KriminalistiikkaLuentosarja Lapin yliopistossa 26.-28.10.2015

Dos. Kimmo Himberg

27.10.20151

Kurssista

• tavoitteena verraten yleissivistävä esityskriminalistiikasta eli rikostutkintaopista

• vahva painotus teknisessä rikostutkinnassa(kriminaalitekniikassa); lyhyt katsaussilminnäkijähavaintojen luotettavuuteen

• tutustuminen yleisimpiin esitutkinnassakäytettäviin laboratoriotutkimuksiin

• asiantuntijatodistelun ominaisuuksia

• erittäin vähän viittauksia lainsäädäntöön

Vähän rikostilastoista

27.10.20155

Vähän rikostilastoista

27.10.20156

2008 2013

Ilmoitettuja rikoksia yht. 877 000 853 000

RL-rikoksia 539 000 481 000

Omaisuusrikoksia 257 000 239 000

Pahoinpitelyjä 35 000 36 000

Seksuaalirikoksia 2 900 3 200

Henkirikoksia 130 100

- yrityksiä 360 260

Rikostilastoja (II): selvitysprosentteja

27.10.20157

2008 2013

Rikoslakirikokset (pl. liikenne) 50 % 49 %Pahoinpitelyt 78 % 76 %Omaisuusrikokset 38 % 37 %

Rikokset joissa ei epäiltyä ilmoitettaessa:Rikoslakirikokset (pl. liikenne) 16 % 16 %Pahoinpitelyt 39 % 37 %Omaisuusrikokset 13 % 13 %

27.10.20158

Paul. R. Smit & al.

Selvitystasot: kansainvälistä vertailua

Rikoslaboratorion juttuja

27.10.20159

0

5000

10000

15000

20000

25000

1998 2003 2008 2013

crimes lab cases

*) case transferred to prosecutor and closed in police files

Thefts

*) case transferred to prosecutor and closed in police files

Manslaughter

Rikostapaus 1

27.10.201512

TAPAHTUMAINKULKU:

• kaksi miestä käy vaatekaupoilla kehitysvammaisenerakko Martti Kaunismäen (74) luona IlmajoenNopankylässä

• miehet palaavat ryöstämään Kaunismäkeä, jokasurmataan

• rikospaikkatutkinnassa löydetään tulipesästäsavukkeen tumppi, josta määritetään DNA-tunniste

• tunniste ei Kaunismäen, ei rekisterissä

• neljä vuotta myöhemmin: DNA-rekisteriosuma• esitutkinta käynnistyy uudelleen, käräjäoikeus

tuomitsee tekijät

MIKSI RIKOS RATKESI?

• Onnistunut, huolellinennäytteenotto

• Hyvin toimiva DNA-rekisteri ja -rekisteröinti

• Hyvin toimiva, luotettavaDNA-analyysimenetelmä

Vähän tieteenfilosofiaa:luonnontieteistä forensiseen

tieteeseen ja tekniseenrikostutkintaan

27.10.201516

KRIMINOLOGIA

Kriminalistiikka

Kriminaali-tekniikka

Kriminaali-taktiikka

Kriminaalietiologia

Kriminaali-sosiologia

Kriminaali-antropologia

Rikos-tilastot

Kriminaali-psykologia

Kriminaali-somatologia

KRIMINAALIPOLITIIKKA

Katila 1968(perustuu: Gross 1904, Hagemann 1931)

Tekninen rikostutkinta - forensinen tiede?

· tekninen rikostutkinta: rikospaikkaan,rikoksentekovälineisiin, tekijäksi epäiltyyn, uhriin taimuuhun asianosaiseen kohdistuva dokumentointi,näytteenotto ja -käsittely, sekä näiden näytteidenlaboratoriotutkimukset

· forensinen tiede: teknisten, luonnon- ja muidentieteiden soveltaminen rikostorjuntaan, erityisestirikosten esitutkinnan yhteydessä tehtävätlaboratoriotutkimukset ja niiden tiedeperusta

Forensic science refers to the examination of scenes ofcrime, recovery of evidence, laboratory examinations,interpretation of findings and presentation of theconclusions reached for intelligence purposes or for usein court.

The activities range from instrumental analysis withunequivocal results … to … comparison work …, which islargely subjective in nature but which, with training, canproduce consistent outcomes between different forensicscientists.

ILAC G19:2002 –Guidelines for forensic laboratories

Ts. forensinen testaus / tiede / tutkimus

• tuottaa rikoksen tutkintaa tukevaa materiaalistatietoa ja rikosoikeudellista näyttöä esitutkinta- jaoikeusprosessin eri vaiheisiin

• tiedontuotannossa suuri joukko metodologialtaanerilaisia menetelmiä (eksakteja vs. subjektiivisia)

• usein kyse henkilöidentifioinnista rikosjälkienperusteella (sormenjälki, DNA, muu biometria)

”Tiedeperusta” - ”tieteellinen” - ”tiede” … ?

Tieteenfilosofi Karl Popperin mukaan

… teorian tieteellisen tason kriteeri onsen vääräksi osoitettavuudessa,kumottavuudessa ja testattavuudessa.

