Kunnat käännekohdassa?

Kuntien tilannekuva 2020

Kuntien tilannekuva –raportin julkistamistilaisuus13.2.2020

VM, Kunta- ja aluehallinto-osastoYlijohtaja Jani Pitkäniemi

Kuntakenttä eriytyy monista eri syistä ja monilla eri tavoilla

2

Vaikutukset

Väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa, työikäisen väestön määrä vähenee ja huoltosuhde heikkenee

Syntyvyyden lasku pienentää lapsi-ikäluokkia ja haastaa kasvatus- ja opetussektoria

Kaupungistuminen kiihdyttää väestörakenteen muutoksia ja kuntien eriytymistä

Edellä mainitut muutokset eriyttävät kuntien tulo- ja menokehitystä sekä lisäävät investointipaineita

Väestörakenne

Kuntatalous

Kuntien tehtävät

Työllisyys ja elinkeinot

Henkilöstö

Demokratia

Elinvoima

Tilannekuvan 12 +1 nostoa

3

Ikäihmisiä on entistä enemmän, syntyvyys laskee ja työvoima vähenee - väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö

Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu, muuttoliikkeen epäsymmetria aiheuttaa yhteiskunnallisia lisäkustannuksia

Väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö- strategisen päätöksenteon realistinen pohja olennaista

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 00019

7019

7219

7419

7619

7819

8019

8219

8419

8619

8819

9019

9219

9419

9619

9820

0020

0220

0420

0620

0820

1020

1220

1420

1620

1820

2020

2220

2420

2620

2820

3020

3220

3420

3620

3820

4020

4220

4420

4620

4820

5020

5220

5420

5620

5820

6020

6220

6420

6620

6820

70

Väestön ikärakenne 1970-2070

15 - 64 0 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -Tietolähde: TilastokeskusKuvio: VM

Tilannekuvan 12 +1 nostoa

5

Kunnallisveron veropohjan eriytyminen jatkuu väestömuutosten seurauksena, ja yhteisöverotulot keskittyvät entistä pienemmälle kuntajoukolle

Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksen merkitys kasvanut myös suurten kaupunkien osalta

Kuntien veropohjan eriytyminen jatkuu

80

85

90

95

100

105

110

115

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018*

18-64-vuotiaiden työllisten määrän kehitys kuntakokoryhmittäin, 2010=100

Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.Alle 2 000 as.

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

Yli 100 000 as.

40 001 - 100 000 as.

20 001 - 40 000 as.

10 001 - 20 000 as.

5 001 - 10 000 as.

2 000 - 5 000 as.

Alle 2 000 as.

Verotulot asukasta kohden kuntakokoluokittain vuonna 2018

Kunnallisvero, €/as Osuus yhteisöveron tuotosta, €/as Kiinteistövero, €/as

Tietolähde: TilastokeskusKuviot: VM

Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa asukkaiden tulorakenne ja –taso Mitä enemmän asukkaissa on pieni- ja keskituloisia, sitä enemmän vähennykset syövät verotuottoa

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Keskimääräinen palkkatulo kuntakokoluokittain2010-2017

Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.Alle 2 000 as.

0

5

10

15

20

25

050

0010

000

1500

020

000

2500

030

000

3500

040

000

4500

050

000

5500

060

000

6500

070

000

7500

080

000

8500

090

000

9500

010

0000

1050

0011

0000

1150

0012

0000

1250

0013

0000

1350

0014

0000

1450

0015

0000

Vero

aste

, %

Ansiotulo, €/v.

Keskimääräinen kunnallisveroaste eri tulonsaajilla eri tulotasoilla 2019

PALKKA ELÄKE ETUUS

Tietolähde: VerohallintoKuviot: VM

Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksella merkitystä myös suurille kaupungeille

2016 2017 2018 2019 2020 Muutos2016-2020

Helsinki -265,4 -289,1 -319,3 -340,6 -373,6 -108,2

Espoo -162,8 -172,2 -173,4 -171,8 -168,4 -5,6

Tampere -4,6 -2,3 7,1 14,1 10,6 15,1

Vantaa -47,4 -45,5 -41,6 -40,4 -38,6 8,8

Oulu 28,7 33,4 38,5 38,2 36,2 7,4

Turku -5,5 -4,3 -1,0 0,5 -0,7 4,8

Jyväskylä 40,6 43,1 45,4 46,0 52,1 11,5

Lahti 25,8 28,3 31,1 31,3 33,5 7,8

Kuopio 27,6 31,2 32,0 35,7 35,8 8,1

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus yli 100 000 asukkaan kunnissa, milj. €

- 500

-

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

€/as

ukas

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus2018

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ennen tasaustaVerotuloihin perustuva tasausKunnan peruspalvelujen valtionosuus yhteensä

Tietolähde ja kuviot: VM

Tilannekuvan 12 +1 nostoa

9

Kuntien rahoituksellinen epätasapaino voimistunut, pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki erottuvat yhä enemmän muusta Suomesta

Kriisikuntien määrä kasvaa – arviointimenettelyt jatkossa yhä vaikeampia

Monimutkaistuvat kunnan talouden rakenteet hankaloittavat kunnan talouden kokonaisuuden hahmottamista ja riskien tunnistamista

Tilannekuvan 12 +1 nostoa

10

Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen vaikeuttavat kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, mutta uudistus ei ratkaise kaikkia kuntatalouden ongelmia

Kuntien edellytykset hoitaa ja ottaa vastaan uusia lakisääteisiä tehtäviä vaihtelevat merkittävästi –syntyvyyden lasku ja pienenevät ikäluokat vaikeuttavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämistä

-20 000

-10 000

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

Palvelutarpeen muutos Eläköityminen Yhteensä henkilöstötarve

Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen vaikeuttavat kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään

11

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

Eläköityminen Palvelutarpeen kasvu

Laskennallinen lisähenkilöstötarve sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä vuoteen 2035

mennessä*

Laskennallinen lisähenkilöstötarve koulutusalan tehtävissä vuoteen 2035 mennessä

*ei sisällä vanhuspalvelulaki-HE:n vaikutuksia

Tietolähde ja kuviot: VM

Tilannekuvan 12 +1 nostoa

12

Ikääntyminen ja eriytyminen näkyvät myös kuntien valtuustoissa, uusien osallistumismuotojen vaikuttavuus vielä kysymysmerkki

Kuntien elinvoimaresursseissa kuntakoko painottuu, mutta ei yksin ole ratkaiseva tekijä – elinvoiman täsmällinen mittaaminen on käytännössä mahdotonta

Kuntien talouden ja toiminnan tilastoinnissa on merkittäviä puutteita ja kehitystarpeita, erityisesti kuntien rakennuskannan ja investointien laajempi kartoitus välttämätöntä