PYHÄJOEN

KUULUMISETP Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

L A U A N T A I 3 0 . 9 . 2 0 17 – V I I K K O 3 9

JENNA PIETILÄ

Entinen sikatilallinen Ari Pir-

kola (57) on monen pyhäjokisen tuntema. Hän kasvatti omia sikoja yli 30 vuotta, kunnes hänen tyt-tärensä päättivät jatkaa tilan hoi-tamista. Nyt Pirkola ajaa Grekulan linja-autoa kiireapulaisena pari kertaa viikossa.

Ari on ollut lähes koko elämän-sä ajan sikojen ja muiden eläimien kanssa tekemisissä. Jo pienestä pi-täen heillä on ollut kotona sikoja, lehmiä ja koiria.

Myös 4H-kerhossa hän on saa-nut hoitaa kesäsikoja.

Kesäsikoja otettiin kesäkuussa ja myytiin pois syyskuun lopulla tai lokakuussa. Sioilla oli pieni mökki, jossa ne saivat maata vierekkäin. Kun yöpakkaset alkoivat, mökkiin vietiin paljon olkia, jotta lämpö pysyisi paremmin sisällä. Koulujen alettua perheenjäsenet auttoivat sikojen hoidossa. Pirkola saikin nuorena 4H-osastolta kunniamai-ninnan lihasian kasvatuksesta.

Vuonna 1985, Pirkola osti vie-railta oman tilan Kiviniemestä, Yppäristä. Sitä ennen hän oli vel-jensä Paulin kanssa pitänyt koti-tilaa vuodesta 1979. Ari luovutti tilan veljelleen ja osti oman tilan, kun hän oli 26 -vuotias. Pelto-hehtaareita tilalla oli 16,5 ja tilan kokonaispinta-ala oli 200 heh-taaria. Nyt, luovuttaessaan tilan tyttärilleen, sen koko on kasvanut 217 peltohehtaariin. Metsät mu-kaan lukien tilan kokonaispinta-ala on 400 hehtaaria. Paikkoja sioille tilalla on noin 2200 ja sikoja on lähes saman verran.

Sikojen hoito ei ole vaikeaa, kun-han olosuhteet ovat kunnossa. Kunnossa pidettäviä ja huomioon otettavia asioita ovat muun muas-sa lämpötila, kosteus ja rehustuk-seen tarvittavat aineet.

Siat liemiruokitaan eli niille syö-tetään vellimäistä rehuseosta. Muuta sikojen hoitoon kuuluvaa on niiden tarkkailu. Katsotaan, että ne nousevat päivittäin ylös sekä lääkitään sairaat. Hyvien olo-suhteiden luominen mahdollistaa myös sen, ettei tilalla tarvitse olla koko aikaa; noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa riittää. Arin lisäk-si tilalla auttoi välillä lomittaja. Lomittaja on kunnan palkkaama työntekijä, joka hoitaa tilaa sillä välin, kun maatalousyrittäjä on sairaus -tai vuosilomalla.

Pirkolan mukaan sikatalous on nykyään kriisissä; EU:ssa on yli-tuotantoa, mikä vetää sianlihan tuottajahintoja alaspäin. Venäjän tekemät vastapakotteet eli elintar-vikkeiden tuontikielto EU:sta ovat pahentaneet tilannetta. “Suoma-laisen ruuan tuotannon arvostus

Merkittävä työura sikojen kasvattajana

nousee vielä Suomessa“, hän kui-tenkin uskoo.

Pirkola on tällä hetkellä luopu-mistuella. Se turvaa maatalousyrit-täjän toimeentulon sukupolven-vaihdoksen aikana. Kun tila siirtyy jatkajille, luopumistuki mahdol-listaa sen, että Ari voi vaimonsa kanssa auttaa tilan hoidossa.

Entisellä yrittäjällä on nyt enem-män vapaa-aikaa kuin ennen; hän harrastaa muun muassa hirven-pyyntiä ja moottoripyöräilyä. Hir-venpyynnistä hän kiinnostui kah-den hirvikoiransa Lumen ja Lulun kautta.

Pirkola toimii myös kunnanval-tuustossa kuudetta kautta. Hän on ollut valtuustossa jo noin 24 vuotta.

Valta vaikuttaa päätettäviin asi-oihin ja kunnan verorahojen käyt-tö; muun muassa näiden syiden takia valtuutettu alun perin haki valtuustoon. “Ammattitaitoani voi-daan hyödyntää siellä“, hän kertoo.

Pirkolalla olisi yksi toivekin pyhä-jokisille:

“Kuntalaisten pitäisi olla enem-män valtuutettuihin ja päättäjiin yhteydessä, kertoa toiveitaan ja epäkohtia.”

Kuvateksti vielä tähän

Vapaa-ajalla Ari pitää muun muassa hirvenpyynnistä ja moottoripyöräilystä.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17sivu 2

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää haetaan pysyväksi

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 li-putettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalais-vaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin ker-taluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan lipu-tusta lokakuun ensimmäi-sen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hake-neet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljä-kymmentä tahoa.

