Kuntien Viritysopas

2 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 3

TERVETULOA VIRITTÄMÄÄN

SOITTAJAT KOOLLA, MISSÄ ON KAPELLIMESTARI?

EPÄVIREESTÄ ONNISTUMISEN OODIIN

KENRAALIHARJOITUS

LAVA ON TEIDÄN, ANTAKAA SOIDA!

05

07

10

22

28

SISÄLLYS

Viritys musiikissa tarkoittaa soittimen säätämistä oikeaan vireeseen. Soittimien vireellä viitataan sen tuottamien äänien värähtelytaajuuteen. Jos soitin poikkeaa tästä va-kiovirityksestä, on se epävireessä. Viritys tarkoittaa myös koneen tai laitteen suorituskyvyn parantamista, pääasiassa moottorista saatavaa tehoa kasvattamalla. Vapaastivirtaavia moottoreita viritetään esim. suurentamalla iskutilavuutta tai nostamalla puristussuhdetta.

Lähde: wikipedia

[virittää]


”KUNTIEN TALOUDELLINEN LIIKKUMAVARA KÄY YHÄ AHTAAMMAKSI. UUSIEN TOIMINTAMALLIEN

LÖYTÄMINEN ON PALVELUJEN TURVAAMISEN KANNALTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. YHTEISTYÖ

ASUKKAIDEN, JÄRJESTÖJEN JA YRITTÄJIEN KANSSA KOROSTUU. KUNTIEN VIRITYSOPPAAN

TOIMINTAMALLILLA OLEMASSA OLEVAT RESURSSIT SUUNNATAAN KUNTALAISTEN TUEKSI.”

RAIMO RONKAINEN, TORNION KAUPUNGINJOHTAJA

S uomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa. Kuntien täytyy tuottaa palvelut kuntalaisille yhä pienemmin resurssein. Nykyinen siilomentaliteetti tukahduttaa kirkkaatkin ajatukset, ja kokonaiskuvan näkeminen on vaikeaa. Tarvitaan organisaatioita ja vanhoja toimintatapoja ravistelevaa ajattelua. Käsis-säsi oleva vihkonen on Kuntien Viritysopas, joka esittelee tervejärkisen toimintamallin kunnille. Toiminta-

malli ohjaa yhdessä toimimiseen ja vahinkojen korjaamisen sijaan ennalta ehkäisevään työhön. Kaikilla kuntalaisilla, kuntatyöntekijöillä, järjestöillä ja viranomaisilla on halu auttaa. Se kuitenkin usein hukkuu ja tukahtuu raskaaseen hallintoon, byrokratiaan ja strategiaviidakon labyrintteihin.

Viritysoppaassa esitellään, miten kunnat ympäri Suomen saavat tuotettua kuntalaisille toimivia ja välttämättömiä palveluita toimimalla yhteistyössä elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Kanavoimalla energiat yhteen saadaan enemmän tuloksia olemassa olevilla resursseilla.

Tässä oppaassa esitellään European Public Sector Award 2013 -kilpailussa Euroopan parhaaksi arvioitua toiminta-mallia. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudelliseen kriisin selättämiseksi. Nyt esiteltävän toiminta-mallin avulla kuntiin ja rakenneuudistuksiin saadaan uudenlaista tekemisen mallia. Malli ei ole koskaan lopullisesti valmis, vaan tavoitteena on jatkuvasti kehittyvä ajattelun ja toimintavan muutos. Muutos, jolla suomalainen hyvin-vointiyhteiskunta säilytetään.

TERVETULOA VIRITTÄMÄÄN

Tervetuloa


SOITTAJAT KOOLLA, MISSÄ ON KAPELLIMESTARI?

Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset nousevat ja kuntien toiminta on vahinkojen korjaamista. Yhä pienenevillä resursseilla yritetään saada aikaan sama tulos, joka aiemmin tuotettiin suuremmilla budjeteilla ja ihmismäärillä.

Valtion kuntarahoitusta on julkisen ta-louden alijäämän kattamiseksi leikattu merkittävästi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiskustannukset

ja tarve kasvavat. On entistä tärkeämpää saada kaikki paikalliset ja alueelliset voimavarat käyttöön. Tästä asiasta on kyse myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa – ihmisten palvelutarpeet on huomioitava kokonaisuutena ja lähipalvelut on varmis-tettava koko maassa.

KÄYTTÄMÄTTÖMÄT

VOIMAVARAT

HYÖDYNNETTÄVÄ,

SUKSET SAMAAN

SUUNTAAN

SELEVITYSMIES TOMMI LEPOJÄRVI,

LAPIN LIITTO


Perinteisillä ja aikoinaan hyväksikoetuilla toimintatavoilla ei enää saavuteta riittävän hyviä tuloksia.Tarvitaan muutosta.