Conjectures and refutations, 1963

Yleisen käsityksen mukaan ”tieteellinentutkimus” on

• objektiivista• julkista• kriittistä• itseään korjaavaa• autonomista• edistyvää

• suurin osa ”akateemisen tutkinnon”suorittaneista ei työskentele ”akateemisentutkimuksen” parissa

• tiedeperusteista koulutusta on kuitenkintarkoitus soveltaa myös muissa tehtävissä

• monet akateemisen t. tieteellisentutkimuksen periaatteet ovatsovellettavissa myös tällöin

Tieteenala (discipline; field of science)

• tutkimusaihe tai -kohde• tutkimusmenetelmä• tutkijat / tutkijayhteisö, oppiaineet,

tieteelliset seurat, kongressi- jajulkaisusarjat

Teknisen rikostutkinnan ja forensisen tieteen tehtävä

• näytön tuottaminen rikostutkinnan, syyteharkinnan jatuomioistuinkäsittelyn tarpeisiin

• identifiointi ja individualisointi• käytetään lukuisia eri menetelmiä, hyödynnetään eri

tieteenaloja

"Locardin periaate"

"Kukaan ei voi tehdä rikosta siihen tarvittavalla voimallajättämättä jälkeensä lukuisia merkkejä siitä: jokorikoksentekijä on jättänyt merkkejä rikospaikalle taitoisaalta hän on vienyt mukanaan kehossaan taivaatteissaan jälkiä siitä, missä on ollut tai mitä tehnyt."

Edmond Locard (1877-1966):L´enquête criminelle et

les méthodes scientifiques, 1920

27.10.201527

"Jokaisesta kontaktista jää jälki."

Identifiointi ja individualisointi

• Identifiointi‒ yleensä = absoluuttinen tunnistaminen, so.

yksilöinti (esim. henkilön tunnistaminen)‒ teknisessä rikostutkinnassa usein = kohteen

sijoittaminen tutkimusten perusteella rajoitettuunluokkaan

• Individualisointi‒ alkuperän / yhteisen alkuperän toteaminen‒ tutkimus edellyttää kahden tai useamman

kohteen vertailua

27.10.201528

Forensisen tieteen paradigma

1. Siirtymä:– materiaalin vaihto kahden kohteen välillä (Locard!)

2. Identifiointi– todistusaineiston fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien määrittely

3. Luokittelu / individualisointi– todistusaineiston alkuperän selvittäminen

4. Yhteys– henkilön yhdistäminen rikospaikkaan

5. Rekonstruktio– tapahtumainkulun selvittäminen

Inman & Rudin 2001

27.10.201529

Asiantuntijalausuntojen tyyppejä1. Faktiset

– ilmaistaan analyysi-, mittaus- tai muulla menetelmällä saatu tulossellaisenaan

2. Kvantitatiiviset– ilmaistaan kvantitatiivisen mittauksen tulos (tai tilastollinen tulos)

sellaisenaan3. Kvalitatiiviset

– ilmaistaan tutkijan arvio näytteiden yhteensopivuudesta4. Subjektiiviset

– ilmaistaan tutkijan asiantuntijamielipide ('qualified opinion' )

Rudram 1996, Himberg 2002

27.10.201530

Keskeisiä toimintaperiaatteita:

• rikoksesta epäillyn henkilön syyttömyyttä / syyllisyyttätukeva ns. näyttö kootaan useista eri osista jatutkimuksista

• tutkijoiden ja tutkimusalueiden tuottamia havaintoja jatuloksia arvioidaan ”ristiin”

• nykysuuntauksena nimenomaan kehittäämonitieteisiä tutkintaryhmiä erityisesti vakavimpienrikosten tutkintaan

• mukana myös statistista näytönarviointia

Keskeisiä toimintaperiaatteita (2):

• eri alojen tutkijat työskentelevät yhteistyössä (kemisti– sormenjälkitutkija; materiaalitutkija – geneetikko;foneetikko – signaalinkäsittely-insinööri jne.)

• sama periaate pätee niin kehittämiseen kuintoimeksiantotutkimukseen

• laajenevat kompetenssivaatimukset: omantutkimusalan teoreettisen ja käytännöllisenosaamisen lisäksi kasvava tarve projektiosaamiselleja erinomaisille yhteistyötaidoille

Teknisen rikostutkinnan kehitystä ajavat voimat

lisääntynyt[kansainvälinen]

yhteistyösilminnäkijätodistelunmerkityksenväheneminen

tieteen jateknologianedistyminen

[materiaalisen]näytön arvioinnin

kehittyminen

Rikospaikkatutkinnasta

35

• Pääosan tavanomaisesta rikospaikkatutkinnastatekevät ns. ensipartiot (järjestyspoliisin partiot)

• Vaativasta teknisestä rikostutkinnasta vastaavatTekniset rikostutkimuskeskukset, joita onkaikkien poliisilaitosten yhteydessä

• RT-yksiköissä työskentelee 170 päätoimistarikospaikkatutkijaa ja tutkimusavustajaa– 3 - 20 henkilöä / yksikkö– tilat ja välineet:

• rikospaikkatutkintaan• näytteiden esillehakuun ja taltiointiin• laboratoriotutkimusten valmisteluun

Rikospaikkatutkinta Suomessa

Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio