina ensimmäiseksi ottaa yhteyttä KOSEKin henkilöstöön. KOSEKin tehtävänä on tietää, millaista osaamista ja asian-tuntijuutta eri kehittäjäorganisaatioista löytyy ja hakea yrit-täjälle paras mahdollinen partneri.

KOSEKin tehtävänä on auttaa sijoittuvia yrityksiä aloit-tamaan liiketoimintansa Kokkolan seudulla sekä jo alueella toimivia yrityksiä toimitiloihin liittyvissä asioissa. Henkilös-tön koulutukseen ja rekrytointeihin liittyvät asiat kuuluvat myös neuvontapalveluiden piiriin. Rahoitukseen liittyvissä asioissa yrityksiä autetaan niin kehittämishankkeiden ra-hoituksen kuin yrityksen taloudenhallinnan suunnittelussa. KOSEK palvelee yrityksiä lisäksi uusien markkinoiden ha-kemisessa sekä omistajanvaihdoksissa. Alueen yrityksille neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Yrityksiä neuvomassa KOSEKissa on asiantuntevat yritysasiamiehet, joilla jokai-sella on omat erityisosaamisen alueensa ja vastuutoimi-alansa.

K OSEK, Karlebynejdens Utveckling Ab är en orga-nisation som erbjuder alla företagare och företag av alla storlekar mångsidiga närings- och utveck-

lingstjänster samt företagsrådgivning. Utvecklingsbolaget som ägs av Karleby stad grundades hösten 2002 och en av dess viktigaste uppgifter har sedan dess varit att utveckla verksamhetsförutsättningarna för företag och samfund i Karlebyregionen. Vår uppgift är också att främja samarbe-tet mellan kommunerna och näringslivet, bevaka regionens intressen vid anskaffning av extern finansiering och resurser samt att göra regionens företag och näringsliv kända.

KOSEK har en viktig roll som koordinerande expert. Företagaren behöver inte ensam fundera på vilken ut-vecklingsorganisation i regionen han ska vända sig till. Företagaren kan alltid i första hand vända sig till KOSEKs personal. KOSEK har som uppgift att veta vilken typ av kompetens och sakkunnighet det finns inom olika utveck-lingsorganisationer och att söka fram den bästa möjliga partnern för företagaren.

Det är KOSEKs uppgift att hjälpa företag som håller på att etablera sig i Karlebyregionen att starta sin affärs-verksamhet samt att hjälpa redan verksamma företag i regionen när det gäller verksamhetslokaler. Sådana ären-den som personalskolning och rekrytering hör också till rådgivningstjänsterna. När det gäller finansieringsärenden får företagarna hjälp både när det gäller finansiering av utvecklingsprojekt och planering av företagets egen eko-nomiförvaltning. KOSEK betjänar företagen också när de söker nya marknader eller funderar på ägarskifte. Rådgiv-ningstjänsterna är kostnadsfria för företagarna i regionen. KOSEKs rådgivning sköts av sakkunniga företagsombuds-män som var och en har sina specialområden och ansvars-branscher.

KOSEK on koordinoiva asiantuntijaKOSEK är en koordinerande expert


K OSEKin hallituksessa on sekä elinkeinoelämän edus-tajia että omistajakaupunkien luottamushenkilöitä. KOSEKin toimitusjohtaja toimii esittelijänä hallituk-

sessa. Valmistelutyöryhmä muodostuu omistajakaupunkien elinkeinoasioista vastaavista johtajista. Neuvottelukunnan muodostavat omistajien kaupunginhallitusten puheen-johtajistot sekä elinkeinoelämän edustajat, muun muassa yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä alueen kehittäjäorganisaatioiden johtajat.

I KOSEKs styrelse sitter både representanter för nä-ringslivet och förtroendevalda i ägarstäderna. KOSEKs verkställande direktör är föredragande i styrelsen.

Beredningsarbetsgruppen består av direktörerna för nä-ringslivsärendena i ägarstäderna. I den rådgivande dele-gationen ingår presidierna för ägarstädernas stadsstyrelser och representanter för näringslivet, som bland annat ord-förandena för de lokala företagarorganisationerna samt direktörerna för utvecklingsorganisationerna i regionen.

Y H T I Ö K O K O U S /B O L A G S T Ä M M A N

H A L L I T U S /S T Y R E L S E N

N E U V O T T E L U K U N TA / R Å D G I VA N D E D E L E G AT I O N

VA L M I S T E L U T Y Ö RY H M Ä /B E R E D N I N G S A R B E T S G R U P P

T O I M I T U S J O H TA J A /V E R K S T Ä L L A N D E

D I R E K T Ö R

H E N K I L Ö K U N TA / P E R S O N A L E N Viisi yritysasiamiestä, projektikoordinaattori, tiedottaja, hallintosihteeri ja projektihenkilöstö (7 hlöä).

Fem företagsombudsmän, projektkoordinator, informatör, förvaltningssekreterare, projektpersonalen (7 pers).

KOSEKin organisaatiokaavioKOSEKs organisationsschema


Hallituksen kokoonpano 31.1.2014 saakka: Styrelsens sammansättning fram till 31.1.2014:

Antti Isotalus, puheenjohtaja, ordförandeHannu Lounasto, varapuheenjohtaja, viceordförandeJohn HagnäsMari HarmaalaKyösti JukkolaTerttu KorteRisto PollariKari UrpilainenJanne Ylinen

Hallituksen kokoonpano 29.4.2014 alkaen, varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti:Styrelsens sammansättning fr.o.m. 29.4.2014 enligt beslut i ordinarie bolagsstämma:

Jonne Sandberg, puheenjohtaja, ordförandeAnne Jokela, varapuheenjohtaja, viceordförande Mari Harmaala John Hagnäs Kajsa Kouvo Markku PohjonenMauri SaloJanne Ylinen

Hallituksen kokoonpano 1.2.– 29.4.2014 Kannuksen irtauduttua: Styrelsens sammansättning 1.2–29.4.2014 efter att Kannus dragit sig ur:

Antti Isotalus, puheenjohtaja, ordförande John HagnäsMari HarmaalaKyösti JukkolaKari UrpilainenJanne Ylinen

KOSEKin toimitusjohtajana 1.9.2014 lähtien on toiminut Anne Pesola. Verkställande direktör för KOSEK är Anne Pesola sedan 1.9.2014.

Timo MämmiKansliapäällikkö, Kokkolan kaupunkiKanslichef, Karleby stad

Hallituksen jäsenet vuonna 2014Styrelsemedlemmarna år 2014

KOSEKin toimitusjohtajaVerkställande direktör för KOSEK

Valmistelutyöryhmä vuonna 2014Beredningsarbetsgruppen år 2014

Ylärivi vasemmalta/Övre raden från vänster: Janne Roiha, Jouko Peltola, Sami Viljanen,

Ville Honkala, Päivi Korpisalo. Alarivi vasemmalta/Nedre raden från vänster: Piia Isosaari, Marjo Lindholm, Anne Pesola,

Irma Leppälä, Johanna Haikola. Kuvasta puuttuvat/På bilden saknas:

Stefan Jungell, Satu Kungsbacka, Sabina Storbacka, Jukka Oravainen.


KOSEKin henkilöstö 2014 KOSEKs personal 2014

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY KARLEBYNEJDENS UTVECKLING AB

Ristirannankatu 1 Ristrandsgatan67100 Kokkola – KarlebyPuh. /Tfn (06) 824 3400

[email protected], www.KOSEK.fi

CR

EA

ME

DIA

Documents

Kosek2014