Sisäministeriö määräsi lipu-tuksen ensimmäisen kerran Miina Sillanpään 150-vuo-tisjuhlavuoden kunniaksi

1.10.2016. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hake-neet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljä-kymmentä tahoa mm. kansa-laisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä, sekä yhteiskunnallisia insti-tuutioita ja vaikuttajia.

Hakemuksen perusteluissa todettiin mm. seuraavaa:

”Juuri 1.10.1906 tulivat Suomen suuriruhtinaskun-nassa voimaan valtiopäivä-järjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille, sekä miehille että naisille täydet poliittiset oikeudet.

Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen ovat tärkeitä yhteiskuntien kehi-tykselle. Ne varmistavat sen, että ihmisten keskinäinen sekä ihmisten ja päättäjien vuoropuhelu ovat jatkuvia. Kansalaisyhteiskunta var-mistaa osallisuutta ja luo yh-teiskuntaan kiinteyttä. Miina Sillanpäällä on ollut tärkeä rooli suomalaisen hyvinvoin-tiyhteiskunnan rakentajana mm. toimiessaan Suomen ensimmäisenä naisministeri-nä.

Suomi 100-juhlavuonna voidaan erityisesti korostaa hänen panostaan lasten- ja nuorten turvallisen elämän

mahdollstamisessa, yhteis-kunnallisen tasa-arvon to-teuttamisessa, vanhustyön edistämisessä ja kulutta-jaliikkeen kehittämisessä. Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää so-veltuu kansalaisvaikuttami-sen symboliksi."

Miina Sillanpää oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja ja tinkimätön hyvinvointiyh-teiskunnan puolustaja. Ensi-kotitoiminnan lisäksi hänen työnsä jälki näkyy vielä ny-kyisinkin monilla yhteiskun-nan osa-alueilla.

Yppärin kekriruokailussa ei ollut kitupiikkejäMerimajalla saatiin naut-

tia lauantaina 23. syys-kuuta Yppärin maa- ja ko-titalousnaisten valmistama kekriateria. Ohjaajana toi-minut kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä kertoi myös kekrin vietosta sekä kekriperinteestä.

Kekrihän oli ennen pe-rinteinen sadonkorjuujuh-la meillä Suomessa kuten muuallakin maailmassa. Sitä vietettiin silloin, kun ”nau-riit oli kuopassa ja akat pir-tissä”. Palkollisilla oli kekrin aikaan pari viikkoa lomaa. Silloin työläiset saivat ha-

Kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä ja Yppärin maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Jenna He-laakoski tarjoilevat lämpimiä ruokia.

Ruokailijoilla oli hymy herkässä, sillä sorteissa riitti valinnanvaraa.

lutessaan vaihtaa palvelus-paikkaakin. Kekrin aikaan taloissa sai juhlia, ja ruokaa oli tarjolla yllin kyllin. Ke-krin ajankohta vaihteli mik-kelinpäivän ja pyhäinpäivän välillä. Silloin kiertelivät kekripukit pelottavine hah-moineen, usein turkkeineen ja sarvineen. Meidän perin-teisessä kekrin juhlinnassa olisi monia tapoja, joita voi-simme elvyttää Amerikasta tuodun Halloweenin sijaan.

Miten olisi kitupiikki pihal-la iltapimeällä? Mäihäämällä saatiin halkaistusta nauriis-ta oivallinen kuppi, johon

kaadettiin sulatettua talia. Talin kovetuttua pistettiin pieni tikku pystyyn rasvan keskelle. Tikkuun sytytet-tiin tuli ja siinä oli kitupiikki.

Yppärin maatalousnaiset olivat valmistaneet perin-teisen sahdin kekrijuomaksi ja leiponeet rieskat ja mo-nen sortin leivät jo edel-lisinä päivinä. Lauantain aterian alkupaloina oli mm. naurislastuja, silakkaa, ala-toopia, hölskytyskurkkuja ja perunasalaattia. Salaat-ti oli näyttänyt joidenkin mielestä epäilyttävän vä-riseltä, sillä perunoina oli

myös uusia, aivan violetin värisiä lajikkeita. Lämpimi-nä ruokina oli myös syk-syn värikirjoa punajuurista, perunoista, hernetuuvin-gista, ruskistetusta lihasta ja veripaltusta. Marjojen pirteyttä saatiin maistella jälkiruuassa. Kahvin kera maisteltiin vielä erikoisen herkullisia kaneliässiä. Tyy-tyväisinä ruokailijat kiitteli-vät kokkeja ja uskalsivatpa monet toivoa, että saisivat samanlaisen runsaan ateri-an vastaisuudessakin. Kii-tos ahkerille emännille!

Abo Wind AG kartoittaa tuulivoima-puiston vaikutuksia Silovuoren alueen 100 asukkaalle lähetettävällä kyselyllä. Kysely koskee kahdeksaa tuulivoimalaa Pyhäjoella, Yppärin kylällä Silovuorella. Kysely lähetetään asukkaille postitse. Pyydämme asukkaita vastaamaan ky-selyyn 11.10.2017 mennessä ja lähet-tämään sen palautuskuoressa olevaan osoitteeseen. Kyselyn toteuttaa Apila Group Oy Ab.

Lisätietoja: Minna Havukainen, Apila Group Oy Ab, minna.havukainen@api-lagroup.fi

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17 sivu 3

Juha Röning vierailee Py-häjoen kirjastolla kertomassa elämästään ja työstään perjan-taina 6.10. klo 18. Röning on Oulun yliopiston tietotekniikan osaston johtaja ja Euroopan johtavia robotiikan asiantunti-joita. Vuodesta 2013 hän on kuulunut euRobotics -järjestön johtokuntaan, joka vaikuttaa koko Euroopan tasolla robotii-kan tutkimuksen painopistei-siin.

Röning vietti neljä ensimmäis-tä elinvuottaan Pirttikoskella Puttaan kartanon maisemissa. Tämän jälkeen perhe asui Pyhä-joen keskustassa uudella kou-lulla. Röning valmistui Oulun yliopistosta diplomi-insinöörik-si 1983 ja tekniikan tohtoriksi 1992.

Vierailu liittyy Pyhäjoen kir-jaston Suomi100 -juhlallisuuk-siin. Kirjasto esittelee joka kuu-kausi roll-up-julisteessa jonkun Pyhäjoelta lähtöisin olevan henkilön. Melkein kaikki loppu-vuoden aikana esitellyt henkilöt saapuvat myös vierailulle: Ka-roliina Kudjoi 24.11., Jorma Keskitalo 1.12. ja Leo Viirret myöhemmin joulukuussa.

Tammikuu: Per Niklas Mathe-sius 1711-1772

Helmikuu: Valter Juva 1865-1922

Maaliskuu: Kaarlo Isotalo 1918–1989

Huhtikuu: Margareta Keskita-lo 1921–1999

Toukokuu: Anna Luoto 1922–2014

Kesäkuu: Anneli Sauli synt. 1932

Heinäkuu: Kari Juva 1939-2014

Elokuu: Jorma Puranen synt. 1951

Syyskuu: Elias Seppälä synt. 1955

Lokakuu: Jorma Keskitalo synt. 1949 ja Olli Kangas 1953 ja Juha Röning synt. 1957

Marraskuu: Karoliina Kudjoi synt. 1962

Joulukuu: Leo Viirret synt. 1967

Juha Röning vierailee Pyhäjoen kirjastolla

Kuva: Oulun yliopisto / Viestintäpalvelut

Kursseilla vapaita paikkoja. Ilmoittautumiset kursseille ne-tissä https://www.opistopalvelut.fi/raahe tai puh. 040 135 6779, 040 135 6780.

1104965 KLIPSUKURSSI Kokoontuu la 7.10. ja la 21.10. klo 10.00-15.00, Saaren

koulu, ompeluluokka, Koulutie 9 Opettaja Karoliina Paakkonen. Kurssimaksu 18 €.Valmistamme erilaisia kukkaroita ja pussukoita sekä koruja ja

vöitä virkkaamalla ja punomalla tölkinavausklipsuista, samal-la päivitämme myös virkkauksen perustaitoja. Kerää kurssia varten samanmallisia klipsuja vähintään 100 kpl. Ota mukaan: tiukkakierteistä puuvillalankaa, virkkuukoukku nro 2-3, tasa-kärkiset pihdit ja pieni pyyhe sekä keräämäsi tölkinavausklip-sut.

1104961 HOPEAKORUKURSSI A Pyhäjoki 21.10.–22.10.2017

la 09.00-15.45, su 09.00-15.45, Saaren koulu, kuvataide-luokka, Koulutie 9

Opettaja Kaija Tuomela. Valmistamme monin eri tekniikoin koruja hopealangasta ja

-levystä esim. ketjuja, riipuksia, korvakoruja, rannerenkaita ja sormuksia. Opistolla on käytettävissä tarvittavat käsityö-kalut, raudat, valssit, leikkurit ja juotosvälineet. Tarvittavat materiaalit voi ostaa opettajalta. Kurssimaksu 23 €. Työvä-linemaksu 3 €, juotosmaksu 4 €.

Raahe-opisto

Kädentaito-ja hyvinvointi Messuillelauantaina 14.10.2017

Lähtö klo.8.15 Yppärin neste8.30 Pirttikosken koulu

8.45 Salen piha,väliltä voi myösnousta kyytiin.Paluu matkalle

lähdemme n.klo 15.00.Matkan hintaon 20 euroa/henk.sis.messulipun.

Ilmoittautumiset Railille p.0407506421keskiviikkoon 11.10. mennessä.Retkenjärjestää Pirttikosken Maaseutunaiset,

Yppärin Maa-ja kotitalousnaiset,Parhalahden Kyläyhdistys jaLiminkakylän Kylätoimikunta

Lähdetään joukolla messuilemaan!

