LUOKKAHUONEIDEN 143…145 SISÄILMAKATSELMUS · 6. Rakenteiden ilmatiiviys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Katselmuksen kohteena olevia tiloja ympäröivät rakenteet

MUISTIOKirkonkylän koulu, luokkahuoneet 143…145Sisäilmakatselmus6.4.2020

1/11

IdeaStructura Oy ◦ Helsinki ◦ Hämeenlinna ◦ Kokkola ◦ www.ideastructura.com ◦ Y-tunnus 2424612-8

Laihian kuntaTekninen osastoPL 13 (Laihiantie 50)66400 Laihia

Kirkonkylän koulu, LaihiaLUOKKAHUONEIDEN 143…145 SISÄILMAKATSELMUS

1. Tehtävä ja lähtötiedotTehtävänä on ollut arvioida koulun luokkahuoneiden 143…145 sisäilman laatua sekämahdollisten lisätutkimusten ja sisäilman laatuun vaikuttavien toimenpiteiden tarvetta.Katselmuksen lähtökohtana oli ko. tiloissa työskentelevien yksittäisten henkilöiden ko-kema, mahdollisesti puutteelliseen sisäilman laatuun liittyvä oireilu. Osa koulun henki-lökunnasta ei suostu työskentelemään luokkahuoneissa 143...145 huonoksi koetunsisäilman laadun takia.

Katselmuksen kohteena olevat tilat sijaitsevat koulun 1950-luvulla valmistuneen osan1. kerroksessa. Kyseinen rakennuksen osa on 3-kerroksinen ja siinä on lisäksi osallaalueista maanpinnan alapuolinen kellarikerros. Tutkittavat tilat sijoittuvat rakennuksenlounaissivulle ja rajautuvat yhdeltä sivultaan kantavaan tiili-villa-tiilirakenteiseen ulko-seinään. Muilta sivuiltaan luokkahuoneet rajautuvat muihin lämpimiin sisätiloihin. Väli-seinät ovat massiivisia tiilimuurattuja seiniä. Alapuoleltaan luokkahuoneet rajautuvatpääosin alapohjan maanvaraiseen, lämmöneristämättömään betonilaattaan, jossa onteräsbetonirakenteisia putkikanaaleita. Osittain luokkahuoneen 143 alla sijaitsevat li-säksi kellarikerroksen vanhat, peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa käy-töstä poistetut wc-tilat, joiden vanhat LVI-asennukset on tiettävästi vuoden 2014jälkeen purettu ja viemäriyhteet on tulpattu kaasutiiviisti. Yläpuoleltaan luokkahuoneetrajautuvat välipohjan teräsbetonirakenteiseen ylälaattapalkistoon.

Kuva 1. Yleiskuva tutkimuksen kohteena olevan koulurakennuksen lounaissivulta. Katselmuk-sen kohteena olevien tilojen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä katkoviivalla.


2/11


Kuva 2. Osakopio rakennuksen 1. kerroksen pohjapiirustuksesta, johon on merkitty katselmuk-sen kohteena olevien luokkahuoneiden sijainti sinisellä katkoviivalla. Vihreällä värillä on mer-kitty osittain luokkahuoneen 143 alapuolella olevien, käytöstä poistettujen wc-tilojen sijainti.

Katselmuksen kohteena olevat tilat on peruskorjattu 1990-luvun alussa. Luokkahuo-neiden nykyiset lattianpäällysteet on kuitenkin asennettu vasta vuonna 2014 tai 2015.Kohteessa vuonna 2014 tehdyssä kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa(IdeaStructura Oy, tutkimusselostus 13.6.2014) oli todettu luokkahuoneiden 143…145aiemmin kvartsivinyylilaatoilla päällystetyissä lattioissa kosteusongelmia, joiden kor-jaamiseksi lattianpäällysteet ja niiden alapuolella olleet magnesiamassa- ja kipsitasoi-tekerrokset on purettu ja korvattu uudella tasoitekerroksella sekä keraamisellalaatoituksella. Samalla on tiivistetty rakenneliittymiä ilmavuotojen estämiseksi. Korjauk-sen yhteydessä alapohjan putkikanaalin tarkastusluukut on varustettu kaasutiiviilläkansistoilla ja kanaali on alipaineistettu. Putkikanaalin koneellista alipaineistusta on te-hostettu vielä tämän jälkeenkin. Tilojen muiden pintamateriaalien iästä ei ole tarkkaatietoa. Luokkahuoneiden hajuhaittaa aiheuttaneet kiinnityspinnat on uusittu vuonna2018. Myös alakattotilat on puhdistettu pölystä imuroimalla vuonna 2018.


3/11


Kuva 3. Yleiskuva luokkahuoneesta 143, missä lattianpäällysteenä on vuonna 2014 tai 2015asennettu keraaminen laatoitus.

Suurin osa rakennuksen LVIS-tekniikasta on peräisin peruskorjausajalta 1990-luvunalusta. Luokkahuoneiden ilmanvaihtojärjestelmiin on kuitenkin tehty parannuksia 2010-luvun aikana. Katselmuksen kohteena olevissa luokkahuoneissa on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmät on puhdistettu ja ilmamäärät säädetty edel-lisen kerran vuonna 2019.

Lähtötietoina tätä muistiota laadittaessa ovat olleet käytettävissä koulun aiemman kos-teus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tutkimusselostus (IdeaStructura Oy13.6.2014) ja kaikki siinä mainitut lähtötietoasiakirjat. Lisäksi käytettävissä on ollut kat-selmuksen kohteena olevissa tiloissa aiemmin suoritettujen sisäilman mikrobinäytteen-ottojen muistio (IdeaStructura Oy 9.8.2018).

2. Tutkimuksen ajankohta ja tekijätKatselmuskäynti ja kaikki siihen liittyvät tutkimukset ja mittaukset tehtiin kohteessatorstaina 26.3.2020 noin klo 10–13.30. Katselmuskäynnin aikana ulkoilman lämpötilaoli +4…+6 °C ja sää oli aurinkoinen ja poutainen. Tuuli oli noin 2…4 m/s länsituulta.

Katselmuskäynnin aluksi suoritettiin lyhyt haastattelu luokkahuoneista ja mahdollisestasisäilmaongelmasta johtuvista oireista. Haastateltavina olivat tutkimuksen tilaajanedustajat Jari Mansikka-aho ja Masa Hiipakka. Kohdekäynnin ajoituttua koronaepide-mian ajalle tutkittavat tilat olivat tyhjillään. Katselmuksen suorittivat Hannanoora Junt-tila ja Valtteri Heinonen IdeaStructura Oy:stä.

3. Tutkimusvälineet ja -menetelmätKatselmukseen liittyen tutkittavat tilat tarkastettiin aistinvaraisesti. Tilojen lattiapintojaja seinäpintojen alaosia tarkastettiin pintakosteusilmaisimella (GANN Hydrotest LG3 +aktiivielektrodi B60) mahdollisten piilevien kosteusvaurioiden varalta. Pintakosteusil-maisimen GANN lukeman ollessa kiviaineisella seinä- tai lattiapinnalla yli 80…90 voi-daan rakenteen pintakerrosta yleensä pitää hieman normaalia kosteampana.


4/11


Vastaavasti yli 100…120 lukemat kiviaineisella seinä- tai lattiapinnalla ovat jo selvästitavanomaista korkeampia.

Tilojen painesuhteita tutkittiin Swema 3000 md -mittarilla mittaamalla. Ilmanvaihdonilmamääriä mitattiin SwemaFlow 126 -huppumittarilla sekä Swema 3000 md -paine-eromittarilla suoraan päätelaitteista. Tilojen sisäilman ja ilmanvaihdon tuloilman läm-pötiloja mitattiin Swema 3000 md -mittariin yhdistetyllä termoparilämpötila-anturilla.Rakenteiden kautta tapahtuvia vuotoilmavirtauksia havainnoitiin aistinvaraisesti ja läm-pökameran FLIR E8 avulla.

Tämän tutkimuksen yhteydessä ei tehty viilto- tai porareikäkosteusmittauksia, kattavaalämpökuvausta, merkkiainekokeita tai muita erityistutkimuksia.

Tässä muistiossa on tilojen nimeämisen ja numeroinnin osalta viitattu liitteenäolevassa pohjapiirustuksessa esitettyyn tilanumerointiin.

4. Ilmanvaihto ja sen toimivuusKatselmushetkellä luokkahuoneissa sisäilman laatu vaikutti aistinvaraisesti arvioitunahyvältä. Musiikkiluokkana käytettävässä tilassa 145 esiintyi tilassa säilytettävistä soit-timista aiheutuvaa lievää tunkkaista hajua, jota ei esiinny muissa tiloissa. Lievää mik-robiperäistä hajua oli havaittavissa paikallisesti luokkahuoneessa 144 (ks. kohta’Kosteuskartoituksen tulokset ja muut kosteustekniset havainnot’).

Katselmuksen kohteena olevissa tiloissa on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto. Ilman-vaihdon käyntiajoista ja -tehoista ei ole tarkkaa tietoa. Tutkimuksen tilaajalta saatujentietojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmät on puhdistettu ja ilmamäärät on säädettyvuonna 2019. Ilmanvaihtokanavien ja suodattimien puhtautta ei tarkastettu tämän kat-selmuksen yhteydessä erikseen.

Katselmusajankohtana mitattiin tutkittavien tilojen tulo- ja poistoilmamäärät ilmanvaih-don toimivuuden ja riittävyyden selvittämiseksi. Mittaukset tehtiin suoraan tulo- ja pois-toilmanvaihdon päätelaitteista SwemaFlow 126 -huppumittaria käyttäen.Tuloilmamääriä mitattiin vertailun vuoksi myös Swema 3000 md -mittarilla päätelait-teissa/säätöpelleissä olevien mittausyhteiden kautta. Ilmamäärämittausten tulokset onesitetty taulukossa 1. Ilmamäärien mittaustarkkuus on luokkaa ±10 %.Taulukko 1. Ilmamäärämittausten 26.3.2020 tulokset. Mittaukset tehtiin suoraan tulo- ja pois-toilmanvaihdon päätelaitteista SwemaFlow 126 -huppumittaria ja SwemaFlow 3000 md -mitta-ria käyttäen.

Huonetila

Tuloilmavirta

mitattu/suunniteltu

[dm3/s]

Poistoilmavirta

mitattu/suunniteltu

[dm3/s]

Mitattu tuloilma-virta / tilan pinta-

ala

[dm3/s,m2]

Mitattu tuloilma-virta / tilan hen-

kilömäärä

[dm3/s,hlö]

Luokkahuone143

52 m2

+155 / +159 -161 / -159 3,0 ?

Luokkahuone144

53 m2

+156 / +159 -157 / -159 2,9 ?

Luokkahuone145

59,5 m2

+165 / +174 -141 / -174 2,8 ?


5/11


Taulukossa 1 esitettyjen mittaustulosten perusteella luokkahuoneiden tulo- ja poistoil-mamäärät ovat keskenään hyvässä tasapainossa mittaustarkkuus huomioon ottaen.Mitatut ilmamäärät vastaavat myös hyvin tiloihin suunniteltuja ilmamääriä lukuun otta-matta luokkahuoneen 145 poistoilmamäärää, joka on suunniteltua pienempi.

Sisäilmastoluokitus 2018:n mukaan tyydyttävän tason (S3-luokka) ilmamäärien oh-jearvo opetustiloille on 3,0 dm3/s,m2 tai 6 dm3/s,henkilö. Taulukossa 1 esitetyt mitatuttuloilmamäärät ovat likimain em. pinta-alaperusteisen ohjearvon mukaiset, minkä pe-rusteella luokkahuoneiden ilmanvaihto on tilojen kokoon nähden riittävää. Tilojen käyt-täjämäärät eivät ole tiedossa tätä muistiota laadittaessa. Sisäilmastoluokitus 2018:ntyydyttävän tason (S3-luokka) ohjearvojen perusteella mitatut tuloilmamäärät kuitenkinriittävät luokkahuoneessa 143 korkeintaan 25 henkilölle, luokkahuoneessa 144 kor-keintaan 26 henkilölle ja luokkahuoneessa 145 korkeintaan 27 henkilölle.

Ilmanvaihdon toimivuutta ja tilojen painesuhteita pyrittiin arvioimaan myös tuuletusik-kunoiden kautta tehtyjen hetkellisten paine-eromittausten avulla. Mittaushetkellä luok-kahuoneet ovat noin 0…2 Pa ylipaineisia suhteessa ulkoilmaan ja noin 4…6 Paylipaineisia suhteessa käytävätilaan 142. Mittaushetkellä tuulen nopeus oli ainoastaannoin 2...4 m/s, joten mittaustuloksia voidaan pitää luotettavina. Mitatut paine-erot ovattavanomaisia koneellisella tulo-/poistoilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle.

Kuva 4. Luokkahuone 144 oli mittaushetkellä noin 1…2 Pa ylipaineinen suhteessa ulkoilmaan.

Katselmuksen yhteydessä mitattiin myös tutkittavien tilojen sisäilman ja ilmanvaihdontuloilman lämpötilaa. Mittausten mukaan sisäilman lämpötila oli +20,5…+21,2 °C tilojenollessa tyhjillään ja tuloilman lämpötila oli +19,9…20,1 °C. Ulkoilman lämpötila oli mit-taushetkellä noin +4 °C…+6 °C. Sisäilman lämpötila mitattiin tilan keskialueelta noin1,1 m korkeudelta lattiasta ja tuloilman lämpötila mitattiin suoraan päätelaitteista. Läm-pötilamittauksissa käytettiin Swema 3000 md -mittariin yhdistettyä termoparilämpötila-anturia. Huoneilman lämpötila koetaan yleisesti viihtyisäksi sen ollessa noin +21…+22°C. Yleisenä suosituksena on, että tuloilman lämpötilan tulisi olla lämmityskaudella+16…+19 °C siten, että tuloilma on aina 3…5 °C huoneilmaa viileämpää. Liian lämmin


6/11


tuloilma aiheuttaa jo itsessään tunkkaisuutta ja tuloilman ollessa sisäilmaa lämpimäm-pää se heikentää sisäilman laatua tuloilman kulkeutuessa suoraan poistoilmaventtiilei-hin huuhtelematta oleskeluvyöhykettä kunnolla. Mittausten mukaan sisäilmanlämpötilat olivat suosituksen mukaiset mutta tuloilma oli liian lämmintä.

5. Kosteuskartoituksen tulokset ja muut kosteustekniset havainnotKatselmuksen yhteydessä tutkittavien tilojen lattiapintoja ja seinäpintojen alaosia tar-kastettiin pintakosteusilmaisimella lukuun ottamatta kiintokalusteiden ja vaikeasti siir-rettävän irtaimiston peittämiä alueita. Pintakosteuskartoituksen tulosten perusteellatilojen lattia- ja seinäpinnat ovat kuivia.

Pintakosteusilmaisimen (GANN) lukemat tilojen keraamisella laatoituksella päällyste-tyillä lattiapinnoilla vaihtelivat välillä 50…65 (asteikolla 10…160). Kiviaineisten ulko- javäliseinien alaosissa pintakosteuslukemat vaihtelivat välillä 40…45. Pintakosteusilmai-simen GANN lukemien ollessa betonirakenteisella lattiapinnalla yli 80…90 voidaan ra-kenteen pintakerrosta yleensä pitää hieman normaalia kosteampana. Tiilimuuratuillaseinäpinnoilla normaalia korkeammiksi tulkitaan yleensä pintakosteusilmaisimen luke-mat yli 50…60. Tätä matalammat pintakosteusilmaisimen lukemat lattia- ja seinäpin-noilla tulkitaan yleensä kuiviksi. Pintakosteuskartoituksen tarkemmat tulokset onesitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa.

Korkeampia pintakosteuslukemia mitattiin paikallisesti lattia- ja seinäpinnalta luokka-huoneessa 144 opettajan pöydän vieressä. Pintakosteuslukemat olivat seinäpinnallavälillä 45…50 ja lattiapinnalla välillä 65…80 noin 1 m2:n kokoisella alueella. Ulkoseinänsisäpinnan maali- ja tasoitekerrokset ovat ko. kohdassa paikallisesti irronneet alustas-taan, mikä viittaa niiden tavanomaista voimakkaampaan kosteusrasitukseen. Kysei-sellä kohdalla ulkoseinän massiivisen tiilimuurauksen sisällä on lämpöpatteriputki,joten tehdyt havainnot viittaavat jonkinlaiseen patteriputkesta seinärakenteeseen ta-pahtuvaan tihkuluonteiseen vesivuotoon. Samalla alueella sisäilmassa oli myös aistit-tavissa lievää mikrobiperäistä hajua. Seinän maali-/tasoitepintaa irrotettiinvauriokohdalta ja tasoitteen taustapinnalla oli aistittavissa vähäistä mikrobiperäistä ha-jua sekä värjäytymiä, jotka voivat viitata tasoitteen kosteusvaurioituneisuuteen. Sensijaan lattiapinnalla ko. alueella ei esiinny kosteusvauriota lattianpäällysteenä olevankeraamisen laatoituksen ollessa kosteusteknisesti erittäin kestävä ja turvallinen mate-riaali.


7/11


Kuva 5. Yleiskuva luokkahuoneesta 144, jossa hieman ympäristöään korkeampia pintakosteus-lukemia mitattiin lattia- ja seinäpinnalta ulkoseinän vierestä punaisella nuolella osoitetusta koh-dasta. Ks. myös seuraavat kuvat.

Kuva 6. Luokkahuoneessa 144 ulkoseinän sisäpinnan maali- ja tasoitekerrokset ovat paikalli-sesti irronneet alustastaan, mikä viittaa niiden tavanomaista voimakkaampaan kosteusrasituk-seen. Kyseisellä kohdalla ulkoseinän massiivisen tiilimuurauksen sisällä on lämpöpatteriputki,joten tehdyt havainnot viittaavat jonkinlaiseen patteriputkesta seinärakenteeseen tapahtuvaantihkuluonteiseen vesivuotoon. Ks. myös seuraava kuva.


8/11


Kuva 7. Luokkahuoneen 144 ulkoseinän maali-/tasoitepintaa irrotettiin vauriokohdalta ja tasoit-teen taustapinnalla oli aistittavissa vähäistä mikrobiperäistä hajua sekä värjäytymiä, jotka voivatviitata tasoitteen kosteusvaurioituneisuuteen.

Katselmuksen kohteena olevien tilojen kattopinnoilla ei ollut havaittavissa vesivuotojäl-kiä tai muita viitteitä kosteusongelmista tai -vaurioista.

6. Rakenteiden ilmatiiviys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijätKatselmuksen kohteena olevia tiloja ympäröivät rakenteet ovat betoni- ja massiivitiili-rakenteisia ja jo luonnostaan varsin ilmatiiviitä. Sen seurauksena sisäilman laatua hei-kentäviä potentiaalisia ilmavuotoreittejä voi esiintyä lähinnä rakennusosienliittymäkohdissa sekä erilaisten läpivientien kohdilla. Aistinvaraisten sekä lämpökame-ran avulla tehtyjen havaintojen mukaan rakenneliittymien ilmatiiviydessä ei ole puut-teita.

Luokkahuoneiden lattianurkat ovat ilmatiiviitä jalkalistana toimivan keraamisen laatoi-tuksen ansiosta. Lattioissa olevat putkikanaalin tarkastusluukkujen kansistot ovat kaa-sutiiviitä, ja lisäksi putkikanaali on alipaineistettu koneellisesti ilmavuotojenestämiseksi. Alapohjassa olevien viemäriläpivientien ilmatiiviydessä ei todettu puut-teita. Ulkoseinien osalta ainoana potentiaalisena ilmavuotoreittinä voisivat olla ikkunoi-den karmiliittymät, jotka ovat kuitenkin havaintojen mukaan varsin tiiviitä.Luokkahuoneiden kattona olevaan teräsbetonirakenteiseen ylälaattapalkistoon ja väli-seininä oleviin tiilimuurattuihin rakenteisiin ei liity sisäilmateknisiä riskejä eikä niidenrakenneliittymissä ollut havaittavissa ilmavuotoreittejä.

Luokkahuoneissa 143 ja 114 on katonrajassa, väliseinien vierellä lastulevyrakenteiset,vaakasuuntaiset kotelot. Tutkimuksen tilaajalta saatujen tietojen mukaan ko. kotelora-kenteet ovat mahdollisesti alkuperäiset ja niiden käyttötarkoituksesta ei ole tietoa. Ko-teloiden vaikutusta tilojen sisäilman laatuun ei voida arvioida tämän katselmuksenperusteella, mutta tilaajalta saatujen tietojen mukaan kotelot on tarkoitus avata niidentaustalla olevien rakenteiden ja mahdollisten taloteknisten asennusten tms. selvittä-miseksi.


9/11


Kuva 8. Luokkahuoneiden lattianurkat ovat ilmatiiviitä jalkalistana toimivan keraamisen laatoi-tuksen ansiosta. Ulkoseinissä ikkunoiden karmiliittymät ovat havaintojen mukaan varsin tiiviitä.Kuva on otettu luokkahuoneesta 144.

Kuva 9. Luokkahuoneiden katonrajassa, väliseinien vierellä olevien lastulevykoteloiden sisäl-löstä/käyttötarkoituksesta ei ole tietoa. Tilaajalta saatujen tietojen mukaan kotelot on tarkoitusavata niiden taustalla olevien rakenteiden ja mahdollisten taloteknisten asennusten tms. selvit-tämiseksi. Kuva on otettu luokkahuoneesta 144.


10/11


Katselmuksen yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös muihin luokkahuoneiden143…145 sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Havaintojen mukaan tilojen pinta-materiaalit ovat hyväkuntoisia. Kattopinnoilla olevissa akustiikkalevyissä ei ole paljaitamineraalivillapintoja, joista voisi irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan. Luokkahuo-neiden kiinnityspinnat on uusittu alle kaksi vuotta sitten, ja uusista kiinnityspinnoista eiaiheudu tiloihin hajuhaittaa. Irtaimiston määrä tiloissa on vähäinen ja tilojen yleinensiisteys on hyvällä tasolla. Musiikkiluokassa olevista soittimista todettiin aiheutuvanniille ominaista, lievästi tunkkaista hajua ko. tilan sisäilmaan, mitä ei kuitenkaan voidapitää varsinaisena sisäilmahaittana.

Kuva 10. Yleiskuva musiikkiluokkana toimivasta luokkahuoneesta 145, jossa oli aistittavissasoittimista aiheutuvaa lievää tunkkaista hajua.

7. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotuksetKatselmuksen perusteella luokkahuoneiden 143…145 sisäilman laatu on varsin hy-vällä tasolla. Sisäilman laatua heikentävänä tekijänä on lähinnä liian korkea ilmanvaih-don tuloilman lämpötila kaikissa em. luokkahuoneissa. Lisäksi luokkahuoneessa 144opettajan pöydän kohdalla tiilimuuratun ulkoseinän sisäpinnan maali- ja tasoitekerrok-sissa on pienialainen lievä kosteusvaurio, joka on havaintojen mukaan todennäköisim-min aiheutunut seinärakenteen sisälle tihkuluonteisesti vuotavastalämpöpatteriputkesta.

Katselmuksen perusteella suosittelemme seuraavia sisäilman laatuun vaikuttavia toi-menpiteitä:

· Luokkahuoneen 144 ulkoseinärakenteessa opettajan pöydän kohdalla olevanlämpöpatteriputken kunnon tarkastaminen ja mahdollisten vuotokohtien pai-kantaminen sekä putken korjaaminen/uusiminen tarvittavalta osin. Toimenpideedellyttää ulkoseinän tiilimuurauksen paikallista purkamista sisätilan puolelta.

· Em. kohtaan liittyen luokkahuoneen 144 ulkoseinän sisäpinnan rappaus-, ta-soite- ja maalikerrosten uusiminen paikallisesti havaitun kosteusvaurion alu-eelta lämpöpatteriputken korjaamisen jälkeen.


11/11


· Luokkahuoneita 143…145 palvelevan ilmanvaihtokoneen tuloilman lämpötilanalentaminen siten, että tuloilman lämpötila on lämmityskaudella 3…5 °C sisäil-maa viileämpää. Kylmyysongelmien esiintyessä tulee tarkastaa rakennuksenlämmitysjärjestelmän ja lämpöpattereiden termostaattiventtiilien toimivuus. Si-säilmaa ei ole suositeltavaa lämmittää ilmanvaihdon tuloilman avulla.

· Luokkahuoneiden 143 ja 144 katonrajassa olevien levyrakenteisten koteloidenavaaminen niiden käyttötarkoituksen selvittämiseksi. Mikäli kotelot todetaantarpeettomiksi, ne voidaan purkaa.

Katselmuksen kohteena olevien tilojen sisäilman laatuun liittyvien muiden selvitystenteettäminen ei ole perusteltua ainakaan ennen em. toimenpiteiden valmistumista.

Kokkolassa 6.4.2020IdeaStructura Oy

________________Valtteri Heinonen, Ins. opisk. Hannanoora Junttila, DI, RTA

Eurofins Expert Services:n sertifioimaRakennusterveysasiantuntija(C-25002-26-19)

Tarkastanut:

Jukka Huttunen, DI, RTAPoikkeuksellisen vaativa- vaativuusluokankosteusvaurion korjaussuunnittelijan ja rakennus-fysikaalisen suunnittelijan pätevyydet (FISE)Eurofins Expert Services:n sertifioimaRakennusterveysasiantuntija(C-25421-26-20)

Liitteet 1. Pohjapiirustus täydennettynä pintakosteuskartoituksen tuloksilla, 1:50, 1 piirustus

75

G

A

N

N

6

0

.

.

.

6

5

G

A

N

N

5

0

.

.

.

6

0

78

65

45

49

45

G

A

N

N

5

5

.

.

.

6

0

7075

143

144

145

142

147

K

e

r

a

a

m

i

n

e

n

l

a

a

t

o

i

t

u

s

K

e

r

a

a

m

i

n

e

n

l

a

a

t

o

i

t

u

s

K

e

r

a

a

m

i

n

e

n

l

a

a

t

o

i

t

u

s

4040

4040

40

40

40

40

40

4545

45

4545

45

45

45

45

45

40 40

4040

45

45

45

45

45

4545

40

40

40

40

40

40

4040

40

45

45

45

40

40

45

45

45

45

404045

45

45

MERKINTÖJEN SELITYKSET:

Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko 10...160) lukema lattiapinnalla

Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko 10...160) lukema seinäpinnalla

50

Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä

Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne lievästi tavanomaista kosteampi tutkimushetkellä

50

Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä

Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne lievästi kostea tutkimushetkellä

Vanha kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kuiva tutkimushetkellä

Juokseva noRakennustoimenpide Piirustuslaji

Tiedosto

Työnumero

Rakennuskohteen nimi ja osoite

Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset

Viranomaisten merkintöjäKortteli / TilaKaupunginosa / Kylä Tontti / Rno

Piirustuksen sisältö Mittakaava

Piirtäjä

Suunnittelija

Tarkastaja

Tunn Lukum Muutos Piirt Päiväys

Suunnitteluala Rak. osa

Piirustuksen numero MuutosPäiväys

Kokkola

Hämeenlinna

Helsinki

IdeaStructura

TUTKIMUSPIIRUSTUS

KIRKONKYLÄN KOULU

RUDONTIE 15

66400 LAIHIA

Ote 1. kerroksen pohjapiirustuksesta 1:50

täydennettynä pintakosteuskartoituksen

tuloksilla

RAK 1567

2.4.2020 Hannanoora Junttila, DI, RTA

VH HJ F00010

.dwg

M:\K

irkonkylän koulu, Laihia\Luokkahuoneiden 143...145 sisäilm

akatse

lm

us 2

6.3.2

020

PAIKANNUSPIIRUSTUS

Documents

LUOKKAHUONEIDEN 143…145 SISÄILMAKATSELMUS · 6. Rakenteiden ilmatiiviys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Katselmuksen kohteena olevia tiloja ympäröivät rakenteet