Perhe-käsityksen proble-matiikkakuvataide lukiodiplomi

2010-2011 Juuso Salakka

Eräänä synkkänä ja unettomana yönä alan pohtia syntyjä syviä ja juolahtaa-pa mieleen kuviksen diplomityökin. Liian väsynyt kun olen, enkä paperia jaksa nousta hakemaan, unohdan puolet yön mittaan. Seuraavaan aamuun selvinneet ajatukset vuodatan paperille ja alan luonnostella erilaisten per-hemallien kirjoa. Kaikki lähtee liikkeelle esillepanosta. Tarkoitus oli luoda realistinen ympäristö, ikään kuin interiööri kuville, jotka eivät näennäis-esti liity toisiinsa. Esimerkiksi pieni pöytä toimisi alustana, jonka päälle tai laatikkoon voisi laittaa portfolion tai luonnoksia, ja jonka ylle seinälle voisi ripustaa varsinaiset työt epäsymmetrisesti aseteltuna.

Alkuperäinen suunnitelma ko-kee ensimmäiset muutoksensa, kun kunnianhimo iskee tarve-hankintoja tehdessä. Ostan niin suuret kankaa, että aikaa ei riitä edes kolmen taulun maalaamis-een. Lopulta aiheista karsiutuu länsimaalainen idylliperhetyyp-pi - kaksi lasta mies ja vaimo. Sen oli tarkoitus toimia ikään kuin kontrolliryhmän edustaja-na etnisesti erilaisten perheiden vierellä.

Aiheena perhe kuulosti parhaal-ta, sillä olen tottunut maa-laamaan ja piirtämään ihmisiä. Erilaiset perhekäsitykset ja niiden kulttuurisidonnaisuus vaikuttivat mielenkiintoiselta. Halusin tuoda esille töissä erilai-sia perheitä yhdistäviä tai erot-tavia tekijöitä. Perheaiheeseen sopi myös erinomaisesti ih-miskeskeinen lähestymistapa maalauksen asettulussa.

ManifestoUskon, että kuvalla voi vaikuttaa mielipiteisiin. Uskon, ettei mainonnan mukanaan tuoman visuaalisen vallankumouksen aikaansaama kuvaan kohdistuva kriittisyys ole täysin turmellut sen vaikutusvaltaa. Mainos tai manifesti voi edelleen ajaa yhteisön etuja ja herättää ajattelemaan muu-takin kuin ajonautintoa, tai edullista puhelinliittymää.

Mutta kuka mainostaisi hyvää hyvyyttään, pro-bono luonnon katastroof-fi alueiden puolesta tai kansanmurhaa vastaan, joka ei näennäisesti hor-jauta länsimaista elintasoa? Yhdysvaltalainen Shepard Fairey käynnisti 90-luvulla Obey Giant -propagandakoneiston tuottamalla harmittomia tarroja, maalauksia ja flyereita, joissa hän yhdisti erilaisia painotekni-ikoita, tekstuuria ja spraymaalaustaidetta hyväksikäyttäen sapluunoita. Maalaukset ja flyerit ovat toteutukseltaan selkeitä, yleensä vain kaksi- tai kolmetasoisia. Sen sijaan Shepard Faireyn taiteessa aiheet vaihtelevat saumatta kulttuurin, politiikan ja varsinaisen propagandan välillä.

90-luvulla vierimään laskettu lumipallo on omalla painollaan kasvanut ja aiheuttanut liikehdintää. Obey Giant -liikkeen juuret ovat edelleen jokseenkin maan alla, mutta se on saanut osakseen huomiota julkisu-udessakin. Joulukuussa 2008 Time-lehti esitteli vuoden henkilön Barack Obaman ja lehden kannessa komeili Shepard Faireyn luoma henkilöku-va Obamasta.

Shepard Fairey on ideologiallaan yksi suurimmista taiteeseeni vaikut-taneista taiteilijoista. Ajatus, että kuvalla voi vaikuttaa ihmiseen, saada heidät pysähtymään ja ajattelemaan on ihanteellinen. Mutta mitä pidem-mälle sivistys etenee ja mitä korkeammalle koulutustaso nousee, sitä enemmän taiteeseen kohdistuu tervettä skeptismiä ja sitä suuremmat haasteet sillä on.

http://triplesizepugs.wordpress.com/2008/10/09/shepard-fairey-duality-of-humanity/

http://theartblog.org/blog/wp-content/uploaded/Obey-Middle-East-Mural.jpg

“Perhe muodostaa ensimmäisen yhteiskunnan”1800-luvun lopulla elänyt ja maalannut Paul Gauguin halveksui taitees-saan aikansa sivilisaatiota. Ranskalainen Gauguin kritisoi Ranskalaista elämäntapaa ja esitti sen taiteessaan karuna ja värittömänä. Kun hän alkoi menestyä taiteessaan, gauguin koki olevansa jo liian syvällä sivilisaatios-sa jota hän taiteen keinoin vastusti. Lopulta hän muuttikin Tyynenmeren saarelle - Tahitille, jotta hän saattoi katsella sivusta kriittisenä Euroopan kehitystä. Tahitilla asuessaan hän sai aikaan suurimman osan tuotannos-taan. Maalauksissaan hän ihannoi Tahitilaisten elämäntapaa ja luonnon-mukaisuutta. Ennen kaikkea hän esittää tropiikin luonnon utopistisena.

“Perhe muodostaa ensimmäisen yhteiskunnan”,sanoo Matti Salo, eli Asa kappaleessaan ////////. Yksi perhe voi olla itsessään toimiva kompleksi, tai toisaalta kokonainen yhteiskunta tai heimo voidaan käsittää yhtenäiseksi perheeksi. Perheen rajat ovat hyvin häilyvät ja siksi perheen malli vaiht-eleekin täysin elinympäristön ja kulttuurin mukaan. Mitä kauemmas ajaudutaan sivistyksen, tai ennemminkin teknologian ja teollisuuden pi-iristä, sitä suuremmaksi perhe kasvaa. Kehitysmaissa suuri perhe merkit-see paljon työvoimaa.

Juuri tälläistä tropiikin suurperhettä pyrin kuvaamaan työssäni Africa. Perheessä jokaisella on oma paikkansa.

Toisessa äärpäässä perhe voi olla hyvinkin pieni. Länsimaissa jopa yk-sinhuoltajaperheen toimeentulo on turvattu, mutta näin ei ole kaikkialla. Työssäni Argentina pyrin kuvaamaan yhteiskunnan vähäosaisten elämää realismin kautta.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c8/Paul_Gauguin_037.jpg

AfricaLähtökohdat: Työssä käytävä ilmi länsimaalaisesta perhemallista poikkeava suurperhetyyppi.

Toteutus: Akryyliväreillä kankaalle.

Lopputulos: Suurpiirteinen ja kirkas. Henkilöt nousevat tasaisen kirkkaasta taustasta tummina silhuetteina esiin. Kokonaisuus antaa hie-man naiivin käsityksen tropiikin ihmisestä.

Argentina

ArgentinaLähtökohdat: Työssä tultava esille realistinen kuva yksinhuoltajaper-heestä.

Toteutus: Akryyliväreillä kankaalle.

Lopputulos: Väreiltään murrettu ja kylmä. Toimiva asettelu ja eloisa vaikutelma vähäosaisen äidin ja lapsen arjesta.