PÄIVÄN RETKI OULUUN

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17sivu 4

MIIA PIETILÄ

PYHÄJOEN MESSUT 2017 VIESTINTÄ-

VASTAAVA

225 päivää, 7 kuukautta ja satoja työtunteja myöhemmin lukion toisen vuosiluokan op-pilaat saivat viimein konkreet-tisesti nähdä työnsä tuloksen. Yli vuoden kestävä projekti hui-pentui edellisen viikon lauantai-na kauan odotettuun messupäi-vään. Lauantai 23.9 varmasti jäi loppuelämäksi kakkosluokka-laisten mieleen.

Kun Pyhäjoen lukio 30 vuotta sitten perustettiin oli alusta al-kaen tarkoituksena luoda koulu, jossa oppilaat pääsevät teke-mään konkreettisia asioita to-dellisille vastaanottajille. Tästä pikku hiljaa alkoi kehittyä ajatus Pyhäjoen messuista. Kunnallis-neuvos Markku Kestilä laittoi liikkeelle idean, että messut jär-jestäisivät lukion oppilaat. Siksi tuntuikin enemmän kuin sopi-valta saada juuri idean liikkeelle laittaja kunnallisneuvos Kestilä avaamaan tämän vuoden mes-sut. Kestilän avauspuheen sa-noin: “Pyhäjoen yrittäjät olivat vastaavina toimijoina lukiolais-ten avustuksella, mutta pian huomattiin, että koululaitos ja lukion kakkoset osaavat hom-man toteuttaa itsenäisesti ja laadukkaasti.”

Messupäivä sujui kakkosilla erittäin hyvin. Kävijöitä riitti koko päiväksi sekä mainoksia myytiin messulehteen enem-män kuin koskaan ennen. En-

Ikimuistoinen messupäivä

nätyksiä siis rikottiin. Looshi- sekä markkinapaikat täyttyivät lauantaiaamuna iloisista näyt-teilleasettajista. Lavalla nähtiin huikea iskelmälaulaja Maikki, kauniit muotinäytökset, mie-lenkiintoinen sote-paneelikes-

kustelu sekä kilpatanssijoiden tanssiesitys.

Messut ovat opettaneet kak-kosluokkalaisille asioita, mitä ei koskaan olisi voinut oppia kirjoista. Todellisia käytännön

haasteita. Myös yhteisen sä-velen löytäminen tekemiseen oli hieno kokemus. Ei alussa olisi uskonut, kuinka ylpeä voi messutiimistämme olla. Kaikki tekivät parhaansa sekä todel-la tehtiin töitä. Messupäivä oli

huikea menestys ja ainutlaatui-nen kokemus.

Suuri kiitos jokaiselle kävijälle, näytteilleasettajille, opettajille sekä Pyhäjoen kunnalle kaikesta arvokkaasta tuesta ja ymmär-

ryksestä. Kiitos tämän vuoden huikealle messutiimille tästä opettavaisesta matkasta, minkä saimme yhdessä kokea.

Messuorganisaation pukukoodina oli musta. Kuvassa Vaula Mikkonen, Victoria Peltoniemi, Julius Yrjänä ja Jenny Tiikkaja.

Perinteinen paneelikeskustelu käsitteli tänä vuonna sote-uudistusta.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17 sivu 5

VICTORIA PELTONIEMI

PYHÄJOEN MESSUT 2017 PROJEKTI-

PÄÄLLIKKÖ

Viime lauantaina Pyhäjoen mes-suilla nähtiin venäläinen huip-pukokki Viktor Apasjev. Hän, ja mukana ollut toimitusjohtaja Andrey Kanishevsky, järjestivät kaksi venäläisen ruoan oppituntia lukion keittiössä.

Miehet matkasivat Moskovas-ta Helsinkiin aiemmin kuluneella viikolla ja pysähtyivät pitämään oppitunteja muuallakin Suomes-sa, muun muassa Kalajoella. Suo-men vierailu huipentui Pyhäjoen messuille.

Tunnit osoittautuivat todel-la suosituiksi. Vieraat pääsivät seuraamaan ihan vierestä Viktor Apasjevin työskentelyä; hän teki ruokaa naudan lihasta. Salamava-lot välkkyivät ja tulkkimme Taija Heinonen käänsi Apasjevin op-pitunteja vaihe vaiheelta, jotta kaikki pääsisivät seuraamaan on-gelmitta.

Yhteistyömme venäläisen yri-tyksen - Appetizing Marketing:in kanssa ei tule päättymään tähän,

Venäläisen ruoan oppitunti lukiolla

joten jatkoa on tulossa. Tietysti kansainvälinen lukiomme mahdol-listaa myös tämän.

Kiitämme oppitunneille osallis-tuneita!

Isänmaalliset kansallispuvut herättivät ihastusta muotinäytöksessä.

Suomenhevonen sopi hyvin Suomi 100 teemaan.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17sivu 6

Sieniretkeltä oppia ruokasienten tunnistamiseenJOHANNA TAKALA

Pyhäjoen puskaradiossa (Facebook-ryhmä) kaipailtiin sienikurssia. Kun-tamme kulttuurisihteerin tointa hoitava Heikki Lahnaoja pisti rattaat pyörimään ja pian meillä olikin ihan oikea sieniretki, jonka vetäjänä oli Villiyrtin Annikka Kujala (Villiyrtti.fi). Annikka on luonnontuotekoulut-taja ja tutustuttaa ihmisiä sieniin ja villiyrtteihin Oulun seudulla. Annikka on toiminut myös tämän tekstin asiantuntijana. Innosta pomppien minäkin osallistuin kahdeksan muun aloittelevan sienestäjän kanssa sieniretkelle Ollinmäen maastossa torstaina 21.9. Tässä kerron, mitä opimme sieniret-kellämme.

Karvarouskun lakin muoto muuttuu vanhetessaan.

Sieniretkellä opettelimme ruokasienten tuntomerkkejä eli miten tunnis-tamme tatit, rouskut ja haperot. Näistä aloitteleva sienestäjä saa jo hy-vin ruokaa pöytään. Jokaista sienilajia ei ole tarpeen tuntea erilleen, vaan riittää selvittää, kuuluuko sieniyksilö tatteihin, rouskuihin vai haperoihin. Näiden sienten tunnistus on helppoa, koska jokaisella sienisuvulla on omat selkeät tuntomerkkinsä. Tattien, rouskujen tai haperoiden joukossa ei ole niin myrkyllisiä lajeja, että ne olisivat hengenvaaraksi. Lievästi myrkylli-siä, pahanmakuisia ja syötäväksi kelpaamattomia sieniä on tässä joukossa muutamia. Voit kuitenkin olla huoleti, sillä näitä sieniä syömällä et kuole, vaan korkeintaan voit saada vatsanväänteitä.

Tatin lakin alla on pillistö.

Tattien tuntomerkit

Tatit ovat yleensä kookkaita, jämeriä, muhkeita ja paksujalkaisia jätti-läisiä. Jos kurkistat tatin lakin alle, niin sieltä löytyy pillistö, joka näyttää aivan pesusieneltä. Pillistön voi irrottaa sormilla, ja sen alta paljastuu mal-to eli "sienen liha". Tattien sukuun kuuluu muutama yksilö, jotka olisi hyvä tunnistaa erilleen, sillä ne maistuvat pahalle tai tarvitsevat erikoiskäsit-telyn. Kaikki muut tatit voit paistaa pannulla syötäväksi. Etelä-Suomessa on tavattu muutama lievästi myrkyllinen tattilaji, mutta ne ovat todella harvinaisia.

Sappitatti Maistuu nimensä mukaisesti sapelle, karvaalle. Sappitatilla on tumma verkkokuvio vaalealla pohjalla. Sappitatin näköislajeilla, herk-kutateilla, on päinvastoin vaalea verkkokuvio tummemmalla pohjalla. Pil-lien suut ovat punertavat. Sappitatille voit tehdä makutestin maistamalla pienen palan ja sylkäisemällä ulos. Älä niele! Tunnistat kyllä sappimaisen maun.

Äikätatin maku on hyvin pippurinen, mutta voit hyödyntää tatin tulista makua ja tuoda sillä ruokaan tulisuutta

Punikkitattien jalka on nukkatupsujen peitossa, ihan kuin ihokarvat oli-sivat ajelematta näistä punikkitattien jaloista. Kun halkaiset punikkitatin lakin, niin malto muuttaa väriään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Lehmäntatti ja punikkitatit vaativat pitkän, vähintään 15 minuutin kyp-sennyksen pannulla.

Voitatin pintakelmu kannattaa poistaa ennen valmistusta, koska se on sitkeää.

Rouskujen tuntomerkit

Rouskun lakin alapuolelta löytyvät heltat. Raapaise kynnellä tai veitsellä rouskun helttoja. Jos niistä tulee valkoista maitiaisnestettä helttojen pin-nalle, niin tiedät, että tämä sienilaji on syötävä. Tämä rouskujen valkoinen maitiaisneste on tärkein tuntomerkki, mutta muitakin tuntomerkkejä toki on. Rouskujen heltat ovat yleensä vaaleita, koska niiden itiöpöly on vaale-aa. Rouskun jalka on juustomaisesti lohkeavaa. Voit sormilla repiä rouskun jalan pieneksi "juustosilpuksi".

Lakritsirousku on lievästi myrkyllinen, sen maitiaisneste on muista rous-kuista poiketen veden väristä. Lakritsirousku voi aiheuttaa vatsanvääntei-tä ja oksentelua.

Syötäväksi kelpaavan rouskun maitiaisneste on valkoista.

Haperoiden tuntomerkit

Haperot ovat nimensä mukaisesti hauraita ja hapertuvia. Jos keräät korillisen haperoita ja kori kulkee mukanasi töyssyisen taipaleen, niin ko-rin pohjalle saattaa tippua palasia lakista, helttamursketta. Samoin kuin rouskujen jalka, niin haperonkin jalka on juustomaisesti lohkeavaa. Oman kokemukseni mukaan haperon jalka on tosi helposti murustettavissa. Ha-perojen pintakelmu lähtee irti revittäessä, ei kuitenkaan kokonaisena vaan osissa. Haperon jalka ja heltat ovat yleensä vaaleat, mutta jalka voi joskus olla punahäiveinen. Haperoissa on enemmän kirkkaita värejä kuin tateis-sa ja rouskuissa. Haperoiden lakista löytyy oranssia, keltaista, punaista ja viininpunaista. Kun löydät haperon, voit tehdä sille makutestin. Ota pieni pala sienen lakista suuhun, maista ja sylkäise ulos. Älä nielaise! Jos maku on mieto, niin kerää sieni mukaasi. Jos maku on kirpeä, niin palauta sieni mättäälle. Joskus kirpeä jälkimaku voi tulla vasta viiveellä, 20 sekunnin ku-luttua. Itse olen tällä makutestillä kaikista parhaiten erottanut syötäväksi kelpaamattomat haperot pois sienikoristani.

Haperoiden jalka on hapertuvaa ja haurasta.

Millaiset sienet kelpaavat syötäväksiHalkaise sieni sieniveitsellä kahtia, niin näet onko, sisällä toukan tekemiä

käytäviä. Leikkaa toukkaiset osat pois, lopun sienen voit käyttää. Toukkaisia sieniä ei kannata kuljettaa mukana sienikorissa, koska toukat syövät koko ajan lisää käytäviä sieneen. Joskus sienissä näkee etanan syömiä kohtia. Eta-nan voit jättää mättäälle ja ottaa sienen parempiin suihin.

Etana on järsinyt haperon lakkia.

Sienien käsittelySienet pitäisi käsitellä heti sieniretken päätteeksi, jotta mikrobitoiminta

loppuu. Tatit ja haperot paistetaan pannulla. Sekaan ei tarvitse lisätä rasvaa tai vettä, vaan nämä sienet muhivat omassa mehussaan.

Rouskuja keitetään väljässä vedessä 5-10 minuuttia, jonka jälkeen ne huuhdellaan kylmällä vedellä. Aikaisemmin puhuttiin rouskujen ryöppäämi-sestä, kun tarkoitettiin rouskujen kiehauttamista. Nykyään kuitenkin puhu-taan rouskujen kunnollisesta keittämisestä, jolloin rouskujen kirpeä maku miedontuu. Jos et tiedä, pitääkö kyseistä lajia keittää 5 vai 10 minuuttia, niin voit aivan hyvin keittää kaikkia rouskuja 10 minuuttia.

Paistamisen tai keittämisen jälkeen voit jättää sienet kylmään odottamaan jatkokäsittelyä. Tatit ja haperot voit pakastaa esim. pienissä muovipusseissa. Rouskuista voi tehdä suolasieniä tai öljypohjaisia säilykkeitä.

Sieniä säilötään myös kuivaamalla ja tähän tarkoitukseen löytyy sienikui-vureitakin.

Mihin kannattaa mennä sieniretkelle

Muista luonnossa liikkuessasi jokamiehen oikeudet. Kerää sieniä riittävän kaukana toisten pihapiiristä. Maassa kasvavia sieniä voit kerätä jokamiehen oikeudella, mutta puussa kasvavia sieniä, kuten pakurikääpää, varten tarvit-set maanomistajan luvan. Kerää sieniä puhtaasta metsästä. Tien pientareella ja parkkipaikkojen reunamilla sieniin on kertynyt liikenteestä saastetta.

Vanhat metsät ovat sienien aarreaitta. Avohakkuun jälkeen voi kestää jopa 20 vuotta ennen kuin sienet putkahtavat uuteen metsään. Sienet tarvitsevat vierelleen emäpuun, jonka kanssa ne elävät symbioosissa. Sienet viihtyvät kaikkein parhaiten vanhojen puiden vieressä. Koivikoissa, kuusikoissa ja män-tymetsissä on omat sienilajinsa. Aloittelevalle sienestäjälle kuiva mäntykan-gas on oivallinen paikka, sillä sieltä löytää haperoja ja kangasrouskuja.

Sieniä löytää parhaiten metsässä liikkuen. Siis kävele, tutki ja liiku ristiin rastiin. Sieni viihtyy kosteassa ympäristössä, siksi kannattaa tarkistaa en-simmäisenä mäen pohjoinen puoli, painanteet ja alavat maat. Polkujen ja metsäautoteiden varret ovat myös hyviä sienestyspaikkoja. Sienet ovat hyviä piileskelemään mättäiden takana. Toisesta suunnasta kävellessä sieni voi erottua paremmin kuin toisesta, siksi kannattaa joskus kävellä takaisinkin päin samoja polkuja. Kun olet kerran löytänyt hyvän sienipaikan, niin sinne kannattaa palata, koska sienet tulevat yleensä joka vuosi samoille paikoille.

Seuraa Facebookin sieniryhmiä, niin saat vinkkejä milloin sinun kotimaa-kunnassasi alkaa sienestyskausi ja mitä sieniä alueeltasi löytyy. Minä olen poiminut takapihamme metsästä tatteja ainakin kolme viikkoa. Niitä ilmes-tyy sinne tosiaan niin kuin sieniä sateella. Sama paikka tuottaa satoa pitkään, koska kaikki sienet eivät tule pinnalle yhtä aikaa.

Syö vain niitä sieniä, mitkä varmasti tunnistat ruokasieniksi. Muista ne-tissä liikkuessa tarkistaa lähteen luotettavuus. Muista Facebookin sieni-ryhmissä, että kuvista tunnistaminen on vaikeaa, ja joku voi vahingossa tunnistaa sienikuvasi väärin. Nuoret sienet näyttävät erilaisilta kuin van-hat. Sateen kostuttamat sienet näyttävät erilaisilta kuin kuivalakkiset sie-net. Vertaile ja punnitse saamiasi tietoja huolella.

Kun harjoittelet sienien tunnistusta sienioppaiden avulla, niin kerää koko sieni jalkoineen päivineen. Näin saat kaikki tuntomerkit talteen. Sienten tunnistamista auttaa myös, jos tiedät, minkä puun juurella tai millaisessa metsässä sieni on kasvanut.

Toivotan antoisaa sienisyksyä. Haperoiden kulta-aika on jo ohi, mutta muita sieniä metsästä vielä löytyy. Aina tulee uusi syksy, jolloin näistä vinkeistä on hyötyä.

Varoituksen sanat

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSOssi Tuuttila

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (40) ilmestyy >> lauantaina 7.10.2017

Aineisto toimitettava >> tiistaina 3.10.2017 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 39:2600 kpl >> vko 40:2600 kpl

Puh. 040 359 6166

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: P-S Suorajakelu Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 029 001 0044 (asiakaspalvelu)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

50

60

0,40

Eläkeliitto pyhäjoen yhdes-tys ry

Ma 2.10 Vapaaehtoistoimin-nanpiiri Iltaruskossa klo 11.00

Ma 2.10 Äijäkööri Iltaruskos-sa klo 18.00

To 5.10. Karaokekerho Ilta-ruskossa klo 17.00

Ma 9.10 Harmaahapset Ilta-ruskossa klo 18.00

Ti 10.10 Päiväkahvit Seura-kuntatalolla klo 12.00 syysru-noja esittää Hannele Kultala

Lisätietoja toiminnasta www.elakeliitto/pyhajoki

HallitusSeuraava kokous 5.10.2017

klo.17 Ailalla os. Ruukintie 23.

Pyhäjoen messuilla 23.9.2017 herkkukorin voitti Jyri Pihlaja-maa. Kiitos vierailusta loossis-samme!

HelluntaiseurakuntaIlta Sanan ääressä yhdessä

laulaen ja rukoillen : sunnun-taina 1.10. klo 18.00 Helaa-koskella Eira ja Vesa Pirhosella, tervetuloa! Torstaina 5.10. klo 18.00 Parhalahdella Martin-mäellä, Parhalahdentie 10, olet lämpimästi tervetullut!

Jyty Kalajoki ryMatka Tampereelle 3.-

5.11.2017 toteutuu. Lippuja varattuna alustavasti seuraa-viin juttuihin: Tamperetaloon Sinun omasi juhlakonserttiin 4.11.2017 klo 14.00; esiintyji-nä Pentti Hietanen, Tomi Met-säketo, Maria Lund ja Angelika Klas. Teatteriin pe 3.11.2017 klo 19.00 Jykevä on rakkaus; Agents musiikkikomediaan sekä TTT Klubille 4.11.2017 klo 19.00 EI Huono- Jorma Uoti-nen esitykseen. Musiikkiteat-teriin YO-talolle 4.11.2017 klo 16.00 lippuja Raparperitaivas Suomirock uutuusmusikaaliin. Lippuja voit edelleen kysyä kaikkiin näytöksiin. Matkan omavastuu jäseniltä 160 € ja muilta 180 €. sisältäen matkat + majoituksen Hotelli Ilvekses-sä sekä yhden omavalintaisen lipun. Lisäliput lisämaksusta. (Pelkkä majoituspaketti 130 / 150 € ilman mitään lippuja)

Paluumatkalla pysähdytään Tuurissa. Tallinnaan joulutoril-

le 1.-3.12.2017. Matkan hinta 230 € / hlö 2 hh; sis. bussi- ja laivamatkat sekä majoituksen TallinkCity hotellissa aamiai-sella.

Lisätietoja näistä ja muis-ta jutuista sekä ilmoittau-tumiset Hanna Nikupaavo 0444691253 tai hanna.ni-kupaavo@kalajoki.fi tai Paula Kumpula jyty.kalajoki@gmail.com

Pirttikosken Maaseutunai-set

Hallituksen kokous 2.10.2017klo 18.30 kökkätuvalla.Terve-

tuloa!Syyskirppis Iltaruskossalauantaina 7.10.2017

klo.9.00-14.00. Tuo ylimääräi-set vaatteesi ja tavarasi myyn-tiin, me myymme ne puolestasi. Pöydän hinta 5 euroa. Varauk-set ja tiedustelut Airalta, p.040 7474880. Arvontavoitto lah-joituksia otetaan vastaan.

PÄIVÄN RETKI OULUUN Kä-dentaito-ja hyvinvointi

messuille lauantaina 14.10.2017

Lähtö klo. 8.15 Yppärin neste8.30 Pirttikosken koulu8.45 Salen piha, väliltä voi

myös nousta kyytiin.Paluu matkalle lähdetään

n.klo. 15.00.Matkan hinta 20 euroa/henk.

sis.messulipun.Ilmoittautuminen Railille kes-

kiviikkoon 11.10. mennessäp.0407506421 lähdetäänpä

joukolla messuilemaan.Mukana järjestämässä retkeä

on myösYppärin Maa-ja

kotitalousnaiset,ParhalahdenKyläyhdistys ja Liminkakylän

Kylätoimikunta

Pyhäjoen SILMUAloitamme syyskauden

03.10.2017 kello 12.00,Iiriksellä.Tervetuloa!Raahen seudun Omaishoi-

tajat ja Läheiset ry Ma 2.10. klo 13-14.30 omais-

taan hoitavien/hoitaneiden kokoontuminen (Pisara-ryhmä) Sarpatissa.

Perhemessu su 1.10. klo 18. Enkelikirkko. Rippikoululaisten ilmoittautuminen. Kolehti seu-rakuntien varhaiskasvatuksen, lapsi- ja perhetyön, erityisesti pyhäkoulu- ja päiväkerhotyön tukemiseen ja kehittämiseen.

Omaishoitajien Pisara-ryh-mä ma 2.10. klo 13-14.30 ko-koontuu Sarpatissa.

Raamattupiiri ma 2.10. klo 18 Sarpatissa.

Ruoanjako työttömille ja ruoka-avun tarpeessa oleville ti 3.10 klo 17-18 Iltaruskossa, pappilantie 3.

Perhekerho ke 4.10. klo 10 Sarpatissa. Me & I esittely.

Ystäväkerho ke 4.10. klo 12 alkaen. Vieraana Lea Paakkonen Raahesta: Kotona asumisen tu-kiasioita. Kahvit ja arvontaa.

Sanajumalanpalvelus su 8.10. klo 10. Lähetyskahvila. Kolehti Lähetystyöhön kirkon virallisen lähetysjärjestön kaut-ta. Seurakunta päättää lähetys-järjestön.

Musiikkityö:

Kuorot:

Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18.30-20.00 srk-talolla. Myös uudet laulajat ovat ter-vetulleita! erityisesti mukaan toivotaan työikäistä väkeä / alttoja ja miesääniä.

Lapsikuorot: Parhalahden koulu keskiviikkoisin klo 12.15-12.45, Yppärin koulu torstaisin

klo 11-11.30, Seurakuntatalo keskiviikkoisin Muskarikuoro klo 17. Lapsikuororyhmiin on ilmoittauduttava! Ryhmä to-teutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 8/ryhmä.

Kuoroihin ilmoittautumiset ja tiedustelut kanttori Outi Kran-kille p. 050-3059 490 / outi.krank@evl.fi.

Nuorisotyö:

Gospelcafe lauantaisin klo 19-23.

Sählyä nuorille aikuisille mo-nitoimitalolla klo 20-22 (K18).

Kasvuryhmä menneen kesän rippikouluikäluokalle aloittaa Sarpatissa keskiviikkona 20.9. klo 15.30.

Isostoiminta käynnistyy syyskuun lopulla.

Löydät meidät nykyään myös instagramista: nuorisotilasar-patti

Tulossa:

SarpattiÄxön pe 13.10. klo 18 – 20.15 Sarpatissa.

RY: Raamattuluokka la 30.9. klo

19.30 Matti Sorosella.Seurat su 1.10. klo 13 ry:llä,

Hannu Hintsala ja Paulus Vete-läinen.

Hartaus to 5.10. klo 13.30 Jo-kikartanossa, Eero Pisilä.

Kodinilta pe 6.10. klo 18.30 ry:llä, Martti Nuorala.

Nuorten retki la 7.10.-8.10. Haarainmajalle lähtö ry:ltä la klo 15.

Raamattuluokka la 7.10. Haa-rainmajalla kokoontuminen klo 18 sieltä kyyti majalle.

Pyhäkoulut su 8.10. klo 12 Matti Sorosella ja Arttu Pisilällä.

www.pyhajoenseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto p. 08-

433 119. Avoinna ma 8-12, ti 12 - 16

ja to 11-14.Tarvittaessa voitte ottaa yh-

teyden kirkkoherra Jukka Mali-seen p. 040 505 0016.

Kirkko, seurakuntatalo, kirk-koherranvirasto, taloustoimisto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki

osoitteessa Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki.

Millaiset sienet kelpaavat syötäväksi

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 9 . 2 0 17sivu 8

Perinteinen syyskirppis Iltaruskossa

lauantaina 7.10.2017 klo 9.00-14.00.

Myytävänä hyväkuntoista ja puhdasta vaatetta ja tavaraa.

Kahvia ja arvontaa! TERVETULOA TEKEMÄÄN LÖY-

TÖJÄ!

Järjestää Pirttikosken maaseutu-naiset

Iltaruskossa ti 3.10. klo 17.00-18.00Oma kassi mukaan.

Ruoanjakoa (pakasteita + leipää)

Järjestää Pyhäjoen seurakunta ja Helluntai seurakunta

Tervetuloa!