Tilaus uudenlaiselle ajattelulle

Kokoamalla kunnan toimialat ja muut kunnan alueella toimivat tahot yhteen saadaan kuntajohtoon parempi käsitys nykytilanteesta ja käytössä olevista resursseista.

Yhdessä päätettyihin tärkeisiin ongelmakohtiin keskittymällä ja puuttumalla saadaan aikaan tuloksia.

01

Muutos tarkoittaa usein myös luopumista; joudumme varmuudella ajattelemaan asioita uudestaan ja teke-mään totutusta poikkeavia ratkaisuja, luopumaan van-hoista toimintamalleista.

ONNISTUMISTA EI TAKAA YKSI TAITAVA SOITTAJA TAI ARVOKKAAMPI

SOITIN, VAAN KOKO ORKESTERIN YHTEISPELI.

02

Pienellä virittämisellä saamme aikaan oodin onnistu-miselle. Samoilla soittimilla saammekin rauhoittavat ja toivoa luovat sävelet.


EPÄVIREESTÄ ONNISTUMISEN OODIIN – uuden toimintamallin ytimessä

Ensimmäiseksi on tunnistettava kriittisimmät apua kaipaavat ongelmakohdat. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on pitkästä nimestään huolimatta yksinkertaisesti kyse juuri tästä. Se on tiedolla johtamisen työkalu, eräänlainen kuntajohdon kojelauta, mittaristo.

T ehostamiseen ja tunnistamiseen on ole-massa valmis työkalu, sähköinen hyvin-vointikertomus. Se on Kaste-rahoitteises-sa Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa

yhdessä kuntien kanssa kehitetty tiedolla johtamisen työväline, jonka jatkokehittämisestä vastaa Kuntaliitto. Mikä parasta, kyseinen työkalu on jo käytössä lähes 300 suomalaisessa kunnassa.

ALOITETAAN VIRITTÄMINENTehostaakseen, täytyy tunnistaa. Toimintamallin ensim-mäinen vaihe nostaa siis ratkaisuksi sähköisen hyvin-vointikertomuksen. Se on mahdollisimman ajantasaisel-la hyvinvointitiedolla johtamista ja on alkujaan kehitetty tukemaan kuntien päätöksentekoa. Ajatus ei ole kuiten-kaan pelkästään tässä: hyvinvointikertomus panostaa tiimityöhön, yhteiseen ja julkiseen tietopohjaan.

Työkalua käytetään kunnan strategisen toiminnan ja talouden suunnittelun tukena. Kehittämisessä on otettu huomioon käytännöllisyys ja havainnollistavuus. Se ko-koaa yhteen tietopohjaan aineistoa niin kunnan elinvoi-masta, taloudesta, palveluista kuin hyvinvoinnin tilastakin – väestöryhmittäin jaoteltuna. Sitä voi pitää kuntajohdon kojelautana, jossa on selkeät indikaattorit esimerkiksi huostaanotoista, työttömyydestä ja kotona asuvista yli 75-vuotiaista. Nämä tiedot auttavat suhteuttamaan ver-tailtavana olevan kunnan muihin kuntiin, maakuntaan ja koko Suomeen.

Tehosta ja tunnista

www.hyvinvointikertomus.fiwww.kunnat.net

LISÄTIETOA


Tulipalojen sammuttelusta palojen ehkäisyyn – yksi euro ehkäisevään työhön säästää kymmenen korjaavasta.

Kuntien Viritysoppaan kantava ajatus on siirtää paino-pistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Sähköi-sen hyvinvointikertomuksen avulla tunnistetaan paikal-liset kehittämisen kohteet. Palvelujen suunnittelussa tärkeintä on kuntalaisten osallistuminen.

KOORDINOITUA

TIEDOLLA

JOHTAMISTA

PARHAIMMILLAAN

PUDASJÄRVEN KAUPUNGINJOHTAJA

TOMI TIMONEN

Hyvinvointikertomus mahdollistaa kuntalaisten osal-listumisen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kylä-kartoituksilla. Kyläläiset saavat näin itse ottaa kantaa oman kylänsä elinvoimaisuuteen ja muihin kojelau- dan mittareihin.

Ongelmat esiinMiellyttävästi soivan musiikin takana on usein sävellys. Nuotit kertovat soittajille, kuinka kappale olemassa olevil-la instrumenteilla ja artisteilla saadaan ilmoille. Sähköistä hyvinvointikertomusta voikin verrata nuottivihkoon. Se kertoo, mitä pitää tehdä. Se ei vielä kerro, miten tehdä. Siihen tarvitaan orkesterin yhteispeliä. Kuntien Virityso-pas kertoo seuraavaksi vinkit tähän.

Valitse ja painotaTasavertainen kumppanuus on Viritysoppaan ydin. Lu-kipa tätä sitten kuntajohtaja, virkamies, järjestötoimija, kirkkoherra tai yrittäjä, viesti on kaikille sama: yhteis-työssä on onnistumisen siemen.

Toimintamallin keskeinen ajatus on saattaa kunnan alueella toimivat tahot toimimaan tiiviimmässä yh- teistyössä. Edellä esitelty sähköinen hyvinvointiker-tomus toimii tietolähteenä: mitkä ovat ongelmakoh-dista kriittisimmät, missä apua tarvitaan välittömästi.

Eikä näitäkään päätetä yksin, vaan tässäkin päätöksen-teko perustuu yhdessä toimimiseen.

Yhdessä valitut painopistealueet takaavat, että kaikki toi-mijat kokevat ne juuri itselleen tärkeiksi ja mielekkäiksi. Mutta hetkinen, eihän tämä riitä! Tässä tilanteessahan olemme jo olleet, ongelmien edessä. Ei hätäillä. Luo-daanpa seuraavaksi pieni katsaus resursseihin, Kuntien Viritysoppaan yhteen tärkeistä elementeistä.


RESURSSIT ESIINSaatuamme eri tahot yhteen – ja tällä tarkoitamme muun muassa kuntaelimiä, järjestöjä, yrityksiä, kyläyh-distyksiä, seurakuntaa, pelastuslaitosta, poliisia, hank-keita, no ymmärrätte varmasti, listaa voisi jatkaakin – edessä on olemassa olevien resurssien koordinointi ja suuntaaminen ehkäisevään työhön. Jokaisella mai-nitulla taholla on paljon tietoa omalta näkökannaltaan. Yhtäkkiä huomaammekin, että käytössä voikin olla resursseja, joista emme aikaisemmin olleet tietoi-sia. Yhteisen tekemisen kautta opimme tuntemaan toisemme ja käyttämään yhteisiä voimavarojamme tehokkaammin.

Yhdessä valitut kehittämiskohteiden painopistealueet esitellään kaupungin- tai kunnanhallitukselle ja -val-tuustolle. Näin varmistetaan toimenpiteiden kirjaa-minen talous- ja toimintasuunnitelmaan - vuosikellon rytmissä.

YHTEISISSÄ

TILOISSA, YHDESSÄ

TEKEMÄLLÄ,

TUEMME TOISIAMME

PARHAITEN!

PÄIVI ROMO, PELKOSENNIEMEN

KIRKONKYLÄN KYLÄYHDISTYS

Kunnan talous, toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuu vuosirytmiin, jota voidaan havainnollistaa tapahtumia rytmittävällä kuntakellolla. Sen koneiston muodostavat

tässäkin oppaassa jo esitellyt hyvinvointikertomus ja kuntastrategia.

• työpanos• vapaaehtoiset• kokoontumistilat• kahvitarjoilut

RESURSSEJA OVAT ESIMERKIKSI

• markkinointi• talkoot• myönteinen suhtautuminen

yhteiseen tekemiseen

Kuntien Viritysoppaan toimintamallia on itseäänkin vi-ritetty ennen virallista esittelyä. Sitä hiottiin viidessä pi-lottikunnassa. Kaikissa tapauksissa mukaan saatiin niin kunta, turvallisuustyön toimijoita, seurakunta, järjestöjä, yrittäjiä kuin hankkeitakin. Tulokset pilottikunnista olivat rohkaisevia.


PAREMPAA PALVELUA YHTEISILLÄ RESURSSEILLA

Onnistumisen edellytykset alkavat olla kunnossa, mutta suurin savotta on vasta edessä. Resurssit on saatava hyödynnettyä tehokkaammin ja kaaosta järjestettävä. Olennaista on myös nähdä ja toimia strategiaviidakon lävitse.

Y hdessä valittuihin kehittämiskohteisiin rakennetaan asukaslähtöisiä palve-lukokonaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi ikäihmisten kotona asu-

misen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden tukeminen ja työllistymisen edistäminen. Kun kaikki toimijat ovat yhdessä ja pohtivat yhdessä ratkaisuja, löytyy kaik-kien käyttöön tarvittavia resursseja, olipa kyseessä sitten henkilöstö, tilat tai markkinointi. Mahdollisia palveluaukkoja paikataan toimintoja mukauttamalla ja tarvittaessa yhteisillä kehittämishankkeilla. Loistavia esimerkkejä onnistuneista palveluiden kehittämisistä löytyy tukuttain niin kansallisista kuin alueellisistakin hyvien käytäntöjen työkalupakeista.

MITEN PALVELUKOKONAISUUDET RAKENNETAAN?Onnistumisen avain on toimijatreffeissä. Kutsukaa, kan-nustakaa ja lopulta jopa patistakaa kaikki toimijat osallis-tumaan toimijatapaamisiin. Kunta, järjestöt, seurakunta, paikalliset yritykset, oppilaitokset - kaikki mukaan. Teem-me sen yhdessä! Tapaamisissa käydään läpi kehittämis-kohteet ja lyödään viisaat päät yhteen.

Turvallisempi huominen – 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntienja paikallisen toiminnan tueksi

Kuntien Viritysopas ja toimijatreffi t kannustavat kaikki toimijat tekemään töitä yhdessä. Näin osapuolet oppivat tuntemaan toisensa ja resurssit tulevat

hyödynnetyksi aiempaa tehokkaamin.

ARVAA KUKA?

LISÄTIETOA


Tässä vaiheessa toimijat yhdessä voivat myös lausua huo-lensa palveluverkon puutteista. Tämän jälkeen ajatukset koostetaan, summataan nykyinen toiminta, kasataan resurssit, kerätään voimaa ja lopuksi korjataan tulokset. Näin toimimalla luodaan yhteinen tahtotila ja saadaan rakennettua asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet.

Yhteistyö edellyttää kumppanuutta ja sopimuksellisuut-ta, jotta taataan yhdessä toimivien tahojen tasavertai-suus. Tämä tarkoittaa niin viranomaisia, järjestöjä kuin paikallisia yrityksiäkin. Tukemalla järjestöjä taataan paremmat vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet asuk-kaille parantaa oman alueensa palveluita. Kun kaikki kokevat asian tärkeänä, puhaltaa se elinvoimaa harvaan asutuille alueille - virittää niiden toimintaa. Toimijat oppivat tuntemaan toisensa ja löytämään ”piilossa” olevat resurssit hyödynnettäväksi. Toimijatapaamisissa syntyneet ajatukset kirjataan säh-köiseen hyvinvointikertomukseen. Tämä taas takaa, että toimijoista myös järjestöt, vapaaehtoistoimin-ta ja hankkeet pääsevät tasaver-taiseen kumppanuuteen kunnan kanssa. Se korostaa osallistuvien toimijoiden tärkeyttä: esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssit saadaan parempaan tietoisuuteen ja järjestöjen vaikutusmahdollisuu-det kasvavat oleellisesti. Tuonnem-pana Viritysoppaassa esittelemme pilottikunnissa syntyneitä ajatuksia toiminnan kehittämisestä ja sitä, miten eri toimijat saivat näkyviä tuloksia aikaan.

HYVINVOIVAT

JÄRJESTÖT LUOVAT

POHJAN

HYVINVOIVALLE

KUNNALLE

PELASTUSYLITARKASTAJA SEPPO LEHTO,

LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO


Varmista ja kehity

K untien Viritysoppaassa soittajat soitta-vat nuottien mukaan. Toiminnan täytyy tulla osaksi kuntien nykyistä talouden suunnittelua ja nivoutua osaksi kun-

tastrategiaa. Sen aikaansaannokset eivät voi jäädä lei-jumaan irrallisiksi palasiksi, eikä se pelkällä haaveilulla voi päästä byrokratian läpi. Viritysopas ei anna avaimia ohittaa sääntöjä ja normeja, mutta se kannustaa rik-komaan ja ravistelemaan nykyistä siilomentaliteettia. Se haluaa antaa keinot nähdä ja ymmärtää yhteisten resurssien parempaa hyödyntämistä.

Kuntien Viritysopas painottaa tasavertaista kumppa-nuutta. Kaikki toimijat pääsevät mukaan päätöksente-koon, kun yhteisistä resursseista kehitetään paremmin

asukkaita palvelevia kokonaisuuksia. Laaja-alainen johtoryhmä ja valmisteleva työryhmä ovat toimintamal-lin työrukkanen: se käy läpi toimijatreffeiltä nousseet ehdotukset, kirjaa toimenpiteet sähköiseen hyvinvoin-tikertomukseen ja seuraa toteutumista. Tämä varmis-taa toimenpiteiden pääsyn osaksi kuntastrategiaa – jatoisaalta vahvistaa kumppanuutta. Laaja-alaisessa työryhmässä on nimensämukaisesti edustus jo-kaiselta toimijalta. Näin myös sitoutuminen on laaja-alaista.

Kumman reitin valitset?

Osa innovatiivisuudesta syntyy juuri tästä; toiminta, jota on oltu yhdessä suunnittelemassa, toteuttamassa ja valvomassa niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori, saavuttaa uudenkaltaista yhteisöllisyyttä jasopimuksellisuutta.

Virittäminen tehdään yhdessä. Esitelty toimintamalli vaiheineen synnyttää kuntiin yhteisöllisen toimintakult-tuurin edistäen säännöllistä yhteistyötä ja kasvattaen toimijoiden välistä luottamusta. Hetkinen, soittimethan alkavat olla vireessä. Laitetaan vielä tahti kuntoon.

NÄIN TOIMIMALLA

SAAMME AIKAAN

KÄYTÄNNÖN ASIOITA,

JOTKA KUNTALAISET

KOKEVAT TÄRKEIKSI

POSION VT. KUNNANJOHTAJA

HELI KNUTARS


KENRAALIHARJOITUS

K untien Viritysoppaan toimintamallin omaksuminen ei tapahdu hetkessä. Jokaiselta osallistujalta vaaditaan uu-denlaista ajattelua, valmiutta rikkoa

siilomentaliteettia ja uudenkaltaista uskoa vaikutus-mahdollisuuksiin. Hyödyt toimintamallista ovat ilmeiset. Kunta saa omaan johtamiseensa ja strategiaviidakkoon selkeyttä. Järjestöt pääsevät tasavertaisisiksi toimijoiksi sekä tekevät toimintaansa tun-netuksi. Yritykset pääsevät mukaan kehit-tämään toimintaa.

On aplodien aika!

Kemijärvellä kehittämisen kohteiksi valikoituivat hyvin-vointikertomuksen perusteella lasten ja lapsiperheiden palvelut sekä työikäisten ja lapsiperheiden tulomuuton lisääminen. Kemijärvi alkoi pilottikuntana käyttää Viri-tysoppaassa esitettyä toimintamallia yhteisten resurs-sien parempaan hyödyntämiseen, jotta lapsiperheiden palveluja ja kunnan vetovoimaisuutta saadaan lisättyä.

Kemijärvellä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, kyläyh-distykset, eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat, seurakunta, kunta ja vapaaehtoiset palokunnat yhdistivät voimava-rojaan ja tuloksena oli perhekahvilatoimintaa, kerhoja, iltapäiväkerhoja, tapahtumia ja isä-lapsi -leiritoimintaa. Asukkaiden näkökulmasta tällä saavutettiin lapsille ja vanhemmille tukea sekä eläkeläisille loistavaa virikettä päiviin. Lisäksi tehtiin toimintakalenteri, johon koot-tiin järjestöjen, kunnan, seurakunnan sekä erilaisten hankkeiden toimintaa. Tapahtumakalenterin avulla niin nykyiset kuin tulevatkin kuntalaiset löytävät palvelut ja huomaavat, että Kemijärvi on vireä kaupunki upeissa järvimaisemissa.

TIETOISUUS JÄRJESTÖJEN

TARJOAMASTA

MONIPUOLISESTA TUESTA

LAPSIPERHEILLE ON

KASVANUT

RIITTA VARTIONIEMI-ISO-HEIKO,

KEMIJÄRVEN LASTENSUOJELUN

PERHETYÖ

ESIMERKKI 01

Kemijärvelläkin toiminta lähti liikkeelle yhteisistä ko-koontumisista. Tätä kautta jokainen tutustui toisten toimintaan paremmin. Hienoimpana yksityiskohtana ta-paamisista oli erään osallistujan suusta päässyt oivallus: “Meitähän on näin paljon, mutta aikaisemmin yhteis-työtä on ollut hyvin vähän! Tästä on helppo parantaa. Mitähän saammekaan nyt aikaan?”

KEMIJÄRVELLÄ

ONNISTUTTIIN YHDISTÄMÄÄN

RESURSSEJA TOIMINNAKSI


Posiolla tartuttiin asukkaita huolestuttavaan teemaan – miten sivukylien asukkaat pärjäävät pitempien säh-kökatkojen aikaan. Kunnan, kyläyhdistysten, metsäs-tysseurojen, järjestöjen, poromiesten, pelastuslaitoksen ja radioharrastajien yhteistyöllä on rakennettu toimin-tamallia yhä useammin ilmeneviin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi myrskyt voivat aiheuttaa pitkiäkin sähkö-katkoja, jotka vaimentavat kännykät ja tuovat asukkaille monenlaista turvattomuutta.

Yhdessä toimien varmistetaan kylien yksinäisten ikäih-misten pääsy lämpimään tilaan ja viestintä eri tahojen vä-lillä lupavapaassa verkossa, vaikka kännykät eivät pelaisi.

Pelkosenniemellä huolestutti väestön ikärakenne – ikääntyneitä on yhä enemmän ja lapsiperheitä vä-hemmän. Pienessä kunnassa on kaikkien yhdistettävä resurssinsa, jotta ikäihmiset pysyvät virkeinä toimijoina ja lapsiperheitä saadaan houkuteltua lisää. Pelkosen-niemellä kunta, kyläyhdistykset, urheiluseurat ja järjes-töt kokosivat toimintakalenterin, jotta hajallaan oleva tieto erilaisista aktiviteeteista saadaan kaikkien tietoon.

Toimintakalenteria tehdessä kävi ilmi, että erilaisilla yhdistyksillä on paljon toimintaa. Niinpä päätettiin pe-rustaa Järjestötalo. Kunta tarjosi tilat ja yhdistykset täyt-tivät sen toiminnallaan. Nyt Pelkosenniemen Eläkeliitto, Martat, MLL, metsästysseura, vanhustenkotiyhdistys, kyläyhdistykset ja monet muut tahot järjestävät tiloissa toimintaa. Parasta on se, että asukkaat löytävät toimin-nan helposti ja toisaalta eri toimijat oppivat tekemään yhteistyötä keskenään. Toimintakalenterin päivittämi-nen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on helpom-paa, kun toimijat tuntevat toisensa ja kohtaavat arjessa.

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen oli eri-tyisen ilahtunut toimintamallin toimivuudesta todetes-saan: “Tässä on erittäin hyvin oivallettu, että ihmisten niin henkinen kuin fyysinen hyvinvointi lähtee pienistä asioista, lähipiiristä ja lähiyhteisöstä, sen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.”

ESIMERKKI 02

TORNIOSSA SAADAAN NYT

VÄHÄLLÄ AIKAAN PALJON

ESIMERKKI 03

ESIMERKKI 04

Tähän päästään sillä, että mukana olevat ihmiset ovat sitoutuneet olemaan käytettä-vissä sekä sopineet teknisistä apuvälineistä, yhteisistä tiloista ja harjoituksista. Erityi-sesti nuorten osallistuminen yhteistyöhönon ilahduttanut.

Posiolla on havaittu, että eri toimijoiden ja hankkeiden päämäärä voi olla sama kuin kunnalla. Keskusteluissa eri toimijoiden ja

hankkeiden toiminta avautuu, kasvot tulevat tutuiksi, yhteinen työ mahdollistuu ja saadaan aikaan monipuolisempaa tarjontaa. Posiolla eri tahot alkoivat yhdessä suunnitella, kuinka ikäihmiset pääsisivät kyliltä paremmin hoitamaan asioitaan kuntakeskuksessa, sa-malla harrastamaan ja tapaamaan tuttuja. Tiedotuksella tehtiin paremmin tunnetuksi, että ikäihmiset voivat kul-kea koulukyytien mukana linja-autoissa. Samalla kar-toitettiin, pääseekö rollaattorilla ja pyörätuolilla julkisiin tiloihin ja kauppoihin. Ikäihmisten liikkuminen vaikutti aluksi isolta asialta, mutta yhdessä huomattiin, että liik-kumisen esteet ovat pieniä yksittäisiä asioita, jotka ovat eri tahojen toimesta ratkaistavissa.

POSIO KUTOO

TURVAVERKKOJA

IKÄIHMISILLE

PELKOSENNIEMELLÄ

TEKEMISTÄ JA TOIMINTAA

KAIKILLE Tornioon on perustettu Perheiden Talo ry. Perheiden Taloon on koottu lapsille ja lapsiperheille suunnattua yhdistysten, seurakunnan ja kaupungin toimintaa. Per-heiden Talo tarjoaa lapsille ja vanhemmille tekemistä sekä tukea aamusta iltaan viikonloppuja myöten. Eikä toiminta jää vain yksien seinien sisälle – usein voi olla järkevämpää liikuttaa ohjaaja vaikkapa kylätalolle, kuin kiikuttaa useampi perhe keskustaan.

Perheiden Talo on juuri sitä perheitä tukevaa ja toimijoi-ta yhteen keräävää toimintaa, jonka tarve nousi vahvasti esille Viritysoppaassa esiteltyä toimintamallia raken-nettaessa. Perheiden Talo -toiminnan edistäminen on noussut ykkösasiaksi koko kaupungissa. Kaupunginval-tuusto on nostanut tämän kauden painopistealueeksi lapset ja lapsiperheet. Kaupunki haluaa olla vahvasti mukana edistämässä talon toimintaa ja näkee toimin-nan osana omaa palvelutarjontaa ja sen kehittämistä.

Kehittämistyö jatkuu yhteisestä tekemisestä yhteiseen toimintakulttuuriin. Nyt Torniossa suunnitellaan yh-teistä varhaisen puuttumisen toimintamallia lasten ja lapsiperheiden kanssa toimiville. Olivatpa he sitten yhdistysten, seurakunnan tai kaupungin eri palvelualu-eilla toimivia henkilöitä. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä onnistumme!


”Mitä voimme tehdä tukeaksemme ikäihmisten kotona asumismahdollisuuksia?”, pohdittiin Pudasjärvellä. Toi-mijatreffeillä kasattiin ajatuksia ja huomattiin, että pos-tikuljetuksiin voidaan yhdistää ruokakuljetukset. Ikäih-misille otettiin käyttöön myös palveluseteleitä tukemaan yrityksien osallistumismahdollisuuksia palvelutarjonnan laajentamiseen: nyt Pudasjärvellä hyödynnetäänkin mm. siivouksen, kauppakassi- ja lumityöpalvelusetelei-tä. Palvelusetelituottajat on auktorisoitu, joten homma toimii.

Pudasjärvellä oivallettiin myös, miten työllisyyteen pa-nostamalla voidaan parantaa nuorten ja lapsiperheiden sekä pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia. Asiakaslähtöisten seinättömien työfoorumien (hoiva-, rakennus-, media-, luontofoorumien) kautta on saatu mm. kylätalkkareita, vanhusten ulkoiluttajia sekä viriketoiminnan järjestäjiä. Samalla Pudasjärvi on onnistunut puolittamaan Kelalle pitkäaikaistyöttömistä maksettavaa kuntaosuusmaksua vuositasolla 300 000 eurosta 150 000 euroon ja tavoit-teena on puolittaa luku vielä vuoden 2015 aikana 70 000 euroon. Lähivuosien tavoitteena on sakkomaksujen sijaan työllistää kaikki.

V erraten nuoresta iästään huolimatta Kuntien Viritysoppaassa nyt esitelty tekemisen malli on ehtinyt saavuttaa mainetta ja palkinnonkin. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa hiottu toimintamalli

nostettiin European Public Sector -palkinnon voittajaksi. Valin-nan tehnyt Euroopan julkishallinnon instituutti korosti mallin innovatiivisuutta ja ”terveen järjen” ajattelutapaa niukkenevien resurssien ympäröimässä yhteiskunnassa.

Viimeisin kunnianosoitus vanhoja rakenteita virittävälle ravistuksel-le tuli kesällä 2014, kun yhteistyömalli valittiin Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -fi nalistiksi yhteistyösarjassa. Lisäksi esimerkik-si Suomen Kuntaliitto ja sisäministeriö ovat useissa julkaisuissaan nostaneet Arjen turvaa kunnissa -toimintamallin esille hyvänä ja suositeltavana käytäntönä. Lapissa toimintamallia tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen yhteydessä palveluja tehostavana ja taloudellisia säästöjä tuottavana toteut-tamiskeinona.

Vaikka uusia ajatuksia on kokeiltu käytännössä vasta Suomen rajo-jen sisällä, uusi yhteistyön tekemisen malli soveltuu loistavasti myös kansainväliseen levitykseen. Toiminnan kansainvälistämisestä onkin jo suunnitelmat olemassa. Kiinnostusta malli on herättänyt jo Irlan-nin Westissä, Espanjan Aragonissa ja Wielkopolskassa Puolassa.

Euroopan paras!ESIMERKKI 05

European Public Sector Award EPSA 2013 Award Winner

Lapin hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli

PUDASJÄRVI TUKEE

IKÄIHMISTEN KOTONA

ASUMISTA JA HANKKII

TYÖTÄ KAIKILLE

TYÖLLISTÄMÄLLÄ

PITKÄAIKAISTYÖTÖN

SAADAAN

KUNTAOSUUSMAKSU

HYÖTYKÄYTTÖÖN

PALVELUSUUNNITTELIJA RITVA KINNULA,

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Turvallisuutta harvassa? – Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Sisäministeriö/julkaisut

Työkalupakki – Parempia palveluja läheltä osallistamisella ja resursseja kokoamalla. Kuntaliitto/julkaisut

LISÄTIETOA


K untien Viritysopas perustuu yksinker-taiseen ajatukseen: olemassa olevat resurssit on saatava hyödynnettyä te-hokkaammin. Innovatiivisena ja palkit-

tuna ajatuksena tämä toteutetaan käyttämällä yhteistä tietopohjaa, sitoutumalla yhteisesti valittuihin kehittä-mistarpeisiin, organisoimalla olemassa olevat resurssit ja koordinoimalla paremmin niiden käyttöä.

Kyse ei ole vain kustannusten säästöstä vaan tavoittee-na on saada kuntalaisille parempaa palvelua ja arjen turvaa. Juustohöylämallin negatiivisesta kierteestä päästään myönteiseen kierteeseen, jossa ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöjä. Säästöjä voidaan käyttää uusiin investointeihin työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuk-sien parantamiseksi.

Kuntien Viritysopas on helposti sovellettavissa, koska kyse on enemmän yhdessä tekemisen ajattelutavasta kuin toimintaa rajoittavista rakenteista. Paikallisten tar-peiden pohjalta mietitään yhteiset tavoitteet, joihin ra-kennetaan monipuoliset palvelukokonaisuudet ja joiden tuloksellisuutta yhdessä seurataan.

LAVA ON TEIDÄN, ANTAKAA SOIDA!

KOKONAISVALTAISEN TIETOPOHJAN KOKOAMINEN PAIKALLISISTA TARPEISTA JA

ONGELMISTA

Keskeinen väline: Sähköinen hyvinvointikertomus

YHTEISTEN TAVOITTEIDEN

MÄÄRITTELY

Keskeinen väline: poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä johtoryhmä

Kertosäe - toimintamalli askel askeleelta

PALVELUKOKONAISUUKSIEN RAKENTAMINEN

YHDESSÄ SOVITTUIHIN

PAINOPISTEALUEISIIN

Keskeinen väline: toimijatreffit – kaikille toimijoille avoin tilaisuus, jossa kootaan palvelutarjotin

PÄÄTÖKSENTEKO JA

SEURANTA

Keskeinen väline: Kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun painopistealueet, sähköiseen

hyvinvointikertomukseen palvelukokonaisuus

01

02

03

04


KUMPPANEITA LÖYTYY,

KUN ON TAHTOA.

KYSE EI AINA OLE RAHASTA,

VAAN ASENTEESTA.

MIKA RIIPI

LAPIN MAAKUNTAJOHTAJA

Toimintamallin kehittäminen: Arjen turvaa kunnissa -hanke: Kuntien Viritysopas perustuu hankkeessa kehitettyyn hyvinvointi- ja turval-lisuustyön toimintamalliin, jonka tavoitteena on lisätä arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla.

Hallinnointi: Lapin aluehallintovirasto

Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Toteutusaika: 1.1.2012 – 31.12.2014

Toteutusalue:Lappi ja Koillismaa

Pilottikunnat:Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Pudasjärvi ja Tornio

Hankkeen ohjaus ja tuki:Sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Suomen Punainen Risti, Suomen sosiaali- ja terveys ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Lapin liitto, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin poliisilaitos, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin ensi- ja turvakoti sekä monet muut kansalliset ja alueelliset toimijat – Kiitokset toimintamallin mahdollistamisesta ja yhteisestä rakennusprojektista!

Kiitokset erityisesti pilottikuntien väelle ja kuntien alueilla toimiville kyliä myöten – paikallistasolla ihmisten hyvin-vointi ja arjen turva tehdään!

Hankehenkilöstö:Projektipäällikkö Marko PalmgrenLapin aluehallintovirasto

Projektityöntekijä Markku Iso-HeikoKemijärven kaupunki ja Pelkosenniemen kunta

Projektityöntekijä Ritva KinnulaPudasjärven kaupunki

Projektityöntekijä Marja MathleinTornion kaupunki

Projektityöntekijä Ulla-Maija PerttunenPosion kunta

Esitteen taitto ja suunnittelu: Markkinointitoimisto Höyry | www.hoyry.net

Jatkokehittäminen ja levittäminen:Toimintamallin jatkokehittämiseksi ja levittämiseksi val-mistellaan hankekokonaisuutta vuosille 2015 – 2021.

Hankekokonaisuus muodostuu paikallisista, alueellisis-ta ja kansainvälisistä hankkeista. Jatkokehittämistä ja levittämistä koordinoi Lapin liitto.

Yhteystiedot:Lapin liitto, keskus: 040 359 1000email: [email protected], www.lappi.fi

Taustat & kiitokset

TERVEJÄRKINEN TOIMINTAMALLI

VAATII UUDENLAISTA AJATTELUA,

ROHKEUTTA RIKKOA

SIILOMENTALITEETTIA JA USKOA

VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIIN

êêê

Documents

Kuntien Viritysopas